Dnro 485/070/ JOHDANTO ESISELVITYSVAIHE ESISUUNNITTELU YLEISSUUNNITTELU VESILUPAVAIHE...

Transkriptio

1

2 LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (11) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO ESISELVITYSVAIHE ESISUUNNITTELU YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY (YVA) YLEISSUUNNITTELU VESILUPAVAIHE RAKENNUSSUUNNITTELU TOTEUTUSVAIHE KUNNOSSAPITO... 11

3 LIIKENNEVIRASTO OHJE 3 (11) 1 Johdanto Tässä ohjeessa käydään läpi vesiväylähankkeissa toteutettava vuorovaikutus vesiväylähankkeen prosessin mukaisesti esiselvitysvaiheesta kunnossapitoon. Jokaisesta vaiheesta kerrotaan, ketkä ovat osallisia, mitkä ovat vuorovaikutuksen tavoitteet ja mitkä ovat vuorovaikutuksen muodot. Ohje ei kata kanavahankkeita. Ohjeen laadinnassa on käyty läpi vesiväylähankkeiden vuorovaikutuksen nykytila sekä samalla pyritty parantamaan vuorovaikutusprosessia ja sitä kautta koko vesiväylähankkeen prosessia. Ohjetta on tarkoitus käyttää rinnakkain Väylänpidon vuorovaikutusohjeen kanssa (Liikennevirasto, 2011). Tässä ohjeessa kerrotaan, minkälaista vuorovaikutus on prosessin eri vaiheissa, ja Väylänpidon vuorovaikutusohjeessa ohjeistetaan tarkemmin menetelmien käyttöön. Lisäksi jälkimmäisessä kerrotaan mm. vuorovaikutussuunnitelman laatimisesta ja ristiriitojen hallinnasta. Siinä on myös esitetty väylähankkeiden vuorovaikutuksen laajemmat tavoitteet ja periaatteet. Tässä ohjeessa käsitellään vuorovaikutusta viranomaisten ja sidosryhmien, väylän käyttäjien, maanomistajien ja vesialueiden omistajien, asukkaiden, vapaa-ajan asukkaiden ja muiden osallisten sekä median kanssa. Ohjeessa ei käsitellä sellaista vuorovaikutusta, joka ei ole vesiväylänpitäjän johdolla tapahtuvaa toimintaa (esim. lausunnonanto muun viranomaisen hankkeesta). Ohjeessa ei myöskään käsitellä Liikenneviraston sisäistä eikä Liikenneviraston ja suunnittelukonsultin tai urakoitsijan välistä vuorovaikutusta. Ohjeesta on vastannut Liikennevirastossa Simo Kerkelä. Ohjeesta järjestettiin kokous ja kommentointikierros, joihin osallistui useita vesiväylien asiantuntijoita Liikennevirastosta. Ohje on laadittu Sito Oy:ssä, jossa siitä on vastannut vanhempi asiantuntija Mirka Härkönen. Ohje on tarkoitettu vesiväylähankkeissa työskenteleville Liikennevirastossa ja palveluntuottajilla.

4 LIIKENNEVIRASTO OHJE 4 (11) Alla olevassa kuvassa on esitetty vesiväylähankkeen prosessi, jonka mukaisesti tämä ohje rakentuu. Väyläpäätös on jätetty ohjeessa käsittelemättä, koska vuorovaikutus on siinä vaiheessa vähäistä ja vain Liikenneviraston sisäistä. VESIVÄYLÄHANKE Ympäristö- ja lupaprosessit YVA-prosessi Vesilupaprosessi (väylän määrääminen, väylätyöt) Rakennustekninen prosessi Esiselvitys Yleissuunnittelu Rakennussuunnittelu Toteutus Väyläpäätös Kunnossapito Esisuunnittelu (käyttöönotto) Kannattavuusarviointiprosessi Kuljetustalous YHTALI ym. vaikutus- ja kannattavuusselvitykset Kuva 1. vesiväylähankkeen prosessikuvaus. 2 Esiselvitysvaihe Tässä luvussa käsitellään vain vesiväylähankkeisiin kohdistuvaa esiselvitysprosessia, ei koko liikennejärjestelmään kohdistuvia selvityksiä. Liikenneviraston vesiväyläpuoli kartoittaa säännöllisesti asiakkaidensa tarpeita. Tarpeita selvitetään 4 5 vuoden välein toteutettavalla, sidosryhmille suunnatulla kyselyllä, johon osallistuu yhteensä noin sata vastaajaa. Lisäksi asiakkaat ovat suoraan yhteydessä Liikennevirastoon, kun heillä on jokin vesiväyliin kohdistuva tarve. Kyselyyn osallistuvia sidosryhmiä ovat satamat, rahdinantajat, varustamot, maakuntaliitot, kunnat ja sidosryhmien liitot (esim. Luotsiliito, Suomen satamaliitto, Suomen varustamot ry.). Suoria yhteydenottoja tulee pääasiassa sidosryhmiltä, mutta niitä voi tulla myös yksityisiltä tahoilta (esim. venekerhot). Asiakastarpeiden selvittäminen

5 LIIKENNEVIRASTO OHJE 5 (11) Kysely Suorat yhteydenotot Liikennevirastoon 3 Esisuunnittelu Esisuunnitteluhankkeet käynnistyvät asiakastarpeiden pohjalta. Esisuunnitteluvaiheessa haarukoidaan eri vaihtoehtoja sekä selvitetään hankkeen hintaa, toteutuskelpoisuutta ja kannattavuutta. Esisuunnittelun lopputuloksena saadaan alustavat väylälinjaukset ja niihin liittyvät mahdolliset väyläalueet sekä merkintävaihtoehdot. Vuorovaikutus on esisuunnitteluvaiheessa tiivistä niiden tahojen kanssa, joita hanke koskee. Se ei ole määrämuotoista eikä sitä käydä laajasti muiden tahojen kanssa. Sidosryhmät, esimerkiksi satamat, varustamot ja luotsit. Erityisesti hanketta esittäneet tahot. ELY-keskuksen Y-vastuualue ja Suomen ympäristökeskus (SYKE). Selvittää asiakkaiden tarpeita ja toiveita hankkeelle. Selvittää ympäristön asettamat reunaehdot hankkeelle (ELY-Y ja SYKE). Toteutuskelpoisten ja tarpeellisten ratkaisujen kartoittaminen yhteistyössä sidosryhmien ja viranomaisten kanssa. Kokoukset ja neuvottelut, puhelin, sähköposti. 4 Ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA) YVAlla tarkoitetaan YVA-lain mukaista menettelyä, jossa selvitetään ja arvioidaan hankkeen ympäristövaikutukset ja kuullaan viranomaisia ja niitä, joiden oloihin tai etuihin hanke saattaa vaikuttaa, sekä yhteisöjä ja säätiöitä, joiden toimialaa hankkeen vaikutukset saattavat koskea. YVAmenettelytarpeen selvittämiseksi on syytä olla yhteydessä ELY-keskuksen ympäristö-vastuualueen yhteysviranomaiseen. YVA-menettelystä vesiväylähankkeissa on olemassa erillinen ohje Ohje ympäristövaikutusten arviointimenettelystä väylätöissä (Merenkulkulaitoksen sisäisiä julkaisuja 1/2009,

6 LIIKENNEVIRASTO OHJE 6 (11) Vuorovaikutus on YVA-vaiheessa keskeistä. Vuorovaikutuksen voi jakaa kahdenlaiseen vuorovaikutukseen: 1) Yhteysviranomaisen koordinoima lakisääteinen vuorovaikutus (esim. kuulutukset, nähtävillepano, lausuntopyynnöt) ja 2) hankkeesta vastaavan (Liikennevirasto) sidosryhmien kanssa käymä vuorovaikutus, jolla etsitään yhteistyössä hyväksyttäviä ratkaisuja ja edistetään hanketta. YVA-hankkeelle laaditaan vuorovaikutussuunnitelma, joka on osa YVA-ohjelmaa. Suunnitelmassa kuvataan ainakin vuorovaikutuksen tavoitteet, osapuolet ja menetelmät sekä vuorovaikutuksen ajoittuminen. Vuorovaikutussuunnitelman laatimisesta on kerrottu tarkemmin Väylänpidon vuorovaikutusohjeessa (Liikennevirasto, 2011). ELY-keskuksen yhteysviranomainen, kunnan teknisen puolen edustaja ja ympäristöviranomainen, ammattikalastajat ja niiden etujärjestöt, ELYn E-vastuualueen kalatalousryhmä, satama, luonnonsuojeluliitto ja tärkeimmät asiakkaat. Maanomistajat, vesialueiden omistajat, asukkaat, vapaa-ajan asukkaat, vesialueen käyttäjät sekä muut osalliset (esim. venekerhot). Nämä ovat pienemmässä roolissa kuin em. viranomaiset ja sidosryhmät. Media Hyväksyttävän vaihtoehdon löytäminen yhteistyössä viranomaisten ja sidosryhmien kanssa. Tiedon kerääminen vesilupaa varten. Viranomaisten informoiminen tulevasta lupatarpeesta. Osallisten ja median informoiminen hankkeesta ja sen vaikutuksista. Yhteysviranomaisen vastuulla olevassa vuorovaikutuksessa kuulutukset, YVA-ohjelman ja selostuksen nähtävillepano, lausuntopyynnöt ja yhteysviranomaisen lausunnot. Liikenneviraston koordinoimassa vuorovaikutuksessa kokoukset ja tarvittaessa viranomaisneuvottelut viranomaisten ja sidosryhmien kanssa sekä puhelin ja sähköposti. YVA-hankkeissa on kaksi kokoontuvaa ryhmää, jotka kumpikin kokoontuvat muutaman kerran hankkeen aikana. Kokoontuviin ryhmiin osallistuvat tahot harkitaan tapauskohtaisesti hankkeen tarpeiden mukaan. o Ohjausryhmään kuuluvat yleensä hankkeesta vastaava, konsultti, yhteysviranomainen ja kunnan edustaja (esim. tekninen johtaja). Ohjausryhmään voi kuulua myös sataman edustaja ja hankkeeseen liittyvä tärkeä asiakas. Ohjausryhmätyöskentelyn tavoitteena on prosessin eteenpäin vienti ja hankkeen edistäminen. Ohjausryhmä tekee hankkeeseen liittyvät päätökset. o Seurantaryhmään kuuluvat yleensä mm. ammattikalastajat, luonnonsuojeluliitto, kunnan ympäristöviranomainen, ELYn Y-vastuualueen edustaja ja kalatalousryhmä ELYn E-vastuualueelta. Seurantaryhmätyöskentelyn tavoitteena on osapuolten informoiminen ja mahdollisten eturistiriitojen sovittelu.

7 LIIKENNEVIRASTO OHJE 7 (11) Asukkaiden, maanomistajien ja väylän käyttäjien kanssa vuorovaikutuksen muotoja ovat yleisötilaisuudet, lehti-ilmoitukset ja hankkeen internet-sivut. Näistä vastaa pääsääntöisesti Liikennevirasto. o Muutkin osalliset voivat käyttää internet-sivuja (esim. sidosryhmät ja media). Internet-sivuilla kerrotaan hankkeesta mahdollisimman laajasti. Sivuille laitetaan vähintään kuvaus ja karttoja hankkeesta, YVA-ohjelma ja -selostus, selvitykset ja vastuuhenkilöiden yhteystiedot. Internet-sivuja ylläpitää Liikenneviraston viestintä. Myös internet-pohjaisen karttapalautejärjestelmän käyttöä voidaan harkita tarvittaessa. Sen avulla voidaan esitellä vaihtoehdot sekä esimerkiksi ruoppauskohteet ja läjitysalueet. Medialle toimitetaan tiedotteita erityisesti hankkeissa, joiden arvellaan herättävän kiinnostusta. Median kiinnostusta ja erityisesti vastustusta herättäviä asioita tulee ennakoida ja toimittaa asioista tiedote jo ennen kuin media uutisoi asiasta. Näin voidaan välttää väärinkäsityksiä. 5 Yleissuunnittelu Yleissuunnittelu on vesiväyläsuunnittelun perustaso. Yleissuunnitteluvaiheessa tehdään hankkeen sitovat ratkaisut. Yleissuunnitelma hyväksytään Liikenneviraston hallinnollisessa käsittelyssä. Prosessi ei ole lakisääteinen eikä siihen kuulu esimerkiksi virallisia lausuntopyyntöjä. Jos hankkeesta ei tehdä YVAa, mutta hanke on merkittävä (investointihanke), tulee vuorovaikutusta käydä yleissuunnittelun yhteydessä melko laajasti. Tällä edesautetaan sitä, että mielipiteet saadaan tietoon jo tässä vaiheessa ja voidaan etsiä yhteisesti hyväksyttäviä ratkaisuja. Tämä vähentää valitusten määrää vesilupavaiheessa. Tässä luvussa käsitellään tällaista merkittävissä hankkeissa toteutettavaa vuorovaikutusta (yleensä investointihankkeita). Yleissuunnitteluvaiheen alussa hankkeelle laaditaan vuorovaikutussuunnitelma. Suunnitelmassa kuvataan ainakin vuorovaikutuksen tavoitteet, osapuolet ja menetelmät sekä vuorovaikutuksen ajoittuminen. Suunnitelman laajuus riippuu hankkeen laajuudesta ja merkittävyydestä. Vuorovaikutussuunnitelman laatimisesta on kerrottu tarkemmin Väylänpidon vuorovaikutusohjeessa (Liikennevirasto, 2011). Hankkeen keskeiset sidosryhmät ja viranomaiset, jotka kartoitetaan hankekohtaisesti. Yleensä näitä ovat ELY-keskuksen Y-vastuualue, aluehallintovirasto (AVI), satama, luotsit, ammattikalastajat, muut väylän käyttäjät sekä luonnonsuojelujärjestöt. Maanomistajat ja vesialueiden omistajat, asukkaat ja kesäasukkaat sekä väylän käyttäjät (esim. veneilijät) ja niitä edustavat järjestöt (esim. venekerhot). Media Eri osapuolten tavoitteiden ja toiveiden selvittäminen ja yhteisesti hyväksyttyjen, toimivien ratkaisujen löytäminen.

8 LIIKENNEVIRASTO OHJE 8 (11) Hankkeen etujen esille tuominen ja hyväksyttävyyden parantaminen. Valitusten vähentäminen vesilupavaiheessa. Viranomaisten ja sidosryhmien kanssa pidetään kokouksia tarpeen mukaan (esim. ympäristöasioista). Merkittävissä tai vastustusta herättävissä hankkeissa kansalaisille (asukkaat, maanomistajat, väylän käyttäjät) kannattaa järjestää yleisötilaisuus, jossa heitä informoidaan hankkeesta. Myös media kutsutaan tilaisuuteen. Hankkeelle perustetaan internet-sivut, joilla kerrotaan hankkeesta mahdollisimman laajasti. o Sivuille laitetaan ainakin kuvaus ja karttoja hankkeesta, tehdyt selvitykset sekä vastuuhenkilöiden yhteystiedot. o Sivuja voivat hyödyntää kansalaisten lisäksi mm. sidosryhmät ja media. o Pienemmissä hankkeissa Liikenneviraston internet-sivuille laitetaan vähintään hankkeen hankekortti. o Internet-sivuja ylläpitää Liikenneviraston viestintä. Myös internet-pohjaisen karttapalautejärjestelmän käyttöä voidaan harkita tarvittaessa. Sen avulla voidaan esitellä esimerkiksi ruoppauskohteet ja läjitysalueet. Merkittävissä hankkeissa suunnitelma kannattaa laittaa nähtäville (vähintään hankkeen internet-sivuille) sekä toimittaa sidosryhmille, ja pyytää siitä lausuntoja ja mielipiteitä, vaikka laki ei tätä edellytäkään. Näin saadaan eri osapuolten näkemyksiä selville. Lausuntoja ja mielipiteitä pyydettäessä kerrotaan, että menettely ei ole lakisääteinen, eikä Liikennevirastolla ole velvollisuutta muuttaa suunnitelmia kannanottojen perusteella eikä vastata niihin. Medialle toimitetaan tiedotteita erityisesti hankkeissa, joiden arvellaan herättävän kiinnostusta. Median kiinnostusta ja erityisesti vastustusta herättäviä asioita tulee ennakoida ja toimittaa asioista tiedote jo ennen kuin media uutisoi asiasta. Näin voidaan välttää väärinkäsityksiä. Tiedottamisessa muistetaan kertoa hankkeen perustelut ja hyödyt. 6 Vesilupavaihe Vesilupaa haetaan vesilain mukaisesti. Vesilupasuunnitelma muodostuu hankkeen yleissuunnitelmasta ja selvityksistä. Vesilupakäsittely edellyttää erilaisten vaikutusselvitysten tekemistä hankkeesta. Vesilupaa haetaan väylän määräämistä tai väylätöitä varten. Hankkeen vaikutukset ovat näissä kahdessa erilaiset, mikä huomioidaan myös vuorovaikutuksessa. Vesilupavaihe voidaan jakaa kahteen osaan: 1) Vesilupaa edeltävä vaihe, joka sisältää vaikutusselvityksiä ja neuvotteluja viranomaisten kanssa siitä, mitä asioita tulee selvittää ja 2) Varsinainen lupaprosessi. Ensimmäisessä vaiheessa vuorovaikutuksessa korostuu epäviralliset neuvottelut viranomaisten kanssa. Toisessa vaiheessa vuorovaikutus on vesilain mukaista ja sitä koordinoi aluehallintovirasto (AVI), joka toimii luvasta päättävänä viranomaisena. AVI asettaa luvan nähtäville, kuuluttaa siitä sekä pyytää siitä lausunnot. AVIn ja Liikenneviraston välinen vuorovaikutus on tässä

9 LIIKENNEVIRASTO OHJE 9 (11) vaiheessa lisätietojen toimittamista vesilupaa varten. Vesilupapäätöstä noudatetaan vesiluvan ehtojen mukaisesti ja ELY-keskuksen Y-vastuualue valvoo näiden ehtojen noudattamista. Lupaprosessin alussa (varsinainen lupaprosessi) harkitaan vuorovaikutussuunnitelman laatimista. Suunnitelma voi olla tiivis, mutta sen laatimisesta on usein hyötyä. Suunnitelman sisällöstä on kerrottu YVAn ja yleissuunnittelun yhteydessä. Liikennevirastolla on erillinen ohje vesilain soveltamisesta väylätöissä (Liikennevirasto 2012). ELY-keskus ja AVI Museovirasto Ammattikalastajat Maanomistajat, vesialueiden omistajat Väylän käyttäjät Ensimmäisessä vaiheessa sen selvittäminen, minkälaisia selvityksiä tarvitaan. Toisessa vaiheessa lupahakemuksen esittely ja selvitysten riittävyyden varmistaminen. Toisessa vaiheessa asianosaisten informoiminen ja vaikutusmahdollisuuksien takaaminen, eli lakisääteisen vuorovaikutuksen toteuttaminen (nähtäville pano, kuulutukset, lausuntopyynnöt) (AVI vastaa). Viranomaisten ja sidosryhmien kanssa kokoukset ja neuvottelut Lakisääteisessä vuorovaikutuksessa kuulutukset ja lausuntopyynnöt (AVI vastaa) Hankkeen internet-sivut Merkittävämmissä hankkeissa esittelytilaisuudet asianosaisille Yhteydenotot esim. ammattikalastajiin korvausasioista. Korvauksista sopiminen olisi hyvä hoitaa ennakoivasti. Myös muista asioista on suositeltavaa sopia ennakoivasti (esim. läjitysalueet tai turvalaitteille tarvittavat maa-alueet). Tarvittaessa mediatiedotteet, jos asian arvellaan herättävän kiinnostusta. Mediaa kannattaa lähestyä tiedotteella ennakoivasti, ennen kuin se ehtii uutisoida asiasta. Näin voidaan paremmin välttyä väärinkäsityksiltä. 7 Rakennussuunnittelu Rakennussuunnittelu on hankkeen toteutussuunnittelua urakoitsijaa varten. Suunnittelu sisältää kaikki toimenpiteet ja työt, mitä väylän valmistumiseen tarvitaan. Rakennussuunnitteluvaiheessa vuorovaikutus on vähäistä. Silloin ei ole enää mahdollista vaikuttaa suunnitelman sisältöön. Rakennussuunnittelun aikana tehdään usein lisätutkimuksia, joista tiedotetaan tarvittaessa (jos tutkimukset sijoittuvat yksityisen maille tai ovat näkyviä). Jos tutkimukset koskevat tiettyjä kansalaisia, tiedottaminen tapahtuu puhelinsoitolla. Muussa tapauksessa tiedotetaan mediatiedotteella tai lehti-ilmoituksella. Tiedottamisessa kerrotaan mitä tutkimuksia tehdään, tutkimusten ajankohta sekä vastuuhenkilön yhteystiedot.

10 LIIKENNEVIRASTO OHJE 10 (11) 8 Toteutusvaihe Toteutusvaiheessa hanke toteutetaan laadittujen suunnitelmien ja saatujen lupien mukaisesti. Vuorovaikutus käsittää hankkeen vaikutuksista informoimisen sekä liikenteen turvallisuuden ja sujuvuuden varmistamisen. Vuorovaikutuksen toteutuksessa ovat mukana Liikennevirasto ja urakoitsija. Satamat, satamaviranomainen, meriliikenteen ohjaus, luotsaus, vesiliikenne Mahdollisesti merikartoitus Maanomistajat, vesialueiden omistajat, asukkaat, väylän käyttäjät Media Informoida hankkeen vaikutuksista sekä varmistaa liikenteen turvallisuus ja sujuvuus. Suora yhteydenpito sidosryhmien kanssa (puhelin ja sähköposti sekä kokoukset tarvittaessa). Yhteydet meriliikenteen ohjaukseen, satamaviranomaiseen ja luotsaukseen työn aikana hoidetaan pääasiassa urakoitsijan toimesta. Turvalaitteiden siirrot ja niistä tiedottaminen hoidetaan aina Liikenneviraston kautta. Menettelytavat sovitaan ennen töiden aloittamista liikennöintipalaverissa. Muu yhteydenpito sidosryhmiin tapahtuu pääasiassa Liikenneviraston toimesta. Rakentamisen aikana voidaan pitää hankekokouksia, joissa käsitellään työn mahdollisia vaikutuksia eri osapuoliin. Edellä kerrottujen tahojen lisäksi mukana voi olla Merikartoitus, joka vastaa lopputuloksen tiedottamisesta merenkulkijoille (kartat, aineistot ja julkaisut). Viranomaisille tehdään tarvittavat ilmoitukset esim. räjäytystöitä koskien. Näistä vastaa urakoitsija. Lehti-ilmoitukset ja mediatiedotteet, joissa kerrotaan hankkeen aikataulu, vaikutukset ja vastuuhenkilön yhteystiedot. Näistä vastaa pääasiassa Liikennevirasto. Ennen räjäytystöitä urakoitsija tekee tarvittaessa katselmukset asukkaiden kanssa. Tilaaja hankkii tarvittavat yhteystiedot kiinteistörekisteristä. Myös muista töistä informoidaan tarvittaessa maanomistajia, jos ne koskevat heitä. Tiedottaminen tapahtuu Liikenneviraston toimesta esimerkiksi puhelinsoitolla. Jos hankkeella on internet-sivut (Liikenneviraston sivuilla), ne ovat edelleen auki. Myös niillä tiedotetaan hankkeen etenemisestä, vaikutuksista ja töiden aikataulusta sekä ilmoitetaan vastuuhenkilön yhteystiedot.

11 LIIKENNEVIRASTO OHJE 11 (11) 9 Kunnossapito Tässä luvussa kunnossapidolla tarkoitetaan väylien ylläpitoa (esim. korjaushankkeet) ja hoitoa (esim. huolto tai metsän raivaus). Vuorovaikutusta tapahtuu maanomistajien/vesialueiden omistajien kanssa, joiden kanssa sovitaan heidän alueillaan tapahtuvista toimenpiteistä. Toimenpiteille on hankittu luvat etukäteen ja aina ennen toimenpidettä ollaan suoraan yhteydessä maanomistajaan. Lisäksi luonnonsuojelukohteisiin liittyen ollaan yhteydessä ELY-keskuksen Y-vastuualueeseen. Jos ei ole varmuutta, vaatiiko toimenpide vesiluvan, otetaan yhteyttä ELY-keskuksen Y- vastuualueeseen. Maanomistajat ja vesialueiden omistajat ELY-keskuksen Y-vastuualue (koskien Natura-alueita, kansallispuistoja ja muita suojelualueita) Museovirasto joissakin tapauksissa (esim. vanhan majakan korjaus) Sopia toimenpiteistä etukäteen ELY-keskuksen Y-vastuualueen, maanomistajien ja vesialueiden omistajien kanssa. Tiedottaminen, jos turvalaite on pois päältä. Puhelinsoitto maanomistajalle/vesialueen omistajalle tai ELY-keskuksen Y- vastuualueeseen. Mahdollisesti neuvottelu ja luonnonsuojelulain mukaisen poikkeamisluvan hakeminen ELY-keskuksen Y-vastuualueelta.