Kansainvälisen lentoliikenteen näkymät

Transkriptio

1 Kansainvälisen lentoliikenteen näkymät AME täydennyskoulutuspäivä Rantasipi Airport Congress Center, Vantaa Matti Tupamäki Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

2 Siviili-ilmailun sääntökehys Chicagon yleissopimus 1944 Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimus ICAO:n peruskirja Antaa järjestölle keskeisin roolin ilmailun sääntelyssä Valtioilla vastuu alueensa lentoturvallisuudesta Lentoliikennesopimukset Valtioiden välillä sovittava lentoliikenteen sallimisesta Suuntaus kohti yhä sallivampia järjestelyjä Rahtilennot käytännössä jo vapautettu Liikenteen turvallisuusvirasto 2

3 Keskeiset toimijat Valtiot / ilmailuviranomainen / ilmailujohtaja Säännöstö syntynyt valtioiden yhteistyön tuloksena Turvallisuus (safety, security), sujuvuus ja politiikka kytköksissä toisiinsa Globaali liikennemuoto -> kansalliset ja kansainväliset viranomaisasiat hoidettava keskitetysti Ilmailujohtajilla keskeinen rooli Euroopassa Focal point järjestelmä Liikenteen turvallisuusvirasto 3

4 Globaalitason foorumi ICAO (192 valtiota) Assembly (3 vuoden välein) Council (36 valtiota, pysyvästi koolla, 3 istuntokautta/v) ANC (19 teknistä asiantuntijaa, pysyvästi koolla, 3 istuntokautta/v) - Conferences (AVSEC, ANConf, ATConf, n. kerran 10 vuodessa) - Divisional Meetings (noin kerran 10 vuodessa) - Symposiums (tarvittaessa) - Committees (CAEP, Legal Committee) - Panels (n. 15 kpl, aihekohtaisia, kokoontuvat tarvittaessa) alatyöryhmiä (suuri määrä, mitä erilaisimpia) Liikenteen turvallisuusvirasto 4

5 Chicagon yleissopimuksen liitteet Annex 1, Ilmailulupakirjat Annex 2, Lentosäännöt Annex 3, Lentosääpalvelu Annex 4, Ilmailukartat Annex 5, Yhteydenpidossa ilma-alusten kanssa käytettävät mittayksiköt Annex 6, Lentotoiminta Annex 7, Ilma-aluksen kansallisuus ja rekisteritunnus Annex 8, Ilma-aluksen lentokelpoisuus Annex 9, Lentoliikenteen sujuvuuden edistäminen Annex 10, Ilmailuviestipalvelu Annex 11, Ilmaliikennepalvelut Annex 12, Etsintä- ja pelastuspalvelut Annex 13, Lento-onnettomuus- ja vaaratilannetutkinta Annex 14, Lentopaikat Annex 15, Ilmailutiedotuspalvelu Annex 16, Ympäristönsuojelu Annex 17, Siviili-ilmailun turvaaminen (security) Annex 18, Vaarallisten aineiden kuljetus Annex 19, Safety Management System Liikenteen turvallisuusvirasto 5

6 ICAO Regional Office EUR/NAT (Paris) (55 valtiota) CAPSCA Collaborative Arrangement for the Prevention and Management of Public Health Events in Civil Aviation AFSG Aeronautical Fixed Services ATMGE ATM Group (East) AWOG All Weather Operations FMG Frequency Management EANPG European Air Navigation Planning Group EUR-RASG European Regional Aviation Safety Group GASP Global Aviation Safety Plan GASR Global Aviation Safety Roadmap METG Meteorology RDGE Route Development (East) Liikenteen turvallisuusvirasto 6

7 Euroopan foorumit ECAC (44 jäsenvaltiota) DGCA (4 kertaa vuodessa) ICAO asioiden koordinointi Työryhmiä, mm. FAL, [APHI] Eurocontrol (40 jäsenvaltiota) PC Provisional Council / Permanent Commission (2 kertaa vuodessa) Agency (n henkilöä) EU - Eurocontrol High Level Agreement EACCC European Aviation Crisis Coordination Cell (2010- ) Lukuisia muita työryhmiä NOLU (7 jäsenvaltiota) Pohjoismainen yhteistyö, Nordicao asioiden koordinointi Työryhmiä mm. N-ALM, N-ALS, Liikenteen turvallisuusvirasto 7

8 Euroopan unioni EU (28 jäsenvaltiota) [+ Norja, Islanti, Liechtenstein ja Sveitsi] Komissio (viranomaistaso); Neuvosto (ministeriötaso); Parlamentti (poliittinen taso) DGCA meetings / Aviation Summits (vähintään kerran vuodessa) Useita pysyviä työryhmiä mm. EASA Committee; SES Committee; AVSEC Committee; Aviation External Relations Committees (Special Committee & Consultative Forum / Market Access /Joint Committees) EASA (28 jäsenvaltiota [+ 4]) MB Management Board (4 kertaa vuodessa) Määräysvalmistelu: NPA > CRD > Opinion Jäsenmaiden ilmailuviranomaistoiminnan valvonta Kolmansien maiden lentoyhtiöiden valvonta (2014- ) Liikenteen turvallisuusvirasto 8

9 Sääntely keskittyy Euroopassa Sääntely kansallisesta yhä enemmän keskitetyksi Alkoi 1990-luvun alussa, vauhti kiihtynyt 2000-luvulla Ilmatilaa koskeva sääntely (Single European Sky 2004, FABit 2012) Lentoturvallisuus (EASA 2003) Siviili-ilmailun turvaaminen (Security 2002-) Viranomaisvalvonta kehittymässä Euroopan laajuiseksi Toiminnot ja järjestelmät toisistaan rippuvampia ja monimutkaisempia Toimijat kansainvälistyvät, Rekisterivaltion rooli muuttumassa Uusia asioita keskitetyn järjestelmän piiriin Poikkeustilanteiden hallinta (EACCC 2010), matkustajan oikeudet, verot, päästökauppa, miehittämättömät ilma-alukset (2015- ) Kansainvälisistä järjestöistä (ECAC, Eurocontrol) tukifunktioita Liikenteen turvallisuusvirasto 9

10 Euroopan liberalisoituminen EU / ETA sisällä kehitystahti nopea 1992 Suomessa kotimaan reittioikeuksen vapauttaminen 1994 ETA-valtioiden välisten lentojen vapauttaminen 1997 ETA-valtioissa cabotage-liikenteen vapauttaminen 2000-luvulla lisää maita liittynyt lentoliikennealueeseen Vapaamarkkina-alueella lentoyhtiöillä lupa toimia vapaasti Liikenteen turvallisuusvirasto 10

11 Lentoliikenteen strategia Euroopalle: kilpailun avulla lisää kustannustehokkuutta Lentoyhtiöt Koventuneessa kilpailussa markkinat jatkuvassa uudelleenjakotilanteessa Raha muuttunut entistä keskeisemmäksi driveriksi Houkuttelee kokeilemaan innovatiivisia bisnesmalleja Optimointien lieveilmiöt lisääntyvät Henkilöstö: työaikakeplottelu, oudot työsuhdejärjestelyt vs. lentokuntoisuus Yhtiöt: kustannusten karsinta pääsemässä turvallisuuden hallinnan edelle Asiakkaat: jatkuvuuden katoaminen kuljetuspalveluilta (ostoissa ja tarjonnassa) Lentoasemat Ajautuneet ennennäkemättömään kilpailuun lentoyhtiöistä, reiteistä, matkustajista Monopolitoimintoja valvotaan yhä enemmän viranomaisten toimesta Kustannusten alentaminen elinehto: kaikki mahdollinen kilpailutetaan viimeiseen asti Lennonvarmistuspalvelut Kilpailu vasta alkamassa EU suorituskykyvaatimukset edellyttävät kansainvälistä yhteistoimintaa Liikenteen turvallisuusvirasto 11

12 Vapautumisen uhkakuvat Euroopassa Kitkat eräiden Euroopan ulkopuolisten maiden kanssa EU-lauseke ja vanhojen bilateraalisopimusten 12 kk ongelma Horisontaalisopimukset vs. vertikaalisopimukset Maat jotka eivät taivu kauppasodan uhka Maasta toiseen liikkumisen nopeutuessa tiettyjen asioiden valvonta vaikeutuu (terrorismi, kulkutaudit ym.) Ruuhkautuminen lisääntynyt (noin 10 lentoasemaa saavuttanut saturoitumispisteensä, ajoittain täynnä n. 60, kasvuennuste 20 vuodessa liikenne +100 %) Lentomelusta aiheutuvat ympäristö-ongelmat pahenevat Hiilidioksidi- ym. päästöt pahenevat (15 vuodessa +100 %) Liikenteen turvallisuusvirasto 12

13 Lentoliikenteen strategia Suomelle: globaalin saavutettavuuden varmistaminen Suomi on yhteysmielessä kuin saari tiet kaikkialle saatava auki Suomi on luonteva portti Euroopan ja Aasian välillä mutta itään ei silti pääse helposti Venäjälle tai sen yli lentäminen vaatii jatkuvaa neuvottelua EU ja Venäjä usein törmäyskurssilla -> ongelmat kaatuvat rajavaltioille Viimeaikaisia kitkatekijöitä mm. päästökauppa, matkustajan oikeudet, matkustajatiedot (API/PNR), ylilentoasiat Liikenteen turvallisuusvirasto 13

14 Suomen lentoreittiverkosto Aasia Liikenteen turvallisuusvirasto 14

15 Pahin uhka strategialle: haavoittuvuus Liikaa asioita muutaman kortin varassa Finnair Aasian strategian tuomalla matkustajavolyymillä ylläpidetään Suomen lentoasemaverkosto Väestömäärään nähden hyvät kansainväliset yhteydet Riippuvuus vaihtomatkustajista Lisäävät alueen tunnettavuutta kansainvälisenä keskuksena Parantavat alueen asukkaiden ja liikeyritysten yhteyksiä maailmalle Tuovat kysyntää alueelta lähteville lyhyen matkan reiteille Liikenteen turvallisuusvirasto 15

16 LVM valmistelee uutta lentoliikennestrategiaa Jatkotoimenpiteenä ns. liikennepoliittiselle selonteolle Väliraportissa ehdotettu visio strategialle Lentoliikenne tukee Suomen talouden kasvu- ja kehitysmahdollisuuksia sekä maamme kilpailukykyä. Siksi lento-liikennettä kehitetään viranomaisten ja elinkeinoelämän yhteistyössä pitkäjännitteisellä suunnittelulla ja toimintaedellytyksiä parantamalla kestävällä tavalla ja kasvuhakuisesti Liikenteen turvallisuusvirasto 16

17 Keinot: julkishallinnon näkökulma Yhteiskunnan ohjausta tarvitaan Pitkien etäisyyksien maassa lento miellettävä joukkoliikennemuodoksi Intermodaliteetin kehittymistä pitää vauhdittaa Infrastruktuurin rahoitusmahdollisuudet tunnistettava ja hyödynnettävä Varottava herättämästä kuluttajissa ylisuuria odotuksia Finavia Oyj Lentoasemat verkkona, jossa kannattava(t) ylläpitää väh. kannattavia Etelässä nähdään tulonsiirtojen olevan vaaraksi liikenteen kannattavuudelle Keskellä Suomea etsitään ratkaisuja lentoasemien optimoimiseksi Pohjoisessa katsotaan vastuun infrastruktuurista kuuluvan yhteiskunnalle Lennonvarmistusjärjestelmä lievästi tappiollista Haasteita täyttää EU:n suorituskykyvaatimukset, jo nyt mutta etenkin tulevat Kokonaisuus pidetään plussalla oheistuotteiden avulla Liikenteen turvallisuusvirasto 17

18 Keinot: lentoliikennealan näkökulma Lentoyhtiöiden reaalimaailma täytyy ymmärtää Kulut ja liikevaihto suuria vs. kate ja voitonmahdollisuus pieniä Yhtiöiden reagoitava entistä nopeammin kulujen ja kysynnän vaihteluihin Ilman kysyntää lentoja ei tule parhaallekaan paikalle Lentojen (vuorot & reitit) jatkaminen riippuu käyttöasteista Lentoliikenne toimii globaalissa logistisessa verkossa Välineet siirrettävissä reitiltä ja markkina-alueelta toiselle Level playing field välttämätön ( mahdottomuus ) Paikallistason ja valtakunnantason asiat osattava erottaa Liikenteen aiheutuvat haitat paikallisia Liikenteen hyötyvaikutukset ulottuvat laajalle Liikenteen turvallisuusvirasto 18

19 Yhteinen käsitys: edistää kansantaloutta Lentoliikenteellä merkittävä vaikutus elinkeinoelämälle N. 3,2% Suomen Bkt:stä N. 6,5 miljardia liikevaihtoa N suoraa työpaikkaa % rahtikuljetuksien arvosta kulkee lentoteitse, painon mukaan mitaten määrä on vain muutama prosentti Tukemalla elinkeinoelämän nopeita yhteyksiä Kansainvälisten yritysten kilpailukyky ja toimintamahdollisuudet paranevat Nopeutta vaativa tuonti- ja vientitoiminta kehittyy Matkailu Suomeen lisääntyy Liikenteen turvallisuusvirasto 19

20 Lentoasemien työllisyysvaikutus Liikenteen turvallisuusvirasto 20

21 Matkailun kasvuennuste (TEM) Liikenteen turvallisuusvirasto 21

22 Maailman lentoliikenteen kasvuennuste Liikenteen turvallisuusvirasto 22

23 Maailman rahtilentoliikenteen kasvuennuste Muu rahtikuljetus Matkustajakoneiden rahtikuljetus (ns. belly-freight) Liikenteen turvallisuusvirasto 23

24 Suomen kasvuennuste Tilastot kaupallisen liikenteen lentoasemaa 19 miljoonaa matkustajaa vuodessa lentoasemien kautta 15 miljoonaa matkustajaa vuodessa Helsinki-Vantaan kautta 2 miljoonaa matkustajaa vuodessa Aasian vaihtoliikennettä 30% Helsinki-Vantaan liiketoiminnan volyymistä vaihtoliikenteestä Arvio 2030 (Finavia)?? kaupallisen liikenteen lentoasemaa 25 miljoonaa matkustajaa kaikkien lentoasemien kautta 23 miljoonaa matkustajaa Helsinki-Vantaa Helsinki-Vantaa vuonna 2020 n. 20 miljoonaa Kotimaanliikenne vähenee n. - 0,5 %/v. (trendi ) Liikenteen turvallisuusvirasto 24