Vantaan kaupunki Arviointikertomus 2011

Transkriptio

1 Vantaan kaupunki Arviointikertomus Tarkastuslautakunta

2 Sisältö TIIVISTELMÄ TARKASTUSLAUTAKUNTA Tarkastuslautakunnan tehtävät Tarkastuslautakunnan kokoonpano Tarkastuslautakunnan toiminta ARVIOINTIKERTOMUSHAVAINTOJEN SEURANTA Vastaukset vuoden 2010 arviointikertomuksen johdosta Huomautettavaa tavoitteiden raportoinnissa Huomautettavaa tavoitteiden mittaroinnissa Tavoitetta ei voida arvioida Muita huomioita NÄKÖKULMANA JOHTAMINEN Suurten kaupunkien sitovat vuositavoitteet Johdanto Vantaan kaupunki Vuoden 2011 tavoitteiden toteutuminen Vantaalla Yleisiä havaintoja tavoitteista Huomautettavaa tavoitteiden raportoinnissa Huomautettavaa tavoitteiden mittaroinnissa Muita havaintoja tavoitteista Tavoitteiden analysointia Henkilöstöjohtaminen Tuottavuusohjelman toteutuminen Sukupuolivaikutusten arviointi kertomusvuonna NÄKÖKULMANA TALOUS Talouden arviointi Kaupunkistrategian taloudelliset vuositavoitteet Kaupunkikonsernin talous ja tilinpäätös Kaupungin talous ja tilinpäätös Talousarvion toteutuminen Kaupungin tilinpäätös Liikelaitokset Suurten kaupunkien vertailua Investointien ja lainamäärän tarkastelua Kiinteän omaisuuden ostot ja myynnit Rahoitustoimi NÄKÖKULMANA TOIMINTA Kaupunkikonserni Pääkaupunkiseudun ympäristötavoitteiden arviointi: ilmastonmuutoksen hillintä, puhdas Itämeri ja yhtenäinen viheralueverkosto Harmaan talouden torjunta Vantaan kaupungissa Helsingin seudun ympäristökuntayhtymän ja Vantaan tarkastuslautakuntien yhteisarviointikokous Vantaan kaupunki ympäristövastuiden toteuttajana lentokentän läheisyydessä sijaitsevien vesistöjen osalta Muut havainnot ja arviot Vantaan kaupungin viestintä Vantaan kaupungin kansainvälinen toiminta Vantaan Energia Oy Suun terveydenhuollon liikelaitos Vantaan Työterveys liikelaitos Aikuissosiaalityö: toimeentulotuki, sosiaalinen luototus ja asumispalvelut Vammaispalvelut ja sairaalapalvelut Maankäytön toimiala Kirjasto- ja tietopalvelut Dokumentinhallinta ja kirjaamotoimintojen keskittämishanke TARKASTUSLAUTAKUNNAN KANNANOTTO TILINTARKASTAJAN HAVAINTOIHIN TARKASTUSLAUTAKUNNAN ESITYS KAUPUNGINVALTUUSTOLLE ALLEKIRJOITUKSET...81 LYHENTEET...82

3 TIIVISTELMÄ 1) Vuosi 2011 oli kaupungin johtamisen kannalta paljon tapahtumia sisältänyt vuosi. Valtuusto valitsi kaupungille kaupunginjohtajan peräti kaksi kertaa. Myös apulaiskaupunginjohtaja vaihtui. Kyvykkään johtajistonsa ja henkilöstönsä ansiosta Vantaa säilytti kuitenkin toimintakykynsä. Johtamisjärjestelmän kehittäminen ei ole kuitenkaan voinut edistyä samaan tahtiin kuin se olisi tapahtunut häiriöttömässä tilassa. Haastavuutta lisää kuntarakenneuudistuksen ja siihen liittyvien selvitysten käynnistyminen. Vuoden 2011 tavoitteiden mukaisesti valtuusto oli tammikuussa 2011 päättänyt HeVa -selvityksen perusteella ettei kuntajakolain mukaista selvitystä Helsingin ja Vantaan yhdistymisestä käynnistetä. Poikkeuksellista oli myös kolmen kunnan yhteisen yleiskaavan laadinnan aloittaminen. Helsinki, Sipoo ja Vantaa ryhtyivät laatimaan Östersundomin alueelle yleiskaavaa. 2) Kattamatonta alijäämää ei ole kaupungin taseessa. Tästä syystä tarkastuslautakunta ei anna kuntalain mukaista lausuntoa sen kattamisesta. Lautakunta kiinnittää kuitenkin edellisten vuosien tapaan vakavaa huomiota Vantaan taloudelliseen tilaan ja etenkin lainamäärän kasvuun lainan hoitoon liittyvien riskien tähden. Vantaalla kaupungin oma investoinneista johtuva velkaantuminen sekä varainhoitovuonna jatkunut ulkopuolinen epävarmuus talouskehityksestä lisäävät painetta talouden hallitsemiseksi. Tarkastuslautakunta on tarkastellut tulorahoituksen riittävyyttä ja todennut sen riittämättömäksi kokonaismenoihin. Vantaa pystyi edelleen kattamaan käyttötaloutensa toimintatulo- ja verorahoituksella. Verorahoitus toteutui talousarvioon nähden yli sata prosenttisesti. Vantaa sijoittui valtiovarainministeriön kuntarakenneuudistuksen yhteydessä tekemän kuntatalouden painelaskelman perusteella pääkaupunkia paremmaksi taloutensa ja sen kehityksen osalta. Kaupunki on vuoden 2012 puolella ryhtynyt laatimaan talous- ja velkaohjelmaa. Sen onnistuminen on erittäin tärkeää. 3) Varainhoitovuoden jälkeen virkaan astuneen kaupunginjohtajan painopistealueena on talouden lisäksi tuottavuus. Tuottavuustoimenpiteitä on Vantaalla tehty runsaasti ja niiden toteutusta tulee jatkaa. Ongelmana tuottavuuden kehittämisen seurannassa on sen mitattavuus. Usein esitetään kritiikkiä pelkän euromääräisen tuottavuuden seurannalle. Laatu on tärkeä osa julkista palvelua ja sen tuloksellisuutta, mutta se ei saisi kuitenkaan tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan asettua esteeksi tuottavuuden mittaukselle ja sen kehittämiselle. Itse asiassa tuottavuuden mittaaminen olisi aloitettava ruohonjuuritasolta eli tiedon pilkkomisella. On arvioitu, että puolet tuottavuuden tavoitellusta kasvusta voitaisiin saavuttaa tietojohtamisen avulla. 4) Vantaa panostaa johtamisjärjestelmänsä kehittämiseen. Henkilöstöjohtaminen on tärkeä osa johtamisjärjestelmää. Näillä toimenpiteillä voidaan merkittävästi lisätä tuloksellista organisaation toimintaa. Lisäksi henkilöstön näkökulmasta kyse on motivaatiosta ja ymmärryksestä toimimisestaan kokonaisuuden osana. Toimiva johtamisjärjestelmä varmistaa päätösten oikeellisuutta ja lisää tehokkuutta ja tuottavuutta. Samoin palkitsemisen tulee tukea nimenomaan kaupungin strategian tavoitteiden toteutumista, muun muassa tuottavuuden kehittämistä ja työllisyyden parantamista. Henkilöstöjohtamisella on merkittävä vaikutus edellä mainitun osallistamisen ja selkeiden tavoitteiden kautta myös poissaolojen vähentämiseen. 5) Tarkastuslautakunta toteaa, että Vantaan strategiaprosessi ja strategian toteuttamiseksi asetetut tavoitteet ovat toimineet kohtuullisesti. Verrattuna muihin kaupunkeihin voidaan todeta parempaa hioutumista, eikä näin voida osoittaa mitään erityistä kehittämiskohdetta verrattuna muihin kaupunkeihin. Huonoimman arvon kyselyssä on saanut tavoitteiden mittaaminen, mutta tämäkin toteutuu Vantaalla keskimääräistä paremmin. Yksi heikoimmin toteutuneista, mutta tavoitteen toteutumisen kannalta tärkeä aspekti on, että toteuttamisella on taloudelliset mahdollisuudet. Toisin sanoen, onko järkevää asettaa taloudelliselta näkökulmaltaan mahdoton tavoite. Toimintaa ei voida ohjata suuntaan, johon kaupungilla ei ole varaa. Tavoitteen asettamis- 1

4 vaiheessa on hahmoteltava taloudelliset resurssit tavoitteen saavuttamiseksi. Mikäli varat puuttuvat tai menevät lakisääteisten tehtävien suorittamiseen, ei näitten ylittävälle osalle ole mahdollista asettaa toteutettavaksi tarkoitettuja tavoitteita. Lähtökohtana on oltava kuntalaisten tarpeet ja kuntalaisten palvelut. Toimintaa on ohjattava kuntalaisten suuntaan. Vuoden 2010 kyselyssä valtuutetut nostivat esille tarpeen paremmin kuunnella ja osallistaa kuntalaisia niin tavoitteiden asetannassa kuin arviointiprosessissa. Strategisten tavoitteiden toteutumista uhkaavien tekijöiden (riskien) tunnistamiseen ja arviointiin tulee kiinnittää jatkossa huomiota. Lisäksi omistajapoliittiset linjaukset vaatisivat selkeyttämistä ja toimintatapoja, jotka varmistaisivat omistajapoliittisten linjausten ottamisen huomioon päätöksenteossa. Vantaalla on käynnissä strategisen ohjauksen uudelleen arviointiprosessi uuden kaupunginjohtajan johdolla. Kaupungin tavoitteena on saada yhteinen tahtotila johtamisen välineeksi suppeamman strategiatyökalun avulla. 6) Vuodelle 2011 asetettiin 38 strategista tavoitetta, joista toteutui raportoinnin mukaan täysin 22 ja melko hyvin tai jossain määrin 11. Kokonaan toteutumatta jäi viisi tavoitetta. Tarkastuslautakunta oli eri mieltä yhden tavoitteen toteutumasta ja lisäksi lautakunta huomautti kahden muun tavoitteen osalta mittarista. Kokonaisuutena tavoitteiden asettelu ja raportointi onnistui melko hyvin vuonna Tavoitteiden lukumäärää on mahdollista vähentää karsimalla tai yhdistelemällä osin päällekkäisiä tavoitteita. 7) Pääkaupunkiseudun yhteisarvioinnissa arvioitiin kolmea ympäristötavoitetta: Ilmastonmuutoksen hillintä, puhdas Itämeri ja yhtenäinen viheralueverkosto. Arviointi kohdistui tavoitteiden toteuttamiseen ja toteutumiseen pääkaupunkiseudun kaupungeissa (Espoo, Helsinki ja Vantaa). Kaupungit olivat strategioissaan nostaneet vastuun ympäristöstä selkeästi esille ja sitoutuneet omien strategioidensa ja erilaisten ohjelmien ja sopimusten kautta ympäristötavoitteiden toteuttamiseen. Useita erilaisia ja eritasoisia toimenpiteitä tavoitteiden toteuttamiseksi on nyt käynnissä. Pääkaupunkiseudun asukaskohtaiset kasvihuonekaasupäästöt olivat viimeisessä mittauksessa ilmastostrategiassa asetetun tavoitteen mukaisella kehitysuralla. Päästöihin vaikuttaa kuitenkin monta tekijää ja päästöjen kehitystä tulevaisuudessa on vaikea ennakoida. Ilmastostrategian energiansäästötavoitteista ollaan kaupungeissa jäljessä. Ilmansuojelun tavoitteet ovat toteutuneet kaupungeissa vuosina lähes suunnitellusti. Ainoastaan yhtä asetettua raja-arvotavoitetta Helsingin keskustassa ei oltu vielä saavutettu. Kaikki pääkaupunkiseudun kaupungit ovat laatineet omat Itämeren puhtautta edistävät toimenpideohjelmansa. Haasteena tulee olemaan toimenpiteiden juurruttaminen osaksi kaupunkien normaalia toimintaa. Kaupunkien viheralueyhteistyö painottuu yhteistyöhön raja-alueiden aluesuunnittelussa. Kun pääkaupunkiseudun yhteinen yleiskaavatyö tulee ajankohtaiseksi, niin koko pääkaupunkiseudun kattava yhteinen viheraluesuunnittelu tulee olemaan yksi osa tätä työtä. Kaupunkien vaikutusmahdollisuudet etenkin ilmastonmuutoksen hillintään ja Itämeren tilan parantamiseen ovat varsin rajalliset. Kaupunkien toiminta kuitenkin korostaa tavoitteiden tärkeyttä ja kaupunkien työn näkyvyyttä pitäisikin parantaa. Erityisesti ilmastonmuutoksen hillinnälle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi on tärkeää saada alueen kaikki toimijat mukaan yhteistyöhön. 8) Vantaan Vesi Oy yhdistettiin HSY:hyn vuonna Yhdistymiselle asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa on edetty, synergiaetuja on saavutettu ja niitä haetaan edelleen. Tarkastuslautakunta painottaa kaupungin ja HSY:n yhteistoiminnan merkitystä Vantaan vesihuollon kehittämisessä ja investointien suunnittelussa ja toteutuksessa. Tiiviyttä vaatii kaavoitus ja maankäyttö kuten myös katu- ja kunnallistekniikan rakentaminen. Verkostojen laajennus- ja saneerausinvestoinnit tulee sovittaa yhteen Vantaan kunnallistekniikan investointiohjelman kanssa. Linjajohdon toimesta tapahtuva yhdistymistavoitteiden toteutumisen seuranta on erittäin tärkeää. Myös HSY:n on raportoitava yhteistyön sujuvuudesta Vantaalle ja muille jäsenkunnille. Omistajaohjauksen onnistumiseksi kaupunkien on valmisteltava yhdessä kuntayhtymän toiminnalle asetettavat tavoitteet. Kunkin kaupungin omia erilaisia tavoitteita on vaikea viedä eteenpäin. Investointeja tehtäessä pyritään tasapuolisuuteen ja kohdellaan kaikkia kaupunkeja samalla tavalla. HSY on velvollinen 2

5 toteuttamaan vesihuollon kaikille osapuolille ja toimimaan lain mukaan. 9) Pintavesiin liittyviin oikeudellisiin vastuisiin ei liity lainsäädännössämme aiheuttamisperiaatteen mukaista ennallistamissääntelyä mikäli pilaantuminen on aiheutettu luvallisesti ja mikäli pilaantuminen ei ole todettu merkittäväksi. Sellaiset vesistön pilaantumista aiheuttavat päästöt, jotka ovat luvallisesti johdettu vesistöön siten, ettei luvan ehtoja ole rikottu ovat niin sanottuja laillisia vahinkoja joihin on mahdotonta puuttua rikosoikeudellisin keinoin ja hallintopakkotoimin, mikäli jo kertaalleen mainittu merkittävyyskynnys ei ylity. Edellä esitetyistä seikoista johtuen olisivat uutta ympäristölupaa edeltäneen oikeustilan aikana vallinneet julkisoikeudelliset vastuuperusteet pilaantumisen aiheuttamisesta voineet toteutua ainoastaan korvaussäännösten kautta. On siis yksiselitteisesti selvää ettei Kylmäojan ekologiseen tilaan ole kyetty puuttumaan hallinnollisin keinoin eivätkä valvontaviranomaiset ELY-keskus ja Vantaan kaupunki ole laiminlyöneet yleisen ympäristöedun valvontaa. Vantaan ympäristökeskus on toiminut monelta osin aktiivisesti Helsinki-Vantaan jäteveden johtamislupaa koskevissa asioissa. 10) Vantaan kaupunki on toiminut aktiivisesti tasa-arvotyön edistäjänä. Sukupuolivaikutusten arvioinnissa on päästy hyvin liikkeelle ja työtä tulee jatkaa laajentamalla ja syventämällä. Myös keskushallinnon tulisi käynnistysvaiheessakin suvata ainakin yksi tavoite. Samalla se tulee integroida osaksi jokapäiväistä toimintaa. Sukupuolivaikutusten arvioinnin mahdollistaa tietojen kerääminen sukupuolen mukaan ja tilastoinnin kehittäminen. Arvioinnin avulla voidaan parantaa palvelujen laatua ja kohdistumista. 11) Harmaan talouden torjuntaan käytettävissä oleva keinovalikoima kasvaa lähiaikoina lakimuutosten myötä. Rakennusalan veronumeron käyttöönotto ja laajeneva ilmoitusvelvollisuus verottajalle lisäävät myös kaupungin velvollisuuksia. Kaupunginjohtaja on painottanut linjahallinnon toimenpiteiden merkitystä harmaan talouden torjunnassa. 12) Vantaalla viestintä on hajautettu niin, että viestinnän tulosalueen lisäksi toimialoilla on omat viestintähenkilönsä. Yhteistyötä viestinnän ja markkinoinnin suunnittelussa toimialat ja viestinnän tulosalue tekevät eri työryhmissä. Viestinnän tulosalue on myös antanut yleistä ohjeistusta liittyen Vantaan viestintään, joilla pyritään siihen, että kaupungin viestintä olisi erilaisissa viestintätilanteissa sujuvaa ja onnistunutta. Vantaalla on toteutettu viime vuosina monia viestintään liittyviä hankkeita, viimeisimpänä Vantaan verkkosivujen uudistus vuonna Kaupungin viestintästrategian päivittäminen aloitettiin vuonna Tietyissä viestintätilanteissa voisi olla eduksi, jos kaupungilla olisi nykyistä sitovampi ohjeistus ja yhteinen toimintamalli. Tällaista ohjeistusta ja toimintamallia voitaisiin rakentaa esimerkiksi vuonna 2011 käynnistyneen viestintästrategian päivittämisen yhteydessä. 13) Vantaa tarvitsee kehittyäkseen myös kansainvälisiä yhteyksiä. Kansainvälistä toimintaa hoidetaan sekä keskushallinnossa että toimialoilla, konserniyhteisöissä ja yhteisprojekteissa esimerkiksi muiden kaupunkien tai niiden hallinnoimien yhtiöiden kanssa. Toimiva raportointijärjestelmä helpottaisi ainakin kaupungin omassa hallinnassa olevien projektien seurantaa. 14) Vantaan Energian sähkön ja lämmön toimitusvarmuus on ollut hyvällä tasolla ja toimitusvarmuutta pyritään parantamaan jatkuvasti. Yhtiö on myös tehnyt viime vuosina hyvää taloudellista tulosta. Vantaan Energia on rakentamassa uutta sekajätettä polttoaineena käyttävää jätevoimalaa, joka valmistuessaan uudistaa merkittävästi yhtiön tuotantorakennetta. Uusi voimala on myös tärkeä panostus ympäristöystävällisyyteen ja samalla sillä varaudutaan alan tiukentuviin päästövelvoitteisiin. Yhtiön hiilidioksidipäästöt vähenevät jätevoimalan käyttöönoton myötä noin 20 prosenttia ja samalla yhtiön uusiutuvan energian osuus tuotannosta nousee 30 prosenttiin nykyisestä kahdeksasta prosentista. 15) Suun terveydenhuollon liikelaitoksen perustamisella tavoiteltiin toiminnan tehostamista, kustannusvaikuttavuuden parantamista, aiempaa itsenäisempää asemaa ja yksikön rekrytoinnin vahvistamista. Tavoitteita on ainakin jossain määrin saavutettu. Hoitotakuulainsäädännön mukaisissa aikatauluissa pysyminen tuotti osan vuodesta vaikeuksia. Henkilöstön 3

6 rekrytointiin tuo haastetta se, että alan työvoima on tällä hetkellä erittäin kilpailtua. 16) Toimeentulotukea maksettiin Vantaalla vuonna 2011 yhteensä 41,2 miljoonaa euroa, josta perustoimeentulotuen osuus oli noin 85 prosenttia. Yli kymmenen kuukautta toimeentulotukea saaneiden osuus kaikista tuen saajista oli 39 prosenttia. Työttömyys ja asumisen kalleus vaikuttavat toimeentulotuen kustannuksiin. Sosiaalisen luototuksen myönnettyjen luottojen lukumäärä kasvoi 57 prosenttia viime vuodesta. Valtaosa sosiaalisista luotoista myönnettiin velkojen järjestelemiseen. Sekä sosiaalisen luototuksen että toimeentulotuen asiakkaissa on paljon niitä, joiden taloudellinen ahdinko johtuu kokonaan tai osittain pienlainoista, niin sanotusta pikavippikierteestä. Asumispalveluissa järjestetään sosiaalihuoltolain mukaista tuettua asumista tai palveluasumista. Pyrkimyksenä on lisätä tukiasumisen osuutta. Pienten asuntojen järjestäminen on haastavaa niiden suuren kysynnän vuoksi. 17) Vantaan vammaispalveluissa toiminta on hyvin ostopalveluvoittoista. Kehitysvammaisten asumisen ohjelma tähtää muun muassa palvelurakenteen kehittämiseen. Raskaasti tuetusta asumisesta pyritään siirtymään kevyempiin vaihtoehtoihin. Vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisiin kuljetuspalveluihin kului Vantaalla vuonna 2011 lähes kymmenen miljoonaa euroa. Vanhus- ja vammaispalveluiden tulosalueeseen kuuluvassa sairaalapalveluissa on tehty määrätietoista palvelurakenteen muutosta jo usean vuoden ajan ja kehitetty käytäntöjä, jotka tuovat joustavuutta ja reagointikykyä toimintaan. Kotona asumista tukevat kotihoidon ja kotisairaalan mahdollisuudet ja geriatrisen akuuttiosaston pyrkimys nopeaan kuntouttamiseen ja kotiuttamiseen. 18) Vantaan Työterveys liikelaitos tarjoaa työterveyshuollon palveluja pääkaupunkiseudun yrityksille ja noin 70 prosentille Vantaan kaupungin henkilöstöstä. Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten lakisääteisen yritystyöterveyshuollon hoitaminen siirtyi Työterveys liikelaitokselle keväällä Toimintatapojen ja hinnoittelun yhtenäistäminen on vielä kesken ja se olisi aiheellista suorittaa loppuun. Lääkäreiden rekrytointi on haastavaa, koska työvoimasta kilpaillaan. 19) Vantaan maankäytön ja ympäristön toimialan kaavoitusprosessiin kuuluu tiivis yhteistyö asukkaiden, maanomistajien ja muiden yhteistyökumppanien kanssa ja prosessiin kuuluvat myös yleisötilaisuudet, jotka antavat mahdollisuuden esittää mielipiteitä ja kysymyksiä kaavoista. Prosessilla pyritään selkeyttämään eri osapuolten näkemyksiä kaavoista ja niiden vaikutuksista ja myötävaikuttamaan siihen, että kaavoitukseen liittyviä erimielisyyksiä saadaan sovittua jo prosessin aikana. Vantaan tapa hoitaa kaavoitusprosessia on ilmeisen onnistunut, sillä kaavoitusprosessin sujuvuudesta ja kaavoitusmenoista tehdyissä suurten kaupunkien vertailuissa Vantaa on menestynyt hyvin. Vantaan asemakaavaprosessi oli yksi nopeimmista ja rakennetun kerrosneliömetrin hinta oli kymmenen vertaillun ison kaupungin joukossa vuosittain kolmen alimman joukossa. Maankäytön ja ympäristön toimiala on mukana kolmessa isossa projektissa, joissa kehitetään alueen liikennettä ja rakennetaan uusi asuin- ja työpaikka-alue. Projekteista Kehä III-tien parannusprojekti ja Kehärata -projekti parantavat oleellisesti alueen liikenteen sujuvuutta ja lisäävät joukkoliikenteen kattavuutta. Marja-Vantaa-projektissa rakentuu puolestaan Vantaalle pääkaupunkiseudun merkittävin uusi asuin- ja työpaikka-alue. 20) Vantaan kirjastopalveluiden visiona on tehdä kirjastoista alueidensa eläviä keskuksia. Tätä visiota tuetaan tarjoamalla perinteisen aineistonlainauspalvelujen lisäksi eri ikäryhmiä kiinnostavia näyttelyitä ja tapahtumia, järjestämällä asiakkaille tietotekniikan ja tiedonhaun opastusta ja koulutusta, vuokraamalla kirjaston tiloja erilaiseen toimintaan ja kehittämällä toimintaa yhdessä asiakkaiden ja erilaisten paikallisten sidosryhmien kanssa. Kirjastot nähdään myös tärkeänä kaikille avoimena oppimisympäristönä. Vantaan koulutuspoliittisessa ohjelmassa on nostettu esiin kirjastojen merkittävä rooli erityisesti kriittisen lukutaidon ja tiedonhallintataitojen juurruttamisessa. Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastot muodostavat tiiviissä yhteistyössä toimivan seutukirjaston, HelMet-kirjaston. Yhteistyön avulla on saatu säästöjä aineiston yhteishankinnoissa ja saatu asiakkaiden käyttöön huomattavasti laajempi aineistovalikoima kuin yksittäisellä kunnalla olisi mahdollista ylläpitää. 4

7 21) Vantaalla on lähdetty tehostamaan sähköistä asioiden ja asiakirjojen käsittelyä kolmella projektilla. Näistä kirjaamotoimintojen keskittämisprojekti etenee aikataulun mukaan, mutta dokumentinhallintaprojekti ja siihen läheisesti kytkeytyvä tiedonohjaussuunnitelmaprojekti ovat viivästyneet. Viivästyneille projekteille on laadittu uudet aikataulut ja vuoden 2013 loppuun mennessä nämä projektit on tarkoitus saada viedyksi läpi. Projekteilla luodaan edellytykset puhtaasti sähköiselle asiakirjahallinnolle ja mahdollistetaan tulevaisuudessa siirtyminen sähköiseen arkistointiin. Sähköinen asiakirjahallinto tehostaa eri prosesseihin liittyvien asiakirjallisten tietojen saatavuutta ja käyttöä. Lisäksi asioiden ja asiakirjojen sähköinen käsittely on tukena myös sähköisen asioinnin kehittämiselle. 5

8 1 TARKASTUSLAUTAKUNTA 1.1 Tarkastuslautakunnan tehtävät Valtuusto asettaa valtuustokaudelleen tarkastuslautakunnan, jonka on kuntalain 71 :n mukaisesti valmisteltava valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat valtuustolle, arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet, jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, arvioitava talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyyttä, huolehdittava kunnan ja sen tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensovittamisesta, mikäli tilintarkastaja on tilintarkastuskertomuksessaan kohdistanut muistutuksen tilivelvolliseen, hankittava tilintarkastuskertomuksessa kohdistetusta muistutuksesta asianomaisten selvitykset ja kaupunginhallituksen lausunto sekä tehtävä tämän jälkeen oma päätösehdotuksensa valtuustolle niistä toimenpiteistä, joihin tilintarkastuskertomus, siinä tehdyt muistutukset sekä hankitut selvitykset ja lausunnot antavat aihetta. Kuntalain 74 :stä ilmenevät tarkastuslautakunnan tietojensaantioikeudet tarkastustehtävän hoitamisen yhteydessä. Tarkastuslautakunnan tehtävän voidaan yleisesti todeta liittyvän demokraattiseen järjestelmään, sillä tarkastuslautakunta toimii politiikan ohjauksen asiantuntijaelimenä ja tarkastuslautakunnan jäsenet toimivat kuntalaisten edustajina. Se on valtuuston asemaa strategisena johtajana korostava ja poliittisten tavoitteiden saavuttamisen arviointia suorittava instituutio. Tarkastuslautakunta laatii vuosittain kaupunginvaltuustolle tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä luovutettavan arviointikertomuksen. Arviointikertomus on yhteenveto arviointimuistioista ja tilinpäätöksen johdosta tehtävistä havainnoista ja arvioista kyseistä toiminta- ja varainhoitovuotta koskien. Tarkastuslautakunta voi esittää tarvittaessa arvionsa myös erilliskertomuksessa. Valtuustokauden päättyessä laadittavassa arviointikertomuksessa tarkastellaan myös valtuustokauden tavoitteiden toteutumista mukaan lukien taloussuunnittelukauden tavoitteiden yleinen linja. 1.2 Tarkastuslautakunnan kokoonpano Kaupunginvaltuusto on asettanut tarkastuslautakunnan valtuustokaudelle Tarkastuslautakunnan kokoonpano vuonna 2011 on ollut seuraava: Jäsen Kokko Hannu, puheenjohtaja Virta Raija, varapuheenjohtaja Ala-Nikkola Taina Heinonen Ilmari Härmälä Göran Jääskeläinen Markku J Koivuniemi Petri Niikko Mika Ryhänen Riitta Tahvanainen Säde 1.3 Tarkastuslautakunnan toiminta Varajäsen Korhonen Leena Kunnas Jukka Murto Marja-Leena Saramo Jussi saakka Saastamoinen Tuula alkaen Leppänen Janne Sodhi Ranbir Norres Lasse Uppala Timo Kuokkanen Marjut Loikkanen Eva Maria Ulkoisen tarkastuksen johtosääntö on tarkastussääntö, joka hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa ja tuli voimaan Sen mukaan ulkoisen tarkastuksen tulosalueen muodostavat tarkastuslautakunta, tilintarkastaja ja tarkastuslautakunnan alainen ulkoisen tarkastuksen henkilöstö. Ulkoisen tarkastuksen henkilöstöön kuuluvat JHTT kaupunginreviisori, kaksi kaupunkitarkastajaa sekä tarkastussihteeri. Tilintarkastajana on toiminut JHTT-yhteisö Oy Audiator Ab, vastuunalaisena tilintarkastajana vuoden alun JHTT, KHT, CIA Tuulikki Tuononen ja alkaen JHTT Minna Ainasvuori. Vantaan kaupunki on 6

9 ostanut JHTT-yhteisöltä 180 tilintarkastuspäivää vuodessa. Tarkastussäännön mukaan kaupunginreviisori avustaa JHTT-yhteisöä tilintarkastuksen suorittamisessa. Sopimuksen mukaan JHTT-tasoista avustamista on tehty 80 päivää. Tarkastuslautakunta on vuonna 2008 vahvistanut periaatteet konserniyhteisöjen tilintarkastuksen järjestämisestä. Konserniyhteisöjen tilintarkastajina ovat vuonna 2011 toimineet seuraavat KHT-yhteisöt: Ernst & Young Oy, Deloitte & Touche Oy ja KPMG Oy Ab. Vuoden 2011 arviointeja varten tarkastuslautakunta on toimintavuonna 1 kokoontunut yhteensä kahdeksan kertaa. Tämän lisäksi lautakunnan työryhmät ovat kokoontuneet yhteensä seitsemän kertaa. Lautakunta on käsitellyt tilintarkastajan työohjelman tilintarkastusvuodelle Vastuullinen tilintarkastaja on määräajoin osallistunut lautakunnan kokouksiin ja raportoinut työohjelman toteutumisesta sekä tarkastushavainnoistaan. Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan tarkastuslautakunnat tekivät vuonna 2011 neljännen yhteisen arvioinnin. Arviointia ohjasi tarkastuslautakuntien puheenjohtajista koostunut ohjausryhmä. Arvioinnin aiheena oli ilmastonmuutoksen hillintä, puhdas Itämeri ja yhtenäinen viheralueverkosto. Raportin lopullinen versio käsiteltiin kunkin kaupungin tarkastuslautakunnassa keväällä Tarkastuslautakunta tutki myös Vantaan kaupunkia ympäristövastuiden toteuttajana lentokentän läheisyydessä sijaitsevien vesistöjen osalta. Arviointi ilmenee kohdasta 5.5. Arvioinnin pohjaksi hankittiin opiskelijan opinnäytetyön taustaksi laatima tutkimus. Tarkastuslautakunta antaa erillisen toimintakertomuksen sekä laatii toimintasuunnitelman. Arvioinnin suunnittelu ja toteutuminen Arviointisuunnitelmansa mukaisesti tarkastuslautakunta on arviointityössään perehtynyt kaupungin eri toimialojen toimintaan ja palvelutuotantoon hankkimiensa asiakirjojen avulla, kuulemalla vastuuhenkilöitä sekä käymällä tutustumiskäynneillä toimialoilla. Vuotuinen arviointisuunnitelma on osa valtuustokauden arviointisuunnitelmaa. Tarkastuslautakunnan arviointityö korostaa Vantaalla valtuuston asemaa strategisena johtajana ja poliittisten tavoitteiden asettajana. Arviointinäkökulma lähtee strategisista valinnoista ja kriittisistä menestystekijöistä edeten sitoviin tavoitteisiin, joiden saavuttamista verrataan toimialojen, tulosalueiden ja tulosyksiköiden esittämiin tulosraportteihin. Arvioinnin kohteena ovat keinot, joilla tavoitteisiin pyritään sekä se, onko eteneminen strategian mukaista. Arviointia suoritetaan tuloksellisuus- ja tarkoituksenmukaisuus näkökulmasta. Tasapainotetun mittariston vaikuttavuus-, talous-, henkilöstö- ja prosessinäkökulmat ovat tarkastuslautakunnan arviointityön lähtökohdat. Arvioinnin suunnittelu asettaa vaatimuksia tietohuollolle ja tietojen keräämisen suunnittelulle. Vantaan kaupunkitasoisen strategian tavoitteet ovat suurelta osaltaan poikkihallinnollisia, mikä asettaa haasteita arviointityölle. Valtuustokaudella käydään lävitse myös tulosalueet osana kaupunkitasoista strategiaa ja sen jalkauttamista. Tällöin suoritetaan myös yksittäisten toimintojen arviointia. Näistä esitetään yhteenvedot toiminnan näkökulmaa koskevassa osiossa. Arviointi on osa toiminnan ohjausta ja kehittämistä. Vantaalla arviointituloksia hyödynnetään osana taloussuunnittelu- ja strategiaprosessia. Tarkastuslautakunta on demokratian ja tilivelvollisuuden toteutumisen väline. Tarkastuslautakunnan arviointisuunnitelma on toteutunut suunnittelukaudella. Samoin tilintarkastajan työohjelma vuodelta 2011 annettavaa tilintarkastuskertomusta varten on toteutunut. Tarkastuslautakunta palkittiin Vantaan kaupungin tarkastuslautakunta voitti ensimmäisen palkinnon Vuoden Arviointikertomus 2010 pääsarjassa. Kilpailun järjesti PricewaterhouseCoopers. Voittajan valitsi riippumaton tuomaristo, jonka kokoonpano oli seuraava: Kunnallisalan kehittämissäätiön asiamies Antti Mykkänen, kunnallistalouden emeritusprofessori Pentti Meklin sekä julkishallinnon kehittämisen ja arvioinnin asiantuntija, VTT Mikko Wennberg. 1 Toimintavuosi

10 Vuoden Arviointikertomus 2010 kilpailun palkintojenjakotilaisuus. Kuva Saara Nevala. Muu toiminta Tarkastuslautakunta on osallistunut Kauniaisten kaupungin järjestämään PKS-tarkastuslautakuntien ja -toimien yhteiseen koulutustilaisuuteen Seminaari, jonka aiheena olivat kuntauudistus, kuntalain muutokset sekä hallitusohjelman yleiset tavoitteet ja niiden vaikutus PKS-kuntiin ja metropolipolitiikkaan. Lisäksi Espoo, Lahti, Hämeenlinna ja Vantaa järjestävät vuosittain yhteisen oman kaksipäiväisen seminaarin. Vuonna 2011 seminaari pidettiin Hämeenlinnassa Lautakunta on osallistunut alan koulutustilaisuuksiin vuonna 2011 ja jatkanut oman arviointitoimintansa kehittämistä. Tiedotus Vantaan kaupungin nettisivuilla osoitteessa www. vantaa.fi/arviointikertomus esitellään kaupungin tarkastuslautakunta ja ulkoinen tarkastus. Esityslistat ja pöytäkirjat sekä arviointikertomus toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta on asetettu verkkoon kaupunkilaisten luettavaksi. Tarkastuslautakunta raportoi ja tiedottaa tehtäviinsä liittyvistä asioista ensisijaisesti kaupunginvaltuustolle. Tiedotuksessa noudatetaan soveltuvin osin kaupunginhallituksen hyväksymiä yleisiä ohjeita kaupungin tiedottamisen periaatteista. Vuoden 2011 arviointikertomuksen johdosta laaditaan muiden kaupunkien tapaan lehdistötiedote. 8

11 2 ARVIOINTIKERTOMUS- HAVAINTOJEN SEURANTA Arviointikertomus vuodelta 2010 valmistui käsittelyaineistoksi kaupunginvaltuuston pitämään strategiaseminaariin, jonka pohjalta kaupunginvaltuusto kävi kokouksessaan vuosien taloussuunnitelman lähetekeskustelun. Kaupunginvaltuusto merkitsi samassa kokouksessa arviointikertomuksen vuodelta 2010 tiedoksi ja lähetti sen kaupunginhallitukselle toimenpiteitä varten. Kaupunginhallitus lähetti kokouksessaan kaupunginvaltuuston tekemän päätöksen asianomaisille toimialoille toimenpiteitä varten. Taloussuunnittelu keräsi toimialoilta, eräiltä keskushallinnon tulosalueilta ja liikelaitoksilta selvitykset niitä koskevista arviointikertomuksen kohdista. Toimialojen selvitykset käsiteltiin lautakunnassa syksyn 2011 aikana. Kaupunginhallitus hyväksyi taloussuunnittelun laatiman selvityksen vuoden 2010 arviointikertomuksesta aiheutuneista toimenpiteistä ja esitti sen kaupunginhallituksen selvityksenä tiedoksi kaupunginvaltuustolle. Kaupunginvaltuusto merkitsi kaupunginhallituksen selvityksen tiedoksi kokouksessaan Arviointikertomuksella on välittömiä vaikutuksia heti valmistumisvuotensa valtuuston strategiaseminaarissa, sillä arviointikertomus on seminaarin tausta-aineistoa. Kaupunginhallituksen antama selvitys ilmaisee hyvin vaikutukset seuraavan talousarviovuoden aikana. Tämän lisäksi sillä voi olla välittömien ja konkreettisten hyötyjen lisäksi välillisiä vaikutuksia. Kunnan hitaan ja pitkäjänteisen toiminnan luonteen vuoksi havainnot voivat vaikuttaa muutoksena vasta pitkällä aikavälillä. Arviointiprosessi voidaan nähdä myös oppimisen lähteenä, joka kehittää argumentointia ja lisää vuorovaikutuksellista dialogia organisaation ja päätöksentekoelinten kesken. Seuraavassa kaupunginhallituksen selvityksen perusteella vuoden 2010 arviointikertomuksen havaintojen ja suositusten vaikutuksia. 2.1 Vastaukset vuoden 2010 arviointikertomuksen johdosta Arviointikertomuksen käsittelyaikataulu varmistaa pääsyn vaikuttaa vuoden 2012 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman laadintaan. Yleisesti voidaan todeta, että vastaukset arviointikertomukseen olivat yhä parantuneet. Toimialat olivat suunnanneet kehittämistyötään myös arviointikertomuksen suositusten suuntaan. 2.2 Huomautettavaa tavoitteiden raportoinnissa Arviointikertomus 2010: Kaupungin toiminnoissa ja palveluissa on kahden prosentin tuottavuuden kasvu. Tavoitteelle on asetettu arviointikriteeriksi kahden prosentin tuottavuuden kasvu. Tavoite raportoitiin toteutuneeksi. Tavoitteen raportoinnissa on mainittu erilaisia indikaattoreita (asukasmäärän kasvu, inflaatio, palkankorotukset) ja verrattu kaupungin toimintamenojen kasvua vuosien 2009 ja 2010 välillä. Lisäksi raportointi sisältää eri toimialojen luettelemia toimenpiteitä tuottavuuden parantamiseksi. Tavoitteen raportoinnissa esitetyistä indikaattoreista on kyllä pääteltävissä, että kaupungin palvelujen tuottavuus on kehittynyt positiiviseen suuntaan ja luetellut toimenpiteet tavoitteen toteuttamiseksi ovat hyviä, mutta tarkkaa tuottavuuden kasvuprosenttia kaupungin toiminnoissa ja palveluissa ei raportoinnista voi päätellä. Suosituksena tarkastuslautakunta on esittänyt, että tuottavuuden kasvattaminen kaupungin toiminnoissa ja palveluissa on erittäin tärkeä tavoite, johon pitää jatkuvasti pyrkiä. Tuottavuuden tarkka mittaaminen on kuitenkin hankalaa, koska tarkkaa kaikki toiminnot kattavaa matemaattista yksiselitteistä mittaria tähän ei vielä ole olemassa. Tuottavuutta mittaavien mittarien kehittämistä pitää jatkaa ja ottaa kehitystyössä myös huomioon eri toimialojen erilaisuus, jotta kaikille toimialoille saadaan niiden erityispiirteet mahdollisimman hyvin huomioonottavat tuottavuusmittarit. 9

12 Kaupunginhallitus toteaa vastauksessaan, että kunnan kokonaistuottavuutta ja sen kehitystä kuvaavaa mittaria ei ole olemassa. Tilastokeskus (TK) tuottaa kuntia ja kuntainliittoja koskevaa tuottavuustilastoa vuosittain tilinpäätöstietojen pohjalta koulutuspalvelujen, terveydenhuoltopalvelujen ja sosiaalipalvelujen osalta. Kuntaliiton ja suurten kaupunkien vetämänä on VATT kehittämässä myös laadun huomioivaa tuottavuusmittaria, pilottikohteena vanhuspalvelut. Kuntaliiton ja suurten kaupunkien kesken ollaan kehittämässä kunnille yhteisiä tuottavuusmittareita päivähoitoon, perusopetukseen, lukioon, vanhainkotihoitoon, hoitoon terveyskeskusten vuodeosastolla, vanhusten palveluasumiseen ja kotihoitoon. Kehittäminen perustuu lähinnä Kuusikko-kuntien yhteistyön tuloksiin ja ensivaiheessa tuotetaan tuottavuustietoa vuosien 2009 ja 2010 tilinpäätöstietojen pohjalta. 2.4 Tavoitetta ei voida arvioida Arviointikertomus 2010: Lähiopetustuntien määrä Variassa on kaikilla opiskelijoilla 28 h/opintoviikko. Tukea tarvitseville opiskelijoille annetaan resurssien puitteissa enemmän opetusta (tukitunteja). Arviointikriteerinä tavoitteella oli, että Lähiopetustuntien määrä/opiskelija ja tukituntien määrä/ opiskelija ovat valtuuston hyväksymällä vuoden 2009 talousarvion tasolla. Tavoitteessa mainittu lähiopetustuntien määrä on toteutunut. Tavoite voidaan katsoa toteutuneen raportoinnin mukaan. Kuitenkin mittareita valittaessa olisi pitänyt varmistaa, että myös toisesta mittarista on saatavilla tietoa. 2.3 Huomautettavaa tavoitteiden mittaroinnissa Arviointikertomus 2010: Jokaiselle vantaalaiselle alle 25-vuotiaalle työttömälle, jolla ei ole koulutuspaikkaa, taataan työ- tai harjoittelupaikka tai luodaan valmiuksia työ- tai koulutuspaikan saamiseksi ennen kuuden kuukauden yhtäjaksoista työttömyysaikaa yhteistyössä kaupungin kaikkien toimialojen sekä Kelan ja työ- ja elinkeinotoimiston kanssa. Arviointikriteerinään tavoitteella oli toimenpiteisiin osallistuneiden ja toimenpiteiden ulkopuolelle jääneiden alle 25-vuotiaiden työttömien nuorten määrä. Tavoitetta ei voitu arvioida. Tavoitteiden toteutumisen arvioinnin osalta taloussuunnittelu yhtyy tarkastuslautakunnan suositukseen, että tavoitteet ja mittarit tulee asettaa niin, että ne tukevat toisiaan ja antavat mahdollisuuden tavoitteen toteutumisen arviointiin. Samoin on varmistettava, että mittareista on myös saatavilla tarvittava tieto. Arviointikertomus 2010: Lukioissa opetusryhmien koot ja koulukohtaisten valinnaisten kurssien määrä ovat valtuuston hyväksymällä vuoden 2009 talousarvion tasolla. Arviointikriteerinä on esitetty, että Ryhmäkokojen keskiarvo kolmessa pakollisessa aineessa (ÄI, EN, GE) sekä lukiokohtaisten valinnaisten kurssien määrä verrattuna edelliseen lukuvuoteen ovat valtuuston hyväksymällä vuoden 2009 talousarvion tasolla. Lukiot laativat vuosittain kevään aikana suunnitelmat seuraavaa syksyä ja kevättä varten, eli toiminnan ja talouden suunnitelmat käsittävät kuluvan vuoden syksyn ja seuraavan vuoden kevään. Tämän vuoksi joudutaan vuosittain eri tilanteissa ratkaisemaan, miten menetellään kun kaupungin talousarviovuosi on kalenterivuosi ja oppilaitosten toimintavuosi on lukuvuosi käsittäen syyslukukauden ja seuraavan vuoden kevätlukukauden. Koska lukioiden lukuvuosi vaihtuu heinä-elokuun vaihteessa, painottuvat aina kuluvan vuoden talousarvioon liittyvät toimet pääosaltaan kuluvan kalenterivuoden syyslukukaudelle. Edellä mainittuun perustuen lukioilla on ollut vuoden 2009 budjettitiedot niiden laatiessa lukuvuoden

13 2010 suunnitelmia. Näin ollen vuoden 2009 talousarvion tasoksi on määritelty lukuvuoden taso, kun on seurattu lukioiden ryhmäkokoja ja valinnaisten kurssien määriä. Verrattaessa talousarviovuoden 2009 toteumaa vuoteen 2010 on siis verrattu lukuvuoden tietoja lukuvuoden tietoihin. Selvyyden vuoksi on jatkossa tarkoituksenmukaista tarkentaa mittaria. Arviointikertomus 2010: Tulos- ja kehityskeskustelut ovat osa kaupungin johtamisjärjestelmää kaikissa tulosyksiköissä. Jokaisella on oikeus tulos- ja kehityskeskusteluihin. Tulosyksiköt luovat toimivat keskustelumallit oman toimintansa mukaan. Keskustelussa luodaan vuorovaikutuksessa selkeät tavoitteet ja työntekijä sekä esimies saavat palautetta suoriutumisestaan. Keskustelujen hyödyllisyyteen kiinnitetään erityistä huomiota. Arviointikriteeri oli tuke %, hyödyllisyyskokemus % Kunta 10-tutkimuksessa. toteaa, että Vantaan ohjauskeinot suhteessa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymään (HUS) ovat sopimusohjaus ja omistajaohjaus. Sosiaalija terveystoimi ohjaa sopimusohjauksella kuntayhtymän palvelutuotantoa ja hoitoketjuja. Sopimusohjauksen voimaa vähentää kansallinen terveydenhuollon voimassa oleva lainsäädäntö, jonka mukaan sairaanhoitopiiri on vastuussa alueensa kuntien erikoissairaanhoidon järjestämisestä yhdessä kuntien kanssa. Käytännössä kuntien mahdollisuus ohjata potilasvirtoja ja hoidon porrastusta ja sitä kautta erikoissairaanhoidon kustannuksia on hyvin rajallista. Sosiaali- ja terveystoimen johto käy HUS:n johdon kanssa vuosittain vähintään neljä niin sanottua kuntaneuvottelua, joissa käydään läpi palvelutuotannon määrä sekä talouden toteuma ja ennuste. Kaupungin taloutta koskevat suositukset ovat tärkeitä koko kaupungille. Toimiala kiinnittää entistä enemmän huomiota tavoitteiden mittarointiin. 2.5 Muita huomioita Tarkastuslautakunta sai vastauksen kaikkiin suosituksiinsa. Vastaukset ovat julkisia ja ilmenevät kaupunginhallituksen pykälän kuusi liitteistä. Toimenpiteisiin on ryhdytty. Tiedolla johtamista on kehitetty muun muassa sosiaali- ja terveystoimessa. Keskeisen osan tiedolla johtamisesta toimialalla muodostavat rakennettava tietovarasto ja sen päälle kehitettävät kustannuslaskenta, suoriteperusteinen budjetointi sekä raportointityökalut. Konsernihallinto toteaa, että sopimuskuntien ja -kuntayhtymien taloudellisen tilanteen ja toiminnan raportointia kehitetään yhteistyössä vastuutoimialojen kanssa. Sosiaali- ja terveyslautakunta puolestaan 11

14 3 NÄKÖKULMANA JOHTAMINEN 3.1 Suurten kaupunkien sitovat vuositavoitteet Johdanto Suurten kaupunkien tarkastustoimet tekivät yhteisen arvioinnin kaupunkiensa valtuustojen asettamista sitovista tavoitteista. Raportti on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa Arvioinnilla selvitettiin suurten kaupunkien valtuustotavoitteiden sisältöä, asettamisprosessia, strategianmukaisuutta ja merkittävyyttä sekä sitä, ohjaavatko tavoitteet kaupungin toimintaa. Kyselyssä olivat Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Turku, Oulu eli kuusikkokunnat ja Lahden kaupunki. Kysely tehtiin kaupunkien keskeisille viranhaltijoille vuoden 2011 syksyllä. Vastaajina oli sekä johtavia viranhaltijoita että liikelaitosten toimitusjohtajia. Kyselyn tulokset kertovat eri vastaajien kokemuksia ja näkemyksiä kysyttävistä asioista ja heijastavat eri kaupunkien erilaisia toimintakulttuureja. Luottamushenkilöiden hieman pessimistisempää näkökulmaa tuodaan esille tarkastustoimen arviointitoimintaa koskevasta kyselystä vuodelta 2010, jossa oli osin samoja sisältöjä kuin nyt tehdyssä kyselyssä. Kaupunkien sitovia tavoitteita koskevaan kyselyyn vastasi 244 viranhaltijaa (Espoo 42, Helsinki 37, Lahti 31, Oulu 28, Tampere 43, Turku 32 ja Vantaa 31) kuudesta suurimmasta kaupungista ja Lahdesta. Vastausprosentti oli 67 vaihdelleen Lahden 61 prosentista Helsingin 74 prosenttiin. Kyselyssä oli väittämiä, joita vastaajat arvioivat: yhtäältä toteutuuko väittämä ja toisaalta onko toteutumisella vastaajan mielestä merkitystä. Tuloksista nähdään, mitkä asiat koetaan toteutuvan hyvin ja mitkä asiat koetaan tärkeiksi. Viranhaltijoiden mielestä parhaiten toteutuu se, että luottamushenkilöt osallistuvat tavoitteiden asettamiseen. Huonoiten toteutuu tavoitteiden yksiselitteisyys ja ymmärrettävyys sekä niiden mitattavuus. Myös taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden välinen yhteys talousarviossa sai kyselyssä heikohkon tuloksen. Tästä huolimatta tavoitteiden nähtiin ohjaavan toimintaa. Viranhaltijat pitivät tärkeimpinä asioina sitä, että tavoitteet ohjaavat toimintaa ja että tavoitteet ovat keskeisiä yksikön toiminnan kannalta Vantaan kaupunki Muiden kaupunkien kaupunkikohtaiset osiot ilmenevät suurten kaupunkien sitovat vuositavoitteet arvioinnista, joka on yllä mainitussa osoitteessa kohdassa arviointikertomuksiin liittyviä muistioita. Vantaan kaupungin vuosittainen strategiaprosessi Vantaan taloussuunnitelmakauden pituus on neljä vuotta, joista ensimmäinen on talousarviovuosi ja kolme seuraavaa taloussuunnitelmavuosia. Sitovat tavoitteet asetetaan talousarviovuodelle. Taloussuunnitelmakaudelle asetetut tavoitteet eivät ole sitovia. Taloussuunnitelmatavoitteet toimivat osaltaan seuraavien vuosien sitovien tavoitteiden ohjausvälineinä. Taloussuunnitelmakauden TS-tavoitteita oli kaikkiaan 56. Arvioinnissa on huomioitava, että eri kaupungeissa strategian ja strategisten tavoitteiden kesto poikkeaa kestoltaan ja siten vaikuttaa esimerkiksi tavoitteiden jatkuvuutta koskevaan arviointiin. Vantaalla strategiakortti ja sitovat tavoitteet asetetaan yhdelle vuodelle. Tavoitteet ovat linjassa kullekin valtuustokaudelle asetetun vision kanssa. Vantaan tasapainotettu strategia sisältää toiminta-ajatuksen, kaupungin arvot ja Vantaan vision. Vantaa on asukkaille ja yrittäjille Suomen vetovoimaisin ja kansainvälisin kotikaupunki, joka toimii kestävän kehityksen suunnannäyttäjänä. Sen teemat ovat Vetovoimainen Vantaa, Kansainvälinen Vantaa ja Kestävän kehityksen Vantaa, mikä puolestaan jakaantuu ekologiseen kestävyyteen, sosiaaliseen ja kulttuuriseen kestävyyteen ja taloudelliseen kestävyyteen. Kullekin näistä alakohdista määritellään visioon sisältyvät alakohdat. Sitovat tavoitteet ovat linjassa kullekin valtuustokaudelle asetetun vision ja sen alakohdiksi määriteltyjen painopistealueiden kanssa. 12

15 Vantaan tasapainotetun strategian muotoutuminen. Taloussuunnittelun laatima kuvaus. Seuranta ja raportointi koskevat sitovia tavoitteita. Prosessissa asetetaan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Lopuksi kaupunginvaltuusto hyväksyy talousarvion ja taloussuunnitelman. Työhön osallistuvat kuvion osoittamalla tavalla toimialat, lautakunnat, kaupunginhallitus ja johtoryhmä. Kuvassa esitetään myös seuranta, jota Vantaalla kutsutaan navigoinniksi. Tavoitteiden raportointi tapahtuu neljännesvuosittain osavuosikatsausten yhteydessä. Raportointi laaditaan samalle tavoitekortille, joka on laadittu tavoitteen asettamisen aikaan. Tavoitekortilla ilmoitetaan tavoitteen vastuuhenkilö. Tavoitteen toteutumisesta laaditaan lyhyt kuvaus ja lopuksi esitetään arvio tavoitteen toteutumisesta vuonna Lopullinen raportointi esitetään tilinpäätökseen liitetyssä toimintakertomuksessa. Vantaalla navigointi tarkoittaa suunnan ottamista Vantaan kaupungissa. Kaupunginjohtaja navigoi toimialoja kolme kertaa vuodessa. Navigointiin osallistuu kaupunginjohtajan ja hänen esikuntansa lisäksi toimialojen johto. Ensimmäisen navigoinnin tavoitteena on vuorovaikutteisen keskustelun käyminen ja yhteinen sitoutuminen kaupungin strategiatyöhön. Toisen navigoinnin tarkoituksena on kaupunginjohtajan budjettiesityksen valmistelu. Kolmannessa navigoinnissa marraskuussa tarkoituksena on varmistaa kaupunginvaltuuston tahdon toteutuminen toimialan strategiassa ja toiminnassa sekä edistää vuorovaikutusta. Tavoitteiden ohjaavuus ja merkittävyys painottuvat juuri huomion kiinnittymisenä tavoitteenalaiseen asiaan. Kun virkamiehistö on vastuussa luottamusmiehille tavoitteen saavuttamisesta, työn kohdistamisessa kyseiseen asiaan on suuri paine. Ovathan visiosta johdetut strategiat ja konkretisoidut tavoitteet kaupunginvaltuuston asettamia. Virkamiehistö on tavoitteen toteutumisen suhteen tilivelvollinen. Kuten myös sen toteuttamiseksi asetettujen määrärahojen käytön osalta. 13

16 Vantaan vastaukset kyselyyn Vantaan kaupungilla kysely tehtiin kaupungin keskeisille viranhaltijoille. Kyselyyn vastasi 67,4 prosenttia viranhaltijoista. Vastausprosentti oli korkein sosiaali- ja terveystoimessa 83,3 prosenttia ja pienin eli 50 prosenttia tilakeskuksessa. Väittämä Merkitys minulle suuri, toteutuu hyvin Merkitys minulle suuri, toteutuu huonosti Merkitys minulle pieni, toteutuu hyvin Merkitys minulle pieni, toteutuu huonosti Tavoitteiden sisältö Valtuustotavoitteet ovat yksiselitteisiä 64,5 19,4 6,5 9,7 ja ymmärrettäviä Tavoitteet ovat mitattavissa tai 48,4 33,9 3,2 14,5 niiden toteutuminen voidaan muutoin todentaa Tavoitteen toteutuminen 71,0 9,7 12,9 6,5 riippuu pääsääntöisesti sen hallintokunnan tai yksikön toiminnasta, kenelle tavoite on asetettu Tavoitteessa on huomioitu 64,5 25,8 6,5 3,2 riittävästi kuntalaisten palvelutarpeita Tavoitteet voidaan realistisesti 66,1 21,0 8,0 4,8 arvioiden saavuttaa Tavoitteiden asettaminen Kaupungissa tavoitteet asetetaan 79,6 6,8 6,8 6,8 suunnitellun prosessin mukaisesti Luottamushenkilöt osallistuvat 63,3 13,3 16,7 6,7 tavoitteiden asettamiseen Strategian ja tavoitteiden yhteys Strategiatyöskentelyn ja vuositavoitteiden 77,4 16,1 3,2 3,2 asettamisen välillä on vahva yhteys Talousarvio ja tavoitteet Yhteys taloudellisten ja toiminnallisten 53,2 35,5 6,5 4,8 tavoitteiden välillä toteutuu talousarviossa Tuottavuusohjelma/toiminnan 73,3 16,7 3,3 6,7 ja talouden kehittämisohjelma tms. näkyy tavoitteissa Tavoitteiden ohjaavuus ja merkittävyys Tavoitteet ovat keskeisiä yksikön 71,7 18,3 6,7 3,3 toiminnan kannalta Tavoitteet ohjaavat toimintaa 71,0 16,1 0 12,9 14

17 Vantaan tavoitteiden arviointia kyselyn perusteella Lopuksi yhteenvetona tavoitteita koskevan kyselyn vastaukset akselilla parhaiten - heikoiten toteutuneet ja tärkeänä - vähemmän tärkeänä pidetyt väittämät Vantaalla. Seuraavassa esitetään toteutumista ja tärkeyttä koskevat väittämät. Esityksessä lukema väittämän jäljessä on pistemäärä eli paremmuus suhteessa muihin väittämiin. Väittämät ovat paremmuusjärjestyksessä. Parhaiten toteutuivat Kaupungin tavoitteet asetetaan suunnitellun prosessin mukaisesti 86,4. Tavoitteiden toteutuminen riippuu pääsääntöisesti sen hallintokunnan tai yksikön toiminnasta, kenelle tavoite on asetettu 83,9. Strategiatyöskentelyn ja vuositavoitteiden välillä on vahva yhteys 80,6. Luottamushenkilöt osallistuvat tavoitteiden asettamiseen 80,0. Tavoitteet ovat keskeisiä yksikön toiminnan kannalta 78,4. Tuottavuusohjelma/toiminnan ja talouden kehittämisohjelma näkyy tavoitteissa 76,6. Heikoiten toteutuvat Tavoitteet ovat mitattavissa tai niiden toteutuminen voidaan muutoin todentaa 48,4. Yhteys taloudellisen ja toiminnallisen tavoitteen välillä toteutuu talousarviossa 40,3. Valtuustotavoitteet ovat yksiselitteisiä ja ymmärrettäviä 29,1. Tavoitteet ohjaavat toimintaa 29,0. Tavoitteissa on huomioitu riittävästi kuntalaisen tarpeita 29,0. Tavoitteet voidaan realistisesti arvioiden saavuttaa 25,8. Merkitys vastaajalle suuri Strategiatyöskentelyn ja vuositavoitteiden asettamisen välillä on vahva yhteys 93,5. Tavoitteissa on huomioitu riittävästi kuntalaisten tarpeita 90,3. Tavoitteet ovat keskeisiä yksikön toiminnan kannalta 90,0. Tuottavuusohjelma/toiminnan ja talouden kehittämisohjelma näkyy tavoitteissa 90,0. Yhteys taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden välillä toteutuu talousarviossa 88,7. Tavoitteet voidaan realistisesti arvioiden saavuttaa 87,1. Merkitys vastaajalle pieni Luottamushenkilöt osallistuvat tavoitteiden asettamiseen 23,4. Tavoitteiden toteutuminen riippuu pääsääntöisesti sen hallintokunnan tai yksikön toiminnasta, kenelle tavoite on asetettu 19,4. Tavoitteet ovat mitattavissa tai niiden toteutuminen voidaan muutoin todentaa 17,7. Valtuustotavoitteet ovat yksiselitteisiä ja ymmärrettäviä 16,2. Kaupungissa tavoitteet asetetaan suunnitellun prosessin mukaisesti 13,6. Suositukset: Tarkastuslautakunta toteaa edellä esitetyn arvioinnin perusteella, että Vantaan strategiaprosessi ja strategian toteuttamiseksi asetetut tavoitteet ovat toimineet kohtuullisesti. Verrattuna muihin kaupunkeihin voidaan todeta parempaa hioutumista, eikä näin voida osoittaa mitään erityistä kehittämiskohdetta verrattuna muihin kaupunkeihin. Huonoimman arvon kyselyssä on saanut tavoitteiden mittaaminen, mutta tämäkin toteutuu Vantaalla keskimääräistä paremmin. Yksi heikoimmin toteutuneista, mutta tavoitteen toteutumisen kannalta tärkeä aspekti on, että toteuttamisella on taloudelliset mahdollisuudet. Toisin sanoen, onko järkevää asettaa taloudelliselta näkökulmaltaan mahdoton tavoite. Toimintaa ei voida ohjata suuntaan, johon kaupungilla ei ole varaa. Tavoitteen asettamisvaiheessa on hahmoteltava taloudelliset resurssit tavoitteen saavuttamiseksi. Mikäli varat puuttu vat tai menevät lakisääteisten tehtävien suorit- 15