Riitta Koskinen

Transkriptio

1

2

3 Riitta Koskinen

4 Riitta Koskinen

5 ETELÄ-SAVON MAAKUNTAPROFIILI (Osuus koko maasta, %) Riitta Koskinen Lähde: Tilastokeskus

6 Väestönmuutos Lähde: Tilastokeskus, Väestönmuutosten ennakkotilasto

7 Muuttoliike Lähde: Tilastokeskus, Väestönmuutosten ennakkotilasto

8 Lähde: Tilastokeskus, Väestötilasto

9 Lähde: Tilastokeskus, Väestötilasto

10 Kokonaisnettomuutto ikäryhmittäin Etelä- Savossa , keskimäärin / vuosi, aluejako Lähde: Tilastokeskus, Väestötilasto

11 Työllisen työvoiman ikärakenne 2010 Koko maa ja Etelä-Savo Lähde: Tilastokeskus

12 Työttömyysaste ELY-keskuksittain Lähde: Etelä-Savon ELY-keskus, työllisyyskatsaus

13 BKT maakunnittain 2010, /asukas BKT markkinahintaan, käyvin hinnoin Lähde: Tilastokeskus, Aluetilinpito

14 Lähde: Tilastokeskus Ansio- ja pääomatulot

15 Puukauppa Etelä-Savo puukaupan kärjessä! Puukauppa vilkastui vuoden 2013 alkupuoliskolla erityisesti Etelä-Savossa, jossa puukauppoja tehtiin peräti 22% enemmän, kuin viime vuonna vastaavalla ajanjaksolla. Koko maassa puukaupat lisääntyivät samaan aikaan vajaat 10%. Etelä-Savo on monella mittarilla mitattuna metsätalouden kärkimaakunta. Muun muassa ainespuuvarojen käyttöaste on ollut vuosina maan korkein eli 85,6% kestävästä hakkuusuunnitteesta. Tällöin noin 11% koko maassa ostetusta puusta oli peräisin Etelä-Savosta Nyt alkuvuonna Etelä-Savon osuus koko maan puukaupoista on noussut peräti 15%:iin, iloitsee aluejohtaja Antti Heikkilä. Metsäkeskus

16 Metsähakkuiden bruttokantorahatulot 2012*, 1000 Lähde: Metla

17 Puutuoteteollisuuden osuus teollisuuden ja kaikkien toimialojen liikevaihdosta 2011 Etelä-Savo 8,9 30,7 Kainuu 5,0 29,7 Pohjois-Savo 5,4 16,3 Pohjois-Karjala 5,7 15,6 Päijät-Häme 4,6 12,9 Etelä-Pohjanmaa 3,7 9,3 Pohjois-Pohjanmaa 3,5 8,9 Ahvenanmaa 0,9 8,4 Keski-Suomi 3,1 7,9 Keski-Pohjanmaa 3,4 7,8 Etelä-Karjala 3,4 7,5 Kymenlaakso 1,9 4,9 Kanta-Häme 1,8 4,6 Lappi 1,8 3,7 Satakunta 1,8 3,7 Pirkanmaa 1,2 3,1 Pohjanmaa 1,3 2,4 Varsinais-Suomi 0,7 1,8 Uusimaa 0,1 0,6 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 %-osuus teollisuuden liikevaihdosta %-osuus kaikkien toimialojen liikevaihdosta Lähde: Tilastokeskus, Yritysrekisteri

18 Vapaa-ajan asunnot maakunnittain Lähde: Tilastokeskus, Rakennukset ja kesämökit

19 Yöpymisvuorokaudet Etelä-Savossa * suomalaiset ulkomaiset Lähde: Tilastokeskus, Majoitustilasto

20 Yöpymisvuorokaudet tammi-syyskuussa Koko maan yöpymiset tammi-syyskuussa vähenivät 0,51% edellisvuoden vastaavaan jaksoon verrattuna Lähde: Tilastokeskus, Majoitustilasto

21 Venäläisten yöpymisten lisäys (Tilastokeskus, Majoitustilasto) Koko maa Etelä-Savo, Etelä-Karjala, Kymenlaakso Yöpymisiä kpl Yöpymisiä kpl 2010 (tammi-heinäkuu) (tammi-heinäkuu) (tammi-heinäkuu) (tammi-heinäkuu) Lisäys % 101%

22 1 000 Venäläisten ostamat kiinteistöt (Maanmittauslaitos, Kiinteistöjen kauppahintatilasto) Venäläisten ostamat kiinteistöt , Koko maa Etelä-Savo, Etelä-Karjala, Kymeenlaakso

23 Suhdanneindikaattori (liikevaihdon, työttömyyden ja nettomuuton muutos) Lähde: TEM alueosasto, Alueintegraattori-lehti 2/2013

24 Kauppalehti

25 Aluekehityksen painopisteet vuonna 2014 Riitta Koskinen

26 Aluekehityksen visio Etelä-Savo on vetovoimainen elinkeinoelämän, asumisen ja vapaa-ajan maakunta. Se tarjoaa vahvan osaamisperustan, hyvän toimintaympäristön elinkeinoelämälle ja viihtyisän ja turvallisen ympäristön ja sujuvan arjen asukkaille ja vapaa-ajan asukkaille. Etelä-Savon väestökehitys on muuttovoittoinen ja sen aluetalous vahvistuu Riitta Koskinen

27 MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN TYÖKALUT UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA EU-ohj.rahoitus TOTSU MAAKUNTAKAAVA KUNTAKAAVOITUS Kuntaraha Yksityinen rahoitus TOIMINNOT JA HANKKEET Riitta Koskinen

28 Aluekehitystyön painopisteet 2014 Aluekehityksen ennakointi lisävastuuta yleisessä ennakoinnissa Maakuntaohjelma valmiiksi mkvaltuusto kevät 2014 Maakuntaohjelman toimenpanosuunnitelma (ml. kaup.pol. ym. sopimukset sekä maakunnan yhteistyöasiakirjan) Rahoitusohjelmat liiton rooli laatijana, yhteistyökumppanina, rahoituksen ohjaajana, rahoittavana viranomaisena, hanketoimijana, edunvalvojana EU:n rakennerahastot nykyisen ohjelman päättäminen, uuden ohjelman käynnistäminen (ml. uudet menettelyt) ENPI / ENI uuden ohjelman laadinta, sen hankkeistuksen edistäminen Muut ohjelmat (Itämeri, Pohjoinen Periferia) sekä maakunnan kehittämisraha Aluekehityslain voimaan tulo uudet/päivitetyt menettelyt Riitta Koskinen

29 Aluekehityksen sisältöpainotukset Uusiutuva Etelä-Savo strategian valinnat, maakuntaohjelman toimintalinjat Menestyvä yritystoiminta Osaava työvoima ja hyvä innovaatioympäristö Laadukkaat hyvinvointipalvelut Hyvä toimintaympäristö Etelä-Savon vahvuuksia ja haasteita Luonnonvarat, luontoarvot; metsä ja puu, ruoka, Saimaa; Venäjän läheisyys Hyvä innovaatioympäristö, cleantech, ikääntyvä väestö, nuoret, hyvin palveleva infra Kilpailukyvyn edellytyksenä älykäs erikoistuminen Innovaatiokärjet: metsäbiomassan hyöd., ympäristöturvallisuus, materiaalitekniikka Nousevat: luomu, digi Riitta Koskinen

30 EU:n rakennerahastot Etelä-Savossa tilanne EAKR ja ESR-tukirahoitus yhteensä n. 220 miljoonaa euroa Yritystuet 65 milj Yritysten investointi- ja kehittämishankkeet, toimitiloja yrityksiä varten Osaamiskärjet 54 milj Tutkimus- ja tuotekehityshankkeita, investointeja tutkimusympäristöihin Yrittäjyys 27 milj Konsultointi- ja neuvontapalveluja, yritys- ja yrittäjyyskoulutusta Alueen saavutettavuus, olosuhteet ja tunnettuus 23 milj Liikenneinfran parantamishankkeita, alueen markkinointia, vesihuoltohankkeita Riitta Koskinen Koulutus- ja osaamisrakenteiden kehittäminen 19 milj Uusien oppimismallien kehittämistä, investointeja oppimisympäristöihin Työmarkkinoiden toimivuus 30 milj Työllisyyttä tukevia hankkeita, työpajoja

31 EU:n rakennerahastot Etelä-Savossa tilanne Osaamiskärjet ja hankekokonaisuudet n. 50 milj + niitä kiinteästi tukevat hankkeet n. 4 milj Matkailu- ja kulttuurirakentaminen 3,1 milj Sähköiset palvelut 4,2 milj Bioener gia 2,6 milj Matkailumarkkinointi 2,1 milj Hyvinvointi 7,6 milj Matkailun tuotekehitys ja verkostoituminen 3,0 milj Matkailuosaaminen 1,5 milj Elektroniikan 3K Savonlinna 1,1 milj Kuitu- ja prosessiteknologia Savonlinna 8,7 milj LUT vihreä kemia 6,7 milj LUT materiaalitekniikka 4,7 milj Riitta Koskinen MAMK muovi- ja komposiittiosaam inen 5,2 milj

32 Rakennerahastokauden valmistelu Yksi rakennerahasto-ohjelma (EAKR+ESR ) Alueelliset suunnitelmat ja valtakunnalliset teemat Alueilla rahoittajina maakuntaliitot ja elyt Maakunnan yhteistyöryhmä, maakunnalliset rahoituskehykset Riitta Koskinen

33 Rakennerahastojen alueellinen jako Hanketoimintaan käytettävissä olevan rahoitus EU-rahoitus Itä- ja Pohjois-Suomi, perusrahoitus 476,3 milj. Harvaan asutun alueen erityisraha (NSPA) 296,1 milj. Itä- ja Pohjois-Suomi yhteensä 772,5 milj. Etelä- ja Länsi-Suomi yhteensä 316,6 milj. Ahvenanmaa 5 milj. Valtakunnalliset osiot 171 milj. Tekninen tuki 3 % (ohjelmahallinto) Yhteensä Lisäksi EAY (Euroopan alueellinen yhteistyörahoitus) Vähävaraisten avustus (uusi) 39 milj milj. 161,3 milj. 23,0 milj. Alueiden välinen jako (TALPO): Itä- ja Pohjois-Suomi 70,61 % Etelä- ja Länsi-Suomi 28,94 % Ahvenanmaa 0,45 %

34 Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien välinen rahoituksen jakoesitys EU-rahoitus Ohjelma-kaudella yhteensä EU-rahoitus Ohjelma-kaudella yhteensä muutos muutos % Ohjelma-kaudella yhteensä /as./vuosi Ohjelma-kaudella yhteensä /as./vuosi Muutos /as/v % Etelä-Savo % ,8 % Pohjois-Savo % ,9 % Pohjois-Karjala % ,0 % Kainuu % ,0 % Keski-Pohjanmaa % ,1 % Pohjois- Pohjanmaa % ,6 % Lappi % ,0 % Itä- ja Pohjois- Suomi % ,0 % Rahanarvon muutosta ei ole huomioitu ja summien vertailussa

35 Toimintalinjat ja niiden erityistavoitteet TL 1 Pk-yritystoiminnan kilpailukyvyn edistäminen (EAKR) 41 % Uuden liiketoiminnan luominen Yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen Yritysten energiatehokkuuden edistäminen PK -yritysten kannalta tärkeiden liikenne- ja logistiikkayhteyksien parantaminen (vain Itä- ja Pohjois-Suomi) TL 2 Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) 54 % Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittyminen kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen TL 3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (ESR) 47 % Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen Työ- ja koulutusurien sukupuolenmukaisen eriytymisen lieventäminen TL 4 Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen (ESR) 33 % Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen TL 5 Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (ESR) 20 % Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen TL 6 Tekninen tuki (EAKR 6 %)

36 Aluesuunnittelun painopisteet vuonna 2014 Jarmo Vauhkonen

37 Aluesuunnittelun painopisteet Maakuntastrategia ja ohjelma Maakuntakaava

38 Aluesuunnittelun painopisteet vuonna Maakuntakaavoitus - Tuulivoimamaakuntakaavan loppuun saattaminen - Uuden maakuntakaavan käynnistäminen luonnonvara kärjellä 2. Maakuntaohjelmatyö Hyvä toimintaympäristö 3. Pienten keskusten kehittämiskampanja (Pike kampanja) Valtakunnallinen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvatyö (ALLI) 5. MRL:n toimivuusarviointi

39 Aluesuunnittelun painopisteet vuonna 2014 Maakuntakaavoitus - Luonnonvarateema Potentiaaliset turvetuotantoalueet ja soidensuojeluohjelman alueet Teollisuusmineraalien ja malmien esiintymisalueet Kiviainesalueiden päivitykset Arvokkaat kallio- ja moreenialueet Pohjavesialueiden päivitykset - Kaupan ja matkailun tarpeet - Lahti-Mikkeli oikorata ja Mäntyharjun kanava - Maisema-alueiden ja rakennettujen kulttuuriympäristöjen päivitykset - Muut tarpeet Toteutuneet luonnonsuojelualueiden päivitykset Puolustusvoimien varasto-alueiden suoja-alueet Mahdolliset muut tarpeet

40 Aluesuunnittelun painopisteet vuonna 2014 Maakuntakaavoitus - Maakuntakaavan kokonaispäivitys yhdessä kaavaprosessissa - Osallistumis- ja arviointivaiheessa teemakohtaiset esittelyt selvitys- ja päivitystarpeista - Palautteessa osallisilta näkemys päivitystarpeista ja tavoista - Tavoitteena vuorovaikutteinen tavoitteenasettelu kaavoitustyön pohjaksi - Maakuntakaavan vireillepanopäätös mkhall

41 Aluesuunnittelun painopisteet vuonna 2014 Tuulivoimakaavan (1. vaihemaakuntakaava) tilanne - Kaavaehdotus oli nähtävillä ja lausunnoilla Viranomaisneuvottelu pidettiin Saadun palautteen ja viranomaisneuvottelun perusteella kaavaehdotus tulee laittaa uudelleen nähtäville ennen hyväksymiskäsittelyä - Esitys mkhallitukselle

42 Maakuntakaavan seurantaraportti 2013 (= maakuntakaavakatsaus) tiedoksi syysvaltuustolle - Keskeiset Saimaan maakunnan toimintaympäristön ja suunnittelutilanteen muutokset (maakuntakaavan toteuttamisen edistäminen, mitä on tapahtunut) - Pohjana uudelle toimintasuunnitelmalle - Esiteltiin lokakuun maakuntahallitukselle

43 Vuoden 2014 resurssit Mervi Simoska

44 TALOUSARVIO 2014 KS TA TS TS Muutos (brutto) / 2014 % Luottamushenkilöhallinto toimintatuotot (brutto) ,5 toimintakulut (brutto) ,0 Virasto toimintatuotot (brutto) ,0 toimintakulut (brutto) ,1 Hankkeet toimintatuotot (brutto) ,8 toimintakulut (brutto) ,6 Yhteensä toimintatuotot (brutto) ,0 toimintakulut (brutto) ,3 rahoitustuotot ,3 rahoituskulut ,0 Tilikauden tulos

45 KUNTIEN MAKSUOSUUDET 2014 (alustava) lask.vero tulot 2011(* maksuosuudet % m aksuosuus m uutos Enonkoski , Heinävesi , Hirvensalmi , Joroinen , Juva , Kangasniemi , Mikkeli , Mäntyharju , Pertunmaa , Pieksämäki , Puumala , Rantasalmi , Savonlinna , Sulkava , YHTEENSÄ , muutos-% 1,5 *) Lähde: VM, Kuntaosasto