Turun yliopiston ylioppilaskunnan poliittinen linjapaperi
|
|
- Hannu-Pekka Salonen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Sivu 1/ Hyväksytty edustajiston kokouksessa Turun yliopiston ylioppilaskunnan poliittinen linjapaperi Sisällysluettelo: 1. KOULUTUSPOLITIIKKA Koulutusjärjestelmä Opetus Opiskelun tuki Hallinto Koulutuksen maksuttomuus Harjoittelu ja liikkuvuus SOSIAALIPOLITIIKKA Toimeentulo Hyvinvointi ja terveys Asuminen Yhdenvertaisuus OPISKELIJAYHTEISÖ TYYn järjestöt Opiskelijakulttuuri Tuutorointi Hallintokulttuuri Viestintä YHTEISKUNTAVAIKUTTAMINEN Kunnallispolitiikka Kehitysyhteistyö
2 Sivu 2/ Turun yliopiston ylioppilaskunnan (TYY) poliittiset kannat määritellään tässä edustajiston hyväksymässä poliittisessa linjapaperissa. Linjapaperissa tiedekunnalla tarkoitetaan kaikkia Turun yliopiston tutkinto-opetuksesta vastaavia yksiköitä eli tiedekuntia ja Turun kauppakorkeakoulua. Tiedekuntajärjestöllä tarkoitetaan tiedekuntajärjestöjä ja Turun kauppatieteiden ylioppilaat ry.:tä. 1. KOULUTUSPOLITIIKKA Koulutuspoliittisen edunvalvonnan keskeisiä tavoitteita ovat opetuksen kehittämistyön tukeminen, opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksien turvaaminen yliopistoyhteisössä, yliopiston sisäiseen rahoitukseen vaikuttaminen ja opiskelijoiden oikeusturvasta huolehtiminen. TYY kantaa vastuuta koko yliopistoyhteisön kehityksestä sekä vaikuttaa kansallisen koulutusjärjestelmän kehittämiseen. TYY edistää edunvalvontansa tavoitteita Turun yliopiston kaikilla hallinnon tasoilla hallinnon opiskelijaedustajien ja järjestöjen kanssa, sekä tekemällä yhteistyötä yliopiston johdon ja henkilökunnan sekä henkilöstön ammattijärjestöjen kanssa. TYY tukee hallinnon opiskelijaedustajien ja ainejärjestöjen edunvalvontatoimintaa tarjoamalla heille tiedotusta, koulutusta ja vertaistukea. Yliopistolain määrittelemä automaatiojäsenyys sekä opiskelijaedustus hallintoelimissä toimivat opiskelijaedunvalvonnan kulmakivenä sekä pohjana laajemmalle opiskelijayhteisöllisyydelle Koulutusjärjestelmä Korkeakouluverkostoa on käsiteltävä kokonaisuutena. Duaalimalliin perustuvassa korkeakoulujärjestelmässä yliopisto- ja ammattikorkeakoulusektoreilla tulee olla omat erilliset tehtävänsä. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välistä yhteistyötä tulee lisätä ja kehittää sisältö edellä. Yliopistojen ja koulutusalojen profilointi on tehtävä yhteistyössä yliopistojen välillä ja kuullen yliopistojen sisäisiä ryhmiä. Oppiaineiden ja tutkimuksen profiloinnissa on yliopistojen yhteistyöllä varmistettava, että opiskelijoille on tarjolla riittävän monipuolista opetusta tukemaan heidän uravalintojaan paikkakunnassa riippumatta. Korkeakoulujen laatua arvioidaan ja vertaillaan kattavin sekä monipuolisin mittarein tieteenalakohtaisesti. Korkeakoulujen asettamista yksinkertaiseen paremmuusjärjestykseen
3 Sivu 3/ tulee välttää. Vertailun sijasta on panostettava korkeakoulujen kehittämiseen laadun arvioinnin perusteella, ja on huomioitava oppiaineiden erilainen profiloituminen eri yliopistoissa. Korkeakoulupolitiikkaa ei saa tehdä aluepolitiikan ehdoilla. Päällekkäistä koulutusta liian monessa korkeakouluyksikössä Suomessa tulee vähentää. Filiaaleilla ja emoyliopistolla tulee olla erilaiset profiilit ja koulutustehtävät. Korkealaatuinen ja kilpailukykyinen koulutus sekä toimivat opiskelun tukipalvelut on pystyttävä takaamaan myös pienemmissä yksiköissä. Kandidaatin- ja maisterintutkintojen välinen liikkuvuus on mahdollistettava. Kandidaatintutkinnon jälkeen on oltava mahdollista siirtyä suorittamaan ylempää tutkintoa toiseen oppiaineeseen yliopiston sisällä, yliopistojen välillä sekä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välillä. Liikkuvuudessa tulee huomioida kansainvälisyyden suomat mahdollisuudet. Sopivia erillisvalinnan ja aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen keinoja on kehitettävä varmistamaan tutkintojen välinen liikkuvuus. Kandidaatin- ja maisterintutkintojen välisessä liikkuvuudessa on kuitenkin huomioitava alojen erityispiirteet. Yliopistojen tutkinto-opiskelijoiden sisäänottoa on vähennettävä maltillisesti. Vähennysten on oltava suunnitelmallisia ja valtakunnallisia sekä perustuttava työvoimatarpeeseen ja koulutuksen kysyntään pitkällä aikavälillä. Perusrahoituksen tason tulee säilyä. Rahoituksen takaamisen ja sisäänoton maltillisen vähentämisen tulee näkyä parempana opiskelija-opettajasuhdelukuna. Väestön osaamis- ja sivistystasoa ei tule laskea, vaan nostaa. Tämä voidaan varmistaa parantamalla tutkintojen läpäisyä. Korkeakouluihin siirtymisen kannalta hakukohteiden vähentäminen entisestään ei ole tarkoituksenmukaista. Sisäänpääsy tulee taata myös pelkän valintakokeen perusteella. Valintakokeen suorittamisen erityisjärjestelyjen on oltava ala- ja yliopistokohtaisesti yhtenäisiä. Siirtymisen laaja-alaisempiin kandidaatintutkintoihin tulee olla perusteltavissa koulutuksen sisällön merkittävällä kehittämisellä ja paremmalla työelämärelevanssilla. Opiskelijavalinnan lähtökohdan tulee olla hakijoiden tasavertainen kohtelu ja soveltuvimpien hakijoiden valinta. Lisäksi tiedekuntien vaikutusmahdollisuudet opiskelijavalintaan on turvattava sekä niitä on mahdollisuuksien mukaan lisättävä. Yliopistot päättävät itse opiskelijavalinnasta. Ensimmäistä opiskelupaikkaa hakevia ei tule suosia päävalinnassa. Aiemmin korkeakoulututkinnon suorittaneilla ja opiskelupaikan vastaanottaneilla hakijoilla on oltava yhtäläinen mahdollisuus korkeakoulutukseen. Myös
4 Sivu 4/ erillisvalinnan kautta valittavien määrän on vastattava päävalintaan tehtyjä muutoksia. Erillisvalinnan käytäntöjen tulee olla yhtenäiset kansallisesti. Opinto-oikeus on myönnettävä suoraan ylempään korkeakoulututkintoon. Alemman korkeakoulututkinnon on annettava tieteelliset perusvalmiudet ja sen antamia työelämävalmiuksia tulee vahvistaa. Työelämään siirtymisen tutkintojen välillä ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaminen selkeästi alempaa tutkintoa myöhemmin tulee olla nykyistä mielekkäämpää. Yliopiston kansainvälistymistä on käsiteltävä kokonaisvaltaisesti ja yliopiston on huomioitava kansainvälistymisessä tarvittavat resurssit. Kansainvälisten opiskelijoiden määrää on kasvatettava ja yliopiston henkilökunnan on koulutuksen avulla kyettävä vastaamaan yliopiston kansainvälistymisen mukanaan tuomiin haasteisiin. Yliopiston on varmistettava kansainvälisten opiskelijoiden tarvitsemien palveluiden kuten asumisen, terveydenhuollon, tuutoroinnin ja opinto-ohjauksen riittävät resurssit ja saavutettavuus. Palveluiden saavutettavuus tulee varmistaa hyvällä tiedotuksella. Avoimen yliopiston rooli yhteiskunnassa on tarjota yliopistotason opetusta laajalti sivistystarkoituksessa, ilman välitöntä yhteyttä tutkinto-opetukseen. Avoimen yliopiston ei tule toimia maksullisena, valintakoejärjestelmän kiertävänä väylänä tutkinto-opintoihin. Avoimen yliopiston opetus ja tutkinto-opetuksen vastatessa toisiaan tulee sen olla maksutonta Turun yliopiston opiskelijoille Opetus Osaamisperusteisuus on välttämätön edellytys onnistuneelle korkeakouluopetukselle. Opintojaksojen, opintokokonaisuuksien, tutkintojen ja tutkinnon osien osaamistavoitteiden määrittely on perusedellytys opiskelijan osaamisen itseymmärrykselle, aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamiselle ja tunnustamiselle (AHOT) ja työelämätaitojen kartuttamiselle. Osaamistavoitteista tulee tiedottaa selkeästi. Opetusansiot ja kokemus opiskelijoiden ohjauksesta on huomioitava opetuspainotteisten työsuhteiden täytöissä. Otettaessa uusia työntekijöitä opetustehtäviin heiltä tulee edellyttää yliopistopedagogisten opintojen suorittamista kolmen vuoden aikana työsuhteen alkamisesta tai opintoja vastaavan osaamisen osoittamista muilla keinoin (AHOT). Mikäli toimenkuvaan kuuluu englanninkielistä opetusta, on hakijan kielitaito opetuksen laadun takaamiseksi varmistettava.
5 Sivu 5/ Yliopiston on järjestettävä tasokasta yliopistopedagogista koulutusta. Pedagogista koulutusta on tarjottava opetushenkilökunnalle ja jatko-opiskelijoille. Opetushenkilökunnan kielitaitoa, kansainvälisiä valmiuksia sekä valmiuksia toimia muuttuvassa, monikulttuurisessa ympäristössä on edistettävä henkilöstö- ja kielikoulutuksen avulla. Opintoihin on sisällyttävä riittävästi kontaktiopetusta. Henkilöstöä rekrytoitaessa ja sisäänottomääriä päätettäessä on kiinnitettävä huomiota opiskelija-opettaja-suhdeluvun parantamiseen erityisesti sellaisilla aloilla, joilla kontaktiopetus ja pienryhmätyöskentely ovat keskeisessä roolissa, sekä aloilla, joilla opiskelija-opettaja-suhdeluku on jo entuudestaan huono. Englanninkielistä kontaktiopetusta on oltava riittävän monipuolisesti. Englanninkielisen opetuksen laatua on parannettava ja arvioitava samoin laatukriteerein kuin suomenkielistä opetusta. Vieraiden ja kotimaisten kielten opetusta ja tarjontaa on kehitettävä rinnakkain. Tiedekuntien vieraskielisissä koulutusohjelmissa on oltava mahdollisuus opiskella riittävästi kotimaisia kieliä ja kulttuuria osana tutkintoa työelämän tarpeet huomioiden. Opiskelijoiden erilaiset elämäntilanteet ja yksilölliset oppijat on otettava huomioon opetuksen järjestämisessä ja opintojen suorittamisessa. Osa-aikainen opiskelu on oltava mahdollista äitiyspäivärahalla, kuntoutustuella, sairauspäivärahalla ja työttömyystuella oleville. Joustavat opetus- ja oppimismahdollisuudet sekä opetusteknologian laaja-alainen hyödyntäminen edistävät opintojen etenemistä. Joustavuutta lisättäessä on huomioitava moninaistuvien suoritustapojen vaikutus henkilökunnan työjärjestelyihin ja ajankäyttöön. Digitalisaatiota hyödynnetään aktiivisesti kehitettäessä oppimis- ja opetusmenetelmiä, arviointia ja opiskelijoiden tukipalveluita. Opetusteknologian hyödyntäminen ja sähköiset oppimisympäristöt on otettava laaja-alaiseen käyttöön. Paperiton opiskelu on mahdollistettava kaikkialla yliopistolla. Luentojen seuraamisen on oltava mahdollista reaaliaikaisesti etänä sekä jälkikäteen digitaalisten tallenteiden avulla. Kuitenkin niin, että se on kontaktiopetusta täydentävä, ei korvaava vaihtoehto. Sähköisen tenttimisen tulee olla laajasti käytössä kaikissa tiedekunnissa ympäri vuoden. Sähköiset opiskelumahdollisuudet tulee turvata myös niille, joilla ei ole mahdollisuutta hankkia omaa kannettavaa tietokonetta. Sähköisen tenttimisen tulee olla saavutettavaa ja apuvälineiden käytön tulee olla mahdollista myös sähköisissä tenteissä.
6 Sivu 6/ Oppimisympäristöt tulee huomioida osana opetusta ja niiden on palveltava oppimista. Oppimisympäristöissä on huomioitava saavutettavuus ja ympäristöt on suunniteltava palvelemaan niiden pääasiallista käyttöä. Sekä sähköisiä että fyysisiä oppimisympäristöjä tehdessä on huomioitava erilaiset oppijat. Opiskelijoiden käyttämien tietojärjestelmien tulee olla keskenään yhteensopivia. Opiskelua ja työntekoa tukevien järjestelmien käytettävyyttä on edistettävä. Yliopiston ja tiedekuntien julkisten asiakirjojen ja lausuntojen tulee olla saatavilla ilman yliopiston verkkotunnuksia. Opintosuoritukset pitää voida suorittaa joko avoimen lähdekoodin ohjelmistoilla tai yliopiston tulee tarjota opiskelijan käyttöön kurssin suoritukseen vaadittavat ohjelmistot. Opiskelijan on kannettava vastuu omasta oppimisestaan. Edellytyksenä on yliopistoyhteisön vastuiden ja velvollisuuksien yhteinen sopiminen ja niiden selkeä esiintuominen. Opiskelijan vastuunkanto vaatii myös opetushenkilökunnan luottamusta. Yliopiston on kannustettava opiskelijoita omaehtoiseen opiskeluun. Vierailuluennoille osallistuminen on voitava lukea osaksi opintosuorituksia. Opiskelijavetoisista opintopiireistä ja Universitas Turku -hankkeen tuella järjestetyistä kursseista saadut opintopisteet on voitava hyväksilukea tutkintoon. Yliopistotutkinnon on annettava opiskelijalle riittävät taidot työelämään siirtymiselle. Siirrettävien taitojen, kuten tieto- ja viestintäteknologian opetustarjontaa on lisättävä, ja näiden taitojen opetus on sisällytettävä perustutkintoihin nykyistä paremmin. Alakohtaisesti keskeisten siirrettävien taitojen tunnistamisessa on käytettävä hyödyksi työelämäpalveluiden tuottamaa tutkimustietoa ja osaamista. Ylimääräisiä kursseja tulee järjestää niistä aihepiireistä, jotka eivät ole helposti integroitavissa alan tutkintoon. Jokaisella Turun yliopiston opiskelijalla tulee olla mahdollisuus sisällyttää tutkintonsa valmistumista edistäviä projektimuotoisia toimeksiantoja, jotka tehdään yhteistyössä julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Opiskelijajärjestöissä ja hallinnon opiskelijaedustajana toimimisesta on myönnettävä opintopisteitä. Yliopiston on tunnustettava opiskelijajärjestötoiminnassa kehittyvät työelämätaidot. Opintosuorituksen ei tule olla automaatio, vaan hankittu osaaminen on pystyttävä osoittamaan (AHOT). Vapaa sivuaineoikeus on monialayliopiston vahvuus. Yliopiston sisäisen rahanjaon on mahdollistettava sivuaineopiskelijoiden liikkuvuus oppiaineiden ja yksiköiden välillä. Yliopiston tulee luopua sisäisestä joustava opinto-oikeus (JOO) -menettelystä. Oppiaineiden on tarjottava
7 Sivu 7/ opintojaan vapaana sivuaineena kaikille yliopiston perustutkinto-opiskelijoille vähintään yhtä paljon kuin niillä on pääaineopiskelijoita. Yliopiston on kannustettava opiskelijoita ohjauksen avulla monialaisiin sivuaineopintoihin. Tarjotut sivuaineopinnot eivät saa kuitenkaan heikentää pääaineopiskelijoiden opintojen laatua. Monitieteellisten sivuainekokonaisuuksien tulee olla opiskelijoiden tutkintojen kannalta hyödyllisiä. Kielikeskuksen tulee tarjota riittävän laaja kieli- ja kurssivalikoima vastaamaan kansainvälisen monialayliopiston tarpeita. Pakolliset kieliopinnot on tarjottava kaikille opiskelijoille niin, etteivät opinnot viivästy. Erityisesti ruotsin kielessä on parannettava täydentävää kurssitarjontaa ennen pakollisia opintoja. Opetussuunnitelmien tulee mahdollistaa valinnaisten kielten opiskelu kaikissa tiedekunnissa. Korkeakoulujen yhteistyötä kielten opetuksessa tulee kehittää. Tiedekuntien ja kielikeskuksen järjestämän opetuksen päällekkäisyyttä vähennetään. Kansainvälisille opiskelijoille suunnattua suomen ja ruotsin kielen opetusta on oltava riittävästi ja sen on oltava laadukasta ja alakohtaista. Kotimaisten kielten opetuksen on annettava opiskelijalle kielelliset valmiudet työskennellä oman alansa työtehtävissä Suomessa. Lukuvuosi on käytettävä tehokkaasti hyödyksi. Opetuksen tulee jakautua tasaisesti lukuvuoden, viikkojen ja päivien sisällä. Yliopiston on tarjottava tutkintoon kuuluvaa opetusta vähintään yhdeksänä kuukautena vuodessa. Samalla opetusaikataulujen päällekkäisyyttä on vähennettävä erityisesti lähioppiaineissa. Kesäopintoja on oltava tarjolla jokaiseen tutkintoon niin, että kesäopintotukeen vaadittavat opintopisteet voi suorittaa joustavasti ja useita suoritusmuotoja hyödyntämällä. Kesäopinnoilla tulee pystyä tosiasiallisesti edis-tämään tutkintoa opintojen kaikissa vaiheissa. Yliopiston maisteriohjelmien on kiinnitettävä erityistä huomiota opetuksen ja ohjauksen laatuun sekä tarvittavien tukipalveluiden saatavuuteen. Kaikkien maisteriohjelmien tulee olla houkuttelevia ja työelämän kannalta hyödyllisiä. Maisteriohjelmien hallinto- ja suunnitteluelimissä on oltava opiskelijaedustaja. Englanninkielisissä ohjelmissa kansainvälisillä tutkinto-opiskelijoilla on oltava mahdollisuus vaikuttaa ohjelmien suunnitteluun ja kehittämiseen. Yliopiston tulee edistää akateemista yrittäjyyttä sekä tarjota hyvät edellytykset innovaatioiden syntymiselle ja niiden muuttamiselle liiketoiminnaksi. Yrittäjyystietoisuutta
8 Sivu 8/ akateemisessa yhteisössä tulee nostaa erityisesti siellä, missä kosketus yrittäjyyteen jää muuten vähäiseksi. Yliopiston tulee tarjota monipuolista yrittäjyyteen valmistavaa koulutusta ja tukea yrittäjyyttä edistävien yhteisöjen syntyä ja toimintaa yliopistolla Opiskelun tuki Opiskelijoilla on oltava yhdenvertaiset mahdollisuudet opintojen ohjaukseen (HOPS, opettajatuutorointi, organisoitu sivuaineohjaus, opintonäytetöiden ohjaus) opintojen kaikissa vaiheissa. Opintojen ohjauksessa hyödynnetään yliopiston määrittelemiä ohjauksen hyviä käytäntöjä. Opinnäytteiden ohjauksessa noudatetaan rehtorin päätöstä opinnäytteiden ohjauksesta. Opintojen ohjauksessa on huomioitava erityisryhmien, kuten kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden, vammaisopiskelijoiden sekä erilaisten oppijoiden, tarpeet. Tukipalveluiden tulee olla tasavertaisesti kaikkien saavutettavissa. Kirjaston, kielikeskuksen, työelämäpalveluiden ja muiden tukipalveluiden on oltava eri yksiköiden sekä filiaalien saavutettavissa. Kirjastopalveluiden laatu ja saatavuus on varmistettava. Kokoelmien riittävyydestä ja palveluiden sijainnin sekä aukioloaikojen tarkoituksenmukaisuudesta tulee huolehtia. Kurssimateriaalien saatavuuden tulee suhteutua kullekin kurssille keskimäärin osallistuvien opiskelijoiden määrään. Sähköisten aineistojen saatavuutta on lisättävä. Filiaaleissa eri korkeakoulujen kirjastoyksikköjä on järkevää yhdistää. Kaikkien turkulaisten korkeakoulujen kirjastojen teoksien tulee olla löydettävissä ja varattavissa yhden yhteisen tietokannan kautta. Pro gradu -tutkielmien ja väitöskirjojen julkaisemiseen sähköisesti tulee kannustaa. Lisäksi monimuotoisten opinnäytetöiden tekeminen tulee olla mahdollista. Työelämään siirtymisen ohjauksen on oltava laadukasta ja hyvin resursoitua. Mentorointiohjelmat ovat tärkeä osa työelämäohjausta ja niillä on erityistä merkitystä jatkoopiskelijoille sekä kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden integroitumiselle ja työllistymiselle. Mentorointia tulee laajentaa myös vammaisopiskelijoiden ja erilaisten oppijoiden vertaismentorointiin. Yliopiston työelämäpalvelujen uraohjauksen on vastattava opiskelijoiden tarpeita ja edistettävä heidän työllistymistään. Työelämäpalvelujen tuottamaa tietoa opiskelijoiden työllistymisestä ja työelämän vaatimuksista on käytettävä hyväksi opetussuunnitelmien valmistelussa. Työelämäpalveluiden on pystyttävä tukemaan kansainvälistymistä edistämällä kansainvälistä harjoittelua ja kansainvälisten opiskelijoiden työllistymistä.
9 Sivu 9/ Hallinto Yliopistoyhteisön sisäisten ryhmien enemmistön säilyttämistä tulee ajaa tasakolmikannan periaatteella yliopiston hallinnossa. Opiskelijoiden edustus yliopiston kollegiaalisissa päätöksentekoelimissä ja valmisteluelimissä on taattava. Johtosääntötasolla määritettyjen hallintoelimien ja muiden ryhmien tulee kokoontua säännöllisesti ja toteuttaa niille annettua tehtävää. Opiskelijoiden mahdollisuus edustaa on turvattava epävirallisissa sekä tilapäisissä valmisteluryhmissä, kuten johtoryhmissä ja tilatyöryhmissä. Yliopiston sisäisen rahanjaon on oltava oikeudenmukaista, tavoitteellista ja pitkäjänteistä. Resurssien jako ei saa perustua yksinomaan opetus- ja kulttuuriministeriön yliopistojen välillä käyttämään rahoitusmalliin, vaan rahoituksen on ohjattava yliopiston omiin strategisiin tavoitteisiin ja kannustettava laadukkaaseen koulutukseen ja tutkimukseen. Yliopiston johtamisjärjestelmässä kaikilla yhteisön jäsenillä tulee olla valtaa omaan alaansa liittyvissä kysymyksissä ja yhteisön tulee sitoutua toteuttamaan yhteiset päätökset. Tiedekunnille on annettava riittävä yliopiston tuki ja autonomia päättää niitä itseään koskevista asioista. Yksiköiden autonomia ei saa muodostaa ristiriitaa opiskelijoiden yhdenvertaisen kohtelun kanssa. Yliopiston rakenteita uudistettaessa on varattava riittävästi aikaa, jotta jo tehtyjen uudistusten onnistumista voidaan arvioida. Yliopiston tulee jatkossakin rakentua nykyisen tiedekuntajaon varaan. Yliopistoyhteisön jäsenten jaksaminen on huomioitava ja yhteisön jäseniä on kuultava rakenneuudistuksissa. Koulutusjärjestelmän kehittämistyössä opiskelijoiden kannalta tärkeintä on opetuksen laadun ja opiskelun tukipalveluiden parantaminen. Erikoistumiskoulutukseen ja yhteistutkintoihin otettaville opiskelijoille on taattava vastaavat oikeudet kuin tavallisille tutkinto-opiskelijoille. Yliopiston pysyviä toimintoja ja opintokokonaisuuksia ei tule rakentaa hankerahoituksen varaan. Yliopiston hallituksen ja tiedekuntien johtokuntien vastuulla on varmistaa, että vakinaistettavat projektit vahvistavat yliopiston profiilia ja edustavat sen korkeinta laatua. Yliopiston rekrytointiprosesseissa tulee painottaa läpinäkyvyyttä ja työnantajan vastuuta. Kutsumismenettelyä on vältettävä ja avattavat työsuhteet on pääasiassa julistettava avoimeen hakuun. Tiedekuntien ja yksiköiden on saatava valita omat johtajansa. Akateemisilta johtajilta edellytetään henkilöstö- ja strategisen johtamisen taitoja. Yliopiston on tarjottava henkilöstölleen mahdollisuus näiden taitojen kehittämiseen. Yliopistojen on suunnitelmallisesti
10 Sivu 10/ kasvatettava vakinaisten työsuhteiden osuutta ja luovuttava toistuvista määräaikaisista työsuhteista sekä edistettävä suunnitelmallisia urapolkuja. Edunvalvonnan tärkein voimavara ovat hallinnon opiskelijaedustajat (hallopedit). Hallopedejä tulee tukea ja mahdollistaa heidän toimintansa yliopiston hallinnossa. Myös järjestöjen koulutuspoliittisia toimijoita on tuettava. Hallinnossa tapahtuva edunvalvonta perustuu läheisyysperiaatteelle. Tiedekuntien halloped-koordinaattorien rooli on toimia yhdyssiteenä eri toimijoiden välissä. Hallinnon opiskelijaedustajat tulee nimittää tehtäväänsä avoimesti ja demokraattisesti. Nimitysasioissa tulee konsultoida asianomaisia aine- ja tiedekuntajärjestöjä. Valinnoissa on kiinnitettävä huomiota ensisijaisesti tiedekuntien ja oppiaineiden edustukseen toimielimessä sekä toissijaisesti sukupuolijakaumaan. Kansainvälisten opiskelijoiden ja henkilökunnan osallistuminen yliopiston hallintoon on tehtävä mahdolliseksi. Yliopiston tulee edistää hyvää hallintokulttuuria ja huolehtia omien sääntöjensä toteutumisesta. Päätösten hyvästä valmistelusta on kannettava erityistä huolta. Päätökset on tehtävä esittelystä ja valmisteltava niin, että päätöksentekijöillä on käytettävissään riittävä tausta-aineisto päätöksentekoon. Opiskelijaedustajilla on oltava tasavertainen asema päätöksenteossa ja heidän on saatava tehtäväänsä koulutusta. Kaikki päätöksiin liittyvä materiaali on toimitettava opiskelijaedustajille samaan aikaan kuin muille ryhmien jäsenille. Yliopiston toimielimen tai sen perustaman työryhmän kokouksiin osallistumisen on oltava hyväksyttävä syy poissaoloon myös pakollisesta opetuksesta. Opiskelijoiden oikeusturvasta yliopistoyhteisössä on huolehdittava. Opiskelijan oikeuksien on oltava riittävän selkeästi kaikkien opiskelijoiden saatavilla, mukaan lukien kansainväliset opiskelijat. Opintosuorituksien tulokset tulee julkistaa opiskelijan kannalta kohtuullisessa ja ennustettavassa ajassa. Tenttien arviointi ja tulosten julkistaminen on toteutettava ilman henkilötietoja, ja vastaavaa menettelyä on mahdollisuuksien laajuisesti sovellettava muihin opintosuorituksiin. Opiskeluun soveltumattomuuden ratkaisuja eli niin sanottu SORA-lainsäädäntö ei saa vaarantaa yksittäisen opiskelijan oikeusturvaa ja oppiaineiden tulee tarjota opiskelijoilleen tietoa ja tukea siihen liittyen opintojen alussa. SORA-lainsäädäntö on toimimaton eikä sitä tulisi soveltaa, vaan siitä tulisi luopua.
11 Sivu 11/ Jatko-opiskelijoiden asemaa yliopistoyhteisössä on vahvistettava. Jatko-opiskelijoiden valinnan tulee olla tasapuolista ja oikeudenmukaista, ja valinnan vaatimuksista on tiedotettava riittävästi ja tarpeeksi ajoissa. Jatko-opiskelijoilla tulee myös olla yhtä hyvät mahdollisuudet osallistua valmisteluun ja päätöksentekoon kuin muilla yliopiston ryhmillä. Jatko-opiskelijoille on taattava vastaava oikeus opinto-ohjaukseen kuin perustutkintoopiskelijoille. Jatko-opintoihin on saatava riittävä perehdytys ja niihin on voitava sisällyttää pedagogisia opintoja ja siirrettäviä taitoja. Osa-aikaisen tutkimuksen ja jatko-opiskelun tulee olla mahdollista. Yliopistojen on tiedotettava nykyistä paremmin jatko-opiskelijoille soveltuvista apurahoista ja muista rahoitusmahdollisuuksista sekä tarjottava perehdytystä hakemusten laatimiseen. Laadunvarmistusjärjestelmä on tärkeä osa yliopiston kehittämistä. Yliopiston tulee tarmokkaasti kehittää laatujärjestelmäänsä auditointituloksen pohjalta. Laatujärjestelmän tulee olla näkyvä niin yliopistolaisille kuin ulkopuolisille. Systemaattisella palautejärjestelmällä, mukaan lukien kandipalautteella, tulee olla keskeinen rooli yliopiston laadunvarmistuksessa. Kaiken palautteen käsittelyn on oltava avointa, ja sillä on oltava aidosti vaikutusta yliopiston toimintojen kehittämisessä. Oppiaineiden on kerättävä järjestelmällisesti palautetta opetuksestaan ja toiminnastaan. Yliopiston on siirryttävä yhtenäiseen palautejärjestelmään. Palautteeseen vastaamisen on oltava osa kurssin suoritusta, mutta palautteen annosta on oltava mahdollista kieltäytyä. Opiskelijoilla on oltava mahdollisuus antaa palautetta anonyymisti ja tutustua palautteen tuloksiin. Esihenkilöillä on oltava oikeus nähdä kooste palautteesta. Kerätty palaute on käsiteltävä yhdessä opiskelijoiden kanssa ja tarkasteltava palautteen pohjalta tehtäviä toimenpiteitä. Ainejärjestöjen ja oppiaineiden on tehtävä yhteistyötä palautejärjestelmien kehittämisessä sekä huomioitava palautejärjestelmissä myös kansainväliset opiskelijat Koulutuksen maksuttomuus Suomessa järjestettävän korkeakoulututkintokoulutuksen tulee olla maksutonta. EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukuvuosimaksuista on luovuttava. Yliopiston tulee seurata lukuvuosimaksujen vaikutusta hakijamäärään. Yliopiston on tarjottava kilpailukykyinen apurahajärjestelmä, joka kattaa mahdollisimman monen EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevan opiskelijan lukuvuosimaksun kokonaisuudessaan.
12 Sivu 12/ Kestävästi toteutetulla koulutusviennillä vahvistetaan yliopiston rahoituspohjaa. Yliopisto voi viedä koulutustaan maailmalle, mutta se ei saa viedä resursseja muulta opetukselta tai tutkimukselta. Yliopiston liiketoiminnan tulee perustua yliopiston arvoihin. Liiketoiminnan on oltava eettistä ja noudatettava yhteiskunnallisen ja sosiaalisen vastuun periaatteita. Tutkinto-opetukseen kuuluvaa opetusta ei saa siirtää pelkästään erikoistumiskoulutuksen piiriin. Kurssien suorittamisesta ei saa aiheutua pakollisia maksuja opiskelijalle. Lähtökohtaisesti kaiken kurssimateriaalin tulee olla maksutta opiskelijan sähköisesti saatavissa. Sähköisten materiaalien käyttö opiskelussa on mahdollistettava kaikkialla kampuksella ja turhaa paperinkulutusta on vältettävä. Luentomonisteista, kurssilla tarvittavista työvälineistä tai muista materiaaleista ei tule periä maksua eikä maksun suorittaminen saa olla ehtona opintosuoritusmerkinnälle. Ylioppilaskunnan tiloja tai viestintäkanavia ei saa käyttää valmennuskurssitoimintaan. Kaikki pääsykokeissa edellytettävä ennakkotieto on sisällytettävä pääsykoemateriaaleihin. Pääsykokeita järjestävien yksiköiden tulee myös tarjota mallivastauksia aikaisempiin pääsykoekysymyksiin. Kokeiden jälkeen on julkaistava selkeä pisteytyskriteeristö, jonka mukaan koevastaukset on arvioitu Harjoittelu ja liikkuvuus Harjoittelupaikkoja ja harjoittelun määrärahoja on lisättävä niin paikallisesti kuin kotimaassa ja ulkomailla tapahtuvaan harjoitteluun. Työharjoittelusta on saatava palkkaa. Harjoittelujaksoja on tarjottava kaikille opiskelijoille kielitaidosta riippumatta ja kansainvälisiin maisteriohjelmiin on mahdollisuuksien mukaan sisällytettävä työharjoittelujakso. Yliopiston tulee edistää opiskelijoiden kansainvälistymistä ja kansainvälisyyden tulee näkyä jokaisessa tutkinnossa. Harjoittelupaikoista on tiedotettava aktiivisesti myös englanniksi. Yliopiston on edistettävä opiskelijoiden kansainvälistymistä. Opintojen ohjauksen tulee kannustaa opintojen ja harjoittelujaksojen suorittamiseen ulkomailla. Kansainvälistymisjaksojen integroiminen tutkintoihin on kannatettavaa. Mahdollisuuksia kotikansainvälistymiseen on parannettava. Ulkomailla suoritetut opinnot on luettava hyväksi täysimääräisesti ja tiedekuntakohtaiset opintopisterajat on poistettava. Vaihdossa suoritetut opinnot tulee voida sisällyttää tutkintoon.
13 Sivu 13/ Lisäksi opintojen korvaavuudesta sopimista tulee kehittää. Vaihtosopimuksia tehdessä on kiinnitettävä huomiota yhteistyöyliopistojen kansainväliseen tasoon ja niiden tarjoaman opetuksen laatuun. Yhteistyötä EU:n ulkopuolisten, erityisesti kehittyvien maiden yliopistojen kanssa on lisättävä. Jokaisella yliopiston opiskelijalla tulee olla tasapuoliset mahdollisuudet kansainvälistymiseen ulkomailla tai kotiyliopistossa. Opiskelijoita on kannustettava kansainvälistymään opiskelualasta, iästä tai sukupuolesta riippumatta. Opiskelijavaihdon esteettömyydessä huomiota tulee kiinnittää erityisesti aikuisopiskelijoiden, perheellisten opiskelijoiden ja vammaisopiskelijoiden kansainvälistymismahdollisuuksiin SOSIAALIPOLITIIKKA Sosiaalipoliittinen edunvalvonta perustuu opiskelijan täysivaltaiseen asemaan yliopistoyhteisön jäsenenä sekä yhteisöllisyyteen ja yhdenvertaisuuteen. Toiminta rakentuu opiskelijan toimeentuloon, terveyteen, hyvinvointiin ja asumiseen liittyvään edunvalvontaan eri yhteistyötahojen kanssa. Edunvalvonnassa on tärkeää, että opintojen etenemiseen vaikuttavia tekijöitä kuten opintojen ohjausta ja opiskelijoiden hyvinvointia seurataan säännöllisesti. Kelan, sosiaalitoimen ja yliopiston tehtävä on tiedottaa opiskelijan toimeentulosta selkeästi ja ymmärrettävästi. Sosiaalipoliittisessa edunvalvonnassa kiinnitetään huomiota myös erityisryhmiin, kuten kansainvälisiin opiskelijoihin ja jatko-opiskelijoihin. Kansainvälisten opiskelijoiden toimeentuloa ei saa vaikeuttaa, sillä he ovat lähtökohtaisesti eriarvoisessa asemassa suomalaisiin opiskelijoihin verrattuna. Eriarvoisuutta lisäävät EU- ja ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden oleskelulupavaatimukset, työnsaannin haasteet ja rajoitteet sekä opintotuen puuttuminen. Valtakunnan tason edunvalvonta tapahtuu pääsääntöisesti Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) koordinoimana ja yhteistyössä muiden ylioppilaskuntien ja opiskelijajärjestöjen kanssa. Paikallisesti opiskelijoiden toimeentuloon ja hyvinvointiin liittyvää tietoa ja mahdollisia epäkohtia tuodaan esille ja niihin vaikutetaan yhteistyössä Turun, Rauman ja Porin kaupunkien, Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS), Kelan, yliopiston ja opiskelijajärjestöjen kanssa. Jatko-opiskelijoiden edunvalvontaan liittyvissä kysymyksissä yhteistyötä tehdään ensisijaisesti Tieteentekijöiden liiton kanssa.
14 Sivu 14/ Toimeentulo Opintotuki on opiskelijan ensisijainen toimeentulon lähde ja sen tulee mahdollistaa päätoiminen opiskelu. Opintotukijärjestelmän tulee pysyä opintorahapainotteisena ja tarveharkintaisena. Opintoraha tulee jälleen sitoa indeksiin. Opintotukikuukausia ei tule enää nykyisestään rajata eikä opintojen edistymisen seurantaa tule kiristää. Vuosittaisen kahdenkymmenen opintopisteen suoritusvaatimuksen luomasta päällekkäissääntelystä ja tuen kaksiportaisuudesta tulee luopua. Opintotuen tulee mahdollistaa opiskelijavaihto. Opintotukijärjestelmää on yksittäisten uudistusten sijaan kehitettävä kokonaisuutena. Opintotukea koskevien muutosten tahdin on oltava maltillinen. Aikaisemmin laadittujen uudistusten vaikutuksien arvioinnille on varattava riittävästi aikaa ennen uusien muutoksien toimeenpanoa. Uudistuksissa tavoitteena on oltava opintotuen kannustavuus, joustavuus ja oikeudenmukaisuus. Opintotuki tulee siirtää opetus- ja kulttuuriministeriön alta sosiaali- ja terveysministeriön alle muiden sosiaalietuuksien tavoin. Yleisen asumistuen tulee olla yksilökohtainen, ei ruokakuntakohtainen. Opintotukea ei saa laskea tuloksi yleistä asumistukea laskettaessa. Asumisen tulorajojen ei tule olla kuukausikohtaisia. Opiskelijoiden tulorajoihin tulee tehdä huomattava tasokorotus. Opintotukea takaisinperittäessä opiskelijoilta ei saa periä ylimääräisiä korkoja tai kuluja ja takaisin maksettavat opintotukikuukaudet on saatava uudelleen käyttöön. Takaisinmaksusta tulee aina pystyä sopimaan maksusuunnitelma, joka ei vaaranna opiskelijan toimeentuloa. Opintolaina on opintotukeen kuuluva ja sitä täydentävä tukimuoto, eikä sen tule muodostaa pääosaa opiskelijan toimeentulosta. Lainan houkuttelevuudesta on huolehdittava riittävillä kannustimilla, joihin kuuluu opintolainahyvitys. Nostamatonta opintolainaa ei tule lukea opiskelijan tuloksi toimeentulotukea hakiessa. Opintotukeen on tehtävä huoltajakorotus perheellisille opiskelijoille. Opiskelijoilla on oltava mahdollisuus hankkia lapsia opiskelun aikana ilman, että valmistuminen opiskelijasta itsestään riippumattomista syistä kohtuuttomasti viivästyy tai toimeentulo vaarantuu. Opintotuen huoltajakorotuksen on kohdistuttava suoraan opintorahaan, ei tulorajoihin tai opintolainaan. Nykyistä useammalle jatko-opiskelijalle on turvattava mahdollisuus päätoimiseen opiskeluun. Sellaista jatko-opiskelijaa, jolla ei ole päätoimista opiskelua mahdollistavaa
15 Sivu 15/ rahoitusta, ei saa kirjata päätoimiseksi opiskelijaksi, eikä tällä perustein evätä sosiaalietuuksia, kuten työttömyystukea. Siirtymän opintotuen ja muiden tukimuotojen välillä tulee olla yksinkertaista eikä siirtymä saa aiheuttaa kohtuuttomia katkoja tai ongelmia toimeentuloon. Oikeus opintotukeen ei saa muodostua esteeksi päästä sosiaaliturvan piiriin opiskelijan sairastuessa tai ollessa kausittaista ilman hänen tutkinnolleen olennaisia opiskelumahdollisuuksia. Osa-aikaisen opiskelun on oltava mahdollista tukimuodosta riippumatta. Valtion ateriatuki on luonnollinen osa opiskelijan päivittäistä toimeentuloa. Ateriatuen määrän on noustava samassa suhteessa hintojen kanssa niin, että aterian hinta opiskelijalle pysyy samana. Opiskelijan tulee olla yhdenvertaisessa asemassa muihin kuntalaisiin nähden toimeentulotukea hakiessaan. Toimeentulotukihakemusten käsittelyyn on kohdistettava riittävästi resursseja kohtuuttoman pitkien käsittelyaikojen välttämiseksi. Turun kaupungin tulee ottaa käyttöön sosiaalinen luototus vähävaraisten opiskelijoiden toimeentulon turvaamiseksi. Sosiaalista luottoa tulee voida myöntää vähävaraisille opiskelijoille, joiden ei ole mahdollista saada kohtuuehtoista kaupallista lainaa elämisen perustarpeisiin tai velkakierteen katkaisemiseen. Mahdollisuus sosiaalisen luoton saamiseen ei saa rajoittaa opiskelijan oikeutta toimeentulotukeen. Sosiaaliturvajärjestelmä tulee uudistaa siirtymällä vaiheittain perustuloon, joka korvaa opintotuen ja muut sosiaalietuudet. Perustulon tulee olla kuukausittain maksettava, vastikkeeton etuus, joka takaa jokaiselle riittävän perusturvan ja kannustaa työntekoon. Perustulon lisäksi henkilölle tulee voida myöntää tarveharkintaisia lisätukia esimerkiksi asumisen, sairastamisen tai huoltajuuden kustannuksiin. Perustulo ei saa heikentää opiskelijan nykyistä toimeentuloa ja sen tulee olla riippumaton opintojen etenemisestä. Perustuloon on siirryttävä SYL:n Askeleet kohti perustuloa -tiekartan mukaisin askelin Hyvinvointi ja terveys Opiskelijoiden hyvinvointia edistetään parhaiten tukemalla ja vahvistamalla opiskelijoiden työkykyä eli opiskelukykyä. Opiskelukyvyn edistäminen sekä opiskeluympäristön arviointi ja kehittäminen on nähtävä yhteiskunnassa yhtä merkittävänä kuin työkyvyn ja -ympäristön arviointi ja kehittäminen.
16 Sivu 16/ Opiskelijoilla tulee olla oikeus oikea-aikaisiin ja laadukkaisiin terveydenhuollon palveluihin. Palveluiden riittävyys on turvattava ja niitä on lisättävä mielenterveyspalveluiden osalta. YTHS:n tulee huolehtia opiskeluterveydenhuollon palveluntuotannosta. Palveluiden saatavuus myös filiaalipaikkakunnilla on turvattava. YTHS:n ja kunnallisen terveydenhuollon yhteistyön on oltava toimivaa ja palveluketjujen sujuvia. Toimivan terveydenhuollon lisäksi on varmistettava riittävät ja opiskelijoille paremmin kohdistetut sosiaalityön resurssit. Terveydenhuollon ammattilaisilla ja yliopiston opintopsykologeilla tulee olla toimiva yhteys kaupungin sosiaalityön henkilöstön kanssa, jotta opiskelijoiden sosiaalisia ongelmia voidaan ratkaista moniammatillisessa yhteistyössä. YTHS:n tulee keskittyä tarjoamaan opiskelevan ikäluokan fyysisen ja henkisen kehityksen kannalta olennaisia terveydenhuollon palveluja. Näitä palveluja ovat yleisterveyden ja suun terveyden palvelujen lisäksi mielenterveyden ja seksuaaliterveyden palvelut sekä ihotautien asiantuntemus. Myös riittävät suukirurgipalvelut ovat tärkeitä. YTHS:n toiminnan painopisteen tulee säilyä ennaltaehkäisyssä ja terveyden edistämisessä. Hoitoon pääsyn on YTHS:n toimipiirissä oltava mahdollisimman sujuvaa. Hoitotakuun toteutumista on aktiivisesti seurattava sekä hoidontarpeen arvioinnin että hoitoon pääsyn osalta. YTHS:n on tarjottava kaikkia palveluitaan molempien kotimaisten kielten lisäksi myös englannin kielellä. YTHS:llä on oltava valmius ottaa palveluissaan huomioon erilaiset käyttäjäprofiilit, kulttuurien väliset eroavaisuudet sekä eri uskontojen mukanaan tuomat erot suhtautumisessa esimerkiksi sukupuoleen ja seksuaalisuuteen. Kansainvälisten opiskelijoiden tietoutta heille tarjolla olevista sairaudenhoitopalveluista on lisättävä. Yliopiston on kerrottava Suomeen vaihtoon tai tutkintoa suorittamaan tulleille opiskelijoille tarkemmin siitä, millaisiin terveydenhuoltopalveluihin he ovat oikeutettuja. YTHS:n opiskelijoiden maksujen painopisteen tulee olla terveydenhoitomaksussa. YTHS:n käyntimaksujen uusiin korotuksiin suhtaudutaan kielteisesti. Mielenterveyspalveluiden tulee pysyä maksuttomina. Gynekologipalveluista perittävien käyntimaksujen vaikutuksia seurataan ja maksuista pyritään luopumaan. Säätiön on otettava käyttöönsä vuosittainen maksukatto palveluiden käyntimaksuihin. Maksukaton käyttöönotto ei saa kuitenkaan kohtuuttomasti nostaa yksittäisten käyntien maksuja.
17 Sivu 17/ YTHS:n oikeudellinen asema ja rahoitus on turvattava valtakunnallisissa terveydenhuollon uudistamisprosesseissa. YTHS:n rahoituksen tulee olla ennakoitavissa ja perustua pitkäjänteisiin sopimuksiin. YTHS:n palvelut tulee laajentaa kaikille korkeakouluopiskelijoille. YTHS:n laajentuminen ammattikorkeakouluopiskelijoille ei saa heikentää YTHS:n palveluiden laatua tai saavutettavuutta, eikä nostaa yksittäiselle opiskelijoille aiheutuvia kustannuksia. Opiskelija on yliopistoyhteisön täysivaltainen jäsen, jonka hyvinvoinnin ja yhteisöön kiinnittymisen edellytyksenä ovat hyvin resurssoidut, oikein kohdennetut ja toimivat opiskelun tuki- ja ohjauspalvelut. Erityisen tärkeää on kiinnittää huomiota opintojen alkuvaiheen tukeen sekä opintojen siirtymävaiheiden kuten kandi- ja maisterivaiheen tuki- ja ohjauspalveluihin. Opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämistä ja konkretisoitumista tulee seurata yliopistovetoisessa hyvinvointityöryhmässä. Opetusministeriön tulosneuvotteluissa on huomioitava yliopistoyhteisön hyvinvointia tukevat tavoitteet. Opintopsykologien määrää on lisättävä. Opiskeluympäristöjen tulee olla viihtyisiä, turvallisia sekä sosiaalisesti ja fyysisesti saavutettavia. Erityisesti opiskelutilojen ergonomisuuteen ja sisäilman laatuun tulee kiinnittää huomiota. Ongelmien ilmaannuttua yliopiston tulee viestiä tilanteesta avoimesti ja ryhtyä viivytyksettä toimiin korvaavien tilojen löytämiseksi käyttäjille. Yliopistoyhteisön tulee kannustaa terveellisiin elämäntapoihin ja päihteettömyyteen. Yliopistolla tulee olla päihdeohjelma, jonka painopiste on ennaltaehkäisyssä ja opiskelijan tukemisessa. Yliopistoyhteisössä tulee olla nollatoleranssi kiusaamiselle. Jokaisen opiskelijan tulee tuntea itsensä yhteisön hyväksytyksi jäseneksi riippumatta sukupuolesta, seksuaalisesta suuntautumisesta, etnisestä taustasta, alkuperästä, kansalaisuudesta, kielestä, iästä, vammasta, uskonnosta, vakaumuksesta, terveydentilasta, opiskelualasta, perhesuhteista, poliittisesta toiminnasta, mielipiteestä tai muusta henkilöön liittyvästä syystä. Opiskeluyhteisön ongelmatilanteisiin ja häiriöihin on puututtava välittömästi. Varhaisen tukemisen malli, nk. Vartu-malli, on otettava käyttöön yliopiston laajuisesti niin että se koskee myös opiskelijoita. Yliopiston tulee huolehtia laadukkaan korkeakoululiikunnan järjestämisestä ja sen riittävistä resursseista. Korkeakoululiikunnan järjestämisvastuuta ei tule siirtää ylioppilaskunnalle.
18 Sivu 18/ Korkeakoululiikunnan on ensisijaisesti keskityttävä liikunnan aloittamisen tukemiseen ja opiskelijoita laajasti palvelevan matalan kynnyksen kuntoliikuntatoiminnan järjestämiseen kaikissa Turun yliopiston yksiköissä. Yliopiston on tarjottava yhdenvertaiset liikuntapalvelut myös filiaaleissa. Opiskelijoiden liikuntamaksun tulee pysyä kohtuuhintaisena. Yliopistoliikunnan tulee aktiivisesti kartoittaa uusia liikuntatiloja opiskelijoille. Pidemmällä aikavälillä kampusalueelle tulee rakentaa sellaisia uusia liikuntatiloja, jotka tarjoavat kaikille Turun korkeakouluopiskelijoille liikuntavuoroja myös ilta-aikaan. Opiskelijoiden liikuntaliiton (OLL) tulee keskittyä toiminnassaan ensisijaisesti opiskelijaliikuntaan liittyvään edunvalvontaan sekä liikuntatyön valtakunnantason koordinointiin. OLL:n tulee luoda tiiviimpi yhteys kaikkiin ylioppilaskuntien piirissä toimiviin liikuntayhdistyksiin ja tukea niitä toiminnassaan Asuminen Turussa ja filiaalipaikkakunnilla on oltava riittävästi laadukkaita, kohtuuhintaisia ja erikokoisia opiskelija-asuntoja. Turun ylioppilaskyläsäätiön (TYS) asuntojen lisäksi opiskelupaikkakunnalla tulee olla muuta tuetun asumisen tarjontaa sekä toimivat vapaat vuokramarkkinat. Turun vuokra-asuntokantaa on kasvatettava ja vuokrien nousua hillittävä. Opiskelijaasumisen uudisrakentamisen turvaamiseksi asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn jakamat investointiavustukset on säilytettävä. Kaupungin yleiseen vuokratasoon vaikutetaan kaupungin tarjoamien asuntojen määrän ja hinnoittelun kautta. Kaupungin on tarjottava tontteja kampuksen läheltä TYS:n uudisrakentamista varten. Mikäli opiskelija-asuntoja rakennetaan muualle kuin kampusalueen läheisyyteen, on alueella oltava riittävästi palveluja ja hyvät kulkuyhteydet sekä keskustaan että yliopistolle. TYS:n asuntojen hintatason on uudisrakentamisesta ja peruskorjauksesta huolimatta säilyttävä kohtuullisena. Rakennusprojektit eivät saa rasittaa vuokranmaksajia muissa TYS:n kohteissa kohtuuttomasti. Opiskelija-asunnoissa tulee huomioida energiansäästö ja energiatehokas rakentaminen. Uusiin kohteisiin on asennettava huoneistokohtaiset vesi- ja sähkömittarit ja maksujen on perustuttava kulutukseen. Rakentamisessa on suosittava energiatehokkaita ratkaisuja.
19 Sivu 19/ TYS:n kohteissa on oltava toimiva asukkaiden kuulemismalli. TYS:n asukasyhteistoimintamallin on edistettävä asukasdemokratiaa ja pidettävä yllä asumisen lisäpalveluja. TYYllä on lisäksi oltava kattava edustus TYS:n hallintoelimissä. TYS:n tulee tukea opiskelijatoiminnan ja -kulttuurin edellytyksiä. Säätiön tulee tarjota tiloja ja olla mukana opiskelijoiden vapaa-ajan- ja harrastustilojen ylläpitämisessä. Opiskelija-asuntojen rakentamisessa otetaan huomioon esteettömyys ja saavutettavuus. Kaupungin ja korkeakoulujen tulee ottaa vastuu opiskelijoiden lyhytaikaisesta hätämajoituksesta syksyisin. Tarve hätämajoitukseen tulisi minimoida rakenteellisilla ratkaisuilla, kuten opiskelija-asuntojen vaihtuvuutta lisäämällä ja asunnonvälitystä tehostamalla. Opiskelija-asumisen tulee olla joustavaa ja eri elämäntilanteiden muutokset huomioivaa. Pitkistä määräaikaisista vuokrasopimuksista tulee päästä eroon. TYS:n asukasvalinnan tulee olla läpinäkyvää ja valintaperusteiden tarveharkintaisia. Opiskelijalla tulee olla mahdollisuus saada selville tilanteensa asunnonhakuprosessin aikana ja asukasvalinnan tulee suosia heikommassa asemassa olevia. Kansainvälisille opiskelijoille tulee taata samat asumismahdollisuudet kuin suomalaisillekin opiskelijoille. Kansainvälisillä tutkinto- ja vaihto-opiskelijoilla tulee olla samat vuokraehdot kuin suomalaisilla opiskelijoilla, eikä heiltä saa periä korkeampaa vuokraa tai vuokravakuutta kuin suomalaisilta. Kansainvälisten tutkinto- ja vaihto-opiskelijoiden asumiseen on löydettävä pysyvä ratkaisu. TYS:n vaihto-opiskelijakiintiöt on säilytettävä. Korkeakoulujen on otettava vastuu kausittaisesta tyhjäkäytöstä aiheutuvista kuluista yhteistyössä TYS:n kanssa. Asumisedunvalvontaa on kohdistettava myös kaupungin suuntaan, etenkin Retrodormiin Yhdenvertaisuus Kaikilla opiskelijoilla tulee olla yhtäläiset oikeudet ja mahdollisuudet opiskeluun, tukipalveluihin ja opiskeluelämään. Yhdenvertaisuuteen liittyvät kysymykset otetaan laajasti ja järjestelmällisesti huomioon yliopistoyhteisössä. Yhdenvertaisuuden edistämiseen liittyvistä toimenpiteistä linjataan tarkemmin TYYn yhdenvertaisuusohjelmassa. Ketään ei saa syrjiä sukupuolen, seksuaalisen suuntautumisen, etnisen taustan, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, iän, vamman, uskonnon, vakaumuksen, terveydentilan,
20 Sivu 20/ opiskelualan, perhesuhteiden, poliittisen toiminnan, mielipiteen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Saavutettavuus huomioidaan kokonaisvaltaisesti yliopistoyhteisössä niin fyysisen, psyykkisen kuin sosiaalisenkin esteettömyyden kannalta. Yliopistoyhteisössä on nollatoleranssi rasismiin. TYY puuttuu opiskelijayhteisössä ilmenevään rasismiin ja toimii suvaitsevaisuuden lisäämiseksi OPISKELIJAYHTEISÖ Yhteisöllisyyden tavoitteena on luoda avoin, tasapuolinen ja innostava ilmapiiri koko ylioppilaskuntaan. Poikkitieteellinen, monimuotoinen ja kansainvälinen opiskelijayhteisö rakentuu kaikista yliopiston opiskelijoista sekä ylioppilaskunnasta järjestöineen. Akateemisilla perinteillä, rikkaalla opiskelijakulttuurilla ja monipuolisella järjestökentällä on merkittävä rooli yhteisöllisyyden edistämisessä. TYYn tulee tehdä toiminnastaan jäsenilleen kiinnostavaa ja helposti lähestyttävää. Ylioppilaskunnan on oltava kannustava, kasvattava ja innostava paikka toimia ja työskennellä. TYY noudattaa kaikessa toiminnassaan edustajiston hyväksymää ympäristöohjetta. Yritysyhteistyötä tehdään edustajiston hyväksymän Yritysyhteistyön linjat -dokumentin mukaisesti TYYn järjestöt Järjestöjä on kohdeltava yhdenvertaisesti haettavien avustusten, palkkiollisten tehtävien ja muiden palvelujen suhteen. Järjestöille jaetaan avustuksia yhdenvertaisen kriteeristön mukaan tarveharkintaisesti. Palveluissa tulee ottaa huomioon erityisesti uusien ja filiaaleissa toimivien järjestöjen tarpeet. Järjestöjä, jotka eivät voi ohjesäännön perusteella hakea toiminta-avustusta, voidaan suosia muiden tukimuotojen kohdalla. Harrastus- ja kulttuuriyhdistysten toiminnan jatkuvuudesta on huolehdittava ja niille tulee tarjota myös esiintymismahdollisuuksia TYYn tapahtumissa. TYYn järjestöt ovat ylioppilaskunnan edunvalvonnan ja yhteisöllisyyden kivijalka. Järjestöjen toimintaedellytyksiä on tuettava monipuolisilla palveluilla, avustuksilla sekä korkeatasoisilla koulutuksilla. Järjestöjen tulee olla saumaton osa ylioppilaskuntaa. Järjestöiltä edellytetään TYYn arvojen mukaista toimintaa.
21 Sivu 21/ Kampusalueella ja muualla Turussa on oltava opiskelijajärjestöjen käyttöön soveltuvia tiloja. Tilaedunvalvonnan pitkän aikavälin tavoitteet muodostetaan yhteistyössä järjestöjen kanssa. Ylioppilastaloilla tulee remontin jälkeen olla monipuoliseen opiskelijatoimintaan soveltuvia tiloja. Järjestöjä tulee kannustaa viestimään toiminnastaan englanniksi ja tekemään toiminnastaan saavutettavaa kansainvälisille opiskelijoille. Kansainvälisyys otetaan huomioon toimintaavustusten jaossa Opiskelijakulttuuri Opiskelijakulttuuri ja akateemiset perinteet ovat merkittävä osa turkulaista kaupunkikulttuuria. Opiskelijajärjestöjen, yliopistoyhteisön ja kaupungin tulee yhdessä huolehtia perinteiden ylläpitämisestä ja tukea niiden säilymistä. Samalla on tuettava uuden opiskelijakulttuurin ja uusien perinteiden syntymistä. TYYn ja sen järjestöjen kulttuuritoiminta täydentävät toisiaan ja ovat osa yhteistä kulttuuriperinnettä. TYYn tärkeimmät vuosittaiset perinnetapahtumat ovat Porthaninpäivä ja vuosijuhlat, Fastlaskiainen, TYYlikäs vappu sekä Avajaiskarnevaali. Perinnetapahtumien luonteen säilymisestä tulee huolehtia mutta samalla kehittää niitä koko jäsenistölle avoimiksi ja saavutettaviksi tapahtumiksi. Järjestöjen kulttuuritoimintaa tulee ottaa mukaan osaksi perinnetapahtumia ja juhlaviikkoja. Tapahtumien ympäristöystävällisyydestä on huolehdittava Tuutorointi Laadukkaalla tuutoroinnilla on keskeinen merkitys opiskelijoiden kiinnittämisessä osaksi yliopistoyhteisöä. Tuutorivalinnoissa yksikköjen sisällä on edistettävä monipuolista ainejärjestöedustusta ja kuultava ainejärjestöjä. Valintaperusteina on painotettava tasavertaisuutta sekä henkilön sopivuutta tehtävään henkilökohtaisten ominaisuuksien perusteella. Tuutoroinnista saatavia opintopiste-, palkkio- ja koulutuskäytäntöjä tulee yhdenmukaistaa eri yksiköissä. Opiskelija- ja opettajatuutoreiden vastuunjaon on oltava selvä ja sitä tulee noudattaa. Opettajatuutorointia on kehitettävä laadukkaammaksi ja vastaamaan paremmin akateemisen ohjauksen tarpeisiin. Yliopiston ja yksiköiden on vastattava tuutoroinnin koordinoinnista. TYY ja ainejärjestöt ovat siinä läheisesti mukana, mutta tuutorointia ei tule siirtää kokonaisuudessaan ylioppilaskunnan vastuulle.
Turun yliopiston ylioppilaskunnan poliittinen linjapaperi
1/25 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 : Hallituksen esitys edustajiston kokoukseen 26.9.2016 Turun yliopiston ylioppilaskunnan poliittinen linjapaperi
LisätiedotTurun yliopiston ylioppilaskunnan poliittinen linjapaperi
Sivu 1/27 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 Hyväksytty edustajiston kokouksessa 28.9.2016 Turun yliopiston ylioppilaskunnan poliittinen linjapaperi Sisällysluettelo:
LisätiedotTurun yliopiston ylioppilaskunnan poliittinen linjapaperi
1/24 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 Hallituksen esitys edustajistolle TYYn poliittiseksi linjapaperiksi 7.5.2015 Turun yliopiston ylioppilaskunnan
LisätiedotTurun yliopiston ylioppilaskunnan poliittinen linjapaperi
Sivu 1/27 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 Hyväksytty edustajiston kokouksessa 16.5.2018. Turun yliopiston ylioppilaskunnan poliittinen linjapaperi Sisällysluettelo: 1.
LisätiedotTurun yliopiston ylioppilaskunnan poliittinen linjapaperi
Sivu 1/24 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 Hallituksen esitys edustajiston kokoukseen Turun yliopiston ylioppilaskunnan poliittinen linjapaperi Sisällysluettelo: 1.
LisätiedotTurun yliopiston ylioppilaskunnan poliittinen linjapaperi
1/25 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 Hyväksytty Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajiston kokouksessa 20.5.2015 Turun yliopiston ylioppilaskunnan
LisätiedotMutta vapaaehtoisen ylioppilaskuntajäsenyyden aikakauteen varaudutaan.
RIVI MUU- TOS/ LISÄYS/ POISTO ESITYS ESITTÄÄ KAN- NATTAA TULOS: 46 Lisäys "...toimivat toistaiseksi..." Lex Esityksen tekijä veti esityksen pois 47 Lisäys Mutta vapaaehtoisen ylioppilaskuntajäsenyyden
LisätiedotTurun yliopiston ylioppilaskunnan poliittinen linjapaperi
Sivu 1/27 1 Hyväksytty edustajiston kokouksessa 2 3 4 5 Turun yliopiston ylioppilaskunnan poliittinen linjapaperi 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 Sisällysluettelo: 1. KOULUTUSPOLITIIKKA...
LisätiedotTurun yliopiston ylioppilaskunnan poliittinen linjapaperi
Sivu 1/27 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 Hyväksytty edustajiston kokouksessa 16.5.2018 Turun yliopiston ylioppilaskunnan poliittinen linjapaperi Sisällysluettelo:
LisätiedotTurun yliopiston ylioppilaskunnan poliittinen linjapaperi 2015 LUONNOS
1/22 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 Turun yliopiston ylioppilaskunnan poliittinen linjapaperi 2015 LUONNOS 1. KOULUTUSPOLITIIKKA JOHDANTO Koulutuspoliittisen edunvalvonnan keskeisiä
LisätiedotRATKAISUJA TULEVAISUUDEN TYÖKYKYYN
RATKAISUJA TULEVAISUUDEN TYÖKYKYYN Nuorten ja opiskelijoiden mielenterveyden edistämisen toimenpideohjelma NYYTI RY:N VAIKUTTAMISEN STRATEGIA Nyyti ry on vuonna 1984 perustettu nuorten ja opiskelijoiden
LisätiedotOulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan valtakunnallisen vaikuttamisen ohjelma
Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan valtakunnallisen vaikuttamisen ohjelma Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan (OSAKO) linjaus opiskelijan yhteiskunnasta,
LisätiedotLyhyellä aikavälillä tulee toteuttaa seuraavat toimenpiteet opiskelijan toimeentulon parantamiseksi:
Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto Opiskelijapoliittinen ohjelma Hyväksytty liittokokouksessa 15.4.2012 YKSILÖ Opiskelijan toimeentulo Opiskelijan toimeentulo turvataan parhaiten siirtymällä perustuloon.
LisätiedotVihreä lista. Edusta jistovaalit 2017 VAALIOHJELMA
Vihreä lista Edusta jistovaalit 2017 VAALIOHJELMA Ylioppilaskunta edustaa yliopiston opiskelijoita ja on siten merkittävä yhteiskunnallinen ja poliittinen vaikuttaja niin yliopistolla ja opiskelukaupungissa
LisätiedotO DIAKON POLIITTINEN OHJELMA
O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan O Diakon linjaus opiskelijan yhteiskunnasta ja korkeakoulusta. Tässä ohjelmassa linjataan
LisätiedotEdunvalvonta ainejärjestöissä
Edunvalvonta ainejärjestöissä Mitä kopo- ja sopovastaavat voivat tehdä? Joni, Minttu, Inari, Laura-Maria ja Janne 24.1.2017 Esittäytyminen Inari, Minttu, Joni, Laura-Maria ja Janne Tilaisuuden läpivienti
LisätiedotAMK-opiskelijaliikkeen vaalitavoitteet 2019
AMK-opiskelijaliikkeen vaalitavoitteet 2019 Sukupolvipolitiikka, osaaminen ja sivistys tulevaisuuden kivijalaksi. 12.10.2018 Vaalien tärkeät kysymykset 2 Miten kehitämme korkeakoulutusta vastaamaan tulevaisuuden
LisätiedotOrientoivat opinnot, osa Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö
Orientoivat opinnot, osa 3 28.9.2016 Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö LTLY16 Orientoivat opinnot ja HOPS, 2 op Orientoivat opinnot, osat 1-3 Tutkinto-ohjelmien omat infot HOPS: tutkinto-ohjelmien
LisätiedotLuonnos ViNOn opiskelijapoliittiseksi ohjelmaksi
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 Luonnos ViNOn opiskelijapoliittiseksi ohjelmaksi 25.2.2012 ohjelmassa puhutaan
LisätiedotTurun yliopiston ylioppilaskunnan poliittinen linjapaperi 2013
1/33 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 Hyväksytty TYYn edustajiston kokouksessa 23.11.2011, muokattu 29.2.2012,
LisätiedotALKUPERÄINEN TEKSTI MUSTA! MUUTOKSET PUNAISELLA, perustelut jätetty ohjelmaan.
1 ALKUPERÄINEN TEKSTI MUSTA! MUUTOKSET PUNAISELLA, perustelut jätetty ohjelmaan. 2 YKSILÖ 3 Opiskelijan toimeentulo 4 Opiskelijan toimeentulo turvataan parhaiten siirtymällä perustuloon. 5 6 Opintotuki
LisätiedotTutkintorakenteen uudistaminen. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén
Tutkintorakenteen uudistaminen Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Hallitusohjelma Koulutustarjonta mitoitetaan kansakunnan sivistystarpeiden ja työmarkkinoiden
LisätiedotTampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola
1 Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen 15.11.2013 Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola 2 Lähtökohtia koulutusuudistukseen Uusi strategia - Tehdään
LisätiedotMihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa
Mihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa Valtakunnalliset Vapaan sivistystyön päivät 2018 Sivistys, kulttuuri ja seikkailu Tiina Silander Uusi lukio tukee ja innostaa! Lukiouudistus on
LisätiedotOulun seudun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan ammattikorkeakoulupoliittinen ohjelma
Oulun seudun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan ammattikorkeakoulupoliittinen ohjelma Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Oulun seudun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan (OSAKO) visio opiskelijan hyvinvointia,
LisätiedotMatkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena
Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Kaisa Kurki Kansainväliset asiat, Tampereen yliopisto Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden hallinnon kevätpäivät, Lahti
LisätiedotKASAKKAMÄEN KOULUN YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOSUUNNITELMA. Vuosille
KASAKKAMÄEN KOULUN YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOSUUNNITELMA Vuosille 2017-18 1 KASAKKAMÄEN KOULUN YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOSUUNNITELMA Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Tasa-arvolaki koulussa 3. Yhdenvertaisuuden
LisätiedotKoponeuvosto. Palautteen hyödyntäminen Inari ja Joni
Koponeuvosto Palautteen hyödyntäminen 16.2.2017 Inari ja Joni Esittäytyminen nimi, mitä tekee, ainejärjestö ja oppiaine Inari, TYYn hallituksen kopo, Fobia, psykologia Joni, TYYn kopoasiantuntija, P-klubi,
LisätiedotTietoa opintotuesta. Opintotukipalvelut
Tietoa opintotuesta Opintotukipalvelut Opintotukipalvelut Yliopistolla omat opintotukipalvelut, missä hoidetaan kaikki opintotukeen liittyvät asiat, myös päätöksenteko Sijaitsee Luotsi-rakennuksen ensimmäisessä
LisätiedotLaadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio
Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät 23.8.2011, Kuopio Kehittämislinjaukset - hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen
LisätiedotOpintotuki 2.9.2013. Opintotukipalvelut
Opintotuki 2.9.2013 Opintotukipalvelut Opintotukipalvelut Yliopistolla omat opintotukipalvelut, missä hoidetaan kaikki opintotukeen liittyvät asiat, myös päätöksenteko Sijaitsee Luotsi-rakennuksen ensimmäisessä
LisätiedotYhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma 2018-2020 Hyväksytty hallituksen kokouksessa 12/2017 Hyväksytty edustajiston kokouksessa 1/2018 1. Yhdenvertainen ja tasa-arvoinen LYY Lapin yliopiston ylioppilaskunnan
LisätiedotOpintotuki ei ole koulutuspoliittinen ohjausväline, vaan opiskelijan toimeentuloa ja sosiaaliturvaa.
ViNOn opiskelijapoliittinen ohjelma YKSILÖ Opiskelijan toimeentulo Opintotuki ei ole koulutuspoliittinen ohjausväline, vaan opiskelijan toimeentuloa ja sosiaaliturvaa. Opintotuen saamisen ehtoja ei tule
LisätiedotOulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan ammattikorkeakoulupoliittinen ohjelma
Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan ammattikorkeakoulupoliittinen ohjelma Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan (OSAKO) visio opiskelijan hyvinvointia, vaikutusmahdollisuuksia
LisätiedotNykyiset aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiskäytännöt yliopistoissa
Nykyiset aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiskäytännöt yliopistoissa Tunnustetaanko osaaminen? Helsinki 3.12.2007 Riitta Pyykkö, Turun yliopisto Säädöspohjan antama tausta opiskelijavalintaa koskevat
LisätiedotUUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-
UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-24.9.2015 Opetussuunnitelmatyön aikataulu Syyskuu 2015: Rehtorin päätös opetussuunnitelmatyön yhteisiksi tavoitteiksi / linjauksiksi 24.9.2015: opetussuunnitelmatyön aloitusseminaari
LisätiedotOulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan valtakunnallisen vaikuttamisen ohjelma
Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan valtakunnallisen vaikuttamisen ohjelma Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan (OSAKO) linjaus opiskelijan yhteiskunnasta,
LisätiedotTyöelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa
Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa OSAAMISEN TUNNISTAMINEN (muk. Jäntti 2007) OPPIMISTEOT JA OSAAMISTAVOITTEET: OPPIMISTULOKSINA ARVIOINTI opiskelija opettaja arvioija
LisätiedotKielelliset. linjaukset
Kielelliset linjaukset 1 1 Aaltoyliopiston kielelliset linjaukset Aalto-yliopiston kielelliset periaatteet Aallossa käytetään kolmea työkieltä: suomea, ruotsia ja englantia Kaikki voivat osallistua keskusteluun
LisätiedotAvoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén
Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen
LisätiedotTestien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010
Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia
LisätiedotPienryhmätyöskentely
Pienryhmätyöskentely Miten oppiaineesi/yksikkösi opetussuunnitelmissa aiotaan konkretisoida JY:n linjaukset osaksi tutkintojen, opintokokonaisuuksien ja opintojaksojen osaamistavoitteita? tullaan varmistamaan
LisätiedotYliopistostamme valmistuu rohkeita, akateemisia asiantuntijoita, jotka kehittävät maailmaa vastuullisesti.
Jyväskylän yliopistosta valmistuvat ovat vastuullisia, akateemisia asiantuntijoita, jotka muuttavat maailmaa. Koulutustarjontamme on vetovoimaista, monialaista ja vastaa globaaleihin osaamistarpeisiin.
Lisätiedotliikkuvuus ja kielitaitotarpeet
Korkeakoulujen kansainvälinen liikkuvuus ja kielitaitotarpeet Kv-kevätpäivät, Vaasa 10.5.2017 Riitta Pyykkö Sisältö Kielivarannon monipuolisuus ja kielitaitotarpeet -selvityshanke Kielivaranto: mikä siihen
LisätiedotUusien opiskelijoiden huomioiminen Sosiaalipoliittinen asiantuntija Ville Ritola
Uusien opiskelijoiden huomioiminen 20.8.2018 Sosiaalipoliittinen asiantuntija Ville Ritola Muistutetaan mieleen mitä uudella opiskelijalla on edessään Mitä tukitoimintoja uudelle opiskelijalle on? Voisiko
LisätiedotKEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!
KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite
LisätiedotHUMANISTISEN AMMATTIKORKEA- KOULUN OPISKELIJAKUNTA HUMAKON POLIITTINEN OHJELMA
Sivu 1 / 9 HUMANISTISEN AMMATTIKORKEA- KOULUN OPISKELIJAKUNTA HUMAKON POLIITTINEN OHJELMA HUMAKOn poliittinen ohjelma on hyväksytty edustajiston kokouksessa 15.11.2016. HUMAKOn poliittinen ohjelma on voimassa
LisätiedotISYY:n JÄRJESTÖPÄIVÄ Ainejärjestöjen kv-vastaavat. Järjestökoulutus 11.2.2014
ISYY:n JÄRJESTÖPÄIVÄ Ainejärjestöjen kv-vastaavat Järjestökoulutus 11.2.2014 Keskustelun teemoja Kansainvälisyys yliopistossa ja ylioppilaskunnassa Miten kansainvälisyys tällä hetkellä näkyy ainejärjestöissä?
LisätiedotTurun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta TUO POLIITTINEN OHJELMA. Päivitetty edustajiston kokouksessa 20.10.2014.
Turun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta TUO POLIITTINEN OHJELMA Päivitetty edustajiston kokouksessa 20.10.2014. Yhdenvertaisuus ja sukupuolten tasa-arvo on huomioitu kaikessa opiskelijoihin liittyvässä
LisätiedotLappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022
Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022 Painopistealueet Kivijalka: Turvallinen oppisympäristö Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen Kannustava ilmapiiri
LisätiedotTasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Rauman musiikkiopisto
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Rauman musiikkiopisto Sivistysvaliokunta, kesäkuu 2018 SISÄLTÖ 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tarkoitus. 3 2. Tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvä
LisätiedotOPISKELIJAPOLIITTINEN LINJAPAPERI
23. LOKAKUUTA 2017 OPISKELIJAPOLIITTINEN LINJAPAPERI LAPIN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA EDUSTAJISTO HYVÄKSYNYT KOKOUKSESSA 6/2017 Johdanto Lapin yliopiston ylioppilaskunnassa (LYY) on ollut vuosina 2014-17
LisätiedotKansainvälisyys ei aina ole opiskelijavaihtoa
SIS Orientoivat opinnot 3 Kansainvälisyys opinnoissa Kirsi Tuominen 13.11.2015 Kansainvälisyys ei aina ole opiskelijavaihtoa Opiskelijavaihto tunnetuin kansainvälisyyden muoto En tiedä ketään joka valittelisi
LisätiedotEi PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!
Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä
LisätiedotTyöpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus
Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon
LisätiedotTurun yliopiston ylioppilaskunnan poliittinen linjapaperi 2013
1/33 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 Hyväksytty TYYn edustajiston kokouksessa 23.11.2011, muokattu 29.2.2012,
LisätiedotKansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista
Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Irma Garam, CIMO Kv kevätpäivät Lahti 22.5.2012 Jun- 12 Selvitys: Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja
LisätiedotSosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015
1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä
LisätiedotYliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset
Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset
LisätiedotAIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA
AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA INSSI-seminaari 30.03.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulujen vastuu 1) Aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisessa korkeakouluissa
LisätiedotErityisavustus korkeakouluille korkeakoulutuksen kehittämiseen ja OKM
Erityisavustus korkeakouluille korkeakoulutuksen kehittämiseen 2017-2019 ja 2018-2020 OKM 22.8.2017 Erityisavustukset korkeakoulutuksen kehittämishankkeisiin 2017-2019 Opetus- ja kulttuuriministeriö järjesti
LisätiedotKansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen
Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus
LisätiedotOulun yliopiston ylioppilaskunnan toimintasuunnitelma vuodelle 2016
Oulun yliopiston ylioppilaskunnan toimintasuunnitelma vuodelle 2016 1 Johdanto Tämän toimintasuunnitelman on valmistellut Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallitus yhdessä asiantuntijoiden kanssa. Valmistelussa
LisätiedotTutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus
Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Erasmus Mundus ohjelmien tapaaminen 17.10.2011 Eeva Kaunismaa, opetus- ja kulttuuriministeriö Tutkintotodistukset
LisätiedotPARASTA SUOMELLE. TEKin koulutuspoliittinen ohjelma YKSILÖN VASTUU OMASTA KEHITTYMISESTÄÄN TYÖELÄMÄN JA YLIOPISTON YHTEISTYÖN TIIVISTÄMINEN
YKSILÖN VASTUU OMASTA KEHITTYMISESTÄÄN TYÖELÄMÄN JA YLIOPISTON YHTEISTYÖN TIIVISTÄMINEN HUIPPULAADUKAS OPISKELU JA TUTKIMUS OPPIMISEN ILO JA HALU YLIOPISTOJEN RESURSSIEN PARANTAMINEN PARASTA SUOMELLE TEKin
LisätiedotOPS-työ ja kansainvälistyminen
OPS-työ ja kansainvälistyminen Auli Pitkänen / JY:n kansainväliset palvelut JYU. Since 1863. 4.4.2019 1 Kansainvälistyminen ja OPS-työ Linjauksia: OKM & JY Esimerkkejä JYU:n nykyisistä OPS:eista Journalistiikka/viestintä
LisätiedotOpiskeluterveydenhuolto ja sen kehittäminen. Susanna Fagerlund-Jalokinos
Opiskeluterveydenhuolto ja sen kehittäminen Susanna Fagerlund-Jalokinos Opiskeluterveydenhuoltoa säätelee Terveydenhuoltolaki (1326/2010) ja Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta
LisätiedotYlioppilaskunnan suunta
Ylioppilaskunnan suunta -työryhmä 12.5.2016 Ylioppilaskunnan suunta AYY yhteiskunnallisena vaikuttajana Tavoite: AYY:n vaikuttaminen on tavoitteellista, pitkäjänteistä ja proaktiivista Tavoite: AYY:n jäsenet
LisätiedotHallintotieteiden perustutkintojen määräykset
Filosofinen tiedekunta / Hallintotieteet Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Tutkintojen järjestämistä ja suorittamista koskevat määräykset tarkentavat opetusta ja tutkintoja sääteleviä lakeja,
LisätiedotNYKYTILA-ARVIO. UHAT Rahoitus Vaihtuvuus Jäsenprosentti ja jäsenmäärän merkitys valtakunnalliseen vaikuttavuuteen Vapaaehtoisuus
STRATEGIA -2020 JOHDANTO Strategia luo suuntaviivat toiminnalle ja opastaa opiskelijakuntaa paikallisessa (LUC2020) ja valtakunnallisessa toimintaympäristön muutoksessa. Strategian tavoite on löytää ratkaisuja
LisätiedotKuinka suuri osa opiskelupaikoista varataan ensimmäistä korkeakoulupaikkaansa hakeville syksyn 2014 haussa?
9. Usein kysytyt kysymykset Miten opiskelijavalintojen uudistus toteutetaan vaiheittain? Opiskelijavalintauudistuksen ensimmäisessä vaiheessa korkeakoulut voivat oman päätöksensä mukaan varata paikkoja
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta
LisätiedotYmpärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella
Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella Maija Innola Keskustelutilaisuus ympärivuotisen opiskelun edistämisestä 17.3.2014 Lukukausien parempi hyödyntäminen Lukukaudet tai
LisätiedotOpiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015
Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 1. Koulutus- ja opetussuunnittelu, aliprosessit 1. Korkeakoulun koulutusvastuiden strateginen suunnittelu 2. Koulutuksen
LisätiedotMETROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULUN OPISKELIJAKUNNAN POLIITTINEN OHJELMA
METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULUN OPISKELIJAKUNNAN POLIITTINEN OHJELMA Sisällysluettelo METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULUN OPISKELIJAKUNNAN POLIITTINEN OHJELMA... 1 Korkeakoulujärjestelmä... 3 Maksuton koulutus...
LisätiedotKansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku
Kansainvälistymisen haasteet Marja-Liisa Niemi 25.11.2010 TerveysNet, Turku Tausta ja tavoitteet Hallitusohjelma "Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia, jolla opiskelijoiden,
LisätiedotTietojenkäsittelytieteet Tutkinto-ohjelman info. Henrik Hedberg Heli Alatalo
Tietojenkäsittelytieteet Tutkinto-ohjelman info Henrik Hedberg Heli Alatalo Orientoivat opinnot 810020Y, 2 op Orientaatioviikko Teemaluennot Pienryhmätoiminta Omaopettajatapaamiset Henkilökohtainen opintosuunnitelma
LisätiedotLapin yliopiston opiskelun ja opetuksen esteettömyyssuunnitelma
Lapin yliopiston opiskelun ja opetuksen esteettömyyssuunnitelma Sisällys 1. Esteettömyystyön tausta 2. Mitä on esteettömyys 3. Mihin esteettömyydellä pyritään 4. Opiskelun ja opetuksen esteettömyys Oppimisympäristöjen
LisätiedotKorkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen, vaihe II
Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen, vaihe II Miksi opiskelijavalintoja uudistetaan (OKM) Opiskelijavalintoja uudistamalla pyritään alentamaan korkeakouluopintojen aloittamisikää, saamaan
LisätiedotBolognan prosessi vuoteen 2020
Bolognan prosessi vuoteen 2020 LEUVENIN KOMMUNIKEA prosessia jatketaan vuoteen 2020 ministerikokoukset kolmen vuoden välein (seuraava Bukarest, 27.- 28.4.2012) seurantaryhmä laatii ensimmäisen työsuunnitelman
LisätiedotKorkeakoulutus kuuluu kaikille!
Korkeakoulutus kuuluu kaikille! Siltoja saavutettavuuteen -seminaari 4.4.2017, Verkatehdas, Hämeenlinna Birgitta Vuorinen opetusneuvos, yksikön päällikkö KORKEAKOULUTUS KUULUU KAIKILLE 2 Korkeakoulutukseen
LisätiedotHenkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Kirsi Vallius-Leinonen
Johdatus akateemisiin opintoihin 1 op, kaikille yhteiset luennot Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Kirsi Vallius-Leinonen 4.9.2012 Yliopisto-opiskelun
LisätiedotLAITILAN LUKION TOIMINNALLINEN TASA- ARVOSUUNNITELMA JA YHDENVERTAISUUDEN EDISTÄMISSUUNNITELMA
LIITE 7 LAITILAN LUKION OPETUSSUUNNITELMA LAITILAN LUKION TOIMINNALLINEN TASA- ARVOSUUNNITELMA JA YHDENVERTAISUUDEN EDISTÄMISSUUNNITELMA 2016-2018 Laadittu 26112015/mnh Hyväksytty 18042016 sivistyslautakunta
LisätiedotKorkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön tilanne
Korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön tilanne 19.11.2018 Maire Kolimaa KORKEAKOULUOPISKELIJOIDEN OPISKELUTERVEYDENHUOLTO HE 145/2018 Aikataulu: Lakiluonnos eduskunnassa; sosiaali-
LisätiedotPäätös. Laki. lukiolain muuttamisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 170/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lukiolain sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä
Lisätiedot25.-26.5.2010. LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola
25.-26.5.2010 LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola Opintojen edistäminen VAMK tiedote 24.1.2010 Suomen ylioppilaskuntien liitto ry:n hallitusvastaavan Hannu Jaakkolan artikkelista Korkeakoulujen on varmistettava,
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat
LisätiedotOPINTOTUEN HISTORIA, NYKYPÄIVÄ JA TULEVAISUUS. Pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen Kansaneläkelaitos
OPINTOTUEN HISTORIA, NYKYPÄIVÄ JA TULEVAISUUS Pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen Kansaneläkelaitos Esityksen sisältö Suomen opintotukijärjestelmän synty ja kehitys Olennaiset muutokset 1900-luvulta ja 2000-luvun
LisätiedotLAUSUNTO 20.1.2016 VIITE; LAUSUNTOPYYNTÖ OKM 077:00/2014 11.12.2015
LAUSUNTO Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry Pohjoinen Makasiinikatu 7 A 2 00130 HELSINKI www.arene.fi 20.1.2016 VIITE; LAUSUNTOPYYNTÖ OKM 077:00/2014 11.12.2015 ASIA: LAUSUNTOPYYNTÖ OPETUS-
LisätiedotHallinnon opiskelijaedustajien tapaaminen
Hallinnon opiskelijaedustajien tapaaminen 15.10.2014 Kukka-Maaria Wessman & Juha Isotalo Tänään - Opiskelijaedustuksen tila valmistelevissa työryhmissä - Tiedekuntien ja TuKKK:n hallintoelinten ja työryhmien
LisätiedotIlman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen
Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus
LisätiedotTampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia
Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Johdanto Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Tamyn toiminta päättyy 31.12.2017 kolmen tamperelaisen korkeakoulun yhdistymisen myötä. Tamy ja Tampereen teknillisen
LisätiedotOpiskelijakeskeinen oppiminen opiskelukyvyn edistäjänä
Opiskelijakeskeinen oppiminen opiskelukyvyn edistäjänä Työpaja 36. Peda-Forum -päivät 24.8.2011 Laura Heinonen, Suomen ylioppilaskuntien liitto Johanna Kujala, Suomen ylioppilaskuntien liitto Ann-Marie
LisätiedotSosialidemokraattiset Opiskelijat SONK ry
Hyväksytty SONKin liittokokouksessa Turussa 2.12.2012. Sosialidemokraattiset Opiskelijat SONK ry AMMATTIKORKEAKOULUOHJELMA 2013-2014 SISÄLLYS 1 NYKYTILA 3 2 KOULUTUSPOLITIIKKA 3 2.1 KORKEAKOULUJÄRJESTELMÄ
LisätiedotLaki ikääntyneen väestön toimintakyvyn
Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista
LisätiedotKoulutukseeni liittyvät työelämäsuhteet ovat tiiviit 1. KOULUTUSOHJELMA OPPIMISYMPÄRISTÖ JA TYÖSKETELYILMAPIIRI Tiedonkulku on toimivaa Opiskeluympäristö on viihtyisä ja toimiva Opiskelijoita kohdellaan
Lisätiedot#DIGI. Haastaa meidät kyseenalaistamaan olemassa olevat toimintatavat ja luomaan ne uudelleen, entistä toimivammiksi ja joustavammiksi.
#DIGI Haastaa meidät kyseenalaistamaan olemassa olevat toimintatavat ja luomaan ne uudelleen, entistä toimivammiksi ja joustavammiksi. #DIGIKYVYKKYYS Opiskelijan kyky toimia sujuvasti digitalisoituvissa
LisätiedotKansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen
Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen Birgitta Vuorinen Hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen julkisen talouden vakauttaminen kestävän
LisätiedotITÄ-SUOMEN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNNAN EDUSKUNTAVAALITAVOITTEET
ITÄ-SUOMEN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNNAN EDUSKUNTAVAALITAVOITTEET 1 Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan yksi lakisääteinen tehtävä on olla jäsentensä yhdyssiteenä ja edistää heidän yhteiskunnallisia,
LisätiedotAMMATILLISELLA KOULUTUKSELLA
AMMATILLISELLA KOULUTUKSELLA OPISKELUPAIKAN VALINTA ON ISO PÄÄTÖS, MUTTA LOPPUELÄMÄÄSI SE EI LUKITSE. UNELMA-AMMATIIN VOI PÄÄTYÄ MONTAA ERI REITTIÄ JA MINKÄ IKÄISENÄ TAHANSA. KATSO ARMANIN TARINA TÄSTÄ
Lisätiedot