VALTION KESKUSHALLINNON TUKITEHTÄVIEN ALUEELLISTAMISMAHDOLLISUUDET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VALTION KESKUSHALLINNON TUKITEHTÄVIEN ALUEELLISTAMISMAHDOLLISUUDET"

Transkriptio

1 VALTIONEUVOSTON KANSLIA VALTION KESKUSHALLINNON TUKITEHTÄVIEN ALUEELLISTAMISMAHDOLLISUUDET Työryhmän loppuraportti Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 12/2003

2 VALTION KESKUSHALLINNON TUKITEHTÄVIEN ALUEELLISTAMISMAHDOLLISUUDET Työryhmän loppuraportti Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 12/2003

3 ISBN: ISSN: Julkaisupaikka/vuosi: Helsinki 2003 Valtioneuvoston kanslia/monistamo

4 Julkaisija: VALTIONEUVOSTON KANSLIA KUVAILULEHTI Tekijät Valtion keskushallinnon tukitehtävien alueel- Julkaisun laji: listamismahdollisuuksia selvittänyt työryhmä; puheen- julkaisu johtaja hallintojohtaja Reijo Luhtavaara Toimeksiantaja: Valtioneuvoston kanslia Toimielimen asettamispäivä: Julkaisun nimi (myös ruotsinkielinen): Valtion keskushallinnon tukitehtävien alueellistamismahdollisuudet. Työryhmän loppuraportti. Julkaisun osat: Tiivistelmä: Valtioneuvoston kanslia asetti työryhmän selvittämään valtion keskushallinnon tukitehtävien alueel- listamismahdollisuuksia. Työryhmä toimi valtion toimintojen uudelleen sijoittamisen koordinaatioryhmän alaisena. Työryhmässä olivat edustettuina kaikki ministeriöt. Tehtäviä, jotka liittyvät kiinteästi organisaation strategiseen ja operatiiviseen johtamiseen ja sen ydintoimintoi- ylläpito, palkanlaskenta, työajan seuranta, maksatus, TES ja VES - hin ei ole mielekästä alueellistaa. Alueellistettaviksi valtion keskushallinnon tukitehtäviksi sopivat palveluprosessit, joissa voidaan hyödyntää nykyaikaisia tietojärjestelmiä. Hallinnon tukitehtävien alueellistaminen on mahdollista seuraavissa prosesseissa: henkilöstöhallinto (henkilötietojen neuvonta) taloushallinto (osto- ja myyntireskontrien hoito, kirjanpito, tilinpäätös, matkalaskut) arkistointi ja tietovarantojen hoito tietotekniset palvelut kielipalvelut neuvonta- ja puhelinpalvelut. Valtion keskushallinnon tukitehtävien alueellistamisessa on noudatettava huolellista ja riittävän pitkäjänteistä suunnittelua. Henkilöstön on oltava asianmukaisella tavalla edustettuna valmistelussa. Työryhmä ehdottaa, että tukitehtävien alueellistamistoimenpiteitä varten asetetaan tukitehtävittäin poikkihallinnollisia työryhmiä alueellistamisen koordinaatioryhmän alaisuuteen. Avainsanat: aluepolitiikka, valtionhallinto, valtion virastot Muut tiedot: Sarjan nimi ja numero: ISSN: ISBN: Valtioneuvoston kanslia n julkaisusarja 12/ Kokonaissivumäärä: Kieli: Hinta: Luottamuksellisuus: 49 Fi julkinen Jakaja: Kustantaja: Valtioneuvoston kanslia/monistamo Valtioneuvoston kanslia

5 1 Sisällysluettelo SISÄLLYSLUETTELO...1 ESIPUHE JOHDANTO TEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA RAJAUKSET TUKITEHTÄVIEN ORGANISOINNIN NÄKYMIÄ JA KOKEMUKSIA YRITYSMAAILMASSA JA KUNTASEKTORILLA ALUEELLISTAMISESTA RUOTSISSA JA TANSKASSA KESKUSHALLINNON TUKITEHTÄVIEN JÄRJESTÄMISEN NYKYTILA JA VISIOT NYKYTILA VISIOITA ALUEELLISTAMISMAHDOLLISUUKSISTA Näkökulmat Palvelukeskusmalli ALUEELLISTAMISMAHDOLLISUUDET TEHTÄVITTÄIN SISÄINEN TARKASTUS JA ERÄÄT TILINTARKASTUSTEHTÄVÄT TALOUSHALLINTO JA -PALVELUT HENKILÖSTÖHALLINTOTEHTÄVÄT PALKANLASKENTATEHTÄVÄT VIESTINTÄ TIETOHALLINTO TIETOPALVELUT MUUT TUKIPALVELUT YHTEENVETO KESKUSHALLINNON TUKITEHTÄVIEN ALUEELLISTAMISMAHDOLLISUUDET JA EDELLYTYKSET TYÖRYHMÄN JOHTOPÄÄTÖKSET JATKOTOIMET...42 LIITE 1: VALTION KESKUSHALLINNON VIRASTOT...43

6 2 Esipuhe Valtioneuvoston kanslia asetti työryhmän selvittämään valtion keskushallinnon tukitehtävien alueellistamismahdollisuuksia. Työryhmä toimi valtion toimintojen uudelleen sijoittamisen koordinaatioryhmän alaisena. Työryhmän puheenjohtajaksi nimitettiin hallintojohtaja Reijo Luhtavaara sisäasiainministeriöstä, jäseniksi hallintojohtaja Auni-Marja Vilavaara valtioneuvoston kansliasta, yksikön päällikkö Ari Rouhe ulkoasiainministeriöstä, apulaisosastopäällikkö Simo Ojanen oikeusministeriöstä, ylitarkastaja Marikaisa Tiilikainen puolustusministeriöstä, neuvotteleva virkamies Anja Simola valtiovarainministeriöstä, talousjohtaja Eero Pulkkinen opetusministeriöstä, neuvotteleva virkamies Risto Yrjönen maa- ja metsätalousministeriöstä, hallintojohtaja Seija Petrow liikenne- ja viestintäministeriöstä, neuvotteleva virkamies Eero Mantere kauppa- ja teollisuusministeriöstä, hallitusneuvos toimistopäällikkönä Jaana Koski sosiaali- ja terveysministeriöstä, hallitusneuvos Mikko Salmenoja työministeriöstä ja talousjohtaja Oili Hintsala ympäristöministeriöstä. Marikaisa Tiilikaisen sijalla on alkaen toiminut erityisasiantuntija Hannu Vuorinen. Hankkeen sihteereinä toimivat ylitarkastaja Miia Lehmus ja ylitarkastaja Ilpo Takanen, molemmat sisäasiainministeriöstä. Työryhmän työhön liittyen sisäasiainministeriö on teettänyt seuraavat selvitykset: HAUS: Hallinnon tukipalvelujen alueellistamismahdollisuudet. Ilkka Hynynen: Selvitys valtion keskushallinnon tukitehtävien alueellistamiseen moni- kanavaisia yhteyskeskusratkaisuja hyödyntäen Ulla Mäkeläinen, Jari Stenvall: Kansainvälinen selvitys hallintopalveluiden hajauttamisesta. Työryhmä piti yhteensä 14 kokousta. Työryhmä on kokouksissaan kuullut seuraavia henkilöitä: prosessori Jari Stenvall Lapin yliopistosta toimitusjohtaja Ilkka Hynynen Maailmankylä Oy:stä talousjohtaja Veli Hytönen sisäasiainministeriöstä tietohallintojohtaja Kari Kekki valtiovarainministeriöstä erikoistutkija Kari Koivumaa valtiokonttorista johtava konsultti Juha Ojala HAUS:sta johtava konsultti Katriina Pallas HAUS:sta. Työryhmän puheenjohtaja Reijo Luhtavaara selvitti työryhmän työtä alueellistamisen koordinaatioryhmälle.

7 3 Saatuaan työnsä valmiiksi työryhmä jättää sen kunnioittavasti alueellistamisen koordinaatioryhmälle. Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 2003 Reijo Luhtavaara Auni-Maria Vilavaara Ari Rouhe Simo Ojanen Hannu Vuorinen Anja Simola Eero Pulkkinen Risto Yrjönen Seija Petrow Eero Mantere Jaana Koski Mikko Salmenoja Oili Hintsala Miia Lehmus Ilpo Takanen

8 4 1 Johdanto Hallinnon hajauttaminen on ollut hallinnon kehittämisen eräs keskeinen toimintalinja Suomessa aina 1950-luvulta lähtien. Valtioneuvosto määritteli 1960 hallinnollisen tehtävien ja toimivallan jaon lähtökohdat hallinnon kehittämisperiaatteita koskevassa päätöksessään. Päätöksen mukaan kaikissa hallinnollisissa asioissa toimivalta tulee osoittaa alimmalle sellaiselle viranomaiselle, jolla on riittävä pätevyys, asiallisesti ja alueellisesti riittävän laaja näkemys ja tiedossaan oleelliset asian ratkaisemiseen vaikuttavat seikat. Tämän valtioneuvoston päätöksen jälkeen hallinnon hajauttamista oli käsitelty 1980-luvun puoleenväliin mennessä useiden komiteoiden mietinnöissä. Vuonna 1984 valtioneuvosto (Sorsan IV hallitus ) asetti komitean, jonka tuli laatia mm. selvitykset tehtävien ja toimivallan siirtämisestä keskushallinnosta alue- ja paikallishallintoon. Vuonna 1986 jättämässään mietinnössä komitea ehdotti moniportaisten ja kankeiden hallintomenettelyjen keventämistä sekä palveluja koskevan ja muutoinkin paikallisten olosuhteiden tuntemusta edellyttävän hallinnollisen päätöksenteon siirtämistä lähemmäs ihmisiä. Vuonna 1988 valtioneuvosto (Holkerin hallitus ) antoi päätöksen toimenpiteistä hallinnon uudistamiseksi. Sen mukaan tuli mm. tehostaa keskushallinnon päätösvallan siirtämistä alue- ja paikallishallintoon, erityisesti kuntiin. Vuonna 1990 valtioneuvosto antoi julkisen hallinnon uudistamista koskevan selonteon eduskunnalle. Antamassaan lausumassa valtiovarainvaliokunta piti tärkeänä mm. ministeriöiden asiallisen päätösvallan siirtämistä väliportaan tasolle ja kuntatasolle. Vuonna 1992 hallitus (Ahon hallitus ) päätti tekemässään ohjelmapäätöksessä mm. päätösvallan siirtämisestä keskushallinnosta alue- ja paikallishallintoon. Vuonna 1993 antamassaan periaatepäätöksessä toimenpiteistä keskushallinnon ja aluehallinnon uudistamiseksi valtioneuvosto asetti tavoitteeksi hallinnon moniportaisuuden vähentämisen ja mm. tehtävien ja toimivallan siirtämisen paikallistasolle. Vuonna 1998 valtioneuvosto (Lipposen I hallitus ) antoi periaatepäätöksen hallintopolitiikan suuntalinjoista. Sen mukaan keskushallinnon tehtäviä tuli siirtää lisää alueille sekä myös jatkaa aluehallinnon kokoamista. Vuonna 2000 hallitus (Lipposen II hallitus ) asetti valtion keskushallinnon uudistamista koskevan hankkeen ja sitä johtamaan ministerityöryhmän. Vuoden 2002 kesällä valmistuneessa raportissaan ministerityöryhmä mm. suosittelee, että ministeriöistä ja muusta keskushallinnosta siirretään alue- ja paikallistasolle kaikki ne tehtävät, joiden osalta se on mahdollista ja että organisaatioiden ydintoiminnan tehostamiseksi ja hallinnon rakenteiden keventämiseksi tukitehtävien hoitoa siirretään ja keskitetään siihen erikoistuneille palvelutuottajille.

9 5 Lipposen II hallituksen ohjelmassa aluekehittämisen lähtökohtina ovat mm.: tasapainoinen alueellinen kehittäminen perustuu aluetalouksien vahvistamiseen parantamalla kasvua ja työllisyyttä koko maassa alueiden omaehtoista kehitystä edistetään niiden vahvuuksiin tukeutuen tietoyhteiskunnan tarjoamia mahdollisuuksia käytetään tehokkaasti alueellisten erojen kaventamiseksi erityisesti painotetaan teknologia- ja osaamiskeskusten toimintaa kaupunkien verkottumista tuetaan kehitetään hajautettua ja joustavaa palveluhallintoa tuetaan seutukuntayhteistyön lisäämistä. Valtion keskushallinnon yksikköjen ja toimintojen alueellistaminen käynnistyi Lipposen II hallituksen ohjelman pohjalta Tuolloin hallitus määritteli toimenpiteet aluepolitiikan ja seutukuntayhteistyön tehostamiseksi. Hallituksen linjaukset käsittivät kahdeksan kohtaa ja alueellistamisen ohella käynnistettiin mm. aluekeskusten kehittäminen ja seutukuntien tukihanke. Alueellistamisesta hallitus totesi, että valtion keskushallinnon yksikköjen ja toimintojen sijoittamisessa pääkaupunkiseudun ulkopuolelle otetaan huomioon informaatioteknologian tarjoamat mahdollisuudet ja valmistellaan strategia tehtävien siirroista alue- ja paikallishallintoon sekä keskushallinnon yksikköjen ja toimintojen uudelleen sijoittamisesta. Valtioneuvoston kanslian asettama alueellistamisen koordinaatioryhmä valmisteli valtioneuvoston antaman ohjeen valtion yksikköjen ja toimintojen sijoittamisen valmistelusta ja käsittelystä, valtioneuvoston tekemän valtioneuvoston periaatepäätöksen valtion toimintojen sijoittamisen strategiasta sekä eduskunnan hyväksymän lain (362/2002) ja valtioneuvoston antaman asetuksen (567/2002) valtion yksikköjen ja toimintojen sijoittamista koskevasta toimivallasta. Laki ja valtioneuvoston asetus tulivat voimaan ja Toimivaltalain tavoitteena on, että sijoittamispäätökset 1) turvaavat valtion tehtävien tuloksellisen hoitamisen, 2) edistävät maan tasapainoista alueellista kehitystä, tukevat työllisyyttä maan eri osissa ja turvaavat työvoiman saantia valtion tehtäviin sekä 3) perustuvat kaikkia hallinnonaloja koskevaan yhtenäiseen käytäntöön ja kansanvaltaisen päätöksentekoon. Hyväksyessään lain (362/2002) eduskunta liitti siihen seuraavan lausuman: Eduskunta edellyttää hallituksen huolehtivan siitä, että valtion keskushallinnon yksikköjen ja valtakunnallisesti tai keskitetysti hoidettavien valtion toimintojen sijoittaminen pääkaupunkiseudun sijasta maan eri osiin otetaan aina selvitettäväksi, kun perustetaan uusi yksikkö, olemassa olevaa toimintaa oleellisesti laajennetaan tai olemassa olevaa toimintaa organisoidaan merkittävästi uudelleen ja että sijoittamispäätöksessä painotetaan erityisesti alueellisia näkökohtia ja vaikutuksia. Eduskunnan lausuma on otettu huomioon jo lain nojalla annetussa valtioneuvoston asetuksessa (567/2002). Sen mukaan asianomaisen ministeriön on aina selvitettävä valtion keskushallinnon yksikköjen ja valtakunnallisesti tai keskitetysti hoidettavien valtion toimintojen sijoittamismahdollisuudet pääkaupunkiseudun sijasta maan muihin osiin, erityisesti aluekeskuksiin, kun 1) perustetaan uusi yksikkö tai toiminto, 2) laajennetaan olemassa olevaa toimintaa olennaisesti tai 3) organisoidaan olemassa olevaa toimintaa merkittävästi uudelleen.

10 6 Valtion keskushallinnon uudistamisen linjauksia koskevassa iltakoulumuistiossa hallitus totesi, että valtiotyönantajan asema ja mahdollisuudet kilpailtaessa pysyvästä ja ammattitaitoisesta työvoimasta tulevat kiristymään merkittävästi. Arvio koskee erityisesti pääkaupunkiseudulla sijaitsevaa keskushallintoa, josta eläköitymisen johdosta poistuu runsaasti henkilöstöä lähivuosina. Tässä tilanteessa on syytä selvittää mahdollisuudet korvata poistuvaa työvoimaa palkkaamalla uutta henkilöstöä muualle Suomeen joko keskushallinnon kokonaisia yksikköjä samalla uudelleen sijoittamalla tai siirtämällä toimintoja alue- ja paikallishallinnon vastuulle. Valtion keskushallinnon uudistamishankkeen loppuraportti julkistettiin Hallinnon rakenteen kehittämisperiaatteina esitetään mm. seuraavat kannanotot: operatiiviset tehtävät sijoitetaan ministeriötä alemmalle tasolle ministeriöstä ja muusta keskushallinnosta siirretään alue- ja paikallistasolle kaikki ne tehtävät, joiden osalta se on mahdollista aluehallintoviranomainen voi alueellisen vastuunsa ohella toimia myös rajatun tehtäväkokonaisuuden valtakunnallisena vastuuyksikkönä; erityisesti tällaisessa järjestelyssä on turvattava kielilain vaatimukset tasapuolisesta kielellisestä kohtelusta ministeriöiden ja muidenkin hallinnon yksiköiden ydintoiminnan tehostamiseksi ja hallinnon rakenteiden keventämiseksi tukitehtävien hoitoa siirretään ja keskitetään siihen erikoistuneille palvelutuottajille tulevaisuudessa keskushallinnon toimintoja sijoitetaan enenevästi pääkaupunkiseudun ulkopuolelle; uudelleensijoituksessa käytetään hyväksi tiedossa olevaa lähivuosien suurta henkilöstön poistumaa; uutta henkilökuntaa palkataan keskushallinnon palvelukseen erikseen laadittavien suunnitelmien mukaisesti lähinnä aluekeskuksiin. Hallituksen keskushallintouudistuksen linjausten pohjalta alueellistamisen koordinaatioryhmä selvitti alueellistamismahdollisuuksia eri hallinnonaloilla. Koordinaatioryhmän työn pohjalta Lipposen II hallitus hyväksyi kannanoton valtion keskushallinnon yksikköjen ja toimintojen alueellistamisen jatkamisesta. Kannanotto on 19 kohdan ohjelma, joka sisältää toimenpiteitä kaikilla hallinnonaloilla. Valtioneuvoston kanslia on pääministerin allekirjoittamalla kirjeellä kehottanut ministeriöitä ryhtymään hallituksen kannanoton mukaisiin toimenpiteisiin ja saattamaan kannanotto alaistensa virastojen ja laitosten tietoon. Ministeriöiden tulee asettaa alueellistamisen yhteistyöryhmä valmistelemaan ja seuraamaan alueellistamista ministeriössä ja ministeriön hallinnonalalla. Hallituksen kannanoton mukaan tukitehtävien alueellistaminen on suoritettavissa periaatteessa kolmella tavalla: 1) kokoamalla yhteen koko valtioneuvostoa koskevat yhteiset toiminnot, 2) kokoamalla yhteen yksittäisiä ministeriöitä ja hallinnonaloja koskevat toiminnot ja 3) kokoamalla yhteen hallinnonalan toimialoittaisia toimintoja, ja yhteen kokoamisen jälkeen alueellistamalla toimintoja.

11 7 Vuonna 2001 valtion budjettivaroilla joko kokonaan tai osittain palkattavan henkilökunnan määrä oli reilut , mutta vuoteen 2020 mennessä pelkkä vanhuuseläkeiän saavuttamisen kautta tapahtuva poistuma on lähes Kun otetaan lisäksi huomioon muille eläkkeille ja työpaikan vaihdoksen takia valtionhallinnon ulkopuolelle siirtyvät, niin tämä kokonaispoistuma on vuonna 2020 yli 80 prosenttia eli noin vuoden 2001 henkilöstöstä. Valtion keskushallinnon henkilöstön määrä on tällä hetkellä noin Pääkaupunkiseudulla olevan valtion keskushallinnon henkilöstön määrä on noin ja kokonaispoistuma olisi yli vuonna Valtion keskushallinnon tukitehtävissä voidaan karkeana arviona sanoa olevan noin henkilöä, mistä pääkaupunkiseudulla noin henkilöä. Pääkaupunkiseudun tukihenkilöstön poistuma olisi vuonna 2020 noin Tehtävän määrittely ja rajaukset Työryhmän tehtävänä oli selvittää valtion keskushallinnon tukitehtävien alueellistamismahdollisuuksia. Työryhmä on tarkastellut alueellistamismahdollisuuksia tukitehtävittäin. Valtion keskushallinto Tässä selvityksessä valtion keskushallinnolla tarkoitetaan alueellisesti koko maan kattavaa hallintoa ja siihen liittyviä tehtäviä keskitetysti hoitavia hallintoyksiköitä (Liite 1). Valtion keskushallinnon tukitehtävät Näkökulmasta riippuen hallinnon tukitehtävillä, tukitoiminnoilla ja tukipalveluilla voidaan tarkoittaa eri asioita. Termit toiminto ja palvelu kuvaavat hallinnon tukitehtävien prosessimaisuutta. Tarkoituksenmukaista on määritellä hallinnon tukitehtävät, tukitoiminnot tai tukipalvelut kokonaisuudeksi, johon kuuluvat sekä organisaation sisäiset että ulkoiset tukitehtävät. Tässä raportissa hallinnon tukitehtäviä, tukitoimintoja ja tukipalveluita pidetään toistensa synonyymeinä ja toimeksiannon mukaisesti käytetään termiä tukitehtävät. Työryhmä on jättänyt tarkastelun ulkopuolelle strategiaan, toiminnan ohjaukseen ja kehittämiseen liittyvät tehtävät ja ryhmitellyt tarkasteluun ottamansa valtion keskushallinnon tukitehtävät seuraavalla tavalla: sisäinen tarkastus taloushallinto ja -palvelut henkilöstöhallintotehtävät palkanlaskentatehtävät viestintä tietohallinto ja tietopalvelut muut tukipalvelut.

12 8 Palkanlaskentatehtävät ovat tarkastelukulmasta riippuen sisällytettävissä taloushallintoon ja -palveluihin tai henkilöstöhallintotehtäviin. Luokitteluissa esiintyy kumpaakin käytäntöä. Toisaalta palkanlaskenta muodostaa oman selvärajaisen kokonaisuutensa. Niinpä sitä onkin tarkasteltu tässä omana itsenäisenä kohtanaan. Alueellistaminen Valtion keskushallinnon yksikköjen ja toimintojen alueellistamisella tarkoitetaan yksikköjen ja toimintojen sijoittamista pääkaupunkiseudun ulkopuolelle, erityisesti aluekeskuksiin. Toimivaltalaissa (362/2002) tarkoitettuun pääkaupunkiseutuun luetaan Espoon, Helsingin, Hyvinkään, Järvenpään, Kauniaisten, Keravan ja Vantaan kaupungit sekä Kirkkonummen, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Siuntion ja Tuusulan kunnat. Alueellistamista voidaan toteuttaa seuraavilla tavoilla: siirtämällä päätösvaltaa keskushallinnosta valtion alue- ja paikallishallintoon siirtämällä keskushallinnosta olemassa olevia tai käynnistämällä uusia toimintoja valtion alue- ja paikallishallintoon siirtämällä olemassa olevia tai perustamalla uusia yksiköitä tai virastoja ja laitoksia alueille mahdollistamalla etätyö esimerkiksi erityisissä etätyöpisteissä muuttamalla valtionhallinnon ja kunnallishallinnon työnjakoa kunnallishallintoa painottaen sekä kilpailuttamalla ja ulkoistamalla toimintoja alueille. Tukitehtävien alueellistaminen sijoittaminen pääkaupunkiseudun ulkopuolelle voi tapahtua sijoittamalla viraston omia tukitehtäviä pääkaupunkiseudun ulkopuolelle tai ulkoistamalla niitä pääkaupunkiseudun ulkopuolelle toisen julkisen hallinnon organisaation tai yksityisen yrityksen hoidettavaksi. Tässä raportissa alueellistamista ei tarkastella yksityistämisen näkökulmasta, koska toimintojen sijoittumisen ohjaus on vaikea tehtävä yksityistämisen yhteydessä. Tukitehtävissä käytettävissä oleva tietoliikenneteknologia mahdollistaa alueellistamisen kaupunkihierarkiasta riippumatta myös aluekeskuksia pienemmille paikkakunnille. Tähän alueellistamisen malliin voi liittyä myös kustannus- ja tehokkuusetuja, koska esimerkiksi työvoiman saatavuudessa ja toimitilakustannuksissa on yhdyskuntahierarkian mukaisia eroja. Kehittyneempi versio tukitehtävien alueellistamisessa on se, että tehtäviä niputetaan suuremmiksi kokonaisuuksiksi, perustetaan monen tehtävän ja monen organisaation palvelukeskuksia.

13 9 3 Tukitehtävien organisoinnin näkymiä ja kokemuksia yritysmaailmassa ja kuntasektorilla Yritysmaailma Yritysmaailmassa tukitehtävien alueellistaminen on yleistymässä. Esimerkiksi asiakaspalvelua on alueellistettu call centereihin tai contact centereihin. Esimerkiksi Koillis-Suomeen on syntynyt usean eri yrityksen palvelukeskuksia. Näistä mainittakoon Soneran puhelintuki Kuusamoon vuonna 1998, noin 70 työpaikkaa; Telian puhelintuki Taivalkoskelle vuonna 1999, noin 60 työpaikkaa; sekä Pfizer/Invespon kenttäsihteeritoiminta Kuusamoon vuonna 2000, 12 työpaikkaa. Kaiken kaikkiaan Koillis-Suomen alueelle siirtyneet yksiköt työllistävät tällä hetkellä noin 220 henkilöä. Perusteluja näiden yritysten eräiden toimintojen sijoittumiselle Koillis-Suomeen ovat: pysyvä, osaava ja motivoitunut työvoima työvoiman hyvä saatavuus koulutuspalvelut ja potentiaali sijoittumista tukeva toimintamalli yhteispeli ja palvelu yrityksille hyvä infrastruktuuri (toimitilat, tietoliikenne ja tietoturva; lentokenttä; yrityspalvelut) imagotekijät. Toisena esimerkkinä on Radiolinja, joka on alueellistanut asiakaspalvelutehtävänsä. Radiolinjan Contact Center palvelut on liiketoimintayksikkö, joka tuottaa asiakaspalveluita sähköisten kanavien kautta myynti mukaan lukien. Yksikön kokonaishenkilömäärä henkilötyövuosina laskettuna on yli 300. Asiakaspalvelukeskuksia on Joensuussa (perustettu 1998), Kokkolassa (perustettu 2001) ja Espoossa Radiolinjan toimitilan yhteydessä. Pätevän ja pysyvän työvoiman saanti vaikeutui oleellisesti 1990-luvun loppupuolella pääkaupunkiseudulla. Laajeneminen päätettiin toteuttaa pääkaupunkiseudun ulkopuolelle, jotta henkilöstön vaihtuvuus saataisiin pienenemään samasta työvoimasta olisi vähemmän kilpailua asiakaspalvelun pitkäjänteinen kehittäminen olisi helpompaa alueellinen tuntemus ja osaaminen lisääntyisi verkostot laajenisivat. Radiolinja mainitsee henkilöstöön liittyvinä alueellistamisen etuina pysyvyyden, sitoutuneisuuden ja lojaalisuuden sekä tuloksellisuuden, tehokkuuden ja vastuuntuntoisuuden. Toimintaan liittyvinä etuina yritys esittää hyvän yhteistoiminnan kaupunkien, oppilaitosten, työvoimatoimistojen ym. tarpeellisten tahojen kanssa sekä pääkaupunkiseutua alhaisemmat tilakustannukset. Lisäksi etuna mainitaan se, että turvallisuusriskejä voidaan hajauttaa ja vähentää.

14 10 Yrityksen mukaan asiakaspalvelun tehokkuus ja tuloksellisuus on alueellistetussa mallissa parempi kuin pääkaupunkiseudulle keskitetyssä ratkaisussa. Kuntasektori Kuntasektorilla ollaan kehittämässä tukitoimintoihin yhteisiä kuntatoimistoja. Yksittäisten kuntien (kahden ja/tai useamman) välisiä ratkaisuja on toteutettu ja ollaan toteuttamassa useampiakin, mutta varsinaisia laajempia yhtiö- tai kuntayhtymäpohjaisia malleja ei vielä ole lukuisia. Vuoden 2003 alusta on Hämeenlinnan seudulla käynnistynyt ns. Tahto-hankkeen myötä yhteinen palkka- ja kirjanpitotoimintojen toimisto (kuntayhtymä). Päijät-Hämeessä on perustettu Talkoo-hankkeen toteuttamisena Päijät-Tili Oy seudun kaikkia kuntia ja kuntayhtymiä koskevana. Varsinainen tuotannollinen toiminta alkaisi vuoden 2004 alusta. Savonlinnan seudulla on ollut käynnissä Virtuaalinen kuntatilitoimisto hanke. Myös Salon alueella seudun kehittämiskeskuksen toimesta/alaisuudessa (osana aluekeskustoimintaa) ollaan tekemässä selvittelytyötä kuntien henkilöstö- ja taloushallinnon yhteistoimintamuodoista ja -malleista. Kiteen kaupungissa ollaan selvittämässä kysymystä Tilitoimistohanke projektina. 4. Alueellistamisesta Ruotsissa ja Tanskassa (Lähde: Kansainvälinen selvitys hallintopalveluiden hajauttamisesta, Tampereen yliopisto.) Ruotsi Ruotsissa toteutettiin mittava keskushallinnon alueellistaminen 1970-luvulla, jolloin yli 50 viranomaistoimintoa, joissa työskenteli noin työntekijää, muutti pois pääkaupunkiseudulta. Alueellistamisen kohteina oli 15 paikkakuntaa. Suuri osa alueellistetuista yksiköistä oli tutkimus- ja opetuslaitoksia, mutta joukossa oli myös hallinnollisia keskusvirastoja. Suur-Tukholman alueella oli tuolloin valtion keskushallinnon henkilökuntaa noin , josta alueellistettavien :n osuus oli noin 26 %. Tämän jälkeen yksittäisiä viranomaistoimintoja on hajautettu luvulla, esimerkiksi Energimyndigheten ja Gledsbygdsverket. Ruotsin hallituksen vuonna 2001 laatimassa kehittämisohjelmassa tuettaviksi paikkakunniksi on määritelty yhdeksän puolustusvoimien toimipisteen menettävää kuntaa. Valtion toimintojen alueellistamisella arvioidaan saatavan näille paikkakunnille puolet vähintään korvaavasta työpaikasta. Ruotsissa tietotyö on koettu helposti alueellistettavaksi yksittäiseksi tukitehtäväksi luvulla esimerkiksi tullilaitoksen keskustietojenkäsittely- ja IT-yksikkö jaettiin Luleå:oon ja poliisihallinnon tietojenkäsittely siirrettiin Kiirunaan. Valtion viranomaistoimintojen yhtenä tavoitteena ja vaikutuksena on valtion työpaikkojen tasaisempi jakautuminen koko maahan. Voidaan myös todeta, että tietyt kunnat ja alueet, erityisesti aikaisemmin teollisuuden varaan nojanneet paikkakunnat ja seudut, ovat selviytyneet paremmin alueellistamisen ansiosta kuin olisivat selviytyneet ilman sitä.

15 11 Suuren alueellistamisoperaation kokemuksena 1970-luvulta on selvitetty, että noin puolet alueellistettujen virastojen ja laitosten henkilöstöstä siirtyi uudelle paikkakunnalle. Alueellistamisen myötä jotkut spesifiset toiminnot voivat saada paremmat rekrytointimahdollisuudet, kun ne sijoitetaan pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Taantuvilla teollisuusseuduilla keskushallinnon toimintojen alueellistaminen on parantanut korkeaa pätevyyttä ja koulutustasoa vaativien työtilaisuuksien saatavuutta. Taloudellisista vaikutuksista voidaan sanoa, että usein alueellistettu toiminto on joitakin vuosia siirron jälkeen kärsinyt tehokkuuden alentumisesta, mutta hieman pidemmällä siirron jälkeisellä aikavälillä uudelleensijoitettu toiminto on osoittautunut yhteiskuntaekonomisesti ja taloudellisesti vahvaksi. Alueellistaminen on monissa tapauksissa tuonut mukanaan myös kustannusten pienentymistä, sillä palkkataso on usein alhaisempi suurkaupunkiseutujen ulkopuolella samoin kuin myös muut kustannukset, kuten vuokrat. Ruotsissa katsotaan, että alueellistaminen voi jatkossakin toimia instrumenttina, jolla luodaan tasapainoa elinkeinorakenteeseen sekä työmarkkinoille kunnissa ja alueilla. Tanska Vuonna 2000 Tanskan valtion työpaikkoja oli noin Pääkaupunkiseudulla työskentelee pääasiassa keskushallinnon palveluksessa noin 20 % eli noin työntekijää. Yksittäisiä virastojen ja laitosten siirtoja on tehty 1980-luvulla, mutta vuonna 2001 Tanskan parlamentti teki päätöksen, jolla käynnistettiin laaja selvitys mahdollisuuksista siirtää olemassa olevia yksiköitä ja työpaikkoja Kööpenhaminan seudulta maan muille alueille. Päätöksessä todettiin, että alueiden kehitystä ja elinvoimaisuutta tulee tukea sijoittamalla mahdolliset uudet yksiköt sekä siirtämällä jo olemassa olevia keskushallinnon yksiköitä ja työpaikkoja niille maan alueille, joissa taloudellinen kehitys on alle maan keskitason. Alueellistamisen tavoitteena on vahvistaa paikallista osaamista ja näin tukea alueiden omaehtoista kehitystä. Tavoitteena on myös saada aikaan synergiaetuja valtion yksiköiden ja paikallisen elinkeinoelämän yhteistyöstä. Tanskassa on alueellistettu pääkaupunkiseudulta tai perustettu suoraan sen ulkopuolelle viitisentoista valtionhallinnon yksikköä. Tanska ei ole kuitenkaan viimeisen viiden vuoden aikana suosinut alueellistamispolitiikassaan heikoiksi alueiksi nimeämiään seutuja, vaan alueellistamista on toteutettu suurten kaupunkisen hallintokeskittymiin. Suurkaupunkien ulkopuolelle, Odenseen sijoitettu sosiaaliministeriön alainen sosiaaliturvahallituksen eläke- ja vanhuuspolitiikan yksikkö, joka työllistää 163 henkilöä, on viisivuotiskaudelle sattuneista suurkaupunkien ulkopuolelle tehdyistä alueellistamistoimenpiteistä suurin. Tanskan parlamentin vuonna 2001 tekemän alueellistamisen periaatepäätöksen nähdään olevan vasta alku laajemmalle keskushallinnon yksiköiden ja toimintojen siirrolle pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Parhaillaan suunnitteilla olevien alueellistamishankkeiden sijoituspaikkakunniksi on määritelty ensisijaisesti seitsemän taloudellisesti taantuvaa tai heikkoa aluetta sekä toisaalta seitsemän maan osaamiskeskittymää.

16 12 Informaatioteknologian todetaan mahdollistavan alueille hajauttamisen niissä tehtävissä, jotka eivät vaadi päivittäistä suoraa kontaktia ministeriin tms. Kehittyvän teknologian mukanaan tuomista mahdollisuuksista video- ja web-kokoukset vähentävät osaltaan eri toimijoiden ja yhteistyökumppaneiden välittömän fyysisen läheisyyden tarvetta. Toisaalta tietotekniikkaa on hyödynnetty myös uudistuksissa, joissa on päädytty keskitettyihin ratkaisuihin. Valtiovarainministeriö on vuodesta 1999 hoitanut keskitetysti palkkahallinnon ja pitää yllä kaikkien hallinnonalojen yhteistä laskenta- ja budjetointijärjestelmää. Jo vuonna 2000 tähän järjestelmään oli liittynyt 31 valtion virastoa ja yksikköä. Useampien yksiköiden yhteissijoittamisen pääkaupunkiseudun ulkopuolelle suurehkoksi yksiköksi yhteen rakennuskompleksiin nähdään mahdollistavan toiminnan joustavuuden sekä esimerkiksi joidenkin tuki- ja oheistoimintojen järjestämisen, joita ei olisi mahdollista taata optimaalisesti pienille, eriytyneille yksiköille. Hallinnon tukitehtävien järjestäminen suurempiin yksiköihin nähdään säästöjä aikaansaavaksi. Tanskassa pyrkimyksenä on luoda vahvempia kompetenssikokonaisuuksia, joilla voidaan vastata yhteiskunnan alati monimutkaistuvaan kysyntään. Suurempien hallinnollisten yksiköiden puolesta argumentoidaan myös rationaalisuudella sekä joustavuudella. Aluekehityksen näkökulmasta pyrkimys suurempien hallinnollisten yksiköiden luomiseen kannustaa viranomaisia luomaan kompetenssiyhteensopivuutta hallinnon instituutioiden ja elinkeinoelämän välille. Tällöin alueellistettavan yksikön vastaanottavalta alueelta edellytetään ensisijaisesti kyvykkyyttä ammattitaitoisen henkilöstön takaamiseen. Siirtyvän viraston tai laitoksen henkilöstöä kannustetaan ensisijaisesti siirtymään yksikkönsä mukana. Mikäli henkilö on haluton muuttamaan pois pääkaupunkiseudulta, pyritään hänelle järjestämään työpaikka toisesta pääkaupunkiseudun valtionhallinnon yksiköstä. Tanskassa on havaittu, että pääkaupunkiseudun ulkopuolelle sijoittuneeseen virastoon ei ole ollut vaikeuksia rekrytoida henkilöstöä, vaan muutto on pikemminkin parantanut työvoiman saatavuutta. 5 Keskushallinnon tukitehtävien järjestämisen nykytila ja visiot 5.1 Nykytila Valtion keskushallinnon henkilöstön määrä on tällä hetkellä noin Heistä noin työskentelee pääkaupunkiseudulla. Keskushallinnon tukitehtävissä työskentelevien määrän voidaan karkeasti arvioida olevan vastaavasti noin 9000 ja noin 7000 pääkaupunkiseudulla. Toimintatapojen ja sen myötä järjestelmien kehittymättömyyden vuoksi tukitehtävien hoitamiseen käytettävä henkilötyövuosimäärä on vieläkin suurempi.

17 13 Hallinnonaloilla on jo nyt olemassa useita esimerkkejä tukitehtävien alueellistamisesta. Eniten on alueellistettu palkanlaskentaa ja maksatusta, tietohallintoa ja palveluja, arkistointia ja eräitä viestinnän jakeluun liittyviä tehtäviä. Olemassa olevista alueellistamisratkaisuista mainittakoon: oikeusministeriön tietohallintokeskuksen alueellistaminen Hämeenlinnaan sekä kuuden alueellisen maksupisteen sijoittaminen Turkuun, Vaasaan, Ouluun, Kuopioon, Kouvolaan, Helsinkiin opetusministeriön hallinnonalan valtionosuusjärjestelmiin liittyvien atktehtävien hoitaminen Tampereen yliopistossa ympäristöhallinnon yhteisten tiedonhallintapalveluiden (tietoteknisen infrastruktuurin, tietojärjestelmien ja sähköisten palveluiden kehittäminen ja ylläpito) ja niihin liittyvän neuvonnan ja koulutuksen keskittäminen Suomen ympäristökeskuksen ohella Länsi-Suomen ympäristökeskukseen Vaasaan työministeriön Mikkelin yksikön puhelin- ja internet-palvelumalli ja siihen liittyvät uudet toimintamallit kauppa- ja teollisuusministeriön asiakkuudenhallinnan kehittämishankkeen malli, jossa mukana ovat myös työministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö sekä ns. six pack ryhmä ulkoasiainministeriön Eurooppa-tiedotuksen toimintamalli sekä arkistointi Joensuussa verohallinnon puhelinpalvelu ja yhdistetty tietokantamalli poliisin tietohallintokeskuksen alueellistaminen Rovaniemelle. Sisäasiainministeriön tukitehtävien kehittämishanke ehdottaa sisäasiainhallinnon talous- ja henkilöstöhallinnon tehtävien keskittämistä. 5.2 Visioita alueellistamismahdollisuuksista (Lähde: Hallinnon tukipalveluiden alueellistamisen mahdollisuudet, HAUS kehittämiskeskus Oy.) Valtion keskushallinnon tukitehtävien alueellistamismahdollisuudet riippuvat tehtävän luonteesta: kuinka vahvasti tehtävä on viraston tai laitoksen ydintoimintaa tai on sidoksissa siihen ja kuinka helposti ydintoimintasidonnaisuus on korvattavissa uudenlaisin toimintatavoin ja yhteydenpitomuodoin.

18 Näkökulmat Tukitehtävien alueellistamismahdollisuuksia voidaan tarkastella kahdesta näkökulmasta. 1. Tukitehtävän luonne ja suhde ydintoimintaan Näkökulman perusteella syntyy seuraava jaottelu: johdon tukitehtävät (mm. talouden suunnittelu, controller-toiminnot, henkilöstöpolitiikka ym.) ydintoiminnasta riippumattomat tukitehtävät, jotka ovat samankaltaisia eri organisaatiossa (mm. kirjanpito, tilinpäätökset, palkanlaskentaprosessi ym.) ydintoiminnan sisällöstä osittain riippuvat tukitehtävät (ao. organisaation substanssitoimintaan liittyvät tukitehtävät). Johdon tuki Ydintoiminta Ydintoiminnan sisällöstä osittain riippuvat tukipalvelut Ydintoiminnasta riippumattomat tukipalvelut Kuva 1. Tukitehtävien luonne ja suhde ydintoimintaan. Rajanveto sen välillä, mikä on ydintoiminnasta riippuvaa ja riippumatonta tukitehtävää, on pitkälti kiinni palveluprosesseista, niiden sisällöstä ja siitä, miten paljon tukitehtävän hoito edellyttää ydintoiminnan asiantuntemusta.

19 15 2. Tukitehtävän tarkastelu tuotantoprosessin näkökulmasta Näkökulman perusteella syntyy seuraava jaottelu: tuotantoprosessissa sisällöllisiä ratkaisuja tai päätösvaltaa sisältävät tehtävät teknisluonteiset tuotantotehtävät, jotka sisältävät vain vähän ydintoiminnan sisällöllistä asiantuntemusta. Tukitehtäväprosessin tuottamiseen osallistuu aina asiakas, joka useimmiten käynnistää omalla toiminnallaan tukiprosessin ja saa tuotoksen käytettäväksi omassa toiminnassaan. Virasto Ydintehtäväyksiköt Asiakkaat *prosessin käynnistys *lähtötiedot *sisällölliset ratkaisut Tukipalveluyksiköt Palvelujen tuottajat *tie to jen s a a nti ja hyödyntäm inen *tietojen käsittely *tuotantotehtävät Kuva 2. Tukitehtäväprosessin työnjako ja tehtävät. Tukitehtävän tuotantoprosessin tehtävien alueellistamisessa on otettava huomioon seuraavia seikkoja: ao. tehtävien hoito tapahtuu pääosin tietojärjestelmien avulla tietojen/tehtävien siirto yksiköiden välillä tapahtuu verkkoyhteyksien avulla tehtävät voivat sisältää jonkin verran sääntöjen tulkintaa ja soveltamista, jolloin palvelujen tuottajalta edellytetään niiden asiantuntemusta palveluprosessit on standardoitu mahdollisimman pitkälle usein sellaisten tehtävien uudelleen organisointi on yksinkertaista, jotka ovat melko samankaltaisena toistuvia, mallinnettavia rutiinitehtäviä.

20 16 Kehikko alueellistamisratkaisuille Tukitehtävien alueellistamisratkaisuissa on useita eri ulottuvuuksia, joita yhdistelemällä saadaan erilaisia toimivia organisointimalleja. Perusjaotteluna on keskitys tai hajautus, erikoistuminen tai palvelujen monipuolisuus. Ulottuvuus alueellinen organisatorinen asiakas/käyttäjä palvelut/tehtävät Keskitys Erikoistuminen - palvelun tuottaja sijaitsee yhdellä paikkakunnalla - paikkakunnan sijainti esim. pääkaupunkiseutu tai muu maa - palvelun tuottaja on yksi organisaatio (esim. tukipalvelujen palvelukeskus) - asiakkaana yhden viraston tai hallinnonalan yksiköitä - vain yhdentyyppisiä palveluja tuottava (esim. henkilöstöhallinto) Hajautus Monipuolisuus - palvelun tuottaja sijaitsee usealla paikkakunnalla - paikkakuntien hajautuminen eri puolelle maata - palvelun tuottajina on useita erillisiä organisaatioita - asiakkaana useiden virastojen tai hallinnonalojen yksiköitä - useita erilaisia palveluja tuottava (esim. taloushallinto ja henkilöstöhallinto) Kuva 3. Tukitehtävien uudelleenorganisoinnin ulottuvuudet. Palvelutuotannon keskityksen yleisiä perusteluja ovat massatuotannon edut mm. säästöt ja joustot töiden organisoinnissa ja henkilöstön käytössä sekä osaamisen ja työmenetelmien kehittäminen. Myös johtaminen on tehokkaampaa, kun yksikkö sijaitsee yhdessä toimipisteessä. Hajautettua palvelutuotantoa perustellaan mm. seuraavasti: lähellä asiakasta toimiminen ja asiakaslähtöisyys, tiivis kytkentä ydintoimintaan ja tiedon vienti järjestelmiin niiden syntypaikalla Palvelukeskusmalli Perustana tukitehtävien organisoinnille on useimmiten palvelumalli ajattelu. Sen perusperiaatteena on asiakaslähtöisyys ja asiakasohjautuvuus; tunnistetaan asiakkaiden tarpeet ja tuotetaan niitä vastaavia asiantuntevia ja laadukkaita palveluja tehokkaasti. Yhteistyö asiakkaiden kanssa on tiivistä. Palveluyksikkö suorittaa oman osuutensa tuotantoprosessista ja vastaa myös toimintansa kehittymisestä. Palvelujen onnistuneisuutta arvioi tuottajan lisäksi asiakas. Hallinnon tukitehtäviä voidaan joko keskittää yhteen palvelukeskuskokonaisuuteen, joka tuottaa erilaisia palveluja, tai alueellistaa organisatorisesti tai alueellisesti pienempiin kokonaisuuksiin.

TOIMINTA JA HALLINTO 2006:16. Oikeusministeriön ja oikeuslaitoksen (TV 150) taloussääntö

TOIMINTA JA HALLINTO 2006:16. Oikeusministeriön ja oikeuslaitoksen (TV 150) taloussääntö TOIMINTA JA HALLINTO 2006:16 n ja oikeuslaitoksen (TV 150) taloussääntö OIKEUSMINISTERIÖN TOIMINTA JA HALLINTO 2006:16 n ja oikeuslaitoksen (TV 150) taloussääntö OIKEUSMINISTERIÖ HELSINKI 2006 ISSN 1458-6436

Lisätiedot

Näkökulmia julkisen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilaan

Näkökulmia julkisen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilaan Näkökulmia julkisen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilaan Tytti Yli-Viikari 22.4.2016 Valtiontalouden tarkastusvirasto Julkisen johtamisen kannalta tärkeitä toimintaympäristön kehityskulkuja Talouden

Lisätiedot

Merkittävä merkillinen kysymys. Ylijohtaja Marjatta Kimmonen / VTV

Merkittävä merkillinen kysymys. Ylijohtaja Marjatta Kimmonen / VTV Merkittävä merkillinen kysymys Ylijohtaja Marjatta Kimmonen / VTV 6.5.2015 Valtion taloudenhoidossa aina kyse myös valtion taloudenhoidon laillisuudesta ja talousarvion noudattamisesta oikeiden ja riittävien

Lisätiedot

HE 49/2017 vp. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä lokakuuta 2017.

HE 49/2017 vp. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä lokakuuta 2017. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion talousarviosta annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Uusi Valtion lupa- ja valvontavirasto

Uusi Valtion lupa- ja valvontavirasto Uusi Valtion lupa ja valvontavirasto Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja PohjoisPohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari 30.3.2017 Margit Päätalo Johtaja, PohjoisSuomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Kieku-palvelujen tuottajana

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Kieku-palvelujen tuottajana Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Kieku-palvelujen tuottajana Pirjo Pöyhiä Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus www.palkeet.fi Pirjo Pöyhiä 2.4.2014 1 Palkeet - Vaikuttava

Lisätiedot

OHJE. Kumoaa 24.5.2004 annetun sisäisen tarkastuksen ohjesäännön O/8/2004 TM.

OHJE. Kumoaa 24.5.2004 annetun sisäisen tarkastuksen ohjesäännön O/8/2004 TM. OHJE Päivämäärä Nro 7.3.2005 O/7/2005 TM Jakelu: Työministeriön henkilöstö Ohjeen nimi: Työministeriön sisäisen tarkastuksen ohjesääntö Voimassaoloaika 15.3.2005 alkaen toistaiseksi Kumoaa/muuttaa ohjeen

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS TILINTARKASTAJAN SILMIN. Ylijohtaja Marjatta Kimmonen VTV

TIETOTILINPÄÄTÖS TILINTARKASTAJAN SILMIN. Ylijohtaja Marjatta Kimmonen VTV TIETOTILINPÄÄTÖS TILINTARKASTAJAN SILMIN Ylijohtaja Marjatta Kimmonen VTV 28.1.2010 TILINPÄÄTÖS TIEDETÄÄN MUTTA MISTÄ TILAUS TIETOTILINPÄÄTÖKSELLE? Viraston ja laitoksen tulee antaa tilinpäätöksessä ja

Lisätiedot

Maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus

Maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Maakuntien talous ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus 1 25.1.2017 Mikko Salmenoja Mitä on hyvä oivaltaa? Kunkin maakunnan oma taloushallinto ja HR on keskeinen toiminnallinen kokonaisuus, joille yhteinen

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri Kohti tavoitetilaa Valtio Expo 2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Agenda Johdanto Kohti tavoitetilaa: 1. Valtion taloushallinnon ohjaus 2. Valtion talous- ja

Lisätiedot

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusten yhdistäminen

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusten yhdistäminen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusten yhdistäminen 19.12.2008 Valtiovarainministeriö Tomi Hytönen Projektipäällikkö Hankkeesta yleisesti Yhdistetty palvelukeskus aloittaa 1.1.2010 Valtion

Lisätiedot

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku numeroina Yhteinen Kieku-tietojärjestelmä korvaa vanhat (yli 100 kpl) talousja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus 4.4.2013

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus 4.4.2013 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus Sisällys 1. Johdanto 2. Nykytilanne 3. Sisäinen valvonta 4. Riskienhallinta 5. Kuntalain muutos 1.7.2012 1. Johdanto Sisäinen

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO TEHTÄVÄ VALTIONTALOUDEN VISIO TARKASTUSVIRASTO ARVOT 2 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO TEHTÄVÄ VISIO ARVOT 3 VALTIONTALOUDEN 4 Valtiontalouden tarkastusvirasto on riippumaton ja puolueeton taloudenhoidon

Lisätiedot

Alueellisen toiminnan strategia

Alueellisen toiminnan strategia Alueellisen toiminnan strategia Luonnonvarakeskuksen perustamishankkeen sidosryhmäfoorumi 10.6.2014 Ilkka P. Laurila, kehitysjohtaja 23.6.2014 1 Lähtökohta Toimintaa lähes 40 paikkakunnalla - Laaja verkosto

Lisätiedot

Valtorin hallituksen tehtävät. Valtorin asiakaspäivä Timo Valli, hallituksen puheenjohtaja

Valtorin hallituksen tehtävät. Valtorin asiakaspäivä Timo Valli, hallituksen puheenjohtaja Valtorin hallituksen tehtävät Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Timo Valli, hallituksen puheenjohtaja Valtorin virstanpylväät Jyrki Kataisen hallitusohjelma 6/2011 TORI- ja myös TUVE-hankkeet Laki valtion

Lisätiedot

Valtiokonttorin hankkeiden esittely - erityisesti KIEKU-ohjelma. ValtIT:n tilaisuus 22.5.2007

Valtiokonttorin hankkeiden esittely - erityisesti KIEKU-ohjelma. ValtIT:n tilaisuus 22.5.2007 Valtiokonttorin hankkeiden esittely - erityisesti KIEKU-ohjelma ValtIT:n tilaisuus 22.5.2007 Valtiokonttori ja Hallinnon ohjaus toimiala valtiotasoisten hankkeiden toteuttajana Valtiokonttori on palveluvirasto,

Lisätiedot

Maistraattien uudelleenorganisointi

Maistraattien uudelleenorganisointi Asettamispäätös VM100:00/2017 24.8.2017 luonnos 1662/00.01.00.01/2017 Maistraattien uudelleenorganisointi Asettaminen Toimikausi Tausta Valtiovarainministeriö on tänään asettanut hankkeen valmistelemaan

Lisätiedot

Toimialariippumattomien tieto- ja viestintäteknisten tehtävien kokoamishankkeen asettaminen

Toimialariippumattomien tieto- ja viestintäteknisten tehtävien kokoamishankkeen asettaminen Asettamispäätös VM035:00/2012 16.5.2012 Toimialariippumattomien tieto- ja viestintäteknisten tehtävien kokoamishankkeen asettaminen 1 Asettaminen 2 Toimikausi 3 Tausta Valtiovarainministeriö on tänään

Lisätiedot

TAHE-palvelukeskus lyhyesti. Maaliskuu 2017

TAHE-palvelukeskus lyhyesti. Maaliskuu 2017 TAHEpalvelukeskus lyhyesti Maaliskuu 2017 TAHEvalmistelun eteneminen sisältö Valmistelun eteneminen Palvelu ja ohjausmalli Konsortioohjaus Palvelutarjoama TAHEtarina ja valmistelut 2 TAHEvalmistelu 2016

Lisätiedot

Sisäinen tarkastus, sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Valtuustoseminaari

Sisäinen tarkastus, sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Valtuustoseminaari Sisäinen tarkastus, sisäinen valvonta ja riskienhallinta Valtuustoseminaari 23.5.2017 Miksi? Asetettujen tavoitteiden saavuttaminen Toiminnan kehittäminen ja parantaminen Toiminnan taloudellisuus ja tuloksellisuus

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Arkkitehtuurinäkökulma

Arkkitehtuurinäkökulma Sähköisen arkistoinnin haasteet Arkkitehtuurinäkökulma JHS-seminaari 14.11.2006, Satakuntatalo Aki Siponen Valtiovarainministeriö Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö Sähköisen arkistoinnin haasteet Arkkitehtuurinäkökulma

Lisätiedot

Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE

Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE Yliopistojen palvelukeskusprojektin tietojärjestelmäperiaatteet Johdon IT-Strategiaseminaari 30.10.2007 Projektipäällikkö

Lisätiedot

Taloushallinnon palvelukeskuksen toiminta: Case Tampereen kaupunki

Taloushallinnon palvelukeskuksen toiminta: Case Tampereen kaupunki Taloushallinnon palvelukeskuksen toiminta: Case Tampereen kaupunki Heli Hirvelä palvelukeskuksen johtaja Tampereen kaupunki Tampereen kaupunki työntekijöitä 16 000 kokonaismenot (tp 2005) 1 306 milj. euroa

Lisätiedot

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVIA HANKKEITA Turvallisuusjohtaja Rauli Parmes Liikenne- ja viestintäministeriö Keskushallinnon uudistushanke Nykyisen hallituksen ohjelmassa on linjattu, että hallitus

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 184/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua

Lisätiedot

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi MUUTOS = MAHDOLLISUUS JA HAASTE On etuoikeus olla toteuttamassa muutosta ja ottaa haaste vastaan.

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKILIIKENNE LIIKELAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 10.1.2014 ALKAEN

TAMPEREEN KAUPUNKILIIKENNE LIIKELAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 10.1.2014 ALKAEN TAMPEREEN KAUPUNKILIIKENNE LIIKELAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 10.1.2014 ALKAEN Tampereen kaupungin valtuusto on 26.11.2008 hyväksynyt Tampereen kaupungin liikelaitosten johtosäännön. Johtosääntö tuli voimaan

Lisätiedot

Palvelukeskusten perustaminen Talous- ja henkilöstöhallinto

Palvelukeskusten perustaminen Talous- ja henkilöstöhallinto Palvelukeskusten perustaminen Talous- ja henkilöstöhallinto Johtaja Mikko Salmenoja KEHA- keskus 26.10.2016 http://www.keha-keskus.fi 22.9.2016 1 Yleistä molemmista palvelukeskuksista Ja SOTE ICT vielä

Lisätiedot

TORI-palvelukeskuksen suunnittelun status 27.2.2013

TORI-palvelukeskuksen suunnittelun status 27.2.2013 TORI-palvelukeskuksen suunnittelun status 27.2.2013 Ajankohtaista TORI-palvelukeskuksen strategiakarttaa työstettiin työpajassa 5.2.2013 TORI-palvelukeskuksen ja asiakkaan rooleja, tehtäviä ja vastuita

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2008

Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2008 Ympäristöministeriön raportteja 12 2008 Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2008 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 12 2008 Ympäristöministeriön

Lisätiedot

Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos

Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos Kieku käyttäjäfoorumi 6.5.2015 Maileena Tervaportti ja Mari Näätsaari Taustaa

Lisätiedot

Maakuntauudistus - miksi, mitä, milloin

Maakuntauudistus - miksi, mitä, milloin Maakuntauudistus - miksi, mitä, milloin Hallitusneuvos Tarja Hyvönen Kuntamarkkinat 15.9.2016 16.9.2016 1 2 Työ- ja elinkeinopalvelut Sosiaalija terveydenhuolto Pelastustoimi Ympäristöterveydenhuolto Maakunnan

Lisätiedot

YLIOPISTOJEN TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINNON PALVELUKESKUS JA UPJ

YLIOPISTOJEN TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINNON PALVELUKESKUS JA UPJ YLIOPISTOJEN TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINNON PALVELUKESKUS JA UPJ Tampere 1.3.2007 Opetusneuvos Juhani Dammert Opetusministeriö 1 Taustaa palvelukeskushankkeelle Palvelukeskushanke on osa tuottavuusohjelmaa

Lisätiedot

Huippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet

Huippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet Huippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet Huippuyksikköseminaari 14.12.2011 Sisäinen tarkastaja Seija Henttinen Sisäinen valvonta tarkoittaa TOIMINTAPROSESSEIHIN SISÄÄN VIETYJÄ RAKENTEITA,

Lisätiedot

Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE

Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE Road Show tiedotustilaisuus Joensuussa 14.5.2007 Hallintojohtaja Petri Lintunen, Joensuun yliopisto 1 Taustaa

Lisätiedot

Tunnustelukysymykset maakunnan talous- ja henkilöstöhallinnon järjestämisestä Kuopion kaupungille, Siilinjärven kunnalle ja Pohjois- Savon

Tunnustelukysymykset maakunnan talous- ja henkilöstöhallinnon järjestämisestä Kuopion kaupungille, Siilinjärven kunnalle ja Pohjois- Savon Tunnustelukysymykset maakunnan talous- ja henkilöstöhallinnon järjestämisestä Kuopion kaupungille, Siilinjärven kunnalle ja Pohjois- Savon sairaanhoitopiirille 7.4.2017. Lähtökohdat ja taustat Valtakunnallinen

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2012 Nro 4 KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Toimintaperiaatteet Tässä taloussäännössä annetaan

Lisätiedot

Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat. Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020

Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat. Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020 Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020 Miksi tämä työ tehtiin? Henkilöstöhallinto on osa henkilöstöjohtamisen kokonaisuutta. Valtion henkilöstöjohtamisessa

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

HE 74/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion paikallishallinnon kehittämisen perusteista. lääninhallituksilta sisäasiainministeriölle.

HE 74/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion paikallishallinnon kehittämisen perusteista. lääninhallituksilta sisäasiainministeriölle. HE 74/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion paikallishallinnon kehittämisen perusteista annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 Liikenne- ja viestintäministeriö LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

Henkilöstön asema muutostilanteessa. Info- ja keskustelutilaisuus

Henkilöstön asema muutostilanteessa. Info- ja keskustelutilaisuus Henkilöstön asema muutostilanteessa Info- ja keskustelutilaisuus 29.3.2007 VN:n päätökset 2001 ja 2006 Vuoden 2001 periaatepäätöksen tavoitteena varautua ikärakenteen muutoksesta johtuviin toimiin valtionhallinnossa

Lisätiedot

Sisäisen tarkastuksen ohje

Sisäisen tarkastuksen ohje Sisäisen tarkastuksen ohje Kuntayhtymähallitus 17.3.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 TARKOITUS JA PERIAATTEET 3 2 TEHTÄVÄT JA ARVIOINTIPERUSTEET 3 3 ASEMA, TOIMIVALTA JA TIETOJENSAANTIOIKEUS 3 4 AMMATILLINEN OSAAMINEN

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

UUDENMAAN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUKSEN TI- LINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006

UUDENMAAN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUKSEN TI- LINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 228/53/06 Kauppa- ja teollisuusministeriö Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskus 14.5.2007 UUDENMAAN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUKSEN TI- LINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 Valtiontalouden tarkastusvirasto

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Johtoryhmä 7.4.2015 Yhtymähallitus 27.4.2015 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA Sisällys 1. Lainsäädäntö 3 2. Soveltamisala

Lisätiedot

Selvitys sähköisen arkistoinnin haasteista

Selvitys sähköisen arkistoinnin haasteista TOIMINTA JA HALLINTO 2006:32 Selvitys sähköisen arkistoinnin haasteista Käräjäoikeuksien tilanteen kartoitus OIKEUSMINISTERIÖN TOIMINTA JA HALLINTO 2006:32 Selvitys sähköisen arkistoinnin haasteista Käräjäoikeuksien

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallintopäivä 18.11.2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Sisällys Johdanto Visio ja tavoitteet 1. Toiminta-arkkitehtuuri - Palvelut -

Lisätiedot

HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET. 2 luku Toimielinorganisaatio. 9 Tarkastuslautakunta

HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET. 2 luku Toimielinorganisaatio. 9 Tarkastuslautakunta HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET 2 luku Toimielinorganisaatio 9 Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnassa on 7 (5?) jäsentä, joista kaupunginvaltuusto valitsee lautakunnan puheenjohtajan ja

Lisätiedot

Kirjanpitoaineiston säilytysajat

Kirjanpitoaineiston säilytysajat Valtiokonttori Määräys 1 (5) 18.9.2014 Dnro VK/329/00.01/2014 Kirjanpitoyksiköt ja talousarvion ulkopuolella olevat valtion rahastot Kirjanpitoaineiston säilytysajat Valtion talousarviosta annetun asetuksen

Lisätiedot

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yleisesittely Pohjois-Savon ELY-keskus, viestintä 20.4.2010 1 Tausta Aloitti toimintansa 1.1.2010 osana valtion aluehallinnon uudistusta Tehtävät

Lisätiedot

Aluehallinnon uudistaminen

Aluehallinnon uudistaminen Aluehallinnon uudistaminen ALKU-hanke 1092009 10.9.2009 Aluehallinnon uudistaminen Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa Hallintoa uudistetaan ja kansanvaltaistetaan. Lääninhallitusten, työvoima- ja

Lisätiedot

Valtion IT-palvelukeskuksen perustaminen: 69 päivää. Yliopistojen IT 2008- päivät 23.10.2008 / Lasse Skog

Valtion IT-palvelukeskuksen perustaminen: 69 päivää. Yliopistojen IT 2008- päivät 23.10.2008 / Lasse Skog Valtion IT-palvelukeskuksen perustaminen: 69 päivää Yliopistojen IT 2008- päivät 23.10.2008 / Lasse Skog Valtion IT- toiminnan volyymejä Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö 11/11/08 11/11/08 2 Tietohallintotyön

Lisätiedot

Sastamalan kaupungin uusi hallintosääntö

Sastamalan kaupungin uusi hallintosääntö 1 Sastamalan kaupungin uusi hallintosääntö 2 luku Toimielinorganisaatio 9 Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnassa on seitsemän jäsentä, joista valtuusto valitsee lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Lisätiedot

Tampereen Ateria Liikelaitoksen toimintasääntö 1.8.2015

Tampereen Ateria Liikelaitoksen toimintasääntö 1.8.2015 Tampereen Ateria Liikelaitoksen toimintasääntö 1.8.2015 Toimitusjohtajan päätös 1.7.2015 136 1.7.2015 Tampereen Ateria Sisältö Organisaatio Liiketoiminta-alueen/tukitoiminnon päällikön tehtävät Liiketoiminta-alueiden

Lisätiedot

MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto

MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto 3.5.2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Lain tavoitteena on luoda toimivalta ja ohjausmalli,

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 191/2013 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 191/2013 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 191/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä, julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta annetun lain

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Sisäinen valvonta ja riskienhallinta käsitteinä Kuntalain säännökset kuntayhtymän sisäisestä

Lisätiedot

Ajankohtaista maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palveluiden järjestämisestä

Ajankohtaista maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palveluiden järjestämisestä Ajankohtaista maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palveluiden järjestämisestä Osastopäällikkö Juha Sarkio Valtiovarainministeriö Sairaanhoitopiirien ja suurten kaupunkien informaatiotilaisuus 23.2.2016

Lisätiedot

Valtiontalouden suunnittelun ja talousohjauksen suuntaviivat - Valtion taloushallinnon strategia 2020

Valtiontalouden suunnittelun ja talousohjauksen suuntaviivat - Valtion taloushallinnon strategia 2020 Valtiontalouden suunnittelun ja talousohjauksen suuntaviivat - Valtion taloushallinnon strategia 2020 Solita Tuloksellisuutta johtamiseen valtionhallinnossa - aamiaisseminaari 25.3.2015 Juha Halonen Valtion

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Näin paransimme tuottavuutta. Hyvät käytännöt ja vakiinnuttamisen keinot Kieku-käyttäjäfoorumi

Näin paransimme tuottavuutta. Hyvät käytännöt ja vakiinnuttamisen keinot Kieku-käyttäjäfoorumi Näin paransimme tuottavuutta. Hyvät käytännöt ja vakiinnuttamisen keinot Kieku-käyttäjäfoorumi Jukka Aalto Helsinki 26.11.2015 Näkökulmat 1. Henkilöstöhallinto 2. Taloushallinto 3. Haasteet 27.11.2015

Lisätiedot

Palvelukeskusvalmistelun tilanne

Palvelukeskusvalmistelun tilanne Palvelukeskusvalmistelun tilanne Sähköisen tietohallinnon neuvottelukunta 23.2.2017 Urpo Karjalainen 1 13.12.2016 ICT palvelukeskus maakunnille 2 13.12.2016 Lähtökohdat ja tavoitteet Palvelukeskusten perustamisella

Lisätiedot

Valtionhallinnon rakenteiden uudistaminen hallituksen ohjelman ja kärkihankkeiden mukaisesti

Valtionhallinnon rakenteiden uudistaminen hallituksen ohjelman ja kärkihankkeiden mukaisesti Valtionhallinnon rakenteiden uudistaminen hallituksen ohjelman ja kärkihankkeiden mukaisesti Kuntamarkkinat 9.9.2015 Hallitusneuvos, yksikön päällikkö Tarja Hyvönen, valtiovarainministeriö Kunta- ja aluehallinto-osasto

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa. Timo Lankinen 20.8.2012

Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa. Timo Lankinen 20.8.2012 Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa Valtioneuvostossa tehtävä politiikka-, lainsäädäntöja resurssiohjaus yhtenäiseksi Hallituksen strategisen näkemyksen nykyistä parempi toimeenpano

Lisätiedot

Kirjanpito- ja palkkahallinnon organisointi

Kirjanpito- ja palkkahallinnon organisointi Kirjanpito- ja palkkahallinnon organisointi Hallinto- ja taloustyöryhmän loppuraportti 10.4.2015: Sote-kuntayhtymä (käynnistystiimi) ja Joensuun kaupunki PK Sote-alueen keskuskaupunkina käynnistävät neuvottelut

Lisätiedot

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Sote-uudistus valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Kirsi Varhila, valmisteluryhmän puheenjohtaja sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista

YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 6 2007 Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2007 JULKAISUSARJA 6 2007 Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Valtion taidemuseosta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Valtion taidemuseosta annettua lakia niin,

Lisätiedot

- Kuntakentän tehostamisen asiantuntija -

- Kuntakentän tehostamisen asiantuntija - - Kuntakentän tehostamisen asiantuntija - TEE YHTEISTYÖTÄ Kuntien palvelukeskukset monistavat parhaita toimintatapoja ja ratkaisuja ARKI SUJUVAKSI KuntaPron osakkaana voit ulkoistaa palveluja joustavasti

Lisätiedot

JUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaoston asettaminen

JUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaoston asettaminen JUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaoston asettaminen JUHTA 28.2.2013 neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo Organisaation kokonaissuunnitelma = kokonaisarkkitehtuuri Organisaatio X Visio, strategia, toiminnan

Lisätiedot

Palkeet Asiakasneuvottelukunnan uudet tuulet. Kieku-foorumi Risto Hakoila, UM

Palkeet Asiakasneuvottelukunnan uudet tuulet. Kieku-foorumi Risto Hakoila, UM Palkeet Asiakasneuvottelukunnan uudet tuulet Kieku-foorumi Risto Hakoila, UM Uudistettu asiakasneuvottelukunta on aloittanut tänä vuonna Valtiovarainministeriön asettamispäätös 6.2.2017 Asiakasneuvottelukunta

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN KESKUSVIRASTON JOHTOSÄÄNTÖ

ESPOON KAUPUNGIN KESKUSVIRASTON JOHTOSÄÄNTÖ Fr ESPOON KAUPUNGIN KESKUSVIRASTON JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto 24.10.1990 Viimeksi muutettu 14.12.1994 1 Toiminta-ajatus Keskusvirasto luo edellytyksiä kaupungin itsehallinnon toteutumiselle valmistelemalla

Lisätiedot

Maakuntauudistus muuttaa hallinnon rakenteet

Maakuntauudistus muuttaa hallinnon rakenteet Maakuntauudistus muuttaa hallinnon rakenteet Julkisen hallinnon rakenne ja työnjako muuttuu olennaisesti. Valtionhallinnon jako keskus, alue ja paikallishallintoon päättyy. Lapin aluehallintovirasto, johtaja

Lisätiedot

Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelujen järjestäminen. Poliittinen ohjausryhmä

Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelujen järjestäminen. Poliittinen ohjausryhmä Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelujen järjestäminen Poliittinen ohjausryhmä 20.4.2017 Maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut Valmistelun ohjeistus maakuntien toimijoille Talous- ja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.

VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12. VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.2013 153 VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN

Lisätiedot

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014 Kuntalain kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu Kuntalain valmistelun organisointi Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä Parlamentaarinen

Lisätiedot

Tuottavuuskehityksen tilanne. Mikko Kangaspunta Kieku-käyttäjäfoorumi

Tuottavuuskehityksen tilanne. Mikko Kangaspunta Kieku-käyttäjäfoorumi Tuottavuuskehityksen tilanne Mikko Kangaspunta Kieku-käyttäjäfoorumi 6.5.2015 Taustaa kirjanpitoyksiköiden tuottavuuden tarkastelulle Tuottavuus = suoritteiden määrä jaettuna työpanoksen määrällä 2 Voimavarojen

Lisätiedot

Kuntakonsernin riskienhallinnan arviointi - kommenttipuheenvuoro Tampere Talo, Tilintarkastuksen ja arvioinnin symposium

Kuntakonsernin riskienhallinnan arviointi - kommenttipuheenvuoro Tampere Talo, Tilintarkastuksen ja arvioinnin symposium Kuntakonsernin riskienhallinnan arviointi - kommenttipuheenvuoro Tampere Talo, Tilintarkastuksen ja arvioinnin symposium 22.5.2015 Revisioneuvos Keijo Lappalainen sisältöä käsitteistöä taustaa vastuita

Lisätiedot

Uudistettu tulosohjaus: kohti yhteisiä tavoitteita Tulosohjauksen verkostotapaaminen Markus Siltanen

Uudistettu tulosohjaus: kohti yhteisiä tavoitteita Tulosohjauksen verkostotapaaminen Markus Siltanen Uudistettu tulosohjaus: kohti yhteisiä tavoitteita 20.5.2016 Tulosohjauksen verkostotapaaminen Markus Siltanen Yhteiset tavoitteet -kokonaisuus: miksi ja miten 1. Hallituksen yhteiset tavoitteet Tuetaan

Lisätiedot

Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu. Henkilöstöstrategia vuosille

Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu. Henkilöstöstrategia vuosille Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu Henkilöstöstrategia vuosille 2016 2018 1 2 Sisältö 1. Henkilöstöstrategiamme tarkoitus... 4 2. Henkilöstöstrategiamme päämäärä,

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriö. Columbus- palkkausjärjestelmä. Osa I: Vaativuusarviointi

Maa- ja metsätalousministeriö. Columbus- palkkausjärjestelmä. Osa I: Vaativuusarviointi Maa- ja metsätalousministeriö Columbus- palkkausjärjestelmä Osa I: Vaativuusarviointi 2004 28.1.2014 muutettu kohtaa 3.2., voimaan 1.4.2014 Sisällysluettelo Ydinosaaminen Osaamisen monipuolisuus tai laajuus

Lisätiedot

Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan?

Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan? Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan? Tavoitteet Kieku-hankkeen tavoitteena: Kieku-ratkaisun tavoitteena: toteuttaa Kieku-ratkaisu (prosessit ja järjestelmä) parantaa valtion talous- ja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

Kansallinen paikkatietostrategia - päivitetty versio

Kansallinen paikkatietostrategia - päivitetty versio Kansallinen paikkatietostrategia - päivitetty versio 1.4.2014 Paikkatietostrategia 2005-2010 ensimmäisen kansallisen paikkatietostrategian (Paikkatietoasiain neuvottelukunta) Painopiste: paikkatietoinfrastruktuurin

Lisätiedot

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Leena Gunnar Ylijohtaja, KASELY 1 ELYjen toiminta-ajatus (ELY-laki) Elinkeino-,

Lisätiedot

Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin

Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin Juha Pietarinen Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin - Voiko riski olla mahdollisuus myös lakisääteisten

Lisätiedot

SISÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies Henri Helo SISÄMINISTERIÖN TYÖJÄRJESTYKSEN MUUTTAMINEN. Yleistä

SISÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies Henri Helo SISÄMINISTERIÖN TYÖJÄRJESTYKSEN MUUTTAMINEN. Yleistä SISÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies 1.4.2015 Henri Helo SISÄMINISTERIÖN TYÖJÄRJESTYKSEN MUUTTAMINEN Yleistä Valtioneuvosto on yleisistunnossaan 19.3.2015 hyväksynyt sisäministeriön esittämät

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa ICT muutostukiseminaari 8.10.2014 neuvotteleva virkamies Jari Kallela Sisältö Miksi kokonaisarkkitehtuuria tarvitaan julkisessa hallinnossa? Mitä tuloksia kokonaisarkkitehtuurista

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies VM/1417/ /2017 Marjaana Laine

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies VM/1417/ /2017 Marjaana Laine VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies 12.9.2017 VM/1417/03.01.01/2017 Marjaana Laine VM088:00/2017 EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI VALTION TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINNON PALVELUKESKUKSESTA

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

TE-palvelujen kehittäminen -alaryhmä. Johtopäätökset

TE-palvelujen kehittäminen -alaryhmä. Johtopäätökset TE-palvelujen kehittäminen -alaryhmä Johtopäätökset 25.4.2017 Linjaukset TE-palvelujen (kasvupalvelut) järjestämiseen ja tuottamiseen maakunnassa ELY-keskuksen yrityspalvelut ja TE-palvelut yhdistetään

Lisätiedot