Kasvavan rajaliikenteen hallinnan vaikutuksia selvitetty Ura urkeni ulkomailla konkarit kertovat Vaikuttava vähemmistö persoonalliset rajamerkit

Transkriptio

1 Kasvavan rajaliikenteen hallinnan vaikutuksia selvitetty Ura urkeni ulkomailla konkarit kertovat Vaikuttava vähemmistö persoonalliset rajamerkit 4 / vuosikerta

2 2 RAJAMME VARTIJAT Sisällysluettelo: s.45 Päällikön joulutervehdys...3 Chefens julhälsning...3 The Chief s holiday greeting...3 Kansliapäällikkö Päivi Nerg: Kysyn, kuuntelen ja toimin...4 Kanslichef Päivi Nerg: Jag frågar, lyssnar och agerar...6 Rajamuseo Rajavartiolaitoksen ikkuna siviilimaailmaan...8 Gränsmuseet GBV:s fönster mot den civila världen...10 The Border Museum a window to different life Vuoden Rajamies perinne Rajavartiolaitoksen uudet internetsivut julkaistiin Kasvavan rajaliikenteen hallinnan vaikutukset RVL:n voimavaratarpeisiin Verkningarna av hanteringen av den ökande gränstrafiken har utretts Managing growing border traffic volumes Ulkorajarahasto uusimassa RVL:n helikopterikalustoa Koulutus- ja tutkimusyhteistyöhön venäläisten kanssa RMVK:sta tykätään Keskiössä johtaminen Vallgrundissa harjoiteltiin sukeltamista RMVK Turvallisuus ja puolustus 2012 messuilla Ajankohtaista Airiston aalloilla Esiupseerikurssi 64 teki opintomatkan Venäjälle Tutkimus ja päätöksenteko kohtasivat Helsingin rajatarkastusosasto 20 vuotta Slidea pitkin turvaan...31 Hiki virtasi itämerellä Turvaa Kuhmon syrjäseuduille Rauhan puu istutettiin Virmajärven saareen Vanhat rajamiehet tapasivat Kaakkois-Suomen rajamieskilta 50v Ammatillinen rajavartijoiden koulutus alkoi Lieksassa Frontex - yhteistyötä ulkorajoilla Rajamies rauhanturvaajana...41 Rajalla sattuu ja tapahtuu Persoonalliset rajamerkit Rajamerkkiä 646 korotettiin viimeksi suomalais-venäläisin voimin Pohjois-Karjalassa Lieksassa kesäkuussa Vanhempi rajavartija Jari Soininen (ens. oik.) palasi hiljan rauhaa turvaamasta Afganistanista Tohmajärven rajavartioasemalle Pohjois-Karjalaan. Missiossa hän toimi yhdistetyssä tehtävässä ensihoitajana ja yhteysupseerina. s.41 s.44 ISSN:n RV 4/12 on ilmestynyt joulukuussa. TOIMITUS: Kustantaja Rajavartiolaitos Päätoimittaja Viestintäpäällikkö Päivi Kaasinen puh paivi.kaasinen@raja.fi Toimitussihteeri Marja Naapuri puh marja.naapuri@raja.fi Postiosoite Rajamme Vartijat PL 3, Toimituksen käyntiosoite Panimokatu 1, 3. kerros, Helsinki Käännökset Käännös-Aazet Taittaja Jussi Ekberg Kopijyvä Oy Paino Kopijyvä Oy Tilaukset, niiden peruutukset ja osoitteenmuutokset kirjallisina: Petri Istolainen Kopijyvä Oy PL Kuopio petri.istolainen@kopijyva.fi Luutnantti Vesa Arffman suksi kirjaimellisesti suohon mutta miksi? Vastaus löytyy sisäsivuilta. Kuva: Jouni Schroderus Etu- ja takakansi: Arto Komulainen

3 RAJAMME VARTIJAT 3 Päällikön joulutervehdys Hyvät lukijat Kulunut vuosi on Rajavartiolaitoksen eri hallintoyksiköissä ollut työntäyteinen ja tuloksekas. Tilanne rajoilla ja merellä on pidetty rauhallisena ja turvallisena. Rajaliikenne on jatkanut voimakasta kasvua kaikilla rajanylityspaikoilla, eikä tälle kasvulle ole näköpiirissä taitekohtaa. Olemme toistaiseksi selvinneet tästä haasteesta kunnialla, mutta jatkuva liikenteen kasvu vaatii lisävoimavaroja. Merellä olemme jatkaneet varautumista monialaisiin vakaviin onnettomuuksiin. Valmiutta on kehitetty laaja-alaisella, monia viranomaisia koskevalla harjoittelulla ja yhteistyöllä naapureidemme kanssa. Suorituskykyämme tulevat lähivuosina parantamaan uusi ulkovartiolaiva, jonka rakennustyö on käynnistetty, sekä meripelastushelikoptereidemme modernisointi. Merkittävimmät haasteet kohdistuvat talouteen. Meillä on edessämme useita vuosia kestävä talouden sopeuttaminen niukkeneviin määrärahakehyksiin. Edessä on lukuisia rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia, jotka koskettavat lähes kaikkia yksiköitämme. Onneksi voimme ajoittaa säästöt usealle vuodelle, sillä olemme aiemmilla toimillamme vahvistaneet taloutemme perustaa ja muutoskykyämme. Vääjäämättömät sopeutustoimet pyritään tekemään mahdollisimman pienin vaurioin. Lausun kiitokset koko Rajavartiolaitoksen henkilöstölle hyvästä ja tunnollisesta työstä. Kiitän rajajääkäriyksiköissämme palvelevia varusmiehiä reippaasta palveluksesta. Kiitän myös kaikkia kumppaneitamme, tukijoitamme ja ystäviämme kaikkialla Suomessa sekä erityisesti rajaseudun ja saariston asukkaita hyvästä tuesta ja yhteistyöstä. Toivotan kiitollisin mielin kaikille lehtemme lukijoille rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta. Rajavartiolaitoksen päällikkö kenraaliluutnantti Jaakko Kaukanen Chefens julhälsning Bästa läsare Det gångna året har varit arbetsdrygt och resultatrikt hos Gränsbevakningsväsendets olika förvaltningsenheter. Läget vid gränserna och till havs har hållits lugnt och tryggt. Gränstrafiken har fortsatt att öka kraftigt vid alla gränsövergångsställen, och någon avmattning av denna ökning kan inte skönjas. Vi har tills vidare klarat av denna utmaning med hedern i behåll, men den ständiga ökningen av trafiken kräver ytterligare resurser. Till havs har vi fortsatt att bereda oss inför allvarliga flertypsolyckor. Beredskapen har utvecklats med omfattande övningar som har berört flera myndigheter och med samarbete med våra grannar. Vår prestationsförmåga kommer under de närmaste åren att förbättras av ett nytt högsjöbevakningsfartyg, som nu har börjat byggas, samt av moderniseringen av våra sjöräddningshelikoptrar. De största utmaningarna hänför sig till ekonomin. Vi står inför flera år av anpassning av ekonomin till knappare anslagsramar. Många strukturella och funktionella förändringar förestår, vilka berör så gott som alla våra enheter. Till all lycka kan vi förlägga inbesparingarna till flera år, för vi har med våra tidigare åtgärder stärkt grunden för vår ekonomi och vår förmåga till förändringar. Avsikten är att de oundvikliga anpassningsåtgärderna ska genomföras så, att de medför så små olägenheter som möjligt. Jag framför mitt tack till hela Gränsbevakningsväsendets personal för ett gott och omsorgsfullt arbete. Jag tackar de beväringar som tjänstgör i våra gränsjägarenheter för duktig tjänstgöring. Jag tackar också alla våra partner, stödjare och vänner överallt i Finland samt särskilt gränstrakternas och skärgårdens invånare för gott stöd och samarbete. Med tacksamt sinne tillönskar jag alla vår tidnings läsare en Fridfull Jul och ett Gott Nytt År. Chefen för Gränsbevakningsväsendet generallöjtnant Jaakko Kaukanen The Chief s holiday greeting Dear Reader The past year has been a busy and successful one across the Finnish Border Guard s units. We have made a significant contribution to the safety and security of our borders and territorial waters. The past year has seen continued growth in border traffic volumes across all our border crossing points, with no peak in sight. So far, we have responded to this challenge admirably but the ongoing growth in traffic volumes calls for additional resources. At sea, we have continued to prepare for complex and serious accidents. Our capability has been enhanced through broad-based, inter-agency exercises and close cooperation with our neighbours. In the next few years, our preparedness will be further improved with the introduction of a new off-shore patrol vessel, currently under construction, as well as the modernization of our fleet of sea rescue helicopters The most significant challenges now facing the service are financial. We are entering a significant period of fiscal adjustment prompted by wider budgetary constraints. We anticipate a series of structural and functional adjustments that are expected to affect nearly all of our units. Fortunately, the efficiencies can be spread across a number of years thanks to the measures we implemented previously to consolidate our finances and ensure our ability to respond to change. We will do our utmost to limit the damage caused by these unavoidable cuts.. I would like to take this opportunity to express my thanks to all staff for their excellent and committed contribution this year. Thanks are also due to the conscripts serving across our border jaeger companies for their great energy and enthusiasm. Furthermore, I would like to express my gratitude to all our partners, supporters and friends throughout Finland and the residents in the archipelago and the border areas for their first rate support and assistance. Wishing you all a peaceful holiday season and all the best for the New Year! Chief of the Finnish Border Guard Lieutenant General Jaakko Kaukanen

4 4 RAJAMME VARTIJAT Kansliapäällikkö Päivi Nerg: KYSYN, KUUNTELEN JA TOIMIN -Minulla on jo nyt selkeä tunne siitä, että tiedän, missä sisäasiainministeriössä mennään ja mikä osa meillä on tässä Suomi-kokonaisuudessa. Tiedän, miten toimintamme liittyy oikeusministeriön kenttään ja miten puolustusministeriön tai sosiaali- ja terveysministeriön kenttään. - Minut on pystytty selkeästi perehdyttämään varsin nopeasti hallinnonalan asioihin. Se osoittaa myös, miten täällä on tapana toimia, kertoo reilut kaksi kuukautta virassa ollut kansliapäällikkö Päivi Nerg. Operatiivinen ja systemaattinen ministeriö - Sisäasiainministeriön organisaatiokulttuuri on hyvin operationaalinen ja paljon systemaattisempi esimerkiksi valtiovarainministeriöön verraten. Molemmilla on sama perustehtävä, mutta teema on erilainen. Toinen hoitaa valtion taloutta ja valtion julkista kehittämistä, ja toinen hoitaa valtion sisäistä turvallisuutta. Olen tyytyväinen kokemuksiini valtiovarainministeriössä. Siinä työssä oppi näkemään tämän valtiokokonaisuuden. - Meidän ministeriömme toimintatapa on mennä selkeällä organisoidulla tavalla eteenpäin. Mielestäni ministeriömme henkilöstö on oppinut hyvin nopeasti tuntemaan myös minun tapani toimia; minulle ei ole vaikeaa ottaa itse yhteyttä ihmisiin ja kysyä tai kyseenalaistaa. Minä kuuntelen ja toimin. - Tavoitteenani on hahmottaa se, miten olemme osa valtioneuvostoa, miten olemme osa Suomea ja osa kansainvälistä yhteisöä tällä hallinnonalalla. Haen perehtyessäni sitä yhteyttä näihin kokonaisuuksiin, sillä emme ole irrallinen saareke. Etsin myös mahdollisia kipupisteitä, joihin olisi hyvä puuttua, jotta olisimme vielä paremmin osa kokonaisuutta, painottaa Päivi Nerg.

5 RAJAMME VARTIJAT 5 Kokonaisuuksia ei voi hallita ymmärtämättä yksityiskohtia - Olen kiertänyt todella paljon ministeriön hallinnonalojen toimipaikoissa, haluan nähdä ja kuulla, kansliapäällikkö Nerg toteaa. - Analysoin näkemääni ja kuulemaani. Sitten teen asioista omat johtopäätökseni taustaksi päätöksentekoa varten. Olen lisäksi voinut nauttia siitä, että ihmiset täällä ovat varsin välittömiä ja avoimia, ja heillä on asioihin tarttumisen taito. - Virkaan tullessani tein kyselyn henkilöstölle ministeriössä ja osalle osastojen johtoa. Tulokset kertoivat, että asioita halutaan käsiteltävän avoimesti. Olen kokenut kentällä, että minulta ei ole haluttu peitellä mitään. Olen saanut kuulla ilot ja surut sillä perusperiaatteella, ettei ketään osoiteta sormella. - Ennen kansliapäällikön virkaan astumistani mielikuvani Rajavartiolaitoksesta, poliisista ja pelastustoimesta oli se, että niissä toimii hyvillä arvoilla varustettuja ihmisiä. Organisaatioiden kuva on vahvasti luotettava ja ammattitaitoinen. Näin suuri osa meistä kansalaisista ajattelee. Nyt näiden hallinnonalojen ylimpänä virkamiehenä kokemukseni on pysynyt yhtä myönteisenä, ellei parantunut. Kyllä meillä Suomessa näitä sektoreita hoitavat sellaiset ihmiset, joille tämän yhteiskunnan ja sen kansalaisten turvallisuus on tärkeä. Ei ole tullut kertaakaan näiden kahden kuukauden aikana sellaista oloa, että täällä olisi jotakin epäilyttävää, toteaa Nerg Asioita tulee katsoa vieläkin enemmän yhdessä - Olen havainnut jo aiemmin, että sisäasiainhallinto on vahva operatiivinen organisaatio, jossa poliisi, RVL, pelastustoimi ja maahanmuutto ovat itse asiassa muodostuneet varsin vahvoiksi ja omina kokonaisuuksina toimiviksi siiloiksi. Koen itse tärkeäksi, että kaikilla ministeriön neljällä toimialalla katsottaisiin enemmän strategista kokonaisuutta ja että meidän tulisi entistä vahvemmin katsoa asioita yhdessä, painottaa Päivi Nerg. - RVL:een tutustuessani kävin mm. Vaalimaalla ja Imatralla. Sain käytännössä kuulla Suomen ja Venäjän välisen rajaturvallisuusyhteistyön toimivuudesta ja nähdä sitä. Tällainen käytännön yhteistyö oli minulle aivan uutta kahden valtion välisten asioiden hoitamisesta. - Oli hienoa havaita, kuinka yhteistyöstä on tullut osa normaalia toimintaa kaikilla tasoilla niin, että valtioiden välisiä asioita voidaan hoitaa tarvittaessa vaikka päivittäin. Lisäksi tällä toiminnalla on taustana pitkä ja keskinäiseen luottamukseen perustuva perinne. Oli myös positiivisesti yllättävää, että toimitaan hyvin matalalla profiililla eikä siihen liity mitään erityistä protokollaa. Se on erinomainen tapa toimia, kiittää kansliapäällikkö Nerg. Yhteistyö on RVL:n menestyksellinen tapa toimia - Toinen RVL:n erittäin onnistunut tapa toimia on EU-yhteistyö, sanoo Päivi Nerg. - Olen ilolla saanut seurata sitä, oli toiminta sitten yhteistyötä Frontexin kanssa tai koko EU-kuviossa. Tämä näkyy myös rahoituskanavien etsimisessä ja oikea-aikaisessa vaikuttamisessa EU:n päätöksentekoon juuri siinä valmisteluvaiheen kohdalla. Kyllä RVL ja rajavartio-osasto ovat tässä edelläkävijöitä meidän hallinnonalallamme. Muilla on palon opittavaa siitä, että asioihin voi ja tulee vaikuttaa varsin ajoissa valmisteluvaiheessa eikä vasta loppusuoralla, korostaa kansliapäällikkö. - Tunnen entuudestaan varsin hyvin poliisin, Tullin ja rajan PTR-yhteistyön, kun valtiovarainministeriössä vastasin Tullin tulosohjauksesta. Tämä yhteistyö on hyvää, ja sitä tehdään monella käytännön tasolla. Kyllä Raja osaa tämän yhteistyön tekemisen taidon, kiittelee kansliapäällikkö Päivi Nerg ja lisää, että RVL on ymmärtänyt myös hyvässä mielessä lobbaamisen merkityksen. On hyvä viedä ihmisiä tutustumaan asioihin käytännössä, olivat he sitten kansanedustajia, virkamiehiä tai elinkeinoelämän edustajia. Olen itse yhteistyöihminen ja hyvin vaikuttunut RVL:n onnistumisesta tässä erinomaisesti. Kaikessa yhteistyötoiminnassa tulee kaikkien osapuolten katsoa asia loppuun saakka yhdessä. Tässä lienee monella taholla parannettavaa, enkä nyt puhu Rajasta. Emme selviä ilman yhteistyötä, ja on aivan turhaa jokaisen yrittää tehdä itse omat juttunsa. On iso haaste meille kaikille, että yhteistyössä päästään konkreettisen toiminnan tasolle, kansliapäällikkö toteaa. Johtajana osana kokonaisuutta - Sisäasianministeriössä meillä on isot haasteet edessä. Suomen ja Euroopan taloustilanne on se mikä on, kansliapäällikkö painottaa. - Näen, että vahvuutenamme on se, että ministeriön hallinnonalan toiminnan pohja on vahva ja selkeä. Meidän on vastattava haasteisiin niin, että osaamme keskittyä omiin ydintehtäviimme ja osaamme entisestään kehittää yhteistyötä ja löytää yhteistyölle uusia muotoja. Lisäksi on uskallettava ravistella rakenteita. Toivon, että omalla osaamisellani ja tavallani toimia pystyn tuomaan yhden palan tähän kokonaisuuden palapeliin ja antamaan enemmän kuin mitä se olisi ilman sitä. - Ei pelota yhtään lähteä luotsaamaan tätä laivaa eteenpäin. Nyt on reilut kaksi kuukautta kulunut tässä tehtävässä ja huomaan puhuvani asioista meillä sisäministeriössä. Olen itsekin yllättynyt siitä, kuinka nopeasti tämä turvallisuuden ja maahanmuuton ministeriö on alkanut tuntua omalta. Tehtäväni on varmistaa, että ihmisillä on resurssit ja mahdollisuudet tehdä töitä ja erityisesti luja tahto luoda ja vahvistaa yhteistyötä vieläkin voimakkaammin. - Lähden luottavaisella mielellä kohti tulevaa. Uskallan sanoa, että koen olevani etuoikeutettu, sillä olen sen luonteinen ihminen, joka nauttii saadessaan tehdä töitä Suomen ja suomalaisten eteen, kiteyttää mietteensä tulevaisuudesta sisäasiainministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg. Teksti: Päivi Kaasinen Kuva: Johanna Mäkinen

6 6 RAJAMME VARTIJAT Kanslichef Päivi Nerg: JAG FRÅGAR, LYSSNAR OCH AGERAR - Jag har redan nu en bestämd känsla av att jag vet vad vi är verksamma med på med här vid inrikesministeriet och vilken roll vi innehar i helheten Finland. Jag vet hur vår verksamhet anknyter till justitieministeriets revir, hur till försvarsministeriets eller till social- och hälsovårdsministeriets revir. - Man har synnerligen snabbt förmått introducera mig i sakerna på förvaltningsområdet, och det visar också hur man har för vana att fungera här, berättar kanslichef Päivi Nerg, som har innehaft sin post i drygt två månader. Ett operativt och systematiskt ministerium - Organisationskulturen vid inrikesministeriet är mycket operationell och mycket mer systematisk jämfört med exempelvis finansministeriet. Båda har samma fundamentala uppgift, men temat är annorlunda. Det ena sköter statens ekonomi och det offentliga utvecklandet av staten, och det andra sköter statens inre säkerhet. Jag är nöjd med mina erfarenheter från finansministeriet, där man i arbetet lär sig att se den här statshelheten. - Verksamhetssättet vid vårt ministerium är att gå framåt på ett klart organiserat sätt. Enligt min uppfattning har personalen vid vårt ministerium mycket snabbt lärt känna också mitt sätt att fungera: det är inte svårt för mig att själv ta kontakt med folk och fråga eller ifrågasätta. Jag lyssnar och agerar. - Min målsättning är att gestalta det, hur vi är en del av statsrådet, hur vi är en del av Finland och en del av det internationella samfundet på det här förvaltningsområdet. När jag gör mig förtrogen söker jag den anknytningen till de här helheterna, för vi är inte en isolerad ö. Jag söker också efter eventuella smärtpunkter, som det vore bra att åtgärda, så att vi ännu bättre ska vara en del av helheten, framhåller Päivi Nerg. Man kan inte behärska helheten utan att förstå detaljerna - Jag har rest runt verkligen mycket bland verksamhetsställena på ministeriets förvaltningsområden, jag vill se och höra, konstaterar kanslichef Nerg. - Jag analyserar det jag har sett och hört, och sedan drar jag mina egna slutsatser till underlag för beslutsfattandet. Jag har dess-

7 RAJAMME VARTIJAT 7 utom kunnat njuta av att människorna här är synnerligen rakt på sak och öppna, och de har förmågan att ta itu med saker och ting. - När jag tillträdde tjänsten gjorde jag en enkät bland ministeriets personal och en del av avdelningarnas ledning. Resultaten berättade, att man vill att sakerna ska behandlas öppet. På fältet har jag upplevt, att man inte har velat dölja någonting för mig. Jag har fått lyssna till glädjeämnen och sorger med den grundläggande principen, att det inte pekas finger åt någon. - Före jag tillträdde tjänsten som kanslichef var min uppfattning om GBV, polisen och räddningstjänsten den, att där fungerar människor som är utrustade med goda värderingar. Bilden av organisationerna är ytterst pålitlig och yrkeskunnig. Så tänker en stor del av oss medborgare. Nu, när jag är högsta tjänsteman på de här förvaltningsområdena, har min uppfattning bevarats lika positiv och rentav stärkts ytterligare. Nog sköts hos oss här i Finland de här sektorerna av människor för vilka detta samhälles och dess medborgares säkerhet är viktig. Jag har inte en enda gång under de här två månaderna fått den känslan, att här finns någonting tveksamt, konstaterar Nerg. Sakerna borde betraktas ännu mera tillsammans - Jag har redan tidigare iakttagit, att inrikesförvaltningen är en stark operativ organisation, där polisen, GBV, räddningstjänsten och migrationen i själva verket har blivit synnerligen starka avgränsade revir vilka fungerar som egna helheter. Själv anser jag det vara viktigt, att man på ministeriets alla fyra ansvarsområden mera skulle se till den strategiska helheten och att vi allt mer borde betrakta sakerna tillsammans, framhåller Päivi Nerg. - När jag bekantade mig med GBV besökte jag bl.a. Vaalimaa och Imatra. Jag fick i praktiken se och höra hur gränssäkerhetssamarbetet mellan Finland och Ryssland fungerar. Ett sådant praktiskt samarbete var för mig någonting helt nytt i skötseln av ärenden mellan två stater. - Det var fint att iaktta, hur samarbetet har blivit en del av den normala verksamheten på alla nivåer så, att mellanstatliga ärenden vid behov kan skötas fast dagligen. Dessutom har den här verksamheten sin bakgrund i en tradition som bygger på långvarigt inbördes förtroende. Det var också en positiv överraskning, att verksamheten bedrivs med mycket låg profil och inte är förenad med något särskilt protokoll. Det är ett utmärkt sätt att fungera, berömmer kanslichef Nerg. Samarbete ett framgångsrikt verksamhetssätt för GBV - Ett annat synnerligen lyckat sätt för GBV att fungera är EU-samarbetet, säger Päivi Nerg. - Jag har med glädje kunnat följa med verksamheten, om det så har varit samarbete med Frontex eller inom ramen för hela EU. Den syns också i sökandet efter finansieringskanaler och i inverkan på EU:s beslutsfattande vid rätt tidpunkt, just i det skedet av beredningen. Nog är GBV och gränsbevakningsavdelningen här en föregångare på vårt förvaltningsområde. De andra har mycket att lära sig om det, att man kan och bör påverka sakerna i verkligt god tid i beredningsskedet och inte först på slutrakan, framhåller kanslichefen. - Jag känner från förut synnerligen väl till PTR-samarbetet mellan polisen, Tullen och GBV, eftersom jag vid finansministeriet svarade för tullens resultatstyrning. Det här samarbetet är bra, och sker på många nivåer i praktiken. GBV vet nog hur man bedriver ett sådant här samarbete, berömmer kanslichef Nerg, och tillägger att GBV också i god bemärkelse har insett betydelsen av lobbande. Det är bra att föra människor för att bekanta sig med sakerna i praktiken, om de så är riksdagsledamöter, tjänstemän eller näringslivsföreträdare. - Jag är själv en samarbetsmänniska och har varit mycket imponerad av hur väl GBV har lyckats i denna sak. I allt samarbete bör alla parter betrakta saker och ting tillsammans ända till slutet. Här torde det på många håll finnas rum för förbättring, och jag talar inte nu om GBV. Vi klarar oss inte utan samarbete och det är alldeles onödigt att var och en själv försöker sköta sina egna saker. Det är en stor utmaning för oss alla, att vi i samarbetet kan uppnå nivån för den konkreta verksamheten, konstaterar kanslichefen. Som ledare en del av helheten Vid inrikesministeriet står vi inför stora utmaningar. Det ekonomiska läget i Finland och Europa är vad det är, betonar kanslichefen. - Jag ser det som att vår styrka är, att på ministeriets förvaltningsområde är grunden för verksamheten stark och tydlig. Vi måste svara på utmaningarna så, att vi kan koncentrera oss på våra kärnuppgifter, att vi kan utveckla samarbetet ytterligare och finna nya former för samarbetet. Dessutom måste man ha mod att ruska om strukturerna. Jag hoppas att jag med mitt eget kunnande och mitt sätt att fungera ska kunna foga en bit till det här pusselspelets helhet och bidra till mera än vad den vore utan det. - Jag är inte alls rädd för att börja lotsa den här skutan framåt. Jag har nu drygt två månader bakom mig i den här uppgiften och märker att jag talar om hos oss vid inrikesministeriet. Jag har själv varit förvånad över hur snabbt det här ministeriet för säkerhet och migration har börjat kännas som mitt eget. Min uppgift är att se till, att människorna har resurser och möjligheter att arbeta och särskilt en stark vilja att ytterligare bygga upp och stärka samarbetet. - Jag ser med tillförsikt fram emot vad som komma skall. Jag vågar säga att jag upplever att jag är privilegierad, för jag är en sådan slags människa som njuter när jag får arbeta för Finlands och för finländarnas bästa, sammanfattar inrikesministeriets kanslichef Päivi Nerg sina tankar inför framtiden. Text: Päivi Kaasinen Bild: Johanna Mäkinen

8 8 RAJAMME VARTIJAT Rajamuseo Rajavartiolaitoksen IKKUNA SIVIILIMAAILMAAN Rajamuseo ennen Rajavartiolaitoksen ainoa varsinainen museo on Rajamuseo. Kenraali Ilmari Kirjavainen antoi vuonna 1985 käskyn opetusnäyttelyn perustamiseksi. Värikkäiden vaiheiden jälkeen kapteeni Antti Väisänen sai tehtäväksi muodostaa opetusnäyttelyn. Antti Väisänen alkoi oman toimensa ohella kerätä erilaista rajatoimintaan liittyvää materiaalia. Hän ajeli ympäri Suomen ja poimi mukaansa erilaista materiaalia. Tuohon aikaan hallintoyksiköissä muodostui lentävä lause Ovet lukkoon, museomies tulee, ja tästä lentävästä legendasta saa vielä nykyinenkin museomies nauttia. Antin panos museon alkuvaiheessa oli varsin suuri. Vuonna 1989 pystytettiin opetusnäyttely tukemaan Raja- ja merivartiokoulun opetusta. Sana hyvästä opetusnäyttelystä kiiri lähiseudulle. Ei aikaakaan, kun Imatran kaupunki ja muut lähikunnat pyysivät silloisen opetusnäyttelyn avaamista myös kaupunkilaisten ja turistien käyttöön.ensimmäiseksi viralliseksi kokopäivätoimiseksi museonhoitajaksi palkattiin v ylirajavartija Asko Liiri. Liiri oli varsinainen taiteilija, joka rakensi itse mehiläisvahasta vanhojen valokuvien perustella museon vahanuket. Hän teki mittavan työn museonhoitajana. Liiri palkittiinkin v museotyöstä Vuoden rajamiehenä. Rajamuseo nyt Järjestyksessä kolmas museonhoitaja on rajavartiomestari Mika Albertsson. Hänet palkattiin Rajamuseoon v Albertsson ehti vajaan vuoden ajan olla Liirin opissa. Tätä ajanjaksoa Albertsson pitää erittäin antoisana aikana. Aika tosin oli aivan liian lyhyt museonhoitoon liittyvän laajan kokonaisuuden oppimiseksi. Albertsson toteaakin: Mitä kauemmin seuraaja saa olla edeltäjänsä opissa sen parempi. Minimit kolme vuotta vaaditaan, että oppii nykymuotoisen Rajamuseon tehtävät. Albertssonilla ei ole varsinaista museoalan koulutusta, vaan hän kertoo olevansa ns. itseopiskellut museonhoitaja harrastustensa kautta. Museonhoitajan työ on hänen mielestään tehtävä, johon ei voida käskeä, vaan siihen pitää olla oma halu ja tietynlainen polte. Silta sukupolvien välillä Rajamuseossa vierailee ikähaitariltaan hyvin erilaisia ryhmiä aina päiväkoti- ja koululaisryhmistä veteraaniryhmiin. Rajamuseo toimiikin erinomaisena siltana eri sukupolvien välillä. Museovierailta saadun palautteen perusteella Rajamuseon ehdoton valtti on, että esittelijänä toimii nimenomaan itse rajamies eikä pelkästään museoalan ammattilainen. Esittelijän rooli on merkittävä, sillä katsoja ei saa näyttelystä samaa irti esim. pelkkää historiallista rajakarttaa katsomalla kuin esittelijän ammattitaidolla. Albertsson sanookin: Parasta työssäni on se, että saan olla erilaisten ihmisten kanssa tekemisissä. Tämä on mukavaa työtä, ja päivääkään en vaihtaisi pois. Työn mielekkyyttä lisää tietysti se, että yksi mieluisimmista harrastuksistani on sotahistoria. Erityisen lähellä sydäntäni on paikallishistoria. Albertsson pystyy lukemaan museoon vierailulle tulevia ihmisjoukkoja aika pian heidän saapumisensa jälkeen ja esittelemään museotoimintaa usein eri tavoin vierasjoukon mukaan. Tätä taitoa hän käyttää ilmeisen tehokkaasti, sillä vierailijoiden palaute on ollut pelkästään positiivista. Albertsson toteaakin: Hankalia asiakkaita ei ole ollut. Tukea työhönsä museonhoitaja saa killoilta. Kiltalaiset mm. esittelevät Rajamuseon toimintaa museonhoitajan lomien aikana. Lisäksi he ovat auttaneet esim. Rajamuseon ulkoalueen kehittämisessä, jossa mm. Reino Rannanvaaran työpanos on ollut merkittävä. Muutamia vuosia sitten Rajamuseon ulkoalueelle valmistui partiosavusauna. Kiltojen tuki ollut korvaamaton apu. Albertssonin haave on kehittää ulkoaluetta ja saada vielä jonain päivänä Rajamuseon ulkoalueelle sodanaikainen korsu. Rajamuseo merkitsee hyvin paljon Imatran kaupungille, lähiseudun kunnille ja matkailulle. Rajamuseo valittiin mm. Vuoden 2007 museoksi. Sen rooli on myös tärkeä perinteen vaalijana sekä muualla että RVL:ssa. Museonhoitaja on aktiivinen Museonhoitaja Albertssonin perheeseen kuuluu vaimo, kaksi teini-ikäistä lasta ja Jack Russelin terrieri Aino. Albertsson vastaa vapaa-ajallaan ryhmästä, joka noutaa sodassa rajan taakse kentälle jääneitä suomalaisia sotilaita. Albertsson sanoo tämän olevan rakkain hänen harrastuksistaan. Hän

9 RAJAMME VARTIJAT 9 kokee ennen kaikkea Rajajääkäripataljoona 2:n sotilaiden löytämisen sydämen asiakseen. Ryhmä on löytänyt yhteensä yli 200 suomalaista sankarivainajaa, ja heistä on noin 20 Rjp 2:n sotilaita. Myös reserviläistyö ja sotiemme veteraanien avustaminen ovat Albertssonille erittäin tärkeitä vapaa-ajanviettotapoja. Sotahistorian lisäksi hän harrastaa museoautoilua ja museopyöräilyä sekä juoksua. Kokomatkamaratoneja museonhoitaja on juossut kolme vuotta peräkkäin, viimeksi v Tukholmassa. Uusi juoksuhaaste odottaa kesällä 2013 Prahassa. Rajamuseo tulevaisuudessa Albertsson ilmaisee huolensa Rajamuseon tulevaisuudesta. Hän siirtyy noin viiden vuoden päästä reserviin, ja asia nostattaa hänelle syvän huolen siitä, kuka jatkaa museonhoitajana. Museonhoitajan työhön kuuluu mm. kirjallisen aineiston käsittelyä, juoksevien asioiden hoitamista, eri varastomateriaalien ylläpitoa, näyttelyiden kehittämistä ja rakentamista sekä esittelyiden ja sidosryhmien kontaktointia. Työtä on paljon, ja kaikkea ei yksi museonhoitaja ehdi millään ehdi tehdä. Albertssonin mielestä tulevaisuudessa Rajamuseossa voisi olla kaksi työntekijää. Karkeana jakona voitaisiin pitää sitä, että toinen hoitaisi aineiston käsittelyn ja juoksevat asiat ja toinen näyttelyt ja esittelyt. Rajamuseon roolia edelläkävijänä on arvostettu erittäin paljon. Varsinainen museotekniikka on viime vuosina kuitenkin edennyt harppauksin. Rajamuseon tekniikka on jäänyt kehityksestä jälkeen, ja lisäksi sieltä puuttuu interaktiivinen ulottuvuus. Albertssonin näkemyksen mukaan koko Rajamuseon näyttely tulisi uusia vastaamaan tämän päivän tarpeita. Näin taattaisiin Rajamuseon arvostus tulevaisuudessakin. Mikäli Rajamuseon halutaan pysyvän tulevillekin sukupolville RVL:n käyntikorttina, tulee Rajamuseon kehittämiseen panostaa lähitulevaisuudessa sekä tekniikan että henkilöstön osalta, muistuttaa Albertsson. Teksti ja kuva: Marjo Peni Museonhoitaja Mika Albertsson on hiljentynyt Rajamiespatsaalle Imatralla. Hän vastaa vapaa-aikanaan ryhmästä. joka noutaa sodassa rajan taakse kentälle jääneitä suomalaisia sotilaita.

10 10 RAJAMME VARTIJAT Gränsmuseet - GBV:S FÖNSTER MOT DEN CIVILA VÄRLDEN Gränsbevakningsväsendets enda egentliga museum är Gränsmuseet. General Ilmari Kirjavainen gav år 1985 order om att inrätta en pedagogisk utställning. Efter färgrika skeden fick kapten Antti Väisänen i uppdrag att bygga upp den pedagogiska utställningen. Gränsmuseet förr Antti Väisänen började vid sidan av sin egentliga tjänst att samla in olika slags material med anknytning till gränsverksamheten. Han körde runt omkring i Finland och plockade med sig allehanda material. På den tiden uppkom hos förvaltningsenheterna det bevingade uttrycket Lås dörrarna, museimannen kommer, och den kringresande legenden är alltjämt ett glädjeämne för dagens museiman. Anttis insats i museets begynnelseskede var synnerligen stor. År 1989 inrättades den pedagogiska utställningen till stöd för undervisningen vid Gräns- och sjöbevakningsskolan. Ryktet om den fina pedagogiska utställningen spred sig i trakten. Det räckte inte länge, innan Imatra stad och närkommunerna begärde att den dåvarande pedagogiska utställningen skulle öppnas också för stadsborna och turister. Som första officiella museiföreståndare på heltid anställdes år 1989 övergränsbevakare Asko Liiri. Liiri var en riktig konstnär, som själv skulpterade museets vaxdockor av bivax utgående från gamla fotografier. Han gjorde ett stort arbete som museiföreståndare. Liiri utsågs sålunda år 1997 till Årets Gränsman för sitt arbete med museet. Gränsmuseet nu Den tredje museiföreståndaren i ordningen är gränsbevakningsmästare Mika Albertsson. Han anställdes vid Gränsmuseet år Albertsson hann gå ett knappt år i lära hos Liiri. Albertsson betraktar den här perioden som en mycket givande tid. Tiden var visserligen alltför kort för att lära sig den omfattande helhet som skötseln av museet innebär. Albertsson konstaterar följaktligen: Ju längre tid efterträdaren får gå i lära hos sin företrädare, desto bättre. Tre år är minimum för att lära sig de uppgifter som Gränsmuseet har i sin nuvarande form. Albertsson har ingen egentlig utbildning för museibranschen, utan säger att han är en s.k. självlärd museiföreståndare genom sina intressen. Arbetet som museiföreståndare är enligt honom en uppgift som man inte kan beordras till, utan för det måste man ha egen vilja och ett visst slags låga. En bro mellan generationerna Gränsmuseet besöks av vad åldern beträffar synnerligen olikartade grupper, allt från dagisbarn och skolelever till veterangrupper. Gränsmuseet fungerar också som en förträfflig bro mellan skilda generationer. Responsen från museibesökarna berättar att Gränsmuseets absoluta trumfkort är att guiden uttryckligen är en gränsman och inte enbart en yrkesperson på museibranschen. Guidens roll är betydelsefull, för utställningen blir inte lika givande för besökaren t.ex. av att enbart betrakta en historisk gränskarta som av guidens yrkesvetande. Albertsson säger också: Det bästa med mitt arbete är, att jag får ha att göra med olika slags människor. Det här är ett roligt arbete, och jag skulle inte byta bort en enda dag. Arbetet blir förstås ännu meningsfullare av att ett av mina största intressen är krigshistoria. I synnerhet lokalhistorien ligger mitt hjärta nära. Albertsson förmår skapa sig en uppfattning om de människogrupper som kommer till museet rätt snart efter deras ankomst, och presenterar ofta museiverksamheten på olika sätt beroende på gruppen. Den här förmågan utnyttjar han uppenbarligen effektivt, för responsen från besökarna har varit enbart positiv. Albertsson konstaterar också: Besvärliga kunder har inte förekommit. Gillena stöder museiföreståndarens arbete. Gillemedlemmar bl.a. presenterar Gränsmuseets verksamhet under museiföreståndarens semestrar. Dessutom har de bistått exempelvis med att utveckla Gränsmuseets uteområde, där bl.a. Reino Rannanvaaras arbetsinsats har varit betydande. För några år sedan uppfördes på Gränsmuseets uteområde en patrullrökbastu. Stödet från gillena har varit till ovärderlig hjälp. Albertssons dröm är att utveckla uteområdet och ännu någon dag få en krigstida korsu till Gränsmuseets uteområde. Gränsmuseets roll för Imatra stad, de närliggande kommunerna och turismen är mycket viktig. Gränsmuseet valdes bl.a. till Årets museum Det har också en viktig roll i att upprätthålla traditioner både hos andra och hos Gränsbevakningsväsendet. En aktiv museiföreståndare Till museiföreståndare Albertssons familj hör hustrun, två tonåriga barn och Jack Russel -terriern Aino. Albertsson ansvarar på sin fritid för en grupp, som hämtar hem finländska soldater som blivit kvar på fältet under kriget. Albertsson säger att detta är den käraste av hans fritidssysselsättningar. Han ser det framför allt som en hjärtesak att finna

11 RAJAMME VARTIJAT 11 På bilden står museiföreståndaren Mika Albertsson tillsammans med undervisningsrådet och krigsveteranen Antti Henttonen. soldater från Gränsjägarbataljon 2. Gruppen har funnit sammanlagt över 200 finländska stupade, av vilka ca 20 soldater från Gjb 2. Också reservistarbetet och biståndet till våra krigsveteraner är synnerligen viktiga fritidssysselsättningar för Albertsson. Förutom krigshistoria ägnar han sig åt museibilar och museicyklar samt löpning. Hellånga maratonlopp har museiföreståndaren sprungit tre år i rad, senast år 2012 i Stockholm. En ny löparutmaning väntar sommaren 2013 i Prag. Gränsmuseet i framtiden Albertsson uttrycker sin oro för Gränsmuseets framtid. Han överförs om ca fem år till reserven, och är djupt bekymrad över hur museiföreståndarens arbete ska gå vidare. Till museiföreståndarens arbete hör bl.a. att behandla skriftligt material, sköta löpande ärenden, upprätthålla lagrat material av varierande slag, utveckla och bygga upp utställningarna, att genomföra guidningar och hålla kontakt till intressegrupperna. Det finns gott om arbete. En enda museiföreståndare hinner på inget sätt med allting. Enligt Albertssons åsikt kunde Gränsmuseet i framtiden ha två anställda. Grovt indelat skulle den ena anställda ta hand om hanteringen av materialet och de löpande ärendena och den andra skulle sköta utställningar och guidningar. Gränsmuseets roll som föregångare har värdesatts mycket högt. Den egentliga museitekniken har emellertid gått fram med stormsteg under de senaste åren. Gränsmuseets teknik har släpat efter utvecklingen, och dessutom saknas där en interaktiv dimension. Enligt Albertssons uppfattning borde hela Gränsmuseets utställning förnyas till att svara mot dagens krav. På så sätt skulle uppskattningen av Gränsmuseet tryggas också framöver. Ifall man vill att Gränsmuseet ska vara GBV:s visitkort också för kommande generationer, måste man i en nära framtid satsa på att utveckla Gränsmuseet både vad tekniken och personalen beträffar, påminner Albertsson. Text och bild: Marjo Peni

12 12 RAJAMME VARTIJAT The Border Museum is the Finnish Border Guards only actual museum. In 1985, General Ilmari Kirjavainen issued a formal order for the creation of a museum for the Guards own educational purposes. Following a number of colourful twists and turns, Captain Antti Väisänen was given the task of putting together an educational exhibition. The Border Museum then Antti Väisänen began the work of creating a museum alongside his day-to-day job, collecting various artefacts and items related to the work of the Border Guard on drives across Finland, picking up interesting pieces he found on the way. His modus operandi gave rise to calls of: Lock your doors, the museum guy is coming wherever he went, and this catch phrase continues to follow the current incumbent everywhere he goes. Antti s contribution to the museum at the time of its inception cannot be overestimated. In 1989, an educational exhibition was launched to support training at the Border and Coast Guard Academy. Soon, word began to spread and, before too long, the city of Imatra, home to the Academy, and the neighbouring municipal councils asked for the museum to be opened up to the public. In 1989, Border Guard Sergeant Asko Liiri was appointed the first proper full-time member of staff. Liiri had genuine artistic flair and is responsible for creating the wax dolls on display at the museum from bees wax using old photographs as reference. He went on to have a significant career as a museum curator and was awarded the Border Guard of the Year prize 1997 in recognition of his contribution. The Border Museum now Museum Manager Mika Albertsson is joined by Minister of Interior Päivi Räsänen. The third postholder is Border Guard Master Sargeant Mika Albertsson. He was hired for the post in 1996 and had the opportunity to work under Liiri for almost a year.

13 RAJAMME VARTIJAT 13 The Border Museum A WINDOW TO A DIFFERENT LIFE Albertsson has fond memories of this extremely rewarding time, despite it being far too short to learn the craft fully. The longer you get to work with your predecessor, the better. I would say it takes at least three years until you really get to know the ropes. With no formal training under his belt, Albertsson is entirely self-taught and picked up his museum skills through his leisure pursuits. He does not consider his work as something you can be sent to do. What you need instead is a sense of vocation and a passion for the subject. Bridging the generation gap The Border Museum attracts visitors of all ages, ranging from nursery and school children to war veterans. Indeed, the museum serves as an excellent bridge between the generations. Visitor feedback suggests that one of the things visitors enjoy most about the museum is that the tour guide helping them is an actual serving border guard rather than a museum professional. The guide s role is a crucial one as their expertise allows the visitor to get much more out of the visit rather than being left to view a historical map on their own. The best thing about my job is that I come into contact with all sorts of different people. I love my work and I would not change a single thing about it. What makes it so rewarding is that military history is one of my main interests. Local history is particularly close to my heart, Albertsson explains. Albertsson says he is able to suss out visitors fairly soon after their arrival, which allows him to tailor his tours accordingly. He is certainly putting his skills to good use the feedback from visitors is purely positive. Albertsson is equally complimentary: I have never had a bad visitor. The guilds support the work of the museum manager. Guild members act as guides during his annual leave and have made a significant contribution towards the development of the museum s outdoor area. Reino Rannanvaara in particular has distinguished himself in this regard. A few years ago, a field sauna was completed in the vicinity. The help and assistance offered by the Guilds has been invaluable. Albertsson would like to see the outdoor areas developed further, including the addition of a proper war-era dugout. For the city of Imatra, the adjoining municipalities and the local tourism sector, the museum is a hugely important visitor draw. In 2007, the Border Museum was crowned Museum of the Year. It plays a hugely important role in preserving the traditions, both within the Border Guard and outside it. An active sort of man Mika Albertsson has a wife, two teenage children and a Jack Russell terrier called Aino. In his free time, Albertsson runs a team who work to repatriate the bodies of fallen Finnish soldiers still remaining on Russian territory. This is a pursuit closest to his heart and he is particularly determined to bring back soldiers of the 2nd Border Guard Jäger Batallion. So far, his team have been successful in repatriating more than 200 fallen war heroes, 20 of whom were members of the 2nd Batallion. His work in the reserves and his support for Finland s war veterans also claim much of his time. In addition to military history, he has an interest in vintage cars and bikes and he is a keen runner. He currently has three marathons under his belt. His latest achievement was the 2012 Stockholm marathon while his next challenge awaits in Prague in The Border Museum into the future Albertsson is concerned about the future of the Border Museum. He himself will enter the Reserves in about five years and is keen to ensure the continuation of his role. The job description for a museum manager includes the management of various written materials, administrative duties, storage management, curating activities, guide work and relationship-building with stakeholder groups. There is a lot to do, far too much for just one museum worker. Ideally, Albertsson says, the Museum would have two members of staff in future, one to manage the archive and administrative matters and the other to curate the exhibitions and provide the guided tours. The Border Museum is a groundbreaking facility and is held in high esteem. However, museum technology has come on significantly in the past few years. This has left the Border Museum somewhat out-of-date and it also lacks an interactive element. Albertsson would like to see the entire Border Museum collection overhauled to reflect current requirements and to ensure that the facility continues to be valued as highly as it is today. If the Border Museum is to remain a Finnish Border Guard calling card and something for future generations to enjoy, significant investment is required in the near future both in terms of technology and staff, Albertsson points out. Text and photo: Marjo Peni

14 14 RAJAMME VARTIJAT VUODEN RAJAMIES -PERINNE arvokas osa Rajavartiolaitoksen historiaa Tunnustuksena ansiokkaasta toiminnasta nimeän Teidät ovat sanat, jotka ovat aloittaneet Vuoden Rajamiehen kunniakirjan. Katkeamaton Vuoden Rajamies -perinne alkoi vuonna Artikkeli perustuu historiatieteiden kandidaattitutkielmaan. Kunniarajajääkärit Vuoden Rajamies -perinteen takana Kunniarajajääkärit lahjoittivat Rajavartiolaitokselle Vuoden Rajamies -tunnustuksen kiertopalkinnoksi kuvanveistäjä Evert Porilan tekemän Suomen marsalkka Mannerheim Vehmaisissa -patsaan pronssisen pienoisveistoksen. Se omistettiin vuodeksi kenraaliluutnantti Kaarlo Vaalalle hänen 60-vuotispäivänään v Kunniarajajääkärit määrittelivät Vuoden Rajamies -perinteen säännöt. Niiden mukaan kiertopalkinto kiertää jatkuvasti, ja mikäli nimeämisestä luovutaan, kiertopalkinto annetaan Rajavartiolaitoksen esikuntaan säilytettäväksi. Kunniarajajääkäreiden määrittämät nimeämisperusteet Vuoden Rajamies -tunnustuksen antamiseksi ovat seuraavat: erityistä tunnustusta ansaitseva rajapalvelustehtävä tai -tehtävien suoritus esimerkillinen muu toiminta, joka on ollut omiaan kohottamaan RVL:n nauttimaa arvonantoa huomattavaa urheutta ja uhrautuvaa rajamieshenkeä osoittava teko korkeatasoinen urheilusaavutus useita vuosia jatkunut arvokas ja esimerkiksi kelpaava toiminta. RVL:n päällikkö valitsee Vuoden Rajamiehen vartiostojen (vast.) komentajien ehdotusten perusteella. Opistoupseerit kärjessä Vuoden Rajamies -tunnustuksen on saanut 53 rajamiestä. Henkilöstöryhmistä opistoupseereja on nimetty eniten Vuoden Rajamiehiksi. He ovat nousseet muusta joukosta esiin teknillisten laitteiden kehittäjinä ja esimerkillisinä, pitkäaikaisina johtajina ja kouluttajina sekä suhteiden ylläpitäjinä paikalliseen väestöön. Heidän joukossaan on myös urheilijoita. Voidaan ajatella, että opistoupseerit työskentelevät moniulotteisessa asemassa usein monta vuotta. Tänä aikana he voivat luoda hyvät suhteet rajaseudun väestöön ja nousta esiin mallikelpoisena esimiehenä. Hallintoyksiköittäin eniten Vuoden Rajamiehiä on nimetty Kaakkois-Suomen rajavartiostosta. Huomiota herätti se, että Länsi-Suomen merivartiostosta tai sen edeltäjistä ei ole nimetty yhtään merivartijaa Vuoden Rajamieheksi. Erityistaidot ja pitkäjänteisyys arvossa Sankarillisilla teoilla on aina paikka ja arvo palkitsemisissa ja kunniamaininnoissa. Sankaruutta kuvastaa ensimmäinen eli Vuoden Rajamies 1959 aliluutnantti Kai Säteri. Hän valtasi sumuisena ja pimeänä syysyönä salakuljetusaluksen. Vuoden Rajamiesten nimeämisissä voidaan havaita puurtamisen ja pitkäjännitteisen työnteon arvostus. Huomionarvoista on, että pelkkä pitkä virkaura ei ole peruste kunniamaininnan saamiselle. RVL:n johto on arvostanut erityistä vihkiytymistä tiettyyn asiaan ja siinä aikaansaatuja tuloksia. Vuoden Rajamiehistä useat olivat kehittäneet erilaisia teknisiä järjestelmiä tai toimintoja. Mainittakoon esimerkiksi Nurmi-ilmaisin, koiratoiminta tai tulosjohtamisjärjestelmä. Arvostettua osaamista Korkeatasoinen urheilusaavutus ei ole viime vuosina näkynyt nimeämisissä. Vuoden Rajamiehet kuvaavat hyvin RVL:n muuttumista yhä teknistyvässä ja kansainvälistyvässä ympäristössä. Ne antavat RVL:n toiminnoista eri vuosikymmeniltä monipuolisen kuvan niin perusrajanvartioinnista kuin teknisestä ja muusta osaamisesta urheutta vaativia tilanteita unohtamatta. Vuoden Rajamiehiä nimettäessä on katsottu sitäkin, että eri alojen erityistaidot otetaan huomioon. RVL:n osaaminen on erittäin arvostettua Euroopan unionissa. Suomalaisia rajamiehiä on osallistunut koulutustehtäviin ulkomailla. Vuoden Rajamiehiä on toiminut myös kansainvälisissä tehtävissä. RVL:n ihanteina on nähtävä oma-aloitteisuus ammattitaidon kehittämisessä ja oman esimerkin näyttäminen. Myös luotettavuus ja tunnollisuus työtehtävien suorittamisessa on nähtävä RVL:n arvoina. Vuoden Rajamiesten nimeämisten perusteluissa nousi hyvin esiin myös se tunnettu rajamieshenki. Vuoden Rajamies -perinne on arvokas osa RVL:n historiaa. Vuoden Rajamiesten kunniakirjat löytyvätkin Rajavartiolaitoksen esikunnan seinältä ja kertovat arvostetun perinteen jatkumisesta. Artikkelin kirjoittaja Markku Kilpeläinen opiskelee Oulun yliopistossa historiatieteitä. Hän tutki historiatieteiden kandidaattitutkielmassaan Vuoden Rajamies -perinnettä. Teksti: Markku Kilpeläinen

15 RAJAMME VARTIJAT 15 RAJAVARTIOLAITOKSEN VUODEN RAJAMIEHET Nro Vuosi Arvo1) Nimi Hall. yks.2) Alil Kai Säteri SLMV Rajavääp Hannu Posti K-SR Kaptl Artturi Seppä SMMV Sotmest Juho Kivistö P-KR Ylirj Emil Paakkinen K-SR Mvylip Aarne Kallioinen SMMV Rajavääp Väinö Markkanen K-SR Kaptl Sven Häggblom SMMV Rajayliv Veikko Nurmi KR Rj Timo Kuru LR Maj Matti Lappalainen P-KR Rvmest Sulo Hänninen LR Ylirj Einari Lamminpää K-SR Rvmest Veijo Pimiä RajaK Ltn Arvo Kinnari P-KR Rajavääp Juhani Suutarinen RajaK Rvmest Albert Puikkonen LR Rvmest Reino Möller KR Mvylip Odal Söderholm PLMV Rj Martti I. Määttä KR Rj Leo Rundgren LR Kapt Jaakko Minkkinen K-SR Mvmest Matti Kalanti SLMV Mvpursim Nils Ginman SMMV Ylirj Heikki Varis LR Ylil Pauli Kontunen K-SR Rajayliv Olavi Svanberg P-KR Rvmest Aarne Kultima LR Ylimvja Hannu Torvinen SLMV Ohjkapt Kari Murtola VLLV Rj Seppo Hara K-SR Kaptl Ossi Aho MVK Maj Veikko Kilpeläinen RVLE Rvja Eero Väisänen KR Ylil Raimo Saarenvesi K-SR Kaptl Mikko Montonen SMMV Teknkapt Martti Kiuru VLLV Ylil Asko Korhonen P-KR Ylirvja Asko Liiri K-SR Mvja Pasi Nokelainen SLMV Vanhrvja Arvo Moilanen LR Kaptl Ari Virrankoski SMMV Evl Uljas Turunen LR Vanhrvja Sami Karusalmi SLMV Kapt Mauri Välimaa K-SR Kapt Lauri Wesslin LR Vanhrvja Jarkko Säynevirta P-KR Evl Harri Ahonen RVLE Kapt Jari Leino VLLV Kapt Pasi Kylmämaa RMVK Ylirvja Mika Kukkonen K-SR Ltn Carl-Arthur Heickell SLMV Ylirvja Heikki Laurinseppä KR 1) Sotilas- tai palvelusarvo 2) RVLE = Rajavartiolaitoksen esikunta K-SR = Kaakkois-Suomen rajavartiosto P-KR = Pohjois-Karjalan rajavartiosto KR = Kainuun rajavartiosto LR = Lapin rajavartiosto SLMV = Suomenlahden merivartiosto SMMV = Saaristomeren merivartiosto PLMV = Pohjanlahden merivartiosto RajaK = Rajakoulu MVK = Merivartiokoulu RMVK = Raja- ja merivartiokoulu VLLV = Vartiolentolaivue Taulukko perustuu Rajajääkäri- ja Rajamme Vartijat -lehtiin sekä päätösasiakirjoihin. Rajavartiolaitoksen uudet internetsivut julkaistiin Rajavartiolaitoksen uudet verkkosivut julkaistiin Internetsivujen uudistus on osa sisäasiainhallinnon julkaisujärjestelmähanketta, lyhyemmin JUPO-hanketta. Monipuolisia ominaisuuksia Uudet sivut palvelevat yhä laajempaa yleisöä, sillä suomen-, ruotsin- ja englanninkielisten sivujen lisäksi löytyvät pohjoissaamenkieliset sivut. Ne ovat keränneet kiitosta ja herättäneet myös mediahuomiota. - Muita uusia ominaisuuksia ovat esimerkiksi erilaiset esteettömyystoiminnot kuten korkeakontrastinen versio ja mahdollisuus kuunnella sivuston dokumentteja, kertoo tiedottaja Johanna Mäkinen. Hän on vastannut projektin vetämisestä RVL:n osalta. Uudistuneet sivut ovat entisiä tiukemmin kiinni nykypäivässä, sillä niiltä on mahdollista linkittää tietoa suoraan sosiaaliseen mediaan ja tilata uutisia RSS-syötteenä. Uudet verkkosivut mukailevat vanhoilla sivuilla hyväksi havaittua rakennetta. Lisäksi sivustolla toistuu RVL:n graafisesta ilmeestä tuttu värimaailma. Uudet sivut ovat kuitenkin visuaalisesti modernimmat. - Sivuston ulkonäkö on suunniteltu yhteistyössä RVL:n muita julkaisuja suunnitelleen graafikon jaalustan toimittajan kanssa, Mäkinen kertoo. Keskittämistä ja karsintaa Navigointi uusilla sivuilla on yritetty tehdä mahdollisimman helpoksi. Päällekkäistä tietoa on karsittu, eikä tietoa tarvitse etsiä usean mutkan takaa. Esimerkiksi toimipaikkojen yhteystiedot löytyvät entistä kattavammin yhdeltä sivulta. Samaten rajanylityspaikkojen aukioloajat on koottu omalle sivulle. Myös RVL:n aluksista ja ilma-aluksista kiinnostuneet löytävät tietoa entistä helpommin, sillä kaikki alukset on listattu yhdelle sivulle. Tietoa ei tarvitse hakea eri hallintoyksiköiden omien sivujen kautta. RVL käytti aiemmin useita eri verkko-osoitteita, kuten mrcc.fi, sjoraddningscentral.fi ja merivartiosto.fi. Niiden sisällöt löytyvät nyt raja.fi -sivuilta. Näin tieto löytyy keskitetysti yhdestä osoitteesta.

16 16 RAJAMME VARTIJAT Viestintäväen yhteinen ponnistus Uudeksi julkaisujärjestelmäksi valikoitui Innofactor Prime ja järjestelmän toimittajaksi Innofactor Oy. Hallinnonalan virastoilla on ollut omat sisäiset käyttöönottoprojektit. JUPO-hankkeen edetessä useimmat sisäasiainhallinnon verkkopalvelut ovat jo siirtyneet yhteiselle julkaisualustalle. Ensimmäisiä uudelle alustalle julkaistuja verkkosivusivustoja ovat sisäministeriön ja Hätäkeskuslaitoksen intranetit. RVL:n vanhan intran, Rajanetin, korvannut Kompassi otettiin käyttöön jo Uudet raja.fi -sivut ovat viimeisimpien JUPO-hankkeen myötä uudistuneiden sivujen joukossa. Yhdenmukaistamisen myötä hallinnonalan viestintä on aiempaa sujuvampaa ja tehokkaampaa. - Projekti on ollut haastava ja aikaa vievä. Erityisesti haluaisin kiittää hallintoyksiköiden viestintäväkeä hyvästä yhteistyöstä ja tärkeästä työpanoksesta. On myös ollut mukavaa tehdä yhteistyötä hallinnonalan viestijöiden kanssa, Mäkinen iloitsee. Teksti: Karoliina Berlin raja.fi/ UVL10 Yksi uudistuneen raja.fi -sivuston ominaisuus on mahdollisuus perustaa erillissivustoja. Esimerkkinä on raja.fi/uvl10 -sivusto, jossa kerrotaan uuden sukupolven ulkovartiolaivan ominaisuuksista ja jossa voi myös seurata laivan valmistumisprosessia. UVL10 -sivusto on Johanna Mäkisen käsialaa. - Hanke on hyvä esimerkki siitä, minkä tyyppisistä asioista erillissivuja voidaan tehdä.hanke kiinnostaa suurta yleisöä ja muodostaa oman selkeän kokonaisuuden. Toivottavasti voimme hyödyntää ominaisuutta jatkossakin, tiedottaja Johanna Mäkinen visioi. KASVAVAN RAJALIIKENTEEN HALLINNAN VAIKUTUKSET RVL:N VOIMAVARATARPEISIIN Schengen-alueen yhtenäisyyden ja ihmisten vapaan liikkuvuuden turvaaminen on Suomelle tärkeää. Rajavartiolaitoksen keskeisin tulevaisuuden haaste on varmistaa kasvavan rajaliikenteen turvallisuus ja sujuvuus kaakkoisrajan suurilla rajanylityspaikoilla ja pääkaupunkiseudulla. Suomen ja Venäjän välinen rajaliikenne kasvaa erityisesti kaakkoisrajan rajanylityspaikkojen ja myös meriteitse Helsingin sataman kautta. Lentoliikenne Aasiasta Suomeen ja Suomen kautta muualle Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan lisääntyy. Näköpiirissä oleva EU:n ja Venäjän välinen viisumivapaus kasvattaa Suomen ja Venäjän välistä rajaliikennettä entisestään. RVL:n liikkumavaraan kasvavan rajaliikenteen hallinnassa vaikuttavat vahvasti hallitusohjelman mukaiset tavoitteet vakauttaa valtion taloutta. Hallitusohjelman säästöjen ja kustannustason nousun vaikutukset edellyttävät RVL:lta jopa 29 miloonan euron sopeuttamistoimia suunnittelukaudella vuoden 2011 tasoon verrattuna. Säästötarve (13 %) on toimintamenojen tasoon suhteutettuna yhtä suuri kuin Puolustusvoimilla ja kolme kertaa suurempi kuin hallituksen kehyspäätöksessä poliisille annettu säästövelvoite. Skenaarioperusteinen vaikutusten arviointi Sisäasiainministeriön suunnittelumääräyksessä rajavartio-osaston tehtävä oli laajentaa arviotaan kasvavan rajaliikenteen hallinnan vaikutuksista RVL:n voimavaratarpeisiin selvittämällä kasvavan rajaliikenteen hallinnan vaikutuksia rajainfrastruktuuriin, viranomaisyhteistyöhön, liikenneväyliin ja elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksiin sekä Rajavartiolaitoksen voimavaratarpeisiin ja toimintaan suunnittelukaudella. Tarkastelu tuli tehdä kahden tai kolmen eri skenaarion näkökulmasta. Tarkastelun laadinnassa tuli kuulla tärkeimpiä ministeriöitä ja sidosryhmiä. Ministeriön tavoite on huomioida selvityksen tulokset hallituksen seuraavassa kehysriihessä. Selvityksen valmisteli Rajavartiolaitoksen esikunnan nimeämä työryhmä. Selvityksen ohjausryhmänä toimi RVLE:n osastopäällikkökokous. Kuultuja ministeriöitä ja sidosryhmiä pyydettiin esittämään arvionsa esitetyistä kasvuskenaarioista sen selvittämiseksi, mikä tai mitkä skenaariot koetaan todennäköisiksi sekä arvioimaan, miten jokainen esitetty skenaario vaikuttaa selvityksen kohteena oleviin rajaliikenteen hallinnan rakenteisiin. Selvitysluonnos lähetettiin vielä laajalle lausuntokierrokselle ennen sen julkaisemista. Todennäköisimpänä rajaliikenteen ennusteena pidettiin rajaliikenteen nykyisen kasvun jatkumista ja EU:n ja Venäjän välisen viisumivapauden toteutumista suunnittelukauden jälkeen. Tästä huolimatta, osana kestävää rajaliikenteen hallintaa, täytyy aloittaa perusteellinen valmistautuminen näköpiirissä olevaan EU:n ja Venäjän väliseen viisumivapauteen jo suunnittelukautena selkeästi ennen sen toteutumista. Rajaliikenteen hallinnan malli Kasvavan rajaliikenteen vaikutusten hallinnassa viranomaisten voimavarojen suhdetta rajainfrastruktuuriin, viranomaisyhteistyöhön, liikenneväyliin ja elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksiin kuvattiin yksinkertaistetussa rajaliikenteen hallinnan mallissa. Kasvavan rajaliikenteen vaikutusten hallinta edellyttää riittävän rajainfrastruktuurin ja viranomaisyhteistyön sekä riittävien liikennejärjestelyjen ja elinkeinoelämän toiminta- * Sisäasiainministeriön julkaisu 42/2012. Selvitys on myös saatavana verkkoversiona sisäasiainministeriön ja Rajavartiolaitoksen verkkosivuilla.

17 RAJAMME VARTIJAT 17 mahdollisuuksien lisäksi viranomaisten riittäviä voimavaroja. Kasvavan rajaliikenteen hallinta onnistuu, kun kaikkien rajaliikenteen turvallisuudesta ja sujuvuudesta vastaavien viranomaisten voimavarat ovat riittävässä määrin mitoitettu vastaamaan kasvavan rajaliikenteen ennakoituja vaikutuksia. Tällöin rajaliikenteen moninaisia vaikutuksia hallitaan tietoisesti ja johdonmukaisesti. RIITTÄVÄaa VIRANOMAISTENaa VOIMAVARATaa RIITTÄMÄTÖNaa RAJALIIKENNE KANGERTELEE RAJALIIKENNE TURVALLISTA JA SUJUVAA II I IV III RAJALIIKENNE RAJALIIKENNE EI SUJUVAA KANGERTELEE RIITTÄMÄTÖN RIITTÄVÄ RAJAINFRASTRUKTUURI, VIRANOMAISYHTEISTYÖ, LIIKENNEVÄYLÄT JA ELINKEINOELÄMÄ Viranomaisten voimavarat eivät yksin riitä hallitsemaan kasvavaa rajaliikennettä, vaan tarvitaan määrätietoista rajaliikenteen hallintaan vaikuttavien rakenteiden huomioimista ja kehittämistä. Viranomaisten voimavaroja ja rajaliikenteen hallintaan vaikuttavia toiminnallisia ja teknisiä rakenteita tulisi tarkastella, kehittää ja hallita yhtenä kokonaisuutena. Kestävään rajaliikenteen hallintaan Suomen tulee olla turvallinen, houkutteleva ja kiinnostava matkailumaa. Turvallinen ja sujuva rajaliikenne tukee selkeästi tätä kokonaisuutta. Rajanylityspaikkojen tulisi olla tehokkaita ja liikenneväylien sujuvia ja turvallisia. Kansainvälisten rajanylityspaikkojen läpäisykyky pitäisi saattaa rajaliikenteen edellyttämälle tasolle, jotta Suomeen ja Suomen kautta kulkeva rajaliikenne toteutuu turvallisesti ja sujuvasti. Tämä edellyttäisi nykyisten rajanylityspaikkojen kehittämistä sekä RVL:n ja Tullin henkilöstövoimavarojen turvaamista. Rajaliikenteen hallintaa tulee tukea toimivalla ja kustannustehokkaalla tarkastusprosessilla. Selvityksen perusteella voidaan myös todeta, että kasvava rajaliikenne ei vaikuta yksinomaan rajanylityspaikoilla toimivien viranomaisten tehtäviin ja resursseihin vaan heijastaa monialaiset vaikutuksensa useamman viranomaisen toimintaan ja toimintaedellytyksiin. Rajaliikenteen hallinnan lähtökohtana voidaan pitää oikeaa, laajaa ja ajantasaista kokonaistilannekuvaa. Rajaliikenteen sujuvuuden varmistamiseen osallistuvien viranomaistahojen tulisi tehdä yhdessä arviointityötä rajaliikenteen hallinnassa. Kaikilla hallinnon tasoilla olisi johdonmukaisesti tiivistettävä Suomen ja Venäjän viranomaisten välistä yhteistoimintaa ja tiedonvaihtoa. Muuttuvaan tilanteeseen pitäisi tarvittaessa voida reagoida tiivistämällä yhteistyötä ja sovittamalla yhteen toimintatapoja etenkin rajanylityspaikoilla. Ennakoivaa tiedonvaihtoa ja vuorovaikutusta kasvavan rajaliikenteen vaikutusten hallinnassa viranomaisten ja elinkeinoelämän kesken tulisi myös jatkaa ja kehittää, jotta rajaliikenteen tarpeisiin varaudutaan mahdollisimman hyvin. - Kasvavan rajaliikenteen vaikutuksia on nyt selvitetty laaja-alaisesti ja kokonaisvaltaisesti. Tästä eteenpäin tarvitaan yhteistä tahtotilaa, resursseja ja suunnitelmallista työtä, selvitystyöryhmän puheenjohtaja, everstiluutnantti Jaakko Ritola toteaa. Kestävä rajaliikenteen hallinta on Suomen viranomaisten yhteinen asia sekä sisäisen turvallisuuden että elinkeinoelämän näkökulmasta. Johdonmukainen, yhteistyökykyinen ja ennakoiva rajaliikenteen hallinta on keskeistä Suomen visiossa Euroopan turvallisimmista raja- ja merialueista. Teksti: Max Janzon Kirjoittaja toimii Rajavartiolaitoksen ylitarkastajana ja selvityksen valmistelleen työryhmän sihteerinä.

18 18 RAJAMME VARTIJAT Verkningarna av hanteringen av den ökande gränstrafiken har utretts* Att trygga Schengen-områdets enhetlighet och människornas fria rörlighet är viktigt för Finland. Gränsbevakningsväsendets viktigaste utmaning i framtiden är att trygga att den ökande gränstrafiken löper säkert och smidigt vid de stora gränsövergångsställena i sydöstra Finland och i huvudstadsregionen. Gränstrafiken mellan Finland och Ryssland ökar i synnerhet via gränsövergångsställena i sydöstra Finland och även sjöledes via Helsingfors hamn. Flygtrafiken från Asien till Finland och via Finland till det övriga Europa och Nordamerika växer. Visumfrihet mellan EU och Ryssland är inom synhåll och kommer att ytterligare öka på gränstrafiken mellan Finland och Ryssland. GBV:s rörelseutrymme i hanteringen av den ökande gränstrafiken påverkas starkt av regeringsprogrammets målsättningar att stabilisera statsekonomin. Verkningarna av inbesparingarna i regeringsprogrammet och stegringen av kostnadsnivån förutsätter av GBV anpassningsåtgärder på rentav 29 miljoner euro under planeringsperioden jämfört med nivån år Sparbehovet (13 %) är relaterat till omkostnadernas nivå lika stort som hos Försvarsmakten och tre gånger större än det sparbeting som ålagts polisen i regeringens rambeslut. Utredningen om hanteringen av den ökande gränstrafiken var lämnad till inrikesminister Päivi Räsänen På scenarier baserad uppskattning av verkningarna I inrikesministeriets planeringsföreskrift gavs gränsbevakningsavdelningen i uppgift * Inrikesministeriets publikation 42/2012. Utredningen finns också tillgänglig som nätversion på inrikesministeriets och Gränsbevakningsväsendets webbsidor.

19 RAJAMME VARTIJAT 19 att bredda sin uppskattning av verkningarna av hanteringen av den ökande gränstrafiken till GBV:s resursbehov genom att utreda verkningarna av hanteringen av den ökande gränstrafiken på gränsinfrastrukturen, myndighetssamarbetet, trafiklederna och näringslivets verksamhetsmöjligheter samt Gränsbevakningsväsendets resursbehov och verksamhet under planeringsperioden. Granskningen skulle göras ur perspektivet för två eller tre olika scenarier. Vid uppgörandet av granskningen skulle de viktigaste ministerierna och intressegrupperna höras. Ministeriets målsättning är att beakta utredningens resultat i regeringens följande ramria. Utredningen bereddes av en arbetsgrupp utsedd av staben för Gränsbevakningsväsendet. Som utredningens styrningsgrupp fungerade SGBV:s avdelningschefsmöte. De hörda ministerierna och intressegrup- TILLRÄCKLIGaa MYNDIGHETERNASaa RESURSERaa OTILLRÄCKLIGaa GRÄNSTRAFIKEN STAKAR SIG GRÄNSTRAFIKEN ÄR OSMIDIG OTILLRÄCKLIG II I IV III GRÄNSTRAFIKEN ÄR SÄKER OCH SMIDIG GRÄNSTRAFIKEN STAKAR SIG TILLRÄCKLIG GRÄNSINFRASTRUKTUR, MYNDIGHETSSAMARBETE, TRAFIKLEDER OCH NÄRINGSLIVET perna ombads att framföra sina bedömningar av de presenterade tillväxtscenarierna för klargörandet av det, vilket eller vilka scenarier som upplevs som sannolika samt att göra en bedömning av det, hur ettvart presenterat scenario inverkar på de strukturer i hanteringen av gränstrafiken som är föremål för utredningen. Utkastet till utredning sändes ännu ut på en omfattande remissrond före dess publicering. Som den mest sannolika prognosen för gränstrafiken betraktades att den nuvarande ökningen av gränstrafiken fortsätter och att visumfrihet mellan EU och Ryssland förverkligas efter planeringsperioden. Trots detta måste man, som en del av en hållbar hantering av gränstrafiken, påbörja grundliga förberedelser inför den förestående visumfriheten mellan EU och Ryssland redan under planeringsperioden, uttryckligen innan den förverkligas. Modellen för hantering av gränstrafiken I hanteringen av verkningarna av den ökande gränstrafiken beskrevs myndighetsresursernas förhållande till gränsinfrastrukturen, myndighetssamarbetet, trafiklederna och näringslivets verksamhetsmöjligheter med en förenklad modell för hantering av gränstrafiken. Hanteringen av verkningarna av den ökande gränstrafiken förutsätter förutom en tillräcklig gränsinfrastruktur och tillräckligt myndighetssamarbete samt tillräckliga trafikarrangemang och verksamhetsmöjligheter för näringslivet dessutom tillräckliga resurser åt myndigheterna. Hanteringen av den ökande gränstrafiken lyckas, när resurserna hos alla de myndigheter som ansvarar för gränstrafikens säkerhet och smidighet i tillräcklig mån har dimensionerats för att svara mot de förutspådda verkningarna av den ökande gränstrafiken. Då kan gränstrafikens mångfasetterade verkningar hanteras medvetet och konsekvent. Myndigheternas resurser räcker inte ensamma till för att hantera den ökande gränstrafiken, utan de strukturer som påverkar hanteringen av gränstrafiken måste målmedvetet beaktas och utvecklas. Myndigheternas resurser och de funktionella och tekniska strukturer vilka inverkar på hanteringen av gränstrafiken borde granskas, utvecklas och behärskas som en helhet. Hanteringen av gränstrafiken utvecklas hållbart Finland ska vara ett säkert, lockande och intressant turistland. En säker och smidig gränstrafik stöder klart denna helhet. Gränsövergångsställena ska vara effektiva och trafiklederna smidiga och trygga. De internationella gränsövergångsställenas genomloppsförmåga borde fås på den nivå som gränstrafiken förutsätter, för att gränstrafiken till och via Finland förverkligas säkert och smidigt. Detta förutsätter att de nuvarande gränsövergångsställena utvecklas samt att GBV:s och Tullens personalresurser tryggas. Hanteringen av gränstrafiken bör stödas med en fungerande och kostnadseffektiv kontrollprocess. På basis av utredningen kan också konstateras, att den ökande gränstrafiken inte enbart påverkar de vid gränsövergångsställena verksamma myndigheternas uppgifter och resurser utan avspeglar sina mångfasetterade verkningar på flera myndigheters verksamhet och verksamhetsförutsättningar. Som utgångspunkten för hanteringen av gränstrafiken kan betraktas en riktig, övergripande och aktuell helhetslägesbild. De myndighetsinstanser som medverkar i att säkerställa gränstrafikens smidighet borde tillsammans göra utvärderingar i hanteringen av gränstrafiken. På alla nivåer av förvaltningen borde samarbetet och informationsutbytet mellan myndigheterna i Finland och Ryssland konsekvent intensifieras. Vid behov borde man kunna reagera på den föränderliga situationen genom att intensifiera samarbetet och samordna verksamhetssätten i synnerhet vid gränsövergångsställena. Det föregripande informationsutbytet och växelverkan mellan myndigheterna och näringslivet i hanteringen av den ökande gränstrafiken borde också fortsättas och utvecklas, så att man bereder sig så väl som möjligt inför gränstrafikens behov. - Verkningarna av den ökande gränstrafiken har nu utretts övergripande och helhetsmässigt. Härifrån framöver behövs en samfälld målbild, resurser och planmässigt arbete, konstaterar utredningsarbetsgruppens ordförande, överstelöjtnant Jaakko Ritola. En hållbar hantering av gränstrafiken är en gemensam angelägenhet för de finländska myndigheterna både från den inre säkerhetens och näringslivets synpunkt. En konsekvent, samarbetsduglig och föregripande hantering av gränstrafiken är central i Finlands vision av Europas säkraste gränsoch havsområden. Text: Max Janzon Skribenten fungerar som överinspektör vid Gränsbevakningsväsendet och sekreterare för den arbetsgrupp som har berett utredningen.

20 20 RAJAMME VARTIJAT Managing growing border traffic volumes* Finland places great value on safeguarding the coherence of the Schengen area and the free movement of people. The key challenge facing the Finnish Border Guard in future will be the task of ensuring a safe and efficient passage for all travellers at the larger border crossings in the south east and in the greater Helsinki area. Cross-border traffic between Finland and Russia is set to increase, particularly at land crossing points in the south east as well as by sea via Helsinki Harbour. Air traffic from Asia to Finland and onwards to elsewhere in Europe and North America is also growing. With a visa exemption scheme expected to be introduced between Russia and the EU in the foreseeable future, border traffic between Finland and Russia too is set to increase further. Fiscal consolidation measures set out in the current Government Programme impact significantly on the Finnish Border Guard ability to respond to growing border traffic volumes. Budgetary efficiencies coupled with rising costs mean that adjustments up to the value of EUR 29 million on 2011 levels are required for the current planning horizon. At 13 per cent, the required reduction in expenditure is equal to that required of the Finnish Defence Forces and three times greater than the reduction earmarked for the Finnish Police in the government spending limits decision. Scenario-based analysis to assess impact The Ministry of the Interior invited the Border Guard to expand on its evaluation of the impact the increases in border traffic volumes exert on the Border Guard s resources with specific reference to border crossing infrastructure, cooperation between public agencies and the road network as well as the business sector and the Border Guard resources and activities in the period under review. The analysis was to incorporate two or three different scenarios and include input from key government ministries and other stakeholders. The Ministry of the Interior has undertaken to take cognisance of the findings of the report during the next government spending limits discussion. The report was prepared by a working party appointed by the Finnish Border Guard Headquarters. Their work was overseen by a steering group comprising senior members of the Finnish Border Guard staff. The ministries and stakeholders were asked to assess the growth scenarios presented to them as part of the reporting exercise to ascertain which scenarios they considered most relevant, and to assess the likely impact of the scenarios on the border traffic management structures under review. Prior to publication, the draft report was widely circulated for a further round of consultation. In the view of the respondents, the most likely outcome scenario entailed the continued growth of border traffic volumes and the implementation of a visa-waiver scheme between Russia and the EU after the conclusion the review period. In keeping with sustainable border traffic management practices, comprehensive preparations would need to be undertaken for the visawaiver scheme expected to be implemented between Russia and the EU in the foreseeable future during the period under review. Cross-border traffic a management model With regard to the management of increasing cross-border traffic volumes, a simplified border traffic management model was created to depict the relationship between border guard resources and border crossing infrastructure, cooperation between public agencies, the road network and the business sector. In addition to fit-for-purpose border crossing infrastructure and appropriate arrangements for inter-agency cooperation as well as suitable traffic arrangements and business sector opportunities, sufficient border guard resources are required. Growing border traffic volumes can be successfully managed if the agencies responsible for delivering a safe and freeflowing border crossing service have at their disposal sufficient resources that allow them to respond to impact of the increased volumes as identified. This would allow for an informed and consistent approach to managing the diverse impacts. The Border Guard s resources are in themselves insufficient for the management of growing border traffic volumes. A robust examination and further improvement of the structures relevant to border traffic management is required. The relevant public sector resources and functional and technical structures must be evaluated, developed and managed as a single entity. Towards sustainable border traffic management Finland needs to present itself as a safe, attractive and interesting destination for tourists. A safe and free-flowing border-crossing service supports this aim. Border crossing points should operate efficiently, complemented by a safe and efficient road network. * Inrikesministeriets publikation 42/2012. Utredningen finns också tillgänglig som nätversion på inrikesministeriets och Gränsbevakningsväsendets webbsidor.