PEURALINNAN TUULIVOIMAPUISTO OSAYLEISKAAVA Kyyjärven kunta

Transkriptio

1 repo002.dot PEURALINNAN TUULIVOIMAPUISTO OSAYLEISKAAVA Kyyjärven kunta OAS/ 05 Sweco Ympäristö Oy Mäkelininkatu 17A, Oulu Puh Y-tunnus

2

3 Sisältö 1 JOHDANTO SUUNNITTELUALUE HANKEKUVAUS LÄHTÖKOHDAT Selvitykset Nykytilanne Suunnittelutilanne TAVOITTEET Maankäyttö- ja rakennuslain asettamat tavoitteet Valtakunnalliset tavoitteet Kunnan tavoitteet OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS SUUNNITTELUN VAIHEET TIEDOTTAMINEN YHTEYSTIEDOT (19)

4 repo001.docx repo001.dot JOHDANTO Tässä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS) kerrotaan Kyyjärven Peuralinnan alueen tuulipuiston kaavoituksen päätavoitteet, suunnittelun eteneminen, osallistumismahdollisuudet ja alustava aikataulu. Lisäksi osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa kuvataan kaavan yhteydessä laadittavat selvitykset ja vaikutusten arvioinnit. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa suunnitteluprosessin kuluessa. YIT Rakennus Oy suunnittelee yhdeksän tuulivoimalan tuulipuistoa Kyyjärven Peuralinnan alueelle. Osayleiskaavalla luodaan edellytykset tuulipuiston toteuttamiselle. Alueelle laaditaan oikeusvaikutteinen osayleiskaava siten, että sitä voidaan käyttää suoraan rakennusluvan myöntämisen perusteena (MRL 77a ). MRL 77 b mukaan laadittaessa 77 a :ssä tarkoitettua tuulivoimarakentamista ohjaavaa yleiskaavaa, on sen lisäksi, mitä yleiskaavasta muutoin säädetään, huolehdittava siitä, että: yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta alueiden käyttöä kyseisellä alueella; suunniteltu tuulivoimarakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu maisemaan ja ympäristöön; tuulivoimalan tekninen huolto ja sähkönsiirto on mahdollista järjestää. Hanke kattaa tuulivoimalaitokset perustuksineen, niitä yhdistävät maakaapelit sekä hankealueelle rakennettavan tiestön. YIT Rakennus Oy on tehnyt maanvuokrasopimukset hankealueen maanomistajien kanssa. Voimaloiden napakorkeus on alustavien suunnitelmien mukaan 140 metriä ja roottoreiden halkaisija 120 m, jolloin kokonaiskorkeudeksi (pyyhkäisykorkeus) tulee noin 200 metriä. Suunnitteilla olevan tuulivoimapuiston kokonaiskapasiteetti on enimmillään 27 MW koostuen maksimissaan yhdeksästä 3,0 MW:n tuulivoimalaitoksesta. Tuulivoimalatornien päälle asennetaan lentoestevalot. Tuulivoimaloiden sähköntuotanto siirretään tuulipuiston alueelta maakaapeleilla hankealueen luoteispuolella noin 1.3 km:n etäisyydellä kulkevaan 110 kv sähkölinjaan minne rakennetaan sähköasema tuulipuistoa varten. Hankealueesta on pyydetty ELY-keskuksen lausunto YVA-menettelyn tarpeesta. Keski- Suomen ELY -keskus on päättänyt ( ), että Peuralinnan tuulivoimahankkeeseen ei sovelleta ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain 468/1994 mukaista arviointimenettelyä (KESELY/17/07.04/2013). Kaavatyö vaatii kuitenkin kattavat perus- ja ympäristöselvitykset sekä vaikutusten arvioinnin. Hankkeen toteuttaminen vaatii maakäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaisen rakennusluvan. Toimivaltaisena lupaviranomaisena toimii Kyyjärven kunnan rakennusvalvontaviranomainen. 2 (19)

5 repo001.dot SUUNNITTELUALUE Peuralinnan tuulivoimapuiston suunniteltu alue sijaitsee Keski-Suomen maakuntaan kuuluvan Kyyjärven kunnan luoteisosassa lähellä Alajärven ja Perhon kuntarajoja. Alueelle on matkaa Kyyjärven keskustasta noin 10 kilometriä, samoin kuin Perhon kuntakeskuksesta. Tuulivoimapuiston hankealue (kuva Numerola Oy:n ympäristöselvityksestä). Laajuudeltaan n. 750 ha:n hankealue on suurelta osin kuivatusojitetulla talousmetsä- ja suoalueella. Korkeuseroiltaan voimaloita ympäröivä maasto on tasaista. Hankealueen ympäristössä on joitakin ojittamattomia suoalueita sekä turvetuotantoalueita. Hankealueella ei ole asutusta ja lähiympäristössä asutus on vähäistä. Suunnitelmassa käytetään hyväksi olemassa olevia tielinjoja, jotka kunnostettuina kattavat tarvittavan tiestön lähes kokonaan. Suunnittelualueen ja lähialueiden korkeuseroja on korostettu kuvassa rinnevalovarjostuksella (lähde: Paikkatietoikkuna). Suunnittelualueen likimääräinen sijainti korostettu punaisella. 3 (19)

6 repo001.docx repo001.dot HANKEKUVAUS Hankkeessa suunnitellaan tuulivoimapuiston perustamista Kyyjärven Peuralinnan alueelle. YIT Rakennus Oy suunnittelee yhdeksän tuulivoimalan tuulipuistoa Kyyjärven Peuralinnan alueelle. Hanke kattaa tuulivoimalaitokset perustuksineen, niitä yhdistävät maakaapelit sekä hankealueelle rakennettavan tiestön. Voimaloiden napakorkeus on alustavien suunnitelmien mukaan 140 metriä ja roottoreiden halkaisija enintään 120 m, jolloin kokonaiskorkeudeksi (pyyhkäisykorkeus) tulee noin 200 metriä. Tuulivoimalan tornin alaosan halkaisija on noin 5-6 metriä. Suunnitteilla olevan tuulivoimapuiston kokonaiskapasiteetti on enimmillään 27 MW koostuen maksimissaan yhdeksästä 3,0 MW:n tuulivoimalaitoksesta. Tuulivoimalatornien päälle asennetaan lentoestevalot. Tuulivoimaloiden sähköntuotanto siirretään tuulipuiston alueelta maakaapeleilla hankealueen luoteispuolella noin 1.3 km:n etäisyydellä kulkevaan 110 kv sähkölinjaan minne rakennetaan sähköasema tuulipuistoa varten. Tuulivoimalan osat (Motiva Oy, 2011). Tuulivoimalat kuljetetaan osissa rakennuspaikalle ja kootaan nostopaikalla. Pisimmät yksittäiset osat ovat roottorin lavat noin metrin pituisina. Sijoituspaikoille johtavia teitä tulee mahdollisesti vahvistaa ja rakentaa osin kokonaan uusia tieyhteyksiä. Teiden tulee olla kantavalta osaltaan vähintään 4 5,5 metriä leveitä. Jokaisen tuulivoimalan kohdalta raivataan puusto ja muu yli metrin korkuinen kasvillisuus rakennuspaikan ympäriltä. Ylimääräiset maamassat kuoritaan pois, minkä jälkeen tehdään perustukset. Tuulivoimalat voidaan perustaa pohjaolosuhteista riippuen joko maanvaraisina anturoina tai paalutettuina rakenteina. Tyypillisesti tämän kokoluokan voimaloissa maanvarainen anturan on halkaisijaltaan n. 20m ja perustamissyvyys m. Yleisin rakenneratkaisu on paikalla valettu betoninen massiivilaatta, joka ohenee reunoille. 4 (19)

7 repo001.dot LÄHTÖKOHDAT Tuulivoima nähdään ympäristön kannalta hyvänä tapana tuottaa energiaa, koska tuulivoimalat tuottavat sähköä saasteettomasti ja vähentävät sähköntuotannon tarvetta hiilellä, öljyllä ja kaasulla. Uusiutuvan energian tavoitteiden täyttämiseksi on otettu käyttöön uusituvalla energialla tuotetun sähkön syöttötariffi, jota koskee laki uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta (1396/2010). Lain 6 :n perusteella syöttötariffijärjestelmään hyväksytään tuulivoimaloita, kunnes niiden yhteen laskettu nimellisteho ylittää 2500 megawattia. Lain 15 :n ja 16 :n mukaan sähkön tuottaja voi saada syöttötariffin enintään kahdentoista vuoden ajan siitä, kun oikeus syöttötariffiin alkaa, mutta korkeintaan hyväksymispäätöksessä määritetystä sähkön tuotannon kokonaismäärästä. Tuulivoimalla tuotetun sähkön tukitaso on korkeampi vuoden 2015 loppuun saakka. 4.1 Selvitykset Tuulivoimarakentamisen ohjauksen keskeinen tavoite on sovittaa tuulivoimalat mahdollisimman hyvin ympäristöön. Silloin voidaan ehkäistä ja minimoida voimaloista luonnolle ja ihmisten elinympäristölle aiheutuvat haitalliset vaikutukset. Lisäksi tulee huomioida teknistaloudelliset tekijät (mm. tuuliolosuhteet, liitynnät sähköverkkoon, rakentamista ja huoltoa tukeva infrastruktuuri, perustamisolosuhteet) sekä muu alueidenkäyttö. Tuulivoimaloiden sijainnin suunnittelussa on tärkeää huomioida ympäristön ominaisuudet sekä muu alueiden käyttö. Pääsääntöisesti tuulivoimarakentamiselle soveltumattomia alueita ovat: valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt luonnonsuojelualueet erämaa-alueet kansainvälisesti tärkeät linnuston IBA-alueet Tapauskohtaisesti tulee harkita seuraavien alueiden soveltuvuutta tuulivoimarakentamiseen: Natura 2000-verkoston alueet harjujensuojeluohjelman alueet kaavoituksen yhteydessä voidaan lisäksi määrittää muita tuulivoimarakentamiseen soveltumattomia alueita. Tuulivoimalat tulisi lähtökohtaisesti sijoittaa niin kauas asutuksesta tai muusta häiriintyvästä kohteesta, ettei ympäristölupa ole tarpeen. Sähköverkkoon liittyminen tulee neuvotella sähköverkon haltijan kanssa. Verkkoon liittyminen tulisi aina suunnitella ja rakentaa kokonaisuutena. (lähde: Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2012. Tuulivoimarakentamisen suunnittelu) Osayleiskaavatyössä tehdään selvityksiä suunnittelualueelta ja tarvittavassa laajuudessa lähialueilta maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Kaavatyö vaatii kattavat perus- ja ympäristöselvitykset sekä vaikutusten arvioinnin. YIT Rakennus Oy on tilannut ja Numerola Oy laatinut ympäristöselvitykset sekä Luontopalvelu Kraakku alustavat luontoselvitykset. Luontoselvityksiä tullaan täydentämään kaavatyön aikana ainakin linnuston osalta. Luonto- ja ympäristöraportin perusteella voidaan todeta, että alueelle on hyvät edellytykset tuulivoiman 5 (19)

8 repo001.docx rakentamiselle, eikä tuulivoimaloista olisi merkittäviä ympäristövaikutuksia. Kaavatyössä hyödynnetään tehtyjä selvityksiä. Selvitysmenetelmät Peuralinnan alueelle on tehty ympäristöselvitys (Numerola Oy), joka sisältää alustavan kartoituksen ympäristön aiheuttamista rajoituksista tuulivoimapuiston toteutukselle sekä arvion sen vaikutuksesta ympäristöllensä. Ympäristöselvityksessä on kartoitettu mm: Alueen maasto Asutuksen sijainti Kaavoitustilanne Alueen suojeltavat luontokohteet Suojeltavat eläinlajit Suojelualueet ja -kohteet Lentoliikenne Puolustusvoimien tutkavalvonta Säätutka-asemien toiminta Kartoitus on tehty maastokäynnin ja olemassa olevien tietolähteiden pohjalta. Tuulivoimapuiston ympäristöhaittojen arvioimiseksi on tehty simuloinnit voimalaitosten melu- ja välkevaikutuksista. Maisemavaikutusta on analysoitu kuvasovitteiden ja näkyvyysanalyysin perusteella. Luontotyypit on kartoitettu maastokäynnillä (Luontopalvelu Kraakku). Vaikutuksia luontoarvoille, linnustolle, liito-oraville ja lepakoille on arvioitu maastokäynnin tulosten perusteella. 4.2 Nykytilanne Nykytilanteen kuvailu on tehty pääasiassa ympäristöselvityksen (Numerola Oy) ja luontoarvojen selvityksen (Luontopalvelu Kraakku) tietojen pohjalta. Tuulivoimapuisto sijaitsee Kyyjärven kunnan luoteisosassa melko tasaisella, valtaosaltaan kuivatusojitetulla, käsitellyllä talousmetsäkuvioiden ja soiden muodostamalla alueella. Osa alueen ja ympäristön soista toimii turvetuotantoalueina Maaperä Numerola Oy:n mukaan Geologian tutkimuskeskuksen (GTK:n) tarkkaresoluutioista maaperäaineistoa ei ole saatavissa suunnittelualueelta. Voimaloiden sijoitteluvaihe edellyttää kuitenkin tarkempia paikallisia lisäselvityksiä maa- ja kallioperän suhteen. Luonnonympäristö Linnusto Peuralinnan hankealue on lähellä maakotkan reviirialuetta sekä maakotkan Suomen tärkeintä talvehtimisaluetta. Lisäksi Hyötykankaan alueella on vuonna 2007 toimivaksi todettu metson soidin ja Paskojoen alueella hankealueen itäpuolella tarkistamaton metson soidinalue. (Metsähallitukselta saatu tieto, ympäristöselvityksen mukaan.) Alueella liikkuu runsaasti metsoja, teeriä ja pyitä (Luontopalvelu Kraakun kartoituksen mukaan). 6 (19)

9 Lisäksi hankealueelta on määritetty kolme suhteellisen pienialaista aluetta, jotka soveltuvat isojen petolintujen pesimäalueiksi. Peuralinnan lähialueella pesivästä linnustosta on tietoa Suomen lintuatlaksessa, jonka mukaan suunnittelualue sijoittuu kahdelle atlasruudulle. Näiden atlasruutujen alueilla pesii yhteensä 96 lajia, joista varmoja havaintoja on 45 lajista. Tarkasteluruuduissa ei ole havaintoja äärimmäisen uhanalaisista (CR) tai erittäin uhanalaisista (EN) lajeista. Kasvillisuus ja luontotyypit Keski-Suomen ELY-keskuksella ei ole tietoa arvokkaista luontotyypeistä tai elinympäristöistä hankealueella, kuten ei myöskään havaintoja uhanalaisista kasvilajeista tuulivoimaloiden alueella. Myöskään alueelle toteutetussa maastokartoituksessa ei havaittu uhanalaisia kasvilajeja. Peuralinnan hankealue koostuu suoalueista, kangasmetsäalueista, kivikkoalueista ja puroista. Suoalueet ovat valtaosaltaan ojitettuja, mutta paikoitellen on ojittamatonta rahkarämettä (RaR) sekä oligotrofista varsinaista lyhytkorsinevaa (OlVLkN), jotka ovat metsälain tarkoittamia tärkeitä elinympäristöjä. Metsäalueet ovat pääosin hoidettuja talousmetsäalueita. Alueelta löytyy luonnon monimuotoisuutta lisäävä vanha puolukka-mustikkatyypin tuore kangas, joka ei kuitenkaan ole metsä- tai luonnonsuojelulain mukainen suojeltava kohde. Suunnittelualueella on myös kivikkoalueita, joiden metsät ovat nuorta talousmetsämännikköä. Alueen pohjoisosan poikki virtaa Kärjenpuro, joka ei ole luonnontilainen, sillä siihen laskee metsäojia ja sen yli kulkee ajoura. Lepakot Alueella on kaksi lepakolle soveltuvaa pienehköä elinympäristöä. Liito-orava Alueen läheisyydestä on olemassa kaksi rekisteröityä liito-oravahavaintoa. Hankealueella on maastokartoituksessa tehtyjen havaintojen pohjalta yksi liito-oravalle soveltuva elinalue. Alueelta ei kuitenkaan löytynyt merkkejä liito-oravasta, ja aluetta ympäröivän maaston luonteen vuoksi liito-oravan esiintymistä alueella pidetään epätodennäköisenä. Muu eläimistö Alueella ei ole viitasammakoiden elinympäristöksi soveltuvia lampia. Natura ja luonnonsuojelualueet Suunnittelualuetta lähimmät Natura 2000-verkostoon kuuluvat alueet ovat - Pohjoisneva etelä- ja länsipuolella noin 0,8 km etäisyydellä - Perualamminneva itäpuolella noin 2 km etäisyydellä - Hötölamminneva luonteispuolella noin 2 km etäisyydellä - yksityisten omistamia luonnonsuojelualueita 1-4 km päässä suunnittelualueesta yhteensä viisi kappaletta 7 (19)

10 repo001.docx Pinta- ja pohjavedet Suunnittelualueella ei ole pohjavesialueita. Koko suunnittelualue kuuluu koskiensuojeluohjelma-alueeseen, ns. Saarijärven reittiin. Koskiensuojelulain (nro 35/87 ( )) nojalla suojellut kosket ja joet sekä valuma-alueet sekä alueen sisällä sijaitsevat vesistöt ja vesistön osat on suojeltu, eikä suojelluille vesistöille tai vesistön osille voida antaa vesilaissa tarkoitettua lupaa voimalaitoksen rakentamiseen. Tällä tarkoitetaan vesivoimalaitoksia. Sijainti valuma-alueella tulee kuitenkin huomioida kaavatyössä. Maisema Suunnittelualueen maisema on asumatonta, mutta alue ei ole luonnontilainen harjoitettavan metsätalouden vuoksi. Voimaloiden ympäristön maasto on verrattain tasaista. Korkeimmat kohdat ovat Piuharjunnevan itäpuolella Hyötykankaan eteläpuolella olevilla kohoumilla noin 180 metriä meren pinnan yläpuolella. Suunnittelualue on valtaosaltaan hoidettua talousmetsää, isompia hakkuualueita ja nuoria taimikoita on Hyötykankaan alueella. Lisäksi Hyötykankaan lounaisosassa on vanhan metsän alue. Hankealueen suoalueista kolme on turvetuotantoalueita, suurin osa muista suokuvioista tiheään ojitettuja. Pyöreäsuon pohjoispuolella ja Piuharjunnevan koillipuolella on mäntyvaltaisilla alueilla kivikkoja, jotka ovat peittyneet sammaliin ja jäkäliin. Selvitysalueen pohjoisosassa virtaa Kärjenpuro, ja pohjoispuolella sijaitsee myös suon ympäröimä Kalliojärvi. Rakennettu ympäristö ja kulttuuriympäristö, perinnemaisemat sekä muinaisjäännökset Hankealueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole tiedossa suojeltavia muinaisjäännöksiä, rakennettuja kulttuuriympäristöjä tai suojeltuja rakennuksia. Alueelle tai sen läheisyyteen ei sijoitu perinnemaisemakohteita. Hiidenkallion alueella on tervahauta. Liikenne Alueella on runsaasti olemassa olevaa tiestöä, metsäteitä. Peuralinnan tuulivoima-alue ei sijaitse lentoasemien lentoesterajoitusalueella. Yhdyskuntatekniikka Suunnittelualueen läheisyydessä kulkee 110 kv:n voimalinja. Maanomistus Suunnittelualue on pääosin yksityisessä omistuksessa. Hankevastaava YIT Rakennus Oy on hankkinut tarvittavat maanvuokrasopimukset. Maankäyttö, asutus ja elinkeinotoiminta Suunnittelualue on valtaosaltaan hoidettua talousmetsää, joka koostuu eri kasvuvaiheessa olevista metsäkuvioista ja ojitetuista suoalueista. Merkittävä osa hankealueen suoalueista on turvetuotantoalueita. Alueen pohjoisosan poikki kulkee puro. 8 (19)

11 Tuulivoimapuiston ulkopuoliset, aluetta ympäröivät alueet ovat talousmetsää ja suoalueita. Suoalueista osa on turvetuotantokäytössä, osa luonnontilaisia ja osa kuivatusojitettuja. Väestö ja asuminen Kyyjärvellä asui henkeä vuonna Väestömäärä on ollut huipussaan 1980-luvun puolivälissä, mutta laskenut sen jälkeen. Väestön ikärakenne on vanhuspainotteisempi kuin maakunnassa keskimäärin. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan väestömäärän lasku jatkuu siten, että vuonna 2040 kunnassa asuisi noin henkeä. Lisäksi ennusteen mukaan väestörakenne muuttuu yhä vanhuspainotteisemmaksi. Suunnittelualue koostuu 13 kiinteistön maa-alueista, mutta alueella ei sijaitse vakituista asutusta. Tuulivoima-aluetta lähimmät asutuskeskittymät ovat Väärämäen asuin- ja lomarakennukset noin 1 1,5 km:n etäisyydellä idässä lähimmästä voimalasta sekä Järvelän, Keskikylän, Peuralinnan ja Onnelan asutus noin 1,5 3,5 km:n etäisyydellä kaakossa voimaloista. Elinkeinot, työpaikat ja yritykset Kyyjärvellä oli vuonna 2011 yhteensä 584 työpaikkaa. Yrityskanta oli 94 kappaletta vuonna 2012, lukumäärä on pysytellyt samana viime vuodet, sillä aloittaneita ja lopettaneita yrityksiä on ollut yhtä paljon. Toimipaikkojen lukumäärä taas oli 142 kappaletta. Näissä luvuissa ei välttämättä ole mukana kaikkia alkutuotannon yksiköitä. Tuulivoimaloiden alue on aktiivista metsänhoitoaluetta. Alueella ei sijaitse muita elinkeinoja, työpaikkoja tai yrityksiä. Virkistyspalvelut Alueen virkistyskäyttö on vähäistä, eikä alueella ole virkistyspalveluja tai reittejä. 4.3 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Kyyjärvi sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa sen lounaiskulmassa rajautuen Keski-Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakuntiin (lähde: Paikkatietoikkuna) 9 (19)

12 repo001.docx Keski-Suomen maakuntakaava Peuralinnan tuulivoimapuisto kuuluu Keski-Suomen maakunnan alueelle, mutta rajautuu myös Etelä- ja Keski-Pohjanmaan maakuntiin. Ympäristöministeriö vahvisti Keski-Suomen maakuntakaavan ja se sai lainvoiman Maakuntakaavassa hankealueella on kaavamerkintä EO/tu. Merkinnällä osoitetaan turvetuotantoalueita, joilla jo on turpeen ottotoimintaa tai joilla ottotoiminnan edellytykset on selvitetty. Ote Keski-Suomen voimassa olevasta maakuntakaavasta 2009, Tuulivoimapuiston likimääräinen sijainti on merkitty punaisella rinkulalla. Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan turvetuotantoalueita, joilla jo on turpeen ottotoimintaa tai joilla ottotoiminnan edellytykset on selvitetty. Suunnittelumääräys: Turvetuotantoalueiden käyttöönoton suunnittelussa on otettava huomioon tuotantoalueiden yhteisvaikutus vesistöihin, turvetuotannon osuus kokonaiskuormituksesta sekä tuotantopinta-alan poistumat ja rajoitettava tarpeen vaatiessa samanaikaisesti käytössä olevien alueiden määrää. Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaava (2012) osoittaa alueita turvetuotannolle ja suojelee samalla arvokkaita suoluonnon kohteita. Kaavassa osoitetaan myös maakunnallisesti merkittävät tuulivoimapuistojen alueet. Peuranlinnan aluetta ei ole osoitettu vaihemaakuntakaavassa tuulivoima-alueeksi. Maakuntakaavaan merkitään vain seudullisesti merkittävät potentiaaliset tuulivoima-alueet. Kaavassa osoitetaan turvetuotantoon soveltuvat suot energiaturpeen raaka-ainetarpeisiin. Kaavassa on kaikkiaan 155 turvetuotantoon soveltuvaa aluetta ja annetaan koko maakuntaa ja 13 valuma-aluetta koskeva suunnittelumääräys. Kaavassa on selvitetty myös turvetuotantoon soveltuvien soiden luontoarvot. Uusia luonnonsuojelusoita on 34 ja luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä soita 38. Ne täydentävät merkitykseltään maakuntakaavatasoisia suoluonnon kohteita. Potentiaalisia tuulivoima-alueita kartoitettiin Sisä-Suomen tuulivoimaselvityksessä. Kaavassa on mukana 9 tuulivoimapuiston aluetta. Teoreettisesti niille sopisi 3 MW voimaloita 130. Keski-Suomen maakuntavaltuusto hyväksyi 3. vaihemaakuntakaavan (19)

13 ote 3. vaihemaakuntakaavasta 2012, Tuulivoimapuiston likimääräinen sijainti on merkitty punaisella rinkulalla. Keski-Suomen 1. vaihemaakuntakaava käsittelee Jyväskylän seudun uutta jätteenkäsittelykeskusta, joten se ei koske Peuralinnan aluetta. 2. vaihemaakuntakaavassa tavoitteena on turvata maakunnassa laadukkaiden kiviainesten saanti, suojella arvokkaita harju-, kallio- ja moreenialueita, hyvän ja turvallisen pohjaveden saanti sekä lisäksi esitetään potentiaaliset malmivyöhykkeet. 4. vaihemaakuntakaava päivittää lainvoimaisen maakuntakaavan kaupallisen palveluverkon ja taajamatoiminnot sekä tarpeellisilta osin siihen liittyvää alue- ja yhdyskuntarakennetta, osoittaa melualueita, varalaskupaikkojen suoja-alueita sekä tarkistaa virkistystoimintojen alueita. 2. ja 4. vaihemaakuntakaavassa ei ole osoitettu varauksia suunnitellulle Peuralinnan tuulivoimaloiden alueelle. Keski-Pohjanmaan maakuntakaava Keski-Pohjanmaan maakuntakaava koskee Keski-Pohjanmaan maakuntaa, johon kuuluvat Halsuan, Kannuksen, Kaustisen, Kokkolan, Lestijärven, Perhon, Toholammin ja Vetelin kunnat. Keski-Pohjanmaalla maakuntakaavaa ollaan laatimassa vaiheittain. Maakuntakaavan 1., 2. ja 3. vaihekaavat ovat vahvistettuja ja lainvoimaisia, 4. vaihekaava on luonnosvaiheessa. Maakuntakaavat muodostavat yhdessä Keski-Pohjanmaan kokonaismaakuntakaavan. Ympäristöministeriö vahvisti Keski-Pohjanmaan kolmannen vaihemaakuntakaavan, joka ohjaa vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittumisen sekä erityisesti pohjavesien suojelulle ja kiviaineshuollolle merkittäviä alueita koko maakunnan alueella. Keski-Pohjanmaan maakuntakaavassa on osoitettu seuraavaa kahtakymmentä vuotta varten maakunnan tärkeimmät alueidenkäyttötarpeet, ja sen tehtävänä on ohjata kuntien kaavoitusta. Keski- Pohjanmaan kolmas vaihemaakuntakaava täydentää aiemmin vahvistettuja ensimmäistä ja toista vaihemaakuntakaavaa muodostaen yhdessä niiden kanssa Keski-Pohjanmaan kokonaismaakuntakaavan. 11 (19)

14 repo001.docx Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan 2. vaihekaava on vahvistettu valtioneuvostossa Vaihekaava käsittää soiden monikäytön, tuulivoimatuotannon ja kaupan palveluverkon sekä päivitettävänä aihepiirinä muinaismuistot ja maisema- ja kulttuurikohteet. Samalla vahvistuspäätös kumoaa maakuntakaavan 1. vaiheessa osoitetut kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeät alueet, keskustatoimintojen alueet sekä muinaismuistot. Keski-Pohjanmaan maakuntakaavaote (1., 2. ja 3. vaihekaavan yhdistelmä), johon Alajoen hankealueen sijainti on osoitettu likimääräisesti punaisella. Keski-Pohjanmaan liitossa on meneillään maakuntakaavan 4. vaihekaavan valmistelu. 4. vaihekaava on luonnosvaiheessa. Tämä kaava tulee käsittelemään seudullisesti merkittävän tuulivoiman sijoittumista lähtökohtanaan Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan manneralueen tuulivoimaselvitys (2011). Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan 4. vaihekaavalla ohjataan mannertuulivoiman sijoittumista maakunnan alueella. Suunnittelussa keskeisenä tavoitteena on sovittaa tuulivoimarakentaminen yhteen alueen muiden toimintojen kanssa. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä välisenä aikana. Tv-1 merkintä tarkoittaa Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan manneralueen tuulivoimaselvitykseen perustuvaa tuulivoimaloiden aluetta ja tv-2 merkintä uutta tuulivoimatuotannolle tutkittava aluetta. Merkinnöillä osoitetaan tuulivoiman tuotantoon soveltuvat alueet vähintään kymmenen voimalan suuruiselle tuulivoimapuistolle. Ote Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan 4. vaihekaavan kaavaluonnoksesta. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti korostettu punaisella. 12 (19)

15 Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava Etelä Pohjanmaan maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä vuonna Maakuntakaavan uudistustyö on käynnistetty Uudistuksen teemoina laajasti ottaen ovat tuulivoima ja kaupan palveluverkko, liikenne ja soiden käyttötarkoitukset, yhdyskuntarakenne (kylät, taajamat, kehityskäytävät, tulva-alueet, maatalous) sekä kulttuuri- ja luontoympäristöt, virkistys ja maaperä. Pääteema on ilmastonmuutos. Maakuntakaavaa täydentävät vaihemaakuntakaavat: Maakuntakaavan 1. vaihekaava: Tuulivoima Maakuntakaavan 2. vaihekaava: Kauppa, liikenne ja maisema-alueet Maakuntakaavan 3. vaihekaava: Turvetuotanto, suoluonto ja bioenergia Maakuntakaavan 1.vaihekaavaluonnos on ollut nähtävillä välisen ajan. Maakuntakaavan 1. vaiheen kaavaluonnoksessa on osoitettu valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti alueet, jotka soveltuvat ennalta arvioiden parhaiten keskitettyyn tuulivoimarakentamiseen. Kaavan laadinnassa on lähdetty periaatteesta, että kaavassa osoitetaan parhaiten soveltuvat ns. tuulipuistojen alueet, joiden laajuus on yleensä noin 10 voimalaa tai enemmän. Hankkeiden toteuttaminen ilman maakuntakaavan aluevarausta, on edelleen mahdollista asianmukaisiin selvityksiin ja kuntakaavoitukseen perustuen. Tuulivoiman osalta maakuntakaavan tavoitteena on luoda edellytykset laaja-alaisen tuulivoimatuotannon kehittymiselle maakunnassa. Kaavaluonnoksessa osoitetut uudet tuulivoima-alueet perustuvat Etelä-Pohjanmaan tuulivoimaselvitykseen, joka valmistui vuonna Voimassa olevassa vuoden 2005 Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa ei otettu kantaa tuulivoimaan. Maakuntakaavan valmisteluvaiheessa on maakuntakaavaan osoitettu 20 tuulivoimatuotannolle soveltuvaa aluetta. Ote Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavasta. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti korostettu punaisella 13 (19)

16 repo001.docx Ote Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan 1. vaihekaavan kaavaluonnoksesta. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti korostettu punaisella Naapurikunnista ainakin Perhoon, Soiniin ja Alajärvelle on vireillä tuulivoimahankkeita. Tietoja lähialueiden tuulivoimahankkeista on saatavilla mm. Suomen tuulivoimayhdistykseltä: Yleiskaava ja asemakaavat Kyyjärven kunnan kaavoituskatsauksessa (2013) tuulivoima-alueen pohjoispuolella sijaitseva Kalliojärvi osoitetaan kaavoitettavaksi pienvedeksi. (Valmisteilla olevan pienvesistöjen rantaosayleiskaavan on tarkoitus valmistua vuoden 2013 aikana). Pohjoisen Keski-Suomen kunnissa on käynnistetty kahdeksan kunnan yhteinen tuulivoimayleiskaavoitus. Kaavahankkeessa ovat mukana Kyyjärven lisäksi Kannonkosken, Karstulan, Kinnulan, Kivijärven ja Pihtiputaan kunnat sekä Viitasaaren ja Saarijärven kaupungit. Kaavatyössä on tavoitteena laatia vähintään yksi tuulivoima-alue jokaisen kunnan alueelle. Perusselvitysten ja kaavaluonnoksen valmistelu ajoittuu vuodelle 2014, ja kaavaehdotus on tarkoitus saada nähtäville vuonna Tuulivoimayleiskaavan vahvistaa ympäristöministeriö. Kuva 1. Kuva kaavoitettavista pienvesistä Kyyjärven kunnan kaavoituskatsauksen mukaan, kuvaan on merkitty tuulivoimapuiston likimääräinen sijainti punaisella rinkulalla. 14 (19)

17 Pohjakartta Kaavatyössä käytetään Maanmittauslaitoksen maastotietokantaa pohjakarttana. 5 TAVOITTEET 5.1 Maankäyttö- ja rakennuslain asettamat tavoitteet Tuulivoimarakentamiseen sovelletaan pääsääntöisesti samoja säännöksiä kuin muuhunkin rakentamiseen. Suurien tuulivoimaloiden toteutuksen tulee lähtökohtaisesti perustua maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999, MRL) mukaiseen kaavoitukseen, jossa määritellään tuulivoimarakentamiseen soveltuvat alueet. Tuulivoimalan rakentaminen edellyttää aina rakennuslupaa tai toimenpidelupaa. MRL 77a :n mukaan yleiskaava voidaan laatia siten, että se ohjaa suoraan tuulivoimarakentamista. 5.2 Valtakunnalliset tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto on päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Tavoitteet on tarkistettu (tarkistetut tavoitteet tulleet voimaan ). Tarkistuksen pääteemana oli ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Tavoitteiden keskeisenä tehtävänä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien asioiden huomioon ottaminen alueidenkäytön suunnittelussa ja viranomaisten toiminnassa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulee ottaa huomioon osayleiskaavaa laadittaessa. Tuulivoimarakentamisessa valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet korostavat pyrkimystä keskitettyihin ratkaisuihin sekä tuulivoimarakentamisen ja muiden alueidenkäyttötarpeiden yhteensovittamista. Tuulivoimarakentamista koskevien tavoitteiden lisäksi tuulivoima-alueiden suunnittelussa on otettava huomioon muutkin valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, kuten esimerkiksi maisemaa, luonnonarvoja ja kulttuuriperintöä, puolustusvoimien toiminnan turvaamista sekä lentoturvallisuutta koskevat tavoitteet. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu kuuteen asiakokonaisuuteen, ja ne on huomioitu maakuntakaavassa. Tämän kaavatyön osalta tavoitteista on huomioitava: toimiva aluerakenne eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Tavoitteet on jaettu yleis- ja erityistavoitteisiin. Toimivien yhteysverkostojen ja energiahuollon osalta VAT:ien yleistavoitteissa todetaan mm., että Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia (Valtion ympäristöhallinto, 2010). 15 (19)

18 repo001.docx Tavoitteet uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämiselle Hankkeen taustalla on tavoite osaltaan pyrkiä niihin ilmastopoliittisiin tavoitteisiin, joihin Suomi on kansainvälisin sopimuksin sitoutunut. Valtioneuvosto hyväksyi Suomen ilmasto- ja energiastrategian, joka pohjautuu EU:n ilmasto- ja energiapoliittisiin linjauksiin ja velvoitteisiin. Tuulivoiman voimakas lisääminen Suomessa on osa ilmastonmuutosta hillitseviä toimia. Suomessa tuulivoimatuotannon kapasiteetti oli 288 megawattia vuoden 2012 lopussa (VTT, 2013). Tavoitteeksi vuodelle 2020 on asetettu 1 TWh ja 3 TWh vuodelle Näitä tavoitteita tarkennetaan parhaillaan käynnissä olevassa energiastrategian päivitystyössä. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää voimakasta tuulivoiman lisärakentamista. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (2008) mukaan tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. 5.3 Kunnan tavoitteet Tavoitteena on laatia alueelle osayleiskaava, jolla luodaan edellytykset tuulipuiston rakentamiselle. Alueelle laaditaan oikeusvaikutteinen osayleiskaava siten, että sitä voidaan käyttää suoraan rakennusluvan myöntämisen perusteena (MRL 77a ). Tuulipuiston osayleiskaavatyötä ohjaa Kyyjärven kunta, ja kaavakonsulttina toimii Sweco Ympäristö Oy. Kyyjärven kunta tekee alueesta kaavoitussopimuksen hanketoimijan (YIT Rakennus Oy) kanssa. 6 OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vaikutusten arviointi on kiinteä osa yleiskaavan laatimista ja vaikutusten arviointi tehdään vuorovaikutuksessa kaavoitushankkeen keskeisten sidosryhmien kanssa. Osayleiskaavan arvioinnissa vaikutuksia kuvataan niiden muutosten kautta, joita toteuttaminen aiheuttaa suhteessa nykytilaan. MRL 9 :n ja MRA 1 :n mukaisesti vaikutukset arvioidaan liittyen 1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön; 2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon; 3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin; 4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen; 5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. Vaikutusten arviointi tulee tehdä selvitysten pohjalta. Vaikutusten arviointi tulee tapauskohtaisesti kohdentaa merkittäviin vaikutuksiin. Seuraavat arvioitavat vaikutukset ovat keskeisimpiä, myös muita mahdollisia vaikutuksia tulee tapauskohtaisesti arvioida: maisema ja kulttuuriympäristö ääni (ääni ja meluvaikutukset) välke linnusto (häirintä- ja estevaikutukset, törmäyskuolleisuus, elinympäristömuutokset) lepakot turvallisuus tutkajärjestelmät 16 (19)

19 puolustusvoimien toiminta yhteisvaikutukset (sekä useiden tuulivoima-alueiden että tuulivoima-alueen ja siihen liittyvien voimajohtojen) (lähde: Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2012. Tuulivoimarakentamisen suunnittelu) Tuulivoimaloiden vaikutuksia tulisi seurata käyttöönoton jälkeen. Luonnolle ja maisemalle aiheutuvat vaikutukset ovat todennettavissa rakennusajan jälkeen, ja niiden perusteella tulee tarvittaessa tehdä jatkotoimia. Erityisesti melu- ja välkevaikutuksia tulisi seurata, koska ne on suunnitteluvaiheessa mallinnettu matemaattisesti, eikä varmuutta mallien toimivuudesta ole. Tuulivoimapuiston suunnitellun toiminta-ajan jälkeen toimijan tulisi tehdä tarvittavat jälkihoitotoimenpiteet: joko puiston purkaminen tai huolto ja uudistaminen niin, että toiminta jatkuu kannattavasti ja hyväksyttävästi. Seurantamenetelmät tulee sopia toimijan kanssa. Esimerkiksi todellisten melu- ja välkevaikutusten seuranta voi tuoda uutta tietoa puiston todellisista vaikutuksista ja näin ollen lisätä hyväksyntää tuulipuistoa kohtaan. 7 OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS Maankäyttö- ja rakennuslain 62 mukaan kaavoitukseen osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavan vaikutuksia ja lausua, kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Tiivis vuorovaikutus kaavan laatijan ja osallisten välillä on perusta työn onnistumiselle. Maankäyttö- ja rakennuslain 64 :n mukaan osallisella on ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville mahdollisuus esittää alueelliselle ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Työtä ohjaavat Kyyjärven kunnan toimielimet sekä viranhaltijat. Kaavakonsulttina toimii Sweco Ympäristö Oy. Kaavaprosessin aikana järjestetään MRL:n mukaiset julkiset nähtäville asettamiset, jolloin kunnan asukkailla ja muilla osallisilla on mahdollisuus tutustua kaava-aineistoon ja jättää siitä mielipiteitä ja muistutuksia. Osallisia ovat: alueen maanomistajat asukkaat ja toimijat (ml. kyyjärviset seurat ja yhdistykset) kunnan hallintokunnat naapurikunnat (Soinin kunta, Alajärven kaupunki, Perhon kunta, Kivijärven kunta, Karstulan kunta, ) viranomaiset (Keski-Suomen ELY-keskus, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Keski- Pohjanmaan ELY-keskus, Keski-Suomen liitto, Keski-Pohjanmaan liitto, Etelä- Pohjanmaan liitto, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto (AVI), Metsäkeskus, Metsähallitus, Museovirasto, Keski-Suomen museo, Puolustusvoimat, Keski-Suomen pelastuslaitos, Pohjoisen Keski-Suomen ympäristötarkastaja, Ilmatieteenlaitos) 17 (19)

20 repo001.docx yhdyskuntatekniikka (Fingrid Oyj, Fortum sähkönsiirto Oy, Finavia, Trafi, Vattenfall) 8 SUUNNITTELUN VAIHEET Kyyjärven kunnanhallitus on päättänyt kaavatyön käynnistämisestä (kh 7) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Aikataulu: 1-5/2014 Osayleiskaavan laatiminen käynnistetään laatimalla OAS. Suunnittelualue rajataan OAS:n laatimisen yhteydessä ja samalla laaditaan kaavatyön tavoitteet. OAS asetetaan nähtäville ja pidetään 1. viranomaisneuvottelu. Laaditaan tiivismuotoinen esitys perustiedoista, johon kootaan aiemmin tehdyt selvitykset sekä muista aineistoista ja tietokannoista saatavat perustiedot. Ympäristöselvitykset Aikataulu: 11/2013-6/2014 Osayleiskaavatyössä hyödynnetään jo tehtyjä ympäristöselvityksiä. Selvityksistä kootaan kaavaselostusta varten tiivistelmä, joka kuvaa suunnittelualueen ympäristön nykytilannetta. Ympäristöselvityksissä varaudutaan mahdollisiin alkukesällä tehtäviin kasvukauden lisäselvityksiin. Kaavaluonnos Aikataulu: 1-6/2014 Konsultti laatii kaavaluonnoksen tehtyjen ympäristöselvitysten sekä Kyyjärven kunnalta, hankevastaavalta, osallisilta ja viranomaisilta saadun palautteen pohjalta. Kaavaluonnoksesta pyydetään lausunnot. Nähtävilläolon aikana järjestetään tilaajan, hankevastaavan ja konsultin yhteistyössä järjestämä yleisötilaisuus, jossa osalliset voivat esittää mielipiteensä suunnitelmista. Kaavaehdotus Aikataulu: 6-9/2014 Luonnosvaiheesta saadun palautteen pohjalta muokataan kaavaluonnos kaavaehdotukseksi. 18 (19)

21 repo002.dot Kaavaehdotus asetetaan nähtäville ja siitä pyydetään lausunnot. Nähtävilläolon aikana järjestetään tarvittaessa toinen yleisötilaisuus, jossa osalliset voivat esittää mielipiteensä suunnitelmista. Tarvittaessa pidetään 2. viranomaisneuvottelu sen jälkeen, kun kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävänä ja sitä koskevat mielipiteet ja lausunnot on saatu. Aikataulu: 10 12/2014 Laaditaan vastineet lausuntoihin ja muistutuksiin. Kunnanhallitus käsittelee lausunnot, mahdolliset saadut muistutukset ja niiden vastineet sekä päättää kaavaehdotuksen kunnanvaltuustolle hyväksyttäväksi esittämisestä. Kunnanvaltuusto hyväksyy osayleiskaavan. 9 TIEDOTTAMINEN YHTEYSTIEDOT Kaavoituksen vireille tulosta ja yleiskaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta tiedotetaan kirjeellä ulkopaikkakuntalaiselle suunnittelualueen maan omistajille ja/tai -haltijalle. Kaavan valmistelusta ja kaavatyön edistymisestä tiedotetaan Kyyjärven kunnan ilmoitustaululla, ja Kyyjärven kunnan nettisivuilla, Lisätietoja kaavahankkeesta voi kysyä: Kyyjärven kunta Sweco Ympäristö Oy (ent. Airix Ympäristö Oy) Rakennustarkastaja Erkki Sorsamäki Arkkitehti Iikka Ranta etunimi.sukunimi@kyyjarvi.fi FM Johanna Lehto Aluearkkitehti Ulla-Maija Humppi ulla-maija.humppi@saarijarvi.fi etunimi.sukunimi@sweco.fi 19 (19)