Ilmaiseksi internetiin

Transkriptio

1 Testissä Xbox 360 uuden sukupolven pelikonsoli TIETOTEKNOLOGIAN ASIANTUNTIJA 13/2005 HINTA 6,90 Ilmaiseksi internetiin AVOIMELLA WLANILLA Jättivertailussa 9 suosituimmat litteät näytöt " TESTISSÄ INTELIN JA AMD:N TUPLAYDIN- PROSESSORIT MUOTOILU MYY TEKNIIKAN VERTAILUSSA KEVYET ETÄKÄYTTÖOHJELMAT PAL.VKO OPERAATTORIKISA KOVENEE KUKA HYÖTYY?

2 päätoimittajalta Onneksi langaton internet ei ehkä olekaan bisnes. Wlan tulee vaikka väkisin Intelin pääjohtaja Paul Otellini esitti eräässä puheenvuorossaan reilu kuukausi sitten, miten San Franciscosta on tullut wlan-kaupunki kaksi vuotta matkamikroihin tarkoitetun Centrino-konseptin esittelyn jälkeen. Centrinohan paitsi vähensi kannettavan virrankulutusta myös integroi siihen standardinmukaiset wlan-yhteydet. Otellinin esityksen tukiasemakartat olivat vakuuttavia: amerikkalaisen suurkaupungin langattomuus ei vaikuttanut enää olevan ainakaan yhteyksistä kiinni. Suomessa tilanne ei näytä yhtä valoisalta. Teleoperaattoreiden maksulliset suljetut hotspot-verkot sopivat hinnoittelultaan lähinnä työnantajansa piikkiin surfaavalle yrityskäyttäjälle, ja niiden kattavuudessakin on toivomisen varaa. Langattomia verkkoja ovat toki pystyttäneet muutkin kuin perinteiset teleoperaattorit, mutta esimerkiksi Vantaan Energian suuren Wivanetin sulkeutuminen ei ole rohkaiseva signaali bisneksen kehittymiselle. Onneksi langaton internet ei ehkä olekaan bisnes. Wlanin radiotaajuudet eivät ole luvanvaraisia, joten niiden käytöstä ei liioin tarvitse maksaa. Tukiasemat ovat halpoja, eikä niiden pystyttäminen vaadi erikoisosaamista. Avoimet taajuudet ja yksinkertainen tukiasematekniikka innostavat kuntia ja kaupunkeja rakentamaan wlan-verkkoja. Yhä useampi liikkeenharjoittaja tarjoaa ilmaista wlan-yhteyttä asiakkailleen, ja nettiyhteys alkaakin pian olla esimerkiksi kahviloille tärkeä kilpailukeino. Kännykkävalmistajat Nokian johdolla yrittivät rakentaa langatonta internetiä vuosikaudet ensin matkapuhelinverkon toiminnoksi, mutta nyt nekin ovat ottaneet lusikan kauniiseen käteen ja ryhtyneet esittelemään wlan-puhelimia. Seuraava askel on voip-asiakasohjelmien kytkeytyminen näiden kännyköiden puhelinkäyttöliittymiin ja minuuttihintaisen puheen siirtyminen pikkuhiljaa ilmaiseen tai kiinteähintaiseen langattomaan verkkoon. Ensin sinne siirtyy valtaosa kännyköiden dataliikenteestä, ehkä jo lähivuosina. Wlanin kaksi suurinta ongelmaa ovat sujuvan verkkovierailun puuttuminen ja vielä suppea kattavuus. Tukiasemia kuitenkin ilmaantuu kaikille asutuille alueille tiuhaan tahtiin, ja kun tähän lisätään Openspark-tyyppisten konseptien yleistyminen, molemmat ongelmat ratkeavat itsestään. Asumattomien syrjäseutujen datayhteydet toki ovat vielä jonkin aikaa matkapuhelinverkkojen varassa. Operaattoreille ruohonjuuritasolta lähtevä avoin yhteisöllinen langattomuus tuntuu sopivan huonosti. Useimpien laajakaistaliittymien käyttöehdoissa kielletään yhteyden jakaminen, eli samaa yhteyttä ei saisi wlan-tukiaseman kautta käyttää useampi käyttäjä. Jakamisen valvominen on kuitenkin lähes mahdotonta, ja yhteyksiä jaetaan jo nyt yleisesti niin kodeissa kuin työpaikoillakin. Tuskinpa operaattoritkaan tarjoavat alati levenevää kaistaa vain nettipiratismia varten. Jos yhteyden langattoman jakamisen ideaan vielä kuuluu se, että tukiasemalla vierailevan on itse tarjottava vierailumahdollisuus muille, asiakkaat eivät myöskään sen myötä vähene. Pikemminkin päinvastoin, jos nettiyhteyden ostaja saa ikäänkuin kaupan päälle myös toimivan langattomuuden, jota operaattori ei pysty järkevin ehdoin hänelle tarjoamaan. TK 4 TIETOKONE marraskuu 2005

3 sisältö KUUMA Laadukasta kuvaa litteällä ruudulla Monipuolisilla säätömahdollisuuksilla ja liitännöillä varustettu näyttö on hintansa arvoinen työkalu. Jättivertailussamme valmistajien parhaat 19-tuumaiset tft-näytöt. 18 ENSITUNTUMA Xbox 360 Microsoftin uusi pelikonsoli pyrkii olohuoneen valtiaaksi. Uuden Xboxin kyvyt venyvät yli pelkän pelailun. AIHE Muotoilu merkitsee tietotekniikassakin Tietokoneet murtautuvat ulos beigeistä laatikoistaan. Kehitystä tukee tietokoneiden entistä voimakkaampi tunku työhuoneista olohuoneisiin PROFIILI Juha Siltala Ei pidä totuttaa ihmisiä siihen, että on aina tavoitettavissa ja vastaa aina heti. TULEVAISUUDEN TIETOTEKNIIKKA Tallennustila kasvaa pienin askelin Optisten tallennusmedioiden kapasiteetti kasvaa pikemminkin hiljaa hiipien kuin kertarysäyksellä. Uudet kehitysaskeleet lupaavat jälleen tallennustilan kasvua. KYTKENTÖJÄ Ajax pesee asiakasohjelmat Xml:ää ja Javascriptiä yhdistelevä Ajax antaa kyytiä asiakasohjelmille. 6 TIETOKONE marraskuu 2005

4 42 46 INTERNET Verkko valtaa kaupungin Wlan-verkot yleistyvät kaupungeissa: parhaimmissa tapauksissa avoimet langattomat tukiasemat kattavat kokonaisia keskusta-alueita. Kuka verkkoja rakentaa ja ylläpitää ja kuinka ne löytää? RAPORTTI Operaattorien kova kilpa Kuluttajat nauttivat mobiilioperaattoreiden hintakilvasta alentuneina maksuina. Operaattoreille tiukka hintakilpailu aiheuttaa kuitenkin tuskaa. Mihin suuntaan kilpailu kääntyy seuraavaksi? 52 TEKNIIKKA Tuplaydin tuplateho? Intel ja AMD tykyttävät kummatkin pc-laitteisiin tuplaytimellä varustettuja prosessoreita. Kerromme, kuinka tuplaydin toimii ja minkälaista todellista hyötyä se tarjoaa. 57 VERTAILU Etäkäyttöohjelmat Pienelläkin yrityksillä on käyttöä etäkäyttöratkaisuihin esimerkiksi käyttäjätuen ongelmia ratkaistaessa. Vertailussa kevyet etäkäyttöohjelmat pc:lle AJANKOHTAISTA Sähköiset palvelut rakentavat tietoyhteiskuntaa BEAn avainsana on SOA Wlan-voip tekee tuloaan yrityspuhelimiin AMD tunkee korttipalvelimiin It ja bisnes kättelevät Saunalahden kaista katoaa TEHOKÄYTTÄJÄN VINKIT Automaattisesti käynnistyvät sovellukset kuriin KOLUMNIT Petteri Järvinen, Digikuvan inflaatio Osmo A. Wiio, Laitteen päivitystä Antti Aromaa, Pienen yrityksen tuska Olli-Pekka Komonen, Katsaus rikollisen tulevaisuuteen PIKAKOKEET Kotikuvaajan monitoimikoneet Canon PIXMA MP500 Epson Stylus Photo RX520 HP Photosmart 3310 Crossbeam C10 LG LW20-CDMV1 F-Secure Messaging Security Gateway X200 Qtek 8310 Openoffice.org 2.0 Motorola ROKR E1 Corel Paint Shop Pro X VAKIOT 4 Pääkirjoitus, 8 Lukijalta, 76 Luettua & katsottua, 77 Vapaalla, 78 Uudet tuotteet, 82 Paavo, 81 Mediatiedot ja palvelukortti, 83 Ensi numerossa marraskuu 2005 TIETOKONE 7

5 Tietokone, lukijalta, PL 100, Sanoma Magazines lukijalta Päämiehen vastaus ei tyydytä Tietokone-lehden numerossa 12/2005 Päämies-kauppiaat Oy vastasi lehden edellisessä numerossa julkaistuun kirjoitukseeni, jossa valitin yhtiön painajaismaista huoltoa ja huonoa palvelua. Vastine vahvisti käsitykseni huollon palvelutasosta: asiakas on toiminut väärin ja kaikki vastuu on hänen. Vastineen ensimmäinen virke päättyy kahteen sanaan pahoittelemme tapahtunutta, mikä sentään osoittaa jonkinlaisia käytöstapoja. Päämies-kauppiaat Oyn vastineessa sanottiin lisäksi:... huollon vastaanottotiskillä on maininta käyttäjätiedoista ja niiden tallentamisesta. Kävin huollossa puhelimeni takia kolme kertaa. Yhdelläkään kerralla ei minkäänlaista mainintaa ollut näkyvissä. Edelleen vastineessa todettiin, että.. laite on päivitetty tehdastilaan eli tyhjäksi. Kirjoituksessani kuitenkin kerroin, että puhelimeeni oli tallennettu vieraan käyttäjän kalenteri, osoitekirja, tekstiviestit, kuvagalleria jne. Kysyin, miten tämä on mahdollista. Nyt joudun kysymään toiseen kertaan, miten tyhjäksi päivitetyssä puhelimessani voi olla vieraan ihmisen puhelimen sisältö? Puhelintietojen alkuperäisen omistajan henkilöyden selvittäminen olisi ollut hetken työ asiasta kiinnostuneelle. Oletan, että tieto hänen tekstiviestiensä ja kuviensa joutumisesta minun tyhjäksi päivitettyyn puhelimeeni ei olisi ilahduttanut tiedostojen oikeaa omistajaa, ja kenties hän tiedon saatuaan vaatisi esimerkiksi vahingonkorvausta. Vastaamatta jäi myös kysymykseni mahdollisesta kirjesalaisuuden tms. rikkomisesta, kun aluksi vahingossa avasin hänen tiedostojaan. Laitteeen tyhjäksi päivittämisen väittäminen tuntuu loukkaavalta - ikäänkuin kuin olisin keksinyt omasta päästäni vieraan ihmisen tietojen tallentumisen puhelimeeni. Asian olisi voinut varmistaa huollon vastaanottajalta, joka yhdessä kanssani kävi näitä tiedostoja läpi. Mutta ehkä on helpompi olla tarkistamatta asiaa omalta henkilökunnaltaan ja mitätöidä asiakkaan kysymykset kuin vastata niihin asiallisesti. Jukka Miettinen Kameran lisäkilpisuodatin? Lueskelin Tietokone-lehden numerosta 12/2005 3g-puhelimien vertailua, ja jäin ihmettelemään kameratestauksessa erästä seikkaa. Kaikissa puhelimilla otetuissa kuvissa näkyy liikennemerkin lisäkilpi Työmaa-ajo sallittu, mutta verrokkikameralla, Canon Ixus 400, otetussa kuvassa ko. lisäkilpeä ei ole! Onko kuvat otettu eri päivinä, jotta on saatu hyvin erot näkyviin, vai onko kuvia muokattu tarkoituksellisesti tietokoneella? Canonin kamerassa tuskin on olemassa lisäkilpisuodatinta. Jarkko Aho Havaintosi kuvien eroista on oikea. Vertailun kaikki näytekuvat otettiin alunperin samaan aikaan ja samasta paikasta. Käytimme kameran automaattiasetuksia parhailla kuvanlaatu- ja resoluutioasetuksilla. Valitettavasti muutaman puhelimen ja kameran kuvat oli otettu väärillä asetuksilla, minkä takia kuvat epäonnistuivat. Nämä kuvat jouduttiin ottamaan uudelleen, mikä tehtiin seuraavana päivänä samaan kellonaikaan. Tässä vaiheessa liikennemerkin lisäkyltti oli poistettu. Kameran painoarvo vertailussa ja pisteytyksessä oli hyvin vähäinen, jonka takia kaikkia kuvia ei lähdetty ottamaan enää uudelleen. Toimitus Hakkeri ja krakkeri Tietokoneen web-sivujen uutisessa Hollantilaisilla hakkereilla 1,5 miljoonaa uhria uutisen otsikon sanavalinta on väärin. Tässä yhteydessä sanan hakkeri käyttö on sama asia kuin Helsingin Sanomien uutisessa Svoli gamesista, jossa sanotaan telinevoimistelun telineiden olevan laitteita. Ehdottaisin siis tutustumaan termistöön, jota käytetään mediassa ja joka on taas kerran hienon termin pilannut, ja myös auttamaan meitä hakkereita korvaamaan väärät termit oikeilla. Jesse Laitila Englanninkielisen hacker-sanan alkuperäinen merkitys on todellakin ollut positiivinen tai vähintäänkin neutraali ja sillä on tarkoitettu innokasta ja taitavaa (tietokone)harrastajaa. Tässä merkityksessä termiä käytetään yhä joissakin yhteyksissä, muun muassa Pekka Himasen Hakkerietiikka-kirjassa. Yleisessä kielenkäytössä hakkerin ja tietokonerikollisiin viittavan krakkeri-termin välinen ero on kuitenkin jo kadonnut: termejä käytetään muun muassa mediassa nykyisin samansisältöisinä. Tällaista kielenkäyttö on, sitä on lähes mahdoton kahlita oikeisiin muotoihin. Sama ilmiö näkyy tietotekniikkatermien suomennoksissa: vaikka fleimiä on käännetty ärsytysviestiksi ja chattausta päätekeskusteluksi, käyttävät ihmiset mielummin vääriä termejä. Kari Haakana Toimituspäällikkö Tietokone-lehti Eizoa edustaa myös Pericad ja Buffaloa Toptronics Tietokone-lehden numerossa 12/2005 Eizon näyttöjen edustajaksi oli Kuvaruutu on kaikkialla jutussa mainittu vain SMG. Näytöistä lisätietoja antaa myös Pericad, puh. (09) , Saman lehden jutussa Kotiteatteri saa digimaailman elämään Buffalon Terastation-laitteen kohdalta puuttuivat laitetta Daccon lisäksi edustavan Toptronicsin tiedot. Toptronicsia voi tavoitella puhelimitse numerosta (02) ja verkossa osoitteesta 8 TIETOKONE marraskuu 2005

6 12 Tegicin tuotteilla 500 miljoonaa käyttäjää 13 Kännykkä tuntee kävelijän 14 Tuplapanos korttiringissä 15 Tieto tökkii yrityksissä 16 Saunalahden kaista katoaa ajankohtaista Netvalue 2005 Sähköiset palvelut valtaavat alaa Tietoyhteiskuntaa rakennetaan monella taholla. Suurissa kaupungeissa on vireillä lukuisia mielenkiintoisia hankkeita, joihin päästiin kurkistamaan lokakuisessa Netvalue-seminaarissa. ARI KARKIMO Oulussa kaupunki on ollut aktiivisesti edistämässä ja ottamassa käyttöön monenlaisia uutuuksia. Langatonta Pan Oulu -laajakaistaverkkoa on rakennettu, ja kesällä se avattiin kaikille halukkaille ilmaiseksi käytettäväksi. Tuorein hanke on rfid-teknologiaan perustuvien mobiilisovellusten testaaminen päivittäisten toimintojen tehostamiseksi. Meillä pyritään kehittämään kokonaisvaltaisia mobiili- ja verkkopalveluja. Kaupunki on harrastanut aktiivista pilotointia ja ollut mukana erilaisissa yhteistyöhankkeissa, Oulun Innovaatioympäristöhankkeen projektipäällikkö Janne Mustonen kertoo. Hänen mukaansa Oulu haluaa olla hitech-keskus, ja yhteistyöhankkeet tukevat tavoitetta: Näin on syntynyt hyviä mobiilipalveluita ja on parannettu paikallisten yritysten toimintaedellytyksiä. Pilotoinnin seurauksena kaupunki saa käyttöönsä hyvän palvelun ja yritys tuotteen, jota voi myydä. Yhdessä VTT:n ja Nokian kanssa testataan rfid-teknologian (radio frequency identification) hyödyntämistä. Kolmisenkymmentä liikkuvaa työtä tekevää kaupungin työntekijää on saanut käyttöönsä rfid-lukijoilla varustetut puhelimet, jotka lähettävät automaattisesti tietoa taustajärjestelmiin. Niitä käytetään muun muassa työajan seurantaan sekä välineenä ajopäiväkirjan täytössä. Matkaa on vielä Kansalaisille saadaan parempia palveluja, kun sähköinen tunnistautuminen saatu Suomessakin kuntoon. Mutta kun otetaan vertailukohdaksi pankkien sähköiset palvelut, julkisella sektorilla on vielä paljon tekemistä, Mustonen summaa sähköisten palvelujen kehitystä. Esimerkkinä tunnistautumisen mahdollistamasta uudesta palvelusta hän ottaa esiin lasten ja nuorten osallistumisprojektin. Palveluun tunnistaudutaan sähköisesti, jonka jälkeen voi Jaakko Kuosmanen madaltaa turkulaisten kynnystä tietoyhteiskuntaan. Ari Karkimo lähettää aloitteen ja seurata sen käsittelyn etenemistä. Pilotointivaihe juuri alkamassa. Tulevaisuudessa tällaisia palveluja tarjotaan kaikille. Turku testipenkkinä Myös Aurajoen rannoilla ollaan oltu ahkeria. Turun Sparknet on käynyt Pan Oulun kanssa kisaa Suomen suurimman ja kauneimman langattoman kaupunkiverkon tittelistä. Tietoyhteiskuntaohjelmasta puhuttaessa on oltu tyytyväisiä siihen, että valtakunnallinen tavoite laajakaistayhteyksien määrässä on saavutettu ja että niitä saa kaikkialla. Mutta jos tällä laajakaistalla pääsee nettiin vain kotoa ja työpaikalla, ollaan kaukana sadan prosentin penetraatiosta, ICT Turun toimitusjohtaja Jaakko Kuosmanen muistuttaa. Hän kertoo, että tietoyhteiskunnan kynnys pyritään tekemään Turussa mahdollisimman matalaksi muun muassa tarjoamalla maksutonta mikrotukea kuntalaisille. Kansalaiset, yritykset ja hallinto kehittävät Varsinais-Suomen Rfid-lukija on kaikissa kännyköissä kahden vuoden kuluttua yhtä varmasti kuin niissä nyt on kamera, Janne Mustonen vakuuttaa. tietoyhteiskuntaa yhdessä. Kuosmanen sanoo, että Turku on erinomaisen hyvä paikka kehittää ja kokeilla uusia sähköisiä palveluja. Asukkaista lähes neljännes on korkeakouluopiskelijoita, joten meillä on laaja käyttäjäpohja, jolla on valmiudet käyttää tietoyhteiskunnan palveluita. Hyvä testiympäristö siis, hän kehaisee. Helsingissä palveluja verkkoon Helsinki on niin ikään rakentanut ja kokeillut kaupunkilaisille suunnattuja sähköisiä palveluita, joihin pääsee käsiksi yhteisen Helsinki-portaalin kautta. Esimerkiksi vuokra-asuntojen ja työpaikkojen haku onnistuu verkon kautta. Myös erilaisia osallistumiseen ja vaikuttamiseen liittyviä projekteja on pystytetty. Helsinki on ollut aktiivisesti mukana kansainvälisissä tietoyhteiskuntaohjelmissa. TK Ari Karkimo marraskuu 2005 TIETOKONE 11

7 ajankohtaista Intelillä Itaniummurheita Intel on myöhästyttänyt reippaasti Itaniumin seuraavan kolmen version julkaisuja, ja samalla osasta niiden ominaisuuksia sekä suorituskykyä joudutaan luopumaan. Uusin isku Itanium-prosessorille johtuu Intelin mukaan laatuongelmista, mutta oman mausteensa soppaan antanee Xeonien menestys ja Itaniumin heikko myynti. Itaniumin seuraavan merkittävän version, tehot tuplaavan Monteciton, julkaisua lykätään loppuvuodesta ensi kesälle. Siitä riisutaan luvattu Foxtontekniikka, jonka on määrä nostaa prosessorin nopeutta silloin, kun sen lämpötila laskee. Nokia jyrää älypuhelimissa Nokian maailmanlaajuinen markkinaosuus älypuhelimissa nousee nousemistaan. Tutkimuslaitos Canalysin mukaan Nokian osuus on nyt jo yli 54 prosenttia, samalla kun älylaitteiden myynti nousee huimaa 75 prosentin vauhtia. Canalysin mukaan maailmassa myytiin vuoden kolmannella neljänneksellä hieman yli 13 miljoonaa älypuhelinta. Nokian osuus tästä oli yli 7 miljoonaa, kun vuotta aiemmin Nokia myi vastaavia laitteita alle 3 miljoonaa. Nokia on siis kasvanut tuplasti markkinoita nopeammin, ja sen markkinaosuus on noussut 39,7 prosentista hurjaan 54,8 prosenttiin. Pienet ohjelmistoyritykset kasvavat Pienet ohjelmistoyritykset kasvavat tällä hetkellä nopeimmin Suomen ohjelmistomarkkinoilla, Market Vision tuore tutkimus kertoo. Pienet ohjelmistoyritykset jakautuvat karkeasti kahteen yritysjoukkoon, joista toinen palvelee loppukäyttäjäyrityksiä ja toinen keskittyy alihankintaan. Vuonna 2004 loppukäyttäjäorganisaatioille ohjelmistoja valmistavien ja myyvien pienten yritysten liikevaihto kasvoi edeltäneestä vuodesta 18 prosenttia, kun muiden liikevaihto kasvoi 25 prosenttia. Ero kahden yritysjoukon välillä säilyy selvänä myös tänä vuonna. BEA vahvistaa SOA-otettaan ARI SAARELAINEN PRAHA Sovellusinfrastruktuurin toimittaja BEA Systems tehostaa työkalupakkiaan uusilla tuotteilla ja yritysostoksilla. Yhtiö esitteli uutuuksia eri puolilla maailmaa pidettyjen BEA World tapahtumien sarjassa, jotka vetivät osallistujaa. Päärooliin tapahtumissa nousi SOA:n eli palvelukeskeisen arkkitehtuurin ilosanoma. BEA:n edustajien mukaan SOA ohittanut hype-vaiheen. Todisteena tästä yhtiö marssitti esimerkiksi Prahassa esiin joukon eurooppalaisia asiakkaitaan, jotka jo käyttävät palveluarkkitehtuuria jokapäiväisessä toiminnassaan. Alun perin java-talona tunnetuksi tullut BEA on nopeasti noussut palveluarkkitehtuurin toimittajien kärkikaartiin. Palveluinfrastruktuuri lukeutuu nopeimmin kasvaviin ohjelmistokehityksen alueisiin. SOA:aa katseltiin pitkään, mutta todellinen kypsyys on saatu aikaan web services -teknologian kypsymisen ja standardoinnin ansiosta, BEA:n tuotteista vastaava varatoimitusjohtajawai Wong luonnehti. Wong vertaa SOA:aa mielellään kuluttamiseen. Ennen ajattelu lähti sovelluksista. Nyt lähtökohtana on loppukäyttäjän näkökulma, jossa tämän ei enää tarvitse opetella jokaista sovellusta erikseen. ARI KARKIMO Moni käyttäjä pitää ennakoivaa tekstinsyöttöä kännykän ominaisuutena. Se on kuitenkin kaikkien johtavien puhelinvalmistajien Tegic Communicationsilta lisensoima tuote, jota käytetään 500 miljoonassa laitteessa. T9-ohjelmiston uusi versio tuo mukanaan ominaisuuksia, jotka auttavat käyttäjää välittämään tahtonsa puhelimelle entistä paremmin, tuotekehitysjohtaja Lisa Nathan lupaa. Tegicin juuri julkistama T9 Mobile Suite 1.0 tuo käyttäjälle monella eri tavalla käytettävän rajapinnan, josta saa eniten irti nykyaikaisilla älypuhelimilla. Perinteisen näppäinkäytön lisäksi se osaa täydentää myös qwerty-näppäimistöllä ja käsin kirjoitettua tekstiä. Ensi vuonna julkistettava kakkosversio täydentää pakettia vielä puheentunnistuksella. Ari Karkimo Taustalla sovellukset ovat vuorovaikutuksessa keskenään. SOA:aa pönkittävistä tuoteuutuuksista BEA korosti loppuvuonna tarjolle tulevaa Weblogic Server -sovelluspalvelimen uutta versiota. Yhtiön mukaan kyse on maailman ensimmäisestä lennosta päivitettävästä J2EE-sovelluspalvelimesta, joka mahdollistaa ympärivuorokautisen palvelun ilman päivityskatkoksia. Kehittäjien kannalta merkittävää on laajeneva avoimien kehitysympäristöjen tuki. Yhtiön mukaan marraskuussa tarjolle tuleva Weblogicalusta on ensimmäinen, joka tukee kaikkia merkittävimpiä avoimen koodin ympäristöjä, kuten Apache Beehiveä, Tomcatia, Xmlbeansiä, Springiä ja Eclipseä. TK Tekstiviestien kömpelyys karisee Tegicin Lisa Nathan kertoo puhelinten automaattisen tekstinsyötön kehittyvän melkoisin harppauksin. Vara toi mitusjohtaja Wai Wongin mielestä SOA:aa ei tarvitse enää katsella alta kulmien. Puhelinvalmistajilla on usein käytössään vanhempia T9-versioita. Nokian peruspuhelimissa on kolme vuotta vanha versio ohjelmistosta, series60-puhelimissa puolitoista vuotta vanha. Nokia on kuitenkin nopea, se pystyy tuomaan uuden ohjelmistoversion uusiin puhelinmalleihin 6-8 kuukaudessa, Nathan kehuu. Jo Mobile Suitea edeltäväkin T9-versio osaa arvata tarkemmin, mitä aioit tekstiviestiisi naputella kuin mihin on totuttu. Käyttäjän sanaluetteloon lisäämät sanat täydentyvät tekstiin automaattisesti. T9 oppii käyttäjien useimmin käyttämät sanat ja tarjoaa niitä ensimmäisenä. Se osaa myös täydentää kokonaisia usein käytettyjä ilmauksia ehdottamalla seuraavaa sanaa, Lisa Nathan kertoo. Tekstinsyöttöohjelmisto kulkee puhelimen mukana, ja käyttäjän on tyytyminen siihen versioon, jonka puhelinvalmistaja on katsonut hyväksi lisensoida. Tegic on keskustellut operaattoreiden kanssa ohjelmistopäivitysten mahdollistamisesta. Lähivuosina on luvassa entistä laajempaa puheominaisuuksien tuomista ohjelmistopakettiin. Silloin puhelimet osaavat lukea tekstiviestit ääneen ja kirjoittaa ne sanelun perusteella. Ensi vuonna ilmestyvän 2.0 version puheentunnistus on tarkoitettu liittymän komentamiseen, ei tekstinsyöttöön. TK Ari Saarelainen 12 TIETOKONE marraskuu 2005

8 Wlan-voipista yrityspuhelinten kilpailuvaltti TERO LEHTO LONTOO Vielä vuosi sitten Nokian yritysratkaisujen johtaja Mary McDowell sanoi toimittajille Helsingissä, ettei aika ole kypsä wlan-voipille eli ip-puheluille langattomissa lähiverkoissa. Maailma kuitenkin muuttuu nopeasti, sillä jo keväällä Nokia ilmoitti tekevänsä wlanista yrityskännyköiden vakio-ominaisuuden. Lopullinen vahvistus strategian muutokselle saatiin, kun Nokia lokakuussa julkisti kolme umts- ja wlan-puhelinta ja puhui avoimesti ip-puheesta. Kun maailman suurin matkapuhelinvalmistaja sanoo ip-puheen tulevan yrityskännyköihin, kaikki kuuntelevat. Erityisesti operaattorit ovat heränneet. Johtaja Niklas Savander Nokian yritysratkaisuista vakuutteli kuitenkin, ettei Nokia ole tappamassa operaattoreita, vaan itse asiassa operaattorit ovat olleet kiinnostuneita ippuhepalveluista yrityksille. Kun gsm-puheluiden hintakilpailu käy verisenä etenkin Euroopassa, ip-vaihteet, langattomat lähiverkot ja muut liikkuvan työn ratkaisut voivat tuoda operaattoreille uutta bisnestä. Palaute operaattoreilta on ollut positiivista, koska voipilla on vain vähän tai ei lainkaan vaikutusta niiden tuloihin gsm-puheluista, Savander perusteli. Kolme umts- ja wlan-kännykkää yrityksille Mary McDowell kertoi Nokian myyneen yrityksille suunnattuja 68xx-sarjan qwerty-puhelimia reilut kaksi miljoonaa 18 kuukaudessa sekä ja 9500-kommunikaattoreita yli miljoonan vuodessa. Etenkin kommunikaattoreita on mennyt lähinnä yritysten johdolle ja avainhenkilöille. Tällä hetkellä Nokia arvioi osuudekseen yrityskännyköistä Euroopassa alle 25%, ja maailmanlaajuisesti hieman vähemmän. Nokia haluaa isomman osuuden, ja tavoite on saada ainakin kalenterit ja sähköpostit mahdollisimman monien työntekijöiden taskuihin. Nokia esittelikin kolme umts- ja wlan-kännykkää, jotka avaavat kokonaan uuden E-sarjan. E60, E61 ja E70 sisältävät kaikki gsm-, umts- ja wlan-verkkojen tuen, voip-sovelluksen sekä tuen yritysten mobiilisähköpostille ja tietojen etäpyyhkäisylle katoamis- ja varkaustapauksissa. Puhelinten hinta-arviot ennen veroja ovat euroa, eli tuotteet on suunnattu suuremmalle osalle organisaatioita. Nokialla uskotaan, että erityisesti gsm-, umtsja wlan-verkkojen yhdistelmä vetoaa yritysasiakkaisiin. Monissa yrityksissä kaikilla markkinoilla on jo käytössä wlan-puhelimia, mutta niiden laatu ja varmuus eivät ole olleet hyvällä tasolla. Me uskomme, että nimenomaan multi mode eli matka- ja wlan-puhelinten yhdistelmät saavat tekniikan kehitykseen vauhtia, Nokian yritysten puhepalveluiden johtaja Jaakko Olkkonen arvioi. Tulevaisuudessa yritysten it-, mobiili- ja puhelininfra ovat yksi ja sama asia. Kännykkä tuntee kantajansa askelista Nokia tuo markkinoille yrityksiin suunnatun umts- ja wlan-kännyköiden sarjan, joka on suunniteltu esimerkiksi voip-puhetta ja mobiilisähköpostia ajatellen. ARI KARKIMO Matkapuhelinten, sylimikrojen ja muiden kannettavien laitteiden varkaudet ovat valitettavan yleisiä. VTT on kehittänyt uuden menetelmän, jolla elektronisten laitteiden käyttöoikeus voidaan varmistaa omistajansa kävelytyylin perusteella. Näin voidaan estää niiden luvaton käyttö. Tulevaisuudessa luottokorttikin voi tunnistaa käyttäjänsä henkilöllisyyden tämän liikkuessa ennen maksutapahtuman hyväksymistä, tutkimusprofessori Heikki Ailisto ennustaa. Omistajansa tunnistavan laitteen liikeantureilla mitataan käyttäjän kävelytyylistä tiettyjä ominaisuuksia. Kun laite otetaan ensimmäisen kerran käyttöön, nämä mitatut ominaisuudet tallentuvat laitteen muistiin. Normaalikäytössä laite mittaa koko ajan kävelyä ja vertaa mitattuja ominaisuuksia muistissa oleviin arvoihin. Jos ne ovat riittävän samat, käyttäjä tunnistetaan ja hyväksytään. Jos arvot ovat erilaiset, palataan normaaliin salasanatunnistukseen. Testeissä saavutettiin yli 90 prosentin tunnistusaste. Anturi oli asennettu kännykänkuoriin, joita kuljetettiin niin vyöllä, kädessä kuin taskussakin. Laukussa kuljetettaessa tunnistus toimii jollakin tavalla, mutta ei riittävän hyvin, Ailisto toteaa. Kävelytyylin perusteella tapahtuva tunnistus perustuu kehittyneeseen laskentaan, jossa kävelystä mitattuja signaaleja ensin suodatetaan ja sen jälkeen niistä lasketaan tietyt parametrit eli niin sanottu gaitcode. Tunnistimet ovat pienikokoisia ja halpoja. Käytimme tavallisia myynnissä olevia antureita, Ne nostaisivat kännykän hintaa kenties yhdellä eurolla, Ailisto arvelee. TK Tero Lehto ajankohtaista Microsoft oli sortua kiristäjäksi Microsoft oli taas lähtemässä hallitsevan markkina-aseman väärinkäytösten tielle, se myöntää itse Yhdysvaltain oikeusministeriölle lähettämässään neljännesvuosittaisessa selonteossaan. Kannettavien musiikkisoittimien valmistajilta aiottiin laittomasti kieltää kilpailevien ohjelmistojen käyttö sopimusluonnoksissa, joita lähetettiin monille valmistajille. Microsoftin mukaan sopimukset vedettiin nopeasti takaisin ja korvattiin uusilla, kun ainakin yksi valmistaja valitti Microsoftille asiasta. Troijalaiset pelikoneiden kimpussa Panda Software kertoo tunnistaneensa pelikonsoleille kirjotettuja haittaohjelmia, kuten Format. A -troijalainen Sonyn PSP:lle ja Tahen.A ja Tahen.B -troijalaiset Nintendo DS:lle. Ne on ohjelmoitu tuhoamaan konsolin kriittisiä tiedostoja, jolloin laite voi lakata toimimasta. Format.A:ta levittävä tiedosto näyttää olevan työkalu, joka mahdollistaa allekirjoittamattomien koodien käynnistämisen PSP-konsoleissa. Tahen-troijalaiset leviävät tiedostossa, joka näyttää olevan itse tehty sovellus Nintendo DS:lle. Zombie-verkolla 1,5 miljoonaa uhria Lokakuun alussa kiinnijääneet hollantilaiset nuorukaiset ovat operoineet zombie-verkkoa, joka on kenties jopa maailman suurin hyökkäysverkko. Uhrikoneiden keräämiseen käytettiin Toxbox-madon erikoisversiota, jolla kerättiin noin 1,5 miljoonaa uhria. Näin suurella hyökkäysverkolla saisi polvilleen melkeinpä minkä tahansa internetin palvelun. Nuorukaiset olivat keränneet hyökkäysverkkoa valjastamalla pahaa aavistamattomien käyttäjien koneita, pääasiassa kotimikroja, verkkonsa käyttöön. Verkkoa on käytetty rahan hankintaan. marraskuu 2005 TIETOKONE 13

9 ajankohtaista Openoffice uudistui Openoffice.org-yhteisö on julkaissut suositun avoimen lähdekoodin toimisto-ohjelmiston uudistetun version. Openoffice 2.0 tuo kaivattuja ja tärkeitä uudistuksia toimisto-ohjelmistoon, joka sisältää työkalut muun muassa esitysgrafiikkaan, taulukkolaskentaan, tekstinkäsittelyyn ja nyt myös tietokannan ylläpitoon. Tärkein uudistus on uusi avoin tiedostoformaatti, joka lupaa asiakirjojen yhteensopivuuden pitkälle tulevaisuuteen. Silti myös yhteensopivuutta Microsoft Officen asiakirjaformaattien kanssa on parannettu. Ipod Nanon naarmuista ryhmäkanne Applea vastaan on nostettu Yhdysvalloissa ryhmäkanne, jolla haetaan tuntuvia korvauksia uusien Ipod Nano -soittimien naarmuuntumisesta. Kanteen mukaan Apple tiesi hyvin jo etukäteen ongelmasta. Oikeusjutun ytimenä on väite, jonka mukaan Nanot saavat tavallisessakin käytössä aivan liian paljon naarmuja, jotka tekevät näytöt lukukelvottomiksi. Applen mukaan Nanojen kuori on tehty samasta polykarbonaattimateriaalista kuin aikaisempienkin Ipodien kuoret, mutta kanteessa väitetään kuoren suojakerroksen olevan kehno. Blu-Ray voittaa sinilasertaiston Tutkimusyhtiö Forrester Research uskoo Sonyn johtaman Blu-ray-leirin selviävän voittajana sinilaserlevyjen kiivaana käyvässä formaattisodassa. Lausunto voi tuntua yllättävältä, sillä Microsoft ja Intel ilmoittivat hiljattain, että ne ryhtyvät tukemaan formaattisodan toista osapuolta, Toshiban johtamaa Hd-dvd-leiriä. Forresterin mielestä Blu-ray tulee kuitenkin loppupelissä viemään voiton selvien teknisten ansioiden vuoksi. Forrester pelkää, että formaattisota lykkää ostopäätöksiä jopa kahdella vuodella. AMD mahdollisti uudenlaisen korttipalvelimen SAMULI KOTILAINEN TUKHOLMA Fujitsu Siemens on esitellyt maailman ensimmäisen korttipalvelimen, jossa tavallisen tuplaprosessorikortin voi yhdistää liitospalalla toiseen korttipalvelimeen. 2+2=4 -termillä markkinoitu innovaatio tekee korttipalvelinkonseptista houkuttelevamman ja joustavamman. Tämähän on halvin tapa rakentaa neljän prosessorin palvelin. Perinteisesti laajennusvaraa ei ole ollut, tai sitten on pitänyt ostaa kallis ja suuri neliprosessorikortti. Tämä on mahdollista vain AMD:n Opteron -prosessorin avulla, kertoo Fujitsu Siemensin yrityspalvelimista Euroopassa vastaava Jens-Peter Seick. AMD:n salaisuus on hypertransport-väylä, joka liikennöi suoraan prosessorin ja muistien välillä, ilman erillisen muistiohjaimen pullonkaulaa. Primergy BX360 -kortit kytketään yhteen pelkkiä johtimia sisältävillä kahdella liitinkortilla, jotka yksinkertaisesti yhdistävät hypertransport-väylät yhteen. Tulevaisuudessa yhdistämistempun voi tehdä neljän prosessorin korteille. Lopputulos on maailman ensimmäinen kahdeksan prosessorin korttipalvelin. AMD on Opteron-prosessorillaan saanut teknisen etumatkan Intelin Xeoneihin. Opteron prosessorien myynti kasvoi 89 prosenttia vuoden KARI HAAKANA BERLIINI Konica Minolta uskoo värin voimaan tulostinratkaisuissaan. Väriratkaisujensa vetovoimasta valmistaja käyttää mittarina Infocourse-tutkimusyrityksen tietoja, joiden mukaan Konica Minolta on värillisten monitoimilaitteiden markkinajohtaja Euroopassa. Berliinissä järjestetyssä kumppanitapahtumassa japanilaisyrityksen Euroopan johtaja Hideki Okamura vakuutti, että yritys ei aio jäädä paistattelemaan aiemmissa saavutuksissaan. Myyntihenkilöstöä lisätään kautta maailman seuraavan neljän vuoden aikana 2400 henkilöllä ja Kiinaan rakennetaan uusi tehdas, jonka vuotuiseksi tuotantokapasiteetiksi luvataan kopiokonetta ja tulostinta. Vauhtia haetaan myös värijauheista: yhtiön tavoitteena on lähes kaksinkertaistaa värijauhetuotanto vuositasolla tonniin. Värijauheissa Konica Minolta lyö rumpua uuden, polymerisoidun Simitri-värijauheensa puolesta. Tapahtumassa julkistettiin myös uusia tulostimia. Ammattitasoisten tulostusjärjestelmien ja edullisten toimistolaserien välissä yhtiö näkee tuoteraon, johon tarjotaan kahta uutta laitetta. Fujitsu Siemensin Jens-Peter Seick ja AMD:n Marty Seyer esittelivät korttipalvelinta, jonka rakentaminen onnistuu vain Opteron-prosessoreilla. toisella neljänneksellä edelliseen verrattuna, kehuu AMD:n palvelinmarkkinoista vastaava johtaja Marty Seyer. Eli myynti on aikaisemmin ollut pientä, mutta keväällä Opteron on lähtenyt voimakkaaseen kasvuun. AMD yrittää pitää yllä teknistä johtajuutta kahdella uudelle tekniikalla. Pacifica tuo virtualisoinnin prosessorin sisälle, eli samalla sirulla voi ajaa yhtä aikaa useampaa käyttöjärjestelmää. Presidio tuo prosessoreihin lisää tietoturvaominaisuuksia. Molemmat ovat Seyerin mukaan jo testauksessa, ja tulevat prosessoreihin ensi kesään mennessä. TK Konica Minolta panostaa väriin Konica Minoltan Bizhub C450P-tulostinta tarjotaan ammattitulostusjärjestelmien ja toimistolaserien väliseen rakoon. Uutuuksista Bizhub C450P lupaa 35 väri- ja 45 mustavalkosivua minuutissa. Pikkuveli Bizhub C250P:n kerrotaan suoriutuvan 25 väri- ja mustavalkosivusta minuutissa. Molemmat laitteet tulostavat suurimmillaan A3-kokoisia arkkeja ja niihin on saatavissa laajennuksia, joiden avulla laitteet tulostavat muun muassa käyntikortteja ja kirjasia. Tulostimissa on myös käyttäjätilijärjestelmä, jonka avulla tulostuskustannuksia voidaan jyvittää suurimmillaan tuhannelle eri käyttäjälle tai osastolle. TK Samuli Kotilainen Kuva: Konica Minolta 14 TIETOKONE marraskuu 2005

10 It ja bisnes puhuvat kuilun yli ajankohtaista Mercury tarjoaa lääkkeeksi läpinäkyvyyttä Vastuu kuilun ylittämisestä on kyllä it:n puolella, toimitusjohtajahan ei ole koskaan väärässä, Paul Arthur heittää. ARI KARKIMO BARCELONA Kun it-osasto ja liikkeenjohto huutelevat toisilleen ammottavan kuilun eri reunoilta, ei kenelläkään ole kivaa. It-osasto ei osaa palvella yrityksen bisnestavoitteita niin hyvin kuin voisi. Liikkeenjohto puolestaan on ihmeissään munkkilatinaa latelevan joukkion kanssa, jonka pohjattomaan säkkiin saa olla jatkuvasti lapiomassa rahaa, eikä kukaan oikein ymmärrä miksi. Huolensa tilanteesta esitti kansainvälisessä lehdistötilaisuudessa järjestelmänhallintaratkaisujen toimitta BMC Software. Sen tutkimuksen mukaan yli puolet yrityksistä ei usko, että it-strategia ja liiketoimintastrategia ovat heillä sopusoinnussa. Vain 15 prosentissa tutkimukseen osallistuneista yrityksistä uskotaan, että tietotekniikka tuottaa lisäarvoa heidän liiketoiminnalleen. It-väki koteloituu teknologian ja lyhenteiden ympärille, jotka ovat sille tuttuja. Monessa yrityksessä on täydellinen kuilu, mutta ongelma on ratkaistavissa, BMC:n kehitysjohtaja Paul Arthur lupaa. Jos toinen vetää ja toinen työntää, ei päästä minnekään. Tarvitaan yhteistä kieltä, jolla it voi kertoa sen tarjoamista tuotoista ja eduista. It:n pitäisi viedä liiketoimintaa eteenpäin ja kertoa, mitä voitaisiin tehdä. BMC:n strategisti Peter Armstrong muistuttaa, että tietotekniikassa on jo muutama vuosi keskitytty kuluissa säästämiseen eikä tuottavuuden kasvattamiseen. Tämä kehitys on käännettävä. Tavoitteena on sovittaa it-palvelut nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin, parantaa niiden laatua ja vähentää kuluja pitkällä tähtäyksellä. Armstrong kannustaa yrityksiä käymään keskustelua siitä, minkälaisia palveluja halutaan ja mitä niistä ollaan valmiita maksamaan. Projekteissa pitää olla selvä käsitys saavutettavista hyödyistä. Jos kukaan ei tiedä, mitä hyötyä jostakin hankkeesta on, se on paras jättää tekemättä. TK It on viime vuosina siirtynyt yrityksissä pienistä taustatehtävistä liiketoiminnan etulinjaan, toteaa Marcuryn Mark Sarbiewski. ARI KARKIMO Liiketoiminnan ja it:n välistä kuilua yrittää täyttää myös Mercury, joka toimittaa liiketoimintateknologian optimointiratkaisuja. It-puolella on vielä paljon ihmisiä, jotka uskovat, että ongelmat ratkotaan uutta teknologiaa ostamalla, yhtiön Emea-alueen tuotemarkkinointipäällikkö Mark Sarbiewski toteaa. Asiakaskunnassamme edelläkävijöillä liikkeenjohto ja it-johto ovat alkaneet puhua jo paremmin samaa kieltä. It-osastoilla on paljon asioita, jotka eivät liikkeenjohtoa kiinnosta eikä niiden tarvitsekaan. It-väen on löydettävä tärkeimmät asiat, joita sen on tehtävä yrityksen liiketoimintaa edistääkseen ja tarjottava tarvittavaa tietoa, Sarbiewski neuvoo. Mercury korostaa kokonaisuuksien hallinnan merkitystä. Se tarjoaa tietohallinto- ja yritysjohdon tarpeisiin uutta BTO Enterprisea (business technology optimization), johon on koottu päivitetyt versiot sen Center-tuotelinjoista. Paketti lupaa tehoa tietotekniikan hallintaan sekä läpinäkyvyyttä, joita tarvitaan mitattavien ja ennustettavien tietotekniikan tarjoamien liiketoimintahyötyjen saavuttamiseen. It on sarja monimutkaisia toisiinsa vaikuttavia prosesseja, joita on totuttu katsomaan pala kerrallaan. Jos osatekijät eivät neuvottele ja jaa tietoja keskenään, kokonaisuudesta ei saada täyttä hyötyä, Sarbiewski sanoo. TK Ari Karkimo Ari Karkimo UUTISHUONEESTAARI KARKIMO Kenen eväillä tietoyhteiskuntaan? Tieken (Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus) esitteli Netvalue-seminaarissaan eri puolilla Suomea kehiteltyjä ja kokeiltuja tietoyhteiskuntahankkeita. Laajakaistatavoitteen toteuduttua kesällä voidaan katsetta jo nostaa polusta hieman korkeammallekin ja katsella, mitä edessä häämöttää. Palvelujen muuttaminen sähköisiksi tai ainakin sähköisten palvelujen tarjoaminen niitä haluaville on yksi selkeä suuntaus. Sähköisiä palveluita on otettu käyttöön sekä valtakunnallisesti että paikallisina. Tietoyhteiskunnan toinen puoli on vaikuttaminen tietotekniikan avulla. Netvalue-seminaarissa kerrottiin muun muassa Helsingissä ja Oulussa rakennetuista sähköisen vaikuttamisen kokeiluista. Suomenlahden toisella puolellahan on menty jo niin pitkälle, että Viron lokakuisissa kunnallisvaaleissa kokeiltiin nettiäänestystä. Netvaluessa epäilevän Tuomaan roolin otti oikeusministeriön Seppo Niemelä, kansalaisvaikuttamisen ohjelmajohtaja, jonka aiheena oli Kansalainen tietoyhteiskunnassa. Niemelän mielestä verkkovaikuttaminen perustuu usein satunnaisille ja pinnallisille mielipiteille, joita vaikuttaja ei itsekään edustaisi, jos hänellä olisi mahdollisuus osallistua aitoon dialogiin. Edelleen hän epäili, että sähköisen vaikuttamisen eteneminen voi lisätä entisestään etuoikeutettujen etuoikeuksia. Niemelä nimesi uhkakuvat kirjoitustaitoisten diktatuuriksi ja desibelidemokratiaksi. Eihän tuo huoli aiheeton ole, mutta hitaimpien omaksujien vauhtiin tyytyminen hyydyttää liikkeen kokonaan. Jos sähköistä vaikuttamista jarrutetaan, kunnes kaikki ovat siihen kypsiä, niin hyvää yötä sitten vaan. marraskuu 2005 TIETOKONE 15

11 LAAJAKAISTASEURANTA TERO LEHTO Yksi operaattori vähemmän Suomen laajakaistamarkkinoilta poistuu yksi toimija Elisan ja Saunalahden yhdistyessä. Kilpailua riittää silti, joten asiakkaille mieluinen hintakehitys jatkunee. muut kuin kahdeksan megabitin adsl-liittymät tarjonnastaan ja pudotamalla vielä hintaa lähes 20 eurolla. Televisio- ja videotilauspalveluistaan tunnettu Maxinetti taas laski perusliittymiensä hintoja kilpailijoiden vastaavia liittymiä vastaaviksi. Muiden osalta hintaseurannassa ei tapahtunut muutoksia kuukauden takaiseen tilanteeseen verrattuna. TK Saunalahti on ollut aggressiivinen kilpailija erityisesti pääkaupunkiseudun, Tampereen ja muiden tiheiden keskittymien alueella. Toisaalta esimerkiksi tanskalaisomisteinen TDC on yrittämässä laajakaistamarkkinoille, joten kilpailu tuskin vähenee niin paljon, että hintojen lasku pysähtyisi. Kilpailuvirasto hyväksyi Elisan Saunalahti-ostoksen sillä edellytyksellä, että laajakaistamarkkinoihin liittyvät ehdot täytetään. Elisa on vahvistanut ehdot hyväksyvänsä. Saunalahden oma runkoverkko Saunaverkko on myytävä Jyväskylän, Riihimäen ja Tampereen seuduilla, jotta alueellinen liittymätarjonta ei keskittyisi liikaa Elisa-konsernille. Pääkaupunkiseudulla Elisa on sitoutunut siihen, että Saunaverkko ilman asiakassopimuksia 8 MBPS -LIITTYMIEN HINNAT LOKAKUUSSA LABS ,8 44,9 44,9 44,8 45 euroa LABS 50 euroa DNA 8M 2 MBPS -LIITTYMIEN HINNAT LOKAKUUSSA 34 DNA 2M Elisa 8M 34,9 Elisa 2M Go Home 8M 36 Go Home 2M Maxinetti 8M 36 HTV Welho 2M Netsonic 8M 31,9 Maxinetti 2M myydään. Elisa on myös sitoutunut määräajaksi vuokraamaan laajakaistaverkon kapasiteettia tasapuolisin ehdoin. Laajakaista liittymä avautuu päivässä Kysynnän kasvaessa operaattoreiden tilausten käsittely ja asennuspalvelut ovat ruuhkautuneet, joten liittymän toimitusta saa usein odottaa kuukaudesta jopa pariin. Viranomaisten patistelusta huolimatta ruuhkia ei ole saatu täysin poistettua, joten nopeasta toimitusajasta on tullut tärkeä kilpailutekijä. Pääkaupunkiseudulla HTV on hyödyntänyt tätä voimakkaasti markkinoimalla kaapelitv-liittymää ainoana laajakaistaliittymänä, jonka saa heti käyttöönsä vain käymällä liikkeessä ja ostamalla tai vuokraamalla päätteen mukaansa. Tuoreempana tapauksena Salon seudun 45 puhelin kertoo 43,9 kehittäneensä Siemensin kanssa tekniikan, jolla adsl2+-littymä voidaan kytkeä yhden työpäivän aikana. Saunalahti 8M 36 Saunalahti 2M Telia-Sonera 8M 38 Telia-Sonera 2M Hintakilpailussa rauhallista Lokakuussa ei taaskaan koettu dramaattisia muutoksia liittymien hinnoissa tai nopeusluokissa. Suhteellisen pieni operaattori Netsonic tosin yllätti poistamalla ainakin toistaiseksi hinnastostaan Laajakaistaliittymien hintakehitys 2005 tammikuu toukokuu elokuu syyskuu lokakuu DNA Finland (Finnet), pk-seutu 256k/256k 19,9 19,9 17,9 17,4 17,4 512k/512k 23,9 23,9 23,9 19,8 19,8 1M/512k ,8 23,8 2M/512k M/1M ,8 43,8 12M/1M M/1M Elisa ADSL 256k/256k 19,9 19,9 19,9 17,9 17,9 512k/512k 24,9 24,9 24,9 19,9 19,9 1M/512k ,9 24,9 2M/512k ,9 34,9 4M/512k 59 8M/1M ** ,9 44,9 Go Home (ent. MTV3 Laajakaista) 256k/256k 19,9 19,9 19,9 17,9 17,9 512k/512k 23,9 23,9 23,9 19,9 19,9 1M/512k 23,9 23,9 2M/512k 41,9 41,9 41, M/1M 41,9 41,9 8M/1M ,9 44,9 HTV Welho 275k/100k 19,9 19,9 19,9 17,9 17,9 525k/200k ,9 19,9 1M/300k M/400k M/500k M/400k 46 6M/500k Maxinetti Multi Lite 512k/512k 31,9 31,9 2M/512k 44,8 44,8 44,8 31,9 8M/1M 56,9 56,9 56,9 44,8 24M/1M 56,9 Netsonic Prolink ADSL 1M/512k M/512k M/640k * M/1M Saunalahti ADSL (Saunaverkko, pk-seutu) 256k/256k 19,5 19,5 17,9 17,9 17,9 512k/512k ,5 19,5 19,5 768k/768k M/768k M/1M M/768k M/1M M/1M (full-rate) M/1M (adsl2 full-rate) Telia-Sonera ADSL 256k/256k 19,9 19,9 19,9 17,5 17,5 512k/512k 23,9 23,9 23,9 19,9 19,9 1M/512k ,9 23,9 23,9 2M/512k ,9 33,9 33,9 8M/1M ,9 43,9 43,9 12M/1M 54,9 54,9 24M/1M 68,9 68,9 Telia-Sonera Kaapeli-tv 256k/256k 19,9 19,9 300k/256k 19,9 19,9 19,9 512k/256k k/256k M/256k M/256k M/512k M/1M Hinnat on tarkistettu operaattoreiden pääkaupunkiseudun ja suurimpien kaupunkien hinnastoista. Hinnat vaihtelevat alueellisesti. Taulukon hinnat kertovatkin suhteellisesta hintojen kehityksestä. Tarjouskampanjoita ei ole mukana. 16 TIETOKONE marraskuu 2005

12 ENSITUNTUMA Microsoft Xbox 360 Olohuoneen viihdejätti OLLI-PEKKA KOMONEN Microsoft lanseerasi pelikonsolinsa seuraajan kesän kynnyksellä, ja uuden Xbox 360 -konsolin virallinen julkaisupäivä Suomessa on 2. joulukuuta. Tietokone-lehden testiryhmä pääsi kokeilemaan esituotantoversiota. Markkinoille saapuu kaksi erilaista pakettia, joista halvemmassa on pelikonsoli, ohjain, ja komposiittikaapeli. Hintaa paketilla on 319 euroa. Satasen kalliimmassa versiossa on lisäksi langaton ohjain, komponenttikaapeli, kiintolevy, ethernetkaapeli ja kuulokkeet. Muita lisävarusteita ovat esimerkiksi usb-väyläinen wlansovitin, vain omaan liitäntäänsä sopiva muistikortti ja vga-kaapeli. Erikoista on että hdmi- tai dvikaapelia ei ole tarjolla, vaikka eräs laitteen myyntivalteista on sen tuottama hdtv-resoluution kuva. Testatuissa Xboxeissa toimi valitettavasti vasta muutama peli, ja niidenkin toiminta jämähti pariin otteeseen testisession aikana. Toisaalta julkaisuun on vielä aikaa, ja koodin optimointi tehdään tunnetusti kahden viimeisen viikon aikana. Yhdeksi suurimmista myyntivalteista veikattu Project Gotham Racing 3 hämmästytti yksityiskohtaisella kaupunkimallinnuksellaan. Koneen todellisista peliominaisuuksista kuitenkin päästään selvyyteen vasta ajan kuluessa. Osa vanhoista Xboxpeleistä toimii uudella konsolilla, mutta pelaaminen vaatii kiintolevyn. Julkaisuajankohdaksi on lu pailtu 30 eri peliä, ja joulumarkkinoille peräti 160 erilaista nimikettä. Nähtäväksi jää, miten lupaukset toteutuvat, koska eri pelistudioiden edustajat ovat antaneet lausuntoja, joiden mukaan deadlinet painavat päälle turhan nopeasti. Pelikonsolista viihdekeskukseksi Moni alkuperäisen Xboxin ostanut hankki niin sanotun mod-piirin, jolla konsolista sai edullisesti monipuolisen mediatoistimen olohuoneeseen. Tällä kertaa Microsoft on ottanut lusikan kauniiseen käteen ja lisännyt koneen mediaominaisuuksia huomattavasti. Progressive scan -dvd-toiston lisäksi laitteella voi kuunnella mp3- ja wma-tiedostoja usb-väyläiseltä mp3-soittimelta. Tuet tujen laitteiden lista on laaja, ja testatuista puolestakymmenestä soittimesta kaikki suostuivat mukisematta yhteistyöhön. Lisäksi laitteiden muistissa olevia videoita voi katsella. Myös lähiverkossa olevan pc:n kiintolevyn mediasisältöä voi toistaa verkon yli. Xbox 360 on tyylikäs pelikonsoli, joka omalta osaltaan hämärtää raja-aitoja viihdelaitteen ja tietokoneen välillä. Pahin kilpakumppani Sony saa oman konsolinsa markkinoille vasta pitkälti vuoden 2006 puolella, joten hetken aikaa Microsoft saa paistatella yksin uuden sukupolven konsolivaltiaana. TK 18 TIETOKONE marraskuu 2005

13 Professori JUHA SILTALA Tietotekniikka ei ole tehostanut työtä Autotalleja, joissa puolipuberteettinen poikaporukka touhuili, ei enää ole. 20 TIETOKONE marraskuu 2005

14 MAIJA-LIISA IHANUS KUVA: TIMO SIMPANEN profiili Tietotekniikka on ollut pirullisen hyvä työkalu työn tehokkuuden tavoittelijoille. Professori Juha Siltala epäilee, onko tietotekniikka silti tehostanut työtä. Tietotekniikan piti tehostaa työtä ja automatisoida rutiinityövaiheita. Mutta ei voida todistaa, että näin olisi tapahtunut. Suomalaista työelämää tutkinut ja sen tilaa arvostellut Suomen historian professori Juha Siltala antaa esimerkin. Hän on professori. Hänen tehtävänsä on tutkia, luoda uutta, opettaa, mutta viime vuonna päälle vyörytetty matkalasku-uudistus muutti kymmenen minuutin rutiinitoimen nelituntiseksi takkuamiseksi tietokoneohjelman kanssa kuittiruljanssia yhtään vähentämättä. Periaatteessa hommaa varten piti käydä erilliset kurssit, mutta harvalla professorilla oli sellaiseen aikaa. Olisiko ollut järkevämpää palkata aluksi muutama neuvoja auttamaan lomakkeen täyttämisessä? Nyt hallintoväki joutui kuitenkin auttamaan, vaikkei silläkään olisi ollut aikaa, Siltala sanoo. Tehoa ja tulosta vai pelkkää uhoa Kaikkia tietotekniikkainvestointeja puolustellaan hyödyillä, mutta onko niitä saatu? Tietotekniikan oletettiin luovan uudet massamarkkinat ja näin hyödyttävän laajoja joukkoja, mutta näin ei ole käynyt. Sijoittajat pitävätkin edelleen varojaan sidottuna kultaan eivätkä niinkään it-yrityksiin. It-yritysten arvonnousussa on kyse yrityskaupasta tai saneerauksista samaan aikaan kun voitto kuluttajamarkkinoilla supistuu. Mutta ovathan it-yritykset menestyneet hyvin ja tuottaneet sijoittajilleen? Olemme jo vuosikymmeniä eläneet teollisen yhteiskunnan ylikapasiteettikriisiä, jonka takia investointien tuotto on laskenut. Asiaa on autettu vähentämällä työntekijöitä ja halventamalla työn hintaa, mutta ei näin ole syntynyt lisää kulutuskysyntää vaan finanssikupla. Irtoraha on sijoitettu tuotekehittelyn asemesta finanssikeinotteluun, osakkeisiin ja kiinteistöihin, Siltala selvittää. Välttämättömään tuotantoon tarvitaan vain osa ihmisistä. Mitä loput tehoyhteiskunnan ihmiset tekisivät? Ongelma on, kuinka raha saataisiin kiertämään kotimarkkinoiden palveluissa. Lisää väkeä tarvittaisiin hoivapalveluihin, mutta siellä vain leikataan. Kun hoitoa tehostetaan prosessiteollisuuden menetelmin, laatu ja motivaatio katoavat. Laatua päiväkodissa ei ole siellä säilöttyjen lasten määrä vaan sylin määrä. Laatu työssä on sitä, että ihminen kohtaa toisen ja sen ansiosta saadaan jotakin aikaan. Tällaisissa töissä palkka ei ratkaise vaan se, että ihminen kokee tekevänsä jotain tärkeää. Palkkatyöläinen järjestäytyy Hei, kuulostaa hämärästi tutulta... it:n alkuajathan olivat juuri tätä: yhdessä tekemisen iloa. Niitä autotalleja, joissa puolipuberteettinen poikaporukka touhuili, ei enää ole. Nyt valta on suuryrityksillä. Nuoretkaan eivät halua enää autotalli- vaan suuryrityksiin töihin, eikä alalla törmää enää luovaan hullutteluun. It-asiantuntija ei ole enää salatieteen hallitsija, jolle maksetaan tähtitieteellisiä summia töissä pysymisestä. Nyt ollaan palkkatyöläisiä, ei nuoria neroja. It-alalla onkin viime aikoina alettu järjestäytyä. Oma markkina-arvo ei ole enää itsestäänselvyys, vaan asemaa työmarkkinoilla varmistetaan muilla keinoilla. Pienet yritykset alkavat olla suurempiensa puristuksessa. It-markkinoilla kuten ei muussakaan teollisuudessa voittoa ei enää tehdä myymällä tavaraa vaan hallitsemalla jakeluketjua. Esimerkiksi Microsoftia on syytetty monopolistista markkina-asemasta, koska se niin pitkälle hallitsee ohjelmistoalan teknistä alustaa. Jakelukanava on yleensäkin etulyöntiasemassa sisällöntuottajaan nähden. Brändin, ketjun ja laatustandardien hallinnoinnilla estetään pienten kilpailijoiden markkinoilletulo. Ne otetaan kumppaneiksi mutta asiakasrajapinta säilytetään itsellä, koska sieltä rahat tulevat. Tässäkö syy siihen, ettei hikipajoja enää perusteta? Kukapa haluaisi neuvotella hikipajan kanssa eivät ainakaan isojen konsernien myyntikonttorit! Iso antaa laatuleiman. Ison kanssa kaveeraaminen voi olla antoisaa mutta myös johtaa tuhoon. Iso voi pyytää tarjouksen pieneltä alihankkijakumppaniltaan ja kopioida tarjouksen omakseen. Pienen on vaikea päästä kainalosta pois, jos sen pään sisältö on pantattu moneksi vuodeksi isolle. On vaarallista luovuttaa kaikki työnsä oikeudet. Kannatan tekijänoikeutta, jos sillä varmistetaan luovan työn tekijän osuus, mutta jos sitä käytetään jakelukanavan hallitsemiseen, se ei ole mielestäni hyväksyttävää. Sähkökahle on itse aiheutettu Tietotekniikan on myös väitetty sitovan meidät työnantajaan aina tavoitettavissa olemisen pakon tunteella. Tietokone tai kämmentietokone on universaali työpaikka, aina mukana. Siltala muistuttaa omastakin vastuusta. Sähkökahle on itse aiheutettu. Ei pidä totuttaa ihmisiä siihen, että on aina tavoitettavissa ja vastaa aina heti. Tietotekniikalla ratkotaan ongelmia, joita tietotekniikka itse on ollut aiheuttamassa. Sähköposti on määrässään, suodattamattomuudessaan ja helppoudessaan todellinen riesa, ja sen hallitsemiseksi kehitellään Blackberryn kaltaisia laitteita, joilla oltaisiin aina sähköpostin saavutettavissa. Jos professori Siltalalla olisi tarpeeksi katkotonta vapaa-aikaa, hän haluaisi käyttää sen paitsi kokkauskurssiin myös opetellakseen lisää keinoja yhdistää sanaa ja kuvaa. Voisin käydä Powerpointkurssin leikkiäkseni luennoilla sanan ja kuvan assosiaatiolla, kuten kirjoissanikin. En periaatteessa halveksi uusia välineitä, mutta kynnys tutustua niihin vain manuaalien varassa on ylivoimaisen korkea. TK Puolueettomasti ei suhtaudu kukaan Niissä piireissä, joissa tämänkin lehden lukijat liikkuvat, lähes jokaisella on mielipide Juha Siltalasta. Rohkeasta keskustelusta tämä maa saa ainakin Juha Siltalaa kiittää. Ja moni tilaisuus innoittavasta puhujasta. Syyskuun alussa Ruotsin valtion Konjunktur-instituutin tutkimusyksikön johtajana aloittanut valtiotieteen tohtori Juhana Vartiainen näki paljon vaivaa kirjoittaessaan Siltalan kirjasta Työelämän huonontumisen lyhyt historia laajan arvion Historiallisen aikakauskirjaan 2004:4. Loppuvaikutelma Lyhyestä historiasta on siksi kuin hengästyneen sotakirjeenvaihtajan kollaasista eikä siis aivan tavanomaisesta tutkimuksesta. Vaikuttava ja komea kollaasi se tietysti onkin ja on aivan hyödytöntä kiistellä siitä, onko tällainen työ tiedettä vai ei. Se on Juha Siltalan omintakeinen luomus, jossa on sekä tutkimuksellisia piirteitä että myös kulttuurituotteen ja kulttuuriesseen, 1970-lukulaisen sosiaaliraportin ja poleemisen pamfletin tai radioesitelmän tai jopa poliittisen puheen piirteitä, Vartiainen kirjoittaa. marraskuu 2005 TIETOKONE 21

15 TULEVAISUUDEN TIETOTEKNIIKKA KIM LEIDENIUS Tallennuksen valoisa tulevaisuus Viime aikoina ei ole syntynyt uusia optisia tallennusmuotoja, mutta tekniikoiden sisällä on otettu merkittäviä harppauksia. Moni vuosia läpimurron kynnyksellä ollut menetelmä on siirtynyt tutkimuslaitoksista yritysten laboratorioihin. Elokuvat, musiikki ja tietokoneohjelmistot myydään lähes poikkeuksetta optisella tallennusmedialla, joko cd- tai dvd-levyllä. Tulevaisuudessa tallennustilaa tarvitaan yhä enemmän, kun digitaalisen informaation määrä kasvaa teräväpiirtoisen digitaalitelevision ja digikameroiden yleistyessä. Cd-levyn 650 megatavun tallennuskapasiteetti oli enemmän kuin tarpeeksi aikana, jolloin käyttöjärjestelmä mahtui 1,4 megatavun levykkeelle. Tulevaisuuden kolmiulotteinen laajakangaselokuva vaatii satojen gigatavujen tilan. VTT:llä optisia tallennustekniikoita väitöskirjaansa varten tutkinut Kari Kataja pitää holografista tallennusta lupaavimpana tekniikkana pidemmällä tähtäimellä. Se tuo todelliseen hyppäykseen tallennuksessa mahdollistaen yli teratavun kapasiteetin. Holografiseen tekniikkaan Numeerista aukkoa kasvattamalla ja lyhentämällä aallonpituutta on dvdlevylle saatu tallennettua merkkejä cd-levyä tiheämmin. Kuva: Philips 22 TIETOKONE marraskuu 2005 perustuvia laitteita on luvattu markkinoille ensi vuoden lopulla. Niitä tarjotaan aluksi yritysten arkistointi- ja varmuuskopiointijärjestelmiin nauhoja korvaamaan. Kuluttajille tekniikka on vielä vuosia liian kallista. Ennen suurta hyppäystä markkinoilla ehtii vierailla lukuisia cd:n jälkeläisiä. Pienen pieni piste Pienimmän optisesti luettavan merkin säätää niin kutsuttu diffraktioraja, joka riippuu aallonpituudesta ja siitä, kuinka voimakkaasti säde on kohdistettu. Laitteissa on edetty cd:n infrapunaisesta dvd:n punaiseen ja tuleviin 405 nanometrin sinisiin lasereihin. Tällä hetkellä lyhin kaupallisella puolijohdelaserilla saavutettava aallonpituus on 370 Kilpailevien blu-ray- ja hd-dvd-tekniikoiden suurin ero on numeerisessa aukossa, joka hd-dvd:ssä on sama kuin dvd-levyssä eli 0,6 ja blu-rayssa 0,85. Edellinen on helpompi sovittaa lukemaan dvd-levyjä ja jälkimmäinen tarjoaa suuremman tallennuskapasiteetin. Kuva: Philips nanometriä. Tätä syvemmälle ultraviolettialueelle on lämpöongelmien vuoksi vaikea yltää. Säteen kohdistaminen määritellään numeerisella aukolla, johon vaikuttavat kohdistuskulma sekä väliaineen ja materiaalin välinen taitekerroin. Normaalisti väliaineena on ilma, jolloin suurin mahdollinen numeerinen aukko on 1,0. Cd:n numeerinen aukko on 0,45 ja blu-ray-soittimen 0,85. Perinteisen optiikan rajoissa ei cd-levyn alalle voi ahtaa teratavuja tietoa, mutta tarkalla hienomekaniikalla voidaan saavuttaa suuria tallennustiheyksiä. Esimerkiksi Pioneer esitteli viime vuonna asemaa, joka tallentaa 500 gigatavua dataa cd:n kokoiselle levylle ultravioletilla laserilla. Tietopisteiden etäisyys toisistaan oli kurottu 70 nanometriin. Lisää kerroksia ja sävykkäitä pisteitä Dvd-levyillä tieto on usein kahdessa kerroksessa. Näitä kerroksia on mahdollisuus lisätä monella eri tavalla. Valonsäde voidaan yksinkertaisimmillaan tarkentaa tietylle syvyydelle kerrallaan. Säteen voima heikkenee kerroksien kasvaessa, mutta esimerkiksi Toshiba on esitellyt kolmikerroksisen hd-dvd-levyn, johon mahtuu 45 gigatavua tietoa. Laboratorioissa on valmistettu kahdeksan datakerroksen levyjä käyttämällä kahta sädettä, joiden risteyskohdasta tieto luetaan. Pinnoittamalla tallennuspinnat sopivalla fluorisoivalla materiaalilla, joka absorboi vain voimakasta, kyseiseen kerrokseen tarkennettua säteilyä, voidaan päästä jopa sadan kerroksen ja 500 gigatavun levyihin. Sen sijaan, että levylle poltettaisiin vain ykkösiä ja nollia, voidaan näille tuottaa myös harmaasävyjä. Calimetrics kehitti vuosikymmenen alussa tekniikkaa, jossa tallentava säde tuotti pisteitä kahdeksalle eri syvyydelle, mutta yhtiö on sittemmin lopettanut toimintansa. Saksalaiset tutkijat ovat kehittäneet menetelmän, jossa kuoppien muoto on kartiomainen ja eri suuntiin kallellaan. Optisesta heijastuksesta on voitu signaalinkäsittelyllä erottaa kymmeniä erisuuntaisia kartioita. Lähikenttä paljastaa pienet merkit Perinteisen optiikan ahtaita rajoja voi hämärtää tunneloitumalla niistä läpi kvanttifysiikan sallimilla tavoilla. Vaikka merkki olisi liian pieni näkymään, se synnyttää sitä valaistaessa optisen lähikentän. Tämä kenttä ei kuljeta energiaa pois, joten sitä ei voi havaita kauempaa. Lähikenttä voidaan kuitenkin kytkeä kaukokenttään, mikäli linssi tuodaan alle Kuva: Philips

16 kokonaisheijastus rako < λ lähikenttä aallonpituuden päähän levyn pinnasta. Lasersäde kohdistetaan luettavaan alueeseen puolipallon muotoisella sil-linssillä (solid immersion lens). Nimensä se on saanut siitä, että mikroskoopeissa se on upotettu öljyyn yhdessä tutkittavan kohteen kanssa. Perinteisen optiikan lakien mukaan valo heijastuu pohjasta takaisin kokonaisheijastuksena eikä koskaan yllä levyn pintaan. Kun linssin ja levyn rako on noin 50 nanometriä, voivat fotonit tunneloitua sen yli, valaista pisteen ja kytkeytyä jopa 50 prosentin hyötysuhteella syntyneeseen lähikenttään. Lähikenttä voidaan näin lukea kaukokentästä ja erottaa levyn äärimmäisen pienet pisteet. Tallennettaessa materiaali voidaan pehmittää magneetilla ennen kirjoitusta. Tällä tekniikalla ylletään noin 200 gigatavun kapasiteettiin cd:n kokoisella levyllä. Sil-tekniikalla luettavia levyjä on mahdollista myös monistaa sarjatuotantona esimerkiksi elokuvien levitykseen, kertoo Kataja. Linssi valmiina levyllä Super resolution -tekniikassa luetaan samaa optista lähikenttää kuin sil-linssiin perustuvassa menetelmässä. Siinä lähikentän ja kaukokentän kytkeytyminen tapahtuu levyssä itsessään. Ilmiö on kokeellisesti havaittu, ja suuri osa kehitystyöstä tapahtuu raakana laboratoriotyönä. Ilmiön koko kuvaa ei ole pystytty teoreettisesti selittämään. Kataja tutki VTT:llä väitöskirjaansa varten super resolution -ilmiötä numeerisilla malleilla. Sil-linssi leijuu ilmatyynyn varassa alle 50 nanometrin korkeudella. Vaikka säteet heijastuvat takaisin linssin pohjasta, ne ehtivät käväistä levyllä tunneloitumalla. Käänteisellä mallinnuksella hän pyrki havainnoista löytämään niitä fysikaalisia ilmiöitä, joiden ansiosta sr-levyjen luku ja tallennus toimii. Mallit ovat auttaneet ymmärtämään kokeellisia tuloksia, joita on tehty muun muassa japanilaisessa National Institute of Advanced Industrial Science -tutkimuslaitoksessa. Super resolution -levy voidaan valmistaa kerroksittain normaalilla dvd-levyn tekniikalla. Kerroksista merkittävimmät ovat datakerros ja optisesti epälineaarinen materiaalikerros. Eälineaarinen kerros on uusimmissa tutkimushankkeissa hopea- tai platinaoksidia. Tietoa ei itse asiassa kirjoiteta datakerrokseen, vaan lämmittäminen irrottaa metallioksidista happikuplia, joista merkit muodostuvat. Luettaessa lasersäteen kirkkain osa aukaisee epälineaariseen kerrokseen pienen aukon, jonka kautta lähikenttä kytkeytyy kaukokenttään. Tekniikalla ylletään sadan nanometrin merkkeihin tavanomaisella dvd-lukupäällä ja 50 nanometrin merkkeihin Bluray-lukupäällä. Tavanomaisilla levyillä merkkien koot ovat 400 ja 120 nanometriä. Kahdensadan gigatavun levykkeet ovat täysin mahdollisuuksien rajoissa. LG ja TDK tutkivat aktiivisesti tätä aluetta ja ovat lähivuosina tuomassa markkinoille SR-R-levyn, jolle voi kirjoittaa vain kerran. Kari Katajan mukaan näköpiirissä ei ole tekniikkaa, joka mahdollistaisi monta kertaa kirjoitettavat levyt eikä myöskään tekniikkaa, jolla voisi puristaa levyjä valmiilla datakerroksella, esimerkiksi elokuvien levitykseen. TK KEHITTYVÄ TALLENNUS Laajakuvaa mikronäytöistä Suurten näyttöjen aika on ohi. Laajakankaan tunnun saa myös tuomalla näytön hyvin lähelle silmää. Yhdysvaltalainen Emagin on kutistanut orgaanisilla led-lampuilla (oled) toteutetun 800x600 pisteen näytön lävistäjältään puolitoistasenttiseksi. Oled-näytön pisteet tuottavat itse valonsa toisin kuin lcd-näytön. Tämän vuoksi niistä voidaan tuottaa ohuempia ja kevyempiä silmälappuja. Laite painaa runsaat 200 grammaa. Kahden näytön silmikko noudattaa kolmiulotteisten näyttöjen VESA vsis -signalointeja. Valmistaja on suunnannut tuotteensa tekniseen suunniteluun, lääketieteelliseen tutkimukseen, sotilaille ja pelaajille. Silmikkonäyttö antaa pelaajalle mahdollisuuden uppoutua täysin peliin. Visiirissä on myös kiihtyvyysanturi ja hyrräkompassi, jotka tunnistavat pään kääntymiset, nyökkäykset ja kallistukset. Laitteen ohjelmisto muuntaa ne hiiren liikkeiksi, jolloin voidaan esimerkiksi katsella 360 asteen maisemia. Visiirissä on myös kuulokkeet. Virrankulutus on saatu puristettua niin pieneksi, että se voidaan ottaa usb-liitännästä. Visiiri maksaa hieman alle tuhat euroa ja värikuoret siihen 30 euroa. Tietokone muistitikulla Uusimmat mikrot voi nykyään asettaa käynnistymään myös usbmuistilta. Tämä on tarjonnut mahdollisuuden kuljettaa muistitikulla mukanaan omaa käyttöympäristöä, jolla voi hetkessä muuttaa minkä tahansa mikron omansa kaltaiseksi. Periaatteessa siis tietokone on muistitikulla, joka vain ottaa rengin työrukkaseksi. Yhdysvaltalainen Bionopoly on Fingergear-tuotteissaan halunnut varmistaa, että muistitikun tiedot ovat myös turvassa. Muisti on jaettu kahteen osaa, joista toinen näkyy mille tahansa tietokoneelle ja toinen vain sille, joka on käynnistetty tikun sisältämällä käyttöjärjestelmällä. Tämä osa vaatii käynnistyessään tunnistuksen sormenjäljellä. Sormenjälkiskanneri on samalla usb-muistilla, jossa on myös sen ajurit. Muisti myydään valmiiksi asennetulla Linux-versiolla, joka käynnistyy liki jokaisessa x86-mikrossa. Lisäksi mukana on Openoffice-paketti ja varusohjelmia. Sormenjäljellä tiedot turvaavan muistitikun hinta on alle 200 euroa. Kuva: Bionopoly Aivoportti auttaa Jokaisen tieteiskirjailijan visioima aivoportti on edennyt kliinisiin testeihin ja on ensi vuonna saatavissa rajoitetusti tutkimuskäyttöön. Tutkittavaan alueeseen aivoissa asennetaan 4x4 millimetrin kokoinen 96-mittapäinen anturimatriisi, joka kerää tietoja aivolohkossa liikkuvista vasteista. Anturi kytketään pääkalloon asennettavaan peukalonpaksuiseen liittimeen, josta tieto johdetaan signaalit analysoivalle tietokoneelle. Cybercinetics-yrityksen kehittämä ohjelma kykenee erottamaan anturin lähistöllä olevat neuronit ja niiden signaalit. Halvaantuneet ihmiset ovat tutkimuksissa ajattelemalla kyenneet liikuttamaan osoitinta haluamaansa neliöön karkeassa ruudukossa. Tulevaisuudessa yrityksen tavoitteena on luoda yhteys aivoihin langatta ja mahdollistaa halvaantuneille tietokoneiden käyttö, itsenäisyys sekä etäämmällä tulevaisuudessa omien raajojen liikuttaminen. Markkinoiden kooksi yritys arvioi miljardeja dollareita. KIM LEIDENIUS Kuva: Emagin Kuva: Cybercinestics marraskuu 2005 TIETOKONE 23

17 petteri järvinen Diplomi-insinööri Petteri Järvinen on tietokirjailija ja tutkija. Digikuvan inflaatio Digikameroiden nopea yleistyminen on täyttänyt maailman valokuvilla. Sen seurauksena kuvalle on käynyt kuten mille tahansa hyödykkeelle, josta on ylitarjontaa: sen arvo on laskenut. Vielä kymmenen vuotta sitten valokuvat olivat arvossaan. Henkilö, joka oli muistanut ottaa kameran mukaan johonkin tilaisuuteen, sai jälkikäteen useita pyyntöjä lähettää kuvia muistoksi osallistujille. Tänään lähes jokaisella on kamera jos ei erillisenä laitteena niin sitten puhelimeen sisäänrakennettuna. Kukaan ei enää pyydä lähettämään kuvia, koska kaikkien sähköpostilaatikot ja tietokoneiden levyt pursuavat niitä jo ennestään. Koulujen luokkakuvia on kohdannut kaksinkertainen inflaatio. Omassa lapsuudessani koulussa otettu kuva saattoi olla kyseisen vuoden ainoa henkilökuva. Siitä kannatti hyvinkin maksaa 1 3 markkaa, mikä oli käypä hintataso 1970-luvulla. Tänään koulukuvaaja lähettää jokaisen lapsen kotiin tusinan verran eri kokoisia ja näköisiä kuvia luottaen siihen, että vain harva viitsii palauttaa niitä. Koko paketin hinta on yli 30 euroa eli vajaat 200 vanhaa markkaa. Tuplainflaation vuoksi vanhemmat maksavat siis aiempaa enemmän kuvista, joita he tarvitsevat aiempaa vähemmän. Susia ja väärennöksiä Pelkkä digikamera ei tee kenestäkään mestarikuvaajaa. Kuvien heikko laatu yhdistettynä niiden suureen määrään vain korostaa kuvan arvon romahdusta. Aivan kuten www-sivujen kirjoitus- ja kielioppivirheet totuttavat meidät huonoon kieleen, digikuvat totuttavat meidät huonoon kuvaan. Ennen lehdistö käytti vain ammattilaisten ottamia kuvia. Nyt moni toimittaja hoitaa kuvituksen omalla digikamerallaan. Lukija ei välttämättä pidä kuvia huonoina, koska on tottunut näkemään sellaisia kaikkialla. Yhtä vähän lukija huomaa juttujen kirjoitus- ja kielioppivirheitä, koska on turtunut niihin nettisivuilla. Ennen filmi oli kallista, mikä pakotti harkitsemaan jokaista laukausta, eikä epäonnistuneita kuvia kehitetty lainkaan. Nyt kuvaus on ilmaista, joten yhdestä perhetapahtumasta otetaan helposti kymmeniä kuvia, joilla sitten kuormitetaan sukulaisten sähköpostia. Laadun lisäksi kuvilla on uskottavuusongelma. Tietokoneella kuvia voi väärentää tavalla, johon ennen pystyi vain Neuvostoliiton keskuskomitea, kun se halusi poistaa epäsuosioon joutuneita henkilöitä vanhoista ryhmäkuvista. Digikuvien manipulointi pc:llä on niin helppoa, että lapsikin sen osaa ja nimenomaan he. Siksi netti on pullollaan väärennettyjä digikuvia. Kehityksen seurauksena vanhojakaan kuvia, jotka eivät ole väärennettyjä saati edes digiä, ei enää uskota. Netissä jopa aidot valokuvat leimataan heti väärennöksiksi, jos niissä esiintyy jotain epätavallista. Älä siis suotta kaiva kameraa esiin, vaikka näkisit ufon lentävän matalalla taivaan poikki ja laskeutuvan presidentinlinnan pihalle. Kukaan ei kuitenkaan uskoisi sinua. Pitäisikö kuvien säilyä? Moni digikuvaaja on huolissaan kuvien säilymisestä jälkipolville. Miten kuvat kannattaisi arkistoida, jotta jälkipolvet saisivat ne varmasti avattua? Ellei kuville tehdä nyt mitään, kuvatiedoston nimeksi jää pelkkä kameran antama numero, eikä kukaan vuosien päästä muista kuvassa olevien henkilöiden nimiä tai tilannetta, jossa kuva otettiin. Mutta onko sillä mitään väliä? Arvonsa menettäneiden kuvien ei ehkä tarvitsekaan säilyä kovin pitkään. Subjektiiviselta kannalta riittää, että kuva säilyy ottajansa elinajan. Se, mitä kuvalle tämän jälkeen tapahtuu, on kuvaajan itsensä kannalta yhdentekevää. Silti moni haluaa jättää kuvia jälkipolville. Mutta haluaako jälkipolvi nähdä niitä? Pari sukupolvea riittää Sata vuotta sitten tavallinen kansalainen pääsi valokuvaan vain muutaman kerran koko elämänsä aikana. Kuvat olivat kalliita ja niitä säilytettiin huolellisesti. Tilanteen juhlavuus paistaa kuvista vieläkin: henkilöt seisovat kuvissa kasvot vakavina ja parhaimpiinsa pukeutuneina. Kuvat ovat tämän päivän katsojalle arvokkaita juuri siksi, että niitä on niin vähän. Meidän ajastamme kuva-aineistoa tulee jäämään ylenpalttisesti, vaikka osa niistä armeliaasti tuhoutuukin. Jaksavatko omat lastenlapsemme koskaan kahlata läpi sitä digikuvien vuorta, jota tänään rakennamme ottamalla useita kuvia joka päivä? Vaikka heillä olisi kiinnostustakin, heillä ei ole siihen aikaa. Jokainen sukupolvi tuottaa yhä suuremman määrän digitaalisia tallenteita itsestään, joten aineisto kumuloituu jokaisen sukupolven myötä. Valokuvien lisäksi kuvaamme digitaalisia kotivideoita. Ennen pitkää syntyy sukupolvi, jonka koko elämä kuluisi aiempien sukupolvien tuottaman materiaalin katseluun. Mikä sitten voisi olla riittävä ajallinen perspektiivi? Itseämme kiinnostavat vanhempien ja isovanhempien kuvat, mutta sitä kaukaisemmat henkilöt alkavat jo kadota historian hämärään. Heillä ei ole sidettä tähän päivään ja heidän päivittäinen kuvamateriaalinsa kiinnostaa korkeintaan suku- ja historiatutkijoita. Yksi tai kaksi sukupolvea saattaa riittää oikein hyvin. Eihän edes kielessä ei ole omaa sanaa isoäidin ja isoisän vanhemmille. TK Digikuvat totuttavat meidät huonoon kuvaan. marraskuu 2005 TIETOKONE 25

18 VERTAILU HENRI KUOKKA MITTAUKSET HENRI KUOKKA JA TIMO HELENIUS KUVAT TIMO SIMPANEN 19-TUUMAISET NÄYTÖT Laadukkaat ja litteät Mukana vertailussa: Acer AL1922r Benq FP91V+ CTX S966G Dell 1905FP Eizo Flexscan S1910 Fujitsu-Siemens Scenicview P19-2 HP L1955 IBM Thinkvision L191P Iiyama Prolite H1900 Lacie 319 LG Flatron L1950B Philips Brilliance 190P6 Quato Mini Mate Display Samsung Syncmaster 940B Samtron 94V Sony SDM-X95K Svedx XV1-19AV-AS1 Viewsonic VX924 Xerox XA7-19i Litteä lcd-näyttö on nykyisin ainut vaihtoehto tietokonenäyttöä hankkiessa. Paras hinnan, koon ja laadun leikkaus löytyy 19 tuuman kokoluokasta, jossa tarjonta on ennen näkemättömän runsasta. Kuvaputkinäyttöjen aika alkaa käyttötarkoituksesta riippumatta olla ohi, eikä lcd-tekniikalle tietokonekäytössä löydy ainakaan kaupallisessa mielessä yhtään varteenotettavaa haastajaa. Suurin kiinnostus kohdistuu tällä hetkellä voimakkaasti kasvavaan 19 tuuman kokoluokkaan, jossa näyttöjen keskihinta on painunut 500 euron tasolle. Halvimmillaan 19-tuumaisen lcd-näytön voi saada alle 300 eurolla, joka vasta kaksi vuotta sitten olisi ollut poikkeuksellisen halpa hinta 17 tuuman kokoluokassa. Erittäin runsaasta tarjonnasta, tai kenties pikemminkin sen vuoksi, ostajan valinta on kuitenkin kaikkea muuta kuin helppo. Laitevalmistajat mainostavat näyttöjään useilla erilaisilla argumenteilla eikä ainakaan mainonnan perusteella kuvankäsittelytyöhön kannata hankkia samaa näyttöä kuin pelikäyttöön. Näyttöjen todellisten erojen selvittämiseksi ja pahimpien myyttien kaatamiseksi otimme jättivertailuun peräti 19 eri valmistajan lcd-näyttöä. Vertailun laiteryhmälle ei asetettu kuvakoon lisäksi teknisiä rajoitteita, mutta valmistajia neuvottiin valitsemaan vertailuun laadukas toimistokäyttöön soveltuva näyttö. Näillä eväillä vertailujoukoksi muodostui sekä hinnan että laadun osalta kirjava, mutta samalla erittäin kattava otos, josta löytyi hyviä tuotteita sekä graafisen alan ammattilaiselle että aktiiviselle pelaajalle. 19 tuumaa on välikoko Lcd-näyttöä voidaan kunnolla käyttää vain yhdessä näyttötilassa. Rajoite johtuu siitä, että kuvaputkista poiketen lcd-näytöissä kukin kuvapiste on fyysinen elementti, jota ei voi siirtää. Vertailun näyttöjen koko on poikkeuksetta 1280x1024 kuvapistettä. Isompaan näyttötilaan mahtuu enemmän tekstiä kuin kannettavissa tietokoneissa yleisesti käytetyille 1024x768 kuvapisteen ruuduille. Suurempi näyttötila olisi siten työpöydän käytettävissä olevana pinta-alana toivottavaa, mutta valitettavasti asia ei ole näin yksinkertainen. Windowsin käyttöliittymäsuunnittelussa oletetaan, että käyttäjän näkemässä kuvassa on 96 kuvapistettä tuumaa kohden. Tämän vaatimuksen täyttyessä ruudulla esitetyt kohteet ovat näyttöpinnalla täsmälleen halutun kokoisia. 19 tuuman näyttöjen kuvapinnan koko on noin 376x301 millimetriä, joten 96 pisteen tuumatarkkuuden mukaan näyttötilan tulisi olla noin 1421x1138 kuvapistettä. Koska kuvapisteitä on todellisuudessa tarjolla selvästi tätä vähemmän, yksittäiset kuvapisteet ovat vastaavasti hieman suurempia. Tämän vuoksi 19 tuuman ruudulla esimerkiksi kymmenen pisteen kirjasimet ovat todellisuudessa noin 11 pisteen kirjasinten kokoisia. 19 tuuman näytöt ovat sinänsä väliinputoajan asemassa, sillä myös 17 tuuman näytöissä käytetään 1280x1024 kuvapisteen näyttötilaa. Ostamalla kaksi tuumaa suuremman näytön saa korkeamman hinnan vastineeksi 17-tuumaisia suuremman kuvapintaalan, mutta käytännön työtila pysyy samana. Ikänäköisille tästä on tietysti hieman etua. Joissain kannettavissa tietokoneissa käytetty 1400x1050 kuvapisteen näyttötila olisi 26 TIETOKONE marraskuu 2005 marraskuu 2005 TIETOKONE 27

19 VERTAILU Matta pinta heikentää valoisassa ympäristössä kuvan kontrastia, sillä mistä tahansa suunnasta kuvaan osunut valo heijastuu osittain katsojan suuntaan. Kiiltävällä pinnoitteella varustetut näytöt ovat terävämpiä, mutta valoisassa ympäristössä oma peilikuvansa häiritsee. Kiiltävä pinnoite sopii parhaiten pelaamiseen tai elokuvien katsomiseen hämärässä tilassa. 19 tuuman kokoluokkaan lähes täydellinen, mutta valitettavasti tällaisia ei valmisteta. Enemmän työtilaa kaipaavan on suunnattava katseensa yli 20 tuuman näyttöihin, joissa on vähintään 1600x1200 kuvapistettä. Kolmenlaisia valmistajia 19 tuuman kokoluokka on tänä päivänä erittäin suosittu ja vaihtoehtoja on Suomessakin tarjolla toista sataa. Laitteiden valmistajien nimiä on kuitenkin huomattavasti enemmän kuin TEKNIIKKA Kalibroinnin ja profiloinnin käytäntö Harva näyttö toistaa esitetyn kuvan oletusasetuksin täysin optimaalisesti, oli kyseessä sitten tavallinen toimistonäyttö tai väritarkka erikoisnäyttö. Jälkimmäisessä näytön väri- ja sävytoisto ovat toki yleensä selvästi lähempänä oikeata kuin halvemmissa malleissa, mutta silti näyttö kalibroidaan ja profiloidaan säännöllisesti. Mainituilla termeillä viitataan puhekielessä yleensä prosessiin, jossa erillisen mittalaitteen (kolorimetri tai spektrofotometri) avulla korjataan näytön väritoisto mahdollisuuksien mukaan lähelle optimia. Kalibrointivaiheessa näytön kirkkauden, kontrastin, LABS 8500 Värilämpötila, Kelviniä PROFILOINNIN VAIKUTUS värilämpötilan sekä mahdollisen gamma-säädön asetukset säädetään mittalaitteen tukemana mahdollisimman lähelle tavoitearvoja. Kalibroinnilla siis varmistetaan, että lähtökohta profiloinnille on mahdollisimman hyvä. Profiloinnilla taas tarkoitetaan prosessia, jossa profilointiohjelmisto yhdessä mittalaitteen kanssa tuottaa näytön väritoistoa kuvaavan icc-väriprofiilin. Ohjelmisto esittää ruudulla joukon värejä, joiden todellisen väriarvon mittalaite lukee suoraan ruudulta. Nämä tulokset kirjataan väriprofiilitiedostoon, jonka tehtävä on siis kuvata näytön väritoisto-ominaisuuksia tarkasti. Ideaali Lacie Lacie (profiloitu) % Esitetyn kuvan kirkkaus Lacien näytön harmaasävyjen mitattu värilämpötila ennen ja jälkeen profiloinnin. Näytön kalibrointi ja profilointi tehtiin Blue Eye -profilointipaketilla, jonka mittalaitteena toimivan kolorimetrin herkkyys ei riitä kuvan tummimpien sävyjen luotettavaan mittaamiseen. Muiden sävyjen osalta värilämpötila vakiintui profiloinnin jälkeen hyvin lähelle srgb-määrityksen 6500 kelviniä. Lacie-näytön lisävarusteeksi voi hankkia Blue Eye -kolorimetrin sekä tätä hyödyntävän kalibrointi- ja profilointiohjelmiston. Kalibrointivaiheessa ohjelmisto muokkaa näytön kuvasäätöjä automaattisesti. tuotteita tai niiden ydinkomponentteja oikeasti valmistavia yrityksiä. Näyttöjen kohdalla markkinoiden tuotantoketju jakaantuu kolmeen. Ketjun alkupäästä löytyy varsinaisten lcd-paneelivalmistajien kapea ja vahvasti suuriin pelureihin painottunut joukko. Tutkimusyhtiö Displaysearchin mukaan kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla viisi suurinta paneelivalmistajaa tuotti peräti kolme neljästä lcd-näyttöpaneeleista. Markkinaosuuksissa kärkeä pitävät LG,Philips LCD, Samsung sekä AU Optronics. Ketjun toisen lenkin muodostavat valmistajat, jotka yhdistävät lcd-paneelin ja sen ohjauselektroniikan yksiin kuoriin, eli tuottavat paneelin pohjalta toimivia näyttölaitteita. Paneelin ohjausyksiköllä on selvä vaikutus lopulliseen kuvanlaatuun, minkä vuoksi kaksi täsmälleen saman näyttöpaneelin sisältävää laitetta voivat erota suorituskykyarvojen osalta selvästikin. Tämän vuoksi toisen portaan tehtaiden nimittäminen pelkiksi kokoonpanolinjoiksi olisi ainakin joidenkin osalta selvästi virheellistä. Osa toisen portaan näyttölaitevalmistajista myy tuotteita suoraan omalla nimellään, mutta monet pienemmät valmistajat tuottavat näyttöjä myytäväksi muiden tuotemerkkien alla. Markkinoiden kolmannen lenkin muodostavatkin näyttöjä kauppaavat valmistajat, jotka ei- Mihin tarvitaan 10-bittistä väriä Väriprofiili ei muuta näytön väritoistoa, mutta profiilin avulla värihallintaa tukevien sovellusten esittämät väriarvot muutetaan käyttöjärjestelmän alaisuudessa toimivan värinhallintamoduulin (cmm, color management module) avustuksella sellaisiksi, että kuva toistuu ruudulla mahdollisimman oikein. Monet profilointiohjelmistot toimivat icc-värinhallinnan vastaisesti tekemällä suoraan muutoksia näytön värintoistoon. Tämä toteutetaan tekemällä sopivia korjauksia näytönohjaimen värinhakutauluun (vclut, video card lookup table). Tällöin kaikki käyttöjärjestelmän ja ohjelmien käyttämät rgb-väriarvot muunnetaan ennen näytölle lähettämistä siten, että lopputuloksena kuva toistuu ruudulla oikein. Valitettavasti molemmissa menettelyissä menetetään aina osa käytössä olevista väriarvoista, sillä korjaus voidaan tehdä kullekin osavärille vain 256 sävyaskeleen sisällä. Pienenkin korjauksen myötä yksi tai useampia 256 sävyaskeleesta jää aina käyttämättä. Sävyaskelia menetetään monissa tapauksissa myös muuttamalla näytön omia kuvasäätöjä. Koska pääosa näytöistä pystyy tuottamaan kullekin osavärille vain 256 sävyaskelta (8 bittiä), värilämpötilan tai gamma-arvon muuttaminen johtavat väistämättä käytössä olevien värien määrän vähenemiseen. Pahimmillaan tämä voi näkyä liukusävyissä väärinä ääriviivaportaina, minkä vuoksi tavallisen näytön värilämpötilana kannattaa usein käyttää näytön ominaisvärilämpötilaa (värilämpötilan asetus native). Ongelman kiertämiseksi väritarkkaan työhön tarkoitetuissa näytöissä sisäinen sävykäsittely toimii usein 10-bittisesti, eli todellisia sävyaskelia on käytössä neljä kertaa enemmän. Muutamissa huippumalleissa käytetään jo 14-bitin sisäistä sävykäsittelyä. Tällöin mainitut säädöt ovat oikeasti käyttökelpoisia, eikä värejä menetetä. 28 TIETOKONE marraskuu 2005

20 19-TUUMAISET NÄYTÖT Philipsin näytön vasemmasta reunasta löytyy kätevästi peräti neljä usb-liitintä, joihin voi kytkeä satunnaisesti tarvittavia oheislaitteita, kuten esimerkiksi muistitikun tai digikameran. vät valmista tuotteitaan itse. Kolmatta porrasta edustavat esimerkiksi monet tietokonevalmistajat, kuten HP, Fujitsu- Siemens ja Dell, joiden osuus lcd-näyttöjen markkinoista on tietokonepakettien mukana myytävien näyttöjen vuoksi suuri. Ketjun kolmatta lenkkiä ei erilaisesta lähtökohdasta huolimatta suoraan sovi väheksyä, sillä mainitun kolmikon tuotteet sijoittuivat tämän vertailun loppupisteissä hyvin. Nopeutta, väriä vai katselukulmaa? Voimakas kilpailu ja todellisten paneelivalmistajien vähäinen määrä ovat puristaneet toimistonäyttöjen laajan valikoiman varsin tasalaatuiseksi massaksi, josta on vaikea erottua edukseen. Toimistonäytöistä eroaa teknisessä mielessä kaksi kapeampaa kehityssuuntaa, joissa ostajia voidaan kosiskella selkein eduin. Pelikäyttöön tai muuten vain liikkuvan kuvan esittämiseen tarjotuissa näytöissä mainostetaan lyhyttä vasteaikaa, jolla käytännössä tarkoitetaan sitä, että kuvapisteet voivat vaihtaa väristä toiseen mahdollisimman lyhyessä ajassa. Graafisen alan ammattilaisille taas tarjotaan näyttöjä, joissa on panostettu selvästi enemmän sävyn- ja värintoiston tarkkuuteen. Ostajan harmiksi pelikäytön ja väritarkkuuden vaatimukset eivät yhdisty kunnolla samassa paneelityypissä, minkä vuoksi TEKNIIKKA Paneeleiden kolme päätyyppiä Lcd-näytöissä kuvapisteet eivät itse luo valoa, vaan suodattavat niiden takaa tulevaa tasaista taustavaloa. Markkinoilla on nykyisin kolme tarkemmalta rakenteeltaan erilaista paneelityyppiä, jotka eroavat toisistaan niin kuvanlaadullisten ominaisuuksien kuin valmistuskustannusten osalta. Tn+film (twisted nematic + film) Yksinkertaisin, vanhin ja halvin lcdpaneelityyppi on tn+film, jonka historia ulottuu aina vanhoihin passiivimatriisinäyttöihin saakka. Yleensä lyhyemmin tn-nimellä kutsuttuja paneeleita käytetään halvimpaan hintaluokkaan tai pelikäyttöön suunnatuissa näytöissä sekä alhaisen virrankulutuksen vuoksi myös kannettavissa tietokoneissa. Tn-paneelien katselukulma on erityisesti pystysuunnassa erittäin kapea. Ne tunnistaa helposti siitä, että alhaalta katsottuna kuva tummenee jyrkästi ja värit vääristyvät voimakkaasti. Ylhäältä katsottuna kuvan kontrasti taas heikkenee selvästi. Sivulle muutos on pehmeämpi, mutta väri kääntyy likaisen keltaiseen. Osa valmistajista ilmoittaa tnpaneeliensa katselukulmaksi jopa 170 astetta, mutta tällöin kyse on poikkeuksetta liioittelusta. Katselukulman rajakulma määritellään yleisesti etsimällä kulma, jossa kuvan kontrastisuhde on enää 10:1, mutta monet tn-paneelivalmistajat käyttävät nykyisin rajana 5:1-kontrastisuhdetta. Toinen tn-paneelien ongelma on väritoistossa. Vasteajaltaan nopeat tn-paneelit pystyvät vain kuuden bitin sävyerotteluun, minkä vuoksi 256 sävyaskeleen sijaan kullakin kolmella osavärillä on käytössään oikeasti vain 64 sävyaskelta (64 3 = väriä). Puuttuvat sävyarvot luodaan aikajakoisesti vilkuttamalla vierekkäisiä sävyarvoja sopivasti peräkkäin (frc, frame rate control). Aikajakoisen sävymuodostuksen lisäksi voidaan käyttää myös vierekkäisten kuvapisteiden rasterointia. Menettelyillä katsojalle saadaan aikaan vaikutelma 253 erillisestä sävyaskeleesta, jolloin näytön kokonaisvärimääräksi saadaan 16,2 miljoonaa (253 3 ). Osa valmistajista ilmoittaa tosin valheellisesti tn-paneeliensa värimääräksi täydet 16,7 miljoonaa (256 3 ). Liikkuvan kuvan toisto on tnpaneelien ainut merkittävä etu, sillä tn-näyttöjen vasteajat ovat parhaimmillaan selvästi muita paneelityyppejä lyhyempiä, tosin vasteaika vaihtelee voimakkaasti lähtö- ja kohdesävystä riippuen. Tämän vuoksi monet valmistajat ilmoittavat nykyisin näyttönsä vasteajaksi pienimmän mahdollisen lukeman, joka ei välttämättä ole lähelläkään keskiarvoa. Nopea nimellinen vasteaika ja halpa hinta ovat osoittautuneet pettämättömäksi markkinointiyhtälöksi, minkä vuoksi valtaosa nykyisistä näytöistä käyttää tn-tyypin paneelia. Ips (in-plane switching) Selvästi tn-paneeleita parempaan väritoistoon päästään ips-paneeleilla, joissa katselukulma on erinomaisen laaja sekä pysty- että vaakasuunnassa. Hitachin vuonna 1996 esittelemien ips-paneelien ongelma oli pitkään erittäin pitkä vasteaika, mutta nykyisten s-ipspaneelien (super ips) kohdalla vasteaika on lyhentynyt jo asialliselle tasolle. Ips-paneeleissa vasteaika pysyy myös varsin tasaisena lähtöja kohdesävyistä riippumatta, joten käytännön ero tn-paneeleihin on Kim Leidenius parhaimmillaan pieni. Väritoiston ja katselukulman laajuuden osalta ips-paneelit ovat ylivertaisia muihin paneelityyppeihin nähden, minkä vuoksi värikriittiseen työhön tarkoitetuissa näytöissä (kuten vertailun Laciessa) käytetään s-ips-paneeleita. Niiden väritoisto on hyvin lähellä kuvaputkinäyttöjä. Ips-paneelien ainut selvä kompastuskivi on kontrasti, joka jää poikkeuksetta latteaksi muihin paneelityyppeihin verrattuna. Perinteisesti ips-paneelit ovat myös olleet hintavia, minkä vuoksi niiden käyttö yleisnäytöissä on ollut vähäistä. Etualan tn-paneelin väri on sivulta katsottuna likainen toisin kuin ipspaneelin. Va (vertical alignment) Nykyiset va-tyypin paneelit tarjoavat hyvän kompromissin kahden edellisen välimaastoon. Fujitsu esitteli va-tekniikan alun perin vuonna 1996, mutta tekniikka yleistyi kunnolla vasta vuodesta 1998 eteenpäin mva-nimellä (multi-domain vertical alignment) tunnetun jatkokehityksen myötä. Mva-paneeleissa käytännöllinen katselukulma on lähes yhtä laaja kuin ips-paneeleissa, joskin kuvan värimaailma vääristyy hienoisesti sivusuunnasta katsottaessa. Mva-paneelin tunnistaa helposti siitä, että sivusuunnasta katsottaessa kuvan tummimmat äärisävyt erottuvat paremmin kuin suoraan edestä. Myös valkoinen väri saa sivusta katsottaessa usein lievästi kellertävän sävyn. Mva-paneelien kontrasti on merkittävästi muita paneelityyppejä parempi, sillä paneelit pystyvät tehokkaasti estämään taustavalon vuotamisen paneelin läpi. Samsungin patentoima ja ainoana valmistama pva-paneeli (patterned vertical alignment) on teknisesti hyvin lähellä mva-paneeleita, mutta tarjoaa vieläkin voimakkaamman kontrastin. Mvapaneelit sopivat edellä mainituin katselukulmaan liittyvin varauksin myös väritarkkaan työhön. Va-paneeleiden selvin ongelma löytyy liikkuvan kuvan toistosta, vaikka osa valmistajista mainostaa jopa kahdeksan millisekunnin mva-paneeleita. Mva- ja pva-paneeleissa vasteaika on parhaimmillaan mustan ja valkoisen välisessä siirtymässä, mutta lähtö- ja kohdesävyjen eron kaventuessa vasteaika pitenee reilusti. Tämän vuoksi erityisesti tummissa sävyissä nopeaa liikettä seuraa usein häiritsevän pitkä pehmeä häntä. Mva-näytöt eivät siis ole omiaan pelikäyttöön. marraskuu 2005 TIETOKONE 29