VALTARIN KOULUN SYYSTIEDOTE

Transkriptio

1 VALTARIN KOULUN SYYSTIEDOTE

2 TERVETULOA KOULUUN! Kouluvuosi on alkamassa. Kesä on tarjonnut tasapuolisesti viileyttä ja hellettä, joten ilmojen puolesta on ollut mitä mahtavin kesä. Toivottavasti kaikilla on ollut mukava kesä ja koulua varten on kertynyt intoa ja voimia. Iin viettäessä 640- vuotisjuhlaansa, Valtarin koulu juhlii 90- vuotista taivaltaan. Maailma oli erilainen 1924, mutta koulun perustehtävä ei ole muuttunut. Valtarin koulun tehtävänä on edelleen opettaa, kasvattaa iiläisiä lapsia ja nuoria sekä antaa eväitä elämään ja suomalaisen yhteiskunnan jäseneksi. Hyvät tavat, toisten ihmisten kunnioitus ja parhaansa tekeminen työssään ovat niitä oppeja, joita haluamme koulussa painottaa. Vaikka maailma on ympärillä välillä aika kaoottinen ja kouluillekin asetetaan yhä uusia tavoitteita, joistakin asioista koulu ei voi eikä saa luopua. Koulun tulee toisaalta pitää vanhoista, hyvistä perinteistä ja asioista tiukasti kiinni, toisaalta elää vahvasti tässä päivässä. Tätä päivää Valtarilla edustaa satsaukset tietotekniikkaan. Tietotekniikan luokkiin saamme syksyn aikana uudet tietokoneet ja myös tabletit tulevat tänä vuonna opetuskäyttöön. Näillä hankinnoilla mahdollistamme eri oppiaineisiin entistä paremmat mahdollisuudet opetusmenetelmien monipuolistamiseen. Tulevan lukuvuoden painotukset Valtarilla ovat samat kuin viime vuonna: hyvät tavat, kestävä kehitys, lukemiseen innostaminen ja mediakasvatus. Nämä teemat näkyvät tänä vuonna eri oppiaineissa ja teemapäivinä ja -viikkoina. Tulevaisuutta rakennetaan myös alkavana vuonna aloitettavalla opetussuunnitelmatyöllä. Uudessa opetussuunnitelmassa rakennetaan raamit, joiden mukaisesti iiläisiä nuoria opetetaan tulevat vuodet. Valtakunnalliset perusteet ovat kaikille Suomen kouluille samat, mutta paikalliseen opetussuunnitelmaan tehdään iiläiset painotukset ja tavoitteet. Tässä työssä tarvitaan myös vanhempien ja oppilaiden näkemyksiä. Uusi opetussuunnitelma otetaan käyttöön elokuussa Tänä vuonna tulee myös muutos Valtarin koulun tilojen suhteen. Meillä tulee olemaan 370 oppilasta ja 20 perusopetusryhmää. Saamme lisää tiloja käyttöömme toisen jakson jälkeen, kun uuteen moduulikouluun valmistuu uusia tiloja lukiolle. Uuteen moduulikouluun tulee tilat Valtarin kuvaamataitoon ja tekstiilikäsityöhön. Vanha Taitopiste jää pois opetuskäytöstä. Uusi kouluvuosi tarjoaa aina uuden mahdollisuuden. Toivon ja odotan, että jokainen Valtarilla kouluvuotensa aloittava tulee kouluun positiivisella mielellä tarkoituksenaan opiskella parhaansa mukaan. Koulu on yhteisö, jossa jokaisella on oma tehtävänsä. Jotta koulu sujuisi kaikilla mahdollisimman hyvin, se vaatii yhteistyötä ja hyvää asennetta. Silloin jokainen voi olla koulussa hyvillä mielin ja keskittyä tärkeimpään eli opiskeluun ja oppimiseen. Oikein hyvää alkavaa lukuvuotta kaikille! Taisto Soininen rehtori

3 VALTARIN KOULUN OPISKELUN POHJANA OVAT: omatoimisuus luovuus rehellisyys vastuuntunto Toiminta-ajatukseen on päästy koulun ja vanhempien yhteistyönä. Toiminta-ajatusta toteutetaan uusiin oppimiskäsityksiin ja opiskelumetodeihin tukeutuen. Myös nykytekniikan suomat mahdollisuudet otetaan käyttöön tiedon hankinnassa ja käsittelyssä. Kouluamme pyritään kehittämään monipuoliseksi oppimiskeskukseksi. Opettajat kokevat tärkeäksi kouluttaa itseään. Oppimisympäristön viihtyisyyteen kiinnitetään huomiota. Koulumme kehittämiskohteita ovat ilmapiiri ja oppimismenetelmät. Hyvään ilmapiiriin päästään parantamalla avointa ulkoista ja sisäistä viestintää ja lisäämällä oppilaskeskeisiä oppimismenetelmiä. Uusien oppimismenetelmien käyttöönotto edellyttää samalla myös kirjaston ja tietotekniikan käytön jatkuvaa kehittämistä. Visiona on aikaansa seuraava oppimiskeskus, oppilaalle tärkeä paikka, joka antaa tilaa henkiselle kasvulle.

4 YHTEYSTIEDOT Valtarin koulu Koulutie Ii Kanslia: Fax: Rehtori Taisto Soininen Vararehtori ja opinto-ohjaaja Marja-Liisa Kuonanoja Opinto-ohjaaja Marika Grip Koulusihteeri Helena Tyykiluoto Opettajainhuone Erityisopettaja Päivi Haapalahti Erityisopettaja Jussi Karhu Erityisopettaja Jukka Kovalainen Jopo-opettaja Antti Karhu Koulukuraattori Jaana Elorinne Kouluterveydenhoitaja Marja-Liisa Jokelainen Yhteisöpedagogi, Jopo-ryhmä Koulun keittiö Soili Törmänen Kiinteistöhuolto Keijo Paaso Jouni Wiik Päivystävä talonmies

5 OPETTAJAT JA KOULUNKÄYNNINOHJAAJAT Soininen Taisto Historia, yhteiskuntaoppi Alardt Heli Biologia, maantieto Alavaikko Matti Matematiikka, fysiikka, kemia Anunti Henna Biologia, maantieto, terveystieto Arola Jukka Historia, yhteiskuntaoppi Autio Päivi Kotitalous Doroshenko Alena Venäjä Ervasti Jukka Matematiikka, tietotekniikka Grip Marika Opinto-ohjaus Haapalahti Päivi Erityisopetus Haavisto Eerik Uskonto, elämänkatsomustieto Hakala Elina Kuvataide Hekkala Urpo Äidinkieli ja kirjallisuus, oppilaskunnan ohjaus Holmi Maria Matematiikka, fysiikka, kemia Iivari Merja Historia, yhteiskuntaoppi, uskonto Jäntti Ville Maantieto, biologia, terveystieto Kaikkonen Jani Englanti, ruotsi Karhu Antti Jopo-opettaja Kemiläinen Margit Äidinkieli ja kirjallisuus, ruotsi, saksa Kenttä Jaakko Matematiikka, fysiikka, kemia Keskitalo Pirkko Matematiikka, fysiikka, kemia, tietotekniikka Konttavaara Sirkku Äidinkieli ja kirjallisuus, oppilaskunnan ohjaus Kovalainen Jukka Erityisopetus Kuonanoja Marja-Liisa Opinto-ohjaus Liehu Merja Musiikki, ilmaisutaito Majava Katriina, vs. Karhu Jussi Erityisopetus Moilanen Hilkka-Liisa Matematiikka, fysiikka, kemia Mäki Tuomo Englanti Niiranen Päivi Matematiikka, fysiikka, kemia Nissi Johanna Liikunta Ollanketo Kari Tekninen työ, matematiikka Pihlajaniemi Eerika Ruotsi, äidinkieli Pirinen Kirsi Koulunkäynninohjaaja Raappana Nina Englanti, ruotsi Raunio Marko Koulunkäynninohjaaja Räinä Sari Tekstiilityö Taimisto Mirja-Maija Biologia, maantieto, historia, yhteiskuntaoppi Tapio Tiina Ruotsi, saksa Tiiro Anu Koulunkäynninohjaaja Viinamäki Maarit Koulunkäynninohjaaja Välipakka Jouni Liikunta Välitalo Markku Biologia, maantieto Ylikärppä Maarit Kotitalous, terveystieto

6 LUOKAT LUOKANVALVOJA KOTILUOKKA 7 A Jani Kaikkonen B Jaakko Kenttä C Margit Kemiläinen D Hilkka-Liisa Moilanen E Tuomo Mäki F Kari Ollanketo G Tiina Tapio A Päivi Autio KO1 8 B Pirkko Keskitalo ATK-2 8 C Johanna Nissi D Urpo Hekkala E Jukka Arola F Merja Iivari A Merja Liehu MU 9 B Sirkku Konttavaara C Matti Alavaikko D Heli Alardt E Eerika Pihlajaniemi F Jukka Ervasti ATK-1

7 LUKUVUODEN JAKSOT 1. jakso: to pe jakso: ma ti jakso: ke ma jakso: ti to jakso: ti la LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi: to la Kevätlukukausi: ke la Vapaapäivät: Syysloma: ma 20.- su (vko 43) Joululoma: su ti Loppiainen ti Hiihtoloma: ma 2.- su (vko 10) Pääsiäisvapaa: pe ma Vappu pe Helatorstai to

8 OPPITUNTIEN AJAT (aamunavaus 8.30) Ruokailut: (7. lk, 8. lk) (9. lk, lukio) Ulkoiluvälitunti OPPILAIDEN TET-JAKSOT 7. luokalla koululla yksi päivä 8. luokalla abc vko 18, def vko luokalla abc vko 48, def vko 50

9 VALTARIN KOULUN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT Noudatan koulun sääntöjä, hyviä tapoja ja siisteyttä. Arvostan koulutyötä ja teen parhaani. Annan muille työrauhan. En hyväksy kiusaamista. Kunnioitan toisia ihmisiä. Saavun tunneille ajoissa ja kotitehtäväni tehtyinä. Pysyn koulualueella koulupäivän aikana. Olen itse vastuussa kouluun tuomistani tavaroista. En ota tai vahingoita toisen tavaroita. Käsittelen koulun omaisuutta huolellisesti. Joudun korvaamaan tahallisesti aiheuttamani vahingot. En käytä enkä pidä hallussa tupakkatuotteita, päihteitä, muita vaarallisia ja kiellettyjä aineita tai esineitä.

10 POISSAOLOJEN ILMOITTAMINEN KOULULLE Perusopetuslain 26 mukaan opetuksen järjestäjän tulee seurata perusopetukseen osallistuvan oppilaan poissaoloja ja ilmoittaa luvattomista poissaoloista oppilaan huoltajalle. Oppivelvollisen huoltajan on huolehdittava siitä, että oppivelvollisuus tulee suoritettua. 1. Jos oppilaalle tarvitaan vapaata yhdeksi tai useammaksi päiväksi koulujen työpäivien aikana, on vapaan anominen hoidettava hyvissä ajoin. Vapaan anomiseen on olemassa valmis kaavake, joka löytyy koulun www-sivuilta. Oppilaan tulee kerätä kaavakkeeseen oppiaineita koskevat tehtävät poissaolon ajalta jokaiselta aineenopettajalta. Luokanvalvoja myöntää 1-3 päivän mittaisen vapaan ja rehtori sitä pidemmät ajat. Suositeltavaa on kuitenkin se, että perheen matkat tms. ajoitetaan pidettäväksi koulujen loma-aikoina. Huoltajan tulee tarkoin miettiä miten koulujen työaikoina olevat ylimääräiset vapaat vaikuttavat lapsensa koulumenestykseen. Jos lomaa kuitenkin päädytään anomaan koulujen työpäivien ajalle, on loman aikana koulussa läpi käydyt tehtävät suoritettava omatoimisesti. Loman ajaksi osuvien kokeiden tekemisestä on sovittava etukäteen ennen matkalle lähtöä ao. opettajan kanssa. 2. Muissa poissaoloissa on huoltajan ilmoitettava lapsensa poissaolosta heti ensimmäisenä poissaolopäivänä koululle. Tapoja asian ilmoittamiseen on monia: a. Sähköpostitse luokanvalvojalle. b. Luokanvalvojan omaan matkapuhelimeen tekstiviestillä tai soittamalla. c. Soittamalla koulun kansliaan tai opettajanhuoneeseen. d. Helmen kautta viestinä. e. Helmen kautta kuittaamalla oppilaalle merkityt poissaolot. Huom. kuittaamisen lisäksi on ilmoitettava poissaolon syy! 3. Poissaolon aikana tulee oppilaan huolehtia koulutehtävien tekemisestä joko kysymällä kaverilta tai Helmen kautta opettajalta. 4. Sairauspoissaolojen jälkeen on mahdollista saada tukiopetusta. 5. Jos poissaolot ovat olleet luvattomia, korvataan poissaolot tunti tunnista läksyparkissa. 6. Luokanvalvojat seuraavat oppilaiden poissaoloja ja vievät runsaasti poissaoloja olevien oppilaiden asian oppilashuoltoryhmän käsiteltäviksi. Oppilashuoltoryhmä arvioi aina tilannekohtaisesti jatkotoimenpiteet.

11 POISSAOLOKAAVIO OPETTAJAT MERKITSEVÄT POISSAOLOT HELMEEN PÄIVITTÄIN HUOLTAJA ILMOITTAA POISSAOLON SYYN SAMAN KOULUPÄIVÄN AIKANA EI KYLLÄ LV/ LO OTTAA YHTEYDEN HUOLTAAJAN VIIMEISTÄÄN TOISENA POISSAOLOPÄIVÄNÄ LUVALLINEN POISSAOLO LUVATON POISSAOLO SAIRAUSTAPAUKSISSA OHJATAAN TARVITTAESSA TUKIOPETUKSEEN OPPILAS KORVAA TUNNIT Selvitetty poissaolo kuitataan helmeen POISSAOLOJA PALJON yli 30 oppituntia (75 min) LV / LO OTTAA YHTEYTTÄ HUOLTAJAAN POISSAOLOJEN MÄÄRÄ KOHTUULLINEN RUNSAAT POISSAOLOT yli 45 oppituntia (75 min) LV / LO SEURAA POISSAOLOJEN SYITÄ JA MÄÄRIÄ LV/ LO LÄHETTÄÄ HUOLTAJALLE POISSAOLOJEN SEURANTALOMAKKEEN 1 LV/ LO TUO OPPILAAN ASIAN OPPILASHUOLTO- TYÖRYHMÄLLE POISSAOLOT JATKUVAT EDELLEEN yli 60 oppituntia (75 min) OPPILAS OHJATAAN TARVITTAESSA OHR:SSÄ VALITUN HENKILÖN LUO LV / LO LÄHETTÄÄ HUOLTAJALLE POISSAOLOJEN SEURANTALOMAKKEEN 2 LV / LO TUO OPPILAAN ASIAN OPPILASHUOLTOTYÖRYH- MÄLLE LV/ LO KUTSUU OPPILAAN, HUOLTAJAT JA OHR:N JÄSENEN/T KOULUPALAVERIIN OPPILASHUOLLOLLISET TOIMENPITEET

12 poissaoloanomuksen malli

13 KOULURAUHAAN LIITTYVÄT LAKIMUUTOKSET Vuoden 2014 alussa voimaan tullut ns. koulurauhapaketti antaa oppilaitosten rehtoreille ja opettajille uusia keinoja puuttua häiriökäyttäytymiseen. Keinovalikoimaa painotetaan aiempaa voimakkaammin kasvatukselliseen ja ennaltaehkäisevään suuntaan. Lain mukaan rehtoreilla ja opettajilla on oikeus tarkastaa ja ottaa haltuun esineitä ja aineita, jotka häiritsevät opetusta tai ovat vaarallisia oppilaille itselleen tai toisille oppilaille. Tarkastamisessa ja esineiden haltuun ottamisessa on noudatettava hienotunteisuutta ja kunnioitettava henkilökohtaista koskemattomuutta ja yksityisyyttä mahdollisimman pitkälle. Jälki-istuntojen toteuttamisesta ja sisällöistä on käytössä enemmän vaihtoehtoja kuin aikaisemmin. Laki mahdollistaa kirjallisten ja suullisten tehtävien ja harjoitusten sekä muiden kasvatuksellisia tavoitteita tukevien esimerkiksi yhteisöllisyyttä ja osallisuutta edistävien tehtävien teettämisen perinteisen jälki-istunnon sijaan. Jos on varmuudella tiedossa, että oppilas on tahallaan tai huolimattomuuttaan liannut tai saattanut epäjärjestykseen koulun omaisuutta tai tilaa, voi opettaja tai rehtori kasvatuksellisista syistä määrätä oppilaan puhdistamaan tai uudelleen järjestämään sen. Kasvatuskeskustelu on uusi ja ensisijainen keino puuttua oppilaan häiritsevään ja epäasiallisen käyttäytymiseen.

14 KASVATUSKESKUSTELU Perusopetuslaki 35 a Oppilas, joka häiritsee opetusta tai muutoin rikkoo koulun järjestystä, menettelee vilpillisesti tai kohtelee muita oppilaita tai koulun henkilökuntaa epäkunnioittavasti tai heidän ihmisarvoaan loukkaavasti, voidaan ensisijaisena toimenpiteenä määrätä osallistumaan yhteensä enintään kaksi tuntia kestävään kasvatuskeskusteluun. Kasvatuskeskustelu voidaan järjestää kerralla tai useammassa osassa koulupäivän aikana tai sen ulkopuolella. Kasvatuskeskustelussa yksilöidään toimenpiteeseen johtanut teko tai laiminlyönti yhdessä oppilaan kanssa ja tarvittaessa selvitetään laajemmin käyttäytymisen syyt ja seuraukset sekä keinot koulussa käyttäytymisen ja oppilaan hyvinvoinnin parantamiseksi. Kasvatuskeskusteluun määrää koulun opettaja tai rehtori. Kasvatuskeskustelu tulee kirjata ja siitä tulee ilmoittaa oppilaan huoltajille. Huoltajalle tulee varata mahdollisuus osallistua kasvatuskeskusteluun tai osaan siitä, jos se 2 momentissa esitetty huomioon ottaen katsotaan tarpeelliseksi. Miksi kasvatuskeskusteluja? Kasvatuskeskustelu on ratkaisukeskeisyyteen pohjautuva menetelmä Menetelmän tarkoituksena on oppilaiden vuorovaikutustaitoja edistämällä vähentää koulun häiriökäyttäytymistä. Tavoitteena on koulun toimintakulttuurin kehittäminen koulun arvojen ja toiminta-ajatuksen mukaiseksi Tyypillisiä kasvatuskeskusteluaiheita ovat: Oppituntien häirintä Kotitehtävien laiminlyönti tai koulutarvikkeiden unohtaminen Myöhästely oppitunneilta Lunttaaminen ja väärentäminen Oleilu käytävillä ulkovälituntien aikaan Toisen omaisuuden varastaminen ja turmeleminen, ilkivalta Tottelemattomuus henkilökuntaa kohtaan Epäasiallinen käytös tai kielenkäyttö Muu toistuva koulun sääntöjen rikkominen

15 Kasvatuskeskustelun tavoitteet Kasvatuskeskustelussa oppilaan käyttäytymistä tai tapaa toimia pyritään ohjaamaan ja hänen on itse mietittävä rikkomuksen seuraukset. Samalla opetetaan vastuullisuutta ja otetaan vanhemmat mukaan yhteisiin kasvatusasioihin. Siinä avataan kasvun rajoja keskustelun kautta, jolloin oppilaalle tulee tunne, että hänestä huolehditaan, häntä kuunnellaan ja asiat otetaan vakavasti. Mietitään yhdessä oppilaan kanssa oikea toimintamalli vastaaviin tilanteisiin jatkossa Kodin osuus kasvatuskeskustelussa Kun oppilas soittaa koululta kotiin ja ilmoittaa olevansa kasvatuskeskustelussa, kysy: Mitä on tapahtunut? Miten aiot asian selvittää koulussa? Kannusta lastasi hoitamaan asia kuntoon.

16 KÄYTTÄYTYMISEN ARVIOINTI Iin koulujen OPS ohjausrymä Käyttäytymisen arviointi kohdistuu siihen, miten oppilas ottaa huomioon muut ihmiset ja ympäristön, arvostaa omaa ja toisten työtä ja noudattaa koulun sääntöjä sekä hyviä tapoja. Oppilaan käyttäytymisen arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan ikäkausi. Käyttäytymisen arvosanaa annettaessa voidaan soveltaa seuraavia kriteerejä: Erinomainen 10 ottaa huomioon muut ihmiset ja ympäristön sekä vaikuttaa positiivisella esimerkillä muihin oppilaisiin ja oppimistilanteisiin toimii rakentavasti oman ryhmänsä ja kouluyhteisön parhaaksi erilaisissa tilanteissa osoittaa oma-aloitteisuutta yhteisten asioiden hoitamisessa Kiitettävä 9 ottaa huomioon muut ihmiset ja ympäristön koulutyössä toimii vastuullisesti kouluyhteisössä sovittujen sääntöjen ja ohjeiden mukaisesti käyttäytyy ystävällisesti ja avuliaasti, pyrkii omalta osaltaan vaikuttamaan hyvän työskentelyilmapiirin muodostumiseen Hyvä 8 käyttäytyy asiallisesti tilanteeseen sopivalla tavalla noudattaa useimmiten koulun sääntöjä käyttäytyy yleensä hyvin käytöstapojen mukaisesti pystyy yleensä ratkaisemaan ristiriitatilanteita oma-aloitteisesti, osaa toimia ryhmässä Tyydyttävä 7 käyttäytyy useimmiten tilanteeseen sopivalla tavalla, tuntee ja hyväksyy koulun säännöt kykenee ohjatusti ratkaisemaan ristiriitatilanteita, osaa tuetusti toimia ryhmässä Kohtalainen 6 suhtautuu usein välinpitämättömästi kanssaihmisiin, koulutyöhön ja kouluympäristön viihtyvyyteen rikkoo toistuvasti koulun sääntöjä aiheuttaa asenteillaan ja teoillaan kielteistä ilmapiiriä tarvitsee jatkuvaa ohjausta ja neuvontaa käyttäytymisessä Välttävä 5 erittäin välinpitämätön käytös suhteessa kanssaihmisiin, koulutyöhön ja kouluympäristöön tarvitsee erityisiä toimenpiteitä opiskelun turvaamiseksi Hylätty 4 käyttäytyminen normaaliin kouluyhteisöön täysin sopimatonta

17 TUPAKOINTIIN PUUTTUMINEN VALTARIN KOULULLA Alle 15- vuotias oppilas: Jos oppilas tupakoi kouluaikana, pitää hallussaan tupakkatuotteita tai on tupakoivien oppilaiden seurassa, annetaan hänelle jälki-istunto. Yli 15- vuotias oppilas: Oulun seudun koulupoliisin kanssa on sovittu toimittavan seuraavasti, jos 15-vuotta täyttänyt oppilas tupakoi, käyttää nuuskaa tai pitää hallussaan tupakkatuotteita kouluaikana: 1. Ensimmäisestä kiinnijäämisestä määrätään jälki-istunto, tehdään selvityslomake, joka toimitetaan kotiin allekirjoitettavaksi. 2. Toisen kiinnijäämisen jälkeen tehdään selvityslomake, joka toimitetaan kotiin allekirjoitettavaksi. Koululta lähetetään selvityslomakkeet koulupoliisille ja hän kirjoittaa sakon. 3. Seuraavista tupakointirikkomuksista tehdään selvityslomake, toimitetaan kotiin allekirjoitettavaksi ja poliisi kirjoittaa sakon.

18 VALTARIN KOULUN LÄKSYPARKKI AIKA: maanantaista-perjantaihin klo OHJAAJAT: Koulunkäynninohjaajat Eri vaihtoehtoja läksyparkin käyttöön 1. Oppilas ei ole tehnyt hänelle annettuja kotitehtäviä. 2. Oppilas on ollut poissa koulusta ja tekee läksyparkissa korvaavia tehtäviä. Luvattomat poissaolot korvataan periaatteella tunti tunnista. 3. Oppilas tarvitsee tukea läksyjen tekemiseen eikä osaa tehdä niitä yksin kotona. Läksyparkkiin voidaan silloin ohjata opettajan tai oppilashuoltoryhmän toimesta tai oppilas / huoltaja voi sitä pyytää. Varsinaisen tukiopetuksen antaa aineenopettaja. 4. Jos oppilas haluaa, hän voi jäädä koulun jälkeen tekemään seuraavan päivän kotitehtäviä. Muita ohjeita: - Oppilas saapuu luokkaan viimeisen oppitunnin jälkeen ja odottaa valvojaa asiallisesti - Opettaja arvioi ja määrää minimiajan käytettäväksi tehtäviin. Lyhin aika on 15 min ja pisin aika 1 tunti - Kyyditys ei ole este läksyparkkiin jäämiselle, huoltaja on velvollinen huolehtimaan lapsensa kotitehtävistä / kyydityksistä läksyparkin jälkeen kotiin. Erityisen painavista syistä läksyparkkia voidaan lykätä huoltajan pyynnöstä päivällä - Jos oppilas ei saavu sovitusti läksyparkkiin, hän saa tunnin jälki-istuntoa - Luokanvalvoja ja koulunkäynninohjaajat seuraavat oppilaskohtaisesti läksyparkkien määrää ja puuttuvat runsaisiin läksyparkkeihin

19 VALTARIN KOULUN PYSÄKKI 1. Jos oppilas häiritsee tuntia, hänet poistetaan luokasta Pysäkille. 2. Pysäkkiluokassa (= koulun kirjasto) oppilas täyttää lomakkeen, jossa hän itse analysoi tapahtunutta tunnin häirintää. Ohjaaja käy asiasta keskustelun oppilaan kanssa. 3. Oppilas ilmoittaa tapahtuneesta huoltajalle Pysäkin puhelimella. 4. Tunnin lopussa oppilas palaa luokkaan ja saa opettajalta tunnilla käsitellyt asiat kotiläksyksi. Tapahtunut käydään lyhyesti läpi ja sovitaan asia. 5. Pysäkkikäynnistä merkitään oppilaalle huomautus Helmeen.

20 KIVA KOULU -TOIMINTAMALLI KIUSAAMISTILANTEESSA Koulukiusaamisella tarkoitetaan tahallaan ja toistuvasti aiheutettua pahaa mieltä toiselle oppilaalle. Koulukiusaaminen voi ilmetä fyysisenä tai henkisenä väkivaltana. 1. Se aikuinen, jolle tieto kiusaamisesta ensin tulee, harkitsee onko kyseessä systemaattinen, tiimin puuttumista edellyttävä kiusaaminen. 2. Jos kiusaaminen ei ole systemaattista ja sitä on (toistaiseksi) tapahtunut vain kerran tai pari, luokanvalvoja tai vastaava opettaja keskustelee vakavasti kiusaamiseen osallistuneiden oppilaiden kanssa ja tekee selväksi, että he ovat toimineet tavalla, jota koulussa ei hyväksytä. 3. Systemaattisen kiusaamisen tunnusmerkit täyttävistä tapauksista välitetään tieto KiVa Koulu -tiimille. KiVa Koulu -tiimi järjestää jatkokeskustelut. KiVa tiimin toimintamalli 1) Tapaaminen kiusatun oppilaan kanssa. 2) Keskustelut kiusaamiseen osallistuneiden oppilaiden kanssa yksitellen 3) Keskustelu kiusaamiseen osallistuneiden oppilaiden kanssa ryhmänä 4) Seurantakeskustelu kiusatun kanssa 5) Seurantakeskustelu kiusaamiseen osallistuneiden oppilaiden kanssa. Kiusattu voi halutessaan osallistua keskusteluun. Valtarin koulun KiVa -tiimi Taisto Soininen Ville Jäntti Kirsi Pirinen Maarit Ylikärppä Urpo Hekkala Merja Liehu Maarit Viinamäki Kiusaamisasioissa voi ottaa yhteyttä joko luokanvalvojaan tai koulumme KiVa tiimin jäseniin.

21 OPPILAANOHJAUS Opinto-ohjaaja on ohjaukseen erikoistunut opettaja. Hän vastaa koulussa ohjauksesta yhdessä opettajien kanssa. Ohjauksen tarkoituksena on tukea oppilaan kasvua ja kehitystä, edistää oppilaan opiskelutaitojen kehittymistä, opintojen kulkua sekä selkiyttää hänen ammatillista suuntautumistaan. Ohjausta annetaan yksilö-, pienryhmä- ja luokkatilanteissa tarpeen mukaan. Opinto-ohjaajan työnkuvaan kuuluu TET-jaksojen organisointi, valinnaisaineiden valintajärjestelyt ja esittelyt, ura- ja ammatinvalintasuunnittelussa avustaminen, toisen asteen vierailuiden ja koulutuskokeiluiden järjestäminen sekä nivelvaiheessa mukana oleminen (ala- ja yläkoulu, koulun vaihdot ja peruskoulusta eteenpäin). Lisäksi opinto-ohjaaja kuuluu koulun oppilashuoltoryhmään ja osallistuu oppilaspalavereihin. Voit kääntyä heidän puoleensa mm. seuraavissa asioissa: haluat apua tai vinkkejä opiskeluusi ja koulumenestykseen haluat keskustella koulumotivaatiosta ja -viihtyvyydestä tarvitset aikuista muissa henkilökohtaisissa asioissa kaipaat lisätietoa TET-jaksoista, valinnaisaineista, ammateista ja eri koulutusvaihtoehdoista, yhteishausta olet vaihtamassa koulua Opinto-ohjaajan verkkosivut löytyvät osoitteesta Yhteystiedot: Marja-Liisa Kuonanoja Marika Grip marja-liisa.kuonanoja[a]ii.fi marika.grip[a]ii.fi

22 OPPIMISEN TUKI Oppimisen tuki jakaantuu kolmeen portaaseen. YLEISTÄ TUKEA annetaan kaikille oppilaille yleensä heidän omassa luokassaan. Tuella pyritään ennaltaehkäisemään ja helpottamaan lieviä oppimisen esteitä. Yleistä tukea on esimerkiksi opetuksen eriyttäminen, tukiopetus ja osa-aikainen erityisopetus. TEHOSTETTUA TUKEA annetaan niille oppilaille, joille yleinen tuki on riittämätöntä. Tehostetussa tuessa annettua tukea lisätään ja monipuolistetaan. Ennen tehostetun tuen alkamista oppilaille tehdään pedagoginen arvio luokanvalvojan, aineen- ja erityisopettajan yhteistyönä. Oppimissuunnitelmaan kirjataan tehostetun tuen järjestäminen. ERITYISTÄ TUKEA annetaan oppilaille, joiden oppimisen tavoitteet eivät toteudu riittävästi yleisen ja tehostetun tuen muodoilla. Opetus on pääsääntöisesti erityisopetusta. Ennen erityisen tuen aloittamista oppilaalle tehdään moniammatillisesti pedagoginen selvitys. Opetuksen tavoitteet ja tarvittava tuki kirjataan oppilaan HOJKS:iin, jota seurataan ja arvioidaan yhteistyössä huoltajan kanssa. Erityisopettaja on koulussa oppimisen ja siihen liittyvän tuen asiantuntija. He toimivat tiiviissä yhteistyössä aineenopettajien kanssa. Erityisopettajat seuraavat oppimisen edistymistä, etsivät koulunkäynnin tukikeinoja ja antavat yksilö/pienryhmä/samanaikaisopetusta. Laaja-alaisen erityisopettajan työnkuva Laaja-alainen erityisopettaja on Valtarin koululla neljä päivää viikossa. Tehtäviin kuuluu: Arvioida yhdessä oppilashuoltoryhmän kanssa oppilaiden tuen (yleinen, tehostettu ja erityinen) tarvetta. Oppilaiden oppimisvalmiuksien testaaminen mm. yläkoulun oppilaiden lukitestit. Osa-aikainen erityisopetus. Lisäksi oppilaille voidaan järjestää mahdollisuus tehdä kokeita ohjatusti pienryhmässä, jos he sitä syystä tai toisesta tarvitsevat. (esim. oppilaat joilla on lukivaikeus yms.) Yhteystiedot: Jussi Karhu, jussi.karhu[a]ii.fi

23 Erityisluokanopettajan työnkuva Opettaa oppilaita, jotka tarvitsevat paljon tukea opiskeluunsa erilaisten oppimisvaikeuksien takia. Oppilas opiskelee pienryhmässä tietyt yksilöllistetyt oppiaineet säännöllisesti läpi lukuvuoden ja yläkoulun eli oppilaan tuen tarve on pysyvää ja pitkäaikaista. Erityisluokanopettaja tekee yhteistyötä oppilaan kuntoutukseen osallistuvien tahojen kanssa sekä tukee oppilaan kasvua elämän eri aloilla. Erityisluokanopettajien yhteystiedot: Päivi Haapalahti, paivi.haapalahti[a]ii Jukka Kovalainen, jukka.kovalainen[a]ii.fi JOPO eli joustava perusopetus Jopo-opetus tuo perusopetukseen yksilöllisiä, oppilaiden erilaiset tarpeet huomioivia toimintatapoja ja opetusmenetelmiä. Joustavassa perusopetuksessa korostuvat oppilaslähtöisyys, toiminnallisuus, erilaisten oppimisympäristöjen käyttö ja työssä oppiminen. JOPO-luokassa on tarkoitus kehittää oppilaiden motivaatiota ja elämänhallintataitoja. Luokalle voi hakea hakemuksella aina keväisin. Opettajana toimii Antti Karhu. Yhteystiedot: Antti Karhu, antti.karhu[a]ii.fi

24 KOULUKURAATTORI Koulukuraattori tukee ja auttaa oppilasta elämän pulmatilanteissa. Työn painopisteenä on koulussa tai oppilaan kotona esiin tulevien vaikeuksien varhainen havaitseminen ja tukeminen tilanteen helpottamiseksi. Pääasiallisin työmuoto on keskustelu ja ratkaisujen etsiminen yhdessä oppilaan kanssa. Tapaamisten aikana kartoitetaan kokonaistilannetta ja arvioidaan tuen tarve. Asiakastyöhön kuuluvia ohjauskeskusteluja voidaan käydä joko oppilaan tai / ja huoltajien kanssa sekä tarvittaessa yhteistyötä tehdään myös muiden oppilaan asioita hoitavien henkilöiden kanssa ja laajennetaan oppilaan ympärillä olevaa tukiverkostoa tarpeen mukaan. Kaikki keskustelut ja ohjauskäynnit kuraattorin luona ovat luottamuksellisia. Kuraattoriin voi ottaa yhteyttä, jos Oppilaalla on vaikeuksia koulunkäynnissä: koulumenestys huolettaa, opiskelu ei kiinnosta, on vaikea lähteä kouluun, on paljon poissaoloja, kiusaaminen huolettaa. Oppilaalla on pulmia sosiaalisissa suhteissa: yksinäisyys, kaverisuhteet tai seurusteluun liittyvät asiat askarruttavat, perheen ihmissuhteissa tai elämäntilanteissa on pulmia tai niissä on tapahtunut muutoksia, lapsi tai nuori joutuu helposti riitoihin aikuisten kanssa. Lapsen ja nuoren kehityksen haasteet: rajattomuus ja vaikeus noudattaa aikuisen asettamia rajoja, toistuva alakuloisuus, itsetunto-ongelmat, jännittäminen, päihteiden käyttö, oman tulevaisuuden suunnittelun vaikeus. Vanhemmat voivat ottaa suoraan yhteyttä koulukuraattoriin tai oppilas itse voi tulla varaamaan ajan kuraattorilta tai sopia ajan puhelimitse, Helmen kautta tai sähköpostilla. Koulukuraattoripalvelut kuuluvat kaikille Iin kunnan perusopetuksen oppilaille. Yhteystiedot: Jaana Elorinne jaana.elorinne[a]oulunkaari.com

25 KOULUTERVEYDENHUOLTO Kouluterveydenhoitaja on kouluyhteisön terveyden edistämisen asiantuntija ja vastaa hoitotyön asiantuntijana kouluterveydenhuollosta: seuraa oppilaiden kasvua ja kehitystä huolehtii seulontatutkimuksista, vuosittaisista terveystapaamisista / tarkastuksista ja oppilaiden rokotuksista selvittelee oppilaiden kanssa heidän terveyteen liittyviä ongelmia ohjaa oppilaita tarvittaessa lääkärin tai muiden asiantuntijoiden jatkotutkimuksiin vastaa kouluterveydenhuollon tiedottamisesta oppilaille, vanhemmille ja opettajille tekee oppilaskohtaista yhteistyötä vanhempien ja opettajien kanssa huolehtii tilanteiden mukaan koululla tarvittavasta ensiavusta osallistuu oppilaiden terveydenhoidon ja terveyden edistämisen (mm. ravinto, liikunta, nukkuminen, päihteiden ja tupakkatuotteiden käyttö), asiantuntijana opetussuunnitelman valmisteluun, oppilashuollon toimintaan sekä koulun sisäiseen ja ulkoiseen arviointiin. Yläasteen perusterveystarkastukset vuosittain - koululääkärintarkastus 8.lk (lääkärintarkastukseen tulee huoltajille kutsukirje kotiin - huoltajan/huoltajien läsnäolo lääkärintarkastuksessa toivottavaa!) Kouluterveydenhoitaja Marja-Liisa Jokelainen on tavattavissa Valtarilla: ma-to klo Yhteystiedot: Marja-Liisa Jokelainen marja-liisa.jokelainen[a]oulunkaari.com

26 SUOSITUKSET KOTIINTULOAJOISTA IISSÄ Kunnanvaltuusto on käsitellyt asiaa kokouksessa. Oulun seudulla on käytössä nämä samat ajat. Alakoululaiset: arki-ilta ja sunnuntai klo perjantai ja lauantai klo lk: arki-ilta ja sunnuntai klo 20 perjantai ja lauantai klo lk ja vanhemmat: arki-ilta ja sunnuntai klo 21 perjantai ja lauantai klo 23