Esipuhe Suunnittelun lähtökohdat Väestö Työttömyys Työpaikat... 12

Transkriptio

1 Sisällysluettelo Esipuhe Suunnittelun lähtökohdat Väestö Työttömyys Työpaikat Taloudelliset lähtökohdat Kansantalouden kehitysnäkymät Kuntatalouden kehitysnäkymät Talousarvion hyväksyminen ja sitovuus Kuntastrategia Toiminta-ajatus Visio Strategiset suunnat ja päämäärät Kestävä kuntatalous Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen ja tukeminen Elinkeinotoimen edistäminen Vastuullinen kasvupolitiikka Arvot Tuloslaskelmaosa Tuotot ja kulut Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Vuosikate Tilikauden tulos ja ali-/ylijäämä Tuloslaskelma vuodelle Rahoitusosa Rahoituslaskelma vuodelle Käyttötalousosa Toimintatuotot palvelu- ja tulosalueittain vuosina Toimintamenot palvelu- ja tulosalueittain vuosina Hallintopalvelut Vaalit Tilintarkastus Johtopalvelut Elinkeinotoimi

2 Talouspalvelut Muut hallintopalvelut Tietotekniikkapalvelut Henkilöstöpalvelut Työllisyydenhoito Pelastustoimi Siiliset-perusturvatoimiala Opetus- ja vapaa-aikapalvelut Koulutoimi Koulutoimen hallinto Opetuspalvelut Ruokapalvelut Kansalaisopisto Kirjasto Kulttuuripalvelut Liikuntapalvelut Nuorisotoiminta Maankäyttöpalvelut Maankäyttö Joukkoliikenne Rakennusvalvonta Ympäristönsuojelu Ympäristöterveyskeskus Tekniset palvelut Tukipalvelut Yhdyskuntatekniikka / rakentaminen ja kunnossapito Yhdyskuntatekniikka / suunnittelu ja rakennuttaminen Toimitilojen ylläpito Vesihuoltolaitos Siilinjärven kunnan Liikelaitos Siiliset-peruspalvelukeskuksen tavoitteet ja sitovat erät vuodelle Konsernibudjetti Investointiosa LIITTEET Liikelaitos Siiliset-peruspalvelukeskuksen talousarvio ja toimintasuunnitelma 2011 sekä taloussuunnitelma

3 Esipuhe Siilinjärven kunta selvisi globaalista taloustaantumasta yllättävänkin hyvin. Kuluvan vuoden 2010 kunnan talous tulee muotoutumaan tuloksen osalta vain hiukan alijäämäiseksi, kun lähtökohta oli yli 2 M alijäämäinen. Kunnan työttömyys kävi 2010 tammikuussa 9,9 %:ssa. Onneksi työllisyys on parantunut vuoden kuluessa hyvin. Tätä kirjoittaessa kunnan työttömyys on alle 8 %. Näin ollen kunnan verotulot ovat kehittyneet paljon ennakoitua paremmin. Tältä pohjalta on ollut hyvä rakentaa vuoden 2011 talousarvioita. Talousarvion kuluraamina on pidetty 2,5 % kulujen kasvua, jossa on ollut sisällä henkilöstökulujen kasvua 1,5 %. Kunnan suurimpana haasteena taloudessa on ja tulee olemaan lainamäärä. Kuntastrategian tavoitteiden mukaan velkamäärä ei saa nousta vuoden 2010 tasosta. Tämä on tavoite, joka tulee olla meillä kaikilla kristallin kirkkaana mielessä koko ajan. Kunnanvaltuusto hyväksyi kuntastrategian päivityksen elokuussa 2010 yksimielisesti. Kunnan kehittämisen suuntaviivat ovat strategiassa harvinaisen selvästi kuvattu. Kunnan visio kuuluu seuraavasti: Siilinjärvi Vahva ja Vastuullinen toimija Pohjois-Savossa. Mitä visio tarkoittaa? 1) Siilinjärvi on myös jatkossa kasvava ja elinvoimainen, positiivisen kuntaimagon omaava asuinja yrityskunta 2) Siilinjärven kunta tuntee vastuuta asukkaidensa terveydestä, hyvinvoinnista ja työllisyydestä 3) Kasvun mitoitus resurssien mukaan 4) Toimiva, yhteistyökykyinen päätöksenteko 5) Siilinjärvi sitoutuu yhteistyöhön Kuopion alueen kuntien kanssa ja on aktiivinen toimija 6) Luontevan yhteistyön kautta myös kuntaliitokset ovat mahdollisia 7) Siilinjärvi varautuu asukasluvun ja ikärakenteen muutoksen tuomiin palveluvaatimuksiin 8) Kuopion menestys luo perustan jokaisen seudun kunnan kehittymiselle 9) Ekologisuus, ympäristöarvot ja turvallisuus ovat läpäisevä periaate kunnassa Strategisina painopisteinä ovat talouden lisäksi henkilöstö, elinkeinot, kuntalaisten hyvinvointi ja kasvu. Kunnan arvoina ovat luotettavuus, avoimuus, asukaslähtöisyys ja kehityshakuisuus. Vuosi 2011 tulee olemaan hyvin mielenkiintoinen vuosi. Siiliset-toiminta kehittyy edelleen mm. tuotteistuksen kautta ja tilaaja-tuottaja-toimintamallin työnjaon kehittämisen kautta. Vuoden 2011 tammikuun alussa aloittaa Juankosken, Kaavin, Lapinlahden, Maaningan, Nilsiän, Rautavaaran, Siilinjärven ja Tuusniemen ympäristöterveydenhoidon yhteistoiminta-alue, jonka isäntäkuntana toimii Siilinjärvi. Maaningan ja Siilinjärven luontevan yhteistyön valmistelu kuntaliitokseksi tapahtuu vuoden 2011 aikana. Muuttuneessa ja muuttuvassa kuntamaailmassa tarvitsemme johtamisjärjestelmän ja organisaation kehittämistä tulevaisuuden haasteisiin. Ylijäämäinen talousarvio sisältäen 7,9 M nettoinvestoinnit Talousarvioehdotuksen mukaan vuoden 2011 ylijäämä tulee olemaan noin 0,4 M. Nettoinvestointien määrä on noin 7,9 M. Vuodet 2012 ja 2013 tulevat olemaan selvästi ylijäämäisiä. Eniten keskustelua aiheuttanut investointi on Siilinlahden jätevesiputken uusiminen, joka aloitetaan talousarviovuonna ja jonka kokonaiskustannukset ovat noin 2,0 M. Muita suuria investointeja ovat koulujen korjaukset, Toivalan ja Ahmon koulut. Koko kolmen vuoden jaksossa Siilinjärven kunta investoi noin 23 M. Vuosikate tulee olemaan noin 5,4 M, joka ei aivan riitä investointien kattamiseen. Näin ollen kunta joutuu ottamaan lisää velkaa noin 2,5 M. Lainamäärä kasvaa yli 2100 / asukas, mikä on liian suuri. Vuosille 2012 ja 2013 haetaan selvästi isompia vuosikatteita, jotta investointitarpeet voidaan toteuttaa ilman lainamäärän kasvua strategian tavoitteiden mukaan. Tämä tarkoittaa tiukkaa kulukuria taloudessa. Toiminnat tulee mitoittaa talouden reunaehtojen mukaan, jotta kunnan investointikyky säilyy hyvänä lainamäärän kasvamatta. 3

4 Verotulot kasvavat vuoteen 2009 nähden 13,2 %, ollen yhteensä 68,6 M. Vastaavasti valtionosuudet kasvavat 6,6 %, ollen yhteensä 27,7 M. Verotulojen kehitykseen vaikuttaa kunnallisveroprosentin noston lisäksi taantuman hellittäessä ansiotulojen kasvu, työttömyyden pieneneminen sekä eläketulojen kasvu. Kunnan toimintakulut ovat talousarviossa 156,1 M (sisältää liikelaitoksen). Vuoden 2010 muutostalousarviossa toimintakulut ovat 149,5 M. Kasvua edellisestä vuodesta on 4,4 %. Palvelualueiden kulujen muutosprosentit ovat seuraavat: Hallintopalvelut ,0 % Opetus- ja vapaa-aikapalvelut.. + 0,4 % Maankäyttöpalvelut ,9 % Tekniset palvelut. +3,2 % Perusturvatoimiala. + 4,7 % Maankäyttöpalveluiden voimakas kulujen väheneminen aiheutuu uuden ympäristöterveyspalvelujen palvelualueen muodostamisesta, jonne on siirtynyt maankäyttöpalveluissa aiemmin olleet terveysvalvonta ja eläinlääkintähuolto. Kunnan omien hallintokuntien kulut ovat 82,8 M, lisäystä edelliseen vuoteen 3,1 M eli 3,9 %. Siilinjärven maksama osuus Siilisetin toimintakuluista on 66,6 M. Tästä summasta Siilinjärven kunnan oma osuus on 41,0 M, Maaningan 10,0 M ja Nilsiän 15,6 M. Siilisetin toimintakulut kasvavat kuluvaan vuoteen verrattuna yhteensä 3,1 M eli 4,9 %. Kunnan toimintatuotot ovat talousarviossa 65,7 M, kun ne vuonna 2010 ovat 61,9 M. Tämä sisältää myös Siilisetin toimintatuotot Henkilöstökulut ovat Siilinjärven kunnassa 70,3 M (66,9 M vuonna 2010), palveluiden ostot ovat 60,6 M (57,9 M vuonna 2010). Paineviemäri ja muut investoinnit Nettoinvestointien määrä vuonna 2011 on 7,9 M. Kunnan investointitarve olisi ollut korkeampi. Kuitenkin tässä taloustilanteessa myös investointeja tulee tarkastella kriittisellä tavalla. Lainamäärän kasvaminen on kunnan talouden yksi kulmakivi. Talousarvioon sisältyvät investoinnit ovat hyvin perusteltuja. Niihin sisältyy sekä uusinvestointeja että korjaus- ja perusparannusinvestointeja ja yleisen kunnallisinfran parantamista. Suurimmat investoinnit kohdistuvat rakennuksiin, nettona 3,1 M (sisältää pienet investoinnit). Suurimmat rakennusinvestoinnit ovat Ahmon koulukeskus ja Toivalan koulu. Vesihuoltolaitoksen eri investointikohteisiin satsataan 1,6 M. Ensi vuonna aloitetaan paineviemärin uusinta välillä keskuspumppaamo ja Jynkänniemi. Vedenjakeluverkostoon investoidaan ja viemäriverkostoon Rakennuskaavateihin käytetään investointiosasta , kestopäällystykseen , tievalaistukseen , puistoihin ja leikkipaikkoihin Uutena asuntoalueena käynnistyy ns. Kasurila-3. Jotta tulevaisuudessa uudet kaavoitukset voisivat edetä, kunnan tulee saada ostettua maata. Maanostoon varattu ja elinkeinoelämän kehittämiseen Elinkeinotoiminnassa on tärkeää saada Rissalan yrityskylän rakentaminen vauhtiin. Toisena tärkeänä kehityskohteena on Siilinjärven keskustan ja Etelä-Siilinjärven palveluiden kasvattaminen ja monipuolistaminen. 4

5 Kuntakentän kehittyminen jatkuu Nilsiän, Maaningan ja Siilinjärven sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alue aloitti Yhteistoiminta-alueella toimitaan tilaaja-tuottaja-mallin mukaan. Tuotanto-organisaatio on Liikelaitos Siiliset-peruspalvelukeskus, joka sijoittuu Siilinjärven kuntaan. Tässä Siilinjärven kunnan talousarviossa on myös liikelaitoksen koko talousarvio. Näin isäntäkunnan vastuu naapurikunnista on hyvin konkreettista tänä päivänä. Jokaisella kunnalla ovat omat talouden raamit, joiden huomioiminen isäntäkunnan talousarvioin tekemisessä on varsin haasteellista. Ihannetilanne olisi, jos yhteistoiminta-alueen kuntien menoraamit olisivat samat. Kunnan talousarvio, jossa on sekä oman kunnan yksiköitä että liikelaitos, laatiminen kestää varsin pitkään. Näin ollen ensi vuonna vuotta 2012 koskeva talousarvioprosessi on aloitettava jo ennen kesälomia. Ympäristöterveydenhuollossa käynnistyy yhteistoiminta-alue puhtaalla isäntäkunta-mallilla Myös tämä yhteistoiminta-alueen talousarvio on Siilinjärven kunnan talousarviossa. Prosessi muiden kuntien kanssa on sujunut hyvässä yhteisymmärryksessä. Isäntäkunnan vastuu korostuu ensi vuoden toiminnassa ja talouden toteutumisessa. Maaseutuhallinnon organisoinnin päätökset tulee tehdä mennessä. Tällä hetkellä näyttää vahvasti siltä, että Siilinjärvelle tarjotaan myös tällä sektorilla isäntäkunnan vastuuta. Maaningan ja Siilinjärven yhteistyö syvenee vuoden 2013 alusta kuntaliitokseksi. Tällöin Siilisetyhteistoiminta-alueen rakenne muuttuu joka tapauksessa. Mielestäni, jos kahden kunnan liitos tehdään, niin samalla vaivalla menisi myös kolmen kunnan kuntaliitos. Nilsiän kaupungille haluan pitää oven vielä auki, jos Nilsiää kiinnostaisi kuitenkin yksi yhteinen yli asukkaan vahva kunta. Tällöin yhteistoiminta-alue sosiaali- ja terveystoimen osalta voisi muuttua vahvan kunnan omaksi sosiaali- ja terveyslautakunnaksi. Yhteisellä tavoitteella eteenpäin Kuntastrategian mukaan talous on meidän yksi viidestä strategisesta linjasta. Jos ei ole kassassa rahaa, on hyvin vaikea tai lähes mahdotonta toimia. Meidän talouden pitää olla tarpeeksi hyvä, jotta voimme toteuttaa strategian mukaista toimintaa. Me tarvitsemme yhteisen näkemyksen ja tahdon talousasioissa. Mikään palvelualue ei voi vaatia yksin omista lähtökohdista rahaa huomioimatta kokonaisuutta. Tarvitsemme tiukkaa käyttötalouden kulukuria myös tulevina vuosina. Vuoden 2011 kulujen kasvu on meillä kuitenkin positiivinen +4,4 %. Pitää muistaa, että monessa muussa kunnassa talousarvion pohjana on jopa negatiivinen kulujen kasvu. Toisaalta Siilinjärvi tarvitsee vuosittain merkittävää kehittämistä, investointeja. Seuraavan kolmen vuoden jaksossa investoimme noin 23 M. Halu olisi varmaan investoida toinen mokoma lisää. Kuitenkin taloutemme kantokyky mahdollistaa noin 7,5 M investoinnit vuosittain. Täten joudumme yhdessä tekemään investointien priorisointia. Tässä kohtaa meillä on yksi yhteinen tavoite. Tarkka taloudenpito ja talousarviossa pysytään! Vesa Lötjönen kunnanjohtaja 5

6 1 Suunnittelun lähtökohdat 1.1 Väestö Siilinjärvellä asui vuoden 2009 lopussa henkilöä. Vuoden 2009 väestönkasvu oli 195 henkilöä, jossa syntyneiden enemmyys oli 137 henkilöä. Muuttoliikkeen osalta edellisen vuoden 104:n henkilön muuttotappio kääntyi 51:n henkilön muuttovoitoksi, kun maahanmuuttokin huomioidaan. Valmistuneiden asuntojen määrä oli kuitenkin 113 eli 32 asuntoa edellisvuotta vähemmän. Kuluvana vuonna valmistuu lähes 140 uutta asuntoa, mutta muuttoliike jäänee tappiolliseksi. Siilinjärven väestön kasvu on hidastunut huomattavasti aiempien vuosikymmenien kasvusta luku oli voimakkaan kasvun aikaa, väestön kasvu oli henkilöä luvun kasvu oli enää 974 henkilöä. Kuluvalla vuosikymmenellä väestön kasvuksi muodostunee kuitenkin henkilöä. Kunnan nykyisen strategian mukaisesti kunnan asukasluku kasvaa selvästi vuoden 2010 jälkeenkin. Väestö sekä ennuste Vuosi Väestö Muutos Muutos % , * , , , , , , , , , , Muutos ,6 % , Muutos ,2 % * liitettiin alue Kuopion maalaiskunnasta Siilinjärveen Ennusteessa syntyneiden määrä kasvaa hieman nykytasosta, koska Siilinjärvellä on paljon synnytysikäisiä naisia ja uudet asuntoalueet tuovat lisää nuoria perheitä. Kuolleiden määrä nousee kuitenkin tasaisesti ikärakenteen vanhetessa. Kuolleisuuden voimakkaan kasvun seurauksena luonnollinen väestönkasvu pienenee kymmenen seuraavan vuoden aikana puoleen nykyisestään. 6

7 Siilinjärven luonnollinen väestönlisäys ja ennuste Syntyneet Kuolleet Luonnoll. kasvu Siilinjärven muuttoliikkeen luonne on muuttunut selvästi ja luvuilla muutti Siilinjärvelle ihmisiä valtaosin Pohjois-Savon eri kunnista ja enimmäkseen muuton syy oli muutto työpaikan lähelle. Nykyisin niin tulo- kuin lähtömuuttajatkin ovat valtaosin Kuopiosta ja muuton syy on useimmiten väljemmän ja paremman asunnon hankinta. Muiden naapurikuntien suhteen muuttoliike on kääntynyt jopa Siilinjärvelle tappiolliseksi. Muuttoliikkeen luonteen muutos on yleinen maan muissakin suurten kaupunkien ympäryskunnissa. Viime vuosina sekä tulo- että lähtömuutto ovat kasvaneet Siilinjärvellä suuriksi. Tulomuuton on pitänyt suurena monet yhtä aikaa rakennettavina olevat uudet asuntoalueet niin Kirkonkylässä kuin Toivalassa ja Vuorelassakin. Tätä on tukenut vilkas vanhojen asuntojen kauppa sekä vahva rakentaminen kunnan maaseutualueilla. Toisaalta lähtömuuttokin on noussut suureksi. Kasvanut lähtömuutto johtuu vilkkaasta vanhojen asuntojen kaupasta ja ennen kaikkea poismuuttavista nuorista ikäluokista, jotka muuttavat suuriin kaupunkeihin Siilinjärveä parempien opiskelu- ja työnsaantimahdollisuuksien vuoksi. Talouden taantuma vuosina pienensi sekä uusien asuntojen rakentamista että vanhojen asuntojen kauppaa, mikä puolestaan pienensi hieman sekä tulo- että lähtömuuttoa. Uuden ennusteen mukaan Siilinjärven sekä tulo- että lähtömuutto pysyvät lähivuosina edelleen korkeana. Tavoitteena on pitkällä tähtäimellä jatkuva muuttovoitto. Uusi väestöennuste perustuu uusien asuntoalueiden käyttöönottoon Kirkonkylässä ja Etelä- Siilinjärvellä sekä taajamien lievealueiden rakentamiseen. Myös taajamien nykyisten asuntoalueiden sekä maaseutualueiden uskotaan pystyvän pitämään nykyisen väestömääränsä. Tulomuuttoa kasvattamalla pyritään korvaamaan väestön ikärakenteen vanhenemisesta johtuva luonnollisen väkiluvun kasvun heikkeneminen. 7

8 Uusi ennuste perustuu luottamukseen Siilinjärven vahvoihin vetovoimatekijöihin asuinkuntana. Muuttoliikkeen ikärakenteen ennustetaan säilyvän viime vuosien kehityksen mukaisena. Siilinjärven ennustetaan saavan jatkossakin muuttovoittoa nuorista lapsiperheistä ja muuttotappiota vuotiaista nuorista. Yli 65 vuotta täyttäneiden muuttoliike on ennustettu viime vuosien kaltaiseksi. Muuttoliike ja ennuste Nettomuuton ikärakenne

9 Väestön kehitys ja ennusteet Kunnan uudessa vuonna 2010 hyväksytyssä strategiassa jatketaan voimakkaan kasvupolitiikan tavoitetta. Edellisen strategian mukaisesti väestötavoite vuodelle 2020 on asukasta ja vuodelle 2025 vastaavasti asukasta. Tavoitteena on siten keskimäärin 175:n henkilön vuosittainen asukasluvun kasvu vuoteen 2015 saakka ja :n asukkaan vuosittainen kasvu vuosina Kuluvana vuonna kunta on hieman jäljessä tavoitteesta. Valmistuneiden asuntojen määrässä ei ole päästy halutun väestökehityksen edellyttämälle tasolle. Tavoitteena on kuroa jälkeenjääneisyyttä kiinni ja päästä strategian mukaisiin asukaslukuihin. Lähivuosien kasvu pyritään varmistamaan suunnittelemalla edelleen uusia asuntoalueita ja kasvusuuntia sekä tehostamalla nykyisten käyttöä. Muuttovoiton saavuttamisen mahdollisuudet kiristyvät; työpaikkoja tuovan Green Valley -hankkeen toteutuminen on lykkääntynyt ja maakunnan vähenevistä potentiaalisista muuttajista käytävä kilpailu kiristyy. Kasvutavoite edellyttää kunnan kaikkien keinojen käyttöönottoa tonttitarjonnan turvaamisessa ja maanhankinnassa. Muita kunnan voimakkaan kasvun strategian onnistumisen kannalta keskeisiä kysymyksiä ovat matalasuhdanteen päättyminen, Kuopion seudun vetovoiman säilyminen ja menestys seutujen välisessä kilpailussa samoin kuin kunnan oman vetovoiman säilyminen sekä työpaikkojen määrän kasvu. Kaupan, palveluiden ja mm. Rissalan yrityspuiston uudet työpaikat luovat merkittävällä tavalla edellytyksiä väestökasvullekin. Vuoden 2009 asukasluku oli asukasta, mikä on 44 asukasta enemmän kuin ennuste. Alle kouluikäisten toteutuma oli 114 lasta suurempi, kouluikäisten 77 lasta suurempi, nuorten 68 henkilöä pienempi, työikäisten 164 henkilöä suurempi ja eläkeikäisten 241 henkilöä pienempi kuin ennuste. Nuorten muuttotappio jäi edellisvuotta selvästi pienemmäksi ollen 113 henkilöä. 9

10 Väestön ikärakenne ja ennuste Ikä Yht Alle kouluikäisten määrä putoaa pieneksi vuonna 2010, mutta kääntyy sitten kasvuun uusien asuntoalueiden toteuttamisen myötä. Tämän seurauksena alaasteikäisten määrä pienenee vuonna 2010 ja pysyy sillä tasolla vuoteen 2015 saakka. Yläasteikäisten määrä vähenee hieman lähivuosina. Altteimmin poismuuttavan väestönosan eli vuotiaiden määrä pysyy nykyisellään. Työikäisten määrä pysyy nykyisellä tasolla vuoteen 2015 asti. Väestön ikääntymisestä johtuen 65 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa Siilinjärvellä vuosina peräti 44 %. Väkiluvun muutos eri ikäryhmissä vuosina

11 0 6 ja yli 64-vuotiaiden määrän kehitys ja ennuste Työttömyys Siilinjärvellä työllisyystilanne ja sen vaihtelut ovat olleet viime vuosina valtakunnan keskiarvotasoa. Vuonna 2008 loppuvuodesta alkaneen talouden taantuman vaikutuksesta vuoden 2009 keskityöttömyys oli 217 henkilöä edellisvuotta suurempi. Siilinjärvellä taantuma ei toistaiseksi ole tuonut suuria irtisanomisia ja yritysten lopettamisia. Työttömyyden ennustetaan nousevan vielä jonkin verran vuonna 2010, mutta alenevan sen jälkeen lievästi. Siilinjärvellä on runsaasti suhdanneherkkien alojen, mm. rakennustoiminta ja betoniteollisuus, työpaikkoja ja yrityksiä. Jos talouden myönteinen kehitys pysähtyy, ovat lomautukset mahdollisia. Työttömyyden kasvaessa myös vaikeimpien ryhmien eli pitkäaikaistyöttömien työttömien määrä kasvaa. Työttömien nuorten määrä sen sijaan on jo kääntynyt laskuun. Aivan lähivuosina ikärakennekehityskään ei vielä vähennä työvoimaa eikä siten työttömyysongelmia. Kuntien lakisääteiset palvelut ja muut velvoitteet ovat velvoitetyöllistäminen, kuntouttava työtoiminta ja työmarkkinatuen osarahoitus. Kunta on kumppanina mukana työmarkkinoille kuntoutuvien palveluissa järjestämällä itse palkkatukityöpaikkoja, ja muita työ- ja elinkeinohallinnon aktiivitoimenpiteitä kunnan omissa yksiköissä sekä ostopalveluina palvelujen tuottajalta. 11

12 Työllisyysennusteen tekijät TYÖTTÖMÄT Vuosi Asukas- Työ- % Henkilöä Tyött. perusteella Yli vuoden Alle luku voima * (keskim./kk) työmarkkina- työttömänä 25-vuotiaat tukea saaneet olleet työttömät , ei tilastoitu , , , , , , , , , , , , , , , , , , Työpaikat * Työvoiman määrä on alueella asuvan työllisen ja työttömän työvoiman summa laskettuna kunkin vuoden keskilukuna. Ennustelaskelmassa työvoiman määrä on 65,0 % vuotiaasta väestöstä laskettu vuoden keskilukuna. Siilinjärvellä oli vuoden 2009 lopussa työpaikkaa. Työpaikat lisääntyivät edellisvuodesta 85 työpaikalla. Taantuman ja mahdollisen laman vaikutuksesta vuosina uusia työpaikkoja syntyy lähinnä vain Siiliset-yhteistyön ja Rissalan yrityskylän kasvun kautta. Tämän jälkeen palataan kasvu-uralle muillakin toimialoilla. Erityisesti kaupan alalta odotetaan lähivuosina kasvua. Viime vuosina muuttoliike on tuonut paljon työikäistä väkeä kuntaan. Suurella osalla näistä työpaikka on ollut jo valmiiksi maakuntakeskuksessa. Mikäli väestöennuste ja laman vaikutukset toteutuvat, jää työpaikkaomavaraisuuden heikkeneminen vain väliaikaiseksi. Suunnitteen mukainen työpaikkojen määrän kasvu nostaisi työpaikkaomavaraisuutta lähivuosina nykyisestään. Väestönkasvu tuo uutta työvoimaa, jolle työpaikat täytyy löytyä osin omasta kunnasta osin sen ulkopuolelta. Asukasluvun kasvu pitää työvoiman määrän nykyisellään vielä vuosikausia eteenpäin. 12

13 Yritysinvestointeja on tehty runsaasti tavoite 1 -ohjelmaa hyödyntäen. Vapaita tuotantotiloja on niukasti ja työpaikkojen syntyminen edellyttää rakentamista jatkossakin. Kasvua ennakoidaan lähinnä metalliteollisuuteen sekä kaupan ja palveluiden toimialoille. Teollisuuden kasvu perustuu teollisuuden tuotekehitykseen, kehittyneeseen yritysympäristöön sekä Toivalan teollisuusalueen ja lentokentän alueen vetovoimaan. Yrityskeskus Innocumiin odotetaan syntyvän vuosittain 5 yritystä. Kauppakeskus Green Valleyn arvioidaan toteutuvan jakson loppupuolella, mutta myös muita kaupanalan investointeja uskotaan syntyvän. Rissalan yrityspuiston kunnallisteknistä valmiutta on nostettu ja alueelle odotetaan sijoittuvan yrityksiä. Työpaikat vuosina ja ennuste Toimiala Maa- ja metsätalous Kaivos- ja kaivannaistoiminta Teollisuus Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto Rakennustoiminta Kauppa Liikenne Rahoitus Yhteisk. ja henk.koht. palvelut Yhteensä Asukasluku, Työvoima, Työttömät, Alueella asuva työllinen työvoima Ulkopuolinen työssäkäynti (netto) Työpaikkaomavaraisuusaste 71,9 69,0 70,6 71,7 73,1 76,0 76,1 76,9 * Luvut Tilastokeskuksen mukaan vuoteen 2007 saakka, sen jälkeen kunnan ennuste 13

14 2 Taloudelliset lähtökohdat 2.1 Kansantalouden kehitysnäkymät Kansainvälisessä taloudessa taantuman syvin vaihe on ohitettu ja toipuminen on käynnistynyt. Tilanteen koheneminen on osittain seurausta massiivisista elvytystoimista, joita finanssi- ja rahapolitiikassa on tehty kasvun ylläpitämiseksi ja markkinoiden rauhoittamiseksi. Orastavan kasvun ei voida olettaa vauhdittuvan niin nopeasti kuin noususuhdanteissa yleensä. Suomen talouden syöksy vuoden 2008 lopulla ja vuoden 2009 alkupuoliskolla oli erittäin nopea ja jyrkkä. Bruttokansantuote painui noin kolmen vuoden takaiselle tasolleen. Nykyisen suhdannekierron pohja näyttäisi kuitenkin olevan saavutettu, ja Suomen talous lähtee kuluvana vuonna maltilliseen nousuun. Jyrkän tasopudotuksen jälkeinen taloudellinen kasvu tulee kuitenkin olemaan vaimeahkoa. Kansainvälisen taantuman seurauksena Suomen vienti koki ennätyksellisen suuren pudotuksen, v.2009 vienti väheni noin neljänneksen. Vientimarkkinat ovat kuitenkin jo piristyneet. Myös kotimaiset investoinnit elpyvät viennin vanavedessä ja yksityinen kulutus on kääntynyt kasvuun. Kuluttajahinnat nousevat v.2010 noin 1,5 prosenttia ja v.2011 noin 2,5 prosenttia. Ansiotaso nousee v ,6 ja v ,8 prosenttia. Työllisyystilanne heikkenee edelleen v.2010 ja työllisten määrä jää edellisvuotta pienemmäksi. Työvoiman kysyntä vähenee erityisesti teollisuudessa ja yksityisissä palveluissa. V.2010 työttömyysaste kohoaa keskimäärin 8,6 prosenttiin. Työvoiman kysyntä alkanee kasvaa kevättalvella 2011 tuotantotoiminnan vilkastumisen myötä. Myös julkisen talouden pitkän aikavälin näkymät ovat heikentyneet talouskriisin seurauksena selvästi. Julkisen talouden kestävyysvaje kasvaa johtuen pääosin väestön ikärakenteen muutoksesta, joka aiheuttaa sekä menopaineita että uhkaa heikentää kansantuotteen ja verotulojen kasvua. Jo kahden seuraavan vuosikymmenen aikana yli 65-vuotiaiden määrä, verrattuna työikäiseen väestöön, kohoaa Suomessa noin 25 prosentista lähes 43 prosenttiin. Väestön ikääntyminen vaikeuttaa myös työvoiman saatavuutta. Työikäisen väestön määrä vähenee nopeasti vuodesta 2010 lähtien henkilöllä vuoteen 2020 mennessä. Työvoiman määrän vähentyminen estää paluun aiemmin totutulle kasvuuralle laskusuhdanteen jälkeen. Muuttuja (% muutos) Tuotanto (määrä) 1,2-8,0 2,1 2,9 Palkkasumma 6,6-1,0 2,5 4,5 Ansiotaso 5,5 4,0 2,6 2,8 Palkansaajien työpanos 1,4-4,7-1,5 1,9 Inflaatio 4,1 0,0 1,5 2,5 (%-yksikköä) Työttömyysaste 6,4 8,2 8,6 8,2 Verot / BKT 43,1 43,0 42,7 43,5 Vaihtotase/BKT 3,5 2,7 2,0 1,2 10 vuoden korko, % Euribor 3 kk, % 4,3 4,8 3,7 1,2 3,3 1,0 4,0 2,0 14

15 2.2 Kuntatalouden kehitysnäkymät Seuraavat kuntatalouden kehitysarviot sisältyvät maaliskuussa 2010 hyväksyttyyn peruspalveluohjelmaan. Kuntien talous heikentyi v.2009 nopeasti, kun yhteisöverotulot romahtivat talouskriisin myötä. Vuoden 2009 tilinpäätöksen mukaan kuntatalouden vuosikate putosi viidenneksellä, mutta ei romahtanut pelätyllä tavalla. Sen sijaan kuntien velkaantuminen jatkui kiihtyvällä vauhdilla, kun investoinnit pysyivät korkealla tasolla. Kunnat paikkasivat talouttaan kunnallisveron huomattavalla 0,4 prosenttiyksikön korotuksella ja kiinteistöverojen poikkeuksellisen suurella nostolla. Tilanteen helpottamiseksi valtio päätti maaliskuussa 2009 tehdyn kehyspäätöksen yhteydessä merkittävistä kuntatalotta tukevista toimenpiteistä, joiden vaikutus alkoi v ja ulottuu kehysvuosille Toimenpiteistä mittavin on vuosille päätetty kuntien yhteisövero-osuuden tilapäinen korottaminen 10 prosentilla. Lisäksi kuntien kiinteistöveron rajoja nostettiin vuoden 2010 alusta ja työnantajan kansaneläkemaksu poistettiin asteittain lukien. Vuosi 2010 muodostuu vaikeaksi koko kuntakentälle. Vaikka kansantalouden jyrkkä pudotus on ohitettu, vaikean palautumisen myötä työttömyys pahenee ja kuntien veropohja pysyy heikkona. Verotulojen ennakoidaan hieman alenevan vuoden 2009 tasosta. Valtionosuudet lisääntyvät mm. veronkevennysten kompensaation seurauksena noin 8 prosenttia. Kuntatalouden voimakkaasti heikentyneiden näkymien vuoksi valtio lähtökohtaisesti pidättäytyy tässä vaiheessa kuntien menoja lisäävistä toimenpiteistä. Kuntatalouden talouskriisin myötä heikentynyt lähtötilanne, lähivuosien näkymien heikkeneminen ja valtiontalouden heikko tilanne, nostavat kuntatalouden pitkän aikavälin kestävyyden turvaamisen entistäkin tärkeämmäksi. Kun väestön ikääntymisen kuntatalouteen kohdistamat menopaineet muuttuvat jatkossa vuosi vuodelta suuremmiksi, peruspalvelujen tuottavuutta parantavien uudistusten välttämättömyys ja erityisesti henkilöstön määrän kestävän mitoituksen merkitys korostuvat entisestään. Velkaantumisen ja veronkorotusten jatkamisen rajalliset mahdollisuudet huomioiden kuntien menojen kasvun tulee hidastua selvästi ja pysyvästi viime vuosiin verrattuna. Kuntien verotulojen kehitys Vuonna 2009 kuntien verotulot kasvoivat hieman eli 0,4 prosenttia, vaikka kokonaistuotannon kasvu romahti ja työttömyys kääntyi kasvuun. Tuloverokevennykset alensivat kunnallisveron tuottoa, mutta valtio kompensoi ne kunnille valtionosuuksissa. Myös kuntaryhmän jako-osuuden suurentaminen lisäsi kuntien verotuloja. Kiinteistöveron tuotto kasvoi 6,3 %. Yhteisöveron tuotto aleni viidenneksellä, vaikka kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta korotettiin. Verotulojen arvioidaan vuonna 2010 vähenevän 0,6 %, Työttömyyden kasvu pienentää kunnallisveron veropohjaa ja veroperustemuutokset alentavat verotuottoa. Lisäksi tilitykset edelliseltä verovuodelta alenevat huomattavasti. Yli puolet Suomen kunnista on joutunutkin korottamaan v.2010 tuloveroprosenttiaan. Talousnäkymien elpyessä yritysten tuloskehityksen arvioidaan parantuvan ja yhteisöverotuoton kääntyvän 12 prosentin nousuun. Kiinteistöveron tuoton arvioidaan kasvavan 20 %. Vuosina kuntien verotulojen kasvun arvioidaan nopeutuvan ollen keskimäärin 3,2 % vuodessa. Kunnallisveron tuoton arvioidaan kasvavan keskimäärin 3,6 % vuodessa. Vaikka yhteisveron kokonaistuotto kasvaa, kuntien osuus siitä vähenee 15

16 hieman tilapäisen jako-osuuden korotuksen jäädessä pois vuoden 2011 jälkeen. Kiinteistöveron tuotto kasvaa 2,5 % vuosittain. Kuntien valtionapujen kehitys Valtionosuusjärjestelmää uudistettiin yhdistämällä hallinnonalakohtaiset valtionosuudet vuoden 2010 alusta peruspalvelujen järjestämiseen tarkoitetuksi ikäluokkapohjaiseksi yhtenäiseksi valtionosuudeksi. Kuntien valtionavut ovat kasvaneet viime vuosina nopeasti. Valtionapuja ovat lisänneet peruspalvelujen parantamiseen osoitetut lisäpanostukset sosiaali- ja terveyspalveluissa ja koulutuspalveluissa, valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus sekä indeksikorotukset. Lisäksi valtionapuja ovat kasvattaneet kuntatalouden kannalta kustannusneutraalit kompensaatiot, joista suurimpia ovat verovähennysten korotusten kompensaatiot. Kuntien peruspalvelubudjettitarkastelun piiriin kuuluvat valtionavut kasvavat kehyskaudella yhteensä 358 milj. euroa, mistä suurin osa aiheutuu vuoden 2011 indeksikorotuksesta. Kuntien valtionapuja ja toisaalta menoja lisääviä valtion toimenpiteitä kehyskaudella ovat: voimaan tullut vammaispalvelulainsäädännön viimeisen vaiheen toteuttaminen voimaan tullut neuvolatoimintaa ja koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa koskevan asetuksen terveystarkastuksia koskevien säännösten täysimääräinen toimeenpano kotihoidon tuen, yksityisen hoidon tuen ja osittaisen hoitorahan indeksikorotus ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen työllisyyttä ja koulutusta tukevat toimenpiteet päiväkotien, vanhainkotien ja terveyskeskusten homekorjaushankkeet oppilaitosten rakennus- ja peruskorjaushankkeet Toisaalta valtionosuudet vähenevät kunta- ja palvelurakenneuudistukseen liittyvien tehtävien siirtojen takia. Kunta- ja palvelurakenneuudistukseen liittyen seuraavat kuntien järjestämät tehtävät siirretään valtion järjestettäväksi ja rahoitettavaksi elatustuki, tulkkipalvelut, ulkomaalaisten sairaanhoitokustannusten korvaaminen, lasten ja nuorten oikeuspsykiatrisen tutkimuksen korvaaminen, kuluttajaneuvonta ja holhoustoimen edunvalvontapalvelut. Siirrot toteutetaan kustannusneutraalisti eli valtionavut pienenevät, mutta kuntien menot vähenevät vastaavasti. Kunnille maksettavat sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet kasvavat automaattisesti ikärakenteen ja asukasluvun muutoksen vuoksi. Työnantajan kansaneläkemaksun poistaminen vähentää kuntien työvoimakustannuksia ja alentaa valtionosuuksien indeksikorotusta vuonna Vuonna 2009 tapahtunut kansaneläkemaksun aleneminen puolestaan huomioidaan valtionosuusindeksin korjauksen yhteydessä vuonna Kuntien yhdistymisavustuksiin, kuntien yhteistoiminta-avustuksiin ja valtionosuusmenetysten kompensaatioihin varataan resursseja. Kuntien palkkatuki alenee hieman vuoden 2010 tasolta. 16

17 2.3 Talousarvion hyväksyminen ja sitovuus Kuntalain 65 :n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä on hyväksyttävä kolmea tai useampaa vuotta koskeva taloussuunnitelma. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Kuntalaissa säädetään lisäksi, että talousarviossa ja suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot kunnan toiminnassa ja taloudessa on noudatettava talousarviota talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Talousarviossa on peruskunnan käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Talousarvio esitetään sekä tuloksen laskennan että rahoituksen näkökulmasta. Talousarvioasiakirjan liitteenä on Liikelaitos Siiliset-peruspalvelukeskuksen talousarvio. Liikelaitoksen toimintaan tarvittavat määrärahat osoitetaan kunnan talousarvion Perusturvalautakunnan osassa ja peruskunnan ja liikelaitoksen väliset liiketapahtumat kirjautuvat sisäisinä erinä. Talousarvion käyttötalousosassa valtuustolle esitettävät määrärahat, tuloarviot ja toiminnalliset tavoitteet esitetään palvelualueiden mukaisessa järjestyksessä tulosalueittain valtuuston hyväksyminä kokonaisuuksina. Tulosalueet jakautuvat edelleen tulosyksiköihin, joiden määrärahoista ja tuloarvioista (= käyttösuunnitelmat) ja tavoitteista päättävät asianomaiset toimielimet. Uutena palvelualueena on talousarvioasiakirjaan otettu Ympäristöterveyspalvelut, joka pitää sisällään yhdeksän kunnan muodostaman ympäristöterveyskeskuksen. Kunkin tulosalueen määrärahat ja tuloarviot esitetään tuloslaskelman muodossa tiliryhmittäin. Valtuustoon nähden sitoviksi määritellään TOIMINTATUOTOT ja TOI- MINTAKULUT. Sitovat erät on merkitty tulosalueittaisiin tuloslaskelmiin harmaalla. Sitovina erinä palveluiden ostoihin ja palveluiden myyntituloihin sisältyvät myös ns. sisäiset erät eli eri hallinnonalojen väliset palveluiden ostot. Merkittävimpiä sisäisiä eriä ovat Ruokapalvelukeskuksen tuottamat ateriapalvelut, Teknisten palveluiden Toimitilojen ylläpidon tulosalueen tuottamat tilapalvelut (kunnossapito-, lvi- ja siivouspalvelut) sekä tietotekniset palvelut. Tilavuokriin sisältyvät ylläpitovuokran lisäksi pääomavuokran osuus (poistot ja korot). Pääomavuokra perustuu vuonna 2008 määritettyihin rakennusten nykykäyttöarvoihin. Informatiivisina erinä kunkin tulosalueen lopussa näkyvät myös erikseen suunnitelmapoistot. Valtuusto voi vahvistaa tulosalueen määrärahan ja tuloarvion joko brutto- tai nettomääräisenä. Nettomääräisesti sitovia ovat Joukkoliikenteen tulosalue, Ympäristöterveyspalveluiden palvelualue ja Vesihuoltolaitoksen taseyksikkö. Valtuustoon nähden sitova on näiden alueiden toimintatuottojen ja toimintakulujen erotus eli TOIMIN- TAKATE. Talousarvioasiakirjaan sisältyvät myös tulosalueiden tavoitteet vuosille sekä talousarviovuotta koskevat toimenpiteet ja niiden tavoitetaso, jotka ovat myös valtuustoon nähden sitovia. Tavoitteet ovat osa talousarviota, jota kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava. Talousarvioasiakirjaan sisältyy myös tulosalueiden toimintaa kuvaavia tunnuslukuja, jotka ovat valtuustoon nähden informatiivisia. 17

18 Talousarvion tuloslaskelmassa esitetään määrärahan luonteisia eriä, joista valtuustoon nähden sitovia ovat verotulot, valtionosuudet, korkotulot ja -menot sekä rahoitustulot ja -menot. Rahoituslaskelmassa valtuustoon nähden sitovia eriä ovat mm. antolainojen vähennys/lisäys ja pitkäaikaisten lainojen vähennys/lisäys. Investointiosassa valtuusto hyväksyy määrärahat ja tuloarviot aikaisemmin sovittujen hankerajojen mukaisesti hankkeittain tai hankeryhmittäin. Suurien hankkeiden osalta sitovia ovat myös kustannusarviot. Eri lautakunnat/hallinnonalat jakavat määrärahat edelleen hienojakoisemmille tasoille kohteittain. Kunnan rahoitusosuus Liikelaitos Siiliset-peruspalvelukeskuksen irtaimen omaisuuden hankintaan osoitetaan kunnan rahoitusosassa oman pääomanehtoisena rahoituksena. Valtuustolle raportoidaan kokonaistalouden sekä käyttötalouden tulosalueiden määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta tilinpäätöksen lisäksi kaksi kertaa talousarviovuoden aikana. Samalla raportoidaan myös siihenastinen tavoitteiden/toimenpiteiden toteutumatilanne. Muutokset talousarvioon on tehtävä talousarviovuoden kuluessa. Toiminnan ja talouden yhteen kytkennästä seuraa, että talousarviomuutosten yhteydessä on tarkistettava myös toiminnallisia tavoitteita. Seuraavassa taulukossa on yhdistelmä talousarvion menoista ja tuloista. 18

19 Vuoden 2011 talousarvion sitovien erien yhdistelmä (peruskunta) N = Sitovuus nettomääräraha/-tuloarvio B = Sitovuus bruttomääräraha/-tuloarvio Sitovuus Menot Tulot Käyttötalousosa (ulkoiset ja sisäiset) Keskusvaalilautakunta Vaalit Yhteensä Tarkastuslautakunta Tilintarkastus B Yhteensä Kunnanhallitus Johto- ym. palvelut B Elinkeinotoimi B Taloushallinto B Muut hallintopalvelut B Tietotekniikkapalvelut B Henkilöstöhallinto B Työllisyydenhoito B Pelastustoimi B Maankäyttö B Joukkoliikenne N Yhteensä Maaseutulautakunta Maaseutuhallinto B Yhteensä Perusturvalautakunta Perusturvapalvelut B Yhteensä Koululautakunta Koulutoimen hallinto B Opetuspalvelut B Ruokapalvelut B Yhteensä Vapaa-aikalautakunta Kansalaisopisto B Kirjasto B Kulttuuripalvelut B Liikuntapalvelut B Nuorisotoiminta B Yhteensä Rakennuslautakunta Rakennusvalvonta B Yhteensä Ympäristölautakunta Ympäristönsuojelu B Ympäristöterveyslautak. Ympäristöterveyspalvelut N Tekninen lautakunta Tukipalvelut B Toimitilojen ylläpito B Yhdyskuntatekn./rakentaminen B Yhdyskuntatekn./suunnittelu ja B Vesihuoltolaitos N Yhteensä Käyttötalousosa yhteensä

20 Investointiosa Kunnanhallitus Maa- ja vesialueet B Koneet ja kalusteet B Osakkeet ja osuudet B Elinkeinoelämän kehittäminen B Yhteensä Koululautakunta Koneet ja kalusteet B Yhteensä Vapaa-aikalautakunta Liikuntapaikat B Koneet ja kalusteet B Yhteensä Tekninen lautakunta Rakennukset B Maa- ja vesialueet B Koneet ja kalusteet B Vesihuoltolaitos B Yhteensä Siiliset Investointiosa yhteensä Tuloslaskelmaosa Rahoitusosa Verotulot B Valtionosuudet B Korkotuotot B Muut rahoitustuotot B Korkokulut B Muut rahoituskulut B Satunnaiset kulut B Pitkäaik. saamisten muutokset Antolainojen vähennys B Antolainojen lisäys B Muiden pitkäaik. saam. muutos N Pitkäaikaisten lainojen vähennys B Pitkäaikaisten lainojen lisäys B Lyhytaikaisten lainojen vähennys Oman pääoman muutos B Kassavarojen muutos MENOT JA TULOT YHTEENSÄ

21 Kokonaistulojen jakautuminen vuonna 2011 Pitkäaik. lainojen lisäys 5 % Maksutuotot 0 % Myyntituotot 28 % Tuet ja avustukset 0 % Vuokra- ja muut tuotot 6 % Verotulot 41 % Valtionosuudet 17 % Muut rahoitustuotot 2 % Investoinnit 1 % Kokonaismenojen jakautuminen vuonna 2011 Lainojen lyhennys 3 % Investoinnit 6 % Korko- ja rahoituskulut 2 % Hallintopalvelut 5 % Opetus- ja vapaaaikapalvelut 18 % Maankäyttöpalvelut 1 % Perusturvapalvelut 58 % Tekniset palvelut 6 % Ympäristöterveyspalvelut 1 % 21