VALTION KESKUSHALLINNON TUKITEHTÄVIEN ALUEELLISTAMISMAHDOLLISUUDET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VALTION KESKUSHALLINNON TUKITEHTÄVIEN ALUEELLISTAMISMAHDOLLISUUDET"

Transkriptio

1 VALTIONEUVOSTON KANSLIA VALTION KESKUSHALLINNON TUKITEHTÄVIEN ALUEELLISTAMISMAHDOLLISUUDET Työryhmän loppuraportti Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 12/2003

2 VALTION KESKUSHALLINNON TUKITEHTÄVIEN ALUEELLISTAMISMAHDOLLISUUDET Työryhmän loppuraportti Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 12/2003

3 ISBN: ISSN: Julkaisupaikka/vuosi: Helsinki 2003 Valtioneuvoston kanslia/monistamo

4 Julkaisija: VALTIONEUVOSTON KANSLIA KUVAILULEHTI Tekijät Valtion keskushallinnon tukitehtävien alueel- Julkaisun laji: listamismahdollisuuksia selvittänyt työryhmä; puheen- julkaisu johtaja hallintojohtaja Reijo Luhtavaara Toimeksiantaja: Valtioneuvoston kanslia Toimielimen asettamispäivä: Julkaisun nimi (myös ruotsinkielinen): Valtion keskushallinnon tukitehtävien alueellistamismahdollisuudet. Työryhmän loppuraportti. Julkaisun osat: Tiivistelmä: Valtioneuvoston kanslia asetti työryhmän selvittämään valtion keskushallinnon tukitehtävien alueel- listamismahdollisuuksia. Työryhmä toimi valtion toimintojen uudelleen sijoittamisen koordinaatioryhmän alaisena. Työryhmässä olivat edustettuina kaikki ministeriöt. Tehtäviä, jotka liittyvät kiinteästi organisaation strategiseen ja operatiiviseen johtamiseen ja sen ydintoimintoi- ylläpito, palkanlaskenta, työajan seuranta, maksatus, TES ja VES - hin ei ole mielekästä alueellistaa. Alueellistettaviksi valtion keskushallinnon tukitehtäviksi sopivat palveluprosessit, joissa voidaan hyödyntää nykyaikaisia tietojärjestelmiä. Hallinnon tukitehtävien alueellistaminen on mahdollista seuraavissa prosesseissa: henkilöstöhallinto (henkilötietojen neuvonta) taloushallinto (osto- ja myyntireskontrien hoito, kirjanpito, tilinpäätös, matkalaskut) arkistointi ja tietovarantojen hoito tietotekniset palvelut kielipalvelut neuvonta- ja puhelinpalvelut. Valtion keskushallinnon tukitehtävien alueellistamisessa on noudatettava huolellista ja riittävän pitkäjänteistä suunnittelua. Henkilöstön on oltava asianmukaisella tavalla edustettuna valmistelussa. Työryhmä ehdottaa, että tukitehtävien alueellistamistoimenpiteitä varten asetetaan tukitehtävittäin poikkihallinnollisia työryhmiä alueellistamisen koordinaatioryhmän alaisuuteen. Avainsanat: aluepolitiikka, valtionhallinto, valtion virastot Muut tiedot: Sarjan nimi ja numero: ISSN: ISBN: Valtioneuvoston kanslia n julkaisusarja 12/ Kokonaissivumäärä: Kieli: Hinta: Luottamuksellisuus: 49 Fi julkinen Jakaja: Kustantaja: Valtioneuvoston kanslia/monistamo Valtioneuvoston kanslia

5 1 Sisällysluettelo SISÄLLYSLUETTELO...1 ESIPUHE JOHDANTO TEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA RAJAUKSET TUKITEHTÄVIEN ORGANISOINNIN NÄKYMIÄ JA KOKEMUKSIA YRITYSMAAILMASSA JA KUNTASEKTORILLA ALUEELLISTAMISESTA RUOTSISSA JA TANSKASSA KESKUSHALLINNON TUKITEHTÄVIEN JÄRJESTÄMISEN NYKYTILA JA VISIOT NYKYTILA VISIOITA ALUEELLISTAMISMAHDOLLISUUKSISTA Näkökulmat Palvelukeskusmalli ALUEELLISTAMISMAHDOLLISUUDET TEHTÄVITTÄIN SISÄINEN TARKASTUS JA ERÄÄT TILINTARKASTUSTEHTÄVÄT TALOUSHALLINTO JA -PALVELUT HENKILÖSTÖHALLINTOTEHTÄVÄT PALKANLASKENTATEHTÄVÄT VIESTINTÄ TIETOHALLINTO TIETOPALVELUT MUUT TUKIPALVELUT YHTEENVETO KESKUSHALLINNON TUKITEHTÄVIEN ALUEELLISTAMISMAHDOLLISUUDET JA EDELLYTYKSET TYÖRYHMÄN JOHTOPÄÄTÖKSET JATKOTOIMET...42 LIITE 1: VALTION KESKUSHALLINNON VIRASTOT...43

6 2 Esipuhe Valtioneuvoston kanslia asetti työryhmän selvittämään valtion keskushallinnon tukitehtävien alueellistamismahdollisuuksia. Työryhmä toimi valtion toimintojen uudelleen sijoittamisen koordinaatioryhmän alaisena. Työryhmän puheenjohtajaksi nimitettiin hallintojohtaja Reijo Luhtavaara sisäasiainministeriöstä, jäseniksi hallintojohtaja Auni-Marja Vilavaara valtioneuvoston kansliasta, yksikön päällikkö Ari Rouhe ulkoasiainministeriöstä, apulaisosastopäällikkö Simo Ojanen oikeusministeriöstä, ylitarkastaja Marikaisa Tiilikainen puolustusministeriöstä, neuvotteleva virkamies Anja Simola valtiovarainministeriöstä, talousjohtaja Eero Pulkkinen opetusministeriöstä, neuvotteleva virkamies Risto Yrjönen maa- ja metsätalousministeriöstä, hallintojohtaja Seija Petrow liikenne- ja viestintäministeriöstä, neuvotteleva virkamies Eero Mantere kauppa- ja teollisuusministeriöstä, hallitusneuvos toimistopäällikkönä Jaana Koski sosiaali- ja terveysministeriöstä, hallitusneuvos Mikko Salmenoja työministeriöstä ja talousjohtaja Oili Hintsala ympäristöministeriöstä. Marikaisa Tiilikaisen sijalla on alkaen toiminut erityisasiantuntija Hannu Vuorinen. Hankkeen sihteereinä toimivat ylitarkastaja Miia Lehmus ja ylitarkastaja Ilpo Takanen, molemmat sisäasiainministeriöstä. Työryhmän työhön liittyen sisäasiainministeriö on teettänyt seuraavat selvitykset: HAUS: Hallinnon tukipalvelujen alueellistamismahdollisuudet. Ilkka Hynynen: Selvitys valtion keskushallinnon tukitehtävien alueellistamiseen moni- kanavaisia yhteyskeskusratkaisuja hyödyntäen Ulla Mäkeläinen, Jari Stenvall: Kansainvälinen selvitys hallintopalveluiden hajauttamisesta. Työryhmä piti yhteensä 14 kokousta. Työryhmä on kokouksissaan kuullut seuraavia henkilöitä: prosessori Jari Stenvall Lapin yliopistosta toimitusjohtaja Ilkka Hynynen Maailmankylä Oy:stä talousjohtaja Veli Hytönen sisäasiainministeriöstä tietohallintojohtaja Kari Kekki valtiovarainministeriöstä erikoistutkija Kari Koivumaa valtiokonttorista johtava konsultti Juha Ojala HAUS:sta johtava konsultti Katriina Pallas HAUS:sta. Työryhmän puheenjohtaja Reijo Luhtavaara selvitti työryhmän työtä alueellistamisen koordinaatioryhmälle.

7 3 Saatuaan työnsä valmiiksi työryhmä jättää sen kunnioittavasti alueellistamisen koordinaatioryhmälle. Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 2003 Reijo Luhtavaara Auni-Maria Vilavaara Ari Rouhe Simo Ojanen Hannu Vuorinen Anja Simola Eero Pulkkinen Risto Yrjönen Seija Petrow Eero Mantere Jaana Koski Mikko Salmenoja Oili Hintsala Miia Lehmus Ilpo Takanen

8 4 1 Johdanto Hallinnon hajauttaminen on ollut hallinnon kehittämisen eräs keskeinen toimintalinja Suomessa aina 1950-luvulta lähtien. Valtioneuvosto määritteli 1960 hallinnollisen tehtävien ja toimivallan jaon lähtökohdat hallinnon kehittämisperiaatteita koskevassa päätöksessään. Päätöksen mukaan kaikissa hallinnollisissa asioissa toimivalta tulee osoittaa alimmalle sellaiselle viranomaiselle, jolla on riittävä pätevyys, asiallisesti ja alueellisesti riittävän laaja näkemys ja tiedossaan oleelliset asian ratkaisemiseen vaikuttavat seikat. Tämän valtioneuvoston päätöksen jälkeen hallinnon hajauttamista oli käsitelty 1980-luvun puoleenväliin mennessä useiden komiteoiden mietinnöissä. Vuonna 1984 valtioneuvosto (Sorsan IV hallitus ) asetti komitean, jonka tuli laatia mm. selvitykset tehtävien ja toimivallan siirtämisestä keskushallinnosta alue- ja paikallishallintoon. Vuonna 1986 jättämässään mietinnössä komitea ehdotti moniportaisten ja kankeiden hallintomenettelyjen keventämistä sekä palveluja koskevan ja muutoinkin paikallisten olosuhteiden tuntemusta edellyttävän hallinnollisen päätöksenteon siirtämistä lähemmäs ihmisiä. Vuonna 1988 valtioneuvosto (Holkerin hallitus ) antoi päätöksen toimenpiteistä hallinnon uudistamiseksi. Sen mukaan tuli mm. tehostaa keskushallinnon päätösvallan siirtämistä alue- ja paikallishallintoon, erityisesti kuntiin. Vuonna 1990 valtioneuvosto antoi julkisen hallinnon uudistamista koskevan selonteon eduskunnalle. Antamassaan lausumassa valtiovarainvaliokunta piti tärkeänä mm. ministeriöiden asiallisen päätösvallan siirtämistä väliportaan tasolle ja kuntatasolle. Vuonna 1992 hallitus (Ahon hallitus ) päätti tekemässään ohjelmapäätöksessä mm. päätösvallan siirtämisestä keskushallinnosta alue- ja paikallishallintoon. Vuonna 1993 antamassaan periaatepäätöksessä toimenpiteistä keskushallinnon ja aluehallinnon uudistamiseksi valtioneuvosto asetti tavoitteeksi hallinnon moniportaisuuden vähentämisen ja mm. tehtävien ja toimivallan siirtämisen paikallistasolle. Vuonna 1998 valtioneuvosto (Lipposen I hallitus ) antoi periaatepäätöksen hallintopolitiikan suuntalinjoista. Sen mukaan keskushallinnon tehtäviä tuli siirtää lisää alueille sekä myös jatkaa aluehallinnon kokoamista. Vuonna 2000 hallitus (Lipposen II hallitus ) asetti valtion keskushallinnon uudistamista koskevan hankkeen ja sitä johtamaan ministerityöryhmän. Vuoden 2002 kesällä valmistuneessa raportissaan ministerityöryhmä mm. suosittelee, että ministeriöistä ja muusta keskushallinnosta siirretään alue- ja paikallistasolle kaikki ne tehtävät, joiden osalta se on mahdollista ja että organisaatioiden ydintoiminnan tehostamiseksi ja hallinnon rakenteiden keventämiseksi tukitehtävien hoitoa siirretään ja keskitetään siihen erikoistuneille palvelutuottajille.

9 5 Lipposen II hallituksen ohjelmassa aluekehittämisen lähtökohtina ovat mm.: tasapainoinen alueellinen kehittäminen perustuu aluetalouksien vahvistamiseen parantamalla kasvua ja työllisyyttä koko maassa alueiden omaehtoista kehitystä edistetään niiden vahvuuksiin tukeutuen tietoyhteiskunnan tarjoamia mahdollisuuksia käytetään tehokkaasti alueellisten erojen kaventamiseksi erityisesti painotetaan teknologia- ja osaamiskeskusten toimintaa kaupunkien verkottumista tuetaan kehitetään hajautettua ja joustavaa palveluhallintoa tuetaan seutukuntayhteistyön lisäämistä. Valtion keskushallinnon yksikköjen ja toimintojen alueellistaminen käynnistyi Lipposen II hallituksen ohjelman pohjalta Tuolloin hallitus määritteli toimenpiteet aluepolitiikan ja seutukuntayhteistyön tehostamiseksi. Hallituksen linjaukset käsittivät kahdeksan kohtaa ja alueellistamisen ohella käynnistettiin mm. aluekeskusten kehittäminen ja seutukuntien tukihanke. Alueellistamisesta hallitus totesi, että valtion keskushallinnon yksikköjen ja toimintojen sijoittamisessa pääkaupunkiseudun ulkopuolelle otetaan huomioon informaatioteknologian tarjoamat mahdollisuudet ja valmistellaan strategia tehtävien siirroista alue- ja paikallishallintoon sekä keskushallinnon yksikköjen ja toimintojen uudelleen sijoittamisesta. Valtioneuvoston kanslian asettama alueellistamisen koordinaatioryhmä valmisteli valtioneuvoston antaman ohjeen valtion yksikköjen ja toimintojen sijoittamisen valmistelusta ja käsittelystä, valtioneuvoston tekemän valtioneuvoston periaatepäätöksen valtion toimintojen sijoittamisen strategiasta sekä eduskunnan hyväksymän lain (362/2002) ja valtioneuvoston antaman asetuksen (567/2002) valtion yksikköjen ja toimintojen sijoittamista koskevasta toimivallasta. Laki ja valtioneuvoston asetus tulivat voimaan ja Toimivaltalain tavoitteena on, että sijoittamispäätökset 1) turvaavat valtion tehtävien tuloksellisen hoitamisen, 2) edistävät maan tasapainoista alueellista kehitystä, tukevat työllisyyttä maan eri osissa ja turvaavat työvoiman saantia valtion tehtäviin sekä 3) perustuvat kaikkia hallinnonaloja koskevaan yhtenäiseen käytäntöön ja kansanvaltaisen päätöksentekoon. Hyväksyessään lain (362/2002) eduskunta liitti siihen seuraavan lausuman: Eduskunta edellyttää hallituksen huolehtivan siitä, että valtion keskushallinnon yksikköjen ja valtakunnallisesti tai keskitetysti hoidettavien valtion toimintojen sijoittaminen pääkaupunkiseudun sijasta maan eri osiin otetaan aina selvitettäväksi, kun perustetaan uusi yksikkö, olemassa olevaa toimintaa oleellisesti laajennetaan tai olemassa olevaa toimintaa organisoidaan merkittävästi uudelleen ja että sijoittamispäätöksessä painotetaan erityisesti alueellisia näkökohtia ja vaikutuksia. Eduskunnan lausuma on otettu huomioon jo lain nojalla annetussa valtioneuvoston asetuksessa (567/2002). Sen mukaan asianomaisen ministeriön on aina selvitettävä valtion keskushallinnon yksikköjen ja valtakunnallisesti tai keskitetysti hoidettavien valtion toimintojen sijoittamismahdollisuudet pääkaupunkiseudun sijasta maan muihin osiin, erityisesti aluekeskuksiin, kun 1) perustetaan uusi yksikkö tai toiminto, 2) laajennetaan olemassa olevaa toimintaa olennaisesti tai 3) organisoidaan olemassa olevaa toimintaa merkittävästi uudelleen.

10 6 Valtion keskushallinnon uudistamisen linjauksia koskevassa iltakoulumuistiossa hallitus totesi, että valtiotyönantajan asema ja mahdollisuudet kilpailtaessa pysyvästä ja ammattitaitoisesta työvoimasta tulevat kiristymään merkittävästi. Arvio koskee erityisesti pääkaupunkiseudulla sijaitsevaa keskushallintoa, josta eläköitymisen johdosta poistuu runsaasti henkilöstöä lähivuosina. Tässä tilanteessa on syytä selvittää mahdollisuudet korvata poistuvaa työvoimaa palkkaamalla uutta henkilöstöä muualle Suomeen joko keskushallinnon kokonaisia yksikköjä samalla uudelleen sijoittamalla tai siirtämällä toimintoja alue- ja paikallishallinnon vastuulle. Valtion keskushallinnon uudistamishankkeen loppuraportti julkistettiin Hallinnon rakenteen kehittämisperiaatteina esitetään mm. seuraavat kannanotot: operatiiviset tehtävät sijoitetaan ministeriötä alemmalle tasolle ministeriöstä ja muusta keskushallinnosta siirretään alue- ja paikallistasolle kaikki ne tehtävät, joiden osalta se on mahdollista aluehallintoviranomainen voi alueellisen vastuunsa ohella toimia myös rajatun tehtäväkokonaisuuden valtakunnallisena vastuuyksikkönä; erityisesti tällaisessa järjestelyssä on turvattava kielilain vaatimukset tasapuolisesta kielellisestä kohtelusta ministeriöiden ja muidenkin hallinnon yksiköiden ydintoiminnan tehostamiseksi ja hallinnon rakenteiden keventämiseksi tukitehtävien hoitoa siirretään ja keskitetään siihen erikoistuneille palvelutuottajille tulevaisuudessa keskushallinnon toimintoja sijoitetaan enenevästi pääkaupunkiseudun ulkopuolelle; uudelleensijoituksessa käytetään hyväksi tiedossa olevaa lähivuosien suurta henkilöstön poistumaa; uutta henkilökuntaa palkataan keskushallinnon palvelukseen erikseen laadittavien suunnitelmien mukaisesti lähinnä aluekeskuksiin. Hallituksen keskushallintouudistuksen linjausten pohjalta alueellistamisen koordinaatioryhmä selvitti alueellistamismahdollisuuksia eri hallinnonaloilla. Koordinaatioryhmän työn pohjalta Lipposen II hallitus hyväksyi kannanoton valtion keskushallinnon yksikköjen ja toimintojen alueellistamisen jatkamisesta. Kannanotto on 19 kohdan ohjelma, joka sisältää toimenpiteitä kaikilla hallinnonaloilla. Valtioneuvoston kanslia on pääministerin allekirjoittamalla kirjeellä kehottanut ministeriöitä ryhtymään hallituksen kannanoton mukaisiin toimenpiteisiin ja saattamaan kannanotto alaistensa virastojen ja laitosten tietoon. Ministeriöiden tulee asettaa alueellistamisen yhteistyöryhmä valmistelemaan ja seuraamaan alueellistamista ministeriössä ja ministeriön hallinnonalalla. Hallituksen kannanoton mukaan tukitehtävien alueellistaminen on suoritettavissa periaatteessa kolmella tavalla: 1) kokoamalla yhteen koko valtioneuvostoa koskevat yhteiset toiminnot, 2) kokoamalla yhteen yksittäisiä ministeriöitä ja hallinnonaloja koskevat toiminnot ja 3) kokoamalla yhteen hallinnonalan toimialoittaisia toimintoja, ja yhteen kokoamisen jälkeen alueellistamalla toimintoja.

11 7 Vuonna 2001 valtion budjettivaroilla joko kokonaan tai osittain palkattavan henkilökunnan määrä oli reilut , mutta vuoteen 2020 mennessä pelkkä vanhuuseläkeiän saavuttamisen kautta tapahtuva poistuma on lähes Kun otetaan lisäksi huomioon muille eläkkeille ja työpaikan vaihdoksen takia valtionhallinnon ulkopuolelle siirtyvät, niin tämä kokonaispoistuma on vuonna 2020 yli 80 prosenttia eli noin vuoden 2001 henkilöstöstä. Valtion keskushallinnon henkilöstön määrä on tällä hetkellä noin Pääkaupunkiseudulla olevan valtion keskushallinnon henkilöstön määrä on noin ja kokonaispoistuma olisi yli vuonna Valtion keskushallinnon tukitehtävissä voidaan karkeana arviona sanoa olevan noin henkilöä, mistä pääkaupunkiseudulla noin henkilöä. Pääkaupunkiseudun tukihenkilöstön poistuma olisi vuonna 2020 noin Tehtävän määrittely ja rajaukset Työryhmän tehtävänä oli selvittää valtion keskushallinnon tukitehtävien alueellistamismahdollisuuksia. Työryhmä on tarkastellut alueellistamismahdollisuuksia tukitehtävittäin. Valtion keskushallinto Tässä selvityksessä valtion keskushallinnolla tarkoitetaan alueellisesti koko maan kattavaa hallintoa ja siihen liittyviä tehtäviä keskitetysti hoitavia hallintoyksiköitä (Liite 1). Valtion keskushallinnon tukitehtävät Näkökulmasta riippuen hallinnon tukitehtävillä, tukitoiminnoilla ja tukipalveluilla voidaan tarkoittaa eri asioita. Termit toiminto ja palvelu kuvaavat hallinnon tukitehtävien prosessimaisuutta. Tarkoituksenmukaista on määritellä hallinnon tukitehtävät, tukitoiminnot tai tukipalvelut kokonaisuudeksi, johon kuuluvat sekä organisaation sisäiset että ulkoiset tukitehtävät. Tässä raportissa hallinnon tukitehtäviä, tukitoimintoja ja tukipalveluita pidetään toistensa synonyymeinä ja toimeksiannon mukaisesti käytetään termiä tukitehtävät. Työryhmä on jättänyt tarkastelun ulkopuolelle strategiaan, toiminnan ohjaukseen ja kehittämiseen liittyvät tehtävät ja ryhmitellyt tarkasteluun ottamansa valtion keskushallinnon tukitehtävät seuraavalla tavalla: sisäinen tarkastus taloushallinto ja -palvelut henkilöstöhallintotehtävät palkanlaskentatehtävät viestintä tietohallinto ja tietopalvelut muut tukipalvelut.

12 8 Palkanlaskentatehtävät ovat tarkastelukulmasta riippuen sisällytettävissä taloushallintoon ja -palveluihin tai henkilöstöhallintotehtäviin. Luokitteluissa esiintyy kumpaakin käytäntöä. Toisaalta palkanlaskenta muodostaa oman selvärajaisen kokonaisuutensa. Niinpä sitä onkin tarkasteltu tässä omana itsenäisenä kohtanaan. Alueellistaminen Valtion keskushallinnon yksikköjen ja toimintojen alueellistamisella tarkoitetaan yksikköjen ja toimintojen sijoittamista pääkaupunkiseudun ulkopuolelle, erityisesti aluekeskuksiin. Toimivaltalaissa (362/2002) tarkoitettuun pääkaupunkiseutuun luetaan Espoon, Helsingin, Hyvinkään, Järvenpään, Kauniaisten, Keravan ja Vantaan kaupungit sekä Kirkkonummen, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Siuntion ja Tuusulan kunnat. Alueellistamista voidaan toteuttaa seuraavilla tavoilla: siirtämällä päätösvaltaa keskushallinnosta valtion alue- ja paikallishallintoon siirtämällä keskushallinnosta olemassa olevia tai käynnistämällä uusia toimintoja valtion alue- ja paikallishallintoon siirtämällä olemassa olevia tai perustamalla uusia yksiköitä tai virastoja ja laitoksia alueille mahdollistamalla etätyö esimerkiksi erityisissä etätyöpisteissä muuttamalla valtionhallinnon ja kunnallishallinnon työnjakoa kunnallishallintoa painottaen sekä kilpailuttamalla ja ulkoistamalla toimintoja alueille. Tukitehtävien alueellistaminen sijoittaminen pääkaupunkiseudun ulkopuolelle voi tapahtua sijoittamalla viraston omia tukitehtäviä pääkaupunkiseudun ulkopuolelle tai ulkoistamalla niitä pääkaupunkiseudun ulkopuolelle toisen julkisen hallinnon organisaation tai yksityisen yrityksen hoidettavaksi. Tässä raportissa alueellistamista ei tarkastella yksityistämisen näkökulmasta, koska toimintojen sijoittumisen ohjaus on vaikea tehtävä yksityistämisen yhteydessä. Tukitehtävissä käytettävissä oleva tietoliikenneteknologia mahdollistaa alueellistamisen kaupunkihierarkiasta riippumatta myös aluekeskuksia pienemmille paikkakunnille. Tähän alueellistamisen malliin voi liittyä myös kustannus- ja tehokkuusetuja, koska esimerkiksi työvoiman saatavuudessa ja toimitilakustannuksissa on yhdyskuntahierarkian mukaisia eroja. Kehittyneempi versio tukitehtävien alueellistamisessa on se, että tehtäviä niputetaan suuremmiksi kokonaisuuksiksi, perustetaan monen tehtävän ja monen organisaation palvelukeskuksia.

13 9 3 Tukitehtävien organisoinnin näkymiä ja kokemuksia yritysmaailmassa ja kuntasektorilla Yritysmaailma Yritysmaailmassa tukitehtävien alueellistaminen on yleistymässä. Esimerkiksi asiakaspalvelua on alueellistettu call centereihin tai contact centereihin. Esimerkiksi Koillis-Suomeen on syntynyt usean eri yrityksen palvelukeskuksia. Näistä mainittakoon Soneran puhelintuki Kuusamoon vuonna 1998, noin 70 työpaikkaa; Telian puhelintuki Taivalkoskelle vuonna 1999, noin 60 työpaikkaa; sekä Pfizer/Invespon kenttäsihteeritoiminta Kuusamoon vuonna 2000, 12 työpaikkaa. Kaiken kaikkiaan Koillis-Suomen alueelle siirtyneet yksiköt työllistävät tällä hetkellä noin 220 henkilöä. Perusteluja näiden yritysten eräiden toimintojen sijoittumiselle Koillis-Suomeen ovat: pysyvä, osaava ja motivoitunut työvoima työvoiman hyvä saatavuus koulutuspalvelut ja potentiaali sijoittumista tukeva toimintamalli yhteispeli ja palvelu yrityksille hyvä infrastruktuuri (toimitilat, tietoliikenne ja tietoturva; lentokenttä; yrityspalvelut) imagotekijät. Toisena esimerkkinä on Radiolinja, joka on alueellistanut asiakaspalvelutehtävänsä. Radiolinjan Contact Center palvelut on liiketoimintayksikkö, joka tuottaa asiakaspalveluita sähköisten kanavien kautta myynti mukaan lukien. Yksikön kokonaishenkilömäärä henkilötyövuosina laskettuna on yli 300. Asiakaspalvelukeskuksia on Joensuussa (perustettu 1998), Kokkolassa (perustettu 2001) ja Espoossa Radiolinjan toimitilan yhteydessä. Pätevän ja pysyvän työvoiman saanti vaikeutui oleellisesti 1990-luvun loppupuolella pääkaupunkiseudulla. Laajeneminen päätettiin toteuttaa pääkaupunkiseudun ulkopuolelle, jotta henkilöstön vaihtuvuus saataisiin pienenemään samasta työvoimasta olisi vähemmän kilpailua asiakaspalvelun pitkäjänteinen kehittäminen olisi helpompaa alueellinen tuntemus ja osaaminen lisääntyisi verkostot laajenisivat. Radiolinja mainitsee henkilöstöön liittyvinä alueellistamisen etuina pysyvyyden, sitoutuneisuuden ja lojaalisuuden sekä tuloksellisuuden, tehokkuuden ja vastuuntuntoisuuden. Toimintaan liittyvinä etuina yritys esittää hyvän yhteistoiminnan kaupunkien, oppilaitosten, työvoimatoimistojen ym. tarpeellisten tahojen kanssa sekä pääkaupunkiseutua alhaisemmat tilakustannukset. Lisäksi etuna mainitaan se, että turvallisuusriskejä voidaan hajauttaa ja vähentää.

14 10 Yrityksen mukaan asiakaspalvelun tehokkuus ja tuloksellisuus on alueellistetussa mallissa parempi kuin pääkaupunkiseudulle keskitetyssä ratkaisussa. Kuntasektori Kuntasektorilla ollaan kehittämässä tukitoimintoihin yhteisiä kuntatoimistoja. Yksittäisten kuntien (kahden ja/tai useamman) välisiä ratkaisuja on toteutettu ja ollaan toteuttamassa useampiakin, mutta varsinaisia laajempia yhtiö- tai kuntayhtymäpohjaisia malleja ei vielä ole lukuisia. Vuoden 2003 alusta on Hämeenlinnan seudulla käynnistynyt ns. Tahto-hankkeen myötä yhteinen palkka- ja kirjanpitotoimintojen toimisto (kuntayhtymä). Päijät-Hämeessä on perustettu Talkoo-hankkeen toteuttamisena Päijät-Tili Oy seudun kaikkia kuntia ja kuntayhtymiä koskevana. Varsinainen tuotannollinen toiminta alkaisi vuoden 2004 alusta. Savonlinnan seudulla on ollut käynnissä Virtuaalinen kuntatilitoimisto hanke. Myös Salon alueella seudun kehittämiskeskuksen toimesta/alaisuudessa (osana aluekeskustoimintaa) ollaan tekemässä selvittelytyötä kuntien henkilöstö- ja taloushallinnon yhteistoimintamuodoista ja -malleista. Kiteen kaupungissa ollaan selvittämässä kysymystä Tilitoimistohanke projektina. 4. Alueellistamisesta Ruotsissa ja Tanskassa (Lähde: Kansainvälinen selvitys hallintopalveluiden hajauttamisesta, Tampereen yliopisto.) Ruotsi Ruotsissa toteutettiin mittava keskushallinnon alueellistaminen 1970-luvulla, jolloin yli 50 viranomaistoimintoa, joissa työskenteli noin työntekijää, muutti pois pääkaupunkiseudulta. Alueellistamisen kohteina oli 15 paikkakuntaa. Suuri osa alueellistetuista yksiköistä oli tutkimus- ja opetuslaitoksia, mutta joukossa oli myös hallinnollisia keskusvirastoja. Suur-Tukholman alueella oli tuolloin valtion keskushallinnon henkilökuntaa noin , josta alueellistettavien :n osuus oli noin 26 %. Tämän jälkeen yksittäisiä viranomaistoimintoja on hajautettu luvulla, esimerkiksi Energimyndigheten ja Gledsbygdsverket. Ruotsin hallituksen vuonna 2001 laatimassa kehittämisohjelmassa tuettaviksi paikkakunniksi on määritelty yhdeksän puolustusvoimien toimipisteen menettävää kuntaa. Valtion toimintojen alueellistamisella arvioidaan saatavan näille paikkakunnille puolet vähintään korvaavasta työpaikasta. Ruotsissa tietotyö on koettu helposti alueellistettavaksi yksittäiseksi tukitehtäväksi luvulla esimerkiksi tullilaitoksen keskustietojenkäsittely- ja IT-yksikkö jaettiin Luleå:oon ja poliisihallinnon tietojenkäsittely siirrettiin Kiirunaan. Valtion viranomaistoimintojen yhtenä tavoitteena ja vaikutuksena on valtion työpaikkojen tasaisempi jakautuminen koko maahan. Voidaan myös todeta, että tietyt kunnat ja alueet, erityisesti aikaisemmin teollisuuden varaan nojanneet paikkakunnat ja seudut, ovat selviytyneet paremmin alueellistamisen ansiosta kuin olisivat selviytyneet ilman sitä.

15 11 Suuren alueellistamisoperaation kokemuksena 1970-luvulta on selvitetty, että noin puolet alueellistettujen virastojen ja laitosten henkilöstöstä siirtyi uudelle paikkakunnalle. Alueellistamisen myötä jotkut spesifiset toiminnot voivat saada paremmat rekrytointimahdollisuudet, kun ne sijoitetaan pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Taantuvilla teollisuusseuduilla keskushallinnon toimintojen alueellistaminen on parantanut korkeaa pätevyyttä ja koulutustasoa vaativien työtilaisuuksien saatavuutta. Taloudellisista vaikutuksista voidaan sanoa, että usein alueellistettu toiminto on joitakin vuosia siirron jälkeen kärsinyt tehokkuuden alentumisesta, mutta hieman pidemmällä siirron jälkeisellä aikavälillä uudelleensijoitettu toiminto on osoittautunut yhteiskuntaekonomisesti ja taloudellisesti vahvaksi. Alueellistaminen on monissa tapauksissa tuonut mukanaan myös kustannusten pienentymistä, sillä palkkataso on usein alhaisempi suurkaupunkiseutujen ulkopuolella samoin kuin myös muut kustannukset, kuten vuokrat. Ruotsissa katsotaan, että alueellistaminen voi jatkossakin toimia instrumenttina, jolla luodaan tasapainoa elinkeinorakenteeseen sekä työmarkkinoille kunnissa ja alueilla. Tanska Vuonna 2000 Tanskan valtion työpaikkoja oli noin Pääkaupunkiseudulla työskentelee pääasiassa keskushallinnon palveluksessa noin 20 % eli noin työntekijää. Yksittäisiä virastojen ja laitosten siirtoja on tehty 1980-luvulla, mutta vuonna 2001 Tanskan parlamentti teki päätöksen, jolla käynnistettiin laaja selvitys mahdollisuuksista siirtää olemassa olevia yksiköitä ja työpaikkoja Kööpenhaminan seudulta maan muille alueille. Päätöksessä todettiin, että alueiden kehitystä ja elinvoimaisuutta tulee tukea sijoittamalla mahdolliset uudet yksiköt sekä siirtämällä jo olemassa olevia keskushallinnon yksiköitä ja työpaikkoja niille maan alueille, joissa taloudellinen kehitys on alle maan keskitason. Alueellistamisen tavoitteena on vahvistaa paikallista osaamista ja näin tukea alueiden omaehtoista kehitystä. Tavoitteena on myös saada aikaan synergiaetuja valtion yksiköiden ja paikallisen elinkeinoelämän yhteistyöstä. Tanskassa on alueellistettu pääkaupunkiseudulta tai perustettu suoraan sen ulkopuolelle viitisentoista valtionhallinnon yksikköä. Tanska ei ole kuitenkaan viimeisen viiden vuoden aikana suosinut alueellistamispolitiikassaan heikoiksi alueiksi nimeämiään seutuja, vaan alueellistamista on toteutettu suurten kaupunkisen hallintokeskittymiin. Suurkaupunkien ulkopuolelle, Odenseen sijoitettu sosiaaliministeriön alainen sosiaaliturvahallituksen eläke- ja vanhuuspolitiikan yksikkö, joka työllistää 163 henkilöä, on viisivuotiskaudelle sattuneista suurkaupunkien ulkopuolelle tehdyistä alueellistamistoimenpiteistä suurin. Tanskan parlamentin vuonna 2001 tekemän alueellistamisen periaatepäätöksen nähdään olevan vasta alku laajemmalle keskushallinnon yksiköiden ja toimintojen siirrolle pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Parhaillaan suunnitteilla olevien alueellistamishankkeiden sijoituspaikkakunniksi on määritelty ensisijaisesti seitsemän taloudellisesti taantuvaa tai heikkoa aluetta sekä toisaalta seitsemän maan osaamiskeskittymää.

16 12 Informaatioteknologian todetaan mahdollistavan alueille hajauttamisen niissä tehtävissä, jotka eivät vaadi päivittäistä suoraa kontaktia ministeriin tms. Kehittyvän teknologian mukanaan tuomista mahdollisuuksista video- ja web-kokoukset vähentävät osaltaan eri toimijoiden ja yhteistyökumppaneiden välittömän fyysisen läheisyyden tarvetta. Toisaalta tietotekniikkaa on hyödynnetty myös uudistuksissa, joissa on päädytty keskitettyihin ratkaisuihin. Valtiovarainministeriö on vuodesta 1999 hoitanut keskitetysti palkkahallinnon ja pitää yllä kaikkien hallinnonalojen yhteistä laskenta- ja budjetointijärjestelmää. Jo vuonna 2000 tähän järjestelmään oli liittynyt 31 valtion virastoa ja yksikköä. Useampien yksiköiden yhteissijoittamisen pääkaupunkiseudun ulkopuolelle suurehkoksi yksiköksi yhteen rakennuskompleksiin nähdään mahdollistavan toiminnan joustavuuden sekä esimerkiksi joidenkin tuki- ja oheistoimintojen järjestämisen, joita ei olisi mahdollista taata optimaalisesti pienille, eriytyneille yksiköille. Hallinnon tukitehtävien järjestäminen suurempiin yksiköihin nähdään säästöjä aikaansaavaksi. Tanskassa pyrkimyksenä on luoda vahvempia kompetenssikokonaisuuksia, joilla voidaan vastata yhteiskunnan alati monimutkaistuvaan kysyntään. Suurempien hallinnollisten yksiköiden puolesta argumentoidaan myös rationaalisuudella sekä joustavuudella. Aluekehityksen näkökulmasta pyrkimys suurempien hallinnollisten yksiköiden luomiseen kannustaa viranomaisia luomaan kompetenssiyhteensopivuutta hallinnon instituutioiden ja elinkeinoelämän välille. Tällöin alueellistettavan yksikön vastaanottavalta alueelta edellytetään ensisijaisesti kyvykkyyttä ammattitaitoisen henkilöstön takaamiseen. Siirtyvän viraston tai laitoksen henkilöstöä kannustetaan ensisijaisesti siirtymään yksikkönsä mukana. Mikäli henkilö on haluton muuttamaan pois pääkaupunkiseudulta, pyritään hänelle järjestämään työpaikka toisesta pääkaupunkiseudun valtionhallinnon yksiköstä. Tanskassa on havaittu, että pääkaupunkiseudun ulkopuolelle sijoittuneeseen virastoon ei ole ollut vaikeuksia rekrytoida henkilöstöä, vaan muutto on pikemminkin parantanut työvoiman saatavuutta. 5 Keskushallinnon tukitehtävien järjestämisen nykytila ja visiot 5.1 Nykytila Valtion keskushallinnon henkilöstön määrä on tällä hetkellä noin Heistä noin työskentelee pääkaupunkiseudulla. Keskushallinnon tukitehtävissä työskentelevien määrän voidaan karkeasti arvioida olevan vastaavasti noin 9000 ja noin 7000 pääkaupunkiseudulla. Toimintatapojen ja sen myötä järjestelmien kehittymättömyyden vuoksi tukitehtävien hoitamiseen käytettävä henkilötyövuosimäärä on vieläkin suurempi.

17 13 Hallinnonaloilla on jo nyt olemassa useita esimerkkejä tukitehtävien alueellistamisesta. Eniten on alueellistettu palkanlaskentaa ja maksatusta, tietohallintoa ja palveluja, arkistointia ja eräitä viestinnän jakeluun liittyviä tehtäviä. Olemassa olevista alueellistamisratkaisuista mainittakoon: oikeusministeriön tietohallintokeskuksen alueellistaminen Hämeenlinnaan sekä kuuden alueellisen maksupisteen sijoittaminen Turkuun, Vaasaan, Ouluun, Kuopioon, Kouvolaan, Helsinkiin opetusministeriön hallinnonalan valtionosuusjärjestelmiin liittyvien atktehtävien hoitaminen Tampereen yliopistossa ympäristöhallinnon yhteisten tiedonhallintapalveluiden (tietoteknisen infrastruktuurin, tietojärjestelmien ja sähköisten palveluiden kehittäminen ja ylläpito) ja niihin liittyvän neuvonnan ja koulutuksen keskittäminen Suomen ympäristökeskuksen ohella Länsi-Suomen ympäristökeskukseen Vaasaan työministeriön Mikkelin yksikön puhelin- ja internet-palvelumalli ja siihen liittyvät uudet toimintamallit kauppa- ja teollisuusministeriön asiakkuudenhallinnan kehittämishankkeen malli, jossa mukana ovat myös työministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö sekä ns. six pack ryhmä ulkoasiainministeriön Eurooppa-tiedotuksen toimintamalli sekä arkistointi Joensuussa verohallinnon puhelinpalvelu ja yhdistetty tietokantamalli poliisin tietohallintokeskuksen alueellistaminen Rovaniemelle. Sisäasiainministeriön tukitehtävien kehittämishanke ehdottaa sisäasiainhallinnon talous- ja henkilöstöhallinnon tehtävien keskittämistä. 5.2 Visioita alueellistamismahdollisuuksista (Lähde: Hallinnon tukipalveluiden alueellistamisen mahdollisuudet, HAUS kehittämiskeskus Oy.) Valtion keskushallinnon tukitehtävien alueellistamismahdollisuudet riippuvat tehtävän luonteesta: kuinka vahvasti tehtävä on viraston tai laitoksen ydintoimintaa tai on sidoksissa siihen ja kuinka helposti ydintoimintasidonnaisuus on korvattavissa uudenlaisin toimintatavoin ja yhteydenpitomuodoin.

18 Näkökulmat Tukitehtävien alueellistamismahdollisuuksia voidaan tarkastella kahdesta näkökulmasta. 1. Tukitehtävän luonne ja suhde ydintoimintaan Näkökulman perusteella syntyy seuraava jaottelu: johdon tukitehtävät (mm. talouden suunnittelu, controller-toiminnot, henkilöstöpolitiikka ym.) ydintoiminnasta riippumattomat tukitehtävät, jotka ovat samankaltaisia eri organisaatiossa (mm. kirjanpito, tilinpäätökset, palkanlaskentaprosessi ym.) ydintoiminnan sisällöstä osittain riippuvat tukitehtävät (ao. organisaation substanssitoimintaan liittyvät tukitehtävät). Johdon tuki Ydintoiminta Ydintoiminnan sisällöstä osittain riippuvat tukipalvelut Ydintoiminnasta riippumattomat tukipalvelut Kuva 1. Tukitehtävien luonne ja suhde ydintoimintaan. Rajanveto sen välillä, mikä on ydintoiminnasta riippuvaa ja riippumatonta tukitehtävää, on pitkälti kiinni palveluprosesseista, niiden sisällöstä ja siitä, miten paljon tukitehtävän hoito edellyttää ydintoiminnan asiantuntemusta.

19 15 2. Tukitehtävän tarkastelu tuotantoprosessin näkökulmasta Näkökulman perusteella syntyy seuraava jaottelu: tuotantoprosessissa sisällöllisiä ratkaisuja tai päätösvaltaa sisältävät tehtävät teknisluonteiset tuotantotehtävät, jotka sisältävät vain vähän ydintoiminnan sisällöllistä asiantuntemusta. Tukitehtäväprosessin tuottamiseen osallistuu aina asiakas, joka useimmiten käynnistää omalla toiminnallaan tukiprosessin ja saa tuotoksen käytettäväksi omassa toiminnassaan. Virasto Ydintehtäväyksiköt Asiakkaat *prosessin käynnistys *lähtötiedot *sisällölliset ratkaisut Tukipalveluyksiköt Palvelujen tuottajat *tie to jen s a a nti ja hyödyntäm inen *tietojen käsittely *tuotantotehtävät Kuva 2. Tukitehtäväprosessin työnjako ja tehtävät. Tukitehtävän tuotantoprosessin tehtävien alueellistamisessa on otettava huomioon seuraavia seikkoja: ao. tehtävien hoito tapahtuu pääosin tietojärjestelmien avulla tietojen/tehtävien siirto yksiköiden välillä tapahtuu verkkoyhteyksien avulla tehtävät voivat sisältää jonkin verran sääntöjen tulkintaa ja soveltamista, jolloin palvelujen tuottajalta edellytetään niiden asiantuntemusta palveluprosessit on standardoitu mahdollisimman pitkälle usein sellaisten tehtävien uudelleen organisointi on yksinkertaista, jotka ovat melko samankaltaisena toistuvia, mallinnettavia rutiinitehtäviä.

20 16 Kehikko alueellistamisratkaisuille Tukitehtävien alueellistamisratkaisuissa on useita eri ulottuvuuksia, joita yhdistelemällä saadaan erilaisia toimivia organisointimalleja. Perusjaotteluna on keskitys tai hajautus, erikoistuminen tai palvelujen monipuolisuus. Ulottuvuus alueellinen organisatorinen asiakas/käyttäjä palvelut/tehtävät Keskitys Erikoistuminen - palvelun tuottaja sijaitsee yhdellä paikkakunnalla - paikkakunnan sijainti esim. pääkaupunkiseutu tai muu maa - palvelun tuottaja on yksi organisaatio (esim. tukipalvelujen palvelukeskus) - asiakkaana yhden viraston tai hallinnonalan yksiköitä - vain yhdentyyppisiä palveluja tuottava (esim. henkilöstöhallinto) Hajautus Monipuolisuus - palvelun tuottaja sijaitsee usealla paikkakunnalla - paikkakuntien hajautuminen eri puolelle maata - palvelun tuottajina on useita erillisiä organisaatioita - asiakkaana useiden virastojen tai hallinnonalojen yksiköitä - useita erilaisia palveluja tuottava (esim. taloushallinto ja henkilöstöhallinto) Kuva 3. Tukitehtävien uudelleenorganisoinnin ulottuvuudet. Palvelutuotannon keskityksen yleisiä perusteluja ovat massatuotannon edut mm. säästöt ja joustot töiden organisoinnissa ja henkilöstön käytössä sekä osaamisen ja työmenetelmien kehittäminen. Myös johtaminen on tehokkaampaa, kun yksikkö sijaitsee yhdessä toimipisteessä. Hajautettua palvelutuotantoa perustellaan mm. seuraavasti: lähellä asiakasta toimiminen ja asiakaslähtöisyys, tiivis kytkentä ydintoimintaan ja tiedon vienti järjestelmiin niiden syntypaikalla Palvelukeskusmalli Perustana tukitehtävien organisoinnille on useimmiten palvelumalli ajattelu. Sen perusperiaatteena on asiakaslähtöisyys ja asiakasohjautuvuus; tunnistetaan asiakkaiden tarpeet ja tuotetaan niitä vastaavia asiantuntevia ja laadukkaita palveluja tehokkaasti. Yhteistyö asiakkaiden kanssa on tiivistä. Palveluyksikkö suorittaa oman osuutensa tuotantoprosessista ja vastaa myös toimintansa kehittymisestä. Palvelujen onnistuneisuutta arvioi tuottajan lisäksi asiakas. Hallinnon tukitehtäviä voidaan joko keskittää yhteen palvelukeskuskokonaisuuteen, joka tuottaa erilaisia palveluja, tai alueellistaa organisatorisesti tai alueellisesti pienempiin kokonaisuuksiin.

Näkökulmia julkisen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilaan

Näkökulmia julkisen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilaan Näkökulmia julkisen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilaan Tytti Yli-Viikari 22.4.2016 Valtiontalouden tarkastusvirasto Julkisen johtamisen kannalta tärkeitä toimintaympäristön kehityskulkuja Talouden

Lisätiedot

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Kieku-palvelujen tuottajana

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Kieku-palvelujen tuottajana Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Kieku-palvelujen tuottajana Pirjo Pöyhiä Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus www.palkeet.fi Pirjo Pöyhiä 2.4.2014 1 Palkeet - Vaikuttava

Lisätiedot

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku numeroina Yhteinen Kieku-tietojärjestelmä korvaa vanhat (yli 100 kpl) talousja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO TEHTÄVÄ VALTIONTALOUDEN VISIO TARKASTUSVIRASTO ARVOT 2 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO TEHTÄVÄ VISIO ARVOT 3 VALTIONTALOUDEN 4 Valtiontalouden tarkastusvirasto on riippumaton ja puolueeton taloudenhoidon

Lisätiedot

Maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus

Maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Maakuntien talous ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus 1 25.1.2017 Mikko Salmenoja Mitä on hyvä oivaltaa? Kunkin maakunnan oma taloushallinto ja HR on keskeinen toiminnallinen kokonaisuus, joille yhteinen

Lisätiedot

Valtorin hallituksen tehtävät. Valtorin asiakaspäivä Timo Valli, hallituksen puheenjohtaja

Valtorin hallituksen tehtävät. Valtorin asiakaspäivä Timo Valli, hallituksen puheenjohtaja Valtorin hallituksen tehtävät Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Timo Valli, hallituksen puheenjohtaja Valtorin virstanpylväät Jyrki Kataisen hallitusohjelma 6/2011 TORI- ja myös TUVE-hankkeet Laki valtion

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 184/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua

Lisätiedot

Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2008

Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2008 Ympäristöministeriön raportteja 12 2008 Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2008 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 12 2008 Ympäristöministeriön

Lisätiedot

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi MUUTOS = MAHDOLLISUUS JA HAASTE On etuoikeus olla toteuttamassa muutosta ja ottaa haaste vastaan.

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»

Lisätiedot

HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET. 2 luku Toimielinorganisaatio. 9 Tarkastuslautakunta

HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET. 2 luku Toimielinorganisaatio. 9 Tarkastuslautakunta HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET 2 luku Toimielinorganisaatio 9 Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnassa on 7 (5?) jäsentä, joista kaupunginvaltuusto valitsee lautakunnan puheenjohtajan ja

Lisätiedot

Toimialariippumattomien tieto- ja viestintäteknisten tehtävien kokoamishankkeen asettaminen

Toimialariippumattomien tieto- ja viestintäteknisten tehtävien kokoamishankkeen asettaminen Asettamispäätös VM035:00/2012 16.5.2012 Toimialariippumattomien tieto- ja viestintäteknisten tehtävien kokoamishankkeen asettaminen 1 Asettaminen 2 Toimikausi 3 Tausta Valtiovarainministeriö on tänään

Lisätiedot

Huippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet

Huippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet Huippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet Huippuyksikköseminaari 14.12.2011 Sisäinen tarkastaja Seija Henttinen Sisäinen valvonta tarkoittaa TOIMINTAPROSESSEIHIN SISÄÄN VIETYJÄ RAKENTEITA,

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

Arkkitehtuurinäkökulma

Arkkitehtuurinäkökulma Sähköisen arkistoinnin haasteet Arkkitehtuurinäkökulma JHS-seminaari 14.11.2006, Satakuntatalo Aki Siponen Valtiovarainministeriö Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö Sähköisen arkistoinnin haasteet Arkkitehtuurinäkökulma

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos

Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos Kieku käyttäjäfoorumi 6.5.2015 Maileena Tervaportti ja Mari Näätsaari Taustaa

Lisätiedot

Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat. Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020

Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat. Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020 Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020 Miksi tämä työ tehtiin? Henkilöstöhallinto on osa henkilöstöjohtamisen kokonaisuutta. Valtion henkilöstöjohtamisessa

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Maakuntauudistus - miksi, mitä, milloin

Maakuntauudistus - miksi, mitä, milloin Maakuntauudistus - miksi, mitä, milloin Hallitusneuvos Tarja Hyvönen Kuntamarkkinat 15.9.2016 16.9.2016 1 2 Työ- ja elinkeinopalvelut Sosiaalija terveydenhuolto Pelastustoimi Ympäristöterveydenhuolto Maakunnan

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

Sisäisen tarkastuksen ohje

Sisäisen tarkastuksen ohje Sisäisen tarkastuksen ohje Kuntayhtymähallitus 17.3.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 TARKOITUS JA PERIAATTEET 3 2 TEHTÄVÄT JA ARVIOINTIPERUSTEET 3 3 ASEMA, TOIMIVALTA JA TIETOJENSAANTIOIKEUS 3 4 AMMATILLINEN OSAAMINEN

Lisätiedot

Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE

Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE Yliopistojen palvelukeskusprojektin tietojärjestelmäperiaatteet Johdon IT-Strategiaseminaari 30.10.2007 Projektipäällikkö

Lisätiedot

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yleisesittely Pohjois-Savon ELY-keskus, viestintä 20.4.2010 1 Tausta Aloitti toimintansa 1.1.2010 osana valtion aluehallinnon uudistusta Tehtävät

Lisätiedot

Palvelukeskusten perustaminen Talous- ja henkilöstöhallinto

Palvelukeskusten perustaminen Talous- ja henkilöstöhallinto Palvelukeskusten perustaminen Talous- ja henkilöstöhallinto Johtaja Mikko Salmenoja KEHA- keskus 26.10.2016 http://www.keha-keskus.fi 22.9.2016 1 Yleistä molemmista palvelukeskuksista Ja SOTE ICT vielä

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Johtoryhmä 7.4.2015 Yhtymähallitus 27.4.2015 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA Sisällys 1. Lainsäädäntö 3 2. Soveltamisala

Lisätiedot

Sastamalan kaupungin uusi hallintosääntö

Sastamalan kaupungin uusi hallintosääntö 1 Sastamalan kaupungin uusi hallintosääntö 2 luku Toimielinorganisaatio 9 Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnassa on seitsemän jäsentä, joista valtuusto valitsee lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Lisätiedot

HE 74/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion paikallishallinnon kehittämisen perusteista. lääninhallituksilta sisäasiainministeriölle.

HE 74/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion paikallishallinnon kehittämisen perusteista. lääninhallituksilta sisäasiainministeriölle. HE 74/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion paikallishallinnon kehittämisen perusteista annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Valtionhallinnon rakenteiden uudistaminen hallituksen ohjelman ja kärkihankkeiden mukaisesti

Valtionhallinnon rakenteiden uudistaminen hallituksen ohjelman ja kärkihankkeiden mukaisesti Valtionhallinnon rakenteiden uudistaminen hallituksen ohjelman ja kärkihankkeiden mukaisesti Kuntamarkkinat 9.9.2015 Hallitusneuvos, yksikön päällikkö Tarja Hyvönen, valtiovarainministeriö Kunta- ja aluehallinto-osasto

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriö. Columbus- palkkausjärjestelmä. Osa I: Vaativuusarviointi

Maa- ja metsätalousministeriö. Columbus- palkkausjärjestelmä. Osa I: Vaativuusarviointi Maa- ja metsätalousministeriö Columbus- palkkausjärjestelmä Osa I: Vaativuusarviointi 2004 28.1.2014 muutettu kohtaa 3.2., voimaan 1.4.2014 Sisällysluettelo Ydinosaaminen Osaamisen monipuolisuus tai laajuus

Lisätiedot

Henkilöstön asema muutostilanteessa. Info- ja keskustelutilaisuus

Henkilöstön asema muutostilanteessa. Info- ja keskustelutilaisuus Henkilöstön asema muutostilanteessa Info- ja keskustelutilaisuus 29.3.2007 VN:n päätökset 2001 ja 2006 Vuoden 2001 periaatepäätöksen tavoitteena varautua ikärakenteen muutoksesta johtuviin toimiin valtionhallinnossa

Lisätiedot

Näin paransimme tuottavuutta. Hyvät käytännöt ja vakiinnuttamisen keinot Kieku-käyttäjäfoorumi

Näin paransimme tuottavuutta. Hyvät käytännöt ja vakiinnuttamisen keinot Kieku-käyttäjäfoorumi Näin paransimme tuottavuutta. Hyvät käytännöt ja vakiinnuttamisen keinot Kieku-käyttäjäfoorumi Jukka Aalto Helsinki 26.11.2015 Näkökulmat 1. Henkilöstöhallinto 2. Taloushallinto 3. Haasteet 27.11.2015

Lisätiedot

Kirjanpito- ja palkkahallinnon organisointi

Kirjanpito- ja palkkahallinnon organisointi Kirjanpito- ja palkkahallinnon organisointi Hallinto- ja taloustyöryhmän loppuraportti 10.4.2015: Sote-kuntayhtymä (käynnistystiimi) ja Joensuun kaupunki PK Sote-alueen keskuskaupunkina käynnistävät neuvottelut

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Sisäinen valvonta ja riskienhallinta käsitteinä Kuntalain säännökset kuntayhtymän sisäisestä

Lisätiedot

JUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaoston asettaminen

JUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaoston asettaminen JUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaoston asettaminen JUHTA 28.2.2013 neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo Organisaation kokonaissuunnitelma = kokonaisarkkitehtuuri Organisaatio X Visio, strategia, toiminnan

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallintopäivä 18.11.2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Sisällys Johdanto Visio ja tavoitteet 1. Toiminta-arkkitehtuuri - Palvelut -

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto

MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto 3.5.2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Lain tavoitteena on luoda toimivalta ja ohjausmalli,

Lisätiedot

Aluehallinnon uudistaminen

Aluehallinnon uudistaminen Aluehallinnon uudistaminen ALKU-hanke 1092009 10.9.2009 Aluehallinnon uudistaminen Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa Hallintoa uudistetaan ja kansanvaltaistetaan. Lääninhallitusten, työvoima- ja

Lisätiedot

Kirjanpitoaineiston säilytysajat

Kirjanpitoaineiston säilytysajat Valtiokonttori Määräys 1 (5) 18.9.2014 Dnro VK/329/00.01/2014 Kirjanpitoyksiköt ja talousarvion ulkopuolella olevat valtion rahastot Kirjanpitoaineiston säilytysajat Valtion talousarviosta annetun asetuksen

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa ICT muutostukiseminaari 8.10.2014 neuvotteleva virkamies Jari Kallela Sisältö Miksi kokonaisarkkitehtuuria tarvitaan julkisessa hallinnossa? Mitä tuloksia kokonaisarkkitehtuurista

Lisätiedot

CAF JA DIGITALISAATIO - PALVELUKETJUT KESKIÖSSÄ

CAF JA DIGITALISAATIO - PALVELUKETJUT KESKIÖSSÄ CAF JA DIGITALISAATIO - PALVELUKETJUT KESKIÖSSÄ Kansallisen arviointi- ja laatuverkoston seminaari 1.9.2016 Jussi Kleemola TÄMÄ ON SOLITA. Liikevaihto 2015 49,7 miljoonaa euroa Yli 430 ammattilaista Yli

Lisätiedot

Lapin ELY-keskuksen. monikanavaisesti. Taustat, tavoitteet ja muutokset. Lapin TE-toimiston kuntainfo , strategiapäällikkö Tuija Ohtonen

Lapin ELY-keskuksen. monikanavaisesti. Taustat, tavoitteet ja muutokset. Lapin TE-toimiston kuntainfo , strategiapäällikkö Tuija Ohtonen Lapin ELY-keskuksen päätösluonnos TEpalveluiden tuottamisesta monikanavaisesti Taustat, tavoitteet ja muutokset Lapin TE-toimiston kuntainfo 11.6.2015, strategiapäällikkö Tuija Ohtonen TE-palveluiden keskeiset

Lisätiedot

Lapin ELY-keskuksen. monikanavaisesti

Lapin ELY-keskuksen. monikanavaisesti Lapin ELY-keskuksen päätösluonnos TEpalveluiden tuottamisesta monikanavaisesti Taustat, tavoitteet ja muutokset Lapin liiton hallituksen kokous 22.6.2015 Strategiapäällikkö Tuija Ohtonen ja johtaja Marja

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET KOKKOLAN KAUPUNKI Syyskuu 2014 Keskushallinto SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN TAVOITE JA TARKOITUS; KÄSITTEET 3. SISÄISEN

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE

ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE Sosiaali- ja terveystoimen esikunnan 2.2.1 1 (5) ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE Perusturvajohtaja 20.12.2012 Voimaan 1.1.2013 Perusturvajohtaja 24.2.2014 Voimaan

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta Öo Liite/Kvalt 13.10.2014, 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Isonkyrön kunta Isonkyrön kunnan ja kuntakonsernin 1 (5) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

ASPA - Mitä seuraavaksi?

ASPA - Mitä seuraavaksi? ASPA - Mitä seuraavaksi? Pilotoinnin päätösseminaari 24.8.2015 Valtiovarainministeriö, Hallitusneuvos Ilkka Turunen Huomioita hallituksen kärkihankkeista Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentäminen

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 191/2013 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 191/2013 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 191/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä, julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta annetun lain

Lisätiedot

Aluehallintouudistus. Tilannekatsaus joulukuu

Aluehallintouudistus. Tilannekatsaus joulukuu Aluehallintouudistus Tilannekatsaus joulukuu 2015 18.12.2015 1 Juha Sipilän hallitusohjelma Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovituksesta tehdään erikseen päätös, jolla yksinkertaistetaan

Lisätiedot

- Kuntakentän tehostamisen asiantuntija -

- Kuntakentän tehostamisen asiantuntija - - Kuntakentän tehostamisen asiantuntija - TEE YHTEISTYÖTÄ Kuntien palvelukeskukset monistavat parhaita toimintatapoja ja ratkaisuja ARKI SUJUVAKSI KuntaPron osakkaana voit ulkoistaa palveluja joustavasti

Lisätiedot

Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE

Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE Road Show tiedotustilaisuus Joensuussa 14.5.2007 Hallintojohtaja Petri Lintunen, Joensuun yliopisto 1 Taustaa

Lisätiedot

Dnro:375/ /2013 Ehdotus kunanhallitukselle

Dnro:375/ /2013 Ehdotus kunanhallitukselle Dnro:375/02.02.01/2013 Ehdotus kunanhallitukselle 27.6.2016 Perusturvan sisäisen valvonnan suunnitelma vuodelle 2016 Sisällys 1. JOHDANTO 2 1.1. Sisäisen valvonnan, ulkoisen valvonnan ja riskienhallinnan

Lisätiedot

Ajankohtaista maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palveluiden järjestämisestä

Ajankohtaista maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palveluiden järjestämisestä Ajankohtaista maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palveluiden järjestämisestä Osastopäällikkö Juha Sarkio Valtiovarainministeriö Sairaanhoitopiirien ja suurten kaupunkien informaatiotilaisuus 23.2.2016

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa?

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Ulla Närhi Neuvotteleva virkamies, FaT Sosiaali- ja terveysministeriö Aikataulu 2016 2017 2018

Lisätiedot

15774/14 vpy/sj/kkr 1 DG D 2A

15774/14 vpy/sj/kkr 1 DG D 2A Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. marraskuuta 204 (.2) (OR. en) 5774/4 EJUSTICE 8 JUSTCIV 30 COPEN 296 JAI 90 ILMOITUS Lähettäjä: Puheenjohtajavaltio Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto

Lisätiedot

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä?

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Seija Friman 6.5.2015 Tilaisuus, Esittäjä Työajan kohdentaminen Kiekun myötä Kustannuslaskenta & tuottavuusnäkökulma Työajan kohdentaminen mahdollistaa kustannusten

Lisätiedot

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos,

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos, HE 66/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arkistolain 1 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan arkistolakia muutettavaksi siten, että siitä poistettaisiin

Lisätiedot

Maakuntauudistus ja Kanta-Häme Henkilöstöseminaari

Maakuntauudistus ja Kanta-Häme Henkilöstöseminaari Maakuntauudistus ja Kanta-Häme Henkilöstöseminaari 25.10.2016 Hämeenlinnan Ylijohtaja Pekka Savolainen Hämeen ELY-keskus Valtiolta (ELY, AVI) maakuntaan siirtyviä tehtäviä Sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Opetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten.

Opetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten. Annettu Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 2006 Valtioneuvoston asetus nuorisotyöstä ja -politiikasta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, säädetään 27 päivänä

Lisätiedot

Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke vauhtiin!

Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke vauhtiin! Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke vauhtiin! 14.11.2016 Yhteinen tiedon hallinta -hanke vauhtiin! -seminaari Digitalisoidaan julkiset palvelut / Yhteinen tiedon hallinta (YTI) -hanke 1990-luku 2000 Tekniikka

Lisätiedot

Asetus valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä

Asetus valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä Asetus valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä JUHTA 12.12.2013 Lainsäädäntöneuvos Sami Kivivasara LAIN KÄSITTELYN TILANNE (HE 150/2013 vp) Hallintovaliokunta antoi mietintönsä

Lisätiedot

Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan?

Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan? Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan? Tavoitteet Kieku-hankkeen tavoitteena: Kieku-ratkaisun tavoitteena: toteuttaa Kieku-ratkaisu (prosessit ja järjestelmä) parantaa valtion talous- ja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Pasi Oksanen 1 Tavoite ja lähtökohdat Tavoitteena aikaansaada Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 222/2011. Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi, mitoitus ja kohdentaminen

Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 222/2011. Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi, mitoitus ja kohdentaminen Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 222/2011 Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi, mitoitus ja kohdentaminen 1 Työikäisen väestön määrän suhteellinen pieneneminen

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01 11.06.2001 Työministeriö TYÖMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa työministeriön tilintarkastuksesta

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu. Esittelymateriaali

Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu. Esittelymateriaali Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu Esittelymateriaali Esityksen sisältö Viitta-työkalun tausta Miten työkalu on syntynyt? Viitta-työkalun tavoitteet ja hyödyt Itsearviointiprosessi

Lisätiedot

Valtion tietojärjestelmähankkeiden arviointitoiminnan kehittäminen. Arja Terho

Valtion tietojärjestelmähankkeiden arviointitoiminnan kehittäminen. Arja Terho Valtion tietojärjestelmähankkeiden arviointitoiminnan kehittäminen Arja Terho Tarve arviointitoiminnalle tuottavuuden kehittämishankkeissa tietojärjestelmillä merkittävä rooli varmistettava hankkeiden

Lisätiedot

Uudistettu tulosohjaus: kohti yhteisiä tavoitteita Tulosohjauksen verkostotapaaminen Markus Siltanen

Uudistettu tulosohjaus: kohti yhteisiä tavoitteita Tulosohjauksen verkostotapaaminen Markus Siltanen Uudistettu tulosohjaus: kohti yhteisiä tavoitteita 20.5.2016 Tulosohjauksen verkostotapaaminen Markus Siltanen Yhteiset tavoitteet -kokonaisuus: miksi ja miten 1. Hallituksen yhteiset tavoitteet Tuetaan

Lisätiedot

YHTEINEN SÄVEL DIGIVALTION HR-JOHTAMISEEN JA OSAAMISEN KEHITTÄMISEEN

YHTEINEN SÄVEL DIGIVALTION HR-JOHTAMISEEN JA OSAAMISEN KEHITTÄMISEEN YHTEINEN SÄVEL DIGIVALTION HR-JOHTAMISEEN JA OSAAMISEN KEHITTÄMISEEN Kyvykäs, sitoutunut ja uutta luova henkilöstö on valtion voimavara. Anu Vehviläinen Yhtenäistämme henkilöstöjohtamista Nostamme innovatiivisuuden

Lisätiedot

Aluehallinnon uudistus

Aluehallinnon uudistus Aluehallinnon uudistus Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen 15.12.2015 Itsehallintoalue Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelma (s. 30): Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovituksesta

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 1 Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Valtuusto 23.3.2015 16 2 Vieremän kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta /2013 Laki. valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta /2013 Laki. valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2013 1226/2013 Laki valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta

Lisätiedot

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen 1 Ennakoinnin määritelmästä Ennakointi on käytettävissä olevalle nykytilaa ja menneisyyttä koskevalle tiedolle perustuvaa tulevan

Lisätiedot

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Kuntamarkkinat 11.9.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut + Kuntaliiton toimeksiannosta

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) 13.10.2010 Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen Keskeisenä tavoitteena Toteuttaa eduskunnan 7.12.2009 tekemä päätös, että hallituksen tulisi valmistella

Lisätiedot

Kansallisen paikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus. Patinen kokous

Kansallisen paikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus. Patinen kokous Kansallisen paikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus Patinen kokous 27.9.2013 Paikkatietostrategian päivitys Vision, tavoitteiden ja toimenpiteiden työstäminen strategiaryhmässä kesä- elokuu Esittely

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kilpailu- ja kuluttajavirasto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Liisa Vuorio 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...

Lisätiedot

Voiko valtionhallinnon tietojärjestelmien nykytilaa kuvata? Aki Siponen Valtiovarainministeriö

Voiko valtionhallinnon tietojärjestelmien nykytilaa kuvata? Aki Siponen Valtiovarainministeriö Voiko valtionhallinnon tietojärjestelmien nykytilaa kuvata? 5.12.2006 Aki Siponen Valtiovarainministeriö Voiko valtionhallinnon tietojärjestelmien nykytilaa kuvata? Tavoitteena yhtenäinen toiminnan ja

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI Hannu Leskinen

POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI Hannu Leskinen POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI 8.12.2016 Hannu Leskinen - Järjestämisvastuu Vastaa asukkaan lailla säädettyjen oikeuksien toteutumisesta (ML 7 ) Pitää huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen

Lisätiedot

Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy JOHTOSÄÄNTÖ (1/6) Hyväksytty Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa 26.11.2014 YLEISTÄ.

Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy JOHTOSÄÄNTÖ (1/6) Hyväksytty Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa 26.11.2014 YLEISTÄ. Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy JOHTOSÄÄNTÖ (1/6) Hyväksytty Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa 26.11.2014 YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy:n

Lisätiedot

Tuloksellisuutta tekemässä Tietopolitiikka, ICT ja TORI

Tuloksellisuutta tekemässä Tietopolitiikka, ICT ja TORI Tuloksellisuutta tekemässä Tietopolitiikka, ICT ja TORI JulkICT-toiminto, strateginen ohjaus Neuvotteleva virkamies, yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas VATU 29.5.2013 Tuloksellisuutta tekemässä Tehokkaat

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

ELY-keskusten näkemyksiä aluehallinnon ja maakuntahallinnon uudistamisesta

ELY-keskusten näkemyksiä aluehallinnon ja maakuntahallinnon uudistamisesta ELY-keskusten näkemyksiä aluehallinnon ja maakuntahallinnon uudistamisesta Kuulemistilaisuus 13.1.2016. Valtiovarainministeriö. ELY-keskusten ylijohtajat Elinkeinot, työllisyys ja osaaminen -tehtävät 1/2

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOKSEN LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ LAIKSI HALLINNON YHTEISISTÄ SÄHKÖISEN ASIOINNIN TUKIPALVELUISTA

MAANMITTAUSLAITOKSEN LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ LAIKSI HALLINNON YHTEISISTÄ SÄHKÖISEN ASIOINNIN TUKIPALVELUISTA 1 (6) Valtiovarainministeriö valtiovarainministeriö@vm.fi Valtiovarainministeriön lausuntopyyntö 26.11.2015 / VM140:06/2013 MAANMITTAUSLAITOKSEN LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ LAIKSI HALLINNON YHTEISISTÄ

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE (pikaohje) KUNNAN JOHTAMISEN VIITEARKKITEHTUURI

KÄYTTÖOHJE (pikaohje) KUNNAN JOHTAMISEN VIITEARKKITEHTUURI KÄYTTÖOHJE (pikaohje) KUNNAN JOHTAMISEN VIITEARKKITEHTUURI ASIAKKAAT SIDOSRYHMÄT TIETOJÄRJESTELMÄ- PALVELUT TEHTÄVÄT JA PALVELUT MITTARIT KÄSITTEET TIEDOT ROOLIT JA VASTUUT JOHTAMISEN PROSESSIT KYVYKKYYDET

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ohje

Sisäisen valvonnan ohje Sisäisen valvonnan ohje Kuntayhtymähallitus 15.6.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHTAMIS- JA HALLINTOJÄRJESTELMÄ SEKÄ KUNTAYHTYMÄN VALVONNAN RAKENNE 3 1.2 Johtamis- ja hallintojärjestelmä 3 1.2 Kuntayhtymän valvonnan

Lisätiedot

Virastoselvityshankkeen johtopäätökset ja ehdotukset. Esitys tulosohjausverkoston tapaamisessa Timo Moilanen (VM/KAO/ROY)

Virastoselvityshankkeen johtopäätökset ja ehdotukset. Esitys tulosohjausverkoston tapaamisessa Timo Moilanen (VM/KAO/ROY) Virastoselvityshankkeen johtopäätökset ja ehdotukset Esitys tulosohjausverkoston tapaamisessa Timo Moilanen (VM/KAO/ROY) Esityksen sisältö VIRSU-hankkeen tausta ja tavoitteet Keskushallintoa koskevat kehittämisperiaatteet

Lisätiedot

Tietoja valtion maksullisesta toiminnasta 2014

Tietoja valtion maksullisesta toiminnasta 2014 Valtiokonttori 1 (23) Talous ja henkilöstö Tietoja valtion maksullisesta toiminnasta 2014 Sörnäisten rantatie 13, Helsinki PL 14, 00054 VALTIOKONTTORI Puh. 0295 50 2000, Faksi 0295 50 3333, www.valtiokonttori.fi

Lisätiedot