Esipuhe Suunnittelun lähtökohdat Väestö Työttömyys Työpaikat... 12

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Esipuhe... 3 1 Suunnittelun lähtökohdat... 6 1.1 Väestö... 6 1.2 Työttömyys... 11 1.3 Työpaikat... 12"

Transkriptio

1 Sisällysluettelo Esipuhe Suunnittelun lähtökohdat Väestö Työttömyys Työpaikat Taloudelliset lähtökohdat Kansantalouden kehitysnäkymät Kuntatalouden kehitysnäkymät Talousarvion hyväksyminen ja sitovuus Kuntastrategia Toiminta-ajatus Visio Strategiset suunnat ja päämäärät Kestävä kuntatalous Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen ja tukeminen Elinkeinotoimen edistäminen Vastuullinen kasvupolitiikka Arvot Tuloslaskelmaosa Tuotot ja kulut Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Vuosikate Tilikauden tulos ja ali-/ylijäämä Tuloslaskelma vuodelle Rahoitusosa Rahoituslaskelma vuodelle Käyttötalousosa Toimintatuotot palvelu- ja tulosalueittain vuosina Toimintamenot palvelu- ja tulosalueittain vuosina Hallintopalvelut Vaalit Tilintarkastus Johtopalvelut Elinkeinotoimi

2 Talouspalvelut Muut hallintopalvelut Tietotekniikkapalvelut Henkilöstöpalvelut Työllisyydenhoito Pelastustoimi Siiliset-perusturvatoimiala Opetus- ja vapaa-aikapalvelut Koulutoimi Koulutoimen hallinto Opetuspalvelut Ruokapalvelut Kansalaisopisto Kirjasto Kulttuuripalvelut Liikuntapalvelut Nuorisotoiminta Maankäyttöpalvelut Maankäyttö Joukkoliikenne Rakennusvalvonta Ympäristönsuojelu Ympäristöterveyskeskus Tekniset palvelut Tukipalvelut Yhdyskuntatekniikka / rakentaminen ja kunnossapito Yhdyskuntatekniikka / suunnittelu ja rakennuttaminen Toimitilojen ylläpito Vesihuoltolaitos Siilinjärven kunnan Liikelaitos Siiliset-peruspalvelukeskuksen tavoitteet ja sitovat erät vuodelle Konsernibudjetti Investointiosa LIITTEET Liikelaitos Siiliset-peruspalvelukeskuksen talousarvio ja toimintasuunnitelma 2011 sekä taloussuunnitelma

3 Esipuhe Siilinjärven kunta selvisi globaalista taloustaantumasta yllättävänkin hyvin. Kuluvan vuoden 2010 kunnan talous tulee muotoutumaan tuloksen osalta vain hiukan alijäämäiseksi, kun lähtökohta oli yli 2 M alijäämäinen. Kunnan työttömyys kävi 2010 tammikuussa 9,9 %:ssa. Onneksi työllisyys on parantunut vuoden kuluessa hyvin. Tätä kirjoittaessa kunnan työttömyys on alle 8 %. Näin ollen kunnan verotulot ovat kehittyneet paljon ennakoitua paremmin. Tältä pohjalta on ollut hyvä rakentaa vuoden 2011 talousarvioita. Talousarvion kuluraamina on pidetty 2,5 % kulujen kasvua, jossa on ollut sisällä henkilöstökulujen kasvua 1,5 %. Kunnan suurimpana haasteena taloudessa on ja tulee olemaan lainamäärä. Kuntastrategian tavoitteiden mukaan velkamäärä ei saa nousta vuoden 2010 tasosta. Tämä on tavoite, joka tulee olla meillä kaikilla kristallin kirkkaana mielessä koko ajan. Kunnanvaltuusto hyväksyi kuntastrategian päivityksen elokuussa 2010 yksimielisesti. Kunnan kehittämisen suuntaviivat ovat strategiassa harvinaisen selvästi kuvattu. Kunnan visio kuuluu seuraavasti: Siilinjärvi Vahva ja Vastuullinen toimija Pohjois-Savossa. Mitä visio tarkoittaa? 1) Siilinjärvi on myös jatkossa kasvava ja elinvoimainen, positiivisen kuntaimagon omaava asuinja yrityskunta 2) Siilinjärven kunta tuntee vastuuta asukkaidensa terveydestä, hyvinvoinnista ja työllisyydestä 3) Kasvun mitoitus resurssien mukaan 4) Toimiva, yhteistyökykyinen päätöksenteko 5) Siilinjärvi sitoutuu yhteistyöhön Kuopion alueen kuntien kanssa ja on aktiivinen toimija 6) Luontevan yhteistyön kautta myös kuntaliitokset ovat mahdollisia 7) Siilinjärvi varautuu asukasluvun ja ikärakenteen muutoksen tuomiin palveluvaatimuksiin 8) Kuopion menestys luo perustan jokaisen seudun kunnan kehittymiselle 9) Ekologisuus, ympäristöarvot ja turvallisuus ovat läpäisevä periaate kunnassa Strategisina painopisteinä ovat talouden lisäksi henkilöstö, elinkeinot, kuntalaisten hyvinvointi ja kasvu. Kunnan arvoina ovat luotettavuus, avoimuus, asukaslähtöisyys ja kehityshakuisuus. Vuosi 2011 tulee olemaan hyvin mielenkiintoinen vuosi. Siiliset-toiminta kehittyy edelleen mm. tuotteistuksen kautta ja tilaaja-tuottaja-toimintamallin työnjaon kehittämisen kautta. Vuoden 2011 tammikuun alussa aloittaa Juankosken, Kaavin, Lapinlahden, Maaningan, Nilsiän, Rautavaaran, Siilinjärven ja Tuusniemen ympäristöterveydenhoidon yhteistoiminta-alue, jonka isäntäkuntana toimii Siilinjärvi. Maaningan ja Siilinjärven luontevan yhteistyön valmistelu kuntaliitokseksi tapahtuu vuoden 2011 aikana. Muuttuneessa ja muuttuvassa kuntamaailmassa tarvitsemme johtamisjärjestelmän ja organisaation kehittämistä tulevaisuuden haasteisiin. Ylijäämäinen talousarvio sisältäen 7,9 M nettoinvestoinnit Talousarvioehdotuksen mukaan vuoden 2011 ylijäämä tulee olemaan noin 0,4 M. Nettoinvestointien määrä on noin 7,9 M. Vuodet 2012 ja 2013 tulevat olemaan selvästi ylijäämäisiä. Eniten keskustelua aiheuttanut investointi on Siilinlahden jätevesiputken uusiminen, joka aloitetaan talousarviovuonna ja jonka kokonaiskustannukset ovat noin 2,0 M. Muita suuria investointeja ovat koulujen korjaukset, Toivalan ja Ahmon koulut. Koko kolmen vuoden jaksossa Siilinjärven kunta investoi noin 23 M. Vuosikate tulee olemaan noin 5,4 M, joka ei aivan riitä investointien kattamiseen. Näin ollen kunta joutuu ottamaan lisää velkaa noin 2,5 M. Lainamäärä kasvaa yli 2100 / asukas, mikä on liian suuri. Vuosille 2012 ja 2013 haetaan selvästi isompia vuosikatteita, jotta investointitarpeet voidaan toteuttaa ilman lainamäärän kasvua strategian tavoitteiden mukaan. Tämä tarkoittaa tiukkaa kulukuria taloudessa. Toiminnat tulee mitoittaa talouden reunaehtojen mukaan, jotta kunnan investointikyky säilyy hyvänä lainamäärän kasvamatta. 3

4 Verotulot kasvavat vuoteen 2009 nähden 13,2 %, ollen yhteensä 68,6 M. Vastaavasti valtionosuudet kasvavat 6,6 %, ollen yhteensä 27,7 M. Verotulojen kehitykseen vaikuttaa kunnallisveroprosentin noston lisäksi taantuman hellittäessä ansiotulojen kasvu, työttömyyden pieneneminen sekä eläketulojen kasvu. Kunnan toimintakulut ovat talousarviossa 156,1 M (sisältää liikelaitoksen). Vuoden 2010 muutostalousarviossa toimintakulut ovat 149,5 M. Kasvua edellisestä vuodesta on 4,4 %. Palvelualueiden kulujen muutosprosentit ovat seuraavat: Hallintopalvelut ,0 % Opetus- ja vapaa-aikapalvelut.. + 0,4 % Maankäyttöpalvelut ,9 % Tekniset palvelut. +3,2 % Perusturvatoimiala. + 4,7 % Maankäyttöpalveluiden voimakas kulujen väheneminen aiheutuu uuden ympäristöterveyspalvelujen palvelualueen muodostamisesta, jonne on siirtynyt maankäyttöpalveluissa aiemmin olleet terveysvalvonta ja eläinlääkintähuolto. Kunnan omien hallintokuntien kulut ovat 82,8 M, lisäystä edelliseen vuoteen 3,1 M eli 3,9 %. Siilinjärven maksama osuus Siilisetin toimintakuluista on 66,6 M. Tästä summasta Siilinjärven kunnan oma osuus on 41,0 M, Maaningan 10,0 M ja Nilsiän 15,6 M. Siilisetin toimintakulut kasvavat kuluvaan vuoteen verrattuna yhteensä 3,1 M eli 4,9 %. Kunnan toimintatuotot ovat talousarviossa 65,7 M, kun ne vuonna 2010 ovat 61,9 M. Tämä sisältää myös Siilisetin toimintatuotot Henkilöstökulut ovat Siilinjärven kunnassa 70,3 M (66,9 M vuonna 2010), palveluiden ostot ovat 60,6 M (57,9 M vuonna 2010). Paineviemäri ja muut investoinnit Nettoinvestointien määrä vuonna 2011 on 7,9 M. Kunnan investointitarve olisi ollut korkeampi. Kuitenkin tässä taloustilanteessa myös investointeja tulee tarkastella kriittisellä tavalla. Lainamäärän kasvaminen on kunnan talouden yksi kulmakivi. Talousarvioon sisältyvät investoinnit ovat hyvin perusteltuja. Niihin sisältyy sekä uusinvestointeja että korjaus- ja perusparannusinvestointeja ja yleisen kunnallisinfran parantamista. Suurimmat investoinnit kohdistuvat rakennuksiin, nettona 3,1 M (sisältää pienet investoinnit). Suurimmat rakennusinvestoinnit ovat Ahmon koulukeskus ja Toivalan koulu. Vesihuoltolaitoksen eri investointikohteisiin satsataan 1,6 M. Ensi vuonna aloitetaan paineviemärin uusinta välillä keskuspumppaamo ja Jynkänniemi. Vedenjakeluverkostoon investoidaan ja viemäriverkostoon Rakennuskaavateihin käytetään investointiosasta , kestopäällystykseen , tievalaistukseen , puistoihin ja leikkipaikkoihin Uutena asuntoalueena käynnistyy ns. Kasurila-3. Jotta tulevaisuudessa uudet kaavoitukset voisivat edetä, kunnan tulee saada ostettua maata. Maanostoon varattu ja elinkeinoelämän kehittämiseen Elinkeinotoiminnassa on tärkeää saada Rissalan yrityskylän rakentaminen vauhtiin. Toisena tärkeänä kehityskohteena on Siilinjärven keskustan ja Etelä-Siilinjärven palveluiden kasvattaminen ja monipuolistaminen. 4

5 Kuntakentän kehittyminen jatkuu Nilsiän, Maaningan ja Siilinjärven sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alue aloitti Yhteistoiminta-alueella toimitaan tilaaja-tuottaja-mallin mukaan. Tuotanto-organisaatio on Liikelaitos Siiliset-peruspalvelukeskus, joka sijoittuu Siilinjärven kuntaan. Tässä Siilinjärven kunnan talousarviossa on myös liikelaitoksen koko talousarvio. Näin isäntäkunnan vastuu naapurikunnista on hyvin konkreettista tänä päivänä. Jokaisella kunnalla ovat omat talouden raamit, joiden huomioiminen isäntäkunnan talousarvioin tekemisessä on varsin haasteellista. Ihannetilanne olisi, jos yhteistoiminta-alueen kuntien menoraamit olisivat samat. Kunnan talousarvio, jossa on sekä oman kunnan yksiköitä että liikelaitos, laatiminen kestää varsin pitkään. Näin ollen ensi vuonna vuotta 2012 koskeva talousarvioprosessi on aloitettava jo ennen kesälomia. Ympäristöterveydenhuollossa käynnistyy yhteistoiminta-alue puhtaalla isäntäkunta-mallilla Myös tämä yhteistoiminta-alueen talousarvio on Siilinjärven kunnan talousarviossa. Prosessi muiden kuntien kanssa on sujunut hyvässä yhteisymmärryksessä. Isäntäkunnan vastuu korostuu ensi vuoden toiminnassa ja talouden toteutumisessa. Maaseutuhallinnon organisoinnin päätökset tulee tehdä mennessä. Tällä hetkellä näyttää vahvasti siltä, että Siilinjärvelle tarjotaan myös tällä sektorilla isäntäkunnan vastuuta. Maaningan ja Siilinjärven yhteistyö syvenee vuoden 2013 alusta kuntaliitokseksi. Tällöin Siilisetyhteistoiminta-alueen rakenne muuttuu joka tapauksessa. Mielestäni, jos kahden kunnan liitos tehdään, niin samalla vaivalla menisi myös kolmen kunnan kuntaliitos. Nilsiän kaupungille haluan pitää oven vielä auki, jos Nilsiää kiinnostaisi kuitenkin yksi yhteinen yli asukkaan vahva kunta. Tällöin yhteistoiminta-alue sosiaali- ja terveystoimen osalta voisi muuttua vahvan kunnan omaksi sosiaali- ja terveyslautakunnaksi. Yhteisellä tavoitteella eteenpäin Kuntastrategian mukaan talous on meidän yksi viidestä strategisesta linjasta. Jos ei ole kassassa rahaa, on hyvin vaikea tai lähes mahdotonta toimia. Meidän talouden pitää olla tarpeeksi hyvä, jotta voimme toteuttaa strategian mukaista toimintaa. Me tarvitsemme yhteisen näkemyksen ja tahdon talousasioissa. Mikään palvelualue ei voi vaatia yksin omista lähtökohdista rahaa huomioimatta kokonaisuutta. Tarvitsemme tiukkaa käyttötalouden kulukuria myös tulevina vuosina. Vuoden 2011 kulujen kasvu on meillä kuitenkin positiivinen +4,4 %. Pitää muistaa, että monessa muussa kunnassa talousarvion pohjana on jopa negatiivinen kulujen kasvu. Toisaalta Siilinjärvi tarvitsee vuosittain merkittävää kehittämistä, investointeja. Seuraavan kolmen vuoden jaksossa investoimme noin 23 M. Halu olisi varmaan investoida toinen mokoma lisää. Kuitenkin taloutemme kantokyky mahdollistaa noin 7,5 M investoinnit vuosittain. Täten joudumme yhdessä tekemään investointien priorisointia. Tässä kohtaa meillä on yksi yhteinen tavoite. Tarkka taloudenpito ja talousarviossa pysytään! Vesa Lötjönen kunnanjohtaja 5

6 1 Suunnittelun lähtökohdat 1.1 Väestö Siilinjärvellä asui vuoden 2009 lopussa henkilöä. Vuoden 2009 väestönkasvu oli 195 henkilöä, jossa syntyneiden enemmyys oli 137 henkilöä. Muuttoliikkeen osalta edellisen vuoden 104:n henkilön muuttotappio kääntyi 51:n henkilön muuttovoitoksi, kun maahanmuuttokin huomioidaan. Valmistuneiden asuntojen määrä oli kuitenkin 113 eli 32 asuntoa edellisvuotta vähemmän. Kuluvana vuonna valmistuu lähes 140 uutta asuntoa, mutta muuttoliike jäänee tappiolliseksi. Siilinjärven väestön kasvu on hidastunut huomattavasti aiempien vuosikymmenien kasvusta luku oli voimakkaan kasvun aikaa, väestön kasvu oli henkilöä luvun kasvu oli enää 974 henkilöä. Kuluvalla vuosikymmenellä väestön kasvuksi muodostunee kuitenkin henkilöä. Kunnan nykyisen strategian mukaisesti kunnan asukasluku kasvaa selvästi vuoden 2010 jälkeenkin. Väestö sekä ennuste Vuosi Väestö Muutos Muutos % , * , , , , , , , , , , Muutos ,6 % , Muutos ,2 % * liitettiin alue Kuopion maalaiskunnasta Siilinjärveen Ennusteessa syntyneiden määrä kasvaa hieman nykytasosta, koska Siilinjärvellä on paljon synnytysikäisiä naisia ja uudet asuntoalueet tuovat lisää nuoria perheitä. Kuolleiden määrä nousee kuitenkin tasaisesti ikärakenteen vanhetessa. Kuolleisuuden voimakkaan kasvun seurauksena luonnollinen väestönkasvu pienenee kymmenen seuraavan vuoden aikana puoleen nykyisestään. 6

7 Siilinjärven luonnollinen väestönlisäys ja ennuste Syntyneet Kuolleet Luonnoll. kasvu Siilinjärven muuttoliikkeen luonne on muuttunut selvästi ja luvuilla muutti Siilinjärvelle ihmisiä valtaosin Pohjois-Savon eri kunnista ja enimmäkseen muuton syy oli muutto työpaikan lähelle. Nykyisin niin tulo- kuin lähtömuuttajatkin ovat valtaosin Kuopiosta ja muuton syy on useimmiten väljemmän ja paremman asunnon hankinta. Muiden naapurikuntien suhteen muuttoliike on kääntynyt jopa Siilinjärvelle tappiolliseksi. Muuttoliikkeen luonteen muutos on yleinen maan muissakin suurten kaupunkien ympäryskunnissa. Viime vuosina sekä tulo- että lähtömuutto ovat kasvaneet Siilinjärvellä suuriksi. Tulomuuton on pitänyt suurena monet yhtä aikaa rakennettavina olevat uudet asuntoalueet niin Kirkonkylässä kuin Toivalassa ja Vuorelassakin. Tätä on tukenut vilkas vanhojen asuntojen kauppa sekä vahva rakentaminen kunnan maaseutualueilla. Toisaalta lähtömuuttokin on noussut suureksi. Kasvanut lähtömuutto johtuu vilkkaasta vanhojen asuntojen kaupasta ja ennen kaikkea poismuuttavista nuorista ikäluokista, jotka muuttavat suuriin kaupunkeihin Siilinjärveä parempien opiskelu- ja työnsaantimahdollisuuksien vuoksi. Talouden taantuma vuosina pienensi sekä uusien asuntojen rakentamista että vanhojen asuntojen kauppaa, mikä puolestaan pienensi hieman sekä tulo- että lähtömuuttoa. Uuden ennusteen mukaan Siilinjärven sekä tulo- että lähtömuutto pysyvät lähivuosina edelleen korkeana. Tavoitteena on pitkällä tähtäimellä jatkuva muuttovoitto. Uusi väestöennuste perustuu uusien asuntoalueiden käyttöönottoon Kirkonkylässä ja Etelä- Siilinjärvellä sekä taajamien lievealueiden rakentamiseen. Myös taajamien nykyisten asuntoalueiden sekä maaseutualueiden uskotaan pystyvän pitämään nykyisen väestömääränsä. Tulomuuttoa kasvattamalla pyritään korvaamaan väestön ikärakenteen vanhenemisesta johtuva luonnollisen väkiluvun kasvun heikkeneminen. 7

8 Uusi ennuste perustuu luottamukseen Siilinjärven vahvoihin vetovoimatekijöihin asuinkuntana. Muuttoliikkeen ikärakenteen ennustetaan säilyvän viime vuosien kehityksen mukaisena. Siilinjärven ennustetaan saavan jatkossakin muuttovoittoa nuorista lapsiperheistä ja muuttotappiota vuotiaista nuorista. Yli 65 vuotta täyttäneiden muuttoliike on ennustettu viime vuosien kaltaiseksi. Muuttoliike ja ennuste Nettomuuton ikärakenne

9 Väestön kehitys ja ennusteet Kunnan uudessa vuonna 2010 hyväksytyssä strategiassa jatketaan voimakkaan kasvupolitiikan tavoitetta. Edellisen strategian mukaisesti väestötavoite vuodelle 2020 on asukasta ja vuodelle 2025 vastaavasti asukasta. Tavoitteena on siten keskimäärin 175:n henkilön vuosittainen asukasluvun kasvu vuoteen 2015 saakka ja :n asukkaan vuosittainen kasvu vuosina Kuluvana vuonna kunta on hieman jäljessä tavoitteesta. Valmistuneiden asuntojen määrässä ei ole päästy halutun väestökehityksen edellyttämälle tasolle. Tavoitteena on kuroa jälkeenjääneisyyttä kiinni ja päästä strategian mukaisiin asukaslukuihin. Lähivuosien kasvu pyritään varmistamaan suunnittelemalla edelleen uusia asuntoalueita ja kasvusuuntia sekä tehostamalla nykyisten käyttöä. Muuttovoiton saavuttamisen mahdollisuudet kiristyvät; työpaikkoja tuovan Green Valley -hankkeen toteutuminen on lykkääntynyt ja maakunnan vähenevistä potentiaalisista muuttajista käytävä kilpailu kiristyy. Kasvutavoite edellyttää kunnan kaikkien keinojen käyttöönottoa tonttitarjonnan turvaamisessa ja maanhankinnassa. Muita kunnan voimakkaan kasvun strategian onnistumisen kannalta keskeisiä kysymyksiä ovat matalasuhdanteen päättyminen, Kuopion seudun vetovoiman säilyminen ja menestys seutujen välisessä kilpailussa samoin kuin kunnan oman vetovoiman säilyminen sekä työpaikkojen määrän kasvu. Kaupan, palveluiden ja mm. Rissalan yrityspuiston uudet työpaikat luovat merkittävällä tavalla edellytyksiä väestökasvullekin. Vuoden 2009 asukasluku oli asukasta, mikä on 44 asukasta enemmän kuin ennuste. Alle kouluikäisten toteutuma oli 114 lasta suurempi, kouluikäisten 77 lasta suurempi, nuorten 68 henkilöä pienempi, työikäisten 164 henkilöä suurempi ja eläkeikäisten 241 henkilöä pienempi kuin ennuste. Nuorten muuttotappio jäi edellisvuotta selvästi pienemmäksi ollen 113 henkilöä. 9

10 Väestön ikärakenne ja ennuste Ikä Yht Alle kouluikäisten määrä putoaa pieneksi vuonna 2010, mutta kääntyy sitten kasvuun uusien asuntoalueiden toteuttamisen myötä. Tämän seurauksena alaasteikäisten määrä pienenee vuonna 2010 ja pysyy sillä tasolla vuoteen 2015 saakka. Yläasteikäisten määrä vähenee hieman lähivuosina. Altteimmin poismuuttavan väestönosan eli vuotiaiden määrä pysyy nykyisellään. Työikäisten määrä pysyy nykyisellä tasolla vuoteen 2015 asti. Väestön ikääntymisestä johtuen 65 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa Siilinjärvellä vuosina peräti 44 %. Väkiluvun muutos eri ikäryhmissä vuosina

11 0 6 ja yli 64-vuotiaiden määrän kehitys ja ennuste Työttömyys Siilinjärvellä työllisyystilanne ja sen vaihtelut ovat olleet viime vuosina valtakunnan keskiarvotasoa. Vuonna 2008 loppuvuodesta alkaneen talouden taantuman vaikutuksesta vuoden 2009 keskityöttömyys oli 217 henkilöä edellisvuotta suurempi. Siilinjärvellä taantuma ei toistaiseksi ole tuonut suuria irtisanomisia ja yritysten lopettamisia. Työttömyyden ennustetaan nousevan vielä jonkin verran vuonna 2010, mutta alenevan sen jälkeen lievästi. Siilinjärvellä on runsaasti suhdanneherkkien alojen, mm. rakennustoiminta ja betoniteollisuus, työpaikkoja ja yrityksiä. Jos talouden myönteinen kehitys pysähtyy, ovat lomautukset mahdollisia. Työttömyyden kasvaessa myös vaikeimpien ryhmien eli pitkäaikaistyöttömien työttömien määrä kasvaa. Työttömien nuorten määrä sen sijaan on jo kääntynyt laskuun. Aivan lähivuosina ikärakennekehityskään ei vielä vähennä työvoimaa eikä siten työttömyysongelmia. Kuntien lakisääteiset palvelut ja muut velvoitteet ovat velvoitetyöllistäminen, kuntouttava työtoiminta ja työmarkkinatuen osarahoitus. Kunta on kumppanina mukana työmarkkinoille kuntoutuvien palveluissa järjestämällä itse palkkatukityöpaikkoja, ja muita työ- ja elinkeinohallinnon aktiivitoimenpiteitä kunnan omissa yksiköissä sekä ostopalveluina palvelujen tuottajalta. 11

12 Työllisyysennusteen tekijät TYÖTTÖMÄT Vuosi Asukas- Työ- % Henkilöä Tyött. perusteella Yli vuoden Alle luku voima * (keskim./kk) työmarkkina- työttömänä 25-vuotiaat tukea saaneet olleet työttömät , ei tilastoitu , , , , , , , , , , , , , , , , , , Työpaikat * Työvoiman määrä on alueella asuvan työllisen ja työttömän työvoiman summa laskettuna kunkin vuoden keskilukuna. Ennustelaskelmassa työvoiman määrä on 65,0 % vuotiaasta väestöstä laskettu vuoden keskilukuna. Siilinjärvellä oli vuoden 2009 lopussa työpaikkaa. Työpaikat lisääntyivät edellisvuodesta 85 työpaikalla. Taantuman ja mahdollisen laman vaikutuksesta vuosina uusia työpaikkoja syntyy lähinnä vain Siiliset-yhteistyön ja Rissalan yrityskylän kasvun kautta. Tämän jälkeen palataan kasvu-uralle muillakin toimialoilla. Erityisesti kaupan alalta odotetaan lähivuosina kasvua. Viime vuosina muuttoliike on tuonut paljon työikäistä väkeä kuntaan. Suurella osalla näistä työpaikka on ollut jo valmiiksi maakuntakeskuksessa. Mikäli väestöennuste ja laman vaikutukset toteutuvat, jää työpaikkaomavaraisuuden heikkeneminen vain väliaikaiseksi. Suunnitteen mukainen työpaikkojen määrän kasvu nostaisi työpaikkaomavaraisuutta lähivuosina nykyisestään. Väestönkasvu tuo uutta työvoimaa, jolle työpaikat täytyy löytyä osin omasta kunnasta osin sen ulkopuolelta. Asukasluvun kasvu pitää työvoiman määrän nykyisellään vielä vuosikausia eteenpäin. 12

13 Yritysinvestointeja on tehty runsaasti tavoite 1 -ohjelmaa hyödyntäen. Vapaita tuotantotiloja on niukasti ja työpaikkojen syntyminen edellyttää rakentamista jatkossakin. Kasvua ennakoidaan lähinnä metalliteollisuuteen sekä kaupan ja palveluiden toimialoille. Teollisuuden kasvu perustuu teollisuuden tuotekehitykseen, kehittyneeseen yritysympäristöön sekä Toivalan teollisuusalueen ja lentokentän alueen vetovoimaan. Yrityskeskus Innocumiin odotetaan syntyvän vuosittain 5 yritystä. Kauppakeskus Green Valleyn arvioidaan toteutuvan jakson loppupuolella, mutta myös muita kaupanalan investointeja uskotaan syntyvän. Rissalan yrityspuiston kunnallisteknistä valmiutta on nostettu ja alueelle odotetaan sijoittuvan yrityksiä. Työpaikat vuosina ja ennuste Toimiala Maa- ja metsätalous Kaivos- ja kaivannaistoiminta Teollisuus Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto Rakennustoiminta Kauppa Liikenne Rahoitus Yhteisk. ja henk.koht. palvelut Yhteensä Asukasluku, Työvoima, Työttömät, Alueella asuva työllinen työvoima Ulkopuolinen työssäkäynti (netto) Työpaikkaomavaraisuusaste 71,9 69,0 70,6 71,7 73,1 76,0 76,1 76,9 * Luvut Tilastokeskuksen mukaan vuoteen 2007 saakka, sen jälkeen kunnan ennuste 13

14 2 Taloudelliset lähtökohdat 2.1 Kansantalouden kehitysnäkymät Kansainvälisessä taloudessa taantuman syvin vaihe on ohitettu ja toipuminen on käynnistynyt. Tilanteen koheneminen on osittain seurausta massiivisista elvytystoimista, joita finanssi- ja rahapolitiikassa on tehty kasvun ylläpitämiseksi ja markkinoiden rauhoittamiseksi. Orastavan kasvun ei voida olettaa vauhdittuvan niin nopeasti kuin noususuhdanteissa yleensä. Suomen talouden syöksy vuoden 2008 lopulla ja vuoden 2009 alkupuoliskolla oli erittäin nopea ja jyrkkä. Bruttokansantuote painui noin kolmen vuoden takaiselle tasolleen. Nykyisen suhdannekierron pohja näyttäisi kuitenkin olevan saavutettu, ja Suomen talous lähtee kuluvana vuonna maltilliseen nousuun. Jyrkän tasopudotuksen jälkeinen taloudellinen kasvu tulee kuitenkin olemaan vaimeahkoa. Kansainvälisen taantuman seurauksena Suomen vienti koki ennätyksellisen suuren pudotuksen, v.2009 vienti väheni noin neljänneksen. Vientimarkkinat ovat kuitenkin jo piristyneet. Myös kotimaiset investoinnit elpyvät viennin vanavedessä ja yksityinen kulutus on kääntynyt kasvuun. Kuluttajahinnat nousevat v.2010 noin 1,5 prosenttia ja v.2011 noin 2,5 prosenttia. Ansiotaso nousee v ,6 ja v ,8 prosenttia. Työllisyystilanne heikkenee edelleen v.2010 ja työllisten määrä jää edellisvuotta pienemmäksi. Työvoiman kysyntä vähenee erityisesti teollisuudessa ja yksityisissä palveluissa. V.2010 työttömyysaste kohoaa keskimäärin 8,6 prosenttiin. Työvoiman kysyntä alkanee kasvaa kevättalvella 2011 tuotantotoiminnan vilkastumisen myötä. Myös julkisen talouden pitkän aikavälin näkymät ovat heikentyneet talouskriisin seurauksena selvästi. Julkisen talouden kestävyysvaje kasvaa johtuen pääosin väestön ikärakenteen muutoksesta, joka aiheuttaa sekä menopaineita että uhkaa heikentää kansantuotteen ja verotulojen kasvua. Jo kahden seuraavan vuosikymmenen aikana yli 65-vuotiaiden määrä, verrattuna työikäiseen väestöön, kohoaa Suomessa noin 25 prosentista lähes 43 prosenttiin. Väestön ikääntyminen vaikeuttaa myös työvoiman saatavuutta. Työikäisen väestön määrä vähenee nopeasti vuodesta 2010 lähtien henkilöllä vuoteen 2020 mennessä. Työvoiman määrän vähentyminen estää paluun aiemmin totutulle kasvuuralle laskusuhdanteen jälkeen. Muuttuja (% muutos) Tuotanto (määrä) 1,2-8,0 2,1 2,9 Palkkasumma 6,6-1,0 2,5 4,5 Ansiotaso 5,5 4,0 2,6 2,8 Palkansaajien työpanos 1,4-4,7-1,5 1,9 Inflaatio 4,1 0,0 1,5 2,5 (%-yksikköä) Työttömyysaste 6,4 8,2 8,6 8,2 Verot / BKT 43,1 43,0 42,7 43,5 Vaihtotase/BKT 3,5 2,7 2,0 1,2 10 vuoden korko, % Euribor 3 kk, % 4,3 4,8 3,7 1,2 3,3 1,0 4,0 2,0 14

15 2.2 Kuntatalouden kehitysnäkymät Seuraavat kuntatalouden kehitysarviot sisältyvät maaliskuussa 2010 hyväksyttyyn peruspalveluohjelmaan. Kuntien talous heikentyi v.2009 nopeasti, kun yhteisöverotulot romahtivat talouskriisin myötä. Vuoden 2009 tilinpäätöksen mukaan kuntatalouden vuosikate putosi viidenneksellä, mutta ei romahtanut pelätyllä tavalla. Sen sijaan kuntien velkaantuminen jatkui kiihtyvällä vauhdilla, kun investoinnit pysyivät korkealla tasolla. Kunnat paikkasivat talouttaan kunnallisveron huomattavalla 0,4 prosenttiyksikön korotuksella ja kiinteistöverojen poikkeuksellisen suurella nostolla. Tilanteen helpottamiseksi valtio päätti maaliskuussa 2009 tehdyn kehyspäätöksen yhteydessä merkittävistä kuntatalotta tukevista toimenpiteistä, joiden vaikutus alkoi v ja ulottuu kehysvuosille Toimenpiteistä mittavin on vuosille päätetty kuntien yhteisövero-osuuden tilapäinen korottaminen 10 prosentilla. Lisäksi kuntien kiinteistöveron rajoja nostettiin vuoden 2010 alusta ja työnantajan kansaneläkemaksu poistettiin asteittain lukien. Vuosi 2010 muodostuu vaikeaksi koko kuntakentälle. Vaikka kansantalouden jyrkkä pudotus on ohitettu, vaikean palautumisen myötä työttömyys pahenee ja kuntien veropohja pysyy heikkona. Verotulojen ennakoidaan hieman alenevan vuoden 2009 tasosta. Valtionosuudet lisääntyvät mm. veronkevennysten kompensaation seurauksena noin 8 prosenttia. Kuntatalouden voimakkaasti heikentyneiden näkymien vuoksi valtio lähtökohtaisesti pidättäytyy tässä vaiheessa kuntien menoja lisäävistä toimenpiteistä. Kuntatalouden talouskriisin myötä heikentynyt lähtötilanne, lähivuosien näkymien heikkeneminen ja valtiontalouden heikko tilanne, nostavat kuntatalouden pitkän aikavälin kestävyyden turvaamisen entistäkin tärkeämmäksi. Kun väestön ikääntymisen kuntatalouteen kohdistamat menopaineet muuttuvat jatkossa vuosi vuodelta suuremmiksi, peruspalvelujen tuottavuutta parantavien uudistusten välttämättömyys ja erityisesti henkilöstön määrän kestävän mitoituksen merkitys korostuvat entisestään. Velkaantumisen ja veronkorotusten jatkamisen rajalliset mahdollisuudet huomioiden kuntien menojen kasvun tulee hidastua selvästi ja pysyvästi viime vuosiin verrattuna. Kuntien verotulojen kehitys Vuonna 2009 kuntien verotulot kasvoivat hieman eli 0,4 prosenttia, vaikka kokonaistuotannon kasvu romahti ja työttömyys kääntyi kasvuun. Tuloverokevennykset alensivat kunnallisveron tuottoa, mutta valtio kompensoi ne kunnille valtionosuuksissa. Myös kuntaryhmän jako-osuuden suurentaminen lisäsi kuntien verotuloja. Kiinteistöveron tuotto kasvoi 6,3 %. Yhteisöveron tuotto aleni viidenneksellä, vaikka kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta korotettiin. Verotulojen arvioidaan vuonna 2010 vähenevän 0,6 %, Työttömyyden kasvu pienentää kunnallisveron veropohjaa ja veroperustemuutokset alentavat verotuottoa. Lisäksi tilitykset edelliseltä verovuodelta alenevat huomattavasti. Yli puolet Suomen kunnista on joutunutkin korottamaan v.2010 tuloveroprosenttiaan. Talousnäkymien elpyessä yritysten tuloskehityksen arvioidaan parantuvan ja yhteisöverotuoton kääntyvän 12 prosentin nousuun. Kiinteistöveron tuoton arvioidaan kasvavan 20 %. Vuosina kuntien verotulojen kasvun arvioidaan nopeutuvan ollen keskimäärin 3,2 % vuodessa. Kunnallisveron tuoton arvioidaan kasvavan keskimäärin 3,6 % vuodessa. Vaikka yhteisveron kokonaistuotto kasvaa, kuntien osuus siitä vähenee 15

16 hieman tilapäisen jako-osuuden korotuksen jäädessä pois vuoden 2011 jälkeen. Kiinteistöveron tuotto kasvaa 2,5 % vuosittain. Kuntien valtionapujen kehitys Valtionosuusjärjestelmää uudistettiin yhdistämällä hallinnonalakohtaiset valtionosuudet vuoden 2010 alusta peruspalvelujen järjestämiseen tarkoitetuksi ikäluokkapohjaiseksi yhtenäiseksi valtionosuudeksi. Kuntien valtionavut ovat kasvaneet viime vuosina nopeasti. Valtionapuja ovat lisänneet peruspalvelujen parantamiseen osoitetut lisäpanostukset sosiaali- ja terveyspalveluissa ja koulutuspalveluissa, valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus sekä indeksikorotukset. Lisäksi valtionapuja ovat kasvattaneet kuntatalouden kannalta kustannusneutraalit kompensaatiot, joista suurimpia ovat verovähennysten korotusten kompensaatiot. Kuntien peruspalvelubudjettitarkastelun piiriin kuuluvat valtionavut kasvavat kehyskaudella yhteensä 358 milj. euroa, mistä suurin osa aiheutuu vuoden 2011 indeksikorotuksesta. Kuntien valtionapuja ja toisaalta menoja lisääviä valtion toimenpiteitä kehyskaudella ovat: voimaan tullut vammaispalvelulainsäädännön viimeisen vaiheen toteuttaminen voimaan tullut neuvolatoimintaa ja koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa koskevan asetuksen terveystarkastuksia koskevien säännösten täysimääräinen toimeenpano kotihoidon tuen, yksityisen hoidon tuen ja osittaisen hoitorahan indeksikorotus ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen työllisyyttä ja koulutusta tukevat toimenpiteet päiväkotien, vanhainkotien ja terveyskeskusten homekorjaushankkeet oppilaitosten rakennus- ja peruskorjaushankkeet Toisaalta valtionosuudet vähenevät kunta- ja palvelurakenneuudistukseen liittyvien tehtävien siirtojen takia. Kunta- ja palvelurakenneuudistukseen liittyen seuraavat kuntien järjestämät tehtävät siirretään valtion järjestettäväksi ja rahoitettavaksi elatustuki, tulkkipalvelut, ulkomaalaisten sairaanhoitokustannusten korvaaminen, lasten ja nuorten oikeuspsykiatrisen tutkimuksen korvaaminen, kuluttajaneuvonta ja holhoustoimen edunvalvontapalvelut. Siirrot toteutetaan kustannusneutraalisti eli valtionavut pienenevät, mutta kuntien menot vähenevät vastaavasti. Kunnille maksettavat sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet kasvavat automaattisesti ikärakenteen ja asukasluvun muutoksen vuoksi. Työnantajan kansaneläkemaksun poistaminen vähentää kuntien työvoimakustannuksia ja alentaa valtionosuuksien indeksikorotusta vuonna Vuonna 2009 tapahtunut kansaneläkemaksun aleneminen puolestaan huomioidaan valtionosuusindeksin korjauksen yhteydessä vuonna Kuntien yhdistymisavustuksiin, kuntien yhteistoiminta-avustuksiin ja valtionosuusmenetysten kompensaatioihin varataan resursseja. Kuntien palkkatuki alenee hieman vuoden 2010 tasolta. 16

17 2.3 Talousarvion hyväksyminen ja sitovuus Kuntalain 65 :n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä on hyväksyttävä kolmea tai useampaa vuotta koskeva taloussuunnitelma. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Kuntalaissa säädetään lisäksi, että talousarviossa ja suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot kunnan toiminnassa ja taloudessa on noudatettava talousarviota talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Talousarviossa on peruskunnan käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Talousarvio esitetään sekä tuloksen laskennan että rahoituksen näkökulmasta. Talousarvioasiakirjan liitteenä on Liikelaitos Siiliset-peruspalvelukeskuksen talousarvio. Liikelaitoksen toimintaan tarvittavat määrärahat osoitetaan kunnan talousarvion Perusturvalautakunnan osassa ja peruskunnan ja liikelaitoksen väliset liiketapahtumat kirjautuvat sisäisinä erinä. Talousarvion käyttötalousosassa valtuustolle esitettävät määrärahat, tuloarviot ja toiminnalliset tavoitteet esitetään palvelualueiden mukaisessa järjestyksessä tulosalueittain valtuuston hyväksyminä kokonaisuuksina. Tulosalueet jakautuvat edelleen tulosyksiköihin, joiden määrärahoista ja tuloarvioista (= käyttösuunnitelmat) ja tavoitteista päättävät asianomaiset toimielimet. Uutena palvelualueena on talousarvioasiakirjaan otettu Ympäristöterveyspalvelut, joka pitää sisällään yhdeksän kunnan muodostaman ympäristöterveyskeskuksen. Kunkin tulosalueen määrärahat ja tuloarviot esitetään tuloslaskelman muodossa tiliryhmittäin. Valtuustoon nähden sitoviksi määritellään TOIMINTATUOTOT ja TOI- MINTAKULUT. Sitovat erät on merkitty tulosalueittaisiin tuloslaskelmiin harmaalla. Sitovina erinä palveluiden ostoihin ja palveluiden myyntituloihin sisältyvät myös ns. sisäiset erät eli eri hallinnonalojen väliset palveluiden ostot. Merkittävimpiä sisäisiä eriä ovat Ruokapalvelukeskuksen tuottamat ateriapalvelut, Teknisten palveluiden Toimitilojen ylläpidon tulosalueen tuottamat tilapalvelut (kunnossapito-, lvi- ja siivouspalvelut) sekä tietotekniset palvelut. Tilavuokriin sisältyvät ylläpitovuokran lisäksi pääomavuokran osuus (poistot ja korot). Pääomavuokra perustuu vuonna 2008 määritettyihin rakennusten nykykäyttöarvoihin. Informatiivisina erinä kunkin tulosalueen lopussa näkyvät myös erikseen suunnitelmapoistot. Valtuusto voi vahvistaa tulosalueen määrärahan ja tuloarvion joko brutto- tai nettomääräisenä. Nettomääräisesti sitovia ovat Joukkoliikenteen tulosalue, Ympäristöterveyspalveluiden palvelualue ja Vesihuoltolaitoksen taseyksikkö. Valtuustoon nähden sitova on näiden alueiden toimintatuottojen ja toimintakulujen erotus eli TOIMIN- TAKATE. Talousarvioasiakirjaan sisältyvät myös tulosalueiden tavoitteet vuosille sekä talousarviovuotta koskevat toimenpiteet ja niiden tavoitetaso, jotka ovat myös valtuustoon nähden sitovia. Tavoitteet ovat osa talousarviota, jota kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava. Talousarvioasiakirjaan sisältyy myös tulosalueiden toimintaa kuvaavia tunnuslukuja, jotka ovat valtuustoon nähden informatiivisia. 17

18 Talousarvion tuloslaskelmassa esitetään määrärahan luonteisia eriä, joista valtuustoon nähden sitovia ovat verotulot, valtionosuudet, korkotulot ja -menot sekä rahoitustulot ja -menot. Rahoituslaskelmassa valtuustoon nähden sitovia eriä ovat mm. antolainojen vähennys/lisäys ja pitkäaikaisten lainojen vähennys/lisäys. Investointiosassa valtuusto hyväksyy määrärahat ja tuloarviot aikaisemmin sovittujen hankerajojen mukaisesti hankkeittain tai hankeryhmittäin. Suurien hankkeiden osalta sitovia ovat myös kustannusarviot. Eri lautakunnat/hallinnonalat jakavat määrärahat edelleen hienojakoisemmille tasoille kohteittain. Kunnan rahoitusosuus Liikelaitos Siiliset-peruspalvelukeskuksen irtaimen omaisuuden hankintaan osoitetaan kunnan rahoitusosassa oman pääomanehtoisena rahoituksena. Valtuustolle raportoidaan kokonaistalouden sekä käyttötalouden tulosalueiden määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta tilinpäätöksen lisäksi kaksi kertaa talousarviovuoden aikana. Samalla raportoidaan myös siihenastinen tavoitteiden/toimenpiteiden toteutumatilanne. Muutokset talousarvioon on tehtävä talousarviovuoden kuluessa. Toiminnan ja talouden yhteen kytkennästä seuraa, että talousarviomuutosten yhteydessä on tarkistettava myös toiminnallisia tavoitteita. Seuraavassa taulukossa on yhdistelmä talousarvion menoista ja tuloista. 18

19 Vuoden 2011 talousarvion sitovien erien yhdistelmä (peruskunta) N = Sitovuus nettomääräraha/-tuloarvio B = Sitovuus bruttomääräraha/-tuloarvio Sitovuus Menot Tulot Käyttötalousosa (ulkoiset ja sisäiset) Keskusvaalilautakunta Vaalit Yhteensä Tarkastuslautakunta Tilintarkastus B Yhteensä Kunnanhallitus Johto- ym. palvelut B Elinkeinotoimi B Taloushallinto B Muut hallintopalvelut B Tietotekniikkapalvelut B Henkilöstöhallinto B Työllisyydenhoito B Pelastustoimi B Maankäyttö B Joukkoliikenne N Yhteensä Maaseutulautakunta Maaseutuhallinto B Yhteensä Perusturvalautakunta Perusturvapalvelut B Yhteensä Koululautakunta Koulutoimen hallinto B Opetuspalvelut B Ruokapalvelut B Yhteensä Vapaa-aikalautakunta Kansalaisopisto B Kirjasto B Kulttuuripalvelut B Liikuntapalvelut B Nuorisotoiminta B Yhteensä Rakennuslautakunta Rakennusvalvonta B Yhteensä Ympäristölautakunta Ympäristönsuojelu B Ympäristöterveyslautak. Ympäristöterveyspalvelut N Tekninen lautakunta Tukipalvelut B Toimitilojen ylläpito B Yhdyskuntatekn./rakentaminen B Yhdyskuntatekn./suunnittelu ja B Vesihuoltolaitos N Yhteensä Käyttötalousosa yhteensä

20 Investointiosa Kunnanhallitus Maa- ja vesialueet B Koneet ja kalusteet B Osakkeet ja osuudet B Elinkeinoelämän kehittäminen B Yhteensä Koululautakunta Koneet ja kalusteet B Yhteensä Vapaa-aikalautakunta Liikuntapaikat B Koneet ja kalusteet B Yhteensä Tekninen lautakunta Rakennukset B Maa- ja vesialueet B Koneet ja kalusteet B Vesihuoltolaitos B Yhteensä Siiliset Investointiosa yhteensä Tuloslaskelmaosa Rahoitusosa Verotulot B Valtionosuudet B Korkotuotot B Muut rahoitustuotot B Korkokulut B Muut rahoituskulut B Satunnaiset kulut B Pitkäaik. saamisten muutokset Antolainojen vähennys B Antolainojen lisäys B Muiden pitkäaik. saam. muutos N Pitkäaikaisten lainojen vähennys B Pitkäaikaisten lainojen lisäys B Lyhytaikaisten lainojen vähennys Oman pääoman muutos B Kassavarojen muutos MENOT JA TULOT YHTEENSÄ

21 Kokonaistulojen jakautuminen vuonna 2011 Pitkäaik. lainojen lisäys 5 % Maksutuotot 0 % Myyntituotot 28 % Tuet ja avustukset 0 % Vuokra- ja muut tuotot 6 % Verotulot 41 % Valtionosuudet 17 % Muut rahoitustuotot 2 % Investoinnit 1 % Kokonaismenojen jakautuminen vuonna 2011 Lainojen lyhennys 3 % Investoinnit 6 % Korko- ja rahoituskulut 2 % Hallintopalvelut 5 % Opetus- ja vapaaaikapalvelut 18 % Maankäyttöpalvelut 1 % Perusturvapalvelut 58 % Tekniset palvelut 6 % Ympäristöterveyspalvelut 1 % 21

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Siilinjärven kunta. Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma 2013 2014

Siilinjärven kunta. Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma 2013 2014 Siilinjärven kunta Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma 2013 2014 Sisällysluettelo Esipuhe... 3 1 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT... 6 1.1 Väestö... 6 1.2 Työttömyys... 11 1.3 Työpaikat... 12 2 TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT...

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 24.8.2015 TALOUSARVION 2016 SEKÄ VUOSIEN 2017 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU Yleistä Palkat Kunnanhallitus

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

Siilinjärven kunta. Talousarvio 2013 Taloussuunnitelma 2014 2015

Siilinjärven kunta. Talousarvio 2013 Taloussuunnitelma 2014 2015 Siilinjärven kunta Talousarvio 2013 Taloussuunnitelma 2014 2015 Hyväksytty kunnanvaltuustossa 17.12.2012 Sisällysluettelo ESIPUHE... 4 1 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT... 7 1.1 Väestö... 7 1.2 Työttömyys...

Lisätiedot

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT 1 TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT KVTES: Vaalit Tulot 40 592 0 0 20 000 20 000 Menot 60 455 0 0 20 000 20 000 Netto -19 863 0 0 0 0 Tilintarkastus Tulot 0 0 0 0 0 Menot 27 987 31

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012 KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ Isonkyrön kunnan talous 2009-2010 tilannekatsaus 24.8.2009 ja 9.9.2009 Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ www.reinohintsa.com 1 Kuntataloudessa vaikeat ajat Laman johdosta työttömyys lisääntyy Kunnan

Lisätiedot

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011 Talousarv io-osat ISONKYRÖN KUNTA Talousarvio-osat 2011 1000 euroa Osuus Menot Tulot Netto Käyttötalous 88 % 28 650 4 949-23701 Investoinnit 11 % 3 659 691-2968 Rahoitus

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 26 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja Kunnanvaltuusto 8.12.2011 Talousarvio 2012 Tuomas Lohi Kunnanjohtaja YLEISET TALOUSNÄKYMÄT 2012 Kasvunäkymiä varjostavat erityisesti Euroopan velkakriisi ja epävarmat kansainväliset talouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2010

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2010 KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2010 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

Talousarviomuutos 2015

Talousarviomuutos 2015 Kunnanhallitus 232 30.11.2015 Valtuusto 50 07.12.2015 Talousarviomuutos 2015 362/02.02.02/2015 Kunnanhallitus 30.11.2015 232 Valmistelija: kunnansihteeri Vuoden 2015 talousarvion muutosesitys perustuu

Lisätiedot

Kustannukset, ulkoinen

Kustannukset, ulkoinen Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 on tasapainoinen, mutta lisää säästöjä tarvitaan ja kaikki säästötoimenpiteet, joihin on ryhdytty, ovat välttämättömiä. Talousarvioehdotuksen

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Talousarvion laadinnan lähtökohdat Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Visio elämään Miehikkälä on yritysmyönteinen kansainvälinen E18 tien maaseutukunta,

Lisätiedot

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 10 Asianro 144/02.02.02/2012. Kaupunginhallitus 3.12.2012 459:

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 10 Asianro 144/02.02.02/2012. Kaupunginhallitus 3.12.2012 459: Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 10 Asianro 144/02.02.02/2012 Vuoden 2012 talousarviomuutokset Kaupunginhallitus 3.12.2012 459: Talousarviopäällikkö Pirjo Salmelainen Talous- ja strategiapalvelu

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Kehysesitys 2016-18. Valtuusto 7.9.2015 Pekka Heikkinen

Kehysesitys 2016-18. Valtuusto 7.9.2015 Pekka Heikkinen Kehysesitys 2016-18 Valtuusto 7.9.2015 Pekka Heikkinen Taloussuunnitelman ja arvion valmisteluprosessista Kehyspäätöksen tekovaiheessa paljon asioita auki Valtion valmisteluaikataulu myöhentynyt; hallituksen

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP TALOUSARVION 2015 TOTEUTUMINEN AJALTA Koulutusyhtymä tilikauden 1-3/2015 jaksotettu tulos on 138.000 euroa negatiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 Kh:n käsittely 26.10.2015 SISÄLLYSLUETTELO Taloudellinen kehitys 1-3 Tuloslaskelman toteutumisvertailu 30.9.2015 4 Käyttötalousosan toteutumisvertailu

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA. Luontevasti lähellä kaiken keskellä. Taloussuunnitelma 2011-2013. Talousarvio 2011. (sis. Investointisuunnitelma 2011-2015)

KIIKOISTEN KUNTA. Luontevasti lähellä kaiken keskellä. Taloussuunnitelma 2011-2013. Talousarvio 2011. (sis. Investointisuunnitelma 2011-2015) KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä Taloussuunnitelma 2011-2013 (sis. Investointisuunnitelma 2011-2015) Talousarvio 2011 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen

Lisätiedot

Talouden kehitys 2016

Talouden kehitys 2016 KARKKILAN KAUPUNKI Talouden kehitys 2016 Valtuustoseminaari 24.4.2015 TALOUSARVIOPROSESSI 2016 *:llä merkityt päivämäärät ovat viitteellisiä Kaupunginvaltuusto 7.12.2015* Tavoite- ja Kehysseminaari 24-25.4.2015

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos

Lisätiedot

Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013

Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013 Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013 Investointien rahoitus v. 2015-2025 Tulevien vuosien välttämättömien investointien aiheuttamaan rahankäyttöön voidaan varautua kassan riittävyyden osalta ottamalla

Lisätiedot

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 1. Taantuma ja sen vaikutukset kuntatalouteen (1) Vuoden 2008 lopulla alkanutta taantumaa (bruttokansantuote

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus Toimielimet SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuotteen

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2007

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2007 KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2007 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 39 TULOSSUUNNITELMA 40 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ========================================

PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ======================================== PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ======================================== KUNNAN TALOUS TULOSLASKELMA 30.4.2015 Pöytyän kunta Tuloslaskelma Tp 2014 Ta 2015 Käyttö Alitus/ylitys Tot-%

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP TALOUSARVION 2014 TOTEUTUMINEN AJALTA Tilikauden 1-5/2013 jaksotettu tulos on 3.367 euroa positiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten jälkeen

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 ltjk 25.9.2014 Joensuun Vesi liikelaitoksen toiminnan kuvaus Joensuun Vesi -liikelaitoksen tehtävänä on huolehtia 1.9.2014 voimaan

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA. Luontevasti lähellä kaiken keskellä. Taloussuunnitelma 2007-2009 Talousarvio 2007

KIIKOISTEN KUNTA. Luontevasti lähellä kaiken keskellä. Taloussuunnitelma 2007-2009 Talousarvio 2007 KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä Taloussuunnitelma 2007-2009 Talousarvio 2007 Kunnanvaltuusto 18.12.2006 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS TALOUSKAT SAUS i.i. - 31.i.ZOiS Khall 9.2.2015 T A LO UD EL L IN EN T I LANN E 1. 1. - 3 1.1.2015 Yleinen tilanne Kansainvälisen talous kasvoi vuonna 2014 hitaanlaisesti. Eu-alueella talous kasvoi vajaan

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 45 TULOSSUUNNITELMA 46 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma Vesihuoltolaitoksen johtokunta 4 19.01.2011 Vesihuoltolaitoksen johtokunnan käyttösuunnitelma vuodelle 2011 2/02.02.02/2010 VESI 4 Kuntalain mukaan kunnanvaltuuston hyväksymä talousarvio on kunnan kaikkia

Lisätiedot

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.060-1.318,92 43,1-1.487,56 168,64-738,33-2.226-2.057-2.660 4300 Palvelujen ostot -12.460-9.774,01 78,4-11.261,05 1.487,04-3.084,21-14.345-12.858-12.000

Lisätiedot

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntamarkkinat 2015 Jukka Hakola, Veroasiantuntija Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntaliiton verotuloennuste 1.9.2015» Yleistaloudellinen

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Siilinjärven kunta. Talousarvio 2014 Taloussuunnitelma 2015 2016

Siilinjärven kunta. Talousarvio 2014 Taloussuunnitelma 2015 2016 Siilinjärven kunta Talousarvio 2014 Taloussuunnitelma 2015 2016 Hyväksytty kunnanvaltuustossa 16.12.2013 Talousarvio 2014 Taloussuunnitelma 2015-2016 Kansikuva: Visio Vuorelan rakentamisesta Etelä-Siilinjärven

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 41 TULOSSUUNNITELMA 42 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma 2013-2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvion 2013 valmistelusta Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvioon tehtävät muutokset. Käyttötalous Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Investoinnit

Vuoden 2015 talousarvioon tehtävät muutokset. Käyttötalous Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Investoinnit Vuoden 2015 talousarvioon tehtävät muutokset Käyttötalous Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Investoinnit Määrärahamuutokset Ta ennen Ta ennen Määrärahoihin tehtävät Ta muutoksen Ta muutoksen Toimi- muutosta

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Huomioitavaa - Espoon väkiluku kasvoi v. 2012 4 320 henkilöllä - Ulkomailta muutti 3 140 asukasta. Väestönkasvusta 50

Lisätiedot

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 1 9,6,2 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQDVXNDVWD 675$7(*,$ 1RSHDVXXQQLWHOPDOOLQHQNDVYXXXGLVWXPLQHQMDNHKLW\VMRWND WRWHXWHWDDQLQQRYDWLLYLVHVWLYHUNRVWRLWXPLVHQDYXOOD 7$92,77((7 ƒ

Lisätiedot

IIN KUNTA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET 2016 2018

IIN KUNTA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET 2016 2018 1 IIN KUNTA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET 2016 2018 Yleinen taloudellinen tilanne Kuntalaisiin ja kuntiin vaikuttava lainsäädäntö on voimakkaasti uudistumassa. Uusi kuntalaki

Lisätiedot

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio 9.9.2015 Minna Punakallio Bruttokansantuotteen volyymin muutos ed. neljänneksestä, % 9.9.2015 Minna Punakallio Työmarkkinoiden

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2011

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2011 KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 211 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2012 Nro 4 KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Toimintaperiaatteet Tässä taloussäännössä annetaan

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (15) Kuopion ja Juankosken yhdistymishallitus. Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (15) Kuopion ja Juankosken yhdistymishallitus. Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (15) Julkinen Kokoustiedot Aika maanantai klo 17:30-19:05 Paikka Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone Saapuvilla olleet jäsenet Pekka Kantanen, puheenjohtaja

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 1.7.2013 Tammi-toukokuu. Väkiluku maahan- Syntyn eet. muutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 1.7.2013 Tammi-toukokuu. Väkiluku maahan- Syntyn eet. muutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 1.7.2013 Tammi-toukokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen Kuntien välinen Netto- Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys muuttoliike maahan-

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP12 TP13 TA14 TPE14 Ero TPE / TA TOIMINTATUOTOT 51 110 54 938 394 54 714 021 54 262 557-451 464 Myyntituotot

Lisätiedot

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 Toiminta-ajatus Espoo Kaupunkitekniikka-liikelaitos rakentaa ja ylläpitää katu- ja viheralueita sekä kiinteistöjen

Lisätiedot

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Valkoinen sali 15.11.2011 Matti Väisänen OKM / Hallinto- ja budjettiyksikkö Hallitusohjelma: Hallitus rakentaa kehyspäätöksensä siten, että hallitusohjelmaan kirjatut

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Kuntatalouden trendit ja painelaskelmat. Raahen selvitysalue 1.9.2014 Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendit ja painelaskelmat. Raahen selvitysalue 1.9.2014 Heikki Miettinen Kuntatalouden trendit ja painelaskelmat Raahen selvitysalue 1.9.2014 Heikki Miettinen Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot ja oletukset Lähtötiedot 2012 tilinpäätöstiedot ja 2013 tilinpäätösten ennakkotiedot(tilastokeskus)

Lisätiedot

PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla

PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla Kuvaus pk yritysten kerrannaisvaikutuksista Pirkanmaan kunnissa Vuoden 2007 verotietojen perusteella Kunnallisjohdon seminaari Tallinna 20.05.2009

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 Vakka-Suomen Veden johtokunta 2.10.2014 1 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 2015-2017... 2 Myyntituotot 2015-2017... 3 Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014 Osavuosikatsaus 1.1. 2014 Väestömäärä syyskuussa 75 024 Joensuun väestömäärä oli syyskuun lopussa 75 024. Vuodenvaihteen 2013-2014 tilanteeseen nähden väestömäärä kasvoi 553 henkilöllä ja edellisen vuoden

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Suomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas

Suomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas Suomen vaihtoehdot Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas Talouskasvu vaisua Euroalue USA Kiina Japani Brasilia 6 BKT:n neljännesvuosimuutos, % 4 2 0-2 -4-6 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA. Luontevasti lähellä kaiken keskellä. Taloussuunnitelma 2010-2012. Talousarvio 2010. (sis. Investointisuunnitelma 2010-2014)

KIIKOISTEN KUNTA. Luontevasti lähellä kaiken keskellä. Taloussuunnitelma 2010-2012. Talousarvio 2010. (sis. Investointisuunnitelma 2010-2014) KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä Taloussuunnitelma 2010-2012 (sis. Investointisuunnitelma 2010-2014) Talousarvio 2010 Kunnanvaltuusto 16.12.2009 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on

Lisätiedot