Varastokalusteiden tarkastustoiminta käytäntöön! Loppuraportti

Transkriptio

1 Varastokalusteiden tarkastustoiminta käytäntöön!

2 Sisällysluettelo 1. VARASTOKALUSTEIDEN TARKASTUSTOIMINTA KÄYTÄNTÖÖN! Varastokalusteiden tarkastustoiminnan nykytilanne Käyttöönottotarkastukset ja jatkuva tarkastaminen Hyllykalustoturvallisuuslaatustandardi Kalusteiden muutokset Onnettomuudet Johtopäätökset nykytilanteesta Varastokalusteiden tarkastustoiminnan koulutus Koulutuksen nykytila Hankkeessa kehitetyn koulutuksen painopisteet ja kohderyhmät Vertailu muuhun eurooppalaiseen vastaavaan koulutukseen Hankkeen tuloksena syntynyt tarkastustoiminnan kriteeristö Koulutuksen pilotoinnin kokemukset Tarkastustoiminnan toteutuksen vaihtoehdot, toteutusmallit ja tarkastustoiminnan valvonta Yhteenveto... 11

3 1. VARASTOKALUSTEIDEN TARKASTUSTOIMINTA KÄYTÄNTÖÖN! Varaston optimaalinen toimivuus ja soveltuvuus käyttötarkoitukseensa ovat logistiikan tärkeimpiä osaalueita. Asianmukainen kokonaisuus kuormalavahyllystöineen ja käytävineen takaa kiireistenkin varastotoimintojen sujuvuuden sekä kustannustehokkaan hyödyntämisen. Usein se on myös logistiikkaketjun esitellyin ja näkyvin osa ulospäin. Kuormalavahyllyihin varastoitujen tavaroiden huolimattoman tai virheellisen käsittelyn vuoksi tapahtuu myös onnettomuuksia joka vuosi. Monet näistä tapauksista ovat vältettävissä, kun kuormalavahyllyt sekä niiden sijoituspaikat käytävineen suunnitellaan ja toteutetaan työympäristöä koskevien turvallisuusmääräysten sekä laatuvaatimusten mukaan. Nämä on esitetty standardeissa SFS EN Varastotyöskentelyyn liittyvä turvallisuuskoulutus on tänä päivänä keskittynyt trukilla ajamisen turvallisuuteen ja työskentelyn turvallisuuteen. Varastotyöntekijältä edellytetään usein työturvallisuuskortin suorittamista ja, mikäli työtehtävät vaativat, myös trukilla ajoon liittyvän koulutuksen läpäisyä. Nämä kokonaisuudet eivät kuitenkaan sisällä riittävästi tietoutta, joka liittyy varastokalusteiden standardeihin ja niiden turvallisuustekijöihin tai käytäväturvallisuuden osatekijöihin. Tärkeitä turvallisuustekijöitä ovat myös hyllystön sijaintipaikan lattiarakenteen soveltuminen käyttötarkoitukseensa sekä hyllystöön pysyvästi kiinnitetyt kuormituskilvet ja niiden tiedot sekä käytäväturvallisuuden huomioiminen. Tämä koulutuksellinen vaje voidaan lyhyellä koulutuksella paikata ja kohdistamalla lisäkoulutusta varastosta vastaaville, ennaltaehkäistä varasto onnettomuuksia. Työnjohdon on aina huolehdittava siitä, että hyllyjärjestelmän käyttö on toimittajan ohjeiden mukaista ja että käytettävät trukit ovat hyllystörakenteille sopivia. Tyhjään varastohalliin asetetut varastokalusteet asennetaan paikoilleen standardien mukaisesti. Muutostilanteissa, joissa lisätään varastoon mahtuvan tavaran määrää, unohtuu tai laiminlyödään usein hyllystö ja varastoturvallisuus sekä standardien asettamat vaatimukset. Varastopäälliköt ja työnjohtajat huolehtivat varaston turvallisuudesta usein työn tekemisen osalta, mutta eivät ole tietoisia standardien asettamista rajoitteista. Kuormalavahyllyjen ja varaston yleiseen kalustoturvallisuuteen voidaan vaikuttaa säännöllisillä tarkastuksilla. Hyllystön käyttäjän on huolehdittava siitä, että tarkastukset suoritetaan asianmukaisesti. Ongelmana kuitenkin on se, että varastosta vastuussa oleva henkilö ei ole tietoinen standardien asettamista vaatimuksista. Tietämystä tarvitaan tilanteissa, joissa määritellään esimerkiksi hyllystön tai sen osien uusimistarpeita, varasto onnettomuuksien aiheuttamien kolhujen korjaamista, kaluston siirtotarpeita jne. Kaluston toimittajat yksistään pystyvät antamaan yksityiskohtaista opastusta vain omasta tuotteestaan, joten nyt kehitettävän koulutuskokonaisuuden tarkoituksena on koota toimittajien tietämys ja standardit yhdeksi kokonaisuudeksi. Näin koulutuksesta saadaan kattava ja toimittajista riippumaton. Suomessa toimivat suurimmat kalustotoimittajat ovat sitoutuneet hankkeessa tuotettuun koulutuskokonaisuuteen. Varastokalusteiden valmistus tehdään tiettyjen standardien mukaan, miksei siis hyllystöjen käyttöön ja muutoksiin liittyvät toimet voida asettaa tarkastuksen alle. Samalla tavoin kuin yrityksiin tehdään laatuauditointeja, olisi myös varastokalustoon liittyvää kuntotarkastusta syytä nostaa esiin. Tämä parantaa myös varastotyöskentelyn turvallisuutta ja painottaa varastokalusteiden asianmukaista käyttöä. Tarkastustoiminnalla voidaan ennaltaehkäistä turvallisuusriskejä ja työtapaturmia.

4 2 Varastokalusteiden tarkastustoiminnan nykytilanne Tarkastustoiminnan nykytilanteen selvittäminen toteutettiin hankkeessa kyselytutkimuksena, joka päätettiin tehdä Webropol kyselynä. Kysely lähetettiin n. 50 yritykselle ja vastauksia saatiin 34 eri yrityksestä (vastaukset liitteessä). Vastaajat painottuivat pääosaltaan pääkaupunkiseudulle. Vastaajat edustivat kappaletavaravarastoja, ei niinkään terminaaleja: varastojen luonteen osalta voidaan sanoa, että kysely edustaa kattavasti läpileikkausta kalustetoimialasta. Kyselyyn vastanneiden yritysten toimialoihin liittyy sekä elintarvikevarastointia, vaarallisten aineiden varastointia, pakastevarastointia ja myös massavarastointia. Vastaajat ovat kohtuullisen suuria varastoijia, ei kuitenkaan kaikkein isoimpia varastoedustajia, ja vastaajat edustavat siis pääasiassa pientä ja keskisuurta yrityssektoria. Vastaajina ovat toimineet pääasiassa ylemmät toimihenkilöt eli varastopäälliköt ja logistiikkajohtajat. Vastauksista selviää, että varastoissa peruskuormalavahyllystöt ovat käytössä jokaisessa yrityksessä, koska ne ovat monikäyttöisiä tämän tyyppisissä varastoissa. Käytännössä kaikissa varastoissa käsitellään tavaraa koneellisesti. Tällöin hyllystöt tulisi suojata standardin mukaisesti riittävällä tavalla. Kyselystä käy kuitenkin ilmi, että suojaukset eivät täytä standardin mukaista suojaustasoa ja hyllystöjen suojauksessa on selkeitä puutteita monessa yrityksessä. Toisaalta laki ei velvoita täyttämään standardin vaatimuksia. Kaluston valmistajat toimittaisivat mielellään standardin mukaisia suojauksia, mutta asiakas voi edelleen päättää, millaisen suojaustason he varastoihinsa ottavat. Kyselyssä ei otettu huomioon käytettyjen hyllyjen käyttöä. 2.1 Käyttöönottotarkastukset ja jatkuva tarkastaminen Uusille hyllykalusteille, jotka kalustotoimittajat asentavat, tehdään käyttöönottotarkastus. Mutta jos ostaja itse vastaa asennuksesta, niin käyttöönottotarkastus jää tekemättä tai ei tiedetä, mitä pitäisi tarkastaa. Iso osa yrityksistä pyrkii suorittamaan jatkuvaa tarkastusta, mutta ongelmana on, ettei tiedetä mitä tarkastetaan ja mihin verrataan. Kyselyn mukaan 20 % vastaajista sanoo suoraan, ettei tarkastuksia tehdä. 80 % yrityksistä, jotka ovat vastanneet kyselyyn, kertovat että tarkastuksia tehdään. Todellisesti vain 6 % tarkastaa hyllystönsä standardin mukaisesti (2 yritystä 34: stä!) eli tarkastavat kaikki ne kohdat hyllystöistä joita standardi edellyttää. HUOM! liitteessä olevat yhteenvetotaulukot eivät kerro tätä suoraan, tieto on saatavissa vain yksittäisiä vastauksia analysoimalla. Puolet yrityksistä, jotka suorittavat tarkastuksen, dokumentoivat myös tarkastuksen. Kysymykseksi jää: Miten tarkastuksia tekevät yritykset, jotka eivät dokumentoi tarkastusta, seuraavat hyllyjen korjausta ja niiden käyttökelpoisuutta? Tarkastustoimintaa tekevät henkilöt ovat saaneet koulutusta 15 vastauksen mukaan, mutta yksikään yritys ei osannut yksilöidä, että miten koulutus oli annettu. 15 yritystä oli myös ilmoittanut, että henkilöstö tarvitsee lisäkoulutusta turvalliseen hyllyjen käyttöön. Edelleen 15 yritystä koki, että koulutusta tarvitaan myös standardin mukaiseen tarkastukseen liittyen (neljä ei osannut sanoa, että

5 tarvitseeko koulutusta vai ei). Uusien työntekijöiden perehdytyksestä 1/3 vastanneista ilmoittaa, ettei hyllytekniikan turvalliseen käyttöön perehdytetä lainkaan. Yritykset pyrkivät suorittamaan kalustotarkastuksia, jolloin tarkastukseen osallistuu oma henkilöstön ja ulkopuolinen taho. Mutta jälleen kerran tullaan siihen, ettei välttämättä tiedetä tarkasti mitä tarkastetaan ja mihin verrataan. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että tarkastustoiminta suoritetaan puutteellisesti ja vaikka hyllyissä huomioidaan korjaustarpeita, niin niihin ei puututa (ei korjata). 2.2 Hyllykalustoturvallisuuslaatustandardi Alle puolet (14/34) ilmoittaa olevansa tietoinen yleiseurooppalaisesta hyllykaluston turvallisuus ja laatustandardeista. Niistäkin, jotka ovat tietoisia standardeista, hyllystöt eivät kuitenkaan täytä standardia, sillä vain 2 kyselyyn vastannutta ilmoittaa tarkastavansa kaikki standardin edellyttämät kohdat. HUOM! liitteessä olevat yhteenvetotaulukot eivät kerro tätä suoraan, tieto on saatavissa vain yksittäisiä vastauksia analysoimalla. Pelkkä tietoisuus standardin vaatimuksista ei johda säännölliseen ja kattavaan tarkastustoimintaan, sillä standardia ole toistaiseksi pakko noudattaa (laki ei velvoita). 2.3 Kalusteiden muutokset Pääasiassa kaikissa yrityksissä tehdään hyllykalusteisiin liittyen muutos ja siirtotöitä. Nämä työt tekee usein oma henkilöstö, jolloin muutostyön jälkeinen käyttöönottotarkastus jää tekemättä tai se tehdään puutteellisesti. Tämä johtuu siitä, että muutostöistä johtuvia riskejä ei pidetä eikä mielletä suuriksi. Kuitenkin omatoimisissa muutos ja siirtotöissä vaikutetaan käytännössä hyllystöjen kokonaiskantavuuteen ja jokainen hyllyn osa vaikuttaa kokonaisuuteen. Mikäli jotain osaa liikutetaan, aiheuttaa se muutoksen myös muihin osiin. Esimerkiksi vaakapalkkien siirroista aiheutuu vaikutus koko hyllystön kokonaiskantavuuteen, jolloin ylikuormitusriski kasvaa helposti ja huomaamatta. 2.4 Onnettomuudet Kyselyyn vastanneista yrityksistä 13 kertoi, että varastoissa on ollut onnettomuuksia, jotka ovat suoraan hyllykalusteisiin liittyviä. Varastoissa tapahtuvia onnettomuuksia ja läheltä piti tilanteita dokumentoidaan yrityksissä hyvin. Varastokalusteisiin liittyvät onnettomuudet ovat ilmenneet oman henkilöstön tekemien muutostöiden jälkeen, kun ei ole tehty käyttöönottotarkastusta tai ei ole tiedetty mitä tulisi tarkastaa. Usein on tehty siirto ja unohdettu laittaa vaakapalkin varmistin, jonka seurauksena tavaraa oli tippunut hyllystä. Valitettavan usein korjaaviin toimenpiteisiin ryhdytään vasta onnettomuuksien jälkeen.

6 2.5 Johtopäätökset nykytilanteesta Hankkeen päätavoitteet liittyivät varastoalalla olevien yritysten tiedon lisäämiseen varastoturvallisuudesta ja erityisesti varastohyllyistä sekä niihin kuuluvasta tarkastustoiminnasta. Hankkeessa tehdyn selvityksen mukaan, varastoissa suoritetaan tarkastustoimintaa hyvin epäsäännöllisesti ja tietämys tarkastettavista kohteista on suppeaa. Tämä selvitys paljasti tiedon lisäämisen tarpeellisuuden ja toiminnan konkretisoinnin, sekä koulutustarpeen ja järjestelmällisen systeemin luomisen havaintojen luokitteluun. Luokittelutarve syntyy siitä, että kaikki varastohyllyihin kohdistuneet kolhut ja iskut eivät aiheuta välitöntä vaaraa, mutta ne tulisi kuitenkin korjata tietyn aikajänteen aikana, ettei suurempia ongelmia pääse syntymään. 3 Varastokalusteiden tarkastustoiminnan koulutus Yritysten ja oppilaitosten välistä yhteistoimintaa lisättiin kyselytutkimustulosten keruun lisäksi myös yhteisillä koulutustilaisuuksilla, joissa varastokalustevalmistajat kouluttivat oppilaitosten edustajia omalla konseptillaan, jolloin keskityttiin toimittajien laatimien turvallisuusohjeiden ja tarkastustoiminnan kohteiden havainnointiin toimittajakohtaisesti. Näin saatiin huomioitua myös kalustetoimittajien näkökulmaa laadittuun varastokalusteiden tarkastustoiminnan koulutukseen liittyen. Koska varastokalusteiden tarkastustoiminta on Euroopassa lakiin perustuvaa toimintaa ja näin ollen pakollista, on siellä myös koulutustoiminta asiasta pidemmälle kehittynyttä ja ammattimaista. Hankkeen aikana tutustuimme englantilaiseen koulutusmalliin, jossa tarkastajien peruskoulutus kesti 2 päivää ja kouluttajilla itsellään oli monivuotinen kokemus tarkastustoiminnasta. Yhteydenpito englantilaiseen kouluttajaan varmisti koulutuskokonaisuutemme oikeellisuutta ja luotettavuutta. Hankkeessa laadittu koulutuskokonaisuus suunnattiin kahdelle eri kohderyhmälle: oppilaitosten logistiikan perusopiskelijoille ja yritysten henkilöstökoulutuksiin. Kehitetty koulutus muodostuu teoria ja ryhmäopetuksesta, mukaan otettiin myös ryhmäsimulaatiota ja paljon käytännön harjoituksia, joissa tutustutaan varastoon kameroiden, mittakeppien, luotinarujen ja vesivaakojen avulla. 3.1 Koulutuksen nykytila Logistiikan perustutkinnon varastonhoitajan koulutukseen kuuluu varastoturvallisuudesta osioita, jotka kuuluvat hyllyturvallisuuteen, varastossa työskentelyn turvallisuuteen ja trukilla ajamisen turvallisuuteen. Koulutuksen sisältö ei kuitenkaan riittävästi ole painottanut hyllykalusteisiin liittyvää turvallisuutta, joten tältä osin on ollut koulutuksellinen aukko olemassa. Yrityksissä varastoturvallisuuteen liitetään työturvallisuuskorttikoulutus ja trukilla ajamisen taidon varmistaminen. Työturvallisuuskorttikoulusta hallinnoi Työturvallisuuskeskus, jonka koulutusohjelmassa käydään läpi yleisesti työturvallisuuteen liittyvät osa alueet. Varastokalusteasennusten yhteydessä hyllytarkastukset usein suoritetaan käyttöönottotarkastuksina, jolloin kalustetoimittajan asiantuntemus on käytettävissä tarkastuksessa.

7 Varastokalusteiden tarkastustoimintaan suoraan liittyvää koulutusta ei ole Suomessa ollut saatavissa siten, että se edistäisi turvallista varastossa työskentelyä tältä osin. 3.2 Hankkeessa kehitetyn koulutuksen painopisteet ja kohderyhmät Hankkeessa kehitettiin hyllyturvallisuuden tarkastustoiminnan tueksi koulutuskokonaisuus, jonka sisältö on seuraava Herättely Hyllyn kaatuminen video Esimerkki työtapaturmasta Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Otteita työturvallisuuslaista Kuormalavahyllyt ja varusteet Lattiakantavuus Välikkökuorma Tasokuorma Turvavälineet Vaakapalkkien lukitus Törmäyssuojat Tunnelisuojat Kiinnitys lattiaan Alituskorkeudet Perustaminen Oksahyllyt (tarvittaessa, jos yrityksessä käytössä) Kantavuus Epäsymmetrinen kuorma Pientarvikehyllyt (tarvittaessa, jos yrityksessä käytössä) Kiipeily Kantavuus Standardit (SFS 15365, SFS 15620) Kuormalavahylly, vauriotasot Kuormalavan vauriot? Tarkastukset käytännössä yrityksen varastossa Mittavälineet: 1m magneettivatupassi, rullamitta, työntömitta, lasermitta, magneetteja, luotilanka, tarkastuspöytäkirja Yhteenveto Kysely koulutuksesta: Sisältö ja koulutustilaisuus Todistuksen laatiminen

8 Koulutuksen kohderyhmät: Tiedostava koulutus yritysten henkilöstö varastoissa opiskelijat ja tutkinnonsuorittajat Logistiikan perustutkinto, varastonhoitaja Tarkastustoimintaan painottuva koulutus opiskelijat ja tutkinnonsuorittajat Varastoalan ammattitutkinnossa varaston esimiehet ja yrityksen työsuojeluvaltuutetut. Yrityskohtaisissa koulutuksissa koulutukset tapahtuvat yrityksen omissa tiloissa, jolloin voidaan todentaa autenttisessa ympäristössä varaston tila. Koulutuksen pituus voidaan räätälöidä puolesta päivästä jopa kahden kolmen päivän mittaiseen. 3.3 Vertailu muuhun eurooppalaiseen vastaavaan koulutukseen Varastokalusteiden tarkastustoiminta on Euroopassa lakiin perustuvaa toimintaa ja näin ollen pakollista, on siellä myös koulutustoiminta asiasta pidemmälle kehittynyttä ja ammattimaista. Hankkeen aikana tutustuimme englantilaiseen koulutusmalliin, jossa tarkastajien peruskoulutus kesti 2 päivää ja kouluttajilla itsellään oli monivuotinen kokemus tarkastustoiminnasta. Koulutusorganisaationa toimi Storage Equipment Manufacturers Association (SEMA) ja koulutuskokonaisuudet olivat nimeltään RACK SAFETY AWARENESS ja MANAGING RACK MAINTENANCE eli ensimmäinen päivä keskittyi hyllyturvallisuustietoisuuteen ja toinen huoltoon. Koulutuksen rungon rakenne oli: Johdanto hyllyturvallisuuteen ja tarve hyllytarkastuksiin Tarkastuksen tasot Vastuut Vaurioiden luokittelu Tarkastusvälineet Muut hyllyjärjestelmät Mahdolliset ongelmat ja niiden estäminen Tyypilliset tapaukset Toiminta vakavissa onnettomuuksissa Katsaus kirjallisiin lähteisiin Koulutuksen piti Colin Hinton, Storage equipment manufacturers association (SEMA). Koulutuksen aluksi katsottiin video varastossa tapahtuvasta onnettomuudesta.

9 Koulutuksessa käytiin päivän sisältö läpi powerpoint esityksen avulla. Lisäksi kouluttaja havainnollisti asioita fläppitaululle piirtämällä ja demonstroimalla. Kouluttaja otti hyvin huomioon meidät koulutettavat kyselemällä, kuinka Suomessa toimitaan. Koulutuksessa käytiin läpi myös pientavara ja ulokehyllyjen turvallisuuteen liittyvät asiat. Vastuut osiossa kävimme läpi hyllyvalmistajien ja käyttäjien vastuiden jakaantuminen. Valmistajien on annettava riittävät tiedot ja ohjeet hyllyistä ja käyttäjien käytettävä hyllyjä valmistajan ohjeiden mukaisesti. Koulutuksen kesto oli noin 6 tuntia / pv. Tutustuimme myös suomalaiseen varastokalustetoimittajan järjestämään hyllyturvallisuuskoulutukseen, joka toteutettiin Rajamäki Koulutuksen pitivät Kastenin Jukka Vahteri, Jukka Tuomi ja Samu Granroth. Powerpoint esityksen pohjana oli LOGY:n julkaisema Kuormalavat ja hyllyturvallisuus julkaisu vuodelta Aluksi koulutuksessa esitettiin standardit, joita kuormalavalavahyllyjen asentamisessa ja käytössä on huomioitava. Eli koulutus keskittyi pelkästään kuormalavahyllyihin. Koulutus oli kestoltaan noin 3 tuntia. Koulutuksessa tuli esille vaurioiden luokittelu, toleranssit ja muutama esimerkki tapaus vaaratilanteesta ja onnettomuudesta. Sisällöltään koulutukset täydensivät toisiaan. Englannissa varastokalusteiden turvallisuuden osalta koulutus on Suomea noin 15 vuotta edellä johtuen osaksi työturvallisuuskulttuurin erosta. Koulutuksen sisältö oli syvällisempi Englannissa kuin kotimaisen toimittajan toteuttamana. SEMA:n koulutus antoi erinomaiset valmiudet hanketyöryhmälle varastokalusteiden tarkastuskoulutuksen kehittämiseksi Suomessa. Molemmissa maissa koulutus toteutettiin standardin EN 15365:n kriteerien mukaisesti. 3.4 Hankkeen tuloksena syntynyt tarkastustoiminnan kriteeristö Tarkastustoiminta perustuu standardiin SFS EN Hyllykalusteiden tarkastuksissa ilmenevät vaurioihin liittyvät kriteerit on määritetty kyseisessä standardissa. Tarkastuskoulutus perustuu näihin kriteereihin. Varastoturvallisuuteen liittyviä seikkoja käsitellään myös standardeissa SFS EN Hankkeessa tuotettu Ohjeet kuormalahyllystön tarkastamiseen opas konkretisoi standardin ja antaa perustietoa kuormalavahyllystön säännöllisestä tarkastamisesta. Tarkastamisen tarkoituksena on vähentää tavaran varastointiin liittyviä riskejä sekä ennaltaehkäistä onnettomuus ja vaaratilanteiden syntymistä. Tyypillisiä riskitekijöitä ovat esimerkiksi varastokalusteisiin liittyvät törmäysvauriot, ylikuormitukset ja käyttäjän itsensä tekemät muutokset hyllyrakenteisiin. Nämä riskitekijät altistavat tavara ja henkilövahingoille, jotka pahimmillaan johtavat varastotoiminnan keskeytymiseen. Säännöllinen tarkastaminen jakaantuu kolmeen osaan: Asiantuntijan suorittama määräaikaistarkastus, riittävän pätevyyden omaavan henkilön suorittamiin kuukausitarkastuksiin ja henkilöstön suorittamaan jatkuvaan valvontaan.

10 3.5 Koulutuksen pilotoinnin kokemukset Pilottikoulutukset, joita järjestettiin sekä yrityksissä että lähes jokaisessa oppilaitoksessa, selkeästi todistivat koulutuksen tarpeellisuuden. Palautteiden mukaan pilottikoulutuksen sisältö ei ollut entuudestaan tuttu yrityksen varastossa työskenteleville esimiehille tai työntekijöille. Oppilaitospilotoinnissa taas oli ennakkoon tiedossa olemassa oleva kokemus. Koulutuksen vastaanottavuus on viimeisen vuoden opiskelijoilla paras, kun kokemusta jo varastoista ja niiden hyllyistä on karttunut hieman. Pilottikoulutuksen sisältö koettiin erittäin tarpeellisena. Koulutus oli jo lyhyelläkin ajalla vaikuttanut toimintatapoihin, muun muassa tehostanut päivittäistä tarkastuskäytäntöä, vastuuhenkilöitä oli nimetty ja mikä tärkeintä vahingoista ilmoitettiin entistä helpommin. Vahinkojen vähentymiseen suhtaudumme varauksella lyhyen aikajakson ollessa kyseessä. Hankkeessa luotiin koulutuksen laadun varmistamiseksi kaksi erilaista kyselyä. Ensimmäinen kysely toteutettiin koulutuksen kohderyhmille. Kyselyssä painotettiin koulutuksen sisällöllistä laatua ja koulutuksen tasoa sekä tarvetta. Toinen kysely lähetetään kohdeyritykselle koulutuksen jälkeen. Tässä kyselyssä pyritään saamaan yrityksen operatiiviselta johdolta tietoa, mihin toimenpiteisiin koulutus on johtanut pitkällä aikavälillä. Tämän kyselyn toteuttaminen suoritetaan vasta puoli vuotta koulutuksen jälkeen, jotta saadaan riittävän kattavia tuloksia koulutuksen vaikuttavuudesta yrityksessä. Nyt jo tiedetään, että tarkastustoimintaa on yrityksissä tehostettu koulutuksen jälkeen. Varastojen viikoittaisen tarkastustoiminnan tarpeellisuus oli ilmeinen ja muutamassa yrityksessä ulkopuolisen vuositarkastuksen tarve katsottiin myös tarpeelliseksi. Pilottiyrityksissä tarkastuksista tehdään myös pöytäkirja. Kokonaisuudessaan pilottikoulutus vaikutti yrityksen varastotyöntekijöiden asenteisiin ja esimiehet katsoivat koulutuksen olleen hyödyllinen yrityksen toiminnalle. 4 Tarkastustoiminnan toteutuksen vaihtoehdot, toteutusmallit ja tarkastustoiminnan valvonta Projektiryhmässä keskustelimme paljon, miten tarkastustoimintaa toteutettaisiin ja valvottaisiin. Kalustevalmistajien antamat omat ohjeet, kuinka usein tarkastuksia tulisi tehdä ja standardi SFS EN antaa tarkemmat tiedot miten tarkastusta suoritetaan ja millä kriteereillä. Standardia on kuitenkin vapaaehtoista noudattaa, mutta työturvallisuuslaki velvoittaa toimimaan vastuullisesti.

11 Projektiryhmä laati koulutusmateriaalin, jonka sisällön omaksuttua voi harjoittaa viikkotasoista tarkastustoimintaa. Koulutuksen aikana pyrittiin vaikuttamaan asenteisiin, jotka auttaisivat yrityksiä laatimaan toimintamallin tarkastustoiminnan toteuttamiseksi. Oppilaitoskoulutuksessa myös lisättiin tietoisuutta varastokalusteisiin liittyvistä riskeistä ja samalla vaikutettiin asenteisiin. Yritysten omalle vastuulle jää, miten tarkastustoimintaa toteutetaan ja ainoastaan koulutuksen kautta saadaan vietyä tieto asian tärkeydestä työntekijöille ja esimiehille. Oppilaitoksien tehtävänä ei ole tarkastustoiminta tai sen valvonta. Kuitenkin tarkastustoiminnan koulutus ja yritysten oman vastuun korostaminen nähdään hyvin tarpeellisena ja tärkeänä, että varastotyöskentelyn turvallisuus parantuisi. Edelleen on auki mikä instanssi tai toimija tätä tulisi harjoittamaan. Oppilaitokset tarjoavat koulutusta varastokalusteiden tarkastustoimintaan ja lisäävät näin tietoisuutta tarkastustoiminnan tärkeydestä ja vaikutuksesta yrityksen toimintaan ja työturvallisuuteen. 5 Yhteenveto Projektiryhmä näkee yhtenäisen kehittämisen tärkeäksi ja esittää, että puolueeton taho ottaisi tarkastustoiminnan valvonnan, tarkastajien koulutuksen ja tarkastusten laadun varmistamisen haltuunsa sekä ylläpitäisi tietokantaa tarkastuskohteista ja niistä syntyneistä tarkastuspöytäkirjoista. Työturvallisuuslaki ei määrittele varastokalusteiden osalta pakollisia tarkastuksia. Laissa mainitaan koneet ja laitteet, jotka eivät koske varastokalusteita. Standardi on tällä hetkellä ainoastaan suositus, jota ei lainsäädännöllisesti tarvitse noudattaa. Työturvallisuus on lain mukaan yksiselitteisesti työnantajan vastuulla. Työturvallisuus varastoympäristössä kuitenkin edellyttää varastokalusteiden säännöllistä tarkastamista. Suurin osa vaaratilanteista johtuu työntekijän virheistä, jotka vaurioittavat hyllykalusteita ja vaarantavat turvallisuutta varastossa. Tämä on hanketyöryhmän mielestä epäkohta, johon kaivataan selkeyttä. Koulutuskokonaisuutta tulee kehittää edelleen. Varastoalan ammatillisissa koulutuksissa tulisi ottaa osaksi varastokalusteiden tarkastustoiminnan käytännön koulutus. Projektiryhmän laatima koulutusmateriaali kattaa jo valmiiksi asioita, joita voidaan käyttää koulutussisällön perustaksi. Koulutusmateriaali perustuu SFS EN standardiin ja työturvallisuuteen liittyviin asetuksiin ja määräyksiin. Johtopäätöksenä projektiryhmä näkee tarpeellisena kehittää tarkastustoiminnan valvontaa ja hallinnointia siten, että kehittämisessä olisi mukana esim. TTK:n, AVI:n ja Työterveyslaitos, Inspecta / Norske Veritas / Lloyds (yritysten toimintajärjestelmien auditoijat).

12 Varastokalustetarkastus käytäntöön Perusraportti 1. Yrityksestämme löytyy seuraavanlaisia hyllykalusteita 2. Hyllykalustovalmistaja? Avoimet vastaukset: muu, mikä? - EAB - kardex

13 3. Mitä turvallisuutta lisääviä osia hyllyjärjestelmäänne kuuluu? Avoimet vastaukset: Muu, mikä?

14 4. Millä kalustolla tavaraa käsitellään? Avoimet vastaukset: Muu, mikä? - pinontatrukki 5. Onko yrityksessänne suoritettu varastokalusteiden käyttöönottotarkastus käyttöönottovaiheessa?

15 6. Suoritetaanko yrityksessänne varastokalusteiden tarkastuksia? 7. Mikäli vastasit kyllä edelliseen kysymykseen, kuinka usein tarkastuksia suoritetaan? Vastaajien määrä: 25

16 8. Kuka kalustotarkastuksen suorittaa? Vastaajien määrä: 26 Avoimet vastaukset: oma henkilökunta, kuka? - huoltomiehet, varaston ja tuotannon esimiehet - työsuojeluvaltuutettu / huoltomies - Opettajat - Sisäinen riskikartoitus - Esimiehet - Työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutettu sekä työnjohtaja - varastotyöntekijät - Työsuojelupäällikkö - Työsuojelupäällikkö - työnjohto, terminaali päällikkö - Työsuojeluvaltuutettu - Turvallisuusryhmä - Työnjohto, työsuojeluorganisaatio - Laitoshuolto - Keräilijät / työnjohto - varastohenkilökunta Avoimet vastaukset: ulkopuolinen taho, kuka? - Trukkihuolto - Intolog - Vakuutusyhtiön riskikartoitus - Hyllytoimittajan edustaja - Hyllytoimittajan valtuuttama edustaja - ei muistissa, taho joka tapauksessa virkansa puolesta - Hyllytoimittaja - Rastec - intolog

17 9. Mitä asioita hyllykalustotarkastuksessa on tarkastettu? Vastaajien määrä: 27

18 10. Pidetäänkö hyllyturvallisuustarkastuksesta pöytäkirjaa/dokumentoidaanko se jollain tavalla? Vastaajien määrä: 30 Avoimet vastaukset: kyllä, miten? - Työturvallisuuspäällikkö arkistoi tarkastuspöytäkirjat - riskikartoituksesta tehdään pöytäkirja ja korjaussuunnitelma - Arkistoitava A4 tarkastuslista - Hyllytarakastuspöytäkirja - Työsuojelupäällikkö tai kyseisen osaston työnjohtaja - Edustajan tarkastuksesta tulee raportti ja korjaukset sen mukaan. - yksinkertainen raportti tarkastuksesta - Oma tarkastuspöytäkirja - Kuuluu turvallisuuskierrokseen omana kohtana >muistio - Itella 11. Vastaavatko yrityksenne varastokalusteet yrityksenne tarpeita?

19 12. Kuinka usein huollatte varastokalusteita (esim. kuivapuhdistus, painepesu jne.) ja miten? - Ei koskaan - Satunnaisesti Huollatusta tehdään lähinnä vaakapalkkeja vaihtamalla, kun niissä ilmenee vikaa. Puhdistuksia ei tehdä satunnaisia alatasojen pölynpyyhintöjä lukuunottamatta. - Kuormalavahyllyt eivät vaadi huoltoa - Kerran vuodessa kertaa vuodessa - Kuivapuhdistus tarvittaessa. - Kalusteet putstaan tarpeen mukaan, ei pesua (pakkasvarasto) - harvoin - - ei koskaan - Päivittäin rutiinitarkastus, kerran kuukaudessa isompi tarkastus. - Tarvittaessa - Huoltoa suoritetaan tarpeen vaatiessa (törmäys yms.) - Vuosittain säännöllisestu siivoussuunnitelman mukaisesti sekä tapauskohtaisesti jos havaitaan likaantumista. - Tarvittaessa - Paikan tyhjentyessä se siivotaan (1 6 krt / vuosi) - kuivapuhdistus alaosaan hyllypaikkamuutosten yhteydessä. - Rocla hoitaa tilauksesta - pientavarahyllyt pyyhitään noin 3 vuoden välein - Harvoin - En osaa sanoa - tuotteet puhtaita, lavat omia moduleita, puhdistus imurilla pölystä - Jatkuvaa huoltoa - Tarvittaessa - rätillä tarvittaessa - - Puolivuosittain - Elintarvike tuotteiden lavojen varastoinnissa käytettävät hyllyt puhdistetaan pyyhkimällä tarpeen mukaan. - Tarpeen mukaan - tarpeen mukaan 13. Onko yrityksenne tietoinen yleiseurooppalaisesta hyllykaluston turvallisuus ja laatustandardeista (SFS EN 15635, 15512,15620,15629, , )?

20 14. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen kyllä, täyttävätkö varastokalusteratkaisunne nämä standardit? Vastaajien määrä: Onko hyllykalustossanne mielestänne teknisiä heikkouksia? Vastaajien määrä: 30 Avoimet vastaukset: Kyllä, mitä? - Vanhoissa hyllyissä vääntyneitä vaaka ja vinotukia, hyllyä ei enää markkinoilla. - Osa hyllystöstä alkaa olla jo aika vanhaa, vaikka niitä jatkuvasti huolletaankin. 16. Parannusehdotuksia hyllyvalmistajille: Vastaajien määrä: 2 - Tässä ei kysytty kaapelinmittaushyllyistä mutta niille olisi syytä saada suomalainen toimittaja. - Kyllä käytännössä niitä aina ilmenee Onko yrityksessänne tehty varastokalusteiden muutoksia tai siirtoja / uudelleenasennuksia jälkikäteen?

21 18. Mikäli vastasit edelliseen kysymykseen kyllä, minkälaisia muutostöitä /siirtoja / uudelleasennuksia yrityksessänne on tehty? Vastaajien määrä: 21 - Siirrelty hyllyjä tarpeen mukaan eri lokaatioihin. - Hyllyjen siirtoa varaston sisällä. - Hyllyjen purkua, siirtoa ja uudelleen kasaamista. - Vaakapalkkien välejä on muutettu. Hyllystö on siirretty hallista toiseen. - Siirtoja - Siirretty hyllyjä, lisätty hyllylevyjä ja osa vahoista kuormalavahyllyistä uusittu. - Kapeakäytävähyllystön pystytys - varasto elää koko ajan. - Tasojen liikuttelua ja lisähyllyjä. - hyllyjen purkua, vaakapalkkien siirtoa (korkeus) uus hankintaa - Uusien hyllyjen pystyttämistä, vaakapalkkien muutoksia - Lavahyllyjen siirtoa paikasta A paikkaan B. Pientavarahyllystö muutettu manuaalikeräilyyn - Hyllytasojen korkeuksia on säädetty, mutta niiden vaikutuksella kantavuuteen ei ole merkitystä meidän kevyissä tuotteissa. - Laajennettu kuormalavahyllystöä. - peruskorjauksen yhteydessä lisätty hyllyä ja poistettu - Kapeakäytävä hyllykön purku ja pientavarakeruualueen asennus - siirtoja sujuvamman työn toivossa - lisätty vaakatasoja - Meille on hankittu käytettyjä hyllyjä - Jatkuva prosessi - Meillä on kiinteisön kunnossapitoon erillinen osasto ketkä pitävät rekisteriä huollosta ja korjauksista 19. Kuka muutos/siirto/uudelleenasennukset suoritti? Vastaajien määrä: 24 Avoimet vastaukset: ulkopuolinen asentaja, kuka? - Hyllytoimittaja - Vuokra isännän toimesta - Intolog - Toyotan Mecalux asentajat - Toyota Material Handling Finland - Uudet hyllyt asensi asennusliike - Toyota Material Handling - HT Hyllytekniikka ja Logistep - Suomen Varasto ja Myymälätekniikka Oy. - logistep - Constuctor Finland

22 - logisto - Hyllytoimittaja - Rastec 20. Suoritettiinko muutos / siirto / ja uudelleenasennustöiden jälkeen käyttöönottotarkastus? Vastaajien määrä: 26 Avoimet vastaukset: kyllä, kuka? - Intolog - Toyotan toimesta - Toimittajan edustaja - Uusissa hyllyissä, Toyota - Turvallisuusryhmä - logisto - Hyllytoimittaja - oma henkiläkunta - Rastec 21. Onko yrityksessänne tapahtunut varastokalusteisiin liittyviä onnettomuuksia tai läheltä piti tilanteita? 22. Millaisia varastokalusteisiin liittyviä onnettomuuksia tai läheltä piti tilanteita varastossanne on sattunut ja onko tilanteeseen vaikuttanut varastokalusteiden kunto tai mahdolliset muutostyöt? Vastaajien määrä: 11 - Trukilla ajettu hyllypalkkeja mutkalle. - Läheltä piti tilanne on tapahtunut kaapelimittaushyllyissä joissa kela meinasi pudota pesästä. - Vaakapalkkien varmistimet olivat unohtuneet oman väen toimesta tehdyn hyllystön siirron jälkeen ja siitä aiheutui läheltä piti tilanne. - kunto tai muutos siirto työt ei ole vaikuttanuttilanteisiin. - Trukilla kolhittu hyllyjä. Muutostöillä ei vaikutusta. - Lavan toinen reuna joskus pudonnut palkin päältä ja lava kiilautunut palkkien väliin vinoon.

23 Ei ole johtunut hyllyistä, työntekijän inhinmillinen virhe. - Tavaroita tippunut hyllyistä, vaakapalkkien putoamisia - Vaakapalkin varmistimen puuttuminen aiheutti lavan osittaisen putoamisen. Harjoittelija käytti pinkkaria ilman lupaa (oli nimenomaan kielletty!) ja palkin toisesta päästä puuttui jostain syystä varmistin. - Liian isoja lavoja laitettu ahtaisiin paikkoihin. Ei ole varastokalusteiden kunto vaikuttanut - Nostotilanteessa matalahko lava jäänyt huonosti vaakapalkkien varaan ja trukkia pois vetäessä trukin sarvet nykäissyt lavan pois takapalkilta. Lava jäänyt osin alemman lavan varaan. - Lavoven kaatumisia ja tuotteiden tippumisia 23. Dokumentoidaanko tapahtuneet onnettomuudet/ läheltä piti tilanteet? Vastaajien määrä: 29 Avoimet vastaukset: kyllä, miten? - Toyme järjestelmään - Arkistoon - Läheltä piti ilmoitukset dokumentoidaan - Käytämme re act nimisiä kortteja joiden tiedot täytetään sähköiseen järjestelmään. - Työsuojelu hoitaa - Laaditaan raportti - Mikäli läheltä piti tilanteita tulee niin kaikki ilmoitetaan läheltäpiti ilmoituksella - täytettävä lomake - Raportti - Työsujelupäällikkö dokumentoi - Kirjaaminen alkoi vasta 2014 alusta. "Läheltäpiti" kansioon. - oikean vahingon sattuessa raportti - TTT asioille oma tietojärjestelmä - Läheltä Piti reklamointi - Käydään tapaus läpi > tehdään tarvittavat toimenpiteet > raportti johdolle - omaseuranta - tietojärjestelmään - paperille - ei henkilöstöpäällikkö tallentaisi lomakkeet, toistaiseksi ei - Sisäinen järjestelmä - Työsuojeluun - Kirjataan läheltä piti ilmoitukset yhteiseen "läheltä piti" sähköpostilaatikkoon, työsuojelutoimikunta käsittelee kaikki tapahtumat - HSQE

24 24. Millaisiin turvallisuutta parantaviin toimenpiteisiin edellämainittujen tapahtumien johdosta on ryhdytty? Vastaajien määrä: 14 - HAnkittiin törmäyssuojat hyllyihin. - Uusien akselipesien tilaamiseen - Tämän kyseisen tapauksen jälkeen vaakapalkkien varmistimien olemassa olo varmistettiin koko tontilta. - tilanteen määräämällä tavalla - Kiinnitetään enemmän huomiota työmenetelmiin. - Esim. pylvässuojat ja päätysojia lisätty. Teräviä reunoja päällystetty yms. - Ohjeistettu henkilö kuntaa tarkkuuteen ja varovaisuuteen - Tapauskohtaisesti aina mietitään tarvittavat toimenpiteet - Työsuojelutoimikunnassa käsitelty - Ohjeistus hyllyyn nostettavien lavojen kunnosta, tuotteiden sijoittelusta yms. - Ohjeistusta parannettu - En osaa sanoa - Huomautettu hyllytyksestä vastaavia henkilöitä lavojen järjestämisestä - KORJAAVAT TOIMENPITEET TAPAUSKOHTAISESTI 25. Huomioidaanko uusien työntekijöiden perehdytyksessä hyllytekniikka? Avoimet vastaukset: kyllä, miten? - Osana perehdytysohjelmaa - kerotaan perusteet - Kantavuudet ja sprinklerivedot kuuluvat tärkeimpinä perehdytykseen. - kantavuudet - Kerrotaan kantavuudet ja kuinka toimitaan - perehdytys ja trukki ajotesti - Tarvittaville henkilöille kerrottu hyllyturvallisuudesta - Vain nimetyt henkilöt kaäyttävät trukkia

25 26. Onko varastohenkilöstönne saanut erillistä koulutusta hyllykalustoturvallisuuteen liittyen? 27. Koetteko yrityksenne henkilöstön tarvitsevan koulutusta hyllyjen turvalliseen, käyttöön ja huoltoon liittyen? 28. Koetteko yrityksenne työntekijöiden tarvitsevan koulutusta hyllyjen standardin mukaiseen tarkistamiseen liittyen?

26 30. Yrityksen henkilöstön määrä? 31. Vastaajan asema yrityksessä?

27 Varastokalusteiden tarkastustoiminta käytäntöön hanke on opetushallituksen rahoittama ja sen päätavoitteena on kehittää varastoalalla olevien yritysten tietämystä varastoturvallisuudesta, sekä kehittää varastoalan ja varastoalaa kouluttavien organisaatioiden välistä yhteistoimintaa. Toisena päätavoitteena on varastoturvallisuuden lisääminen alalla painottamalla varastoturvallisuuskoulutusta varastostandardeihin, käytäväturvallisuuteen, hyllystöjen asentamiseen, muuttamiseen ja tarkastamiseen liittyen.