sivu 5 ja 8 sivu 6 sivu 12 Arkistolaitoksen asiakaslehti 2/2013 Tilda katsasti karttanäyttelyn Stedingk-suvun arkisto Suomeen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "sivu 5 ja 8 sivu 6 sivu 12 Arkistolaitoksen asiakaslehti 2/2013 Tilda katsasti karttanäyttelyn Stedingk-suvun arkisto Suomeen"

Transkriptio

1 Arkistolaitoksen asiakaslehti 2/2013 sivu 5 ja 8 Tilda katsasti karttanäyttelyn sivu 6 Stedingk-suvun arkisto Suomeen sivu 12 Sota-ajan kuvat vetävät verkossa

2 2 3 Sisältö Pääkirjoitus Julkaisija Arkistolaitos 3 Remontit vauhdittavat presidenttien arkistojen luovutusta, kerrotaan pääkirjoituksessa. Osoite Kansallisarkisto PL Helsinki 4 Lyhyet 6 Kansallisarkisto teki vuodenvaihteessa kaikkien aikojen merkittävimmän arkisto-ostonsa. Lehden taitto Mainostoimisto HINKU Painopaikka Kopijyvä Oy Kotisivu Tilaukset ja palaute ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) Päätoimittaja Marie Pelkonen, Kansallisarkisto Toimituskunta sektorijohtaja Juhani Tikkanen, Kansallisarkisto sektorijohtaja Marja Pohjola, Kansallisarkisto tutkija Pertti Vuorinen, Kansallisarkisto johtaja Päivi Hirvonen, Jyväskylän maakunta-arkisto Toimitussihteeri Minna Nurro, Viestintätoimisto Lumitähti Kannen kuva Heidi Mustajoki Pääkirjoituksen kuva Matti Tiisanoja / Kansallisarkisto Kansallisarkistossa voi tutustua lokakuun alkuun asti 8 näyttelyyn, joka esittelee suomalaista maanmittausta ja kartantekoa Kyrillisten aakkosten takaa löytyvät munkkiveljekset Kyrillos ja Methodios. Arkistouralla: tietopalvelupäällikkö Outi Örn, sosiaalija terveysministeriö Puolustusvoimat julkaisi keväällä sota-ajan kuvaa verkossa. Palvelun suosio ylitti kaikki odotukset. Arkistolöytöjä / Käsitätkö? Asiakirjahallinta kannattaisi kytkeä tiiviimmin toiminnan ja palveluiden kehittämiseen. Amiraali Oscar von Kraemer valloitti maailman meriä Venäjän keisarillisessa laivastossa. Yhteensä 18 hyllykilometriä sota-ajan aineistoja saadaan järjestykseen vuoden 2015 loppuun mennessä. Kymenkartanon lääninhallituksen arkisto tarjoaa arvokasta lähdemateriaalia Itä-Suomen historian tutkimukseen. Remontin alta arkistoon Arkistoaineiston luovuttamista arkistolaitokseen vauhdittaa usein edessä oleva remontti. Näin on käynyt nyt myös ta- virka-arkistoakin. yksityistä aineistoa kuin hänen presidenttikaudellaan syntynyttä savallan korkeimman johdon arkistoille Presidentinlinnan mittavan korjaustyön takia. Aineistojen luovuttamista ryhdyttiin valmistelemaan tasavallan presidentin kanslian ja Kansallisarkiston yhteis- presidenttien virka-arkistojen siirtoa Kansallisarkistoon. Kyseessä Kanslian kanssa on valmisteltu myös sen hallussa vielä olevien työnä jo viime vuoden puolella. ovat presidenttien Kekkonen, Koivisto ja Ahtisaari toimikausilla syntyneet aineistot, joita on yhteensä runsaat 200 hyllymetriä. Kansallisarkistoon siirrettiin ensin linnassa vielä oleva presidentti Vain presidentti Halosen virka-arkisto jää edelleen linnan uusittuihin arkistotiloihin. Tarkoituksena on, että tulevaisuudessa presi- Martti Ahtisaaren yksityisarkisto. Aineiston läpikäynnin jälkeen presidentti Ahtisaari ja Kansallisarkisto allekirjoittivat huhtikuussa arkiston luovutussopimuksen. Kun vielä sovittiin presidentti vuoden kuluttua virkakauden päättymisestä. dentin virka-arkisto siirretään Kansallisarkistoon aina kymmenen Tarja Halosen linnaan jääneen yksityisen aineiston liittämisestä hänen Kansallisarkistossa jo olevaan yksityisarkistoonsa, kaikkien presidenttien yksityisarkistot ovat yhtä poikkeusta lukuun net vielä lomailevat täyttä päätä. Silti toivotan kaikille jo nyt hyvää Tätä kirjoittaessani on heinäkuun toiseksi viimeinen päivä ja mo- ottamatta nyt saman katon alla ja luovutussopimusten ehtojen ja antoisaa loppuvuotta! mukaisesti tutkijoiden käytettävissä. Kaikkiaan näitä aineistoja on 130 hyllymetriä. Poikkeuksen muodostaa tunnetusti presidentti Urho Kekkosen arkisto, jota säilytetään Hovilan tilalla Orimattilassa Tasavallan Presidentin Arkistosäätiön hallinnoimana. Tähän arkistoaineistoon sisältyy niin presidentti Marja Pohjola, sektorijohtaja, Kansallisarkisto Kekkosen

3 4 5 Jussi Nuorteva Tilda tykkäsi kartoista Lyhyet Kuusivuotias Tilda Toivonen pistäytyi tutustumassa "Havainnosta kartaksi" -näyttelyyn Kansallisarkistossa. Näyttelyn nuorin kävijä oli tullut pääkaupunkiin lomamatkalle äitinsä ja mummunsa kanssa Turusta. Tilda tykkäsi etenkin sellaisista kartoista, joissa näkyi Suomi histo- Kansallisarkiston tutkijasalin aukioloajat maanantai-tiistai klo keskiviikko klo torstai-perjantai klo riansa eri vaiheissa. "Ne maanmittarin laitteet olivat kanssa kivoja", Tilda kertoili näyttelyn jälkeen Cafe Hausenin terassilla. Suomalaiset kunniamerkit luovutettiin Kunnialegioonan museoon malaisia kunniamerkkejä. Tästä syystä Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikuntien hallitus ja Vapaudenristin ritari- Heidi Mustajoki kunnan hallitus päättivät luovuttaa täydellisen sarjan suomalaisia Kansallisarkisto on Suomen heraldinen virasto. Se ottaa kunniamerkkejä Kunnialegioonan museoon. kantaa paitsi vaakunaheraldiikkaan myös valtiollisten kunniamerkkien ja mitalien heraldiseen muotoon. Uusia kunniamerkkejä Luovutustilaisuus järjestettiin Pariisissa Suomen val- vahvistetaan vain harvoin. Viimeksi käsittelyssä olivat vuonna 2005 tion puolesta luovutuksen suorittivat suurlähettiläs Pilvi-Sisko Vier- Suomen evankelisluterilaisen kirkon perustamat kunniamerkit. ros-villeneuve ja ritarikuntia edustanut pääjohtaja Jussi Nuorteva. Kunnialegioonan kansliapäällikkö Françoise Sourd ja museonjoh- Pariisissa oleva Ranskan Kunnialegioonan museo (Musée de la taja Luc Fons vastaanottivat luovutuksen. Tilaisuuteen osallistui Légion d'honneur) on maailman paras alan erikoismuseo. Muse- myös Ranskan arkistolaitoksen edellinen pääjohtaja, valtioneuvos on kokoelmissa on kuitenkin ollut vain muutamia satunnaisia suo- Martine de Boisdeffre. Saattue Murmanskiin suomenkielisestä julkaisutoiminnasta (Pohjoinen Kollektivisti -lehti) Suomen arkistolaitoksen delegaatio vieraili toukokuussa suomalaisten perustamista laitoksista Murmanskissa tutustumassa alueen arkistoihin ja neuvot- (Imatran Voima, Nikkelin kombinaatti, Jäniskosken voimalaitos) telemassa yhteistyöstä. Marie pelkonen Trifonin luostarista jopa 1600-luvulta. Murmanskin alueen valtiollisen arkiston asiakirjoista suuri osa käsittelee pohjoista merenkulkua, kala- ja maataloutta. Aineisto on muodos- Valtionarkistot ovat digitoineet arkistoluetteloitaan. Yli puolet fondien metatiedoista on syötetty arkistotietokantaan ja asiakirjojen nimistä miltei ¾ Kansanhuoltoministeriöstä kertova näyttely oli kesän esillä Mikkelissä Kansallisarkiston kokoama kiertävä näyttely Korttipeliä Kansanhuoltoministeriön ajasta kertova näyttely siirtyy seuraavaksi Joensuun maakunta-arkistoon. Päivi Rantanen/Suur-Savon museo tettu pääasiassa 1900-luvulla. Toi- löytyy jo netistä. Asiakirjojen tilaamis- kansanhuoltoministeriö ( ) siirtyi toukokuussa nen toimipiste sijaitsee Kirovskissa, ta varten asiakkaan on tunnistaudutta- Jyväskylän maakunta-arkistosta Mikkeliin. Koska Mikkelin maa- josta löytyvät muun muassa Mon- va, mutta tietoja pääsee katselemaan kunta-arkistossa ei ole näyttelytiloja, näyttely pystytettiin yhteis- tegorskin, Kantalahden ja Kirovin anonyyminä. Hakuja pystyy tekemään työssä Mikkelin kaupungin museotoimen kanssa Suur-Savon mu- kaupunkien sekä Kuolan keski- ja nimihaulla ja teemoittain. seoon. Se oli esillä museossa elokuun loppuun asti. eteläniemimaan alueiden arkistot. Arkistoaineisto koostuu neuvosto- Kirovskin arkisto esitteli myös teke- Kansanhuoltoministeriön tehtävänä oli vastata väestön toimeen- ajan aineistoista. Osa aineistoista on määnsä arkistopedagogista työtä, tulon turvaamisesta sekä talouden ja työvoiman käytön säännös- suomenkielistä. joka teki suomalaisdelegaatioon vaiku- telystä sodan tai muun poikkeuksellisen tilanteen aikana. tuksen. Arkistossa järjestetään paljon Arkistoista löytyy tietoja esimerkiksi koululaisvierailuja ja esimerkiksi Nuori Museo elävöitti asiakirja-aineistoa Suur-Savon kokoelmasta koo- suomalaisten ja saamelaisten kala- arkistotyöntekijä -kilpailuja. Lisäksi ar- tulla materiaalilla. Aineistot herättivät vanhimmissa avajaisvierais- kolhooseista 1930-luvulta kisto järjestää vuosittain konferensse- sa sekä mukavia että ikäviä muistoja säännöstelyn ja puutteen puoluekomiteoista ja yhteistyökumppaneille, tutkijoille ja aikakaudesta. Näyttely sai huomiota kaupungissa ilmestyvissä kommunistisesta suomalaisesta kansanpuolueesta 1920-luvulta Venäläiskollegat ilahtuivat kuullessaan käännöksiä suomenkielisistä aineistoista. muille toiminnasta kiinnostuneille. lehdissä, ja museossa siihen kävi tutustumassa useampia kävijöitä kuin jos näyttely olisi ollut esillä maakunta-arkistossa. Suur-Savon museon aineistot elävöittivät kansanhuoltoministeriön ajasta kertovaa näyttelyä Mikkelissä.

4 6 7 Tapaaminen johti Suomen Kansallisarkiston kaikkien aikojen merkittävimpään arkisto-ostoon. Tämä ei tosin alun perin ollut Lidmanin tavoitteena. Hänen toiveenaan oli saada ulkopuolinen arvio Ruotsin viimeisen sotamarsalkan ja Venäjän lähettilään Curt von Stedingkin ( ) arkistosta, jotta Ruotsin valtionarkisto voisi neuvotella sen ostosta. Arkisto oli ollut 1930-luvulta lähtien deponoituna valtionarkistoon, mutta sotamarsalkan jälkeläiset omistivat sen edelleen. Suku ja valtionarkisto olivat käyneet tuloksettomia keskusteluja arkiston ostosta jo viiden vuoden ajan. Viimein suku oli päättänyt, että jos neuvottelut eivät johda pikaisesti tulokseen, aineisto laitetaan myyntiin. Siksi tarvittiin arviointi arkiston tieteellisestä arvosta ja siihen perustuva hinta-arvio. Historiallinen arvo kaupallista suurempi Suostuin ilman muuta kollegan pyyntöön, onhan Curt von Stedingk myös Suomen historiassa tärkeä henkilö Savon Prikaatin komentaja Kustaa III:n sodassa ja vuoden 1809 Haminan rauhansopimuksen ruotsalainen allekirjoittaja. Kansallisarkiston tutkijan Pertti Hakalan kanssa kävimme maalishuhtikuussa 2010 läpi 15 hyllymetriä sisältäneen arkiston ja laadimme siitä laajan luettelon, jossa arvioimme aineiston historiallista merkitystä ja pyrimme määrittelemään sen kauppahinnan. Jälkimmäinen oli hyvin vaikeaa, asiakirjojen historiallinen arvo oli paljon suurempi kuin niiden kaupallinen arvo. Päädyimme lopulta 2,5 miljoonaan Ruotsin kruunuun. Se oli aika etäällä suvun käyttämän asiantuntijan arvioimasta kuudesta miljoonasta kruunusta. Tämä haarukka mahdollistaisi kuitenkin konkreettiset neuvottelut. Pidimme tärkeimpänä sitä, ettei arkistoa myytäisi osina. Silloin sen historiallinen merkitys olisi menetetty ikuisiksi ajoiksi. Hinta oli siis euroa. Mutta mistä tällaiset rahat? Kilpajuoksu euron kurssia vastaan Opetus- ja kulttuuriministeriö ansaitsee suuren kiitoksen nopeasta tilannearviosta ja päätöksenteosta. Ylijohtaja (nykyisin kansliapäällikkö) Anita Lehikoinen ilmoitti tunnin kuluttua lähettämästäni viestistä, että ministeriö voi osallistua kansallisesti poikkeuksellisen arvokkaan aineiston ostoon eurolla. Svenska Litteratursällskapet ja Suomen Kulttuurirahasto tekivät myös nopeat päätökset ja tulivat kumpikin mukaan eurolla. Koneen Säätiö päätti tukea ostoa eurolla. Euron kurssi kuitenkin laski nopeasti syksyn aikana. Joulukuussa rahoitustarve oli noussut jo euroon. Kauppatieteiden tohtori Björn Wahlroosin mukaantulo ratkaisi sen, että osto Suomeen voitiin varmistaa ja kauppasumma lyödä lopullisesti lukkoon. Vuodenvaihteessa allekirjoitettiin kauppakirjat, ja Suomen ja Ruotsin kannalta äärettömän merkittävä arkisto oli pelastettu tutkimukselle. Ruotsin valtionarkisto sitoutui digitoimaan sen. Tämä oli merkittävä kontribuutio, sillä kuvausyksikköjä kertyi peräti Kesäkuussa digitointi oli valmis ja aineisto siirrettiin Suomeen ja sijoitettiin Kansallisarkistoon. Uutta näkökulmaa historiantutkimukseen Stedingk-suvun aineisto on Kansallisarkiston arvokkaimpia yksityisarkistoja. Siihen sisältyy toista sataa Kustaa III:n yksityiskirjettä Stedingkille sekä tuhansia muita yksityiskirjeitä. Erityisen tärkeitä tutkimukselle ovat Stedingkin omasta kirjeenvaihdosta laaditut rekisterit ja kokonaiset asiakirjakopiot. Yhdessä alkuperäiskirjeiden kanssa ne muodostavat keskeisen osan Ruotsin Venäjä-suhteiden historiaa 1700-luvun lopulta 1820-luvulle. Kansallisarkisto osti Curt von Stedingkin arkiston Ruotsin valtionarkistonhoitaja Tomas Lidman lähetti allekirjoittaneelle tammikuussa 2010 sähköpostiviestin, jossa hän ehdotti tapaamista Tukholmassa, kun olisin käymässä kaupungissa. Viestin lopussa hän totesi hieman kryptisesti: Jag har en ganska avancerad fråga till Dig också. Curt von Stedingk Suku päätti laittaa aineiston myyntiin Neuvottelut Ruotsin valtionarkiston ja suvun välillä eivät valitettavasti johtaneet tulokseen, joten suku päätti syksyllä 2012 laittaa aineiston myyntiin. Tämä oli huonoin mahdollinen ratkaisu tärkeä osa myös Suomen historian keskeistä aineistoa oli häviämässä. Suomen arkistolain nojalla olisimme voineet ottaa kopiot arkistosta, jos se laitetaan myyntiin, mutta Ruotsin laki ei sitä sallinut. Päätimme vielä neuvotella Suomea koskevien aineistojen ostamisesta Kansallisarkistoon. Suku halusi kuitenkin neuvotella vain koko arkiston myynnistä. Muuten se myytäisiin pilkottuna ja saisimme hankkia meitä kiinnostavat aineistot vapailta markkinoilta. Arkisto oli tässä vaiheessa jo sijoitettu yksityisen antikvariaatin varastoon. Ratkaisu oli siis tehtävä todella nopeasti. Nopean tinkimisen jälkeen suku päätyi laskemaan hinnan neljään miljoonaan kruunuun. Suomen kannalta arkiston helmi on Savon prikaatin arkisto vuosilta , kaikkiaan 14 kansiota. Myös arkiston muissa osissa on hyvin paljon tähän vaiheeseen liittyvää aineistoa, mainittakoon vaikkapa Kustaa III:n Stedingkille antamat alkuperäiset ohjeet Värälän rauhanneuvotteluista. Savon Prikaatin aineistoon kuuluvat myös sen edelliseltä komentajalta, vapaaherra Berndt Johan Hastferilta takavarikoidut kirjeet, joiden perusteella tämä tuomittiin maanpetoksesta kuolemaan. Stedingkin arkistoa on toistaiseksi käytetty tutkimuksessa vain hyvin vähän. Lukuisat asiakirjat antavat aivan uutta perspektiiviä 1700-luvun lopun ja 1800-luvun alun suomalaiselle ja ruotsalaiselle historiantutkimukselle. Aineistoja tarkemmin Helsingissä läpikäydessämme vahvistui entisestään ymmärrys siitä, että teimme sekä hyvät kaupat että saimme omaksemme aineiston, jonka tieteellinen arvo on vielä paljon suurempi kuin keväällä 2010 osasimme arvioida. Mutta tämä hyöty koituikin lopulta omaksi iloksemme! Teksti ja kuva: Jussi Nuorteva, pääjohtaja, Kansallisarkisto

5 8 9 Karttanäyttely kertoo haastavista vesistä ja jaetuista maista Viime sotiemme miinakartta vuodelta 1944 muistuttaa hiukan puistattavallakin tavalla aivan lähivesillä käydystä jatkosodan miina- ja sukellusvenesodasta. Kansallisarkiston vanhassa porraskäytävässä on suomalainen elektromekaaninen merimiina mallia S/43. Saimme miinan lainaksi Turun Forum Marinum -museosta. Kiinnostava on myös Ahvenanmaan kartta vuodelta 1714: siinä on merkintä maakunnan itärajasta, jonka takaa alkaa Suomi. Siihen vedottiin 1920-luvun alussa Ruotsin ja Suomen kiistellessä Ahvenanmaasta, osoituksena siitä, ettei maakunta historiallisesti kuulunutkaan Suomeen. Rajoja, maanjakoa ja paikkatietoa Tie- ja yleiskarttoja Kansallisarkisto ja Maanmittauslaitos ovat koonneet karttanäyttelyn, joka esittelee suomalaista maanmittausta ja kartantekoa. Maanmittauslaitos on valinnut yhteisnäyttelyyn maa-aiheisia karttoja ja Kansallisarkisto vesiaiheisia. Yhteensä karttaa esittelevä näyttely on avoinna Kansallisarkistossa 4. lokakuuta asti. Merikartoitus on aina pohjautunut Suomen vaikeakulkuisten rannikkovesien navigointitarpeeseen. Vanhin näyttelyssä esillä oleva kartta on hollantilaisen Lucas Waghenaerin Suomenlahtea esittävä kartta vuodelta Tämä Suomen vesien toiseksi vanhin merikartta kuuluu John Nurmisen säätiön kokoelmiin. Esillä olevat ruotsalaiset ja venäläiset 1700-luvun lopun ja 1800-luvun Suomen merikartat osoittavat, kuinka tarkat mittaukset ja laajat luotaukset tuottivat aivan eri tason karttoja kuin viitteelliset hollantilaiset. Venäläisen merikartografian erityispiirteenä voi mainita Suomenlahden merikarttojen varaamisen vain Venäjän laivaston käyttöön. Ei ollut suotavaa, että mahdolliset vihollismaat voisivat hyödyntää niitä. Suomalainen Karl Gustaf Ekebom sai tuntemattomalla tavalla käyttöönsä näitä venäläiskarttoja ja julkaisi niiden pohjalta 1880-luvulla Suomen etelärannikon merikarttoja, joista yksi on näyttelyssä. Esillä on myös Saimaan, Päijänteen ja Näsijärven vesiliikenteen varhaisia karttoja. Saimaan kanavan karttojen lisäksi näyttelyssä on muita keinotekoisia väyliä esittäviä karttoja. Ne muistuttavat myös suunnitelmien epäonnistumisesta esimerkiksi Höytiäisten järvenlasku ja sitä seurannut hyökyaalto ilmenevät 1859 laaditusta kartasta. Järvi laski kertaheitolla lähes kymmenen metriä. Hyökyaallon kokeneet muistivat sen varmasti elämänsä loppuun saakka. Sotilaskarttoja eri ajoilta Sotilaalliset kartat muodostavat suuren osan näyttelystä. Esillä ovat muun muassa kustavilaista merisodankäyntiä koskevat vuoden 1788 Suursaaren taistelun ja vuoden 1790 Viipurinlahden kujanjuoksun ja sitä seuranneen Ruotsinsalmen murskavoiton kartat. Sotilaskartat antavat laajan ja monipuolisen kuvan kartoituksesta sotilaallisia tarkoituksia varten ja osoittavat muun muassa sen, että suomalaiset kartat olivat talvisodan alla Neuvostoliiton käytössä. Hyvä esimerkki tästä ovat rinnakkaiset Viipurin edustan Uuraan kartat. Kiinnostava kohde on ns. Terijoen hallituksen Neuvostoliiton kanssa 2. joulukuuta 1939 solmimaan ystävyys- ja yhteistyösopimukseen pohjautuva neuvostoliittolainen kartta. Se osoittaa, kuinka suuria alueita Suomen sosialistinen kansantasavalta olisi saanut korvaukseksi vaadituista Karjalan Kannaksen alueista Neuvostoliitolta. Hanke haudattiin, kun talvisota ei edennytkään odotusten mukaisesti. Näyttelyn vanhin maa-aiheinen kartta esittää Kymin suistoa ja se laadittiin vuonna Se on erikoisuus, sillä varsinainen maanmittaus Suomessa alkoi vasta 1630-luvulla. Asutusta ja viljelyksiä kuvaavat kartat ja 1700-luvulta kertovat maanmittauksen taustoista: mittaus- ja kartoitustiedot koottiin pitkälti verotusta varten. Varhainen 1750-luvun isojakokartta todistaa valtavasta rationalisointihankkeesta, isojaosta, joka alkoi vuonna 1749 ja päättyi Lapissa vasta 1950-luvulla. Rajojen ja rajapyykkien määrittely on aina ollut maanmittauksen tärkeimpiä tehtäviä. Varsinais-Suomen ns. Kuhankuonon rajakartta seitsemän pitäjän välisine rajapyykkeineen vuodelta 1695 tuo näkyviin ikivanhan, keskiajalla syntyneen rajan. Esillä on myös kaksi Magnus von Wrightin piirtämää karttaa, jotka esittävät Aunuksen kuvernementin ja Suomen suuriruhtinaskunnan välistä rajaa vuodelta Kaavoitusta ja politikointia Näyttelyn kaupunkien ja pitäjien kartat 1600-, ja 1800-luvulta kertovat sekä maanmittauksen että asemakaavoituksen tasosta eri aikoina. Turun läänin eli Varsinais-Suomen 1600-luvun maantieteellinen kartta, jonka paikannimet on kirjoitettu pikkuriikkisellä käsialalla, herättää ihailua merkinnät tehtiin sulkakynällä. G.W. Gyldénin julkaisemasta Suomen vanhimmasta kaupunkikartastosta on valittu Porvoon kartta, josta ilmenee muun muassa miten jo 1840-luvulla harkittiin ruutukaavaa koko kaupungille. Näyttelyn kokoamisessa suuren työn tehneen kartta-asiantuntija Jan Strangin kokoelmista saatiin edustava otos maamme tiekartoista, vanhimmasta 1740-luvun kartasta alkaen. Aikansa ABCasemien eli kestikievarien välisiä teitä ja etäisyyksiä esittävien karttojen tilalle tulivat 1910-luvulla ensimmäiset autoilijoiden tiekartat. Molempia on esillä runsaasti. Yleiskartoista valittiin muun muassa maamme kartoituksen klassikko, S.G. Hermelinin kustantama Ruotsin yleiskartta 1790-luvulta. Kartan tekijänä kunnostautui suomalainen Carl Petter Hällström. Näyttelyssä voi tutustua myös maamme ensimmäiseen kotimaiseen yleiskarttaan, joka valmistui vuonna Vuotta myöhemmin se palkittiin Wienin maailmannäyttelyssä. Näyttelyä täydentävät Maanmittauslaitoksen ja John Nurmisen säätiön lainaamat maanmittauslaitteet ja navigointivälineet, joita on myös käytetty kolmessa installaatiossa. Teksti: Pertti Hakala, tutkija, Kansallisarkisto Kuva: Maria Arponen, valokuvaaja, Kansallisarkisto Havainnosta kartaksi. Kartoituksen ja maanmittauksen historia Suomessa -näyttely on avoinna Kansallisarkistossa asti tiistaista perjantaihin klo sekä syyskuussa keskiviikkoisin klo 18 asti. John Nurmisen säätiö Vasemmalla: Ensimmäisen Suomen vesiä kuvaavan merikartan julkaisi hollantilainen Lucas Waghenaer. Sen uskotaan perustuneen havaintoihin merimatkalta, joka tehtiin Viron rannikkoa pitkin Viipuriin. Oikealla: Avajaisvieraat tutkivat kiinnostuneina entisajan silmiä hiveleviä karttoja ja piirustuksia. Kapkaupungin valot.

6 10 11 Veljekset, jotka muuttivat maailmaa Kansallisarkistossa oli touko-heinäkuussa esillä kreikkalaisten munkkiveljesten Kyrilloksen ja Methodioksen (noin ) elämästä kertova näyttely. Heidät muistetaan muun muassa slaavilaisen kirjaimiston eli kyrillisten aakkosten kehittäjinä. Julistenäyttely oli pääasiallisesti Slovakian Historiallisen museon sekä Slovakian Arkeologisen museon ja instituutin suunnittelema. Se oli tuotu Suomeen Bratislavasta. Näyttelyn avasivat Slovakian tasavallan ulko- ja eurooppaministeri Miroslav Lajčák ja Suomen ulkoministeri Erkki Tuomioja. Tämä vuosi on Slovakiassa omistettu kahdelle tärkeälle tapahtumalle: on kulunut 20 vuotta siitä, kun maasta tuli itsenäinen tasavalta, ja vuotta Kyrilloksen ja Methodioksen lähetysmatkoista (nykyisten) Itä-Tšekin, Länsi-Slovakian ja Länsi-Unkarin alueille. Veljekset Konstantinos ja Methodios syntyivät virkamiesperheeseen Thessalonikissa. Kreikkalainen kaupunki sijaitsi lähellä slaavilaisten asuinaluetta ja veljekset oppivat erään kaupungissa puhutun slaavilaisen murteen. Konstantinos, joka myöhemmin munkkina sai nimen Kyrillos, muutti Konstantinopoliin opiskelemaan ja hänestä tuli myöhemmin filosofian opettaja. Methodios vetäytyi lyhyen virkamiesuran jälkeen luostariin munkkina. Aikansa ortodoksivaikuttajia Veljekset tekivät matkoja muun muassa Mustanmeren ja Kaspianmeren väliselle alueelle, ja vuonna 863 Bysantin keisari Mikael lähetti heidät Määriin. Veljeksillä oli hyvät edellytykset osallistua ortodoksisen kirkon lähetystyöhön. He käänsivät osan Uudesta Testamentista sekä kanonisista ja liturgisista käsikirjoista muinaisbulgariaksi eli kirkkoslaaviksi, jota slaavit ymmärsivät. Kyrilloksesta ja Methodioksesta tuli ortodoksisen kirkon lähetysvaiheen merkittävimpiä vaikuttajia. Heidän muistoaan kunnioitetaan ortodoksisen kirkon lisäksi roomalaiskatolisessa ja anglikaanisessa kirkossa. Veljesten toiminta osoittaa sen jännitteisyyden, joka kirkon sisällä vallitsi 800-luvulla. Slaavinkielinen liturgia aiheutti närää lännen kirkon edustajissa ja veljekset kutsuttiin paavin kuultavaksi. Paavi hyväksyi kuitenkin veljesten toimet täysin ja nimitti Methodioksen Määrin ja Pannonian eli nykyisen Unkarin arkkipiispaksi. Kyrillos joutui vetäytymään terveytensä vuoksi luostariin. Hänet on haudattu Roomaan. Arkistouralla Arkistouralla-palstalla eri organisaatioissa työskentelevät arkistoalan ammattilaiset kertovat urastaan ja työstään. Tässä numerossa Aktin kysymyksiin vastaa sosiaali- ja terveysministeriön tietopalvelupäällikkönä viime keväänä aloittanut Outi Örn. Missä kaikessa olet urallasi ollut vaikuttamassa? Ensimmäiset vuodet työskentelin Joensuun maakunta-arkistossa eri tehtävissä, kunnes muutin Etelä-Suomeen. Helsingissä työskentelin parissa eri ministeriössä ennen siirtymistä muutamaksi vuodeksi Säteilyturvakeskuksen tietopalvelupäällikön tehtäviin. Tätä nykyä työskentelen sosiaali- ja terveysministeriön tietopalvelupäällikkönä. Töiden lisäksi toisenlaista näkökulmaa tälle alalle on antanut toimiminen ammattiyhdistyskuvioissa. Mitä tehtäviä nykyiseen toimeesi kuuluu? Olen toiminut nykyisessä tehtävässäni vasta muutaman kuukauden, joten osa tehtävistä on vasta hahmottumassa. Käytännössä kuitenkin vastaan sosiaali- ja terveysministeriön tietopalveluryhmän toiminnasta. Tietopalveluryhmään kuuluu sekä kirjaamo ja arkisto että kirjasto. Vastaan ryhmäni kanssa siitä, että ministeriön asiakirjahallinta sujuu lainsäädännön ja ministeriön toiminnan kautta tulevien vaatimusten mukaisesti ja että ministeriön virkamiehillä on käytettävissään tarvittava tietoaineisto päätöksenteon tueksi. Näiden lisäksi tehtäviin kuuluu hallinnonalan tietopalvelujen yhteistyön vetäminen, vastuu ministeriön tietoarkkitehtuurista sekä osallistuminen terveyden ja hyvinvoinnin kohdealueen tietoarkkitehtuurityöhön. Ajoittain eteen tulee lisäksi erilaisia projektiluonteisia tehtäviä. STM:n hallinnonalalla puhaltavat muutoksen tuulet. Näkyykö se työssäsi? Nämä muutokset eivät ole ainakaan vielä näkyneet suoraan omassa työssäni. Hallinnonalan yhteistyön puitteissa olemme kuitenkin keskustelleet paljon siitä, mitä STM:n alaisten tutkimuslaitosten rahoituksen leikkaukset tarkoittaisivat eri laitosten ja tehtäviemme osalta. Harvinaisia ikoneja ja arvoteoksia Kansallisarkiston näyttelyssä oli esillä Suomessa harvinaisia ikoneja, jotka esittävät Pyhiä Kyrillosta ja Methodiosta sekä näköispainos munkkiveljesten painetuista pyhimyselämänkerroista. Helsingin ortodoksinen seurakunta osallistui näyttelyn järjestämiseen lainaamalla ikoneja, kirjoja ja asiakirjoja, minkä lisäksi ikoneja saatiin lainaksi Suomen Ikonimaalarit ry:ltä. Kyrilloksen ja Methodioksen lähetystyö vaikutti myös Valamon luostarin perustamiseen, mistä muistutuksena oli esillä Pyhiä Sergei ja Herman Valamolaista esittäviä ikoneja sekä luostariin liittyviä kuvia ja kirjoja. Näyttelyssä oli esillä muun muassa Proglas-teos, joka on ensimmäinen kirkkoslaaviksi kirjoitettu runo. teksti: John Strömberg, erikoistutkija, Kansallisarkisto kuva: Maria Arponen, valokuvaaja, Kansallisarkisto Kansallisarkiston aulaan rakennettu Kyrilloksen ja Methodioksen elämästä kertova näyttely kiinnosti suuresti avajaisvieraita. Tietoinen valinta Tuliko Sinusta arkistoalan ammattilainen sattumalta vai tietoisen valinnan kautta? Kyllä se oli melko pitkälti tietoinen valinta. Aloitin vuonna 2001 historian opinnot Joensuun yliopistossa ja minusta piti tulla historian opettaja. Jo ensimmäisenä opiskeluvuonna kuitenkin muutin suunnitelmiani, koska opettajaksi opiskelevien määrä suhteessa avoinna oleviin paikkoihin ei näyttänyt hyvältä. Opintojen alussa entiset historian opiskelijat kävivät kertomassa, mihin eri aloille voi työllistyä historian opintojen kautta. Eräs henkilö kertoi arkistoalasta ja se vaikutti kiinnostavalta. Tästä syystä lähdin opiskelemaan sivuaineena informaatiotutkimusta ja tähtäsin korkeakouluharjoitteluun Joensuun maakunta-arkistoon. Sujuuko yhteistyö arkistolaitoksen kanssa? Yhteistyö arkistolaitoksen kanssa on sujunut aina hyvin toimiessani eri työpaikoissa. Yhteydenpitoa on tietenkin voinut edesauttaa se, että tunnen monet arkistolaitoksen työntekijät siltä ajalta, kun olin Joensuun maakunta-arkistossa ja siten yleensä tiedän suoraan kehen ottaa yhteyttä missäkin asiassa. Uskon kuitenkin, että yhteistyö sujuisi aivan yhtä hyvin ilman näitä aiempia yhteyksiäkin.

7 12 Puolustusvoimain kuvat saivat suursuosion verkossa Puolustusvoimat julkaisi viime keväänä TK-kuvaajien eli päämajan alaisten tiedotuskomppanioiden kuvaajien ottamaa sodanaikaista valokuvaa uudessa verkkopalvelussaan Palvelu saavutti välittömästi erittäin suuren suosion. Suururakka alkoi vuonna 2009, kun kansanedustaja, evp prikaatinkenraali Olli Nepponen teki aloitteen eduskunnalle työn rahoittamiseksi. Puolustusvoimien Kuvakeskuksen sodan ajan kuvien järjestelmällinen digitointi alkoi kesäkuussa 2010 ja kesti 3,5 vuotta työllistäen 10 henkilötyövuoden verran Kansalliskirjaston digitointi- ja konservointikeskuksen henkilöstöä Mikkelissä. Hyvin sujuvaa yhteistyötä Kuvakeskus suunnitteli digitoinnin aikataulun yhteistyössä mikkeliläisten kanssa. Oman haasteensa työlle asetti se, että Kuvakeskuksen toiminta pystyttiin säilyttämään mahdollisimman optimaalisena myös sota-ajan kuvien suhteen. Digitoitava aineisto jaettiin sopiviksi katsottuihin eriin, jotka pakattiin huolellisesti Mikkeliin siirtämistä varten. Näin valtaosa aineistosta oli edelleen Kuvakeskuksen käytettävissä ja digitoitua aineistoa saatiin sujuvasti käyttöön digitointi- ja konservointikeskuksen palvelimelta etäyhteyden kautta. Kuvakeskuksen henkilökunta siirsi itse aineistot Mikkeliin ja takaisin Helsinkiin autolla. Aineistonvaihtojen yhteydessä oli hyvä keskustella esiin tulleista seikoista. Samalla Kuvakeskuksen henkilökunta sai konkreettisesti seurata digitointityön etenemistä ja tutustua työn tekijöihin. Yhteistyö digitointi- ja konservointikeskuksen kanssa oli koko Näinkin runollisia kuvia löytyy arkistosta. Hevosia uitetaan Tuupovaaran Luulahdessa kesällä projektin ajan erittäin sujuvaa ja hyvähenkistä sekä työn laatu korkeaa. 13

8 14 15 Kuvista löytyy myös huumoria. Tässä lehmä kummastelee filmikameraa Ilomantsissa. Negatiivien skannaamisen lisäksi kirjoitettiin digitaaliseen muotoon kuvien kuvaselosteet. Julkaistavaksi nämä alkuperäistiedostot olivat kuitenkin liian suuria. Kuvat kuuluvat kansalle Julkaisualustaksi valikoitui Anygraaf Oy:n NEO-kuvapankki, joka räätälöitiin ulkoasultaan ja ominaisuuksiltaan palvelulle sopivaksi. Lähtökohdaksi haluttiin yksinkertaisuus ja helppokäyttöisyys ja mahdollisuus kommentoida yksittäistä kuvaa. Kuvamassan siirtäminen Anygraafin palvelimille onnistui kitkatta. Kaikille kuville tehtiin automaattisäädöt, ne muutettiin JPGformaattiin sekä kuvakokoa pienennettiin niin, että tulostus A3- kokoon oli vielä mahdollista. Noin 10 prosenttia kuvista oli ylivalottuneen näköisiä. Nämä kuvat säädettiin käsin optimaalisiksi varusmiesvoimin. Samalla kuvat tarkastettiin ja liian raaka materiaali piilotettiin. Tällaisia kuvia oli vain muutamia satoja ja ne ovat tarvittaessa tutkijoitten saatavilla. Hakutoiminnot kunnossa Avainasia palvelun toiminnassa ovat hakuominaisuudet. Kuvaselosteista saatiin paljon hyödyllisiä metatietoja, kuten kuvauspäivä ja kuvaajan nimi. Kuvien paikkatiedot ovat summittaisia eikä henkilöiden ja joukkojen nimiä voitu sodan aikana kirjata tarkasti salaamissyistä. Näitä tietoja pyydetäänkin nyt yleisöltä. Ensimmäisen kuukauden aikana yksittäisiin kuviin saatiin kerättyä noin tuhat lisätietoa. Arkistolöytöjä Palstalla esitellään arkistojen kätköistä löytyneitä kuriositeetteja. Ruotsalaista ruukkihistoriaa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran keskustelukatselmuksissa marraskuussa 1869 todetaan, että lehtori G.E. Eurénilta Hämeenlinnasta on saatu kuningas Maunu Eerikinpojan antama vanhanaikuinen päärmekirja, joka koskee Noran vuoristoseutuja Ruotsissa. Vuonna 1886 SKS:n hallitus päätti luovuttaa pergamentin Valtionarkistoon. Vihkoksi sidottu kopio koostuu kolmesta kuningas Maunu Eerikinpojan antamasta vuoriasetuksesta annetussa hän takaa Närken läntisen vuoren kaivosmiehille henkilökohtaisen vapauden ja osuuden yhteismetsistä päivätty asetus määrittelee Norbergin kaivosmiesten oikeuksia ja muun muassa oluen myyntiä sekä rangaistuksia taposta ja ruumiinvammasta. Kolmas on päivätty ja antaa kaikille Järnbergin asukkaille ohjeita miilunpolttajista, kaivosten työrauhasta ja verotuksesta. Kuinka asiakirja on päätynyt Suomeen? Ns. Godegårdhandskrift on 1400-luvun lopulla eläneen pappi Sveno Johan- niksen käsialaa. Asetukset on kopioitu neljälle kahtia taitetulle pergamenttilehdelle. Pergamentti vastaanotettiin Tukholmassa vuorikollegiossa kopioitavaksi Vuonna 1734 se siirrettiin kamarikollegiosta antikviteettiarkistoon, josta se päätyi yksityisomistukseen. Eurén lienee ostanut sen Tukholmassa; toinen mahdollisuus on, että hän on löytänyt asiakirjan arkistosta ja liittänyt sen oman kansioonsa. Noin vuosi sitten sain sähköpostin Ruotsista. Siinä Närken alueen ruukkitutkijat tiedustelivat, onko Suomessa tietoja kaivosta koskevasta pergamentista. Arkistolaitoksemme harvat tuon kaltaiset asiakirjat on tallennettu Digitaaliarkistoomme, joten saatoin lähes välittömästi lähettää linkin ruotsalaisille tutkijoille. Puoli vuotta myöhemmin sain viestin, jossa kerrottiin Godegårdia koskevan tutkimuksen valmistuneen, ja kaikkien kirjoittajien yllättyneen, että keskeinen asiakirja löytyi Suomesta. Teksti: Pertti Vuorinen, tutkija, Kansallisarkisto Sotakoira Taru tulilinjoilla. Koiralle kirjoitetaan viestiä vietäväksi Martinsaaressa Kuvia voi hakea päivämäärän perusteella tai Boolen operaattoreiden OR, AND tai NOT avulla. Lingsoft Oy:n suomenkielen perusmuotoon palauttamisominaisuuden ansiosta hakuja voi tehdä minkä vain perusmuodossa olevan sanan perusteella. Tämä on osoittautunut erittäin hyvin toimivaksi ratkaisuksi. Palvelun suosio yllätti Osasimme odottaa suurta mielenkiintoa tätä uniikkia kansallisomaisuudeksi julistettua arkistoa kohtaan, mutta palvelun suosio ylitti kaikki odotukset. Ensimmäisen tunnin aikana palveluun tuli kävijää ja se jumiutui täysin. Pikaisten korjaustoimenpiteiden jälkeen ja palvelinkapasiteettiä rajusti lisäämällä palvelu saatiin uudelleen pystyyn vielä saman illan aikana. Kahden ensimmäisen viikon aikana palvelua käytettiin noin kertaa. Vierailijoita on tullut lähes kaikista maailman maista. Teksti: Pasi Leskinen, komentajakapteeni, Puolustusvoimat Käsitätkö Palstalla arkistolaitoksen asiantuntijat avaavat alan termistöä. Mikä on T-3384/5? Kansallisarkiston tutkijapalvelussa tapahtui suuri muutos pari vuotta sitten: Sörnäisten toimipiste eli entinen Sota-arkisto ja siviilipuoli Rauhankadulla yhdistivät voimansa ja alkoivat palvella tutkijoita yhdessä toimipisteessä. Sulautuminen oli jouhevaa, kahden eri yksikön tietopalvelijat hitsautuivat kokonaisuudeksi nopeasti. Hieman enemmän ihmetystä aiheutti sotilas- ja siviilipuolen erilainen arkistointitapa. pöytäkirja ja E saapuneet asiakirjat. Tämä pätee jopa venäläistä arkistokulttuuria noudattaviin kenraalikuvernöörin ja valtiosihteerin kokonaisuuksiin. Sen sijaan puolustushallinnon dokumenteissa avainasemassa ovat kirjain- ja numerotunnukset. Totuttautuminen Sk-, Perus-, PK- ja Sark-kokonaisuuksiin vaati hieman aikaa. Suurin kokonaisuuksista on T. Mistä moinen kirjain? Jatkosodan jälkeen joukko-osastoilla oli hallussaan valtavasti asiakirjoja. Ne määrättiin talletettaviksi Sota-arkistoon, jonne niitä saapui junalasteittain. Jokaiselle saapuneelle erälle annettiin Sota-arkistossa oma tulonumeronsa, T. Sen mukaan niitä tilataan edelleen. Esimerkiksi T-3384 on jalkaväkirykmentti 12 esikunnan arkistotunnus, ja sen kansio 5 sisältää muun muassa rykmentin tupakkavihkot. Pieniä ilon hetkiä. Lapset ottavat aurinko- ja vesikylpyjä Aunuksen lastensairaalan pihalla kesällä Kuvat: SA-kuva Ministeriöiden, keskusvirastojen ja jopa komiteoiden arkistot noudattavat samaa virka-arkistokaavaa. A on yhtä kuin diaari, C teksti: Heikki Halonen, tietopalvelusihteeri ja Pertti Vuorinen, tutkija, Kansallisarkisto

9 Rodeo 16 3/ Asiakirjahallinta nivottava toiminnan ja palveluiden kehittämiseen Asiakirjahallintaa pitäisi viedä eteenpäin tiiviinä osana toiminnan ja palvelujen kehittämistä. Sähköisistä palveluista saatavat hyödyt jäävät vähäisiksi, jos niitä kehitetään palasina. Asiakirjahallinnan keskeisiä tavoitteita ovat asiakirjatiedon luotettavuuden takaaminen, käsittelyprosessien virtaviivaistaminen ja automatisoinnin edistäminen sekä paperiarkistoinnin olennainen vähentäminen. Nämä tavoitteet etenevät hitaasti käytäntöön, koska asiakirjahallinta on usein irrallaan toiminnan ja palveluiden kehittämisestä. Nykyisin sähköisiä palveluita kehitetään palasina, jolloin niistä saatavat hyödyt ovat vähäisiä. Usein palvelualustojen ja taustajärjestelmien integraatiot jäävät puolitiehen tai kokonaan toteuttamatta, joten tehokas ja luotettava asiakaspalvelu siirtyy kauemmas tulevaisuuteen. Laajamittainen kehittäminen taka-alalla Siiloutuneiden toimintojen romuttaminen ja tiedon mahdollisimman automaattisen liikkumisen edistäminen pitäisi olla myös asiakirjahallinnon ammattilaisten yhteinen tavoite. Laajamittainen kehittäminen on jäänyt taka-alalle, kun vähäinen ammatillinen keskustelu on jämähtänyt tehtäväluokituksiin, kansalliseen normipohjaan ja myöhemmän tutkimuksen käytössä olevan asiakirjatiedon yksipuolisuuteen. Oma vaikutuksensa hitaaseen edistymiseen on toki sillä, että arkistolaitoksen toimivalta on rajallinen, eikä asiakirjahallinnan ja asiakirjahallinnon ohjaus- ja kehittämisvastuuta ole kokonaisuudessaan määritelty. Nykyisen arkistolain aikana arkistolaitos on vetäytynyt operatiivisen asiakirjahallinnan ohjaamisesta, mutta sähköistä asiakirjahallintaa kehittävälle ja asiakirjahallintoa ohjaavalle taholle vetäytyminen ei sovi. Se synnyttää epävarmuutta toimivallasta ja normien kohdentumisesta. Operatiivista toimintaa vai säilytystä? Asiakirjahallinnan tehtävänä on varmistaa asiakirjatietojen luotettava käsittely operatiivisessa toiminnassa. Käsittelyprosessien ja metatietoarvojen tallentumisen mahdollisimman täydellinen automatisointi lisää luotettavuutta. Ensisijaista on operatiivisen toiminnan luotettavuus, jolla voidaan turvata myös tietojen myöhempi käyttö ja minimoida paperiarkistointi. Arkistolaitoksen Sähke2-normi on asiakirjalähtöinen ja kohdentuu siten ensisijaisesti asianhallintajärjestelmiin. Arkistolaitoksessa ymmärretään hyvin, että jotkin organisaatiot hoitavat substanssitehtäviään pääosin muilla tietojärjestelmillä kuin asianhallintajärjestelmillä. Sähke2-normin vaatimusten toteuttaminen ei tarkoita sitä, että vaatimukset täyttävä tietojärjestelmä olisi pitkäaikaissäilytysjärjestelmä. Normi edellyttää, että operatiivisessa käsittelyprosessissa tallentuu riittävä määrä metatietoa, joka dokumentoi käsittelyprosessin etenemistä ja ohjaa asiakirjatiedon elinkaarta. Pitkäaikaissäilytys on taloudellista ja tehokasta hoitaa keskitetysti, mutta tällä hetkellä hallinnolliset linjaukset arkistolaitoksen omistaman palvelun käyttöön puuttuvat edelleen. Automatisointi lisäisi käyttömukavuutta Nykyiset asianhallintajärjestelmät on pitkälti kehitetty vanhoista diaarijärjestelmistä, jolloin niiden keskeisenä toiminnallisuutena on tehtäväluokan/asiaryhmän valinta ja asiakirjojen liittäminen asiaan toimenpiteen kautta. Kumpikin on tärkeä ja relevantti toiminnallisuus, mutta niiden tekeminen ei kuulu asianhallintajärjestelmien loppukäyttäjille. Todennäköisesti tietojärjestelmätoimittajilta ei ole edes vaadittu asianhallintajärjestelmien käsittelyprosessien mahdollisimman täydellistä automatisointia ja tehtäväluokkaa kuvaavan metatiedon automaattista tallentumista, jolloin järjestelmät työllistävät loppukäyttäjää edelleen liikaa. On selvää, että näiden hankaliksi koettujen toiminnallisuuksien automatisointi lisäisi huomattavasti tehokkuutta ja asianhallinnan käyttömukavuutta. Eri yhteyksissä on peräänkuulutettu kansallisista asiakirjahallinnan normeista luopumista ja tukeutumista kansainvälisiin standardeihin, tällä hetkellä lähinnä MoReq2010:iin. Käytännön tasolla on kuitenkin hiljaisempaa. Eri maissa on Sähke-normien tapaan kansalliset määrityksensä. MoReqia on hyödynnetty niiden pohjana lähinnä viitekehyksenä tai inspiraation lähteenä. Muutakin kuin hallinnollisia päätöksiä Arkistolaitos päivitti tämän vuoden alussa julkisen hallinnon seulontapolitiikan ja -strategian. Tavoitteena on ottaa arvonmäärityksessä tasapuolisesti huomioon eri tieteen- ja tutkimusalojen tietotarpeet ja näkemykset. Sähköinen toimintaympäristö (ml. sähköinen säilyttäminen) mahdollistaa sen, että entistä kattavampi osa julkisen hallinnon asiakirjatiedoista voidaan säilyttää pysyvästi. Arkistolaitos on luopunut määrällisestä seulontatavoitteesta ja on luopumassa asiakirjaotannoista, jos asiakirjatiedot säilytetään yksinomaan sähköisessä muodossa. Näin ollen useiden hallinnon käyttämien rekisterien tiedot voidaan säilyttää kokonaisuudessaan pysyvästi ja yhdistää muiden rekisterien tietoihin. Nämä muutokset parantavat tutkimuksen mahdollisuuksia merkittävästi. Arvonmääritys tehdään tehtävätasolla, ei asiakirjatasolla. Pysyvästi säilytetään siten hyvin paljon muutakin kuin julkisen hallinnon organisaatioiden hallinnollisia päätöksiä. Pysyvä säilytys ei jatkossa ole enää irrallinen osa asiakirjahallintaa, kun säilytettävän asiakirjatiedon määrää ei olennaisesti rajoiteta. Toimintojen ja palveluiden kehittämisessä on otettava huomioon myös integraatio keskitettyyn pitkäaikaissäilytyspalveluun ja selvitettävä sen tuomat käyttömahdollisuudet eri organisaatioiden tuottamiin julkisiin tietoihin. Tämä vaikuttaa nykyisiin käsittelyprosesseihin ja asiakkaalta vaadittavien tietojen määrään. Keskitetyn pitkäaikaissäilytyspalvelun tuleekin olla yksi perustietovaranto. teksti: Päivi Happonen, tutkimusjohtaja, Kansallisarkisto

10 Kansallisarkisto tarkemmin Turun maakunta-arkistossa. Näyttely siis tavallaan laajeni arkistoon. Pohjoisvaltioiden tueksi Kansallisarkiston aineistossa on runsaasti materiaalia von Kraemerin Yhdysvaltojen vierailuilta. Hänen ensimmäinen matkansa Yhdysvaltoihin tapahtui Amerikassa oli käynnissä sisällissota ja amiraali Lessovskin johtama eskaaderi purjehti Pohjoisvaltioiden eli Unionin satamiin osoittamaan tukeaan Pohjoiselle. Tämä oli harkittu ulkopoliittinen ratkaisu, sillä Englanti oli asettumassa tukemaan Etelävaltioita eli Konfederaatiota. Venäjä pyrki näin saamaan Yhdysvalloista liittolaisen Englantia vastaan. Venäläisten osoittama tuki osaltaan ehkäisi englantilaisten laajemman sekaantumisen Yhdysvaltojen sisällissotaan, mikä sai paljon kiitosta Pohjoisvaltioissa. Suuriruhtinaan seurueessa Von Kraemerin toisella purjehduksella Yhdysvaltoihin höyryfregatti Svetlanalla oli mukana koulutettavana suuriruhtinas Aleksei Aleksandrovitš. Suuriruhtinaan valtiovierailu Yhdysvalloissa oli menestys. Vierailun kunniaksi järjestettiin valtaisia paraateja, juhlatilaisuuksia ja näytöksiä. Suuriruhtinaan matka villiin länteen muodostui legendaksi, ja sata vuotta tapahtumien jälkeen Le Piloten -lehdessä julkaistiin jatkokertomuksena Lucky Luke -sarjakuva Le Grand Duc eli Suuriruhtinas. Sarjakuvassa suuriruhtinas matkustaa Lucky Luken opastamana länteen. Adjutanttina suuriruhtinaalla on mukana erittäin pienikokoinen, kielitaitoinen ja sivistynyt eversti. Tämän hahmon esikuvaa voi vain arvailla. teksti: Mikko Meronen, tutkija, Forum Marinum Oscar von Kraemerin jäämistö ja AtlasArt / Risto Pekkanen Amiraali maailman merillä Kansa halusi nähdä kuuluisan vieraan ja yleisö seurasi kaikkialla suuriruhtinaan liikkeitä. Suuriruhtinas kiersi maata laajasti. Eri rautatieyhtiöt antoivat seurueen käyttöön erikoisjunia ja vaunuja. Forum Marinum -merikeskuksessa Turussa oli kesän ajan esillä näyttely amiraali Oscar von Kraemerin urasta Venäjän keisarillisessa laivastossa. Autonomian ajan merkittävin suomalainen meriupseeri oli aikansa kosmopoliitti. Everstiluutnantti Georg Armstrong Custer ja suuriruhtinas Aleksei Aleksandrovitš kuvattuna St. Louisissa puhvelinmetsästysretken jälkeen. Johan Fredrik Oscar von Kraemer ( ) teki ansiokkaan uran Venäjän laivastossa, saavutti amiraalin arvon ja toimi sekä keisarikunnan meriministeriössä että valtakunnanneuvoston jäsenenä. Hän vaikutti myös Venäjän merivoimien tekniseen kehittämiseen. Pienikokoinen von Kraemer oli sivistynyt, kielitaitoinen ja taitava diplomaatti. Hän matkusti laajalti ulkomailla Venäjän edustajana ja tutustui moniin aikansa keskeisiin vaikuttajiin. Näyttely tarkastelee von Kraemerin uran ja elämänvaiheiden rinnalla Venäjän laivaston kehitystä 1800-luvulta 1900-luvun alkuun. Venäjän laivasto alkoi 1800-luvun loppupuolella liikkua laajasti kaikilla maailman merillä. Von Kraemer purjehti kahdesti sekä Yhdysvaltoihin että Kaukoitään. Laaja ja merkittävä kokoelma Oscar von Kraemer keräsi ja säilytti laajan aineiston omasta toiminnastaan. Hänen Kansallisarkistossa säilytettävä kokoelmansa on erittäin merkittävä, ja sisältää osan hänen aineistostaan. Osa aineistosta on edelleen perillisten hallussa. Kokoelma sisältää Oscar von Kraemerin virallisia asiakirjoja kuten kunniamerkkien myöntämisasiakirjat sekä muuta aineistoa kuten päiväkirjoja, juhlaohjelmia, kutsuja, käyntikortteja ja sähkeitä. Näyttelyyn saatiin lainaksi valikoituja asiakirjoja tästä kokoelmasta. Erityisen hienoa oli, että kunniamerkit voitiin asettaa esille alkuperäisten myöntämisasiakirjojen kanssa. Näyttelyn ajaksi järjestettiin myös mahdollisuus tutkia aineistoa Oscar von Kraemer seurasi Aleksein mukana St. Louisiin saakka. Sen jälkeen hänen piti palata New Yorkiin huolehtimaan laivastaan. Puhvelijahti kuuluisuuksien kanssa Aleksein seurue jatkoi puhvelimetsästykseen Omahaan. Metsästysretken järjestelyistä vastasivat kenraalit William T. Sherman ja Phillip Sheridan.Tähän niin kutsuttuun kuninkaalliseen puhvelinmetsästykseen (Royal Buffalo Hunt) osallistuivat myös William Cody eli Buffalo Bill sekä everstiluutnantti Georg Armstrong Custer. Metsästyksessä oli avustamassa myös 2. ratsuväkirykmentin miehiä sekä Lakota Sioux -päällikkö Spotted Tail seurueensa kanssa. Forum Marinum tuotti Suomalainen Oscar von Kraemer Venäjän keisarillisessa laivastossa -näyttelyn yhteistyössä Venäjän Keskusmerisotamuseon kanssa. Näyttely kuuluu Turun ja Pietarin ystävyyskaupunkisuhteen 60-vuotisjuhlien ohjelmaan, ja se on tarkoitus siirtää syksyllä Pietariin Keskusmerisotamuseon uuteen rakennukseen. Näyttely toteutettiin yhteistyössä Oscar von Kraemerin jälkeläisten, Turun museokeskuksen ja arkistolaitoksen kanssa. Oscar von Kraemer vuonna Merikeskus Forum Marinum on aktiivinen ja monipuolinen merellisen toiminnan keskus, merenkulun valtakunnallinen erikoismuseo ja Suomen Laivastomuseo. Forum Marinum on sekä merihenkinen vierailukohde että kokousten ja yleisötapahtuminen pitopaikka. Merikeskukseen kuuluu huomattava museoaluslaivasto: kaksi suurta purjelaivaa, neljä sotalaivaa ja useita pienaluksia höyrykäyttöisestä satamahinaajasta poliisiveneeseen. Museoalukset ovat avoinna kesäkuukausina ja näyttelyt ympäri vuoden.

11 20 21 Sota-ajan aineistojen kunnostus etenee 70 vuotta vanhat aineistot ennen ja jälkeen kunnostuksen. Puolustushallinnon asiakirja-aineistoja on kunnostettu vuoden 2008 alusta lähtien puolustusministeriön, arkistolaitoksen ja Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkiston yhteisessä hankkeessa. Koko 18 hyllykilometrin urakka on vuoden 2015 loppuun mennessä valmis. Viime sotien jälkeen Sota-arkistoon luovutettiin lähes 20 hyllykilometriä puolustushallinnon asiakirjoja. Ne saapuivat pääosin alkuperäisissä säilytysvälineissään ja puutteellisesti luetteloituina. Sota-arkiston vähillä resursseilla aineiston järjestäminen ja luettelointi eteni hitaasti. Vapaaehtoisten kunnostajien apuun turvauduttiin vuosina toimineessa Sota-arkiston ystävät -projektissa. Kun Sota-arkiston liittämistä Kansallisarkistoon alettiin suunnitella, kunnostamattoman aineiston valtava määrä nousi neuvotteluissa esille. Vuoden 2007 lopulla allekirjoitettiin puolustusministeriön, arkistolaitoksen ja Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkiston (Elka) välillä sopimus, jolla ongelma ratkaistiin. Sopimuksen mukaan aineistot kunnostetaan ja luetteloidaan puolustusministeriön kustannuksella ja arkistolaitos vastaa työn suunnittelusta, ohjeistamisesta ja laadunvalvonnasta. Varsinaisen kunnostustyön puolustusministeriö ostaa Mikkelissä toimivalta Elkalta. Alun perin työn piti valmistua vuoden 2013 lopulla, mutta hiljattain tehdyllä jatkosopimuksella saatiin kahden vuoden lisäaika. Sopimuksen toteuttamista varten perustettiin Sota-arkiston aineistojen kunnostamisprojekti, joka aloitti työnsä vuoden 2008 alussa. Projektin vastuulla ovat itsenäisen Suomen puolustushallinnon asiakirjat vuoden 1918 sisällissodan jälkeisestä ajasta aina Lapin sodan päättymiseen vuonna Varsinaisten armeijaan luettavien yksiköiden lisäksi kokonaisuuteen sisältyvät esimerkiksi puolustusministeriön ja suojeluskuntajärjestön aineistot. Kunnostettavaa aineistoa on yhteensä noin 18 hyllykilometriä. 12 hyllykilometriä kunnostettu Projektin tärkein tavoite on parantaa asiakirjojen säilyvyyttä ja käytettävyyttä. Aineistoista poistetaan metalliset liittimet, ja asiakirjat suojataan happamuudeltaan neutraaleilla materiaaleilla. Asiakirjojen sisältöä, arkistoyhteyttä ja rajavuosia koskevat tiedot luetteloidaan yhdenmukaisella tavalla tietokantaan. Tähän mennessä aineistoa on kunnostettu noin 12 hyllykilometriä, ja seuraavat asiakirjakokonaisuudet ovat pääosin valmiit: suojeluskuntajärjestön aineistot puolustusvoimien rauhanajan joukko-osastojen ja muiden yksiköiden aineistot puolustusministeriön aineistot talvisodan aineistot Siistimpää aineistoa helpompi käsitellä Millaisia kokemuksia kunnostetuista aineistoista on päätoimittaja Pentti Mannisella, joka on tutkinut Suomen ilmavoimiin liittyviä asiakirjoja vuodesta 1979 lähtien? Kunnostettu aineisto on paljon siistimpää kuin ennen ja sitä on helpompi käsitellä. Esimerkiksi liitinten poistaminen on digikuvauksen kannalta ollut erinomainen asia. Omaan työmenetelmääni tämä sopii hyvin, sillä kuvaan asiakirjat Rauhankadulla ja analysoin niitä sitten kotona. Aineistojen uusi luettelointi on tullut tarpeeseen ainakin ilmavoimien rauhanajan aineistojen kohdalla. Samassa aineistoerässä saattoi aiemmin olla jopa 85 koteloa ilman kunnollista luettelointia, minkä vuoksi aineiston läpikäynti oli usein hyvin puuduttavaa. Valitettavasti yhteys ilmavoimien arkiston varhaisimpiin rakenteisiin on vuosien saatossa päässyt katkeamaan. Asianmukainen arkistointi nopeuttaa aineiston käsittelyä Kansallisarkiston sisäisissä prosesseissa ja tehostaa tilankäyttöä. Tähän mennessä aineistot ovat tiivistyneet yli 600 hyllymetriä. Kaikkia asiakirjoja ei säilytetä Puolustushallinnon asiakirjat siirtyivät Kansallisarkistolle siinä laajuudessa, jossa ne oli aikanaan luovutettu Sota-arkistoon. Aineistojen joukossa on myös sellaisia asiakirjoja, joiden poistaminen arkistosta on arkistolaitoksen seulontastrategian ja voimassa olevien seulontapäätösten mukaista. Tästä työstä vastaavat Kansallisarkiston virkamiehet. Rauhanajan aineistoista on seulottu eräitä taloushallinnossa ja armeijan huoltotehtävissä kertyneitä rutiiniasiakirjoja, joiden informaatioarvo on vähäinen. Sota-ajan aineistojen seulonta on ollut hyvin varovaista ja se on kohdistunut pääasiassa autovarikoiden, vaatevarastojen ja erilaisten korjaamoiden eräisiin asiakirjoihin. Astiaa koskevat odotukset korkealla Syksyn aikana kunnostusprojektissa tallennetut tiedot saadaan arkistolaitoksen Astia-verkkopalvelun piiriin. Sen monipuoliset hakuominaisuudet lisäävät asiakkaan mahdollisuuksia löytää asiakirjoja, ja myös aineistojen tilaaminen on aiempaa selkeämpää. Muuttuva toimintaympäristö voi avata asiakkaille monenlaisia uusia näkökulmia. Astian käyttö tulee mullistamaan ainakin oman tutkimustyöskentelyni. Tilaaminen kotikoneelta vähentää turhaa jalkatyötä, ja jos sanahaun voi arkistokaavoista piittaamatta ulottaa laajoihin aineistokokonaisuuksiin, vaikuttaa se tutkimuksen metodologiaankin, toteaa Pentti Manninen. Teksti: Ville Vuolle, tutkija ja Markku Leppänen, kehittämispäällikkö, Kansallisarkisto Kuvat: Kare Salonvaara, suunnittelija, Kansallisarkisto Projekti jatkuu Mikkelissä Pääesikunta, Elka ja Kansallisarkisto ovat sopineet Sotaarkiston järjestämättömän aineiston kunnostusprojektin jatkamisesta vuosina Hankkeen toteutustapa säilyy ennallaan. Vaikka yhteistyö sopimusosapuolten välillä on toiminut hyvin, projekti ei ole täysin edennyt alun perin suunnitellussa aikataulussa. Lisäksi kunnostusta vaativien aineistojen määrä on osoittautunut projektin alussa arvioitua suuremmaksi. Jatkosopimuksella varmistetaan, että projekti saadaan toteutettua täysimääräisesti vuoden 2015 loppuun mennessä. Sopimuksen arvo on enintään 2,5 miljoonaa euroa. Projektin työllistävä vaikutus on merkittävä. Kunnostustyössä Elkan toimitiloissa Mikkelissä työskentelee noin 25 henkilöä. Lisäksi Helsingissä Kansallisarkiston tiloissa työskentelee 1 3 hankkeen työntekijää. Teksti: Juhani Tikkanen, sektorijohtaja, Kansallisarkisto

12 22 23 Kymenkartanon läänin nousu ja tuho yleistä järjestystä ja oikeudenhoitoa, edistää elinkeinoja, valvoa siltoja, teitä ja kestikievareita, olla läsnä sotaväen ruodutuksessa, ehkäistä irtolaisuutta sekä pitää silmällä kruununmaiden käyttöä. Apunaan maaherralla oli lääninsihteerin johtama kanslia ja lääninkamreerin johdolla toiminut, verotuksesta ja muista talousasioista vastannut lääninkonttori. Vaikka monet asiakirjoista ovatkin melko huonokuntoisia, ajan hammas on ollut Kymenkartanon lääninhallituksen arkistolle poikkeuksellisen armollinen. Lääninkanslian ja -konttorin diaarit, päätöstoisteet sekä kirje- ja anomusasiakirjat ovat säilyneet 1740-luvun puolivälistä alkaen lähes täydellisinä sarjoina. Teksti: Jari Oinonen, tutkija, Mikkelin maakunta-arkisto Kuvat: Kymenkartanon läänihallituksen lääninkanslian arkisto Itäsuomalainen joutuu usein rakentamaan kuvan menneisyydestään niukempien lähteiden varaan kuin Länsi-Suomessa asuva ystävänsä, sillä sodat, rajamuutokset, tulipalot ja huonot säilytysolot ovat usein koituneet asiakirjojen tuhoksi. Arvokasta aineistoa tarjoaa Kymenkartanon lääninhallituksen arkisto. Ruotsin ja Venäjän vuosina käymällä Hattujen sodalla oli suuri vaikutus Itä-Suomen lääninhallinnon kehitykselle. Lappeenrannan taistelussa kaupungissa sijainneen Savonlinnan ja Kymenkartanon lääninhallituksen rakennukset tuhoutuivat ja kappale Itä-Suomen historiaa haihtui ilmaan palavina asiakirjoina. Vuonna 1743 solmitun Turun rauhan seurauksena Ruotsin itäraja siirtyi Kymijoelle ja maaherran residenssi täytyi siirtää pois Lappeenrannasta. Vuonna 1742 Tukholmaan paennut lääninhallituksen henkilökunta palasi vähitellen Suomeen ja lääninhallinto jatkoi toimintaansa vuoteen 1747 saakka Ristiinan Brahelinnasta ja Mikkelin kirkonkylästä käsin. Samana vuonna läänin alueita järjestettiin uudelleen, jolloin siihen liitettiin muutamia Hämeen ja Uudenmaan läänin pitäjiä. Uuden, vuonna 1748 toimintansa aloittaneen Kymenkartanon ja Savon läänin keskukseksi tuli Degerby eli Loviisa. Maantieteellisesti uusi suurlääni ulottui Suomenlahden rannikolta kauas Savon ja Pohjois-Karjalan erämaihin. Suurlääni pilkottiin pienemmiksi Kuningas Kustaa III:n aikana Kymenkartanon ja Savon lääni jaettiin kahtia vuonna Läänin eteläosasta muodostettiin Kymenkartanon lääni, jonka hallintopaikkana oli Heinola. Pohjoisosasta muodostettiin Savon ja Karjalan lääni (myöhempi Kuopion lääni) keskuspaikkanaan Kuopio. Vanhan Suomen liittäminen muun Suomen yhteyteen vuonna 1812 aiheutti jälleen muutoksia läänijaossa. Vuonna 1831 Kymenkartanon läänin pohjoisosasta muodostettiin Mikkelin lääni ja eteläosat liitettiin Uudenmaan lääniin. Mikkelin läänin pääpaikka oli aluksi Heinola, mutta vuonna 1843 pääkaupungiksi tuli Mikkeli. Se toimi Etelä-Savon hallinnollisena keskuksena vuoteen 1997 saakka. Maaherra oli lääninsä kuningas Koska maaherra toimi keskus- ja paikallishallinnon välisenä yleishallintoviranomaisena, lääninhallitusten arkistot tarjoavat runsaan lähdeaineiston sukututkimuksen harrastajille sekä väestö-, talous-, asutus-, kulttuuri- ja hallintohistorian tutkijoille. Kuninkaan oikeuksin maaherra saattoi puuttua lähes kaikkiin lääninsä asioihin. Ainoastaan tuomarina toimiminen ja sotilasasiat oli rajattu hänen toimivaltansa ulkopuolelle. Maaherran tuli edistää läänissään valtion ja sen asukkaiden kaikkinaista hyvinvointia. Hänen tehtävänään oli muun muassa valvoa Luettelo Savon ja Karjalan lääninhallitukselle luovutetuista asiakirjoista. Ajan hammas on ollut armollinen Katkelmallisten lähteiden varassa itäsuomalaista menneisyyttä luotaava tutkija ei voi sivuuttaa Kymenkartanon lääninhallituksen asiakirjoja. Kun muun muassa Suur-Savon tuomiokunnan 1600-luvun lopun ja 1700-luvun kantatuomiokirjat jalostuivat Mikkelin Sairilan kartanon mamsellien käsittelyssä hiuskiehkuroiksi ja leivospapereiksi ja turkulaisten huolimaton tulenkäsittely vuonna 1827 täydensi tuhon hävittämällä tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat, artikkelin eteläsavolainen kirjoittaja on sitäkin suuremmalla innolla hypistellyt lääninhallituksen arkiston kellastuneita asiakirjoja. Itä-Suomen historia ojennukseen Mikkelin maakunta-arkistossa vuonna 2008 aloitettu Kymenkartanon lääninhallituksen arkiston järjestäminen, luettelointi ja kuvailu saatiin päätökseen syksyllä Kymenkartanon lääninkanslian ja lääninkonttorin arkistot sisältävät 245 hyllymetriä asiakirjoja 1600-luvun lopulta vuoteen 1831 saakka. Varsinaisen Kymenkartanon lääninhallituksen ( ) aineiston lisäksi arkistokokonaisuuteen sisältyy Kymenkartanon ja Savon läänin ( ) sekä vähäisiä määriä Savonlinnan ja Kymenkartanon läänin ( ) sekä eräiden muiden arkistonmuodostajien asiakirjoja. Heinolan kaupungin ensimmäinen asemakaavaluonnos liittyy maaherra Riddercreutzin esitykseen Ruotsin kamarikollegiolle lääninhallituksen sijaintipaikalle rakennettavaksi kaupungiksi. Arkiston vanha, jo 1800-luvun lopulla laaditun ruotsalaisen arkistokaavan mukainen asiakirjojen fyysinen järjestys säilytettiin järjestämistyössä ennallaan. Arkiston epäjärjestyksessä olleet aktit ja muut asiakirjat pyrittiin mahdollisuuksien mukaan palauttamaan diaarien mukaiseen järjestykseen. Aineisto syötettiin arkistotietokantaan sarjoittain vakiintuneen ABC-kaavan mukaisesti, ja suurelta osin uudelleen koteloidut ja nimiöidyt säilytysyksiköt merkittiin uusin, juoksevin numeroin. Vanhat, monien tutkimusten viitetiedoissa mainitut signumit merkittiin myös Vakka-tietokantaan. Aineiston järjestämättömyydestä johtuen Kymenkartanon lääninhallituksen arkistoa ei ole suppeaa tutkijaryhmää lukuun ottamatta juuri käytetty. Arkiston kuvailun yhteydessä noudatetun Vakka-tietokannan kuvailuelementtien monipuolisen hyödyntämisen tarkoituksena onkin auttaa ns. tavallista tutkijaa lähestymään usein vaikeakäyttöisiksi koettuja lääninhallitusten arkistoja.

13 Vuoden valtiopäivistä 150 vuotta Tule tutustumaan Kansallisarkistossa esillä olevaan näyttelyyn, joka valottaa valtiopäivien taustaa, niiden merkitystä, valtiopäivämiehiä ja -työskentelyä, suomen kielen asemaa sekä valtiopäivien kokoontumispaikkaa ja avajaisia. Näyttely avautuu lokakuun lopulla ja se on avoinna huhtikuuhun 2014 saakka Kansallisarkistossa (Rauhankatu 17, Helsinki). Näyttelyn järjestävät eduskunta ja Kansallisarkisto.

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos,

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos, HE 66/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arkistolain 1 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan arkistolakia muutettavaksi siten, että siitä poistettaisiin

Lisätiedot

Pysyvästi säilytettäväksi määrätyn sähköisen aineiston säilytys- ja tietopalvelu, OKM/7/591/2015 Liitteet:

Pysyvästi säilytettäväksi määrätyn sähköisen aineiston säilytys- ja tietopalvelu, OKM/7/591/2015 Liitteet: Suvi Ritvos Lähettäjä: noreply@eduuni.fi Lähetetty: 25. elokuuta 2015 13:29 Aihe: Pysyvästi säilytettäväksi määrätyn sähköisen aineiston säilytys- ja tietopalvelu, Liitteet: Kansilehti.PDF; Pysyvästi säilytettäväksi

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON JA EDUSKUNNAN YHTEISTEN ASIAKIRJOJEN JA NIIHIN RINNASTETTAVIEN TIETOAINEISTOJEN PYSYVÄ SÄILYTYS

VALTIONEUVOSTON JA EDUSKUNNAN YHTEISTEN ASIAKIRJOJEN JA NIIHIN RINNASTETTAVIEN TIETOAINEISTOJEN PYSYVÄ SÄILYTYS 1(5) VALTIPA Kirjeenne 22.5.2012 Kansallisarkistoon VALTIONEUVOSTON JA EDUSKUNNAN YHTEISTEN ASIAKIRJOJEN JA NIIHIN RINNASTETTAVIEN TIETOAINEISTOJEN PYSYVÄ SÄILYTYS Valtioneuvoston tietopalvelujen yhteistyöverkosto

Lisätiedot

Kansallisarkiston koulutusohjelma 2017

Kansallisarkiston koulutusohjelma 2017 Kansallisarkiston koulutusohjelma 2017 Tenttipäivät Kansallisarkiston asiakirjahallinnon ja arkistotoimen perustutkinnon tenttipäivät 2017 Kansallisarkiston toimipaikoissa: Helsinki (Rauhankatu 17), Hämeenlinna,

Lisätiedot

Arkistoala historioitsijan työllist

Arkistoala historioitsijan työllist Arkistoala historioitsijan työllist llistäjänä Projektipää äällikk llikkö Tomi Rasimus Kansallisarkisto Esityksen sisältö Oma opiskelu ja työura Arkistoista historioitsijan työpaikka? Arkistoammattilaisen

Lisätiedot

Saisinko nimikirjoituksenne, Herra Presidentti?

Saisinko nimikirjoituksenne, Herra Presidentti? 104 LÄHIKUVA 2/2016 Tomi Lindblom VTT Saisinko nimikirjoituksenne, Herra Presidentti? Kirjoittaja on VTT ja viestintäyrittäjä, jolla on yksi maamme laajimmista yksityisomistuksessa olevista nimikirjoituskokoelmista.

Lisätiedot

Kansallisarkiston koulutusohjelma 2017

Kansallisarkiston koulutusohjelma 2017 Kansallisarkiston koulutusohjelma 2017 Tenttipäivät Kansallisarkiston asiakirjahallinnon ja arkistotoimen perustutkinnon tenttipäivät 2017 (Kansallisarkiston toimipaikoissa: Helsinki Rauhankatu, Hämeenlinna,

Lisätiedot

Arkistojen ryhmittely pääpiirteissään

Arkistojen ryhmittely pääpiirteissään Suomen arkistot Suomessa on hyvin monentyyppisiä arkistoja, suurin osa on julkisin varoin ylläpidettyjä, mutta myös yksityisin varoin mm. säätiö- tai yhdistysmuotoisia arkistoja on olemassa Arkistointia

Lisätiedot

Voitaisiinko arkistojen ja museoiden välistä hankintapolitiikkaa kehittää. TAKO-verkoston syysseminaari Jarmo Luoma-aho, Elka

Voitaisiinko arkistojen ja museoiden välistä hankintapolitiikkaa kehittää. TAKO-verkoston syysseminaari Jarmo Luoma-aho, Elka Voitaisiinko arkistojen ja museoiden välistä hankintapolitiikkaa kehittää TAKO-verkoston syysseminaari Jarmo Luoma-aho, Elka 13.10.2016 Kuka, mikä? Jarmo Luoma-aho FM (historia), tradenomi ylempi amk,

Lisätiedot

HE 276/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi lääkelain 42 ja 52 :n ja apteekkimaksusta annetun lain 6 :n muuttamisesta

HE 276/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi lääkelain 42 ja 52 :n ja apteekkimaksusta annetun lain 6 :n muuttamisesta HE 276/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi lääkelain 42 ja 52 :n ja apteekkimaksusta annetun lain 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan lääkelakia muutettavaksi

Lisätiedot

KIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE Nro 16/2005 4.4.2005

KIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE Nro 16/2005 4.4.2005 KIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE Nro 16/2005 4.4.2005 ESITYKSET RITARIKUNTIEN KUNNIAMERKEIKSI ITSENÄISYYSPÄIVÄNÄ 2005 Opetusministeriö on lähettänyt Kirkkohallitukselle ohjeensa Suomen Valkoisen Ruusun ja

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

VIEREMÄN KUNNAN ASIAKIRJAHALLINNON JA ARKISTOTOIMEN TOIMINTAOHJE

VIEREMÄN KUNNAN ASIAKIRJAHALLINNON JA ARKISTOTOIMEN TOIMINTAOHJE VIEREMÄN KUNTA 1 VIEREMÄN KUNNAN ASIAKIRJAHALLINNON JA ARKISTOTOIMEN TOIMINTAOHJE 1 ASIAKIRJAHALLINTO JA ARKISTOTOIMI VIEREMÄN KUNNASSA Vieremän kunnan asiakirjahallinnon ja arkistotoimen tulee noudattaa

Lisätiedot

LUONNOS Valtioneuvoston periaatepäätös asiakirjallisen aineiston digitoinnista ja arkistoinnista vain sähköisenä

LUONNOS Valtioneuvoston periaatepäätös asiakirjallisen aineiston digitoinnista ja arkistoinnista vain sähköisenä Valtioneuvoston periaatepäätös asiakirjallisen aineiston digitoinnista ja arkistoinnista vain sähköisenä JUHTA 7.2.2017 Johtaja Hannu Sirén Huomioon otettavia periaatepäätöksen ulottuvuuksia 1. Sähköinen

Lisätiedot

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 14.12.2015 klo 17.00 SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Suomalainen Tiedeakatemia myönsi 14.12.2015 pidetyssä tilaisuudessaan

Lisätiedot

Esityslistaa muokattiin. Ops-asiat lisättiin kohtaan 6. Tämän jälkeen esityslista hyväksyttiin.

Esityslistaa muokattiin. Ops-asiat lisättiin kohtaan 6. Tämän jälkeen esityslista hyväksyttiin. Nefa-Jyväskylä Ry. Esityslista Historian ja etnologian laitos 6/2014 Historica PL 35 40014 Jyväskylän yliopisto nefa-hallitus@lists.jyu.fi 7.5.2014 Hallituksen kokous Aika: 7.5.2014 Klo 16.00 Paikka: Yliopiston

Lisätiedot

Museoviraston kuvakokoelmien digitointiprojekti Priorisointikysymyksiä eli arvovalintoja ja haja-ajatuksia

Museoviraston kuvakokoelmien digitointiprojekti Priorisointikysymyksiä eli arvovalintoja ja haja-ajatuksia Museoviraston kuvakokoelmien digitointiprojekti Priorisointikysymyksiä eli arvovalintoja ja haja-ajatuksia Valtakunnalliset kuva-arkistopäivät 5.11.2013 Intendentti Hannu Häkkinen Museoviraston kuvakokoelmat

Lisätiedot

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA Historiaa Kymmenen vuotta sitten Korpiojan Hurskaiset päättivät perustaa Juho ja Maria Hurskaisen jälkeläisten sukuseuran. Samaan aikaan oli jo keskusteltu

Lisätiedot

Miksi arkisto järjestetään?

Miksi arkisto järjestetään? Yksityisarkistot Yksityinen arkisto On arkistonmuodostaja On sen tehtävien hoidosta kertyvien asiakirjojen kokonaisuus On ainutkertainen On historiallinen todistusarvo Asiakirjahallinto/RB 2 Miksi arkisto

Lisätiedot

JHS 156 suosituksen päivitys

JHS 156 suosituksen päivitys JHS 156 suosituksen päivitys Mikael Himanka, Avain Technologies Oy Sisältö Suosituksen aikataulu Päivityksen taustat Suosituksen tavoitteet Suosituksen avulla saavutettavat edut Suosituksen menetelmät

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

SÄHKE2-vaatimusten mukainen hävitysesitys ja sen tietosisältö

SÄHKE2-vaatimusten mukainen hävitysesitys ja sen tietosisältö 1 (8) SÄHKE2-vaatimusten mukainen hävitysesitys ja sen tietosisältö Määräys 15.3.2012 AL 9815/07.01.01.00/2008 Ohje 15.3.2012 AL 9815/07.01.01.00/2008 Sisältö Arkistolaitoksen määräys/ohje SÄHKE2-vaatimusten

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä?

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä? 1 Opetusministeri Sari Sarkomaa Historiallisen sanomalehtikirjaston esittelytilaisuus Kansalliskirjastossa (juhlapuhe ja Historiallisen Sanomalehtikirjaston avaus) Aika: 20.11.2007. Tilaisuus alkaa klo

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli Lieksasta itään johtava suunta on ollut merkittävä kauppareitti vuosisatojen ajan. Karjalaisten ja venäläisten kauppatie Laatokalta Pielisen

Lisätiedot

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä.

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä. Hallituksen esitys eduskunnalle Kansainvälisen viinijärjestön perustamisesta tehdyn sopimuksen irtisanomisesta ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun

Lisätiedot

Venäjän Kontupohjan ja Petroskoin vierailu ja kirjastoseminaari 12.-16.5.

Venäjän Kontupohjan ja Petroskoin vierailu ja kirjastoseminaari 12.-16.5. 2013 Venäjän Kontupohjan ja Petroskoin vierailu ja kirjastoseminaari 12.-16.5. Liisa BenHenia, Eija Kämäräinen, Pirkko Lindberg, Raija Seppänen, Ari Koistinen, Jarkko Oinonen AVI ELY 10.6.2013 Lähiyhteistyön

Lisätiedot

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4.

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4. 1 Mervi Matinlauri Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö RAPORTTI 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA Paikka Veszprém, Unkari Aika 18.3. 12.4.2007 1. Taustatyö ja kohteen kuvaus Tavoitteenani

Lisätiedot

Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen

Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen 20.9.2010 VN periaatepäätös Valtioneuvoston periaatepäätökseen 21.6.2007 kansallisen tietoyhteiskuntapolitiikan tavoitteista vuosina 2007-2011 on kirjattuna:

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 1. Määrittele käsitteet a) kylmä sota b) kaksinapainen kansainvälinen järjestelmä c) Trumanin oppi. a) kylmä sota Kahden supervallan (Usa ja Neuvostoliitto) taistelu

Lisätiedot

Oulun yliopiston asiakirjahallinnon ja arkistotoimen johtosääntö

Oulun yliopiston asiakirjahallinnon ja arkistotoimen johtosääntö Oulun yliopiston asiakirjahallinnon ja arkistotoimen johtosääntö Yliopistolain (558/2009) 14 :n sekä Oulun yliopiston johtosäännön 2 :n nojalla yliopiston hallitus on 18 päivänä toukokuuta 2010 hyväksynyt

Lisätiedot

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK 1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

1993 vp - HE 78 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1993 vp - HE 78 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1993 vp - HE 78 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi Joensuun yliopistosta, Tampereen yliopistosta, Turun yliopistosta ja Turun kauppakorkeakoulusta annettujen lakien muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste.

Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste. Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste Joensuu, 2013 Historia 3.9.2009 Seminaari Sortavalassa projektin perustamisesta, jonka

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 682. Laki. Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä

SISÄLLYS. N:o 682. Laki. Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 1 päivänä elokuuta 2001 N:o 682 687 SISÄLLYS N:o Sivu 682 Laki Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten

Lisätiedot

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 32/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle metallirahalain 1 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan metallirahalakiin lisättäväksi säännös valtiovarainministeriön oikeudesta

Lisätiedot

KDK:n ajankohtaiset kuulumiset

KDK:n ajankohtaiset kuulumiset KDK:n ajankohtaiset kuulumiset 17.5.2011 Valtakunnalliset museopäivät, Turku Tapani Sainio Kansalliskirjasto www.kdk2011.fi Kansallinen digitaalinen kirjasto parantaa kirjastojen, arkistojen ja museoiden

Lisätiedot

Suomen XIII liikearkistopäivät

Suomen XIII liikearkistopäivät Suomen XIII liikearkistopäivät 4. 6.10.2011 Yksityiset Keskusarkistot ry:n Pikadigi digitointihanke v. 2009 2011 Riku Keski Rauska, tutkija Porvarillisen Työn Arkisto Yhdeksän arkiston yhteistyöhanke o

Lisätiedot

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen Esittelyteksti (mainostyylinen): Koskaan ihminen ei ole tiennyt niin paljon kuin nyt. Mutta huomenna tiedämme taas

Lisätiedot

Aviisi-projektin avaamat mahdollisuudet

Aviisi-projektin avaamat mahdollisuudet Aviisi-projektin avaamat mahdollisuudet Taustaa Aviisi-projekti Aviisin avaamat uudet mahdollisuudet Ajatuksia jatkoon Vs. johtaja Pirjo Karppinen, Kansalliskirjasto, digitointi-ja konservointikeskus 22.11.2016

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2007 Julkaistu Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 2007 N:o 22 25 SISÄLLYS N:o Sivu 22 Laki Euroopan poliisiviraston perustamisesta

Lisätiedot

Venäläiset kuluttajat Suomessa

Venäläiset kuluttajat Suomessa Venäläiset kuluttajat Suomessa - Poimintoja tuloksista - Verottomat ostokset, maahantulot ja yöpymiset - Rajahaastattelututkimus syyskuu 2015 elokuu 2016 Rajahaastattelut on tehnyt Tutkimus- ja Analysointikeskus

Lisätiedot

laki Kansallisarkistosta ja laki arkistolain muuttamisesta HE 191/2016 Immo Aakkula Hallitusneuvos, OKM HAUS

laki Kansallisarkistosta ja laki arkistolain muuttamisesta HE 191/2016 Immo Aakkula Hallitusneuvos, OKM HAUS laki Kansallisarkistosta ja laki arkistolain muuttamisesta HE 191/2016 Immo Aakkula Hallitusneuvos, OKM HAUS 16.11.2016 Laki Kansallisarkistosta ja laki arkistolain muuttamisesta Kansallisarkistolaki korvaa

Lisätiedot

Mitä on asiakirja- ja arkistonhallinta?

Mitä on asiakirja- ja arkistonhallinta? Mitä on asiakirja- ja arkistonhallinta? Arkistonhallinnan maisteriohjelma Jyväskylä 14.1.2010 Marjo Rita Valtonen Sisältö 1. Asiakirjatiedon hallinnan käsitteitä 2. Archival Methods 3. Arkistotieteellisen

Lisätiedot

INSINÖÖRIAKTIIVIT MINISTERI KIURUN VIERAINA 12.2.2013 EDUSKUNNASSA

INSINÖÖRIAKTIIVIT MINISTERI KIURUN VIERAINA 12.2.2013 EDUSKUNNASSA INSINÖÖRIAKTIIVIT MINISTERI KIURUN VIERAINA 12.2.2013 EDUSKUNNASSA Tammikuun alussa Lappeenrannan Insinöörien puheenjohtaja Reijo Mustonen havahtui käydessään Ympäristöministeriön www-sivuilla, jossa ilmoitettiin

Lisätiedot

Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio

Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio 1 Curriculum vitae HENKILÖTIEDOT Nimi Syntymäaika ja -paikka Kokkonen, Jukka Pekka 22.11.1965 Nurmes mlk. KOULUTUS Peruskoulutus: Tutkinnot: Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio 31.5.1985 Filosofian

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä Kristinusko (AR) Kristinuskon historia Kristinuskon syntymä Juutalaisuudessa oli kauan jo odotettu, että maan päälle syntyy Messias, joka pelastaa maailman. Neitsyt Maria synnytti pojan Jeesus Nasaretilaisen,

Lisätiedot

Oodi-päivät

Oodi-päivät Oodi-päivät 17.-18.4.2007 Selvitys opintosektorin rekisteröintikäytännöistä toimenpiteitä ehdotettuihin kehittämiskohteisiin Opiskelijarekisteri, Sari Zitting Järjestetään vuosittain Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO 31.12.2008 Dnro 269/301/2008 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 928/720/2008 Lausuntopyyntö 18.11.2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvio

Lisätiedot

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2002 Julkaistu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 2002 N:o 96 98 SISÄLLYS N:o Sivu 96 Laki Pohjoismaiden välillä valtioiden eläkejärjestelmien

Lisätiedot

HE 33/2010 vp. siirrettäisiin asetuksesta lakiin. Esityksen tarkoituksena on saattaa keskusta koskevat säännökset vastaamaan perustuslain vaatimuksia

HE 33/2010 vp. siirrettäisiin asetuksesta lakiin. Esityksen tarkoituksena on saattaa keskusta koskevat säännökset vastaamaan perustuslain vaatimuksia HE 33/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi mittatekniikan keskuksesta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi mittatekniikan keskuksesta annettua lakia. Ehdotettavat muutokset

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

YLEISÖTILAISUUDEN MUISTIINPANOT

YLEISÖTILAISUUDEN MUISTIINPANOT YLEISÖTILAISUUDEN MUISTIINPANOT Aika 21.5.2013 Muistio Valtatien 7 (E18) rakentaminen moottoritieksi 28.6.2013 1 (5) Paikka Osallistujat Virojoki, Rajasali 64 yksityishenkilöä sekä ELYn, Virolahden kunnan,

Lisätiedot

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on?

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on? POTILAS: SYNTYMÄAIKA: TUTKIJA: PÄIVÄMÄÄRÄ: 1. Mikä vuosi nyt on? 2000 2017 2020 1917 EI MIKÄÄN NÄISTÄ 2. Mikä vuodenaika nyt on? KEVÄT KESÄ SYKSY TALVI 3. Monesko päivä tänään on? 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Lisätiedot

Stipendi - Vanhemman / huoltajan lomake

Stipendi - Vanhemman / huoltajan lomake Stipendi - Vanhemman / huoltajan lomake Huoltajan tulee täyttää ja lähettää tämä sähköinen lomake 3.1.2014 klo 1.00 mennessä. Pyydämme teitä lukemaan huolellisesti Meksiko-stipendien hakuohjeet. Lomake

Lisätiedot

Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio

Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio Curriculum vitae HENKILÖTIEDOT Nimi Syntymäaika ja -paikka Kokkonen, Jukka Pekka 22.11.1965 Nurmes mlk. KOULUTUS Peruskoulutus: Tutkinnot: Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio 31.5.1985 Filosofian

Lisätiedot

Ikivihreä kirjasto loppuraportti määrittelyprojektille

Ikivihreä kirjasto loppuraportti määrittelyprojektille loppuraportti määrittelyprojektille Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy Sähkö ja informaatiotekniikan laitos Versiomuutokset 29.1.2014 viimeisin tilanne tietokantakonversiosta Mirja Loponen 7.2.2014 tarkennettu

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 3.2.2016 JOIN(2016) 4 final 2016/0025 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Tekijänoikeudet digitointihankkeissa

Tekijänoikeudet digitointihankkeissa Tekijänoikeudet digitointihankkeissa Tieteellisen kirjallisuuden tekijänoikeuspäivä Tieteiden talo 26.1.2016 Jukka-Pekka Timonen Harkitsetteko julkaisunne digiointia ja avaamista yleisön käyttöön verkossa

Lisätiedot

SÄHKE2-vaatimusten mukainen hävitysesitys ja sen tietosisältö

SÄHKE2-vaatimusten mukainen hävitysesitys ja sen tietosisältö 04.12.2009 1 (9) SÄHKE2-vaatimusten mukainen hävitysesitys ja sen tietosisältö Määräys 15.2.2010 Ohje 15.2.2010 Sisältö Arkistolaitoksen määräys/ohje SÄHKE2-vaatimusten mukaan toteutettuihin tietojärjestelmiin

Lisätiedot

Kokemuksia sähköisestä kiinteistökaupasta Metsähallituksessa

Kokemuksia sähköisestä kiinteistökaupasta Metsähallituksessa Kokemuksia sähköisestä kiinteistökaupasta Metsähallituksessa Kiinteistöasioiden digipäivä 12.10.2016 Esko Maukonen Metsähallitus edelläkävijä vihreillä markkinoilla Metsähallituksen hallinnassa on 1/3

Lisätiedot

KARI SUOMALAINEN Arkistoluettelo

KARI SUOMALAINEN Arkistoluettelo KARI SUOMALAINEN Arkistoluettelo http://www.paivalehdenarkisto.fi/ SISÄLLYSLUETTELO A Haastattelut ja keskustelut 1 B Painotuotteet 2 C Julisteet 3 KARI SUOMALAISEN ARKISTO Arkistonmuodostaja Kari Suomalainen

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. marraskuuta 2014 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. marraskuuta 2014 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. marraskuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0288 (NLE) 14521/1/14 REV 1 SC 163 ECON 944 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Lisätiedot

Toimeenpano vuonna 2011 Loppuraportointi

Toimeenpano vuonna 2011 Loppuraportointi Kansallinen paikkatietostrategia 2010-2015 Toimeenpano vuonna 2011 Loppuraportointi Pekka Sarkola Poscon Oy 16.11.2011 Ehdotukset ministeriöille toimeenpanosta Kullekin ministeriölle on tehty räätälöity

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMAN. Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2014. 50/2014 (Suomen säädöskokoelman n:o 372/2014) Valtioneuvoston asetus

SÄÄDÖSKOKOELMAN. Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2014. 50/2014 (Suomen säädöskokoelman n:o 372/2014) Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUS SARJA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2014 (Suomen säädöskokoelman n:o 372/2014) Valtioneuvoston asetus suomalais-norjalaisesta vesienhoitoalueesta tehdyn sopimuksen

Lisätiedot

Uudenmaan ELY-keskuksen Etevästi ELYssä -ohjelma

Uudenmaan ELY-keskuksen Etevästi ELYssä -ohjelma Uudenmaan ELY-keskuksen Etevästi ELYssä -ohjelma Julkisen sektorin energiatehokkuusseminaari 25.4.2013 Satu Pääkkönen Mikä on Etevästi ELYssä -ohjelma? Uudenmaan ELYn ympäristöohjelma, johon on integroitu

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

Arkistolainsäädännön uudistuksen nykytila Maaret Botska, kehityspäällikkö, arkistotoimi ja asiakirjahallinto, diat 1-10

Arkistolainsäädännön uudistuksen nykytila Maaret Botska, kehityspäällikkö, arkistotoimi ja asiakirjahallinto, diat 1-10 Arkistolainsäädännön uudistuksen nykytila 9.9.2015 Maaret Botska, kehityspäällikkö, arkistotoimi ja asiakirjahallinto, diat 1-10 Arkistolainsäädännön uudistaminen, 19.3.2013-30.04.2015-19.3.2013 asetetun

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. tammikuuta 2017 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. tammikuuta 2017 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. tammikuuta 2017 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0823 (CNS) 15778/16 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: ENFOPOL 499 JAIEX 127 JAI 1113 NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Lisätiedot

Puhuja? Avoinyliopisto.fi -verkkopalvelu CSC:n palvelut CSC JA PALVELUT. Avointen yliopistojen neuvottelupäivät Soile Pylsy, CSC

Puhuja? Avoinyliopisto.fi -verkkopalvelu CSC:n palvelut CSC JA PALVELUT. Avointen yliopistojen neuvottelupäivät Soile Pylsy, CSC -verkkopalvelu CSC:n palvelut Avointen yliopistojen neuvottelupäivät 12.-13.10.2011 Soile Pylsy, CSC CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy CSC IT Center for Science Ltd. Puhuja? Soile Pylsy, asiantuntija

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus Opetus- ja kulttuuriministeriön toimialan tietohallinnon yhteistyökokous 25.5.2011 Kansallinen digitaalinen kirjasto: taustaa Kansallinen tietoyhteiskuntastrategia

Lisätiedot

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon Suomen lippu Suomessa on laki, miten saat liputtaa. Lipussa on valkoinen pohja ja sininen risti. Se on kansallislippu. Jokainen suomalainen saa liputtaa. Jos lipussa on keskellä vaakuna, se on valtionlippu.

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2007 Julkaistu Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 2007 N:o 39 40 SISÄLLYS N:o Sivu 39 Laki Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden

Lisätiedot

Julkaisufoorumi ja Open Access. Pekka Olsbo Julkaisukoordinaattori Jyväskylän yliopiston kirjasto

Julkaisufoorumi ja Open Access. Pekka Olsbo Julkaisukoordinaattori Jyväskylän yliopiston kirjasto Julkaisufoorumi ja Open Access Pekka Olsbo Julkaisukoordinaattori Jyväskylän yliopiston kirjasto Esityksen rakenne Julkaisufoorumi-hankkeesta Open Access käsitteenä Julkaisufoorumin lehdet ja Open Access

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 15.2.2002 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 Kulunut vuosi oli kiltamme 37. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

Yhteinen sähköinen arkistointi

Yhteinen sähköinen arkistointi Yhteinen sähköinen arkistointi 17.5.2016 Jari Kallela ValtioExpo JulkICT Sisältö Taustaa Arkistoinnin palvelukokonaisuus Lainsäädäntö Mitä seuraavaksi? Sähköisten viranomaisjen arkistoinnin ja säilytyksen

Lisätiedot

Muistio E-P Senioripoliisien helmikuun tapaamisesta Kauhavan Lentosotakoululla alkaen klo 10.00

Muistio E-P Senioripoliisien helmikuun tapaamisesta Kauhavan Lentosotakoululla alkaen klo 10.00 Muistio E-P Senioripoliisien helmikuun tapaamisesta Kauhavan Lentosotakoululla 16.2.2010 alkaen klo 10.00 Erittäin sumuisena helmikuun kolmannen tiistain aamupäivänä ajeli runsaslukuinen senioripoliisijoukko

Lisätiedot

Pitkäaikaissäilytys lainsäädännön näkökulma. Jorma Waldén 6.5.2013

Pitkäaikaissäilytys lainsäädännön näkökulma. Jorma Waldén 6.5.2013 Pitkäaikaissäilytys lainsäädännön näkökulma Jorma Waldén 6.5.2013 Yleiskuva Säilytysvelvollisuus laitoksen tehtävien ja toiminnan kautta sisältää pitkäaikaissäilytyksen kulttuuri- ja tiedepoliittiset linjaukset,

Lisätiedot

Lukijaprofiili Suomen Kuvalehti 2013

Lukijaprofiili Suomen Kuvalehti 2013 Lukijaprofiili Suomen Kuvalehti 2013 Suomen Kuvalehti Viikoittain ilmestyvä ajankohtaislehti: reportaaseja, haastatteluja ja uutisanalyyseja Lukijoita 303 000 Lukuminuutit 91 87 Lukukerrat 2,8 Mies 49

Lisätiedot

Open Journal Systems digitoitujen aineistojen tallennusalustana ANTTI-JUSSI NYGÅRD SUUNNITTELIJA, TIETEELLISTEN SEURAIN VALTUUSKUNTA

Open Journal Systems digitoitujen aineistojen tallennusalustana ANTTI-JUSSI NYGÅRD SUUNNITTELIJA, TIETEELLISTEN SEURAIN VALTUUSKUNTA Open Journal Systems digitoitujen aineistojen tallennusalustana ANTTI-JUSSI NYGÅRD SUUNNITTELIJA, TIETEELLISTEN SEURAIN VALTUUSKUNTA OJS digitoitujen aineistojen julkaisualustana Mikä Open Journal Systems

Lisätiedot

Suvi Junes/Pauliina Munter Tietohallinto/Opetusteknologiapalvelut 2014

Suvi Junes/Pauliina Munter Tietohallinto/Opetusteknologiapalvelut 2014 Tietokanta Tietokanta on työkalu, jolla opettaja ja opiskelijat voivat julkaista tiedostoja, tekstejä, kuvia ja linkkejä alueella. Opettaja määrittelee lomakkeen muotoon kentät, joiden kautta opiskelijat

Lisätiedot

Tutkimusjohtaja ja projektipäällikkö Katri Halonen

Tutkimusjohtaja ja projektipäällikkö Katri Halonen LIITE MAKSATUSHAKEMUKSEEN TIIVISTELMÄ MAKSATUSKAUDEN TOIMINNASTA Projektin nimi: Tuottaja2020 Projektikoodi: s10947 Hallinnoija: Metropolia Ammattikorkeakoulu Maksatuskausi: 1.9.- 31.12.2011 Tutkimusjohtaja

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus tuloksia Kouvolan seutu

TAK Rajatutkimus tuloksia Kouvolan seutu TAK Rajatutkimus 2014 tuloksia Kouvolan seutu 2 Suomessa / Ruotsissa vierailleet ulkomaalaiset matkailijat vuonna 2012 Venäjä Viro Ruotsi/Suomi Saksa Iso-Britannia Norja USA Japani Ranska Kiina Tanska

Lisätiedot

KAUPPAKIRJA ( luonnos ) 1. OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ

KAUPPAKIRJA ( luonnos ) 1. OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ KAUPPAKIRJA ( luonnos ) 1. OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ Helsingin kaupunki (y-tunnus: 0201256-6) Osoite: PL 2213, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Jäljempänä: Myyjä Myyjän kaupparekisteriote liitteenä 1.1 1.2. OSTAJA

Lisätiedot

Painetun aineiston saatavuus Suomessa. Viikki Pentti Vattulainen

Painetun aineiston saatavuus Suomessa. Viikki Pentti Vattulainen Painetun aineiston saatavuus Suomessa Viikki 2.11.2011 Pentti Vattulainen Säädöspohjaisia tehtäviä: kokoelmat Vapaakappalekirjastot Yleisten kirjastojen keskuskirjasto Maakuntakirjastot Varastokirjasto

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 184/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua

Lisätiedot

Yhteistyötä kokoelmien kehittämiseksi Pohjois-Savossa. Päivi Savinainen

Yhteistyötä kokoelmien kehittämiseksi Pohjois-Savossa. Päivi Savinainen Yhteistyötä kokoelmien kehittämiseksi Pohjois-Savossa Päivi Savinainen 4.2.2015 Miksi yhteistyötä? Aineistorahat ovat kaikkialla laskussa ja aineisto kallistuu. Uudet aineistolajit tuovat uusia haasteita.

Lisätiedot

Ulkoasiainhallintolaki 25.2.2000/204

Ulkoasiainhallintolaki 25.2.2000/204 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2000» 25.2.2000/204 Seurattu SDK 456/2010 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Ulkoasiainhallintolaki 25.2.2000/204 Eduskunnan päätöksen

Lisätiedot

Palaute kirjasta: www.talentumshop.fi. Copyright 2011 Talentum Media Oy ja tekijät. Kansi: Sanna-Reeta Meilahti Taitto: NotePad Ay, www.notepad.

Palaute kirjasta: www.talentumshop.fi. Copyright 2011 Talentum Media Oy ja tekijät. Kansi: Sanna-Reeta Meilahti Taitto: NotePad Ay, www.notepad. Talentum Helsinki 2011 Copyright 2011 Talentum Media Oy ja tekijät Kansi: Sanna-Reeta Meilahti Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi ISBN: 978-952-14-1723-8 ISBN: 978-952-14-1724-5 (sähkökirja) Kariston Kirjapaino

Lisätiedot

ARTO ASTIKAINEN Arkistoluettelo

ARTO ASTIKAINEN Arkistoluettelo ARTO ASTIKAINEN Arkistoluettelo SISÄLLYSLUETTELO A Muistiinpanot, kirjoitelmat, esitysaineisto 1 B Muistiot 2 C Kirjeenvaihto 4 D Lehtileikkeet 5 ARTO ASTIKAISEN ARKISTO Arkistonmuodostaja Arto Astikainen

Lisätiedot

Näin paransimme tuottavuutta. Hyvät käytännöt ja vakiinnuttamisen keinot Kieku-käyttäjäfoorumi

Näin paransimme tuottavuutta. Hyvät käytännöt ja vakiinnuttamisen keinot Kieku-käyttäjäfoorumi Näin paransimme tuottavuutta. Hyvät käytännöt ja vakiinnuttamisen keinot Kieku-käyttäjäfoorumi Jukka Aalto Helsinki 26.11.2015 Näkökulmat 1. Henkilöstöhallinto 2. Taloushallinto 3. Haasteet 27.11.2015

Lisätiedot