pohjoisen paras Moottoritiestä rakennusteko

Transkriptio

1 viadestian SIDOSRYHMÄLEHTI 4/2010 Moottoritiestä pohjoisen paras rakennusteko Uusi strategia: Destia on palveluyhtiö Oulussa onnistuttiin tiimityöllä Tiepalvelumiehiin voi luottaa tänäkin jouluna Pohjavesisuojaus säästää luontoa

2 pääkirjoitus Nopeutta ja ketteryyttä uudella strategialla Vuosi sitten linjattiin Destian tulevaisuus sanoilla: keskittyminen vahvaan perusosaamiseen, kustannusrakenne kuntoon ja asiakastyö kentälle lähelle asiakasta. Näistä suuntaviivoista ei poiketa Destian uudistetussakaan strategiassa. Strategian vahvimpana juonteena on entistäkin määrätietoisempi keskittyminen ydinosaamiseemme, kannattavuuden parantamiseen ja asiakastyöhön. Uutta strategiassa on alueellinen järjestäytyminen. Jo ennestään vahvasti aluepainotteisen toiminnan lisäksi myös päätöksenteko jalkautetaan alueellisiin tulosyksiköihin. Ensi vuoden alusta voimaan tulevalla organisaatiorakenteella siirretään päätöksentekoa lähemmäksi kenttää ja asiakkaita sekä tavoitellaan tiukempaa otetta projektien tuloksesta. Asiakkaillemme tämä näkyy nopeutuneena päätöksentekona ja aktiivisempana vuorovaikutuksena - parempana asiakastyönä. Vian jutussa Infran palveluyhtiö asiakasta varten sivulta 6 alkaen toimitusjoh- taja Hannu Leinonen kuvailee kulunutta vuotta Destian ratissa urahistoriansa intensiivisimmäksi. Onnistumisia on koettu, mutta myös haasteita, joista ehkä yllättävimpänä vauhdin hitaus matkalla liikelaitoksesta liiketoimintalähtöiseksi yhtiöksi. Toimintaan pitää saada lisää ketteryyttä, hän haastaa. Otetaan oppia Oulun Raitotien korjausurakasta. Vian jutussa Oulun tiukka katu-urakka valmistui etuajassa sivulla 28 kerrotaan, kuinka Destia sai urakan toteutettavakseen, vaikka tarjous ei ollut halvin. Voitto irtosi nopeimmalla läpimenoajalla. Nopea tekeminen asetti kovat vaatimukset hankkeen läpiviennille, mutta työ valmistui lopulta ennen määräaikaa, mistä tekijöille tuli reilu bonuspalkkio. Työmaan hyvä yhteishenki mahdollisti alussa todella tiukalta näyttäneen projektin toteutuksen laadukkaasti ja jopa etuajassa. Hyvää joulua! Miia Apukka VIA 4/2010 DESTIAN SIDOSRYHMÄLEHTI. Julkaisija Destia Oy, Heidehofintie 2, PL 206, Vantaa. Vaihde PÄÄTOIMITTAJA Miia Apukka, puh , miia.apukka@destia.fi. TOIMITUSKUNTA Jouni Karjalainen, Kalevi Katko, Hannu Kulju, Pirjo Lappalainen, Niina Nevamäki, Johanna Otranen, Nina Raitanen ja Juha Säämäki. TOIMITUS Sanoma Magazines Finland, Yritysjulkaisut: toimituspäällikkö Johanna Hytönen, tuottaja Anu Mäkelä, ulkoasu Anu Pyykkö, toimitusrepro Esko Järnström, Tuukka Palmio ja Raimo Tommila. Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetettyjen artikkeleiden tai kuvien palauttamisesta eikä säilytyksestä. KUSTANTAJA Sanoma Magazines Finland, Yritysjulkaisut, puh. (09) OSOITTEENMUUTOKSET destia@destia.fi PAINOPAIKKA Kirjapaino Uusimaa Oy, Porvoo ISSN Lehti on painettu ympäristöystävälliselle paperille. KANSI Kemin-Tornion moottoritie. Kuva Vesa Ranta. 2 VIA 4/2010

3 via 4/ Destian uusi strategia Toimitusjohtaja Hannu Leinonen muokkaa Destiasta infran palveluyhtiön asiakkaita varten. 11 Parasta osaamista Kemin ja Tornion välinen moottoritie valmistui alkusyksystä. Se palkittiin vuoden rakennustekona. 14 Yhteiseen maaliin Jonne Torikka soveltaa jääkiekkokaukalossa oppimiaan taitoja työssään johtajana. 16 Duuniin Destiaan Noora Järvinen, Timo Häll ja Simo Pietilä ovat nuoria destialaisia. Harjoittelu on väylä työpaikkaan. 19 Tiepalvelu auttaa joka säällä Suomen Tiepalvelumiehet, STM, auttaa jälleen joululiikenteessä ja ensi vuonnakin. 25 Destia suojaa pohjavesiä Hämeenlinnassa suojataan pohjavesiä ja parannetaan valtatie 10:n turvallisuutta. 26 Kelikeskus ennakoi myräkät Destian ja Ilmatieteen laitoksen Kelikeskus reagoi heti ensimmäisiin viitteisiin huonosta säästä. 28 Me teimme sen! Oulun tiukka katu-urakka valmistui etuajassa, kiitos hyvän suunnittelun, työmoraalin ja tiimihengen. uutiset 4 in brief VIA 4/2010

4 Pääkonttori muutti Destian pääkonttori on muuttanut Vantaalle. Uusi käyntiosoite on Heidehofintie 2, Vantaa Muuton myötä myös postilokero-osoite muuttui, uusi on PL 206, Vantaa Destia Finnroadin PL-osoite pysyi kuitenkin ennallaan, se on PL 208, Vantaa Destian laskutusosoitteet ovat samat kuin ennenkin. Ne voi tarkistaa netistä, osoitteesta Destian siirrettävälle asfalttiasemalle tunnustusta turvallisuudesta Destian siirrettävä asfalttiasema palkittiin tunnustuspalkinnolla Infra ry:n asfalttijaoston vuosittaisessa turvallisuuskilpailussa. Kilpailussa mitataan sekä asfalttiasemien että päällystystyömaiden työturvallisuustasoa asfaltti-mittarin perusteella. Voittanut AMO3-asfalttiasema palkittiin Leivonmäellä. Destian siirrettävä asfalttiasema kilpaili ainoana samassa sarjassa kiinteiden asfalttiasemien kanssa. Asema jäi niukasti toiseksi, mutta turvallisuusindeksin ollessa siirrettävälle asemalle erinomainen, Infra ry:n asfalttijaosto myönsi koneaseman hoitajille Herkko Törröselle ja Jorma Köykälle sekä asemanpäällikkö Seppo Junttilalle tunnustuspalkinnon. Palkinto myönnettiin asfalttialan palautepäivillä 24. marraskuuta. Samassa tilaisuudessa palkittiin myös Salon aikuisopistossa asfalttialan erikoisammattitutkinnon suorittanut Toni Loiske. Kuvassa vasemmalta päällystepalveluiden yksikön johtaja Jorma Paananen, voittoisan asfalttiaseman asemanhoitaja Herkko Törrönen sekä asfalttialan erikoisammattitutkinnon suorittanut Toni Loiske. Ratakunnossapito nousussa Destia Rail Oy vahvisti asemaansa urakkasopimuksella Liikenneviraston kanssa kunnossapitoalue 4:stä ja 8:sta. Kunnossapitoalue 4 käsittää Pieksamäen ja Rauman välisen rataosuuden, kunnossapitoalue 8 Ylä-Savon alueen välillä Iisalmi-Kuopio-Pieksämäki. Viisivuotiset radan ja turvalaitteiden kunnossapitourakat ovat arvoltaan yhteensä noin 33 miljoonaa euroa. Kunnossapitoalue 8 siirtyi Destialle marraskuussa ja kunnossapitoalue 8 joulukuun alusta. Destian kunnossapitourakoihin kuuluvat myös alue 7, joka käsittää ns. Karjalan radan ja siihen liittyviä rataosuuksia sekä alue 10 Keski-Suomessa. Suomen rataverkko on jaettu 12 kunnossapitoalueeseen. 4 VIA 4/2010

5 uutiset Parhaat infra-alan opinnäytetyöt palkittiin Destian vuosittain järjestämän Paras infra-alan lopputyö -kilpailun parhaat valittiin tänä vuonna ammattikorkeakouluista. Töiden taso oli erittäin korkea. Raati päätti Jyväskylän Väylät ja liikenne -päivillä palkita yhden sijasta kaksi hyvin erilaista työtä. Parhaana palkittiin Esa Ruotsalaisen Savonia-ammattikorkeakoulussa tekemä työ Louhintatekniikan kehittäminen Talvivaaran kaivoksella. Toisen palkinnon sai Taneli Nissisen Metropolia-ammattikorkeakoulussa tekemä työ Raitioteiden suunnittelukäsikirjan testaus ja kehittäminen. Ruotsalaisen työ pureutuu käytännön ongelmaan. Hänen työnsä tuloksilla on myös merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. Työssä korostuu hyvin eri toimijoiden yhteistoiminnan merkitys onnistumisessa. Nissisen työ on aiheeltaan merkittävä ja Suomessa vähän tutkittu. Tekijä on perehtynyt aiheeseen laajasti, raadin puheenjohtaja, innovaatiopäällikkö Nina Raitanen luonnehti. Väylät ja liikenne -päivien järjestäjä, Suomen Tieyhdistys ry:n valmistelukomitea, palkitsi Paras esitelmä -kilpailun nuorten sarjassa Destian DI Eetu Hurtigin esitelmän. Sen aihe oli Heiluva rekka on onnettomuusriski ratkaisuksi tien pinnan profiilin analyysi? Destia mittaa tiestöä Ruotsissa Destia voitti nelivuotisen Trafikverketin tilaaman PTMmittausurakan Ruotsissa. Työt alkoivat syyskuun alussa. Urakan projektipäällikkönä toimii Mikael Fagerlund. Tilaaja käyttää mittaustuloksia tiestön nykytilan analyysiin sekä toimenpidetarpeiden suunnitteluun ja budjetointiin. PTM:n eli palvelutasomittauksen avulla selvitetään tien pituus- ja poikkisuuntaisia epätasaisuuksia ja pintaominaisuuksia, kuten pinnan karkeutta. PTM tuottaa tien tasaisuusprofiilin, uraisuuden ja sivukaltevuuden. Geometriamittauksen avulla saadaan tien mäkisyys- ja kaarteisuustiedot. Urakassa mitataan vuositasolla tien kaistakilometriä Ruotsin eteläosista pohjoisosiin saakka. Suomessa on parhaillaan käynnissä vastaavanlainen urakka, jonka tilaaja on Liikennevirasto ja jonka projektipäällikkönä toimii Arto Kuskelin. Valtakunnallinen Vuoden Rakennusmestari -palkinto Raimo Vessoselle Valtakunnalliseksi vuoden rakennusmestariksi 2010 valittiin rakennusmestari Raimo Vessonen Laihialta. Raimo on toiminut vuodesta 1973 Destia Oy:n ja sen edeltäjien palveluksissa vaativien siltaprojektien vetäjänä. Palkintolautakunta painotti Raimo Vessosen kehittymistä yhdeksi maamme johtavista silta- ja betonirakentamisen asiantuntijoista. Hänellä on merkittävää näyttöä työmenetelmien kehittäjänä ja soveltajana. Lisäksi hän on osallistunut laajasti infrarakentamisen kehitys- ja koulutustoimintaan. Valintaan vaikuttivat myös aktiivinen osallistuminen FISE Oy:n betonirakenteiden suunnittelijoiden ja työnjohtajien pätevyydentoteamistoimintaan sekä monipuolinen vaikuttaminen yhteiskunnallisesti sekä rakennusalan järjestöjen toiminnassa. Raimo Vessosen pitkän uran merkittävimpiä kohteita ovat muun muassa Pohjanmaan Portti Jalasjärvellä, Vaasan yhdystien sillat, Vaasan moottoritien jatkeen 18 siltaa sekä 150 kilometrin pengerpaalutus. Destia Savonlinnassa Destia voitti valtatie 14:n korjaushankkeen toisen rakennusvaiheen urakkakilpailun. Destia ja Liikennevirasto allekirjoittivat sopimuksen syyskuussa. Toisessa vaiheessa rakennetaan uusi rinnakkaistieyhteys Savonlinnan keskustan pohjoispuolelle välille Laitaatsalmi Ruislahti. Hanke on osa Savonlinnan liikennejärjestelyjen hankekokonaisuutta valtatiellä 14. Urakan hinta on 42 miljoonaa euroa. Se sisältää Laitaatsalmi Ruislahti-välin tie-, siltaja katutyöt sekä Verkkosalmen väylän ja luotsiaseman laiturisiirrot. Urakka valmistuu kesällä Destiasta projektijohtajana toimii Pasi Kailasalo ja työmaapäällikkönä Harri Korhonen. Koulutukseen Rataopistolle! Destian rataan erikoistuneen tytäryhtiön Destia Rail Oy:n alaisuudessa toimivan Rataopiston koulutustarjonta on kaikille avointa. Rataopisto palvelee kaikkia rautatieympäristössä työskenteleviä toimijoita. Nyt se on lisännyt merkittävästi tieturvakurssien ja työturvallisuuskorttikoulutusten tarjontaa avoimilla koulutusmarkkinoilla. Tavoitteena on tarjotakorkeatasoista koulutusta kaikille halukkaille riippumatta siitä, missä yhtiössä kukin työskentelee, koulutuspäällikkö Vesa Korpi sanoo. Destian pätevyyskoulutukset siirtyivät pari vuotta toimineelle Rataopistolle syksyn aikana. Samalla sen kouluttajiksi liittyi Destian asiantuntijoita, joilla on vankka tiepuolen kokemus ja ammattitaito. Rataopiston koulutuskalenteri: VIA 4/2010 5

6 Teksti Olli Manninen Kuvat Susanna Kekkonen Infran palveluyhtiö asiakasta varten Toimitusjohtaja Hannu Leinonen haluaa muokata Destiasta kustannustehokkaan infra-alan palveluyhtiön, joka hallitsee hyvin asiakkuutensa. Parempaan kannattavuuteen ja asiakaslähtöisyyteen tähtäävä yhtiön päivitetty liiketoiminnan strategia on vastaus toimialalla tapahtuneisiin muutoksiin VIA 4/2010

7 VIA 4/2010 7

8 Voihan nenä!, tokaisee Destian toimitusjohtaja Hannu Leinonen kysymykseen, miten ensimmäinen vuosi infrayhtiön vetovastuussa on mennyt. Ennakoitua rankempi markkinoiden notkahdus on pakottanut yhtiön odotuksia suurempaan sopeutumiseen infrahankkeiden alenevien volyymien vuoksi. Se on vaatinut nopeita ja kipeitä ratkaisuja. Saimme tänä vuonna päätökseen sopeutusohjelman, jolla tuen ja hallinnon kulurasitteita on voitu vähentää. Se vaati henkilöstövähennyksiä, joilta ei vältytty loppuvuonnakaan. Lähdimme takamatkalta korjaamaan tilannetta, mutta vaikka etenimme hyvin, markkina valui alta. Nyt toimintaa on säädeltävä uudelleen, Leinonen kuvailee taloudellisesti vaikeaa tilannetta infra-alalla. Myönteisenä ensimmäisen vuoden kokemuksena Leinonen pitää sisällöllistä ja ammatillista osaamista, jota Destialla on rutkasti. Meiltä löytyy osaamista, mutta parantamista on ajan ja rahan hallinnan puolella. Henkilökohtaisena johtamishaasteena pidän bisneslähtöisen ajattelun ja liiketoimintaosaamisen vahvistamista läpi organisaation, hän sanoo. Hän kertoo yllättyneensä, että Destian matka liikelaitoksesta liiketoimintalähtöiseksi yhtiöksi on kuitenkin edennyt ennakoitua hitaammin. Toimintaan pitää saada lisää ketteryyttä. destialaiset MUKaNa luomassa UUtta Destian uudistettu liiketoiminnan strategia syntyi tiiviissä yhteistyössä henkilöstön kanssa. Toimitusjohtaja Hannu Leinonen halusi saada mahdollisimman laajan joukon destialaisia mukaan strategian päivitykseen. Harjoitusvaiheessa strategiapohdintoihin osallistui noin neljänkymmenen henkilön työryhmä Destian eri yksiköistä ja organisaatiotasoilta. Työryhmä avasi omaa ajatteluaan laajempien kokonaisuuksien hahmottamisesta ja asioiden keskinäisistä riippuvuuksista. Samalla sain itse käsityksen siitä, miten kykeneviä Destiassa ollaan strategiseen ajatteluun ja muutoksen läpiviemiseen. Ensimmäisen vaiheen jälkeen työryhmän kokoonpanoa ensin tiivistettiin ja sitten taas lavennettiin tulevan strategian jäsennyttyä. Strategiatyöryhmään osallistui Leinosen mukaan kaikkiaan henkilöä. Kun on kyse isoista muutoksista, on tärkeää, että henkilökunta on mahdollisimman aktiivisesti mukana. Kun on mukana vaikuttamassa ja tekemässä asioita, sen sijaan että kaikki annettaisiin valmiina, muutoksia on helpompi ymmärtää ja sitoutua niihin. Strategian pohdiskelu opettaa myös henkilöstöä katsomaan asioita laajemmin liiketoiminnan näkökulmasta. Työryhmän avulla sain myös laajemman läpileikkauksen yhtiön henkilöstöstä; siitä, millaista ajattelua ja osaamista talon sisältä löytyy. Destia on uudistanut liiketoiminnan strategiansa, sillä edellinen strategia perustui noususuhdanteen kasvunäkymiin. Jos markkinaympäristö olisi pysynyt suotuisana, kansainvälinen laajentuminen ja uusien avausten toteuttaminen olisi voinut onnistua. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa uudistettu strategia tähtää ennen kaikkea kannattavuuden parantamiseen. Kovin ydin keskiöön Uuden strategian myötä Destia palaa perusasioihin, eli siihen osaamiseen, jossa yhtiö on hyvä ja tunnettu. Teiden ja ratojen rakentaminen ja hoito ovat toimintamme kovinta ydintä. Tähän osaamiseen liittyvät tukitoimintoina muun muassa päällystystoiminta, infrahankkeiden asiantuntijapalvelut, kiviainestoiminta ja kalliorakentaminen kaivoksineen. Nyt Leinosen mukaan Destiassa edetään jalat maassa, siivet suppuun ja kulut kuriin -asenteella, jotta yhtiön kannattavuus saadaan nousu-uralle. Kulusäästöä haetaan joka puolelta. Yhtiö siirtyi hiljattain Pasilan toimitiloista huomattavasti pienempiin tiloihin entiseen Alkon pääkonttoriin Tikkurilassa. Organisaatiota on kevennetty ja päällekkäisyyksiä karsittu. Ei voi ponnistaa eteenpäin, ellei ponnistuslauta ole riittävän luja. Tätä hyppylankkua tässä nyt vahvistetaan. Keskittyminen perusosaamiseen on oikea tie kannattavuuden parantamiseksi, Leinonen sanoo. Toiminnan painopiste on kotimarkkinoilla Suomessa ja toimialan fokus infrapalveluissa. Sisällöllisesti Destiassa keskitytään palvelun parantamiseen. Pyrimme sellaiseen liiketoimintaan, 44 destian UUsi strategia: < Tähtää kannattavuuden parantamiseen. < Tavoitteena luoda infra-alan palveluyhtiö asiakasta varten. < Keskitytään teiden ja ratojen rakentamiseen ja hoitoon, joita tukevat niihin liittyvä päällystystoiminta, asiantuntijapalvelut, kiviainestoiminta sekä kalliorakentaminen. 8 VIA 4/2010

9 HYVÄllÄ JeNgillÄ KetterÄÄN YHteistYÖHÖN Hannu Leinosen mukaan toimitusjohtajan tärkein voimavara on hänen oma organisaationsa. Kun koko organisaatio on mukana muutoksessa ja tekee oikeita asioita, syntyy tulosta vaikeinakin aikoina. Hyvällä jengillä raskaatkin asiat pystytään hoitamaan yhdessä. Leinosen mielestä millään firmalla ei mene hyvin tai huonosti pelkästään johtajansa ratkaisujen vuoksi. Ilman rakentavaa ja myönteistä organisaatiokulttuuria ei karismaattinenkaan johtaja saa hevin tuloksia aikaan. Moderni organisaatio on nopealiikkeinen ja oppiva. Se tekee nopeasti tarvittavat päätökset. Ketterässä organisaatiossa kaikki työntekijät saavat ja osaavat ottaa vastuuta ja ovat aidosti kiinnostuneita siitä, miten arjen työ ja taloudellinen informaatio nivoutuvat toisiinsa, Leinonen sanoo. Johtajana hän haluaisi olla helposti lähestyttävä, selkeästi viestivä, oikeudenmukainen ja määrätietoisella tavalla jämäkkä. Olen luonteeltani jalat maassa elävä käytännön ihminen. Jos edessä on ikäviä päätöksiä, ne on vain tehtävä eikä lakaista niitä maton alle. Leinonen sanoo kuluneen vuoden olleen hänen urahistoriansa intensiivisin. Vuoden aikana hän on joutunut myös tekemään kipeitä päätöksiä. Henkilöstön vähentäminen on aina tiukka paikka. Mikään muu asia ei ole johtajalle niin vaikea kuin irtisanomiset. Seuraavaksi hankalimpia ovat päätökset luopua liiketoiminta-alueista. Sitten on pitkä väli ja tullaan ehkä joihinkin projektipäätöksiin tai yrityskauppoihin liittyviin asioihin. Luopumiseen liittyy aina enemmän tuskaa kuin jonkin uuden aloittamiseen, Leinonen sanoo. Oman organisaationsa ohella hän ammentaa energiaa työhönsä rakkaasta harrastuksestaan ralliautoilusta. Hän on luvannut osallistua vielä ainakin kerran johonkin isompaan ralliin. Ehkä otan osaa Tunturiralliin tammikuussa 2011, hän sanoo. Ralliautoharrastus toimii hänen mukaansa myös turvaverkkona, jos työt jostain syystä loppuisivat yhtäkkiä. Nykyaikana toimitusjohtajakaan ei voi olla varma paikastaan, kun vetäjiä vaihdetaan kuin tavaraa Stockmannin Hulluilla päivillä. Autoilun sijasta hän pyrkii pyöräilemään työmatkansa entistä useammin. Matka Keravalta Tikkurilaan taittuu autolla parissakymmenessä minuutissa, pyöräillen menisi nelisenkymmentä. Ensi kesänä vähintään pari-kolme kertaa viikossa pitäisi päästä pyörän selkään, hän haaveilee. VIA 4/2010 9

10 JOUlU PerHeeN Parissa Hannu Leinosen perheeseen kuulu vaimo ja kaksi aikuista poikaa. Joulun ajan perhe viettää yhdessä kotona. Toiveena on, että myös molemmat pojat sekä isovanhemmat pääsisivät mukaan yhteiseen juhlanviettoon. Arvostan perinteistä perhejoulua, jolloin ehdimme kokoontumaan saman pöydän ääreen ja voimme viettää rauhallista yhteistä aikaa. jossa omalla osaamisella ja tekemisellä hankitaan taloon liikevaihtoa, ei niinkään pääomia käyttämällä. Euro on kaiken toimintamme mittari, Leinonen sanoo. Kansainvälisistä toiminnoista säilyvät pienessä mittakaavassa kansainvälinen konsultointi sekä Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Norjan tytäryhtiöt, joiden avulla vahvistetaan asemaa pohjoisessa. Viron toiminnoista luovuttiin eikä Venäjän markkinoille tällä hetkellä haikailla. Infra-ala on niin lähellä poliittista paikallista päätöksentekoa, että markkinoille menoon liittyy liian paljon riskitekijöitä. Venäjän markkinoilla riskejä lisäävät lainsäädännön monimuotoisuus ja liiketoiminnan läpinäkyvyyden puute, Leinonen arvioi lähialueiden inframarkkinoita. Puolustuksellinen strategia on yhtiön vastaus markkinaympäristön taantumaan. Leinonen ennakoi ensi vuodesta vielä tätäkin vuotta vaikeampaa. Infra-alalla ei ole nyt juurikaan kasvua odotettavissa. Kaivostoiminta näyttää tällä hetkellä ainoana sektorina tarjoavan merkittäviä kasvunäkymiä. Tätä osaamista meillä on. Vuonna 2012 on odotettavissa lievää nousua infrahankkeissa, kun kaksi isoa Public Private Partnership -projektia käynnistyy, Leinonen sanoo tulevaisuuden näkymistä. Koskenkylän ja Kotkan moottoritien sekä Pohjanmaan kaksoisraiteen rakentamisen lisäksi muita merkittäviä kasvun lähteitä ei ole nyt näköpiirissä. Ratarakentaminen tuo tietysti meille lisämahdollisuuksia, kun markkinaa avataan kilpailulle, mutta kokonaisuutena markkina ei kasva. Kuntapuolella taas ostopalvelujen osuus vähenee, kun kunnat teettävät työt sisäisesti. Alueellisuutta, asiakaslähtöisyyttä Mitä uudistettu strategia tarkoittaa sitten käytännössä Destian työntekijöille? Leinonen sanoo, että nyt tulee jokaisen työntekijän oppia ottamaan enemmän vastuuta tekemisistään ja ymmärtää tekemänsä työn merkitys liiketoiminnan kehittämisessä. Yhdessä toimien ja samaan hiileen puhaltaen voimme varmistaa yhtiön ja liiketoimintamme tulevaisuuden. On tärkeää, että uskomme itseemme ja tekemisiimme sekä osaamme viedä aloitetut projektit loppuun asti. Leinosen mielestä destialaisten pitää nyt oppia myös tekemään entistä aktiivisempaa ja ennakoivampaa asiakastyötä. Lisäksi pitää osata muuttaa tekninen osaaminen liiketoiminnalliseksi lisäarvoksi. Markkinat elävät omaa elämäänsä. Kaikki alan toimijat kamppailevat samojen kannattavuuskysymysten kanssa. Emme ole yksin näiden ongelmien kanssa. Kilpailijamme ovat samassa tilanteessa. Meidän on osattava reagoida ajoissa muutoksiin, jotta turvaamme tulevaisuutemme. Perusinfran vahva osaaminen on meidän kilpailuetumme, Leinonen muistuttaa. Destiassa tien rakentaminen ja hoito on nyt pakattu pienemmiksi alueellisiksi tulosyksiköiksi, jolla pyritään entistä parempaan alueelliseen läsnäoloon. Menestyäkseen tehtävissään alueellisten vetäjien pitää hallita asiakastyö nykyistä paremmin. Meidän pitää oppia olemaan aktiivisesti yhteydessä asiakkaisiimme ja tarjota ratkaisuja heidän ongelmiinsa. Se vaatii enemmän keskustelua ja vuorovaikutusta asiakaskentässä. Parhaimmassa tapauksessa voisimme olla jo ennakkoon asiakkaiden tulevissa hankkeissa mukana. Tällaisen asiakaspalvelun avulla voimme kompensoida muuta markkinavolyymin pudotusta, Leinonen sanoo. Toiminnan kehittämisen haaste Kun strategia keskittyy voimakkaasti vain ja ainoastaan kannattavuuteen, on vaara, että liiketoiminnan kehittäminen kärsii kulujen karsinnan kustannuksella. Leinosen mukaan tätä uhkaa ei kuitenkaan Destian uudistetussa strategiassa ole. Tietysti liiketoimintaa pitää kehittää, mutta se edellyttää, että yhtiön kilpailukyky on kunnossa. Ilman kustannustehokasta kilpailukykyä ei kannata visioida. Tässä taantumassa pitää olla realisti ja luoda kannattavaa liiketoimintaa perusasioista. Liiketoiminnan kehittämistä on nyt kyky luoda Destiasta yhtiö, jolla on tehokkaat prosessit, ohut tuki ja hallinto sekä huippumenetelmiin perustuva teknologia. Näillä eväillä me pärjäämme tulevaisuudessakin kilpailussa hankkeista ja asiakkuuksista, Leinonen uskoo. Hänen mukaansa Destian uusi strategia etenee kolmessa kaaressa. Ydintoiminta ja kannattavuus ovat nyt kaiken toiminnan kärjessä. Kun tämä vaihe on saavutettu, voidaan miettiä seuraavia askelia. Tiukasta taloudellisesta tilanteesta ja yhtiön kulukurista huolimatta Leinonen katsoo optimistisesti tulevaisuuteen, vaikka uuden strategian viitoittaman tien ensivaihe tulee vaatimaan venymistä niin johtajalta kuin hänen organisaatioltaan. Jos onnistumme itsellemme asettamissamme tavoitteissa, on Destia muutaman vuoden kuluttua pykälän verran kannattavampi infra-alan palvelutalo, joka tunnetaan alansa parhaasta asiakaspalvelusta. Kun saamme nykyisen urakoiden volyymitason turvattua ja toimimme systemaattisemmin kuin ennen, tulee toimintaamme myös lisää pitoa ja ennustettavuutta, hän sanoo. Yhtiön uutena toimitusjohtajana hän pitää ratkaisevana, miten paljon hän on johtajan roolissa saanut muutosta aikaan puolessatoista vuodessa. Jos tuloksia ei ala näkyä ensi kesään mennessä, täytyy katsoa kriittisesti, missä mennään. Ei riitä, että tehdään paljon, vaan pitää tehdä asioita, jotka synnyttävät tulosta. < 10 VIA 4/2010

11 Teksti Veli-Pekka Leskelä Kuvat Vesa Ranta Monessa vaiheessa rakennettu Kemin ja Tornion välinen moottoritie valmistui syyskuun lopussa, kun Simon Maksniemeen ulottuva 18 kilometrin taival saatiin käyttöön. Destian voittama urakka palkittiin Pohjois-Suomen parhaana rakennustekona. Parasta osaamista Palkinto tuli työkoneautomaation käyttöönotosta ja kehittämisestä. Maansiiryhdistys ry sekä Oulun Kauppakamari. FA, Oulun Insinöörit ry UIL, Oulun LVItokoneisiin asennettiin tietokonenäytöt, joiden avulla konemiehet näkevät suolun yliopiston rakennustekniikan osas- Järjestelmää kehitettiin yhteistyössä Ouraan ruudulta, mistä kohdasta ja kuinka ton kanssa. Projektilla pyrittiin kehittämään rakennustyön laatua ja teknistä in- syvältä maata pitää kaivaa. Tämä nopeuttaa kaivuutöiden valmistelua ja toteutusta. novatiivisuutta. Palkinnon myöntäneessä YTR:ssä toimivat Oulun Rakennusinsinöörit ja -arkkiti, joka toteutettiin tällä uudella tekniikal- Tämä oli ensimmäinen suuri projektehdit RIA ry, Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry (Pohjois-Suomen osasla kertoo. la, rakennusprojektin johtaja Pauli Komuto), Oulun Rakennusmestarit ja -insinöörit Kemi-Tornion moottoritietä suunniteltiin pitkään. Kun Kemihaaran ja AMK ry, Pohjois-Suomen Arkkitehdit SA- Kemin-Tornion moottoritieltä avautuu kaunis maisema Ajoksen kohdalla. Tie on itsekin kaunis. VIA 4/

12 Projektin johtaja Pauli Komula ja työmaapäällikkö Heino Karjalainen. Uusi moottoritie palvelee kolmea keskusta ja 12 VIA 4/2010

13 kymmeniä tuhansia alueen asukkaita. Vähähaaran sillatkin ovat valmiit, Simosta pääsee moottoritietä pitkin aina Tornioon saakka, noin 40 kilometrin matkan. Moottoritie palvelee kolmen keskuksen nauhakaupunkia, johon liittyy useita kuntia ja jonka alueella on yhteensä noin asukasta. Väylän kautta kulkee yli ajoneuvoa vuorokaudessa. Destian moottoritieurakka maksoi 45,5 miljoonaa euroa ja YIT:n rakentamat sillat 12,7 miljoonaa euroa. Kiireinen suururakka Moottoritietyömaa oli kiireinen suururakka, johon osallistui parhaimmillaan liki kaksi sataa työntekijää, jatkuvastikin runsaat sata. Siltojakin tehtiin kahdeksantoista. Pauli Komula korostaa suunnittelun osuutta: tällaisessa suunnittele ja toteuta (ST) -hankkeessa se on olennaisen tärkeä vaihe. Meillä oli hyvät konsultit hankkeen suunnittelussa. Kentällä oli hyvä työnjohto. Ilman näitä osapuolia ei mikään hanke onnistu. Myös yhteistyö alihankkijoiden kanssa on sujunut erittäin hyvin prosenttia urakoitsijoista oli paikallisia. Hehän ovat suurimman osan työstä tehneet, toki meidän ohjauksessamme, Pauli Komula kiittää. Työmaapäällikkö Heino Karjalainen kehuu koneenkuljettajia, jotka oppivat käyttämään uutta tietokonepohjaista kaivuujärjestelmää nopeasti. Moottoritien varressa oli kolme tukiasemaa, jotka välittivät tietoa viidelletoista koneenkuljettajalle langattomasti. Kaikki oppivat nopeasti eräskin kuljettaja oli jo 70-vuotias eivätkä he enää ilman tietokonetta suostuisi kaivamaankaan, Heino Karjalainen kertoo. Tekniikkaa piti opetella Destia on käyttänyt koneautomaatiota pienemmillä työmailla jo parin vuoden ajan. Kun seikkaperäiset kuvat näkyvät tietokoneella, kaivuukohtia ei tarvitse merkitä maastoon kepeillä kuin erikoisimmissa paikoissa. Koneautomaatiolaitteita oli Kemi- Tornion moottoritietyömaalla kaivinkoneiden lisäksi puskukoneissa, pyöräkuormaajissa, traktoreissa ja täkyhöylissä. Tekniikkaa piti opetella - tuli myös väärää korkotasoa. Tarkistimme kohteita myös perinteisillä mittauksilla, ja yksi kohde laputettiin perinteisesti. Kun vauhtiin päästiin, siirryimme pelkästään uuteen järjestelmään. Se vähensi turhaa kaivamista: ei tullut liian syvää eikä leveää. Työ nopeutui prosenttia. Jatkossa se nopeutuu entisestään, Heino Karjalainen uskoo. Destian automaatio-operaattori Mika Karppinen piirtää kuvia Kalevan painotalon työmaalla Oulussa. Jokaisessa koneessa on gps-laite, joka ohjaa kuskin täsmälleen oikeaan kaivuupaikkaan. Jotta gps-laite näyttäisi varmasti oikein, se täytyy kalibroida. Operaattori tutkii ensin perinteisin menetelmin, mikä on hänen tukiasemansa varma sijainti kartalla. Sitten hän katsoo, minkä sijainnin gps-laite antaa. Työkoneiden gps-laitteille annetaan samat lukemat, jolloin kaivutyöt tehdään varmasti oikeassa paikassa. Tätä on helppo käyttää, kunhan osaa käyttää tietokonetta. Laite toimii vain sormella painamalla. Se onnistuu talvellakin lämpimässä kopissa, kaivinkoneen kuljettaja Ilkka Markus kehuu. < VIA 4/

14 Miten minusta tuli... Teksti Maarit Seeling Kuvat Kimmo Brandt ja Jonne Torikan kotiarkisto Yhteiseen maaliin Työelämässä ja jääkiekossa pätevät samankaltaiset lainalaisuudet. Destian Infratieto -liiketoimintayksikön johtaja Jonne Torikka kertoo voivansa soveltaa kaukalossa oppimiaan asioita lähes päivittäin työssään. Yksi tärkeimpiä taitoja on kyky toimia tiimissä yhteisen päämäärän hyväksi. Jonne Torikka luonnehtii itseään sanalla sosiaalinen. Varmasti monet työtoverit allekirjoittavat määritelmän. Seurallisuus välittyy Torikasta heti käsipäivää sanottaessa. Kaikesta aistii, että hänen on helppo kohdata uudet ihmiset ja tilanteet. Ihminen on seuraeläin. Meitä ei ole luotu olemaan ainakaan yksin. Usein sitä haaveilee, että kunpa pääsisi yksin mökille saunomaan ja uimaan, mutta sitten kun siellä mökillä on yksin, niin onkin aika tylsää, Jonne Torikka miettii. Hän arvioi, että seurallisuus on yksi syy siihen, miksi hän viihtyi ja viihtyy edelleen niin hyvin jääkiekon parissa; aluksi pelaajana ja myöhemmin omien poikien valmentajana. Tampereella asuva, mutta alkujaan 50 kilometriä sieltä pohjoiseen Kurusta kotoisin oleva Torikka sanoo olevansa henkeen ja vereen Ilveksen miehiä. Sykäyksen fanitukseen laukaisi serkulta muinoin peritty Ilveksen takki. Sitä takkia kannettiin ylpeydellä. Nykyään se olisi todellista retrokamaa. Voi kun sellaisen saisi vielä, Jonne Torikka muistelee ripaus kaihoa äänessään. Torikka muistelee, miten hän pikkupoikana vuonna 1980 heräsi Lake Placidin talviolympialaisten aikaan keskellä yötä salaa vanhemmilta katsomaan Neuvostoliitto USA -jääkiekko-ottelua. USA:n voitto lyömättömänä pidetystä itänaapurista teki lähtemättömän vaikutuksen. Jonne Torikka syntynyt vuonna 1971 Insinööri (AMK), TAMK, rakennustekniikka Asuu Tampereella, naimisissa, kolme lasta: 12-vuotias tytär, 10-vuotias poika ja 13-vuotias poika Harrastukset: Juniorijääkiekko, valmennustoiminta, kalastus. Parasta työssä: vuorovaikutus ihmisten kanssa. Elämänmotto: Otetaanpa rauhallisesti päivä kerrallaan. Lapsuus ja teinivuodet kuluivat enemmän tai vähemmän kaukalossa. Nuoren harrastamista helpotti, että perhe muutti Tampereelle. Jääkiekko täytti elämäni. Silti se ei ollut toiveammattini, kuten monilla pikkupojilla nykyään. Siihen aikaan vanhemmatkaan eivät odottaneet lapsistaan NHL-tähtiä. Jossain vaiheessa ymmärsin, että elanto on hankittava muualta kuin pelikaukalosta. Nykyään tyydyn valmentamaan omia poikiani, jotka myös pelaavat jääkiekkoa. Lisäksi tytär harrastaa jalkapalloa. Lasten harrastustoiminnassa mukana olo on hyvää vastapainoa työlle. Vaimo yllytti koulunpenkille Jonne Torikka sanoo, että yksi hänen elämänsä käännekohdista oli varmasti vaimon, Marin, tapaaminen. He olivat molemmat silloin vielä hyvin nuoria, vuotiaita. Koulu oli käyty, samoin armeija. Oli pakko ruveta miettimään, mitä oikeasti isona rupeaa tekemään. Tyttöystävä eli tämä nykyinen vaimonikin alkoi jo vähän painostaa, että yritä nyt ihmeessä jotain tehdä, Torikka hymyilee. Hän tunnustaa, että hakeminen Tampereen ammattikorkeakoulun rakennus- 14 VIA 4/2010

15 VIA 4/2010 tekniikan linjalle oli aika pitkälle sattuman kauppaa. Varsinaista toiveammattia Torikalla ei ollut edes lapsuudessa ellei sellaiseksi lueta kalastusta, joka edelleen on rakas harrastus. Hänen omat vanhempansa olivat yrittäjiä. Insinööritieteiden edustajia suvussa ei ollut. Totta puhuen en ollut koskaan aikaisemmin ajatellut, että rupeaisin rakentamaan jotain. Kouluaikana en ollut erityisemmin osoittanut matemaattisia tai teknisiä taipumuksia. Pääsin kuitenkin kouluun sisään. Kai siihen saumaan vain osui jonkinlainen kypsymisprosessi, Torikka pohtii. Loppujen lopuksi opiskelut sujuivat paremmin kuin hyvin. Kolmestakymmenestä vuosikurssilaisesta valmistui ajallaan vain viisi, ja Jonne Torikka oli yksi heistä. Opiskeluaikoina rupesin näkemään ympäröivän maailman ehkä vähän eri lailla kuin nuoremmat ja miksei samanikäisetkin kurssitoverini. Olin siinä vaiheessa jo perheellinen, ja elämänarvot alkoivat olla erilaiset kuin monien kavereiden. Opiskeluajan ehkä tärkein anti oppiarvon lisäksi oli se, että sinä aikana aikuistuin. Vastuun myötä itsestä alkoi löytyä vähän vakavampikin puoli. Yksi monien joukossa Jonne Torikka on työskennellyt Destiassa pian kaksitoista vuotta. Valmistumisen jälkeen työskentelin pienessä perheyrityksessä vajaa vuoden. Se ei kuitenkaan tuntunut ihan lopulliselta työpaikalta. Kun silloinen Tielaitos sitten haki äitiyslomasijaista, niin päätin hakea paikkaa. Puolen vuoden ajan kävin Tampereelta Porissa töissä. Saman kevään aikana Tielaitokselle tuli pitkään aikaan hakuun paikkoja eri puolille Suomea. Hain yhteen, ja minut valittiin, Torikka summaa. Destian Infratieto-yksikkö tuottaa infrastruktuurin suunnitteluun ja toteutukseen tarvittavia mittaus- ja tutkimuspalveluja. Yksikössä työskentelee noin 160 henkilöä. Työpäiväni muodostuu aika pitkälti tapaamisista sidosryhmien kanssa. Toinen puoli on raha-asioiden miettimistä. Matkustuspäiviä on paljon. Haastavinta tässä työssä on varmaan se, että pitäisi osata tehdä aina oikeat ratkaisut. Joka kerta se ei onnistu. Silloin on vain nostettava käsi pystyyn virheen merkiksi kuin koripallossa. Mokista on otettava opiksi. Samoja ei saa tehdä uudelleen, Jonne Torikka sanoo. Infratietoyksikön kiivain sesonki on keväästä syksyyn. Talvi kuluu seuraavaan kauteen valmistautumisessa ja uusien urakoitten hankinnassa. Kilpailu alalla on kireää. Jonne Torikka arvioi ensi vuoden tekevän vielä infrarakentamisen alalla taloudellisesti tiukkaa, mutta sen jälkeen näkyvissä olisi jo jonkinlaista helpotusta. Jääkiekkoura opetti myös mitä tarkoittaa olla yksi monien joukossa. Työelämässäkään ei voi sooloilla tai olla itsekäs, myös täällä on omat sääntönsä. Pyritään pelaamaan yhteiseen maaliin, Jonne Torikka toteaa. < 15

16 Noora Järvinen valmistui viime keväänä kartoittajaksi. 16 VIA 4/2010

17 Duuniin Destiaan Nuoret tulevat Destiaan monista eri suunnista, mutta tyyli on yhteinen. Valtaosa heistä aloittaa harjoittelijana ja kasvaa vähitellen moniosaajaksi. Teksti Marianna Salin Kuvat Susanna Kekkonen Missä viihdyn? Mihin sovin? Jo ensimmäinen kesätyö antaa opiskelijalle joitakin vastauksia näihin kysymyksiin. Samalla työnantajalle selviää, millainen työntekijä työmaalla touhuaa ja mihin tämä soveltuisi parhaiten. Päätökset jatkamisesta alalla kypsyvät seuraavina kesinä ja viimeistään opinnäytetyön äärellä. Henkilöstön kehityspäällikkö Taina Kokkarisen mukaan Destiassa pyritään määrätietoisesti kasvattamaan lupaavista harjoittelijoista sellaisia osaajia, joita yhtiö tarvitsee jatkossakin. Destiassa kaivataan etenkin rakennustekniikan insinöörejä, joita kiinnostavat infrarakentamisen työnjohtotehtävät. Työnjohtoa tarvitaan lisäksi infrahoidon kunnossapitokohteisiin Työstään innostuneet ja yhteistyökykyiset pärjäävät parhaiten. sekä pieniin rakentamiskohteisiin. Myös kaivospuolelle suuntautuneista on kysyntää, Kokkarinen kertoo. Hän korostaa, että kyse ei ole kuitenkaan siitä, että ammatillinen osaaminen pitäisi etukäteen tarkasti optimoida. Vastavalmistuneiden osaaminen on lähtökohtaisesti samalla tasolla. Silloin korostuvat monet muut asiat, Kokkarinen sanoo ja tarkentaa, että joka vuosi noin sadan harjoittelijan joukosta erottuvat ne, jotka ovat innostuneita työstään, kiinnostuneita Destian toimintatavoista ja halukkaita yhteistyöhön. Siinä vaiheessa, kun harjoittelija itse tiedostaa, mitä hän tulevaisuudeltaan haluaa, hän voi myös vaikuttaa siihen entistä paremmin. Kannattaa verkostoitua ja tutustua ihmisiin eri puolilla Destiaa. Puutarhasta maastoon Kohta vajoan. Nyt pitää taas irrottaa saapasta kaksin käsin liejusta, Noora Järvinen selostaa ojan pohjalta Hämeenlinnasta. Hän mittaa ojan korkeuseroja. Ei tämä kyllä tylsää hommaa ole. Koulussa mitattiin pellolla, jolla ei ollut mitään esteitä. Ja jos oli huono sää, oltiin sisällä, Järvinen nauraa. Hän valmistui viime keväänä kartoittajaksi ammattioppilaitoksesta, Koulutuskeskus Tavastiasta. Koulun ja työn erottaa myös lopputulos. Oli aika hienoa nähdä valmiina ne kadut, jotka olin itse mitannut paikoilleen osana mittausryhmää. Järvinen viittaa Destian projektiin, jossa opiskelijat rakensivat infraa Hämeenlinnan Härkätielle. Työt alkoivat keväällä ja loppuivat syyskuussa. Projektin päätyttyä Noora Järvistä odotti määräaikainen pesti mittaajana. Olen tykännyt työstäni tosi paljon, 24-vuotias mittaaja sanoo. Alun perin hänestä piti tulla maisemasuunnitteluun erikoistunut hortonomi, ja kesätkin kuluivat viherhoitotöissä. Kun allergia ajoi hänet pois puutarhasta, mieleen tuli maisemasuunnittelusta tuttu mittaus. Nyt työ vie hänet joka päivä maastoon, mutta luvassa on myös toimistotöitä. Alan tehdä aineistoja, kunhan saan siihen ensin koulutuksen. Täällähän käytetään eri ohjelmia kuin koulussa. Aineistoilla Noora Järvinen tarkoittaa karttoja, joihin hänen mittaustuloksensa on merkattu. Koulutuksen tarjoaa kokenut kollega. Työmaan kautta suunnittelijaksi Timo Häll suunnittelee nyt pääkaupunkiseudun katuja, mutta hän on kokeillut niiden rakentamistakin. Hän työskenteli kesän 2007 Hakamäentien rakennustyömaalla Helsingissä. Vähän jeesailin ja seurasin, kun ammattilaiset asensivat kaivoja, suodatinkankaita ja putkia. Kesän lopulla pääsin tutustumaan myös työnjohtotehtäviin, 44 VIA 4/

18 On hienoa nähdä valmiina ne kadut, joita on itse ollut suunnittelemassa. Timo Häll on kiinnostunut suunnittelusta. Simo Pietilä tekee diplomityönsä ensi vuonna. Häll kertoo. Silloin hänellä oli takanaan vuosi rakennustekniikan opintoja ammattikorkeakoulu Metropoliassa. Toisen lukuvuoden jälkeen Häll hakeutui tutulle työmaalle suoraan työnjohtotehtäviin, mutta kiinnostus suunnitteluun oli jo herännyt. Hän kertoi siitä Destian harjoitteluohjelman järjestäjille, ja sai kolmanneksi kesäksi harjoittelupaikan Helsingin katusuunnitteluyksiköstä. Sille tielle hän jäi. Seuraavaksi oli vuorossa opinnäytetyö samassa yksikössä, ja viime keväänä Timo Häll valmistui insinööriksi. Koulusta saa perustiedot, mutta aika pitkälle suunnittelun kulku ja sen yksityiskohdat on pitänyt opetella työn kautta. Pitää vain kysellä kauheasti. Häll tietää, että nuorilta työntekijöiltä odotetaan myös tuoreita näkemyksiä ja ideoita. Silloin tällöin löydän jonkin helpomman tavan käyttää ohjelmistoja ja mainitsen siitä muille, jos se helpottaisi myös heidän työtään. Se, että ammatinvalinta osui oikeaan, on 25-vuotiaalle suunnittelijalle selvää. Parasta on se, kun saa suunnitella jotain alusta loppuun ja näkee vielä kohteen valmistumisen. On kiva käydä katsomassa, kun oma suunnitelma toteutuu. Lossikyydillä Destiaan Simo Pietilä, 25, aloitti Destiassa jo 16-vuotiaana. Kesät kuluivat ensin lauttaliikenteen toimistoapulaisena ja myöhemmin lossin kuljettajana. Kun tuotantotalouden opinnot etenivät Tampereen teknillisessä yliopistossa, lautturi siirtyi kuivalle maalle: eritasoliittymien työmaille. Ensimmäisenä kesänä hän avusti työnjohtoa ja projekti-insinööriä. Kahtena seuraavana hän toimi jo itse projekti-insinöörinä. Viime keväänä Simo Pietilä törmäsi Destian nettisivuilla työpaikkailmoitukseen, jossa haettiin taloussuunnittelijaa. Hän sai paikan. Valintaan vaikutti varmasti osaltaan se, että minulla itselläni on ollut aina hirveän positiiviset kokemukset Destiassa työskentelystä, Pietilä pohtii. Hän arvelee, että myös entiset esimiehet ja työkaverit jakavat nuo kokemukset. Nyt taloussuunnittelijaa työllistää pitkälti toiminnanohjausjärjestelmä, jonka pääkäyttäjänä hän toimii suunnittelu- ja rakennusprojektien suuntaan. Tässä työssä on paljon hyötyä siitä, että olen nähnyt talon liiketoimintaa suhteellisen laajasti kesätöiden kautta. Se tuo ymmärrystä siitä, mitä projekteilla oikeasti tapahtuu. Käyttäjien toiveet ja kysymykset varmistavat, että yksikään työpäivä ei ole samanlainen. Ensi vuonna Simo Pietilää odottaa jälleen uusi urakka. Olemme sopineet, että teen ensi vuoden aikana diplomityöni työn ohessa. Kiinnostuitko? Lue lisää väylistä päästä Destiaan töihin netistä: < 18 VIA 4/2010

19 Maailma muuttuu tiepalvelumies ei Jos auto jättää tien päälle, Suomen Tiepalvelumiehet ry eli STM, löytyy yhtä läheltä kuin lähin puhelin. On löytynyt jo kohta 40 vuotta. Teksti Veli-Pekka Leskelä Kuvat Taina Värri Aina ei puhelinkaan auta ahdinkoon joutuneen autoilijan tilanteessa. Usein puhelu loppuu kesken, koska virta loppuu soittajan kännykästä. Toisinaan taas kuljettaja kyllä suunnilleen tietää, missä on, mutta hänellä on hakusessa se, mihin suuntaan hän on ajelemassa, STM:n toiminnanjohtaja Pertti Liuhta päivittelee. Hän suosittaa pitämään puhelimen täyttä varaakkua tai laturia aina mukana autossa tiukan paikan varalle. Autossa olisi aina hyvä olla myös lämmintä vaatetta, jos sää on kylmä. Etenkin saabistit lähtevät usein vähillä kamppeilla, mutta eivät vain he. Saabismi on sairautta, Heimo Hasari, 61, letkauttaa vanhan vitsin. Olemme STM:n kerhotilassa Helsingin Oulunkylässä. Tiepalvelumiesten kerho kokoontuu siellä joka keskiviikko. Suomen Tiepalvelumiehet ry on auttanut kulkijoita jo vuosikymmeniä. Nykyisellä järjestöllä on takanaan 38 vuotta, mutta 68-vuotias Liuhta aloitti jo vuonna 1961 silloisessa Autoklubissa. Mies oli saanut ajokortin vasta edellisenä vuonna. 4 VIA 4/

20 Liikenteen ohjaus on Suomen Tiepalvelun uusi toimintamuoto. Destia on kurssittanut STM:n jäsenet. Kerhohuone on Suomen Tiepalvelumiesten sydän. Siellä huuli lentää joka keskiviikko. Erkki Määttänen (takana) on kerhoisäntä, Pertti Liuhta (vas.) puheenjohtaja, oikealla Jussi Suominen. Ajoin Forssasta Pobedalla, kun ilma loppui UKK-hakkapeliitasta eli nahkakaljusta ja paikkatarpeet olivat lopussa. Kävelin koko matkan Karkkilaan ja takaisin. Kukaan ei ottanut kyytiin. Mietin, että eihän se näin voi olla! Liityin heti sen jälkeen Autoklubiin, Liuhta muistelee. Auttaminen tuo iloa Auttavainen mieli on muillakin kerhon jäsenillä: Hyvä sydän kuin Havin kynttilällä - siitä saa tyydytystä, kun saa auttaa ihmistä, Jussi Suominen, 63, toteaa. Sekä Liuhta että Suominen ovat taustaltaan taksikuskeja, mutta heillä on tuntumaa myös tiedonvälitykseen: Liuhta oli tsupparina Helsingin Sanomissa, Ilta-Sanomissa ja Lehtikuvassa, Suominen autonkuljettajana Yleisradiossa ja lehtikuvaajana Suomenmaassa. Hasari puolestaan oli aiemmin huoltomiehenä Myllypuron Teboililla. Pidin työstäni niin, että töiden jälkeenkin halusin lähteä rassaamaan - oli se niin komiaa! Mutta silloin 1970-luvun alussa pystyikin tekemään autoille jotakin tien päällä, Hasari muistuttaa. Tipparellullekin pystyi tekemään koneremontin jakoavaimella, Liuhta todistaa. 20 Nykyautojen viat löytyvät useimmiten virtalaitteista. Niitä ei voi läheskään aina korjata tien päällä. Tiepalvelumiehet järjestävät kuitenkin kuljetuksen ja voivat mahdollisuuksien mukaan myös siirtää autoa turvallisempaan paikkaan. Nykyautot ovat huoltomiehen riesa Nykyautoista eivät Tiepalvelun veteraanit löydä oikein mitään hyvää sanottavaa. Sähkölaitteiden kehitys on johtanut siihen, että sähkölaitteet itse ovat ongelmien alkusyy, eikä niille mahda tien päällä mitään. Työmme on ennaltaehkäisevää. Siirrämme auton turvalliseen paikkaan, laitamme kolmion varoittamaan ja järjestämme hinauksen. Moottoritiellä ei saisi hinata pientäkään matkaa, mutta poliisienkin mielestä kannattaa sentään hinata lähimmälle rampille, Liuhta kertoo. Vastaan on tullut niitäkin autoilijoita, jotka pysähtyvät moottoritielle, jonne ei saa pysähtyä. Kun heiltä menee kysymään, voiko olla avuksi, he vastaavat vain puhuvansa puhelimessa. Mutta ne autot: niitä ei voi välttämättä edes hinata, ellei löydy kapselia, joka kiinnitetään hinauskohtaan. Enää ei ole hinauslenkkejä, kuten joskus aiemmin oli. Akselista ei saa hinata, koska se voi vääntyä. Sitten on niitä, joilta loppuu polttoaine tien päällä. Heitäkin autetaan. Yleensä autoilijat luottavat kojelaudan ilmoitukseen, joka kertoo, kuinka kauas autolla pääsee vaikka todellisuudessa autolla ei pääse niin pitkälle. Bensaputki kun ei yllä 44 Heimo Hasarin mukaan tiepalvelumiehet puhuvat toisinaan myös autoista. Hän on huoltanut autoja myös työkseen. Hasarin suosikkiautoja voi korjata myös tien päällä, toisin kuin nykyautoja. VIA 4/2010

21 VIA 4/

22 Suomen Tiepalvelumiehet auttavat liikenteessä maksutta. Palkaksi riittää hyvä mieli. Mahdollisista osien vaihdosta peritään vain omakustannushinta. Destia on tukenut yhdistyksen toimintaa jo vuosia. Destia on lahjoittanut Suomen Tiepalvelulle myös polkuautot. Ne ovat yleisötapahtumien suuri vetonaula. Lapsetkin pääsevät ajamaan illalla, kun isät lähtevät saunaan, Jussi Suominen naurahtaa. STM:n hälytysautossa on myös perinteinen VHF-autoradio ihan kuin taannoisessa, tiepalvelumiehiä parodioivassa Team Ahma -televisiosarjassa. Se oli hyvä ohjelma, tiepalvelutyötä vuodesta 1961 harrastanut Pertti Liuhta kehuu. 22 VIA 4/2010

23 tankin pohjaan asti - putkihan imisi sieltä kaikki roskat ja kondenssiveden. Kuljettajien hyväuskoisuutta pahempi ongelma johtuu nykyaikaisesta polttoaineen syötöstä: aina ei riitä, että tankkiin kaadetaan bensaa, dieselistä puhumattakaan. Varsinkin uusissa dieseleissä on yhteispaine- tai pumppusuutinjärjestelmä, joka tarvitsee painetta. Paine katoaa, kun polttoaine käytetään loppuun. Silloin ei auta kuin tilata hinausauto ja viedä auto merkkiliikkeeseen. Neljän minuutin ilmaus maksaa 150 euroa, Liuhta kertoo. Maahantuojat haluavat huoltaa autoja itse, koska silloin siitä saa parhaan hinnan. Autojen ohjekirjatkin suosittavat lämpimästi merkkiliikettä. Maahantuojat eivät enää entiseen tapaan edes kurssita Tiepalvelun miehiä. Renkaanvaihtokaan ei aina onnistu: alumiinivanteissa on usein yksi lukkopultti, joka aukeaa vain erikoisavaimella. Sellainen on kyllä autossa, mutta maahantuojat eivät kerro missä. Liuhdan mukaan eräänkin automerkin lampun vaihto saattaa kestää tuntikausia merkkiliikkeessä irrotetaan puskuri, keularitilä, lokasuoja Itse lampun hinta on 7 euroa. Entä miten Tiepalvelumiehet kommentoivat viime vuosikymmenten haukutuinta autoa, Siperian hurttaa eli Ladaa? Sehän on erittäin hyvä auto - sille voi tehdä tien päällä vaikka mitä huoltoja, Hasari kehuu. Destia tukee Tiepalvelumiehiä Destia on tukenut Suomen Tiepalvelumiehiä jo vuodesta Tuolloin miehet koulutettiin liikenteenohjaajiksi. Liikenteen ohjauksesta onkin tullut Tiepalvelumiehille uusi, tärkeä toimintamuoto. Destia lahjoitti yhdistykselle myös pakettiauton, lämpöhaalarit ja heijastinliivit. Tiepalvelumiesten apua käytetään suurissa yleisötapahtumissa. He osallistuvat myös suurhälytysharjoituksiin. Suomessa on 84 STM:ään kuuluvaa tiepalvelumiestä. He eivät ota palveluistaan mitään maksua. Miehistä kolmisenkymmentä on pääkaupunkiseudulla. Kerholaiset toivovat, että myös nuoret innostuisivat auttamaan tien päällä liikkuvia mutta he arvelevat, että pleikkari saattaa viedä voiton vapaaehtoistyöstä. Tiepalvelumiehissä on toki mukana yksi innokas nuorempikin mies, jolla ei ole mekaanikkotaustaa. Hän vie bensaa pulaan joutuneille. Televisiovalistus takaisin Entä autojen kuljettajat, olivatko hekin ennen parempia kuin nykyään? Kyllä olivat! Silloin harjoiteltiin jäällä, mutta nyt opetellaan liikenteen joukossa. Se on väärä paikka harjoitteluun, Liuhta toteaa. Mihin vielä pitäisi liikenteessä kiinnittää huomiota? Vilkun käyttöä lisää ja kaistanvaihdot turvallisemmiksi! Ja televisioon lisää liikenneohjelmia entiseen malliin. Uskon, että nykyistä laajempi liikennekäyttäytymisestä tiedottaminen ja siihen opastaminen parantaisi liikenteen turvallisuutta, Liuhta toivoo. < < Tiepalvelumiesten jokavuotinen jouluperinne on Helsingin Seurasaaressa järjestettävän Joulupolku-tapahtuman liikenteen -- ohjaaminen. < Joulun aikaan Tiepalvelumiehet näkyvät myös 22. päivä joulukuuta alkavassa operaatio Joulupukissa: vapaaehtoiset auttajat ovat erityisvalmiudessa aina loppiaiseen saakka. < Jouluaattona helsinkiläiset saavat Tiepalvelumiehiltä apua myös Helsingin Pitäjän kirkolla, missä liikennettä ohjataan kello 16 saakka. VIA 4/

24 Destia suojaa pohjavesiä Hämeenlinnassa Keväällä 2010 alkaneet rakennustyöt tähtäävät Hattelmalanharjun pohjavesialueen ja Kylmälahden vedenottamon suojaamiseen. Hankkeen ensimmäinen vaihe on päättynyt. Teksti Ari Rytsy Kuvitus Petri Rotsten Destia toteutti Hattelmalan eritasoliittymän ympäristöön keskittyvässä urakassa pohjavesisuojausta pääosin valtatien 10 ja maantien 130 alueilla sekä valtatien 3 rampeilla. Samassa yhteydessä valtatien 10 turvallisuus paranee, koska ajoratojen väleihin sekä siltapilarien eteen on rakennettu lisää kaiteita. Suojaustoimenpiteet toteutettiin vaativana kloridisuojauksena, mikä tarkoittaa bentoniittimaton ja muovikalvon asentamista tien luiskiin. Vettä ja muita nesteitä läpäisemätön kerros estää tiestön talvihoidossa syntyvän suolaveden sekä mahdollisissa onnettomuustapauksissa maastoon pääsevien kemikaalien tai öljyn siirtymisen pohjaveteen. Hattelmalassa on tehty pohjavesisuojausta jo 1990-luvulla. Tuohon aikaan suojauksessa käytettiin yleensä savea, silttiä sekä erilaisia geosynteettejä, jotka eivät estä tiesuolan imeytymistä. Vanha suojakerros on kuitenkin tarjonnut turvan kemikaaleja ja öljyä vastaan, kertoo Destia Oy:n geosuunnittelun vanhempi konsultti Jorma Immonen. Nykyiseen hankkeeseen ryhdyttiin pohjaveden kohonneiden suolapitoisuuksien vuoksi, joka ei sinällään ole suuri ongelma. Suomen vesivarannot ovat EU-kriteereiden valossa varsin vähäsuolaisia. Joskus suojausten rakentaminen ei näytä toimivan, koska veden suolapitoisuus ei laske. Tuolloin pohjaveden havaintoputki tai jopa vedenottamo on saatettu sijoittaa sellaiseen paikkaan, missä suolapitoisuus on kohonnut ajan myötä huomattavan korkeaksi ja laimeneminen on hidasta. Kaiteista lisäturvaa Kunnossapidon pohjavesihaitat ovat varsin kohtuullisia, mutta tilanne on toinen kemikaalien ja muiden haitallisten aineiden kohdalla. Onnettomuussuojaus on tarkoitettu sellaisten tilanteiden varalle, joissa kolarin tai tieltä suistumisen seurauksena ajoneuvon polttoainesäiliöstä vapautuu ympäristöön suuria määriä bensaa tai dieselöljyä. Oma lukunsa ovat haitallisia aineita kuljettavat säi- 24

25 liöautot, joiden kohdalla pohjavesiriskit moninkertaistuvat. Luiskasuojausten ja tiepäällysteen ohella pohjavettä turvataan kaiteilla ja liikenneympäristön pehmentämisellä. Niiden tarkoituksena on estää onnettomuustilanteessa säiliön täydellinen hajoaminen, Jorma Immonen täsmentää. Pohjavesisuojaukselle on asetettu tarkat kriteerit, jotka vaihtelevat suojaustarpeen mukaan. Esimerkiksi haitallisten aineiden suojauksen pitävyydelle on asetettu tietty aikaraja. Sillä taataan pelastusyksiköille riittävästi aikaa kemikaalien talteenottamiseen tiivisteen päältä. Pohjaveden suojaus perustuu lailla vahvistettuun pohjavesien pilaamiskieltoon. Tarkempia määrityksiä tekevät paikalliset viranomaiset sekä veden hankkija. Suojauksen suunnittelu tehdään kaikissa tapauksissa Liikenneviraston antaman ohjeen perusteella. Siinä pohjavesialueella sijaitseville tieosuuksille on määritetty tietty pisteytys, johon vaikuttavat mm. liikennemäärät, talvikunnossapidossa käytettävän tiesuolan määrä sekä vaarallisten aineiden kuljetukset, Immonen listaa. Älyjärjestelmistä apu? Teknisesti pohjavesisuojaus perustuu geohydrologiaan. Suunnittelun lähtökohtana on, että valuva vesi tai muu neste otetaan Tulevaisuudessa suojaukseen saatetaan käyttää älyjärjestelmiä. talteen ja johdetaan hallitusti toivottuun paikkaan. Esimerkiksi vaarattomat suolavedet ohjataan poikkeuksetta pintavesiin, joissa ne laimentuvat itsestään. Suojausjärjestelmä on helpompi rakentaa neitseelliseen maaperään. Silloin ei tarvitse murehtia rakennusvaiheen liikenteestä eikä olemassa olevista rakenteista, Jorma Immonen kertoo. Normaalin luiskasuojauksen lisäksi käytetään aiempaa useammin kuivatusjärjestelmän osana myös sadevesiviemäröintiä, joka vähentää imeytymisen riskiä ja helpottaa nesteen ohjaamista pois pohjavesialueelta. Kyseinen menetelmä on luotettava, mutta perinteistä suojaamista kalliimpi. Tulevaisuudessa pohjavesien suojaamisessa saatetaan käyttää entistä enemmän älyjärjestelmiä, jotka pohjautuvat määritettyjä pitoisuuksia seuraavaan anturitekniikkaan. Tällainen järjestelmä voi haitallisen aineen havaitessaan pysäyttää automaattisesti esimerkiksi pumppaamon tai sulkea kuivatusjärjestelmän ja käynnistää haitallisen nesteen talteenoton. Sadevesiviemärit hyötykäyttöön Hattelmalan urakoinnin haasteiksi osoittautuivat olemassa olevat siltarakenteet, jyrkät luiskat sekä tilanpuute, joka on tehnyt työstä teknisesti hankalaa. Alueella on myös paljon kuivatuksen pakkopisteitä, joita ei voi siirtää muualle. Luiskien loiventamiseen olisi tarvittu valtavat maamassat, joten katsoimme järkevämmäksi rakentaa alueelle poikkeavia suojaratkaisuja, sanoo Immonen. Viime kesän helteiden aikaan Hattelmalassa viimeisteltiin ahkerasti uusia sadevesiviemäreitä sekä aloiteltiin reunakivetysten ja kaiteiden tekemistä. Viemäröinnissä hyödynnettiin soveltuvin osin alueen vanhoja kuivatusrakenteita. Sään puolesta suojaustyöt ajoittuivat mainiosti, sillä bentoniittimatto on helpompi asentaa sateettomalla ilmalla. Kyseinen materiaali kestää jonkin verran kosteutta, mutta kovina sadepäivinä maton levitys ei onnistu, kertoo työmaapäällikkö Martti Kuikka Destian Infrarakentamisen Länsi-Suomen palveluyksiköstä. Suojaustöiden tekeminen käytössä olevilla tieosuuksilla edellytti Hattelmalassa liikennejärjestelyjä ja alennettuja nopeusrajoituksia. Kesäliikenne lisäsi työturvallisuuden merkitystä sekä työn oikeaa ajoittamista. Kaistojen sulkemiset on keskitetty ruuhka-aikojen ulkopuolelle. Esimerkiksi perjantai-iltapäivisin emme tehneet liikennettä haittaavia töitä. Sen sijaan aamuisin töitä on tehty niin paljon kuin mahdollista, Martti Kuikka kertoo. 25