Esipuhe Suunnittelun lähtökohdat Väestö Työttömyys Työpaikat... 12

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Esipuhe... 3 1 Suunnittelun lähtökohdat... 6 1.1 Väestö... 6 1.2 Työttömyys... 11 1.3 Työpaikat... 12"

Transkriptio

1 Sisällysluettelo Esipuhe Suunnittelun lähtökohdat Väestö Työttömyys Työpaikat Taloudelliset lähtökohdat Kansantalouden kehitysnäkymät Kuntatalouden kehitysnäkymät Talousarvion hyväksyminen ja sitovuus Kuntastrategia Toiminta-ajatus Visio Strategiset suunnat ja päämäärät Kestävä kuntatalous Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen ja tukeminen Elinkeinotoimen edistäminen Vastuullinen kasvupolitiikka Arvot Tuloslaskelmaosa Tuotot ja kulut Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Vuosikate Tilikauden tulos ja ali-/ylijäämä Tuloslaskelma vuodelle Rahoitusosa Rahoituslaskelma vuodelle Käyttötalousosa Toimintatuotot palvelu- ja tulosalueittain vuosina Toimintamenot palvelu- ja tulosalueittain vuosina Hallintopalvelut Vaalit Tilintarkastus Johtopalvelut Elinkeinotoimi

2 Talouspalvelut Muut hallintopalvelut Tietotekniikkapalvelut Henkilöstöpalvelut Työllisyydenhoito Pelastustoimi Siiliset-perusturvatoimiala Opetus- ja vapaa-aikapalvelut Koulutoimi Koulutoimen hallinto Opetuspalvelut Ruokapalvelut Kansalaisopisto Kirjasto Kulttuuripalvelut Liikuntapalvelut Nuorisotoiminta Maankäyttöpalvelut Maankäyttö Joukkoliikenne Rakennusvalvonta Ympäristönsuojelu Ympäristöterveyskeskus Tekniset palvelut Tukipalvelut Yhdyskuntatekniikka / rakentaminen ja kunnossapito Yhdyskuntatekniikka / suunnittelu ja rakennuttaminen Toimitilojen ylläpito Vesihuoltolaitos Siilinjärven kunnan Liikelaitos Siiliset-peruspalvelukeskuksen tavoitteet ja sitovat erät vuodelle Konsernibudjetti Investointiosa LIITTEET Liikelaitos Siiliset-peruspalvelukeskuksen talousarvio ja toimintasuunnitelma 2011 sekä taloussuunnitelma

3 Esipuhe Siilinjärven kunta selvisi globaalista taloustaantumasta yllättävänkin hyvin. Kuluvan vuoden 2010 kunnan talous tulee muotoutumaan tuloksen osalta vain hiukan alijäämäiseksi, kun lähtökohta oli yli 2 M alijäämäinen. Kunnan työttömyys kävi 2010 tammikuussa 9,9 %:ssa. Onneksi työllisyys on parantunut vuoden kuluessa hyvin. Tätä kirjoittaessa kunnan työttömyys on alle 8 %. Näin ollen kunnan verotulot ovat kehittyneet paljon ennakoitua paremmin. Tältä pohjalta on ollut hyvä rakentaa vuoden 2011 talousarvioita. Talousarvion kuluraamina on pidetty 2,5 % kulujen kasvua, jossa on ollut sisällä henkilöstökulujen kasvua 1,5 %. Kunnan suurimpana haasteena taloudessa on ja tulee olemaan lainamäärä. Kuntastrategian tavoitteiden mukaan velkamäärä ei saa nousta vuoden 2010 tasosta. Tämä on tavoite, joka tulee olla meillä kaikilla kristallin kirkkaana mielessä koko ajan. Kunnanvaltuusto hyväksyi kuntastrategian päivityksen elokuussa 2010 yksimielisesti. Kunnan kehittämisen suuntaviivat ovat strategiassa harvinaisen selvästi kuvattu. Kunnan visio kuuluu seuraavasti: Siilinjärvi Vahva ja Vastuullinen toimija Pohjois-Savossa. Mitä visio tarkoittaa? 1) Siilinjärvi on myös jatkossa kasvava ja elinvoimainen, positiivisen kuntaimagon omaava asuinja yrityskunta 2) Siilinjärven kunta tuntee vastuuta asukkaidensa terveydestä, hyvinvoinnista ja työllisyydestä 3) Kasvun mitoitus resurssien mukaan 4) Toimiva, yhteistyökykyinen päätöksenteko 5) Siilinjärvi sitoutuu yhteistyöhön Kuopion alueen kuntien kanssa ja on aktiivinen toimija 6) Luontevan yhteistyön kautta myös kuntaliitokset ovat mahdollisia 7) Siilinjärvi varautuu asukasluvun ja ikärakenteen muutoksen tuomiin palveluvaatimuksiin 8) Kuopion menestys luo perustan jokaisen seudun kunnan kehittymiselle 9) Ekologisuus, ympäristöarvot ja turvallisuus ovat läpäisevä periaate kunnassa Strategisina painopisteinä ovat talouden lisäksi henkilöstö, elinkeinot, kuntalaisten hyvinvointi ja kasvu. Kunnan arvoina ovat luotettavuus, avoimuus, asukaslähtöisyys ja kehityshakuisuus. Vuosi 2011 tulee olemaan hyvin mielenkiintoinen vuosi. Siiliset-toiminta kehittyy edelleen mm. tuotteistuksen kautta ja tilaaja-tuottaja-toimintamallin työnjaon kehittämisen kautta. Vuoden 2011 tammikuun alussa aloittaa Juankosken, Kaavin, Lapinlahden, Maaningan, Nilsiän, Rautavaaran, Siilinjärven ja Tuusniemen ympäristöterveydenhoidon yhteistoiminta-alue, jonka isäntäkuntana toimii Siilinjärvi. Maaningan ja Siilinjärven luontevan yhteistyön valmistelu kuntaliitokseksi tapahtuu vuoden 2011 aikana. Muuttuneessa ja muuttuvassa kuntamaailmassa tarvitsemme johtamisjärjestelmän ja organisaation kehittämistä tulevaisuuden haasteisiin. Ylijäämäinen talousarvio sisältäen 7,9 M nettoinvestoinnit Talousarvioehdotuksen mukaan vuoden 2011 ylijäämä tulee olemaan noin 0,4 M. Nettoinvestointien määrä on noin 7,9 M. Vuodet 2012 ja 2013 tulevat olemaan selvästi ylijäämäisiä. Eniten keskustelua aiheuttanut investointi on Siilinlahden jätevesiputken uusiminen, joka aloitetaan talousarviovuonna ja jonka kokonaiskustannukset ovat noin 2,0 M. Muita suuria investointeja ovat koulujen korjaukset, Toivalan ja Ahmon koulut. Koko kolmen vuoden jaksossa Siilinjärven kunta investoi noin 23 M. Vuosikate tulee olemaan noin 5,4 M, joka ei aivan riitä investointien kattamiseen. Näin ollen kunta joutuu ottamaan lisää velkaa noin 2,5 M. Lainamäärä kasvaa yli 2100 / asukas, mikä on liian suuri. Vuosille 2012 ja 2013 haetaan selvästi isompia vuosikatteita, jotta investointitarpeet voidaan toteuttaa ilman lainamäärän kasvua strategian tavoitteiden mukaan. Tämä tarkoittaa tiukkaa kulukuria taloudessa. Toiminnat tulee mitoittaa talouden reunaehtojen mukaan, jotta kunnan investointikyky säilyy hyvänä lainamäärän kasvamatta. 3

4 Verotulot kasvavat vuoteen 2009 nähden 13,2 %, ollen yhteensä 68,6 M. Vastaavasti valtionosuudet kasvavat 6,6 %, ollen yhteensä 27,7 M. Verotulojen kehitykseen vaikuttaa kunnallisveroprosentin noston lisäksi taantuman hellittäessä ansiotulojen kasvu, työttömyyden pieneneminen sekä eläketulojen kasvu. Kunnan toimintakulut ovat talousarviossa 156,1 M (sisältää liikelaitoksen). Vuoden 2010 muutostalousarviossa toimintakulut ovat 149,5 M. Kasvua edellisestä vuodesta on 4,4 %. Palvelualueiden kulujen muutosprosentit ovat seuraavat: Hallintopalvelut ,0 % Opetus- ja vapaa-aikapalvelut.. + 0,4 % Maankäyttöpalvelut ,9 % Tekniset palvelut. +3,2 % Perusturvatoimiala. + 4,7 % Maankäyttöpalveluiden voimakas kulujen väheneminen aiheutuu uuden ympäristöterveyspalvelujen palvelualueen muodostamisesta, jonne on siirtynyt maankäyttöpalveluissa aiemmin olleet terveysvalvonta ja eläinlääkintähuolto. Kunnan omien hallintokuntien kulut ovat 82,8 M, lisäystä edelliseen vuoteen 3,1 M eli 3,9 %. Siilinjärven maksama osuus Siilisetin toimintakuluista on 66,6 M. Tästä summasta Siilinjärven kunnan oma osuus on 41,0 M, Maaningan 10,0 M ja Nilsiän 15,6 M. Siilisetin toimintakulut kasvavat kuluvaan vuoteen verrattuna yhteensä 3,1 M eli 4,9 %. Kunnan toimintatuotot ovat talousarviossa 65,7 M, kun ne vuonna 2010 ovat 61,9 M. Tämä sisältää myös Siilisetin toimintatuotot Henkilöstökulut ovat Siilinjärven kunnassa 70,3 M (66,9 M vuonna 2010), palveluiden ostot ovat 60,6 M (57,9 M vuonna 2010). Paineviemäri ja muut investoinnit Nettoinvestointien määrä vuonna 2011 on 7,9 M. Kunnan investointitarve olisi ollut korkeampi. Kuitenkin tässä taloustilanteessa myös investointeja tulee tarkastella kriittisellä tavalla. Lainamäärän kasvaminen on kunnan talouden yksi kulmakivi. Talousarvioon sisältyvät investoinnit ovat hyvin perusteltuja. Niihin sisältyy sekä uusinvestointeja että korjaus- ja perusparannusinvestointeja ja yleisen kunnallisinfran parantamista. Suurimmat investoinnit kohdistuvat rakennuksiin, nettona 3,1 M (sisältää pienet investoinnit). Suurimmat rakennusinvestoinnit ovat Ahmon koulukeskus ja Toivalan koulu. Vesihuoltolaitoksen eri investointikohteisiin satsataan 1,6 M. Ensi vuonna aloitetaan paineviemärin uusinta välillä keskuspumppaamo ja Jynkänniemi. Vedenjakeluverkostoon investoidaan ja viemäriverkostoon Rakennuskaavateihin käytetään investointiosasta , kestopäällystykseen , tievalaistukseen , puistoihin ja leikkipaikkoihin Uutena asuntoalueena käynnistyy ns. Kasurila-3. Jotta tulevaisuudessa uudet kaavoitukset voisivat edetä, kunnan tulee saada ostettua maata. Maanostoon varattu ja elinkeinoelämän kehittämiseen Elinkeinotoiminnassa on tärkeää saada Rissalan yrityskylän rakentaminen vauhtiin. Toisena tärkeänä kehityskohteena on Siilinjärven keskustan ja Etelä-Siilinjärven palveluiden kasvattaminen ja monipuolistaminen. 4

5 Kuntakentän kehittyminen jatkuu Nilsiän, Maaningan ja Siilinjärven sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alue aloitti Yhteistoiminta-alueella toimitaan tilaaja-tuottaja-mallin mukaan. Tuotanto-organisaatio on Liikelaitos Siiliset-peruspalvelukeskus, joka sijoittuu Siilinjärven kuntaan. Tässä Siilinjärven kunnan talousarviossa on myös liikelaitoksen koko talousarvio. Näin isäntäkunnan vastuu naapurikunnista on hyvin konkreettista tänä päivänä. Jokaisella kunnalla ovat omat talouden raamit, joiden huomioiminen isäntäkunnan talousarvioin tekemisessä on varsin haasteellista. Ihannetilanne olisi, jos yhteistoiminta-alueen kuntien menoraamit olisivat samat. Kunnan talousarvio, jossa on sekä oman kunnan yksiköitä että liikelaitos, laatiminen kestää varsin pitkään. Näin ollen ensi vuonna vuotta 2012 koskeva talousarvioprosessi on aloitettava jo ennen kesälomia. Ympäristöterveydenhuollossa käynnistyy yhteistoiminta-alue puhtaalla isäntäkunta-mallilla Myös tämä yhteistoiminta-alueen talousarvio on Siilinjärven kunnan talousarviossa. Prosessi muiden kuntien kanssa on sujunut hyvässä yhteisymmärryksessä. Isäntäkunnan vastuu korostuu ensi vuoden toiminnassa ja talouden toteutumisessa. Maaseutuhallinnon organisoinnin päätökset tulee tehdä mennessä. Tällä hetkellä näyttää vahvasti siltä, että Siilinjärvelle tarjotaan myös tällä sektorilla isäntäkunnan vastuuta. Maaningan ja Siilinjärven yhteistyö syvenee vuoden 2013 alusta kuntaliitokseksi. Tällöin Siilisetyhteistoiminta-alueen rakenne muuttuu joka tapauksessa. Mielestäni, jos kahden kunnan liitos tehdään, niin samalla vaivalla menisi myös kolmen kunnan kuntaliitos. Nilsiän kaupungille haluan pitää oven vielä auki, jos Nilsiää kiinnostaisi kuitenkin yksi yhteinen yli asukkaan vahva kunta. Tällöin yhteistoiminta-alue sosiaali- ja terveystoimen osalta voisi muuttua vahvan kunnan omaksi sosiaali- ja terveyslautakunnaksi. Yhteisellä tavoitteella eteenpäin Kuntastrategian mukaan talous on meidän yksi viidestä strategisesta linjasta. Jos ei ole kassassa rahaa, on hyvin vaikea tai lähes mahdotonta toimia. Meidän talouden pitää olla tarpeeksi hyvä, jotta voimme toteuttaa strategian mukaista toimintaa. Me tarvitsemme yhteisen näkemyksen ja tahdon talousasioissa. Mikään palvelualue ei voi vaatia yksin omista lähtökohdista rahaa huomioimatta kokonaisuutta. Tarvitsemme tiukkaa käyttötalouden kulukuria myös tulevina vuosina. Vuoden 2011 kulujen kasvu on meillä kuitenkin positiivinen +4,4 %. Pitää muistaa, että monessa muussa kunnassa talousarvion pohjana on jopa negatiivinen kulujen kasvu. Toisaalta Siilinjärvi tarvitsee vuosittain merkittävää kehittämistä, investointeja. Seuraavan kolmen vuoden jaksossa investoimme noin 23 M. Halu olisi varmaan investoida toinen mokoma lisää. Kuitenkin taloutemme kantokyky mahdollistaa noin 7,5 M investoinnit vuosittain. Täten joudumme yhdessä tekemään investointien priorisointia. Tässä kohtaa meillä on yksi yhteinen tavoite. Tarkka taloudenpito ja talousarviossa pysytään! Vesa Lötjönen kunnanjohtaja 5

6 1 Suunnittelun lähtökohdat 1.1 Väestö Siilinjärvellä asui vuoden 2009 lopussa henkilöä. Vuoden 2009 väestönkasvu oli 195 henkilöä, jossa syntyneiden enemmyys oli 137 henkilöä. Muuttoliikkeen osalta edellisen vuoden 104:n henkilön muuttotappio kääntyi 51:n henkilön muuttovoitoksi, kun maahanmuuttokin huomioidaan. Valmistuneiden asuntojen määrä oli kuitenkin 113 eli 32 asuntoa edellisvuotta vähemmän. Kuluvana vuonna valmistuu lähes 140 uutta asuntoa, mutta muuttoliike jäänee tappiolliseksi. Siilinjärven väestön kasvu on hidastunut huomattavasti aiempien vuosikymmenien kasvusta luku oli voimakkaan kasvun aikaa, väestön kasvu oli henkilöä luvun kasvu oli enää 974 henkilöä. Kuluvalla vuosikymmenellä väestön kasvuksi muodostunee kuitenkin henkilöä. Kunnan nykyisen strategian mukaisesti kunnan asukasluku kasvaa selvästi vuoden 2010 jälkeenkin. Väestö sekä ennuste Vuosi Väestö Muutos Muutos % , * , , , , , , , , , , Muutos ,6 % , Muutos ,2 % * liitettiin alue Kuopion maalaiskunnasta Siilinjärveen Ennusteessa syntyneiden määrä kasvaa hieman nykytasosta, koska Siilinjärvellä on paljon synnytysikäisiä naisia ja uudet asuntoalueet tuovat lisää nuoria perheitä. Kuolleiden määrä nousee kuitenkin tasaisesti ikärakenteen vanhetessa. Kuolleisuuden voimakkaan kasvun seurauksena luonnollinen väestönkasvu pienenee kymmenen seuraavan vuoden aikana puoleen nykyisestään. 6

7 Siilinjärven luonnollinen väestönlisäys ja ennuste Syntyneet Kuolleet Luonnoll. kasvu Siilinjärven muuttoliikkeen luonne on muuttunut selvästi ja luvuilla muutti Siilinjärvelle ihmisiä valtaosin Pohjois-Savon eri kunnista ja enimmäkseen muuton syy oli muutto työpaikan lähelle. Nykyisin niin tulo- kuin lähtömuuttajatkin ovat valtaosin Kuopiosta ja muuton syy on useimmiten väljemmän ja paremman asunnon hankinta. Muiden naapurikuntien suhteen muuttoliike on kääntynyt jopa Siilinjärvelle tappiolliseksi. Muuttoliikkeen luonteen muutos on yleinen maan muissakin suurten kaupunkien ympäryskunnissa. Viime vuosina sekä tulo- että lähtömuutto ovat kasvaneet Siilinjärvellä suuriksi. Tulomuuton on pitänyt suurena monet yhtä aikaa rakennettavina olevat uudet asuntoalueet niin Kirkonkylässä kuin Toivalassa ja Vuorelassakin. Tätä on tukenut vilkas vanhojen asuntojen kauppa sekä vahva rakentaminen kunnan maaseutualueilla. Toisaalta lähtömuuttokin on noussut suureksi. Kasvanut lähtömuutto johtuu vilkkaasta vanhojen asuntojen kaupasta ja ennen kaikkea poismuuttavista nuorista ikäluokista, jotka muuttavat suuriin kaupunkeihin Siilinjärveä parempien opiskelu- ja työnsaantimahdollisuuksien vuoksi. Talouden taantuma vuosina pienensi sekä uusien asuntojen rakentamista että vanhojen asuntojen kauppaa, mikä puolestaan pienensi hieman sekä tulo- että lähtömuuttoa. Uuden ennusteen mukaan Siilinjärven sekä tulo- että lähtömuutto pysyvät lähivuosina edelleen korkeana. Tavoitteena on pitkällä tähtäimellä jatkuva muuttovoitto. Uusi väestöennuste perustuu uusien asuntoalueiden käyttöönottoon Kirkonkylässä ja Etelä- Siilinjärvellä sekä taajamien lievealueiden rakentamiseen. Myös taajamien nykyisten asuntoalueiden sekä maaseutualueiden uskotaan pystyvän pitämään nykyisen väestömääränsä. Tulomuuttoa kasvattamalla pyritään korvaamaan väestön ikärakenteen vanhenemisesta johtuva luonnollisen väkiluvun kasvun heikkeneminen. 7

8 Uusi ennuste perustuu luottamukseen Siilinjärven vahvoihin vetovoimatekijöihin asuinkuntana. Muuttoliikkeen ikärakenteen ennustetaan säilyvän viime vuosien kehityksen mukaisena. Siilinjärven ennustetaan saavan jatkossakin muuttovoittoa nuorista lapsiperheistä ja muuttotappiota vuotiaista nuorista. Yli 65 vuotta täyttäneiden muuttoliike on ennustettu viime vuosien kaltaiseksi. Muuttoliike ja ennuste Nettomuuton ikärakenne

9 Väestön kehitys ja ennusteet Kunnan uudessa vuonna 2010 hyväksytyssä strategiassa jatketaan voimakkaan kasvupolitiikan tavoitetta. Edellisen strategian mukaisesti väestötavoite vuodelle 2020 on asukasta ja vuodelle 2025 vastaavasti asukasta. Tavoitteena on siten keskimäärin 175:n henkilön vuosittainen asukasluvun kasvu vuoteen 2015 saakka ja :n asukkaan vuosittainen kasvu vuosina Kuluvana vuonna kunta on hieman jäljessä tavoitteesta. Valmistuneiden asuntojen määrässä ei ole päästy halutun väestökehityksen edellyttämälle tasolle. Tavoitteena on kuroa jälkeenjääneisyyttä kiinni ja päästä strategian mukaisiin asukaslukuihin. Lähivuosien kasvu pyritään varmistamaan suunnittelemalla edelleen uusia asuntoalueita ja kasvusuuntia sekä tehostamalla nykyisten käyttöä. Muuttovoiton saavuttamisen mahdollisuudet kiristyvät; työpaikkoja tuovan Green Valley -hankkeen toteutuminen on lykkääntynyt ja maakunnan vähenevistä potentiaalisista muuttajista käytävä kilpailu kiristyy. Kasvutavoite edellyttää kunnan kaikkien keinojen käyttöönottoa tonttitarjonnan turvaamisessa ja maanhankinnassa. Muita kunnan voimakkaan kasvun strategian onnistumisen kannalta keskeisiä kysymyksiä ovat matalasuhdanteen päättyminen, Kuopion seudun vetovoiman säilyminen ja menestys seutujen välisessä kilpailussa samoin kuin kunnan oman vetovoiman säilyminen sekä työpaikkojen määrän kasvu. Kaupan, palveluiden ja mm. Rissalan yrityspuiston uudet työpaikat luovat merkittävällä tavalla edellytyksiä väestökasvullekin. Vuoden 2009 asukasluku oli asukasta, mikä on 44 asukasta enemmän kuin ennuste. Alle kouluikäisten toteutuma oli 114 lasta suurempi, kouluikäisten 77 lasta suurempi, nuorten 68 henkilöä pienempi, työikäisten 164 henkilöä suurempi ja eläkeikäisten 241 henkilöä pienempi kuin ennuste. Nuorten muuttotappio jäi edellisvuotta selvästi pienemmäksi ollen 113 henkilöä. 9

10 Väestön ikärakenne ja ennuste Ikä Yht Alle kouluikäisten määrä putoaa pieneksi vuonna 2010, mutta kääntyy sitten kasvuun uusien asuntoalueiden toteuttamisen myötä. Tämän seurauksena alaasteikäisten määrä pienenee vuonna 2010 ja pysyy sillä tasolla vuoteen 2015 saakka. Yläasteikäisten määrä vähenee hieman lähivuosina. Altteimmin poismuuttavan väestönosan eli vuotiaiden määrä pysyy nykyisellään. Työikäisten määrä pysyy nykyisellä tasolla vuoteen 2015 asti. Väestön ikääntymisestä johtuen 65 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa Siilinjärvellä vuosina peräti 44 %. Väkiluvun muutos eri ikäryhmissä vuosina

11 0 6 ja yli 64-vuotiaiden määrän kehitys ja ennuste Työttömyys Siilinjärvellä työllisyystilanne ja sen vaihtelut ovat olleet viime vuosina valtakunnan keskiarvotasoa. Vuonna 2008 loppuvuodesta alkaneen talouden taantuman vaikutuksesta vuoden 2009 keskityöttömyys oli 217 henkilöä edellisvuotta suurempi. Siilinjärvellä taantuma ei toistaiseksi ole tuonut suuria irtisanomisia ja yritysten lopettamisia. Työttömyyden ennustetaan nousevan vielä jonkin verran vuonna 2010, mutta alenevan sen jälkeen lievästi. Siilinjärvellä on runsaasti suhdanneherkkien alojen, mm. rakennustoiminta ja betoniteollisuus, työpaikkoja ja yrityksiä. Jos talouden myönteinen kehitys pysähtyy, ovat lomautukset mahdollisia. Työttömyyden kasvaessa myös vaikeimpien ryhmien eli pitkäaikaistyöttömien työttömien määrä kasvaa. Työttömien nuorten määrä sen sijaan on jo kääntynyt laskuun. Aivan lähivuosina ikärakennekehityskään ei vielä vähennä työvoimaa eikä siten työttömyysongelmia. Kuntien lakisääteiset palvelut ja muut velvoitteet ovat velvoitetyöllistäminen, kuntouttava työtoiminta ja työmarkkinatuen osarahoitus. Kunta on kumppanina mukana työmarkkinoille kuntoutuvien palveluissa järjestämällä itse palkkatukityöpaikkoja, ja muita työ- ja elinkeinohallinnon aktiivitoimenpiteitä kunnan omissa yksiköissä sekä ostopalveluina palvelujen tuottajalta. 11

12 Työllisyysennusteen tekijät TYÖTTÖMÄT Vuosi Asukas- Työ- % Henkilöä Tyött. perusteella Yli vuoden Alle luku voima * (keskim./kk) työmarkkina- työttömänä 25-vuotiaat tukea saaneet olleet työttömät , ei tilastoitu , , , , , , , , , , , , , , , , , , Työpaikat * Työvoiman määrä on alueella asuvan työllisen ja työttömän työvoiman summa laskettuna kunkin vuoden keskilukuna. Ennustelaskelmassa työvoiman määrä on 65,0 % vuotiaasta väestöstä laskettu vuoden keskilukuna. Siilinjärvellä oli vuoden 2009 lopussa työpaikkaa. Työpaikat lisääntyivät edellisvuodesta 85 työpaikalla. Taantuman ja mahdollisen laman vaikutuksesta vuosina uusia työpaikkoja syntyy lähinnä vain Siiliset-yhteistyön ja Rissalan yrityskylän kasvun kautta. Tämän jälkeen palataan kasvu-uralle muillakin toimialoilla. Erityisesti kaupan alalta odotetaan lähivuosina kasvua. Viime vuosina muuttoliike on tuonut paljon työikäistä väkeä kuntaan. Suurella osalla näistä työpaikka on ollut jo valmiiksi maakuntakeskuksessa. Mikäli väestöennuste ja laman vaikutukset toteutuvat, jää työpaikkaomavaraisuuden heikkeneminen vain väliaikaiseksi. Suunnitteen mukainen työpaikkojen määrän kasvu nostaisi työpaikkaomavaraisuutta lähivuosina nykyisestään. Väestönkasvu tuo uutta työvoimaa, jolle työpaikat täytyy löytyä osin omasta kunnasta osin sen ulkopuolelta. Asukasluvun kasvu pitää työvoiman määrän nykyisellään vielä vuosikausia eteenpäin. 12

13 Yritysinvestointeja on tehty runsaasti tavoite 1 -ohjelmaa hyödyntäen. Vapaita tuotantotiloja on niukasti ja työpaikkojen syntyminen edellyttää rakentamista jatkossakin. Kasvua ennakoidaan lähinnä metalliteollisuuteen sekä kaupan ja palveluiden toimialoille. Teollisuuden kasvu perustuu teollisuuden tuotekehitykseen, kehittyneeseen yritysympäristöön sekä Toivalan teollisuusalueen ja lentokentän alueen vetovoimaan. Yrityskeskus Innocumiin odotetaan syntyvän vuosittain 5 yritystä. Kauppakeskus Green Valleyn arvioidaan toteutuvan jakson loppupuolella, mutta myös muita kaupanalan investointeja uskotaan syntyvän. Rissalan yrityspuiston kunnallisteknistä valmiutta on nostettu ja alueelle odotetaan sijoittuvan yrityksiä. Työpaikat vuosina ja ennuste Toimiala Maa- ja metsätalous Kaivos- ja kaivannaistoiminta Teollisuus Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto Rakennustoiminta Kauppa Liikenne Rahoitus Yhteisk. ja henk.koht. palvelut Yhteensä Asukasluku, Työvoima, Työttömät, Alueella asuva työllinen työvoima Ulkopuolinen työssäkäynti (netto) Työpaikkaomavaraisuusaste 71,9 69,0 70,6 71,7 73,1 76,0 76,1 76,9 * Luvut Tilastokeskuksen mukaan vuoteen 2007 saakka, sen jälkeen kunnan ennuste 13

14 2 Taloudelliset lähtökohdat 2.1 Kansantalouden kehitysnäkymät Kansainvälisessä taloudessa taantuman syvin vaihe on ohitettu ja toipuminen on käynnistynyt. Tilanteen koheneminen on osittain seurausta massiivisista elvytystoimista, joita finanssi- ja rahapolitiikassa on tehty kasvun ylläpitämiseksi ja markkinoiden rauhoittamiseksi. Orastavan kasvun ei voida olettaa vauhdittuvan niin nopeasti kuin noususuhdanteissa yleensä. Suomen talouden syöksy vuoden 2008 lopulla ja vuoden 2009 alkupuoliskolla oli erittäin nopea ja jyrkkä. Bruttokansantuote painui noin kolmen vuoden takaiselle tasolleen. Nykyisen suhdannekierron pohja näyttäisi kuitenkin olevan saavutettu, ja Suomen talous lähtee kuluvana vuonna maltilliseen nousuun. Jyrkän tasopudotuksen jälkeinen taloudellinen kasvu tulee kuitenkin olemaan vaimeahkoa. Kansainvälisen taantuman seurauksena Suomen vienti koki ennätyksellisen suuren pudotuksen, v.2009 vienti väheni noin neljänneksen. Vientimarkkinat ovat kuitenkin jo piristyneet. Myös kotimaiset investoinnit elpyvät viennin vanavedessä ja yksityinen kulutus on kääntynyt kasvuun. Kuluttajahinnat nousevat v.2010 noin 1,5 prosenttia ja v.2011 noin 2,5 prosenttia. Ansiotaso nousee v ,6 ja v ,8 prosenttia. Työllisyystilanne heikkenee edelleen v.2010 ja työllisten määrä jää edellisvuotta pienemmäksi. Työvoiman kysyntä vähenee erityisesti teollisuudessa ja yksityisissä palveluissa. V.2010 työttömyysaste kohoaa keskimäärin 8,6 prosenttiin. Työvoiman kysyntä alkanee kasvaa kevättalvella 2011 tuotantotoiminnan vilkastumisen myötä. Myös julkisen talouden pitkän aikavälin näkymät ovat heikentyneet talouskriisin seurauksena selvästi. Julkisen talouden kestävyysvaje kasvaa johtuen pääosin väestön ikärakenteen muutoksesta, joka aiheuttaa sekä menopaineita että uhkaa heikentää kansantuotteen ja verotulojen kasvua. Jo kahden seuraavan vuosikymmenen aikana yli 65-vuotiaiden määrä, verrattuna työikäiseen väestöön, kohoaa Suomessa noin 25 prosentista lähes 43 prosenttiin. Väestön ikääntyminen vaikeuttaa myös työvoiman saatavuutta. Työikäisen väestön määrä vähenee nopeasti vuodesta 2010 lähtien henkilöllä vuoteen 2020 mennessä. Työvoiman määrän vähentyminen estää paluun aiemmin totutulle kasvuuralle laskusuhdanteen jälkeen. Muuttuja (% muutos) Tuotanto (määrä) 1,2-8,0 2,1 2,9 Palkkasumma 6,6-1,0 2,5 4,5 Ansiotaso 5,5 4,0 2,6 2,8 Palkansaajien työpanos 1,4-4,7-1,5 1,9 Inflaatio 4,1 0,0 1,5 2,5 (%-yksikköä) Työttömyysaste 6,4 8,2 8,6 8,2 Verot / BKT 43,1 43,0 42,7 43,5 Vaihtotase/BKT 3,5 2,7 2,0 1,2 10 vuoden korko, % Euribor 3 kk, % 4,3 4,8 3,7 1,2 3,3 1,0 4,0 2,0 14

15 2.2 Kuntatalouden kehitysnäkymät Seuraavat kuntatalouden kehitysarviot sisältyvät maaliskuussa 2010 hyväksyttyyn peruspalveluohjelmaan. Kuntien talous heikentyi v.2009 nopeasti, kun yhteisöverotulot romahtivat talouskriisin myötä. Vuoden 2009 tilinpäätöksen mukaan kuntatalouden vuosikate putosi viidenneksellä, mutta ei romahtanut pelätyllä tavalla. Sen sijaan kuntien velkaantuminen jatkui kiihtyvällä vauhdilla, kun investoinnit pysyivät korkealla tasolla. Kunnat paikkasivat talouttaan kunnallisveron huomattavalla 0,4 prosenttiyksikön korotuksella ja kiinteistöverojen poikkeuksellisen suurella nostolla. Tilanteen helpottamiseksi valtio päätti maaliskuussa 2009 tehdyn kehyspäätöksen yhteydessä merkittävistä kuntatalotta tukevista toimenpiteistä, joiden vaikutus alkoi v ja ulottuu kehysvuosille Toimenpiteistä mittavin on vuosille päätetty kuntien yhteisövero-osuuden tilapäinen korottaminen 10 prosentilla. Lisäksi kuntien kiinteistöveron rajoja nostettiin vuoden 2010 alusta ja työnantajan kansaneläkemaksu poistettiin asteittain lukien. Vuosi 2010 muodostuu vaikeaksi koko kuntakentälle. Vaikka kansantalouden jyrkkä pudotus on ohitettu, vaikean palautumisen myötä työttömyys pahenee ja kuntien veropohja pysyy heikkona. Verotulojen ennakoidaan hieman alenevan vuoden 2009 tasosta. Valtionosuudet lisääntyvät mm. veronkevennysten kompensaation seurauksena noin 8 prosenttia. Kuntatalouden voimakkaasti heikentyneiden näkymien vuoksi valtio lähtökohtaisesti pidättäytyy tässä vaiheessa kuntien menoja lisäävistä toimenpiteistä. Kuntatalouden talouskriisin myötä heikentynyt lähtötilanne, lähivuosien näkymien heikkeneminen ja valtiontalouden heikko tilanne, nostavat kuntatalouden pitkän aikavälin kestävyyden turvaamisen entistäkin tärkeämmäksi. Kun väestön ikääntymisen kuntatalouteen kohdistamat menopaineet muuttuvat jatkossa vuosi vuodelta suuremmiksi, peruspalvelujen tuottavuutta parantavien uudistusten välttämättömyys ja erityisesti henkilöstön määrän kestävän mitoituksen merkitys korostuvat entisestään. Velkaantumisen ja veronkorotusten jatkamisen rajalliset mahdollisuudet huomioiden kuntien menojen kasvun tulee hidastua selvästi ja pysyvästi viime vuosiin verrattuna. Kuntien verotulojen kehitys Vuonna 2009 kuntien verotulot kasvoivat hieman eli 0,4 prosenttia, vaikka kokonaistuotannon kasvu romahti ja työttömyys kääntyi kasvuun. Tuloverokevennykset alensivat kunnallisveron tuottoa, mutta valtio kompensoi ne kunnille valtionosuuksissa. Myös kuntaryhmän jako-osuuden suurentaminen lisäsi kuntien verotuloja. Kiinteistöveron tuotto kasvoi 6,3 %. Yhteisöveron tuotto aleni viidenneksellä, vaikka kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta korotettiin. Verotulojen arvioidaan vuonna 2010 vähenevän 0,6 %, Työttömyyden kasvu pienentää kunnallisveron veropohjaa ja veroperustemuutokset alentavat verotuottoa. Lisäksi tilitykset edelliseltä verovuodelta alenevat huomattavasti. Yli puolet Suomen kunnista on joutunutkin korottamaan v.2010 tuloveroprosenttiaan. Talousnäkymien elpyessä yritysten tuloskehityksen arvioidaan parantuvan ja yhteisöverotuoton kääntyvän 12 prosentin nousuun. Kiinteistöveron tuoton arvioidaan kasvavan 20 %. Vuosina kuntien verotulojen kasvun arvioidaan nopeutuvan ollen keskimäärin 3,2 % vuodessa. Kunnallisveron tuoton arvioidaan kasvavan keskimäärin 3,6 % vuodessa. Vaikka yhteisveron kokonaistuotto kasvaa, kuntien osuus siitä vähenee 15

16 hieman tilapäisen jako-osuuden korotuksen jäädessä pois vuoden 2011 jälkeen. Kiinteistöveron tuotto kasvaa 2,5 % vuosittain. Kuntien valtionapujen kehitys Valtionosuusjärjestelmää uudistettiin yhdistämällä hallinnonalakohtaiset valtionosuudet vuoden 2010 alusta peruspalvelujen järjestämiseen tarkoitetuksi ikäluokkapohjaiseksi yhtenäiseksi valtionosuudeksi. Kuntien valtionavut ovat kasvaneet viime vuosina nopeasti. Valtionapuja ovat lisänneet peruspalvelujen parantamiseen osoitetut lisäpanostukset sosiaali- ja terveyspalveluissa ja koulutuspalveluissa, valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus sekä indeksikorotukset. Lisäksi valtionapuja ovat kasvattaneet kuntatalouden kannalta kustannusneutraalit kompensaatiot, joista suurimpia ovat verovähennysten korotusten kompensaatiot. Kuntien peruspalvelubudjettitarkastelun piiriin kuuluvat valtionavut kasvavat kehyskaudella yhteensä 358 milj. euroa, mistä suurin osa aiheutuu vuoden 2011 indeksikorotuksesta. Kuntien valtionapuja ja toisaalta menoja lisääviä valtion toimenpiteitä kehyskaudella ovat: voimaan tullut vammaispalvelulainsäädännön viimeisen vaiheen toteuttaminen voimaan tullut neuvolatoimintaa ja koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa koskevan asetuksen terveystarkastuksia koskevien säännösten täysimääräinen toimeenpano kotihoidon tuen, yksityisen hoidon tuen ja osittaisen hoitorahan indeksikorotus ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen työllisyyttä ja koulutusta tukevat toimenpiteet päiväkotien, vanhainkotien ja terveyskeskusten homekorjaushankkeet oppilaitosten rakennus- ja peruskorjaushankkeet Toisaalta valtionosuudet vähenevät kunta- ja palvelurakenneuudistukseen liittyvien tehtävien siirtojen takia. Kunta- ja palvelurakenneuudistukseen liittyen seuraavat kuntien järjestämät tehtävät siirretään valtion järjestettäväksi ja rahoitettavaksi elatustuki, tulkkipalvelut, ulkomaalaisten sairaanhoitokustannusten korvaaminen, lasten ja nuorten oikeuspsykiatrisen tutkimuksen korvaaminen, kuluttajaneuvonta ja holhoustoimen edunvalvontapalvelut. Siirrot toteutetaan kustannusneutraalisti eli valtionavut pienenevät, mutta kuntien menot vähenevät vastaavasti. Kunnille maksettavat sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet kasvavat automaattisesti ikärakenteen ja asukasluvun muutoksen vuoksi. Työnantajan kansaneläkemaksun poistaminen vähentää kuntien työvoimakustannuksia ja alentaa valtionosuuksien indeksikorotusta vuonna Vuonna 2009 tapahtunut kansaneläkemaksun aleneminen puolestaan huomioidaan valtionosuusindeksin korjauksen yhteydessä vuonna Kuntien yhdistymisavustuksiin, kuntien yhteistoiminta-avustuksiin ja valtionosuusmenetysten kompensaatioihin varataan resursseja. Kuntien palkkatuki alenee hieman vuoden 2010 tasolta. 16

17 2.3 Talousarvion hyväksyminen ja sitovuus Kuntalain 65 :n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä on hyväksyttävä kolmea tai useampaa vuotta koskeva taloussuunnitelma. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Kuntalaissa säädetään lisäksi, että talousarviossa ja suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot kunnan toiminnassa ja taloudessa on noudatettava talousarviota talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Talousarviossa on peruskunnan käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Talousarvio esitetään sekä tuloksen laskennan että rahoituksen näkökulmasta. Talousarvioasiakirjan liitteenä on Liikelaitos Siiliset-peruspalvelukeskuksen talousarvio. Liikelaitoksen toimintaan tarvittavat määrärahat osoitetaan kunnan talousarvion Perusturvalautakunnan osassa ja peruskunnan ja liikelaitoksen väliset liiketapahtumat kirjautuvat sisäisinä erinä. Talousarvion käyttötalousosassa valtuustolle esitettävät määrärahat, tuloarviot ja toiminnalliset tavoitteet esitetään palvelualueiden mukaisessa järjestyksessä tulosalueittain valtuuston hyväksyminä kokonaisuuksina. Tulosalueet jakautuvat edelleen tulosyksiköihin, joiden määrärahoista ja tuloarvioista (= käyttösuunnitelmat) ja tavoitteista päättävät asianomaiset toimielimet. Uutena palvelualueena on talousarvioasiakirjaan otettu Ympäristöterveyspalvelut, joka pitää sisällään yhdeksän kunnan muodostaman ympäristöterveyskeskuksen. Kunkin tulosalueen määrärahat ja tuloarviot esitetään tuloslaskelman muodossa tiliryhmittäin. Valtuustoon nähden sitoviksi määritellään TOIMINTATUOTOT ja TOI- MINTAKULUT. Sitovat erät on merkitty tulosalueittaisiin tuloslaskelmiin harmaalla. Sitovina erinä palveluiden ostoihin ja palveluiden myyntituloihin sisältyvät myös ns. sisäiset erät eli eri hallinnonalojen väliset palveluiden ostot. Merkittävimpiä sisäisiä eriä ovat Ruokapalvelukeskuksen tuottamat ateriapalvelut, Teknisten palveluiden Toimitilojen ylläpidon tulosalueen tuottamat tilapalvelut (kunnossapito-, lvi- ja siivouspalvelut) sekä tietotekniset palvelut. Tilavuokriin sisältyvät ylläpitovuokran lisäksi pääomavuokran osuus (poistot ja korot). Pääomavuokra perustuu vuonna 2008 määritettyihin rakennusten nykykäyttöarvoihin. Informatiivisina erinä kunkin tulosalueen lopussa näkyvät myös erikseen suunnitelmapoistot. Valtuusto voi vahvistaa tulosalueen määrärahan ja tuloarvion joko brutto- tai nettomääräisenä. Nettomääräisesti sitovia ovat Joukkoliikenteen tulosalue, Ympäristöterveyspalveluiden palvelualue ja Vesihuoltolaitoksen taseyksikkö. Valtuustoon nähden sitova on näiden alueiden toimintatuottojen ja toimintakulujen erotus eli TOIMIN- TAKATE. Talousarvioasiakirjaan sisältyvät myös tulosalueiden tavoitteet vuosille sekä talousarviovuotta koskevat toimenpiteet ja niiden tavoitetaso, jotka ovat myös valtuustoon nähden sitovia. Tavoitteet ovat osa talousarviota, jota kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava. Talousarvioasiakirjaan sisältyy myös tulosalueiden toimintaa kuvaavia tunnuslukuja, jotka ovat valtuustoon nähden informatiivisia. 17

18 Talousarvion tuloslaskelmassa esitetään määrärahan luonteisia eriä, joista valtuustoon nähden sitovia ovat verotulot, valtionosuudet, korkotulot ja -menot sekä rahoitustulot ja -menot. Rahoituslaskelmassa valtuustoon nähden sitovia eriä ovat mm. antolainojen vähennys/lisäys ja pitkäaikaisten lainojen vähennys/lisäys. Investointiosassa valtuusto hyväksyy määrärahat ja tuloarviot aikaisemmin sovittujen hankerajojen mukaisesti hankkeittain tai hankeryhmittäin. Suurien hankkeiden osalta sitovia ovat myös kustannusarviot. Eri lautakunnat/hallinnonalat jakavat määrärahat edelleen hienojakoisemmille tasoille kohteittain. Kunnan rahoitusosuus Liikelaitos Siiliset-peruspalvelukeskuksen irtaimen omaisuuden hankintaan osoitetaan kunnan rahoitusosassa oman pääomanehtoisena rahoituksena. Valtuustolle raportoidaan kokonaistalouden sekä käyttötalouden tulosalueiden määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta tilinpäätöksen lisäksi kaksi kertaa talousarviovuoden aikana. Samalla raportoidaan myös siihenastinen tavoitteiden/toimenpiteiden toteutumatilanne. Muutokset talousarvioon on tehtävä talousarviovuoden kuluessa. Toiminnan ja talouden yhteen kytkennästä seuraa, että talousarviomuutosten yhteydessä on tarkistettava myös toiminnallisia tavoitteita. Seuraavassa taulukossa on yhdistelmä talousarvion menoista ja tuloista. 18

19 Vuoden 2011 talousarvion sitovien erien yhdistelmä (peruskunta) N = Sitovuus nettomääräraha/-tuloarvio B = Sitovuus bruttomääräraha/-tuloarvio Sitovuus Menot Tulot Käyttötalousosa (ulkoiset ja sisäiset) Keskusvaalilautakunta Vaalit Yhteensä Tarkastuslautakunta Tilintarkastus B Yhteensä Kunnanhallitus Johto- ym. palvelut B Elinkeinotoimi B Taloushallinto B Muut hallintopalvelut B Tietotekniikkapalvelut B Henkilöstöhallinto B Työllisyydenhoito B Pelastustoimi B Maankäyttö B Joukkoliikenne N Yhteensä Maaseutulautakunta Maaseutuhallinto B Yhteensä Perusturvalautakunta Perusturvapalvelut B Yhteensä Koululautakunta Koulutoimen hallinto B Opetuspalvelut B Ruokapalvelut B Yhteensä Vapaa-aikalautakunta Kansalaisopisto B Kirjasto B Kulttuuripalvelut B Liikuntapalvelut B Nuorisotoiminta B Yhteensä Rakennuslautakunta Rakennusvalvonta B Yhteensä Ympäristölautakunta Ympäristönsuojelu B Ympäristöterveyslautak. Ympäristöterveyspalvelut N Tekninen lautakunta Tukipalvelut B Toimitilojen ylläpito B Yhdyskuntatekn./rakentaminen B Yhdyskuntatekn./suunnittelu ja B Vesihuoltolaitos N Yhteensä Käyttötalousosa yhteensä

20 Investointiosa Kunnanhallitus Maa- ja vesialueet B Koneet ja kalusteet B Osakkeet ja osuudet B Elinkeinoelämän kehittäminen B Yhteensä Koululautakunta Koneet ja kalusteet B Yhteensä Vapaa-aikalautakunta Liikuntapaikat B Koneet ja kalusteet B Yhteensä Tekninen lautakunta Rakennukset B Maa- ja vesialueet B Koneet ja kalusteet B Vesihuoltolaitos B Yhteensä Siiliset Investointiosa yhteensä Tuloslaskelmaosa Rahoitusosa Verotulot B Valtionosuudet B Korkotuotot B Muut rahoitustuotot B Korkokulut B Muut rahoituskulut B Satunnaiset kulut B Pitkäaik. saamisten muutokset Antolainojen vähennys B Antolainojen lisäys B Muiden pitkäaik. saam. muutos N Pitkäaikaisten lainojen vähennys B Pitkäaikaisten lainojen lisäys B Lyhytaikaisten lainojen vähennys Oman pääoman muutos B Kassavarojen muutos MENOT JA TULOT YHTEENSÄ

21 Kokonaistulojen jakautuminen vuonna 2011 Pitkäaik. lainojen lisäys 5 % Maksutuotot 0 % Myyntituotot 28 % Tuet ja avustukset 0 % Vuokra- ja muut tuotot 6 % Verotulot 41 % Valtionosuudet 17 % Muut rahoitustuotot 2 % Investoinnit 1 % Kokonaismenojen jakautuminen vuonna 2011 Lainojen lyhennys 3 % Investoinnit 6 % Korko- ja rahoituskulut 2 % Hallintopalvelut 5 % Opetus- ja vapaaaikapalvelut 18 % Maankäyttöpalvelut 1 % Perusturvapalvelut 58 % Tekniset palvelut 6 % Ympäristöterveyspalvelut 1 % 21

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

Talousraportti 8/

Talousraportti 8/ 1 (6) Talousraportti elokuun lopun tilanteesta Väestö Elokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 831 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 620, Nurmeksessa 7 930 ja Valtimolla 2 281 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Kuntastrategia 2020 luonnos

Toiminta-ajatus. Kuntastrategia 2020 luonnos Luonnos 21.6.2010 Toiminta-ajatus Siilinjärvi luo hyvinvointia asukkaille elämän eri vaiheissa laadukkailla peruspalveluilla ja viihtyisällä elinympäristöllä yhteistyössä yritysten, yhteisöjen ja ympäristökuntien

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Siilinjärven kunta. Muutostalousarvio 2015

Siilinjärven kunta. Muutostalousarvio 2015 Siilinjärven kunta Muutostalousarvio 2015 Tuloslaskelma (ulkoinen, 1000 euroa) Muuto Muuto Muutos s s Muutos % TP 2013 TA 2014 TA 2015 TA 2015 euroa % MB-15/Ta-14 TOIMINTATULOT 19 489 18 856 18 920 18

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2008

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2008 KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2008 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v. 2009 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta 12.4.2010 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2009 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

Talousraportti 6/

Talousraportti 6/ 1 (5) Talousraportti heinäkuun lopun tilanteesta Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 003 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 719, Nurmeksessa 7 967 ja Valtimolla 2 297 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/212 1 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 3/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 356 38 1 35 6 Menot

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus ALAVIESKAN KUNTA Osavuosikatsaus 31.03.2015 Kunnanhallitus 11.05.2015 ALAVIESKAN KUNNAN TULOSLASKELMAN TOTEUTUMINEN TAMMI-MAALISKUU 2015 (sisäiset ja ulkoiset erät mukana) Tammi-maaliskuu 2014 TA 2015

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012 Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä 2011 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2011 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/212 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 4/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 355 37 1 356-1 Menot -4

Lisätiedot

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta 1 (5) Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta Väestö Työllisyys Lokakuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 736 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 585,

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/213 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 212 TA 213 TA 213 Erotus TA 213 Enn. enn. 3/13 ed. enn. muutos Tulot 1 356 1 387 1 375-11 1 369 7 Menot -4

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

TA Muutosten jälkeen Tot

TA Muutosten jälkeen Tot HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 3.6. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 30.4. Tuloslaskelma Kunnan tuloslaskelma on toteutunut talousarvion puitteissa, mikäli huomioidaan kiinteistöverojen kertaluontoisuus jakamalla

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Talousraportti 6/

Talousraportti 6/ 1 (5) Talousraportti kesäkuun lopun tilanteesta Väestö Toukokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 003 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 725, Nurmeksessa 7 972 ja Valtimolla 2 307 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI TOUKOKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Valtuustoseminaari Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Valtuustoseminaari Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Valtuustoseminaari 16.5.2016 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Toimintaympäristön muutoksia edessä Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän globaalit kilpailutekijät Arktisuuden mahdollisuudet Hallinnon uudistaminen

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 26 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila Kunnan talouden perusteet Luottamushenkilöiden koulutus 11.2.2013 Sirkka Lankila Valtuusto ja kunnan talous Valtuusto päättää kunnan talouden ja rahoituksen perusteista eli valtuusto käyttää kunnassa budjettivaltaa

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Kevät 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Pl. Ahvenanmaa. Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI MAALISKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo 216 215 214 213 212 211 tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2014; KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS

TALOUSARVIO 2014; KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS 1 TALOUSARVIO 2014; KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS Hallintokunnan Kaup.johtajan Tehtäväalue Tilinpäätös Talousarvio esitys esitys Muutos Muutos% 2012 2013 2014 2014 2013/2014 2013/2014 Vaalit Tulot 40 592 0

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2014 Tilanteessa 30.9.2014 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.872.480 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.891.982 euroa ylijäämäinen. Marraskuun

Lisätiedot

Talousarviomuutos 2015

Talousarviomuutos 2015 Kunnanhallitus 232 30.11.2015 Valtuusto 50 07.12.2015 Talousarviomuutos 2015 362/02.02.02/2015 Kunnanhallitus 30.11.2015 232 Valmistelija: kunnansihteeri Vuoden 2015 talousarvion muutosesitys perustuu

Lisätiedot

Tilinpäätöksen ennakkotietoja

Tilinpäätöksen ennakkotietoja Tilinpäätöksen ennakkotietoja 22.2.2017 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi ennakkotiedon mukaan 367 henkilöllä (e75 881) Rakentaminen edelleen korkealla tasolla; asuntoja valmistui 528 ja lupia myönnettiin

Lisätiedot

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso...

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso... Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 4 1.1. Väestö... 4 1.2. Työpaikat, työvoima ja työllisyys... 5 1.3. Väestön koulutustaso... 6 1.4. Kunnan talouden kehitystä kuvaavia tietoja... 7

Lisätiedot

Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa

Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa Kymenlaakson kunnat Luonnos 5.4.2016 Heikki Miettinen 2014tp_2014ktal_2015 väestöenn_v52 Lähtökohdat Lähtökohdat Tavoitteena arvioida kuntien jäljelle

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) 1 28.2.2015 Väestö Helmikuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.518, josta Lieksassa 12.097, Nurmeksessa 8.057 ja Valtimolla 2.364 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.131. Seudun väestömuutoksen vuosivauhti

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1:

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1: ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus 25.8.2014 Kehyslaskelmat Taulukko 1: Espoon kaupunki: peruskaupunki, liikelaitokset ja erilliset taseyksiköt Vuosien 2015-2017 taloussuunnitelman kehys 14082014 1 000

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

Talouden seurantaraportti tammilokakuu Tähän tarvittaessa otsikko

Talouden seurantaraportti tammilokakuu Tähän tarvittaessa otsikko Talouden seurantaraportti tammilokakuu Tähän tarvittaessa otsikko 2015 Talousjohtaja Anne Arvola 23.11.2015 Koko kunta - Toteumavertailu - Tulosennuste Lautakunnat - Kuukausiseuranta - perinteinen kumulatiivinen

Lisätiedot

TALOUSKATSAUS HEINÄKUU 2014

TALOUSKATSAUS HEINÄKUU 2014 TALOUSKATSAUS HEINÄKUU 2014 Rahatoimisto 28.8.2014 Katsaus on laadittu 31.7.2014 tilanteesta. Kaupungin toimintatulot- ja menot ovat edelleen toteutuneet jokseenkin suunnitellusti. Käyttötalouden toimintakatteen

Lisätiedot

Talousselvitys. Tampereen seutu

Talousselvitys. Tampereen seutu Talousselvitys Tampereen seutu Selvityksen sisältö Kuntien tilinpäätökset 2008-2012 kuntien tuloslaskelmat investoinnit, lainamäärä valikoima tunnuslukuja seudun yhteiset tuloslaskelmat Laesterän kuntatalouden

Lisätiedot

Henkilöstösuunnitelma liitetään osaksi taloussuunnitelmaa.

Henkilöstösuunnitelma liitetään osaksi taloussuunnitelmaa. Talouspalvelut 8.8.2016 Palvelukeskuksille VUODEN 2017 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2018-2019 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi laadittavalla

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI LOKAKUU 215 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-lokakuussa 215 on kirjattu henkilöstökuluja n. 1,5 milj. euroa (1,2 %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 Kh:n käsittely 26.10.2015 SISÄLLYSLUETTELO Taloudellinen kehitys 1-3 Tuloslaskelman toteutumisvertailu 30.9.2015 4 Käyttötalousosan toteutumisvertailu

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus Toimielimet SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Talousarvioesityksen sisältö ja asemointimalli

Talousarvioesityksen sisältö ja asemointimalli Talousarvioesityksen sisältö ja asemointimalli 12.6.2015 Sisältö 1 Talousarvioesityksen sisältö ja asemointimalli: Toimiala... 3 Toimiala... 3 Tuloslaskelma ja määrällinen henkilöstön tarve... 3 Toimialan

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä.

Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä. VEROTILITYKSET VUONNA 2014 Kunnanhallitus 24.2.2014 ( 23): Verontilityslakiin viime vuonna tehdystä muutoksesta johtuva tilitysrytmin nopeutuminen vaikuttaa alkuvuoden verotilityksiin. Tammikuun verotilityksen

Lisätiedot

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen Kuntatalouden trendi Oulun selvitysalue 2.12.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2015 Muut (17 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (27 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (59,7 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2013 Muut (17 %) SOTE (54 %) Henkilöstömenot (29 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon SOTE

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %)

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %) KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2014 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2014 Muut (16 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (28 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma Palvelualueen perustiedot Palvelualue ja vastuuhenkilö

KÄYTTÖTALOUSOSA Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma Palvelualueen perustiedot Palvelualue ja vastuuhenkilö LIITE 1: perustiedot KÄYTTÖTALOUSOSA Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma 2018-2019 perustiedot Palvelualue ja vastuuhenkilö Tekniset palvelut Markus Kannala arvot visio toiminta-ajatus Asiakaslähtöisyys,

Lisätiedot

Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Valtuusto Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma

Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Valtuusto Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma Kaupunginhallitus 319 11.10.2016 Kaupunginhallitus 377 29.11.2016 Valtuusto 60 15.12.2016 Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma 2018-2019 1026/02.05/2016 KH 11.10.2016 319 Kaupunginhallitus on kokouksessaan

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Tiedotustilaisuus 13.2.2013 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2011 ja 2012 (ml.

Lisätiedot

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma Vesihuoltolaitoksen johtokunta 4 19.01.2011 Vesihuoltolaitoksen johtokunnan käyttösuunnitelma vuodelle 2011 2/02.02.02/2010 VESI 4 Kuntalain mukaan kunnanvaltuuston hyväksymä talousarvio on kunnan kaikkia

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvioon tehtävät muutokset. Käyttötalous Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Investoinnit

Vuoden 2015 talousarvioon tehtävät muutokset. Käyttötalous Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Investoinnit Vuoden 2015 talousarvioon tehtävät muutokset Käyttötalous Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Investoinnit Määrärahamuutokset Ta ennen Ta ennen Määrärahoihin tehtävät Ta muutoksen Ta muutoksen Toimi- muutosta

Lisätiedot

RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA

RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA SYYSKUU 2016 Tavoiteprosentti tasaisella kehityksellä 75,0 % Käyttäjä : SARLEP TOTEUTUMAVERTAILU KAUPUNKI ilman liikelaitoksia 13.10.20169:55:18 Tili(T) +muutos

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen Kuntatalouden trendi Oulun selvitysalue 7.5.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP12 TP13 TA14 TPE14 Ero TPE / TA TOIMINTATUOTOT 51 110 54 938 394 54 714 021 54 262 557-451 464 Myyntituotot

Lisätiedot

TALOUSKATSAUS MARRASKUU 2012

TALOUSKATSAUS MARRASKUU 2012 TALOUSKATSAUS MARRASKUU 2012 Rahatoimisto 21.12.2012 Katsaus on laadittu 30.11.2012 tilanteesta. Katsaukseen sisältyvä ennuste poikkeaa elokuun osavuosikatsauksessa esitetystä ennusteesta toimintatulojen

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Valkoinen sali 15.11.2011 Matti Väisänen OKM / Hallinto- ja budjettiyksikkö Hallitusohjelma: Hallitus rakentaa kehyspäätöksensä siten, että hallitusohjelmaan kirjatut

Lisätiedot

KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET V JA KUNTAPALVELUIDEN PELASTUSOHJELMA

KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET V JA KUNTAPALVELUIDEN PELASTUSOHJELMA KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET V. 2008 JA KUNTAPALVELUIDEN PELASTUSOHJELMA KUNTA-ALAN TALOUS- JA RAHOITUSFOORUMI 11.2.2009 TIEDOTUSTILAISUUS TOIMITUSJOHTAJA RISTO PARJANNE SUOMEN KUNTALIITTO Tietoja kuntien taloudesta

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS Talousarvio 21 ja taloussuunnitelma 21-212 Uudenkaupungin ammattiopisto Novidan johtokunta 3.9.29 TULOSLASKELMA 21-212 1 euroa 22.9.29 14:9 TP 28 Liikevaihto

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.060-1.318,92 43,1-1.487,56 168,64-738,33-2.226-2.057-2.660 4300 Palvelujen ostot -12.460-9.774,01 78,4-11.261,05 1.487,04-3.084,21-14.345-12.858-12.000

Lisätiedot

Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 1.7.2013 Tammi-toukokuu. Väkiluku maahan- Syntyn eet. muutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 1.7.2013 Tammi-toukokuu. Väkiluku maahan- Syntyn eet. muutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 1.7.2013 Tammi-toukokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen Kuntien välinen Netto- Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys muuttoliike maahan-

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2016 Kaupunginhallitus 30.5.2016 Sisällysluettelo Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013-2016 2 Tuloslaskelma 3 Rahoituslaskelma 4 Käyttötalouden toteutuminen

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot