Markkinatoimikunnan kokous 2/2017

Transkriptio

1 Muistio 1 (6) Markkinatoimikunnan kokous 2/2017 Aika Torstai klo 9:00-13:00 Paikka Jakelu Helsinki, Mika Laakkonen Janne Laine Mikko Lepistö, pj. kohdat 4-9 (vaihtui kohdassa 3) Sami Oksanen Pekka Vile (Raimo Peltolan sijaisena) Johanna Haverinen Harri Sirpoma Mikko Halonen Jouni Pylvänäinen (poistui kohdan 5 lopussa) Heikki Rantamäki Seppo Tuomisto Olli Hagqvist Asta Sihvonen-Punkka, pj. kohdat 1-3 (vaihtui kohdassa 3) Satu Viljainen, siht. Juha Hiekkala Mikko Heikkilä Antti Kivipuro Eveliina Seppälä Vesa Vänskä Power-Deriva Oy Enegia Oy SSAB Nord Pool Finland Oy Fortum Power and Heat Oy Keravan Energia Oy HELEN S-Voima Oy Elenia Oy Pohjois-Karjalan Sähkö Oy Kemira Oyj Taaleri Energia Oy (kohdat 1-2) (kohdat 5-6) (kohta 7) Käsiteltävät asiat 1 Kokouksen avaus Puheenjohtaja Asta Sihvonen-Punkka avasi kokouksen. Todettiin, että asialistan kohtien 2 ja 3 käsittelyjärjestys vaihdetaan: ensin käsitellään kilpailuoikeudelliset asiat (asialistan kohta 3) ja sen jälkeen toimikunnan järjestäytyminen (asialistan kohta 2). 2 Kilpailuoikeudellisen ohjeistuksen läpikäynti ja sen sitovuuden toteaminen Antti Kivipuro kävi läpi kilpailuoikeudellisen ohjeen sisällön. Ohje oli lähetty toimikunnan jäsenille etukäteen ja julkaistu Fingridin internet-sivuilla. Todettiin kilpailuoikeudellisen ohjeistuksen sitovan markkinatoimikunnan toimintaa. Ohjeiden noudattamista valvovat erityisesti Fingridin edustajat toimikunnassa sekä toimikunnan puheenjohtaja. Markkinatoimikunnan kokouksissa on käytössä selkeät esityslistat, esitysaineistot ja pöytäkirjat. Kokousmateriaalit julkaistaan samanaikaisesti sekä jäsenille että ulkopuolisille. Kokouksissa ei käsitellä luottamuksellista tietoa, eikä yksittäisiä yrityksiä koskevia tietoja. Jos keskustelu uhkaa siirtyä kielletylle alueelle, se keskeytetään välittömästi.

2 Muistio 2 (6) 3 Markkinatoimikunnan järjestäytyminen Toimikunnan jäsenet esittäytyivät. Asta Sihvonen-Punkka esitteli markkinatoimikunnan toimintamallin, joka oli lähetetty toimikunnan jäsenille etukäteen kokouskutsun liitteenä. Markkinatoimikunta on neuvoa-antava elin, joka auttaa Fingridiä sähkömarkkinoiden kehittämisessä Suomessa, Itämeren alueella ja Euroopassa. Toiminta on avointa ja julkista. Toimikunta ei tee muodollisia päätöksiä. Puheenjohtaja valitaan jäsenten keskuudesta. Fingrid toimii kokousten sihteerinä ja vastaa järjestelyistä. Markkinatoimikunnan jäsenet edustavat sähkömarkkinoiden eri sidosryhmiä mukaan lukien jakeluverkkoyhtiöt, kuluttajat (suuret ja pienet), sähkönmyyjät, palveluntarjoajat ja sähköntuottajat. Toimikunnan toimikausi on kolme vuotta ja kerralla vaihtuu kolmannes jäsenistä ( aloittaneessa toimikunnassa jäsenten toimikaudet kuitenkin poikkeavat tästä jäljempänä kuvatulla tavalla, jotta rotaatio saadaan käyntiin). Jäseniä valittaessa otetaan huomioon, että eri sidosryhmien tulee olla kattavasti edustettuina toimikunnassa. Toimikunta kokoontuu neljä kertaa vuodessa. Esitysmateriaalit julkaistaan viikkoa ennen kokousta Fingridin internet-sivuilla. Kokouksiin voidaan kutsua ulkopuolisia esiintyjiä. Kokoukset järjestetään pääsääntöisesti Helsingissä Fingridin tiloissa. Toimikunnan niin päättäessä kokouksia voidaan järjestää myös muulla. Kevätkokousta pidettiin sopivimpana ajankohtana matkakokoukselle. Markkinatoimikunta valitsi puheenjohtajakseen SSAB:n Mikko Lepistön. Samalla sovittiin, että puheenjohtaja jatkaa toimikunnassa vuoden 2018 loppuun saakka. Mikko Lepistö siirtyi kokouksen puheenjohtajaksi Asta Sihvonen-Punkan tilalle. Sovittiin markkinatoimikunnassa aikaisemmin mukana olleiden jäsenten (Mikko Lepistöä lukuun ottamatta) toimikausien jatkuvan vuoden 2017 loppuun. Uusien jäsenten toimikaudet arvottiin. Jäsenten toimikaudet ovat seuraavat: - Vuoden 2017 loppuun: Mika Laakkonen, Raimo Peltola, Janne Laine, Sami Oksanen - Vuoden 2018 loppuun: Mikko Lepistö, Mikko Halonen, Jouni Pylvänäinen, Seppo Tuomisto - Vuoden 2019 loppuun: Johanna Haverinen, Harri Sirpoma, Heikki Rantamäki, Olli Hagqvist 4 Toimenpiteitä sähkömarkkinoiden kehittämiseksi Fingrid julkaisi tiekartan sähkömarkkinoiden kehittämisestä. Tiekartta oli lähetetty toimikunnan jäsenille kokouskutsun liitteenä. Fingridin esitys Juha Hiekkala esitteli lyhyesti tiekartan keskeiset kohdat. Tiekartan yhtenä keskeisenä motivaationa on ollut sähköjärjestelmän murrokseen varautuminen. Sähkönsiirtoverkon vahvistaminen on tärkeä osa tätä varautumista. Vahvat siirtoyhteydet palvelevat laajoja markkinoita, jotka tarvitaan tasoittamaan kasvavia tuotannon vaihteluita. Pohjois-etelä - suuntaisten siirtojen määrä tulee kasvamaan Suomessa. Markkinasääntöjen muutoksia tarvitaan, jotta säännöt saadaan vastaamaan muuttuvan sähköjärjestelmän ominaisuuksia. Esimerkiksi nykyinen yhden tunnin kaupankäyntijakso

3 Muistio 3 (6) on sähköjärjestelmän ominaisuuksien (lisääntyvät tuotannon vaihtelut ja säädön tarve) kannalta auttamattomasti liian pitkä. Kaupankäyntijakson lyheneminen 15 minuuttiin on väistämättä edessä. Tätä edellyttää myös eurooppalainen sähkömarkkinalainsäädäntö. Siirtyminen lyhyempään kaupankäyntijaksoon voidaan tehdä vaiheittain esimerkiksi siten, että toteutetaan muutokset ensin säätösähkömarkkinoilla ja myöhemmin päivänsisäisillä markkinoilla ja vuorokausimarkkinoilla. Sähköpörssien osalta siirtyminen 15 min kaupankäyntijaksoon päivän sisäisillä markkinoilla ei ole suuri haaste, sillä esimerkiksi Saksassa 15 minuutin tuotteet ovat jo käytössä. Teknologiset, liiketoimintamallien ja käyttäytymisen muutokset muokkaavat toimintaympäristöä. Joustava tuotanto on jatkossakin erittäin arvokasta ja tärkeää, mutta sen riittävyyteen kohdistuu suuria haasteita. Tästä seuraa, että kulutuspuolen joustoa tarvitaan lisää. Tämä koskee myös pieniä kulutuskohteita, jotka voivat osallistuvat tasapainottamiseen esimerkiksi palveluntarjoajien kautta. Sujuvan osallistumisen mahdollistamiseksi tarvitaan markkinasääntöjen muutoksia ja roolien selkeyttämistä. Markkinatoimijoiden rooli sähköjärjestelmän tasapainottamisessa kasvaa. Nykyisin osa potentiaalista voi kuitenkin jäädä hyödyntämättä kriittisissä tilanteissa, koska esimerkiksi tuottajien ei kannata tehopulatilanteissakaan poiketa taseestaan, vaikka pystyisivätkin. Yksihintajärjestelmä tasesähkön hinnoittelussa ja läpinäkyvyys säätösähkön hintaan helpottavat jouston pääsyä markkinoille. Toimikunnan kommentit Toimikunnan jäseniä oli kokouskutsun yhteydessä pyydetty valmistelemaan kannanottoja tiekarttaan. Ohessa yhteenveto käydystä keskustelusta ja esiin nousseista näkemyksistä: - Markkinalähtöisyyden korostamista pidettiin positiivisena asiana ja tiekarttaa kiiteltiin konkreettisista ehdotuksista. Fingridiä kannustettiin viemään samaa ajattelua pohjoismaiseen kantaverkkoyhteistyöhön laajemminkin. Toisaalta muistutettiin, että Fingridin tulee pitäytyä ottamasta kantaa oman tonttinsa ulkopuolisiin kysymyksiin. Sähkön hintataso, Spot- ja Elbas-markkinat sekä vähittäismarkkinamalli mainittiin yksittäisinä esimerkkeinä tällaisista kysymyksistä. - Siirtoverkkojen vahvistaminen nähtiin erittäin tervetulleena kehityksenä ja oikeana tapana käyttää pullonkaulatuloja. Uusien siirtoyhteyksien katsottiin edistävän kilpailun toimivuutta sähkömarkkinoilla ja luovan edellytyksiä uuden tuotannon liittymiselle. Tasapuolisia liittymismahdollisuuksia pidetiin tärkeinä paitsi Suomen sisällä niin myös maiden välillä koko markkina-alueella. Jatkoa ajatellen Fingridiä myös muistutettiin, että kolmannen Ruotsin yhdysjohdon jälkeen tulevissa seuraavissa hankkeissa ruotsalaistenkin tulisi osallistua yhtäläisesti kustannusten kattamiseen. Tasapuolisuus tässäkin asiassa on tärkeää. - Siirtokapasiteetin antamista täysimääräisesti markkinoiden käyttöön kannatettiin. Flow based -kapasiteetinlaskentamenetelmää voitaisiin pitää hyväksyttävänä siinä tapauksessa, että sillä saataisiin lisää kapasiteettia markkinoiden käyttöön ilman, että markkinoiden läpinäkyvyydestä jouduttaisiin tinkimään. - Vuorokausimarkkinoille ei haluttu keskeytyksen aiheuttamaan haittaan perustuvia (VoLL, Value of Lost Load) mukaisia korkeita hintakattoja. Se, että hintaa ei muodostu

4 Muistio 4 (6) vuorokausimarkkinoilla, ei vielä tarkoita, että kulutusta jouduttaisiin kytkemään irti. Myös säätösähkömarkkinoiden korkeisiin hintarajoihin suhtauduttiin osin varauksella. Uhkana nähtiin, että säätösähkömarkkinoiden korkeat hintarajat suhteessa päivänsisäisten ja vuorokausimarkkinoiden hintarajoihin saisivat toimijat vetäytymään viimeksi mainituilta. Toisaalta pidettiin kuitenkin tärkeänä, että kun kulutuksen irti kytkemisen riski on todellinen, niin sähkön hinnan on heijasteltava siitä aiheutuvaa haittaa. Kannatusta saivat myös perustelut, joiden mukaan säätösähkömarkkinoilla hintojen on voitava nousta korkeammalle kuin muilla markkinapaikoilla. - Markkinatoimijoiden roolin uskottiin kasvavan sähköjärjestelmän tasapainottamisessa. Keskeisenä edellytyksenä tälle pidettiin säätösähkön hinnan läpinäkyvyyden lisäämistä. Fingridiä kiiteltiin kehityksen viemisestä tähän suuntaan ja rohkaistiin jatkamaan samalla tiellä. Samalla muistutettiin, että säätösähkömarkkinoiden uudet osallistujat voivat tulla myös perinteisen toimijakentän ulkopuolelta. Esimerkkeinä mainittiin tuulivoiman osallistuminen alassäätöön ja pienistä kulutuskohteista aggregoitu kysyntäjousto. Tasevastuun ulottamista aggregaattoreihin peräänkuulutettiin. - Taseselvitysjakson lyhentäminen 15 minuuttiin sai ymmärrystä. Kannatusta sai myös siirtyminen lyhyempiin kaupankäyntijaksoihin yhtäaikaisesti eri markkinapaikoilla ja samassa tahdissa muiden Pohjoismaiden kanssa. Tasesähkön hinnan ohjaavuuden lisääminen ja reservikustannusten leipominen sisään tasesähkön hintaan sen sijaan herättivät kysymyksiä. Näistä jäätiin kaipaamaan lisäselvityksiä. - Uusien toimijoiden markkinoille tulon myötä eri toimijoiden roolien ja vastuiden selkeyttäminen koettiin tärkeäksi, jotta mahdollisista muutoksista pystytään viestimään asiakkaille ymmärrettävästi. Myyjävetoiseen mallin siirtyminen nähtiin haasteelliseksi tästä näkökulmasta. Vähittäismarkkinoiden laajentuminen Itämeren alueelle herätti kysymyksiä, eikä siinä nähty samanlaisia ilmeisiä hyötyjä kuin maiden rajat ylittävillä toimivilla tukkumarkkinoilla. - Jakeluverkkoihin liittyneen tuotannon yleistyessä paikalliset haasteet lisääntyvät. Tehokkaiden ratkaisujen löytämiseksi tarvitaan uudenlaista yhteistyötä jakeluverkonhaltijoiden ja kantaverkonhaltijan välillä. Nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä muutostarpeita kohdistuu myös jakeluverkkoyhtiöiden tariffirakenteisiin ja esimerkiksi keskustelu tehotariffien merkityksestä sähköjärjestelmän kannalta on tervetullutta. Jakeluverkkotariffien ei myöskään tulisi estää varastojen markkinoille tuloa. Fingrid kiitti toimikuntaa hyvin valmistellusta ja rakentavasta palautteesta. Sähköjärjestelmän muutos on kaikkia koskeva yhteinen asia ja tällaista keskustelua tarvitaan, jotta asioita saadaan vietyä yhdessä eteenpäin. 5 Pohjoismainen 'Nordic market design' -hanke Juha Hiekkala kertoo pohjoismaisen sähkömarkkinamallin kehittämiseen liittyvästä hankkeesta. Hanke on lähtenyt liikkeelle markkinatoimijoiden aloitteesta. Monet asioista liittyvät sähköjärjestelmän ja markkinoiden rajapintaan, jossa markkinatoimijoiden roolin odotetaan kasvavan. Uusia toimintamahdollisuuksia tuovina keinoina hankkeessa on tarkasteltu lyhyempiä kaupankäyntijaksoja ja säätösähkömarkkinoiden läpinäkyvyyden

5 Muistio 5 (6) lisäämistä. Hankkeessa on esimerkinomaisesti tarkasteltu mahdollisuuksia allokoida siirtokapasiteettia markkinaehtoisesti vuorokausimarkkinoilta päivänsisäisille markkinoille ja säätösähkömarkkinoille. Kantaverkonhaltijoiden näkökulmasta keskeistä on, että erityisesti lähellä toimitushetkeä käytävässä sähkökaupassa sovelletaan 15 minuutin kaupankäyntijaksoa, joka sopii tunnin jaksoa paremmin yhteen sähköjärjestelmän ominaisuuksien kanssa. Niukkuustilanteissa on järjestelmän kannalta suuri apu, jos markkinatoimijat korjaavat tilannetta. 6 Tietoisku niukkuushinnoittelusta sähkömarkkinoilla Diplomityöntekijä Eveliina Seppälä esitteli alustavia tuloksia säätösähkömarkkinoihin liittyvästä opinnäytetyöstään. Työssä tarkastellaan yhtenä asiana sähkömarkkinoilla sovellettavia niukkuushinnoittelumalleja. Yhtä yleispätevää määritelmää niukkuushinnoittelulle ei ole vaan merkitys voi vaihdella kontekstissa riippuen. Kulutuksen irtikytkennän mahdollisuus ei enää ole Suomessa vain teoreettinen. Näissä tilanteissa esimerkiksi teollisuudesta voisi löytyä joustoa, joka ei tällä hetkellä aktiivisesti osallistu säätösähkömarkkinoille. Automaation kehittäminen tukisi tällaisen jouston käytettävyyttä erityistilanteissa. Lisäksi tarvitaan näkyvyys säätösähkön hintaan. Nykyisin säätösähkön hinta ei heijasta kulutuksen irtikytkennästä aiheutuvaa haittaa. Hinta määräytyy korkeimman aktivoidun säätösähkötarjouksen perusteella. Kuitenkin osa sähköjärjestelmän tasapainottamisen kustannuksista sosialisoidaan, eivätkä ne sen vuoksi näy hinnassa. Diplomityössä kehitetään menetelmää säätösähkön hinnoitteluun, kun kaupalliset säätötarjoukset on käytetty loppuun ja tasapainon ylläpitoon joudutaan käyttämään kantaverkonhaltijan omia reservejä. Diplomityö valmistuu elokuussa Sähkömarkkinoiden ajankohtaiskatsaus Ajankohtaisia asioita mm. - Pohjoismaisten kantaverkonhaltijoiden yhteinen julkinen kuuleminen markkinoille annettavien siirtokapasiteettien laskentamenetelmästä järjestettiin huhti-toukokuussa Pohjoismaiset kantaverkonhaltijat järjestivät kuulemisen siirtokapasiteetin varaamisesta reservimarkkinoille helmi-maaliskuussa Asia liittyy aloitteeseen yhteispohjoismaisista reservimarkkinoista. Jos kapasiteettia varataan reservimarkkinoiden käyttöön, asialle tarvitaan viranomaisen hyväksyntä. - Energiavirasto on päättänyt, että pitkän aikavälin siirto-oikeuksia ei myönnetä Suomen ja Ruotsin tarjousalueiden rajoilla eikä Suomen ja Viron tarjousalueen rajalla minuutin taseselvitysjaksosta on käynnissä pohjoismainen selvitys. Aiheesta järjestetään työpaja Kustannushyötyanalyysi valmistuu kesäkuussa 2017.

6 Muistio 6 (6) - Pohjoismainen Full Cost Balancing -hanke käsittelee tasesähkön hinnoitteluperiaatteiden päivittämistä vastaamaan sähköjärjestelmän murrokseen. Hanke on osa laajempaa kokonaisuutta, johon liittyvät mm. 15 minuutin taseselvitysjakso, yhteispohjoismaiset reservimarkkinat ja eurooppalaisten säätösähkömarkkinoiden integraatio. Hanke valmistuu kesällä Pohjoismaisten kantaverkonhaltijoiden Solutions -raportissa on tarkasteltu keinoja varmistaa sähköjärjestelmän ja markkinoiden toimivuus muuttuvassa toimintaympäristössä. Tarkoituksena on ollut järjestää hankkeen tuloksista sidosryhmätilaisuus elokuussa HUOM! Solutions -raportin osalta tilanne on muuttunut markkinatoimikunnan kokouksen jälkeen. Hanke on tilapäisesti keskeytetty ja raportin julkaiseminen lykkääntyy määrittelemättömään ajankohtaan tulevaisuudessa. Elokuulle kaavailtua sidosryhmätyöpajaa ei järjestetä. - Markkinatietojen julkaisemisessa käytännöt sähköpörssien välisen kilpailun myötä. Pohjoismaiset kantaverkonhaltijat valmistelevat parhaillaan uusia toimintamalleja. 8 Loppuvuoden 2017 markkinatoimikunnan kokousajankohdista sopiminen 9 Muut asiat Markkinatoimikunnan edellisessä kokouksessa loppuvuoden kokousajankohdiksi sovittiin ja Ei muita asioita.