Sampsa löysi oman alansa. International Summer School. Environmental Engineering. Vanhustyöstä valmistuu geronomiksi.

Transkriptio

1 SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUN OSAAMISUUTISET SATAKUNTA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES NEWS International Summer School Kesäopiskelijat 6 Environmental Engineering Tekniikan uusi koulutusohjelma 10 Vanhustyöstä valmistuu geronomiksi Geronom Working with elderly people 12 Sampsa löysi oman alansa Entreprenuer student of the year

2 3 09 Sisällysluettelo Index 4 SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUN OSAAMISUUTISET SATAKUNTA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES NEWS Pääkirjoitus Editorial Sampsa löysi oman alansa Sampsa awarded as the best entrepreneur student of the year 6 International Summer School: Technology case reveals the unseen Kesäopiskelijat edistävät kansainvälistä yhteistyötä New Generations Networking Sami Javanaisen insinööriura alkoi Dubaista Flying start in Dubai Environmental Engineering a degree programme focusing on environmental issues will commence at SAMK in the autumn of 2010 Geronomi tuo ikääntyvän ihmisen elämään laatua Geronom bring quality to elderly people s lives 14 Kalligrafia vei mennessään Ulla completed her Bachelor s Degree at age 60-plus 16 Syvällistä oppimista kasvuryhmissä In-depth learning in growth groups Alle kouluikäisten liikuntaa tutkittu yllättävän vähän Public health nurses as physical activity promoters in Finnish child health clinics Uutisia News 16

3 Työ tekijäänsä kiidättää TEKSti TEXT: Päätoimittaja Editor in Chief Hanna Isoaho Työ tekijäänsä kiittää, sanotaan. Tänä päivänä tekijäänsä kiittää ja kiidättää myös työelämälähtöisellä korkeakoulutuksella hankittu ammattitaito. Tältä ajatukselta ei voi välttyä, kun lukee tähän lehteen kirjoitettuja artikkeleita. Nuori lvi-alan yrittäjä Sampsa on vahvasti valinnut tekemisen tien ja työllistää samalla toisia nuoria. Maailmalle lennähtänyt nuori tietoliikennealan insinööri kiittelee, että on kouluaikana saanut harjoitella oikeissa olosuhteissa, nyt siitä on paljon hyötyä. Työ kiidättää tekijäänsä hohdokkaista kohteista toiseen, mutta mies jaksaa muistaa myös juuriaan. Huonommin ei mene varttuneemmallakaan sukupolvella, sillä missä iässä tahansa on mahdollisuus vaihtaa ammattia, jos niin haluaa. Ja yhä useammat haluavat. Miksi kärvistellä tehtävissä, joista ei enää pidä, jos on mahdollisuus uudistua ja käyttää kouluttajien, erityisesti SAMKin tarjoamat tilaisuudet hyväkseen. Marja lähti viisikymppisenä opiskelemaan SAMKin aikuiskoulutuksen uutuutta, geronomitutkinoa. Vanhustyöhön tarvitaan tekijöitä, eikä siinä elämänkokemus haittaa. Kaikki aiemmin hankittu tieto ja taito on kokonaispaketissa pelkkää plussaa. Elämänsä valttikortit voi löytää vielä kuusikymppisenäkin. Ulla koulutti itseään pitkäjänteisesti kalligrafian jalolla saralla ja suoritti päälle päätteeksi kuvataiteilijan tutkinnon, kun tämä mahdollisuus avautui SAMKin uuden kalligrafiaan suuntautuvan koulutusohjelman myötä (joka muuten on ainoa laatuaan Pohjoismaissa). Kannattaa seurata, mitä SAMK tarjoaa, sillä sitä kautta saattaa avautua omalle elämälle uusi suunta. Uusia ovia voivat avata esimerkiksi kokonaan englanninkieliset koulutusohjelmat, jotka ovat tulevat yhteishakuun tammikuussa Only the sky IS the limit Further education may open totally new doors to each one of us, no matter what the age or background. When reading the stories published in this magazine, you can well say that only the sky s the limit. You can make your wildest dreams come true, whether in your twenties or sixties. Also SAMK offers a wide range of diverse degree and continuing education programmes. As brand-new ones it can be mentioned degree programmes only in English, with joint application starting in January 2010 stay tuned. SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUN OSAAMISUUTISET SATAKUNTA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES NEWS JulKaiSIJA publisher Satakunnan ammattikorkeakoulu Satakunta University of Applied Sciences Tiedepuisto 3, Pori puh./tel (0) fax (0) PÄÄtoimittaJA Editor in ChiEF Hanna Isoaho toimituskunta EditorS Eeva-Leena Forma Anna-Maria Moisio Anna-Liisa Montonen Inna Saarinen Elina Viitanen Katri Väkiparta KÄÄnnöKSEt Translations Arja Liikala Jarmo Nousiainen Katja Ranta-Aho taitto layout Heidi Valtonen / Vida Design KannEN KUVA COVER photo Jussi Partanen painopaikka print Painorauma Oy painos CirCulation kpl SÄHKöpoStit etunimi.sukunimi@samk.fi firstname.surname@samk.fi SEuraaVA AGora ilmestyy FOLLOWinG AGora Will BE published joulukuussa/in December OSoittEEnmuutoKSET, LEhtitilauKSET, palautteet ChanGES of address, SUBSCriptionS, FEEDBACK: agora@samk.fi ISSN X

4 Haluan näprätä kaikenlaista käsillä. Sampsa löysi oman alansa TEKSti TEXT: Eeva-Liisa Vallin KUVat PHOTOS: Jussi Partanen Sampsa löysi oman alansa Töitä aamuseitsemästä iltamyöhään. Vain yksi vapaapäivä viikossa. Opiskelua ilman juhlintaa. Kuka 23-vuotias poika sellaiseen ryhtyisi. 3 4 autoa. Kolme työntekijää. Aika hyvät ansiot. Oma päätäntävalta töistä, vapaista ja opinnoista. Kuulostaa paremmalta eikö totta. Tuo on lvi-alan insinööriopiskelijayrittäjä Sampsa Mäki-Arvelan, 23, elämää, joka ei sovi kenellekään laiskanpulskealle. 4

5 Sampsa Mäki-Arvela on kotoisin Laitilasta, jossa hänen vanhemmillaan on maatilayritys. Kyllä siellä maatöissä tulee vieläkin oltua, aina kun tarvitaan ja aikaa on, Sampsa sanoo. Oma lvi-alan yritys hänellä on ollut kolmisen vuotta. Saman ajan ovat yrittäjinä toimineet myös kaksoisveli yhdessä vanhemman veljen kanssa. Heillä on maarakennusalan yritys. Sampsan yritteliäisyyden ovat huomanneet myös Satakunnan ammattikorkeakoulun mentorit, jotka valitsivat hänet vuoden 2009 kiihdyttämöyrittäjäksi. Mentoreitten valintaperusteluissa todetaan, että nuoresta iästään huolimatta Sampsa Mäki-Arvela on insinööriopintojensa ohella onnistunut jo kolmen vuoden ajan toimimaan lvi-alan yrittäjänä ja tarjoamaan töitä myös opiskelutovereilleen. Hän on kehittänyt ja kasvattanut yritystoimintaansa esimerkillisesti toiminimestä osakeyhtiöksi. Mäki-Arvela on tuonut liiketoimintaan mukaan ensin kumppanin ja sen jälkeen palkannut harjoittelijoita sekä kaiken aikaa etsinyt aktiivisesti uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Tällä hetkellä Sampsan yritys, Lännen Talotekniikka Oy, työllistää täyspäiväisesti 2 3 henkilöä ja yrityksen autot liikkuvat asiakkaiden luona Porissa, Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa. Yritys tekee monipuolisesti lvi-alan töitä, esimerkiksi kotitalouksien uudis- ja saneerauskohteita ja teollisuuden tarvitsemia lvi-alan töitä. KäSILLä TEKEMINEN KIINNOSTAA Kävin ensin ammattikoulun Raumalla, jonne kuljin päivittäin Laitilasta. Sen jälkeen pyrin opiskelemaan Poriin ja muutin Ulvilaan. Toki kävin Laitilan lukiota vuoden, mutta totesin, että se ei ole mun juttu ollenkaan, haluan näprätä kaikenlaista käsillä. Ammattikoulussa lvi-ala tuntui kiinnostavalta ja sitä se on ollutkin, vaikka päiville tulee pituutta. Normaalina päivänä menen ensin aamulla töihin siinä seitsemän aikoina, sitten SAMKiin luennoille ja takaisin töihin iltapäivällä kahden maissa ja siitä sitten työt jatkuvat aina asti. Töitä on usein lauantaisinkin, mutta sunnuntain pidän vapaata. Tuolloin monta kertaa tulee tehtyä kyllä töihin liittyviä paperihommia ja opettajien antamia tehtäviä. Sampsa Mäki-Arvelan työpäivät alkavat aikaisin aamulla ja venyvät iltamyöhään. Se ei haittaa yhtään, sillä työ on mielenkiintoista ja vaihtelevaa. Lvi-töitä on riittänyt mukavasti, on esimerkiksi rivitalojen saneeraustöitä ja maalämmitysten asennuksia eri puolille Satakuntaa ja Pirkanmaalle. On tosi mukavaa, kun työt ja työkohteet vaihtelevat. Mäki-Arvelan mukaan onneksi lama ei ole näkynyt hänen yrityksensä tilauskannassa, päinvastoin töitä on entistä enemmän, mutta ehkä laman seurauksena joskus on saanut odotella hetken laskujen maksua. KESKUSTELUT HENKIREIKä Sampsa Mäki-Arvela pitää arvokkaan luottamuksellisia keskusteluja muiden oman alan yrittäjien kanssa. Varsinkin nuorilla yrittäjillä on samoja ongelmia ja kysymyksiä, joihin monasti yhdessä pohtien löytyy hyviä ratkaisuja. Olen minä yrittäjien jäsen, mutta siellä pyörii vanhempaa porukkaa ja vähän tuntuu siltä, että tällainen 23-vuotias on vähän outo siinä joukossa. Kun Sampsalta kysyy mistä hän haaveilee yllättää vastaus. Haaveena on Lappiin muutto, omaan kelohonkamökkiin kauas pilekeskuksista. Olen kavereitten kanssa käynyt monasti vaeltelemassa eri puolilla Lappia. Aika monella yrittäjällä on mökki Lapissa, joten toteutumattomasta unelmasta ei ole kyse. Satakunnan ammattikorkeakoulun yrityskiihdyttämötoiminta on yli kymmenessä vuodessa monipuolistunut ja löytänyt selkeän paikan ja muodon kaikkien toimialojen opinnoissa, toteaa yrityskiihdyttämöneuvoston puheenjohtaja, vararehtori Matti Lähdeniemi. Hänen mukaansa esimerkiksi kansainvälisyys yhteistyökumppaneineen on lisääntynyt. SampSA awarded AS the best entrepreneur student of the year SAMK s Enterprise Accelerator gives annually an award for successful entrepreneurship to one student. This year the award was given to Sampsa Mäki-Arvela, a 23-year-old HVAC student. In addition to his studies, Sampsa has worked as a HVAC entrepreneur for three years already. What s more, he has managed to employ some of his fellow students. Sampsa has developed and enlarged his enterprise from a one-man business into a corporation in a praiseworthy way. Today his enterprise Lännen Talotekniikka Oy employs 2 3 full-time workers. The scale of the enterprise is quite wide, covering for instance HVAC tasks for new houses, buildings to be renovated as well as several industrial branches. This assiduous young entrepreneur has no problems to spend his leisure hours because also studies require part of his time. Only Sundays are free days for Sampsa. The current recession is not visible in Sampsa s business; on the contrary, there are more and more assignments waiting for him and his employees. YRITYSKIIhDYTTämö YLI KYMMENVUOTIAS Myös mentoreitten määrää on lisätty viime vuosina. Yrityskiihdyttämö on tänä päivänä ammattikorkeakoulumme tärkeimpiä painopistealueita ja siksi yritämme kaiken aikaa kehittää uusia keinoja, joiden avulla opinnot ja yrittäjyys saataisiin entistä paremmin sovitettua yhteen. 5

6 International Summer School: Technology case reveals the unseen TEKSti TEXT: Ann-Christine Wahl KUVat PHOTOS: Ann-Christine Wahl & Wade Hutson This year the International Summer School was held for the second time. it is the shared effort of Satakunta University of Applied Sciences and Rovaniemi University of Applied Sciences. students from all over the world gather for one month to study and experience Finland. First two weeks of the Summer school are held in Pori. The students have three cases of which to choose from: business, technology, health care and social services. For this time around the teacher of the technology case, Mirka Leino, had decided to simplify things. It is challenging, that most of the students have no background knowledge. That s why this time the two first lessons were devoted to what machine vision is and how to design machine vision applications. The technology case consists of machine vision applications and 3D virtual reality environments for the use of welfare. In Pori the students concentrate especially on non-visible solutions. Leino finds this good because the subject isn t taught elsewhere. 6

7 At the technology case lessons the students also train the use of the machine vision machines. In the middle Mirka Leino showing example. Students Andrew Schmid and Alexander Oldenburg have liked the lightness of the summer nights in Finland. In the technology case lessons one could also see a familiar facefrom before, Wade Hutson from Southeast Missouri University. Last year he came as a student but this year returned as a trainee. Marina Wikman (Summer school coordinator) asked if I would be available for the next Summer school and I was, so here I am, says Hutson. Hutson has been helping at the office, teachers with lessons and students with whatever they need. The experience has been different but just as positive as last time. RENDEzVOUS OF CULTURES At the technology case lessons the variety of cultures is clearly visible: Americans, Spanish, Dutch, Belgian and a few French. Alexander Oldenburg from Saxion University of Applied Sciences spent the spring as an exchange student in Pori and seized the opportunity to prolong his stay in Finland. Surfing at Yyteri Beach was among the many things that the students got to try. I m studying business and wanted to see something completely different. Also, for Andrew Schmid from Cape Girardeau Missouri, the technology case wasn t really a familiar area. Nevertheless he thinks that knowing about machine vision can be useful in any field. Both agree, that the diversity of the students is taken well in notion at lessons. They have been able to keep up with the teaching even without a prior knowledge of the field. The technology case lessons consist of theory and practise. The case itself included a visit to a local saw mill. Of course, Summer school is not all about studying. There are a lot of free time activities, like trips to St.Petersburg and Yyteri Beach, just to name a few. This is my first time out of US, so this is a real cultural experience for me! I m especially looking forward to the Lappland trek, Schmid tells enthusiastically. KESäOPISKELIjAT EDISTävät KANSAINVäLISTä yhteistyötä International Summer School, joka järjestettiin nyt toista kertaa, on Satakunnan ja Rovaniemen ammattikorkeakoulujen yhteishanke. Summer Schoolin alkuperäinen tavoite oli parantaa suomalaisten ja yhdysvaltalaisten korkeakoulujen yhteistyötä. Yhdysvaltojen lisäksi Summer School kerää opiskelijoita Euroopasta ja Suomesta. Opetustarjonnassa tulevat edustetuiksi SAMKin kaikki toimialat. Opiskelijat voivat valita joko liiketoiminnan, teknologian tai sosiaali- ja terveysalan opintokokonaisuuden. Lisäksi valittavissa on kaikille yhteisiä lisäkursseja. Kuukauden intensiiviopintojen aikana, joista kaksi ensimmäistä viikkoa toteutetaan Porissa, kesäopiskelijat oppivat paljon uutta alastaan ja pääsevät samalla tutustumaan uuteen kulttuuriin monenlaisten aktiviteettien muodossa. TEKNOLOgIAN OPINTOKOKONAISUUS PALJASTAA näkymättömän International Summer Schoolin teknologian opintokokonaisuus koostui konenäön sovelluksista ja 3D virtuaaliympäristön käyttämisestä hoitotyöhön. Pieniä muutoksia oli kokonaisuudessa kuitenkin tapahtunut edellisvuodesta. Opettaja-tutkija Mirka Leino oli päättänyt yksinkertaistaa asioita. Haastavaa on, että suurella osalla opiskelijoista ei ole pohjaa konenäöstä. Siksi nyt kahdella ensimmäisellä tunnilla käydään läpi konenäön perusteita ja mitä pitää ottaa huomioon konenäön sovelluksia toteuttaessa. Summer School sisältää myös paljon vapaa-ajan aktiviteetteja, kuten retken Pietariin ja Yyteriin. Tämä on ensimmäinen kertani poissa Yhdysvalloista, todellinen kulttuurikokemus siis! Odotan erityisesti Lapin vaellusta, kertoi Andrew Schmid Cape Girardeau Missourista. 7

8 Of the threesome Chris Twombly, William Wardlaw and Chris Mrozinski, Mrozinski was the only one who hadn t been in Europe before. New Generations Networking TEKSti TEXT: Ann-Christine Wahl KUVat PHOTOS: Ann-Christine Wahl & William Wardlaw Hidden deep in Satakunta University of Applied Sciences campus in Pori, is a mysterious room full of humming and high cabinets. This is ngn (New Generations Network) laboratory. Here the future of the smart phone technology and tele- and mobile networks is developed. The NGN laboratory is the learning and development environment for the information technology students. Laboratory is also used for jobs ordered by enterprises. This year an American telecommunications enterprise ComSource Inc. brought for the fourth time its engineers to study the basics of mobile phone technology at SAMK. William Wardlaw, Chris Twombly and Chris Mrozinski took the training as an adventure. I only knew that the capital of Finland was Helsinki and that s it. Of course we could have declined from this, but for me it sounded good and I have enjoyed so far, Wardlaw tells. Also the lecturer Juha Aromaa is satisfied with the training and its results. Our client values the training given in Pori. We have succeeded taking the students far in the GSM and 3G techniques which gives them a chance to continue deepening their knowing independently. NGN = new Generation networks, uuden sukupolven VErkot OVERSEAS COLLAbORATINg ComSource Inc. has done co-operation with SAMK since SAMK has also a trainee program with the company. The training in Pori consists of six weeks basic course in Finland and one week specialized course in US. Very central are the trainings in the NGN laboratory. There students adapt the learned in to practice, Aromaa says. For the students the training has been both educative and busy. We have been learning so much and have a lot of free time activities. One weekend we went to Stockholm for example, Mrozinski recounts. Especially interesting for the threesome was the first home game of Pesäkarhut. American and Finnish baseball differs from each other as distinctively as the people. We stand out from Finnish. We are louder and maybe more talkative. In general Finnish are kind and really law-abiding. When the traffic lights change to red, everybody stops! Twobly marvels. APPRECIATION AS a SOUVENIR The main goal of the laboratory is not only to train skilled employees for the field but also to bring the international know-how to the county. This has materialized as a co-operation with national and international enterprises such as ComSource Inc. In addition to the new learned skills from the NGN laboratory, the three Americans are also going to take home some appreciation with them. We thought that the depression at home was bad but here it s really expensive, Wardlaw says. Working bus system was nice too. Here the busses are not 12 hours late, like sometimes at home, Mrozinski adds smiling. 8

9 NGN-laboratorio oppimisympäristönä on ensiluokkainen näköalapaikka tietotekniikan alan opiskelijoille, sanoo Sami Javanainen. Flying start in DubAI Insinööriura alkoi Dubaista Sami Javanainen graduated from the degree programme in telecommunications technology at Satakunta University of Applied Sciences in the spring of His career made a flying start as he, right after graduation, received an invitation for a job interview in Dubai. He had become acquainted with the company during the practical training period included in his degree studies. The practical training turned out to be an experience which opened new, interesting doors. Within the first five months, Sami has travelled on business to Shanghai, Panama City and the island of St. Martin in the Caribbean. TEKSti TEXT: Eeva-Leena Forma KUVat PHOTOS: Ian Charpentier Sami Javanainen valmistui tietoliikennetekniikan alalta insinööriksi (amk) keväällä Työura sai lentävän lähdön, kun heti valmistumisen jälkeen tuli sähköpostissa kutsu työhaastatteluun Dubaihin. Yritys oli tuttu opintoihin liittyneeltä harjoittelujaksolta. Javanainen regards his New Generation Laboratory studies at SAMK as particularly important and says now that the students should be able to use the offered courses in this field in an optimal way. He also wishes that opportunities for international practical training would be used by as many students as possible. Sysäyksen ulkomaanharjoitteluun Sami sai opettajaltaan Juha Aromaalta, jonka panosta opintojen vauhdittajana ja tietyllä tapaa suunnannäyttäjänä koulutuksessa Sami kertoo arvostavansa. Tällä hetkellä Javanainen työskentelee Venezuelassa Unitelco C.A:ssa, jonne hän suoritti myös työharjoitteluaan tietoliikennealalta. Työ on liikkuvaa projektityötä. Kesällä Suomessa lomaillut Sami kertoo odottavansa seuraavaa projektikomennusta, joka voi viedä jälleen melkein mihin tahansa maailmassa. Viiden ensimmäisen kuukauden aikana on tullut matkustettua työn mukana Shanghaissa, Panama Cityssä ja Karibian saariin kuuluvalla St. Martinin saarella. Työt ovat olleet erilaisia tietoliikenne- ja mobiiliverkkoalan projektitöitä Unitelcon asiakasyrityksille. Kansainväliset projektiryhmät kootaan aina uudelleen työkohteen mukaan. TyöKULTTUURIKIN ON OPITTAVA UUDELLEEN Samin työympäristössä työkulttuuri on enimmäkseen latinalaista, minkä vuoksi joihinkin asioihin on pitänyt sopeutua uudelleen. Suomalaiseen ja eurooppalaiseen aikatauluja ja osaamista painottavaan työkulttuuriin ei ole välttämättä totuttu ja projekteihin onkin ollut mentävä tietyllä tavalla nöyrällä asenteella. Asiat on opittava hoitamaan yhteisesti hyväksi koettavalla tavalla, silloin saattavat aikataulut pettää, mutta työ tulee kuitenkin hoidetuksi. Suomalainen hyvä koulutus ja erityisen hyvät lähtökohdat tarjonnut tietoliikennealan koulutus Porissa on antanut erinomaisen pohjan käytännön työhön. OPINNOISTA KAIKKI IRTI Tietotekniikka-alan opintoihin Sami lähti lukiopohjalta. Opintojen alkuvaiheessa ei vielä osannut nähdä kaikkia koulutuksen tarjoamia mahdollisuuksia, vasta työharjoitteluun liittyvät kokemukset ulkomailla avasivat silmät uudella tavalla arvostamaan SAMKin tarjoamaa oppimisympäristöä. Nyt työelämäkokemuksen jälkeen, arvostus on vain kasvanut. Sami Javanainen kokee NGN-laboratorioopinnot erityisen tärkeäksi ja toteaa nyt, että niistä opinnoista pitäisi jo opiskeluaikana osata ottaa kaikki mahdollinen irti. Paljon on itsestään kiinni, miten opintoja voi hyödyntää oman ammattitaidon kehittämisessä. Teoreettisiltakin joskus tuntuvat opinnot tarjosivat erinomaisen pohjan käytännön työhön. 9

10 Environmental Engineering a degree programme focusing on ENVIRONMENTAL issues will commence AT SAMK in the autumn of 2010 TEKSti TEXT: Eeva-Leena Forma KUVat PHOTOS: Ann-Christine Wahl & Futureimagebank The English-language degree programme in Environmental Engineering leads to the Bachelor of Engineering degree. The period for submitting applications for education commencing in the autumn of 2010 will be from 11 January to 12 February 2010 as part of the joint application procedure for foreign-language degree programmes offered by the Finnish universities of applied sciences. 10 The English-language degree programme in Environmental Engineering leads to the Bachelor of Engineering degree. The period for submitting applications for education commencing in the autumn of 2010 will be from 11 January to 12 February 2010 as part of the joint application procedure for foreign-language degree programmes offered by the Finnish universities of applied sciences. Upper secondary qualification is a prerequisite for admission. In addition to Finland, students will be mainly recruited from other European countries and from Asia. There will be 25 entrant places, of which half are reserved for Finns and the other half for international students. The degree programme will be marketed at training fairs in Europe and Asia. Priority areas within the degree programme will be Environmental Management, Energy Production and Advanced Energy Technologies. The aim is to provide the students with expert skills in environmental engineering so that they are capable of incorporating the The energyoriented Satakunta region also focuses on education and employment in the environmental and energy SECtor. requirements of sustainable development and the environmental friendliness of the process into the planning of industrial processes and energy production. In this degree programme, environmental engineering includes energy production, which supports the comprehensive development of environmental engineering. Studies of energy production also comprise more advanced energy systems, such as the use of nuclear, solar, bio and geo energy technologies for the purpose of either replacing or supplementing existing energy production technologies based on fossil fuels. In the future, one of the greatest challenges consists in the preservation and development of our society which utilises energy and environmental technologies comprehensively, without destroying our environment. The magnitude of this challenge is described by Suvi Karirinne, DTech, Degree Programme Coordinator, as follows: In the future, societies and their various processes will not be able to operate in the same way as they have done so far. To illustrate the situation, it could be said that we currently produce 32 pallets of waste in order to produce one pallet of commodities; so, our industrial processes must be more efficient in the use of material and energy. Moreover, greater emphasis must be placed on the energy production required by the industrial processes. In the world, there are several large economies with rising levels of development, such as China, India and the countries of South America. As regards energy economics, Russia and the USA also play a major role. All of these countries produce their energy mainly with technologies based on fossil fuels. Because fossil fuels will come to an end in due course, we must considerably enhance the research and development of substitute technologies. We Finns have no reason for bragging because our carbon footprint per inhabitant is among the biggest in the world. Although we are strongly committed to using nuclear energy free from greenhouse gas emissions, it is not

11 The development of future energy and environmental technologies on the global level, as well as in Finland, requires new designs and development of processes, so that we can say that society is operating and developing in an environmentally sustainable manner. Sustainable development is manifested throughout the degree programme in Environmental Engineering, Karirinne notes. SAMK wants to play a role in the resolution of the challenges of the future and to provide the students with the knowledge and skills required for meeting these challenges. Here in the Satakunta region we operate in the heart of energy production. Where else would this kind of education be more justified than here? Suvi Karirinne points out. engineering at SAMK. Hopefully, the opportunities related to renewable sources of energy can be seen also in a wider context in Finland. I do hope that the government would more efficiently contribute to the formation of an internal market for technologies based on renewable sources of energy and to the business operations created thereby, by way of enabling the installation and use of energy systems based on these sources of energy for individual consumers and not just for energy companies in a centralised manner, Suvi Karirinne concludes. the final solution to the increasing global need for energy. The current energy production is based on the dissociation reaction of the atomic nucleus, i.e. on fission, where enriched uranium is used as fuel. The verified uranium resources of the world are expected to come to an end within 60 years. Another nuclear reaction suitable for energy production is fusion, hailed as being free from radioactive waste. Its applications for energy production have been studied since the 1950s. So far, there have been no major breakthroughs. Researchers still forecast that fusion energy will be used for energy production in 50 years time. Some kind of basic energy production must be secured in the future too. It is desirable that the development of fast-breeder reactors will continue, Karirinne says. This reactor type produces more new fissile nuclear fuel, e.g. with plutonium nuclides, than is required for maintaining the chain reaction. EDUCATION FOR THE DEMANDINg NEEDS OF WORKINg LIFE Suvi Karirinne believes that the employers value education thanks to which the graduates are capable of applying principles of sustainable development in their work and are aware of the application and possible uses of the newest energy technologies. In accordance with the Kyoto Agreement, Finland is committed to reducing greenhouse gas emissions and increasing the share of renewable sources of energy by 20 per cent by Furthermore, the market for technologies based on renewable sources of energy is on the rise owing to the increased environmental consciousness and the concluded climate agreements. Solar energy production is increasing annually as much as 40 per cent. All these factors imply better business opportunities for companies which operate either directly or indirectly on the market for new, advanced energy technologies. Naturally this brings better employment opportunities for graduates from the degree programme in environmental Koulutusohjelmajohtaja Suvi Karirinne YMPäRISTöKYSYMYKSIIN PUREUTUVA KOULUTUSOhjELMA ALKAA SYKSYLLä 2010 Englanninkielinen Environmental Engineering -koulutusohjelma on insinööri AMK -tutkintoon johtava koulutus. Hakuaika syksyllä 2010 alkavaan koulutukseen on ammattikorkeakoulujen vieraskielisten koulutusohjelmien haun yhteydessä. Lisätietoja koulutusohjelmasta / Further information: 11

12 Geronomi tuo ikääntyvän ihmisen elämään laatua Vanhustyön koulutusohjelma alkoi SAMKissa TEKSti TEXT: Anna-Liisa Montonen KUVat PHOTOS: Anna-Liisa Montonen & Futureimagebank Suomi ikääntyy koko ajan, jokainen tietää sen, aloittaa vanhustyön koulutusohjelmavastaava Anne Kivenmaa kysyessäni miksi vanhustyön koulutusohjelma perustettiin Satakunnan ammattikorkeakouluun. Hän myös toteaa, että kyseistä koulutusohjelmaa ei ole tarjolla tällä seudulla. Lähin vastaava, mutta nuorisoasteelle suunnattu, järjestetään Seinäjoella. Nykyisillä samkin sosiaali- ja terveysalan opintojaksoilla perehdytään kyllä vanhustyöhön, mutta ei siinä laajuudessa kuin nyt alkaneessa. 12 Kolmisenkymmentä vuotta vanhusten parissa työskennellyt noormarkkulainen Marja Västilä on yksi koulutusohjelmaan hyväksytyistä opiskelijoista. Hiukan yli viisikymppinen, viimeksi yksityisen palvelutalon johtajana toiminut Marja jäi hetki sitten työttömäksi organisaatiouudistuksen myötä ja päätti toteuttaa haaveensa opiskelusta. Olen viimeksi päivittänyt opintojani vuonna 1999 opiskellessani SAMKin sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopintoja. On selviö, että 80-luvulla suorittamani tutkinnot ovat jo vanhentuneita enkä siis työnhakijana ole tällä hetkellä enää pätevä. Vanhustyön koulutusohjelmassa aloittanut Marja Västilä odottaa mielenkiinnolla mitä SamKilla on tarjottavanaan.

13 UUSI TUTKINTO OLLUT JO PITKään MIELESSä Vanhustyön koulutusohjelmasta Marja kuuli Anne Kivenmaalta jo vuosi sitten, kun koulutusohjelmaa oltiin suunnittelemassa. Yhteiskunnallisesti on tärkeää saada vanhustyönosaajia, vanhuus ei ole sairaus ja tämän koulutusohjelman tarkoituksena on opettaa myös tätä näkökulmaa tuottaa iäkkäille laadukkaampaa elämää. Myös vanhustyön palvelujärjestelmät ovat pirstaloituneet kuntamuutosten ja yksityisten palveluntuottajien määrän kasvaessa, Kivenmaa kertoo. KOKEMUS TUONUT VARMUUDEN OMASTA ALASTA Vuonna 1992 suoritettu isännöintitutkinto on Marjalle hyvä pohja nyt alkavalle vanhustyön opinnoille. Vanhustyö on vuosien saatossa muuttunut merkittävästi. Aikaisemmin yksi hoitaja teki monta eri tehtävää, nyt vanhusten luona piipahtaa useita eri tahoja; yksi siivoaa, toinen vie ruoan ja kolmas juttelee, jos on aikaa. Kun on itse ollut asuttamassa vanhuksia, on jo tietoa esimerkiksi vuokra-asioista sekä ulkopuolisista palveluista. Haastetta on näköpiirissä myös siksi, että vanhukset ovat nykyään kotona paljon pidempään, jolloin he ovat luonnollisesti myös huonokuntoisempia. Vanhuksille tuodaan myös tekniikkaa koteihin ja tarvitsemme koulutettuja henkilöitä kertomaan miten nykyaikaiset laitteet toimivat. Opiskelua noormarkkulainen nainen odottaa mielenkiinnolla. Aiemmat kokemukset SAMKista ovat hyviä ja sijainti ihanteellinen esimerkiksi Seinäjokeen verrattuna. Myös aikuistoteutus tuo oman positiivisen lisän. Meillä aikuisopiskelijoilla on jo näkemystä ja kokemusta omilta aloiltamme. Kun kaikki tuovat oman oppimisensa yhteiseen saliin, voi syntyä näkemyksiä, joita ei voi edes etukäteen kuvitella. OPISKELUINTOA RIITTää Ammattiopinnot eivät Marjaa pelota, mutta muuttuneet opiskelutekniikat ja kielet ovat hänelle suurin haaste. Enää ei opiskella niin, että opettaja kertoo miten tehdään. Opiskelu on paljolti oman aktiivisuuden ja tiedon hakemisen varassa. On todella mielenkiintoista Vanhustyön koulutusohjelmaan on hakeutunut vanhustyöstä aidosti kiinnostuneita henkilöitä. Heidän kanssaan on mukava työskennellä ja viedä opintoja eteenpäin, uskoo koulutusohjelmavastaava Anne Kivenmaa. nähdä mitä SAMK pystyy tarjoamaan. Tiedä vaikka löytäisi itsensä vielä opintojaksoilta Raumalta tai Kankaanpäästä, tai vaikka perustaisi oman yrityksen yrityskiihdyttämön kautta. GeROnom bring quality to elderly people s lives FAKTA Vanhustyön koulutusohjelma alkoi ensimmäistä kertaa syksyllä Noormarkku resident Marja Västilä, who has worked with elderly people for 30 years, is one of the students recently admitted to the Degree Programme in Human Ageing and Elderly Services at Satakunta University of Applied Sciences (SAMK). Marja, who is in her early fifties, recently lost her job and decided to realise her dream of studying. A NEW DEgREE IN MIND FOR a LONg TIME Marja heard about the Degree Programme in Human Ageing and Elderly Services from Programme Coordinator Anne Kivenmaa a year ago. It is important for society to secure the supply of competent professionals in elderly care. Old age is not an illness and the Degree Programme specifically aims to teach this approach, with a view to providing elderly people with a high quality of living, says Anne. Working with elderly people has changed over the years. At one stage, one nurse performed many different tasks, but now elderly people are visited by several different service providers. It is also a challenge in that elderly people live at home longer than before, which means that they also tend to be more infirm. They are also equipped with technical aids at home and we need trained people to show them how modern equipment works, muses Marja. Marja s previous experiences of SAMK are positive. She also welcomes the implementation of the programme in the form of adult education: We mature students already have plenty of vision and experience in our own fields. When everyone brings their own learning to the same lecture hall, you can come up with visions that you couldn t have even imagined previously. geronomi (AMK) on vanhustyön asiantuntija, jonka tehtävänä on edistää ikäihmisten hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja sosiaalista osallisuutta. geronomi voi työskennellä esimerkiksi kunnassa vanhustyön asiantuntijana, erilaisten järjestöjen palveluksessa, projekteissa, dementiatyössä, omais- ja läheispalveluissa tai itsenäisenä yrittäjänä. geronomilla on laaja-alaiset valmiudet toimia vanhustyön asiantuntijana sosiaali- ja terveydenhuollon eri tasoilla. Hakijoita koulutukseen oli 80, aloituspaikkoja 20. Toteutus: aikuiskoulutus, monimuoto-opiskeluna Porissa. 13

14 Minua viehättää korttien monitasoinen symboliikka. Mihin minä joudun 500 korttipakan kanssa, ihmetteli Ulla Lampinen, kun hän kuuli opinnäytetyönä tehtävien pelikorttien minimipainosmäärän. Muutamassa kuukaudessa kortit kuitenkin tekivät kauppansa niin, että painos on nyt lähes loppuunmyyty. Aikuisopiskelusta sisältöä elämään Kalligrafia vei mennessään TEKSti TEXT & KUVat PHOTOS: Hanna Isoaho 14

15 On suuri rikkaus, että voi opiskella vielä vanhemmallakin iällä. Lähestymistapa on aivan erilainen kuin nuorempana. Uusien asioiden oppimisen ja onnistumisen ilo ei katoa iän myötä mihinkään, vaan pienimpiäkin onnistumisia osaa arvostaa. Epäonnistumisiin osaa suhtautua ja sitkeyttä riittää vastoinkäymisten edessä. Näin kuvaa tuntemuksiaan kuvataiteilija (AMK) -tutkinnon eläkeiässä suorittanut porilainen Ulla Lampinen. Tutkinnon aiheena oli kalligrafia eli taiteenlaji, jossa työskennellään kauniiden käsintehtyjen kirjainten parissa. TEKSTAUKSESTA SE ALKOI Ulla Lampinen haki 1990-luvun puolivälissä tekstausoppia työväenopiston kurssilta ja sai tietää, että Kankaanpäässä opetetaan kalligrafiaa. Muutaman vuoden kuluttua hän oli itse kalligrafian peruskurssilla ja huomasi, että oppiaine on paljon muutakin kuin pelkästään kirjainten kirjoittamista. Seurasi jatkokurssi ja paljon muita opintosuorituksia kunnes tuli mahdollisuus suorittaa kokonainen tutkinto. Ensimmäinen kalligrafiaan suuntautunut kuvataiteilijan tutkinto tuli SAMKin tarjontaan aikuiskoulutuksena vuonna Ulla oli ensimmäisten joukossa sekä aloittamassa että valmistumassa. Ulla kiittelee kalligrafian opettajaansa Veiko Kespersaksia ja tämän kansainvälisiä kontakteja ja opettajia, jotka toivat oppimiseen uusia ulottuvuuksia ja rajattomia näköaloja. Huomattiin, että voidaan tehdä ja toteuttaa vaikka mitä. Se vei mennessään. Tutkinto-opiskelijana Ulla Lampinen oli erikoisuus, sillä hän on eläkeläinen. Tarkkuutta ja syventymistä vaativalle opiskelulle tästä oli vain hyötyä. Ei tarvinnut tehdä harjoituksia hätäisesti ja väsyneenä töiden jälkeen. Totta kai se mietitytti, lähteekö kuusikymppisenä vielä tutkintoa suorittamaan. Mutta sitten ajattelin, että mikä ettei: tässä on vuosia jäljellä, silmät ja kädet toimivat. Eniten pänttäämistyötä tuottivat kielet, koska niiden opiskelusta oli paljon aikaa. Korttien taustassa halusin näyttää vuodenkierron ja jatkuvuuden Hannunvaakuna-symbolilla, jossa vuodenaikojen värit sulautuvat toisiinsa. Symbolin ikiaikaisuus soveltuu mielestäni hyvin korttien perinteisiin kuvioihin. TyöURA JATKUU OMALLA TOIMINIMELLä Opintoihin kuuluvan pakollisen työharjoittelun Ulla suoritti tekemällä tilaustöitä, esiintymällä Suomen Kalligrafiayhdistyksen tapahtumissa, työskentelemällä apulaisopettajana ja osallistumalla kalligrafiakoulutuksen kehittämiseen. Hän hyödyntää hankkimansa opit tekemällä tilaustöitä omalla toiminimellä: mm. kortteja, kutsuja, kunniakirjoja ja kirjojen kuvitusta. Silloin kun halutaan esimerkiksi kutsuihin tai kirjallisiin esityksiin enemmän, kauniimpaa ja luksusta, käytetään kalligrafiaa. Ullan toinen harrastus on vesivärityöt, joten hänen töissään yhdistyy usein kaksi taiteenlajia. Näin oli myös opinnäytetyössä. PELIKORTEISSA ON SANOMAA Opinnäytetyönään Ulla toteutti jo kauan muhineen idean pelikorteista, jotka liittyvät neljään vuodenaikaan. Tuotteistettu idea sopi hyvin kuvataiteen opinnäytetyöksi. Pelikortteja on käytetty kautta aikojen paitsi pelaamiseen myös meditaation ja ennustamisen välineenä. Myös Ullan kortteihin liittyy mystiikkaa. Povaustaitoinen ystävätär, jonka suvussa povaustaito on siirtynyt sukupolvelta toiselle, kertoi pelikorttien ennustuksellisista merkityksistä. Korteilla voi pelata kaikenlaisia korttipelejä ja samalla lukea, mitä kortit kertovat. Minua on viehättänyt se monitasoinen symboliikka, mikä pelikortteihin liittyy ja näen merkkien pysyvyydessä jotain samaa ikiaikaisuutta kuin kirjaimissakin, Ulla kertoo. NELJä VUODENAIKAA Ruutu ässä on pakan tärkein kortti, joka aloittaa koko korttipakan. Korttiin kirjoitetun tekstin mukaan tämä kortti edustaa tunteiden maailmaa: toivoa, innostumista, nuoruutta. Se edustaa myös julkista minää, valtaa ja rahaa, tunteita ja työtä. Vuoden kierto lähtee keväästä. Ruutu ässä sijoittuu kalenterissa maaliskuun alkuun viikolle 10. Kevään elementti on ilma. Ruutu on aikanaan tarkoittanut talon pohjakuvaa ja liittyy siten käsityöläisiin ja porvaristoon. Kevään jälkeen tulee kesä, jonka elementti on tuli ja symbolina on risti, joka on alun perin tarkoittanut apilaa. Risti kuvaa maalaisväestöä, talonpoikia. Syksyn merkki on sydän, joka kuvaa pappissäätyä ja jonka luontoelementti on vesi. Talven luontoelementti on maa ja merkkinä on pata, alun perin keihäänkärki, joka kuvaa sotilasaatelistoa. Korttien parissa vierähtää helposti tunti jos toinenkin. Mutta mitä tekee korttien tekijä itse tulevaisuudessa? Teen kalligrafisia töitä ja osallistun kalligrafiayhdistyksen toimintaan ja näyttelyihin. Lisäksi haluan opiskella lisää vesivärimaalausta ja ehkä myös taidehistoriaa, Ulla Lampinen suunnittelee. ULLA LAMPINEN Teknikko Porin teknillinen oppilaitos Kuvataiteilija (AMK) Satakunnan ammattikorkeakoulu 2009 Outokummussa työssä v:sta 1975, Bolidenistä eläkkeelle 2004 (suunnittelu, kunnossapito, laatutyö) Kalligrafiaa toiminimellä Ulla Lampinen Nettisivut: Ulla completed her bachelor s DeGRee at AGe 60-plus At SAMK it has been possible to complete a Bachelor s degree in Fine Arts with specialisation in calligraphy since One of the first graduates of this adult education is Ulla Lampinen who completed her degree at age 60-plus. As her thesis she prepared calligraphic playing cards. Ulla has had calligraphy as her hobby for years already. Now she can make good use of her skills by making custom orders to her clientele. 15

16 Syvällistä oppimista KASVURYhmissä TEKSti TEXT: Tuula Ruusunen KUVat PHOTOS: Heidi Valtonen 16

17 Lehtori Satu Vaininen on innostuneena kehittänyt ja käyttänyt uutta opiskelutapaa, joka tukee opiskelijoita heidän kasvussaan sosionomiksi. Kasvuryhmien idea sosiaalialan koulutukseen alkoi hahmottua kymmenisen vuotta sitten. Lehtorit Satu Vaininen ja Anja Siren keskustelivat kahvipöydässä siitä, kuinka alalla puhutaan paljon reflektoinnin ja vuorovaikutuksen tärkeydestä. Oliko kuitenkaan riittävästi mahdollisuuksia syventyä näihin taitoihin ja harjoitella niitä? Vaininen ja Siren alkoivat innostuneina ideoida oppimisympäristöä tai menetelmää, joka tukisi sitä, että opiskelijat osaavat tarkastella ajatuksiaan, tunteitaan, toimintaansa ja arvojaan. Syntyi malli toiminnallisista ja keskustelevista pienryhmistä, joissa opiskelija oikeasti joutuu ottamaan vastuuta ja osallistumaan aiheen käsittelyyn voimatta piiloutua toisten selän taakse. Sosionomi (AMK) tarvitsee ammatissaankin taitoa ottaa osaa, ajaa asiakkaan asioita ja perustella niitä. AMMATTITAIDON KESKEISET ASIAT SYVENEVät VUOROVAIKUTUKSESSA Kasvua ihmisenä ja kasvua ammattilaisena tukevaa pienryhmäopiskelua sanottiin Harjavallan sosiaalialan koulutuksessa aluksi reflektioryhmiksi, ja ensimmäinen ryhmä aloitti prosessinsa vuonna Viime syksynä Porin sosionomikoulutuksessa alettiin käyttää nimeä kasvuryhmä. Opiskelijat kokoontuvat opettajan kanssa pienryhmissä kasvuryhmäistuntoon noin kerran kuussa opintojen alusta sosionomiksi valmistumiseensa asti. Noin kahdeksan hengen ryhmät käsittelevät sosiaalialalla keskeisiä kompetensseja, etiikkaa jne. Opinnoissa esiin tulleita vaikeita käsitteitä avataan yhdessä keskustelemalla. Opiskelijat valmistautuvat tapaamisten teoreettisiin teemoihin ennakkotehtävällä. Toiminnalliset harjoitukset elävöittävät istuntoja sekä virittävät ajatuksia ja keskusteluja. Myös ryhmän ohjaamisesta opiskelijat saavat kokemusta toimiessaan kukin vuorollaan ohjaajana. Opiskelijoihin saa aivan erilaisen kontaktin ja heidät oppii tuntemaan eri tavoin kuin suuria ryhmiä opettaessaan, sanoo Satu Vaininen. Opettaja on kasvuryhmää ohjatessaan eri tavalla alttiina kuin luokassa. Työskentelytapa vaatii, että hän itsekin toimii reflektiivisesti, tietoisesti omaa itseään tarkastellen. Opettaja on myös mallina ryhmän ohjaajasta, joka toimii kuten ryhmän ohjaajan kuuluu. OPISKELIJOILTA KIITTävää PALAUTETTA Kasvuryhmätyöskentely poikkeaa muista opiskelutavoista, ja alussa opiskelijoiden onkin vaikea hahmottaa kasvuryhmien koko ideaa ja tulevaa kokonaisuutta. Heihin on valettava luottamusta siihen, että prosessi kantaa, Satu Vaininen sanoo. Koko opiskeluaikaisen prosessin läpikäyneet opiskelijat ovat antaneet kiittävää palautetta kasvuryhmissä oppimastaan. Myös toisen vuoden sosionomiopiskelijat opiskelijat Janni Ruusunen, Hanna Salo ja Roosa Leppänen ovat samaa mieltä. Alku vaikutti hiukan oudolta eikä ryhmien merkitystä heti oivaltanut. Ennakkotehtävät olivat haastavia ja joskus raskaita muiden opiskelutehtävien joukossa. Nyt ryhmäopiskelu tuntuu kuitenkin sosionomiksi kasvamiseen erittäin hyvin sopivalta toimintatavalta ja opiskelijat löytävät siitä monia positiivisia puolia: Asiat käydään huolellisesti läpi, niin että ne tulevat kaikille selviksi. Esimerkiksi sosionomin kompetenssit on käsitelty tarkasti, ja niiden merkitys on selvinnyt. Luokassa aiheet sivuutetaan nopeammin, mutta ryhmässä niitä joutuu pohtimaan omalta kannaltaan. Pieni ryhmä mahdollistaa syvällisemmän keskustelun. Myös ujompi opiskelija pystyy osallistumaan vapaammin kuin suuressa ryhmässä. Itsetuntemus on kasvanut. TERVEYDENHUOLLON JA SOSIAALIALAN OPISKELIJAT YHDESSä Syksyn uutuus on moniammatillinen kasvuryhmätyöskentely. Samassa ryhmässä toimivat sosionomiopiskelijat ja terveydenhoitajaopiskelijat keräävät niissä yhdessä kokemusta myös moniammatillisesta yhteistyöstä jo opiskeluaikanaan. Terveydenhuollon koulutuksessakin on käytetty kasvuryhmien tapaisia opiskelijoiden pienryhmätapaamisia oppimisen syventäjänä. Nyt aloittavat moniammatilliset kasvuryhmät on hyvä keksintö. Eri koulutusohjelmien opiskelijat yhdessä pohtivat ammatillisia sisältöjä ja tuovat ryhmiin eri näkökulmia, sanoo terveydenhuollon yliopettaja Eeva-Maija Salminen. Se että ihmiset käsittelevät asioita ihmisten keskellä tässä tietokonemaailmassa on hyvin tärkeää. In-depth learning in GROwth GROups Growth groups serve as one learning forum in the studies of social services and health care. The students gather together with the teacher to deepen their knowledge of study themes with the help of exercises and discussions. Satu Vaininen, senior lecturer who has developed the growth group system at SAMK, says that in growth groups the teacher gets in contact with the students in quite a different way than in big groups. The use of this system requires self-reflectance from the teacher. The benefits of the process become clear to the students when studying proceeds; professionally vital matters clarify and deepen and their self-knowledge grows. This autumn the growth groups have, for the first time, been multi-professional, i.e. the students of public health care and social services study together. 17

18 Väitöskirja ei jää hyllyyn lepäämään, vaan se on tarkoitettu perustaksi, jolta neuvolatyön liikunnanedistämistä kehitetään. Alle kouluikäisten liikuntaa tutkittu yllättävän vähän TEKSti TEXT: Hanna Isoaho KUVat PHOTOS: Hanna Isoaho & Tarja Javanainen-Levonen (arkisto) Satakunnan ammattikorkeakoulussa liikuntatieteellisten aineiden lehtorina työskentelevä Tarja Javanainen-Levonen väitteli alkusyksystä aiheenaan Terveydenhoitajat liikunnanedistäjinä lastenneuvolatyössä. 18 Javanainen-Levonen on valtakunnallisesti ja kansainvälisesti tunnettu erityisryhmien liikunnan edistäjänä. Hän on aktiivisesti mukana kansainvälisissä opetus-, tutkimus- ja kehittämisverkostoissa. Hänen toimintaansa on esitelty USA:ssa Spectrum of Teaching Styles -sivustolla. Soveltavan liikunnan paikallisena kehittäjänä hän sai kansallisen tunnustuksen syksyllä Vuosina hän toimi opetusministeriön erityisliikunnan valtakunnallisessa tutkija- ja kouluttajatyöryhmässä. Liikuntapedagogiikan alaan kuuluvan väitöskirjansa aiheen Javanainen-Levonen löysi kuitenkin terveydenhuollon puolelta. Meillä, kuten koko Skandinaviassa, liikunnan merkitys ja osuus fysioterapiakoulutuksessa on hyvässä mallissa. Kun mietin aihetta käytännönläheiselle ja työelämää kehittävälle väitöskirjalle, olin yhteydessä Terveydenhoitajaliittoon. Tulimme siihen tulokseen, että lasten liikunnan edistäminen neuvolatyössä on tärkeä asia erityisesti tulevaisuudessa. Kyseessä on lapsen koko motorisen kehityksen ja fyysisen aktiivisuuden tukeminen, ei pelkästään lihavuuden ehkäiseminen. Neuvolajärjestelmä tavoittaa jokaisen suomalaisen lapsiperheen, tästä syystä valitsin aiheen ja siinä nimenomaan terveydenhoitajan näkökulman. Sitoutuuko liikunnan edistäminen terveydenhoitajan työhön ja jos sitoutuu, vastaako ammattilaisten koulutus Suomessa tähän haasteeseen. Aiheen valinta oli varsin ajankohtainen ja tärkeä, sitä painotti myös vastaväittäjänä toiminut tutkimusprofessori Matti Rimpelä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Lasten liikuntaa alle kouluiässä on tutkittu yllättävän vähän. Aihe on kansainvälisestikin lähestulkoon tutkimaton alue, sanoi Rimpelä väitöstilaisuuden alkajaisiksi. Rimpelä totesi myös, että paljon on tutkittu ihmisiä, terveyttä ja tottumuksia, mutta huomattavasti vähemmän sitä järjestelmää ja niitä ammattilaisia ja instituutioita, joiden tehtävänä on vaikuttaa ihmisten terveyteen. Rimpelän

19 Tutkimusprofessori Matti Rimpelä kehui väittelijää sekä tutkimusaiheen ajankohtaisuudesta että väittelypaikasta, joka oli totutusta poiketen Porin kaupungintalo, entinen Junneliuksen Palatsi, jonne terveyssisarkoulutus siirtyi sodan jaloista Viipurista. mukaan Javanainen-Levosen väitöskirjan tekee ajankohtaiseksi ja tieteelliseltä kannalta mielenkiintoiseksi myös se, millä osaamisella, taidolla ja asenteella terveydenhuollon ammattilaiset käytännössä toimivat. Kun väitöskirjan teemaan vielä kuuluivat suomalaisten lempilapsi neuvolatyö sekä hyvinvointiammattilaisten koulutuksen ajantasaisuus, oli aihekokonaisuus Rimpelän mielestä harvinaisen hyvään saumaan osunut valinta. TyöELämän käyttöön Tarja Javanainen-Levonen painottaa, että hän halusi tehdä väitöskirjan, joka ei pölyttyisi hyllyssä, vaan siitä olisi sellaisenaan hyötyä työelämälle. Tutkimuksen merkityksen valtakunnalliselle kehittämistyölle näki myös esitarkastajana toiminut Neuvolatyön kehittämis- ja tutkimuskeskuksen tutkimuspäällikkö, dosentti Tuovi Hakulinen- Viitanen. Haluan tutkimustuloksilla ja itse kirjalla sanoa, että näin ajattelevat terveydenhoitajat. Tämän pohjalta on hyvä miettiä, miten toimintatapoja voitaisiin muuttaa parempaan suuntaan ja miten me koulutuksen puolella voisimme vaikuttaa asioihin. MITä TERVEYDENHOITAJAT AJATTELEVAT Javanainen-Levosen tutkimus osoittaa, että fyysisen aktiivisuuden edistäminen ei toteudu asian tärkeydestä huolimatta terveydenhoitajien mielestä systemaattisesti kaikkien lasten ja perheiden kohdalla. Terveydenhoitajat näkevät liikunnan osuuden tärkeäksi ympäristön, perheen, kasvun ja kehityksen sekä hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmista. Terveydenhoitajien mielestä heidän koulutuksensa ei ole tuonut tarpeeksi tietoa ja taitoa liikunnanedistämiseen, vaikka terveydenhuollon strategioissa liikunnan edistäminen korostuukin. Terveydenhoitajat kaipaavat lapsen ja perheen liikuntapalveluista tiedottamista myös neuvolaan. Lisäksi he pohtivat, tulisiko terveydenhuollossa olla joku henkilö, joka koordinoisi tiedottamista ja olisi keskimääräistä enemmän perehtynyt liikuntaan ja pystyisi aktivoimaan myös muuta henkilökuntaa. Peruskoulutuksen tulee taata jokaiselle terveydenhoitajalle liikunnanedistämisvalmiudet. Täydennyskoulutus on vastaus vain hetken tarpeeseen ja osalle terveydenhoitajia. Neuvolatyön menetelmiä on kehitettävä arvioinnin, kirjaamisen ja aktivoinnin osalta vastaamaan tuoreen neuvola-asetuksen velvoitteisiin, Javanainen-Levonen painottaa. Kyseessä ei ole pelkästään lihavuuden ehkäiseminen. VäITöSKIRja sähköisesti: Public health nurses AS physical activity promoters in finnish child health clinics Tarja Javanainen-Levonen, currently a senior lecturer of sport science in Satakunta University of Applied Sciences, presented her Doctorate Thesis in the beginning of this semester. The thesis focused on Finnish public health nurses as physical activity promoters of the child and the family in child health clinics. As the opponent acted Matti Rimpelä, Research Professor from the National Institute for Health and Welfare, who emphasized the importance and uniqueness of the topic. Surprisingly, research in physical activity in early childhood has not attracted very much attention so far, not nationally nor internationally. Javanainen-Levonen is an active participant in international networks for physical education, research and development. She has been honoured for her pedagogical inventions in the Spectrum of Teaching Styles in USA. She was also acknowledged nationally for her local development work in adapted physical activity in autumn Further information: colleagues/19 19

20 uutisia news 3 09 SAMK PALKITSI OPETTAjIA SAMK palkitsi hyviin oppimistuloksiin johtaneiden opintojaksojen opettajia henkilöstöpäivässään elokuussa. Palkitsemisen kriteereinä olivat lisäksi opettajien halu ja into kehittää opetusta, toteutusten monimuotoisuus, opetusmateriaalin laatu ja saatavuus, työelämälähtöisyys ja kollegiaalisuus. Palkinnon vastaanottivat: liiketalouden koulutusohjelman markkinointiviestinnän opintojakso ja opettajat heidi Varpelaide, Jatta Salmi ja tuula miettinen. hoitotyön koulutusohjelman syöpäpotilaan kivun hallinta moniammatillisena yhteistyönä ja opettajat Eeva-Kaisa Kopra ja minna Kuusisto. rakennustekniikan koulutusohjelma ja opettajat Jarkko heinonen ja Esa Sandberg. jyrki KANgAS IKUISTETTIIN 12 KUVANVEISTäjäN VOIMIN TEKSTI: Sari Kahri KUVA: Matti Velhonoja Pori Jazzin pitkäaikainen taiteellinen johtaja Jyrki Kangas toimi kahden viikon ajan mallina Suomen Kulttuurirahaston rahoittamalla muotokuvakurssilla kuvataiteen kampuksella Kankaanpäässä. Mallina oleminen oli mielenkiintoista. Harrastan itsekin maalaamista ja muovailua, siksi oli hienoa katsella, kun ammattitaiteilijat työskentelivät. Samalla opin itse taiteen teosta, Jyrki Kangas kertoo. Palkaksi mallina toimimisesta Kangas saa valita itselleen yhden muotokuvista, joka valetaan pronssiin. Olen miettinyt minne voisin pronssiveistoksen lahjoittaa. Epäilen, etten halua katsella omaa päätäni television vieressä joka päivä, Kangas pohtii. Suomen Kulttuurirahasto haluaa tukea muotokuvaperinteen säilymistä Suomessa. Muotokuvakurssi järjestettiin nyt kolmannen kerran. Muotokuvakurssi huipentui Jyrki Kankaan päät -näyttelyn avajaisiin. INSSIEN VALTTIKORTIT TEKSTI: Eeva-Liisa Vallin KUVA: Jussi Partanen SAMKin Tekniikka ja merenkulku on mukana valtakunnallisessa INSSI-hankkeessa. Siihen osallistuvat kaikki insinöörejä kouluttavat ammattikorkeakoulut sekä alan järjestöjä. Kolmivuotinen hanke päättyy Tekniikan alan korkeakoulutuksen kehittäminen on hallitusohjelman sekä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman tavoitteita. INSSI-hankkeen tavoitteina on kasvattaa tekniikan koulutuksen vetovoimaa, vähentää keskeyttämisastetta ja lyhentää valmistumisaikoja, toteaa hankkeen koulutusrakenteen kehittämisryhmän puheenjohtaja, toimialajohtaja Matti Lähdeniemi. Paikallisiksi markkinointivälineiksi valmistettiin muun muassa INSSI-pelikortit. Ne ideoi ja suunnitteli Eeva-Liisa Vallin. Korteissa esiintyvät omilla nimillään ja ajatelmillaan aidot eri alojen insinööriopiskelijat Porista ja Raumalta. Opiskelijat kuvasi valokuvaaja Jussi Partanen ja ne valmisti Nelostuote Oy. Seuraava Agora-lehti ilmestyy joulukuussa 2009