YKSINÄISYYS ARGUMENTA-HANKKEESSA Tutkimus, media, järjestöt ja politiikka

Transkriptio

1 YKSINÄISYYS ARGUMENTA-HANKKEESSA Tutkimus, media, järjestöt ja politiikka Työpaja Cumulus City Kouvola Maanantai Mitä minä olen oppinut yksinäisyydestä Juho Saari, hankkeen johtaja, Tampereen yliopisto Aloitin yksinäisyystutkimuksen kirjoittamalla kirjan nimeltään Yksinäisten yhteiskunta (WSOY, 2010) ja päätin sen toimittamalla kirjan nimeltään Yksinäisten Suomi (Gaudeamus, 2016). Kuudessa vuodessa vahvistui sekä ymmärrykseni yksinäisyydestä että ilmiölähtöisestä poikkitieteellisestä tutkimuksesta. Edelliseen liittyen on edelleen aukkoja yksinäisyyden ja hyvinvoinnin/terveyden välisten mekanismien ymmärtämisessä sekä paneeliaineistojen käytössä. Aiheeseen liittyvää tutkimusta on kuitenkin kiitettävän paljon tekeillä. Jälkimmäisen osalta yksinäisyystutkijat joutuvat miettimään, onko järkevämpää rakentaa oma yksinäisyyden tutkimusohjelma vai enemmänkin pysyä erillisten tieteellisten kenttien osana. Kummallakin lähestymistavalla on etunsa ja haittansa, kun asiaa arvioi tutkimuksen edistyksen, luovan marginaalisuuden ja tutkimuksen rahoituksen kannalta. Nuo kuusi vuotta merkitsivät myös yksinäisyyden yhteiskuntapolitisoitumista. Siihen alettiin kohdentaa julkisia varoja. Samalla on kuitenkin ilmeistä, että politiikan kyky käsitellä yksinäisyyttä on rajallinen, koska vakiintuneet valtakeskukset pitävät asemansa ja resurssinsa ja yksinäisyyden vastaisten toimenpiteiden poliittinen valmistelu ja toimeenpano eivät ole ongelmatonta. Ryhmästä arjen yhteisöksi kestävää yhteisöllisyyttä luomassa Saini Suutari, Miina Sillanpään Säätiö Ikääntyvien yksinäisyys puhututtaa. Sosiaalinen eristyneisyys ja koettu yksinäisyys ovat terveys- ja hyvinvointiriskejä. Yhteisöllisyys ei ole uutta erilaista ryhmätoimintaa on kolmannella sektorilla esitetty ratkaisuksi yksinäisyyteen jatkuvasti. Minkälainen yhteisöllisyys oikeastaan lievittää yksinäisyyttä? Onko ratkaisu laittaa ihmisiä aina yhteen, kohtauttaa? Ryhmä tarjoaa mielekästä tekemistä arkeen, mutta mitä tapahtuu ryhmän päättymisen jälkeen onko yksinäinen sen jälkeen taas yksin? Neuvokkaiden naisten ryhmätoiminnan tavoitteena on luoda yksinäisyyttä kokeville ikääntyville naisille jatkuva, pysyvä yhteisö osaksi naisten arkea kestävää yhteisöllisyyttä. Uutta on ryhmien rakentaminen niin, että ne eivät ole tilapäisiä harrasteryhmiä, vaan prosessi kohti jatkuvuutta. Dokumentaristin hyödyntäminen "hankefilosofina Katarina Blomqvist, Yle Olen pohjakoulutukseltani FM (filosofia) ja teen radiodokumentteja. Olen ollut mukana Suomalaisten yksinäisyys -hankkeen jokaisessa työpajassa. Tein hankkeesta kymmenosaisen lyhytdokumenttien sarjan Kymmenen teesiä yksinäisyydestä. 1

2 Kerron puheenvuorossani, kuinka monin tavoin filosofisesti suuntautunutta dokumentaristia voi hyödyntää tutkimushankkeiden ja kolmannen sektorin toimijoiden hankkeiden näkyväksi tekemisessä. SPR:n ystävätoiminnan vapaaehtoiset Maaret Alaranta, SPR Punaisen Ristin ystävätoiminnan vapaaehtoisille tehtiin kysely alkuvuodesta Kyselyllä kartoitettiin vapaaehtoisten kokemuksia toiminnasta sekä heidän näkemyksiään kohtaamiensa asiakkaiden avun- ja palveluiden tarpeista. Kyselyyn vastasi 417 vapaaehtoista. Esittelen lyhyesti kyselyn tuloksia. Yksinäisyys mediassa Minna Malja, Itä-Suomen yliopisto Facebookin Yksinäisyys ei leviä -ryhmään on koottu Ampparit.com-uutisverkkopalvelusta yksinäisyyttä käsitteleviä julkaisuja Suomalaisten yksinäisyys -hankkeen aikana. Artikkelivarastossa on yhteensä arviolta noin juttua ajanjaksolta 9/2015 5/2017. Lähiluin ja luokittelin satunnaisotannalla 136 eri artikkelia (35 % julkaistuista), jotka on julkaistu ryhmässä Suomalaisten yksinäisyys -hanke erottui joukosta, sillä 32 % luokitelluista jutuista koski suoraan hankkeessa mukana olevia tahoja. Yksinäisyyttä oli käsitelty monin eri ilmaisumuodoin. Siitä oli tehty kirjoja, tutkimusartikkeleita, lehtiartikkeleita, elokuvia, videoita, lauluja, radio-ohjelmia, TV-ohjelmia, sarjakuvia, blogeja, maalauksia, valokuvia, klovneriaa, näytelmiä tai nukketeatteria. Otannassa selvisi, että yllättävän moni media tai julkaisutaho on julkaissut yksinäisyyttä käsitteleviä kirjoituksia: tarkastelemillani 136:lla artikkelilla oli 90 eri julkaisijaa. Vakiintuneiden mediatalojen lisäksi teemaa käsittelivät tutkimuslaitokset, yliopistot, erilaiset yksityiset ja julkisessa roolissa kirjoitetut blogit, kansalaisjärjestöt ja palveluntarjoajat. Yksinäisyyttä käsiteltiin myös todella monista näkökulmista: 136:lla artikkelilla oli vähintään 109 erilaista hakusanaa tai sisältöluokittelua. Jutunaiheet, kohderyhmät ja pääväittämät olivat todella monipuolisia ja onkin työlästä keksiä, mikä näkökulma olisi jäänyt niissä tyystin käsittelemättä. Perheen merkitys kirjoituksissa korostui, sillä 41 % kaikista jutuista käsitteli jollakin tavalla perhettä. Jutuista huokui myös huoli yksinäisistä lapsista: yli 18 % jutuista oli lasten yksinäisyydestä. Seuraavaksi eniten jutut käsittelivät aikuisuutta ja vanhemmuutta sekä nuorten ja vanhusten yksinäisyyttä. Joulun aika herkistää suomalaiset ajattelemaan yksinäisyyttä. Kalendaarijuhlista oli eniten juttuja joulusta; noin 12 % kaikista jutuista käsitteli yksinäisten joulua. Muista vuotuisjuhlista, kuten yksinäisten pääsiäisestä, ystävänpäivästä tai vapusta, oli jonkin verran kirjoituksia. Piilopaikkana organisaatiokaavio yksinäisyys työpaikalla Outi Köhler, Turun yliopisto/turun kauppakorkeakoulu Virallisessa organisaatiokaaviossa jokaisella on linkki muihin, mutta aamulla kun avaa työpaikan oven, astuu ihan toiseen maailmaan, epävirallisten suhteiden verkostoon. Verkosto voi olla väljä, kiinteä, tai rikki. Organisaatioon voi piilottaa ja sinne voi piiloutua. Väitöskirjatutkimukseni keskittyy yrityksen sisäiseen vuorovaikutukseen sekä sosiaalisten ja työhön liittyvien rakennetekijöiden rooliin siinä. Suhteiden tarkastelun yhteydessä löydöksenä avautui mm. yksinäisyys tiimitasolla. Tutkimuksessa yksinäisyyden merkitystä tarkastellaan menetettynä voimavarana yrityksen sisäisessä yhteispelissä. Alustuksessa kerron tarkemmin ilmiöstä. 2

3 Mielen hyvinvointia ja myötätuntoa opiskelijayhteisöihin! Leena Tuuttila, Nyyti ry Miten vähentää opiskelijoiden kokemaa yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden kokemusta? Kuinka vahvistaa yhteenkuuluvuutta ja hyvää fiilistä opiskelijayhteisöissä? Olemme Nyytissä tarttumassa tähän haasteeseen ja käynnistämässä uudenlaista vapaaehtoistoimintaa, jonka tarkoituksena on mielen hyvinvoinnin ja myötätunnon vahvistaminen opiskelijoilla. Toiminnan lähtökohtana on pop-up-henkisyys, monimuotoisuus ja ennen kaikkea opiskelijalähtöisyys. Ystäväpiiri-toiminnan tuloksia kymmenen vuoden ajalta Anu Jansson, Vanhustyön keskusliitto, Helsingin yliopisto Ystäväpiiri-toimintaa on toteutettu iäkkäiden ihmisten yksinäisyyden lievittämiseksi. Malli perustuu satunnaistettuun, kontrolloituun interventiotutkimukseen ( ), jossa toimintamalli paransi yksinäisyyttä kokevien iäkkäiden ihmisten hyvinvointia, terveyttä ja kognitiota sekä vähensi kuolleisuutta ja terveyspalveluiden käyttöä. Tietojemme mukaan kyseessä on ainoa tieteellisellä menetelmällä kehitetty lääkkeetön interventio, jota on implementoitu ja levitetty käytäntöön kymmenen vuoden ajan. Tutkimuksen tavoitteena on osoittaa 1) Ystäväpiiri-mallin levittyminen 2) miten ohjaajat ovat omaksuneet ryhmämallin 3) toiminnan vaikutukset ohjaajien ja ryhmäläisten näkökulmista. Tiedonkeruu suoritettiin ryhmiin osallistuneilta iäkkäiltä ihmisiltä (n=1041) ja ryhmänohjaajilta (n=319). Ryhmänohjaus noudattaa Ystäväpiiri-ryhmän struktuuria (suljettu, 6-8 ryhmäläistä, ohjaus parityöskentelynä) suhteellisen hyvin. Ohjaajien (91 %) tavoitteena on yksinäisyyden lievittyminen. Osallistujien keski-ikä vaihtelee välillä vuosittain, 85 % on naisia. Yhdeksän kymmenestä kokee yksinäisyyden lievittyvän ryhmätoiminnassa, kuusi kymmenestä jatkaa omatoimisia tapaamisia ohjatun ryhmän jälkeen. Mallia on pystytty levittämään laajalle: siihen on osallistunut yli iäkästä ihmistä ja ohjaajia on koulutettu yli 800. Myötätuntotaidoilla nuorten yksinäisyyttä vastaan: Tiedepohjaisen koulutusmodulin kehittäminen HelsinkiChallenge-kilpailussa Henrietta Grönlund, Helsingin yliopisto Alustus käsittelee HelsinkiChallenge-tiedekilpailun semifinaalissa parhaillaan kehittämäämme tiedepohjaista koulutusmodulia, jonka tavoitteena on ennaltaehkäistä nuorten aikuisten yksinäisyyttä ja ryhmistä pois sulkemista oppilaitoksissa. Modulin ydinidea on myötätunnon ja yksinäisyyden vaikutusten ja mekanismien vastakkaisuus. Tämän oivalluksen perusteella kehitämme ratkaisua, jolla yksinäisyyttä pyritään ehkäisemään myötätuntokoulutuksella. Oivallus syntyi keskeisesti osana Argumenta-hanketta, ja siihen perustuvaa koulutusmodulia ovat rakentamassa paitsi myötätuntotutkijat Helsingin yliopiston CoPassion-tutkimushankkeesta on myös Argumenta-hankkeen piiristä lisäkseni lasten ja nuorten yksinäisyyden asiantuntija Niina Junttila. Esityksessä kuvaan myötätunnon ja yksinäisyyden vastakkaiset mekanismit ja koulutusmoduli-ideamme tämänhetkisen muodon. 3

4 Tiistai 9.5. Yksin asumisen haasteita Tuloksia SY-tutkimuksesta Osmo Kontula, Väestöntutkimuslaitos, Väestöliitto Esitys perustuu vuonna 2014 kerättyyn Suomalaisten yksinäisyys (SY) -aineistoon, johon vastasi yhteensä yksinasuvaa aikuista ympäri Suomea. Aineistosta käy ilmi kuinka suuri osa yksinasuvista tunsi itsensä yksinäiseksi, millaisia ongelmia yksinäisyyteen liittyi ja millaisin keinoin yksinäisyyttä oli kompensoitu. Noin yksinasuvaa kirjoitti tarkemmin siitä miltä yksinäisyys heistä tuntui. Näistä puhuttelevista kirjoituksista esitetään esimerkkejä. Voiko yksinäisyyttä ylläpitäviä ajatusvääristymiä koodata uudelleen? Niina Junttila, Turun yliopisto Lapsuudessa koettu yksinäisyys voi vaikuttaa ihmisen koko tulevaisuuteen. Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksessa analysoimieni tulosten mukaan pojat, jotka 8-vuotiaina olivat yksinäisiä ja ilman kavereita, olivat kymmenen vuoden kuluttua paitsi edelleen muita yksinäisempiä, myös ahdistuneempia, masentuneempia, somaattisesti oireilevampia ja raportoivat muita useammin omasta aggressiivisesta ja normeja rikkovasta käyttäytymisestään. Lapsuudessaan yksinäiset pojat kertoivat armeijaiässä myös muita useammin itsensä tahallisesta vahingoittamisesta, itsemurha-ajatuksista ja kuolemantoiveista. Masin ja kumppaneiden meta-analyysissä parhaimmiksi yksinäisyyttä vähentäviksi interventioiksi nousivat sellaiset, joissa tavalla tai toisella oli mukana kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmiä. Erityisesti avainasemassa vaikuttivat olevan keinot, joilla yksinäisyyteen usein liittyviä ajatusvääristymiä pyrittiin oikomaan. Esityksessä tarkastellaan yksinäisten kirjoituksissaan esille tuomia ajatusvääristymiä ja mietitään niiden sekä yksilö- että yhteisötason uudelleenkoodaamisen mahdollisuuksia. Yksin vietetty aika lisääntyy Timo Anttila & Armi Mustosmäki, Jyväskylän yliopisto Sosiaalisten kontaktien puute ennustaa aikaisempien tutkimusten mukaan monia yksilön kannalta negatiivisia taloudellisia, sosiaalisia ja terveyteen liittyviä hyvinvointivaikutuksia. Yksin oleminen ja yksinäisyys ovat hyvinvointivajeita ja syrjäytymistä tuottaessaan myös sosiaalipoliittisesti tärkeitä ilmiöitä. Tutkimuksemme tavoitteena on tarkastella suomalaisten tilastoaineistojen avulla sosiaalisen kanssakäymisen muutosta Suomessa viimeisen 20 vuoden aikana. Tilastokeskuksen ajankäyttöaineistoihin (vuosilta ; ; ) perustuva analyysi kertoo, että suomalaisten yksin ilman toisen ihmisten kasvokkaista seuraa viettämä aika on lisääntynyt merkittävästi (lisääntymistä 108 minuuttia/vuorokausi). Yksin vietetyn ajan kasvu on nähtävissä sekä miehillä että naisilla ja kaikissa ikäryhmissä. Kasvokkaisen vuorovaikutuksen väheneminen ei ole ainoastaan suomalainen ilmiö. Useat kansainväliset tutkimukset ovat kiinnittäneet huomion sosiaalisen kanssakäymisen uuteen, vähemmän yhteisölliseen, luonteeseen. Ilmiötä on selitetty niin yksilöllistymisellä, vapaa-ajan privatisoitumisella, teknologiavälitteisen sosiaalisuuden lisääntymisellä kuin rakenteellisilla muutoksillakin. Olemme erityisesti kiinnostuneita siitä, missä määrin yksin oleminen koskettaa eri ryhmiä yhteiskunnassa. Tarkastelemme, missä määrin yksinolo liittyy vastaajan ominaispiirteisiin, perhesuhteisiin ja rakenteellisiin tekijöihin (esim. ikä, sukupuoli, sosioekonominen asema, asuinalue). Kysymme myös, 4

5 miten yksinolo on yhteydessä ajankäyttöön (esim. eri vapaa-ajan käytön muotoihin ja tietokoneella vietetyn ajan määrään). Yksinäisyys ja Yhteisvastuu Tapio Pajunen, Yhteisvastuu Yksinäisyyden rooli ja merkitys suomalaisessa huono-osaisuudessa on tullut jatkuvasti vastaan niin Yhteisvastuukeräyksen tulevia hankkeita ja teemoja valittaessa kuin käynnistyneiden hankkeiden toiminnoissa. Yhteisvastuukeräys on viime vuosina omissa kampanjoissaan ja keräyskohteissaan nostanut vahvasti esiin yksinäisyyden. Keskeiset yksinäisyyteen tarttuneet kampanjamme: 2011 kampanjassa teemana oli nuorten yksinäisyyden torjuminen. Kerätyillä varoilla MLL, SPR ja Suomen mielenterveysseura yhteistyössä seurakuntien nuorisotyön kanssa käynnistivät Yhteisvastuu nuoresta -hankkeen, jossa luotiin uusia sekä tehostettiin olemassa olevia toimintoja nuorten yksinäisyyden torjumisessa kampanjoitiin vanhusten yksinäisyyden torjumiseksi. Kerätyillä varoilla käynnistettiin etsivän ja osallistava vanhustyön IkäArvokas-hanke, jossa luotiin uusia keinoja niiden yksinäisten vanhusten tavoittamiseen, jotka ovat myös palvelujen ulkopuolella. Toimintoja pilotointiin noin kymmenellä paikkakunnalla. Mallin systemaattinen jalkauttaminen käynnistyy kampanjoitiin Suurella sydämellä, jonka ytimenä oli seurakuntien vapaaehtoistoiminnan kehittäminen ja tehostaminen. Lähimmäispalvelu- ja ystävätoiminta ovat keskeisiä seurakuntien vapaaehtoistoimintoja. Vapaaehtoisten auttajien ja ystävien määrä on viisinkertaistunut hankkeen kahden ensimmäisen vuoden aikana. Yhteisvastuun muissakin hankkeissa esimerkiksi vuoden 2014 saattohoitohankkeessa yksinäisyys nousi yhdeksi keskeiseksi kysymykseksi. Läheistään surevien yksinäisyyteen on hankkeessa käynnistetty runsaasti vertaistukeen perustuvia ohjattuja sururyhmiä. Vuoden 2016 keräyksen hankkeessa kumppanina on Suomen Partiolaiset ja siinä on tarkoitus luoda sata uutta tapaa tehdä partiota. Hankkeen toimintojen ytimessä ovat sosiaaliset verkostot ja yksinäisyyden torjuminen. Hankkeessa kehitetään toimintamuotoja, jotka mahdollistavat mm. aisti-, liikunta- ja kehitysvammaisten sekä maahanmuuttajien osallistumisen partioon. Lisäksi hankkeessa muodostetaan toimintoja eri syistä syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten tukemiseen partion yhteisöllisyyden ja yhdessä tekemisen kautta. Yksinäisyys peruskouluyhteisössä Matti Rimpelä, Me-säätiö, Tampereen yliopisto Esityksessäni tarkastelen koulujen yksinäisyyttä suhteessa toisiinsa ja koko toimintaympäristöön sekä opettajan autonomiaa yksinäisyyden tuottajana. Miten persoonallisuudella opettaminen, 'pedagoginen rakkaus' ja suhde koulun muihin ammattihenkilöihin vaikuttaa yksinäisyyteen ja millaista on opettajan osaaminen luokan tai ryhmän toiminnan ohjaamisessa? Millaista on oppilaiden yksinäisyys yleensä ja erityisesti suhteessa toisiin oppilaisiin ja koulun ammattihenkilöihin miten oppilaaseen vaikuttavat muut kehitysyhteisöt ja kokemus niistä, ammattihenkilöiden ymmärrys ja koulun käytännöt? Millaista on vanhempien yksinäisyys suhteessa kouluyhteisöön, sen ammattihenkilöihin? Miten vanhemmat käsittävät koulun kulttuurin, sen kielen erot sekä muut kohtaamisen haasteet? Yksinäisyyden lievittäminen ja ennaltaehkäisy Iltatupa-hankkeessa Hanna Uotila, Amurin Teon Tupa ry, Iltatupa-hanke Iltatupa-hankkeen tavoitteena on vahvistaa ikäihmisten hyvinvointia, vähentää ja ennaltaehkäistä syrjäytymistä ja lisätä ikäihmisten osallistumisen mahdollisuuksia. Hankkeessa keskeisessä roolissa 5

6 on etsivä vanhustyö. Hanke tarjoaa myös mahdollisuuksia vapaaehtoistyöhön. Hankkeessa pureudutaan yksinäisyyden lievittämiseen ja ennaltaehkäisyyn kolmella tasolla. Yksilötasolla tarjotaan erilaisia välineitä osallisuuden ja sosiaalisten kontaktien lisäämiseen ja mielekkääseen tekemiseen. Yhteisötasolla matalan kynnyksen kohtaamispaikka mahdollistaa yhdessäoloa ja lisää alueellista yhteisöllisyyttä. Yhteiskuntatasolla hankkeessa pyritään lisäämään tietoa ikäihmisten yksinäisyydestä heidän kanssaan työskentelevien ihmisten keskuudessa. Kansalaiskeskustelua pyritään herättelemään erilaisin kampanjoin. Toiminnan vastavuoroisuuden merkitys yksinäisyyden torjunnassa Timo Lampinen, Tmi Timo T. Lampinen Esityksessä vertaillaan historiatiedon, aikalaiskeskustelun ja käytännön kehittämiskokemusten tuella erilaisten yksinäisyyden vähentämistapojen tehokkuuseroja. ********************* Työpajan loppukoonti Juho Saari Suomalaisten yksinäisyys -hanketta voidaan tarkastella muutaman avainkäsitteen kautta: 1) Vaikuttavuus Mikä on hankkeen lopullinen vaikuttavuus? Millä tavalla olemme voineet vaikuttaa kansalaisyhteiskunnan, kirkon tai STEA:n avulla yksinäisyyteen? Tutkijat vakuuttivat tutkimustarpeen, hankkivat rahoituksen, mutta ovatko he osanneet tuotteistaa tutkimusta siten, että tulevissa palveluissa toiminta olisi yksinäisiä paremmin huomioivaa? Onko tiedon vaikuttavuudella merkitystä rahoittajalle ja yhteiskunnalle? 2) Yksinäisyyden sukupuolittuminen Nykytilanteessa naiset tuottavat palveluja naisille. Tarvitaan myös formulankatkuista ja makkaranhajuista palvelua, joka olisi erityisesti suunnattu yksinäisille miehille. 3) Luokka Järjestöt tuottavat palveluja keskiluokalle. Miten voitaisiin puhutella duunariperheitä? 4) Toiveita medialle Y-sanasta on kohta koettu jo eräänlainen kyllääntymispiste mediassa. Tarvitaan tarkempaa näkökulmaa eriytyneistä ja marginaaliin jäävistä ilmiöistä. 5) Maahanmuuttajakysymys Miten maahanmuutto ja yksinäisyys liittyvät toisiinsa? Pitäisikö meillä olla tutkimuksellista ymmärrystä vaikkapa Lähi-Idästä tulleiden yksinäisyyttä kohtaan? 6) Yksinäisyyden mekanismit Kuinka paljon yksinäisyys on ihmisen omien tekojen seurausta? Millaiset mekanismit vaikuttavat ilmiön makrotasolla ja mikrotasolla? Voiko myötätuntoa lisätä? 7) Yhteiskunnan muutokset Ystäväyhteiskunnan nousu on osoittanut, että toinen ihminen on parasta perusturvaa. Suomessa ja Liettuassa käännytään eniten ystävien puoleen, viranomaisen ohella. Yksinasumisen ongelmat ja työnjaon muutokset vaikuttavat myös yksinäisyyteen. 8) Jatko STEA ylläpitää jatkossa yksinäisyyshankkeita rahoituksen lisäksi. Hankkeeseen osallistuneiden olisi hyvä tavata kerran vuodessa työpajassa ja varmistaa tietojenvaihto. 6