artikkeli Rodeo Fysioterapia
|
|
- Ari-Pekka Timo-Jaakko Siitonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 artikkeli Rodeo 4
2 Aila Pikkarainen Mariitta Vaara Ulla Salmelainen Gerontologinen kuntoutus osaksi uudistuvia vanhuspalveluja Monitieteinen gerontologinen tutkimus tuottaa laaja-alaista tietoa, jota voidaan käyttää ikääntyneiden ihmisten kuntoutuksen kehittämiseen. Kelan viisivuotisessa IKKU-hankkeessa rakennettiin gerontologisen kuntoutuksen toimintamalleja ja laadittiin suositukset ikääntyneiden ihmisten kuntoutukseen. Ikääntyneiden ihmisten kuntoutus on kuntien vastuulla olevaa sosiaalija terveysalan toimintaa. Kesällä 2013 voimaan tulleessa vanhuspalvelulaissa (2012/980) korostetaan monipuolisia ja ennakoivia vanhuspalveluja. Uudistettu vanhuspalvelujen laatusuositus (1) määrittelee kuntoutuksen osaksi kuntien peruspalveluja. Kuntien välillä on suuria eroja, miten ne järjestävät ikääntyneiden kuntalaistensa tehostettua akuutti- ja pitkäaikaiskuntoutusta sekä ennaltaehkäisevää ja kokonaisvaltaista kuntoutusta (2,3). Ikääntyneiden asiakkaiden kuntoutusprosessien tulisi jatkua erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon ja kotihoitoon ilman katkoksia. Kela täydentää ja kehittää ikääntyneiden kuntoutuspalveluja, mutta toistaiseksi tämä ei ole riittävän laajalti kaikkien sosiaali- ja terveysalan toimijoiden tiedossa. Sama pätee yksityisen tai kolmannen sektorin paikallisiin hankkeisiin erilaisine kuntoutuspalveluineen. Ikääntyneet tai heidän palveluverkostonsa eivät useinkaan tiedä niistä. Tässä artikkelissa kuvataan ikääntyneiden kuntoutujien erityispiirteitä sekä Kelan IKKU-hankkeen keskeisiä tuloksia. Lopuksi esitetään hankkeessa laaditut gerontologisen kuntoutuksen suositukset. Hankkeen tavoite oli tukea kotona asumista Kelan yli 74-vuotiaiden ikääntyneiden kuntoutujien viisivuotinen tutkimus- ja kehittämishanke (IKKU) päättyi vuoden 2013 lopussa. Hanke oli jatkoa Kelan aikaisemmalle IKÄ-hankkeelle (4,5,6). Jatkohankkeen tavoitteena oli edistää osallistujien kotona asumista. Siihen pyrittiin kehittämällä asiakaslähtöisiä ja tavoitteellisia ryhmämuotoisia kuntoutuspalveluja yhdessä Kelan, kuntoutuslaitosten ja kuntien kanssa. Hankkeeseen osallistui viisi kuntoutuslaitosta eri puolelta Suomea sekä 18 kuntaa tai kuntayhtymää. (7) Pilottivaiheen jälkeen IKKU-hankkeessa toteutettiin 48 tutkimuskurssia, joihin osallistui 369 keski-iältään noin 80-vuotiasta kuntoutujaa. Kuntakohtaisilla avo- ja laitosmallisilla kursseilla oli keskimäärin kahdeksan tuki- ja liikuntaelinoireista kuntoutujaa, jotka valittiin yhdessä heidän kotikuntansa yhdyshenkilön kanssa. Kuntoutuslaitosten toteuttamat kurssit sisälsivät kuntoutusjaksoja, välitehtäviä, koti- ja verkostokäyntejä sekä toimintapäiviä kotikunnassa. Hankkeen alkuvaiheessa Vanhustyön keskusliitto toteutti koulutuk- sen, jossa kuntoutuslaitosten ja kuntien keskeiset työntekijät perehdytettiin hankkeen perusperiaatteisiin. Lisäksi järjestettiin kurssien työparien mentorohjausta. Hankkeen tutkimus- ja kehittämistyöstä vastasivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä Jyväskylän ammattikorkeakoulun tutkijat. Seuraavaksi kuvataan hankkeen keskeisiä tuloksia. Erityisyys syntyy pitkästä elämästä Ikääntyneiden kuntoutujien erityisyys muodostuu pitkästä eletystä elämästä ja samalla nuoria aikuisia lyhemmästä tulevaisuusperspektiivistä (taulukko 1). Ikääntyneet ovat saaneet erilaisia palveluja, joista on muodostunut heidän yksilölliset palveluhistoriansa palvelutaitoineen ja odotuksineen. Omaa tilannettaan ikääntyneet eivät kuvaa osa-alueittain, kuten kuntoutustyöntekijät tekevät toteuttaessaan arviointeja ja kuntoutustyötä. Ikääntyneille ei ole olemassa erikseen fyysistä kuntoa, hyvää mielenterveyttä tai sosiaalista osallisuutta, vaan he kuvaavat tilannettaan kokonaisvaltaisesti. Asteittain syvenevistä kuvauksista avautuvat vähitellen heidän yksilölliset kuntoutustoiveensa (8). Gerontologinen kuntoutus ei myöskään etene loogisesti, positiivisesti tai ennakoidusti huolimatta kokonaisvaltaisista arvioinneista ja suunnitelmista. Vanhuudessa ihminen on erityisen altis monille äkillisille terveyden ja toimintakyvyn muutoksille, jotka vaativat suunnitelmien tarkistamista ja kuntoutuksen uudelleen suunnittelua. Kokonaisvaltainen kuntoutus edistää elämänlaatua IKKU-hankkeen tulosten mukaan ikääntyneet ihmiset hyötyivät tavoitteellisesta ja asiakaslähtöisestä kuntoutuksesta. Noin vuoden kestänyt ryhmämuotoinen kuntoutus paransi kaikenikäisten, myös kaikkein vanhimpien (85+) kuntoutujien elämänlaatua ja toimintakykyä. Kuntoutujien liikkumiskyky parani ja heidän yläraajojensa liikkuvuus lisääntyi, mikä osaltaan helpotti sekä kotona että kodin ulkopuolella toimimista. 5
3 artikkeli Mariitta Vaara Ikääntyneiden kuntoutujien erityisyys muodostuu pitkästä eletystä elämästä. Erityisesti naisten kokema kipu ja masennusoireet lieventyivät. Samalla hallinnantunne omasta elämästä vahvistui, turvallisuudentunne lisääntyi ja pelko joutua toisista riippuvaiseksi vähentyi. Kuntoutusvuoden aikana ikääntyneet ihmiset solmivat uusia ystävyyssuhteita. Kuntoutujien osallistuminen kodin ulkopuolisiin harrastuksiin lisääntyi kuntoutuksen aikana. Erityisesti miehet osallistuivat järjestötoimintaan aiempaa enemmän, naiset ryhmätoimintoihin. IKKU-hankkeen tulokset toivat selvästi esille, että kuntoutuspalvelujen saamisen tulee perustua ikääntyneen kuntoutujan toimintakykyyn ja arjen tilanteeseen, ei numeeriseen ikään tai yksittäiseen sairauteen. Kuntoutuksen vaikuttavuus tai osuvuus syntyy siitä, miten ikääntyneen kuntoutujan yksilölliset, koetut kuntoutustarpeet ja niiden perusteella määritellyt tavoitteet on löydetty ja sovittu yhdessä kuntoutujan kanssa. Gerontologisen kuntoutuksen vaikutuksia tulee arvioida mitattuina ja koettuina toimintakyvyn ja elämänlaadun muutoksina. Päteviksi arvioituja mittareita löytyy muun muassa TOIMIA-tietokannasta (11). Asiakaslähtöinen ja yksilöllisesti toteutettu arviointi ja kuntoutus tukevat ikääntyneen kuntalaisen realistista näkemystä itsestään. Lisäksi ne ohjaavat häntä päättämään itse omasta elämästään ja suunnittelemaan tulevaisuuttaan palveluineen. Gerontologinen moniammatillinen kuntoutus toteutetaan aina yhteistyössä kuntoutujan ja hänen läheistensä kanssa. Tiedonsiirto kaipaa kehittämistä IKKU-hankkeen tulokset osoittavat, että kuntoutujaa koskeva tieto välittyy vaihtelevasti kuntoutuslaitoksesta kuntien toimijoille. Käytännöt, joilla kirjallisia palautteita käsitellään, olivat kunnissa epäyhtenäiset. Osassa kuntia palautetieto välittyi hyvin, sitä käsiteltiin ja sen pohjalta suunniteltiin jatkotoimenpiteitä. Kuntoutusseloste saattoi joutua myös suoraan arkistoon tai sen käsittelykäytännöistä ei ollut tietoa. Kuntoutusselosteeseen sisältynyt yhteenveto paransi palautetiedon hyödynnettävyyttä, koska se voitiin siirtää sähköiseen potilastietojärjestelmään. Ikääntynyttä kuntoutujaa hoitavien ja avustavien työntekijöiden käytössä tulee olla kuntoutusta koskeva ajankohtainen tieto. Se sisältää muun muassa tiedot apuvälineistä, ohjeita siirtymisestä, liikkumisesta ja harjoittelusta sekä arvion psykososiaalisen tuen tarpeesta. Kuntoutujan suostumuksella tietoa jaetaan ja otetaan vastaan. Samalla sovitaan yhteisistä ohjaus- ja harjoituskäytänteistä, jotka toteutetaan osana hoiva- ja hoitotyötä. Kuntoutustiedon tulee olla ymmärrettävää niin kuntoutujalle kuin häntä auttaville henkilöille. Lisäksi sen tulee olla sovellettavissa jokaisen työntekijän työhön kuntoutustoiminnan eri tasoilla ja sektoreilla. Vanhuspalvelujen henkilöstön on saatava konkreettista ohjausta kuntouttavaan työtapaan. Ohjauksella ja harjoittelulla voidaan vaikuttaa työntekijöiden kuntoutusmyönteiseen asenteeseen. Lisäksi ne auttavat löytämään sopivat kuntoutussovellukset kunkin työntekijän tai työryhmän arkityöhön. Nämä asiat myös lisäävät työntekijöiden työn mielekkyyttä, vahvistavat heidän työssä jaksamistaan ja lisäävät kuntoutuksen vaikuttavuutta. Gerontologisen kuntoutuksen suositukset Hankkeen perusteella muokattiin yhdeksän suositusta, joissa esitetään keskeisimmät gerontologista kuntoutusta ohjaavat periaatteet. Lähtökohtana on, että ikääntyneen kuntoutujan yksilöllinen toimijuus ymmärretään hänen elämänkulkunsa näkökulmasta. Lisäksi tulee hahmottaa vanhenemisen primaariset ja sekundaariset muutokset sekä huomioida ikääntyneen yksilöllinen elämäntilanne, elämäntapa ja elinympäristö. Kuntoutuksen ohjaus ja eteneminen vaativat yhteistyötä Gerontologisen kuntoutuksen vastuutahot ja tehtävät on määriteltävä selkeästi. Niiden tulee vastata väestötasolla tapah- 6
4 Taulukko1. Ikääntyneen asiakkaan erityisyys kuntoutusprosessissa (soveltaen 9,10). IKÄÄNTYNEEN IHMISEN NÄKÖKULMA (vanheneminen) Elämänkulun aikana syntynyt tapa toimia ja kertoa omasta tilanteesta ja asioista. Elämänkulun aikana syntyneet asiakkuushistoriat ja -taidot. Prosessimainen omien tarpeiden kuvaaminen ja tavoitteiden asteittainen syntyminen. Kokonaisvaltainen toimintakyvyn (toimijuuden), elämänlaadun ja hyvinvoinnin käsitys ja kuvaus. Niukka käsitteistö omasta tilanteesta. Tilannekohtaisesti, hetkellisesti muuttuva toimintakyky, aaltoilevat oireet ja niiden yksilölliset kuvaukset. Useita diagnooseja sekä ilman diagnoosia olevia oireita / sairauksia ja niiden esiasteita, jotka ikääntyneelle ihmiselle itselleen ovat jopa ensisijaisia (unettomuus, levottomuus, pelot, ruokahaluttomuus, puutostilat). Koettu aktiivisuus ja osallistuminen aikaisemman elämänkulun näkökulmasta. Sisäisesti ja hetkellisesti muuttuva aktiivisuuskäsitys. Omien metakognitiivisten taitojen käyttäminen vanhenemisprosessin käsittelyssä, ongelmien ratkaisussa ja päätösten tekemisessä. tuvia muutoksia sekä erilaisten vanhuskohorttien muuttuvia palvelutarpeita. Esimerkiksi ikääntyneiden mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä perhe- ja parisuhdeterapiat kuuluvat näihin kehittyviin palveluihin. Ikääntyneiden ihmisten kuntoutus on järjestettävä aina viipymättä ja tiiviissä yhteistyössä heidän verkostojensa kanssa. Kuntoutuksen tarve arvioidaan säännöllisesti, etenkin muutostilanteissa, kun ikääntynyt ihminen on asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa, kotihoidossa ja erikoissairaanhoidossa. Hänelle kerrotaan erilaisista kuntoutuspalveluista ja niiden mahdollisuuksista hänen elämäntilanteessaan. Palvelujen arvioinnissa otetaan huomioon ikääntyneen ihmisen yksilöllinen elämäkulku, nykyinen elämänvaihe ja tulevaisuuden toiveet. Rutiiniarviointien tekeminen ei ole eettisesti tarkoituksenmukaista, jos niistä saadut tu- KUNTOUTUSTA TARJOAVAN ORGANISAATION / TYÖNTEKIJÄN NÄKÖKULMA Työntekijän koulutuksellinen ja henkilökohtainen tapa tehdä omaa työtään. Tasalaatuisuuden periaate; asiakkuusvalmiuksien rakentaminen ei ole osa kuntoutusprosessia. Tietyssä ajassa ja kuntoutustilanteessa syntyvät tavoitteet, jotka kirjataan ja muokataan työntekijän, työmenetelmän ja työpaikan resurssien pohjalta. Pilkottu, ammatillisesti käsitteellistetty ja mitattu toimintakyky. Osista syntyy kokonaisuus -periaate, fyysis-kehollisesti painottunut arviointiprosessi. Arvioinnissa ja mittauksessa saatu yksi staattinen tulos, jota seurataan sovittuina arviointi- ja mittauskertoina. Diagnoosiperustainen kuntoutusprosessi, kausaalinen syy-seuraussuhteen mukainen kuntoutus, yhteen ongelmaan yksi menetelmä tai prosessi. Näkemys aktiivisuudesta ja osallistumisesta konktreettisina määrinä, kestoina ja tapahtumina. Mitataan ulkoista muutosta, ei sisäistä kokemusta (vrt. koettu toimintakyky). Työntekijä ohjaa ja neuvoo oikeisiin toimintatapoihin. Kuntoutustavoite saavutetaan sovittujen työmenetelmien kautta. lokset eivät johda tarvittaviin kuntoutustoimenpiteisiin. Monialaisia gerontologisia kuntoutusmenetelmiä kehitetään niin, että ikääntyneet asiakkaat saavat laadukkaat ja monipuoliset palvelut, kuten heitä nuoremmat aikuiset saavat. Monialaisen gerontologisen kuntoutuksen vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta tulee arvioida luotettavin ja pätevin menetelmin. Ikääntynyt kuntoutuja on aikuinen toimija Ikääntyneelle asiakkaalle laaditaan kuntoutussuunnitelma, joka on osa hänen hoito- ja palvelusuunnitelmaansa. Kuntoutussuunnitelmaa arvioidaan säännöllisesti ja aina tarpeen mukaan, koska ikääntyneiden kuntoutujien terveydentila, toimintakyky ja elämäntilanne voivat muuttua nopeasti. Kuntoutussuunnitelmaan kirjataan konkreettisesti kuntoutuksen tavoitteet, suunnitellut toimenpiteet sekä vastuutahot tehtävineen. Kuntoutuja, hänen läheisensä ja palveluverkoston jäsenet ymmärtävät oman roolinsa ja vastuunsa kuntoutuksen kokonaisvaltaisessa toteuttamisessa. Kuntoutuksen toteutuminen kuvataan myös ikääntyneen kuntoutujan kokemana kuntoutuksena. Ikääntynyttä kuntoutujaa koskevan tiedon tulee siirtyä tehokkaasti ja oikeaaikaisesti eri hoito- ja kuntoutuspaikkojen välillä. Kuntoutustieto on oleellinen osa kuntoutujan hoito- ja palvelusuunnitelmaa, ja se koskee kaikkia häntä hoitavia ja avustavia työntekijöitä. Kuntoutustyöntekijät mahdollistavat ikääntyneen kuntoutujan osallisuuden omassa kuntoutusprosessissaan ja yhteisössään. Ikääntynyttä asiakasta tuetaan ja kannustetaan ilmaisemaan omia ajatuksiaan ja toiveitaan kuntoutuksen suunnittelu- ja toteutusvaiheessa. Ohjaus ja neuvonta, asioiden yhdessä kertaaminen ja luottamukselliset keskustelut ovat oleellinen osa asiakaslähtöistä gerontologista kuntoutusta. Gerontologinen kuntoutus toteutuu tempoltaan ja rytmiltään ikääntyneen kuntoutujan toiminta- ja oppimisprosessien mukaisessa tahdissa. Ikääntynyt kuntoutuja tarvitsee valmistautumis- ja pohdinta-aikaa kuntoutusprosessin eri vaiheissa. Kuntoutusprosessissa kuntoutuja voimaantuu suunnittelemaan omaa elämäänsä ja aktivoituu kodin ulkopuoliseen toimintaan itselleen merkityksellisellä tavalla. Kuntoutuksen menetelmiä uudistetaan ja monipuolistetaan Gerontologisen ryhmämuotoisen kuntoutuksen työmenetelmiä tulee kehittää ja monipuolistaa avo- ja laitosmuotoisessa kuntoutuksessa. Erityisesti työparitoimintaa tehostetaan ja laajennetaan. (tarkemmin taulukossa 2). Työntekijöiden hyvät vuorovaikutus-, ohjaamis- ja yhteistyötaidot mahdollistavat eri-ikäisten kuntoutusasiakkaiden arvostavan kohtaamisen ja heidän voimavarojensa kunnioittamisen kuntoutustilanteissa. Kuntoutustyöntekijöiden osaaminen on dynaa- 7
5 artikkeli Taulukko 2. Gerontologisen kuntoutuksen hyviä käytäntöjä. GERONTOLOGISEN KUNTOUTUKSEN HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Ikääntyneiden kuntoutujien omat voimavarat ja vertaistuki ovat oleellinen osa kokonaisvaltaista kuntoutustoimintaa. Ryhmäprosessit ja niiden terapeuttiset elementit ovat keskeinen osa ryhmäinterventiota. Työparitoiminta on vaikuttavan ryhmämuotoisen kuntoutuksen keskeinen toimintatapa. Työpareille järjestetään aikaa ryhmien suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Työparit saavat vastuuta työnsä suunnittelusta ja toteutuksesta sekä mahdollisuuksia osallistua moniammatillisiin työryhmiin. Kuntoutusta tehostetaan pitkäkestoisilla kokonaisvaltaisilla kuntoutustilanteilla (2-4 tuntia) mikrotaukoineen. Ikääntyneille kuntoutujille annetaan mahdollisuus pareittain työskentelyyn yksilö- ja ryhmätilanteiden välimuotona. Kuntoutukseen valmentautuminen on osa ikääntyneiden kuntoutujien kuntoutusprosessia. Kuntoutuksen rytmi ja tempo vastaavat ikääntyneen kuntoutujan yksilöllisiä tarpeita. Keskustelu, vuorovaikutus ja kertaaminen ovat oleellinen osa kuntoutusta. Kuntoutusasiakirjat ja -ohjelmat sekä viestintä ovat asiakaslähtöisiä ja kuntoututtavia. Kuntoutumisen jatkaminen kotona on tehtävä mahdolliseksi. minen prosessi, joka vaatii työnohjausta. Se edistää kuntoutustoiminnan kehittymistä ja työntekijöiden työssä jaksamista. Tulevaisuudessa tulisi laatia valtakunnallinen gerontologisen kuntoutuksen toimenpideohjelma. Sen tavoitteena on rakentaa gerontologisen kuntoutuksen tietoperustaa sekä edistää ikääntyneiden ihmisten monialaisten kuntoutuspalvelujen innovatiivista kehittämistä ja toteuttamista. Ikääntyneiden ihmisten kuntoutusta voidaan perustella, tutkia ja kehittää yhdistämällä gerontologian ja kuntoutuksen tietoperustaa ja hyödyntäen näiden uusimpia tutkimustuloksia. Kuntoutuksen eri vastuutahojen välillä tarvitaan yhteistyötä ja koordinointia gerontologiseen kuntoutukseen liittyvien käytäntöjen kehittämiseksi. Kuntoutuksen koordinoinnin tu- lee ulottua kunnista ja yhteistoimintaalueista suurempiin sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisalueisiin. Koordinoinnin avulla ikääntyneet kuntoutujat saavat tietoa kuntoutuksen kokonaistarjonnasta. Samalla tarjontaa monipuolistetaan ja laajennetaan heidän tarpeidensa mukaan. Sähköisiin potilastietojärjestelmiin tulee sisällyttää kuntoutusta ja kuntoutuspalveluja koskeva tieto ja tilastointi. Kuntoutuskäytäntöjen yhtenäistämiseksi ja kuntoutuspalvelujen tehostamiseksi kuntiin ja yhteistoimintaalueille suositellaan kuntoutuskoordinaattoreiden tehtäväkokonaisuuksien perustamista. Koordinaattoreiden tehtäviin kuuluisivat kuntoutuspalveluista tiedottaminen, kuntoutukseen ohjaus ja neuvonta sekä kuntoutuskäytäntöjen konkreettinen koordinointi yksilöllisellä ja organisaation tasolla. Gerontologisen kuntoutuksen tulevaisuus Tulevaisuudessa gerontologinen kuntoutus käynnistyy ennaltaehkäisevästi entistä varhemmin, kun ikääntyneellä asiakkaalla on ensimmäisiä toimintakyvyn rajoitteita tai niiden riskitekijöitä. Samalla vahvistuu hänen omaehtoinen toimintansa terveyden ja toimintakyvyn ylläpitäjänä ja hänen osallisuutensa monipuolistuu. Kuntoutus jatkuu vanhuuden myöhäisiin vuosiin saakka ja palvelujärjestelmien kaikkiin eri osiin. Diagnoosiperustaisesta kuntoutuksen käynnistysvaiheesta siirrytään joustavimpiin toimintatapoihin. Niissä ikääntyneen ihmisen toimintakyvyn rajoitteet, alkavat riskit ja myös vahvuudet ovat kuntoutukseen pääsyn edellytyksiä. Kuntoutus voi käynnistyä palveluprosessien ja verkostojen kaikista eri vaiheista. Tulevaisuudessa ikääntyneiden monialainen kuntoutus tapahtuu luontevasti kodeissa. Sieltä se laajenee ikääntyneiden ihmisten erilaisiin verkostoihin, joissa julkinen ja yksityinen sektori sekä omaiset tukevat monipuolisesti ikääntyneen kuntoutujan toimijuutta ja kotona asumista. Käyttäjälähtöinen teknologia menetelmineen on osa kehittyviä kuntoutuspalveluja. Ikääntyneet asiakkaat toimivat kuntoutusprosessien kehittäjinä ja tutkimushankkeiden suunnittelu-, toteutus- ja arviointivaiheissa asiantuntijoina. Jokainen uusi ikääntynyt sukupolvi tarvitsee itselleen soveltuvia, jatkuvasti kehittyviä ja uudistuvia kuntoutuspalveluja. Gerontologisen kuntoutuksen tutkiminen ja kehittäminen vaatii aikaa, resursseja ja ennakkoluulotonta tapaa tarkastella ikääntyneiden kuntoutusta tuoreista näkökulmista. Aila Pikkarainen, THM, KM, toimintaterapian lehtori Jyväskylän ammattikorkeakoulu Mariitta Vaara, TtM, elv, tutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Ulla Salmelainen, KT, terveydenhoitaja, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Turku 8
6 Lähteet (1) Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi. Julkaisuja 11. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö ja Kuntaliitto, Saatavilla internetistä: julkaisut/nayta/-/_julkaisu/ (2) Alueellinen terveys ja hyvinvointitutkimus. Saatavilla internetistä: html#palvelut. Luettu (3) Vanhuspalvelulain toimeenpano ja seuranta Saatavilla internetistä: www. thl.fi/fi_fi/web/fi/aiheet/tietopaketit/vanhuspalvelulain_toimeenpanon_seuranta. Luettu (4) Karppi S-L, Pohjolainen T, Grönlund R et al.: Ikäihmisten verkostomallinen kuntoutus. Laitos- ja avomallisen kuntoutusmallin arviointi. Sosiaali- ja terveysturvan katsauksia 59. Edita Prima Oy (5) Hinkka K, Karppi S-L, Ollonqvist K et al.: Geriatrisen kuntoutuksen arviointi. IKÄ -hankkeen menetelmät ja aineistot. Sosiaali- ja terveysturvan katsauksia 60. Edita Prima Oy (6) Hinkka K, Karppi S-L: IKÄ-kuntoutus. Heikkokuntoisten ikäihmisten verkostomallisen kun- To support older people s living at home, the Social Insurance Institution (Kela) conducted a five-year research and development project (the IKKU project) for rehabilitees over 74 years of age. During the project, goal-oriented group rehabilitation services were developed starting from clients needs. The group rehabilitation continued for about a year and improved the rehabilitees quality of life and functional capacity regardless of their age. The rehabilitees were able to get around better and the mobility of their arms improved, which facilitated their coping both at home and in other environments. Alleviation of pain and symptoms of depression took place in particular among women. At the same time, the rehabilitees perceived that they were able to manage their lives better, they felt safer and their fears of becoming dependent on others abated. The entitlement to rehabilitation services should be based on the older rehabilitee s functional capacity and daily life situation, not on age as a number or on any individual disease. For effectiveness, it is pivottoutuksen toteutuminen ja vaikuttavuus. Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 112. Vammalan Kirjapaino Oy (7) Pikkarainen A, Vaara M, Salmelainen U: Ikääntyneiden kuntoutujien yhteistoiminnallisen kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämishanke. IKKUloppuraportti. Helsinki: Kela, Saatavilla internetissä Open Access julkaisuna (pdf ). (8) Pikkarainen A: Gerontologisen kuntoutuksen käsikirja. Gero-opas, osa I. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisusarja 159. Jyväskylä: Tampereen yliopistopaino. Saatavilla internetistä Open Access-julkaisuna (pdf ). (9) Pikkarainen A: Ikääntyneiden ihmisten kotiasuminen ja päihdekäyttö arjen eri ympäristöissä. Saatavilla internistä: (10) Saarenheimo : Mielenterveys. Kirjassa Heikkinen E, Jyrkämä J, Rantanen T: Gerontologia. Helsinki. Duodecim. 2013, (11) Toimintakyvyn mittaamisen ja arvioinnin kansallinen asiantuntijaverkosto (TOIMIA). Luettu Summary Multisectoral gerontological rehabilitation to be part of the revised services for older people al to identify the rehabilitation needs experienced and to determine the rehabilitation targets together with the rehabilitee. Many recommendations for gerontological rehabilitation were drawn up during the project. These pertain to issues such as rehabilitation instruction and progression, older rehabilitees participation in their own rehabilitation, and the revision of methods for gerontological group rehabilitation and the expansion of the work pair approach to boost effectiveness. Aila Pikkarainen, M.Sc. (Gerontology), M.Sc. (Education), Senior Lecturer in Occupational Therapy, Jyväskylä University of Applied Sciences, R&D&I aila.pikkarainen@jamk.fi Mariitta Vaara, M.Sc. (Health Care), specialized physiotherapist, researcher, National Institute for Health and Welfare, mariitta.vaara@thl.fi Ulla Salmelainen, Ph.D. (Educ.), public health nurse, senior researcher, National Institute for Health and Welfare, ulla.salmelainen@thl.fi 9
Oikeat palvelut oikeaan aikaan
Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä
LisätiedotIkääntyneiden kuntoutus opas työntekijöille
Ikääntyneiden kuntoutus opas työntekijöille Tunnista kuntoutustarve Ohjaa kuntoutukseen Tue toimintakykyä Laatijat: Pikkarainen Aila ja Tikka Pirjo K Lisää tietoa www.kela.fi/kehittamistoiminta_tuloksia
LisätiedotKoti on POP "Kotihoito uudistuu - Miksi? Ketä varten? Satu Kangas ja Reetta Hjelm
Koti on POP "Kotihoito uudistuu - Miksi? Ketä varten? 13.11.2018 Satu Kangas ja Reetta Hjelm KOTIHOITO KEHITTYY MIKSI? 2 JOTAIN ON TEHTY, JOTTA UUTISKYNNYS YLITTYY? MUTTA MITÄ MUUTA? Shokeeraavat kotikuolemauutiset
LisätiedotIkääntyneiden kuntoutuksen hyviä käytäntöjä
Ikääntyneiden kuntoutuksen hyviä käytäntöjä Vaikuttavuutta uudistuviin vanhuspalveluihin 3.4.2014 RAI seminaari, Helsinki Lehtori, THM, KM, tutkija Aila Pikkarainen Jyväskylän ammattikorkeakoulu / Kela
LisätiedotAvokuntoutusfoorumi 27.11.2014 Laitoskuntoutuksesta avokuntoutukseen
Avokuntoutusfoorumi 27.11.2014 Laitoskuntoutuksesta avokuntoutukseen Tiina Huusko LT Sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri Kuntoutuspäällikkö Kela, terveysosasto Kelan kuntoutustoiminta Lain mukaan
LisätiedotToimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen
Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen Ajankohtaiset asiat Syksyn verkoston päivämäärät: 26.10 Jatketaan tämän kerran teemoja 14.11. Rovaniemen kaupungin kotikuntoutuksen
LisätiedotASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ
ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa
LisätiedotTehostettu kotikuntoutus Työpaja Saarijärvi Aila Pikkarainen, Jamk
Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Tehostettu kotikuntoutus Työpaja 4.4.2017 Saarijärvi Aila Pikkarainen, Jamk 4.4.2017 Aila Pikkarainen Kysy itseltäsi ja kuvaa
LisätiedotToimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen
Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen Ajankohtaiset asiat Kevään verkoston päivämäärät: 16.1. klo 13-14.30 Kotikuntoutus: tehtävänkuvat ym. 13.2. klo 13-15 Kotihoidon yhteinen
LisätiedotIkääntyneiden ihmisten kuntoutus
Ikääntyneiden ihmisten kuntoutus TAUSTATEKSTI OPPAASEEN TYÖNTEKIJÖILLE Aila Pikkarainen Jyväskylän ammattikorkeakoulu 2 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Ikääntyneiden kuntoutuksen lähtökohdat... 3 3 Ikääntyneen
LisätiedotAsiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op
1 Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op Opetussuunnitelma Rakenne 1. Asiakas- ja palveluohjauksen lähtökohdat (5 op) 2. Palvelutarpeiden arviointi ja työkäytännöt (5 op) 3. Moniammatillisen
LisätiedotIkääntynyt kuntoutuja ja tavoitteiden laadinta
Ikääntynyt kuntoutuja ja tavoitteiden laadinta Aila Pikkarainen Avokuntoutusfoorumi, Luustoliitto 30.11.2016 Kuvat Aila Pikkarainen 12.11.2015 Esityksen teemat Miksi ikääntyneiden aikuisten (older adults)
LisätiedotKuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus
Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus SARI M I ET T I NEN PÄÄSIHTEER I, KUNTOUTUKSEN UUDISTA M I SKOMITEA Työn lähtökohdat /komitean asettamispäätös * Kuntoutusjärjestelmä on hajanainen ja kuntoutuksen
LisätiedotIkääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat
Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen
LisätiedotKASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015
KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)
LisätiedotVaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012
Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti
Lisätiedot"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein
"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:
LisätiedotKuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa
Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016
LisätiedotKyl määki yhres koto Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen 22.9.2014 Hannu Heikkilä Ylilääkäri, Fysiatria ja
Kyl määki yhres koto Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen 22.9.2014 Hannu Heikkilä Ylilääkäri, Fysiatria ja Kuntoutus SATSHP Monialainen kuntoutusselvitys teemat Kuntoutusosaamiseen
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016 (HE 332/2014) Vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta
LisätiedotKuntoutus ja ennaltaehkäisy. TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso
KOKONAISUUS A: Kotiin vietävien palvelujen sisältö ja kohdentuminen Kuntoutus ja ennaltaehkäisy TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso Eija Janhunen TAVOITTEENA MAAKUNNALLINEN IDEAALIMALLI KUNTOUTTAVAN
LisätiedotIkääntyneiden aikuisten kuntoutus/kuntoutuminen työntekijän osaamisen näkökulmasta. Käsitteitä. Aila Pikkarainen
Ikääntyneiden aikuisten kuntoutus/kuntoutuminen työntekijän osaamisen näkökulmasta Aila Pikkarainen, JAMK Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyön verkosto Seminaariesitys 5.4.2017 Esityksen teemat Miksi
LisätiedotMittarit ja mittaaminen. Kehittämispäällikkö Seija Sukula/ Suunnittelija Anneli Louhenperä
Mittarit ja mittaaminen Kehittämispäällikkö Seija Sukula/ Suunnittelija Anneli Louhenperä Mittareiden valinta Tieto mittareiden pätevyydestä mittaamaan haluttua toimintakyvyn osa-aluetta tietyllä kohderyhmällä
LisätiedotAnitta Mikkola Kuntoutuksen kehittäjätyöntekijä SenioriKaste hanke, POSKE
Anitta Mikkola Kuntoutuksen kehittäjätyöntekijä SenioriKaste hanke, POSKE 7.5.2015 Kotihoidon toimintakykyä edistävällä työotteella hidastetaan vanhusten riippuvuutta ja siirtymistä laitoshoitoon Yhteiskehittely:
LisätiedotKuntoutussäätiön tutkimuksen painopisteet
Kuntoutussäätiön tutkimuksen painopisteet Erja Poutiainen ja Kuntoutussäätiön tutkijat Kuntoutuksen suunnannäyttäjä Kuntoutussäätiön tutkimuksella tuemme Kuntoutuksen kokonaisvaltaista uudistumista Työhön
LisätiedotKuntoutus hoitosuositusten valossa. Kelan näkökulma. Tiina Suomela-Markkanen Asiantuntijalääkäri, Kela 10.3.2014
Kuntoutus hoitosuositusten valossa Kelan näkökulma Tiina Suomela-Markkanen Asiantuntijalääkäri, Kela 10.3.2014 Kuntoutuksen vaiheiden tulee olla kunnossa Kuntoutustarpeen havaitseminen ajoissa, kokonaisvaltaisuus
LisätiedotPalveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?
Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia
LisätiedotIkääntyneiden ihmisten gerontologinen kuntoutus IKKU hankkeen tuloksia
Ikääntyneiden ihmisten gerontologinen kuntoutus IKKU hankkeen tuloksia Aila Pikkarainen Tutkija, THM, KM Jyväskylän ammattikorkeakoulu Kela / www.ikku.info Lähde: Google/kuvat Esityksen teemat IKKU-hankkeen
LisätiedotEsperi Care Anna meidän auttaa
Esperi Care Anna meidän auttaa Esperi palvelee, kasvaa ja kehittää. Valtakunnallinen Esperi Care -konserni tarjoaa kuntouttavia asumispalveluja ikääntyneille, mielenterveyskuntoutujille ja vammaispalvelun
LisätiedotITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI
Liite 1 ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI SUUNNITELMA IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TUKEMISEKSI 2016-2020 27.2.201 SISÄLTÖ 1. SUUNNITELMAN TAUSTAA... 1 2. OSALLISUUS JA TOIMIJUUS... 2 3. ASUMINEN
LisätiedotIka ihmisten kotihoidon kehitta minen - matkalla kohti tulevaa
Ika ihmisten kotihoidon kehitta minen - matkalla kohti tulevaa Työhyvinvointi ja johtaminen kotihoidossa seminaari 7.10.2014 Etelä-Suomen ikäihmisten palvelujen kehittämisohjelma Hankejohtaja Katariina
LisätiedotPia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro
Lähijohtaja toiminnan kehittäjänä ja hoidon laadun turvaajana IKÄIHMISEN KUNTOUTUMISTA EDISTÄVÄN TOIMINNAN JOHTAMINEN koti- ja ympärivuorokautisessa hoidossa Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro Kirjan
LisätiedotPalveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa
Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson
LisätiedotMalleja valinnanvapauden lisäämiseksi
Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen
LisätiedotKurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen
Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen Suuntaviivoja kuntoutuspalveluiden toteutukseen -koulutus Tiina Huusko Tuula Ahlgren Kuntoutuspäällikkö Kehittämispäällikkö 4.2.2014 2 Kelan kuntoutusta saaneet lakiperusteen
LisätiedotTeh-Kev päätösseminaari. Avaus. Tiina Huusko
Teh-Kev päätösseminaari Avaus Tiina Huusko 04102013 Human development model mukaeltu Patric Fougeyrollas 2012 Yksilö Ympäristö Vuorovaikutus Osallistuminen, elämänlaatu Kuntoutustarpee n havaitseminen
LisätiedotINFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen
INFO Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen Kehittämispäällikkö Juhani Rinne Lakimies Lyyti Harju Pääsuunnittelija Riikka Peltonen Asiantuntijalääkäri
LisätiedotIKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti
IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen
LisätiedotAvokuntoutusmallin kokemuksia ja tulevaisuus Hyvinvointia huomennakin Avokuntoutuspäällikkö Arja Toivomäki, Suomen MS-liito, Avokuntoutus Aksoni
Avokuntoutusmallin kokemuksia ja tulevaisuus Hyvinvointia huomennakin Avokuntoutuspäällikkö Arja Toivomäki, Suomen MS-liito, Avokuntoutus Aksoni MS-liiton avokuntoutuksen alkutaival Kehitää haja-asutusalueelle
LisätiedotIkäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme
Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä
LisätiedotIKKU kurssien kehitystyö
Suuntaviivoja IKKU-kurssipalvelujen toteuttamiseen 25.11.2015 IKKU kurssien kehitystyö Aila Pikkarainen THM, KM. Lehtori Jyväskylän ammattikorkeakoulu 12.11.2015 Lähteet: Pikkarainen A. Tutkimus- ja kehittämistoiminnasta
LisätiedotHoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET
PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä
LisätiedotOsaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.
1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen
LisätiedotKelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit
Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,
LisätiedotIkäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu
Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen
LisätiedotGERONTOLOGINEN PALVELUOHJAUS
GERONTOLOGINEN PALVELUOHJAUS GERONOMIN PALVELUOHJAUS- JA NEUVONTAOSAAMINEN IKÄÄNTYNEIDEN PALVELUOHJAUKSESSA PÄIVI TORVINEN-SANDHOLM SUOMEN SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN (STM 2017) LAATUSUOSITUSTEN MUKAAN
LisätiedotKUNTOUTUMISEN TUKEMINEN
ETELÄ-KYMENLAAKSON AMMATTIOPISTO Palvelualojen toimipiste Takojantie 1, 48220 KOTKA Puh. 010 395 9000 Fax. 010 395 9010 S-posti:etunimi.sukunimi@ekami.fi www.ekami.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO,
LisätiedotKelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016
Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan
LisätiedotKOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava
KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)
LisätiedotMillaisia innovaatioita Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeesta?
Millaisia innovaatioita Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeesta? Liisi Aalto, Katariina Hinkka, Rainer Grönlund, Marketta Rajavaara Kuntoutuspäivät 18.-19.3.2010 Innovaatio Uusien asioiden tekemistä
LisätiedotTraumaattinen aivovamma Lasten ja aikuisten kurssit
Traumaattinen aivovamma Lasten ja aikuisten kurssit Palveluntuottajien koulutus 14.11.2018 Pirjo K. Tikka Vastaava suunnittelija Kela, kuntoutuspalvelujen ryhmä Aivovammakurssit vuoden 2019 alusta alkaen
LisätiedotRISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn
RISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn Maarit Hiltunen-Toura, Socom Mari Lehtonen, Eksote Tuula Partanen, Eksote Tommi Reiman, Kouvola Mervi Kauranen, Etelä-Kymenlaakso Heli Virtanen, Länsi-
LisätiedotTyöuupumus -kuntoutuskurssit
Terveysosasto Kuntoutusryhmä Työuupumus -kuntoutuskurssit Tiedotustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? Kelan Käpylän toimitalo 29.8.2012 Kurssikokonaisuus vuoden 2013 alusta Työuupumus
LisätiedotRisto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)
Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee
LisätiedotLUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI
Luustotiedon ajankohtaispäivät 27.11.2013 Helsinki LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI Pirjo Hulkkonen, Etelä-Karjalan keskussairaala, EKSOTE Iiris Salomaa, KAAOS-klinikka, Lahden kaupunki Pauliina Tamminen, Suomen
LisätiedotWebropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta
Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta
LisätiedotPäämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras..
Päämäärä Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras.. Miksi Muistisairaiden ihmisten määrä nousee Suomessa yli 120 000 muistisairasta,
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus
LisätiedotKelan IKKU-hankkeen toimintatutkimuksen tuloksia
Monitieteisen gerontologisen kuntoutuksen mahdollisuudet ja haasteet. Kelan IKKU-hankkeen toimintatutkimuksen tuloksia Aila Pikkarainen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Kela/IKKU-hanke IKÄIHMISTEN MONIALAINEN
LisätiedotVastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen
Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015
LisätiedotKuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa
Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella
LisätiedotAila Pikkarainen Miten laadin tavoitteet ikääntyneille kuntoutujille? Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Miten laadin tavoitteet ikääntyneille kuntoutujille? Aila Pikkarainen Mari Kantanen Jyväskylän ammattikorkeakoulu 2..12.2015 etunimi.sukunimi@jamk.fi Kuvat Aila Pikkarainen 12.11.2015 Esityksen teemat
LisätiedotMAAKUNNALLINEN ASIAKASLÄHTÖINEN TAVOITTEELLINEN TOIMINTAMALLI JUURRUTTAMISSUUNNITELMIEN PERUSTANA
Aila Pikkarainen, JAMK ja Anne Kaarnasaari, NHG / 6.9.2017 MAAKUNNALLINEN ASIAKASLÄHTÖINEN TAVOITTEELLINEN TOIMINTAMALLI JUURRUTTAMISSUUNNITELMIEN PERUSTANA Päivän toimintatapa Aivot rakastavat tekemistä,
LisätiedotKUNTOUTUMISEN TUKEMINEN
TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN
LisätiedotMiksi kuntoutusta pitää suunnitella?
Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki
LisätiedotS2. IKKU-hankkeeseen osallistuneiden kuntien ikääntyneen väestön kuvaus (Aila Pikkarainen)
1 S2. IKKU-hankkeeseen osallistuneiden kuntien ikääntyneen väestön kuvaus (Aila Pikkarainen) IKKU-hankkeeseen osallistui kaikkiaan 18 kuntaa tai kuntayhtymää eri puolilta Suomea. Hankevuosien 2009 2012
LisätiedotKUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013
KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät
LisätiedotS6. Verkosto- ja tietokysely (Ulla Salmelainen)
S6. Verkosto- ja tietokysely (Ulla Salmelainen) Verkostokysely (Digium-pohja) Seuraavassa on lueteltu eri organisaatioita ja yhteisöjä, jotka ovat mahdollisesti yhteystahojasi tässä hankkeessa. Arvioi
LisätiedotKuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1
Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntoutuksen kokonaisuudistus Hallitusohjelman kirjaus ja tavoite Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta - toimeenpannaan kuntoutusjärjestelmän
LisätiedotSosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU
Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU 6.6.2018 Rovaniemi Jarno Karjalainen SOSKU-hanke www.thl.fi/sosku SOSKU-hankkeessa (2015-2018) sosiaali- ja terveyspalveluiden ammattilaiset
LisätiedotKelan kuntoutuksen näkymiä Soteuudistamistyöskentelyssä
Kelan kuntoutuksen näkymiä Soteuudistamistyöskentelyssä Koppi-kuntoutusseminaari 16.11.2016 Mikko Toivanen osaamiskeskuksen päällikkö, työ- ja toimintakykyetuudet 1 Kela kuntoutuksen kehittämistoiminnassa
LisätiedotYhteiskehittelyllä oivalluspomppuja kuntoutusymmärryksessä
Yhteiskehittelyllä oivalluspomppuja kuntoutusymmärryksessä - järjestävän tahon näkökulma 7.9.2017 LAPSEN OIKEUS OSALLISTUA KUNTOUTUKSEENSA LOOK- HANKKEEN JUHLASEMINAARI Riikka Peltonen, ohjauksesta vastaava
LisätiedotMarttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016
Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille
LisätiedotKankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.
Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.
LisätiedotKotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa
Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Koulutuspäivä Liikkuvat työryhmät mielenterveystyössä 27.3.2007 Vaasa, Jarkko Pirttiperä (Pohjanmaa hanke) KUNTOUTUKSEN KÄSITE Kuntoutus = jonkun selkeästi
LisätiedotKuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä
Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Raija Kerätär 2.11.2015 www.oorninki.fi Kuntoutus Järvikoski 2013 Korjaavaa tai varhaiskuntoutuksellista toimintaa, joka käynnistyy Työ- ja toimintakykyisyyden
LisätiedotHOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla
HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia
LisätiedotAntaa eväitä hyvälle elämälle Susanna Holopainen Opinnäytetyö sosionomi (ylempi AMK)
Sosiaalisen kuntoutuksen toimintamallin kehittäminen Antaa eväitä hyvälle elämälle Susanna Holopainen Opinnäytetyö sosionomi (ylempi AMK) Opinnäytetyö käsittelee sosiaalista kuntoutusta: sen taustoja,
LisätiedotIkäneuvo hanke: Tilannekatsaus
Ikäneuvo hanke: Tilannekatsaus 24.3.2017 1 Ikäneuvon neuvonnan ja asiakasohjauksen rautalankamalli Asiakas tai omainen visualisoituna Maakunnallinen neuvontanumero neuvonnalle, ohjaukselle ja alustavalle
LisätiedotAjankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen
Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta
LisätiedotAnne Loponen, kotikuntoutuskoordinaattori Kotikuntoutuksen kehittäminen Essotessa
Anne Loponen, kotikuntoutuskoordinaattori 15.9.2017 Kotikuntoutuksen kehittäminen Essotessa Etelä-Savo ja kotikuntoutus Maakunta on yksi nopeimmin ikääntyvistä Aikaisempi kotikuntoutustoiminta Tavoitteena
LisätiedotSTM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet
STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio
LisätiedotMonialainen yhteistyö kotona asumisen tukena
Monialainen yhteistyö kotona asumisen tukena Anna Haverinen Vanhustyön johtaja, Oulun kaupungin hyvinvointipalvelut 29.9.2014 Ikäihmisten palvelujen tavoitteita Ikäihmiset ovat tyytyväisiä elämäänsä, kokevat
LisätiedotHoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta
Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,
LisätiedotKotona kokonainen elämä/ Etelä-Kymenlaakso Asiakasosallisuus
Helsinki 24.10.2014 Etelä-Suomen KASTE Kotona kokonainen elämä/ Etelä-Kymenlaakso Asiakasosallisuus Sara Haimi-Liikkanen ( EKL) Asiakasosallisuuden kehittäminen Suunnittelu ja toteutus limittyvät Osallistetaan
LisätiedotIKÄÄNTYNEIDEN IHMISTEN KOTIASUMINEN JA PÄIHTEIDEN KÄYTTÖ ARJEN ERI YMPÄRISTÖISSÄ
0 IKÄÄNTYNEIDEN IHMISTEN KOTIASUMINEN JA PÄIHTEIDEN KÄYTTÖ ARJEN ERI YMPÄRISTÖISSÄ Pikkarainen Aila THM, KM, toimintaterapian lehtori, tutkija Jyväskylän ammattikorkeakoulu 040 7604 316 etunimi.sukunimi@jamk.fi
LisätiedotLasten perhekuntoutuksen etämallin kehittämishanke (Etä-LAKU) vuosina 2013 2015/2018
Kansaneläkelaitos Terveysosasto Kuntoutusryhmä TIEDOTE 02.10.2012 Terveydenhuolto / Lähettävät tahot Lasten perhekuntoutuksen etämallin kehittämishanke (Etä-LAKU) vuosina 2013 2015/2018 Yleistä hankkeesta
LisätiedotSosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset
Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012 - voimaan 1.7.2013 Kuntamarkkinat
LisätiedotIkääntyneiden aikuisten kuntoutuksen monet haasteet
Aila Pikkarainen, 13.3.2018 Ei ulkopuolisille, vain seminaarin käyttöön, kiitos. Ikääntyneiden aikuisten kuntoutuksen monet haasteet Sosiaalialan asiantuntijapäivät Kehittyvä vanhustyö Ti 13.3.2018 klo
LisätiedotLiikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?
Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015
Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 1. Kaste-ohjelmalla uudistetaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa Ohjelmassa määritellään keskeisimmät sosiaali- ja
LisätiedotKehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä
Terveysosasto Kuntoutusryhmä Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Reumaa ja muita TULE-sairauksia sairastavien lasten ja nuorten yksilöllinen kuntoutusjakso Alueelliset yhteistyökokoukset
LisätiedotMIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA
MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA Sosiaali- ja terveystoimen vastuu: -Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 21 :n mukainen asumispalvelu tarkoittaa kokonaisuutta, jossa asunto ja asumista
LisätiedotLöydettynä yksin asuvat ikäihmiset ja etsivä vanhustyö. Minna Pietilä
Löydettynä yksin asuvat ikäihmiset ja etsivä vanhustyö Minna Pietilä 8.11.18 MIKSI tehdä etsivää vanhustyötä?! Etsitään ja tuetaan vaikeissa elämäntilanteissa olevia ikäihmisiä, jotka ovat palvelujen
LisätiedotTukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan
Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015
LisätiedotKohti kuntoutuskumppanuutta? Millaista uutta vuorovaikutusta on syntymässä?
Kohti kuntoutuskumppanuutta? Millaista uutta vuorovaikutusta on syntymässä? Vappu Karjalainen 19.3.2010 22.4.2010 Esityksen nimi / Tekijä 1 Kuntoutusjärjestelmä Asiakas: millaisin ehdoin edetään? Kuntoutusjärjestelmä:
LisätiedotArjen toimintakyky ja Asiakaslähtöinen tavoitteenasettelu
Arjen toimintakyky ja Asiakaslähtöinen tavoitteenasettelu Jaana Paltamaa Jyväskylän ammattikorkeakoulu 15.3.2017 Lähde: Wade Clin Rehabil 2005 Arjen toimintakyvyn arviointi 1/4 Kuntoutustarpeen havaitseminen
LisätiedotIkäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK
Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten
Lisätiedot