Hyvälaatuista raaka-ainetta biomassan kaasutukseen
|
|
- Kaarina Mäkinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 Hyvälaatuista raaka-ainetta biomassan kaasutukseen Ulf-Peter Granö 2013
2 2 Hyvälaatuista raaka-ainetta biomassan kaasutukseen Lopputuotteiden hyvän laadun saaminen edellyttää, että koko käsittelyketju toimii ja käsittelee metsästä saatavaa bioenergiaraaka-ainetta laadukkaasti. Ulf-Peter Granö Kokkola 2013
3 3 Sisällysluettelo Sivu Alkusanat 5 Raaka-aineiden laatu on tärkeää 6 Koneellinen korjaus ja luonnollinen kuivaus 6 Märän hakkeen hakettaminen 7 Märän hakkeen kuivaaminen 7 Luonnollisesti kuivatun hakkeen jälkikuivaus 8 Laatuhake edellyttää laadukasta työtä koko käsittelyketjussa 8 Muutama nyrkkisääntö 9 Hakettaminen 10 Kuljetus 10 Logistiikka ja jälkikuivaus 10 Kuivatun hakkeen varastointi 11 Tehokasta luonnollista kuivauskapasiteettia 11 Logistiikkaesimerkki biomassalle 11 Biomassaa harvennuksilta 12 Luonnollinen kuivaus 13 Laitteisto biomassan pienentämiseen 14 Pienet tai suuret urakoitsijat 14 Kaasutukseen tarkoitetun metsähakkeen jälkikuivaus 16 Luonnollisen kuivauksen hyödyntäminen 16 Pienet biomassa lämpövoimalaitokset 17 Teknologia pienissä CHP-yksiköissä 17 ORC-yksiköitä valmistetaan Euroopassa 18 Stirling-moottorit lähinnä pienissä yksiköissä 19
4 4 Sivu Mikroturbiini 19 Mikroturbiinien etuja ovat mm.: 19 IC-moottorit (kaasumoottorit) 20 Tulevaisuudessa Bio-synteesikaasulla toimiva polttokenno 20 Kehitysmahdollisuudet monien eri reittien kautta 21 References 22
5 5 Hyvälaatuista raaka-ainetta biomassan kaasutukseen Alkusanat Tutkimus ja seuranta ovat tärkeää kehitystyössä kun kehitetään pienimuotoista energiatuotantoa ja biomassan jalostusta paikallisille ja alueellisille kuluttajille. Pienimuotoisilla ratkaisuilla energiantuotannossa sekä jalostuksen kautta löytyy hyviä mahdollisuuksia työllistää osan maaseudun asukkaista. Tarvitaan aktiivisia pienyrittäjiä ja energiaosuuskuntia paikallisien raaka-aineiden korjuuseen, käsittelyyn ja jalostukseen paikallisille ja alueellisille kuluttajille. Onnistuakseen tuottamaan laadukkaita lopputuotteita on olemassa asioita jotka on otettava huomioon arvoketjussa; - Valitse hyvälaatuisia raaka-aineita vähäisellä kuoripitoisuudella - Käytä luonnollinen kuivaus hyväksi säästäen kuivauskustannuksia - Käytä jykevät laitteet ja yhdistä koneet oikealla tavalla jalostustehtaassa - Integroi toimintaa esim. biomassan kaasutuksella ja pienimuotoisella CHP-yksiköllä - Sovita toiminta yrittäjien kanssa sekä tee yhteistyötä paikallisen energiaosuuskunnan kanssa - Panosta toiminta ensisijaisesti lähialueelle ja maakuntaan Hyvillä yhdistelmillä ja sovellutuksilla voidaan jalostuksessa paremmin hyväksikäyttää raaka-aineita ja sivutuotteita. Tämän kautta voidaan pienentää jätteitä ja hyödyntämättömiä sivutuotteita, sekä pienentää ympäristökuormitusta. Kuva 1. Tasaista ja hyvää puuhaketta. Epätasaista ja huonoa haketta.
6 6 Raaka-aineiden laatu on tärkeää Tänään on kiinnostus huomattavasti lisääntynyt, saada mahdollisimman hyvälaatuista haketta jatkojalostusta varten. Se edellyttää, että jokainen käsittely- ja jalostusvaihe hoidetaan parhaalla mahdollisella työpanoksella. Laatutyö alkaa metsässä. On olemassa pari eri perusmenetelmää käsitellä energian raaka-aineita metsästä. 1. Märän hakkeen käsittely hakettamalla tuoretta, korjattua ja karsittua raaka-ainetta metsässä tai metsäautotien varressa. 2. Energiaraaka-aineen käsittely kokonaisena ja karsittuna, luonnollinen kuivaus maastossa ja hakettaminen sen jälkeen. Koneellinen korjaus ja luonnollinen kuivaus Korjattaessa koneellisesti energiapuuta aikaisissa harvennuksissa tai myöhäisissä raivauksissa käytetään MTH-laitteistoa. (MTH=Multi-tree handling) Kuva 2. MTH-laitteisto ryhmäkarsinnassa. Kuva, John Deere Forestry Oy ( Energiankorjuulaitteistoon liitettävä vaakalaitteisto voi helpottaa korjatun energiapuun määrän arviointia. Kuormaimen kärkeen asennettu vaaka voi olla yhtenä vaihtoehtona, kun arvioidaan korjurilla korjattavan tai kuljetettavan energiapuun määrää. Vaakalaitteisto voi olla myös asennettuna kuormatraktorin tai korjurin kuormaustilan runkoon.
7 7 Kuva 3. Kuormaimen kärkeen asennettu vaaka punnitsee energiapuun määrää Märän hakkeen hakettaminen Käsittelyketjussa, joka perustuu märän hakkeen hakettamiselle, asetetaan suuria vaatimuksia sille, että raaka-aine käytetään määrätyssä ajassa, varsinkin lämpöisenä vuodenaikana. Mikro-organismit saavat nopeasti aikaan hajoamisprosessin, joka johtaa lämpötilan kohoamiseen, epätasaiseen kosteuteen ja runsaaseen homepölyyn. Laatuhaketta tuotettaessa tulee oksat ja viheraines jättää metsään. Haketuksen jälkeen materiaali pitää kuivata tehokkaassa kuivurissa ja sitten välivarastoida katon alla ennen jatkojalostusta. Märän hakkeen kuivaaminen Jotta voidaan kuivata haketta, jonka kosteuspitoisuus on %, pitää suuri määrä vettä saada poistettua, jotta voidaan päästä alle % kosteuspitoisuuteen, mitä monissa kaasutusyksiköissä vaaditaan. On valittavissa erilaisia hakekuivureita, ja voi olla aihetta tutustua lähemmin pyörivään rumpukuivuriin, siilo-, torni- tai patjakuivuriin.
8 8 Kuva 4. Energiapuukasan luonnollinen kuivaus avoimella paikalla maastossa peitetään ennen kuin syyssateet alkavat. Luonnollisesti kuivatun hakkeen jälkikuivaus Luonnollisesti kuivatun energiapuun kosteuspitoisuus on haketuksen jälkeen usein %. Siksi tarvitaan jälkikuivausta, jotta kosteuspitoisuus saadaan alle 20 %:n. Hyvä kuivuri, joka voi hyödyntää hukkalämpöä, on suuri etu pyrittäessä pitämään kuivauskustannukset alhaisina. Pienelle haketuottajalle se merkitsee usein että kuivausyksikkö rakennetaan paikallisen kauko- tai lähilämpölaitoksen läheisyyteen. Laatuhake edellyttää laadukasta työtä koko käsittelyketjussa Jotta saavutetaan ja ylläpidetään hyvänlaatuisen hakkeen tuottaminen, täytyy eri työvaiheet korjuusta jatkojalostukseen saakka suorittaa riittävän hyvin. Monet tekijät vaikuttavat energian raaka-aineen laatuun mikä saapuu jalostuslaitokseen, laatuun vaikuttaa paitsi metsä raaka-aineet, sen lisäksi tuotantoketjun eri osien työn laatu.
9 9 Muutama nyrkkisääntö Joitakin yleisiä nyrkkisääntöjä jatkojalostukseen tarkoitetun energiaraaka-aineen käsittelyssä voivat olla esim.: - Vältä energiaraaka-aineen sotkeutumista maa-ainekseen ja pölyyn sekä muihin saasteisiin korjuun ja kuljetuksen aikana - Poista ravintoainepitoiset vihreät osat korjuun aikana - Erottele erilaiset raaka-aineet jo aikaisessa vaiheessa - Valitse hyvä paikka luonnollista kuivausta ja varastointia varten, jossa likaantumista voidaan välttää ja jossa kuivaus tapahtuu parhaiten - Peitä energiaraaka-ainekasat ennen syyssateiden alkamista. - Vältä varastoimasta suuria määriä kosteaa haketta pitkään, koska kostea hake alkaa helposti homehtua, jolloin energian hävikin lisäksi homeitiöitä leviää ympäristöön - Minimoi homeenmuodostuksen riskiä aloittamalla kuivaus ajoissa - Suojaa kuivattu raaka-aine sateilta varastoimalle sen katoksen alla - Minimoi kosteuden pääsy maasta kuivattuun hakeraaka-aineeseen Hyvin valmisteltu varastointipaikka luo edellytyksiä energiapuun hyvälle kuivumiselle. Kuva 5. MTH- karsitusta hiesukoivusta saadaan erittäin hyvää laatuhaketta.
10 10 Hakettaminen Energiaraaka-aineen hyvä käsittelytapa asettaa hakettajalle vaatimuksia tarkkuuden ja sen suhteen, että haketin antaa hyvän tuloksen, hyvänlaatuisesta hakkeesta. Epäilyttävät tai huonompilaatuiset materiaalit lajitellaan pois ennen hakettamista. Kuva 6. Suurehko traktorivetoinen haketin, jota käyttäen kokenut urakoitsija saa usein aikaan paremman laatuisista haketta. Kuljetus Energiaraaka-aineen kuljettaminen metsästä varastointipaikalle kuivumaan sekä hakkeen siirtäminen haketuspaikalta hake-varastoon ja jälkikuivaukseen, pitää tapahtua saasteita lisäämättä. Maata tulee helposti mukaan lastauslaitteistoista ja traktorin renkaista. Logistiikka ja jälkikuivaus Hyvin suunniteltu kuivaamon logistiikka helpottaa käsittelyä. Vähäisellä energiahävikillä tapahtuva jälkikuivaus ja tasaisen hakkeen loppukosteus merkitsee parempilaatuista kuivaa haketta.
11 11 Kuivatun hakkeen varastointi Kun puuhake on kuivattu, pitää se myös pysyä kuivana katon alla, jotta vesi ja kosteus ei pääsisi varastointitilaan. Jos haketta kuivataan erissä, tarvitaan suurehko välivarasto ennen siirtoa jatkojalustusyksikköön. Tehokasta luonnollista kuivauskapasiteettia Parempi kuivaustulos saavutetaan luonnollisen kuivauksen avulla maastossa käyttäen tervettä järkeä ja määrätietoista asennetta. Kokemus ja tiedot osoittavat, että kosteus saadaan laskemaan %:iin pienin lisäpanostuksin. Joitakin peukalosääntöjä ovat: - Valitse avoin ja ilmava kuivaus- ja varastointipaikka - Laita riittävän kestävät alustat energiapuukasoille - Peitä kasat ennen syyssateiden alkamista - Käytä hyväksi kesäkauden kuivausilmat - Estä lumen ja veden pääsy korjuu- ja hakekasoihin - Ylivuotinen raaka-aine tulee polttaa hakkeena, ei pelletteinä Logistiikkaesimerkki biomassalle Biomassan saattamiseksi kaasutukseen vaaditaan toimiva logistiikka eli käsittelyketju. Logistiikka riippuu käytettävän raaka-aineen tyypistä sekä laadusta. Usein käytetty peukalosääntö on, että mitä homogeenisempi sekä puhtaampi raaka-aine on, sitä yksikertaisemmaksi kaasutuksen jälkeinen puhdistusprosessi tulee. Lähtökohtana on usein raaka-aineen saatavuus sekä se mihin tuotekaasua Bio-SNG (Biosynteesikaasua) tullaan käyttämään. Tuotetun kaasun suora poltto paikallisessa CHPyksikössä (lämpövoimalaitos) asettaa alhaiset vaatimukset tuotekaasun puhtaudelle. Muuta käyttöä varten puhdistusta lisätään. Metsästä saatavan biomassan korjuu, esikäsittely sekä käsittely tai prosessointi voidaan tehdä eri tavoin, pääasiassa myyjästä sekä ostajasta riippuen. Usein suurin ero käsittelyketjussa on siinä onko kyse suuresta asiakkaasta, lämpövoimalaitoksesta, vai paikallisesta asiakkaasta kuten energiaosuuskunnasta.
12 12 Kuva 7. Yksinkertaistettu katsaus reiteistä joilla biomassaa voidaan hankkia, energiametsästä, harvennuksista tai pääte-hakkuista. Valintoja on useita ja biomassan käyttömahdollisuudet monipuoliset sekä myös kilpailut lisääntyvät. Pienimuotoisessa kaasutuksessa maaseudulla on ensisijaisesti kyse kaasutuslaitoksen sekä paikallisen CHP - yksikön yhdistämisestä sekä lämmön että sähkön tuottamiseksi. Kaasutuslaitoksesta riippuen biomassalle voidaan tarvita enemmän tai vähemmän kuivausta ennen kuin se voidaan hienontaa ja käyttää kaasutukseen. Biomassaa harvennuksilta Harvennuksilta saatavan biomassan korjuu- sekä käsittelykalustona käytetään usein pienempiä koneita sekä kalustoa kuin mitä loppuharvennuksessa, jossa puuaines on paksumpaa ja mukana on suurempi osuus tukkipuuta. Biomassaraaka-aineen laatu heikkenee nopeasti mikäli sienet, bakteerit sekä hyönteiset pääsevät lisääntymään nopeasti varastoinnin aikana. Hajoamisriskiä voidaan alentaa oikein suoritetulla kuivauksella.
13 13 Kuva 8. Tässä on pari esimerkkiä koneista sekä kalustosta koneketjussa. Luonnollinen kuivaus Kuva 9. Hyvin peitetty energiaraaka-aine antaa kuivemman lopputuotteen. Ominaisuuksista riippuen voidaan raaka-aineen kosteus-pitoisuus saada jopa alle 30 %.
14 14 Luonnollinen ilmakuivaus on edullisin vaihtoehto raaka-aineen suurimman kosteuspitoisuuden poistamiseksi. Peittely ennen syyssateiden alkamista voi alentaa energiaraaka-aineen kosteus-pitoisuutta vähintään 5 prosenttiyksikköä peittämättömään pinoon verrattuna. Laitteisto biomassan pienentämiseen Metsästä saatavan biomassan käyttämiseksi lämpölaitoksissa tai pienissä CHP- yksiköissä tulee materiaali pienentää hakkeeksi tai murskeeksi. Puupolttoaine käytetään nykyään usein hake- tai pellettimuodossa. Pienet tai suuret urakoitsijat Kehitys maaseudulla on osoittanut, että yhä useammin erilaiset konepalvelut luovutetaan urakoitsijoiden tehtäväksi. Tämä koskee myös laajamittaisempia mekaanisia metsätöitä. Aines- sekä energiapuun korjuu sekä kuljetus, hakkuutähteiden paalaus, haketus jne. tapahtuvat pienten tai suurten urakoitsijoiden toimesta. Pienet urakoitsijat ovat usein paikallisia yksityisyrittäjiä. Kuva 10. Karkea yhteenveto, vaihtoehtoisista reiteistä biomassan pienentämiseen ja jalostamiseen, kunnes bioenergia on lämpöä, tai sähköä ja lämpöä - vaihtoehtoisesti biopolttoaineina tai kemiallisina raakaaineina.
15 15 Kuva 11. Esimerkki pienten sekä suurten urakoitsijoiden välisestä erosta. Suurten urakoitsijoiden haketuslaitteistojen kapasiteetti on usein yli 150 m3/h. Suuria liikuteltavia murskaimia käytetään lähinnä päätehakkuissa suurille lämpövoimalaitoksille, esim. kantojen tai purkupuutavaran murskaamiseen. Kuva 12. Erityyppiset raaka-aineet voivat antaa erilaatuista polttoainetta riippuen siitä minkälainen jälkikäsittely valitaan.
16 16 Hyvälaatuinen energiaraaka-aine edesauttaa myös hyvälaatuisen loppu-tuotteen saamisen. Energiapuuta koskevana nyrkkisääntönä on luonnollisen ilmakuivauksen hyödyntäminen sekä bakteerien ja sienien aiheuttaman raaka-aineen hajoamisen välttäminen. Peittämällä raakaainepino oikealla tavalla ennen syyssateiden alkamista on odotettavissa vähintään 5 prosenttiyksikköä kuivempi materiaali Kaasutukseen tarkoitetun metsähakkeen jälkikuivaus Biomassan kaasutuksessa vaaditaan useimpien kaasutinten yhteydessä jonkin muotoista kuivausta kosteuspitoisuuden saamiseksi alle %. Kehitteillä on kuitenkin kaasutinreaktoreita, joissa kaasuttimeen syötettävän puuhakkeen tai biomassan kosteuspitoisuus voi olla yli 25 %. Luonnollisen kuivauksen hyödyntäminen Energiaraaka-aineen laadun ylläpitämiseksi tulee hyödyntää luonnollista kuivausta. Paras kuivauskausi on tietenkin kesäkuukaudet, jolloin lämpötilat ovat korkeita ja ilmankosteus alhainen. Kuva 13. Yleiskatsaus pienimuotoisessa kuivauksessa käytettäviin erityyppisiin kuivaimiin pienurakoitsijoille tai energia-osuuskunnille.
17 17 Huonoin kausi on sateinen syksy jolloin ilmankosteus on suuri, silloin tapahtuu usein kostumista. Erityisesti, mikäli energiaraaka-ainekasa on jätetty peittämättä, menetetään korkeissa kosteuspitoisuuksissa helposti useita prosenttiyksikköjä. Peittelyyn käytetään erityyppisiä materiaaleja, useiden vuosien ajan käytettävistä pressuista voimapaperiin, joka on luonteeltaan kertakäyttöinen ja se lisäksi voidaan syöttää hakkuriin haketuksessa. Tutkimuksen mukaan hyvin peitetyn energiaraaka-aineen kosteuspitoisuus voi olla 5-10 prosenttiyksikköä alhaisempi kuin peittelemättömän materiaalin. Peittelemättömän energiaraaka-aineen kosteuspitoisuus kuivauksen jälkeen voi olla %, kun taas peitellyn raaka-aineen kosteuspitoisuus saman kuivausjakson jälkeen on %. Optimaalisilla varastointi- sekä peittelyolosuhteilla voidaan energiaraaka-aineen kosteuspitoisuus saada alle 30 %. Pienet biomassa lämpövoimalaitokset Pieniä CHP- voimalaitoksia (CHP - Combined Heat and Power - yhdistetty sähkön ja lämmön tuotanto) koskeva teknologia on juuri nyt nopeasti kehittymässä. Nykyisin on jo täysin mahdollista käyttää metsästä saatua bioenergiaa erilaisten pienten ja keskisuurten voimalaitosten energianlähteenä. Peruspolttoaine voi olla hakkeen tai pellettien muodossa. Keski-Euroopassa ollaan kovasti kiinnostuneita pienistä, biopolttoainetta käyttävissä voimalaitoksista. Pieneksi CHP-yksiköksi lasketaan lähinnä kooltaan kwe voimalaitokset. Pienten CHP- laitosten kehittämisessä otetaan huomioon useita eri periaatteita, joista muutamia esitellään tässä lyhyesti. Teknologia pienissä CHP- yksiköissä Pienten ja keskisuurten yksiköiden lämpövoimatuotantotekniikat perustuvat lähinnä: o ORC tekniikkaan o Stirling moottoreihin o IC moottoreihin (kaasumoottorit) vaativat biomassan kaasuuntumisen o Mikro turbiinit - vaativat biomassan kaasuuntumisen o Polttokennot - vaativat biomassan kaasuuntumisen
18 18 ORC-yksiköitä valmistetaan Euroopassa Johtavien valmistajien joukossa on italialainen Turboden, joka on työskennellyt pienempien voimalaitosten ORC-systeemien parissa viimeiset 30 vuotta. Keski-Euroopassa on jo rakennettu noin 200 ORC yksikköä ja lisää rakennetaan. Yksikön koko vaihtelee 200 kwe 2,5 MWe. Kuva 14. Turboden ORC yksiköt kootaan tehtaassa ja asennetaan pohjatason päälle. Asennuspaikalla missä CHP yksikkö rakennetaan, yhdistetään ORC yksikön osat ja kytketään lämpökattilaan, Turbodenin ORC yksiköt ovat kooltaan 0,2 2,5 MWe. Kuvan CHP-ORC laitos on Toholammilla, sen teho on 1,3 MWe. Kuva, Turboden.it Kuva kwe Stirling moottori ennen asennusta, lämpöpaneeli on näkyvissä sylinterin päällä. Kuva: Stirling.dk
19 19 Stirling-moottorit lähinnä pienissä yksiköissä Esimerkiksi Stirling-moottoreita kehitetään suuruusluokissa 9-75 kwe. Ne on tarkoitettu kw:n lämpökattiloihin. Että lämmön siirto Stirling moottorin lämpöpaneeliin toimisi tehokkaasti, voidaan käyttää kaasutettua biomassa-polttoainetta kattilassa. Noen muodostuminen on matala verrattuna hakkeen polttamiseen. Mikroturbiini Kaasukäyttöisten Mikroturbiini-laitteistojen kehittäminen biopoltto-aineelle soveltuviksi on kiihtynyt viime vuosina. Varsinkin kaukaisissa paikoissa, joissa sähköä ei ole saatavissa, on ollut jo pitkään käytössä erikokoisia, maakaasua käyttäviä laitteistoja. Saksassa, ISET:illä on kehitysprojekti meneillään kohteenaan kwe suuruusluokan Capstone Microturbine. Kuva 16. Mikroturbiinia, jossa on Capstone generaattori, voidaan käyttää puhtaalla biokaasulla tai puukaasulla. Mikroturbiini-yksikön koko on usein alla 200 kwe. Kuva, Capstoneturbine.com Mikroturbiinin etuja ovat mm.: tiivisrakenteisuus ja helppokäyttöisyys alhaiset ylläpitokustannukset alhainen melutaso helposti sijoitettavia, eivät tarvitse lujaa alustaa Mikroturbiineissa käytettävät bio- ja puukaasut täytyy puhdistaa mm. kosteudesta ja niiden tulee olla tiivistettyjä. Mikroturbiinit kestävät paremmin rikkivetyjä (H2S) kuin mäntämoottorit.
20 20 IC-moottorit (kaasumoottorit) Isot, maakaasulla toimivat IC-moottorit ovat pitkään olleet käytössä sähköntuotannossa. Pieniä, mäntämoottoreita käyttäviä CHP- yksiköitä on käytetty sellaisissa paikoissa, missä sähkövirta ei ole muutoin käytettävissä. Useat IC-moottoreista on mahdollista muuttaa käyttämään bio- tai puupolttoainetta. Kuva 17. IC- moottori (kaasu-moottori) Esimerkki mäntämoottorilla käyvästä CHP- laitteistosta, jossa kaksikymmentäsylinterinen Jenbacher. Kuva, ge-energy.com (Jenbacher) Tulevaisuudessa Bio-synteesikaasulla toimiva polttokenno Bio-synteesikaasun kaasuuntuneesta puun polttoaineesta voidaan lähitulevaisuudessa käyttää polttoaineena polttokennolla toimivissa CHP- yksiköissä. Yritys MTU CFC solutions GmbH Saksassa valmistaa polttokennoja, jotka voivat hyödyntää puhdistettuja bio- ja puukaasuja. CHP- yksikköjä kooltaan noin 250 kwe on jo käytössä. Kuva 18. Polttokennopakentin asennus meneillään MTU CFC:n tehtaalla Saksassa. Kuva,
21 21 Kehitysmahdollisuudet monien eri reittien kautta Biomassan pienimuotoista jalostusta kehittyy jatkuvasti monella eri tavalla. Lähtökohtana pienimuotoisella jalostuksella on jalostaa sitä lähellä bioenergiaraaka-aineita, ja tuotteet ensisijaisesti lähi- ja alueellisien asiakkaiden käyttöön. Jatkojalostustavoitteet saavutetaan paremmin, mitä kehittynein yhteistyö on luotu eri paikallisten toimijoitten välillä, esim. energiaosuuskunnan kautta. Sopiva yhteistyöreitti alussa voisi olla paikallinen lämpölaitoksen toiminta, esim. muutamille tiloille, yrityksille, kouluille, lähilämpöä taajamille, jne. Seuraava kehitysaskel voisi olla että tuotetaan myös sähköä, sekä integroidaan ja yhdistetään muun biomassan jalostustoimintaa. Lähtökohtana on aina oltava hyvälaatuisen bioraaka-aineen tuottaminen metsästä. Hakkuutähteet voidaan hyvin luovuttaa suurille yrityksille, joille käy huonolaatuinen biomassa mikä sisältää paljon kuorta ja pienoksia, koska heidän lämpökattilat ovat varustetut toimivilla savukaasunpuhdistuksilla. Pienimuotoisen biomassan kaasutuksen kautta on tulevaisuudessa mahdollista myös tuottaa kaasumaiset ja nestemäiset raaka-aineet polttoaine- ja kemian-teollisuuden jatkojalostukseen. Lopputuotteiden hyvän laadun saaminen edellyttää, että koko käsittelyketju toimii ja käsittelee metsästä saatavaa bioenergiaraaka-ainetta laadukkaasti. Kuva 19. Laadukkaasta biomassaraaka-aineesta saadaan helpommin laadukasta lopputuotetta.
22 22 References Bain, R. Overend, R., Craig, K. Biomass-Fired Power Generation, National Renewable Energy Laboratory, Golden CO, Craig K., Mann M., Cost and Performance Analysis of Three Integrated Biomass Combined Cycle Power Systems, National Renewable Energy Laboratory, Golden, CO, Granö U-P., Hajautettu energiantuotanto, Biomassan kaasutus, Scribd.com Granö U-P., CHP - Vihreä Kemia, Scribd.com 2010 Granö U-P., Bioenergia metsästä, Scribd.com H.A.M. Knoef, Handbook on Biomass Gasification, BTG biomass technology group B.V. Enschede, The Netherlands, 2005 Johansson T. B., Kelly H., Reddy A. K. N., Williams R. H.. Renewable Energy, Sources for fuels and electricity. ISBN Laitila J. & Asikainen A. Koneellinen energiapuun korjuu harvennusmetsistä. PuuEnergia 3/2002: 8 9., 2002.
Projekti INFO. Logistiikkaesimerkki biomassalle HIGHBIO-INTERREG POHJOINEN 2008-2011
HIGHBIO-INTERREG POHJOINEN 2008-2011 Korkeasti jalostettuja bioenergiatuotteita kaasutuksen kautta EUROPEAN UNION European Regional Development Fund Projekti INFO 12 Logistiikkaesimerkki biomassalle Biomassan
LisätiedotHajautettu energiantuotanto
1 Hajautettu energiantuotanto Tulevaisuuden hajautetut ja pienimuotoiset ratkaisut Ulf-Peter Granö 2011 2 Hajautettu energiantuotanto Tulevaisuuden hajautetut ja pienimuotoiset ratkaisut Ulf-Peter Granö
LisätiedotHIGHBIO - INTERREG POHJOINEN
HIGHBIO-INTERREG POHJOINEN 2008-2011 Korkeasti jalostettuja bioenergiatuotteita kaasutuksen kautta EUROPEAN UNION European Regional Development Fund Projekti INFO 05 Pienempiä CHP- yksiköitä Monet pienemmät
LisätiedotEnergian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa. Pekka Tynjälä Ulla Lassi
Energian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa Pekka Tynjälä Ulla Lassi Pohjois-Suomen suuralueseminaari 9.6.2009 Johdanto Mahdollisuuksia *Uusiutuvan energian tuotanto (erityisesti metsäbiomassan
LisätiedotProjekti INFO. Biomassan integroitu jalostus HIGHBIO-INTERREG POHJOINEN 2008-2011
HIGHBIO-INTERREG POHJOINEN 2008-2011 Korkeasti jalostettuja bioenergiatuotteita kaasutuksen kautta Projekti INFO Biomassan integroitu jalostus 35 EUROPEAN UNION European Regional Development Fund Pienen
LisätiedotProjekti INFO. 04 Bioenergiaraaka-aineiden jalostus HIGHBIO-INTERREG POHJOINEN Tiivistetty katsaus
HIGHBIO-INTERREG POHJOINEN 2008-2011 Korkeasti jalostettuja bioenergiatuotteita kaasutuksen kautta EUROPEAN UNION European Regional Development Fund Projekti INFO 04 Bioenergiaraaka-aineiden jalostus Viime
LisätiedotBioenergian jalostus hyödynnä paikalliset resurssit
1 Bioenergian jalostus hyödynnä paikalliset resurssit Ulf-Peter Granö 2013 2 Bioenergian jalostus - hyödynnä paikalliset resurssit Tulevaisuudessa on kaikki edellytykset olemassa, että myös pienet paikalliset
LisätiedotEnergiapuun varastointitekniikat
Energiapuun varastointitekniikat Varastointitekniikat Energiapuuta (pienkokopuuta, karsittua rankaa, hakkuutähdettä, kantoja jne.) voidaan varastoida kokonaisena Maastossa pienissä kasoissa Välivarastossa
LisätiedotKaasutus tulevaisuuden teknologiana haasteita ja mahdollisuuksia
Kaasutus tulevaisuuden teknologiana haasteita ja mahdollisuuksia Prof. Ulla Lassi, Jyväskylän yliopisto, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Kokkola 24.2.2011 24.2.2011 1 HighBio-hanke Päärahoittaja: EU
LisätiedotKUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013
KUIVAN LAATUHAKKEEN MARKKINAT 11.11.2013 KUIVA LAATUHAKE Kuiva laatuhake tehdään metsähakkeesta, joka kuivataan hyödyntämällä Oulussa olevien suurten teollisuuslaitosten hukkalämpöjä ja varastoidaan erillisessä
LisätiedotBiomassan energiakäyttö
Biomassan energiakäyttö Etelä-Karjala uusiutuvan energian mallimaakunta Professori Esa Vakkilainen Tutkimusjohtaja Juha Kaikko Uusimaa ~ 10 % uusiutuvaa Footer Etelä-Karjala ~ 90 % uusiutuvaa Footer Etelä-Karjala
LisätiedotProjekti - INFO. Harvesterilaitteistoja energiapuun korjuuseen. Yksinpuinkorjuu BIOENERGIAA METSÄSTÄ 2003-2007
BIOENERGIAA METSÄSTÄ 2003-2007 EUROOPAN UNIONIN osaksi rahoittama Interreg-projekti Projekti - INFO 114 Harvesterilaitteistoja energiapuun korjuuseen Kehitys kohti lisääntyvää bioenergian käyttöä metsistä
LisätiedotBiomassavoimalaitokset yleistyvät Euroopassa. Jouni Kinni ClimBus-ohjelman päätösseminaari Helsinki 10.6.2009
Biomassavoimalaitokset yleistyvät Euroopassa Jouni Kinni ClimBus-ohjelman päätösseminaari Helsinki 10.6.2009 Metso: kestävien teknologioiden ja palveluiden kansainvälinen toimittaja Metso - Noin 29 000
LisätiedotPelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo
Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo Lasse Okkonen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Lasse.Okkonen@pkamk.fi Tuotantoprosessi - Raaka-aineet: höylänlastu, sahanpuru, hiontapöly
LisätiedotPuuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet
Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,
LisätiedotMa 11.11.2013 Lasaretti Oulu. Pien CHP:n mahdollisuudet ja haasteet
Ma 11.11.2013 Lasaretti Oulu Pien CHP:n mahdollisuudet ja haasteet VAHVUUDET HEIKKOUDET -Kotimaisen polttoaineen hyo dynta minen -Kallis investointi? -Alueellisuus -Vakiintumaton teknologia? -Riippumattomuus
LisätiedotAIRIA BioHAT UUSI VOIMALAITOSKONSEPTI. Reijo Alander TTY
AIRIA BioHAT UUSI VOIMALAITOSKONSEPTI Reijo Alander TTY 12.5.2017 Teknisiä menetelmiä liike-enrgian tuottamiseksi Menetelmä Polttoaine Kehitysajankohta Höyrykone KPA, öljy, kaasu 1700-luku Höyryturbiini
LisätiedotKaupalliset pienen kokoluokan kaasutus CHP laitokset
Kaupalliset pienen kokoluokan kaasutus CHP laitokset VTT Seminaari: Puuhakkeesta sähköä ja lämpöä pienen kokoluokan kaasutustekniikan kehitys ja tulevaisuus Ilkka Hiltunen, VTT 13.6.2013 2 Aktiiviset kehityshankkeet
Lisätiedot1 YLEISKATSAUS. Taulukko 2. Syöttötariffit EU:ssa.
Raportti V1.1 1 YLEISKATSAUS Yhdistetty lämmön ja sähkön tuottaminen (combined heat & power = CHP, myös cogeneration ) biomassasta myös pienemmässä mittakaavassa on vahvasti kasvussa oleva toimiala maailmassa.
LisätiedotParikkalan kunta Biojalostusterminaalin mahdollisuudet Parikkalassa
Parikkalan kunta Biojalostusterminaalin mahdollisuudet Parikkalassa Biotalous hankkeen päätösseminaari 27.1.2015 NOVOX X Biojalostusterminaali Kasvavat metsähakkeen markkinat edellyttävät tehokasta ja
LisätiedotTerminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT
Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, 8.10.2013 Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT Taustaa Otsikon kysymykseen pyritään vastaamaan pääasiassa seuraavien projektien,
LisätiedotProjekti - INFO. Energiaraaka-aineita metsästä. Vihreät ja ruskeat raaka-aineet BIOENERGIAA METSÄSTÄ
BIOENERGIAA METSÄSTÄ 2003-2007 EUROOPAN UNIONIN osaksi rahoittama Interreg-projekti Projekti - INFO 133 Energiaraaka-aineita metsästä Lisääntynyt kiinnostus metsän energiaraaka-aineita kohtaan on johtanut
LisätiedotEnergian tuotanto ja käyttö
Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä
LisätiedotEnergiapuun hankintamenettely metsästä laitokselle: Metsähakkeen hankintaketjut, hankintakustannukset ja metsähakkeen saatavuus
Energiapuun hankintamenettely metsästä laitokselle: Metsähakkeen hankintaketjut, hankintakustannukset ja metsähakkeen saatavuus Kohti kotimaista energiaa kustannussäästöä ja yrittäjyyttä kuntiin Matti
LisätiedotBiohiilen käyttömahdollisuudet
Biohiilen käyttömahdollisuudet BalBiC-aloitusseminaari 9.2.2012 Kiira Happonen Helsingin Energia Esityksen sisältö Biohiilen valmistusprosessi ja ominaisuudet Miksi biohiili kiinnostaa energiayhtiöitä
Lisätiedot[TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö
[TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö Yleiset bioenergia CHP voimalaitoskonseptit DI Jenni Kotakorpi, Myynti-insinööri, Hansapower Oy Taustaa Vuonna 1989 perustettu yhtiö Laitetoimittaja öljy-, kaasuja
LisätiedotPonssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen
1 24.10.2014 Author / Subject Ponssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen Bioenergiasta voimaa aluetalouteen seminaari Tuomo Moilanen Ponsse Oyj 2 Aiheet: 1. Ponssen näkökulma Bioenergian
LisätiedotHevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä
Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Forssa 2.3.2017 Johdanto Uusiutuvan energian
LisätiedotPuun lisäkäyttö energiantuotannossa 2025 mennessä mistä polttoainejakeista ja miten. Simo Jaakkola varatoimitusjohtaja
Puun lisäkäyttö energiantuotannossa 2025 mennessä mistä polttoainejakeista ja miten Simo Jaakkola varatoimitusjohtaja 8.3.2019 Koneyrittäjien Energiapäivä 8.3.2019 Lisää puuta käyttävää energiantuotantoa
LisätiedotUusiutuvan energian tuotanto haasteet ja mahdollisuudet. Ulla Lassi
Uusiutuvan energian tuotanto haasteet ja mahdollisuudet Ulla Lassi EnePro seminaari 3.6.2009 Aurinkoenergian hyödyntäminen Auringonvalo Energian talteenotto, sähkö BIOENERGIA Bioenergiaraaka-aineet
LisätiedotPUUTA-hanke. Yrittäjätapaaminen ULLA LEHTINEN
PUUTA-hanke Yrittäjätapaaminen 04.11.2016 ULLA LEHTINEN Ulla.lehtinen@oulu.fi 4.11.2016 1 Markkinatutkimus: mitä selvitetty? Selvityksen tavoitteena on löytää vastaus seuraaviin kysymyksiin pohjautuen
LisätiedotMetsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani 28.10.2014
Asko Piirainen Toimitusjohtaja, Metsäurakointi Piirainen Oy OK-Yhtiöt Oy, hallituksen puhenjohtaja Koneyrittäjienliitto ry, hallituksen puheenjohtaja Finnmetko Oy, hallituksen puheenjohtaja Metsäenergian
LisätiedotHevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä
Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian
LisätiedotBiodynax Oy. CHP-laitokset hajautetun energiantuotannon lähteenä
Biodynax Oy CHP-laitokset hajautetun energiantuotannon lähteenä Sisältö Biodynaxin CHP-laitokset o Mitä on Biodynaxin CHPlaitokset? o Menetelmä o Puuperäisen polttoaineen käsittely o Edut lyhyesti o Teknologia
LisätiedotKuivausprosessin optimointi pellettituotannossa
OULUN YLIOPISTO Kuivausprosessin optimointi pellettituotannossa Matti Kuokkanen Kemian laitos Oulun yliopisto 11.4.2013 TAUSTAA Kuivauksen tarve Perinteisen kuivan raaka-aineen riittämättömyys, purun kuivaus
LisätiedotMetsäbioenergia energiantuotannossa
Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden
LisätiedotKESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014
KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KÄYTTÖPAIKKAMURSKA JA METSÄENERGIAN TOIMITUSLOGISTIIKKA Hankintainsinööri Esa Koskiniemi EPV Energia Oy EPV Energia Oy 19.11.2014 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND
LisätiedotBIOENERGIAHANKE 3.11.2011
FOREST POWER BIOENERGIAHANKE 3.11.2011 Toholammin Energia Oy Projektipäällikkö Juhani Asiainen TOHOLAMPI TÄNÄÄN Asukasluku: k 3 480 (1.1.2011) 1 Verotus: 20,00 Työttömyys: 49 4,9 % Palvelut: Hyvät peruspalvelut
LisätiedotPowered by gasek WOOD gasifying solutions
Powered by gasek WOOD GASIFYING SOLUTIONS Puukaasu on puhdasta, uusiutuvaa ja edullista energiaa GASEKin teknologialla fossiiliset polttoaineet voidaan korvata puukaasulla. Puun kaasutuksesta on tullut
LisätiedotMetsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke
Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu
LisätiedotLoppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä. Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi
Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi Vaskiluodon Voima Oy FINLAND Vaasa 230 MW e, 170 MW KL Seinäjoki 125 MW e, 100 MW KL Vaskiluodon Voima on EPV Energia
LisätiedotPuuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012
Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 1 31.5.2012 Ilpo Mattila Maaseudun bioenergialähteet ENERGIALÄHDE TUOTE KÄYTTÖKOHTEITA METSÄ Oksat, latvat, kannot, rangat PELTO Ruokohelpi, olki Energiavilja
LisätiedotMetsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet
Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan
LisätiedotVaskiluodon Voiman bioenergian
Vaskiluodon Voiman bioenergian käyttönäkymiä - Puuta kaasuksi, lämmöksi ja sähköksi Hankintapäällikkö Timo Orava EPV Energia Oy EPV Energia Oy 5.5.2013 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND Vaasa 230 MW e, 170
LisätiedotFutura kuivaimen edut takaavat patentoidut tekniset ratkaisut
Kuivain Futura Kuivain Futura Eurooppalainen patentti EP nro. 1029211 19 patenttia todistavat laitteen teknisten ratkaisujen omaperäisyyden pistettä ja teknisten ratkaisujen Futura, kansainväliset innovatiivisuuspalkinnot
Lisätiedot25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla
25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011 Puuenergia Pirkanmaalla Maakunnan energiapuuvarat
LisätiedotTerminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Bioenergiasta voimaa aluetalouteen seminaari 28.10.2014 Jyrki Raitila, erikoistutkija VTT
Kuvapaikka (ei kehyksiä kuviin) Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Bioenergiasta voimaa aluetalouteen seminaari 28.10.2014 Jyrki Raitila, erikoistutkija VTT Taustaa Otsikon kysymykseen pyritään
Lisätiedot1. Polttopuun käyttö Suomessa
Pilkeyrittäjyys miljoonaa kiintokuutiota 1. Polttopuun käyttö Suomessa Pientalojen polttopuun käyttö 2000-2010 8 7 6,7 6 5,6 5 4 3 3,07 3,32 2000 2010 2 1 1,05 1 0,8 0,77 0,97 1,33 0 Mänty Kuusi Koivu
LisätiedotPuuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT
Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT 2 Bioenergian nykykäyttö 2008 Uusiutuvaa energiaa 25 % kokonaisenergian
LisätiedotHAJAUTETUT BIOJALOSTAMOT. Simo Paukkunen PKAMK Biotalouden keskus simo.paukkunen@pkamk.fi
HAJAUTETUT BIOJALOSTAMOT Simo Paukkunen PKAMK Biotalouden keskus simo.paukkunen@pkamk.fi Ydinajatus ja aihealueet Hankkeessa luodaan uutta osaamista ja lisätään hajautettujen biojalostamojen tunnettuutta
LisätiedotMetsäenergia. Esityksen sisältö: Metsäenergian käyttö Pirkanmaan lämpö- ja voimalaitoksissa Lämmitysjärjestelmät. hake pelletti pien-chp
Metsäenergia Esityksen sisältö: Metsäenergian käyttö Pirkanmaan lämpö- ja voimalaitoksissa Lämmitysjärjestelmät hake pelletti pien-chp 19.8.2016 Suomen metsäkeskus 1 Metsäenergia Kaikki metsästä saatava
Lisätiedot31.3.2011 Y.Muilu. Puukaasutekniikka energiantuotannossa
Tekniikka ja liikenne Sosiaali-, terveys-, -musiikki ja liikunta Humanistinen ja kasvatusala Matkailu-, ravitsemis- ja talous Yhteiskuntatiede, liiketalous ja hallinto CENTRIA tutkimus us ja kehitys 1
LisätiedotEnergiansäästö viljankuivauksessa
Energiansäästö viljankuivauksessa Antti-Teollisuus Oy Jukka Ahokas 30.11.2011 Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Maataloustieteiden laitos Agroteknologia Öljyä l/ha tai viljaa kg/ha Kuivaamistarve
LisätiedotEnergiapuukauppa. Energiapuukauppaa käydään pitkälti samoin periaattein kuin ainespuukauppaakin, mutta eroavaisuuksiakin on
Energiapuukauppa Energiapuukauppa Energiapuukauppaa käydään pitkälti samoin periaattein kuin ainespuukauppaakin, mutta eroavaisuuksiakin on Hinnoittelutapa vaihtelee, käytössä mm. /t, /m 3, /ainespuu-m
LisätiedotÅF Oljen Energiahyödyntäminen
ÅF Oljen Energiahyödyntäminen L. Pirhonen 27.10.2014 ÅF lyhyesti ÅF Consult Oy ÅF liikevaihto 700 MEUR (2012) 7000 työntekijää yli 100 toimistoa 20 maassa, pääkonttori Tukholmassa Suomen toimisto, ÅF Consult
LisätiedotHakkeen soveltuvuus pellettipolttimelle
PUUTA-hanke 20. huhtikuuta 2017 / 1 Hakkeen soveltuvuus pellettipolttimelle Puupellettien valmistukseen käytetään kuoretonta puuta, kuten kuivaa puusepänteollisuuden kutteripurua ja -lastua tai puhdasta
LisätiedotSelvitys biohiilen elinkaaresta
Selvitys biohiilen elinkaaresta Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.2012 Kiira Happonen Helsingin Energia Esityksen sisältö Mitä on biohiili? Biohiilen valmistusprosessi ja ominaisuudet
LisätiedotNaarvan otteessa useita puita. Moipu 400E
BIOENERGIAA METSÄSTÄ 2003-2007 EUROOPAN UNIONIN osaksi rahoittama Interreg-projekti Projekti - INFO 106 Koneellinen raivaus Risutec III hydraulivetoinen raivauslaitteisto, joka myös on asennettu metsätraktorin
LisätiedotMetsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia
Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia Hanna-Liisa Kangas ja Jussi Lintunen, & Pohjola, J., Hetemäki, L. & Uusivuori, J. Metsäenergian kehitysnäkymät
LisätiedotMatti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ
Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ TYÖN LÄHTÖKOHDAT Yksi isysmä ähankkeen tulevaisuusryhmän kiinnostus energiakysymyksiin. Oma mielenkiinto. Voisiko ik Saksasta
LisätiedotMitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari 24.11.2009 Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT
Mitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari 24.11.2009 Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT Mitä uutta vuoteen 2020? 1. Uusia polttoaineita ja uusia polttoaineen
LisätiedotPuuperäisten biomassojen kaasutus- Esimerkkinä Sievin kaasutin
HIGHBIO - INTERREG NORD 2008-2011 Korkeasti jalostettuja bioenergiatuotteita kaasutuksen kautta Puuperäisten biomassojen kaasutus- Esimerkkinä Sievin kaasutin Ulf-Peter Granö, Ulla Lassi, Yrjö Muilu, Hannu
LisätiedotKuivan laatuhakkeen markkinatutkimus
Kuivan laatuhakkeen markkinatutkimus Loppuraportti Jukka Jalovaara / Loppuraportti.doc / Sivu 1(18) Teollisuus Energia Rakentaminen ja Kiinteistöt Infra Suunnittelu Konsultointi Projektitoimitukset REJLERS
LisätiedotEkogen pien-chp. CHP- voimalaitoksen kehittäminen
Ekogen pien-chp CHP- voimalaitoksen kehittäminen TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Keski-Suomen energiapäivä 30.1.2012 Lähtökohta: Globaali liiketoimintaympäristö Erityisesti
LisätiedotÖljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa
Öljyä puusta Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi Janne Hämäläinen 30.9.2016 Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Sisältö 1) Joensuun tuotantolaitos 2) Puusta bioöljyksi 3) Fortum Otso kestävyysjärjestelmä
LisätiedotENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin
ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase
LisätiedotEnergiaRäätäli Suunnittelustartti:
EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön
LisätiedotHajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana
Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana - kokemuksia EU-hankkeista Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, 9.10.2013 Jyrki Raitila, VTT Taustaa VTT (Jyväskylä) ollut mukana useissa EU- ja maakuntaprojekteissa,
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 3.6.217 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 1 2 3 4 5 6 7 8
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 25.9.217 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 17 2 17
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 31.1.2 1 () Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7
LisätiedotMetsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia
Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia Lähienergia Varsinais-Suomessa, Lieto 26.11.2013 Jussi Somerpalo Suomen metsäkeskus,
LisätiedotKOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA. Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012
KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012 Metsähakkeen alueellinen saatavuus Päätehakkuiden latvusmassa Päätehakkuiden kuusen kannot Nuorten metsien
LisätiedotMETSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA
SusEn konsortiokokous Solböle, Bromarv 26.9.2008 METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA MATTI MÄKELÄ & JUSSI UUSIVUORI METSÄNTUTKIMUSLAITOS FINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE JOKINIEMENKUJA 1 001370 VANTAA
LisätiedotENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos
ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan
LisätiedotYMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISET ENERGIARATKAISUT
YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISET ENERGIARATKAISUT Ympäristöystävällisen energian hyödyntämiseen asiakaskohtaisesti räätälöityjä korkean hyötysuhteen kokonaisratkaisuja sekä uus- että saneerauskohteisiin. Sarlinilta
LisätiedotTuulienergialla tuotetun sähköntuotannon lisäys Saksassa vuosina Ohjaaja Henrik Holmberg
IGCC-voimlaitosten toimintaperiaate ja nykytilanne Ohjaaja Henrik Holmberg IGCC-voimlaitoksissa (Integrated Gasification Combined Cycle) on integroitu kiinteän polttoaineen kaasutus sekä Brayton- että
LisätiedotMetsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia
Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää
LisätiedotMiten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan
Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos
LisätiedotEsimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma
Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Johtaja Jorma Tolonen Metsäkeskus Kainuu Projektipäällikkö Cemis-Oulu Sivu 1 9.12.2011 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma
LisätiedotKohderesursseja ja koulutusta tarvitaan - mutta mitä ja mistä?
Kohderesursseja ja koulutusta tarvitaan - mutta mitä ja mistä? Latvusten ja oksien keruu ja kantojen nosto = työlaji / raaka-aineen tuotanto sisältää merkittävästi yrittäjyyttä Sisä-Suomen metsäpäivä 2012,
LisätiedotBiopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013
Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa
LisätiedotPuukaasutekniikka energiantuotannossa
CENTRIA Ylivieskan yksikön tutkimustehtävänä on ollut tutkia laboratoriokaasutuslaitteistollaan kaasutustekniikan mahdollisuuksia pienimuotoisessa CHP tuotannossa Tutkimuskohteet: Kaasutusprosessin ominaisuuksiin
LisätiedotEnergia-alan keskeisiä termejä. 1. Energiatase (energy balance)
Energia-alan keskeisiä termejä 1. Energiatase (energy balance) Energiataseet perustuvat energian häviämättömyyden lakiin. Systeemi rajataan ja siihen meneviä ja sieltä tulevia energiavirtoja tarkastellaan.
LisätiedotNäkemyksiä bioenergiamarkkinoista. Koneyrittäjät ry:n bionergiapäivä 2017
Näkemyksiä bioenergiamarkkinoista Koneyrittäjät ry:n bionergiapäivä 2017 Yleistä John Deere - johtava maatalous- ja metsäkoneiden valmistaja Etsimme aktiivisesti uusia ratkaisuja asiakkaiden tarpeisiin
LisätiedotMetsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella
Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kehittyvä metsäenergia seminaari 16.12.2010, Lapua Tiina Sauvula-Seppälä Työn tavoite Metsähakkeen käyttömäärä Etelä-Pohjanmaan
LisätiedotBioenergia-alan työturvallisuus - yleiskatsaus Kyösti Louhelainen Työterveyslaitos Kuopio
Bioenergia-alan työturvallisuus - yleiskatsaus Kyösti Louhelainen Työterveyslaitos Kuopio SISÄLTÖ Yleisiä prosesseja bioenergian korjuuketjuista Tapaturmista Biologisista Fysikaalisista Kemiallisista altisteista
LisätiedotMetsähakkeen logistinen ketju ja taloudelliset kokonaisvaikutukset. Suomen Vesitieyhdistys ry - Metsähakeprojekti
Metsähakkeen logistinen ketju ja taloudelliset kokonaisvaikutukset Suomen Vesitieyhdistys ry - Metsähakeprojekti TAUSTOJA >> Suomen metsien kasvu on 225 milj.im3 (90 milj.m3), josta yli 100 milj.im3 (40
LisätiedotProjekti INFO. Kaasutukseen tarkoitetun metsähakkeen jälkikuivaus HIGHBIO-INTERREG POHJOINEN 2008-2011. Luonnollisen kuivauksen hyödyntäminen
HIGHBIO-INTERREG POHJOINEN 2008-2011 Korkeasti jalostettuja bioenergiatuotteita kaasutuksen kautta EUROPEAN UNION European Regional Development Fund Projekti INFO 14 Kaasutukseen tarkoitetun metsähakkeen
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 23.1.218 1 () Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11
LisätiedotEnergiapuun varastointi Jukka Pekka Luiro. Energiapuun korjuun laatukoulutuspäivä-evo 4.6.2013
Energiapuun varastointi Jukka Pekka Luiro Energiapuun korjuun laatukoulutuspäivä-evo 4.6.2013 Energiapuun laatu Tärkein laatuominaisuus kosteus Kaatotuoreen puun kosteus 50-60% Suuret laitokset sietävät
LisätiedotFysikaaliset ja mekaaniset menetelmät kiinteille biopolttoaineille
Fysikaaliset ja mekaaniset menetelmät kiinteille biopolttoaineille Hans Hartmann Technology and Support Centre of Renewable Raw Materials TFZ Straubing, Saksa Markku Herranen ENAS Oy & Eija Alakangas,
LisätiedotBioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla
1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian
LisätiedotEnergia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin
Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin
LisätiedotViljan kuivauksen kokemuksia PARI polttoöljyjen lisäaineen kanssa. PARI polttoöljyjen lisäaineen käyttökokemus ohran kuivauksessa
Viljan kuivauksen kokemuksia PARI polttoöljyjen lisäaineen kanssa Alla on viisi kokemusta viljan kuivauksesta syksyltä 2012 PARI polttoöljyjen lisäaineella sekä ilman lisäainetta. Kokemukset ovat jaoteltu
LisätiedotUPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa
UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa
LisätiedotRiittääkö puuta kaikille?
Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä
LisätiedotKokopuuta, rankaa, latvusmassaa & kantoja teknologisia ratkaisuja energiapuun hankintaan
Kokopuuta, rankaa, latvusmassaa & kantoja teknologisia ratkaisuja energiapuun hankintaan Juha Laitila Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö, Joensuun toimipaikka Bioenergiaa metsistä -tutkimusohjelman
LisätiedotYMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISET ENERGIARATKAISUT. Asiakaskohtaiset, korkean hyötysuhteen kokonaisratkaisut sekä uusiin että saneerauskohteisiin.
YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISET ENERGIARATKAISUT Asiakaskohtaiset, korkean hyötysuhteen kokonaisratkaisut sekä uusiin että saneerauskohteisiin. Sarlinilta ympäristöystävälliset energiaratkaisut Sarlin Oy Ab on ympäristöystävällisen
LisätiedotMetsäenergiavarat, nykykäyttö ja käytön lisäämisen mahdollisuudet
Metsäenergiavarat, nykykäyttö ja käytön lisäämisen mahdollisuudet Tutkija Karri Pasanen Antti Asikainen, Perttu Anttila Metsäntutkimuslaitos, Joensuu Kotimaista energiaa puusta ja turpeesta Tuhka rakeiksi
Lisätiedot