VALTIONEUVOSTON TIETOHALLINTOSTRATEGIA /2003

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VALTIONEUVOSTON TIETOHALLINTOSTRATEGIA 2003 2007 5/2003"

Transkriptio

1 VALTIONEUVOSTON TIETOHALLINTOSTRATEGIA /2003

2 VALTIONEUVOSTON TIETOHALLINTOSTRATEGIA /2003 VALTIOVARAINMINISTERIÖ VALTIONEUVOSTON TIETOHALLINTOYKSIKKÖ JULKAISUJA 1

3 VALTIOVARAINMINISTERIÖ Snellmaninkatu 1 A PL VALTIONEUVOSTO Puhelin (09) Telefaksi (09) Internet Julkaisun tilaukset Puh. (09) Taitto Edita Prima Oy ISSN ISBN Edita Prima Oy HELSINKI

4 Kuvailulehti Julkaisija ja julkaisuaika Valtiovarainministeriö, joulukuu 2003 Tekijät Julkaisun nimi Kari Kekki, Valtiovarainministeriö Valtioneuvoston tietohallintoyksikkö (VNTHY); Valtioneuvoston tietohallinnon johtoryhmä VATI; Konsultointi: TietoEnator Management Consulting Kari Hakola, Jorma Lehtinen, Seppo Lamminmäki Valtioneuvoston tietohallintostrategia Julkaisun osat/ muut tuotetut versiot Asiasanat Loppuraportti, liitteet 1 7 Tietohallinto, strategia, tulosohjaus, tulossopimus, tulosvastuu, talousarvio, tilivelvollisuus, vaikuttavuus, tehokkuus, laatu, arviointi Julkaisusarjan nimi ja numero Julkaisun tunnistetiedot Julkaisun myynti/jakaja Painopaikka ja aika Tiivistelmä JULKAISUJA, 5/2003 ISSN Sivuja 117 ISBN Kieli Suomi Valtiovarainministeriö, Valtioneuvoston tietohallintoyksikkö Edita Prima Oy, Helsinki 2003 Hinta - Valtioneuvoston toimintaympäristössä on monia kehitystrendejä, jotka ohjaavat ja vaikuttavat tietotekniikan, järjestelmien, palvelujen ja infrastruktuurin kehittämiseen. Näitä ovat: keskushallinnon uudistamisen tukeminen, tarpeet parantaa valtioneuvoston johtamisen tietopohjaa, poikkihallinnollisen ohjelmajohtamisen tietotuki, hallintopalvelujen yhtenäistäminen ja tehostaminen, henkilöstörakenteen muutos, sähköisen asioinnin eteneminen, toiminnan tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamistarpeet, integraatiotekniikan ja tietoteknisten ratkaisujen kehittyminen sekä käyttäjien kokemusten ja osaamistason kehittyminen. Valtioneuvoston tietohallinnon toiminta-ajatuksena on tukea valtioneuvoston toimintaprosesseja sekä tuottaa tarvittavat tieto- ja viestintätekniset palvelut tehokkaasti ja halutulla tietoturva- ja kustannustasolla. Kesäkuussa 2003 valtioneuvoston tietohallinnon johtoryhmässä hyväksytty strategia on historiassa ensimmäinen valtioneuvoston koko toimintakentän kattava tietohallintostrategia. Se painottuu ensisijaisesti valtioneuvoston yhtenäisiin, yhteentoimiviin ja yhteiskäyttöisiin tietojärjestelmiin, yhteiseen tieto- ja viestintätekniikan infrastruktuuriin sekä tietohallinnon johtamiseen. 3

5 Tähtäimenä kuluvan vuosikymmenen loppuun mennessä on, että Suomen valtioneuvosto on edelleen toimialueensa parhaiden joukossa Euroopassa tieto- ja viestintätekniikan tuloksellisena soveltajana sekä verkko- ja kansalaispalvelujen tarjoajana. Mittareina palvelujen laadukkuudessa käytetään palvelujen luotettavuutta, vaikuttavuutta ja saatavuutta, toiminnan tehokkuutta sekä teknologian mahdollisuuksien oikea-aikaista soveltamista. Strategiaa toteutetaan hankkeina, jotka on määritelty vuosina toimeenpantavana hankeohjelmana, ns. hankesalkkuna. Keskeiset hankkeet, jotka on määrä toteuttaa jäntevällä lähiyhteistyöllä asiakas- ja omistajaorganisaatioiden kanssa, ovat: Valtioneuvoston yhteisiä ydinprosesseja tukevan tietojärjestelmä- ja integraatioarkkitehtuurin määrittely Valtioneuvoston sähköisen päätöksentekojärjestelmän PTJ:n uudistaminen Asianhallinta- ja dokumenttijärjestelmien integraatio- ja yhteentoimivuusratkaisujen toteutus valtioneuvoston yhteiskäyttöisten järjestelmien kanssa Hallituksen johtamisen sekä ohjelmajohtamisen tietotuen ja ohjelmien seurannan raportoinnin kehittäminen Poikkihallinnollista yhteistyötä palvelevan työryhmäjärjestelmän toteuttaminen Valtioneuvoston keskeisille sidosryhmille tarjottavien extranet- ja verkkopalvelujen kehittäminen Valtioneuvoston juurihakemiston ja hakemistointegraation toteuttaminen Valtioneuvoston verkon yhteisen pääsynhallinnan, käyttäjien autentikoinnin ja luotettavan käytön ratkaisun toteuttaminen EU:n hallintojen välisen verkon (TESTA) liittäminen kansallisiin verkkoihin ja niistä tapahtuvaan hyödyntämiseen Valtioneuvoston tietoliikenneverkon ja verkonhallinnan uudistaminen VN verkkoympäristön tietoturvallisuuden, turvallisuusloukkausten ehkäisyn ja valvonnan ratkaisujen toteuttaminen. Valtioneuvoston tietohallintoa johdetaan synergisen konsernin tietohallinnon johtamismallin mukaan koordinoiden yhteistyötä ja ylläpitäen oikeaa tasapainoa valtioneuvoston ja hallinnonalojen tietohallintojen välillä. Strategian toimeenpanoa ohjaa valtioneuvoston tietohallinnon johtoryhmä (VATI), jossa on edustus valtioneuvoston kansliasta ja kaikista ministeriöistä. 4

6 Presentationsblad Utgivare och datum Författare Publikationens titel Finansministeriet, december 2003 Kari Kekki, Finansministeriet, Enheten för statsrådets informationsförvaltning; Ledningsgruppen för statens informationsförvaltning VATI; Konsulter: TietoEnator Management Consulting Kari Hakola, Jorma Lehtinen, Seppo Lamminmäki Valtioneuvoston tietohallintostrategia Strategin för statsrådets informationsmanagement Publikationens andra versioner Slutrapport, bilagorna 1 7 Nyckelord Publikationsserie och nummer Publikationens kännetecknen Beställningar/ distribution Tryckeri/ tryckningsort och -år Sammandrag Informationsförvaltning, strategi, målsituation, informationsteknik, system, infrastruktur, kontroll, dataskydd, system- och tillämpningsstruktur, samverkan, integration, projektportfölj, verkställighet, styrning, koordinering Publikationer, 5/2003 ISSN Sidor 117 ISBN Språk Finska Finansministeriet, enheten för statsrådets informationsförvaltning Edita Prima Ab, Helsingfors 2003 Pris - Inom statsrådets verksamhetsmiljö finns det många utvecklingstrender som styr och påverkar utvecklingen av datatekniken, systemen, tjänsterna och infrastrukturen. Sådana trender är: stödet för en reform av centralförvaltningen, behovet av att förbättra informationsbasen för statsrådets styrning, informationsstöd för tväradministrativ projektledning, effektivisering och förenhetligande av förvaltningstjänsterna, förändringar av personalstrukturen, mera avancerade sätt att sköta ärenden på elektronisk väg, behovet av att öka verksamhetens produktivitet och effektivitet, utveckling av integrationstekniken och informationstekniska lösningar samt användarnas större erfarenhet och kunskapsnivå. Verksamhetsidén för statsrådet informationsförvaltning är att stöda statsrådets arbetsprocesser samt att producera de behövliga informations- och kommunikationstekniska tjänsterna effektivt och på önskad dataskydds- och kostnadsnivå. Den strategi som ledningsgruppen för statens informationsförvaltning antog in juni 2003 utgör den första strategin för informationsförvaltning som täcker statsrådets hela verksamhetsområde. Den primära tyngdpunkten ligger på statsrådets enhetliga, samverkande och i sambruk varande datasystem, på en gemensam infrastruktur för data- och kommunikationstekniken samt på en ledning av informationsförvaltningen. 5

7 Målsättningen fram till slutet av detta decennium är att statsrådet i Finland skall förbli bland de främsta inom sitt verksamhetsområde på europeiska nivå då det gäller att framgångsrikt tillämpa data- och kommunikationsteknik och att erbjuda nättjänster och tjänster till medborgarna. Måttstocken på tjänsternas kvalitet är deras tillförlitlighet, inverkan, tillgänglighet, verksamhetens effekt samt att man i rätt tid utnyttjar de möjligheter som teknologin erbjuder Strategin genomförs i form av projekt, vilka har definierats som ett projektprogram för att verkställas under åren , det vill säga som en projektportfölj. De centrala projekt, som skall genomföras genom ett intensivt samarbete med de organisationer som representerar kunderna och ägarna, är följande: fastställande av en datasystems- och integrationsstruktur som stöder statsrådets gemensamma centrala processer, en reform av statsrådets elektroniska beslutssystem, PTJ, genomförande av lösningar för integration och gemensamt utnyttjan de av system för skötsel av dokumentation och ärenden tillsammans med statsrådets i sambruk varande system, utveckling av rapporteringen om regeringens styrning, om datastöd för programstyrning samt om uppföljning av program, förverkligande av ett arbetsgruppsprojekt som understöder tväradministrativt samarbete, utveckling av extranät- och nättjänster att ställas till förfogande för statsrådets centrala samarbetsgrupper, förverkligande av en rotkatalog och katalogintegration för statsrådet, förverkligande av gemensam tillträdes- och autenticitetskontroll, och tillförlitlig användning i fråga om statsrådets datanät, sammankoppling av EU-medlemsländernas förvaltnings gemensamma nätverk (TESTA) med de nationella nätverken och utnyttjande av dessa, reform av statsrådets datatrafiknät och nätverksförvaltning, genomförande av lösningar för att förverkliga säkerhet i statsrådets datatrafiknät, för att hindra dataintrång och för att förbättra kontrollen. Statsrådets informationsförvaltning leds enligt styrningsmodellen för informationsförvaltningen i en synergikoncern genom att koordinera samarbetet och genom att bibehålla rätt balans mellan statsrådets och de olika förvaltningsgrenarnas informationsförvaltning. Ledningsgruppen för statens informationsförvaltning (VATI) leder denna strategis verkställande, Statsrådets kansli och samtliga ministerier är representerade i ledningsgruppen. 6

8 Documentation page Publisher and date Ministry of Finance, december 2003 Author (s) Title of publication Parts of publication/ other versions released Keywords Publications series and number Identifications Sales distribution Printing place and year Abstract Mr Kari Kekki, Ministry of Finance, Government Information Management Unit (GIMU); Government Information Technology Management Committee, VATI; Consultants: TietoEnator Management Consulting, Mr Kari Hakola, Mr Jorma Lehtinen, Mr Seppo Lamminmäki Government Information Management Strategy Strategin för statsrådets informationsmanagement Final report with annexes 1-7 Information management, strategy, aims and objectives, information technology, systems, infrastructure, management, data security, application and system architecture, compatibility, integration, project portfolio, implementation, co-ordination Final report ISSN ISBN No. of pages 117 Language Finnish Ministry of Finance, Government Information Management Unit Edita Prima Plc, Helsinki 2003 Price - There are several trends in the working environment of the Government that have an impact on the development of information technology, on systems, services and infrastructure. These trends are: a reform of central administration, the need to improve the information base for Government usage, information support for cross-administrative project management, co-ordination and improvement of administrative services, the changing personnel structure, development of electronic business transactions, the need to improve administrative productivity and efficiency, the development of integration technology and IT-solutions, and increasing experience and know-how of endusers. The strategic target of the Government s information management is to support its working processes, as well as to produce the required information and communication technology services efficiently and fulfil the required data protection and cost criteria needs. The strategy adopted by the Government Information Technology Management Committee in June 2003 is the first comprehensive information management strategy in history that covers the entire area of the Government activities. The main focal points are on the Government s common, co-ordinated, and jointly used information systems on a common information- and communication technology infrastructure and on information management. 7

9 The aim of the strategy for this decade for the Government of Finland is to remain among the best in Europe by successfully implementing information- and communication technology, as well as by providing network and Citizen s services. The criteria for measuring the quality of these services are reliability, accessibility, effectiveness, and timely implementation of high-tech solutions. This strategy will be implemented through a series of projects that form a project for the years , i.e. a project portfolio. The following projects will be implemented through systematic and close co-operation with the organizations representing customers and owners: creating of an IT- and integration architecture to support the Government s common core processes, reform of the Government s electronic decision making system (PTJ), implementation of a generic cross-ministry document management system, and integration solutions with administrative branches; improvement of reporting and follow-up concerning Government policy programme management, implementation of a system of working groups to promote crossadministrative co-operation, development of extranet- and networking services for serving stakeholder groups of the Government, implementation of root directories and directory integration for the Government, implementation of access management, user authentication and secure use of the Government s network, connection of the European Union s administrative network TESTA to the national networks, reform of the Government s data- and telecommunication network and network management; implementation of solutions for monitoring data security and for preventing security infringements. The Government s information management is conducted according to the management models for synergetic corporations by co-ordinated co-operation and by maintaining the right equilibrium between the information management units of the Government and its administrative branches. The Government Information Technology Management Committee (VATI) manages the implementation of the strategy. The Prime Minister s Office and all ministries are represented in the Committee. 8

10 YHTEENVETO YHTEENVETO Voimakkaimmat valtioneuvoston tietohallinnon kehittämistä ohjaavat tarpeet ovat: Keskushallinnon uudistamisen tukeminen - yhteiskäyttöisten, valtioneuvoston ja ministeriöiden toimintaprosesseista juontuvien järjestelmien kehittämis- ja yhteentoimivuustarpeet. Tarve parantaa valtioneuvoston johtamisen tietopohjaa - ministeriöissä ja keskushallinnossa tarvitaan yhteisesti sovitut, poliittisen päätöksenteon tarpeita tukevat tietojohtamisen toimintatavat. Tietojohtamista tukevan toimintamallin kehittäminen edellyttää, että ministeriöiden väliset yhteiset tietoprosessit tunnistetaan ja toteutetaan niitä tukevat keskenään yhteensopivat tieto- ja viestintäjärjestelmät. Ohjelmajohtamisen tietotuki - tiedon on oltava joustavasti ja tehokkaasti käytettävissä ministeriöissä hallinnonalarajojen yli ja hallitusti myös ministeriöiden ulkopuolella. Ministeriöiden hallintopalvelujen yhtenäistäminen ja kehittäminen - ministeriöiden hallintojärjestelmien kuten sisäisen laskennan, raportoinnin ja henkilöstöhallinnon yhteensopivuuden kehittäminen, jotta voidaan tehostaa valtioneuvoston resurssien yhteiskäyttöä ja parantaa hankkeiden seurantaa. Henkilöstörakenteen muutos - kilpailu osaavasta ja kokeneesta työvoimasta tulee kiristymään strategiakauden lopussa ikärakennemuutoksen takia. Sähköisen asioinnin eteneminen - omaan toimintaan liittyvän ja sen toiminnan tuloksena syntyvän tiedon saattamista kansalaisten, yritysten, viranomaisten ja päätöksentekijöiden saataville sekä vuorovaikutusta sidosryhmien kanssa viestintänä, palautteenantona, mielipiteiden koostajana ja käsiteltävien asioiden ja toiminnan seurantana. 9

11 YHTEENVETO Toiminnan tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamistarpeet - huomioon kiristyvä rahoitus, tarjolla olevat uudistamismahdollisuudet keinoina uudistamiskeinoja tieto- ja viestintäteknologian käytön tehostaminen, uudet hallinto-, ohjaus ja palvelutuotantomallit, uudet tai uudenlaiset kannustimet sekä ulkoistaminen. Integraatiotekniikan ja -ratkaisujen kehittyminen - teknologiakehitys on avannut rajapintoja, standardoinut käyttöympäristöjä ja tietokantoja, tuonut yhteentoimivuutta sovellusten ristiinkäyttöön ja vähentänyt tietotekniikkaympäristöjen riippuvuutta toimittajakohtaisista ratkaisuista. Käyttäjien kokemukset järjestelmien sekä teknisestä että sisällöllisestä toiminnallisuudesta - toimintalähtöisyys sekä järjestelmien helppokäyttöisyys ja luotettavuus ovat yhä tärkeämpiä tekijöitä sekä kehitettävien että jo käytössä olevien ratkaisujen kriteereinä. Kehityksen painopiste on ollut jo vuosia ministeriökohtaisissa ratkaisuissa, joka on toisaalta palvellut hyvin ministeriökohtaisia tarpeita, mutta samalla synnyttänyt yhteensopimattomia saarekkeita. Valtioneuvoston yhtenäisyyden kannalta tilanne on nyt sirpaleinen sekä ratkaisuina että palvelutuotantona. Julkisuuslainsäädäntö ja hyvä tiedonhallintatapa edellyttävät valtioneuvoston piirissä mahdollisimman helposti ja taloudellisesti käytössä olevia ajantasaisia - myös poikkihallinnollisesti käytettävissä olevia - tietovarantoja. Poikkisektoreittaisen yhteistyön korostuminen ja uudenlaiseen ohjelmajohtamiseen siirtyminen lisäävät osaltaan tarvetta kehittää valtioneuvoston asiakirjahallintoa tukemaan entistä parempaa tiedon saatavuutta ja käytettävyyttä. Valtioneuvoston koordinoitu toiminta ja yhteensopivuuden varmistaminen edellyttävät toteutettavien ratkaisujen yhteiskäyttöisyyttä ja yhtenäisyyttä sekä volyymietujen hyödyntämistä. Lisäksi tietoon, tietojärjestelmiin ja IT infrastruktuuriin liittyvä päätöksenteon koordinaatiota on vahvistettava sekä yhtenäisten ratkaisujen palvelutuotantoa keskitettävä. Myös käyttäjäkokemukset on tärkeää ottaa huomioon kehitettäessä uusia palveluita ja järjestelmiä. Jotta tietohallinnon ratkaisuilla kyetään palvelemaan valtioneuvoston toimintaa ja vastaamaan kehityshaasteisiin on strategian ytimenä valtioneuvoston yhteisen tietohallinnon johtamisjärjestelmän ja johtamisvälineiden selkiyttäminen ja vakiinnuttaminen sekä teknisen infrastruktuurin ja valtioneuvoston ydintoimintaa tukevien prosessijärjestelmien yhtenäistäminen. Sen rinnalla toteutetaan jatkuvien tietotekniikkapalvelujen tuotannon toimintavarmuuden ja kustannustehokkuuden parantamistoimenpiteitä. Yhteentoimivuus EU-hallinnon tietoliikenne-, järjestelmä- ja infrapalveluratkaisuihin taataan yhteisillä rajapinnoilla ja standardeilla. 10

12 YHTEENVETO Tavoitteena on, että valtioneuvosto on tulevinakin vuosina parhaiden joukossa Euroopassa tieto- ja viestintätekniikan tuloksellisena soveltajana sekä verkko- ja kansalaispalvelujen tarjoajana. Tuloksellisuuden keskeisiä arviointikriteereitä ovat palvelujen vaikuttavuus ja saatavuus, toiminnan tehokkuus ja luotettavuus sekä teknologian mahdollisuuksien oikea-aikainen soveltaminen. Strategiaa toimeenpannaan useina asiakokonaisuuksina, jotka on kuvattu strategian toimeenpano-osuudessa. Näitä ovat: toimintavaltuuksien muutokset palveluarkkitehtuurin ja teknisen arkkitehtuurin muutokset keskeiset hankkeet VNTHY:n sisäisen johtamisen ja osaamisen muutos valtioneuvoston yhteisen tietohallinnon voimavarat. Valtionhallinnon tietotekniikan kokonaismenot olivat vuonna miljoonaa. Valtioneuvoston yhteiseen tietohallintoon ja -tekniikkaan kohdistetut menot ovat 7,3 miljoonaa eli noin 1,4 prosenttia valtionhallinnon tietotekniikkamenoista. Tavoitteena on valtioneuvoston tietohallintoresurssien tehokas käyttö ja henkilöresurssien yhteiskäyttö yli hallinnonalarajojen. Valtioneuvostossa on saatavissa tehostusta yhtenäisistä ja yhteiskäyttöisistä tietoteknisistä ja tietojärjestelmäalustoista sekä hankintojen volyymieduista. Strategian mukainen kehittäminen vaikuttaa ministeriöiden resurssitarpeisiin. Tämä on otettava huomioon ministeriöiden toiminta- ja taloussuunnitelmissa. Vastaavasti valtioneuvoston yhteisten järjestelmien suunnittelun yhteydessä on ennakoivasti otettava huomioon ao. hankkeiden vaikutukset ministeriöiden ratkaisuihin ja resurssitarpeisiin. 11

13 12

14 SAMMANDRAG SAMMANDRAG De faktorer som främst inverkar på utvecklingen av statsrådets informationsförvaltning är: Att stöda reformen av centralförvaltningen behovet av att utveckla och koordinera de gemensamma verksamhetsprocesser och system som används paral-lellt inom statsrådet och de olika ministerierna. Behov av att förbättra kunskapsbasen för statsrådets ledning i ministerierna och centralförvaltningen behövs gemensamt överenskomna tillvägagångssätt för kunskapshantering som stöder det politiska beslutsfattandets behov. Utvecklingen av dessa tillvägagångssätt förutsätter att man identifierar ministeriernas gemen-samma informationsprocesser och skapar sådana data- och informationssystem som stöder dessa processer. Datastöd för programledningen - Informationen bör vara lättåtkomlig mellan de olika ministerierna, och i viss mån utanför ministerierna. Att förena och utveckla ministeriernas förvaltningstjänster utveckling av ministeriernas inre förvaltningssystems kompatibilitet. Sådana inre förvaltningssystem är t ex kalkylering, rapportering och personaladministration. Målet är att effektivisera det gemensamma bruket av statsrådets resurser och att förbättra upp-följningen av olika projekt. Förändring av personalstrukturen som en följd av förändringarna i åldersstrukturen hårdnar kampen om kompetent och erfaren personal i slutet av strategiperioden. Framsteg för den elektroniska kommunikationen att informera medborgare, företag, myndigheter och beslutsfattare om den egna verksamheten och resultaten av den egna verksamheten. Detta innebär virtuell interaktion med intres- 13

15 SAMMANDRAG sentgrup-per i form av kommunikation, respons, sammandrag av synpunkter och uppfölj-ning av behandlade ärenden. Behov av att förbättra verksamhetens produktivitet och effekt Med hänsyn till den allt stramare ekonomin ska vi eftersträva att förnya tekniken, effektivisera användningen av data- och informationsteknologin, förnya modellerna för administrationen, ledningen och serviceproduktionen, genomföra nya sätt att sporra personalen och att utkontraktera tjänster. Utveckling av integrationsteknik och lösningar Utvecklingen inom teknologin har öppnat nya gränsområden, standardiserat användarområden och databaser, vidare har utvecklingen fört med sig korsanvändning av olika system och för-minskat de tekniska miljöernas beroende av individuella lösningar. Användarnas erfarenheter av hur systemen fungerar innehållsmässigt och tekniskt Kriterierna för de lösningar man gör idag är att systemen ska vara ändamålsenliga, lätta att använda och säkra. Tyngdpunkten för utvecklingen har redan i flere år legat på att finna lösningar på ministerienivå. Detta förfarande har visserligen fungerat bra gällande behov på ministerienivå men det har också lett till att man inte alltid kunnat koordinera arbetet ministerierna emellan. Med tanke på statsrådets förenhetligande är dagens situation splittrad både i form av lösning och som serviceprodcent. God sed inom datahantering och lagen om offentlighet förutsätter att statsrådets informationsförråd, så enkelt och ekonomiskt som möjligt, är aktuellt också när det rör sig om sådan information som rör olika administrativa enheter. När tonvikten läggs på samarbete mellan olika enheter och programledningen förnyas ökar behovet av att utveckla statsrådets dokumentadministration. Förutsättningen för att statsrådets verksamhet ska kunna fungera koordinerat förutsätter att datasystemen är enhetliga och kompatibla samt att man i mån av möjlighet utnyttjar möjliga mängdrabatter. Vidare ska man förstärka koordineringen av själva beslutsfattandet kring information, datasystem och infrastruktur. Serviceproduktionen kring de enhetliga lösningarna bör dessutom centraliseras. Med hjälp av informationsadministrationens lösningar bör man kunna gynna statsrådets verksamhet och ansvara för utvecklingens utmaningar. Strategins viktigaste mål är att utkristallisera, befästa och förena statsrådets gemensamma dataadministrations ledningssystem. Vid sidan av detta förbättras de fortlöpande datatekniktjänsternas användarsäkerhet och kostnadseffektivitet. Kompatibilitet inom EU-administrationens lösningar för datatrafik, system och infratjänster garanteras med gemensamma gränssnitt och standarder. 14

16 SAMMANDRAG Målet är att statsrådet också under de kommande åren ska vara bland Europas bästa tillämpare av data- och kommunikationsteknik och också bland de bästa på att erbjuda nättjänster åt medborgare. Ett av de viktigaste kriterierna för ett gott resultat är tjänstens tillgänglighet och, verksamhetens effektivitet och en aktuell teknologisk tillämpning. Strategin verkställs i ett flertal helheter som är beskrivna i kapitlet om verkställningen. Dessa är: förändringar i verksamheternas befogenheter förändringar i tjänstearkitekturen och i den tekniska arkitekturen förändringar inom VNTHY statsrådets gemensamma resurser för informationsförvaltning År 2002 var de årliga utgifterna för statsförvaltningens datateknik sammanlagt 535 miljoner euro. Statsrådets utgifter för data-administration och datateknik var sammanlagt 7,3 miljoner euro, alltså 1,4 procent av hela statsförvaltningens utgifter för datateknik. Målet är att statsrådets informationsförvaltning ska brukas effektivt och att personalresurser ska utnyttjas över ministeriernas gränser. Inom statsrådet är det möjligt att effektivisera användningen av bruket av enhetliga och kompatibla databaser och i större grad utnyttja mängdrabatter. Utveckling i enlighet med strategin påverkar ministeriernas resursbehov. Detta måste beaktas i planeringen av ministeriernas verksamhet och i den ekonomiska planeringen. Det är också viktigt att man i planeringen av statsrådets gemensamma system förutser ifrågavarande projekts effekter på ministeriernas lösningar och resursbehov. 15

17 16

18 SISÄLLYS SISÄLLYS 1 STRATEGIAN TAUSTA JA LÄHTÖKOHDAT KEHITYSHAASTEET - MIKSI, MITÄ TIETOHALLINNON LÄHTÖTILANNE - MISSÄ OLLAAN Tietohallinnon kehityskaari Nykytilanne v VISIO JA STRATEGIAKAUDEN TAVOITTEET - SUUNTA, TAVOITE Visio Tavoitetila STRATEGISET LINJAUKSET - MITEN Kattava ja luotettava tietotekninen infrastruktuuri Yhteiset, yhtenäiset ja yhteentoimivat prosessijärjestelmät ja tietovarannot Yhteentoimiva tietotekniikan palveluarkkitehtuuri Kohdennetut verkkopalvelut eri asiakasryhmille kehittyvä osaaminen Tietoturvallinen toimintaympäristö TIETOHALLINNON JOHTAMINEN - OHJAUS POIKKEUSOLOJEN TIETOHALLINTO STRATEGIAN TOIMEENPANO ASKELEET, VAUHTI Toimintavaltuuksien muutokset Palveluarkkitehtuurin ja teknisen arkkitehtuurin muutokset Keskeiset hankkeet VNTHY:n sisäisen johtamisen ja osaamisen muutos Valtioneuvoston yhteisen tietohallinnon voimavarat LIITTEET 1. Valtioneuvoston tietohallinnon perustiedot ja tunnusluvut 2. Tietohallinnon ja -palvelujen nykytila (luottamuksellinen) 3. Toiminta- ja teknologialähtöiset kehityshaasteet 4. Tietotekniikan arkkitehtuurit, suositukset ja standardit 5. Valtioneuvoston tietohallinnon johtamiseriaatteet 6. Hankesalkku 7. Luettelo viiteaineistosta 17

19 18

20 1. STRATEGIAN TAUSTA JA... 1 STRATEGIAN TAUSTA JA LÄHTÖKOHDAT Valtioneuvoston tietohallinnon johtoryhmän VATIn tehtävänä on valmistella valtioneuvoston tietohallintostrategia, jolla edistetään ministeriöiden yhteisten tietojärjestelmien ja tietoliikennepalvelujen toimintaa. VATIn tehtävänä on myös valvoa tietohallintostrategian toteuttamista. Valtioneuvoston tietohallintostrategian tarkoituksina on: taata tietohallintostrategialla yhteys ministeriöiden toiminnan ja talouden suunnittelun mekanismeihin olla joustava ja toimintaympäristön muutoksiin reagoiva sisältää ne linjaukset, joilla valtioneuvoston tietohallintoa kehitetään ministeriöiden edellytetään jatkossa raportoivan strategian linjausten mukaisesta kehittämisestä hallinnonaloillaan. Vuosia koskevan valtioneuvoston tietohallintostrategian valmistelutyö käynnistettiin VATIssa lokakuussa 2002 käsittelemällä valmisteluprosessin etenemissuunnitelma. Strategiaa valmisteltiin tämän jälkeen Valtioneuvoston tietohallintoyksikön asiantuntijoiden, ministeriöiden asiantuntijoiden ja ulkopuolisten konsulttien yhteistyönä. VATIssa on valmisteluprosessin aikana käsitelty strategian linjausten painopisteitä, tietohallinnon visioita ja valtioneuvostotason tietohallinnon organisointimallia. Strategialuonnos on käsitelty VATIn huhtikuun 2003 kokouksessa ensimmäisen kerran tarkentaen sen sisältöä ja painopisteitä. VATIn toukokuun kokouksessa strategia käsiteltiin toisen kerran ja hyväksyttiin liitteineen. Tämä tietohallintostrategia on ensimmäinen valtioneuvoston yhteinen tietohallintostrategia. Tämä strategia painottuu ensisijaisesti valtioneuvoston yhtenäisiin, yhteentoimiviin ja yhteiskäyttöisiin tietojärjestelmiin, yhteiseen tieto- ja viestintätekniikan infrastruktuuriin sekä tietohallinnon johtamiseen. 19

21

22 2 KEHITYSHAASTEET 2 KEHITYSHAASTEET - MIKSI, MITÄ Kehityshaasteet Keskushallinnon uudistamisen tukeminen > yhteiskäyttöisten, valtioneuvoston ja ministeriöiden toimintaprosesseista juontuvien järjestelmien kehittämis- ja yhteentoimivuustarpeet. Tarve parantaa valtioneuvoston johtamisen tietopohjaa > ministeriöissä ja keskushallinnossa tarvitaan yhteisesti sovitut, poliittisen päätöksenteon tarpeita tukevat tietojohtamisen toimintatavat. Tietojohtamista tukevan toimintamallin kehittäminen edellyttää, että ministeriöiden väliset yhteiset tietoprosessit tunnistetaan ja toteutetaan niitä tukevat keskenään yhteensopivat tieto- ja viestintäjärjestelmät. Ohjelmajohtamisen tietotuki > tiedon on oltava joustavasti ja tehokkaasti käytettävissä ministeriöissä hallinnonalarajojen yli ja hallitusti myös ministeriöiden ulkopuolella. Ministeriöiden hallintopalvelujen yhtenäistäminen ja kehittäminen > ministeriöiden hallintojärjestelmien kuten sisäisen laskennan, raportoinnin ja henkilöstöhallinnon yhteensopivuuden kehittäminen, jotta voidaan tehostaa valtioneuvoston resurssien yhteiskäyttöä ja parantaa hankkeiden seurantaa. Henkilöstörakenteen muutos > kilpailu osaavasta ja kokeneesta työvoimasta tulee kiristymään strategiakauden lopussa ikärakennemuutoksen takia. Sähköisen asioinnin eteneminen > omaan toimintaan liittyvän ja sen toiminnan tuloksena syntyvän tiedon saattamista kansalaisten, yritysten, viranomaisten ja päätöksentekijöiden saataville sekä vuorovaikutusta sidosryhmien kanssa viestintänä, palautteenantona, mielipiteiden koostajana ja käsiteltävien asioiden ja toiminnan seurantana. 21

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Pasi Oksanen 1 Tavoite ja lähtökohdat Tavoitteena aikaansaada Varsinais-Suomen

Lisätiedot

TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari 28.10.2011 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Projektin ensisijaisena tavoitteena on yhteisesti suunnitella ja arvioida alueellisen ja paikallisen tason tietojärjestelmäarkkitehtuurin

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Suomen arktinen strategia Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 7/2010 Suomen arktinen strategia Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 7/2010 Julkaisija VALTIONEUVOSTON KANSLIA Julkaisun laji Julkaisu

Lisätiedot

MUISTIO Valtioneuvoston tietohallintoyksikön palvelut ovat:

MUISTIO Valtioneuvoston tietohallintoyksikön palvelut ovat: MUISTIO 005:00/2004 20.04.2004 TIETOHALLINNON MENETTELYTAVAT -TYÖRYHMÄ Aika 13.4.2004 klo 14.00 16.00 Paikka Mariankatu 9, nh YK1 Läsnä Juhani Turunen Katrina Harjuhahto-Madetoja Kari Kujanen OM Sauli

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.

Lisätiedot

Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen. Kuntien paikkatietoseminaari Tommi Oikarinen, valtiovarainministeriö

Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen. Kuntien paikkatietoseminaari Tommi Oikarinen, valtiovarainministeriö Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen Kuntien paikkatietoseminaari 6.2.2013 Tommi Oikarinen, valtiovarainministeriö Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia Linjausalueet ja erityiskysymykset VISIO

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto. Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto. Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari 2.12.2011 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Yhteentoimivuus ja avoimuus Seminaarin aihe pakottaa määrittämään termit yhteentoimivuus

Lisätiedot

Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan?

Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan? Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan? Tavoitteet Kieku-hankkeen tavoitteena: Kieku-ratkaisun tavoitteena: toteuttaa Kieku-ratkaisu (prosessit ja järjestelmä) parantaa valtion talous- ja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Kari Wirman 7.11.2013 Kari Wirman 21.11.2013 Kari Wirman, ICT-pooli Tieto Tieto on nyky-yhteiskunnan

Lisätiedot

Voiko valtionhallinnon tietojärjestelmien nykytilaa kuvata? Aki Siponen Valtiovarainministeriö

Voiko valtionhallinnon tietojärjestelmien nykytilaa kuvata? Aki Siponen Valtiovarainministeriö Voiko valtionhallinnon tietojärjestelmien nykytilaa kuvata? 5.12.2006 Aki Siponen Valtiovarainministeriö Voiko valtionhallinnon tietojärjestelmien nykytilaa kuvata? Tavoitteena yhtenäinen toiminnan ja

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

Liitteen 3 lähteet: Syksyinen näkymä uusittua puukujannetta pitkin merelle. VP.

Liitteen 3 lähteet: Syksyinen näkymä uusittua puukujannetta pitkin merelle. VP. Syksyinen näkymä uusittua puukujannetta pitkin merelle. VP. Liitteen 3 lähteet: Kaivopuiston Ison Puistotien puukujanteen uusiminen. Peruskorjaussuunnitelma 2007. Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisu

Lisätiedot

Kansliapäällikön puheenvuoro

Kansliapäällikön puheenvuoro Edessä oli pitkä urakka, mutta päätös oli tehty, ja sehän on aina hyvä juttu. Kansliapäällikön puheenvuoro Haastava tulevaisuus mistä yhteinen suunta? Valtiovarainministeriön ja Tampereen johtamiskorkeakoulun

Lisätiedot

ProAMK. KOTA-AMKOTA Seminaari. Helsingin yliopisto ProAMK-2007-Orama

ProAMK. KOTA-AMKOTA Seminaari. Helsingin yliopisto ProAMK-2007-Orama ProAMK KOTA-AMKOTA Seminaari Helsingin yliopisto 6.11.2007 "You can t solve current problems with current thinking because current problems are the result of current thinking." Albert Einstein Agenda Mikä

Lisätiedot

Valtioneuvoston tietosisältöjen semanttinen yhteentoimivuus

Valtioneuvoston tietosisältöjen semanttinen yhteentoimivuus Valtioneuvoston tietosisältöjen semanttinen yhteentoimivuus Maija Jussilainen tietoasiantuntija Valtioneuvoston tietohallintoyksikkö Valtiovarainministeriö maija.jussilainen@vm.fi 09-1603 4935 0400-415

Lisätiedot

Aalto-yliopiston kokonaisarkkitehtuuri

Aalto-yliopiston kokonaisarkkitehtuuri Aalto-yliopiston kokonaisarkkitehtuuri Tietohallinto 30.9.2008 Satu Kekäläinen AALTO-YLIOPISTO Aalto-yliopisto aloittaa 1.1.2010 TIETOHALLINTO Helsingin kauppakorkeakoulun, Taideteollisen korkeakoulun

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus VALTIOVARAINMINISTERIÖ Luonnos 10.12.2013 TORI-hankkeen lainsäädäntötyöryhmä Lainsäädäntöneuvos Sami Kivivasara Valtioneuvoston asetus valtion yhteisten tieto- viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Kuntamarkkinat 11.9.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut + Kuntaliiton toimeksiannosta

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu VM/JulkICT JUHTA 10.05.2016 JulkICT-osasto Tausta: Vanhat strategiat ja hallitusohjelma Linjaukset julkisen

Lisätiedot

Arkkitehtuurinäkökulma

Arkkitehtuurinäkökulma Sähköisen arkistoinnin haasteet Arkkitehtuurinäkökulma JHS-seminaari 14.11.2006, Satakuntatalo Aki Siponen Valtiovarainministeriö Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö Sähköisen arkistoinnin haasteet Arkkitehtuurinäkökulma

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa ICT muutostukiseminaari 8.10.2014 neuvotteleva virkamies Jari Kallela Sisältö Miksi kokonaisarkkitehtuuria tarvitaan julkisessa hallinnossa? Mitä tuloksia kokonaisarkkitehtuurista

Lisätiedot

Sähköisen asioinnin kehittäminen julkisessa hallinnossa SADe- ohjelma. Valtio Expo 2009 Helsinki Ylijohtaja Silja Hiironniemi

Sähköisen asioinnin kehittäminen julkisessa hallinnossa SADe- ohjelma. Valtio Expo 2009 Helsinki Ylijohtaja Silja Hiironniemi Sähköisen asioinnin kehittäminen julkisessa hallinnossa SADe- ohjelma Valtio Expo 2009 Helsinki 7.5.2009 Ylijohtaja Silja Hiironniemi Taustaa Hallitusohjelman mukaisesti julkisen hallinnon toimintaa, palvelurakenteita,

Lisätiedot

KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA I ETT NÖTSKAL

KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA I ETT NÖTSKAL TIINA VÄLIKANGAS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA 2015-2017 PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA 2015-2017 I ETT NÖTSKAL KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMAN

Lisätiedot

Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat. Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020

Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat. Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020 Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020 Miksi tämä työ tehtiin? Henkilöstöhallinto on osa henkilöstöjohtamisen kokonaisuutta. Valtion henkilöstöjohtamisessa

Lisätiedot

Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto

Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto Työryhmä VM asetti työryhmän tekemään esityksen Kieku-järjestelmän elinkaaren hallinnasta

Lisätiedot

Paikkatiedon kehittämisohjelma

Paikkatiedon kehittämisohjelma Paikkatiedon kehittämisohjelma 2011-2014 Toimeenpanon toteutumisen tilannekatsaus, siht. Outi Hermans Tiivistelmä Strategiset päämäärät Missio: Kaupungin tehtävänä on palvella kuntalaisiaan ja alueellaan

Lisätiedot

Kuinka parantaa tiedon käyttöä poliittisessa päätöksenteossa haasteita johtamisen näkökulmasta. Taina Kulmala, VNK

Kuinka parantaa tiedon käyttöä poliittisessa päätöksenteossa haasteita johtamisen näkökulmasta. Taina Kulmala, VNK Kuinka parantaa tiedon käyttöä poliittisessa päätöksenteossa haasteita johtamisen näkökulmasta Taina Kulmala, VNK Politiikkatoimien vaikuttavuusarvioinnin kehittäminen (POVI-hanke) TAVOITE: Parempi tietopohja

Lisätiedot

Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke vauhtiin!

Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke vauhtiin! Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke vauhtiin! 14.11.2016 Yhteinen tiedon hallinta -hanke vauhtiin! -seminaari Digitalisoidaan julkiset palvelut / Yhteinen tiedon hallinta (YTI) -hanke 1990-luku 2000 Tekniikka

Lisätiedot

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) 13.10.2010 Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen Keskeisenä tavoitteena Toteuttaa eduskunnan 7.12.2009 tekemä päätös, että hallituksen tulisi valmistella

Lisätiedot

Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely

Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely Valtiovarainministeriö TUVE-hanke 03/2012 TUVE - esityksen sisältö 1. Mitä hallinnon turvallisuusverkolla tarkoitetaan

Lisätiedot

JULKISHALLINNON JARJESTELMIEN TIETOTURVALLISUUSVAATIMUKSET LUV ULLA

JULKISHALLINNON JARJESTELMIEN TIETOTURVALLISUUSVAATIMUKSET LUV ULLA MATTI TENHUNEN: JULKISHALLINNON JARJESTELMIEN TIETOTURVALLISUUSVAATIMUKSET 1 990-LUV ULLA TERV EYDENHUOLLON ATK-PAIVAT TERVEYS + TEKNIIKKA Kongressi. ja messutapaht uma Tam pere-tabssa 4. - 6. 5. 1993

Lisätiedot

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi MUUTOS = MAHDOLLISUUS JA HAASTE On etuoikeus olla toteuttamassa muutosta ja ottaa haaste vastaan.

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...

Lisätiedot

Tietohallintolaki ja yhteinen arkkitehtuuri. Paikkatiedon viitearkkitehtuurityön työpaja Tommi Oikarinen, VM, JulkICT

Tietohallintolaki ja yhteinen arkkitehtuuri. Paikkatiedon viitearkkitehtuurityön työpaja Tommi Oikarinen, VM, JulkICT Tietohallintolaki ja yhteinen arkkitehtuuri Paikkatiedon viitearkkitehtuurityön työpaja 25.11.2011 Tommi Oikarinen, VM, JulkICT Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Tavoite: tehostaa julkisen

Lisätiedot

Eduskunnan hallintovaliokunnan kannanotto tietohallintolain vaikutuksiin. JUHTA Sami Kivivasara

Eduskunnan hallintovaliokunnan kannanotto tietohallintolain vaikutuksiin. JUHTA Sami Kivivasara Eduskunnan hallintovaliokunnan kannanotto tietohallintolain vaikutuksiin JUHTA 14.4.2015 Sami Kivivasara VM:n Selvitys tietohallintolain toimeenpanosta Hyväksyessään tietohallintolain eduskunta edellytti

Lisätiedot

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA 2017-2021 Työeläke on keskeinen osa hyvinvointia ja siihen luotetaan. Se on rahoituksellisesti kestävä, edistää talouden vakautta ja on tehokkaasti järjestetty. on lakisääteinen

Lisätiedot

JHS 156 suosituksen päivitys

JHS 156 suosituksen päivitys JHS 156 suosituksen päivitys Mikael Himanka, Avain Technologies Oy Sisältö Suosituksen aikataulu Päivityksen taustat Suosituksen tavoitteet Suosituksen avulla saavutettavat edut Suosituksen menetelmät

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen

Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen 20.9.2010 VN periaatepäätös Valtioneuvoston periaatepäätökseen 21.6.2007 kansallisen tietoyhteiskuntapolitiikan tavoitteista vuosina 2007-2011 on kirjattuna:

Lisätiedot

JHS-järjestelmä. Tommi Karttaavi

JHS-järjestelmä. Tommi Karttaavi JHS-järjestelmä Tommi Karttaavi 25.4.2007 JHS-järjestelmä JHS-suosituksia (julkisen hallinnon suositus) on laadittu vuodesta 1992 lähtien, jolloin JHS-järjestelmä korvasi VHS-järjestelmän Voimassa olevia

Lisätiedot

Kieku-hanke

Kieku-hanke Yhteinen Kiekumme Kieku-hanke 2008 2016 Valtiolle yhteinen ratkaisu henkilöstö- ja taloushallinnon tehtäviin: yhtenäiset prosessit, vakioitu tapa käyttää palvelukeskus-palveluita, näitä tukevat tietorakenteet

Lisätiedot

Valtion ympärivuorokautisen tietoturvatoiminnan kehittämishanke (SecICT) Kimmo Janhunen SecICT-hankepäällikkö

Valtion ympärivuorokautisen tietoturvatoiminnan kehittämishanke (SecICT) Kimmo Janhunen SecICT-hankepäällikkö Valtion ympärivuorokautisen tietoturvatoiminnan kehittämishanke (SecICT) 20.5.2014 Kimmo Janhunen SecICT-hankepäällikkö Hankkeen tausta Esityksen sisältö Valtion ympärivuorokautinen tietoturvatoiminto

Lisätiedot

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku numeroina Yhteinen Kieku-tietojärjestelmä korvaa vanhat (yli 100 kpl) talousja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

Eduskunnan tiedon ja tietämyksen hallinta -projekti

Eduskunnan tiedon ja tietämyksen hallinta -projekti Eduskunnan tiedon ja tietämyksen hallinta -projekti Olli Mustajärvi olli.mustajarvi@eduskunta.fi Eduskunta www.eduskunta.fi Mistä on kysymys? Case eduskunta Tiedon ja tietämyksen hallinta-projektit tulokset

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

Vähittäismarkkinat hankkeen tilanne. NBS Workshop Antti Paananen

Vähittäismarkkinat hankkeen tilanne. NBS Workshop Antti Paananen Vähittäismarkkinat hankkeen tilanne NBS Workshop Antti Paananen 22.11.2013 Sisältö 1. Mitä tähän mennessä on tehty ja missään ollaan NordREG työssä? 2. Millaista poliittista ohjausta hankkeelle on saatu?

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi

Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi Muistio 1 (5) VM040:00/2013 885/00.01.00.01/2013 19.2.2015 ICT-toiminto Anne Kauhanen-Simanainen Margit Suurhasko Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi Avoimen

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallintopäivä 18.11.2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Sisällys Johdanto Visio ja tavoitteet 1. Toiminta-arkkitehtuuri - Palvelut -

Lisätiedot

PSSHP Tietohallintostrategia

PSSHP Tietohallintostrategia PSSHP Tietohallintostrategia 2013-2018 v. 1.1 27.6.2014 1 Tietohallinnon visio 2018 Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin (KYS ERVA) alueella on käytössä edistykselliset potilaiden ja henkilöstön tarpeista

Lisätiedot

Suomi.fi-palveluväylä

Suomi.fi-palveluväylä Suomi.fi-palveluväylä 18.11.2016 Versio: 3.0, JPVO122 Esityksen sisältö 1. Suomi.fi-palvelukokonaisuus 2. Palvelulupauksemme 3. Mitä palvelu tarjoaa? 4. Palveluväylän kokonaisuus 5. Vyöhykkeet ja väyläratkaisut

Lisätiedot

MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto

MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto 3.5.2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Lain tavoitteena on luoda toimivalta ja ohjausmalli,

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Paikkatiedon viitearkkitehtuuri - toimeenpano

Paikkatiedon viitearkkitehtuuri - toimeenpano Paikkatiedon viitearkkitehtuuri - toimeenpano Panu Muhli Inspire-sihteeristö Paikkatietokeskus / Maanmittauslaitos Paikkatiedon viitearkkitehtuuri -infotilaisuus 13.10.2016 Pasila, Helsinki Poliittinen

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri Organisaation ja sen ICT tuen yhteistoiminnallista kehittämistä

Kokonaisarkkitehtuuri Organisaation ja sen ICT tuen yhteistoiminnallista kehittämistä Kokonaisarkkitehtuuri Organisaation ja sen ICT tuen yhteistoiminnallista kehittämistä Terveydenhuollon ATK-päivät Jyväskylä 26.05.2009 Mirja Pulkkinen Jyväskylän Yliopisto 1 Miksi kokonaisarkkitehtuuri?

Lisätiedot

Tietohallintolain tulokset. Hannele Kerola, Jari Kallela

Tietohallintolain tulokset. Hannele Kerola, Jari Kallela Tietohallintolain tulokset Hannele Kerola, Jari Kallela EK:n lausuma 331/2010 Eduskunta edellyttää hallituksen seuraavan lainsäädännön tavoitteiden, kuten tietojärjestelmien yhteentoimivuuden ja kustannustehokkuuden,

Lisätiedot

Avoimuus ja yhteentoimivuus

Avoimuus ja yhteentoimivuus Avoimuus ja yhteentoimivuus Yhteentoimivuutta avoimesti 16.2.2012 Lappeenranta Tommi Karttaavi Yhteentoimivuus Mitä se on? Mitä yhteentoimivuus tarkoittaa? TTL:n ATK-sanakirja» Järjestelmien kyky viestiä

Lisätiedot

Valtioneuvoston yhteinen Hankeikkuna

Valtioneuvoston yhteinen Hankeikkuna Valtioneuvoston yhteinen Hankeikkuna Avoimen hallinnon virkamiesverkoston tapaaminen 11.5 2016 Päivi Nurminen, VNK Esityksen agenda: Taustaa: Miksi uusi hanketietopalvelu? Tavoitteet Mikä tulee muuttumaan?

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

JHS-jaoston toiminta ja tavoitteet. JUHTA:n syysseminaari Kuntatalolla

JHS-jaoston toiminta ja tavoitteet. JUHTA:n syysseminaari Kuntatalolla JHS-jaoston toiminta ja tavoitteet JUHTA:n syysseminaari Kuntatalolla 19.9.2013 Toiminnan tavoitteiden ja painopisteiden määrittely Keinot JHS Tavoite Mitä ja minkälaisia suosituksia tavoitteiden toteutumisen

Lisätiedot

JHS129 Julkisten verkkopalvelujen suunnittelu ja kehittäminen. JHS-jaosto

JHS129 Julkisten verkkopalvelujen suunnittelu ja kehittäminen. JHS-jaosto JHS129 Julkisten verkkopalvelujen suunnittelu ja kehittäminen JHS-jaosto 23.05.2014 Sisältö Käsitteet ja tavoitteet Työskentelyprosessi Suositusluonnoksen esittely 2 Käsitteet ja tavoitteet 3 Verkkopalvelu

Lisätiedot

suomi.fi Suomi.fi -palvelunäkymät

suomi.fi Suomi.fi -palvelunäkymät Suomi.fi -palvelunäkymät Julkishallinto 07.09..2015 Esityksen sisältö 1. Suomi.fi palvelukokonaisuus 2. Palvelulupauksemme 3. Mitä palvelu tarjoaa? 4. Miten? 5. Miksi? Hyötynäkökulma 6. Mitä tämä edellyttää?

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN IT-STRATEGIAN TOTEUTUS KÄYNNISSÄ. Korkeakoulujen valtakunnalliset IT-päivät Johdon IT-Strategiaseminaari

OPETUSMINISTERIÖN IT-STRATEGIAN TOTEUTUS KÄYNNISSÄ. Korkeakoulujen valtakunnalliset IT-päivät Johdon IT-Strategiaseminaari OPETUSMINISTERIÖN IT-STRATEGIAN TOTEUTUS KÄYNNISSÄ Korkeakoulujen valtakunnalliset IT-päivät Johdon IT-Strategiaseminaari 30.10.2007 Kongressikeskus Paviljonki, Jyväskylä Opetusministeriö Tietohallintopäällikkö

Lisätiedot

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit

Lisätiedot

Miten suunnittelu- ja kehitystyötä toteutetaan arkkitehtuurilähtöisesti

Miten suunnittelu- ja kehitystyötä toteutetaan arkkitehtuurilähtöisesti Ohjelmapolku: Otsikko: Strategiasta johtamalla toteutukseen KA-työ mahdollistajana strategioiden toteutukseen Miten suunnittelu- ja kehitystyötä toteutetaan arkkitehtuurilähtöisesti Miten korkeakoulun

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Keskeisiä haasteita ELO-toiminnassa. TNO-asiantuntijoiden foorumi 22.4.2015

Keskeisiä haasteita ELO-toiminnassa. TNO-asiantuntijoiden foorumi 22.4.2015 Keskeisiä haasteita ELO-toiminnassa TNO-asiantuntijoiden foorumi 22.4.2015 Elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän tehtävät 2015-2020 1. Edistää kansallista, alueellista ja paikallista tieto-, neuvonta-

Lisätiedot

Avaimet käytännön työlle

Avaimet käytännön työlle Asianhallinnan viitearkkitehtuuri Avaimet käytännön työlle 9.3.2016 Eira Isoniemi asianhallintapäällikkö Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Asianhallinta Asianhallinta tarkoittaa organisaation toimintaprosesseihin

Lisätiedot

Tuloksellisuutta tekemässä Tietopolitiikka, ICT ja TORI

Tuloksellisuutta tekemässä Tietopolitiikka, ICT ja TORI Tuloksellisuutta tekemässä Tietopolitiikka, ICT ja TORI JulkICT-toiminto, strateginen ohjaus Neuvotteleva virkamies, yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas VATU 29.5.2013 Tuloksellisuutta tekemässä Tehokkaat

Lisätiedot

Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu. Esittelymateriaali

Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu. Esittelymateriaali Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu Esittelymateriaali Esityksen sisältö Viitta-työkalun tausta Miten työkalu on syntynyt? Viitta-työkalun tavoitteet ja hyödyt Itsearviointiprosessi

Lisätiedot

JHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat. Tommi Karttaavi

JHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat. Tommi Karttaavi JHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat Tommi Karttaavi 13.5.2008 JHS-järjestelmä (historiaa) Valtioneuvoston päätös valtionhallinnon sisäisistä standardeista 7.9.1977 Valtiovarainministeriö vahvisti valtionhallinnon

Lisätiedot

JHS-järjestelmä ja yhteentoimivuus

JHS-järjestelmä ja yhteentoimivuus JHS-järjestelmä ja yhteentoimivuus JHS-seminaari 5.4.2005 Säätytalo Tommi Karttaavi, JUHTA JUHTA Asetettu valtionhallinnon ja kunnallishallinnon tietohallintoyhteistyön suunnittelua ja tietohallintoyhteistyöhön

Lisätiedot

Kaupungin hankkeet muuttuvassa toimintaympäristössä

Kaupungin hankkeet muuttuvassa toimintaympäristössä Kaupungin hankkeet muuttuvassa toimintaympäristössä Valtuustoseminaari 15.9.2014 Kehittämispäällikkö Tarja Saarelainen Valtuuston päätös 19.5.2014: Valtuustolle tuodaan vuonna 2016 tiedoksi kaupunkistrategian

Lisätiedot

Miksi yhteentoimivuusfoorumia tarvitaan? Ylitarkastaja Tomi Kytölä

Miksi yhteentoimivuusfoorumia tarvitaan? Ylitarkastaja Tomi Kytölä Miksi yhteentoimivuusfoorumia tarvitaan? Ylitarkastaja Tomi Kytölä 6.9.2016 Miksi? Hallituksen kärkihankkeeet osaamisen ja koulutuksen alalla painottavat mm. digitaalisia ratkaisuja, monipuolista yhteistyötä

Lisätiedot

Projektin tavoitteet

Projektin tavoitteet VBE II, vaihe 1: 2005-2006 Data yrityksistä ja rakennushankkeista TUT Tekniset ratkaisut RAK (VRLab)+ARK iroom validointi Työpajat Seminaarit Esitelmät Osallistuvat yritykset VTT Käyttöönotto- ja hyötymallit,

Lisätiedot

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA)

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) Muistio 3.5.2016 1 (5) Liite 1 Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) 1 Tausta ja tavoite Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmaan on kirjattu

Lisätiedot

Digitalisaatiostrategia valmistelutilanne 2/2016

Digitalisaatiostrategia valmistelutilanne 2/2016 Digitalisaatiostrategia valmistelutilanne 2/2016 Juhani Korhonen, VM/JulkICT JUHTA 17.2.2015 JulkICT-osasto Strategian valmistelun taustaa Nykytila: useita strategioita ja linjauksia viesti ja tavoitetila

Lisätiedot

Kansallinen palveluväylä - yleiskuva ja tilanne nyt , Jyväskylä Pauli Kartano Valtiovarainministeriö, JulkICT

Kansallinen palveluväylä - yleiskuva ja tilanne nyt , Jyväskylä Pauli Kartano Valtiovarainministeriö, JulkICT Kansallinen palveluväylä - yleiskuva ja tilanne nyt 20.5.2014, Jyväskylä Pauli Kartano Valtiovarainministeriö, JulkICT Kansallinen Palveluarkkitehtuuri -ohjelma 2014-2017 Perustietovarannot Julkisen hallinnon

Lisätiedot

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 18.3.2009 Martti From TIEKE TIEKEn visio, strategia ja strategiset tavoitteet Suomi kilpailukykyiseksi ja ihmisläheiseksi tietoyhteiskunnaksi Missio Kansalaiset Strategia

Lisätiedot

Terveydenhuollon ATK-päivät. Avauspuheenvuoro. Tampere Timo Valli

Terveydenhuollon ATK-päivät. Avauspuheenvuoro. Tampere Timo Valli Terveydenhuollon ATK-päivät Avauspuheenvuoro Tampere 25.5.2010 Timo Valli Terveyspalvelujen toimialalla on väliä Kuulumisia ja asiakokonaisuuksia Kirjaamisesta tietovarastoon Tietotekniikkakeskuksen kilpailuttaminen

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa 2016

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa 2016 Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa 2016 14.12.2016 Jari Kallela JUHTA JulkICT Sisältö Yhteentoimivuuden haaste Kokonaisarkkitehtuurikyvykkyyden edistyminen Uudistuva sisältö Tietohallintolaki

Lisätiedot

Tiedonhallinta suomalaisessa lainsäädäntöprosessissa

Tiedonhallinta suomalaisessa lainsäädäntöprosessissa Tiedonhallinta suomalaisessa lainsäädäntöprosessissa RASKE2-projektin väliraportin esittely antti.lehtinen@it.jyu.fi (014) 260 3099 Antti Lehtinen 1 2004 Esityksen sisältö Raportin tavoite Taustat Tiedonkeruu

Lisätiedot

Digitoinnin laadun ja taloudellisuuden puolesta!

Digitoinnin laadun ja taloudellisuuden puolesta! Digitoinnin laadun ja taloudellisuuden puolesta! Digiwiki seminaari 13.12.2011 21.11.2011 Elina Anttila museo 2015 Museo 2015 Museoiden yhteishanke, vetäjänä Museovirasto yhteistyössä Valtion taidemuseon

Lisätiedot

CAF JA DIGITALISAATIO - PALVELUKETJUT KESKIÖSSÄ

CAF JA DIGITALISAATIO - PALVELUKETJUT KESKIÖSSÄ CAF JA DIGITALISAATIO - PALVELUKETJUT KESKIÖSSÄ Kansallisen arviointi- ja laatuverkoston seminaari 1.9.2016 Jussi Kleemola TÄMÄ ON SOLITA. Liikevaihto 2015 49,7 miljoonaa euroa Yli 430 ammattilaista Yli

Lisätiedot

Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat

Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat Teollisuusautomaation tietoturvaseminaari Purchasing Manager, Hydro Lead Buyer, Industrial Control Systems 1 Agenda / esityksen tavoite

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

HKL:n johtamisjärjestelmän uudistaminen

HKL:n johtamisjärjestelmän uudistaminen HKL:n johtamisjärjestelmän uudistaminen Suunnittelu & Valmistelu Toimeenpano Vakiinnuttaminen HKL johtoryhmä työpaja 13.5.2015 1 Uuden johtamisjärjestelmän suunnittelu ja valmistelu 1. Projektin tavoitteet,

Lisätiedot

Tiedonhallinnan lainsäädännön kehittäminen

Tiedonhallinnan lainsäädännön kehittäminen Tiedonhallinnan lainsäädännön kehittäminen 30.01.2017 Tomi Voutilainen JulkICT-osasto Työryhmän tehtävät Työryhmän toimikausi 17.11.2016-31.5.2017 Työryhmän tehtävänä on selvittää julkisen hallinnon tiedonhallinnan

Lisätiedot

Koulussa kaikki hyvin? tietohallinto kuntoon, lyhyt oppimäärä

Koulussa kaikki hyvin? tietohallinto kuntoon, lyhyt oppimäärä Koulussa kaikki hyvin? tietohallinto kuntoon, lyhyt oppimäärä Tieken Vaikuta ja vaikutu seminaari 16.9.2010 jyrki.koskinen@fi.ibm.com Koulutoimen tietohallinto kuntoon, lyhyt oppimäärä Havaintoja ja ongelmia

Lisätiedot

JUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaoston asettaminen

JUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaoston asettaminen JUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaoston asettaminen JUHTA 28.2.2013 neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo Organisaation kokonaissuunnitelma = kokonaisarkkitehtuuri Organisaatio X Visio, strategia, toiminnan

Lisätiedot

suomi.fi Suomi.fi-palveluväylä

suomi.fi Suomi.fi-palveluväylä Suomi.fi-palveluväylä Julkishallinto, valtion ja kuntien yhtiöt 11.9.2015 Versio 1.0 JPV031 Esityksen sisältö 1. Suomi.fi-palvelukokonaisuus 2. Palvelulupauksemme 3. Mitä palvelu tarjoaa? 4. Miten? 5.

Lisätiedot

Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen (pohjaehdotus)

Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen (pohjaehdotus) Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen 2012 2014 (pohjaehdotus) Arviointilomakkeiden tarkoitus Kunkin vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5)

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) 143 Lausunto ehdotuksesta valtionhallinnon viestintäsuositukseksi HEL 2016-010244 T 00 01 06 Päätös Päätöksen perustelut toteaa valtioneuvoston kanslialle lausuntonaan

Lisätiedot