VALTION KESKUSHALLINNON TUKITEHTÄVIEN ALUEELLISTAMISMAHDOLLISUUDET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VALTION KESKUSHALLINNON TUKITEHTÄVIEN ALUEELLISTAMISMAHDOLLISUUDET"

Transkriptio

1 VALTIONEUVOSTON KANSLIA VALTION KESKUSHALLINNON TUKITEHTÄVIEN ALUEELLISTAMISMAHDOLLISUUDET Työryhmän loppuraportti Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 12/2003

2 VALTION KESKUSHALLINNON TUKITEHTÄVIEN ALUEELLISTAMISMAHDOLLISUUDET Työryhmän loppuraportti Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 12/2003

3 ISBN: ISSN: Julkaisupaikka/vuosi: Helsinki 2003 Valtioneuvoston kanslia/monistamo

4 Julkaisija: VALTIONEUVOSTON KANSLIA KUVAILULEHTI Tekijät Valtion keskushallinnon tukitehtävien alueel- Julkaisun laji: listamismahdollisuuksia selvittänyt työryhmä; puheen- julkaisu johtaja hallintojohtaja Reijo Luhtavaara Toimeksiantaja: Valtioneuvoston kanslia Toimielimen asettamispäivä: Julkaisun nimi (myös ruotsinkielinen): Valtion keskushallinnon tukitehtävien alueellistamismahdollisuudet. Työryhmän loppuraportti. Julkaisun osat: Tiivistelmä: Valtioneuvoston kanslia asetti työryhmän selvittämään valtion keskushallinnon tukitehtävien alueel- listamismahdollisuuksia. Työryhmä toimi valtion toimintojen uudelleen sijoittamisen koordinaatioryhmän alaisena. Työryhmässä olivat edustettuina kaikki ministeriöt. Tehtäviä, jotka liittyvät kiinteästi organisaation strategiseen ja operatiiviseen johtamiseen ja sen ydintoimintoi- ylläpito, palkanlaskenta, työajan seuranta, maksatus, TES ja VES - hin ei ole mielekästä alueellistaa. Alueellistettaviksi valtion keskushallinnon tukitehtäviksi sopivat palveluprosessit, joissa voidaan hyödyntää nykyaikaisia tietojärjestelmiä. Hallinnon tukitehtävien alueellistaminen on mahdollista seuraavissa prosesseissa: henkilöstöhallinto (henkilötietojen neuvonta) taloushallinto (osto- ja myyntireskontrien hoito, kirjanpito, tilinpäätös, matkalaskut) arkistointi ja tietovarantojen hoito tietotekniset palvelut kielipalvelut neuvonta- ja puhelinpalvelut. Valtion keskushallinnon tukitehtävien alueellistamisessa on noudatettava huolellista ja riittävän pitkäjänteistä suunnittelua. Henkilöstön on oltava asianmukaisella tavalla edustettuna valmistelussa. Työryhmä ehdottaa, että tukitehtävien alueellistamistoimenpiteitä varten asetetaan tukitehtävittäin poikkihallinnollisia työryhmiä alueellistamisen koordinaatioryhmän alaisuuteen. Avainsanat: aluepolitiikka, valtionhallinto, valtion virastot Muut tiedot: Sarjan nimi ja numero: ISSN: ISBN: Valtioneuvoston kanslia n julkaisusarja 12/ Kokonaissivumäärä: Kieli: Hinta: Luottamuksellisuus: 49 Fi julkinen Jakaja: Kustantaja: Valtioneuvoston kanslia/monistamo Valtioneuvoston kanslia

5 1 Sisällysluettelo SISÄLLYSLUETTELO...1 ESIPUHE JOHDANTO TEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA RAJAUKSET TUKITEHTÄVIEN ORGANISOINNIN NÄKYMIÄ JA KOKEMUKSIA YRITYSMAAILMASSA JA KUNTASEKTORILLA ALUEELLISTAMISESTA RUOTSISSA JA TANSKASSA KESKUSHALLINNON TUKITEHTÄVIEN JÄRJESTÄMISEN NYKYTILA JA VISIOT NYKYTILA VISIOITA ALUEELLISTAMISMAHDOLLISUUKSISTA Näkökulmat Palvelukeskusmalli ALUEELLISTAMISMAHDOLLISUUDET TEHTÄVITTÄIN SISÄINEN TARKASTUS JA ERÄÄT TILINTARKASTUSTEHTÄVÄT TALOUSHALLINTO JA -PALVELUT HENKILÖSTÖHALLINTOTEHTÄVÄT PALKANLASKENTATEHTÄVÄT VIESTINTÄ TIETOHALLINTO TIETOPALVELUT MUUT TUKIPALVELUT YHTEENVETO KESKUSHALLINNON TUKITEHTÄVIEN ALUEELLISTAMISMAHDOLLISUUDET JA EDELLYTYKSET TYÖRYHMÄN JOHTOPÄÄTÖKSET JATKOTOIMET...42 LIITE 1: VALTION KESKUSHALLINNON VIRASTOT...43

6 2 Esipuhe Valtioneuvoston kanslia asetti työryhmän selvittämään valtion keskushallinnon tukitehtävien alueellistamismahdollisuuksia. Työryhmä toimi valtion toimintojen uudelleen sijoittamisen koordinaatioryhmän alaisena. Työryhmän puheenjohtajaksi nimitettiin hallintojohtaja Reijo Luhtavaara sisäasiainministeriöstä, jäseniksi hallintojohtaja Auni-Marja Vilavaara valtioneuvoston kansliasta, yksikön päällikkö Ari Rouhe ulkoasiainministeriöstä, apulaisosastopäällikkö Simo Ojanen oikeusministeriöstä, ylitarkastaja Marikaisa Tiilikainen puolustusministeriöstä, neuvotteleva virkamies Anja Simola valtiovarainministeriöstä, talousjohtaja Eero Pulkkinen opetusministeriöstä, neuvotteleva virkamies Risto Yrjönen maa- ja metsätalousministeriöstä, hallintojohtaja Seija Petrow liikenne- ja viestintäministeriöstä, neuvotteleva virkamies Eero Mantere kauppa- ja teollisuusministeriöstä, hallitusneuvos toimistopäällikkönä Jaana Koski sosiaali- ja terveysministeriöstä, hallitusneuvos Mikko Salmenoja työministeriöstä ja talousjohtaja Oili Hintsala ympäristöministeriöstä. Marikaisa Tiilikaisen sijalla on alkaen toiminut erityisasiantuntija Hannu Vuorinen. Hankkeen sihteereinä toimivat ylitarkastaja Miia Lehmus ja ylitarkastaja Ilpo Takanen, molemmat sisäasiainministeriöstä. Työryhmän työhön liittyen sisäasiainministeriö on teettänyt seuraavat selvitykset: HAUS: Hallinnon tukipalvelujen alueellistamismahdollisuudet. Ilkka Hynynen: Selvitys valtion keskushallinnon tukitehtävien alueellistamiseen moni- kanavaisia yhteyskeskusratkaisuja hyödyntäen Ulla Mäkeläinen, Jari Stenvall: Kansainvälinen selvitys hallintopalveluiden hajauttamisesta. Työryhmä piti yhteensä 14 kokousta. Työryhmä on kokouksissaan kuullut seuraavia henkilöitä: prosessori Jari Stenvall Lapin yliopistosta toimitusjohtaja Ilkka Hynynen Maailmankylä Oy:stä talousjohtaja Veli Hytönen sisäasiainministeriöstä tietohallintojohtaja Kari Kekki valtiovarainministeriöstä erikoistutkija Kari Koivumaa valtiokonttorista johtava konsultti Juha Ojala HAUS:sta johtava konsultti Katriina Pallas HAUS:sta. Työryhmän puheenjohtaja Reijo Luhtavaara selvitti työryhmän työtä alueellistamisen koordinaatioryhmälle.

7 3 Saatuaan työnsä valmiiksi työryhmä jättää sen kunnioittavasti alueellistamisen koordinaatioryhmälle. Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 2003 Reijo Luhtavaara Auni-Maria Vilavaara Ari Rouhe Simo Ojanen Hannu Vuorinen Anja Simola Eero Pulkkinen Risto Yrjönen Seija Petrow Eero Mantere Jaana Koski Mikko Salmenoja Oili Hintsala Miia Lehmus Ilpo Takanen

8 4 1 Johdanto Hallinnon hajauttaminen on ollut hallinnon kehittämisen eräs keskeinen toimintalinja Suomessa aina 1950-luvulta lähtien. Valtioneuvosto määritteli 1960 hallinnollisen tehtävien ja toimivallan jaon lähtökohdat hallinnon kehittämisperiaatteita koskevassa päätöksessään. Päätöksen mukaan kaikissa hallinnollisissa asioissa toimivalta tulee osoittaa alimmalle sellaiselle viranomaiselle, jolla on riittävä pätevyys, asiallisesti ja alueellisesti riittävän laaja näkemys ja tiedossaan oleelliset asian ratkaisemiseen vaikuttavat seikat. Tämän valtioneuvoston päätöksen jälkeen hallinnon hajauttamista oli käsitelty 1980-luvun puoleenväliin mennessä useiden komiteoiden mietinnöissä. Vuonna 1984 valtioneuvosto (Sorsan IV hallitus ) asetti komitean, jonka tuli laatia mm. selvitykset tehtävien ja toimivallan siirtämisestä keskushallinnosta alue- ja paikallishallintoon. Vuonna 1986 jättämässään mietinnössä komitea ehdotti moniportaisten ja kankeiden hallintomenettelyjen keventämistä sekä palveluja koskevan ja muutoinkin paikallisten olosuhteiden tuntemusta edellyttävän hallinnollisen päätöksenteon siirtämistä lähemmäs ihmisiä. Vuonna 1988 valtioneuvosto (Holkerin hallitus ) antoi päätöksen toimenpiteistä hallinnon uudistamiseksi. Sen mukaan tuli mm. tehostaa keskushallinnon päätösvallan siirtämistä alue- ja paikallishallintoon, erityisesti kuntiin. Vuonna 1990 valtioneuvosto antoi julkisen hallinnon uudistamista koskevan selonteon eduskunnalle. Antamassaan lausumassa valtiovarainvaliokunta piti tärkeänä mm. ministeriöiden asiallisen päätösvallan siirtämistä väliportaan tasolle ja kuntatasolle. Vuonna 1992 hallitus (Ahon hallitus ) päätti tekemässään ohjelmapäätöksessä mm. päätösvallan siirtämisestä keskushallinnosta alue- ja paikallishallintoon. Vuonna 1993 antamassaan periaatepäätöksessä toimenpiteistä keskushallinnon ja aluehallinnon uudistamiseksi valtioneuvosto asetti tavoitteeksi hallinnon moniportaisuuden vähentämisen ja mm. tehtävien ja toimivallan siirtämisen paikallistasolle. Vuonna 1998 valtioneuvosto (Lipposen I hallitus ) antoi periaatepäätöksen hallintopolitiikan suuntalinjoista. Sen mukaan keskushallinnon tehtäviä tuli siirtää lisää alueille sekä myös jatkaa aluehallinnon kokoamista. Vuonna 2000 hallitus (Lipposen II hallitus ) asetti valtion keskushallinnon uudistamista koskevan hankkeen ja sitä johtamaan ministerityöryhmän. Vuoden 2002 kesällä valmistuneessa raportissaan ministerityöryhmä mm. suosittelee, että ministeriöistä ja muusta keskushallinnosta siirretään alue- ja paikallistasolle kaikki ne tehtävät, joiden osalta se on mahdollista ja että organisaatioiden ydintoiminnan tehostamiseksi ja hallinnon rakenteiden keventämiseksi tukitehtävien hoitoa siirretään ja keskitetään siihen erikoistuneille palvelutuottajille.

9 5 Lipposen II hallituksen ohjelmassa aluekehittämisen lähtökohtina ovat mm.: tasapainoinen alueellinen kehittäminen perustuu aluetalouksien vahvistamiseen parantamalla kasvua ja työllisyyttä koko maassa alueiden omaehtoista kehitystä edistetään niiden vahvuuksiin tukeutuen tietoyhteiskunnan tarjoamia mahdollisuuksia käytetään tehokkaasti alueellisten erojen kaventamiseksi erityisesti painotetaan teknologia- ja osaamiskeskusten toimintaa kaupunkien verkottumista tuetaan kehitetään hajautettua ja joustavaa palveluhallintoa tuetaan seutukuntayhteistyön lisäämistä. Valtion keskushallinnon yksikköjen ja toimintojen alueellistaminen käynnistyi Lipposen II hallituksen ohjelman pohjalta Tuolloin hallitus määritteli toimenpiteet aluepolitiikan ja seutukuntayhteistyön tehostamiseksi. Hallituksen linjaukset käsittivät kahdeksan kohtaa ja alueellistamisen ohella käynnistettiin mm. aluekeskusten kehittäminen ja seutukuntien tukihanke. Alueellistamisesta hallitus totesi, että valtion keskushallinnon yksikköjen ja toimintojen sijoittamisessa pääkaupunkiseudun ulkopuolelle otetaan huomioon informaatioteknologian tarjoamat mahdollisuudet ja valmistellaan strategia tehtävien siirroista alue- ja paikallishallintoon sekä keskushallinnon yksikköjen ja toimintojen uudelleen sijoittamisesta. Valtioneuvoston kanslian asettama alueellistamisen koordinaatioryhmä valmisteli valtioneuvoston antaman ohjeen valtion yksikköjen ja toimintojen sijoittamisen valmistelusta ja käsittelystä, valtioneuvoston tekemän valtioneuvoston periaatepäätöksen valtion toimintojen sijoittamisen strategiasta sekä eduskunnan hyväksymän lain (362/2002) ja valtioneuvoston antaman asetuksen (567/2002) valtion yksikköjen ja toimintojen sijoittamista koskevasta toimivallasta. Laki ja valtioneuvoston asetus tulivat voimaan ja Toimivaltalain tavoitteena on, että sijoittamispäätökset 1) turvaavat valtion tehtävien tuloksellisen hoitamisen, 2) edistävät maan tasapainoista alueellista kehitystä, tukevat työllisyyttä maan eri osissa ja turvaavat työvoiman saantia valtion tehtäviin sekä 3) perustuvat kaikkia hallinnonaloja koskevaan yhtenäiseen käytäntöön ja kansanvaltaisen päätöksentekoon. Hyväksyessään lain (362/2002) eduskunta liitti siihen seuraavan lausuman: Eduskunta edellyttää hallituksen huolehtivan siitä, että valtion keskushallinnon yksikköjen ja valtakunnallisesti tai keskitetysti hoidettavien valtion toimintojen sijoittaminen pääkaupunkiseudun sijasta maan eri osiin otetaan aina selvitettäväksi, kun perustetaan uusi yksikkö, olemassa olevaa toimintaa oleellisesti laajennetaan tai olemassa olevaa toimintaa organisoidaan merkittävästi uudelleen ja että sijoittamispäätöksessä painotetaan erityisesti alueellisia näkökohtia ja vaikutuksia. Eduskunnan lausuma on otettu huomioon jo lain nojalla annetussa valtioneuvoston asetuksessa (567/2002). Sen mukaan asianomaisen ministeriön on aina selvitettävä valtion keskushallinnon yksikköjen ja valtakunnallisesti tai keskitetysti hoidettavien valtion toimintojen sijoittamismahdollisuudet pääkaupunkiseudun sijasta maan muihin osiin, erityisesti aluekeskuksiin, kun 1) perustetaan uusi yksikkö tai toiminto, 2) laajennetaan olemassa olevaa toimintaa olennaisesti tai 3) organisoidaan olemassa olevaa toimintaa merkittävästi uudelleen.

10 6 Valtion keskushallinnon uudistamisen linjauksia koskevassa iltakoulumuistiossa hallitus totesi, että valtiotyönantajan asema ja mahdollisuudet kilpailtaessa pysyvästä ja ammattitaitoisesta työvoimasta tulevat kiristymään merkittävästi. Arvio koskee erityisesti pääkaupunkiseudulla sijaitsevaa keskushallintoa, josta eläköitymisen johdosta poistuu runsaasti henkilöstöä lähivuosina. Tässä tilanteessa on syytä selvittää mahdollisuudet korvata poistuvaa työvoimaa palkkaamalla uutta henkilöstöä muualle Suomeen joko keskushallinnon kokonaisia yksikköjä samalla uudelleen sijoittamalla tai siirtämällä toimintoja alue- ja paikallishallinnon vastuulle. Valtion keskushallinnon uudistamishankkeen loppuraportti julkistettiin Hallinnon rakenteen kehittämisperiaatteina esitetään mm. seuraavat kannanotot: operatiiviset tehtävät sijoitetaan ministeriötä alemmalle tasolle ministeriöstä ja muusta keskushallinnosta siirretään alue- ja paikallistasolle kaikki ne tehtävät, joiden osalta se on mahdollista aluehallintoviranomainen voi alueellisen vastuunsa ohella toimia myös rajatun tehtäväkokonaisuuden valtakunnallisena vastuuyksikkönä; erityisesti tällaisessa järjestelyssä on turvattava kielilain vaatimukset tasapuolisesta kielellisestä kohtelusta ministeriöiden ja muidenkin hallinnon yksiköiden ydintoiminnan tehostamiseksi ja hallinnon rakenteiden keventämiseksi tukitehtävien hoitoa siirretään ja keskitetään siihen erikoistuneille palvelutuottajille tulevaisuudessa keskushallinnon toimintoja sijoitetaan enenevästi pääkaupunkiseudun ulkopuolelle; uudelleensijoituksessa käytetään hyväksi tiedossa olevaa lähivuosien suurta henkilöstön poistumaa; uutta henkilökuntaa palkataan keskushallinnon palvelukseen erikseen laadittavien suunnitelmien mukaisesti lähinnä aluekeskuksiin. Hallituksen keskushallintouudistuksen linjausten pohjalta alueellistamisen koordinaatioryhmä selvitti alueellistamismahdollisuuksia eri hallinnonaloilla. Koordinaatioryhmän työn pohjalta Lipposen II hallitus hyväksyi kannanoton valtion keskushallinnon yksikköjen ja toimintojen alueellistamisen jatkamisesta. Kannanotto on 19 kohdan ohjelma, joka sisältää toimenpiteitä kaikilla hallinnonaloilla. Valtioneuvoston kanslia on pääministerin allekirjoittamalla kirjeellä kehottanut ministeriöitä ryhtymään hallituksen kannanoton mukaisiin toimenpiteisiin ja saattamaan kannanotto alaistensa virastojen ja laitosten tietoon. Ministeriöiden tulee asettaa alueellistamisen yhteistyöryhmä valmistelemaan ja seuraamaan alueellistamista ministeriössä ja ministeriön hallinnonalalla. Hallituksen kannanoton mukaan tukitehtävien alueellistaminen on suoritettavissa periaatteessa kolmella tavalla: 1) kokoamalla yhteen koko valtioneuvostoa koskevat yhteiset toiminnot, 2) kokoamalla yhteen yksittäisiä ministeriöitä ja hallinnonaloja koskevat toiminnot ja 3) kokoamalla yhteen hallinnonalan toimialoittaisia toimintoja, ja yhteen kokoamisen jälkeen alueellistamalla toimintoja.

11 7 Vuonna 2001 valtion budjettivaroilla joko kokonaan tai osittain palkattavan henkilökunnan määrä oli reilut , mutta vuoteen 2020 mennessä pelkkä vanhuuseläkeiän saavuttamisen kautta tapahtuva poistuma on lähes Kun otetaan lisäksi huomioon muille eläkkeille ja työpaikan vaihdoksen takia valtionhallinnon ulkopuolelle siirtyvät, niin tämä kokonaispoistuma on vuonna 2020 yli 80 prosenttia eli noin vuoden 2001 henkilöstöstä. Valtion keskushallinnon henkilöstön määrä on tällä hetkellä noin Pääkaupunkiseudulla olevan valtion keskushallinnon henkilöstön määrä on noin ja kokonaispoistuma olisi yli vuonna Valtion keskushallinnon tukitehtävissä voidaan karkeana arviona sanoa olevan noin henkilöä, mistä pääkaupunkiseudulla noin henkilöä. Pääkaupunkiseudun tukihenkilöstön poistuma olisi vuonna 2020 noin Tehtävän määrittely ja rajaukset Työryhmän tehtävänä oli selvittää valtion keskushallinnon tukitehtävien alueellistamismahdollisuuksia. Työryhmä on tarkastellut alueellistamismahdollisuuksia tukitehtävittäin. Valtion keskushallinto Tässä selvityksessä valtion keskushallinnolla tarkoitetaan alueellisesti koko maan kattavaa hallintoa ja siihen liittyviä tehtäviä keskitetysti hoitavia hallintoyksiköitä (Liite 1). Valtion keskushallinnon tukitehtävät Näkökulmasta riippuen hallinnon tukitehtävillä, tukitoiminnoilla ja tukipalveluilla voidaan tarkoittaa eri asioita. Termit toiminto ja palvelu kuvaavat hallinnon tukitehtävien prosessimaisuutta. Tarkoituksenmukaista on määritellä hallinnon tukitehtävät, tukitoiminnot tai tukipalvelut kokonaisuudeksi, johon kuuluvat sekä organisaation sisäiset että ulkoiset tukitehtävät. Tässä raportissa hallinnon tukitehtäviä, tukitoimintoja ja tukipalveluita pidetään toistensa synonyymeinä ja toimeksiannon mukaisesti käytetään termiä tukitehtävät. Työryhmä on jättänyt tarkastelun ulkopuolelle strategiaan, toiminnan ohjaukseen ja kehittämiseen liittyvät tehtävät ja ryhmitellyt tarkasteluun ottamansa valtion keskushallinnon tukitehtävät seuraavalla tavalla: sisäinen tarkastus taloushallinto ja -palvelut henkilöstöhallintotehtävät palkanlaskentatehtävät viestintä tietohallinto ja tietopalvelut muut tukipalvelut.

12 8 Palkanlaskentatehtävät ovat tarkastelukulmasta riippuen sisällytettävissä taloushallintoon ja -palveluihin tai henkilöstöhallintotehtäviin. Luokitteluissa esiintyy kumpaakin käytäntöä. Toisaalta palkanlaskenta muodostaa oman selvärajaisen kokonaisuutensa. Niinpä sitä onkin tarkasteltu tässä omana itsenäisenä kohtanaan. Alueellistaminen Valtion keskushallinnon yksikköjen ja toimintojen alueellistamisella tarkoitetaan yksikköjen ja toimintojen sijoittamista pääkaupunkiseudun ulkopuolelle, erityisesti aluekeskuksiin. Toimivaltalaissa (362/2002) tarkoitettuun pääkaupunkiseutuun luetaan Espoon, Helsingin, Hyvinkään, Järvenpään, Kauniaisten, Keravan ja Vantaan kaupungit sekä Kirkkonummen, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Siuntion ja Tuusulan kunnat. Alueellistamista voidaan toteuttaa seuraavilla tavoilla: siirtämällä päätösvaltaa keskushallinnosta valtion alue- ja paikallishallintoon siirtämällä keskushallinnosta olemassa olevia tai käynnistämällä uusia toimintoja valtion alue- ja paikallishallintoon siirtämällä olemassa olevia tai perustamalla uusia yksiköitä tai virastoja ja laitoksia alueille mahdollistamalla etätyö esimerkiksi erityisissä etätyöpisteissä muuttamalla valtionhallinnon ja kunnallishallinnon työnjakoa kunnallishallintoa painottaen sekä kilpailuttamalla ja ulkoistamalla toimintoja alueille. Tukitehtävien alueellistaminen sijoittaminen pääkaupunkiseudun ulkopuolelle voi tapahtua sijoittamalla viraston omia tukitehtäviä pääkaupunkiseudun ulkopuolelle tai ulkoistamalla niitä pääkaupunkiseudun ulkopuolelle toisen julkisen hallinnon organisaation tai yksityisen yrityksen hoidettavaksi. Tässä raportissa alueellistamista ei tarkastella yksityistämisen näkökulmasta, koska toimintojen sijoittumisen ohjaus on vaikea tehtävä yksityistämisen yhteydessä. Tukitehtävissä käytettävissä oleva tietoliikenneteknologia mahdollistaa alueellistamisen kaupunkihierarkiasta riippumatta myös aluekeskuksia pienemmille paikkakunnille. Tähän alueellistamisen malliin voi liittyä myös kustannus- ja tehokkuusetuja, koska esimerkiksi työvoiman saatavuudessa ja toimitilakustannuksissa on yhdyskuntahierarkian mukaisia eroja. Kehittyneempi versio tukitehtävien alueellistamisessa on se, että tehtäviä niputetaan suuremmiksi kokonaisuuksiksi, perustetaan monen tehtävän ja monen organisaation palvelukeskuksia.

13 9 3 Tukitehtävien organisoinnin näkymiä ja kokemuksia yritysmaailmassa ja kuntasektorilla Yritysmaailma Yritysmaailmassa tukitehtävien alueellistaminen on yleistymässä. Esimerkiksi asiakaspalvelua on alueellistettu call centereihin tai contact centereihin. Esimerkiksi Koillis-Suomeen on syntynyt usean eri yrityksen palvelukeskuksia. Näistä mainittakoon Soneran puhelintuki Kuusamoon vuonna 1998, noin 70 työpaikkaa; Telian puhelintuki Taivalkoskelle vuonna 1999, noin 60 työpaikkaa; sekä Pfizer/Invespon kenttäsihteeritoiminta Kuusamoon vuonna 2000, 12 työpaikkaa. Kaiken kaikkiaan Koillis-Suomen alueelle siirtyneet yksiköt työllistävät tällä hetkellä noin 220 henkilöä. Perusteluja näiden yritysten eräiden toimintojen sijoittumiselle Koillis-Suomeen ovat: pysyvä, osaava ja motivoitunut työvoima työvoiman hyvä saatavuus koulutuspalvelut ja potentiaali sijoittumista tukeva toimintamalli yhteispeli ja palvelu yrityksille hyvä infrastruktuuri (toimitilat, tietoliikenne ja tietoturva; lentokenttä; yrityspalvelut) imagotekijät. Toisena esimerkkinä on Radiolinja, joka on alueellistanut asiakaspalvelutehtävänsä. Radiolinjan Contact Center palvelut on liiketoimintayksikkö, joka tuottaa asiakaspalveluita sähköisten kanavien kautta myynti mukaan lukien. Yksikön kokonaishenkilömäärä henkilötyövuosina laskettuna on yli 300. Asiakaspalvelukeskuksia on Joensuussa (perustettu 1998), Kokkolassa (perustettu 2001) ja Espoossa Radiolinjan toimitilan yhteydessä. Pätevän ja pysyvän työvoiman saanti vaikeutui oleellisesti 1990-luvun loppupuolella pääkaupunkiseudulla. Laajeneminen päätettiin toteuttaa pääkaupunkiseudun ulkopuolelle, jotta henkilöstön vaihtuvuus saataisiin pienenemään samasta työvoimasta olisi vähemmän kilpailua asiakaspalvelun pitkäjänteinen kehittäminen olisi helpompaa alueellinen tuntemus ja osaaminen lisääntyisi verkostot laajenisivat. Radiolinja mainitsee henkilöstöön liittyvinä alueellistamisen etuina pysyvyyden, sitoutuneisuuden ja lojaalisuuden sekä tuloksellisuuden, tehokkuuden ja vastuuntuntoisuuden. Toimintaan liittyvinä etuina yritys esittää hyvän yhteistoiminnan kaupunkien, oppilaitosten, työvoimatoimistojen ym. tarpeellisten tahojen kanssa sekä pääkaupunkiseutua alhaisemmat tilakustannukset. Lisäksi etuna mainitaan se, että turvallisuusriskejä voidaan hajauttaa ja vähentää.

14 10 Yrityksen mukaan asiakaspalvelun tehokkuus ja tuloksellisuus on alueellistetussa mallissa parempi kuin pääkaupunkiseudulle keskitetyssä ratkaisussa. Kuntasektori Kuntasektorilla ollaan kehittämässä tukitoimintoihin yhteisiä kuntatoimistoja. Yksittäisten kuntien (kahden ja/tai useamman) välisiä ratkaisuja on toteutettu ja ollaan toteuttamassa useampiakin, mutta varsinaisia laajempia yhtiö- tai kuntayhtymäpohjaisia malleja ei vielä ole lukuisia. Vuoden 2003 alusta on Hämeenlinnan seudulla käynnistynyt ns. Tahto-hankkeen myötä yhteinen palkka- ja kirjanpitotoimintojen toimisto (kuntayhtymä). Päijät-Hämeessä on perustettu Talkoo-hankkeen toteuttamisena Päijät-Tili Oy seudun kaikkia kuntia ja kuntayhtymiä koskevana. Varsinainen tuotannollinen toiminta alkaisi vuoden 2004 alusta. Savonlinnan seudulla on ollut käynnissä Virtuaalinen kuntatilitoimisto hanke. Myös Salon alueella seudun kehittämiskeskuksen toimesta/alaisuudessa (osana aluekeskustoimintaa) ollaan tekemässä selvittelytyötä kuntien henkilöstö- ja taloushallinnon yhteistoimintamuodoista ja -malleista. Kiteen kaupungissa ollaan selvittämässä kysymystä Tilitoimistohanke projektina. 4. Alueellistamisesta Ruotsissa ja Tanskassa (Lähde: Kansainvälinen selvitys hallintopalveluiden hajauttamisesta, Tampereen yliopisto.) Ruotsi Ruotsissa toteutettiin mittava keskushallinnon alueellistaminen 1970-luvulla, jolloin yli 50 viranomaistoimintoa, joissa työskenteli noin työntekijää, muutti pois pääkaupunkiseudulta. Alueellistamisen kohteina oli 15 paikkakuntaa. Suuri osa alueellistetuista yksiköistä oli tutkimus- ja opetuslaitoksia, mutta joukossa oli myös hallinnollisia keskusvirastoja. Suur-Tukholman alueella oli tuolloin valtion keskushallinnon henkilökuntaa noin , josta alueellistettavien :n osuus oli noin 26 %. Tämän jälkeen yksittäisiä viranomaistoimintoja on hajautettu luvulla, esimerkiksi Energimyndigheten ja Gledsbygdsverket. Ruotsin hallituksen vuonna 2001 laatimassa kehittämisohjelmassa tuettaviksi paikkakunniksi on määritelty yhdeksän puolustusvoimien toimipisteen menettävää kuntaa. Valtion toimintojen alueellistamisella arvioidaan saatavan näille paikkakunnille puolet vähintään korvaavasta työpaikasta. Ruotsissa tietotyö on koettu helposti alueellistettavaksi yksittäiseksi tukitehtäväksi luvulla esimerkiksi tullilaitoksen keskustietojenkäsittely- ja IT-yksikkö jaettiin Luleå:oon ja poliisihallinnon tietojenkäsittely siirrettiin Kiirunaan. Valtion viranomaistoimintojen yhtenä tavoitteena ja vaikutuksena on valtion työpaikkojen tasaisempi jakautuminen koko maahan. Voidaan myös todeta, että tietyt kunnat ja alueet, erityisesti aikaisemmin teollisuuden varaan nojanneet paikkakunnat ja seudut, ovat selviytyneet paremmin alueellistamisen ansiosta kuin olisivat selviytyneet ilman sitä.

15 11 Suuren alueellistamisoperaation kokemuksena 1970-luvulta on selvitetty, että noin puolet alueellistettujen virastojen ja laitosten henkilöstöstä siirtyi uudelle paikkakunnalle. Alueellistamisen myötä jotkut spesifiset toiminnot voivat saada paremmat rekrytointimahdollisuudet, kun ne sijoitetaan pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Taantuvilla teollisuusseuduilla keskushallinnon toimintojen alueellistaminen on parantanut korkeaa pätevyyttä ja koulutustasoa vaativien työtilaisuuksien saatavuutta. Taloudellisista vaikutuksista voidaan sanoa, että usein alueellistettu toiminto on joitakin vuosia siirron jälkeen kärsinyt tehokkuuden alentumisesta, mutta hieman pidemmällä siirron jälkeisellä aikavälillä uudelleensijoitettu toiminto on osoittautunut yhteiskuntaekonomisesti ja taloudellisesti vahvaksi. Alueellistaminen on monissa tapauksissa tuonut mukanaan myös kustannusten pienentymistä, sillä palkkataso on usein alhaisempi suurkaupunkiseutujen ulkopuolella samoin kuin myös muut kustannukset, kuten vuokrat. Ruotsissa katsotaan, että alueellistaminen voi jatkossakin toimia instrumenttina, jolla luodaan tasapainoa elinkeinorakenteeseen sekä työmarkkinoille kunnissa ja alueilla. Tanska Vuonna 2000 Tanskan valtion työpaikkoja oli noin Pääkaupunkiseudulla työskentelee pääasiassa keskushallinnon palveluksessa noin 20 % eli noin työntekijää. Yksittäisiä virastojen ja laitosten siirtoja on tehty 1980-luvulla, mutta vuonna 2001 Tanskan parlamentti teki päätöksen, jolla käynnistettiin laaja selvitys mahdollisuuksista siirtää olemassa olevia yksiköitä ja työpaikkoja Kööpenhaminan seudulta maan muille alueille. Päätöksessä todettiin, että alueiden kehitystä ja elinvoimaisuutta tulee tukea sijoittamalla mahdolliset uudet yksiköt sekä siirtämällä jo olemassa olevia keskushallinnon yksiköitä ja työpaikkoja niille maan alueille, joissa taloudellinen kehitys on alle maan keskitason. Alueellistamisen tavoitteena on vahvistaa paikallista osaamista ja näin tukea alueiden omaehtoista kehitystä. Tavoitteena on myös saada aikaan synergiaetuja valtion yksiköiden ja paikallisen elinkeinoelämän yhteistyöstä. Tanskassa on alueellistettu pääkaupunkiseudulta tai perustettu suoraan sen ulkopuolelle viitisentoista valtionhallinnon yksikköä. Tanska ei ole kuitenkaan viimeisen viiden vuoden aikana suosinut alueellistamispolitiikassaan heikoiksi alueiksi nimeämiään seutuja, vaan alueellistamista on toteutettu suurten kaupunkisen hallintokeskittymiin. Suurkaupunkien ulkopuolelle, Odenseen sijoitettu sosiaaliministeriön alainen sosiaaliturvahallituksen eläke- ja vanhuuspolitiikan yksikkö, joka työllistää 163 henkilöä, on viisivuotiskaudelle sattuneista suurkaupunkien ulkopuolelle tehdyistä alueellistamistoimenpiteistä suurin. Tanskan parlamentin vuonna 2001 tekemän alueellistamisen periaatepäätöksen nähdään olevan vasta alku laajemmalle keskushallinnon yksiköiden ja toimintojen siirrolle pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Parhaillaan suunnitteilla olevien alueellistamishankkeiden sijoituspaikkakunniksi on määritelty ensisijaisesti seitsemän taloudellisesti taantuvaa tai heikkoa aluetta sekä toisaalta seitsemän maan osaamiskeskittymää.

16 12 Informaatioteknologian todetaan mahdollistavan alueille hajauttamisen niissä tehtävissä, jotka eivät vaadi päivittäistä suoraa kontaktia ministeriin tms. Kehittyvän teknologian mukanaan tuomista mahdollisuuksista video- ja web-kokoukset vähentävät osaltaan eri toimijoiden ja yhteistyökumppaneiden välittömän fyysisen läheisyyden tarvetta. Toisaalta tietotekniikkaa on hyödynnetty myös uudistuksissa, joissa on päädytty keskitettyihin ratkaisuihin. Valtiovarainministeriö on vuodesta 1999 hoitanut keskitetysti palkkahallinnon ja pitää yllä kaikkien hallinnonalojen yhteistä laskenta- ja budjetointijärjestelmää. Jo vuonna 2000 tähän järjestelmään oli liittynyt 31 valtion virastoa ja yksikköä. Useampien yksiköiden yhteissijoittamisen pääkaupunkiseudun ulkopuolelle suurehkoksi yksiköksi yhteen rakennuskompleksiin nähdään mahdollistavan toiminnan joustavuuden sekä esimerkiksi joidenkin tuki- ja oheistoimintojen järjestämisen, joita ei olisi mahdollista taata optimaalisesti pienille, eriytyneille yksiköille. Hallinnon tukitehtävien järjestäminen suurempiin yksiköihin nähdään säästöjä aikaansaavaksi. Tanskassa pyrkimyksenä on luoda vahvempia kompetenssikokonaisuuksia, joilla voidaan vastata yhteiskunnan alati monimutkaistuvaan kysyntään. Suurempien hallinnollisten yksiköiden puolesta argumentoidaan myös rationaalisuudella sekä joustavuudella. Aluekehityksen näkökulmasta pyrkimys suurempien hallinnollisten yksiköiden luomiseen kannustaa viranomaisia luomaan kompetenssiyhteensopivuutta hallinnon instituutioiden ja elinkeinoelämän välille. Tällöin alueellistettavan yksikön vastaanottavalta alueelta edellytetään ensisijaisesti kyvykkyyttä ammattitaitoisen henkilöstön takaamiseen. Siirtyvän viraston tai laitoksen henkilöstöä kannustetaan ensisijaisesti siirtymään yksikkönsä mukana. Mikäli henkilö on haluton muuttamaan pois pääkaupunkiseudulta, pyritään hänelle järjestämään työpaikka toisesta pääkaupunkiseudun valtionhallinnon yksiköstä. Tanskassa on havaittu, että pääkaupunkiseudun ulkopuolelle sijoittuneeseen virastoon ei ole ollut vaikeuksia rekrytoida henkilöstöä, vaan muutto on pikemminkin parantanut työvoiman saatavuutta. 5 Keskushallinnon tukitehtävien järjestämisen nykytila ja visiot 5.1 Nykytila Valtion keskushallinnon henkilöstön määrä on tällä hetkellä noin Heistä noin työskentelee pääkaupunkiseudulla. Keskushallinnon tukitehtävissä työskentelevien määrän voidaan karkeasti arvioida olevan vastaavasti noin 9000 ja noin 7000 pääkaupunkiseudulla. Toimintatapojen ja sen myötä järjestelmien kehittymättömyyden vuoksi tukitehtävien hoitamiseen käytettävä henkilötyövuosimäärä on vieläkin suurempi.

17 13 Hallinnonaloilla on jo nyt olemassa useita esimerkkejä tukitehtävien alueellistamisesta. Eniten on alueellistettu palkanlaskentaa ja maksatusta, tietohallintoa ja palveluja, arkistointia ja eräitä viestinnän jakeluun liittyviä tehtäviä. Olemassa olevista alueellistamisratkaisuista mainittakoon: oikeusministeriön tietohallintokeskuksen alueellistaminen Hämeenlinnaan sekä kuuden alueellisen maksupisteen sijoittaminen Turkuun, Vaasaan, Ouluun, Kuopioon, Kouvolaan, Helsinkiin opetusministeriön hallinnonalan valtionosuusjärjestelmiin liittyvien atktehtävien hoitaminen Tampereen yliopistossa ympäristöhallinnon yhteisten tiedonhallintapalveluiden (tietoteknisen infrastruktuurin, tietojärjestelmien ja sähköisten palveluiden kehittäminen ja ylläpito) ja niihin liittyvän neuvonnan ja koulutuksen keskittäminen Suomen ympäristökeskuksen ohella Länsi-Suomen ympäristökeskukseen Vaasaan työministeriön Mikkelin yksikön puhelin- ja internet-palvelumalli ja siihen liittyvät uudet toimintamallit kauppa- ja teollisuusministeriön asiakkuudenhallinnan kehittämishankkeen malli, jossa mukana ovat myös työministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö sekä ns. six pack ryhmä ulkoasiainministeriön Eurooppa-tiedotuksen toimintamalli sekä arkistointi Joensuussa verohallinnon puhelinpalvelu ja yhdistetty tietokantamalli poliisin tietohallintokeskuksen alueellistaminen Rovaniemelle. Sisäasiainministeriön tukitehtävien kehittämishanke ehdottaa sisäasiainhallinnon talous- ja henkilöstöhallinnon tehtävien keskittämistä. 5.2 Visioita alueellistamismahdollisuuksista (Lähde: Hallinnon tukipalveluiden alueellistamisen mahdollisuudet, HAUS kehittämiskeskus Oy.) Valtion keskushallinnon tukitehtävien alueellistamismahdollisuudet riippuvat tehtävän luonteesta: kuinka vahvasti tehtävä on viraston tai laitoksen ydintoimintaa tai on sidoksissa siihen ja kuinka helposti ydintoimintasidonnaisuus on korvattavissa uudenlaisin toimintatavoin ja yhteydenpitomuodoin.

18 Näkökulmat Tukitehtävien alueellistamismahdollisuuksia voidaan tarkastella kahdesta näkökulmasta. 1. Tukitehtävän luonne ja suhde ydintoimintaan Näkökulman perusteella syntyy seuraava jaottelu: johdon tukitehtävät (mm. talouden suunnittelu, controller-toiminnot, henkilöstöpolitiikka ym.) ydintoiminnasta riippumattomat tukitehtävät, jotka ovat samankaltaisia eri organisaatiossa (mm. kirjanpito, tilinpäätökset, palkanlaskentaprosessi ym.) ydintoiminnan sisällöstä osittain riippuvat tukitehtävät (ao. organisaation substanssitoimintaan liittyvät tukitehtävät). Johdon tuki Ydintoiminta Ydintoiminnan sisällöstä osittain riippuvat tukipalvelut Ydintoiminnasta riippumattomat tukipalvelut Kuva 1. Tukitehtävien luonne ja suhde ydintoimintaan. Rajanveto sen välillä, mikä on ydintoiminnasta riippuvaa ja riippumatonta tukitehtävää, on pitkälti kiinni palveluprosesseista, niiden sisällöstä ja siitä, miten paljon tukitehtävän hoito edellyttää ydintoiminnan asiantuntemusta.

19 15 2. Tukitehtävän tarkastelu tuotantoprosessin näkökulmasta Näkökulman perusteella syntyy seuraava jaottelu: tuotantoprosessissa sisällöllisiä ratkaisuja tai päätösvaltaa sisältävät tehtävät teknisluonteiset tuotantotehtävät, jotka sisältävät vain vähän ydintoiminnan sisällöllistä asiantuntemusta. Tukitehtäväprosessin tuottamiseen osallistuu aina asiakas, joka useimmiten käynnistää omalla toiminnallaan tukiprosessin ja saa tuotoksen käytettäväksi omassa toiminnassaan. Virasto Ydintehtäväyksiköt Asiakkaat *prosessin käynnistys *lähtötiedot *sisällölliset ratkaisut Tukipalveluyksiköt Palvelujen tuottajat *tie to jen s a a nti ja hyödyntäm inen *tietojen käsittely *tuotantotehtävät Kuva 2. Tukitehtäväprosessin työnjako ja tehtävät. Tukitehtävän tuotantoprosessin tehtävien alueellistamisessa on otettava huomioon seuraavia seikkoja: ao. tehtävien hoito tapahtuu pääosin tietojärjestelmien avulla tietojen/tehtävien siirto yksiköiden välillä tapahtuu verkkoyhteyksien avulla tehtävät voivat sisältää jonkin verran sääntöjen tulkintaa ja soveltamista, jolloin palvelujen tuottajalta edellytetään niiden asiantuntemusta palveluprosessit on standardoitu mahdollisimman pitkälle usein sellaisten tehtävien uudelleen organisointi on yksinkertaista, jotka ovat melko samankaltaisena toistuvia, mallinnettavia rutiinitehtäviä.

20 16 Kehikko alueellistamisratkaisuille Tukitehtävien alueellistamisratkaisuissa on useita eri ulottuvuuksia, joita yhdistelemällä saadaan erilaisia toimivia organisointimalleja. Perusjaotteluna on keskitys tai hajautus, erikoistuminen tai palvelujen monipuolisuus. Ulottuvuus alueellinen organisatorinen asiakas/käyttäjä palvelut/tehtävät Keskitys Erikoistuminen - palvelun tuottaja sijaitsee yhdellä paikkakunnalla - paikkakunnan sijainti esim. pääkaupunkiseutu tai muu maa - palvelun tuottaja on yksi organisaatio (esim. tukipalvelujen palvelukeskus) - asiakkaana yhden viraston tai hallinnonalan yksiköitä - vain yhdentyyppisiä palveluja tuottava (esim. henkilöstöhallinto) Hajautus Monipuolisuus - palvelun tuottaja sijaitsee usealla paikkakunnalla - paikkakuntien hajautuminen eri puolelle maata - palvelun tuottajina on useita erillisiä organisaatioita - asiakkaana useiden virastojen tai hallinnonalojen yksiköitä - useita erilaisia palveluja tuottava (esim. taloushallinto ja henkilöstöhallinto) Kuva 3. Tukitehtävien uudelleenorganisoinnin ulottuvuudet. Palvelutuotannon keskityksen yleisiä perusteluja ovat massatuotannon edut mm. säästöt ja joustot töiden organisoinnissa ja henkilöstön käytössä sekä osaamisen ja työmenetelmien kehittäminen. Myös johtaminen on tehokkaampaa, kun yksikkö sijaitsee yhdessä toimipisteessä. Hajautettua palvelutuotantoa perustellaan mm. seuraavasti: lähellä asiakasta toimiminen ja asiakaslähtöisyys, tiivis kytkentä ydintoimintaan ja tiedon vienti järjestelmiin niiden syntypaikalla Palvelukeskusmalli Perustana tukitehtävien organisoinnille on useimmiten palvelumalli ajattelu. Sen perusperiaatteena on asiakaslähtöisyys ja asiakasohjautuvuus; tunnistetaan asiakkaiden tarpeet ja tuotetaan niitä vastaavia asiantuntevia ja laadukkaita palveluja tehokkaasti. Yhteistyö asiakkaiden kanssa on tiivistä. Palveluyksikkö suorittaa oman osuutensa tuotantoprosessista ja vastaa myös toimintansa kehittymisestä. Palvelujen onnistuneisuutta arvioi tuottajan lisäksi asiakas. Hallinnon tukitehtäviä voidaan joko keskittää yhteen palvelukeskuskokonaisuuteen, joka tuottaa erilaisia palveluja, tai alueellistaa organisatorisesti tai alueellisesti pienempiin kokonaisuuksiin.

TOIMINTA JA HALLINTO 2006:16. Oikeusministeriön ja oikeuslaitoksen (TV 150) taloussääntö

TOIMINTA JA HALLINTO 2006:16. Oikeusministeriön ja oikeuslaitoksen (TV 150) taloussääntö TOIMINTA JA HALLINTO 2006:16 n ja oikeuslaitoksen (TV 150) taloussääntö OIKEUSMINISTERIÖN TOIMINTA JA HALLINTO 2006:16 n ja oikeuslaitoksen (TV 150) taloussääntö OIKEUSMINISTERIÖ HELSINKI 2006 ISSN 1458-6436

Lisätiedot

OHJE. Kumoaa 24.5.2004 annetun sisäisen tarkastuksen ohjesäännön O/8/2004 TM.

OHJE. Kumoaa 24.5.2004 annetun sisäisen tarkastuksen ohjesäännön O/8/2004 TM. OHJE Päivämäärä Nro 7.3.2005 O/7/2005 TM Jakelu: Työministeriön henkilöstö Ohjeen nimi: Työministeriön sisäisen tarkastuksen ohjesääntö Voimassaoloaika 15.3.2005 alkaen toistaiseksi Kumoaa/muuttaa ohjeen

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri Kohti tavoitetilaa Valtio Expo 2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Agenda Johdanto Kohti tavoitetilaa: 1. Valtion taloushallinnon ohjaus 2. Valtion talous- ja

Lisätiedot

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVIA HANKKEITA Turvallisuusjohtaja Rauli Parmes Liikenne- ja viestintäministeriö Keskushallinnon uudistushanke Nykyisen hallituksen ohjelmassa on linjattu, että hallitus

Lisätiedot

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus 4.4.2013

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus 4.4.2013 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus Sisällys 1. Johdanto 2. Nykytilanne 3. Sisäinen valvonta 4. Riskienhallinta 5. Kuntalain muutos 1.7.2012 1. Johdanto Sisäinen

Lisätiedot

Taloushallinnon palvelukeskuksen toiminta: Case Tampereen kaupunki

Taloushallinnon palvelukeskuksen toiminta: Case Tampereen kaupunki Taloushallinnon palvelukeskuksen toiminta: Case Tampereen kaupunki Heli Hirvelä palvelukeskuksen johtaja Tampereen kaupunki Tampereen kaupunki työntekijöitä 16 000 kokonaismenot (tp 2005) 1 306 milj. euroa

Lisätiedot

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusten yhdistäminen

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusten yhdistäminen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusten yhdistäminen 19.12.2008 Valtiovarainministeriö Tomi Hytönen Projektipäällikkö Hankkeesta yleisesti Yhdistetty palvelukeskus aloittaa 1.1.2010 Valtion

Lisätiedot

Toimialariippumattomien tieto- ja viestintäteknisten tehtävien kokoamishankkeen asettaminen

Toimialariippumattomien tieto- ja viestintäteknisten tehtävien kokoamishankkeen asettaminen Asettamispäätös VM035:00/2012 16.5.2012 Toimialariippumattomien tieto- ja viestintäteknisten tehtävien kokoamishankkeen asettaminen 1 Asettaminen 2 Toimikausi 3 Tausta Valtiovarainministeriö on tänään

Lisätiedot

Valtiokonttorin hankkeiden esittely - erityisesti KIEKU-ohjelma. ValtIT:n tilaisuus 22.5.2007

Valtiokonttorin hankkeiden esittely - erityisesti KIEKU-ohjelma. ValtIT:n tilaisuus 22.5.2007 Valtiokonttorin hankkeiden esittely - erityisesti KIEKU-ohjelma ValtIT:n tilaisuus 22.5.2007 Valtiokonttori ja Hallinnon ohjaus toimiala valtiotasoisten hankkeiden toteuttajana Valtiokonttori on palveluvirasto,

Lisätiedot

Alueellisen toiminnan strategia

Alueellisen toiminnan strategia Alueellisen toiminnan strategia Luonnonvarakeskuksen perustamishankkeen sidosryhmäfoorumi 10.6.2014 Ilkka P. Laurila, kehitysjohtaja 23.6.2014 1 Lähtökohta Toimintaa lähes 40 paikkakunnalla - Laaja verkosto

Lisätiedot

UUDENMAAN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUKSEN TI- LINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006

UUDENMAAN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUKSEN TI- LINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 228/53/06 Kauppa- ja teollisuusministeriö Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskus 14.5.2007 UUDENMAAN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUKSEN TI- LINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 Valtiontalouden tarkastusvirasto

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE

Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE Yliopistojen palvelukeskusprojektin tietojärjestelmäperiaatteet Johdon IT-Strategiaseminaari 30.10.2007 Projektipäällikkö

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKILIIKENNE LIIKELAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 10.1.2014 ALKAEN

TAMPEREEN KAUPUNKILIIKENNE LIIKELAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 10.1.2014 ALKAEN TAMPEREEN KAUPUNKILIIKENNE LIIKELAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 10.1.2014 ALKAEN Tampereen kaupungin valtuusto on 26.11.2008 hyväksynyt Tampereen kaupungin liikelaitosten johtosäännön. Johtosääntö tuli voimaan

Lisätiedot

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi MUUTOS = MAHDOLLISUUS JA HAASTE On etuoikeus olla toteuttamassa muutosta ja ottaa haaste vastaan.

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 Liikenne- ja viestintäministeriö LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

TORI-palvelukeskuksen suunnittelun status 27.2.2013

TORI-palvelukeskuksen suunnittelun status 27.2.2013 TORI-palvelukeskuksen suunnittelun status 27.2.2013 Ajankohtaista TORI-palvelukeskuksen strategiakarttaa työstettiin työpajassa 5.2.2013 TORI-palvelukeskuksen ja asiakkaan rooleja, tehtäviä ja vastuita

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Huippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet

Huippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet Huippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet Huippuyksikköseminaari 14.12.2011 Sisäinen tarkastaja Seija Henttinen Sisäinen valvonta tarkoittaa TOIMINTAPROSESSEIHIN SISÄÄN VIETYJÄ RAKENTEITA,

Lisätiedot

Selvitys sähköisen arkistoinnin haasteista

Selvitys sähköisen arkistoinnin haasteista TOIMINTA JA HALLINTO 2006:32 Selvitys sähköisen arkistoinnin haasteista Käräjäoikeuksien tilanteen kartoitus OIKEUSMINISTERIÖN TOIMINTA JA HALLINTO 2006:32 Selvitys sähköisen arkistoinnin haasteista Käräjäoikeuksien

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

YLIOPISTOJEN TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINNON PALVELUKESKUS JA UPJ

YLIOPISTOJEN TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINNON PALVELUKESKUS JA UPJ YLIOPISTOJEN TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINNON PALVELUKESKUS JA UPJ Tampere 1.3.2007 Opetusneuvos Juhani Dammert Opetusministeriö 1 Taustaa palvelukeskushankkeelle Palvelukeskushanke on osa tuottavuusohjelmaa

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallintopäivä 18.11.2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Sisällys Johdanto Visio ja tavoitteet 1. Toiminta-arkkitehtuuri - Palvelut -

Lisätiedot

Tampereen Ateria Liikelaitoksen toimintasääntö 1.8.2015

Tampereen Ateria Liikelaitoksen toimintasääntö 1.8.2015 Tampereen Ateria Liikelaitoksen toimintasääntö 1.8.2015 Toimitusjohtajan päätös 1.7.2015 136 1.7.2015 Tampereen Ateria Sisältö Organisaatio Liiketoiminta-alueen/tukitoiminnon päällikön tehtävät Liiketoiminta-alueiden

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2012 Nro 4 KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Toimintaperiaatteet Tässä taloussäännössä annetaan

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 37/53/03 10.6.2003 OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 37/53/03 10.6.2003 OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 37/53/03 9.4A 10.6.2003 Opetusministeriö OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa opetusministeriön

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Aluehallintouudistus. Tilannekatsaus joulukuu

Aluehallintouudistus. Tilannekatsaus joulukuu Aluehallintouudistus Tilannekatsaus joulukuu 2015 18.12.2015 1 Juha Sipilän hallitusohjelma Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovituksesta tehdään erikseen päätös, jolla yksinkertaistetaan

Lisätiedot

Valtion IT-palvelukeskuksen perustaminen: 69 päivää. Yliopistojen IT 2008- päivät 23.10.2008 / Lasse Skog

Valtion IT-palvelukeskuksen perustaminen: 69 päivää. Yliopistojen IT 2008- päivät 23.10.2008 / Lasse Skog Valtion IT-palvelukeskuksen perustaminen: 69 päivää Yliopistojen IT 2008- päivät 23.10.2008 / Lasse Skog Valtion IT- toiminnan volyymejä Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö 11/11/08 11/11/08 2 Tietohallintotyön

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriö. Columbus- palkkausjärjestelmä. Osa I: Vaativuusarviointi

Maa- ja metsätalousministeriö. Columbus- palkkausjärjestelmä. Osa I: Vaativuusarviointi Maa- ja metsätalousministeriö Columbus- palkkausjärjestelmä Osa I: Vaativuusarviointi 2004 28.1.2014 muutettu kohtaa 3.2., voimaan 1.4.2014 Sisällysluettelo Ydinosaaminen Osaamisen monipuolisuus tai laajuus

Lisätiedot

Sisäisen tarkastuksen ohje

Sisäisen tarkastuksen ohje Sisäisen tarkastuksen ohje Kuntayhtymähallitus 17.3.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 TARKOITUS JA PERIAATTEET 3 2 TEHTÄVÄT JA ARVIOINTIPERUSTEET 3 3 ASEMA, TOIMIVALTA JA TIETOJENSAANTIOIKEUS 3 4 AMMATILLINEN OSAAMINEN

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Kirjanpitoaineiston säilytysajat

Kirjanpitoaineiston säilytysajat Valtiokonttori Määräys 1 (5) 18.9.2014 Dnro VK/329/00.01/2014 Kirjanpitoyksiköt ja talousarvion ulkopuolella olevat valtion rahastot Kirjanpitoaineiston säilytysajat Valtion talousarviosta annetun asetuksen

Lisätiedot

RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006

RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 186/53/06 Liikenne- ja viestintäministeriö Ratahallintokeskus 14.5.2007 RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 Valtiontalouden tarkastusvirasto antaa Ratahallintokeskuksen tilintarkastuksesta

Lisätiedot

Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa. Timo Lankinen 20.8.2012

Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa. Timo Lankinen 20.8.2012 Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa Valtioneuvostossa tehtävä politiikka-, lainsäädäntöja resurssiohjaus yhtenäiseksi Hallituksen strategisen näkemyksen nykyistä parempi toimeenpano

Lisätiedot

Valtiontalouden suunnittelun ja talousohjauksen suuntaviivat - Valtion taloushallinnon strategia 2020

Valtiontalouden suunnittelun ja talousohjauksen suuntaviivat - Valtion taloushallinnon strategia 2020 Valtiontalouden suunnittelun ja talousohjauksen suuntaviivat - Valtion taloushallinnon strategia 2020 Solita Tuloksellisuutta johtamiseen valtionhallinnossa - aamiaisseminaari 25.3.2015 Juha Halonen Valtion

Lisätiedot

Palvelujen saatavuuden turvaaminen laajenevan kunnan alueella. Salo 11.6.2008 Heikki Lunnas

Palvelujen saatavuuden turvaaminen laajenevan kunnan alueella. Salo 11.6.2008 Heikki Lunnas Palvelujen saatavuuden turvaaminen laajenevan kunnan alueella Salo 11.6.2008 Heikki Lunnas Mitä on tapahtumassa julkisille asiakaspalveluille? Aikaisemmat valtion paikalliset palvelut ovat muuttumassa

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.

VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12. VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.2013 153 VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN

Lisätiedot

Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta

Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta Aluehallintovirastojen strateginen ohjaus ja tulosohjaus HAUS 15.6.2010 Neuvotteleva virkamies Anu Nousiainen ALUEHALLINTOVIRASTOJEN OHJAUS, AVI-laki

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu. Esittelymateriaali

Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu. Esittelymateriaali Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu Esittelymateriaali Esityksen sisältö Viitta-työkalun tausta Miten työkalu on syntynyt? Viitta-työkalun tavoitteet ja hyödyt Itsearviointiprosessi

Lisätiedot

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos,

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos, HE 66/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arkistolain 1 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan arkistolakia muutettavaksi siten, että siitä poistettaisiin

Lisätiedot

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014 Kuntalain kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu Kuntalain valmistelun organisointi Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä Parlamentaarinen

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET KOKKOLAN KAUPUNKI Syyskuu 2014 Keskushallinto SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN TAVOITE JA TARKOITUS; KÄSITTEET 3. SISÄISEN

Lisätiedot

Etäpalvelut suuri mahdollisuus

Etäpalvelut suuri mahdollisuus Etäpalvelut suuri mahdollisuus Tanja Rantanen, erityisasiantuntija 27.1.2011 Joensuu, Punos-hankkeen loppuseminaari Etäpalvelu luo paljon mahdollisuuksia julkishallinnolle Vähentää sekä asiakkaan että

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUK- SEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006

VARSINAIS-SUOMEN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUK- SEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 229/53/06 Kauppa- ja teollisuusministeriö Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus 11.5.2007 VARSINAIS-SUOMEN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUK- SEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 Valtiontalouden

Lisätiedot

- Kuntakentän tehostamisen asiantuntija -

- Kuntakentän tehostamisen asiantuntija - - Kuntakentän tehostamisen asiantuntija - TEE YHTEISTYÖTÄ Kuntien palvelukeskukset monistavat parhaita toimintatapoja ja ratkaisuja ARKI SUJUVAKSI KuntaPron osakkaana voit ulkoistaa palveluja joustavasti

Lisätiedot

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Sote-uudistus valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Kirsi Varhila, valmisteluryhmän puheenjohtaja sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen

Lisätiedot

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Leena Gunnar Ylijohtaja, KASELY 1 ELYjen toiminta-ajatus (ELY-laki) Elinkeino-,

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin

Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin Juha Pietarinen Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin - Voiko riski olla mahdollisuus myös lakisääteisten

Lisätiedot

KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN. Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen

KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN. Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen Sisältö 1. Kunnan toiminta ja ohjaus verkostomaailmassa 2. Kunnan johtamisen kokonaisuus ja johtamisen

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01 11.06.2001 Työministeriö TYÖMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa työministeriön tilintarkastuksesta

Lisätiedot

- Kuntakentän tehostamisen asiantuntija -

- Kuntakentän tehostamisen asiantuntija - - Kuntakentän tehostamisen asiantuntija - TEE YHTEISTYÖTÄ Kuntien palvelukeskukset monistavat parhaita toimintatapoja ja ratkaisuja ARKI SUJUVAKSI KuntaPron osakkaana voit ulkoistaa palveluja joustavasti

Lisätiedot

hallintokeskus (KEHA) Laadukkaat, asiantuntevat ja tehokkaat kehittämis- ja hallintopalvelut helposti käytettävissä

hallintokeskus (KEHA) Laadukkaat, asiantuntevat ja tehokkaat kehittämis- ja hallintopalvelut helposti käytettävissä ELY-keskusten ja TEtoimistojen yhteinen kehittämisja hallintokeskus (KEHA) Laadukkaat, asiantuntevat ja tehokkaat kehittämis- ja hallintopalvelut helposti käytettävissä Aluehallinto käännekohdassa 10.9.2014

Lisätiedot

TE-palvelu-uudistus TEM 19.8.2013

TE-palvelu-uudistus TEM 19.8.2013 TE-palvelu-uudistus TEM 19.8.2013 TE-palvelu-uudistus tikun nokassa Ison palvelu- ja toimintatapamuutoksen johtaminen on edelleen vaiheessa suunta on selvillä, vaikutukset näkyvät viiveellä Mediamielikuvana

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE

ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE Sosiaali- ja terveystoimen esikunnan 2.2.1 1 (5) ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE Perusturvajohtaja 20.12.2012 Voimaan 1.1.2013 Perusturvajohtaja 24.2.2014 Voimaan

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Konsernihallinto ja -palvelut

Konsernihallinto ja -palvelut 23.3.2015 Esitelty kaupunginhallituksen kokouksessa 16.2.2015 Konsernihallinto ja -palvelut Konsernihallinto ja palvelut muodostuvat toisaalta konserniesikunnan, strategisen ohjauksen tasosta ja toisaalta

Lisätiedot

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Kansantalouden tuottavuuden kasvu - talouskasvun keskeinen

Lisätiedot

Työpolitiikan palvelurakennearviointi esitykset ja niiden toimeenpano Tulosseminaari 15.1.2015

Työpolitiikan palvelurakennearviointi esitykset ja niiden toimeenpano Tulosseminaari 15.1.2015 Työpolitiikan palvelurakennearviointi esitykset ja niiden toimeenpano Tulosseminaari 15.1.2015 Hankepäällikkö Jarkko Tonttila Ajattelu uudistuu, paradigma murtuu! 2000 Tuotelähtöisyys Asiakas objektina

Lisätiedot

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun Kehittämisneuvos Harri Martikainen Sisäisen turvallisuuden strategian laadinta Hankkeen toimikausi jakautuu kahteen osaan: 20.1.2015-31.3.2015,

Lisätiedot

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Terveydenhuollon atk-päivät 20.5.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut Esityksen sisältö Kehittämisvaatimukset sosiaali-

Lisätiedot

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Espoo Kouvola Oulu Tampere Turku Kuntien Tiera Oy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1 Hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Yliopistojen oikeudellisen ja taloudellisen aseman uudistus valtiontalouden ja valtiontalouden tarkastuksen näkökulmasta

Yliopistojen oikeudellisen ja taloudellisen aseman uudistus valtiontalouden ja valtiontalouden tarkastuksen näkökulmasta Yliopistojen oikeudellisen ja taloudellisen aseman uudistus valtiontalouden ja valtiontalouden tarkastuksen näkökulmasta Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti /VTV 20.11.2007 Sisältö VTV:n perustuslaillinen tehtävä

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1 Parikkalan kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Miten Kieku tukee tiedolla johtamista? Affecton julkishallinnon foorum. 14.2.2013 Seija Friman Hanketoimiston päällikkö, Kieku-hanke

Miten Kieku tukee tiedolla johtamista? Affecton julkishallinnon foorum. 14.2.2013 Seija Friman Hanketoimiston päällikkö, Kieku-hanke Miten Kieku tukee tiedolla johtamista? Affecton julkishallinnon foorum 14.2.2013 Seija Friman Hanketoimiston päällikkö, Kieku-hanke Esityksen sisältö Mikä Kieku on ja miksi se tulee käyttöön? Tavoiteltavat

Lisätiedot

SISÄASIAINMINISTERIÖ Pelastusosasto 14.9.2010 Pelastusylitarkastaja Veli-Pekka Hautamäki

SISÄASIAINMINISTERIÖ Pelastusosasto 14.9.2010 Pelastusylitarkastaja Veli-Pekka Hautamäki SISÄASIAINMINISTERIÖ MUISTIO Pelastusosasto 14.9.2010 Pelastusylitarkastaja Veli-Pekka Hautamäki SM014:00/2010 SISÄASIAINMINISTERIÖN ASETUS PALOSUOJELURAHASTON TYÖJÄRJESTYKSESTÄ Toimivalta Palosuojelurahastolain

Lisätiedot

41 Alueellinen talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus

41 Alueellinen talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus 1 DIAARI:237/2010 41 Alueellinen talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Taustaa PPSHP:n hallitus on käsitellyt kokouksessaan 7/2010 89 Kuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus KPK THH

Lisätiedot

Vaikeaa, niin vaikeaa

Vaikeaa, niin vaikeaa Vaikeaa, niin vaikeaa Alueellistaminen median silmin Alueellistaminen puolimatkan krouvissa -seminaari Helsingissä 13.5.2009 Alma Media Corporation / Presentation name / Author 14/05/2009 1 Termeillä politiikkaa

Lisätiedot

Luottamushenkilöiden perehdytys 2013

Luottamushenkilöiden perehdytys 2013 Luottamushenkilöiden perehdytys 2013 Kaupunginhallituksen toimiala Kaupunginjohtaja Juha Majalahti Hallinto- ja talousjohtaja Annu Kalliaisenaho Hallintopäällikkö Jarkko Luukkonen Kehittämispäällikkö Satu

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

1) Muistio 3.6.2004: PALVO I hankkeen toteuttaminen oikeusministeriössä, jonka liitteenä:

1) Muistio 3.6.2004: PALVO I hankkeen toteuttaminen oikeusministeriössä, jonka liitteenä: PÄÄTÖS 4.6.2004 dnro 4/011/2003 OM TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINNON PALVELUKESKUSTA VALMISTELEVAN SUUNNITTELUHANKKEEN ASETTAMINEN Tausta ja tavoitteet Oikeusministeriö päätti asettaa hankkeen, jonka tehtävänä

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Porin kaupungin ja kaupunkikonsernin Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet KH 27.1.2014, KV 10.2.2014 Työryhmädokumentti 23.1.2014 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2 2. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 122/53/02

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 122/53/02 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 122/53/02 21.05.2002 Opetusministeriö Taideteollinen korkeakoulu TAIDETEOLLISEN KORKEAKOULUN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään

Lisätiedot

Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi 1.1.2010

Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi 1.1.2010 Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi 1.1.2010 Liikenne- ja viestintäministeriön virastouudistus ja sen tavoitteet Kokonaisvaltaista otetta ja tehokkuutta liikennepolitiikan valmisteluun ja toteutukseen

Lisätiedot

Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa

Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa (käyttöönotto osana hyvinvointiohjelmaa) TE-johdon ajakohtaisfoorumi 20.8.2014 Matti Hermunen Sisältö Mitä tapahtuu toimistoissa syksyllä 2014 => Miksi

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNGIN KONSERNIOHJEET. Hyväksytty kaupunginvaltuuston kokouksessa.. 1. Konserniohjeen tarkoitus ja soveltamisala

LOVIISAN KAUPUNGIN KONSERNIOHJEET. Hyväksytty kaupunginvaltuuston kokouksessa.. 1. Konserniohjeen tarkoitus ja soveltamisala LOVIISAN KAUPUNGIN KONSERNIOHJEET Hyväksytty kaupunginvaltuuston kokouksessa.. 1. Konserniohjeen tarkoitus ja soveltamisala Tällä konserniohjeella luodaan puitteet kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå ASIAKASPALVELUKESKUS ASIAKASPALVELUN KEHITTÄMINEN JA TEHOSTAMINEN

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå ASIAKASPALVELUKESKUS ASIAKASPALVELUN KEHITTÄMINEN JA TEHOSTAMINEN Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå ASIAKASPALVELUKESKUS ASIAKASPALVELUN KEHITTÄMINEN JA TEHOSTAMINEN PORVOON KAUPUNGIN STRATEGIASTA: Otetaan käyttöön uusia korvaavia palveluja ja palveluiden tuotantotapoja.

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

Sanastotyö tietojärjestelmätyön tukena

Sanastotyö tietojärjestelmätyön tukena Sanastotyö tietojärjestelmätyön tukena Sanastokeskuksen 35-vuotisjuhlaseminaari Kohti tulevaisuuden sanastotyötä Ulla.Poutiainen-Lindfors@Evira.fi Yhtenäisen termistön merkitys korostuu Organisaatioiden

Lisätiedot

1) saanut työmarkkinatukea vähintään 300 päivää työttömyyden perusteella

1) saanut työmarkkinatukea vähintään 300 päivää työttömyyden perusteella Perusturvalautakunta 35 10.03.2015 Kaupunginhallitus 119 16.03.2015 Työllistämistä edistävä monialainen yhteispalvelu Etelä-Savossa 1/37/379/2015 PTL 35 Selostus: Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta

Lisätiedot

Taloushallinnon kehitystrendit ja ulkoistamistarpeet

Taloushallinnon kehitystrendit ja ulkoistamistarpeet Taloushallinnon kehitystrendit ja ulkoistamistarpeet Kvantitatiivinen tutkimus - Tiivistelmäraportti Kari Elkelä, Itella Oyj Pekka Törrönen, AddValue Oy Research series - Tutkimussarja 37/009.10.009 1

Lisätiedot

Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön

Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön Suomen Kartografinen Seura Kevätseminaari Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön 29.3.2012 Antti Vertanen Maa- ja metsätalousministeriö 2001-2010 strategia

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu

Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu Rikosseuraamusasiakkaat yhteiskunnassa: Työ ja opiskelu -seminaari Pääsihteeri Erja Lindberg Hallitusohjelma Tavoite ja sisältö pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 1 Aluehallinto uudistui 1.1.2010 Valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä,

Lisätiedot

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto Toimintaympäristön muutokset Asiakkaiden ja julkisen vallan käyttäjien asettamat vaatimukset kasvavat. Urbanisoituminen muuttaa palvelutarpeita ja yhdyskuntarakennetta.

Lisätiedot

TALPOL linjaukset 26.11.2012. TORI-toimenpiteet 19.12.2012

TALPOL linjaukset 26.11.2012. TORI-toimenpiteet 19.12.2012 TALPOL linjaukset 26.11.2012 TORI-toimenpiteet 19.12.2012 ICT-laitetilojen (konesalien) määrää vähennetään tavoitteena energiatehokkuuden ja ympäristöystävällisyyden parantaminen. Otetaan osaksi TORI-suunnittelua

Lisätiedot

TATU toimenpiteet johtokunnan alaisissa liikelaitoksissa. Palveluliikelaitosten johtokunta 11.6.2014

TATU toimenpiteet johtokunnan alaisissa liikelaitoksissa. Palveluliikelaitosten johtokunta 11.6.2014 TATU toimenpiteet johtokunnan alaisissa liikelaitoksissa Palveluliikelaitosten johtokunta 11.6.2014 PALIN tarkoituksena on osallistua Espoon TATU-ohjelmaan valmistelemalla siihen seuraavia asioita: 1.

Lisätiedot

Hyvä tilitoimistotapa

Hyvä tilitoimistotapa Hyvä tilitoimistotapa Sisältö: Hyvä tilitoimistotapa Hyvä tilitoimistotapa Hyvä tilitoimistotapa Hyvä tilitoimistotapa on Kirjanpitotoimistojen Liitto r.y:n jäsenkokouksessa 13.6.2005 hyväksytty jäseniä

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOKSEN LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ LAIKSI HALLINNON YHTEISISTÄ SÄHKÖISEN ASIOINNIN TUKIPALVELUISTA

MAANMITTAUSLAITOKSEN LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ LAIKSI HALLINNON YHTEISISTÄ SÄHKÖISEN ASIOINNIN TUKIPALVELUISTA 1 (6) Valtiovarainministeriö valtiovarainministeriö@vm.fi Valtiovarainministeriön lausuntopyyntö 26.11.2015 / VM140:06/2013 MAANMITTAUSLAITOKSEN LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ LAIKSI HALLINNON YHTEISISTÄ

Lisätiedot

TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET. 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy

TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET. 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy Kunnan teknisen toimen palvelut ovat tärkeitä asukkaille Kiristyneessä kuntataloudessa kunnilla on ollut vaikeuksia teknisen

Lisätiedot