Tiina Kiviranta 2012

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tiina Kiviranta 2012"

Transkriptio

1 Tiina Kiviranta 2012

2 case Haapajärven Ammattiopisto Opinnäytetyö Ammatillinen opettajankoulutus 2012 Tiina Kiviranta

3 OPINNÄYTETYÖ Työn nimi Osuuskunnan perustaminen 2. asteelle case Haapajärven Ammattiopisto Tekijä Tiina Kiviranta Hyväksytty Hyväksyjä Anna Alftan

4 TIIVISTELMÄ Tekijä Tiina Kiviranta Vuosi 2012 Työn nimi Osuuskunnan perustaminen 2. asteelle - case Haapajärven Ammattiopisto TIIVISTELMÄ Yrittäjyyskasvatus on Kataisen hallituksen hallitusohjelman painopistealueita ja siksi monet koulutuksen järjestäjät ovat tarttuneet yrittäjyyskasvatuksen haasteeseen ja pyrkineet viemään opetusta pois luokkahuoneista lähemmäs oikeaa työelämää. Yrittäjyyskasvatus ei ole pelkästään yrittäjänä tarvittavien faktatietojen oppimista vaan sen on käytännön yrittäjämäistä toimintaan kaikkialla työelämässä. Kaikilla 2. asteen opiskelijoilla on pakollisena viisi opintoviikkoa yrittäjyyskasvatusta opinnoissaan. Jokilaaksojen Koulutuskuntayhtymässä (JEDU) on keväällä 2012 tehty päätös, että JEDU:ssa perustetaan osuuskunta tukemaan opetusta ammatillisissa oppilaitoksissa. Tämän vuoksi olen tässä opinnäytetyössä tarkastellut yrittäjyyskasvatusta ja osuustoimintaa yleensä luoden näiden taustatietoja henkilöstölle osuustoimintaa varten. Toisena tavoitteena oli tehdä Haapajärven Ammattiopistolla henkilöstölle kysely koskien osuustoimintaa, jotta saataisiin JEDU:lle pohjaa osuuskunnan perustamiseen ja nähtäisiin onko asiasta kiinnostunutta henkilökuntaa. Osuustoiminta on tarkoitus kuitenkin vahvasti liittää opetustyöhön, jolloin se vaatii opettajien innostunutta mukanaoloa osuuskunnassa. Osuuskunta ja etenkin osuuskunnassa tapahtuva työssäoppiminen yrittäjänä on käytössä 11 koulutuskuntayhtymässä, joten sen on todettu soveltuvan hyvin oppimiseen 2. asteella. Tässä mallissa 2. asteen opiskelijat suorittavat ammattiaineiden työssä oppimisen osuuskunnassa hankkien itse työpaikkansa ja huolehtien myös tarjousten teosta, laskutuksesta sekä jälkilaskelmista. Osuustoiminnan mahdollistama erilainen oppimisympäristö on ollut opiskelijoita ja opettajia motivoivaa mistä johtuen oppiminen on ollut entistä laadukkaampaa. Haapajärven Ammattiopistolla tekemääni sähköpostikyselyyn vastausprosentti oli 28. Pieneksi jäänyt vastausinnokkuus johtuu varmastikin muutosvastarinnasta ja siitä ettei asiaa koeta omaksi. Kyselyyn sain kuitenkin erittäin kehittäviä ja hyviä vastauksia liittyen osuustoimintaan ja toimeksiantaja on niihin tyytyväinen. Olen myös saanut muutaman kollegan innostumaan hankkeesta, joten pääsemme lähtemään liikkeelle jo vuoden 2013 aikana. Avainsanat osuustoiminta, yrittäjyyskasvatus, työssäoppiminen Sivut 32 s.

5 SISÄLLYS 1 JOHDANTO YRITTÄJYYSKASVATUS 2. ASTEELLA Yleistä Yrittäjyyskasvatuksen arvioinnista Miksi yrittäjyyskasvatus on tärkeää? Työssäoppiminen yrittäjänä Opettaja valmentajana? OPISKELIJA YRITTÄJÄKSI? Yritysmuotojen vertailu Miksi osuuskunta? Minkälainen osuuskunta? OSUUSKUNNAN PERUSTAMINEN Käytännön viralliset toimet Muita toimia perustamiseen liittyen KYSELY OSUUSTOIMINNASTA HAAPAJÄRVEN AMMATTIOPISTON HENKILÖKUNNALLE Kyselyn sisältö Vastausten analysointia Miksi osuuskunta Haapajärven Ammattiopistolle? Miksei osuuskuntaa, mitä uhkia? Mitä opiskelijat voisivat tehdä osuuskunnassa? Lähtisitkö itse mukaan? Miksi lähtisit/et lähtisi? Opetus ja oppiminen osuuskunnassa. Mitä mahdollisuuksia se suo? Milloin opiskelijan olisi hyvä liittyä osuuskuntaan? TYÖN TULOKSET JA JATKOSUUNNITELMAT LÄHTEET... 31

6 1 JOHDANTO Suomessa on ollut osuustoimintaa ja 1800-luvun loppupuolelta asti. Silloin Hannes Gebhard ja hänen vaimonsa Hedvig Gebhard toivat osuustoiminta-aatteen Suomeen. Osuuskuntia on Suomessa enimmillään ollut 1930-luvulla kuutisen tuhatta ja vuonna 2010 niitä oli noin (Pellervo-seura ry ) YK on julistanut vuoden 2012 kansainväliseksi osuustoimintavuodeksi. Tämän vuoden on tarkoitus edistää tietämystä osuustoiminnasta, rohkaista ihmisiä toimimaan osuuskunnissa ja kannustaa eri maiden hallituksia kehittämään osuuskuntien synnylle ja kasvulle suotuisaa toimintaympäristöä. (YK 2012.) Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymässä (JEDU) on päätetty myös tarttua haasteeseen ja tarjota opiskelijoille sekä työntekijöille mahdollisuus kehittää itseään osuustoiminnan parissa. Vuoden 2012 aikana kartoitetaan osuuskunnan perustamiseen tarvittavat perustiedot, laaditaan osuuskunnan säännöt ja jäsenyyden ehdot, sovitaan yhteiset toimintatavat, kartoitetaan oppilaitoksissa oleva osaaminen sekä oppilaitosten kiinnostus lähteä mukaan osuustoimintaan. Ajatuksena on, että JEDUun perustettaisiin vuoden 2013 alussa Jedupaja OSK, johon sitten rekisteröitäisiin aputoiminimenä oppilaitoskohtaiset osuuskunnat. Tämä menettely säästää rekisteröintikustannuksia ja vähentää hallintokustannuksia merkittävästi. JEDUssa on tavoitteena, että vuoden 2014 aikana kaikissa oppilaitoksissa toimisi oma osuuskunta. Tässä opinnäytetyössä tavoitteenani on selvittää yleisiä osuuskunnan perustamiseen liittyviä käytänteitä sekä kartoittaa millaista osuustoimintaa Haapajärven ammattiopiston opiskelijat ja opettajat voisivat harjoittaa. Tarkoitus on myös analysoida yrittäjyyskasvatuksen periaatteita ja niiden hyödyntämistä osuustoiminnassa. 1

7 2 YRITTÄJYYSKASVATUS 2. ASTEELLA 2.1 Yleistä Jyrki Katainen sanoo hallitusohjelmassaan: Koulutuksen työelämäyhteyksiä, sekä tietoa kansalaisen työntekijän sekä yrittäjän oikeuksista ja velvollisuuksista antavaa työelämä- ja yrittäjyyskasvatusta vahvistetaan kaikilla koulutusasteilla (Valtioneuvosto 2011). Yrittäjyyskasvatus ei ole pelkästään sitä, että opetetaan opiskelijalle yritystoimintaa, yrityksen perustamista, verotusta tai kirjanpitoa. Eräs yrittäjyyskasvatuksen perusajatuksista on se, että opiskelija osaa tunnistaa omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Näiden pohjalta nuori osaa hakeutua oikeanlaiseen koulutukseen sekä työpaikkaan. Yrittäjyyskasvatuksessa huomioidaan myös se, että meidän kaikkien tulee osata toimia yhdessä muiden kanssa. Yrittäjyyskasvatus on opettajan apuna, kun hän haluaa rakentaa opettaviin aiheisiin uusia näkökantoja ja saada niiden avulla erilaiset oppijat innostumaan opetuksesta ja kantamaan vastuun omasta oppimisestaan. Oppijoiden tulee miettiä ja tunnistaa omat vahvuutensa ja heikkoutensa kyetäkseen kehittymään. Oppijan tulee myös kyetä analysoimaan omaa oppimistaan, jotta jatkuva kehittyminen olisi mahdollista. Yrittäjyyskasvatuksen tarkoituksena on auttaa opiskelijoita tunnistamaan yrittäjämäiset mahdollisuudet ja käyttämään niitä hyväkseen. Näitä mahdollisuuksia ovat tilanteet, joissa on mahdollista myydä jotain tuotetta tai palvelua suuremmalla hinnalla kuin mitä sen tuottaminen maksaa. Tähän oppilaitoksen yhteydessä toimiva osuuskunta sopii erinomaisesti, koska opiskelijat ovat työsuhteessa osuuskuntaan ja heidän täytyy tuotteita tai palveluita myydessä itse hinnoitella ne. Keskeistä osuuskunnan toiminnassa on myös ideoida asioita yhdessä sekä tehdä niitä yhdessä. Yrittäjän taitoihin kuuluvat muun muassa epävarmuuden sietäminen, riskinottokyky, mahdollisuuksien havainnointi, innovaatiokyky, yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot sekä kyky luoda erilaisia verkostoja ja toimia niissä. Kaikkia näitä taitoja pääsevät osuuskunnan jäsenet harjoittamaan oppilaitoksessa toimivassa osuuskunnassa opettajien ja muiden jäsenten tukiessa heidän toimintaansa. 2

8 Pihkalan ja Ruskovaaran (2011, 53) mukaan yrittäjyyskasvatuksen tavoitteita voidaan määrittää seuraavasti: 1. Yrittäjyys on yhteiskunnalle merkittävä asia. Tämä edellyttää opiskelijoilta yrittäjyysmyönteistä asennetta. 2. Opiskelijoiden tulisi oppia yrittäjämäinen tapa toimia ja havainnoida ympäristöä. Siksi esimerkiksi vastuullisuus ja tiimityötaidot ovat tärkeitä. 3. Yrittämisen tulisi olla opiskelijoille niin tuttua, että he voisivat pitää sitä realistisena tapana työllistyä. Remeksen mukaan (2001, 370) yrittäjyyskasvatus voidaan jakaa kolmeen osaan: ulkoiseen yrittäjyyteen sisäiseen yrittäjyyteen omaehtoiseen yrittäjyyteen. Opetettaessa ulkoista yrittäjyyttä keskitytään business-ajatteluun ja siihen liittyviin käytännön asioihin. Sisäistä yrittäjyyttä kehitettäessä panostetaan yhteistoiminnalliseen pedagogiikkaan. Omaehtoinen yrittäjyys taas liittyy itsensä löytämiseen ja kehittämiseen sekä kehittämisen halun aikaansaatiin. Omaehtoiseen yrittämiseen liittyy myös oman toiminnan reflektointi ja sen avulla tehtävät johtopäätökset. Oppiminen yrittäjyyskasvatuksessa on oppijan mahdollisuuksia laajasti kehittävä tehtävä, jonka avainsanoja ovat avoimuus, vastuullisuus ja vapaus (Remes 2001, 379). Kuvio 1. Yrittäjyyden muodot. (Kyrö 2001) 3

9 Yrittäjyyskasvatus on käsitteenä haastava ja moninainen. Kyrö ja Ripatti (2006) ovat täydentäneet kuviossa 1 esitettyä käsitteen määrittelyä jakamalla yritäjyyden seuraavasti: 1. yksilön yrittäjämäinen toimintatapa 2. ulkoinen yrittäjyys eli pienyrityksen omistaminen ja johtaminen 3. organisaatioyrittäjyys eli organisaation kollektiivinen toimintatapa 4. sisäinen yrittäjyys, joka liittyy yksilön sekä organisaation yrittäjämäiseen toimintatavan dynamiikkaan. Yrittäjyyden eri muodot ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Yrittäjyydessä pohjalla on aina ihmisen luoma toiminta. Yksilönä yrittäjä on vapaa, kokonaisvaltainen ja uniikki toimija, joka havainnoin ympärillään olevia mahdollisuuksia eri tavoin ja soveltaa uutta tietoa ottaen samalla vastuun omasta elämästään. Tärkeää on, että yrittäjä tutkii ympäristöään ja osaa ottaa sen suomat tilaisuudet käyttöönsä epäonnistumisen uhallakin. Yrittäjän tulee on kekseliäs ja uskaltaa tehdä asioita uudella tavalla. (Kyrö ym. 2006, 6.) Yrittäjyyskasvatuksen pedagogisen toimintatehtävän mukaan oppiminen on oppijan kykyjä ja mahdollisuuksia kehittävää toimintaa. Tämän toiminnan tärkeinä lähtökohtina ovat avoimuus, vapaus ja vastuullisuus. Oppimista voidaan pitää omakohtaisena ja merkittävänä kokemuksena, joka on vuorovaikutteinen prosessi ja siihen kytkeytyy kokonaisvaltainen tuotteen/tehtävän kehittäminen (Remes 2001, 379). Pohdittaessa opettamista yrittäjyyskasvatusen näkökulmasta tulee huomioida ettei lähtökohta ole milloinkaan teoreettinen. Opettajan tulee saada aikaan oppimisympäristö, jossa opiskelija itse kehittää uusia tapoja suoriutua tehtävistä. Opiskelijan tulee myös oppia tuntemaan, näkemään ja kertomaan muille oppimastaan ja ajatuksistaan. Hänen tulee henkilökohtaisesti sisäistää tieto ja taito, jotta opettaja hänelle haluaa opettaa. Opiskelijan tulee siis olla aktiivinen toimija oppimisprosessissaan eikä passiivinen tiedon vastaanottaja. (Kyrö ym. 2006, 8.) Opettajana ei voi eikä pysty osamaan kaikkea sitä tietoa ja taitoa, joita opiskelijat opiskelevat. Tärkeänä osana nykypäivän oppimista on oppiminen autenttisesta oppimisympäristössä, kuten työpaikoilla tai vaikka koululla toimivassa osuuskunnassa. Tässä mielessä opettajan tulee ymmärtää yrittäjyyskasvatus enemmän opetuksen menetelmänä kuin ainoastaan opetuksen sisältönä. Toisella asteella tulisi opettajien hyödyntää tätä näkökulmaa kaikessa opetustyössään ja antaa nuorten itse oppia. (Lepistö 2011, 13.) Opettajan tulee uusia oppimisympäristöjä luodessaan miettiä miten opetussuunnitelmassa pysyen annetaan opiskelijoille mahdollisuus luoda uutta ja keksiä itse, saada oppijat ottamaan vastuu omasta oppimisestaan. Kun luodaan uusia ympäristöjä oppia voidaan samalla avata oppilaitosta oppijoiden arjen ja muun yhteiskunnan suuntaan. Tässä kohden yrittäjyyskasvatus on loistava vaihtoehto. Sen tulisi olla oppijoiden 4

10 asennetta muokkaavaa sekä yritteliäisyyttä kehittävää. Oppijoiden toimeliaisuuden kehittäminen kasvattaa heidän uskoa omaan itseensä ja omaan oppimiseensa. He sitoutuvat oppimisprosessiin ja kokevat, että ovat sen haltijoita ja uskovat voivansa aidosti vaikuttaa asioihin. Opetusministeriö on linjannut Yrittäjyyskasvatuksen suuntaviivoissa (2009), että yrittäjyyskasvatus on osa elinikäistä oppimista, jossa ihmisen koulutus- ja oppimispolkujn eri vaiheissa yrittäjyyteen liittyvät valmiudet kehityvät ja täydentyvät. Yrittäjyyskasvatuksessa kyse on elämänhallinnan, vuorovaikutuksen ja itsensä johtamisen taidoista, kyvystä innovaatioihin ja muutosten kohtaamiseen. Koulutuksen ja kasvatuksen tehtävä on tukea yrittäjyyden kehittymistä toimintatavaksi, jossa asenne, tahto ja halu toimia yhdistyvät tietoihin ja korkeaan osaamiseen. Opetusministeriön linjauksen mukaan toisella asteella syvennetään yrittäjyyskasvatuksen osaamista ja mukaan tulee ottaa myös yritystoimintaan liittyvät valmiudet. Tähän linjaukseen soveltuu erinomaisesti opiskelijan toiminta oikeassa yrityksessä, kuten osuuskunnassa. Yrittäjyyskasvatuksen suuntaviivoissa (Opetusministeriö, 2009) pidetään tärkeänä verkostoitumista. Verkostoitumalla eri yhteistyötahojen kanssa voidaan kehittää kasvatuksen ja opetuksen tavoitteita ja sisältöjä, oppimisympäristöjä sekä toimintakulttuuria, joissa oppijan yrittäjämäiset valmiudet ja elämänhallinta vahvistuvat. Näin oppijalla kehittyvät tiedolliset, taidolliset ja asenteelliset valmiudet sekä toimintatapa, jotta hän kykenee toimimaan yrittäjämäisesti omassa henkilökohtaisessa elämässään yhdssä toisten kanssa. Tämän toiminnan tavoitteena on vahvistaa sitä, että oppijan on helppo toimia tulevaisuuden työmarkkinoilla, joko yrittäjänä tai toisen palveluksessa. Yrittäjyyskasvatuksen toimenpiteiden tavoitteena on myönteisten asenteiden lisääminen, yrittäjyyteen liittyvien tietojen ja taitojen kehittäminen, uuden yrittäjyyden aikaansaaminen, yrittäjien ja yrityksissä olevan henkilöstön osaamisen kehittäminen sekä yrittäjämäinen toimintatapa työpaikoilla ja kaikessa muussakin toiminnassa. Yrittäjäjyyskasvatus perustuu elinikäiseen oppimiseen ja verkostomaiseen toimintatapaan. (Opetusministeriö 2009.) Muuttuvassa yhteiskunnassa yrittäjiltä vaadittava osaamistaso on noussut. Tämä lisää vaatimuksia myös suomalaiselle koulutusjärjestelmälle. Noin 30% yrittäjistä on ammatillinen koulutus, 3% on suorittanut ammattikorkeakoulututkinnon ja akateemisia yrittäjiä on 9%. (Opetusministeriö 2009.) Opetusministeriön (2009) mukaan yrittäjämäinen ja yrittäjyyteen suuntaava toimintatapa on oppilaitosten menestystekijä. Tämä perustuu kaikkien oppijoiden aktivoimiseen ja tässä Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä on voimakkaalla tahtotilalla mukana. Oppilaitoksen tehtävänä on yrittäjämäisessä toimintakulttuurissa kasvattaa oppija vastaamaan itsestään ja tekemisistään, rohkaista ottamaan uusia askelia 5

11 epäonnistumisen uhallakin sekä kehittää valmiuksia ja keinoja vaikuttaa osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan. Oppilaitoksissa koulutukselliset haasteet liittyvät oppimisympäristöjen kehittämiseen. Yrittäjyyttä tukevassa oppimisympäristössä tärkeitä ovat seuraavat asiat: oppijan oma aktiivisuus opiskellaan reaalimaailmaa vastaavassa tilanteessa oppijoilla on mahdollisuus olla suoraan vuorovaikutuksessa yrittäjyyden kanssa opetus rakennetaan vurovaikutukselle ja ongelmanratkaisulle oppija saa tukea erilaisten asiantuntijoiden verkostosta opettaja on organisaattori, ohjaaja ja oppimisympäristön suunnittelija, ei niinkään tiedon jakaja (Opetusministeriö 2009). Tällaisessä oppimisympäristössä vastuu oppimisesta on oppijalla, häntä kannustetaan tekemään itse, ohjataan hänet huomaamaan mahdollisuuksia ja kannustetaan häntä tarttumaan niihin, vahvistetaan oivaltavaa ja keksivää oppimista, tuetaan luottamusta omiin kykyihin, annetaan mahdollisuuksia riskien ottamiseen sekä ohjataan tavoiteelliseen työskentelyyn toisten kanssa. (Opetusministeriö 2009.) Yrittäjyyskasvatusmainen opetus voi tapahtua kokonaan tai osittain avoimessa oppimisympäristössä. Tälläisessä oppimisympäristössä opettaja ei suunnittele kurssia kokonaan etukäteen vaan opiskelijalla on mahdollisuus itse luoda tavoitteensa sekä suunnitella opiskelunsa. (Ahvenharju & Tukkimäki-Hildén 2011, 152.) Nykyisellään toisella asteella opintoihin kuuluu viisi opintoviikkoa yrittäjyys- ja yritystoimintaopintoja sekä 20 opintovikkkoa työssöoppimista. Näin kaikki opiskelijat saavat perustiedot yritystoiminnasta sekä valmiudet toimia yrittäjämäisesti työntekijänä. Tätä on Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän kaikissa oppilaitoksissa tarkoitus vahvistaa osuustoiminnan avulla vimeistään vuoteen 2014 mennessä Yrittäjyyskasvatuksen arvioinnista Yrittäjyyskasvatuksen arvioinnissa tulee keskittyä oppimisprosessiin ja sen aikana tapahtuvaan taitojen oppimiseen sekä opiskelijan omakohtaiseen arviointiin. Tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää kaiken oppimisen olevan arvokasta tapahtuupa se harrastuksissa, kotona tai oppilaitoksessa. Tärkeää on osata siirtää opittu asia uuteen yhteyteen ja yhdistää sitä aiemmin opittuun. Arvioinnissa käyttää vaihtelevia arviointitapoja ja antaa sijaa itsearvioinnille sekä vertaisarvioinille. (Ahvenharju ym. 2011, 152.) 6

12 Tiikkalan ja Seikkula-Leinon (2011, 164) tutkimusten mukaan yrittäjyyskasvatuksessa tulisi arvoida ensisijaisesti prosessia, oppijan sitoutumista, tahtoa ja motivaatiota (Kuvio 2). Toiseksi arvioinnin kohteena tulisi ko. tutkimuksen mukaan olla opiskelijan aktiivisuus, innostuneisuus ja omatoimisuus. Vimeiseksi tulisi arvoida oppimistuloksia. Kyseisen tutkimuksen mukaan yrittäjyyskasvatuksen arviointia tarvitaan oppimisen motivoimiseksi. Samassa yhteydessä todettiin, että tärkein yrittäjyyskasvatuksen arviointimenetelmä on itsearviointi. Seuraavilla sijoilla olivat vertaisarviointi, portfolio, keskustelu ja lomake. Tiikkalan ja Seikkula-Leinon (2011, 165) tutkimuksen mukaan yrittäjyyskasvatuksen arviojana tärkein on opiskelija itse, sitten opettaja ja vanhemmat. Neljänneksi tärkeimpänä pidettiin yrittäjiä ja viidenneksi elinkeinoelämän ja järjestöjen edustajia. Yrittäjyyskasvatusta on tärkeintä arvioida prosessin aikana. Toiseksi tärkeimmäksi ajankohdaksi nousi hetki heti prosessin jälkeen ja kolmanneksi ennen prosessia. Vähiten tärkein ajankohta oli viiveellä prosessin jälkeen. (Tiikkala & Seikkula-Leino 2011, 165.) 7

13 1. Järjestelmätaso Lait, jotka liittyvät opetuksen järjestämiseen Hallitusohjelmat ja OKM:n strategiat Mitä? 2. Ohjelmataso Opetussuunnitelmat Prosessia Oppijan sitoutumista, tahtoa, motivaatiota, aktiivisuutta, innostuneisuutta ja omatoimisuutta Oppimistuloksia Miksi? Miten? Kuka? Milloin? Motivaatio oppimiseen kasvaa Suuntaa eteenpäin ja rakentaa tulevaisuutta Palaute opettajalle Itseisarviointi Vertaisarviointi, portfolio, keskustelu, lomake Sanallisesti, ehkä arvosana yrittäjämäisistä valmiuksista Monipuolisesti Oppija, opettaja Vanhemmat, yrittäjät Elinkeinoelämän ja järjestöjen edustajat Oppijaryhmä Prosessin aikana Prosessin jälkeen Ennen prosessia Yrittäjyyskasvatuksen arvot Vastuunotto Luovuus Yhteistyökyky Sitoutuminen Pitkäjänteisyys Ongelmanratkaisutaito Ihmisen kokonaisvaltainen ja moniuloitteinen kasvu Epävarmuuden sietokyky Itseluottamus Aloitekyky Virheistä oppiminen, virheiden kääntäminen positiiviseksi Arvioinnissa Reiluus Oikeudenmukaisuus Validius ja reliaabelius Tasa-arvo Läpinäkyvyys Motivoituvuus oppimaan Vaativuus Erinomaisuuden osoittaminen Vaikuttavuus ja tehokkuus Esteettineneheys,sopusointuisuus Yhtenäisyys ja hyväksyttävyys Kuvio 2. Arvot sekä järjestelmä- etä ohjelmatason näkökulmat yrittäjyyskasvatuksen yksilöarvioinnissa. (Tiikkala ym. 2011, 167.) 8

14 2.2 Miksi yrittäjyyskasvatus on tärkeää? Wagner (2011, 107) esitti tutkimuksessaan yritysjohtajille kysymyksen: Mikä on työntekijän tärkein ominaisuus? Yksiselitteinen vastaus oli, että kaikkein tärkein ominaisuus omata kyky kysyä oikeita kysymyksiä. Toinen tärkeä kyky on keskustelutaito. Nykyään kaikki työ tehdään tiimeissä, joten työntekijän täytyy osata työskennellä muiden kanssa. Työntekijän täytyy osata sitouttaa asiakkaat ja saada selville heidän tarpeensa. Ilman sitä ei ole töitäkään. Työntekijän tärkeimpinä ominaisuuksina Wagner (2011, ) pitää: 1. Kriittinen ajattelu ja ongelmien ratkaisukyky. Menestyjät kyseenalaistavat sen miten asiat on tehty ennen. 2. Yhteistyö ja johtajuus. 3. Joustavuus ja mukautumiskykyisyys. 4. Aloitteellisuus ja yritteliäisyys. 5. Tehokas suullinen ja kirjallinen viestintä. 6. Kyky vastaanottaa ja analysoida tietoa. 7. Uteliaisuus ja mielikuvituksellisuus. Toisen asteen oppilaitoksissa tulee opiskelijoille luoda yrittäjämäinen asenne toimia, sillä siitä on heille itselleen merkittävää etua toimivat he sitten yrittäjinä tai toisen palveluksessa. 2.3 Työssäoppiminen yrittäjänä Yrittäjyys on monelle toisen asteen opiskelijalle varteenotettava vaihtoehto valmistumisen jälkeen. Opiskelijoilla tulisi olla mahdollisuus harjoitella yrittäjyyttä jo opiskeluaikanaan. TOY-malli eli Työssäoppiminen yrittäjänä -malli tarjoaa tähän hyvän mahdollisuuden. Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksessa työssäoppimisen voi tehdä Taidosto-osuuskunnassa, jonka jäseneksi opiskelijat liittyvät ja ovat sitten työsuhteessa osuuskuntaan työssäoppimisen ajan. Tärkeähän yrittäjyyden oppimisessa on se, että opiskelija pääsee kontaktiin oikean asiakkaan kanssa. (Leppä 2012.) Ikaalisissa Terhi Leppä on kehittänyt TOY-mallia (Kuvio 3). IKATAssa on TOY-tiimi, johon kuuluu TOY-valmentaja sekä opiskelijoita eri ammattialoilta. Valmentaja toimii yhteistyössä ammattiaineen opettajan kanssa. TOY-jaksolla suoritetaan sekä ammatillisia että yrittäjyyteen liittyviä opintoja. Koska toisen asteen koulutus sisältää pakollisia yrittäjyyskasvatusopintoja 5 ov, on tämä mahdollista. Ikaalisissa räätälöidään jokaiselle opiskelijalle sopiva kokonaisuus opinnoista. (Leppä 2012.) 9

15 Kuvio 3. Ikaalisten TOY-malli. (Leppä 2012) TOY:n kautta opiskelija saa palautetta sekä asiakkaalta, TOYvalmentajalta, ammattiaineen opettajalta sekä muita TOY-ryhmään kuuluvilta opiskelijoilta vertaispalautteen muodossa. TOY-mallissa olennaisena osana ovat opiskelijoiden yhteiset tapaamiset valmennuspäivillä. Opiskelijan oman yrityksen kehittämistä varten on hyvä osata verkostoitua. Yhteiset tapaamiset ja niihin liittyvä opiskelu ja keskustelut ovat oiva tie kohti tiimioppimista. (Leppä 2012.) 10

16 Ikaalisissa valmennuspäivien teemat ovat: Minä ja yrittäjyys toylaisten omat caset Markkinointi & luovuus ja asiakkuudet Asiakas tuote tekijä Itsensä johtaminen Asiakas ja hinnoittelu Tapahtumaan osallistuminen Yrittäjyys ja oppiminen. (Leppä 2012.) Jyväskylän Ammattiopistolla on myös käytössä TYO-malli (Kuvio 4). Heilläkin opiskelijat voivat halutessaan liittyä osuuskuntaan jäseniksi. Osuuskunnassa opiskelija on työntekijäasemassa, mutta toimii kuten yrittäjä. Varikko Lämmittelyajot Ajot Ruutulippu Yrittäjyyden muoto Sisäinen Sisäinen ja ulkoinen Siirtymävaihe Ulkoinen Kantava teema Moottorin lämmitys Mitä yrittäjyys on? Kaasujalkaa kutittaa Oma firma. Moottori käynnistyy Onko minussa yritystä? Täysi vauhti päällä Olen yrittäjä! Yritys - NY opiskelijayritys Osuuskunnassa juniorina Oma yritys Osuuskunnassa seniorina Kehityskohteet ja harjoitettavat taidot Oma-aloitteisuus Asiakkaan kohtaaminen Omien kehittymistarpeiden tiedostaminen Ammattiidentiteetin kehittäminen Liikeidean kehittäminen Liiketoiminnan turvallinen kokeileminen Ensimmäisten asiakkuuksien hankkiminen Ensimmäisten kaupallisten tuotteiden kehittäminen Yrittäjyystaitojen vahvistaminen Yrittäjäidentiteetin kehittäminen Liiketoiminnnan turvallinen harjoittaminen Liiketoimintaverkostojen rakentaminen Itsensä johtaminen Itsensä työllistäminen yrittäjänä Tuotteistaminen Verkostojen rakentaminen Yrittäjänä kasvaminen Opiskelumuoto (esimerkkejä) Kaikille pakolliset yrittäjyysopinnot 5 ov Ammattitaitoa täydentävät opinnot 4 ov Integrointi ammatillisiin opintoihin, esim. asiakaspalvelu ja TOP Yrittäjyysopinnot Yrittäjyys 10 ov Työssäoppiminen Integrointi ammatillisiin opintoihin Yrittäjyysopinnot Yritystoiminta 10 ov Työssäoppiminen yrittäjänä Integrointi ammatillisiin opintoihin Jatko-opinnot, esimerkiksi Yrittäjän ammattitutkinto Kuvio 4. Yrittäjäksi kasvamisen polku Jyväskylän Ammattiopiston malli. (Mursula 2010.) 11

17 Eri osapuolen roolit TOY-mallissa ovat seuraavat (Mursula 2010): 1. Opiskelija: Oppii yrittäjyystaitoja, tiimi- ja yhteisöllisyystaitoja sekä ammattitaitoja. 2. TOY-valmentaja: Valmentaa yrittäjyys- ja tiimitaitojen osalta, osittain ammattitaidon osalta sekä toimii arvioijana näyttötilanteessa. 3. TOP-opettaja: Valmentaa ammattitaidon osalta ja on mukana arvioijana näyttötilanteesa. 4. Yrittäjäkummi: Toimii opiskelijan tutorina ja/tai mentorina. Osallistuu tarvittaessa valmennustoimintaan. Toimii tarvittaessa arvioijana näyttötilanteessa. 5. Asiakas: Ostaa tuotteita ja palveluja opiskelijalta. Toimii tarvittaessa arvioijana näyttötilanteesa. 6. Osuuskunta: Juridinen yksikkö liiketoiminnan harjoittamiseen. Hallinto- ja kirjanpitopalvelut. Tarjoaa markkinointitulea ja yhteyksiä asiakkaisiin. Tarjoaa mahdollisuuksia ammattitaidon kehittämiseen. Laajempi yhteisö opiskelijalle. 7. Tiimi: Oppimisyhteisö. Tietyissä tilanteissa toiminnallinen yhteisö. Työssäoppiminen yrittäjänä eroaa normaalista työssäoppimisesta siten, että työtehtäviä ei ole etukäteen suunniteltu. Opiskelijat joutuvat itse miettimään asioita ja etsimään työnsä ja asiakkaansa. Opiskelijat saavat työstään palkkaa esimerkiksi osuuskunnan kautta, mikä edesauttaa yrittäjyyden oppimista. (Mursula 2010.) Valmennuspedagogiikassa toimivat seuraavat lähtökohdat (Mursula 2010): 1. Valmentaja suuntaa toimintaa, mutta oppija tuo itse sisällöt valmennuspäiviin sekä synnyttää niitä lisää yhdessä muiden kanssa (ohjattu sosiokonstruktivismi). 2. Valmentaja pyrkii kysymään, ei vastaamaan (reflektiopinta ja ohjaus, ei tiedon syöttäminen). 3. Kokeileminen ja kokeilujen reflektointi yhdessä muiden kanssa synnyttää oppimisen kehän (learning-by-doing & tiimioppiminen). 4. Oppija itse osallistuu aktiivisena tahona oman opinpolkunsa suunnitteluun ja tavoitteiden asettamiseen (itsejohdettu oppiminen). 5. Valmennuspäivät eivät ole täysin ennalta suunniteltuja, vaan niiden sisällöt syntyvät niihin osallistuvien oppilaiden vuorovaikutuksesta, ideoista, kokemuksista ja ajatuksista (dynaaminen näkemys). 6. Oppiminen on niin tiedollista, motorista kuin tunteellista. Tunneelämää ja sen kautta kehittyvää asenteellisuutta ei marginalisoida (holistinen oppiminen). 7. Konteksti on tiimiyrittäjyys (kontekstisidonnaisuus). 12

18 Valmentajalla on käytössään moni työkaluja valmennuspäivien järjestämiseen (Mursula 2010): Oppimissopimus (suunnitelma TOY-jaksolle) Ennakkotehtävät ennen kutakin valmennuspäivää Lyhyet tietoiskut valmentajan toimesta Pienryhmäharjoitteet valmennuspäivissä (esim. workshopit) Oppilaiden esitelmät Aivoriihet Itsearviointitehtävät Treenipäiväkirja (henkilökohtainen reflektointi) Yrittäjyyteen liittyvä kirjallisuus Valmennusmateriaalit Portfolio Seminaarit ja tapahtumat (esim. Tulimyrsky -tapahtuma) Vierailijoiden esitelmät. 2.4 Opettaja valmentajana? Toisen asteen koulutus on murrosvaiheessa. Opiskelijat haluavat oppilaitokseen tullessaan viihtyä, tehdä käsillään töitä. Peruskoulusta tuttu luokkahuoneoppiminen ei heitä kiinnosta. Opettajat ovat haasteen edessä ja heidän tulisi kehittää uusia oppimisympäristöjä ja oppimistapoja, jotta opiskelijoiden mielenkiinto opiskeluun säilyy ja he kokevat saavansa opiskelustaan niitä asioita, joita ovat tulleet hakemaan. Vuonna 2008 alkanut valtakunnallinen Hope-hanke on tarttunut tähän haasteeseen. Hopen tavoitteena on yrittäjyyden oppimisympäristöjen synnyttäminen oppilaitoksiin ja koulutuskuntayhtymiin. Oppilaitokset haastavat itsensä oman oppimisympäristönsä synnyttämiseen, sen toiminnan käynnistämiseen ja edelleen kehittämiseen. Kaikkien toimien päämäärä on opiskelijoiden yrittäjyysvalmiuksien nostaminen. Hanke on suunnattu 2.asteen ammatillisten opettajien ammattitaidon kehittämiseen. Hope sanalla on tässä yhteydessä monta merkitystä, esimerkiksi Huippu ope, Hyvä ope ja hope. (Hope-hanke 2008.) Hopen ajatuksena on kasvattaa opettajista valmentajia, jotka antavat opiskelijoille tilaa oppia ja kantaa itsenäisesti vastuuta oppimisestaan. Tätä varten opettajia on valmennettu tiimioppimisen ja yrittäjyyskasvatuksen käyttäjiksi. Hankkeessa mukana olleet opettajat ovat käyneet Jyväskylässä Tiimiakatemia tiimimestarikoulutuksen, joka valmentaa opettajat tiimioppimisen menetelmiä käyttäviksi yrittäjyyskasvattajaksi. Puolitoistavuotta kestävässä valmennuksessa opettajien kesken tapahtuu vertailuoppimista ja verkostoitumista. Tähän verkostoon opettajat voivat myöhemmin koulutuksen jälkeenkin tukeutua vaikeina hetkinä. (Tuuri 2011, ) Tutustuttuani aiheeseen pitäisin ehdottoman hyvänä, että Haapajärven ammattiopistolta lähetettäisiin syksyllä 2012 alkavaan Tiimimestarit Hope -koulutukseen työpari, joka jo koulutuksen aikana ja sen jälkeen olisi ak- 13

19 tiivisesti mukana perustettavan osuuskunnan toiminnassa hyödyntäen sitä omassa opetustyössään ja toimien osuuskunnan toiminnan katalysaattorina. Haapajärven ammattiopistolla on etenkin metsätalouspuolen opinnoissa onnistuneesti jo viety pakollistenkin aineiden opintoja pois luokkahuoneesta autenttiseen ympäristöön eli metsään. 14

20 3 OPISKELIJA YRITTÄJÄKSI? 3.1 Yritysmuotojen vertailu Nykyisessä talous- ja työllisyystilanteessa tulee opiskelijan olla itse aktiivinen ja omatoiminen työllistyäkseen valmistumisen jälkeen kilpailuilla työmarkkinoilla. Vaikka opiskelija ei perustaisi omaa yritystä, tulee hänen olla yrittäjähenkinen pärjätäkseen työmarkkinoilla. Tähän häntä valmentaa mahdollisuus kokeilla yritystoimintaa opiskeluaikana. Suomessa yrittäjä voi yritystoimintaa harjoittaa monella eri tavalla. Yritysmuotoja Suomessa ovat: 1) Yksityinen elinkeinonharjoittaja Jos haluaa yrittää yksin, niin mahdollisia yritysmuotoja ovat yksityinen toiminimi sekä yhdenmiehenyhtiö (osakeyhtiö). Toiminimi on yksinkertaisin yritysmuoto, jossa päätöksenteko kuuluu yrittäjälle itselleen ja hän henkilökohtaisesti vastaa yritystoiminnan mukanaan tuomista velvollisuuksista. Toiminimessä elinkeinonharjoittaja omistaa yritystoimintaan kuuluvan omaisuuden. Yritystoiminnan varat ja velat on kuitenkin pidettävä erillään yrittäjän yksityisistä varoista ja veloista. Pääomapanokselle toiminimessä ei ole alarajaa. Toiminimi voidaan merkitä kaupparekisteriin tietyin edellytyksin ja ainoastaan perustamisilmoitus tarvitaan, ei mitään muita asiakirjoja. Kaupparekisteriin merkitseminen maksaa 75. (Pellervo-seura ry. 2010, 7 8.) 2) Avoin yhtiö Avoimessa yhtiössä tarvitaan ainakin kaksi perustajaa. Kaikki yhtiömiehet vastaavat koko omaisuudellaan muidenkin yhtiömiesten tekemistä sopimuksista ja edustavat yhtiötä osakkuutensa perusteella kaikissa asioissa. Avoimen yhtiön perustamiseen ei tarvita rahaa riittää, että yhtiömies antaa oman työpanoksensa yhtiöön. avoin yhtiö voidaan perustaa suullisella tai kirjallisella sopimuksella ja se on ilmoitettava kaupparekisteriin. Kaupparekisteriin merkitseminen maksaa 180. (Pellervo-seura ry. 2010, 7 8.) 3) Kommandiittiyhtiö Kommandiittiyhtiön perustamiseen tarvitaan ainakin kaksi henkilöä, joista toinen on vastuunalainen yhtiömies ja toinen äänetön yhtiömies. Äänettömän yhtiömiehen on suoritettava yhtiölle omaisuuspanos, työpanos ei riitä. Äänetön yhtiömies vastaa yhtiön velvoitteista vain pääomapanoksellaan. Vastuunalainen yhtiömies edustaa yhtiötä ulospäin ja vastaa yhtiön velvoitteista koko omaisuudellaan. Kommandiittiyhtiö voidaan perustaa joko kirjallisella tai suullisella sopimuksella ja se on ilmoitettava kaupparekisteriin. Kaupparekisteriin merkitseminen maksaa 180. (Pellervo-seura ry. 2010, 7 8.) 15

21 4) Osakeyhtiö Osakeyhtiössä ei ole rajoituksia osakasmäärälle. Perustajia voi olla yksi tai useampia ja ne voivat olla luonnollisia henkilöitä tai yhteisöjä. Osakeyhtiön minimiosakepääoma on Osakeyhtiön tarkoitus on tuottaa omistajilleen voittoa. Osakeyhtiön osakkaat vastaavat osakeyhtiön velvoitteista ainoastaan sillä määrällä minkä on osakkeiden kautta sijoittanut yhtiöön. Osakeyhtiön nettovarallisuus ja voitto kuuluvat osakkaille. Päätäntävalta jakautuu euro per ääni periaatteella. Osakeyhtiön osakepääoma on kiinteä. Uusia omistajia osakeyhtiöön voi tulla vain osakeannilla tai kauppojen kautta, siksi on melko monimutkaista ottaa uusia osakkaita. Osakeyhtiö tulee merkitä kaupparekisteriin ja se maksaa 350. (Pellervo-seura ry. 2010, 7 8.) 5) Osuuskunta Osuuskunnan jäsenmäärä ja pääoma ovat etukäteen määräämättömiä. Osuuskunta voi ottaa ja erottaa jäseniä ja jäsen voi erota osuuskunnasta milloin haluaa. Tämä on yritysmuotona hyvin joustava. Osuustoimintalaki ei määrää osuuskunnalle minimipääomaa. Osuuskunnan voi perustaa kolme henkilö tai yhteisöä, minkä vuoksi se on erinomainen pien- tai perheyritystoiminnan muoto. Osuuskunnan jäsenet eivät ole henkilökohtaisessa vastuussa osuuskunnan velvoitteista, ellei säännöissä niin määrätä. Osuuskunnan nettovarallisuus ja ylijäämä kuuluvat osuuskunnalle toisin kuin osakeyhtiössä. Nettovarallisuus voidaan jakaa jäsenille, mikäli osuuskunta puretaan. Osuuskunnan säännöissä voidaan määrätä mahdollisen ylijäämän jaosta jäsenille. Pääomaa tulisi kuitenkin jättää myös osuuskunnan kehittämiseen. (Pellervo-seura ry. 2010, 7 8.) Osuuskunnan päätäntävalta jakaantuu yleensä ääni per jäsen periaatteella. Tästä voidaan poiketa säännöissä olevalla määräyksellä 1. asteen henkilöosuuskunnissa, kuitenkin niin ettei yhden jäsenen äänimäärä voi olla kuin 10 kertaa suurempi kuin toisen. 2. asteen osuuskunnissa joiden sääntöjen mukaan enemmistö jäsenistä on osuuskuntia tai muita yhteisöjä, voidaan jäsen per ääni periaatteesta poiketa vapaasti. Osuuskunnan toimintaperiaate voi olla aatteellinen tai voittoa ja jäsenilleen hyötyä tavoitteleva. Osuuskunnasta eroava jäsen saa sijoittamansa osuusmaksun takaisin vuoden kuluessa meneillään olleen tilikauden päättymisestä edellyttäen, että osuuskunnalla on jakokelpoista ylijäämää. Osuuskunta tulee ilmoittaa kaupparekisteriin ja siitä tulee 350 rekisteröintimaksu. (Pellervo-seura ry. 2010, 7 8.) 3.2 Miksi osuuskunta? Osuuskuntalaki (1 luku 2 ) sanoo, että osuuskunnan tarkoituksena on jäsenten taloudenpidon tai elinkeinon tukemiseksi harjoittaa taloudellista toimintaa siten, että jäsenet käyttävät hyväkseen osuuskunnan tarjoamia palveluita taikka palveluita, jotka osuuskunta järjestää tytäryhteisönsä avulla tai muulla tavalla. 16

22 Osuuskunta on jäsentensä omistama demokraattinen yhteisö, jonka tarkoitus on ennen kaikkea toimia jäsentensä eduksi ja hyödyksi. Osuuskunnan perustaminen ei myöskään vaadi suurta pääomaa, joten se soveltuu hyvin opetuksen tueksi oppilaitoksiin. Osuuskunnassa opiskelijat pääsevät itse päättämään omista asioistaan ja näkevät mitä oikean yrityksen pyörittäminen oikealla rahalla vaatii ja antaa. Opiskelijat voivat työllistää itse itsensä osuuskunnan avulla. Osuuskunnassa opiskelijat oppivat yhteistyötä ja verkostoitumista. Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymässä on suunniteltu, että perustetaan Jedupaja osk, johon sitten rekisteröidään aputoiminimillä oppilaitoskohtaiset osuuskunnat. Tämä malli on hyödyllinen siinä mielessä, että voidaan vähentää osuuskunnan hallinnointiin liittyvää kokoustamista. Oppilaitosten omat osuuskunnat voivat toimia itsenäisesti ja niiden toimintaperiaatteet voidaan kirjata erikseen. Rahallisesti tulee myöskin säästöä, koska osuuskunta tulee ilmoittaa joka tapauksessa aina ilmoittaa kaupparekisteriin. Tämä ilmoitus maksaa 350, mutta aputoiminimen rekisteröinti maksaa 75 /aputoiminimi Minkälainen osuuskunta? Osuuskunnat voidaan jakaa erilaisiin ryhmiin niiden tarkoituksen ja luonteen mukaan. On olemassa muun muassa perinteisiä tuottajaosuuskuntia, kuten osuusmeijerit sekä kuluttajaosuuskuntia, kuten osuuskaupat. Osuuskuntia voidaan luokitella myös jäsenen asiakassuhteen näkökulmasta: Hankintaosuuskunta hankki jäsenilleen tuotteita, joita he tarvitsevat mm. kotonaan tai työssään, esimerkkinä vesiosuuskunta. Markkinointiosuuskunnan tehtävänä on vastata jäsentensä valmistamien tuotteiden ja palveluiden markkinoinnista, esimerkkinä osuusmeijeri. Henkilöomisteinen osuuskunta on työntekijöidensä omistama yritys, jonka jäsenet ovat työsuhteessa osuuskuntaan ja myyvät omaa työpanostaan asiakkaille. Harvainosuuskunta on pieni osuuskunta, jossa on korkeintaan kymmenen jäsentä. (Pellervo-seura ry. 2010, 9.) Haapajärven Ammattiopistolle tarkoituksen mukaisin osuuskunta lienee työosuuskunta, jossa opiskelijat myyvät omaa osaamistaan alueen yrityksille ja yksityishenkilöille oikeaan ja kilpailukykyiseen hintaan. 17

23 4 OSUUSKUNNAN PERUSTAMINEN 4.1 Käytännön viralliset toimet Osuuskuntaa perustettaessa tulee osuuskunnalle löytää nimi ja sille ainakin yksi varavaihtoehto. Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymässä osuuskunnalla on työnimenä Jedupaja osk. Toiminimelle voidaan rekisteröidä rinnakkaistoiminimiä, jotka tulee ottaa mukaan osuuskunnan sääntöihin. Osuustoimintaa voidaan myös harjoittaa aputoiminimillä. Ne voidaan ottaa käyttöön osuuskunnan hallituksen päätöksellä. Aputoiminimet ilmoitetaan myös kaupparekisteriin ja samalla ilmoitetaan mikä on aputoiminimen toimiala. Varsinaisen osuuskunnan rekisteröinti maksaa 350 ja aputoiminimien rekisteröinti 75 /kpl. Maksut maksetaan etukäteen ennen rekisteröintiä. (Pellervo-seura ry. 2010, 43.) Osuuskunta perustetaan kirjallisella perustamiskirjalla, jonka allekirjoittajia ovat osuuskunnan perustajat ja heitä tulee olla vähintään kolme. He tulevat osuuskunnan jäseniksi. Perustajat voivat olla luonnollisia henkilöitä (opettajat ja opiskelijat) tai oikeushenkilöitä (Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä). Perustajat täyttävät osuuskunnan perustamisilmoituslomakkeen kaupparekisteriä varten ja maksavat perusilmoituksen käsittelymaksun 350. (Pellervo-seura ry. 2010, 44.) Perustamiskirjan liitteenä tulee olla osuuskunnan säännöt, joten ne tulee myöskin laatia ennen kuin perustamisilmoituslomake toimitetaan kaupparekisteriin. Heti perustamiskokouksen jälkeen tulee pitää hallituksen järjestäytymiskokous, jossa valitaan hallituksen puheenjohtaja ja mahdollinen toimitusjohtaja. Hallituksen jäsenet valitaan perustamiskokouksessa. (Pellervo-seura ry. 2010, 44.) 4.2 Muita toimia perustamiseen liittyen Osuuskunta tarvitsee toimiakseen ahkeria, sitoutuneita ja osaavia jäseniä. Jäsenten tiedot ja taidot ovat osuuskunnan tärkein voimavara. Jotta jäsenet voivat toimia yhdessä ja uusia jäseniä on helppo perehdyttää osuuskunnan toimintaan, tulee osuuskunnalla olla kirjoitetut sisäiset pelisäännöt sekä toimintatavat. Pelisäännöt luodaan jäsenten kesken yhdessä keskustelemalla ja miettimällä ja niitä voidaan aina tarvittaessa muuttaa ja korjata. Pelisääntöihin kirjataan myös osuuskunnan arvot vaikka osuustoimintaa ohjaavatkin osuustoiminnat perusarvot (Pellervo-seura ry. 2010, 11): omatoimisuus omavastuisuus demokratia tasa-arvo 18

24 oikeudenmukaisuus solidaarisuus rehellisyys avoimuus yhteiskunnallinen vastuu muista ihmisistä välittäminen. Osuustoiminnan yleiset periaatteet ovat: 1. Vapaaehtoinen ja avoin jäsenyys 2. Demokraattinen jäsenhallinto 3. Jäsenten taloudellinen osallistuminen 4. Itsenäisyys ja riippumattomuus 5. Koulutus, oppiminen ja viestintä 6. Osuuskuntien keskinäinen yhteistyö 7. Vastuu toimintaympäristöstä. (Pellervo-seura ry. 2010, 41) Osuuskunnan toiminta-ajatuksen tulee olla myös selvä. Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän tapauksessa osuuskunnan toiminnan on tarkoitus tukea opetustyötä ja kasvattaa opiskelijoita yrittäjämäiseen toimintamalliin ja mahdolliseen yrittäjyyteen valmistumisen jälkeen. 19

25 5 KYSELY OSUUSTOIMINNASTA HAAPAJÄRVEN AMMAT- TIOPISTON HENKILÖKUNNALLE 5.1 Kyselyn sisältö Omien pohdintojen ja Jukka Saarelan kanssa käydyn ajatusten vaihdon jälkeen laadin Haapajärven ammattiopiston henkilökunnalle sähköpostilla lähetetyn kyselyn. Kyselyssä oli seuraavat kysymykset: Osuuskunta uhka vai mahdollisuus? 1. Miksi osuuskunta Haapajärven Ammattiopistolle? 2. Miksei osuuskuntaa, mitä uhkia? 3. Mitä opiskelijat voisivat tehdä osuuskunnassa? 4. Lähtisitkö itse mukaan? Miksi lähtisit/et lähtisi? 5. Opetus ja oppiminen osuuskunnassa. Mitä mahdollisuuksia se suo? 6. Milloin opiskelijan olisi hyvä liittyä osuuskuntaa? Ikä? Opintojen vaihe? Vastaamiseen annettiin viikko aikaa ja vastaukset saattoi antaa joko sähköpostilla tai tulostamalla ne paperille ja sitten toimittamalla ne anonyymisti postilokerooni. Tiesin kyselyä laatiessani, että avoimiin kysymyksiin sisältyy omat riskinsä esimerkiksi: Ei viitsitä vastata ollenkaan, kun pitäisi itse miettiä asiaa. Kysymyksen asettelu on väärä ja en saa oikeanlaisia vastauksia. Koetaan, että vastaamiseen menee liikaa aikaa. Opetus juuri alkanut ja uusia opiskelijoita talossa ohjattavana. Opettajat eivät vastaa, koska kokevat osuustoiminnan turhana tai he eivät halua olla mukana, koska pelkäävät että joutuvat tekemään enemmän töitä osuuskunnan takia. 5.2 Vastausten analysointia Lähetin kyselyn 67 henkilökuntaan kuuluvalle. Tämä kattaa kaikki työntekijät eli mukana kyselyssä oli opettajia, siivoojia, keittiöhenkilökuntaa. Yhtä lukuun ottamatta kaikki vastaajat olivat opetustyössä mukana. Sain vastauksia 19 kpl. Eli vastausprosentti oli 28%. Opettajista vastasi vähän yli puolet. 20

26 5.2.1 Miksi osuuskunta Haapajärven Ammattiopistolle? Olisi hyvä vihdoin saada toimiva yritys realisoitua Haapajärven Ammattiopistolle. Liiketalous- ja maa- ja metsätalousosasto hyvä saada toiminaan yhdessä. Hyvä, että mahdollisuus saada työssäoppimisesta korvaus, etteivät opiskelijat tee ilmaiseksi töitä ja vie näin yrittäjien leipää. Yhdistäisi pienet työntarjoajat kenties yhteen osoitteeseen. Joukossa on enemmän voimaa kuin yksilössä. Lisää kilpailua ja ehkä näin laskee hintoja. Opiskelijoiden työelämään ja yrittäjyyteen valmentavien asioiden ja oman työn hinnoittelun vuoksi. Osuuskunta luo mahdollisuuksia: yrityskasvatukseen, yrittäjyyskoulutukseen, sosiaalistaa opiskelijoita yrittäjyyteen, yhdistää jo olemassa olevia hankkeita (bio/puukaasu) opetukseen. Osuuskunta voi olla yrittäjyyden opiskeluympäristö, mutta osuuskunnasta katoaa yrittäjyys, jos talossa ei ole isäntää eikä emäntää, vaan innokkaita renkejä ja piikoja. Yrittäjyyskasvatus on tärkeää. Kehityksessä pysyttävä mukana ja opiskelijoille on annettava mahdollisuuksia. Yrittäjyyden oppiminen on tärkeää. Vastuunotto. Yrittäjyyden harjoittelu. Toisi meininkiä ja opiskelijat näkisivät käytännössä mistä palkka tulee. Erilaista opiskelua. Lisää kenties opiskelun mielekkyyttä. Opiskelijat pääsisivät tekemään oikeita töitä oikeille asiakkaille, jolloin opiskelijat olisivat ehkä motivoituneempia. Opettajat saattaisivat innostua uudesta opetustavasta. Opiskelijat saisivat kokemusta oikeassa työpaikassa toimimisesta sekä rakennettua kontaktiverkostoa mahdollisesti tulevaa työpaikkaa ajatellen. Oppilaitoksen yhteistyöverkosto laajenisi ja yhteistyö tiivistyisi, kun asiakkaina olisi yrityksiä ja yksityishenkilöitä. Jos muihinkin JEDU yksiköihin tulee vastaavaa toimintaa niin silloin. Osuustoiminnalla on Suomessa pitkä historia. On paljon toimivia osuuskuntia ja miksei tämäkin voisi toimia. Lievä tienisti mahdollisuus. Yritysoppia käytännön kautta. Osuuskunnan avulla voitaisiin entistä paremmin toteuttaa JEDUn näkemystä opetuksesta eli aineiden integroimista työelämän tarpeisiin/työelämään. Toiminta opiskelijoille motivoivaa, koska kyseessä töiden myynti asiakkaille ja siitä voisi saada palkkaa. Opiskelumotivaation parantaminen ja työelämäyhteyksien tiivistäminen. Opiskelijamme opiskelevat yrittäjiksi, osuuskunta antaisi turvallisen tavan aloittaa yritystoiminta. En ryhmitellyt vastauksia mitenkään ja yllä ovat kaikki vastaukset. Suurimmaksi hyödyksi koettiin yrittäjyyskasvatus käytännön kautta sekä opiskelijoiden mahdollisuus saada palkkaa työnteostaan. Myös verkostoitumisesta tuleva hyöty tuli esiin. Koettiin myös tärkeänä saadaan uusi lähestymistapa opetukseen ja siten kenties parannettua opiskelijoiden motivaatiota oppimiseen. 21

27 5.2.2 Miksei osuuskuntaa, mitä uhkia? JEDU määrää liikaa miten paikallisesti toimitaan. Oppilaitoksen tilojen ja koneiden käyttö voi huonoimmassa tapauksessa vääristää kilpailua. Yksityisyrittäjät voivat närkästyä, jos tullaan kilpailemaan samalle tontille samoista asiakkaista. Oppilailla ei riitä paukkuja toimia oppilaskunnassa ja osuuskunnassa, koska ovat varmaan samoja ihmisiä. Yksilökeskeinen ajattelu, varsinkin kun on raha kyseessä. Vaatii opelta tosi paljon. Kaikki toimet ja ajatukset, jotka parantavat oppimsen laatua ovat hyväksi. Ei hyvää syytä miksei. Henkilöstön sitoutuminen ja resurssointi. Työehtosopimukset ytes/vtes. Kaikki uusi toiminta on aluksi pelottavaa ja haastavaa. Vastuuvakuutukset. Hinnoittelu, että yrittäjät eivät koe hintojen polkemiseksi. Opiskelijoiden vaihtuvuus. Koulun koneiden korvaus; tulot osuuskunnalle, mutta entä pääoma-, korjaus- ja kunnossapitokulut? Vastuun kanto ja asioiden hoito osuuskunnassa (nuoret opiskelijat). Opettajan vastuun ja työn lisääntyminen, mistä korvaukset lisätyölle? OAJ Vastuukysymykset Uutuuden pelko tietämättömyys tulevasta. Toteutuvatko opsissa vaadittavat asiat? Opiskelijat eivät innostukaan osuuskunnasta ja työt jäävät opettajien tehtäväksi. Opiskelijat tekevät työt pintapuolisesti ja hutaisemalla, jolloin työn jälki on huonoa. Koulun maine kärsii eikä kukaan tilaa koululta mitään töitä. Opettajien työmäärä lisääntyy, kun osuuskunta lätkäistään entisten päälle, eikä vähennetäkään muita tehtäviä. Saadut toimeksiannot niin laajoja/vaikeita, että niitä ei pystytä toteuttamaan tai toimeksiantoja ei tule lainkaan, jolloin ei ole riittävästi tekemistä. On jo olemassa omia toimintatapoja, esimerkiksi lomitusjärjestelmä, tuntityöntekijä. Mitä lisäarvoa osuuskunta toisi? Miten töitä/palveluita markkinoidaan? Kuka opiskelijoista sitoutuu osuuskuntaa? Miten koulu eroaa muista toimijoista? Henkilökunnan asenne ja pelko uusista töistä. Uskaltaako, osaako opiskelija lähteä mukaan? Työn laadun varmistus. Opettajien työn resurssointi. Ei voi pyörittää pelkästään oman toimen ohella. Vaati henkilöitä, jotka ovat valmiita tekemään jotain ennen tekemätöntä ja josta tuskin tulee vaivan palkkaa ainakaan aluski ja kokonaisuudessaan ellei siihen selkeästi anneta resursseja. Tämä koskee myös opiskelijoita. Osuuskunnassa toimitaan ryhmänä, yhden opiskelijan huono työpanos tai muu epäonnistunut toiminta voi pilata muidenkin maineen. 22

28 Uhkana vielä JEDUN osuuskunnassa, että jotkut oppilaitokset, kuten Haapajärven ammattiopisto, antavat käyttää ilmaiseksi kalliita laitteita ja toiset vain vuokraavat pienet vanhat tilat käsityötoimintaan, jolloin toiset koulut tuottavat paljon enemmän tuloja osuuskuntaan kuin toiset, mutta isot kulut lankeavat heille. Esim. ei ole ongelma, jos Haapajärven ammattiopisto vuokraa vintillä olevat hyvät tilat (opettajien huoneen yläpuolelta) kangaspuineen kuin annettaan hevoset, traktorit, koneet, metsäkoneet ym. osuuskunnan käyttöön vetoamalla siihen että se on koulutusta. Käy niin, että kohta ei koululla ole ehjiä opetusvälineitä, kun ne rikkoontuvat kolhoosissa. Naapurimaassa oli jo kolhoosi eli kolhoznaja hostjaistva eli yhteistalous ja huonosti kävi. Ei ole erillisiä resursseja. Innostutaan, kuten ennenkin, kuten perustamallaoppila itokseen Haapajärven Maaseututuote Oy, jonka toiminta hiipui, kun innostus lopahti tai toimitaan niin kauan, kun projektissa on rahaa. Koulun koneita ja laitteita käytetään ilmaiseksi tai muodollista korvausta vastaan. Hyödyn ottaa osuuskunta, mutta riskeistä ja remonteista vastaa koulu. Kuka vastaa mistä ja onko vastuu- ym. vakuutukset kunnossa? Esimerkkinä tositapaus HAI:sta kahden vuoden takaa. Metsäpuoli teki töitä kaupungille eli puiden ja pensaiden kaatamista ja maisemointitöitä. Oppilas lähti kuljettamaan kuormaa koulun traktorilla ja metsäperäkärryllä purkupaikalle ja ajoi vastoin ohjeita rautatien alitse kovalla vauhdilla ja kourakuormain oli liian ylhäällä. Kuormain osui alikulun kattoon. Kuormain ja peräkärry hajosivat ja hydrauliikkaöljyt valuivat tielle. Onneksi ei tullut henkilövahinkoja, vaikka hytissä oli kaksi opiskelijaa. Vahingot ja vakuutukset eivät korvanneet vahinkoja. Jos olisi ollut osuuskunnan töissä, niin olisiko kyseessä ollut osuuskunnan menoja, jotka pitäisi kattaa osuuskunnan muilla tuloilla vai olisivatko vahingot jääneet koululle maksettavaksi? Nuoret opiskelijat tekevät osuuskuntayrittäjinä töitä, jolloin heiltä vaaditaan myös osaamista ja hyviä. Riittääkö opiskelijoiden taito ja onko henkilökunnalla resursseja valvoa työtä sekä tuotteiden ja palvelujen laatua? Oppilaitososuuskunnan tuotteiden ja palveluiden hinnan ero paikkakunnan normaaliin markkinahinta ei saa olla perusteettoman suuri. Alempaa hintaa voidaan selittää sillä, että oppilastyössä ei edellytetä vielä täyttä ammattitaitoa. Nurinoita muilta yrittäjiltä kuuluu jo nytkin muilta yrittäjiltä, kun tehdään ulkopuolelle töitä, vaikka työ tehdään koululle ja kerrotaan oppilastyöstä. Jos työssä oppimista siirretään esim. osuuskunnalle, niin kyllä hyvien opiskelijoiden työpanoksella on kysyntää osuuskunnassa, kun rahaa tulee, mutta kuka huolehtii opiskelijoista tai miten heille kerrotaan, joiden työpanos ei kelpaakaan osuuskunnalle. Alammeko vahvistaa jo koulussa opiskelijoiden välistä eriarvoistumista. Esimerkki nykyisestä hyvästä mallista, kun koulu tekee rahtipuintia. Puimuria pääsevät ajamaan ja taitoja kehittämään myös heikommat opiskelijat. Osuuskunnassa, jonka tehtävänä on tuloksen tekeminen, työhön kannattaa valita vain parhaat. Muut saavat seurata pellonreunalta töitä. Yrittäminen ja osuuskunnan pyörittäminen koulussa ja kouluaikana alkaa muodostua joidenkin aktiivisten opiskelijoiden päätyöksi, jolloin opiskelu ja tutkinnon suorittamien alkavat olla sivuseikka. Esimerkkinä ko. uhkasta toimikoon aikaisemmin kauppaoppilaitoksen oppilaskunnan joka toinen vuosi monitoimitalolla ja kauppaoppilaitoksen 23

29 tiloissa järjestämät Laaksojen messut, jotka väsyttivät opettajat ja opiskelijat. Parhaimpina vuosina oppilaskunta sai yli mk voittoa. Liian monella järjestävällä opiskelijalla oli rahan kiilto silmissä ja merkantin, merkonomin ja yo-merkonomin tutkinnot jäivät kesken tai viivästyivät taikka leikittiin suurta johtajaa. Uhkana voi olla myös muiden esimerkit, kuten Espoon ammatillinen oppilaitos InnoOmnia, joka koulii artesaanipuusepistä yrittäjiä omissa hautomoissaan. Esimerkiksi opiskelijat ovat 27-vuotiaita, valmistuneet vuonna 2010 ja käyttävät entisen koulun tiloja ja koneita yrityksessä. Unohdetaan, että HAI:n opiskelijat ovat pääsääntöisesti vuotiaita ja erityisesti luonnonvara-alalla koneet, laitteet ja tilat ovat kalliita, kuten metsä- ja maatalouskoneet, navetta ja sen laitteet sekä koulutilan eläimet ja riskit ovat aivan eri luokkaa kuin jossakin käsityöyrityksessä. JEDU maksaa palkat ja kustannukset, jotka selvästi liittyvät osuuskuntaan. Järjestely antaa väärän kuvan yrityksen kulurakenteesta. Jos perustetaan 550 henkilökuntaan kuuluvan ja 4000 opiskelijan osuuskunta, niin pelkkä hallinto vie energiaa ja aikaa eli tarvitaan toimitusjohtaja, tilintarkastajat, hallitus, ehkä hallintoneuvosto tai jopa edustajisto ja tietenkin niiden vaalit. Halusin kirjata tähän kaikki vastaukset, koska vastausten määrä on kuvaavaa. Kertooko se Haapajärven ammattiopistosta vai työyhteisöstä yleensä? Uhkia ja negatiivisia puolia on huomattavasti helpompi löytää kuin hyviä asioita. Osuuskunnan perustamiseksi sain vajaan kahden sivun verran kannanottoja ja sitä vastaan tai uhkakuvia melko tarkkaan kolmea sivua. Esille nousevina teemoina voi mielestäni pitää seuraavia asioita: JEDUn hallinta/määrääminen HAI:n asioista, oppilaitoksen tilojen ja koneiden käyttö osuuskunnan hyväksi, henkilöstön työn resurssointi, vastuuvakuutukset ja vastuukysymykset yleensä, laadun valvonta, tuotteiden hinnoittelu oikealla tavalla, työ osuuskunnassa haittaa mahdollisesti opiskeluja ja hidastaa valmistumista, väärä kuva yrittämisen kuluista, hallinto vie liikaa energiaa. Koen ehdottomasti hyvänä asiana, että sain ennen kyselyn lähettämistä esitellä henkilöstömme virkistyspäivänä osuuskunta-asiaa. Se oli kaikille työntekijöille uusi asia ja herätti jo siellä keskustelua. Toivon, että osa muutosvastarinnasta hälvenee tai ainakin vähenee, kun työntekijät pääsevät keskustelemaan asiasta ja saivat purkaa tuntojaan paperille vastatessaan tähän kyselyyn. Kyselyssä esille tulleet uhkakuvat ovat selvittelyä vaativia asioita ja niitä tullaan varmasti jatkossa miettimään sekä meillä Haapajärven Ammattiopistolla että Jokilaaksojen Koulutuskuntayhtymän päättävissä elimissä. Tämä kysely oli JEDUssa ensimmäinen ja tullaan varmastikin tekemään muissakin oppilaitoksissa. 24

Työssäoppiminen yrittäjänä. Jyväskylän ammattiopiston malli Satu Mursula

Työssäoppiminen yrittäjänä. Jyväskylän ammattiopiston malli Satu Mursula Jyväskylän ammattiopiston malli Taustavaikuttimet AO:n tapauksessa Jyväskylän koulutuskuntayhtymän strategiana on kehittää rajat ylittävä taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisympäristö. Yrittäjyyden

Lisätiedot

Työssäoppiminen Yrittäjänä OTSIKKO TOY. Alaotsikko. malli. Lyhyesti Terhi Leppä

Työssäoppiminen Yrittäjänä OTSIKKO TOY. Alaotsikko. malli. Lyhyesti Terhi Leppä OTSIKKO Alaotsikko Työssäoppiminen Yrittäjänä TOY malli Lyhyesti Terhi Leppä IKATA: Yrittäjäksi kasvamisen polku Sisäinen yrittäjyys Siirtymisvaihe Ulkoinen yrittäjyys Kantava teema Sisällä polttelee ja

Lisätiedot

Työssäoppiminen Yrittäjänä. IKATAN TOY -malli. Terhi Leppä Jukka Hassinen

Työssäoppiminen Yrittäjänä. IKATAN TOY -malli. Terhi Leppä Jukka Hassinen Työssäoppiminen Yrittäjänä IKATAN TOY -malli Terhi Leppä Jukka Hassinen TOY:n taustavaikuttimet IKATA:n tapauksessa IKATA:n strategiana on yrittäjyysopiskelun kehittäminen. HOPE hanke tarjoaa mahdollisuuksia

Lisätiedot

OKM Yrittäjyyslinjaukset 2017

OKM Yrittäjyyslinjaukset 2017 OKM Yrittäjyyslinjaukset 2017 Seija Aalto, koulutusjohtaja Yrittäjyyslinjausten tarkoituksena on suunnata, kehittää ja ohjata eri koulutusasteiden yrittäjyyden edistämisen ja yrittäjyyskasvatuksen toimenpiteitä

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten

Lisätiedot

YRITYKSEN PERUSTAMINEN JA YHTIÖMUODOT. Yritystoiminta Pia Niuta

YRITYKSEN PERUSTAMINEN JA YHTIÖMUODOT. Yritystoiminta Pia Niuta YRITYKSEN PERUSTAMINEN JA YHTIÖMUODOT Yrityksen perustaminen Yrityksen perustamisen vaiheet Oma tahto ja halu Liiketoimintasuunnitelman laatiminen Yritysmuodon valinta Yritystoiminnan luvanvaraisuuden

Lisätiedot

Yrittäjyysvalmiuksien edistäminen Etelä-Karjalassa. kehitysyhtiö KEHY

Yrittäjyysvalmiuksien edistäminen Etelä-Karjalassa. kehitysyhtiö KEHY Yrittäjyysvalmiuksien edistäminen Etelä-Karjalassa Päivi Ovaska Projektipäällikkö Saimaan ammattiopisto Sampo Antti Oravuo Yritysasiantuntija Imatran seudun kehitysyhtiö KEHY Yrittäjyysvalmiuksen edistämistä

Lisätiedot

Yritysmuodot. T:mi OY AY OSK. Anna Airaksinen

Yritysmuodot. T:mi OY AY OSK. Anna Airaksinen Yritysmuodot T:mi OY KY AY OSK Yritysmuoto, eli yhtiömuoto on oikeudellinen muoto, jolla harjoitetaan yritystoimintaa. Suomessa yhtiön pitää rekisteröityä Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämään

Lisätiedot

Yrittäjäkoulutus. Yritysmuodon merkitys ja yrityksen perustaminen

Yrittäjäkoulutus. Yritysmuodon merkitys ja yrityksen perustaminen 1 Yrittäjäkoulutus Yritysmuodon merkitys ja yrityksen perustaminen 2 YRITYSMUODOT Ammatti- tai elinkeinotoimintaa voi harjoittaa: yksityisenä elinkeinonharjoittajana (= toiminimi, Tmi) - liikkeenharjoittaja

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa Joensuu 23.11.2012. Tervetuloa! www.yhteistoiminta.fi

Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa Joensuu 23.11.2012. Tervetuloa! www.yhteistoiminta.fi Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa Joensuu 23.11.2012 Tervetuloa! OHJELMA 9.30-9.40 Tervetuloa koulutukseen Johtaja Risto Ravattinen, Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy 9.40-10.10 Yhteiskunnallisen

Lisätiedot

ilmoittautuminen rekistereihin

ilmoittautuminen rekistereihin Yrityksen perustaminen ja ilmoittautuminen rekistereihin Verohallinto Sisältö Perustamisilmoitus Mikä on Y-tunnus? Yksityinen elinkeinonharjoittaja perustaminen Avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön perustaminen

Lisätiedot

Yrittäjyys Sampossa. Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö

Yrittäjyys Sampossa. Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö Yrittäjyys Sampossa Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö paivi.ovaska@edusampo.fi Menossa olevat yrittäjyyden kehittämishankkeet Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta (ESR) Sampon ja

Lisätiedot

Yrittäjämäinen toiminatapa oppiaineena

Yrittäjämäinen toiminatapa oppiaineena Yrittäjämäinen toiminatapa oppiaineena Yrittäjyyskasvatuspäivät 2017 Antti Iivari, Nurmon yläaste, Seinäjoki antti.iivari@seinajoki.fi Taustaa E-P:n yhteinen ops (17+1) Aineryhmittäin omat työryhmät (mukana

Lisätiedot

Osuustoiminnan monimuotoisuus taloudellisen organisoitumisen mallina. Toimitusjohtaja, FL Sami Karhu Pellervo-Seura ry

Osuustoiminnan monimuotoisuus taloudellisen organisoitumisen mallina. Toimitusjohtaja, FL Sami Karhu Pellervo-Seura ry Osuustoiminnan monimuotoisuus taloudellisen organisoitumisen mallina Toimitusjohtaja, FL Sami Karhu Pellervo-Seura ry 1. Osuustoiminnan arvopohja ja organisoituminen Osuuskunta, osuustoiminta, arvot OSUUSKUNTA

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

OSUUSKUNTA - MONTA YRITYSTÄ YHDESSÄ. Mirja Taipale yritysneuvoja, osuuskunnat Tredea Oy

OSUUSKUNTA - MONTA YRITYSTÄ YHDESSÄ. Mirja Taipale yritysneuvoja, osuuskunnat Tredea Oy OSUUSKUNTA - MONTA YRITYSTÄ YHDESSÄ Mirja Taipale yritysneuvoja, osuuskunnat Tredea Oy Yksin tai yhdessä osuuskunnan voi perustaa yksin, kaksin, kolmisin ylärajaa ei ole jäsen voi olla luonnollinen henkilö,

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Osuuskuntayrittäjyys

Osuuskuntayrittäjyys Osuuskuntayrittäjyys Osuuskunnat Suomessa yhteensä n. 4 500 osuuskuntaa vuositasolla perustetaan noin 200 uutta osuuskuntaa Noin 2 700 pienosuuskuntaa 1 300 vesihuolto-ja energia osuuskuntaa 370 osuuspankkia

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja on osa Yritteliäs ja hyvinvoiva

Lisätiedot

Toimitusjohtaja Sami Karhu Tampere

Toimitusjohtaja Sami Karhu Tampere Toimitusjohtaja Sami Karhu Tampere 27.1.2017 Osuuskunta yhtiöittämisen mallina Kansalaisten oma vastuunotto hyvinvoinnistaan Palveluja koko maassa Sote-osuuskunnat palveluntuottajina Dataosuuskunnilla

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

OSUUSKUNNAT SUOMALAISTEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN YRITTÄJYYSKASVATUKSEN VÄLINEENÄ. KTT Eliisa Troberg Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

OSUUSKUNNAT SUOMALAISTEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN YRITTÄJYYSKASVATUKSEN VÄLINEENÄ. KTT Eliisa Troberg Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti OSUUSKUNNAT SUOMALAISTEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN YRITTÄJYYSKASVATUKSEN VÄLINEENÄ KTT Eliisa Troberg Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti AGENDA Taustaa Tutkimuksen tavoitteet Käsitteellinen viitekehys

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa 17.10.2012 OULU Tervetuloa!

Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa 17.10.2012 OULU Tervetuloa! Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa 17.10.2012 OULU Tervetuloa! Ohjelma 9.30-9.40 Tervetuloa koulutukseen Hallintojohtaja Ari Heikkinen, Oulun kaupunki 9.40-10.10 Yhteiskunnallisen yrittäjyyden

Lisätiedot

Miksi yrittäjyyskasvatusta?

Miksi yrittäjyyskasvatusta? Yrittäjyyskasvatus Miksi yrittäjyyskasvatusta? Yrittäjyyskasvatuksen avulla pyritään lisäämään oppilaan yrittävyyttä ja lapsen ja nuoren halua menestyä ja ottaa asioista selvää. Tavoitteena on mm. sosiaalinen,

Lisätiedot

Osuuskunta yhteisönä - verkostoituneen liiketoiminnan yritysmuoto. 2003 2014 PHe

Osuuskunta yhteisönä - verkostoituneen liiketoiminnan yritysmuoto. 2003 2014 PHe Osuuskunta yhteisönä - verkostoituneen liiketoiminnan yritysmuoto Määritelmä Jäsenmäärä ja pääoma edeltä käsin määräämättömät, voi vaihdella Tarkoituksena on tukea jäsenten taloudenpitoa tai elinkeinotoimintaa

Lisätiedot

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta!

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Tuula Kurkisuo KM, Erityisopettaja,Tiimimestari Omnian ammattiopiston yrittäjyyspolkuvastaava TYÖTAITAJAHANKE, vastuuvalmentaja

Lisätiedot

Miten kehittämishankkeiden hyvät käytännöt siirtyvät arjen toimintaan? Sirkka Hulkkonen

Miten kehittämishankkeiden hyvät käytännöt siirtyvät arjen toimintaan? Sirkka Hulkkonen Miten kehittämishankkeiden hyvät käytännöt siirtyvät arjen toimintaan? 25.3.2010 Sirkka Hulkkonen Vaikuttavuus alkaa ideasta Mihin hanke perustuu? Onko taustalla Teknologian kehittyminen Rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

OSUUSKUNTA TOIMINNAN SYNTY JA KASVUTARINA

OSUUSKUNTA TOIMINNAN SYNTY JA KASVUTARINA OSUUSKUNTA TOIMINNAN SYNTY JA KASVUTARINA Osuustoiminnan juuret 1800- luvun teollistuvassa Euroopassa 1901säädettiin osuuskuntalaki Suomessa 1990- luvun lama loi ns. uusosuustoiminnan 2011- uusi buumi??

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Työssäoppiminen yrittäjänä. Leonardo da vinci hankkeiden päätösseminaari 14.5.2012

Työssäoppiminen yrittäjänä. Leonardo da vinci hankkeiden päätösseminaari 14.5.2012 Työssäoppiminen yrittäjänä Leonardo da vinci hankkeiden päätösseminaari 14.5.2012 TOY työssäoppiminen yri äjäna TOYn idea on tarjota opiskelijoille mahdollisuus kehi ää omaa yritysideaansa ja toteuttaa

Lisätiedot

Suomi 100 WISIOssa WISIOssa valmennetaan osaajia

Suomi 100 WISIOssa WISIOssa valmennetaan osaajia Suomi 100 WISIOssa WISIOssa valmennetaan osaajia WISIO on Turun ammatti-instituutin yrittäjyyden oppimisympäristö, joka toimii kohtauspaikkana eri toimijoiden välillä. WISIO:ssa on muuntuvien yrittäjyyden

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo - itsearviointityökalu oman opetuksen arviointiin ja kehittämiseen!

Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo - itsearviointityökalu oman opetuksen arviointiin ja kehittämiseen! Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo - itsearviointityökalu oman opetuksen arviointiin ja kehittämiseen! Maksutta osoitteessa www.lut.fi/mittaristo - jo yli 1000 perus- ja toisen asteen opettajaa hyödyntää

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi. Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov

Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi. Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ammattiosaamisen näyttö Ammatillisiin perustutkintoihin on liitetty ammattiosaamisen näytöt osaksi opiskelijan arviointia

Lisätiedot

POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017

POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017 POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 07 Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) pedagogisten linjausten tavoitteena on varmistaa yhteinen käsitys opetuksesta ja oppimisesta, laadukas opetustoiminta

Lisätiedot

Mitä yrittäminen on? Mitä muuta yrittämiseen liittyy?

Mitä yrittäminen on? Mitä muuta yrittämiseen liittyy? Mitä yrittäminen on? Yrittäjyys on ajattelu- ja toimintatapa sekä suhtautumistapa työntekoon. Yrittäjyyttä tarvitaan työskenneltäessä omassa yrityksessä, mutta myös työntekijänä toisen palveluksessa. Yrittäjä

Lisätiedot

LUKIO-OSUUSKUNNAT TIE YRITTÄJÄMÄISEEN LUKIOON

LUKIO-OSUUSKUNNAT TIE YRITTÄJÄMÄISEEN LUKIOON LUKIO-OSUUSKUNNAT TIE YRITTÄJÄMÄISEEN LUKIOON Vauhtia yrittäjyyteen Miten kehittää toisen asteen koulutuksen oppilaitososuustoimintaa? PELLERVO-SEURA RY, HELSINKI 19.11.2015 Vanhempi tutkija, KTT Eliisa

Lisätiedot

Yrittäjyys ammattitaitona

Yrittäjyys ammattitaitona Yrittäjyys ammattitaitona Taitajasta yrittäjäksi yrittäjyys osana ammattitaitokilpailuja seminaari Helsinki ti 31.1.2012 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi Yrittäjyys on yksilön kykyä muuttaa

Lisätiedot

OPPILAITOS-YRITYSYHTEISTYÖN HAASTEITA JA MAHDOLLISUUKSIA

OPPILAITOS-YRITYSYHTEISTYÖN HAASTEITA JA MAHDOLLISUUKSIA OPPILAITOS-YRITYSYHTEISTYÖN HAASTEITA JA MAHDOLLISUUKSIA SHAKE INNOVAATIOKOKEILUJEN UUSI MALLI Yrittäjyyskasvatuspäivät Oulu 2017 Maisa Kantanen 19.9.2017 Case-paperin tavoite Tuoda esille Etelä-Savolaisten

Lisätiedot

Tekemällä oppimista ja sisältöjen integrointia opettajan ja opiskelijan näkökulmia

Tekemällä oppimista ja sisältöjen integrointia opettajan ja opiskelijan näkökulmia Tekemällä oppimista ja sisältöjen integrointia opettajan ja opiskelijan näkökulmia koulutussuunnittelija Kaija Mattila, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, Ammattiopisto, Nurmes OPH 3.2.2014 2 Tekemällä

Lisätiedot

Hyvän ohjauksen kriteerityö

Hyvän ohjauksen kriteerityö Hyvän ohjauksen kriteerityö Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansalliset kehittämispäivät 29.4.2014 Opetusneuvos Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö 21. vuosituhannen oppimisen taidot

Lisätiedot

Ammatin harjoittamisen vaihtoehdot taiteellisilla aloilla

Ammatin harjoittamisen vaihtoehdot taiteellisilla aloilla Ammatin harjoittamisen vaihtoehdot taiteellisilla aloilla Ulla Huovinen HAAGA-HELIA amk ulla.huovinen@haaga-helia.fi Työsuhteessa vai yrittäjänä? Työtä tehdään joko työntekijänä tai yrittäjänä Vaikuttaa

Lisätiedot

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta Ahola, Anttonen ja Paavola Työelämän tulevaisuudesta 2 miljardia katoaa vuoteen 2030 mennessä (tehdastyö, kaivostyö, viljely, koulutus jne.) Suomessa oleva

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Miehiä tarvitaan (ja halutaan) enemmän sote-alalle

Miehiä tarvitaan (ja halutaan) enemmän sote-alalle Miehiä tarvitaan (ja halutaan) enemmän sote-alalle 89/11 28 / 3,7 7071 / 49 120 000 VOIMAA HOIVAAN II 2011-2013 MIESNÄKÖKULMAA SOTE-ALALLE Taustalla mm.: PROJEKTIN TAUSTAA Sote-alan segregaatio, miesten

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS 1 YRITTÄJYYSKASVATUS TAPAINLINNAN KOULUSSA OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys on yksi opetussuunnitelman perusteiden mukaisista aihekokonaisuuksista.

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin YHDESSÄ Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin AMISTO 2.1.2014 Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.1.2014 YHDESSÄ Teemat: 1. Tutkinnon perusteista OPSiin 2. OPSista HOPSiin

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Koulutukset syksyllä 2005

Koulutukset syksyllä 2005 Koulutukset syksyllä 2005 Agendi Modus Tuumasta toimeen yrittäjyyskasvatushankkeen tarjoama täydennyskoulutus eteläkarjalaisille opettajille. Koulutusteemoina mm. yrittävä elämänasenne, ideasta tuotteeksi,

Lisätiedot

Hyria. Strategia määrittelee, mitkä tavoitteet ovat Hyriassa tärkeitä ja mikä on se tapa, jolla niitä halutaan toteuttaa.

Hyria. Strategia määrittelee, mitkä tavoitteet ovat Hyriassa tärkeitä ja mikä on se tapa, jolla niitä halutaan toteuttaa. Hyria 2018 Strategia määrittelee, mitkä tavoitteet ovat Hyriassa tärkeitä ja mikä on se tapa, jolla niitä halutaan toteuttaa. Strategian avulla toteutamme visiomme. Hyria 2018 Strategia ei anna suoraa

Lisätiedot

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen

Lisätiedot

Poimintoja mietittäväksi. Juha Ristilä

Poimintoja mietittäväksi. Juha Ristilä Poimintoja mietittäväksi Juha Ristilä 16.4.2013 1. poiminta: Y-sukupolvi 2. poiminta: Työelämä odottaa koulutukselta 3. poiminta: Uusi opettaja 4. poiminta: Ammatillisen opettajan osaaminen 5. poiminta:

Lisätiedot

Yri$äjyysvalmennus. Kokonaisuuden tavoi$eet

Yri$äjyysvalmennus. Kokonaisuuden tavoi$eet Yri$äjyysvalmennus Kokonaisuuden tavoi$eet Saada 7etoa, taitoa ja tahoa yri$äjänä toimimiselle, onnistumiselle ja kasvamiselle Onnistumisen eväitä yri$äjänä Taito perustaa yritys Osaamista rakentaa toimiva

Lisätiedot

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen!

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! OPPISOPIMUS Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! KEUDA 1 1.4.2015 OPPISOPIMUS Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Omistajakunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula sekä

Lisätiedot

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Suunnittelun lähtökohdat Suunnittelun pohjana aina voimassa oleva

Lisätiedot

SOPIMUSTEN MERKITYS OMISTAJANVAIHDOKSISSA

SOPIMUSTEN MERKITYS OMISTAJANVAIHDOKSISSA SOPIMUSTEN MERKITYS OMISTAJANVAIHDOKSISSA Sopimustyypit ja niiden valinta Kaksi päävaihtoehtoa ovat liiketoiminnan myynti (liiketoimintakauppa) ja yrityksen itsensä, eli ns. oikeushenkilön, myynti (osuus

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa 24.4.2012 Tervetuloa!

Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa 24.4.2012 Tervetuloa! Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa 24.4.2012 Tervetuloa! Ohjelma 9.00-9.10 Tervetuloa koulutukseen Markkinointipäällikkö Jussi Peltonen, Työeläkeyhtiö Varma 9.10-9.30 Yhteiskunnallisen yrittäjyyden

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

TYÖPAIKKAOHJAAJAKSI VALMENTAUTUMINEN 2ov

TYÖPAIKKAOHJAAJAKSI VALMENTAUTUMINEN 2ov LIITE 1 1 (11) TYÖPAIKKAOHJAAJAKSI VALMENTAUTUMINEN 2ov Tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kiitettävä taso Opiskelija on tunnettava oman alansa perustutkinnon opetussuunnitelma ja kansalliset näyttöaineistot,

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

Työosuuskunnat ja työosuuskuntien kautta työllistyminen Suomessa alustavia tuloksia tutkimusmatkan varrelta

Työosuuskunnat ja työosuuskuntien kautta työllistyminen Suomessa alustavia tuloksia tutkimusmatkan varrelta Työosuuskunnat ja työosuuskuntien kautta työllistyminen Suomessa alustavia tuloksia tutkimusmatkan varrelta Seminaari: Työllisyys ja osuuskunnat 25.5.2010, Eduskunta, Helsinki Hanna Moilanen YTM, jatko-opiskelija

Lisätiedot

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajan tehtävät. momutoko. monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus

Työpaikkaohjaajan tehtävät. momutoko. monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus Työpaikkaohjaajan tehtävät momutoko monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus Työpaikkaohjaaja voi monin tavoin auttaa opiskelijan oppimista työssäoppimisjaksoilla. Ohjaaja voi ottaa huomioon oppimisen

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011 OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Miksi mielen hyvinvointia kannattaa edistää? edistää tutkinnon suorittamista edistää työllistymistä tukee nuorten

Lisätiedot

Opetussuunnitelma alkaen

Opetussuunnitelma alkaen Opetussuunnitelma 1.8.2015 alkaen Ennen 1.8.2015 aloittaneet siirtyvät opiskelemaan 1.8.2015 jälkeen uusien tutkinnon perusteiden mukaan. Muutosta ohjaavat lainsäädäntö ja asetusmuutokset sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Ammattistartin kokeilun päätösseminaari Jyväskylä 13.4.2010 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammattikoulutus/Tutkinnot Osaamisen ja sivistyksen asialla Valmistavien

Lisätiedot

kuva Yrittäjät.fi Maarit Koskinen 2015

kuva Yrittäjät.fi Maarit Koskinen 2015 kuva Yrittäjät.fi Maarit Koskinen 2015 Minustako yrittäjä? Yrittäjän tärkein voimavara on vahva ammattitaito Yrittäjällä on motivaatiota, pitkäjännitteisyyttä ja halua menestyä ei lannistu ensimmäisistä

Lisätiedot

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Sisältö 1. Suomen koulutusjärjestelmä 2. Ammattitaidon hankkiminen (näyttötutkinto ja ammatillinen peruskoulutus) 3. Arviointi KORKEAKOULUTUTKINTO

Lisätiedot

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset Työssäoppimisen valmistelu ja suunnittelu Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset ver 21.11.2013 Taustamuuttujina opiskelijatiedoissa ovat mm. tutkinnon nimi, työssäoppimispaikan nimi, suoritetaanko

Lisätiedot

OPO-ops T Tavoitealue 7. lk sisältöalueet 8. lk sisältöalueet T1 auttaa oppilasta

OPO-ops T Tavoitealue 7. lk sisältöalueet 8. lk sisältöalueet T1 auttaa oppilasta OPO-ops 7.11.2015 T Tavoitealue 7. lk sisältöalueet 8. lk sisältöalueet T1 auttaa oppilasta Osallisuus ja S1: Oppiminen ja opiskelu muodostamaan kokonaiskäsitys aktiivinen toiinta vuosiluokkien 7-9 -Nivelvaihe

Lisätiedot

Miksi johtavat ajatukset?

Miksi johtavat ajatukset? Miksi johtavat ajatukset? Johtavat ajatukset syntyvät aina sisältä päin. Ne ovat tärkeitä ennen kaikkea meille itsellemme. Tarkistamme ne joka vuosi yhdessä. Ne toimivat innostuksemme lähteenä ja niiden

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Yritysinfo 19.5.2014. Haaga-Helia. Yritysneuvoja Hannele Kostiainen YritysHelsinki

Yritysinfo 19.5.2014. Haaga-Helia. Yritysneuvoja Hannele Kostiainen YritysHelsinki Yritysinfo 19.5.2014 Haaga-Helia Yritysneuvoja Hannele Kostiainen YritysHelsinki Luennon aiheet YritysHelsingin palvelut Yrityksen perustamisen vaiheet Sähköinen liiketoimintasuunnitelma Yritysmuodot YritysHelsinki?

Lisätiedot

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 7. 8.11.2012 Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä Живи и учись. Век живи - век учись Mitä on Venäjä-osaaminen?

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö Lukiouudistuksen maakuntakiertue. Jyväskylän työpajan keskustelun teemoja

Opetus- ja kulttuuriministeriö Lukiouudistuksen maakuntakiertue. Jyväskylän työpajan keskustelun teemoja Opetus- ja kulttuuriministeriö Lukiouudistuksen maakuntakiertue Jyväskylän työpajan keskustelun teemoja Tulevaisuuden osaamistarpeet ja osaamisen vahvistaminen Taitojen ja ominaisuuksien kehittäminen:

Lisätiedot

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille 1. Tässä opintojaksossa painotetaan työelämätaitoja ja yrittäjyyttä. Lisäksi käsitellään lyhyesti oman talouden suunnittelua.

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMA VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT

OPETUSSUUNNITELMA VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT OPETUSSUUNNITELMA VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Palvelualan apulaisrehtorin hyväksymä 28.4.2015, 8. Näyttötoimikunta hyväksynyt 17.3.2015, 3. OPETUSSUUNNITELMA 1 (20) Sisällys VAPAASTI VALITTAVAT

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016 Raahe 3.3.2016 Laura Rahikkala liikunnanopettaja OPS 2016 HAASTE MAHDOLLISUUS HYPPY JOHONKIN UUTEEN OPS UUDISTUKSEN KESKEISIÄ LÄHTÖKOHTIA PEDAGOGINEN UUDISTUS -> Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan,

Lisätiedot

Kansainväliset koulutusskenaariot

Kansainväliset koulutusskenaariot seminaari, Vanajanlinna 14-15.2.2006 Kansainväliset koulutusskenaariot Johdatus iltapäivän ryhmätöihin Tuomo Kuosa Tutkija Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskus Ohjelma 1. Palautetaan mieliin.

Lisätiedot

Joustavia polkuja osaamisen tunnistamisella

Joustavia polkuja osaamisen tunnistamisella Joustavia polkuja osaamisen tunnistamisella Synergiaseminaari TPY 10.10.2017, Hämeenlinna Anni Karttunen, vastaava asiantuntija Opetushallitus Kansainvälistymispalvelut Visio osaamisperustaisuudesta Viestintää:

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN REFORMI JA TYÖELÄMÄ- YHTEISTYÖ

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN REFORMI JA TYÖELÄMÄ- YHTEISTYÖ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN REFORMI JA TYÖELÄMÄ- YHTEISTYÖ LVI-koulutus 2018 -seminaari MS Viking Mariella to 28.9.2017 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi Työelämäyhteistyön monet muodot Ammatillisten

Lisätiedot

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamisen haasteita Oppimistulosten heikkeneminen Valtion talouden tasapainottaminen, julkisten menojen

Lisätiedot

Taltioni osuuskunta. Sidosryhmätilaisuus Pekka Turunen & Jorma Jaalivaara 10.1.2012

Taltioni osuuskunta. Sidosryhmätilaisuus Pekka Turunen & Jorma Jaalivaara 10.1.2012 Taltioni osuuskunta Sidosryhmätilaisuus Pekka Turunen & Jorma Jaalivaara 10.1.2012 Agenda Osuuskunnan taustat Osuuskuntamallista Taustatyö Osuuskunnan rooli ylätasolla Osuuskunnan perustaminen Perustamisprosessi

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi Yrittäjyyskasvatuskonferenssi 27.-28.1.2011 Ihmisiä, jotka paahtavat täysillä ja joilla on sisäinen hehku päällä, on paljon. Harmi, että he ovat valtaosin alle 7-vuotiaita. Esa Saarinen Yrittämällä eteenpäin

Lisätiedot