LAPSIASIANEUVOSTON RAPORTTI VUODELTA 2011

Transkriptio

1 LAPSIASIANEUVOSTON RAPORTTI VUODELTA 2011 Alavieskan kunta Nivalan kaupunki Sievin kunta Ylivieskan kaupunki Peruspalvelukuntayhtymä Kallio

2 1. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutuminen vuonna 2011 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa vuosille kirjattiin kolme strategista päämäärää, joita ovat: Hyvä lapsuus ja lapsiperheiden arjen turvaaminen; turvataan lapsiperheille riittävät ja laadukkaat palvelut, lapsilähtöinen työskentelytapa toteutuu jokaisella palvelusektorilla. Palvelujen järjestäminen yhteistyössä Peruspalvelukuntayhtymä Kallion ja Kallioon kuuluvien peruskuntien sekä kolmannen sektorin kesken; yhteistyön kehittäminen eri toimijoiden kesken. Kustannustehokas ja vaikuttava verkostomainen palvelurakenne, jossa lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä painottuvat ennaltaehkäisy ja varhainen tuki. Strategisten päämäärien toteutumisessa on vielä puutteita. Lapsiperheille ei kaikilta osin ole pystytty turvaamaan riittäviä ja laadukkaita palveluita. Korjaavien palveluiden, kuten lastensuojelun asiakasmäärät ja sijoitukset kodin ulkopuolelle lisääntyivät vuoden 2011 aikana huomattavasti, mikä kertoo myös siitä, että yhteistyön toimivuudessa on vielä parannettavaa. Painopiste on vielä liikaa korjaavassa työssä, kun suunnitelmankin mukaan painopiste pitäisi olla ennaltaehkäisyssä ja varhaisessa tuessa. Tarkemmin suunnitelman toteutumista on kuvattu toimialoittain. Varhaiskasvatuspalveluissa lasten hyvinvointisuunnitelma toteutui siten, että kasvatuskumppanuuskoulutusta ja siihen liittyvä työmenetelmäohjausta on järjestetty henkilökunnalle ja se jatkuu edelleen, jotta koko henkilökunnalla on mahdollisuus osallistua koulutukseen. Lasten vanhempien ja henkilökunnan välisestä kasvatuskumppanuudesta ja sen vahvistamisesta on saatu hyviä kokemuksia. Kotona ja yksityisissä päivähoitopalveluissa olevien lasten tilannetta on huomioitu osallistumalla yhteiseen palveluista tiedottamiseen laatimalla yhteinen Kallion alueen lapsi- ja perhepalveluopas ( ja osallistumalla verkostomaisesti toimivan perhepalvelukeskuksen toimintamallin kehittämiseen, jossa mukana on toiminut myös kolmas sektori. Tavoite vanhempien osallisuuden vahvistamisesta on toteutunut suunnitellusti. Lastensuojelussa tehdyn kehittämisselvityksen perusteella arvioitiin koko tulosyksikön organisointi, resurssit ja toimintamallit. Niiden perusteella lastensuojeluun saatiin 2 uutta sosiaaliohjaajan virkaa, jotka täytettiin kesällä Samanaikaisesti asiakasmäärät kasvoivat, jolloin saadulla resurssilisäyksellä ei saatu toivottuja tuloksia ts. ei päästy lastensuojelulain määräaikojen toteutumiseen lastensuojeluilmoitusten ja lastensuojelutarpeen selvitysten osalta. Kodin ulkopuolisten sijoitusten kustannusten kasvun ehkäiseminen ei toteutunut suunnitellusti, vaikka yhteistyötä Pelastakaa Lapset ry: n kanssa tiivistettiin tekemällä alueellinen yhteistyösopimus, johon kuuluvat myös Oulaisten kaupunki ja Peruspalvelukuntayhtymä Selänne. Lastensuojelun asiakasmäärien kasvaessa myös sijoitusten määrät kasvoivat. Koska suurin osa sijoitetuista oli nuoruusikäisiä, heille ei löytynyt perhesijoituspaikkoja, vaan heidät piti sijoittaa ammatillisiin perhekoteihin tai lastensuojeluyksiköihin. Moniammatillista lastensuojelun tukiryhmän toimintaa ei saatu uudelleen käynnistettyä. Lastensuojelu osallistui aktiivisesti verkostomaisen perhekeskuksen toimintamallin kehittämiseen. Suurimpana haasteena oli lastensuojelun asiakasmäärän huomattava kasvu, joka näkyy siinä, ettei lakimääräisiä käsittelyaikoja pystytty toteuttamaan eikä lain vaatimaa työparityöskentelyä ole pystytty kaikilta osin toteuttamaan. Sama ongelma näkyy myös lastensuojelun perhetyössä, jossa 2

3 asiakasmäärä / työntekijä on suuri ja lisääntyvään asiakasmäärään on reagoitu hankkimalla mm. perhetyötä ja tukihenkilötoimintaa ostopalveluna. Tavoitteena on edelleen kehittää lastensuojelussa työntekijäkohtaista erikoistumista lastensuojelun asiakasprosessissa (ilmoitusten vastaanotto ja käsittely, avohuolto, sijaishuolto). Ennaltaehkäisevässä perhetyössä nykyiset työntekijäresurssit ovat osoittautuneet niukoiksi. Asiakasperheet joutuvat jonottamaan palvelun piiriin pääsyä. Asiakkailta saadun palautteen perusteella he ovat olleet tyytyväisiä palveluun, mutta eivät annettuun tunti- tai käyntimääriin. Lapsiperheiden kotipalvelun palveluseteli otettiin käyttöön vuoden 2011 alussa ja se osoittautunut erittäin tarpeelliseksi. Palvelusetelin avulla perheitä on voitu auttaa äkillisissä kriisitilanteissa. Erityisesti Sievissä palvelusetelin käyttö on ollut runsasta eikä varattu määräraha ole riittänyt tarpeisiin. Kunnalliseen, maksulliseen lapsiperheiden kotipalveluun ei käytännössä ole ollut lainkaan resursseja, vaan koko ennaltaehkäisevän perhetyön resurssi (3,5 työntekijää) on osoitettu ennaltaehkäisevään perhetyöhön, joka on luonteeltaan suunnitelmallista ohjausta perheen tilanteessa, mutta sitä on resurssien vuoksi annettu 10 kertaa/perhe. Aikuissosiaalityössä tehtiin ennaltaehkäisevää työtä perheiden kanssa palveluohjauksen ja taloudellisen tuen muodoissa. Palvelunohjauksessa tehdään perheen kokonaistilanteen kartoitus. Taloudellisen tuen muotoja ovat harkinnanvaraiset täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki asumiskustannuksiin, lasten tarvikkeisiin ja opintojen tukemiseen. Kertaluonteisilla avustuksilla pyritään auttamaan perhettä selviämään jatkossa itsenäisesti. Vuoden aikana aloitettiin PajaStartti- hanke Työvalmennuskeskus Sytykkeen kanssa, jossa alle 29-vuotiaiden pelkän toimeentulotuen varassa elävien nuorten elämäntilannetta selvitellään. Perheneuvolan toimintaa vaikeuttaa edelleen pula psykologeista. Toinen koulupsykologin virka (Nivalan ja Sievin alueella) saatiin täytettyä vuoden 2011 aikana, mutta toiseen virkaan ei ollut hakijoita. Perheneuvolan psykologin viroista kaksi täyttämättä. Tämä on tarkoittanut psykologin tehtävien hoitamista ostopalveluin ja vaihtoehtoisten toimintamallien etsimistä. Maaliskuussa 2011 perheneuvolaan palkattiin 2 psykiatrista sairaanhoitajaa määräajaksi, joista toinen on tehnyt asiakasvastaanottoa perheneuvolassa ja toinen on toiminut merkkarina Ylivieskan yläkoululla ja Alavieskan yhtenäiskoululla. Sairaanhoitajan jalkautuminen koululle, jossa on voitu tarjota matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita, on osoittautunut toimivaksi järjestelyksi. Peruskoulun päättäneiden mielenterveyspalveluiden vastuutahosta on käyty keskustelua terapiakeskuksen kanssa, mutta lopullisia päätöksiä ei ole tehty, vaan vuotiaita on käynyt sekä perheneuvolassa että terapiakeskuksessa. Vuoden lopussa sairaanhoitopiirin ylläpitämä nuorisopoliklinikka lopetti toimintansa, millä on vaikutusta nuorten asiakkaiden määriin. Perheasioiden sovittelun tarve on kasvanut. Siihen on hankittu lisäkoulutusta ja yhteistyötä lastenvalvojien kanssa on lisätty. Neuvolapalveluissa, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa neuvola-asetuksen mukainen henkilökuntamäärä toteutui lähes suositusten mukaisesti vuonna Neuvolassa erityistä tukea tarvitsevien perheiden tuen tarvetta kartoittavat työmenetelmät otettiin käyttöön vuoden aikana. Kotikäynnit tehdään kaikille synnyttäneille myös lastenneuvolasta, mutta yksilöllisten tarpeiden mukaisiin lisäkäynteihin tai kotikäynteihin ei ole tarpeeksi aikaa. Vuoden aikana valmisteltiin uutta moniammatillisesti toteutettavaa perhevalmennusta, jonka aloitus siirtyi vuodelle Pienten lasten äideille tarkoitetun vertaisryhmätoiminnan laajentaminen siirtyi myös seuraavalle vuodelle. Kaikissa kunnissa toimivat ns. laajennetut lastenneuvolatyöryhmät, mutta niitä hyödynnetään eri kunnissa eri tavoin. Neuvolan 3

4 näkökulmasta suurin ongelma on ehkäisevän perhetyön ja lapsiperheiden kotiavun puute ja pitkät jonotusajat, koska ei riitä, että erityisen tuen tarve todetaan, vaan tilanteessa pitäisi pystyä tarjoamaan erityistä tukea. Vuoden aikana olisi ollut tarvetta myös unikoululle, perheneuvolapalveluille ja terveyskeskuspsykologille. Neuvolaan suunniteltua perhepalveluohjaajaa ei saatu, mikä on vaikuttanut kotona annettavaan tukeen ja ohjaukseen. Tiedonkulusta on sovittu 4-vuotiaan laajaan terveystarkastukseen liittyen sekä esiopetuksen alkaessa. Samoin on sovittu synnytyksen jälkeisen masennuksen hoitopolusta ja aloitettu yhteistyö äitiyshuollon ja aikuissosiaalityön kanssa (Tukea vanhemmuuteen). Vastuulääkäreitä ei koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoon ole vuonna 2011 nimetty. Kouluterveydenhuollossa laadittiin itsehoito-opas ja sovittiin sairasvastaanottoajat. Terapiakeskuksessa on järjestetty Lapset puheeksi koulutus henkilökunnalle, jonka avulla haluttiin huomioida lapset aikuisten hoitosuhteissa. Yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa on tehty tapauskohtaisesti. Perusopetuksessa kaikki Kallion alueen peruskunnat olivat mukana oppilashuollon kehittämishankkeessa, jossa oppilashuollon toimintamalli yhtenäistettiin perusopetuskouluissa ja lukioissa. Alavieskassa on Kelpohankkeen myötä kehitetty kolmivaiheista tuen mallia ja kunta on saanut valtiolta tukea ryhmäkokojen pienentämiseen, jota on käytetty samoin kuin henkilöstöresursseja tavoitteena oppilaiden hyvinvoinnin edistäminen ja lastensuojelun tarpeen ennaltaehkäisy. Alavieskassa on vuoden 2011 aikana toiminut kokoaikainen koulukuraattori. Nivalassa perusopetuksen laadun arvioinnin käsikirja on laadittu ja otettu käyttöön. Niva-Kaijan koululla aloitettiin joustavan perusopetuksen toteuttaminen (JOPO-ryhmä). Opetussuunnitelma on tarkistettu ja kolmiportainen tuen malli on otettu käyttöön. Kaupunki on palkannut toisen koulukuraattorin vuoden lopussa. Ylivieskassa Kelpo-hankkeessa on kehitetty tuen kolmiportaista mallia. Erityisen tuen tarpeessa olevien oppilaiden asioissa Ylivieskassa on aloitettu ETU -luokkakokeilu Siilinjärven mallin mukaisesti. Sievissä oppilaiden kolmiportaisen tuen malli on käytössä ja siihen liittyvät tarkennukset on tehty opetussuunnitelmaan. Sieviin saatiin vuoden aikana koulukuraattori. Ammattiopistojen oppilashuollon hanke Veera loppui vuoden 2011 aikana. Siinä juurrutettiin oppilashuollon moniammatilliset käytännöt osaksi ammattiopistojen oppilashuollon toimintaa. Nuorisotyössä kuntiin perustettiin monialaiset yhteistyöryhmät ja ryhmille järjestettiin yhteinen koulutustilaisuus Törmälän leirikeskuksessa. Setti-netti nuorisotiedotuspisteen toiminnasta on pidetty esittely- ja koulutustilaisuuksia yläkouluilla. Leader -toimistot aloittivat Nuorisoleader -projektin, jonka avulla nuorten omille harrastusryhmille on myönnetty kehittämisrahaa sekä tukea harrastustilojen ja välineiden kohentamiseen. Liikunta- ja kulttuurialoilla on järjestetty ohjaajakoulutusta yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Nuorten työpajojen toimintaa on kehitetty sekä Nivalassa, Ylivieskassa Sytykkeellä ja Jelppi-verkossa. Etsivässä nuorisotyössä on mukana alueella 4 työntekijää. Nivalassa nuorisovaltuuston rinnalle on perustettu Lapsiparlamentti ja sekä Aloitekehä. Ylivieskassa nuorten vaikutuskanavina toimivat nuorisovaltuusto ja Aloitekanava. Kallion alueen seurakunnat järjestivät vuoden aikana lapsi- ja perhetyössä päiväkerhoja, pyhäkouluja sekä perhekerhoja. Varhaisnuorisotyössä järjestettiin erilaisia kerhoja vuotiaille, joissa ohjaajina toimivat vapaaehtoiset nuoret. Nuorisotyössä kokoontui erilaisia nuorten ryhmiä ja järjestettiin rippikoulua. Mannerheimin lastensuojeluliiton toiminta alueella oli vuoden 2011 aikana monipuolista. Kaikissa Kallion alueen kunnissa järjestettiin perhekahvilatoimintaa. Tilapäistä lastenhoitoapua perheille järjestettiin Nivalassa, Sievissä ja Ylivieskassa. Nivalassa järjestetään myös MLL:n kylämummi ja vaaritoimintaa. Toimintaa on tarkemmin kuvattu liitteissä

5 2. Miltä näyttää lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi vuonna 2011 valittujen mittareiden valossa Lapsiasianneuvosto on valinnut laajan mittariston lasten ja nuorten asioiden seuraamiseksi alueella. Tilastoista tällä kertaa nostetaan esiin oleellisimmat lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin vaikuttavat asiat. Peruspalvelukuntayhtymä Kallion alueella asui vuonna 2011 yhteensä alle 21 -vuotiasta lasta ja nuorta. Tämä tarkoittaa sitä, että noin kolmannes koko alueen väestöstä on lapsia ja nuoria. Kallion alueella lapsiperheiden %- määrä kaikista perheistä on korkea. Vaihteluväli on seuraava: Ylivieska 41,8 % - Sievi 48,6 %. Ennusteista vuosille 2015, 2020 ja 2030 voidaan havaita, että lasten ja nuorten määrä Kallion alueella tulee yhä lisääntymään. Ennusteiden mukaan lasten ja nuorten määrässä tapahtuisi hieman laskua Alavieskassa ja Sievissä, mutta alle 21 -vuotiaiden määrä Ylivieskassa tulisi huomattavasti kasvamaan. Merkittävän suuri nousu tapahtuisi vuotiaiden lasten osuudessa väestöstä, sillä ennusteen perusteella vuonna 2030 tuota ikäluokkaa olisi useita satoja lapsia enemmän kuin vuonna Varhaiskasvatuksen mittareiden perusteella on havaittavissa suurta kuntakohtaiskohtaista vaihtelua lasten kokopäivähoidon osalta. Sievissä sekä 0-2 -vuotiaista että 3-5 -vuotiaista lapsista on kokopäivähoidossa huomattavasti vähemmän kuin muissa Peruspalvelukuntayhtymä Kallion kunnissa. Tässä on suora korrelaatio siihen, että Sievissä kotihoidontuen tai osittaisen hoitorahan piirissä on selvästi enemmän lapsia kuin muissa Kallion kunnissa. Kallion varhaiskasvatuksessa vuonna 2011 oli 78 erityistä tukea tarvitsevaa lasta. Tässä ei ole havaittavissa kuntakohtaisia eroja. Kallion alueella toimeentulotukea sai vuonna 2011 yhteensä 1143 perhettä ja näistä oli 289 lapsiperhettä eli noin neljännes (24,5 %). Eniten toimeentulotukea saavia lapsiperheitä vuonna 2011 oli Sievissä eli 28,8 %. Vuonna 2011 toimeentulotukea saaneista oli 155 yksinhuoltajaperhettä. Toimeentulotuki tilastoidaan perheittäin, joten lapsia perheissä oli enemmän perheiden yhteismäärä. Ennaltaehkäisevässä perhetyössä Kallion alueella työskentelee 3,5 perhetyöntekijää. Lapsia palvelun piirissä oli 407 ja perhetyönkäyntejä vuonna 2011 tehtiin yhteensä Yhtä perhetyöntekijää kohden oli näin ollen keskimäärin 116 lasta. Lapsiperheiden kotipalvelun palveluseteleitä myönnettiin 1814 kappaletta ja palvelu koski 225 lasta. Maksullista lapsiperheiden kotipalvelua voitiin antaa perheille vain satunnaisesti. Tilastojen perusteella sekä ennaltaehkäisevän perhetyön kotikäyntikerroissa että palvelusetelien määrässä perhettä kohden on suurta kuntakohtaista vaihtelua. Sievissä ennaltaehkäisevän perhetyön kesto ja palvelusetelin määrä on perhettä kohden huomattavasti suurempi kuin muissa Kallion kunnissa. Ennaltaehkäisevää perhetyötä ei ole voitu tarjota kysyntää vastaavasti. Jonotusaika on ollut 1-3 kk, joka tarkoittaa sitä että perheiden asioihin ei ole voitu tarjota apua oikea-aikaisesti. Oikea-aikaisella avulla voitaisiin ehkäistä tilanteiden kriisiyhtyminen ja muiden mahdollisten palvelujen tarve. Kallion alueella vuonna 2011 lastensuojeluilmoituksia tuli 673 kappaletta ja lastensuojeluilmoitus koski 445 eri lasta tai nuorta. Ilmoitusten määrässä oli huomattava nousu edelliseen vuoteen 2010 verrattuna 5

6 (vuonna ilmoitusta). Ilmoitusten kohdistumisessa eri ikäluokkiin oli huomattavia kuntakohtaisia eroja. Alavieskassa lastensuojeluilmoituksista suurin osa kohdistui vuotiaiden ikäluokkaan. Nivalan Ja Ylivieskan lastensuojeluilmoitusten painopiste verrattuna ikäryhmiin oli vuotiaissa lapsissa. Sievissä suhteutettuna ikäryhmään tuli eniten lastensuojeluilmoituksia pienistä alle 2 -vuotiasta lapsista ja lähes yhtä paljon vuotiaista. Lastensuojelutarpeen selvityksiä koko Kallion alueella tehtiin yhteensä 271 kappaletta. Lastensuojelun avohuollon piirissä vuonna 2011 Kallion alueella oli 760 lasta. Alavieskassa avohuollon asiakkuuksista on huomattavaa, että suhteellinen osuus ikäryhmästä on Kallion kuntien korkein lukuun ottamatta 7-12 vuotiaden ikäryhmää. Sievissä ikäryhmään verrattuna suhteellisesti eniten avohuollon asiakkaista Sievissä oli pienten alle 2 -vuotiaiden ja vuotiaden ryhmässä. Nivalassa ja Ylivieskassa avohuollon painopiste alue avohuollon asiakkaassa oli vuotiaissa lapsissa ja nuorissa. Avohuollon tukitoimista merkittävä on lastensuojelun perhetyö. Lastensuojelun perhetyössä vuonna 2011 oli 5,5 perhetyöntekijää ja 276 lasta, joten keskimäärin 50 lasta / perhetyötekijä. Kodin ulkopuolelle vuonna 2011 oli sijoitettuna pitkä- ja lyhytaikaisiin sijoituksiin 94 lasta eli 1,01 % ikäryhmästä, joka koko Kallion osalta hieman alle valtakunnallisen (1,3 %) arvon. Nivalassa kodin ulkopuolelle sijoitukset (1,5 %) ylittivät valtakunnallisen keskiarvon. Koko Kallion alueella lastensuojelun asiakkaana mukaan lukien avohuolto ja sijoitukset kodin ulkopuolelle vuonna 2011 oli yhteensä 854 alle 18 -vuotiasta lasta, joka on lähes joka kymmenes (9,4 %) lapsi koko ikäryhmästä. Sosiaalityöntekijöitä oli seitsemän, joten sosiaalityötekijää kohden oli noin 122 lasta/ vuosi. Perheneuvolassa asioi vuonna 2011 yhteensä 282 iältään 0-17 vuotiasta ja 237 aikuisasiakasta. Yhteensä asiakkaita oli 519. Perheneuvolassa oli vuonna 2011 täyttämättä 2 psykologin ja yksi sosiaalityöntekijän virka. Perheneuvolassa toimi osan vuotta 2011 kaksi määräaikaista psykiatrian sairaanhoitajaa hoitamassa nuorten asioita, joista toinen sijoittui Ylivieskan yläkoululle ja Alavieskan yhtenäiskoululle. Koulupsykologin asiakkaita perheneuvolassa vuonna 2011 oli yhteensä 158 ja heidän vanhempiaan 162. Alhainen luku selittyy sillä, että koulupsykologin tehtäviä hoidettiin alkuvuosi ostopalveluina, sillä toinen virka saatiin täytettyä ja toinen virka on edelleen täyttämättä. Peruspalvelukuntayhtymä Kallion alueella vuonna 2011 syntyi 517 lasta. Kallion neuvoloista tehtiin vuonna 2011 yhteensä 947 kotikäyntiä pienten lasten perheisiin. Käynneistä tehtiin 506 äitiysneuvolasta ja 441 kotikäyntiä lastenneuvolasta. Kallion koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa on siirrytty yhtenäiseen käytäntöön, joka näkyy määräaikatarkastusten hyvänä toteutumana (89,6 100 %) vuonna Kallion lastenneuvolan ja terveydenhoitajat tekevät yhdistettyä lastenneuvolan ja koulutyötä alakouluilla. Pääsääntöisesti vuonna 2011 oltiin terveydenhoitajien osalta suositusten mukaisissa asiakasmäärissä. Lääkäripula on näkynyt siten, että peruskoulun puolella tarkastukset on saatu tehtyä, mutta ylimääräisiin käynteihin ei ole ollut resurssia. Opiskelija terveydenhuollossa ei ole pystytty toteuttamaan määräaikaistarkastuksia. Lastenneuvolassa yhden ikäluokan lääkärintarkastusta ei pystytä toteuttamaan. Kallion alueen koulujen kouluterveyskyselyn perusteella Nivalan kouluissa fyysisissä työolosuhteet koki puutteelliseksi 76 vastaajaa. Huonoksi koulujen sisäilman koki 80 % Nivalassa vastanneista oppilaista. Sievissä työolosuhteet fyysisesti puutteelliseksi koki 50 % oppilaista ja tässä oli huomattava nousu edelliseen tutkimukseen. Viidennes (19-21 %) Nivalassa, Sievissä ja Ylivieskassa kyselyyn vastanneista, kertoo kokeneensa viimeisen vuoden aikana fyysistä uhkaa. Alavieskassa vastaava luku on 4 %. Koulukiusaamista kokee Ylivieskassa 9 % ja muissa kunnissa 6 % oppilaista. Terveydentilansa kesikertaiseksi tai huonoksi kokevien vastaajien määrä on Ylivieskassa pienin 13 % kun se muissa kunnissa on noin 20 %. 6

7 Keskivaikeaa tai vaikeaa masennusta kokevien oppilaiden osuus on 8-16 % välillä eri koululuissa. Korkein 16 % on Alavieskan koulussa, mutta tässä on laskua 2 % edelliseen kyselyyn. Tosi humalaan kerran kuukaudessa juovien nuorten osuudessa on tapahtunut pientä laskua muualla, paitsi Nivalan yläkoulussa ja Ylivieskan yläkoulussa osuus on hieman noussut. Erityisen huolestuttavana kyselyssä tulee esille huumekokeilut, sillä huumeita ainakin kerran kokeilleiden nuorten osuus noussut kaikissa alueemme kunnissa ja kouluissa. Erityisen suuri nousu (8 %) on Nivalan ammattioppilaitoksessa. Läheinen ystävä puuttuu Sievissä 12 %, Ylivieskassa 9 % ja Alavieskassa ja Nivalassa 7 % oppilaista. Kallion alueella kaikkien kuntien koulutoimissa järjestetään iltapäivätoimintaa 1-2 luokan oppilaille. Erityisoppilaiden määrä on Sievissä ja Ylivieskassa hieman korkeampi kuin muissa aleen kunnissa. Kaikissa Kallion alueen kunnissa on koulukuraattori, mutta oppilaiden määrässä yhtä kuraattoria kohden on suurta vaihtelua. Perheneuvolassa on kaksi koulupsykologin virkaa. Etsivässä nuorisotyössä Kallion alueella toimi 4 etsivää. Kontakteja nuoriin vuoden 2011 aikana oli 107 joista asiakkuus syntyi 63 nuoren kanssa. Nuorista 44 ei tarvinnut tukea ja 11 nuorta jäi tavoittamatta. Etsivän nuorisotyön painopiste alue oli vuotiaiden ikäluokassa, sillä vuoden aikana tavattiin 69 nuorta. Kallion alueen seurakunnat ovat vuonna 2011 järjestäneet monipuolista perhe- ja nuorisotyötä sisältäen muun muassa erilaisia ja eri- ikäisille järjestettyjä kerhoja, retkiä ja muita tilaisuuksia. Seurakuntien järjestämään toimintaan on osallistunut merkittävä määrä lapsia ja nuoria. Päiväkerhoissa (4-5 -vuotiaat) on käynyt yhteensä 534 lasta. Varhaisnuorten (7-14 -vuotiaat) kerhotoimintaan on osallistunut vuonna 2011 Kallion alueella 780 lasta. MLL (Mannerheimin lastensuojeluliito) on vuonna 2011 järjestänyt Kallion alueen lapsiperheille monipuolista toimintaa. Kaikkiin neljään Kallion kuntaan on perustettu perhekahvilat, jotka ovat perheiden avoimia kohtaamispaikkoja. Perhekahviloissa on vuonna 2011 käynyt yhteensä 1853 lasta ja 1064 aikuista. MLL:n paikallisyhdistykset ovat järjestäneet Kallion alueella erilaisia retkiä ja tapahtumia perheille. Tapahtumiin ja retkiin on osallistunut 2797 lasta ja 1614aikuista. Lisäksi Nivalassa on ollut kylämummi toimintaa ja Nivalassa ja Sievissä on jaettu EU:n ruokapaketteja. Koti- ja perheväkivaltaan liittyviä poliisin hälytystehtäviä vuoden aikana kirjattiin seuraavasti: Alavieskassa 12 kpl, Nivalassa 61 kpl, Sievissä 25 kpl ja Ylivieskassa 69 kpl, yhteensä hälytyksiä oli 167 kpl. Näissä ainakin 23 tapauksessa paikalla oli myös lapsia, mutta asiaa ei ole systemaattisesti kirjattu, joten luku voi olla suurempikin. Selvitettyihin rikoksiin nuoret (alle 20-vuotiaat) syyllistyivät koko kuntayhtymä alueella 32 tapauksessa, joista neljässä kysymys oli huumausainerikoksista ja 28 tapauksessa henkeen ja terveyteen kohdistuneista rikoksista. Tilannetta kuvaavia mittareita on esitetty liitteissä

8 3. Lapsiasianeuvoston ehdotukset toimenpiteiksi vuodelle 2013 Lapsiasianneuvosto on huolissaan korjaavien palvelujen palvelutarpeiden jatkuvasta kasvusta ja ehdottaa seuraavia toimenpiteitä tilanteen korjaamiseksi Kallion ja alueen kuntien toimintasuunnitelmiin ja talousarvioihin vuodelle 2013: 1. Oikea- aikaisen av un tarjoaminen perheiden arkeen. Vastuutaho: Kallio - perhepalveluohjaajien (neuvola) ja perhetyöntekijöiden (perhepalvelut) resurssien lisääminen tarvetta vastaavaksi. 2. Lasten ja nuorten hyvän mielenterveyden ylläpitäminen ja varhainen tukeminen kouluympäristössä. Vastuutaho: kuntien sivistystoimet - Kohdennettujen projekti-/kerholuonteisten työtapojen tuominen kouluihin, tehdään ehkäisevän ja korjaavan työn rajapinnalla olevaa työskentelyä sellaisten oppilaiden kanssa, joista huoli jo herännyt esim. Alavieskassa ja Sievissä starttaa ensi lukuvuonna Woimaneidot kerho, joka on suunnattu pääasiallisesti tytöille. Lisätietoa - yhteistyön kehittäminen (koulu, nuorisotoimi, 3. sektori, kuraattorit, koulupsykologit, merkkarit) 3. Kuntakohtaisten moniammatillisten lastensuojelun yhteistyöryhmien perustaminen. Vastuutahot: Kallio ja kuntien sivistystoimet yhdessä. Kallion lastensuojelu toimii koollekutsujana. - kerätään kunnittain lasten ja nuorten kanssa toimivat tahot kartoittamaan ja suunnitelmaan, mitä toimenpiteitä kukin sektori voi tehdä lastensuojelutarpeen kasvun hillitsemiseksi, huomioidaan myös 3. sektori. - sovitaan kuntakohtaiset toimintamallit 8

9 LIITE 1. KEHITTÄMISEHDOTUKSIEN JA KONKREETTISTEN TOIMIEN ARVIOINTIA VUODEN 2011 OSALTA/ VARHAISKASVATUS TOIMIALA KEHITTÄMISHAASTEET KONKREETTISET TOIMET VASTUUTAHO AIKATAULU JA SEURANTA TOTEUTUMINEN VUONNA 2011 Päivähoito - kasvatuskumppanuus - huolen puheeksi ottaminen ja tuen tarjoaminen - lasten ja perheiden nykyistä varhaisempi tukeminen - Koko henkilöstön kouluttaminen (huoli puheeksi-koulutus ja prosessinomainen kasvatuskumppanuuskoulutus). - Kasvatuskumppanuuden vahvistaminen vanhempien ja päivähoitohenkilöstön välillä. - Huolen puheeksiottaminen mahdollisimman varhain. - varhaiskasvatuspalveluiden esimiehet koulutukset vuoden 2011 loppuun mennessä / vastuuhenkilöinä esimiehet - perheiltä saadut palautteet / vastuuhenkilöinä päivähoidon henkilöstö Kasvatuskumppanuuskoulutukset ja siihen liittyvä työmenetelmäohjaus jatkuvat edelleen, jotta koko henkilökunnalla mahdollisuus osallistua koulutukseen. Lasten vanhempien ja henkilökunnan välisestä kasvatuskumppanuudesta ja sen vahvistamisesta on saatu myönteisiä kokemuksia. - Lapsen hyvä arki- hanke - kotona ja yksityisten päivähoitopalveluiden piirissä olevien lasten huomioiminen - Avointen varhaiskasvatuspalveluiden kehittäminen ja nykyisistä palveluista tehokas tiedottaminen yhteistyössä seurakunnan ja järjestöjen kanssa (kerhotoiminta, avoin päiväkoti, perhepuisto, perhekahvilat). - varhaiskasvatuspalvelut, seurakunta, järjestöt, yksityiset palvelujen tuottajat - jatkuva prosessi / varhaiskasvatuspalvelut, seurakunta, järjestöt, yksityiset palvelujen tuottajat Tavoite on toteutunut suunnitellusti. Esimerkkeinä mm. eri toimijoiden kanssa laadittu Kallion alueen lapsi- ja perhepalveluopas ( sekä MLL:n laajentunut perhekahvila toimta. - yhteisistä tavoitteista ja käytännöistä sopiminen lastensuojelullisissa tilanteissa - vanhempien osallisuuden vahvistaminen ja tiedonkulku eri yhteistyötahojen kanssa - Verkostomaisesti toimivan perhepalvelukeskustoimintamallin vahvistaminen. - Lapsen hyvä arki-hanke - Perheitä osallistavat yhteistyöpalaverit - varhaiskasvatuspalvelut yhteistyössä eri toimijoiden kanssa - jatkuva prosessi/ varhaiskasvatuspalvelut yhteistyössä eri toimijoiden kanssa Yhteistyössä kuntayhtymän ja muiden toimijoiden kanssa on kehitetty verkostomaisesti toimivaa perhekeskuksen toimintamallia. Tavoite vanhempien osallisuuden vahvistamisesta on toteutunut suunnitellusti. 9

10 LIITE 2. KEHITTÄMISEHDOTUKSIEN JA KONKREETTISTEN TOIMIEN ARVIOINTIA VUODEN 2011 OSALTA/ LASTENSUOJELU TOIMIALA KEHITTÄMISHAASTEET KONKREETTISET TOIMET VASTUUTAHO AIKATAULU JA SEURANTA TOTEUTUMINEN VUONNA 2011 Lastensuojelu -selvitys koko lastensuojelun tilasta -selvityksen tekeminen (organisointi, resurssit, toimintamallit) - lastensuojelun esimiehet - kevät tavoite toteutunut suunnitellusti -kodin ulkopuolisten sijoitusten kustannusten kasvun ehkäiseminen - Pelastakaa Lapset ry:n kanssa tehtävä yhteistyö tukiperhe- ja perhehoidon osalta -lastensuojelun esimiehet - jatkuva prosessi -tavoite ei ole toteutunut sijoitusten kasvun osalta -yhteistyö Pelastakaa Lapset ry:n on toteutunut - Selänteen ja Oulaisten kanssa on yhtenäistetty perhehoidon korvauksia -moniammatillisen asiantuntijuuden käyttö lastensuojeluasioissa -yhteisistä käytännöistä ja toiminnasta sopiminen yhteistyökumppaneiden kanssa. - lastensuojelun tukiryhmän säännöllinen kokoontuminen -verkostomaisesti toimivan perhepalvelukeskuksen toimintamallin kehittäminen -johtava sosiaalityöntekijä - kaikki perhepalveluverkostossa toimivat - jatkuva prosessi -jatkuva prosessi - tavoite jäänyt toteutumatta, lastensuojelun asiantuntijaryhmän toimintaa ei ole uudelleen käynnistetty -yhteistyössä kuntayhtymän ja muiden toimijoiden kanssa on kehitetty verkostomaisesti toimivaa perhekeskuksen toimintamallia. 10

11 LIITE 3. KEHITTÄMISEHDOTUKSIEN JA KONKREETTISTEN TOIMIEN ARVIOINTIA VUODEN 2011 OSALTA/ TERVEYEDENHUOLTO TOIMIALA KEHITTÄMISHAASTEET KONKREETTISET TOIMET VASTUUTAHO AIKATAULU JA SEURANTA Neuvola, koulu- asetuksen mukaiset lisätoimien perustaminen Henkilöstöresursseista v 2011 alusta ja opiskelija- henkilöstöresurssit päätösvaltaa käyttävä terveydenhuolt hallinto elin ja o terveyspalveluiden johto Neuvola erityistä tukea tarvitsevien perheiden yksilöllisiin tuen tarpeisiin vastaaminen Uusien työmenetelmien käyttöönotto tuen tunnistamiseen lisäkäynnit, kotikäynnit TOTEUTUMINEN VUONNA 2011 Toteutui v 2011 alusta, nyt terveydenhoitajien toimia lähes suositusten mukaisesti Neuvolapalvelut j Jatkuva prosessi Tuen tarvetta kartoittavat työmenetelmät on otettu käyttöön Kotikäynnit tehdään kaikille synnyttäneille myös lastenneuvolasta. Yksilöllisten tarpeiden mukaisiin lisäkäynteihin/kotikäynteihin pitäisi olla enemmän aikaa. Lisäkäynnit toteutetaan neuvolassa Neuvola vertaisryhmät Perhevalmennuksen uudistaminen, äitiryhmien järjestäminen kaikissa kunnissa Neuvola ja yhteistyötahot Uusi perhevalmennusrunko valmistui v2011, ensimmäiset ryhmät käynnistyneet v2012 Vertaisryhmätoimintaa pienten lasten äideille laajennetaan v kaikkiin kuntiin. Neuvola erityistä tukea tarvitsevien perheiden / lasten palvelutarjonta ja resurssit Moniammatillisen yhteistyön tehostaminen lastenneuvolatyöryhmien kokoontuminen perhepalveluohjaaja Neuvola ja yhteistyötahot ja uusien toimien osalta kuntayhtymähallitus Jatkuva prosessi Laajat lastenneuvolatyöryhmät toteutetaan kaikissa kunnissa, sen hyödyntämisessä oli kuntakohtaisia vaihteluita. Suurin ongelma on ennalta ehkäisevän perhetyön/ kotiavun puute ja pitkät jonotusajat 2-3kk 11

12 Kysyntää olisi ollut unikoululle ja perheneuvolapalveluille sekä terveyskeskuspsykologille. Perhepalveluohjaaja ei saatu, joka on suuri puute kotona annettavaan tukeen ja ohjaukseen. Neuvola tiedonkulku ja hoitopolut moniammatillisessa yhteistyössä Sovitaan tietojen vaihdosta ja niihin liittyvistä lupakäytännöistä sekä kuvataan seulonnoista nousevat moniammatillista yhteistyötä vaativien asiakkaiden hoitopolut Neuvola ja yhteistyötahot jatkuva prosessi Tiedonkulusta on sovittu 4-vuotiaan laajassa tarkastuksessa ja esiopetuksen alkaessa. Synnytyksen jälkeisen masennuksen hoitopolku on kuvattu ja sovittu Yhteistyö äitiyshuollon ja aikuissosiaalityön on käynnistetty ( Vahvuutta vanhemmuuteen) Hoitopolkujen kuvausta on jatkettava Palveluopas lasten ja nuorten palveluista valmistui 2011 Koulu ja opiskelijaterveydenhuolt o lääkäri-, päihde ja mielenterveyspalvelujen saatavuus Vastuulääkäreiden nimeäminen Psykologipalveluiden toteutuminen Terveyspalvelujohtaja? Hyvinvointipalveluiden johtaja? jatkuva prosessi 2011 ei vastuulääkäreitä nimetty Psykologeja ei saatu rekrytoitua yhtä koulupsykologia lukuun ottamatta, ostopalveluina toteutettu osittain Merkkari ( psyk esh) yläkoululla koettiin matalan kynnyksen palveluna, jatkettava terveydenhoitajien ajan käyttö ennalta ehkäisevään työhön Tuetaan itsehoitoa ja selkiytetään kouluilla tapahtuvaa sairasvastaanottoa. Koulutyötä tekevät terveydenhoitajat, ylilääkärit ja hoitotyön esimiehet 2011 Toteutui v 2011 itsehoito-opas laadittu ja sairasvastaanottoajat sovittu. vastaanottotilat oppilaitoksiin Ammattikorkeakouluun vastaanottotilat Amk rehtori 2011 ei toteutunut 12

13 LIITE 4. KEHITTÄMISEHDOTUKSIEN JA KONKREETTISTEN TOIMIEN ARVIOINTIA VUODEN 2011 OSALTA/ PERHENEUVOLA TOIMIALA KEHITTÄMISHAASTEET KONKREETTISET TOIMET VASTUUTAHO AIKATAULU JA SEURANTA TOTEUTUMINEN VUONNA 2011 Perheneuvola - asiakastyön suuntaaminen entistä enemmän alle kouluikäisiin ja peruskouluikäisten asiakkaiden hoitamiseen. - peruskoulunsa päättäneiden nuorten mielenterveyspalveluiden vastuutahosta sopiminen. - perheneuvolan ja terapiakeskuksen esimiehet. -vuoden 2010 aikana. -keskustelua vastuutahon osalta perheneuvolan ja terapiakeskuksen välillä on käyty. Vastuutahosta ei vielä sopimusta. - perheasioiden sovittelun tarve kasvaa. - perheneuvolan sosiaalityöntekijöiden työn kehittäminen perheasioiden sovittelussa, yhteistyö lastenvalvojien kanssa. - perheneuvolan ja lastensuojelun esimiehet. - vuoden 2010 aikana. Perheneuvola ja lastenvalvojat ovat tiivistäneet yhteistyötä. Perheneuvolan sosiaalityöntekijä valmistui perheasioiden sovittelun erityisosaajaksi loppuvuodesta Sovittelua on käynnistetty, mutta aloittamista on hidastanut resurssivaje - riittävä henkilöstöresurssi (1 psykologisosiaalityöntekijä-työpari/ ),henkilöstön saaminen avoimiin virkoihin (psykologit ja sos.tt:t). -yhteisistä käytännöistä ja toiminnasta sopiminen yhteistyökumppaneiden kanssa. - yhden sosiaalityöntekijän viran lisääminen, työntekijöiden rekrytoinnin kehittäminen. -verkostomaisesti toimivan perhepalvelukeskuksen toimintamallin kehittäminen. - perheneuvolan esimies. -kaikki perhepalveluverkostossa toimivat. - vuoden 2010 aikana. -jatkuva prosessi. Perheneuvolan esimiehen virka perustettiin ja virka täytettiin vuoden 2011 lopulla. Psykologien virkoja ei ole saatu täytettyä. -verkostomaisesti toimivaa perhekeskusmallia on kehitetty vuoden 2011 aikana. 13

14 LIITE 5. KEHITTÄMISEHDOTUKSIEN JA KONKREETTISTEN TOIMIEN ARVIOINTIA VUODEN 2011 OSALTA/ ENNALTAEHKÄISEVÄ PERHETYÖ TOIMIALA KEHITTÄMISHAASTEET KONKREETTISET TOIMET VASTUUTAHO AIKATAULU JA SEURANTA TOTEUTUMINEN VUONNA 2011 Ennaltaehkäisevä perhetyö -lapsiperheiden kotipalvelun niukat resurssit. -palvelusetelin käyttöönottaminen. -esimiehet -vuoden 2010 aikana -lapsiperheiden kotipalvelun palveluseteli otettu vakinaisesti käyttöön v alusta ja osoittautunut erittäin tarpeelliseksi. -kunnallista tilapäistä maksullista lapsiperheiden kotipalvelua ei ole voitu tarjota perheille, koska työntekijöiden aika menee pääsääntöisesti ennaltaehkäisevään perhetyöhön. -ennaltaehkäisevän perhetyön niukat resurssit. -palvelusetelin käyttöönotto lapsiperheiden kotipalvelussa vapauttaa resursseja ennaltaehkäisevään perhetyöhön. -esimiehet -vuoden 2010 aikana -ennaltaehkäisevässä perhetyössä jatkuvasti jonotusta, eli kun perheellä akuutti tarve, aina ei mahdollisuutta aloittaa heti (oikea- aikaisuus olisi tärkeää). -asiakaspalautteet saatu vuosilta 2010 ja Lyhyesti analysoituna tulokseksi on tullut se, että perheet ovat tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä ennaltaehkäisevään perhetyöhön muilta osin, kuin tunti- ja käyntimääriin. Näihin asioihin perhetyön vaikea vaikuttaa nykyisillä työntekijä resursseilla. 14

15 LIITE 6. KEHITTÄMISEHDOTUKSIEN JA KONKREETTISTEN TOIMIEN ARVIOINTIA VUODEN 2011 OSALTA/ ALAVIESKA KOULUT TOIMIALA KEHITTÄMISHAASTEET KONKREETTISET TOIMET VASTUUTAHO AIKATAULU JA SEURANTA TOTEUTUMINEN VUONNA 2011 Koulu (Alavieska) - lasten, nuorten ja heidän perheensä kokonaisvaltainen huomiointi ja tukeminen. -toimiminen yhteistyöverkostossa -kaikki toimijat -jatkuva prosessi Tavoite toteutunut melko hyvin. Toimiminen yhteistyöverkostossa toteutunut mm. lakivelvoitteisten moniammatillisten ryhmien muodossa. Käytännön tasolla parannettavaa yhteistyöverkoston hyödyn maksiomoimisesta asiakkaalle ruohonjuuritasolla (palveluohjauksellinen ja koordinoiva ote, pois porrasmallista kohti ympyrämallia) -oppilashuollon kehittäminen -oppilashuollon kehittämishanke peruskouluissa ja Veera -hanke ammattiopistolla -kaikki toimijat -syksy 2010 ja 3/2011 Oppilashuollon kehittämishanke peruskouluissa totetui suunnitellusti. Hanke päättyi syksyllä 2010 ja Kallion yhteisen oppilahuollon toimintamallin jalkauttaminen alkoi Kallion alueen peruskouluissa Malli ja siihen liittyvät lomakkeistot ovat sähköisenä käytössä Kallion alueen kuntien/kaupunkien nettisivuilla. Käytänteitä yhtenäistävä malli on kentällä koettu hyväksi. Oppilashuollon perustoimintaan liittyen Alavieskaan on saatu myös uutta lisäresurssia: syksystä 2010 koulukuraattori + keväästä 2010 koulujen psykiatrinen sairaanhoitaja (1 pvä/vko) Koulupsykologi puuttuu edelleen Ylivieska/Alavieska 15

16 -haasteellisesti käyttäytyvien lasten ja nuorten opetuksen järjestäminen. -perhekotikoulu-toiminnan kehittäminen. -Siilinjärven mallin käyttöönottaminen -kaikki toimijat -jatkuva prosessi Tavoite toteutunut melko hyvin. Vajetta on yhden erityisopettajan tai JOPO-luokan verran. Alavieskassa haasteellisesti käyttäytyvien lasten ja nuorten opetuksen järjestämiseen on vastattu seuraavasti: KELPO-hanke Ryhmäkokojen pienentäminen valtion tuella Jousto-opetus Samanaikaisopetus Resurssiopetus Kolmiportainen tuki Perusopetuksen laadun arvioinnin käsikirjan tekeminen(aloitettu) Verkostoyhteistyö perheneuvolan/lastensuojelun/erikoissairaanh oidon jne.kanssa 16

17 LIITE 7. KEHITTÄMISEHDOTUKSIEN JA KONKREETTISTEN TOIMIEN ARVIOINTIA VUODEN 2011 OSALTA/ NIVALA KOULUT TOIMIALA KEHITTÄMISHAASTEET KONKREETTISET TOIMET VASTUUTAHO AIKATAULU JA SEURANTA TOTEUTUMINEN VUONNA 2011 Koulu (Nivala) -lasten, nuorten ja heidän perheensä kokonaisvaltainen huomiointi ja tukeminen -toimiminen yhteistyöverkostoissa. -kaikki toimijat -jatkuva prosessi Perusopetuksen laadun arvioinnin käsikirja laadittu ja käyttöönotettu. Käsikirjaan koottujen laatukorttien kriteerien avulla kehitetään sekä seurataan koulun tavoitteiden toteutumista sekä oppilaan saaman palvelun laatua. -oppilashuollon kehittäminen -oppilashuollon kehittämishanke peruskouluissa ja Veera-hanke ammattiopistolla. -kaikki toimijat -syksy 2010 ja 3/2011 -Opetussuunnitelma on tarkistettu ja komiportainen tuen malli on otettu käyttöön. -haasteellisesti käyttäytyvien lasten ja nuorten opetuksen järjestäminen. -perhekotikoulu-toiminnan kehittäminen. -Siilinjärven mallin käyttöönottaminen -kaikki toimijat -jatkuva prosessi -Nivalan kaupunki on palkannut toisen koulukuraattorin. -Opetussuunnitelma on tarkistettu ja kolmiportainen tuen malli on otettu käyttöön. Niva-Kaijan yläkoululla aloitettiin joustavan perusopetuksen toteuttaminen (JOPO-ryhmä). 17

18 LIITE 8. KEHITTÄMISEHDOTUKSIEN JA KONKREETTISTEN TOIMIEN ARVIOINTIA VUODEN 2011 OSALTA/ SIEVI KOULUT TOIMIALA KEHITTÄMISHAAS- TEET KONKREETTISET TOIMET VASTUU TAHO AIKATAULU JA SEURANTA TOTEUTUMINEN VUONNA 2011 Koulu ( Sievi) -lasten, nuorten ja heidän perheensä kokonaisvaltainen huomiointi ja tukeminen -toimiminen yhteistyöverkostoissa. -kaikki toimijat -jatkuva prosessi Perusopetuksen laadun arvioinnin käsikirjaa ollaan työstämässä käyttöönottoa varten. Käsikirja tulee sisältämään mm. laatukortit kriteereineen ja laadunarvioinnin kautta on mahdollista kehittää ja seurata koulun tavoitteita ja toimintaa sekä oppilaan saaman palvelun laatua. -oppilashuollon kehittäminen -oppilashuollon kehittämishanke peruskouluissa ja Veera-hanke ammattiopistolla. -kaikki toimijat -syksy 2010 ja 3/2011 Alueellinen oppilashuollon malli on otettu käyttöön (Sievi, Nivala, Alavieska, Ylivieska) Myös oppilaiden tukeen liittyvä kolmiportainen tuen malli on käytössä ja sen paikallista soveltamista kehitellään edelleen. -haasteellisesti käyttäytyvien lasten ja nuorten opetuksen järjestäminen. -perhekotikoulu-toiminnan kehittäminen. -Siilinjärven mallin käyttöönottaminen -kaikki toimijat -jatkuva prosessi Sievin koulutoimeen on saatu uutena resurssina ja työmuotona koulukuraattori. Kolmiportaiseen tukeen liittyvät tarkennukset on tehty opetussuunnitelmaan ja tuen mallin mukaan pyritään oppilasasioita viemään eteenpäin. 18

19 LIITE 9. KEHITTÄMISEHDOTUKSIEN JA KONKREETTISTEN TOIMIEN ARVIOINTIA VUODEN 2011 OSALTA/ YLIVIESKA KOULUT TOIMIALA koulu Ylivieska KEHITTÄMISHAASTEET KONKREETTISET TOIMET VASTUUTAHO AIKATAULU JA SEURANTA TOTEUTUMINEN VUONNA 2011 Perusopetus Oppilashuolto Oppilashuollon toimintamalli yhtenäistettiin Ylivieska, Nivala, Sievi ja Alavieskan perusopetuskouluissa ja lukioissa. Perusopetuskoulut ja lukiot. Rehtorit ja koulunjohtajat alk Malleja toteutetaan ja seurataan. Erityisopetuksen (Kelpo) kolmiportaisen mallin kehittäminen. Kelpo hanke meneillään Rehtorit /erityisopettajat Erityisen tuen tarpeessa olevien lasten opetusjärjestelyt. kotipetus, sairaalahoidossa olevien lasten opetus, lastensuojelun sijaishuollossa olevien lasten opetus ETU-luokka, perhekotiin sijoitettu koululuokka Sivistystoimenjohtaja, rehtorit ja koulunjohtajat, lastensuojelu ja terveydenhoito 19

20 LIITE 10. KEHITTÄMISEHDOTUKSIEN JA KONKREETTISTEN TOIMIEN ARVIOINTIA VUODEN 2011 OSALTA/ NUORISOTYÖ KAIKKI KUNNAT TOIMIALA KEHITTÄMISHAASTEET KONKREETTISET TOIMET VASTUU TAHO Nuorisotyö -yhteistyön tiivistäminen -Setti-netti nuorisotiedotuspisteet, -kaikki kuntien sivistys-,nuoriso-ja tiedottamisen kehittämi-nen, monialaiset toimijat vapaa-aikatoimen sekä Kallion yhteistyöryhmät sosiaalitoimen välillä -harrastustoiminnan lisääminen -yhteistyö kolmannen sektorin kanssa, toimitilojen kehittäminen, ohjaajaresurssien vahvistaminen, vertaisryhmätoiminta. -kaikki toimijat AIKATAULU JA SEURANTA -jatkuva prosessi -jatkuva prosessi TEHDYT TOIMENPITEET -Setti-netti nuorisotiedotuspisteen toiminnasta esittely-, ja koulutustilaisuuksia yläasteilla. -kuntiin on perustettu monialaiset yhteistyöryhmät ja ryhmille järjestettiin yhteinen koulutustilaisuus Törmälän leirikeskuksessa - Kallion kuntien alueilla toimivat Leader-toimistot aloittivat Nuorisoleader-projektin, jonka avulla nuorten omille harrastusryhmille on myönnetty tukea toimintojen kehittämiseen sekä harrastustilojen ja välineiden kohentamiseen. - Yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa on järjestetty ohjaajakoulutusta liikunta- ja kulttuurialoilla. - Kallion kuntiin on perustettu MLL:n organisoimia perhekahviloita vertaistueksi pienten lasten vanhemmille. -Jelppiverkon Jelppi-kahvilatoiminta antaa mahdollisuuden nuorten vertaisryhmätoimintaan. -Ylivieskassa lasten ja nuorten harrasteopas, jota päivitetään jatkuvasti -sosiaalinen vahvistaminen -osallistamisen kehittäminen, Jelppiverkon ja työpajatoiminnan kehittäminen,etsivä nuorisotyö -ao.hallinto-kunnat -jatkuva prosessi -Nivalassa on Nuorisovaltuuston rinnalle perustettu Nivalan Lapsiparlamentti sekä Aloitekehäjoka toimii kaksisuuntaisena vaikuttamiskanavana. Ylivieskassa nuorten vaikuttamiskanavina toimivat nuorisovaltuusto ja Aloitekanava. -Oppilaskuntien toiminta on kartoitettu 20

21 ja kehittämissuunnitelmia toiminnan laajentamisesta on tehty. -Nivalan Nuorten työpajan kehittämishanke on meneillään, Vuoden 2011 aikana työpajatoiminnassa mukana 54 nuorta. Jelppiverkon Verkko-kehittämishanke on päättymässä, toiminnan koordinoinnin osalta jatkosuunnittelu meneillään. Sytykkeellä meneillään nuorille suunnattu Pajastartti-hanke. Sytykkeen nuorten työpaja toimii integroituna muuhun toimintaan. Nuorten osuus käyttöasteesta oli v ,8 %. Mm. Kelan mtkuntoutujien valmennuksessa yli puolet oli alle 29-vuotiaita ja Kallion sopimuksella 38,5 %. -Etsivässä nuorisotyössä alueella toimii 4 etsivää; Kontakteja nuoriin vuoden aikana oli 107 joista asiakkuus syntyi 63 nuoren kanssa, 44 ei tarvinnut tukea ja 11 nuorta jäi tavoittamatta ja. Ikäjakauma: alle 15 v v 69/ v 19/ v 6 ei tietoa iästä 11 21

22 LIITE 11. LAPSIVÄESTÖ Lapsiväestö ikäryhmittäin; lukumäärä ja %-osuus koko väestöstä ( THL 2011) ALAVIESKA NIVALA SIEVI YLIVIESKA KALLIO lapset % ikär. lapset % ikär. lapset % ikär. lapset % ikär. lapset % ikär. 0-2V 104 3, , , , ,8 3-6V 147 5, , , , ,1 7-12V 231 8, , , , , V 122 4, , , , , V 94 3, , , , , V 150 5, , , , ,4 YHTEENSÄ , , , , ,5 Lapsiväestö v. 2011, ennuste vuosille2015, 2020 ja 2030 (THL Sotkanet 2011 ja Tilastokeskus 2009) ALAVIESKA NIVALA SIEVI YLIVIESKA KALLIO V V V V V V YHTEENSÄ

23 LIITE 12. VARHAISKASVATUKSEN TILASTOJA VUODELTA Varhaiskasvatus ALAVIESKA NIVALA SIEVI YLIVIESKA YHTEENSÄ 5. Lasten ja nuorten palveluiden toimivuus lapsia %-osuus ikäluokasta lapsia %- osuus ikäluokasta lapsia %- osuus ikäluokasta lapsia %- osuus ikäluokasta Päivähoito sekä palveluseteli: kokopäivähoidossa 0-2v % % % % % kokopäivähoidossa % % % % % lapsia %- osuus ikäluokasta Päivähoito sekä palveluseteli osapäivähoidossa 0-2 v 2 2 % 17 3 % 6 2 % 7 1 % 32 2 % osapäivähoidossa 3-5 v 5 5 % 25 5 % 21 7 % 32 5 % 83 5 % Yksityisen hoidon tuki 0-6-v 5 2% 26 2 % 18 3 % 29 2 % 78 2 % Päivähoidossa (kuntayhtymän itse tuottamat palvelut) erityistä tukea tarvitsevien lasten lkm ja % -osuus ikäryhmänsä lapsista (0-6 v) Päivähoidossa (kuntayhtymän itse tuottamat palvelut) erityistä tukea tarvitsevien lasten lkm ja %-osuus kuntayhtymän itse tuottaman päivähoidon piirissä olevista lapsista Kotihoidon tuki ja osittainen hoitoraha: lasten lkm ja tarvittaessa ikäryhmittäin (keskimäärin / kk) / 0-6v 5 2 % 32 3 % 15 2 % 26 2 % 78 2 % 5 5 % 32 7 % 15 7 % 26 4 % 78 6 % % % % % % 23

24 LIITE 13. LASTENSUOJELUTILASTOJA VUODELTA 2011 ALAVIESKA NIVALA SIEVI YLIVIESKA YHTEENSÄ Lastensuojeluilmoitukset lapsia %-osuus lapsia %- osuus lapsia %- osuus lapsia %- osuus lapsia %- osuus ikäluokasta ikäluokasta ikäluokasta ikäluokasta ikäluokasta 0-2v <5 11 1,9 % 24 8,2 % 12 1,9 % 51 3,1 % 3-6v 8 5,4 % 30 4,2 % 19 4,8 % 34 4,2 % 91 4,4 % 7-12v 7 3,0 % 32 3,2 % 10 1,8 % 28 5,0 % 107 3,7 % v 14 11,4 % 44 9,0 % 21 7,2 % 42 8,0 % 121 8,5% 16-17v 7 7,4 % 33 9,7 % 12 6,2 % 25 6,4 % 77 7,6 % 18-21V 10 0,6 % yhteensä 52 6,1% 246 7,3 % 129 3,5 % 246 5,7 % 673 6,2 % ALAVIESKA NIVALA SIEVI YLIVIESKA YHTEENSÄ Lastensuojelu tarpeen lapsia %-osuus lapsia %- osuus lapsia %- osuus lapsia %- osuus lapsia %- osuus ikäluokasta selvitykset ikäluokasta ikäluokasta ikäluokasta ikäluokasta 0-2v <5 12 2,1 % 18 6,1 % 8 1,3 % 41 2,5 % 3-6v 9 6,1 % 14 2,0 % 14 3,5 % 20 2,5% 57 2,8 % 7-12v 7 3,0 % 21 2,1 % 11 2,0 % 24 2,1 % 63 2,2 % v 8 6,5 % 22 4,5 % 15 5,2 % 16 3,0 % 61 4,2 % 16-17v 10 10,6 % 20 5,9 % 6 3,1 % <5 40 4,0 % 18-21V 9 0,4 % yhteensä 39 4,6 % 91 2,9 % 67 3,3 74 1, , 5 % ALAVIESKA NIVALA SIEVI YLIVIESKA YHTEENSÄ Avohuollon asiakkaat lapsia %-osuus lapsia %- osuus lapsia %- osuus lapsia %- osuus lapsia %- osuus ikäluokasta ikäluokasta ikäluokasta ikäluokasta ikäluokasta 0-2v 9 8,7 % 21 3,6 % 22 7,5 % 22 3,5 % 89 4,6 % 3-6v 17 11,6 % 47 6,6 % 24 6,0 % 71 8,8 % 159 7,7 % 7-12v 20 8,7 % 70 7,0 % 20 3,6 % 111 9,7 % 221 7,5 % v 16 13,1 % 48 14,2 % 22 7,6 % 63 12,0 % ,4 % 16-17v 17 11,3 % 52 9,4 % 21 10,9 % 57 14,7 % 147 8,1 % 18-21V yhteensä ,4 % 24

25 Lastensuojelun perhetyö lapset työntekijät ALAVIESKA 31 0,5 NIVALA SIEVI 39 1 YLIVIESKA KALLIO 5,5 Sijoitetut lapset pitkät sij. % ikäryhm. lyhyet sij. lapset %ikäryhm ästä ALAVIESKA 4 0,60 % ALAVIESKA 2 0,20 % NIVALA 25 1, 5 % NIVALA 11 0, 6 % SIEVI 13 0,80 % SIEVI 5 0,30 % YLIVIESKA 31 0,90 % YLIVIESKA 3 0,0 8 % KALLIO 73 KALLIO 21 Lastensuojelu (sisältää avohuollon asiakkaat ja sijoitetut asiakkaat työntekijät ALAVIESKA SOSIAALITYÖNTEKIJÄÄ, 1 SOSIAALIOHJAAJA YLIVIESKA 358 NIVALA 274 3,5 3 SOSIAALITYÖNTEKIJÄÄ, 0,5 SOSIAALIOHJAAJA SIEVI 127 1,5 1 SOSIAALITYÖNTEKIJÄÄ, 0, 5 SOSIAALIOHJAAJA Kallio

26 LIITE 14. ENNALTA EHKÄISEVÄN PERHETYÖN TILASTOJA VUODELTA 2011 asiakasperheet asiakaskäynnit (ka käynnit/ perhe) lapset työntekijät ALAVIESKA 5 44(8,8) 12 0,5 NIVALA (10,7) SIEVI (14) YLIVIESKA (12) YHT asiakasperheet asiakaskäynnit (seteli/ perhe) lapset ALAVIESKA alle NIVALA (29) 99 SIEVI 9 407(45) 30 YLIVIESKA (28) 83 YHT

27 LIITE 15. PERHENEUVOLAN TILASTOJA PERHENEUVOLAN ASIAKKAAT 2011 KOULUPSYKOLOGIN ASIAKKAAT v aikuiset yhteensä v Alavieska Alavieska 10 Nivala Nivala 67 Sievi Sievi 20 Ylivieska Ylivieska 59 Kallio Kallio 156 JONTUSAJAT PSYKIATRISEEN HOITOON 2011 Lastenpsykiatrian pkl Lastenpsykiatrian osasto Nuoriso psykiatrian pkl Nuorisopsykiatrian osasto K-PKS OYS kiireelliset ei kiireelliset kiireelliset ei kiireelliset ei jonotusaikaa n. 3 viikkoa lähetteestä ei jonotusaikaa 3 kk kriisipaikalle ei noin 10 viikkoa päivystysasiat heti 6 12 kk ei jonotusaikaa noin 4 viikkoa ei jonotusaikaa 6 viikkoa 3 kk ei jonotusaikaa noin 6 viikkoa ei jonotusaikaa 3 viikkoa 3kk 27

28 LIITE 16. KOULUTERVEYSKYSELYN TULOKSIA 2.1 Melu ja ilman laatu 2.11 huono sisäilma oppilaiden itsensä kokemana> kouluterveyskyselyssä vedetty yhteen sisältyy osioon koulun fyysisissä työoloissa puutteita Koulun fyysisissä työoloissa puutteita koki työoloissa puutteita yläkoulu huono sisäilma melu lukio huono sisäilma melu ammatti oppilaitos huono sisäilma melu Alavieska 44 % 41 % 23 % (-31 %)! Nivala 76 %!! 80 % 36 % 33 %! 40 % 16 % 44 % Sievi 50 % 51 % 19 % 37 % 49 % 23 % (+17 %)! Ylivieska 43 % 37 % 21 % 39 %! 59 % 45 % 23 % maakunta/ koko aineisto 55 /56 % 53 / 51 % 26 /26 % 2,2.2 Viimeisen vuoden aikana fyysistä uhkaa kokeneiden % osuus 43 /40 % yläkoulu lukio ammattioppilaitos Alavieska 4 % (-18 %) Nivala 19 % (- 3 % ) 14 % (-2 %) 24 % (+2 %) Sievi 19 % (+ 2 %) 24 % (+ 17 %)! Ylivieska 21 % 11 % (+ 2 %) 16 % (- 4 %) maakunta / koko aineisto 19 % / 19 % 14 % /14 % 19 % / 19 % 48 /45 % 19/ 19% 39 /41 % 28

29 2.2.4 Lapsista ja nuorista koulukiusattuina vähintään kerran viikossa % - osuus yläkoulu lukio ammattioppilaitos Alavieska 6 % (-1 %) Nivala 6 % (-1 %) 0 % (-2 % ) 5 %! Sievi 6 % (+3 %)! 1 % (-5 %) Ylivieska 9 % 5 % (+ 3 %)! 4 % (+1 %) maakunta/koko aineisto 7 % / 8 % 1 % / 1 % 5 % / 5 % Koettu terveydentila: terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi kokevien %- osuus Yläkoulu lukio ammattioppilaitos Alavieska 19 % (-7 %) Nivala 20 % (+ 1 %) 21 % (+ 11 %) 22 % (- 2 %) Sievi 17 % (+4 %)! 21 % (-1 %) Ylivieska 13 % (-3 %) 13 % (-5 %)! 12 % (-11 %)! maakunta/ koko aineisto 16 % / 17 % 17 %/ 16 % 21 % / 21 % Keskivaikeaa tai vaikeaa masennusta kokevien % -osuus yläkoulu lukio ammattioppilaitos Alavieska 16 % (-2 %) Nivala 12 % (-6 %)! 9 % (+1 %) 15 % (+1 %) Sievi 9 % (-3 %)!! 10 % (-5 %) Ylivieska 11 % (-1 %)! 8 % (-6 %)! 8 % (-10 %)! maakunta/ koko aineisto 12 % / 13 % 10 % / 10 % 12 % / 12 % 29