Vanhuspalvelulain toimeenpano ja ikääntyneiden kuntoutus - muutoksen mahdollistajana

Transkriptio

1 Vanhuspalvelulain toimeenpano ja ikääntyneiden kuntoutus - muutoksen mahdollistajana Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM Paasitorni

2 Lain tarkoitus Tukea ikääntyneen väestön hyvinvointia sekä parantaa sen mahdollisuutta osallistua elinoloihinsa vaikuttavien päätösten valmisteluun ja palvelujen kehittämiseen kunnassa Parantaa iäkkään henkilön mahdollisuutta saada laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluja sekä vahvistaa hänen mahdollisuuttaan vaikuttaa hänelle järjestettävien palvelujen sisältöön ja toteuttamistapaan Hanna Nyfors

3 Tavoitteena ikäystävällinen yhteiskunta ja arvokas vanhuus Yhdenvertaisuus Voimavaralähtöisyys Hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn edistäminen - terve ikääntyminen on kannattava investointi Osallisuuden turvaaminen Oikeus kotiin ja hyvään arkeen Asiakaskeskeisyys, lähtökohtana yksilölliset tarpeet Ympärivuorokautisen hoidon/hoivan uudistaminen Suuriin palvelutarpeita aiheuttaviin tekijöihin varautuminen Hanna Nyfors

4 Vanhuspalvelulain toimeenpano Seuranta & arviointi STM:n toimeksiannosta THL & Valvira ovat tehneet kyselyn kuntiin sekä koti- & ympärivuorokautisen hoidon toimintayksiköihin toukokuussa 2013); kyselyt toistetaan syksyllä 2014 Tulokset raportoitu julkisesti: Valtionavustuksen kuntien kehittämishankkeisiin (n. 5 m ) Toimeenpanon aluekierrokset 12 paikkakunnalla tehty syksyllä 2013 STM:n verkkosivuilla runsaasti toimeenpanoa tukevaa materiaalia Hanna Nyfors

5

6 Vanhuspalvelulain ohjausketju Lain säätäminen ja sen esityöt: STM ja asiantuntijat Lain vaikutusten ennakkoarviointi: THL Selvitys kuntien ja toimintayksiköiden lähtötilanteesta 2013: THL ja Valvira Laatusuositus: STM:n johdolla laajassa yhteistyössä Aluetilaisuudet ja materiaalituotanto: STM, Kuntaliitto THL, Avit ja Valvira sekä kunnat Valvonta: Avit ja Valvira Vaikutusten arviointi loppuvuodesta 2014: THL ja Valvira Hanna Nyfors

7

8 Keskeiset iäkkäiden ihmisten asemaa ja palveluita koskevat sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntö- ja muut hankkeet 1 (3) Terveydenhuoltolaki (1326/2010) voimaan iäkkäiden neuvontapalvelut ja hyvinvointia edistävät kotikäynnit ( 20 siirtynyt nk. Vanhuspalvelulakiin alkaen) Omaishoidon tuen kehittäminen Omaishoidon kansallinen kehittämisohjelma (KOHO); työryhmän loppuraportti luovutettu peruspalveluministerille Sosiaalihuollon lainsäädäntöuudistus HE 2014 valmistelussa edelleen, voimaan Sosiaalinen kuntoutus 29 Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muutosesitys on viimeistelyssä palveluasumisen asiakasmaksuja koskevat säännökset kotipalvelun ja kotisairaanhoidon asiakasmaksujen perusteet Hanna Nyfors

9 Keskeiset iäkkäiden ihmisten asemaa ja palveluita koskevat sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntö- ja muut hankkeet 2 (3) Sote -uudistus ja järjestämislaki Lain valmistelu uudelleen käynnissä, Lausunnoille kesäkuussa, voimaan Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan itsemääräämisoikeus työryhmän loppuraportti ministerille Ikäihmisten liikunnan kansallinen toimenpideohjelma Lähiliikuntapaikkojen saatavuus ja saavutettavuus Terveyttä edistävä ryhmämuotoinen liikuntaneuvonta Ikähoiva-työryhmän esitykset (STM selvityksiä 2010:28) ympärivuorokautisen hoidon rakenteen uudistaminen Kansallinen muistiohjelma julkistettu , perustettu ohjausryhmä toimeenpanon tueksi Hanna Nyfors

10 Keskeiset iäkkäiden ihmisten asemaa ja palveluita koskevat sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntö- ja muut hankkeet 3 (3) Monialainen kuntoutusselvitys Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmän poistaminen kunnan tehtävistä vanhusten laitoshoidon purkaminen Vireillä vanhuspalvelulain, kuntoutusselvityksen ja ns. toimiva terveyskeskusohjelman pohjalta: 1) STM, TEM, palvelualojen työnantajaliitot yms. Yhteishankkeen käynnistäminen julkisen ja yksityissektorin yhteistyönä vanhusten laitoshoidon vähentämisen edellyttämistä toimista kotona selviytymisen turvaamiseksi 2) Esiselvitys kotona asuvien iäkkäiden varhaiskuntoutusmallin kehittämiseksi 3) Suunnitelma kokeilusta terveyskeskuksen vuodeosastojen kehittämiseksi kuntouttavaksi yksiköksi

11 Mitä kuntoutuksesta kerrotaan Kuntoutusjärjestelmässä on monia ongelmia: viranomaisten väliset VASTUUNJAON EPÄSELVYYDET Saavatko iäkkäät henkilöt lainkaan systemaattisesti kuntoutusta? Järjestelmän toimivuus, kuten VIIVEET palveluun OHJAUTUMISESSA ja SAATAVUUDESSA KOORDINOINNIN puutteellisuus KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN laatimisessa ja sisällössä TIETOJEN KULUSSA KUNTOUTUSOHJAUS ei tarvittaessa toimi Kuntoutuksen jälkeen ei ole JATKUMOA tai tahoa, joka tukisi kuntoutumisen jälkeistä elämää Kuntoutusjärjestelmää säätelevä LAINSÄÄDÄNTÖ on MONITAHOINEN ja eri lakien säädösperustaa on uudistettu pala kerrallaan rahoitusjärjestelmä mahdollistaa OSAOPTIMOINNIN Hanna Nyfors

12 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet 1(3) Väestön terveyden, hyvinvoinnin ja sosiaalisen turvallisuuden edistäminen Yhdenvertaisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen turvaaminen koko maassa Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen vahvistaminen

13 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet 2(3) Mahdollisimman laaja integraatio sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuus (sekä perus- että erikoispalvelut) saman johdon ja budjetin alla ihmisten palvelutarpeet huomioidaan kokonaisuutena Samalla kun järjestämisvastuuta keskitetään lähipalvelut varmistetaan ministeriöiden ja Kuntaliiton yhteinen Lähipalveluprojekti käynnistetty

14 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet 3(3) Hallinnon ja rakenteiden tulee varmistaa hyvin toimiva sosiaali- ja terveydenhuolto palvelujen laaja integraatio selkeä ja tehokas hallinto

15 Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisen lyhyt historia 1(2) Kehittämisohjelmat Kansallinen terveyshanke (2002) Hoitotakuut - myös lääkinnällisessä kuntoutuksessa Sosiaalialan kehittämisohjelma (2003) Lastensuojelulain uudistaminen, sosiaalihuoltolain uudistaminen, sosiaalipäivystys Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (2007) Yksi ja yhtenäinen ohjelma sosiaali- ja terveydenhuoltoon Terveydenhuoltolaki (2010), sosiaalihuoltolaki Valinnan vapaus - koskee myös sairauden hoitoon liittyvää lääkinnällistä kuntoutusta

16 Kuntoutus terveydenhuoltolaissa muodostaa yhdessä tarpeenmukaisen hoidon kanssa toiminnallisen kokonaisuuden lääkinnällisen kuntoutuksen tarve, tavoitteet ja sisältö määriteltävä kirjallisessa yksilöllisessä kuntoutussuunnitelmassa kunta vastaa lisäksi kuntoutuspalvelun ohjauksesta ja seurannasta sekä nimeää tarvittaessa kuntoutuksen yhdyshenkilön. esitetty nyt myös kuntoutustakuuta?

17 Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisen lyhyt historia 2(2) Paras-hanke Vähintään noin asukkaan asukaspohja Sosiaali- ja terveydenhuolto yhtenä kokonaisuutena Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäjien määrä 240:stä noin 140:een

18 Uusi sote-palvelurakenne 5 sote-aluetta Sote-alue Sote-alue Sote-alue Sote-alue Sote-alue Valtio (sosiaali- ja terveysministeriö ja hallinnonala) - kansallinen ohjaus

19 Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen viidelle alueelle 1(3) (VN Tiedote 114/2014) Tarkoituksena on järjestää kaikki sote-palvelut viiden vahvan alueellisen järjestäjän toimesta. Alueet rakentuvat nykyisten erityisvastuualueiden pohjalta, ja ne tukeutuvat olemassa oleviin toimiviin rakenteisiin.

20 Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen viidelle alueelle 2(3) (VN Tiedote 114/2014) Uudet sosiaali- ja terveydenhuollosta vastaavat alueet muodostavat sote-palveluihin yksiportaisen ja selkeän hallinnon. Uusien järjestämisvastuussa olevien alueiden hallintomalli on kuntayhtymä. Niiden rahoitus tulee kunnilta ikärakenteella ja sairastavuudella painotetun asukasmäärään perustella (= painotettu kapitaatio).

21 Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen viidelle alueelle 3(3) (VN Tiedote 114/2014) Tavoitteena on ihmisen hyvinvoinnin ja terveyden kannalta tärkeä palveluketjujen saumaton kokonaisuus. Kunnat ovat jatkossakin mukana palvelujen tuottamisessa. Lähipalvelut, kuten terveyskeskukset, vanhusten kotipalvelut tai sosiaalihuollon palvelut säilyvät jatkossakin lähellä ihmistä.

22 Kansalaista lähellä toteutettavat palvelut Sähköiset palvelut 24 h Parantavat palvelujen alueellista saatavuutta (palvelutiedot, neuvonta, omahoito, ajanvaraus, etäkonsultaatio jne.) Kotiin tarjottavat palvelut Tukevat toimintakykyä ja arjessa selviytymistä (kotihoito, perhetyö, ensihoito, kotikuntoutus jne.) Liikkuvat palvelut Pyörien päällä terveystarkastukset, rokotukset, laboratorio-kokeet, hammashoitola, sairaanhoitajan, fysioterapeutin tai sosiaalityöntekijän vastaanotto jne. Lähellä tarjottavat palvelut Matalan kynnyksen palvelupisteet, neuvolat, perhekeskukset, hoitajan, lääkärin tai fysioterapeutin vastaanotto, sosiaalityö jne. Alueelliset keskitetyt palvelut? Kansallisesti keksitetyt palvelut?

23 Jatkotyössä selvitettävä ja aikataulu palvelujen tuotanto mitä on palvelujen tuottaminen ja kuntien rooli täydellisen integraatio varmistaminen omistamiseen ja henkilöstön asemaan liittyvät kysymykset Parlamentaarinen ohjausryhmä asetettu HE eduskuntaan lokakuussa 2014 Laki voimaan keväällä 2015 Uudet alueet aloittavat toimintansa

24 Kuntoutus sote- alueella terveydenhuoltolaki on luonut vertikaalisen integraation edellytykset järjestämissuunnitelma; perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toiminnallinen kokonaisuus myös lääkinnällisessä kuntoutuksessa alueelliset apuvälinepalvelut erinomainen esimerkki vaikuttavat ja kustannustehokkaat kuntoutus- palvelut palvelujen yhteensovittaminen (oikea-aikaisuus ja resurssit) alueellisella työnjaolla edellytykset horisontaalinen integraatio sote-alueelle kuntoutuksen nelijako (?) yhteistyön lujittaminen lähtökohtaisesti lääkinnällinen(toimintakyky-kuntoutus?) ja sosiaalinen kuntoutus nyt lähempänä toisiaan kuntoutuksen asiakasyhteistyö sote-alueille?

25 mukaellen Huplia /EKSOTE Kuntoutustutkimusyksiköt SOTE vaativat kuntoutuspalvelut Lääkinnällisen ja sosiaalisen kuntoutuksen sote-alueen järjestämisyksiköt kuntoutumisen järjestämisyksiköt (työ- ja toimintakykyä tukevat yksiköt) perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut ja vaativat palvelut Apuvälinepalveluiden järjestäminen kuntouttavat lähisairaalat alueella kuntoutuksen osaaminen ja resurssit käytössä! lähipalvelut

26 Hallitusohjelman tavoitteet monialaiselle kuntoutusselvitykselle Kehittää kuntoutuksen palvelurakenne - ja prosessimalleja perustuvat asiakaslähtöisyyteen tähtäävät oikea-aikaisuuteen, saatavuuteen tukevat pidempiä työuria ja kokonaisvaltaista työ- ja toimintakykyä Selkiyttää järjestämis- ja rahoitusvastuita Vahvistaa perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, työterveyshuollon, sosiaalitoimen ja Kelan yhteistyötä

27 Selvitys käynnistynyt Prof. Aila Järvikosken raportti Monimuotoinen kuntoutus ja sen käsitteet - STM:n verkkojulkaisu 2013:43 Selvitystyössä on selvitetty nykytilaa: johtava tutkija Anna-Liisa Salminen/Kela; Kuntoutuspalveluja käsittelevien tutkimusten, selvitysten ja hankkeiden tulokset - raportti tulossa Kelan sivuille maailmalla ja Suomessakin käytössä ICF viitekehys, johon myös Kela ja Duodecimin Käypä hoito ja kuntoutussuositukset nojaavat Hanna Nyfors

28 Aila Järvikoski: Monimuotoinen kuntoutus ja sen käsitteet,

29 Monialainen kuntoutusselvitys teemat Kuntoutusosaamiseen vaikuttaminen ohjeistuksen avulla, kokeiluja 5. Kuntoutusosaamisen puutteiden ja kehittämistarpeiden kartoitus 2015 Työ- ja 1. Kuntoutuksen rahavirtojen kuvaaminen ja rahan kohdentuminen palveluihin 2014 jäsenet: HTO, STO, VAO, Kela, TEM, TTL ja THL seurantajärjestelmien asiantuntijakuulemisia: Kuntaliitto, toimintakyky Soste ja muut etujärjestöt Ohjeistukset Lainsäädännön muutostarpeet 4. Ammatillisen kuntoutuksen palvelujen vastuunjaon ja kehittämistarpeiden kuvaus Kuntoutuspalvelujen koordinointi ja integrointi soteuudistuksessa Säädöspohja, rahoituslähteet ja kustannusten jakautuminen 2. Kuntoutus- palvelujen kuvaus (RAPO)Toimivien mallien levittäminen. Ohjeistusta. Kokeiluja, mm. vanhusten kuntoutus, moniammatilliset kuntoutuskeskukset, kuntouttavat lähisairaalat Kuntoutuksen valtakunnallinen (RAPO) monikanavarahoitusselvitys käynnistymässä Seurantajärjestelmän kehittämishankkeen käynnistäminen Mukaellen Outi Töytäri/THL

30 Selvitystehtävä 1. Kuntoutuksen rahavirtojen kuvaaminen ja rahan kohdentuminen palveluihin v Tehtävänä on selvittää, kuinka paljon rahaa kohdennetaan tällä hetkellä kuntoutuksen eri osajärjestelmien kautta kuntoutuspalveluihin, jotta kuntoutustoiminnan kokonaistaloudellinen merkitys hahmottuu nykyistä paremmin rahoitusta ohjaavan monialaisen kuntoutuksen järjestelmien kuvaus (säädöspohja) rahamäärät ja rahoituslähteet yhteensovittaminen hallituksen rakennepoliittisen ohjelman STM:n monikanavarahoitusselvitykseen

31 Selvitystehtävä 2. Kuntoutuspalvelujen seurantajärjestelmien kuvaus Tehtävänä on kuvata, mitä tietoja kuntoutuspalveluista tulisi seurata alueellisesti sote- alueilla /valtakunnallisesti palvelujen koordinaation ja ohjauksen tukemiseksi, jotta tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden seuranta on mahdollista miten tietoperustaa ja tilastointia tulisi kehittää minne tätä tietoa pitää koota, jotta kuntoutuksen vaikuttavuutta voisi seurata

32 Selvitystehtävä 3. Kuntoutuspalvelujen koordinointi ja integrointi sote-uudistuksessa Tehtävänä on selvittää, miten ja mitkä julkisen sosiaalija terveydenhuollon kuntoutuspalvelut tulisi integroida sote-uudistuksessa. miten järjestelmää voidaan parantaa niin, että pidemmällä tähtäimellä päästään vaikuttamaan sosioekonomisiin terveyseroihin Minkälaisina kokonaisuuksina kuntoutuspalveluja tulisi järjestää? Mitä palveluja tulisi integroida horisontaalisesti ja mitä vertikaalisesti, esim. vanhusten kuntoutuspalvelut

33 Kuntoutuspalvelujen koordinointi ja integrointi sote- uudistuksessa - milloin tarvitaan lääkärin arviointia/ muiden tai moniammatillista suunnittelua - mitkä ovat sosiaaliset syyt kuntoutukseen pääsyn kriteereiksi - toimivatko nykyiset suunnitelmat/kuntoutussuunnitelma? - milloin tarvitaan kuntoutusyhdyshenkilöä? yhdyshenkilöä? Ks. myös Kinnula, Malmi & Vauramo 2014 (Aalto yo ja Sotera): Muodostetaan KUNTOUTTAVA LÄHISAIRAALA alueen terveyskeskusten akuuttihoidosta, pienistä aluesairaaloista ja sotainvalidien kuntoutusyksiköista - siihen liittyy ALUEELLINEN KUNTOUTTAVIEN yksiköiden verkko

34 Selvitystehtävä 5. Kuntoutusosaamisen puutteiden ja kehittämistarpeiden kartoitus Miten kuntoutusosaamista (sekä asiakaslähtöisyys että järjestelmätuntemus) voisi kehittää? Tavoite Saada tietoa, miten kuntoutusosaamista voitaisiin lisätä ja levittää sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla -Lääkäreiden ja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten (kotihoito) kuntoutusosaamisen lisääminen. Vaikuttaminen perusjatko- ja täydennyskoulutuksen järjestämiseen - virtuaaliyliopisto ja monialainen kuntoutusmoduuli, jossa mahdollisuus monialaisen kuntoutuksen opintojen suorittamiseen?

35 Kuntoutus vanhuspalvelulaissa ( 10) ja Laatusuosituksessa Kuntoutus keskiöön osaksi kaikkea palvelua (1/2) kuntoutuksen oikea-aikaisuus; koti-, avo- tai laitoskuntoutuksena -iäkkäiden henkilöiden kuntoutukseen perehtyneiden kuntoutuksen ammattilaisten asiantuntijuus! Kuntoutus turvattava erityisesti erilaisten siirtymien, kuten kotiutusten yhteydessä kuntoutusta, erityisesti psykososiaalista kuntoutusta on lisättävä ennakoivana, tavoitteellisena iäkkään kodissa tai kuntoutusyksikössä veteraanien kuntoutuksessa kehitettyjä toimintamalleja ja käytäntöjä on hyödynnettävä muun ikääntyneen väestön kotona selviytymisen ja toimintakyvyn edistämiseen; veteraanikuntoutuslaitosten tarjoamia kuntoutuspalveluja voi hyödyntää osana iäkkäiden palvelukokonaisuutta

36 Suosituksessa Kuntoutus keskiöön osaksi kaikkea palvelua (2/2) Toimintakykyä ja kuntoutumista edistävän työtavan käyttöä on lisättävä sekä kotihoidossa että tehostetussa palveluasumisessa ja laitoshoidossa; työyhteisössä sovitaan yhdessä sen vahvistamisesta ja sisällöstä Kuntoutusalan ammattilaiset tukevat työtavan käyttöä arjessa Työtapa on sisällytetään hoitotyöntekijöiden perus- ja täydennyskoulutukseen sekä perehdytysohjelmiin Muistisairaiden kuntoutusta on järjestelmällisesti lisättävä

37 Laitoshoidon purkaminen edellyttää intensiivisiä kuntoutusjaksoja ja kotiin tuotavia palveluja: myös kotikuntoutusta

38 Tanskan kotikuntoutuskokeilusta Odensessä kuntoutus käynnistyy välittömästi hoitojaksolla, 31 päivän ajan intensiivisenä harjoitteluna (väh. 2x pvä - keskimäärin 72, 3 h) tiimin päätöksellä kotihoidon asiakkaille fokus self-help toimintaa, kuntoutus arjen askareiden opettelua, omien tavoitteiden avulla, mikä motivoi pysymään kotona? halu muuttaa ja pitää saavuttaa jotakin uutta n. 25 % ei tarvinnut enää kotihoidon palveluja vuosittaiset säästöt /e 822 h/henkilö, joskin training -program vaati jkv alkuinvestointeja, pitkäaikaishoivasta lyhytaikaiseen kuntouttavaan hoitoon i

39 Pikkarainen, Vaara & Salmelainen Gerontologinen kuntoutus osaksi uudistuvia vanhuspalveluja/ Fysioterapia 1/ ikääntyneen asiakkaan erityisyys kuntoutusprosessissa, kuntoutuksen hyviä käytäntöjä Suomen Lääkärilehti 5/

40 Uudenlainen ote ikäihmisten hoitoon!

41 Tuetun kotona kuntoutumisen malli ikäihmisille (Valtiokonttorin malli veteraanikuntoutuksessa) ALUSTAVA ARVIO TUETUN KOTONA KUNTOUTUMISEN TARPEESTA KOTONA SELVIYTYMISEN ARVIOINTI Fysioterapeutin / toimintaterapeutin kotikäynti KOTIKUNTOUTUS Tuettu kotona kuntoutuminen KOTONA SELVIYTYMISEN ARVIOINTI JA KOTIKUNTOUTUMISSUUNNITELMAN TARKISTAMINEN Kotikuntoutumissuunnitelma liitteeksi palvelusuunnitelmaan K I R J A A M I N E N

42 Kotiuttava kuntoutus, esimerkkilaskelma Hoidon kustannukset yhtä iäkästä lonkkaleikkauspotilasta kohden (leikkauksen jälkeen) ESH Kuntoutus Kotiutus Yhteensä Vaihtoehto 1 (Yleinen malli) Siirtoviivepäivät 4 vrk. / potilas (á 600 /vrk.) TK-kuntoutus 30 vrk. / potilas (á 260 /vrk.) Kotiutusprosentti: 75 Raskaaseen hoitoon 25 (á /kk) Kustannukset potilasta kohden*: / vuosi Vaihtoehto 2 (Kotiuttavan kuntoutuksen malli) Siirtoviivepäivät 0 vrk. / potilas - Intensiivinen kuntoutus 20 vrk. / potilas (á 300 / potilas) Kotiutusprosentti: 85 Raskaaseen hoitoon 15 (á /kk) / vuosi Kustannukset potilasta kohden*: Erotus * Arvio potilaskohtaisesta keskiarvosta. Sairas- ja veljeskotien tulevaisuushanke, Olli Vitie 42 (BearingPoint)

43 Yhteistä kuntoutuskokeiluilla? moniammatillinen kuntoutustiimin osaaminen käytössä keskitetty kuntoutusyksikkö toiminnan ohjaukseen tähtäävät kuntoutusprosessit määritelty varmistaa kuntoutukseen ohjautumisen mahdollisimman varhainen käynnistys riittävä intensiteetti (kesto, useus, jakson pituus) akuutti kuntoutus osana hoitoa niin, että kuntoutus käynnistyy ennen kuin päätetään kotihoidon palveluista kuntoutus luonteva osa kokonaisuutta

44 VAIKUTTAVAA KUNTOUTUSTA laajalla osaamisella ja oikea-aikaisuudella on merkitystä tuloksiin moniammatillisuus ja vastuunotto iäkkään kuntoutuskokonaisuudesta läpi hoitoketjun erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon ja sosiaalitoimeen! Hanna Nyfors