Autismin rajapintoja:
|
|
- Jarmo Esko Karvonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Autismin rajapintoja: mitkä muut tekijät saattavat vaikeuttaa lapsen sosiaalisten taitojen kehitystä? Jutta Torsti Neuropsykologian erikoispsykologi, PsL
2 Sisältö 1) Varhainen erotusdiagnostiikka: mistä muusta vuorovaikutuksen ja kommunikaation oireet voivat johtua 2) Erilaisia kehityspolkuja lapsilla, joilla on autismin kirjon oireita 3) Kuntoutuksesta: voiko lapsen ja perheen polkuja tasoittaa?
3 Erotusdiagnostiikan mutkista Wrong Planet, Donna Williams
4 Erotusdiagnostiikasta Vuorovaikutustaitojen ja käyttäytymisen ongelmien taustalla voi olla myös: Kielenkehityksen häiriöt Tarkkaavuushäiriöt Kehitysviive Ahdistuneisuus Masennus Kiintymyssuhdehäiriöt
5 Arviolomakkeista Korkeat pisteet autismin kirjon arviolomakkeissa eivät välttämättä kerro mistä vuorovaikutuksen ja kommunikaation ongelmat johtuvat Tuottavat herkästi vääriä positiivisia tuloksia Kertovat siitä, että on syytä tutkia asiaa tarkemmin
6 Kieltä tarvitaan sosiaalisessa kehityksessä - kielelliset vaikeudet johtavat vääriin sosiaalisten tilanteiden tulkintoihin => Näistä seuraa epäsuotuisia hallintayrityksiä: impulsiivisuus, aggressiivisuus tai ahdistunut vetäytyminen => iän myötä enemmän liitännäisoireita => erotusdiagnostiikka mutkistuu (Bretherton et al, 2014; katsaus, Hill 2002)
7 Kielenkehityksen erityisvaikeus (SLI) Ei-kielellisessä kommunikaatiossa eroa autismin ja SLIn välillä: -Osoittaminen, yhteisen huomion aloittaminen -Tavanomaisten eleiden käyttäminen on SLI:ssä sujuvaa, autismin kirjossa usein puutteellista
8 Kielenkehityksen erityisvaikeus Ahdistuneisuus
9 Tarkkaavuushäiriö ja sosiaaliset taidot Tarkkaamaton vaikuttaa poissaolevalta ja vuorovaikutus katkeilee, leikki ja vuorovaikutus hankaloituu Vilkkaalla ja impulsiivisella on myös puutteellinen kontrolli käyttäytymisen, puheen tunteiden ja ajatusten suhteen sosiaalisesti erikoinen vaikutelma. ADHD myös sosiaalinen oppiminen puutteellista: eivät osaa hyödyntää kokemuksista opittua tietoa, hakevat lyhytkestoista mielihyvää Juuttumista, joustamattomuutta, vaikeus muuttaa käytöstä Liitännäisoireet voivat lisätä vuorovaikutuksen vaikeutta (Hill 2002, Matthys, 2012)
10 Tarkkaavuushäiriö ja sosiaaliset taidot Tarkkaavuushäiriöinen voi saada arviolomakkeissa ja nykyhetkeä kartoitettaessa korkeat A- pisteet Yksilötutkimuksessa (esim ADOS) voidaan kuitenkin saada vuorovaikutustaidot, kommunikaation ja leikin taidot esiin Anamneesi tärkeää: miten leikin ja sosiaalisten taitojen kehitys edennyt? Havainnointi lapsiryhmässä antaa lisää tietoa
11 ADHD Masennus
12 Mielenterveyden häiriöt Lasten mielenterveyden häiriöissä ilmeee vuorovaikutustaitojen puutteita. Tällöin esim. ADOSin erottelukyky on puutteellinen: vääriä positiivisia jonkin verran (15% sai väärän ASD luokituksen) (Sikora et al., 2008)
13 Muistin virkistykseksi: lapsen ahdistuneisuus Lapsuuden eroahdistushäiriö/pelko- ja ahdistushäiriö/ sosiaalinen ahdistushäiriö Ahdistus on sukua pelolle Yleinen ahdistuneisuus: voimakas ahdistus ja huolestuneisuus ja vaikeus hallita huolestuneisuutta. - levottomuus, hermostuneisuus, väsymys, keskittymisvaikeudet, ärtyisyys, lihasjännitys, unihäiriöt.
14 Ahdistuneella ja hyvätasoisella autistilla samankaltaisia oireita Oireita, jotka eivät erota ryhmiä toisistaan: juuttumista (preoccupation) kiinnostuksen kohteeseen, jäykkiä rutiineita, toiminnan ja käyttäytymisen toistavuutta, Vetäytymistä, välttelyä sosiaaliset taidot heikkoja Emotionaalinen vastavuoroisuus puutteellista ärtyneisyyttä pelkoja nukkumisvaikeuksia (Hartley & Sikora, 2009 ja Grondhuis & Aman, 2012)
15 Ahdistus ja autismin kirjo eroavat Kommunikaation alueella: Vain autismin kirjossa ilmenee poikkeavuutta ei-kielellisessä vuorovaikutuksessa, stereotyyppistä kieltä,idiosynkraattista kieltä ja puutetta mielikuvitusleikissä kaverisuhteiden muodostamisessa (Hartley & Sikora, 2009)
16 Sosiaalisen ahdistushäiriön ja autismikirjon eroja Alkamisikä: A-kirjossa laadullinen häiriö kommunikaatiossa ja vuorovaikutuksesessa on olemassa jo varhain. Vuorovaikutustaidoissa eroa: ahdistuneilla on olemassa normaalitkin sosiaaliset taidot ja kyky käyttää niitä esim. tutuissa tilanteissa Kiinnostus sosiaalisiin tilanteisiin osallistumiseen on erilainen: ahdistuneet usein haluaisivat pystyvänsä laajempaan sosiaaliseen elämään, A-kirjossa motivaatio on pienempi. Anamneesi eroaa! (van Steensel, Bögel ja Perrin, 2011)
17 Autismi ja ahdistuneisuus Ahdistuneisuus on autismin kirjossa yleinen liitännäissairaus: - yli 2 kertainen esiintyvyys muuhun väestöön ja suurempi kuin esim. Ahdhssa tai oppimisvaikeuksissa - 40%:lla kliinisesti kohonnut ahdituneisuustaso tai diagnoosi - osaavatko kertoa ahdistuksesta? (Meta-analyysi/ van Steensel, Bögel & Perrin, 2011)
18 Sosiaalinen ahdistuneisuus autismikirjossa AS lapsilla esiintyvyys lisääntyy iän myötä, tavallisesti kehittyvillä se vähenee. Isommilla AS lapsilla merkittävän yleistä, yli puolet ylittää kliinisen rajan itsearvioissa. Omien sosiaalisten taitojen heikkouden havaitseminen saa aikaan huolta ja ahdistusta, voi johtaa vetäytymiseen. Sosiaaliset tilanteet ovat autismin kirjoisia eniten kuormittava elämän osa-alue (Kuusikko et al, 2008 )
19 Uhmakkuus- käytöshäiriö vai autismi Uhmakkaalla lapsella vastustamista, kiukkukohtauksia, riitelyä, sosiaalisten suhteiden vaikeuksia vaikeana voi johtaa ajatuksiin autismistakin - Taustalla todettu olevan myös vaikeutta ymmärtää toisten mieltä ja näkökulmaa - Vaikeutta ottaa mallia muista, - Juuttumista: vaikeutta muuttaa omaa käyttäytymistään - Vaikeutta oppia omista virheistään
20 Autismissa riski ulospäin suuntautuvaan oireiluun Autiumin kirjossa on kiukkukohtausten ja aggressiivisuuden riski Ulospäin suuntautuvia oireita 22%:lla, käytöshäiriö 3% Tuhoava, ärtynyt tai aggressiivinen käytös 8-32%, itsensä vahingoittaminen 34%:lla (van Steensel et al 2013; Kerola, Kujanpää & Timonen 2009)
21 Masennus vai autismi Autismin oireilta saattavat joskus vaikuttaa lapsen masennuksen oireet - passiivisuus - ilmeettömyys - ilottomuus vuorovaikutuksessa - leikkimisen niukkuus - puheen niukkuus
22 Muistin virkistykseksi: Lapsen masennuksen oireet Surullisuuden tunne, joka haittaa toimintakykyä Mieluisa kokemus ei helpota Ajattelun pessimistisyys,keskittymisen vaikeudet tai passiivisuus, Itsetunnon mataluus, arvottomuuden, yksinäisyyden tunne Somaattiset oireet: väsymys, uni, syöminen Perinnöllinen riski, perheeseen liittyvät (Esim. Tamminen, 2010) riskitekijät, ympäristötekijät
23 Vs autismin kirjon lapset usein yhteistyössä, ryhtyvät tehtäviin omalla tavallaan, yrittävät vastat kysymyksiin, ovat usein hyperverbaalisia puhuen Masentunut autismikirjon tutkimuksessa Käyttäytymisen laatu esim. ADOS-tutkimuksessa on masentuneilla kuitenkin erilainen kuin autismissa: - passivista, vastustavaa käytöstä, eivät ryhdy leikkimään tai tehtäviin, - eivät vastaa kysymyksiin, eivät kerro itsestään ja asioistaan - latteat tunneilmaisut, niukat ilmeet ja eleet, heikko katsekontakti,
24 Masennus autismissa Masentuneisuutta esiintyy jopa 25% autismin kirjoa / mielialaongelmia 12,5% Yhteisiä piirteitä sosiaalinen vetäytyminen ja ilmeettömyys, tunteiden latteus A-kirjon henkilöillä kielellisten taitojen puutteet estävät mielialasta kertomista vasta vakava ja pitkittyny masennus huomataan (Skokauskas & Gallagher, 2010)
25 Ympäristötekijöiden merkitys autismin oirekuvassa - Autistisen lasen vaikeus ymmärtää ympäristöään ulospäin suuntautuvia oireita ja emotionaalisia oireita - Ympäristön on vaikea ymmärtää ja oikeilla keinoilla tukea lasta, erityisesti ennen oikean diagnoosin löytymistä - Autismin oirekuvaan kuitenkin vaikuttaa se, millaista ohjausta lapsi ympäristöltään saa ja millaisille kuormittaville elämäntapahtumille lapsi altistuu - Perimän merkitys: millaisia ominaisuuksia vanhemmilta biologisesti ja ympäristön kautta välittyy
26 Autismi, rajattomuus ja käytöshäiriö Autistinenkin lapsi tarvitsee aikuisen rajoja tunteidensa, toiveidensa ja impulssiensa hallinnan suhteen Autistisen lapsen kasvattaminen on monin kerroin vaikeampaa, steretypiat ja vastustus kaikkea uutta kohtaan koettelee vanhempia - pettymysten välttäminen, lapsen ja itsen suojaaminen kiukunpurkauksilta - lapsi määrää vanhempiaan tai käytetään pakottavia keinoja (Kerola, Kujanpää & Timonen, 2009)
27 Autismi vai nykimishäiriö Tourettessa varhaisvaiheissa ilmenee epäspesifejä neuropsykiatrisia oireita: - Säätelyn häiriöitä: vilkkautta, rauhoittumisen vaikeutta, unihäiriöitä - Sosiaalisen vuorovaikutuksen erikoisuutta - Kiinnostuksia - Toiminnanohjauksen vaikeutta, juuttumista
28 Pakko-oireinen häiriö Yhteistä toistavat ajatukset ja toiminnot, mutta kohteessa ja laadussa eroja A:ssa toistavat toiminnat tuottavat mielihyvää OCDssä oireiluun liittyy kärsimystä ja tuskaa Alkamisikä: A-kirjossa pienillä lapsilla toistavia oireita enemmän, vähentyvät kasvun myötä / OCD alkaa tyypillisesti kehittyvillä varsin myöhään (Van Steensel et al 2011)
29 Psykoosioireet Psykoosiasairaat lapset ja skitsofrenia-aikuiset saavat korkeat pisteet autismin kirjon tutkimusmenetelmillä (Sikora et al., 2008, Reaven et al 2010; Bastiaansen, 2011),vaikka kysymyksessä ei ole autismi. Diagnostiikassa tarvitaan kokeneen kliinisen tiimin laadullinen, kokonaisoireet ja kehityshistorian huomioiva arvio. Haastateltava myös psykoosille tyypilliset oireet (mm. Reaven et al., 2010) Autismikirjossa kohonnut riski psykoosille ( hyvä kooste: Muikkala et al. (2013) Autismin kirjon ja psykoosihäiriöiden eroja ja yhtäläisyyksiä )
30 Kiintymyssuhdehäiriöt, kvasiautismi Hyvin vaikeasti deprivoiduilla lapsilla saattaa ilmetä autismin kirjon oirekuvaa - estonta sosiaalista käyttäytymistä - leikin puutteellisuutta - juuttumista Yleisesti ottaen reaktiivinen kiintymyssuhdehäiriöön liittyvä estoton käyttäytyminen voi korjaantua ympäristöolosuhteiden muuttuessa turvallisemmaksi
31 Kvasiautismi Romanian lastenkotilapsilla intensiiviset ja rajoittuneet kiinnostuksen kohteet alkoivat ilmetä adopiton jälkeen. 4v iässä 1/3 autismin kirjon oirekuva, ns kvasiautismi. Oirekuva lieveni 6 vuotiaaseen kasvaessa 11 ikävuoteen mennessä autismia muistuttava 1/10 oirekuva oli edelleen olemassa, useilla heistä ilmeni estotonta kiintymyssuhdekäyttäytymistä. Autismioireisilla ilmeni myös useita lieviä kognitiivisia oireita, tarkkaavuuden ongelmia ja emotionaalisia ongelmia, tunteiden hallinnan vaikeutta. (Rutter et al., 2007) Olivatko neurologiselta kehitykseltään erityisen haavoittuvia lapsia?
32 ADHD Kiintymyssuhdeongelmat Kielenkehitys
33 Kehityspoluista *
34 Autismin kehityspoluista Pitkäaikaistutkimukset osoittavat että suuri osa autismikirjoisten oireet jatkuvat aikuisuuteen. Varhaiset ominaisuudet ovat yhteydessä myöhempään ilmiasuun: esim. paremmat kielelliset taidot ja paremmat kognitiiviset taidot varhaisvaiheessa myönteisempi kehitys kouluiässä ja sen jälkeen Tyypillisintä on asteittainen edistyminen, pienellä vähemmistöllä tapahtuu merkittävä kehityksellinen harppaus.
35 Autismin oireiden seurantatutkimuksia 1) 10kk-4v (Lord et al 2012) Seuranta 78 lapsesta, 2) 2v-15 vuotiaita lapsia, 345, kliinisiä tapauksia.(gotham et al, 2012) Tutkimuksissa erotettavissa samankaltaiset tyypilliset kehityspolut. Ei-kielellinen älykkyys ei ennusta ryhmään kuulumista. Verbaalinen älykkyys ennustaa
36 Autismin oireiden seurantatutkimuksia 1) 10kk-4v (Lord et al 2012) Seuranta 78 lapsesta, jotka varhain tutkimuksessa autismikirjon epäilynä (sisaruksia) tai kielen kehityksen oireiden vuoksi + verrokkeja - tutkittu ADI-R, ADOS ja kognitiivinen kehitystaso 2) 2v-15 vuotiaita lapsia, 345, kliinisiä tapauksia.(gotham et al) Aloitettu 1990 luvulla. - tutkittu kliininen diagnoosi, ADOS, älykkyys Tutkimuksissa erotettavissa samankaltaiset tyypilliset kehityspolut. Ei-kielellinen älykkyys ei ennusta ryhmään kuulumista. Verbaalinen älykkyys ennustaa.
37 1) Vakava ja pysyvä autismin oirekuva - 18kk -36 kk seurannassa 21% (L) - 2v -15 v seurantatutkimuksessa 46% lapsista (G) - Arjen toimintakyky heikentyy merkittävästi lapsuusiässä, mutta alkaa sitten kohentua (G) - Kielellinen älykkyys kohenee, mutta on pysyvästi keskitasoa heikompi (G)
38 2) Pysyvä, kohtalaisen vaikea autismin oirekuva - 2v-15 v tutkimuksessa 38% lapsista (G) - Toimintakyky heikkenee iän myötä - Kielellinen älykkyys kohenee, mutta pysyvästi keskitasoa heikompi
39 3) Vaikeutuvat autismin oireet kk löytyi 21% (L) heikentyvä oirekuva - 2v-15v tutkimuksessa 9% lapsista (G) - varhaisvaiheissa sekä vuorovaikutuksen että rajoittuneiden toimintojen oireita vähemmän kuin pysyvillä ryhmillä - Älyllisissä ei kielellisissä tai kielellisissä taidoissa ei eroa pysyviin tai lieventyviin - Autismin oireet voimistuvat iän myötä - Toimintakyky heikentyy
40 4) Myönteinen kehitys 18kk-36kk seurannassa 19% edistyvät, autismin oireet lieventyvät (L) 2v-15v seurannassa 7%, selkeä, koko ajan myönteinen kehitys (G) Verbaalinen älykkyysosamäärä kohenee, saavuttaa keskitason Alussa sosiaalisen vuorovaikutuksen oireet selkeitä (mutta eivät yhtä vakavia kuin pysyvällä ryhmällä), edistyy tavallisen kehityksen tasolle Toistavat toiminnot vähenivät jonkin verran Seurannassa diagnostiset kriteerit eivät välttämättä täyty
41 Toimintakyky Ei autismin oireet, vaan arjen toimintakyky mitattuna Vinelandin asteikolla diagnoosista (2-4v ) 6 ikävuoteen asti Heikot ja heikkenevät (30%) (Szatmari et al., 2015) Keskinkertaiset (50%) Hyvät ja edistyvät (21%) Myös vaikeasti autistiset voivat olla toimintakyvyltään hyviä, 20% Lievempiasteisesti autistisisista osalla
42 Diagnostiikan tarkkuus? Tutkittu ADOSilla, DSM-IV kriteereillä ja kehitystasotestillä toistavasti 418 autististen sisarusta, 18 kk, 24kk ja 36 kk iässä (Ozonoff et al. 2015) Väärät positiiviset : 18 kk iässä autismikirjoon luokitelluista muutamalla oireilu ei ollut enää selkeää 24kk, Mutta 44 autismiin luokitellusta lapsesta vain 3 ei täyttänyt kriteereitä 36kk (7%) Värät negatiiviset : Alussa ei-autistiseksli luokiteilluista 18% oli 36kk sittenkin
43 Diagnostiikan tarkkuus? Riskilasten pitkäaikainen seuranta on tarpeen, Lievemmät autismikirjon häiriöt voi tunnistaa vasta kouluiässä, joskus myöhemminkin: sosiaalisen elämän haasteiden vaikeutuessa taidot eivät riitä Riskilapsistakin osa (lähes puolet ) voidaan tunnistaa vasta 35kk iässä 18kk ja 24 kk havaituilla oireilla on selkeä stabiilisuus Kliinikot erottavat parhaiten pysyvät ryhmät (vaikea ja ei-asd) Autismin oireiden kartoittaminen vähintään 2 kertaa auttaa havaitsemaan lapsen mahdollista kehityspolkua (Lord, 2012)
44 Varhainen diagnostiikka USA suositukset 2014 Kliinisissä kehityshäiriötutkimuksissa ja psykiatrisissa tutkimuksissa pitäisi aina kartoittaa myös autismikirjon mahdollisuus Epäilyn herätessä oireiden kartoitus tarkemmin Varhainen diagnostiikka vaikeaa, koska jotkut poikkeavat piirteet ja ero ikätovereihin saattaa tulla esiin vasta myöhemmin Tärkeä kartoittaa kehityshistoria ja miten hyötyy kuntoutuksesta? Lääketietellinen ja psykologinen sekä
45 Tarvitaanko psykiatriaa? Autismikirjon diagnostiikassa on aina harkittava selittyykö oireilu jollakin psykiatrisella häiriöllä tai ympäristöolosuhteilla Autistisen lapsen vanhemmuus on kuormittavaa, ovat riskissä uupua, tarvitsevat tavallista enemmän tukea Asiantunteva diagnosoiva taho voi monessa tilanteessa varmistaa arjen riittävät tukikeinot, tarjota vertaistukea ja tietoa vanhemmille
46 Milloin tarvitaan psykiatriaa Lapsen oireilu on perheelle hyvin kuormittavaa Perheessä tai vanhemmalla muita kuormittavia tekijöitä Lapsen kuntoutus ei tuota tulosta? Vanhemman oma huoli voinnistaan Autismikirjon lapsen vanhemmalla itsellään usein on mielenterveyden ongelmia tai jokin kehityksellinen häiriö- mutkistavat vanhemmuutta ja kuntoutuksista hyötymistä
47 Vanhempien kuuntelemiselle pitää antaa aikansa Tieto erityislapsen vanhemmuuden tunnemyrskystä helpottaa ymmärtämään omia tunteita Tieto mistä omalle jaksamiselle voi hakea tukea Henkilökunnan oma luonteva suhtautuminen mielenterveyteen helpottaa vanhempien haastattelua Vanhemman voinnin puheeksi ottaminen kannattaa ottaa rutiiniksi, joka aina toteutetaan
48 Lapsen ja vanhemman havainnointi Perheen voinnista ja lapsen & vanhemman välisestä vuorovaikutuksesta hankitaan tietoa havainnoimalla: Ruokailutilanteet, pukeminen, siirtymät ovat oivallisia tilanteita tehdä havaintoja Yhteisen mukavan toiminnan, peli- tai leikkitilanteen havainnointia voi lisätä
49 uusien yhteisten käytäntöjen luominen? Jos huoli herää... on lapsen kehityksen turvaamiseksi psykiatrinenkin tutkimus hyödyllinen Yhteistyön mutkattomuus välittää luottamuksen ja turvallisuuden tunteen: - voiko psykiatria jalkautua neurologialle - tai neurologia saatella psykiatrialle konsultaatioon?
50 Voiko polkua tasoittaa - kuntoutuksesta
51 Erityislapsen vanhemmuus Tutkimus- ja kuntoutuskäynnitkin kuormittavat, saattaa olla että perheelle ei jää tavalliseen tapaan aikaa sosiaaliselle elämälle Erityislapsi tuo mukanaan muitakin ongelmia: parisuhde, taloudelliset huolet Epätavalliset hankaluudet: hakemukset, ylimääräiset koulujärjestelyt, Toistuva suru, kriisi lapsen erilaisuudesta, joka toistuu kehityksen portaissa uudelleen ja uudelleen
52 Autismi ja vanhemmuus Autismikirjon lasten vanhemmilla kohonnut stressitaso, enemmän masennusta ja ahdistuneisuutta verrattuna tavallisiin lapsiin ja muihin kehitysviiveisiin Heikko ADL lapsen hoito vie aikaa + käytösongelmat ja emotionaaliset ongelmat = erityisen kuormittava yhdistelmä esim. Estes 2013 ja Sikora,2013)
53 Mitä vanhemmat eniten tarvitsevat Arjen apua, hengähdystaukoa, sosiaalisia tukiryhmiä hengähdystaikoa -> ehkäisee mielenterveysongelmia ja lisää joustavuutta, sitkeyttä (resilience) Tuen pitää olla merkitykselliseksi koettua, sopivaksi räätälöityä vanhemman tyytyväisyys lapsen hyvinvointi (esim. Whitehead et al 2015)
54 Vanhempien ohjaus Vanhemman ohjaus voi edistää 1) lapsen sosiaalista kommunikaatiota, 2) vanhemman tapaa toimia sekä 3) lapsen ja vanhemman välistä vuorovaikutusta Kuntoutuksessa ja ohjauksessa oppii ymmärtämään lapsen toimintaa ja ottamaan lapsen tarpeet huomioon Ohjauksesta hyötyvät eniten määrätietoiset, sitoutuvat ja osallistuvat vanhemmat, joilla ei ole ylenmäärin muuta stressiä (Hassenfeldt 2104)
55 Ohjauksen hyöty vanhemmille - Mielenterveys, - Sopeutuminen, - itseluottamus ja - myönteiset tunteet lisääntyvät -Stressi ja masennus vähenee (esim. McConachie et al 2006)
56 Muuta kuntoutusta Kommunikaation tukemiseksi puheterapian toteuttama tai suunnittelema kuntoutus Koulun ja päiväkodin tukitoimet, tavoitteellista, yhdessä kodin kanssa Haastavaan käyttäytymiseen käyttäytymisanalyysi (ABA) (Volkmar et al., 2014)
57 Kannattaako kuntoutus? Lapsen toimintakykyä voidaan kohentaa varhaisella kuntoutuksella Lapsen kuntouttaminen hyödyttää myös vanhempia: tiedot, taidot ja toimintakyky kohenee Kuntoutukseen osallistuvien vanhempien stressin taso pysyi samana, ei noussut
58 Kannattaako kuntoutus?
59 Lähteitä Szatmari, P et al (2915) Developmental Trajectories of Symptom Severity and Adaptive Functioning in an Inception Cohort of Preschool Children With Autism Spectrum Disorder. JAMA Psychiatry. doi: /jamapsychiatry Published online January 28, 2015 Tamminen, T (2010) Lapsen masennus. Duodecim, 126,6, Volkmar, F et al (2014 ) Practice parameters for the assessment and treatment of autism JAACAP, 53,2,
Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen
Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin
LisätiedotVUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS
VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS 6.11.2017 1 VUOROVAIKUTUS VOI OLLA Suojaavana tekijänä tunne-elämän suotuisalle kehitykselle myös korjaavaa, hoitavaa (sekä hoito- ja terapiasuhteet että
LisätiedotKielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014
Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän
Lisätiedot301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen
301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin
LisätiedotMielenterveyden häiriöt
Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet
Lisätiedot8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ
NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ 1. YLEISKUVAUS NEUROPSYKIATRISESTA KUNTOUTUKSESTA Neuropsykiatrisissa oireyhtymissä haasteet ovat luonteeltaan pitkäkestoisia,
LisätiedotAuta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti
Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen
LisätiedotMiten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus
Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus 9.12.2015 Outi Jalkanen Outi Jalkanen 27.2.2007 1 Kielellinen erityisvaikeus, Käypä hoito 2010 Kielellinen erityisvaikeus (specific language impairment,
LisätiedotLasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus käypä hoito- suositus ja arjen toiminnot
Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus käypä hoito- suositus ja arjen toiminnot Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL Neural Oy, neuropsykologikeskus Mitä kielellinen erityisvaikeus on? Häiriö,
LisätiedotNUORTEN MASENNUS. Lanu-koulutus 5.9., ja
NUORTEN MASENNUS Lanu-koulutus 5.9., 11.9. ja 20.9.2018 Kirsi Ylisaari Nuorisopsykiatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Psykoterapeutti Nuorisopsykiatrian poliklinikka, EPSHP Diagnoosi ja kliininen
LisätiedotNuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen
Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen
LisätiedotLyhyesti Oskusta - Osallisuutta asiakkuuteen kuntouttavassa työtoiminnassa (ESR) projekti 2011-2013
Lyhyesti Oskusta - Osallisuutta asiakkuuteen kuntouttavassa työtoiminnassa (ESR) projekti 2011-2013 OSKU -projektissa kehitetään uusia ja jo olemassa olevia kuntouttavan työtoiminnan menetelmiä ja ammattilaisten
LisätiedotKehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi
Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi Terhi Koskentausta LKT, psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys apulaisylilääkäri HYKS, kehitysvammapsykiatrian yksikkö konsultoiva
LisätiedotAjoissa liikkeellä - reseptejä ehkäisevään työhön
Ajoissa liikkeellä - reseptejä ehkäisevään työhön Erityiset lapset, tavalliset vanhemmat Työpaja 12.6.2012 ADHD-KESKUS/ S. Serenius-Sirve 1 On muistettava, että paikalleen jääminen on yhtä kuin taaksepäin
LisätiedotLapsen vai aikuisen ongelma?
Lapsen vai aikuisen ongelma? Kasvatuksen yksi tehtävä on auttaa lasta saavuttamaan myönteinen, terve minäkuva ja hyvä itsetunto 1 Lapset käyttäytyvät hyvin, jos suinkin kykenevät Jos lapset eivät kykene,
LisätiedotLapsen levottomuus ja aggressiivisuus
Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Terveydenhoitajapäivät 2015 Kuntoutussuunnittelija, sh (AMK), TtM Kaisa Parviainen, Projektipäällikkö, th, psykoterapeutti Kaisa Humaljoki 10.2.2015 ADHD-liitto ry
LisätiedotOppimisvaikeudet ja tunneelämän. -yhteyksien ymmärtäminen
Oppimisvaikeudet ja tunneelämän ongelmat -yhteyksien ymmärtäminen Nina Kultti-Lavikainen Lastentutkimusklinikka Niilo Mäki Instituutti & Jyväskylän perheneuvola Kognitiivinen psykoterapeutti, neuropsykologi
Lisätiedot1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ:
PALOTARUS SUURLEIRI 2010 / PADASJOKI MINILUENNOT /Taru Laurén / 5.-9.7.2010 1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: A = ATTENTION = HUOMIO
LisätiedotSomaattisen sairauden poissulkeminen
Psykoosit Psykoosit Yleisnimitys: todellisuudentaju selvästi vääristynyt ongelma, jossa ihmisellä on heikentynyt kyky erottaa aistien kautta tulevat ärsykkeet omista mielikuvista vaikeus erottaa, mikä
LisätiedotMiten neuropsykiatriset häiriöt todetaan ja mikä on lääkärin osuus toimintakyvyn määrittämisessä?
Miten neuropsykiatriset häiriöt todetaan ja mikä on lääkärin osuus toimintakyvyn määrittämisessä? AnttiAlaräisänen, LT vsylilääkäri LSHP yleissairaalapsykiatria Mitä neuropsykiatria on? Erilaisia neuropsykiatrisia
LisätiedotAmmattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua
Ammattiopisto Luovi Erityisen monipuolista opiskelua HAAPAVESI 6.9.2013 Oppimisvaikeudet Oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan sitä, että oppijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun tavoitteet, tai tavoitteiden
LisätiedotAUTISMISPEKTRIN KEHITYSHÄIRIÖIDEN TUTKIMUSMENETELMÄT
AUTISMISPEKTRIN KEHITYSHÄIRIÖIDEN TUTKIMUSMENETELMÄT Marja-Leena Mattila Lastentautien erikoislääkäri Lastenpsykiatrian klinikka Oulun yliopistollinen sairaala 21.4.2009 AUTISMISPEKTRI 1. Poikkeava ja/tai
LisätiedotVarhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke
Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan näkökulmasta 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Alustuksen runko Varhainen puuttuminen päivähoidossa Kasperin ja päivähoidon yhteistyö,
LisätiedotMitä diagnoosin jälkeen?
Mitä diagnoosin jälkeen? Yksilöllisyyden huomioiminen Struktuurin merkitys alussa tärkeää toimintaa ohjattaessa Rutiinien esiintyminen ja hyödyntäminen Konkreettinen kielenkäyttö ja tarvittaessa muiden
LisätiedotMiten nuoret oireilevat? Tiia Huhto
Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt
LisätiedotNeuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat. Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka
Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka Mitä on neuropsykiatria? Potilaan ongelmilla neuraalinen perusta ja siihen liittyen
LisätiedotMielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren
Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren Marjut Vastamäki Hankekoordinaattori VALO2 preventiohanke Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 7.11.2012 LAHTI SISÄLTÖ
LisätiedotAdoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT
Adoptio ja nuoruusikä HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Luennon sisältö Yleisesti nuoruusiästä Adoptiolapsen kehityksen tiettyjä ominaispiirteistä
LisätiedotMotiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet
Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys
LisätiedotMielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA
Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,
LisätiedotSopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä. Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry
Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry Sopeutumisvalmennus Kuntoutujan ja hänen omaisensa ohjausta ja valmentautumista sairastumisen tai vammautumisen
LisätiedotKehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus
Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus
LisätiedotKasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning
Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning Mielenterveys ja mielen sairaus ovat Mielenterveyden häiriöistä kaksi eri asiaa tehdään diagnoosi, niitä hoidetaan ja parannetaan
LisätiedotKouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas
Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 28.4.2011 Kristiina Laitinen Opetusneuvos Opetushallitus Lasten ja nuorten hyvinvointi Unicefin hyvinvointivertailu
LisätiedotPUHUKAA ADHD:STÄ ADHD
PUHUKAA ADHD:STÄ Tässä luvussa tarjotaan sekä vanhemmille että opettajille oivallisia tapoja puhua ADHDhäiriöstä, sen oireista ja vaikutuksista. Lukuun kuuluu kappaleita ADHD:n oireista ja niiden muuttumisesta
LisätiedotKognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus
Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon
LisätiedotTERVEYDENHUOLLON MAHDOLLISUUDET NUORTEN AIKUISTEN NEUROPSYKIATRISESSA KUNTOUTUKSESSA. Elina Santti, LKT, psykiatrian erikoislääkäri
TERVEYDENHUOLLON MAHDOLLISUUDET NUORTEN AIKUISTEN NEUROPSYKIATRISESSA KUNTOUTUKSESSA Elina Santti, LKT, psykiatrian erikoislääkäri JOHDANTO Neuropsykiatriset häiriöt vaikuttavat monin eri tavoin ja eri
LisätiedotMielenterveyden ja päihteiden välinen yhteys
Mielenterveyden ja päihteiden välinen yhteys Vankien mielenterveys- ja päihdepalvelut seminaari 04.06.2019 Jouko Lönnqvist, LKT, psykiatrian professori (emeritus), HY Mielenterveys > < Päihteet Mielenterveyden
LisätiedotHippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017
Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017 LUKISIEPPARI Ryhmä on tarkoitettu lapsille, joilla on luku- ja kirjoitustaidon vaikeuksia. Tavoitteena on fonologisten ja nopean nimeämisen taitojen
LisätiedotJoka sadas meistä on autismin kirjollaaspergernuoren. Elina Havukainen Autismi- ja Aspergerliitto ry
Joka sadas meistä on autismin kirjollaaspergernuoren sosiaaliset valmiudet Elina Havukainen edistää ja valvoo autismin kirjon henkilöiden ja heidän perheidensä yleisiä yhteiskunnallisia oikeuksia ja tasa-arvoa.
LisätiedotÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ
ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ Riikka Korja PIPARI-projekti Lastenklinikka, TYKS 24.11.2009 Lastenpsykiatriyhdistys, Helsinki 24.11.2009/Korja Varhainen vuorovaikutus lapsen kehityksen
LisätiedotADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP
ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys
LisätiedotTukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)
Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille
LisätiedotAktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina
Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina Ammatillisen kuntoutuksen päivät 17.-18.9. 2014 Verve, Oulu Liisa Paavola Neuropsykologian erikoispsykologi, FT Pitäisi
LisätiedotMIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO
MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1
LisätiedotMikko Mikkonen Vastaava psykologi Psykiatrian ja päihdehuollon erityispalvelut Neuropsykiatrian konsultaatiotyöryhmä Helsingin sosiaali- ja
Mikko Mikkonen Vastaava psykologi Psykiatrian ja päihdehuollon erityispalvelut Neuropsykiatrian Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Sisältö: Mitä se on? Mistä sitä saa? Mitä kuntoutetaan? Riippuu yksilöllisestä
LisätiedotNeuropsykiatristen oireyhtymien, kuten ADHD:n ja autismin ilmeneminen arjessa arjen selviytymisen haasteet
Neuropsykiatristen oireyhtymien, kuten ADHD:n ja autismin ilmeneminen arjessa arjen selviytymisen haasteet Asumissosiaalisen työn päivä 9.5.2019 / Marko Lahti/ Kuopio 1 Autismisäätiö sr Yleishyödyllinen,
LisätiedotPsykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet
Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen
LisätiedotMielenterveysseura mielenterveyden vahvistajana työelämässä
Mielenterveysseura mielenterveyden vahvistajana työelämässä Avoimet ovet 28.2.2018 Sinikka Kaakkuriniemi järjestöjohtaja 1 Mielenterveyden häiriöt ja ongelmat ovat yleisiä Lähes jokainen kokee jossain
LisätiedotNeuropsykologin rooli nuoren aikuisen ADHD- ja AS-asiakkaan. työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa ja työhön kuntoutumisessa
Neuropsykologin rooli nuoren aikuisen ADHD- ja AS-asiakkaan työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa ja työhön kuntoutumisessa Liisa Paavola, neuropsykologian erikoispsykologi, FT NeuralOy Kehitykselliset neuropsykiatriset
LisätiedotAkateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi
Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104), KM helena.kurkela@aalto.fi 2. Luento ma 7.9. klo 14.00 15.30 (Otaniemi) ke 7.10. klo 15.00 16.30 (Arabia) * Opiskelukyky * Ajankäytön suunnittelu * Oppimisvaikeudet
LisätiedotNEUROPSYKIATRISEN HOIDON JA LÄÄKEHOIDON ERITYISPIIRTEET. 22.11.2012 Nina Lehtinen
NEUROPSYKIATRISEN HOIDON JA LÄÄKEHOIDON ERITYISPIIRTEET 22.11.2012 Nina Lehtinen MITÄ ON NEUROPSYKIATRIA? Neuropsykiatrian perustana on käsitys mielen ja aivojen erottamattomuudesta Tietoisuus, persoonallisuus,
LisätiedotLENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa. Riitta Valtonen
LENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa Riitta Valtonen 1 Lene Leikki-ikäisen lapsen neurologinen arvio neuvolan terveydenhoitajien ja lääkäreiden työväline lapsen kehityksen arvioinnissa
LisätiedotKipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016
Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa
LisätiedotMielekästä ikääntymistä
Mielekästä ikääntymistä Koko kylä huolehtii vastuu ikääntyvistä kuuluu kaikille Psykologi Mervi Fadjukov Alueelliset mielenterveys-ja päihdepalvelut PHHYKY 20.3.2019 Vanhuus yksi elämänvaihe Yksilöllinen
LisätiedotMiten neuropsykiatriset ongelmat ilmenevät. Virpi Vauhkonen Lastenpsykiatrian ja neurologian erikoislääkäri KYS; lastenpsykiatrian pkl 13.9.
Miten neuropsykiatriset ongelmat ilmenevät Virpi Vauhkonen Lastenpsykiatrian ja neurologian erikoislääkäri KYS; lastenpsykiatrian pkl 13.9.2012 Neuropsykiatria Mielen ja aivojen erottamattomuus Kognitiota,
LisätiedotADHD:N LIITTYVÄN HÄPEÄN ESILLE OTTAMINEN
ADHD:N LIITTYVÄN HÄPEÄN ESILLE OTTAMINEN Tässä luvussa tarkastellaan ADHD:hen liittyvää leimaa ja sitä, kuinka lapsi ja muut perheenjäsenet voivat sen kokea. Lukuun on otettu myös mukaan ehdotuksia, kuinka
LisätiedotEpävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme
Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai
LisätiedotKehitysvammaisten käytöshäiriöt
Kehitysvammaisten käytöshäiriöt Seija Aaltonen, LT. Psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys Varsinais-Suomen kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskuksen johtaja, johtava lääkäri
LisätiedotMASENNUS. Terveystieto. Anne Partala
MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa
LisätiedotPakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste
Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Prevalenssilukuja Authors Number Age prevalence (%) M/F(% or n) Flament et al. 1988, USA 5596 14-18 1,9* 11M/9F Lewinsohn et
LisätiedotPakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas
Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireinen häiriö (OCD) Pakkoajatukset ovat toistuvasti mieleen tunkeutuvia, epämiellyttäviä
LisätiedotHaastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003).
ERILAISET OPPIJAT Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). Perustana aito kohtaaminen Nuoren tulee kokea
Lisätiedot2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko
2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko Kädessäsi oleva vihko on osa Valtone valmennusta ja toimintaa nepsy-aikuisille projektin tiedonjakamiseen kuuluvaa työtä. Valtone hanke on toiminut vuosina 2013 2015.
LisätiedotEtevan asiantuntijapalvelut psykiatrisen erikoissairaanhoidon tukena
Etevan asiantuntijapalvelut psykiatrisen erikoissairaanhoidon tukena Oili Sauna-aho Asiantuntijapalvelun päällikkö, neuropsykologian erikoispsykologi Tapaus Pentti 35-vuotias mies, jolla diagnosoitu keskivaikea
LisätiedotErityislapset partiossa
Erityislapset partiossa Neuropsykiatristen häiriöiden teoriaa ja käytännön vinkkejä Inkeri Äärinen Psykologi Teoriaa Neuropsykiatrinen häiriö on aivojen kehityksellinen häiriö, joka vaikuttaa usein laaja-alaisesti
LisätiedotADHD ja Asperger; Kuntoutuksen haasteet. Katariina Kallio-Laine LKT, Neurologian erikoislääkäri/ Kela asiantuntijalääkäri 28.01.
ADHD ja Asperger; Kuntoutuksen haasteet Katariina Kallio-Laine LKT, Neurologian erikoislääkäri/ Kela asiantuntijalääkäri 28.01.2013 ADHD (attention deficit hyperactivity disorder) Keskeistä tarkkaamattomuus,
LisätiedotYhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?
Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
LisätiedotLeena Nuutila & Eija Honkanen Haaga-Helia AOKK. Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 3.0 Ei sovitettu -lisenssillä.
Leena Nuutila & Eija Honkanen Haaga-Helia AOKK Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 3.0 Ei sovitettu -lisenssillä. Suomenkielen oppiminen ja oppimisvaikeudet Tämä on otsikkodia, kirjoita
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan Kotiosoiteprojekti Projektivastaava Anne Mäki Projektityöntekijä Tarja Kuhalampi
Etelä-Pohjanmaan Kotiosoiteprojekti 2005-2008 Projektivastaava Anne Mäki Projektityöntekijä Tarja Kuhalampi Kokeilu- ja kehittämisprojekti Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä- Pohjanmaa ry Etelä-Pohjanmaan
LisätiedotNeuropsykiatristen aikuispotilaiden kuntoutuksen tarpeita Sari Laatu PsT, neuropsykologian erikoispsykologi Tyks, neuropsykiatrian pkl
Neuropsykiatristen aikuispotilaiden kuntoutuksen tarpeita 11.11. 2016 Sari Laatu PsT, neuropsykologian erikoispsykologi Tyks, neuropsykiatrian pkl Neuropsykiatriset häiriöt Perimän ja ympäristön vuorovaikutuksessa
LisätiedotADHD:n Käypä hoito suositus Hoitopolku eri ikäkausina
ADHD:n Käypä hoito suositus Hoitopolku eri ikäkausina 12.10.2017 Jaakko Pitkänen Yleislääketieteen erikoislääkäri Lastenneuvola- ja kouluterveydenhuoltotyön erityispätevyys Koululääkäri, vt erikoislääkäri,
LisätiedotMiten tuemme erityisen lapsen koulukuntoisuutta?
Miten tuemme erityisen lapsen koulukuntoisuutta? Käyttäytymisen taustan ymmärtäminen Yhteinen tavoite Motivaatio Mistä me puhumme nyt? Erityinen lapsi? Koulukuntoinen? = kyky käydä koulua, oppia, selviytyä
LisätiedotMielenterveys voimavarana
Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Mielenterveys voimavarana Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset, SMS Mielen terveys
LisätiedotOMA VÄYLÄ- HANKE ARKEEN INTEGROIMINEN
OMA VÄYLÄ- HANKE ARKEEN INTEGROIMINEN KUNTOUTUJA KUNTOUTUS MUUTOSTARVE/ ONGELMA RIITTÄVÄ YMMÄRRYS TILANTEESTA Arkeen integroitumisen lähtökohtana on kuntoutujan oma muutostarve, ilman sitä kuntoutus jää
LisätiedotNeuropsykiatrisesti oireilevien lasten, nuorten ja heidän perheidensä palveluverkko Etelä-Pohjanmaalla. Leena Lähdesmäki 1
Neuropsykiatrisesti oireilevien lasten, nuorten ja heidän perheidensä palveluverkko Etelä-Pohjanmaalla Leena Lähdesmäki 1 Neuropsykiatriset häiriöt Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö; ADHD, ADD, muut
LisätiedotSELKOESITE. Autismi. Autismi- ja Aspergerliitto ry
SELKOESITE Autismi Autismi- ja Aspergerliitto ry 1 Mitä autismi on? Autismi on aivojen kehityksen häiriö. Autismi vaikuttaa aivojen eri alueilla. Autismiin voi olla useita syitä. Autistinen ihminen ei
LisätiedotToiminnanohjaus ja haastava käytös
2.12.2014 Toiminnanohjaus ja haastava käytös - Mitä yhteistä niillä on? 1 Ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja Työnohjaaja Erityisopettaja (veo) Haastavaksi koettua käyttäytymistä Impulsiivisuus
LisätiedotKuntaseminaari Eskoon Asiantuntijapalvelut
Kuntaseminaari 24.5.2017 Eskoon Asiantuntijapalvelut Ulla Yli-Hynnilä Henkilöstö esimies lääkäri (1) psykologi (3) psykiatrinen sairaanhoitaja (2) puheterapeutti (2) kuntoutussuunnittelija (1) toimintaterapeutti
LisätiedotJohdanto...14 Haasteita kehityspsykologiselle tutkimukselle...15 Teoreettisia lähtökohtia...17 Kirjan rakenne...19
Sisällys Esipuhe...12 Kehityspsykologinen näkökulma...14 Johdanto................................................................14 Haasteita kehityspsykologiselle tutkimukselle...15 Teoreettisia lähtökohtia...17
LisätiedotNUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET
NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET Paimio 2.11.2015 Simo Inkeroinen Psykiatrinen sairaanhoitaja Vistan koulu KUKA SIMO? Psykiatrinen sairaanhoitaja Vistan koululla 1.8.2015 alkaen Luokat 1-9 Toimenkuva Lasten
LisätiedotHyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi
Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma
LisätiedotOppilaan stressitason huomioiminen koulun arjessa
Hankkeen päämäärä ja tavoitteet Poistaa esteet ja vähentää haasteita neurokirjon lapsen lähiympäristöstä ja arjesta niin, että lasten kasvua ja hyvinvointia kyetään tukemaan paremmin (autismin kirjo, ADHD-
LisätiedotASSQ 4/21/2009 AUTISMISPEKTRI. Viralliset suomenkieliset käännökset AUTISMISPEKTRIN KEHITYSHÄIRIÖIDEN TUTKIMUSMENETELMÄT.
AUTISMISPEKTRIN KEHITYSHÄIRIÖIDEN TUTKIMUSMENETELMÄT AUTISMISPEKTRI 1. Poikkeava ja/tai puutteellinen sosiaalinen vuorovaikutus 2. Poikkeava ja/tai puutteellinen kommunikaatio Marja-Leena Mattila Lastentautien
LisätiedotNeurologisen kuntoutuksen uusia tuulia neuropsykiatriassa: Asperger-nuorten ryhmämuotoinen kuntoutus
Neurologisen kuntoutuksen uusia tuulia neuropsykiatriassa: Asperger-nuorten ryhmämuotoinen kuntoutus Elina Vuorinen, PsL, neuropsykologian erikoispsykologi, psykoterapeutti Neuropsykologikeskus NeuTera,
LisätiedotPäihdeongelmat autismikirjon häiriöiden kontekstissa
Päihdeongelmat autismikirjon häiriöiden kontekstissa Päihteet erityismielenkiinnon kohteena - case Helsinki 7.3.2019 Pekka Rapeli, neuropsykologi, HUS riippuvuuspsykiatria Sisältö Päihdehäiriössä on lähes
LisätiedotKeskivaikea masennus. Mielenterveysongelmien takana tunnistamaton autismikirjo 11/14/2017. Case Matti. Case Matti
Mielenterveysongelmien takana tunnistamaton autismikirjo Yleisöluento Mielenterveysmessuilla 22.11.2017 Mari Huhtiniemi psykologi (PsM), opettaja, neuropsykiatrinen coach, työnohjaaja (valm. 2018) Orjo
LisätiedotAVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu
AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin
LisätiedotKYSELYLOMAKE VANHEMMILLE
10/2016 Lasten kuntoutuspalvelut KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE Tämä kyselylomake on Lasten kuntoutuspalveluiden puhe- ja toimintaterapeuttien sekä lasten psykologien yhteinen esitietokaavake, joka pyydetään
LisätiedotKertausta aivovammojen oireista
Toiminta takkuaa, auttaako terapia? Toimintaterapeutti Kari Löytönen 16.4.2013 Kertausta aivovammojen oireista (Tenovuon, Raukolan ja Ketolan luennot) Aivovamman tyypillinen oirekokonaisuus Poikkeava väsyvyys,
LisätiedotNEUROPSYKIATRINEN VALMENNUS OPPIMISEN TUKENA
NEUROPSYKIATRINEN VALMENNUS OPPIMISEN TUKENA 10.3.2015 HELSINGIN MESSUKESKUS MERI-JOHANNA FABRITIUS PSYKIATRINEN SH, PSYKOTERAPEUTTI YET, NEUROPSYKIATRINEN VALMENTAJA Henkilöillä, joilla on oppimisvaikeuksia,
LisätiedotVANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN
VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta
LisätiedotMitä on VARHAINEN PUUTTUMINEN?
Kielellisen erityisvaikeuden Käypä hoito suositus. Varhainen puuttuminen puheen ja kielen kehityksen häiriöihin Marja Asikainen TAYS Foniatria ayl Kela 26.3.2014: Puheen ja kielen kehityksen häiriöiden
LisätiedotVainon uhri vai vieraannuttaja?
Vainon uhri vai vieraannuttaja? Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti PsyJuridica Oy, HY, UEF VARJO-hankkeen 4. seminaari 27.1.2015 Oulussa Lapsen vieraannuttaminen vanhemmasta - määritelmä
LisätiedotAdhd lasten kohtaama päivähoito
Adhd lasten kohtaama päivähoito ORIENTAATIO KONFERENSSI 23.5.2012 JÄRVENPÄÄ ALISA ALIJOKI HELSINGIN YLIOPISTO ADHD (Attention Deficit Hyperactive Disorder) Neurobiologinen aivojen toiminnan häiriö Neurobiologisesta
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Mielenterveys ja työ missä mennään vuonna 2012? Teija Honkonen LT, psykiatrian dosentti, ylilääkäri Hallitusohjelma: Mielenterveyden ja työkyvyn edistäminen (1/2) Julkisen talouden
LisätiedotNuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti
Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi Toimintaterapeutti (AMK) Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Teinivanhemmuus voi olla valinta tai yllätys Merkitys kiintymyssuhteen
LisätiedotVoimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014
Voimaperheet Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 LASTENPSYKIATRIAN TUTKIMUSKESKUS LAPSUUDEN KÄYTÖSHÄIRIÖILLÄ USEIN HUONO ENNUSTE YHTEYDESSÄ AIKUISIÄSSÄ: psykiatrisiin häiriöihin rikollisuuteen
LisätiedotFAS(D) miten tunnistan aikuisuudessa
FAS(D) miten tunnistan aikuisuudessa Terhi Koskentausta LKT, psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys Osastonylilääkäri, PHHYKY neuropsykiatrian poliklinikka Päihdelääketieteen
Lisätiedot