Julkaistu Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta /2013 Valtioneuvoston asetus. tilatukijärjestelmästä

Transkriptio

1 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta /2013 Valtioneuvoston asetus tilatukijärjestelmästä Annettu Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 2013 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään Euroopan unionin suorista tuista maataloudelle annetun lain (193/2013) nojalla: 1 Soveltamisala Tässä asetuksessa säädetään tilatukijärjestelmän tukialueista, tukioikeuksien tasatukiosan ja tilakohtaisen lisäosan arvosta, erityistukioikeuksista sekä tilatukioikeuksien siirroista. 2 Määritelmät Tässä asetuksessa tarkoitetaan: 1) tilatukiasetuksella yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä sekä asetusten (EY) N:o 1290/2005, (EY) N:o 247/2006, (EY) N:o 378/2007 muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1782/2003 kumoamisesta annettua neuvoston asetusta (EY) N:o 73/2009; 2) soveltamisasetuksella neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä mainitussa asetuksessa säädettyjen viljelijöiden suorien tukien järjestelmien mukaisten täydentävien ehtojen, tuen mukauttamisen ja yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän osalta sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä viinialalle säädetyn tukijärjestelmän mukaisten täydentävien ehtojen osalta annettua komission asetusta (EY) N:o 1122/2009; 3) tukivuodella sitä kalenterivuotta, jolloin tilatukijärjestelmän mukaista tukea haetaan. 3 Tukialueet Tilatukijärjestelmän tukialueina käytetään liitteen 1 aluejaon mukaisesti tukialueita A, B C1 sekä C2 C4. Kuntien saaristoalueiden sijainnista tukialueilla säädetään liitteessä 2. 4 Tukikelpoinen ala tilatukijärjestelmässä Tukikelpoisia lohkoja ovat viljelijän tukihakemuksessa ilmoittamat maatalouskäytössä olevat perus- tai kasvulohkot, jotka ovat tukikelpoisia tilatukiasetuksen 34 artiklan mukaisesti. Pienin tukikelpoinen kasvulohko on 0,05 hehtaaria. Soveltamisasetuksen 2 artik- Neuvoston asetus (EY) N:o 73/2009 (32009R0073); EUVL N:o L 30, , s. 16 Komission asetus (EY) N:o 1120/2009 (32009R1120); EUVL N:o L 316, , s. 1

2 2 242/2013 lan toisen kohdan 1 alakohdan mukainen viljelylohkon rajausmahdollisuus huomioon ottaen kasvulohkolla tarkoitetaan yhtenäistä maa-alaa, jolla viljellään yhtä kasvilajia tiettyä tarkoitusta varten tai jota pidetään hoidettuna viljelemättömänä peltona tai käytetään muihin tarkoituksiin. Yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 III osastossa säädetyn tilatukijärjestelmän täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun komission asetuksen (EY) N:o 1120/ artiklan n alakohdan mukaisiksi lyhytkiertoisiksi energiapuiksi soveltuvat hybridihaapa, poppeli ja energiantuottotarkoitukseen kasvatettava paju, jos niiden sadonkorjuun enimmäiskiertoaika on korkeintaan seitsemän vuotta. 5 Tasatukiosan arvo Tukioikeuksien alueellisena tasatukena tukikelpoista hehtaaria kohti käytetään tukivuonna 2013 seuraavia euromääriä: Tukialueet euroa A ,76 B C ,00 C2 C ,74 6 Tilakohtaisten lisäosien arvo Maitopalkkion, sonni- ja härkäpalkkion sekä tärkkelysperunan tuen perusteella muodostettujen tilakohtaisten lisäosien ja erityistukioikeuksien arvo on 70 prosenttia vuoden 2006 tasosta tukivuonna Tukivuosina 2014 ja 2015 lisäosat ja erityistukioikeudet ovat 35 prosenttia vuoden 2006 tasosta. Tukivuodesta 2016 alkaen lisäosat ja erityistukioikeudet lakkautetaan. Tilakohtainen sokerijuurikkaan lisäosa on 100 prosenttia sokerin hinnanalennuksen korvauksesta tukivuonna Tukivuosina lisäosa on 70 prosenttia ja tukivuosina 2017 ja 2018 se on 35 prosenttia vuoden 2009 hinnanalennuksen korvauksen ja siirtymäkauden lisäkorvauksen perusteella muodostetun lisäosan yhteismäärästä. Tukivuonna 2013 sokerijuurikkaan lisäosan arvo on 92,82 euroa viitekauden perustoimitusoikeuden tonnia kohti. Sokerin perustoimitusoikeudella tarkoitetaan kullekin viljelijälle määritettyä markkinointivuodelle myönnettyä oikeutta tuottaa osuus maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 liitteessä VI tarkoitetusta sokerikiintiöstä. Timotein siementuotannon tuen perusteella muodostetun tilakohtaisen lisäosan ja erityistukioikeuden arvo säilyy vuoden 2012 tasolla tukivuosina Tukivuonna 2016 lisäosa ja erityistukioikeus ovat 50 prosenttia vuoden 2012 tasosta. Tukivuodesta 2017 alkaen lisäosa ja erityistukioikeus lakkautetaan. 7 Erityistukioikeuden eläinmäärän laskeminen Erityistukioikeuksien perusteella tilalle voidaan myöntää tilatukea, jos tilalla on nautaeläimiä, lampaita tai vuohia tukivuonna 1 päivästä tammikuuta 30 päivään syyskuuta vähintään 50 prosenttia tilakohtaisen lisäosan perusteena olleesta eläinyksiköiden lukumäärästä. Edellä 1 momentissa tarkoitettu eläinyksiköiden lukumäärä määritetään nautarekisterin sekä lammas- ja vuohirekisterin perusteella. Nautarekisterillä tarkoitetaan nautaeläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmän käyttöönottamisesta sekä naudanlihan ja naudanlihatuotteiden pakollisesta merkitsemisestä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 820/97 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1760/ artiklan ensimmäisen kohdan b alakohdan ja eläintunnistusjärjestelmästä annetun lain (238/2010) 2 luvun mukaista rekisteriä. Lammas- ja vuohirekisterillä tarkoitetaan lammas- ja vuohieläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmän käyttöönottamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1782/2003 ja direktiivien 92/102/ETY ja 64/432/ETY muuttamisesta

3 242/ annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 21/ artiklan 1 kohdan d alakohdan ja eläintunnistusjärjestelmästä annetun lain 2 luvun mukaista rekisteriä. Erityistukioikeus voidaan aktivoida myös vastaavalla määrällä tukikelpoisia hehtaareita, jos viljelijällä on hallinnassaan tilatukiasetuksen 34 artiklassa tarkoitettua tukikelpoista maatalousmaata vähintään yksi hehtaari. 8 Tilatukioikeuksien siirrot Tilatukioikeuksien vastaanottajan tulee ilmoittaa ne, joiden omistukseen tilatukioikeudet rekisteröidään tilatukiasetuksen 18 artiklassa tarkoitetussa tukioikeusrekisterissä. Vuokrattujen tilatukioikeuksien siirroista ilmoitettaessa liitteenä tulee olla kirjallinen maanvuokrasopimus, kirjallinen selvitys suullisen maanvuokrasopimuksen sisällöstä tai muu vastaava selvitys tukikelpoisen alan hallintaoikeuden siirtymisestä. 9 Tuotantosidonnaiset tuet Tilatukiasetuksen 52 artiklassa tarkoitettu lampaan- ja vuohenlihapalkkio myönnetään tilatukiasetuksen 51 artiklan 1 kohdan perusteella tuotantoon sidottuna tukena 50 prosentin enimmäismäärän mukaisesti. Lampaiden ja vuohien kasvattajille maksetaan myös tilatukiasetuksen 102 artiklassa tarkoitettu lisäpalkkio 50 prosentin enimmäismäärän mukaisesti. Tilatukiasetuksen 101 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu vähimmäismäärä, josta uuhi- ja vuohipalkkiota voi hakea, on kymmenen eläintä. 10 Tilatukeen liittyvät ilmoitukset Viljelijän on toimitettava kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle pyynnöstä tukikelpoista maatalousmaata koskeva hallinnansiirtosopimus sekä ilmoitettava kirjallisesti: 1) suullisen hallinnansiirtosopimuksen sisällöstä; 2) tukihakemusten peruuttamisesta; 3) tukiehtojen täyttymättömyydestä. Muilta osin hakemuksen peruuttamisesta säädetään soveltamisasetuksen 25 artiklassa ja velvollisuudesta ilmoittaa muutoksista 73 artiklassa. 11 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 3 päivänä huhtikuuta Tällä asetuksella kumotaan tilatukijärjestelmästä annettu valtioneuvoston asetus (233/2010). Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 2013 Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska

4 4 242/2013 Liite 1 TILATUKIJÄRJESTELMÄN ALUEJAKO Alue A Askola, Aura, Espoo, Helsinki, Inkoo saaristo-osia lukuun ottamatta, Järvenpää, Kaarina saaristo-osia lukuun ottamatta, Kauniainen, Kemiönsaari sen alueeseen B C1 kuuluvia osia lukuun ottamatta, Kerava, Kirkkonummi, Koski, Kouvola sen alueeseen B C1 kuuluvia osia lukuun ottamatta, Lapinjärvi, Lieto, Lohja sen alueeseen B C1 kuuluvia osia lukuun ottamatta, Loimaa, Loviisa sen alueeseen B C1 kuuluvia osia lukuun ottamatta, Marttila, Masku sen alueeseen B C1 kuuluvia osia lukuun ottamatta, Mynämäen kunnasta entisen Mietoisten kunnan alue, Myrskylä, Naantali sen alueeseen B CI kuuluvia osia lukuun ottamatta, Nurmijärvi, Oripää, Paimio, Paraisten kaupungista entisen Paraisten kaupungin alue saaristo-osia lukuun ottamatta, Pornainen, Porvoo saaristo-osia lukuun ottamatta, Pukkila, Pöytyä sen alueeseen B C1 kuuluvia osia lukuun ottamatta, Raasepori sen alueeseen B C1 kuuluvia osia lukuun ottamatta, Raisio, Rusko sen alueeseen B C1 kuuluvia osia lukuun ottamatta, Salo sen alueeseen B C1 kuuluvia osia lukuun ottamatta, Sauvo saaristo-osia lukuun ottamatta, Sipoo, Siuntio, Somero, Tarvasjoki, Turku saaristoosia lukuun ottamatta, Tuusula, Vantaa, Vihti. Alue B C1 Akaa, Asikkala, Brändö, Eckerö, Enonkoski, Eura, Eurajoki, Finström, Forssa, Föglö, Geta, Hamina, Hammarland, Hankasalmi, Hanko, Harjavalta, Hartola, Hattula, Hausjärvi, Heinola, Heinävesi, Hollola, Huittinen, Humppila, Hyvinkää, Hämeenkoski, Hämeenkyrö, Hämeenlinna, Iitti, Ikaalinen, Ilmajoki, Imatra, Inkoon saaristo-osat, Isokyrö, Jalasjärvi, Janakkala, Joensuu sen alueeseen C2 C4 kuuluvia osia lukuun ottamatta, Jokioinen, Jomala, Joroinen, Juupajoki, Juva, Jyväskylä, Jämijärvi, Jämsä, Kaarinan saaristo-osat, Kangasala, Kankaanpää, Karkkila, Kaskinen, Kauhajoki, Kauhava, Kemiönsaaren kunnasta entisen Dragsfjärdin kunnan saaristo-osat, Kitee, Kokemäki, Korsnäs, Kotka, Kouvolan kaupungista entisten Anjalankosken ja Kuusankosken kaupunkien sekä Jaalan ja Valkealan kuntien alueet, Kristiinankaupunki, Kuhmoinen, Kumlinge, Kuopio sen alueeseen C2 C4 kuuluvia osia lukuun ottamatta, Kuortane, Kurikka, Kustavi, Kärkölä, Kökar, Köyliö, Lahti, Laihia, Laitila, Lappeenranta, Lapua, Laukaa, Lavia, Lemi, Lemland, Lempäälä, Leppävirta, Liperi, Lohjan kaupungista entisten Karjalohjan, Nummi-Pusulan ja Sammatin kuntien alueet, Loppi, Loviisan kaupungista entisen Pernajan kunnan saaristo-osat, Lumparland, Luumäki, Luvia, Maalahti, Maaninka, Maarianhamina, Maskun kunnasta entinen Askaisten kunta ja entisen Lemun kunnan saaristo-osat, Miehikkälä, Mikkeli, Mustasaari sen alueeseen C2 C4 kuuluvia osia lukuun ottamatta, Muurame, Mynämäki sen alueeseen A kuuluvia osia lukuun ottamatta, Mäntsälä, Mänttä-Vilppula, Mäntyharju, Naantalin kaupungista entisten Merimaskun, Rymättylän ja Velkuan kuntien alueet sekä entisen Naantalin kaupungin saaristo-osat, Nakkila, Nastola, Nokia, Nousiainen, Närpiö, Orimattila, Orivesi, Outokumpu, Padasjoki, Parainen sen alueeseen A kuuluvia osia lukuun ottamatta, Parikkala, Pieksämäki, Piikkiön saaristo-osat, Pirkkala, Pomarkku, Pori, Porvoon saaristo-osat, Punkalaidun, Puumala, Pyhtää sen alueeseen A kuuluvia entisen Ruotsinpyhtään kunnan alueita lukuun ottamatta, Pyhäranta, Pälkäne, Pöytyän kunnasta entisen Yläneen kunnan alue, Raaseporin kaupungista entisen Tammisaaren kaupungin alue, Rantasalmi, Rauma, Rautjärvi, Riihimäki, Ruokolahti, Ruovesi, Ruskon kunnasta entisen Vahdon kunnan alue, Rääkkylä, Salon kaupungista entisten Kiskon ja Suomusjärven kuntien alueet sekä entisten Halikon ja Särkisalon kuntien saaristo-osat, Saltvik, Sastamala, Sauvon saaristo-osat, Savitaipale, Savonlinna, Seinäjoki sen alueeseen C2 C4 kuuluvia osia lukuun ottamatta, Siilinjärvi, Sottunga, Sulkava, Sund,, Suonenjoki, Sysmä, Säkylä, Taipalsaari, Taivassalo, Tammela, Tampere, Teuva, Turun saaristo-osat, Tuusniemi, Ulvila, Urjala, Uusikaarlepyy,

5 242/ Uusikaupunki, Vaasa, Valkeakoski, Varkaus, Vehmaa, Vesilahti, Virolahti, Vårdö, Vöyri sen alueeseen C2 C4 kuuluvia osia lukuun ottamatta, Ylöjärvi, Ypäjä. Alue C2 C4 Alajärvi, Alavieska, Alavus, Enontekiö, Evijärvi, Haapajärvi, Haapavesi, Hailuoto, Halsua, Hirvensalmi, Honkajoki, Hyrynsalmi, Ii, Iisalmi, Ilomantsi, Inari, Isojoki, Joensuun kaupungista entisten Enon, Kiihtelysvaaran, Pyhäselän ja Tuupovaaran kuntien alueet, Joutsa, Juankoski, Juuka, Kaavi, Kajaani, Kalajoki, Kangasniemi, Kannonkoski, Kannus, Karijoki, Karstula, Karvia, Kauhavan kaupungista entisen Kortesjärven kunta, Kaustinen, Keitele, Kemi, Kemijärvi, Keminmaa, Kempele, Keuruu, Kihniö, Kinnula, Kittilä, Kiuruvesi, Kivijärvi, Kokkola, Kolari, Konnevesi, Kontiolahti, Kruunupyy, Kuhmo, Kuopion kaupungista entisen Karttulan ja Nilsiän kuntien alueet, Kuusamo, Kyyjärvi, Kärsämäki, Lapinlahti, Lappajärvi, Lestijärvi, Lieksa, Liminka, Luhanka, Lumijoki, Luoto, Merijärvi, Merikarvia, Muhos, Multia, Muonio, Mustasaaren kunnasta Björköby ja Replot, Nivala, Nurmes, Oulainen, Oulu, Paltamo, Parkano, Pedersöre, Pelkosenniemi, Pello, Perho, Pertunmaa, Petäjävesi, Pielavesi, Pietarsaari, Pihtipudas, Polvijärvi, Posio, Pudasjärvi, Puolanka, Pyhäjoki, Pyhäjärvi, Pyhäntä, Raahe, Ranua, Rautalampi, Rautavaara, Reisjärvi, Ristijärvi, Rovaniemi, Saarijärvi, Salla, Savukoski, Seinäjoen kaupungista entisen Peräseinäjoen kunnan alue, Sievi, Siikainen, Siikajoki, Siikalatva, Simo, Sodankylä, Soini, Sonkajärvi, Sotkamo, Suomussalmi, Taivalkoski, Tervo, Tervola, Tohmajärvi, Toholampi, Toivakka, Tornio, Tyrnävä, Utajärvi, Utsjoki, Uurainen, Vaala, Valtimo, Vesanto, Veteli, Vieremä, Viitasaari, Vimpeli, Virrat, Vöyrin kunnasta mantereen ulkopuoliset alueet lukuun ottamatta entisen Oravaisten kunnan aluetta, Ylitornio, Ylivieska, Ylöjärven kaupungista entisen Kurun kunnan alue, Ähtäri, Äänekoski.

6 6 242/2013 Liite 2 TILATUKIALUEESEEN B C1 kuuluvat A-tukialueen saaristoalueet Alla mainituista kunnista seuraavat alueet: Kemiönsaari Kagsjäla, Kasnäs ja Lövö sekä entinen Hiittisten kunta Salo Luotsisaari, Vartsalansaari, Angelansaari, Pettu ja Ulkoluoto sekä Kemiönsaaresta entisen Halikon kuntaan kuulunut osa Inkoo Lövö, Orslandet, Storramsjö ja Älgsjölandet Kaarina Jauhosaari Masku Matalluoto Naantali Lapilan saari Loviisa Byön, Killingö, Käldö, Sondarö ja Våtskär Parainen Attu, Björkholm, Heisala, Jermo, Kuggö, Mielisholm, Sorpo ja Tammo Porvoo Pikku-Pellinki, Suur-Pellinki ja Sundö Sauvo Österö Turku Kulho TILATUKIALUEESEEN C2 C4 kuuluvat C1-tukialueen saaristoalueet Alla mainituista kunnista seuraavat alueet: Enonkoski Ihamaniemi Hankasalmi Paanalan ja Tuomarin saaret Heinävesi Hentulansaari ja Viitasaari sekä Luutsalon saari Joroinen Kostosaari Jyväskylä Jänissaari, Kilvensalo ja Rutaniemi Kitee Suitsansaari ja Suursaari Kuopio Kortelan saari, Papin-, Säyneen-, Viita- ja Vaajasalon saaret Leppävirta Hietasaari, Tervassalon saari, Timonsalo ja Vilponsaari Liperi Karjalansaari, Karhunsaari, Kuussaari, Lapinsaari, Matinsaari, Pesolansaari, Rauansaari ja Suursaari Maalahti entisen Bergön kunnan alue Mikkeli Harapansalo, Kaijatsaari, Kaita, Paajalansaari, Papinsaari ja Salosaari Mustasaari Björköby ja Replot Mänttä-Vilppula Teerisaari Puumala Heinäsensaari, Kurjensalo, Konninsalo, Lieviskä, Liimattala, Lintusalo, Niinisaari, Partalansaari, Rokansaari ja Viitasaari Rantasalmi Hevossalo, Kuokansaari ja Pikontaipaleen tila Ruovesi Jaakonsaari Savonlinna Ahvionsaari, Hevossaari, Kesamonsaari, Kiviapaja, Kokkosaari, Kokonsaari, Kongonsaari, Laukansaari, Liistonsaari, Mikkolanniemi, Muhansaari, Pesolansaari, Pietolansaari, Pöllänsaari, Ritosaari, Tuohisaari, Vehkasalon saari ja Välisaari Sulkava Vekaransalmen takainen alue Suonenjoki Ärjänsaari Taipalsaari Kyläniemi, Iso- ja Pieni Jänkäsalo Varkaus Ruotimo Vöyri kunnan mantereen ulkopuoliset alueet lukuun ottamatta entisen Oravaisten kunnan aluetta JULKAISIJA: OIKEUSMINISTERIÖ EDITA PRIMA OY / EDITA PUBLISHING OY ISSN / (painettu)