JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2014 KUNNANHALLITUS SISÄLLYSLUETTELO

Transkriptio

1 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2014 SISÄLLYSLUETTELO 34 TYÖOHJELMA VUODELLE KOPSAMON KYLÄOSAYLEISKAAVAN LAADINTA/TILANNEKATSAUS/ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN PIRKANMAAN MAAKUNTAKAAVA 2040 / LAUSUNTOPYYNTÖ... MAANKÄYTTÖVAIHTOEHDOT JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI RAPORTTI SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISLAKI/ LAUSUNTO LAKI KUNTA- JA PALVELURAKENNEUUDISTUKSESTA ANNETUN LAIN ERÄIDEN VELVOITTEIDEN VOIMASSAOLON JATKAMISESTA/LAUSUNTO KUNTALAISALOITE NEUVOA-ANTAVAN KUNNALLISEN KANSANÄÄNESTYKSEN JÄRJESTÄMISESTÄ KUNTALIITOSASIASSA JUUPAJOEN TERVEYSPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN / MARKKINAOIKEUDEN PÄÄTÖS VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖKSEN ENNAKKOTIETOA JUUPAJOEN KUNNAN KULJETUSPALVELUJEN KILPAILUTTAMINEN TOIMIELINTEN PÖYTÄKIRJAT JA VIRANHALTIJOIDEN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT TILAISUUDET JA TIEDOKSI MERKITTÄVÄT ASIAT KIRJELMÄT

2 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ KUNNANHALLITUS Kokouksen paikka ja aika Juupajoen kunnanvirasto, tiistaina klo :00 Läsnäolevat jäsenet Muut läsnäolevat Hannu Hämylä Juha Soikka Tarja-Riitta Koskinen Anne Markkula Mirja Saarinen Janne Salomaa Heikki Sikiö Martta Lepistö Jani Jauhiainen Aarno Niemelä Antti Rahkonen Pirkko Lindström Pekka Maasilta Sirkka Viiala Mervi Korhonen puheenjohtaja varapuheenjohtaja jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen varajäsen valtuuston puheenjohtaja valtuuston I varapuheenjohtaja valtuuston II varapuheenjohtaja kunnanjohtaja tekninen johtaja perusturvajohtaja pöytäkirjanpitäjä Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjantarkastajat Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Anne Markkula ja Mirja Saarinen. Allekirjoitukset Puheenjohtaja Hannu Hämylä Pöytäkirjanpitäjä Mervi Korhonen Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Juupajoella Anne Markkula pöytäkirjantarkastaja Mirja Saarinen pöytäkirjantarkastaja Pöytäkirja pidetään nähtävillä kunnanvirastossa klo

3 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ TYÖOHJELMA VUODELLE 2014 Valmistelija: tekninen johtaja Pekka Maasilta, puh Hallintosäännön 6 :n mukaan kunnanhallitus päättää kunnallistekniikan ja talonrakentamisen työohjelmasta. Vuoden 2014 talousarvion investointiosassa on hankekohtainen investointiohjelma vuosille Tekninen toimi on laatinut hankekohtaisen työohjelman vuodelle 2014 hyväksytyn talousarvion investointiosan pohjalta seuraavasti: Kp / Hanke KS 2014 Tot Sivistystoimi / investoinnit Päiväkodin peruskorjaus ( Osaston peruskorjaus Koulujen peruskorjaus E leikkivälineiden uusiminen, Kopsamo, Korkeakoski patteriventtiilit kuulutusjärjestelmän uudistaminen Liikuntahallin peruskorjaus suunnittelu käynnissä lämmitysjärjestelmän parantaminen 9040 Tekninen toimi / investoinnit Kopsamon kevyen liikenteen väylä päällystys- ja viimeistelytyöt Sahrajärvi-Salokunta paineviemäri kyläkaava-alueen paineviemärin suunnittelu ja rakentaminen Investoinnit yhteensä Rakennuttaminen Rahoitusosuudet valtiolta Yhteensä EHDOTUS (Kj): Kunnanhallitus hyväksyy laaditun työohjelman ja päättää, että työohjelma toimii investointien käyttösuunnitelmana. Hyväksyttiin ehdotus yksimielisesti.

4 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ KOPSAMON KYLÄOSAYLEISKAAVAN LAADINTA/TILANNEKATSAUS/ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN Valmistelija: tekninen johtaja Pekka Maasilta, p Kunnanhallitus Kopsamon alue on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi kulttuurimaisemaalueeksi, jolla on erityisiä ympäristöarvoja. Viime vuosien pientalorakentaminen on Juupajoella keskittynyt Kopsamon alueelle. Rakentamisen on mahdollistanut Kopsamon alueelle rakennettu vesihuoltoverkosto. Kopsamon alueen hallitun rakentamisen ja ympäristöarvojen huomiointi vaatii kyläkaavan laatimisen alueelle. Kehittämisjaosto on käsitellyt asiaa kokouksessaan ja kannattanut kaavoituksen selvittämistä. Kyläkaavan laatimisesta on neuvoteltu FCG:n kanssa, jonka tarjoukseen kaavoitusprosessi perustuu. FCG on laatinut mm. Pohjaslahden kyläosayleiskaavan. Kopsamon kyläkaavan sisältö Tehtävänä on laatia kyläosayleiskaava, joka osoittaa asumisen laajentumisalueet Kopsamon kylässä ja lähialueella. Ranta-alueita ei oteta kaava-alueeseen mukaan. Kopsamo on Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa merkitty palvelukyläkeskukseksi (at). Merkintä tarkoittaa, että kylä luokitellaan maakunnan keskusverkoston perusrakenteen kannalta tärkeäksi kyläkeskukseksi, jonka yksityiskohtaisessa kaavoituksessa ja rakentamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota kunnallistekniikan järjestämiseen, palvelujen tukemiseen ja säilyttämiseen sekä rakentamisen sopeuttamiseen olevaan kokonaisuuteen ja ympäristöön. Lisäksi se on maaseutuasumisen kehittämisen kohdealue (mk2). Alue on myös merkittävältä osin valtakunnallisesti arvokasta Juupajoen kulttuurimaisemaa (Mav004) ja sisältää maatalousalueita, joilla on erityisiä ympäristöarvoja (MY). Kaava-alueen laajuus on arviolta 6 km 2. Kopsamon kylästä on noin 6 km Juupajoen keskustaan ja noin 60 km Tampereelle. Alueen palveluita ovat kyläkoulu, kirkko ja seurantalo Suomela, kauppa, asiamiesposti ja parturikampaamo. Alueella on vesihuollon verkko. Alue tukeutuu Juupajoen keskustan palveluihin, joita ovat mm. sosiaali- ja terveyspalvelut, sivistyspalvelut, kuten kirjasto, kulttuuripalvelut, nuorisoja liikuntapalvelut sekä tekniset palvelut. Ranta-alueet rajataan suunnittelualueen ulkopuolelle. Osayleiskaavan tulee täyttää maankäyttö- ja rakennuslain vaatimukset sekä suunnitteluprosessin (mm. vuorovaikutuksen) että kaavan sisällön osalta. Kaavaa laadittaessa otetaan huomioon valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden (VAT),

5 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ maakuntakaavan ja muiden seudullisten suunnitelmien kaava-alueelle kohdistamat aluevaraukset ja sisältötavoitteet. Työohjelma, kokoukset ja tavoitteellinen aikataulu Aloituskokous ja maastokäynti Juupajoella: Sopimusasiat, projektiorganisaatio, lähtöaineistot, työohjelman ja aikataulun tarkennukset, tilaajan tavoitteet, maastokäynti alueella yhdessä tilaajan edustajien kanssa (1-2 konsultin edustajaa). Aloituskokousmuistio. 11/2013 Lähtötietojen kokoaminen kaavaselostukseen ja OAS-luonnoksen laatiminen 11/2013 Erikseen sopien: Luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden yhteinen tavoitetyöskentely Juupajoella: Asetetaan alustavat strategiset ja ympäristön määrittämät tavoitteet, tuodaan esiin mahdollisuudet, toiveet ja rajoitukset. (2 konsultin edustajaa) 12/2013 Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu MRL Tampereella: Käydään läpi OAS-luonnos, tavoitteet, olemassa olevien selvitysten tiedot ja riittävyys ja suunnittelun lähtökohdat; viranomaisyhteistyön kulku (1-2 konsultin edustajaa). 01/2014 Osallisten vastaanottoilta Juupajoella. Kirjataan osallisten tavoitteita. Käydään läpi OAS ja suunnittelun lähtökohdat. (1-2 konsultin edustajaa) 01/2014 Osayleiskaavaluonnoksen laatiminen, mittakaava 1:10 000, liikenteen kehittämistarpeet, vesihuollon kehittämistarpeet 01-03/2014 Mahdolliset kaavaa varten laadittavat selvitykset erikseen sopien (esim. luontoselvitys) 01-09/2014 Työpalaveri ja maastokäynti Juupajoella: Osayleiskaavaluonnoksen viimeistely (1 konsultin edustaja). 03/2014 Erikseen sopien: Valmisteluvaiheen viranomaistyöpalaveri Tampereella. Todetaan, että kaavan pohjaksi tehdyt selvitykset ovat riittäviä. Käydään läpi yleiskaavaluonnos ja muu valmisteluvaiheen aineisto, johon viranomaiset voivat vielä halutessaan vaikuttaa ennen nähtäville asettamista. Kokous pohjustaa valmisteluvaiheen viranomaislausuntojen saamista. 04/2014

6 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Valmisteluvaiheen kaava-aineisto valmis, 1 kaavaluonnos, kaavakartan mittakaava 1: /2014 Valmisteluvaiheen nähtävilläolo, yleisötilaisuus Juupajoella, saadaan lausunnot ja mielipiteet (1 konsultin edustaja) 05/2014 Vastineraportin laatiminen valmisteluvaiheen palautteesta (10 vastinetta sisältyy tarjoukseen), Työpalaveri Tampereella: vastineet ja kaavaehdotuksen laatiminen (1-3 konsultin edustajaa). 08/2014 Erikseen sopien: Ehdotusvaiheen 09/2014 viranomaistyöpalaveri Tampereella. Käydään läpi yleiskaavaehdotus, johon viranomaiset voivat vielä halutessaan vaikuttaa ennen nähtäville asettamista. Kokous pohjustaa ehdotusvaiheen viranomaislausuntojen saamista. Ehdotusvaiheen kaava-aineisto valmis, 1 kpl, kaavakartan mittakaava 1: /2014 Ehdotuksen nähtävilläolo, ehdotusvaiheen yleisötilaisuus Juupajoella, saadaan muistutukset ja lausunnot (1 konsultin edustaja) 10/2014 Vastineraportin laatiminen ehdotuksen palautteesta (10 vastinetta sisältyy tarjoukseen), työpalaveri Tampereella kaavan viimeistely (1-3 konsultin edustajaa). 11/2014 Ehdotusvaiheen nähtävilläolon jälkeinen viranomaisneuvottelu MRL Tampereella. Käydään läpi vastineraportti. Vähäiset tarkennukset hyväksymiskäsittelyyn menevään kaavaehdotukseen (1 konsultin edustaja). 11/2014 Kaavaehdotuksen viimeistely ja luovuttaminen tilaajalle hyväksymiskäsittelyä varten, työ päättyy. 12/2014 Kunnanvaltuuston hyväksyntä 12/2014 Kustannukset Osayleiskaavatyön henkilötyön hinta-arvio on alv 24 %. Hinta-arviota ei ylitetä sopimatta etukäteen tilaajan kanssa. Laskutusperusteena on aikapalkkio henkilöryhmittäin KSE Työohjelmassa esitetty henkilötyön tuntimäärä on arviolta 340 h, josta kokouksia, neuvotteluja ja yleisötilaisuuksia (sisältäen matkaajan ja valmistelun) on yhteensä arviolta 90 h. Matkakulut, kopiot ja tulosteet laskutetaan toteutuneen mukaan. Kuluarvio on noin alv. Arvonlisävero laskutetaan kulloisenkin arvonlisäverokannan mukaan.

7 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ EHDOTUS (Kj): Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että Kopsamon kyläosayleiskaavan laatiminen käynnistetään. Kaavan laadinta toteutetaan asiaselostuksessa esitetyllä tavalla. Hankintapäätöksen tekee viranhaltijapäätöksenä tekninen johtaja. Hyväksyttiin ehdotus yksimielisesti. Valtuusto Hyväksyttiin ehdotus yksimielisesti. Kunnanhallitus Kaavoituksen käytännön valmisteluun on tarkoituksenmukaista nimetä kaavatoimikunta. Toimikuntaan esitetään nimettäväksi virkamiehistä kunnanjohtaja Pirkko Lindström ja tekninen johtaja Pekka Maasilta sekä kolme luottamusmies jäsentä joista valitaan toimikunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. Kaavoituksen aloituskokous on sovittu pidettäväksi klo EHDOTUS (Kj): Kunnanhallitus nimeää luottamusmiehet kaavatoimikuntaan ja valitsee toimikunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Kaavatoimikuntaan nimettiin luottamusmiesjäseniksi Antti Rahkonen, Jani Jauhiainen ja Esko Välttilä. Virkamiehistä kaavatoimikuntaan nimettiin kunnanjohtaja Pirkko Lindström ja tekninen johtaja Pekka Maasilta. Kaavatoimikunnan puheenjohtajaksi valittiin Jani Jauhiainen ja varapuheenjohtajaksi Antti Rahkonen. Kaavoituksen aloituskokous pidetään klo 9.00.

8 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Kunnanhallitus Kaavoitustyöryhmän aloituskokous on pidetty ja viranomaisneuvottelu Ely -keskuksessa Kaavoittaja on laatinut alustavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman. Kaavoitustyöryhmässä on käyty keskustelua kaava-alueen laajuudesta. Asia on syytä täsmentää kunnanhallituksen kokouksessa. EHDOTUS (Kj): Kunnanhallitus merkitsee tiedoksi kokouksessa annetun selvityksen kyläkaavan laadinnasta. Hyväksyttiin ehdotus yksimielisesti. Kunnanhallitus Kopsamon kyläosayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on valmistunut OAS liitteenä n:o 1. Viranomaisneuvottelu Pirkanmaan Maakuntamuseon kanssa on pidetty Läsnä neuvotteluissa Juupajoen kunnan edustajina olivat Pekka Maasilta ja Esko Välttilä. EHDOTUS (Kj): Kunnanhallitus hyväksyy Kopsamon kyläosayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja asettaa sen yleisesti nähtäville. Hyväksyttiin ehdotus yksimielisesti.

9 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ PIRKANMAAN MAAKUNTAKAAVA 2040 / LAUSUNTOPYYNTÖ MAANKÄYTTÖVAIHTOEHDOT JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI -RAPORTTI Valmistelija: tekninen johtaja Pekka Maasilta, p Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maankäyttövaihtoehdot ja vaikutusten arviointi - raportti on valmistunut. Pirkanmaan maakuntahallitus on kokouksessaan päättänyt pyytää raportista lausunnot Pirkanmaan kunnilta ja keskeisiltä sidosryhmiltä. Raportti on nähtävillä välisen ajan Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 internet -sivuilla osoitteessa sekä Pirkanmaan liitossa (Nalkalankatu 12, Tampere) ma-pe klo Asukkailla ja muilla osallisilla on mahdollisuus antaa raportista palautetta asti. Pirkanmaan liitto pyytää kunnan lausuntoa Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maankäyttövaihtoehdot ja vaikutusten arviointi -raportista. Kuntia pyydetään esittämään lausunnossa kantansa seuraaviin kysymyksiin: Mikä vaihtoehdoista tuottaa kuntanne/seutunne näkökulmasta ympäristön kannalta kestävintä ja elinkeinotoiminnan kannalta kilpailukykyisintä yhdyskuntarakennetta ja millä perusteella? Mitkä ovat keskeisimmät eri vaihtoehdoista syntyvät tavoitteet ja johtopäätelmät, jotka tulee jatkosuunnittelussa ottaa huomioon? Minkä vaihtoehdon toteuttamiseen kuntanne/seutunne voimavarat parhaiten riittävät? Lausunto pyydetään toimittamaan mennessä. Tiivistelmä raportista Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 maankäyttövaihtoehtojen laatimisen tavoitteena on löytää maakunnan tavoitteet parhaiten täyttävä, tulevaisuuteen, vuoteen 2040 tähtäävä alue- ja yhdyskuntarakenne, jonka pohjalta tullaan linjaamaan maakuntakaavan perusrakenne. Tavoitteena on Pirkanmaan erityispiirteiden ja vahvuuksien tunnistaminen ja maakunnan kilpailukyvyn parantaminen näitä erityispiirteitä vahvistamalla. Maankäyttövaihtoehdot ovat yhdyskuntarakenteellisia malleja, eivät oikeusvaikutteisia suunnitelmia. Vaihtoehdoissa tutkitaan erilaisia aluerakenne- ja liikenneratkaisuja ja arvioidaan niiden vaikutuksia. Maakuntakaava etenee maankäyttövaihtoehtotarkastelun kautta kaavaluonnos- ja ehdotusvaiheeseen. Maankäyttövaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista tuotettu aineisto on asetettu nähtäville väliseksi ajaksi. Saadun palautteen pohjalta Pirkanmaan maakuntavaltuusto päättää kevätkokouksessaan 2014 perusratkaisut, joiden mukaisesti maakuntakaavaluonnosta lähdetään laatimaan.

10 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Tampereen kaupunkiseudun kasvun myötä Pirkanmaan aluerakenne on pitkään ollut jatkuvan muutoksen tilassa. Maakunnan keskusseudusta on kehittynyt pääkaupunkiseudun jälkeen valtakunnan toiseksi suurin kilpailukykyinen väestön, työpaikkojen ja palvelutoimintojen keskittymä, jonka vaikutukset säteilevät ympäri maakuntaa. Muu Pirkanmaa muodostuu puolestaan erillisten kunta- ja kaupunkikeskusten sekä pienempien taajamien alueellisista verkostoista, joissa alueensa monipuolisiksi asiointi- ja palvelukeskittymisiksi muodostuneilla seutukeskuksilla on keskeinen rooli. Kuntarakenteen uudistamispaineet ja jo tapahtuneet kuntaliitokset vaikuttavat palveluiden järjestämiseen ja tuovat myös näiden alueiden elämään muutoksia, jotka voivat pidemmällä aikavälillä vaikuttaa sekä alue- että yhdyskuntarakenteeseen. Pirkanmaalla vahvimmat kasvuodotukset ovat kohdistuneet maakunnan keskusseudulle, mutta tulevaisuudessa Tampereelta Hämeenlinnan kautta Helsinkiin ulottuvalla HHT -vyöhykkeellä, joka on Suomen ainoa eurooppalaisen tason väestön, työpaikkojen ja infrastruktuurin keskittymä, on hyvät mahdollisuudet muodostua dynaamisen kasvun suunnaksi Etelä-Pirkanmaan alueella. Lisäksi verkottunut aluerakenne tarjoaa mahdollisuuksia kehittää ja vahvistaa seutukeskusten roolia. Taajamissa asuvan väestön osuus verrattuna haja-asutusalueiden asukkaisiin on noussut kaikkialla Pirkanmaalla viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana, mutta samanaikaisesti taajamien asukastiheys on laskenut, mikä viittaa yleisen asumisväljyyden kasvuun sekä matalan rakentamistehokkuuden asuinalueiden laajenemiseen. Yhdyskuntarakenteen hajoamista on tapahtunut siten, että väkimäärä on vähentynyt kuntien keskustoista ja kasvanut taajamien reunoilla. Taajama-asukkaiden osuus kaikista pirkanmaalaisista on kuitenkin noussut jo lähelle 90 %:iin. Taajamaväestön osuus kipuaa korkeimmillaan yli 90 %:iin Tampereen seudulla. Etelä-Pirkanmaalla luku on n. 80 %. Muualla maakunnassa taajama-aste vaihtelee vajaasta 50 %:sta reiluun 60 %:iin. Maakuntakaavan pohjaksi on laadittu väestösuunnite, jonka mukaan Pirkanmaan väestön määrä on vuonna , joka on suurempi kuin Tilastokeskuksen ennusteen mukainen asukkaan kokonaismäärä. Maankäyttövaihtoehtojen mitoituksen lähtökohtana oli varautuminen koko Pirkanmaan alueella noin asukkaan kasvuun. Väestönkasvun ohjauksen painopiste vaihtelee vaihtoehdoittain siten, että vaihtoehdossa "Aurinko 1" väestönkasvu ydinkaupunkiseudulla on 94 % koko Pirkanmaan kasvusta, ja "Aurinko 2":ssa sama prosenttimäärä jakaantuu ydinkaupunkiseudun lisäksi eteläiselle HHT -vyöhykkeelle. Vastaavat luvut vaihtoehdossa "Planeetat" ydinkaupunkiseudun osalla on 90 % ja vaihtoehdossa "Tähdet" vastaavasti 86 %. Liikenneverkon osalta kaikissa vaihtoehdoissa tukeudutaan pääosin nykyisiin ja /tai tulevaisuudessa parannettaviin pääliikenneyhteyksiin. Uusista väylistä vt 3 oikaisu

11 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Lempäälä-Pirkkala, vt 3 Ylöjärvi-Hämeenkyrö ja Hämeenkyrön ohitus sekä Tampereen läntinen ratayhteys toteutetaan kaikissa vaihtoehdoissa. Tampereen eteläpuoleinen 2 -kehä sisältyy myös kaikkiin vaihtoehtoihin, mutta sen linjauksesta on esitetty erilaisia vaihtoehtoja. Työn pohjana toimii nykyisen voimassa olevan maakuntakaavan viherverkko. Maankäyttövaihtoehtojen vaikutuksia on arvioitu suhteessa tähän verkkoon. Nykyiseen palvelutasoon perustuva palvelukeskusverkkoluokitus on kaikissa vaihtoehdoissa sama. Palveluverkkoluokituksen kriteerinä on käytetty nykyistä palvelutasoa ja yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän (YKR) taajamaluokitusta. Jokaisessa vaihtoehdossa on esitetty erilaisia painotuksia aluekehittämisessä, mikä voi johtaa keskusten suhteiden muutoksiin. Eri vaihtoehdoissa on tarkasteltu, mitkä ovat kunkin vaihtoehdon edellytykset eli asiat, jotka toimivat kehityksen moottoreina. Vaihtoehdossa aluerakenneperiaate määrittyy väestönkasvun painopistealueiden mukaan, joka vaikuttaa myös palvelukeskusverkkoon. Liikenneyhteyksillä ja eri liikennemuotojen valinnalla on keskeinen rooli palvelujen ja asumisen sijoittumisessa ja näiden keskinäistä suhdetta on pyritty valottamaan eri vaihtoehtomalleissa. Vaihtoehdoissa on esitetty suunnitteluelementteinä aluekehityksen painopistealueet, uudet ydinkaupunkiseudun alakeskukset, liikennejärjestelmä; rautateiden lähiliikenne, uudet lähiliikenteen seisakkeet, maakunnalliset hyvät bussiyhteydet, katuraitiotie, kaupunkiseudun keskeiset vaihtopaikat ja maakuntarajan ylittävät huomattavat asiointisuunnat. Maankäyttövaihtoehdot Aurinko 1 Ydinkaupunkiseutu ja seutukeskuksia korostava keskittävä ja tiivistävä malli Vaihtoehdossa väestönkasvu Tampereen ydinkaupunkiseudulla on 94 % eli asumisen ja työpaikka-alueiden kasvu painottaa Tampereen kaupunkiseudun merkitystä. Kehittämisperiaate nojautuu vahvasti Tampereen imun hyödyntämiseen. Vaihtoehto korostaa ydinkaupunkiseudun merkitystä Pirkanmaan kehityksen moottorina, jossa korkea osaaminen (tiede ja teknologia), luova ympäristö, saavutettavuus joukkoliikenteellä, palvelujen vahvistaminen sekä laadukas asuin- ja elinympäristö mahdollistavat kumuloituvan kasvun. Maankäytön kehittämisen ideana on tiiviin ydinkaupunkiseudun kaupunkirakenteen muodostaminen, joka mahdollistaa tehokkaan joukkoliikenteen kehittämisen, monipuoliset lähipalvelut ja vetovoimaisten asuin- ja työpaikka-alueiden muodostamisen. Tampereen ydinkaupunkiseudun ulkopuolella kasvu (6 %) keskittyy alueen suurimpiin keskuksiin Valkeakoskelle, Sastamalaan, Mänttä- Vilppulaan ja Ikaalisiin, jotka toimivat alueidensa vahvoina palvelukeskittyminä.

12 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Aurinko 2 Ydinkaupunkiseutua ja eteläistä kasvusuuntaa painottava keskittävä malli Vaihtoehdossa pääosa väestönkasvusta sijoittuu ydinkaupunkiseudulle ja pääradan varren asemanseudulle Toijalaan ja Viialaan (94 %). Lisäksi Hämeenkyrön ja Oriveden merkitys aluerakenteessa vahvistuu. HHT -vaihtoehdon mukaisen kehityksen taustalla ovat yhtäältä työvoiman kysynnän kasvu HHT -vyöhykkeen kaikissa keskuksissa, hinnaltaan ja laadultaan erilaiset asumismahdollisuudet vyöhykkeen eri osissa sekä pitkillekin työ- ja asiointimatkoille edellytyksiä luovat nopeat liikenneyhteydet (rata ja moottoritie). Alueen sisäiset ja ulkopuoliset markkinat kasvavat, uusia työpaikkoja syntyy osaavan työvoiman, toimintaedellytysten ja vetovoimaisen ympäristön johdosta. Vaihtoehto pohjautuu ydinkaupunkiseudun voimakkaaseen kehittämiseen sekä Helsinki-Hämeenlinna- Tampere -kehityskäytävän tuomien mahdollisuuksien hyödyntämiseen ja kehittämiseen, jossa eteläosien asemanseutujen ja liikenteen solmukohtien merkitys korostuu asumisen ja työpaikkojen alueina. Planeetat Asemanseutuja ja ydinkaupunkiseutua painottava raideliikennemalli Vaihtoehdossa väestönkasvusta 90 % sijoittuu ydinkaupunkiseudulle ja 10 % olemassa oleville ja uusille ratakäytävien asemanseuduille kuten Sastamalaan, Parkanoon, Viialaan, Toijalaan, Orivedelle ja Mänttä-Vilppulaan. Vaihtoehdossa on otettu huomioon Pirkanmaan sijainti pohjoisten luonnonvara-alueiden ja rannikon satamien välillä, vahva teollinen osaaminen ja valmiina oleva infrastruktuuri eli tuotantolaitokset ja yhteydet. Nämä houkuttelevat uudenlaista jalostus- ja logistiikkatoimintaa Tampereen kaupunkiseudun lisäksi Kokemäenjoki-varren, HHT -vyöhykkeen, Mänttä-Vilppulan, Oriveden ja Parkanon seuduille. Elinkeinot vahvistuvat etenkin liikennevirtojen sekä liikenteellisen ja logistisen sijainnin hyödyntämisen kautta. Isot kuljetusvirrat korostavat etenkin ratayhteyksien merkitystä. Olemassa olevaan säteittäiseen raideverkkoon perustuva vaihtoehto pohjautuu kasvun ohjaamiseen Tampereen ydinkaupunkiin kytkeytyvien rautateiden asemien ja seisakkeiden ympäristöön, jotka muodostavat helminauhamaisen ala- ja paikalliskeskusverkon. Lähtökohtana on, että aluerakennetta kehittäessä hyödynnetään mahdollisimman paljon olemassa olevaan ja kehitettävää raideinfrastruktuuria. Tähdet Seutu- ja paikalliskeskusten merkitystä korostava keskittävä monikeskusmalli Vaihtoehdossa kasvua on ydinkaupunkiseudun ulkopuolella, muita malleja enemmän, ja 14 % väestönkasvusta sijoittuu ydinkaupunkiseudun ulkopuolelle paikalliskeskusten tiivistyviin taajamiin ja keskuksiin. Ydinkaupunkiseudun kasvuosuus on 86 % koko Pirkanmaan kasvuluvusta. Vaihtoehdon aluerakenneperiaatteena ovat keskusten palvelurakenteen ja keskusten omavaraisuuden turvaaminen. Nykyinen alueellistunut elinkeinorakenne säilyy ja

13 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ vahvistuu. Sen uusiutumiskykyä tuetaan turvaamalla tutkimus- ja kehitystyö myös kaupunkiseudun ulkopuolisissa kaupungeissa. Negatiivinen väestönkasvu kääntyy nousuun kauempana Tamperettakin sijaitsevissa keskuksissa kasvavan työpaikkatarjonnan sekä pienimittakaavaisempaa asuinympäristöä etsivien etätyöläisten ja osa-aikaisesti kaupunkiseudulle pendelöivien asukkaiden myötä. Osalla asukkailla on kakkosasunto kaupunkiseudulla. Vaihtoehdolla tutkitaan nykyisten keskusten kehittämistä sekä keskusverkon kehittämisedellytyksiä siten, että suurimpia keskuksia tiivistetään ja vahvistetaan. Juupajoen kunnan nettisivuilla on linkki maakuntakaavamateriaaliin. EHDOTUS (Kj): Juupajoen kunnanhallitus esittää Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 Maankäyttövaihtoehdot ja vaikutusten arviointi -raportista sekä siihen liittyvistä kysymyksistä lausuntonaan seuraavaa: Pirkanmaan maankäyttövaihtoehdot painottuvat Tampereen ydinkaupunkiseutuun, jonka kasvu ja kehitys tukevat koko maakunnan kehitystä. Vaihtoehdoista Tähdet lisättynä Planeetat -vaihtoehdon raideliikenteellä tukee parhaiten tulevaisuuden kehitystä Juupajoella ja koko Pohjois-Pirkanmaalla niin asumisen, kuin elinkeinoelämän kannalta. Vaihtoehtojen toteuttamismahdollisuuksissa ei ole Juupajoen kannalta merkittäviä eroja. Juupajoen palvelutarjonta ja infra mahdollistavat positiivisen väestönkehityksen ilman suuria investointeja. Maakuntakaavassa tulee ottaa erityisesti huomioon valtatie 9 parantaminen Oriveden suuntaan maakunnallisena ja valtakunnallisena päätienä. Hyväksyttiin ehdotus yksimielisesti.

14 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISLAKI/ LAUSUNTO Kunnanhallitus Sosiaali- ja terveysministeriön asettama valmisteluryhmä on laatinut esityksen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaista. Ns. järjestämislailla on tarkoitus uudistaa kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, hallintoa, kehittämistä, rahoitusta ja valvontaa koskevat säännökset. Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää kunnilta ja muilta jakelussa mainituilta tahoilta lausunnot lakiesityksestä. Lausuntoaikaa on 10 viikkoa, joten kommentit tulee jättää sosiaali- ja terveysministeriöön viimeistään 13. maaliskuuta Lausuntopyyntöön tulee vastata sähköisellä kyselyllä, jossa on kohdennettuja kysymyksiä hallituksen esitysluonnokseen liittyen. Kyselyyn annettuja vastauksia on mahdollista perustella, minkä lisäksi kyselyyn on varattu tilaa myös vapaamuotoiselle kommentoinnille. Hallituksen lakiesitys viimeistellään saatujen lausuntojen perusteella. Eduskunta saa lakiesityksen käsiteltäväkseen huhtikuussa Sote- järjestämislain on tarkoitus tulla voimaan Kuntia tullaan kuulemaan lain vahvistamisen jälkeen sosiaali- ja terveysalueiden ja perustason alueiden sekä erityisvastuualueiden muodostamisesta. Sosiaali- ja terveysalueet ja perustason alueet aloittavat toimintansa viimeistään Tampereen kaupunki on kutsunut Pirkanmaan kuntien valtuustojen puheenjohtajat, hallituksen puheenjohtajat ja kuntajohtajat neuvotteluun sotejärjestämislakiesityksen vaikutuksista ja mahdollisista yhteisistä näkemyksistä lausuntoja annettaessa. Neuvottelu pidetään Esityslistan liitteenä n:o 1 on lausuntopyyntöön liittyvät kysymykset ja liitteenä n:o 2 STM:n esittelymateriaali. Asiaa esitellään kokouksessa. EHDOTUS (Kj): Kunnanhallitus merkitsee asian tässä vaiheessa tiedoksi. Kunnan lausunto lakiluonnokseen annetaan myöhemmin keväällä. Hyväksyttiin ehdotus yksimielisesti. Pöytäkirjaan merkittiin, että Pekka Maasilta saapui tämän pykälän kohdalla klo 15:40.

15 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Kunnanhallitus Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt kunnilta ja muilta sidosryhmiltä lausunnot sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hallituksen esityksen luonnoksesta mennessä. Lausuntopyyntöön tulee vastata sähköisellä kyselyllä, jossa on kohdennettuja kysymyksiä hallituksen esitysluonnokseen liittyen. Kyselyyn annettuja vastauksia on mahdollista perustella, minkä lisäksi kyselyyn on varattu tilaa myös vapaamuotoiselle kommentoinnille. Lakiesitys annetaan eduskunnalle kevätistuntokaudella ja lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2015 alusta. Kuntia tullaan kuulemaan lain vahvistamisen jälkeen sosiaali- ja terveysalueiden ja perustason alueiden sekä erityisvastuualueiden muodostamisesta. Järjestämislain tarkoituksena on 1) edistää ja ylläpitää väestön hyvinvointia ja terveyttä; 2) edistää sosiaali- ja terveydenhuollon laatua; 3) varmistaa asiakkaan ja potilaan oikeus hyvään sosiaali- ja terveydenhuoltoon; 4) luoda edellytykset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen riittävälle ja yhdenvertaiselle saatavuudelle koko maassa; 5) varmistaa toimiva ja eheä sekä vaikuttava ja kustannustehokas sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne; sekä 6) edistää sosiaalihuollon ja terveydenhuollon toiminnallista ja rakenteellista integraatiota sekä vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluja alueellisesti ja valtakunnallisesti. Juupajoen kunta on antanut järjestämislain valmistelun aiemmissa vaiheissa lausunnot kunnanhallituksen kokouksissa ja Järjestämislakiluonnoksen mukaan jatkossa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaavat sote-alueet. Kuntien tulee kuulua johonkin sotealueeseen, joiden vastuu käsittää kaikki sote-palvelut (sosiaalihuolto, perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito). Sote-alueet perustuvat maakuntien keskuskaupunkeihin, joilla olisi velvollisuus toimia vastuukuntana. Vastuukunnan tulee olla vähintään noin asukkaan kunta. Uudenmaan maakunnassa on esityksen mukaan kuitenkin vain yksi sote-alue. Sote-alueiden lisäksi järjestämislaki pitää sisällään esityksen perustason alueista, joilla järjestetään perustason sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Perustason alue muodostuu vähintään asukkaan kunnasta, mikä ei kuulu sote-alueen vastuukunnan työssäkäyntialueeseen. Kunta voi toimia sen työssäkäyntialueeseen tai toiminnalliseen kokonaisuuteen kuuluvien kuntien vastuukuntana. Ns. kehyskunnilla (yli as.) on oikeus järjestää palvelut kuitenkin vain omille asukkailleen, mutta ei ole oikeutta toimia perustason vastuukuntana.

16 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Alle asukkaan kunta saa lakisääteiset sosiaali- ja terveyspalvelut sotealueelta tai sote-alueelta ja perustason alueelta. Kunnan tulee aina kuulua sotealueeseen. Kunta voi lisäksi kuulua perustason alueeseen, jos se kuuluu perustason alueen muodostavan kunnan työssäkäyntialueeseen tai muuhun toiminnalliseen kokonaisuuteen ja se on itse halukas kuulumaan sote-alueen lisäksi perustason alueeseen. Järjestämislakiluonnos sisältää myös esityksen sosiaali- ja terveydenhuollon erityisvastuualueista. Niiden tehtävänä on yhdenvertaisuuden turvaaminen erityisesti sote-alueiden yhteistyötä vaativissa keskitettävissä palveluissa, päällekkäisyyksien, kilpavarustelun sekä palveluvajeiden välttäminen ja voimavarojen tarkoituksenmukainen ohjaus, tutkimuksen, kehittämisen ja opetuksen alueellinen koordinaatio. Sote-alueella ja perustason alueella hallinto järjestetään ensisijassa vastuukuntamallilla. Hallinnosta vastaa edustajankokous, jossa jokaisella kunnalla on vähintään yksi edustaja. Edustajainkokous päättää talousarviosta ja toimintasuunnitelmasta. Edustajainkokous nimeää yhteisen toimielimen (lautakunta), joka puolestaan vastaa operatiivisesta johtamisesta. Sote-alueella on mahdollista järjestää toiminta myös kuntayhtymämallilla. Erityisvastuualueen toiminnasta vastaa kuntayhtymä, johon kunnat nimeävät edustajansa. Kunnat rahoittavat toiminnan sopimusperusteisesti. Mikäli kunnat eivät pääse sopimukseen kustannustenjakoperusteista, laissa on ns. perälautamallina kapitaatioperuste. Esityslistan liitteenä n:o 2 on Tampereen kaupungin järjestämässä Pirkanmaan kunnille suunnatussa tilaisuudessa esittämä materiaali Pirkanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuudesta. Esityslistan ohessa lähetetään Juupajoen kunnan vastaukset webropol -kyselyyn. EHDOTUS (Kj): Kunnanhallitus toteaa lausuntonaan seuraavaa: Juupajoen kunnan näkemyksen mukaan Pirkanmaan sote -palvelut tulee järjestää lakiluonnoksessa esitetyllä tavalla maakunnan keskuskaupunkiin tukeutuvalla sotealueella. Perustason alueiden ja sote-alueiden keskinäinen tehtävänjako on mielestämme jokseenkin epäselvä ja se tullee aiheuttamaan päällekkäisiä kustannuksia ja ylimääräistä hallintoa. Perustason alueista voitaisiinkin luopua. Mikäli perustason

17 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ alueet lakiin jäävät perustason alueeseen kuuluminen on jätettävä kuntien omaan harkintaan. Erityisvastuualueiden tehtäväkenttä on esityksessä turhan laaja ja sitä tulee karsia. Uskomme, että vahvojen keskuskaupunkien vastuulle rakentuvat sote-alueet kykenevät mm. huolehtimaan sote-alueiden keskinäisestä ja eri hallinnonalojen välisestä yhteistyöstä ilman erva-alueiden valvontaa. Onko todella tarpeen lainsäädännöllisesti määritellä ylikunnalliselle toimielimelle (ervalle) toiselle ylikunnalliselle toimielimelle (sote-alueelle) kuuluvien tehtävien varmistamista tai tukemista? Lisäksi kunnanhallitus päättää antaa webropol -kyselyyn liitteen mukaiset vastaukset. Hyväksyttiin ehdotus yksimielisesti.

18 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ LAKI KUNTA- JA PALVELURAKENNEUUDISTUKSESTA ANNETUN LAIN ERÄIDEN VELVOITTEIDEN VOIMASSAOLON JATKAMISESTA/LAUSUNTO Sosiaali- ja terveysministeriössä on laadittu luonnos laiksi kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain eräiden velvoitteiden voimassaolon jatkamiseksi. Lakiluonnoksen perusteella Paras -puitelain mukaiset sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintavelvoitteet jatkuvat vielä vuoden 2014 jälkeen siihen saakka kunnes sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain mukaiset sosiaali- ja terveysalueet ja perustason alueet aloittavat toimintansa vuonna Lakiehdotus on tarkoitus liittää osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain säätämiseksi annettavaa hallituksen esitystä. Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää kunnilta ja muilta jakelussa mainituilta tahoilta lausunnot myös tästä sote -kokonaisuuteen liitettävästä lakiesityksestä. Myös tähän lausuntopyyntöön tulee vastata sähköisellä kyselyllä, jossa on kohdennettuja kysymyksiä lomakkeen lopussa Paras -lain jatkamista koskevaan hallituksen esitysluonnokseen liittyen. Lausunnot pyydetään antamaan mennessä. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Yleisperustelut Kunta- ja palvelurakenneuudistukseen perustuvien yhteistoimintavelvoitteiden jatkaminen Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annettu laki (169/2007, jäljempänä puitelaki) tuli voimaan ja se oli voimassa vuoden 2012 loppuun. Lain sisältämät sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevat yhteistoimintavelvoitteet sekä tähän liittyvät valtioneuvoston toimivaltaa koskevien säännösten voimaantuloa jatkettiin voimaan tulleella lailla (384/2011) siten, että yhteistoiminta-alueille tulee siirtää perusterveydenhuoltoon kiinteästi liittyvien sosiaalihuollon tehtävien sijasta kaikki sosiaalihuollon tehtävät viimeistään vuoden 2014 loppuun mennessä. Muutoksen tavoitteena oli aikaansaada palvelurakenne, joka mahdollistaisi paremmin asiakkaan ja potilaan kannalta eheän palvelukokonaisuuden. Edellä mainittu, ns. sosiaali- ja terveydenhuollon horisontaalisen integraation vaatimus on edelleen tärkeä ja perusteltu. Nyt ehdotetulla muutoksella on kuitenkin tarkoitus välttää tarpeettomia hallinnollisia väliaikaisratkaisuja tilanteessa jossa tämä integraatio toteutuu uusissa rakenteissa vuoden 2017 alusta. Säännökset ovat lain 15 :n perusteella voimassa vuoden 2014 loppuun saakka. Koska lain mukainen velvoite yhteistoimintaan päättyy 2014 lopussa, kunnat voivat irtisanoa yhteistoimintaalueita koskevat sopimukset vuoden 2015 alusta lähtien, jollei lailla erikseen toisin säädetä.

19 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Puitelain 15 :n 2 momentin perusteella valtioneuvostolla on oikeus velvoittaa kunta yhteistoimintaan vuoden 2014 loppuun saakka, jos kunta poikkeaa yhteistoiminnan järjestämisessä aiemmin ilmoittamastaan, eikä näin täytä lain yhteistoimintavelvoitetta. Säännöksessä mainitulla ilmoituksella tarkoitetaan kuntien valtioneuvostolle jättämiä selvityksiä siitä, miten ne täyttävät lain yhteistoimintavelvoitteet. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettavan lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2015 alusta ja sen mukaiset sosiaali- ja terveysalueet ja perustason alueet aloittavat toimintansa viimeistään Jos edellä mainittuja puitelain mukaisia yhteistoimintavelvoitteita ei jatkettaisi, voisivat kunnat purkaa yhteistoiminta-alueet. Tämä tarkoittaisi samalla sitä, että toiminta pitäisi organisoida yhteistyön purkavissa kunnissa uudella tavalla ensin vuoden 2015 alusta lukien ja uudelleen 2017 alusta lukien. Tällöin sellaiset kunnat, jotka eivät kenties moneen vuoteen ole itse vastanneet sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä, voisivat joutua hyvin lyhytaikaisesti järjestämisvastuuseen sosiaali- ja terveyspalveluista. Näiden kuntien asukkaiden palvelut voivat tänä väliaikana vaarantua, jos palveluja ei saada esimerkiksi osaamisen puutteen ja rekrytointivaikeuksien vuoksi toteutetuksi hyvin lyhyessä ajassa. Lisäksi hyvin lyhytaikaiset rakenteiden muutokset aiheuttaisivat tarpeettomia kustannuksia niille kunnille, joiden yhteistoiminta-alueissa jokin tai jotkut kunnat irtisanoisivat yhteistoimintasopimukset hyvin lyhytaikaisena väliaikaisjärjestelynä. Edellä olevan perusteella ehdotetaan säädettäväksi laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain eräiden velvoitteiden voimassaolon jatkamisesta. Ehdotetun lain tarkoituksena on varmistaa nykyisten yhteistoimintaalueiden toiminnan jatkuminen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain mukaisten sosiaali- ja terveysalueiden ja perustason alueiden käynnistymiseen saakka. Yhteistoiminta-alueiden toiminnan jatkamisella voidaan turvata alueiden kuntien asukkaiden palvelujen jatkuvuus. Lisäksi yhteistoiminnan jatkamisella voidaan estää lyhytaikaisista palvelurakenteessa tapahtuvista muutoksista johtuvien kustannusten syntymistä. Ehdotetussa laissa jatkettaisiin voimassa olevia puitelain velvoitteita siten, että vuoden 2014 loppuun voimassa olevat yhteistoimintavelvoitteet olisivat edelleen voimassa vuoden 2016 loppuun. Vastaavasti jatkettaisiin valtioneuvoston toimivallan voimassaoloa. Ehdotuksessa ei kuitenkaan velvoitettaisi kuntia siirtämään yhteistoiminta-alueiden vastuulle sellaisia tehtäviä, joiden järjestämisestä ne vastaavat tällä hetkellä itse. Tämän mukaisesti kunnat voisivat järjestää muun muassa sosiaalihuollon palvelut edelleen nykyisessä laajuudessa sen estämättä mitä puitelain 5 :ssä ja 15 :n 3 momentissa säädetään. Ehdotetun lain tarkoituksena on lisäksi ehkäistä järjestämislain tarkoittaman uuden palvelurakenteen kannalta alueellisesti epätarkoituksenmukaisia sopimusvelvoitteita. Jos kunta on tehnyt ennen järjestämislain vahvistamista

20 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ sopimuksen sosiaali- tai terveydenhuollon palvelujen tuottamisesta yksityisen palvelujen tuottajan kanssa, sopimus siirtyy sosiaali- ja terveysalueen tai perustason alueen vastuulle. Aiempiin sopimuksiin perustuvat ostopalvelut vaikuttaisivat järjestämisvastuussa olevan uuden sote -alueen tai perustason alueen vastuukunnan tai kuntayhtymän mahdollisuuksiin suunnitella ja toteuttaa alueensa palvelut. Puitelain velvoitteet eivät ole estäneet kuntia vaihtamasta yhteistoiminta-alueesta toiseen, jos syntyvä rakenne täyttää kaikkien kuntien osalta puitelain velvoitteet. Ehdotetut säännökset eivät siten estäisi lain tarkoittamia yhteistoiminta-alueita muodostamasta järjestämislain mukaisen uuden rakenteen mukaista ylikunnallista yhteistyötä (sote -alueita tai perustason alueita) jo ennen vuotta Edellytyksenä tälle on kuitenkin puitelain velvoitteiden osalta, että kaikki yhteistoiminta-alueeseen kuuluvat kunnat kuuluisivat edelleen joko puitelain velvoitteiden mukaiseen yhteistoiminta-alueeseen taikka järjestämislain mukaiseen sote -alueeseen tai perustason alueeseen. EHDOTUS (Kj): Kunnanhallitus päättää antaa asiassa lausunnon, jonka mukaan Juupajoen kunnan näkemyksen mukaan kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain eräiden velvoitteiden voimassaolon jatkaminen esitetyllä tavalla on hyväksyttävä linjaus. Hyväksyttiin ehdotus yksimielisesti.

21 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ KUNTALAISALOITE NEUVOA-ANTAVAN KUNNALLISEN KANSANÄÄNESTYKSEN JÄRJESTÄMISESTÄ KUNTALIITOSASIASSA Kuntaan on toimitettu kuntalaisaloite, jossa esitetään neuvoa-antavan kunnallisen kansanäänestyksen järjestämistä kuntaliitosasiassa. Aloitteen on allekirjoittanut 222 henkilöä. Aloitteen sisältö: Me aloitteen allekirjoittaneet vaadimme että Juupajoen kunta järjestää ennen mahdollista liitossopimuksen allekirjoittamista kunnallisen neuvoa-antavan kansanäänestyksen Juupajoen kunnan ja Oriveden kaupungin liitoksesta. Vastuuhenkilöt Harola Margit Heimo Päivi Kuntalain 30 :n mukaan valtuusto voi päättää, että kunnalle kuuluvasta asiasta toimitetaan kansanäänestys. Kansanäänestys on neuvoa-antava. Kansanäänestys voidaan toimittaa koko kuntaa tai jotakin kunnan osa-aluetta koskevana. Kuntalain 31 :n mukaan kansanäänestysaloitteen voi tehdä vähintään viisi prosenttia äänioikeutetuista kunnan asukkaista. Valtuuston on viipymättä päätettävä toimitetaanko aloitteessa tarkoitettu kansanäänestys. Laki neuvoa-antavissa kunnallisissa kansanäänestyksissä noudatettavasta menettelystä (1990/656) antaa tarkemmat ohjeet kansaäänestyksen toimittamisesta. Em. lain 4 :ssä todetaan seuraavasti: Kuntalain 31 :ssä tarkoitetussa kansanäänestyksen toimittamista tarkoittavassa kunnan asukkaiden aloitteessa on yksilöitävä asia, josta kansanäänestys halutaan toimitettavaksi. Aloitteen tekijöiden on aloitteessa vakuutettava, että he ovat äänestysoikeutettuja kunnan asukkaita. Aloitteen tekijöiden omakätisten allekirjoitusten alle on selvästi merkittävä heidän nimensä, ammattinsa tai toimensa ja osoitteensa. Kuntaan toimitetussa aloitteessa on asianmukaisesti yksilöity asia, josta kansanäänestys halutaan toimitettavaksi. Aloitteen tekijöiden osalta listassa on allekirjoitus sekä syntymäaika ja aloitepohjaan valmiiksi kaikkien osalta kirjoitettu sana Juupajoki. Virkatyönä on tarkistettu nimikirjoituksen ja merkityn syntymäajan perusteella henkilöiden kotipaikkakunta. Allekirjoittaneista 10 henkilöä ei ole Juupajoen kunnan asukas ja/tai äänestysikäinen eli lain edellyttämä velvoite äänestysoikeutetusta kunnan asukkaasta ei toteudu. Allekirjoittaneista 212 täyttää selvityksen perusteella laissa edellytetyt kriteerit aloitteen tekijälle. Juupajoen kunnassa on äänioikeutettua (tieto:

22 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ kunnallisvaalit 2012) ja tämän perusteella kansanäänestysaloitteen on tehnyt 12,9 % äänioikeutetuista kunnan asukkaista. Aloite otetaan käsiteltäväksi. Laki neuvoa-antavissa kunnallisissa kansanäänestyksissä noudatettavasta menettelystä 2 : Kansanäänestys toimitetaan kunnanvaltuuston määräämänä sunnuntaina. Äänestystä ei kuitenkaan voida määrätä toimitettavaksi uudenvuodenaattona tai päivänä, loppiaisena, ensimmäisenä pääsiäispäivänä, vapunaattona tai päivänä, helluntaipäivänä, itsenäisyyspäivänä taikka jouluaattona tai ensimmäisenä tai toisena joulupäivänä. Äänestystä ei saa määrätä toimitettavaksi myöskään kunnallisvaalien, valtiollisten vaalien tai valtiollisen kansanäänestyksen yhteydessä. Äänestys toimitetaan äänestysalueittain noudattaen vaalilain nojalla viimeksi määrättyä äänestysaluejakoa. Valtuusto voi kuitenkin päättää, että useammalla äänestysalueella on yhteinen äänestyspaikka. Äänestykseen voidaan osallistua myös ennakolta kirjeitse (kirjeäänestys) sen mukaisesti kuin jäljempänä säädetään. 3 : Kunnanvaltuuston on päätettävä kansanäänestyksen toimittamisesta viimeistään 60. päivänä ennen äänestyspäivää. Päättäessään kansanäänestyksen toimittamisesta kunnanvaltuuston on samalla päätettävä äänestyksen aiheesta ja ajankohdasta sekä äänestäjille esitettävistä vaihtoehdoista. Vaihtoehdot voivat sisältyä samaan äänestyslippuun tai kutakin vaihtoehtoa varten voi olla oma äänestyslippu. Äänestäjällä tulee kuitenkin aina olla mahdollisuus ilmaista, ettei hän kannata mitään esitetyistä vaihtoehdoista. Kunnanvaltuuston on päätöksessään määrättävä äänestyslippujen lukumäärä, sisältö ja ulkomuoto. 5 : Äänestysviranomaisina kansanäänestyksessä ovat vaalilain 13 :ssä tarkoitettu kunnan keskusvaalilautakunta sekä äänestyslautakunnat. Kunnanhallituksen on hyvissä ajoin ennen äänestystä asetettava kutakin 2 :ssä tarkoitettua äänestysaluetta tai, jos useammalla äänestysalueella on yhteinen äänestyspaikka, kutakin tällaista useamman äänestysalueen äänestyspaikkaa varten äänestyslautakunta noudattaen soveltuvin osin, mitä vaalilain 15 :ssä säädetään vaalilautakuntien asettamisesta. 6 : Kunnan keskusvaalilautakunta kokoontuu puheenjohtajan kutsusta viimeistään kuukautta ennen äänestyspäivää, 20. päivänä ennen äänestyspäivää, äänestyspäivää edeltävänä perjantaina, äänestyspäivänä ja äänestyspäivän jälkeisenä päivänä sekä muulloinkin, milloin asian käsittely sitä vaatii.

23 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ : Kunnan keskusvaalilautakunnan on saatettava kansanäänestyksen aihe ja ajankohta, äänestysalueiden äänestyspaikat, äänestyksessä noudatettava menettely sekä äänestyksen kohteena olevat vaihtoehdot hyvissä ajoin ennen äänestystä yleisesti tiedoksi sillä tavalla kuin kunnan ilmoitukset saatetaan tiedoksi. Kunnanhallituksen on viivytyksettä ilmoitettava oikeusministeriölle kansanäänestyksen toimittamisesta. Muutoin on kansanäänestykseen liittyvästä tiedottamisesta voimassa, mitä kuntalain 29 :n 1 momentissa säädetään. 8 : Kansanäänestystä varten kunnan keskusvaalilautakunta perustaa äänestysoikeutetuista henkilöistä äänestysoikeusrekisterin, josta on soveltuvin osin voimassa, mitä vaalilain 18.ssä säädetään äänioikeusrekisteristä. Kunnanhallituksen on viimeistään 55. päivänä ennen äänestyspäivää ilmoitettava Väestörekisterikeskukselle kansanäänestyksen toimittamisesta ja siitä, haluaako se äänestysoikeusrekisteriin otettavat tiedot käyttöönsä konekielisinä vai paperitulosteina. Paperitulosteista on soveltuvin osin voimassa, mitä vaalilain 71 :ssä säädetään vaaliluetteloista. Väestörekisterikeskuksen on viimeistään 30. päivänä ennen äänestyspäivää toimitettava kunnan keskusvaalilautakunnalle äänestysoikeusrekisteriin otettavat tiedot. Esityslistan liitteenä n:o 3 on kokonaisuudessaan em. laki. Lisäksi esityslistan liitteenä n:o 4 on oikeusministeriön laatima luettelo toimitetuista kunnallisista kansanäänestyksistä. Kunnallisvaalien järjestelykustannukset olivat vuonna 2012 n euroa. Kansanäänestyksen toimittamisen kustannusten arvioidaan olevan samaa suuruusluokkaa. Juupajoen kunnan ja Oriveden kaupungin kuntaliitosselvitys on toteutettu syksyn 2013 aikana siten, että asiakirjat ovat valmistuneet ja neuvottelut päättyneet tammikuussa Jo neuvottelujen alkuvaiheessa linjattiin, että mahdollinen liitos toteutetaan lukien ja kuntajaon muuttamista koskeva esitys tulee tehdä valtiovarainministeriölle mennessä. (Valtiovarainministeriön tiedote määräajasta koskien voimaan tulevia kuntajaon muutoksia). Tämä linjaus on tiedotettu lehdistölle ja kunnan nettisivuilla tiedote on ollut nähtävillä ko. ajankohdasta lukien. Juupajoen kunnanhallituksen ja -valtuuston kokousaikataulu on päätetty kunnanhallituksen kokouksessa , jolloin on sovittu valtuuston kokous pidettäväksi Mikäli valtuusto päättää järjestää aloitteessa esitetyn neuvoa-antavan kunnallisen kansanäänestyksen, äänestys olisi mahdollista toteuttaa aikaisintaan toukokuussa 2014 (60 pv päätöksestä).

24 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Juupajoen kunnanvaltuuston päätös koskien nyt neuvoteltua kuntaliitosselvitystä on tehtävä viimeistään huhtikuussa. EHDOTUS (Kj): Kunnanhallitus päättää esittää kunnanvaltuustolle, että aloitteessa esitettyä neuvoa-antavaa kunnallista kansanäänestystä ei järjestetä kuntajaon muutosesitykselle asetetusta aikataulusta johtuen. Hyväksyttiin ehdotus yksimielisesti.

25 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ JUUPAJOEN TERVEYSPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN / MARKKINAOIKEUDEN PÄÄTÖS Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Kangasalavetoinen yhteistoiminta-alue purkaantuu Ko. ajankohdasta lukien myös Juupajoen terveyspalvelujen järjestäminen on avoinna. Asiaa on käsitelty kunnanvaltuustossa Juupajoen kunta on esittänyt seuraavat vaihtoehdot tilanteen ratkaisemiseksi: 1) Kangasalan kunta jatkaa terveyspalvelujen järjestämistä Juupajoelle vielä vuoden ) Juupajoen kunta ottaa terveyspalvelujen järjestämisvastuun itselleen. Valtuusto on kokouksessaan valtuuttanut kunnanhallituksen toteuttamaan valmistelevia toimenpiteitä, joita varautuminen terveydenhuollon omaan järjestämisvastuuseen edellyttää. Lisäksi kunnanhallitus on esittänyt Kangasalan kunnalle virallisen pyynnön, että Kangasalan kunta toimisi Juupajoen terveyspalvelujen järjestäjänä vielä vuoden 2014 ja että välittömästi käynnistetään neuvottelut sitä koskevan terveydenhuollon yhteistoimintasopimuksen laatimiseksi. Asiasta on käyty Kangasalan kutsusta viranhaltijaneuvottelu ja Kangasalan kunnanhallitus on keskustellut asiasta epävirallisessa suunnittelukokouksessaan Kangasala on ilmoittanut, että se odottaa valtiolta ohjausta asian hoitamisessa. EHDOTUS (Kj): Merkitään tiedoksi terveyspalvelujen tämänhetkinen tilanne. Hyväksyttiin ehdotus yksimielisesti. Kunnanhallitus Valtiovarainministeriö kutsui Juupajoen, Kangasalan, Oriveden, Pälkäneen ja Tampereen edustajat neuvotteluun, jonka tarkoituksena oli saada tilannekuva sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen tilanteesta ja Paras-puitelain mukaisten yhteistoimintavelvoitteiden täyttymisestä alueella.

26 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Neuvottelussa ministeriön edustajat velvoittivat kunnat ilmoittamaan mennessä näkemyksensä siitä, kuinka alueen tilanne ratkaistaan ja kuinka sote -palvelut Juupajoella vuoden 2014 alkaen järjestetään. Kunnat ovat käsitelleet asiaa toimielimissään seuraavasti: - Juupajoen kunnanvaltuusto Oriveden kaupunginvaltuusto Tampereen kaupunginhallitus Pälkäneen kunnanvaltuusto ja - Kangasalan kunnanvaltuusto Ministeriöstä saadun tiedon mukaan valtion ohjauskirje kuntiin koskien Juupajoen sote -palvelujen järjestämistä oli tarkoitus saada viikon 24 aikana. Kangasalan kunnanhallitus (kokous ) piti jatkoneuvottelujen edellytyksenä tietoa siitä, mikä on valtion linjaus em. kuntien kannanottojen perusteella. Juupajoen kunta kutsui Kangasalan kunnanhallituksen puheenjohtajan ja viranhaltijajohdon neuvotteluun perjantaiksi klo Perjantaina klo ylijohtaja Päivi Laajala ilmoitti puhelimitse, että kirje viivästyy sosiaali- ja terveysministeriön käsittelyn johdosta. Näin ollen em. neuvottelu Kangasalan kunnan kanssa peruttiin. Valtiovarainministeriön kirje saapui kuntiin perjantaina klo Kirjeessä todetaan seuraavaa: Tilanteesta saamansa kokonaiskuvan perusteella valtiovarainministeriö katsoo, että Juupajoen kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut on pyrittävä ensisijaisesti turvaamaan kuntaliitoksella. Ratkaisuna tulisi tavoitella sitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut järjestettäisiin Juupajoen kunnalle samassa kokonaisuudessa kuin Oriveden kaupungille jo vuoden 2014 alusta lukien, vaikka kuntaliitos tulisi voimaan vasta myöhemmin. Ministeriö huomauttaa, että yhdistymisselvityksissä tulee pyrkiä kuntarakennelain mukaisiin ratkaisuihin tai vaihtoehtoisesti hakea lain määrittelemästä selvitysalueesta poikkeusta. Ministeriö seuraa alueen tilannetta. Yhteenvetona ministeriön kirjeestä voidaan todeta, että koska ministeriö esittää Juupajoen sote -palvelujen järjestämistä Tampereen kaupungin toimesta jo vuoden 2014 alusta, on epätodennäköistä, että Kangasalan kunta muuttaa tekemäänsä valtuuston linjausta asiassa.