VALTIONEUVOSTON TIETOHALLINTOSTRATEGIA /2003

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VALTIONEUVOSTON TIETOHALLINTOSTRATEGIA 2003 2007 5/2003"

Transkriptio

1 VALTIONEUVOSTON TIETOHALLINTOSTRATEGIA /2003

2 VALTIONEUVOSTON TIETOHALLINTOSTRATEGIA /2003 VALTIOVARAINMINISTERIÖ VALTIONEUVOSTON TIETOHALLINTOYKSIKKÖ JULKAISUJA 1

3 VALTIOVARAINMINISTERIÖ Snellmaninkatu 1 A PL VALTIONEUVOSTO Puhelin (09) Telefaksi (09) Internet Julkaisun tilaukset Puh. (09) Taitto Edita Prima Oy ISSN ISBN Edita Prima Oy HELSINKI

4 Kuvailulehti Julkaisija ja julkaisuaika Valtiovarainministeriö, joulukuu 2003 Tekijät Julkaisun nimi Kari Kekki, Valtiovarainministeriö Valtioneuvoston tietohallintoyksikkö (VNTHY); Valtioneuvoston tietohallinnon johtoryhmä VATI; Konsultointi: TietoEnator Management Consulting Kari Hakola, Jorma Lehtinen, Seppo Lamminmäki Valtioneuvoston tietohallintostrategia Julkaisun osat/ muut tuotetut versiot Asiasanat Loppuraportti, liitteet 1 7 Tietohallinto, strategia, tulosohjaus, tulossopimus, tulosvastuu, talousarvio, tilivelvollisuus, vaikuttavuus, tehokkuus, laatu, arviointi Julkaisusarjan nimi ja numero Julkaisun tunnistetiedot Julkaisun myynti/jakaja Painopaikka ja aika Tiivistelmä JULKAISUJA, 5/2003 ISSN Sivuja 117 ISBN Kieli Suomi Valtiovarainministeriö, Valtioneuvoston tietohallintoyksikkö Edita Prima Oy, Helsinki 2003 Hinta - Valtioneuvoston toimintaympäristössä on monia kehitystrendejä, jotka ohjaavat ja vaikuttavat tietotekniikan, järjestelmien, palvelujen ja infrastruktuurin kehittämiseen. Näitä ovat: keskushallinnon uudistamisen tukeminen, tarpeet parantaa valtioneuvoston johtamisen tietopohjaa, poikkihallinnollisen ohjelmajohtamisen tietotuki, hallintopalvelujen yhtenäistäminen ja tehostaminen, henkilöstörakenteen muutos, sähköisen asioinnin eteneminen, toiminnan tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamistarpeet, integraatiotekniikan ja tietoteknisten ratkaisujen kehittyminen sekä käyttäjien kokemusten ja osaamistason kehittyminen. Valtioneuvoston tietohallinnon toiminta-ajatuksena on tukea valtioneuvoston toimintaprosesseja sekä tuottaa tarvittavat tieto- ja viestintätekniset palvelut tehokkaasti ja halutulla tietoturva- ja kustannustasolla. Kesäkuussa 2003 valtioneuvoston tietohallinnon johtoryhmässä hyväksytty strategia on historiassa ensimmäinen valtioneuvoston koko toimintakentän kattava tietohallintostrategia. Se painottuu ensisijaisesti valtioneuvoston yhtenäisiin, yhteentoimiviin ja yhteiskäyttöisiin tietojärjestelmiin, yhteiseen tieto- ja viestintätekniikan infrastruktuuriin sekä tietohallinnon johtamiseen. 3

5 Tähtäimenä kuluvan vuosikymmenen loppuun mennessä on, että Suomen valtioneuvosto on edelleen toimialueensa parhaiden joukossa Euroopassa tieto- ja viestintätekniikan tuloksellisena soveltajana sekä verkko- ja kansalaispalvelujen tarjoajana. Mittareina palvelujen laadukkuudessa käytetään palvelujen luotettavuutta, vaikuttavuutta ja saatavuutta, toiminnan tehokkuutta sekä teknologian mahdollisuuksien oikea-aikaista soveltamista. Strategiaa toteutetaan hankkeina, jotka on määritelty vuosina toimeenpantavana hankeohjelmana, ns. hankesalkkuna. Keskeiset hankkeet, jotka on määrä toteuttaa jäntevällä lähiyhteistyöllä asiakas- ja omistajaorganisaatioiden kanssa, ovat: Valtioneuvoston yhteisiä ydinprosesseja tukevan tietojärjestelmä- ja integraatioarkkitehtuurin määrittely Valtioneuvoston sähköisen päätöksentekojärjestelmän PTJ:n uudistaminen Asianhallinta- ja dokumenttijärjestelmien integraatio- ja yhteentoimivuusratkaisujen toteutus valtioneuvoston yhteiskäyttöisten järjestelmien kanssa Hallituksen johtamisen sekä ohjelmajohtamisen tietotuen ja ohjelmien seurannan raportoinnin kehittäminen Poikkihallinnollista yhteistyötä palvelevan työryhmäjärjestelmän toteuttaminen Valtioneuvoston keskeisille sidosryhmille tarjottavien extranet- ja verkkopalvelujen kehittäminen Valtioneuvoston juurihakemiston ja hakemistointegraation toteuttaminen Valtioneuvoston verkon yhteisen pääsynhallinnan, käyttäjien autentikoinnin ja luotettavan käytön ratkaisun toteuttaminen EU:n hallintojen välisen verkon (TESTA) liittäminen kansallisiin verkkoihin ja niistä tapahtuvaan hyödyntämiseen Valtioneuvoston tietoliikenneverkon ja verkonhallinnan uudistaminen VN verkkoympäristön tietoturvallisuuden, turvallisuusloukkausten ehkäisyn ja valvonnan ratkaisujen toteuttaminen. Valtioneuvoston tietohallintoa johdetaan synergisen konsernin tietohallinnon johtamismallin mukaan koordinoiden yhteistyötä ja ylläpitäen oikeaa tasapainoa valtioneuvoston ja hallinnonalojen tietohallintojen välillä. Strategian toimeenpanoa ohjaa valtioneuvoston tietohallinnon johtoryhmä (VATI), jossa on edustus valtioneuvoston kansliasta ja kaikista ministeriöistä. 4

6 Presentationsblad Utgivare och datum Författare Publikationens titel Finansministeriet, december 2003 Kari Kekki, Finansministeriet, Enheten för statsrådets informationsförvaltning; Ledningsgruppen för statens informationsförvaltning VATI; Konsulter: TietoEnator Management Consulting Kari Hakola, Jorma Lehtinen, Seppo Lamminmäki Valtioneuvoston tietohallintostrategia Strategin för statsrådets informationsmanagement Publikationens andra versioner Slutrapport, bilagorna 1 7 Nyckelord Publikationsserie och nummer Publikationens kännetecknen Beställningar/ distribution Tryckeri/ tryckningsort och -år Sammandrag Informationsförvaltning, strategi, målsituation, informationsteknik, system, infrastruktur, kontroll, dataskydd, system- och tillämpningsstruktur, samverkan, integration, projektportfölj, verkställighet, styrning, koordinering Publikationer, 5/2003 ISSN Sidor 117 ISBN Språk Finska Finansministeriet, enheten för statsrådets informationsförvaltning Edita Prima Ab, Helsingfors 2003 Pris - Inom statsrådets verksamhetsmiljö finns det många utvecklingstrender som styr och påverkar utvecklingen av datatekniken, systemen, tjänsterna och infrastrukturen. Sådana trender är: stödet för en reform av centralförvaltningen, behovet av att förbättra informationsbasen för statsrådets styrning, informationsstöd för tväradministrativ projektledning, effektivisering och förenhetligande av förvaltningstjänsterna, förändringar av personalstrukturen, mera avancerade sätt att sköta ärenden på elektronisk väg, behovet av att öka verksamhetens produktivitet och effektivitet, utveckling av integrationstekniken och informationstekniska lösningar samt användarnas större erfarenhet och kunskapsnivå. Verksamhetsidén för statsrådet informationsförvaltning är att stöda statsrådets arbetsprocesser samt att producera de behövliga informations- och kommunikationstekniska tjänsterna effektivt och på önskad dataskydds- och kostnadsnivå. Den strategi som ledningsgruppen för statens informationsförvaltning antog in juni 2003 utgör den första strategin för informationsförvaltning som täcker statsrådets hela verksamhetsområde. Den primära tyngdpunkten ligger på statsrådets enhetliga, samverkande och i sambruk varande datasystem, på en gemensam infrastruktur för data- och kommunikationstekniken samt på en ledning av informationsförvaltningen. 5

7 Målsättningen fram till slutet av detta decennium är att statsrådet i Finland skall förbli bland de främsta inom sitt verksamhetsområde på europeiska nivå då det gäller att framgångsrikt tillämpa data- och kommunikationsteknik och att erbjuda nättjänster och tjänster till medborgarna. Måttstocken på tjänsternas kvalitet är deras tillförlitlighet, inverkan, tillgänglighet, verksamhetens effekt samt att man i rätt tid utnyttjar de möjligheter som teknologin erbjuder Strategin genomförs i form av projekt, vilka har definierats som ett projektprogram för att verkställas under åren , det vill säga som en projektportfölj. De centrala projekt, som skall genomföras genom ett intensivt samarbete med de organisationer som representerar kunderna och ägarna, är följande: fastställande av en datasystems- och integrationsstruktur som stöder statsrådets gemensamma centrala processer, en reform av statsrådets elektroniska beslutssystem, PTJ, genomförande av lösningar för integration och gemensamt utnyttjan de av system för skötsel av dokumentation och ärenden tillsammans med statsrådets i sambruk varande system, utveckling av rapporteringen om regeringens styrning, om datastöd för programstyrning samt om uppföljning av program, förverkligande av ett arbetsgruppsprojekt som understöder tväradministrativt samarbete, utveckling av extranät- och nättjänster att ställas till förfogande för statsrådets centrala samarbetsgrupper, förverkligande av en rotkatalog och katalogintegration för statsrådet, förverkligande av gemensam tillträdes- och autenticitetskontroll, och tillförlitlig användning i fråga om statsrådets datanät, sammankoppling av EU-medlemsländernas förvaltnings gemensamma nätverk (TESTA) med de nationella nätverken och utnyttjande av dessa, reform av statsrådets datatrafiknät och nätverksförvaltning, genomförande av lösningar för att förverkliga säkerhet i statsrådets datatrafiknät, för att hindra dataintrång och för att förbättra kontrollen. Statsrådets informationsförvaltning leds enligt styrningsmodellen för informationsförvaltningen i en synergikoncern genom att koordinera samarbetet och genom att bibehålla rätt balans mellan statsrådets och de olika förvaltningsgrenarnas informationsförvaltning. Ledningsgruppen för statens informationsförvaltning (VATI) leder denna strategis verkställande, Statsrådets kansli och samtliga ministerier är representerade i ledningsgruppen. 6

8 Documentation page Publisher and date Ministry of Finance, december 2003 Author (s) Title of publication Parts of publication/ other versions released Keywords Publications series and number Identifications Sales distribution Printing place and year Abstract Mr Kari Kekki, Ministry of Finance, Government Information Management Unit (GIMU); Government Information Technology Management Committee, VATI; Consultants: TietoEnator Management Consulting, Mr Kari Hakola, Mr Jorma Lehtinen, Mr Seppo Lamminmäki Government Information Management Strategy Strategin för statsrådets informationsmanagement Final report with annexes 1-7 Information management, strategy, aims and objectives, information technology, systems, infrastructure, management, data security, application and system architecture, compatibility, integration, project portfolio, implementation, co-ordination Final report ISSN ISBN No. of pages 117 Language Finnish Ministry of Finance, Government Information Management Unit Edita Prima Plc, Helsinki 2003 Price - There are several trends in the working environment of the Government that have an impact on the development of information technology, on systems, services and infrastructure. These trends are: a reform of central administration, the need to improve the information base for Government usage, information support for cross-administrative project management, co-ordination and improvement of administrative services, the changing personnel structure, development of electronic business transactions, the need to improve administrative productivity and efficiency, the development of integration technology and IT-solutions, and increasing experience and know-how of endusers. The strategic target of the Government s information management is to support its working processes, as well as to produce the required information and communication technology services efficiently and fulfil the required data protection and cost criteria needs. The strategy adopted by the Government Information Technology Management Committee in June 2003 is the first comprehensive information management strategy in history that covers the entire area of the Government activities. The main focal points are on the Government s common, co-ordinated, and jointly used information systems on a common information- and communication technology infrastructure and on information management. 7

9 The aim of the strategy for this decade for the Government of Finland is to remain among the best in Europe by successfully implementing information- and communication technology, as well as by providing network and Citizen s services. The criteria for measuring the quality of these services are reliability, accessibility, effectiveness, and timely implementation of high-tech solutions. This strategy will be implemented through a series of projects that form a project for the years , i.e. a project portfolio. The following projects will be implemented through systematic and close co-operation with the organizations representing customers and owners: creating of an IT- and integration architecture to support the Government s common core processes, reform of the Government s electronic decision making system (PTJ), implementation of a generic cross-ministry document management system, and integration solutions with administrative branches; improvement of reporting and follow-up concerning Government policy programme management, implementation of a system of working groups to promote crossadministrative co-operation, development of extranet- and networking services for serving stakeholder groups of the Government, implementation of root directories and directory integration for the Government, implementation of access management, user authentication and secure use of the Government s network, connection of the European Union s administrative network TESTA to the national networks, reform of the Government s data- and telecommunication network and network management; implementation of solutions for monitoring data security and for preventing security infringements. The Government s information management is conducted according to the management models for synergetic corporations by co-ordinated co-operation and by maintaining the right equilibrium between the information management units of the Government and its administrative branches. The Government Information Technology Management Committee (VATI) manages the implementation of the strategy. The Prime Minister s Office and all ministries are represented in the Committee. 8

10 YHTEENVETO YHTEENVETO Voimakkaimmat valtioneuvoston tietohallinnon kehittämistä ohjaavat tarpeet ovat: Keskushallinnon uudistamisen tukeminen - yhteiskäyttöisten, valtioneuvoston ja ministeriöiden toimintaprosesseista juontuvien järjestelmien kehittämis- ja yhteentoimivuustarpeet. Tarve parantaa valtioneuvoston johtamisen tietopohjaa - ministeriöissä ja keskushallinnossa tarvitaan yhteisesti sovitut, poliittisen päätöksenteon tarpeita tukevat tietojohtamisen toimintatavat. Tietojohtamista tukevan toimintamallin kehittäminen edellyttää, että ministeriöiden väliset yhteiset tietoprosessit tunnistetaan ja toteutetaan niitä tukevat keskenään yhteensopivat tieto- ja viestintäjärjestelmät. Ohjelmajohtamisen tietotuki - tiedon on oltava joustavasti ja tehokkaasti käytettävissä ministeriöissä hallinnonalarajojen yli ja hallitusti myös ministeriöiden ulkopuolella. Ministeriöiden hallintopalvelujen yhtenäistäminen ja kehittäminen - ministeriöiden hallintojärjestelmien kuten sisäisen laskennan, raportoinnin ja henkilöstöhallinnon yhteensopivuuden kehittäminen, jotta voidaan tehostaa valtioneuvoston resurssien yhteiskäyttöä ja parantaa hankkeiden seurantaa. Henkilöstörakenteen muutos - kilpailu osaavasta ja kokeneesta työvoimasta tulee kiristymään strategiakauden lopussa ikärakennemuutoksen takia. Sähköisen asioinnin eteneminen - omaan toimintaan liittyvän ja sen toiminnan tuloksena syntyvän tiedon saattamista kansalaisten, yritysten, viranomaisten ja päätöksentekijöiden saataville sekä vuorovaikutusta sidosryhmien kanssa viestintänä, palautteenantona, mielipiteiden koostajana ja käsiteltävien asioiden ja toiminnan seurantana. 9

11 YHTEENVETO Toiminnan tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamistarpeet - huomioon kiristyvä rahoitus, tarjolla olevat uudistamismahdollisuudet keinoina uudistamiskeinoja tieto- ja viestintäteknologian käytön tehostaminen, uudet hallinto-, ohjaus ja palvelutuotantomallit, uudet tai uudenlaiset kannustimet sekä ulkoistaminen. Integraatiotekniikan ja -ratkaisujen kehittyminen - teknologiakehitys on avannut rajapintoja, standardoinut käyttöympäristöjä ja tietokantoja, tuonut yhteentoimivuutta sovellusten ristiinkäyttöön ja vähentänyt tietotekniikkaympäristöjen riippuvuutta toimittajakohtaisista ratkaisuista. Käyttäjien kokemukset järjestelmien sekä teknisestä että sisällöllisestä toiminnallisuudesta - toimintalähtöisyys sekä järjestelmien helppokäyttöisyys ja luotettavuus ovat yhä tärkeämpiä tekijöitä sekä kehitettävien että jo käytössä olevien ratkaisujen kriteereinä. Kehityksen painopiste on ollut jo vuosia ministeriökohtaisissa ratkaisuissa, joka on toisaalta palvellut hyvin ministeriökohtaisia tarpeita, mutta samalla synnyttänyt yhteensopimattomia saarekkeita. Valtioneuvoston yhtenäisyyden kannalta tilanne on nyt sirpaleinen sekä ratkaisuina että palvelutuotantona. Julkisuuslainsäädäntö ja hyvä tiedonhallintatapa edellyttävät valtioneuvoston piirissä mahdollisimman helposti ja taloudellisesti käytössä olevia ajantasaisia - myös poikkihallinnollisesti käytettävissä olevia - tietovarantoja. Poikkisektoreittaisen yhteistyön korostuminen ja uudenlaiseen ohjelmajohtamiseen siirtyminen lisäävät osaltaan tarvetta kehittää valtioneuvoston asiakirjahallintoa tukemaan entistä parempaa tiedon saatavuutta ja käytettävyyttä. Valtioneuvoston koordinoitu toiminta ja yhteensopivuuden varmistaminen edellyttävät toteutettavien ratkaisujen yhteiskäyttöisyyttä ja yhtenäisyyttä sekä volyymietujen hyödyntämistä. Lisäksi tietoon, tietojärjestelmiin ja IT infrastruktuuriin liittyvä päätöksenteon koordinaatiota on vahvistettava sekä yhtenäisten ratkaisujen palvelutuotantoa keskitettävä. Myös käyttäjäkokemukset on tärkeää ottaa huomioon kehitettäessä uusia palveluita ja järjestelmiä. Jotta tietohallinnon ratkaisuilla kyetään palvelemaan valtioneuvoston toimintaa ja vastaamaan kehityshaasteisiin on strategian ytimenä valtioneuvoston yhteisen tietohallinnon johtamisjärjestelmän ja johtamisvälineiden selkiyttäminen ja vakiinnuttaminen sekä teknisen infrastruktuurin ja valtioneuvoston ydintoimintaa tukevien prosessijärjestelmien yhtenäistäminen. Sen rinnalla toteutetaan jatkuvien tietotekniikkapalvelujen tuotannon toimintavarmuuden ja kustannustehokkuuden parantamistoimenpiteitä. Yhteentoimivuus EU-hallinnon tietoliikenne-, järjestelmä- ja infrapalveluratkaisuihin taataan yhteisillä rajapinnoilla ja standardeilla. 10

12 YHTEENVETO Tavoitteena on, että valtioneuvosto on tulevinakin vuosina parhaiden joukossa Euroopassa tieto- ja viestintätekniikan tuloksellisena soveltajana sekä verkko- ja kansalaispalvelujen tarjoajana. Tuloksellisuuden keskeisiä arviointikriteereitä ovat palvelujen vaikuttavuus ja saatavuus, toiminnan tehokkuus ja luotettavuus sekä teknologian mahdollisuuksien oikea-aikainen soveltaminen. Strategiaa toimeenpannaan useina asiakokonaisuuksina, jotka on kuvattu strategian toimeenpano-osuudessa. Näitä ovat: toimintavaltuuksien muutokset palveluarkkitehtuurin ja teknisen arkkitehtuurin muutokset keskeiset hankkeet VNTHY:n sisäisen johtamisen ja osaamisen muutos valtioneuvoston yhteisen tietohallinnon voimavarat. Valtionhallinnon tietotekniikan kokonaismenot olivat vuonna miljoonaa. Valtioneuvoston yhteiseen tietohallintoon ja -tekniikkaan kohdistetut menot ovat 7,3 miljoonaa eli noin 1,4 prosenttia valtionhallinnon tietotekniikkamenoista. Tavoitteena on valtioneuvoston tietohallintoresurssien tehokas käyttö ja henkilöresurssien yhteiskäyttö yli hallinnonalarajojen. Valtioneuvostossa on saatavissa tehostusta yhtenäisistä ja yhteiskäyttöisistä tietoteknisistä ja tietojärjestelmäalustoista sekä hankintojen volyymieduista. Strategian mukainen kehittäminen vaikuttaa ministeriöiden resurssitarpeisiin. Tämä on otettava huomioon ministeriöiden toiminta- ja taloussuunnitelmissa. Vastaavasti valtioneuvoston yhteisten järjestelmien suunnittelun yhteydessä on ennakoivasti otettava huomioon ao. hankkeiden vaikutukset ministeriöiden ratkaisuihin ja resurssitarpeisiin. 11

13 12

14 SAMMANDRAG SAMMANDRAG De faktorer som främst inverkar på utvecklingen av statsrådets informationsförvaltning är: Att stöda reformen av centralförvaltningen behovet av att utveckla och koordinera de gemensamma verksamhetsprocesser och system som används paral-lellt inom statsrådet och de olika ministerierna. Behov av att förbättra kunskapsbasen för statsrådets ledning i ministerierna och centralförvaltningen behövs gemensamt överenskomna tillvägagångssätt för kunskapshantering som stöder det politiska beslutsfattandets behov. Utvecklingen av dessa tillvägagångssätt förutsätter att man identifierar ministeriernas gemen-samma informationsprocesser och skapar sådana data- och informationssystem som stöder dessa processer. Datastöd för programledningen - Informationen bör vara lättåtkomlig mellan de olika ministerierna, och i viss mån utanför ministerierna. Att förena och utveckla ministeriernas förvaltningstjänster utveckling av ministeriernas inre förvaltningssystems kompatibilitet. Sådana inre förvaltningssystem är t ex kalkylering, rapportering och personaladministration. Målet är att effektivisera det gemensamma bruket av statsrådets resurser och att förbättra upp-följningen av olika projekt. Förändring av personalstrukturen som en följd av förändringarna i åldersstrukturen hårdnar kampen om kompetent och erfaren personal i slutet av strategiperioden. Framsteg för den elektroniska kommunikationen att informera medborgare, företag, myndigheter och beslutsfattare om den egna verksamheten och resultaten av den egna verksamheten. Detta innebär virtuell interaktion med intres- 13

15 SAMMANDRAG sentgrup-per i form av kommunikation, respons, sammandrag av synpunkter och uppfölj-ning av behandlade ärenden. Behov av att förbättra verksamhetens produktivitet och effekt Med hänsyn till den allt stramare ekonomin ska vi eftersträva att förnya tekniken, effektivisera användningen av data- och informationsteknologin, förnya modellerna för administrationen, ledningen och serviceproduktionen, genomföra nya sätt att sporra personalen och att utkontraktera tjänster. Utveckling av integrationsteknik och lösningar Utvecklingen inom teknologin har öppnat nya gränsområden, standardiserat användarområden och databaser, vidare har utvecklingen fört med sig korsanvändning av olika system och för-minskat de tekniska miljöernas beroende av individuella lösningar. Användarnas erfarenheter av hur systemen fungerar innehållsmässigt och tekniskt Kriterierna för de lösningar man gör idag är att systemen ska vara ändamålsenliga, lätta att använda och säkra. Tyngdpunkten för utvecklingen har redan i flere år legat på att finna lösningar på ministerienivå. Detta förfarande har visserligen fungerat bra gällande behov på ministerienivå men det har också lett till att man inte alltid kunnat koordinera arbetet ministerierna emellan. Med tanke på statsrådets förenhetligande är dagens situation splittrad både i form av lösning och som serviceprodcent. God sed inom datahantering och lagen om offentlighet förutsätter att statsrådets informationsförråd, så enkelt och ekonomiskt som möjligt, är aktuellt också när det rör sig om sådan information som rör olika administrativa enheter. När tonvikten läggs på samarbete mellan olika enheter och programledningen förnyas ökar behovet av att utveckla statsrådets dokumentadministration. Förutsättningen för att statsrådets verksamhet ska kunna fungera koordinerat förutsätter att datasystemen är enhetliga och kompatibla samt att man i mån av möjlighet utnyttjar möjliga mängdrabatter. Vidare ska man förstärka koordineringen av själva beslutsfattandet kring information, datasystem och infrastruktur. Serviceproduktionen kring de enhetliga lösningarna bör dessutom centraliseras. Med hjälp av informationsadministrationens lösningar bör man kunna gynna statsrådets verksamhet och ansvara för utvecklingens utmaningar. Strategins viktigaste mål är att utkristallisera, befästa och förena statsrådets gemensamma dataadministrations ledningssystem. Vid sidan av detta förbättras de fortlöpande datatekniktjänsternas användarsäkerhet och kostnadseffektivitet. Kompatibilitet inom EU-administrationens lösningar för datatrafik, system och infratjänster garanteras med gemensamma gränssnitt och standarder. 14

16 SAMMANDRAG Målet är att statsrådet också under de kommande åren ska vara bland Europas bästa tillämpare av data- och kommunikationsteknik och också bland de bästa på att erbjuda nättjänster åt medborgare. Ett av de viktigaste kriterierna för ett gott resultat är tjänstens tillgänglighet och, verksamhetens effektivitet och en aktuell teknologisk tillämpning. Strategin verkställs i ett flertal helheter som är beskrivna i kapitlet om verkställningen. Dessa är: förändringar i verksamheternas befogenheter förändringar i tjänstearkitekturen och i den tekniska arkitekturen förändringar inom VNTHY statsrådets gemensamma resurser för informationsförvaltning År 2002 var de årliga utgifterna för statsförvaltningens datateknik sammanlagt 535 miljoner euro. Statsrådets utgifter för data-administration och datateknik var sammanlagt 7,3 miljoner euro, alltså 1,4 procent av hela statsförvaltningens utgifter för datateknik. Målet är att statsrådets informationsförvaltning ska brukas effektivt och att personalresurser ska utnyttjas över ministeriernas gränser. Inom statsrådet är det möjligt att effektivisera användningen av bruket av enhetliga och kompatibla databaser och i större grad utnyttja mängdrabatter. Utveckling i enlighet med strategin påverkar ministeriernas resursbehov. Detta måste beaktas i planeringen av ministeriernas verksamhet och i den ekonomiska planeringen. Det är också viktigt att man i planeringen av statsrådets gemensamma system förutser ifrågavarande projekts effekter på ministeriernas lösningar och resursbehov. 15

17 16

18 SISÄLLYS SISÄLLYS 1 STRATEGIAN TAUSTA JA LÄHTÖKOHDAT KEHITYSHAASTEET - MIKSI, MITÄ TIETOHALLINNON LÄHTÖTILANNE - MISSÄ OLLAAN Tietohallinnon kehityskaari Nykytilanne v VISIO JA STRATEGIAKAUDEN TAVOITTEET - SUUNTA, TAVOITE Visio Tavoitetila STRATEGISET LINJAUKSET - MITEN Kattava ja luotettava tietotekninen infrastruktuuri Yhteiset, yhtenäiset ja yhteentoimivat prosessijärjestelmät ja tietovarannot Yhteentoimiva tietotekniikan palveluarkkitehtuuri Kohdennetut verkkopalvelut eri asiakasryhmille kehittyvä osaaminen Tietoturvallinen toimintaympäristö TIETOHALLINNON JOHTAMINEN - OHJAUS POIKKEUSOLOJEN TIETOHALLINTO STRATEGIAN TOIMEENPANO ASKELEET, VAUHTI Toimintavaltuuksien muutokset Palveluarkkitehtuurin ja teknisen arkkitehtuurin muutokset Keskeiset hankkeet VNTHY:n sisäisen johtamisen ja osaamisen muutos Valtioneuvoston yhteisen tietohallinnon voimavarat LIITTEET 1. Valtioneuvoston tietohallinnon perustiedot ja tunnusluvut 2. Tietohallinnon ja -palvelujen nykytila (luottamuksellinen) 3. Toiminta- ja teknologialähtöiset kehityshaasteet 4. Tietotekniikan arkkitehtuurit, suositukset ja standardit 5. Valtioneuvoston tietohallinnon johtamiseriaatteet 6. Hankesalkku 7. Luettelo viiteaineistosta 17

19 18

20 1. STRATEGIAN TAUSTA JA... 1 STRATEGIAN TAUSTA JA LÄHTÖKOHDAT Valtioneuvoston tietohallinnon johtoryhmän VATIn tehtävänä on valmistella valtioneuvoston tietohallintostrategia, jolla edistetään ministeriöiden yhteisten tietojärjestelmien ja tietoliikennepalvelujen toimintaa. VATIn tehtävänä on myös valvoa tietohallintostrategian toteuttamista. Valtioneuvoston tietohallintostrategian tarkoituksina on: taata tietohallintostrategialla yhteys ministeriöiden toiminnan ja talouden suunnittelun mekanismeihin olla joustava ja toimintaympäristön muutoksiin reagoiva sisältää ne linjaukset, joilla valtioneuvoston tietohallintoa kehitetään ministeriöiden edellytetään jatkossa raportoivan strategian linjausten mukaisesta kehittämisestä hallinnonaloillaan. Vuosia koskevan valtioneuvoston tietohallintostrategian valmistelutyö käynnistettiin VATIssa lokakuussa 2002 käsittelemällä valmisteluprosessin etenemissuunnitelma. Strategiaa valmisteltiin tämän jälkeen Valtioneuvoston tietohallintoyksikön asiantuntijoiden, ministeriöiden asiantuntijoiden ja ulkopuolisten konsulttien yhteistyönä. VATIssa on valmisteluprosessin aikana käsitelty strategian linjausten painopisteitä, tietohallinnon visioita ja valtioneuvostotason tietohallinnon organisointimallia. Strategialuonnos on käsitelty VATIn huhtikuun 2003 kokouksessa ensimmäisen kerran tarkentaen sen sisältöä ja painopisteitä. VATIn toukokuun kokouksessa strategia käsiteltiin toisen kerran ja hyväksyttiin liitteineen. Tämä tietohallintostrategia on ensimmäinen valtioneuvoston yhteinen tietohallintostrategia. Tämä strategia painottuu ensisijaisesti valtioneuvoston yhtenäisiin, yhteentoimiviin ja yhteiskäyttöisiin tietojärjestelmiin, yhteiseen tieto- ja viestintätekniikan infrastruktuuriin sekä tietohallinnon johtamiseen. 19

21

22 2 KEHITYSHAASTEET 2 KEHITYSHAASTEET - MIKSI, MITÄ Kehityshaasteet Keskushallinnon uudistamisen tukeminen > yhteiskäyttöisten, valtioneuvoston ja ministeriöiden toimintaprosesseista juontuvien järjestelmien kehittämis- ja yhteentoimivuustarpeet. Tarve parantaa valtioneuvoston johtamisen tietopohjaa > ministeriöissä ja keskushallinnossa tarvitaan yhteisesti sovitut, poliittisen päätöksenteon tarpeita tukevat tietojohtamisen toimintatavat. Tietojohtamista tukevan toimintamallin kehittäminen edellyttää, että ministeriöiden väliset yhteiset tietoprosessit tunnistetaan ja toteutetaan niitä tukevat keskenään yhteensopivat tieto- ja viestintäjärjestelmät. Ohjelmajohtamisen tietotuki > tiedon on oltava joustavasti ja tehokkaasti käytettävissä ministeriöissä hallinnonalarajojen yli ja hallitusti myös ministeriöiden ulkopuolella. Ministeriöiden hallintopalvelujen yhtenäistäminen ja kehittäminen > ministeriöiden hallintojärjestelmien kuten sisäisen laskennan, raportoinnin ja henkilöstöhallinnon yhteensopivuuden kehittäminen, jotta voidaan tehostaa valtioneuvoston resurssien yhteiskäyttöä ja parantaa hankkeiden seurantaa. Henkilöstörakenteen muutos > kilpailu osaavasta ja kokeneesta työvoimasta tulee kiristymään strategiakauden lopussa ikärakennemuutoksen takia. Sähköisen asioinnin eteneminen > omaan toimintaan liittyvän ja sen toiminnan tuloksena syntyvän tiedon saattamista kansalaisten, yritysten, viranomaisten ja päätöksentekijöiden saataville sekä vuorovaikutusta sidosryhmien kanssa viestintänä, palautteenantona, mielipiteiden koostajana ja käsiteltävien asioiden ja toiminnan seurantana. 21

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Suomen arktinen strategia Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 7/2010 Suomen arktinen strategia Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 7/2010 Julkaisija VALTIONEUVOSTON KANSLIA Julkaisun laji Julkaisu

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Pasi Oksanen 1 Tavoite ja lähtökohdat Tavoitteena aikaansaada Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto. Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto. Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari 2.12.2011 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Yhteentoimivuus ja avoimuus Seminaarin aihe pakottaa määrittämään termit yhteentoimivuus

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.

Lisätiedot

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään?

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Informaatio- ja tietoteknologiaoikeuden professori Tomi Voutilainen 1 Sähköinen hallinto Sähköiset palvelut ja tietojärjestelmät Palveluiden käyttäjät

Lisätiedot

Liitteen 3 lähteet: Syksyinen näkymä uusittua puukujannetta pitkin merelle. VP.

Liitteen 3 lähteet: Syksyinen näkymä uusittua puukujannetta pitkin merelle. VP. Syksyinen näkymä uusittua puukujannetta pitkin merelle. VP. Liitteen 3 lähteet: Kaivopuiston Ison Puistotien puukujanteen uusiminen. Peruskorjaussuunnitelma 2007. Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisu

Lisätiedot

Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö. Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli

Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö. Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli Information and Communication Technology Teknologia Kommunikaatio Infrastruktuuri Informaatio Integraatio

Lisätiedot

Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan?

Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan? Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan? Tavoitteet Kieku-hankkeen tavoitteena: Kieku-ratkaisun tavoitteena: toteuttaa Kieku-ratkaisu (prosessit ja järjestelmä) parantaa valtion talous- ja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Terveydenhuollon atk-päivät 20.5.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut Esityksen sisältö Kehittämisvaatimukset sosiaali-

Lisätiedot

Kansliapäällikön puheenvuoro

Kansliapäällikön puheenvuoro Edessä oli pitkä urakka, mutta päätös oli tehty, ja sehän on aina hyvä juttu. Kansliapäällikön puheenvuoro Haastava tulevaisuus mistä yhteinen suunta? Valtiovarainministeriön ja Tampereen johtamiskorkeakoulun

Lisätiedot

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Kari Wirman 7.11.2013 Kari Wirman 21.11.2013 Kari Wirman, ICT-pooli Tieto Tieto on nyky-yhteiskunnan

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

Aalto-yliopiston kokonaisarkkitehtuuri

Aalto-yliopiston kokonaisarkkitehtuuri Aalto-yliopiston kokonaisarkkitehtuuri Tietohallinto 30.9.2008 Satu Kekäläinen AALTO-YLIOPISTO Aalto-yliopisto aloittaa 1.1.2010 TIETOHALLINTO Helsingin kauppakorkeakoulun, Taideteollisen korkeakoulun

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri Kohti tavoitetilaa Valtio Expo 2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Agenda Johdanto Kohti tavoitetilaa: 1. Valtion taloushallinnon ohjaus 2. Valtion talous- ja

Lisätiedot

Alueellisella tietohallintoyhteistyöllä ja arkkitehtuurilla kohti uusia rakenteita ja toimintamalleja Pohjois-Suomessa

Alueellisella tietohallintoyhteistyöllä ja arkkitehtuurilla kohti uusia rakenteita ja toimintamalleja Pohjois-Suomessa Alueellisella tietohallintoyhteistyöllä ja arkkitehtuurilla kohti uusia rakenteita ja toimintamalleja Pohjois-Suomessa Juhani Heikka & Markku Huotari, Oulun kaupunki 11.6.2014 TAVOITTEITA TIETOHALLINTOYHTEISTYÖLLE

Lisätiedot

11.10.2013 Tekijän nimi

11.10.2013 Tekijän nimi 11.10.2013 Tekijän nimi Arkkitehtuuri kehittämisen välineenä Kokonaisarkkitehtuuri hallitun muutoksen avaimena Etelä-Savon maakuntaliitto 10.10.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA I ETT NÖTSKAL

KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA I ETT NÖTSKAL TIINA VÄLIKANGAS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA 2015-2017 PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA 2015-2017 I ETT NÖTSKAL KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMAN

Lisätiedot

Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle

Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle Viikko-seminaari 27.9.2007 Lauri Byckling, Deloitte Mitä on arvo Arvon määritelmiä: Hyöty suhteessa hintaan Laatu suhteessa odotuksiin Saatu lisähyöty Tietohallinnon

Lisätiedot

Hankesuunnitelma. Novus-Hanke. Novus-Hanke. YYL:n tietojärjestelmien kokonaisuudistus HANKESUUNNITELMA. www.prh.fi LIITE 1

Hankesuunnitelma. Novus-Hanke. Novus-Hanke. YYL:n tietojärjestelmien kokonaisuudistus HANKESUUNNITELMA. www.prh.fi LIITE 1 Hankesuunnitelma YYL:n tietojärjestelmien kokonaisuudistus HANKESUUNNITELMA Hankesuunnitelma - Sisältö Tausta Hankkeen tavoitteet, hyödyt, riskit ja laadunvarmistus Arkkitehtuurit Kustannukset Organisaatio

Lisätiedot

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) 13.10.2010 Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen Keskeisenä tavoitteena Toteuttaa eduskunnan 7.12.2009 tekemä päätös, että hallituksen tulisi valmistella

Lisätiedot

Arkkitehtuurinäkökulma

Arkkitehtuurinäkökulma Sähköisen arkistoinnin haasteet Arkkitehtuurinäkökulma JHS-seminaari 14.11.2006, Satakuntatalo Aki Siponen Valtiovarainministeriö Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö Sähköisen arkistoinnin haasteet Arkkitehtuurinäkökulma

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Miksi asiakkuusstrategia? Asiakkuusstrategian lähtökohtina ovat hallitusohjelmassa esitetyt linjaukset sekä Hallintopolitiikan suuntaviivat

Lisätiedot

Arkkitehtuuri muutosagenttina

Arkkitehtuuri muutosagenttina Arkkitehtuuri muutosagenttina Smarter Processes, Development & Integration Hannu Salminen CTO OP-Pohjola 2013 IBM Corporation Taustaa Nykyinen IT-arkkitehtuuri ja liiketoimintatarpeet eivät kohtaa OP-Pohjolan

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Yritysarkkitehtuuri. Muutostarpeet

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Yritysarkkitehtuuri. Muutostarpeet Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Ympäristö Muutostarpeet ja niihin vastaaminen Yritysarkkitehtuuri Liiketoiminta-arkkitehtuuri Tavoitteet, Palvelut, Prosessit Informaatioarkkitehtuuri Tietotarpeet,

Lisätiedot

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVIA HANKKEITA Turvallisuusjohtaja Rauli Parmes Liikenne- ja viestintäministeriö Keskushallinnon uudistushanke Nykyisen hallituksen ohjelmassa on linjattu, että hallitus

Lisätiedot

Sähköisen asioinnin kehittäminen julkisessa hallinnossa SADe- ohjelma. Valtio Expo 2009 Helsinki Ylijohtaja Silja Hiironniemi

Sähköisen asioinnin kehittäminen julkisessa hallinnossa SADe- ohjelma. Valtio Expo 2009 Helsinki Ylijohtaja Silja Hiironniemi Sähköisen asioinnin kehittäminen julkisessa hallinnossa SADe- ohjelma Valtio Expo 2009 Helsinki 7.5.2009 Ylijohtaja Silja Hiironniemi Taustaa Hallitusohjelman mukaisesti julkisen hallinnon toimintaa, palvelurakenteita,

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta

Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta eluvat, alueellinen työseminaari III 12.6.2015 Oulu, Scandic Oulu Ylitarkastaja Tarja Koskimäki Toiminta-ajatus Opetusministeriön hallinnonalan

Lisätiedot

Valtion IT-palvelukeskuksen perustaminen: 69 päivää. Yliopistojen IT 2008- päivät 23.10.2008 / Lasse Skog

Valtion IT-palvelukeskuksen perustaminen: 69 päivää. Yliopistojen IT 2008- päivät 23.10.2008 / Lasse Skog Valtion IT-palvelukeskuksen perustaminen: 69 päivää Yliopistojen IT 2008- päivät 23.10.2008 / Lasse Skog Valtion IT- toiminnan volyymejä Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö 11/11/08 11/11/08 2 Tietohallintotyön

Lisätiedot

< Projekti > ICT ympäristön yleiskuvaus 11.10.2013

< Projekti > ICT ympäristön yleiskuvaus 11.10.2013 < Projekti > ICT ympäristön yleiskuvaus 11.10.2013 ICT ympäristön yleiskuvaus Esityspohjien sisältö 1. ICT ympäristön yleiskuvauspohja: toimijat, henkilöstömäärät, budjetit 2. Tietohallinnon / ICT:n hallintomalli

Lisätiedot

Tietohallinnon nykytilan analyysi. Analyysimenetelmä (sovitettu Tietohallintomallista) 9.10.2013

Tietohallinnon nykytilan analyysi. Analyysimenetelmä (sovitettu Tietohallintomallista) 9.10.2013 Tietohallinnon nykytilan analyysi Analyysimenetelmä (sovitettu Tietomallista) 9.10.2013 Haastattelurunko Kerättävät perustiedot Budjetti (edellisvuoden) Henkilöstökustannukset IT-ostot Muut Liite - Kypsyysanalyysin

Lisätiedot

Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa. Timo Lankinen 20.8.2012

Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa. Timo Lankinen 20.8.2012 Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa Valtioneuvostossa tehtävä politiikka-, lainsäädäntöja resurssiohjaus yhtenäiseksi Hallituksen strategisen näkemyksen nykyistä parempi toimeenpano

Lisätiedot

Sähköinen asianhallinta Onko tietojen hallinta mukana

Sähköinen asianhallinta Onko tietojen hallinta mukana Sähköinen asianhallinta Onko tietojen hallinta mukana Asiakirjahallinnasta tietojen hallintaan, seminaari 4.10.2012/ Katariina Ryhänen, Kuntien Tiera Oy Sisältö: 1. Kuntien Tiera Oy:n yleisesittely 2.

Lisätiedot

Tietohallinnon uudistuksia ja haasteita sähköisen hallinnon näkökulma viranomaisten asiakirjojen pysyvään säilyttämiseen

Tietohallinnon uudistuksia ja haasteita sähköisen hallinnon näkökulma viranomaisten asiakirjojen pysyvään säilyttämiseen Tietohallinnon uudistuksia ja haasteita sähköisen hallinnon näkökulma viranomaisten asiakirjojen pysyvään säilyttämiseen Anne Kauhanen-Simanainen 11.6.2014 Mitä sähköisellä hallinnolla tavoitellaan? tehokkaampia

Lisätiedot

Tietohallintolaki ja yhteinen arkkitehtuuri. Paikkatiedon viitearkkitehtuurityön työpaja Tommi Oikarinen, VM, JulkICT

Tietohallintolaki ja yhteinen arkkitehtuuri. Paikkatiedon viitearkkitehtuurityön työpaja Tommi Oikarinen, VM, JulkICT Tietohallintolaki ja yhteinen arkkitehtuuri Paikkatiedon viitearkkitehtuurityön työpaja 25.11.2011 Tommi Oikarinen, VM, JulkICT Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Tavoite: tehostaa julkisen

Lisätiedot

MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto

MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto 3.5.2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Lain tavoitteena on luoda toimivalta ja ohjausmalli,

Lisätiedot

Julkisen hallinnon sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittaminen. Tilannekatsaus 10.3.2009 Ylijohtaja Silja Hiironniemi

Julkisen hallinnon sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittaminen. Tilannekatsaus 10.3.2009 Ylijohtaja Silja Hiironniemi Julkisen hallinnon sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittaminen Tilannekatsaus 10.3.2009 Ylijohtaja Silja Hiironniemi Taustaa Hallitusohjelman mukaisesti julkisen hallinnon toimintaa, palvelurakenteita,

Lisätiedot

Paikkatiedon kehittämisohjelma

Paikkatiedon kehittämisohjelma Paikkatiedon kehittämisohjelma 2011-2014 Toimeenpanon toteutumisen tilannekatsaus, siht. Outi Hermans Tiivistelmä Strategiset päämäärät Missio: Kaupungin tehtävänä on palvella kuntalaisiaan ja alueellaan

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi MUUTOS = MAHDOLLISUUS JA HAASTE On etuoikeus olla toteuttamassa muutosta ja ottaa haaste vastaan.

Lisätiedot

Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat. Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020

Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat. Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020 Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020 Miksi tämä työ tehtiin? Henkilöstöhallinto on osa henkilöstöjohtamisen kokonaisuutta. Valtion henkilöstöjohtamisessa

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely

Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely Valtiovarainministeriö TUVE-hanke 03/2012 TUVE - esityksen sisältö 1. Mitä hallinnon turvallisuusverkolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi

Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi Muistio 1 (5) VM040:00/2013 885/00.01.00.01/2013 19.2.2015 ICT-toiminto Anne Kauhanen-Simanainen Margit Suurhasko Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi Avoimen

Lisätiedot

TeliaSonera. Marko Koukka. IT viikon seminaari 11.10. 2007 Identiteetin hallinta palveluna, Sonera Secure IDM

TeliaSonera. Marko Koukka. IT viikon seminaari 11.10. 2007 Identiteetin hallinta palveluna, Sonera Secure IDM TeliaSonera Marko Koukka IT viikon seminaari 11.10. 2007 Identiteetin hallinta palveluna, Sonera Secure IDM Sisällysluettelo Identiteetinhallinta operaattorin näkökulmasta Identiteetinhallinnan haasteet

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Tuottavuustyön historiaa valtio kunta -yhteistyössä Peruspalveluohjelmassa

Lisätiedot

PSSHP Tietohallintostrategia

PSSHP Tietohallintostrategia PSSHP Tietohallintostrategia 2013-2018 v. 1.1 27.6.2014 1 Tietohallinnon visio 2018 Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin (KYS ERVA) alueella on käytössä edistykselliset potilaiden ja henkilöstön tarpeista

Lisätiedot

Tullin tietopalvelu - yhteinen vastuu oikean tiedon antamisesta

Tullin tietopalvelu - yhteinen vastuu oikean tiedon antamisesta Tullin tietopalvelu - yhteinen vastuu oikean tiedon antamisesta Johtaminen tänään. Viestintä ja tietopalvelu tullikuvan muovaajina. Miten minä tiiminvetäjänä ja esimiehenä edistän tietovälineiden aktiivista

Lisätiedot

Helsingin väestö. Helsingin seutu 1 233 000 % Suomen väkiluvusta 23,6

Helsingin väestö. Helsingin seutu 1 233 000 % Suomen väkiluvusta 23,6 Helsingin väestö Helsingin seutu 1 233 000 % Suomen väkiluvusta 23,6 600 000 500 000 490 000 560 000 400 000 370 000 300 000 200 000 100 000 0 79 000 1900 1950 1990 2005 1 Käyttötalousosan menot toimialoittain

Lisätiedot

Valtion ympärivuorokautisen tietoturvatoiminnan kehittämishanke (SecICT) Kimmo Janhunen SecICT-hankepäällikkö

Valtion ympärivuorokautisen tietoturvatoiminnan kehittämishanke (SecICT) Kimmo Janhunen SecICT-hankepäällikkö Valtion ympärivuorokautisen tietoturvatoiminnan kehittämishanke (SecICT) 20.5.2014 Kimmo Janhunen SecICT-hankepäällikkö Hankkeen tausta Esityksen sisältö Valtion ympärivuorokautinen tietoturvatoiminto

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

Avoimuus ja yhteentoimivuus

Avoimuus ja yhteentoimivuus Avoimuus ja yhteentoimivuus Yhteentoimivuutta avoimesti 16.2.2012 Lappeenranta Tommi Karttaavi Yhteentoimivuus Mitä se on? Mitä yhteentoimivuus tarkoittaa? TTL:n ATK-sanakirja» Järjestelmien kyky viestiä

Lisätiedot

Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön

Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön 1 BIM mallien tutkimuksen suunnat JAO, Jyväskylä, 22.05.2013 Prof. Jarmo Laitinen, TTY rakentamisen tietotekniikka Jarmo Laitinen 23.5.2013 Jarmo Laitinen 23.5.2013

Lisätiedot

TORI-palvelut. Palvelukarttaluonnos

TORI-palvelut. Palvelukarttaluonnos TORI-palvelut Palvelukarttaluonnos Palvelukartan taustoja Palvelukartta on kuvaus palvelukokonaisuuksista, jotka eivät sellaisenaan ole asiakkaille tuotteistettavia palveluja Asiakkaille hinnoiteltavat

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri Organisaation ja sen ICT tuen yhteistoiminnallista kehittämistä

Kokonaisarkkitehtuuri Organisaation ja sen ICT tuen yhteistoiminnallista kehittämistä Kokonaisarkkitehtuuri Organisaation ja sen ICT tuen yhteistoiminnallista kehittämistä Terveydenhuollon ATK-päivät Jyväskylä 26.05.2009 Mirja Pulkkinen Jyväskylän Yliopisto 1 Miksi kokonaisarkkitehtuuri?

Lisätiedot

FUAS ja sen toiminnallisen ohjauksen malli

FUAS ja sen toiminnallisen ohjauksen malli FUAS ja sen toiminnallisen ohjauksen malli 01.02.2012 Suomen suurin ammattikorkeakoulukokonaisuus FUAS toimii Helsingin laajalla metropolialueella Opiskelijoita 21.000 HAMK LAMK Henkilöstöä 1.700 Liikevaihto

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

TIETOTURVAA TOTEUTTAMASSA

TIETOTURVAA TOTEUTTAMASSA TIETOTURVAA TOTEUTTAMASSA Ari Andreasson Juha Koivisto TIETOTURVAA TOTEUTTAMASSA TIETOSANOMA Tekijät ja Tietosanoma Oy ISBN 978-951-885-334-6 KL 61.7 Tietosanoma Oy Bulevardi 19 C 00120 Helsinki 09 694

Lisätiedot

Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa

Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa (käyttöönotto osana hyvinvointiohjelmaa) TE-johdon ajakohtaisfoorumi 20.8.2014 Matti Hermunen Sisältö Mitä tapahtuu toimistoissa syksyllä 2014 => Miksi

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

Miten suunnittelu- ja kehitystyötä toteutetaan arkkitehtuurilähtöisesti

Miten suunnittelu- ja kehitystyötä toteutetaan arkkitehtuurilähtöisesti Ohjelmapolku: Otsikko: Strategiasta johtamalla toteutukseen KA-työ mahdollistajana strategioiden toteutukseen Miten suunnittelu- ja kehitystyötä toteutetaan arkkitehtuurilähtöisesti Miten korkeakoulun

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallintopäivä 18.11.2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Sisällys Johdanto Visio ja tavoitteet 1. Toiminta-arkkitehtuuri - Palvelut -

Lisätiedot

LIIKELAITOS PORVOON TILAPALVELUT AFFÄRSVERKET BORGÅ LOKALSERVICE KESKUSKEITTIÖN HANKESUUNNITELMA CENTRALKÖKETS PROJEKTPLAN

LIIKELAITOS PORVOON TILAPALVELUT AFFÄRSVERKET BORGÅ LOKALSERVICE KESKUSKEITTIÖN HANKESUUNNITELMA CENTRALKÖKETS PROJEKTPLAN LIIKELAITOS PORVOON TILAPALVELUT AFFÄRSVERKET BORGÅ LOKALSERVICE KESKUSKEITTIÖN HANKESUUNNITELMA CENTRALKÖKETS PROJEKTPLAN HANKKEEN LIIKETOIMINNALLISET PERUSTELUT PROJEKTETS AFFÄRSMÄSSIGA MOTIVERINGAR

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

Suomi.fi-palveluväylä

Suomi.fi-palveluväylä Suomi.fi-palveluväylä 18.11.2016 Versio: 3.0, JPVO122 Esityksen sisältö 1. Suomi.fi-palvelukokonaisuus 2. Palvelulupauksemme 3. Mitä palvelu tarjoaa? 4. Palveluväylän kokonaisuus 5. Vyöhykkeet ja väyläratkaisut

Lisätiedot

COBITilla tietohallinnon prosessien ja projektien tehokkuus kuntoon

COBITilla tietohallinnon prosessien ja projektien tehokkuus kuntoon 1 COBilla tietohallinnon prosessien ja projektien tehokkuus kuntoon Valtiontalouden tarkastusviraston ja tietosuojavaltuutetun toimiston -foorumi (Helsinki, 28.1.2010) Juhani Heikka vs. tietohallintojohtaja

Lisätiedot

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun Kehittämisneuvos Harri Martikainen Sisäisen turvallisuuden strategian laadinta Hankkeen toimikausi jakautuu kahteen osaan: 20.1.2015-31.3.2015,

Lisätiedot

Integrated Management System. www.ims.fi, Ossi Ritola

Integrated Management System. www.ims.fi, Ossi Ritola Integrated Management System www.ims.fi, Ossi Ritola Mitä prosessien tunnistaminen on? Löydämme ja ryhmittelemme organisaation toistettavat työnkulut optimaalisimmalla tavalla organisaation tulevaisuuden

Lisätiedot

JHS-jaoston toiminta ja tavoitteet. JUHTA:n syysseminaari Kuntatalolla

JHS-jaoston toiminta ja tavoitteet. JUHTA:n syysseminaari Kuntatalolla JHS-jaoston toiminta ja tavoitteet JUHTA:n syysseminaari Kuntatalolla 19.9.2013 Toiminnan tavoitteiden ja painopisteiden määrittely Keinot JHS Tavoite Mitä ja minkälaisia suosituksia tavoitteiden toteutumisen

Lisätiedot

Digitalisaatiostrategia valmistelutilanne 2/2016

Digitalisaatiostrategia valmistelutilanne 2/2016 Digitalisaatiostrategia valmistelutilanne 2/2016 Juhani Korhonen, VM/JulkICT JUHTA 17.2.2015 JulkICT-osasto Strategian valmistelun taustaa Nykytila: useita strategioita ja linjauksia viesti ja tavoitetila

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi.

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi. TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Sähköisen liiketoiminnan mahdollisuudet: Sisäiset ja ulkoiset prosessit Toiminnan tehostaminen, reaaliaikaisuus Toiminnan raportointi ja seuranta,

Lisätiedot

PAIKKATIETOJEN KÄYTTÖ HSY:N VESIHUOLLON OPERATIIVISESSA JA STRATEGISESSA TOIMINNASSA

PAIKKATIETOJEN KÄYTTÖ HSY:N VESIHUOLLON OPERATIIVISESSA JA STRATEGISESSA TOIMINNASSA PAIKKATIETOJEN KÄYTTÖ HSY:N VESIHUOLLON OPERATIIVISESSA JA STRATEGISESSA TOIMINNASSA Vesihuolto 2015 Turku 21.5.2015 Pentti Janhunen Paikkatieto Paikkatieto on tietoa, johon liittyy maantieteellinen sijainti

Lisätiedot

Tuloksellisuutta tekemässä Tietopolitiikka, ICT ja TORI

Tuloksellisuutta tekemässä Tietopolitiikka, ICT ja TORI Tuloksellisuutta tekemässä Tietopolitiikka, ICT ja TORI JulkICT-toiminto, strateginen ohjaus Neuvotteleva virkamies, yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas VATU 29.5.2013 Tuloksellisuutta tekemässä Tehokkaat

Lisätiedot

Valtion IT-palvelukeskuksen (VIP) palvelut. JulkIT 27.5.2009 Anna-Maija Karjalainen

Valtion IT-palvelukeskuksen (VIP) palvelut. JulkIT 27.5.2009 Anna-Maija Karjalainen Valtion IT-palvelukeskuksen (VIP) palvelut JulkIT 27.5.2009 Anna-Maija Karjalainen Sisältö > VIP:n toimintamalli > Tilanne tänään > Odotukset toimittajille Valtion IT-palvelukeskuksen toimintamalli VIP

Lisätiedot

Valtiokonttorin hankkeiden esittely - erityisesti KIEKU-ohjelma. ValtIT:n tilaisuus 22.5.2007

Valtiokonttorin hankkeiden esittely - erityisesti KIEKU-ohjelma. ValtIT:n tilaisuus 22.5.2007 Valtiokonttorin hankkeiden esittely - erityisesti KIEKU-ohjelma ValtIT:n tilaisuus 22.5.2007 Valtiokonttori ja Hallinnon ohjaus toimiala valtiotasoisten hankkeiden toteuttajana Valtiokonttori on palveluvirasto,

Lisätiedot

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit

Lisätiedot

ICT Palvelut Juhani Suhonen

ICT Palvelut Juhani Suhonen ICT Palvelut Juhani Suhonen Megatrendejä ICT-maailmassa Mobiili Social Pilvipalvelut Kuluttajistuminen Big data 2 2 Taustoitus : Yritysmaailman ICT kysely Kuinka merkittävinä pidätte seuraavia kehityssuuntia

Lisätiedot

Keskeisiä haasteita ELO-toiminnassa. TNO-asiantuntijoiden foorumi 22.4.2015

Keskeisiä haasteita ELO-toiminnassa. TNO-asiantuntijoiden foorumi 22.4.2015 Keskeisiä haasteita ELO-toiminnassa TNO-asiantuntijoiden foorumi 22.4.2015 Elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän tehtävät 2015-2020 1. Edistää kansallista, alueellista ja paikallista tieto-, neuvonta-

Lisätiedot

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus.

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Väestörekisterikeskuksen uusi strategia linjaa virastomme toimintaa uuden

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Mäntsälä Hyväksyntä Julkisuusluokka JULKINEN Sijainti Versio 0.9 2/8 Sisällys 1 Johdanto... 4 2 Mitä tietoturvallisuus on?... 4 2.1 Tietoturvallisuuden hallinta... 5 2.2 Riskienhallinta sekä jatkuvuuden

Lisätiedot

SADe OHJELMA JA YHTEENTOIMIVUUS. O-P Rissanen Hallinnon kehittämisosasto

SADe OHJELMA JA YHTEENTOIMIVUUS. O-P Rissanen Hallinnon kehittämisosasto SADe OHJELMA JA YHTEENTOIMIVUUS O-P Rissanen Hallinnon kehittämisosasto Asiakaspalvelun palvelukanavat vuoteen 2015 Asiakkaat henkilöasiakkaat yritykset yhteisöt Palvelukanavat Asiointipalvelut Viranomaisten

Lisätiedot

JHS129 Julkisten verkkopalvelujen suunnittelu ja kehittäminen. JHS-jaosto

JHS129 Julkisten verkkopalvelujen suunnittelu ja kehittäminen. JHS-jaosto JHS129 Julkisten verkkopalvelujen suunnittelu ja kehittäminen JHS-jaosto 23.05.2014 Sisältö Käsitteet ja tavoitteet Työskentelyprosessi Suositusluonnoksen esittely 2 Käsitteet ja tavoitteet 3 Verkkopalvelu

Lisätiedot

IT-ERP Tietohallinnon toiminnanohjausratkaisuna. ja ITIL palveluiden kehittämisessä

IT-ERP Tietohallinnon toiminnanohjausratkaisuna. ja ITIL palveluiden kehittämisessä IT-ERP Tietohallinnon toiminnanohjausratkaisuna ja ITIL palveluiden kehittämisessä Case PRH Timo Junnonen Esityksen sisältö: 1. Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) 2. PRH tietohallinto (PIT projekti)

Lisätiedot

Avaimet käytännön työlle

Avaimet käytännön työlle Asianhallinnan viitearkkitehtuuri Avaimet käytännön työlle 9.3.2016 Eira Isoniemi asianhallintapäällikkö Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Asianhallinta Asianhallinta tarkoittaa organisaation toimintaprosesseihin

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuurilla tavoitteisiin. Valtio Expo Fennia I, 14:15 14:45 Neuvotteleva virkamies Jari Kallela

Kokonaisarkkitehtuurilla tavoitteisiin. Valtio Expo Fennia I, 14:15 14:45 Neuvotteleva virkamies Jari Kallela Kokonaisarkkitehtuurilla tavoitteisiin Valtio Expo 20.5.2014 Fennia I, 14:15 14:45 Neuvotteleva virkamies Jari Kallela Sisältö Mitä on kokonaisarkkitehtuuri? Mitä sillä tekee? Missä nyt mennään? Mitä seuraavaksi?

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 264/2013 vp Eduskunnan suullinen kyselytunti radiossa Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan suullisella kyselytunnilla ministerit vastaavat kansanedustajien kysymyksiin. Kyselytunti mahdollistaa

Lisätiedot

esipoo Projektiesitys 29.3.2007 Kunnanjohtaja Markku Luoma Hallintojohtaja Anne Iijalainen It-päällikkö Sam Allén Konsultti Harry Martin

esipoo Projektiesitys 29.3.2007 Kunnanjohtaja Markku Luoma Hallintojohtaja Anne Iijalainen It-päällikkö Sam Allén Konsultti Harry Martin esipoo Projektiesitys 29.3.2007 Kunnanjohtaja Markku Luoma Hallintojohtaja Anne Iijalainen It-päällikkö Sam Allén Konsultti Harry Martin Sipoo Suomen halutuin kunta Sipoo 2025 strategia 1 Sipoo 2025 yhteinen

Lisätiedot

Kunnan rakennetun ympäristön sähköiset palvelut (KRYSP)

Kunnan rakennetun ympäristön sähköiset palvelut (KRYSP) Kunnan rakennetun ympäristön sähköiset palvelut (KRYSP) Hankkeen tavoitteet ja sisältö Kunnan rakennetun ympäristön sähköiset palvelut projektin (KRYSP) tavoitteena on tuottaa sähköinen asiointipalvelukokonaisuus,

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Terveydenhuollon ATK-päivät. Avauspuheenvuoro. Tampere Timo Valli

Terveydenhuollon ATK-päivät. Avauspuheenvuoro. Tampere Timo Valli Terveydenhuollon ATK-päivät Avauspuheenvuoro Tampere 25.5.2010 Timo Valli Terveyspalvelujen toimialalla on väliä Kuulumisia ja asiakokonaisuuksia Kirjaamisesta tietovarastoon Tietotekniikkakeskuksen kilpailuttaminen

Lisätiedot

suomi.fi Suomi.fi -palvelunäkymät

suomi.fi Suomi.fi -palvelunäkymät Suomi.fi -palvelunäkymät Julkishallinto 07.09..2015 Esityksen sisältö 1. Suomi.fi palvelukokonaisuus 2. Palvelulupauksemme 3. Mitä palvelu tarjoaa? 4. Miten? 5. Miksi? Hyötynäkökulma 6. Mitä tämä edellyttää?

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA)

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) Muistio 3.5.2016 1 (5) Liite 1 Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) 1 Tausta ja tavoite Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmaan on kirjattu

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA Tilanne 2.10.2012 neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri on rakenne, jonka

Lisätiedot