KESKI-SUOMEN KUNTIEN KOKONAISARKKITEHTUURITYÖ Kokonaisarkkitehtuurin tavoitetilan kuvaaminen
|
|
- Lauri Mäki
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KESKI-SUOMEN KUNTIEN KOKONAISARKKITEHTUURITYÖ Kokonaisarkkitehtuurin tavoitetilan kuvaaminen Esimerkkikohde: Kotihoidon palvelut ja niitä tukevien sovellusten kehittäminen
2 Julkaisija: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, Jyväskylä Puhelin Kotisivu: Julkaisu: B 195 ISBN: (sähköinen) ISSN: Jyväskylä 2013 Kannen valokuvat: Stock.XCHNG,
3 Sisällys 1. JOHDANTO JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET MAAKUNNALLISELLA TASOLLA KOKONAISARKKITEHTUURIN KUVAAMINEN, SOVELLETTU MALLI TAVOITETILAN KUVAUS: IKÄÄNTYVIEN KOTIHOITOPALVELU HYÖDYNNETYT VIITEARKKITEHTUURIT SIDOSRYHMÄT KOTIHOIDON PALVELUN VIITEARKKITEHTUURI Sidosryhmät Palvelut / Palvelusalkku / Palvelukartta Prosessilista / Prosessikartta Käsitemalli Päätietoryhmät Loogiset tietovarannot Tietovirtakuvaus Avustavat matriisit (prosessit tietojärjestelmät: Jämsä, viitearkkitehtuuri) KOTIHOITOPALVELUN VIITEARKKITEHTUURIN JA JÄMSÄN NYKYTILAN VERTAILU NYKYTILA KESKI SUOMEN KUNNISSA TIIVISTELMÄ NYKYTILA SUHTEESSA KOTIHOITOPALVELUN VIITEARKKITEHTUURIIN, JÄMSÄ KOTIHOITOPALVELUN KEHITTÄMISKOHTEET, JÄMSÄ VIITEARKKITEHTUURIN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI LIITTEET VIITTEET
4 Dokumentin versiohistoria VERSIO PÄIVÄMÄÄRÄ LAATIJA MUUTOKSEN KUVAUS Kuntien Tiera Oy Ensimmäinen versio Keski Suomen kokonaisarkkitehtuurityön projektiryhmän kommentoitavaksi Kuntien Tiera Oy Prosessiarkkitehtuuriosuutta ja johtopäätöksiä täydennetty. Lähetetty laajennetun projektiryhmän kommentoitavaksi Kuntien Tiera Oy Tehty tarkennuksia Ari Wahlstedtin palautteen perusteella. Lisätty liitetiedostot Kuntien Tiera Oy Tuotoksen viimeistelyä ohjausryhmän käsittelyyn Kuntien Tiera Oy Versio ohjausryhmän hyväksyttäväksi Kuntien Tiera Oy Ohjausryhmän hyväksymä versio. 3
5 1. JOHDANTO Keski Suomen maakunnallinen ICT strategia valmistui tammikuussa Strategiatyössä kartoitettiin ICT:tä hyödyntävien yritysten lisäksi Keski Suomen kuntien tietotekniikan rakenteita ja ratkaisuja sekä määritettiin tärkeät kehityssuunnat ja toimenpiteet. Keski Suomen kunnat käyttävät ICT laitteisiin, ohjelmistoihin ja henkilötyöhön vähän rahaa, jopa alle prosentin kunnan budjetista. Huonoimmin kehittyneitä osa alueita ovat kunnan palveluprosesseihin liittyvät ratkaisut. Kuntien ICT ratkaisut ja toimintatavat eroavat toisistaan huomattavasti. Myös henkilöstön kouluttamistarpeet ovat ilmeisiä. Keski Suomen ICT strategian mukaiset kehitysehdotukset koskevat lähinnä rakenteita ja toimintamalleja, ei niinkään teknologia ratkaisuja. Kuntien tulisi etsiä yhteisiä ratkaisuja ja vastata kustannuksista yhdessä. Yhteistyö vaatii vastuutahoa, joka suunnittelee ja toteuttaa muutokset. Strategiassa esitetään kehitysehdotuksittain tärkeimmät toimenpiteet ja niille kullekin on osoitettu toteutuksesta vastaava osapuoli. Keski Suomen liitolle vastuutettuja toimenpiteitä toteutetaan käynnistetyillä erillisillä hankkeilla. Keski Suomen ICT strategiassa Keski Suomen liitolle osoitettuihin kuntatoimijoita palveleviin toimenpidekokonaisuuksiin sisältyi Palveluprosessien ja niitä tukevien sovellusten kehittäminen. Keski Suomen kuntien kokonaisarkkitehtuurityö on siis osa Keski Suomen maakunnallisen ICTstrategian jalkautusta. Näkökulmana tässä työssä on ollut, kuinka kokonaisarkkitehtuurimenetelmän ja ajattelumallin avulla voidaan edesauttaa palveluprosessien ja niitä tukevien sovellusten kehittämistä. [REF ICT Strategia] Keski Suomen liitto tilasi kuntien kokonaisarkkitehtuurityön Kuntien Tiera Oy:ltä. Työtä on tehty kevään 2012 kevään 2013 välisenä aikana. Työn ohjaajana on toiminut Keski Suomen liitto yhdessä Keski Suomen kuntien ja keskeisten kuntatoimijoiden edustajien, Jyväskylän Yliopiston sekä Koulutuskuntayhtymän edustajien muodostamassa ohjausryhmässä. Kohdealueeksi kokonaisarkkitehtuurityön oppimiselle ja hyötyjen konkreettisen esimerkin näyttämiseksi valittiin kotihoidon palvelu, johon liittyen nykytilan kuvausta täydennettiin maakunnan alueelta sekä kuvattiin kansallisiin viitearkkitehtuureihin ja erilaisiin suosituksiin pohjautuen yhteinen tavoitetilan arkkitehtuuri sekä työohjeistus, jonka avulla yksittäiset kunnat Keski Suomen alueella voivat käynnistää omaa kokonaisarkkitehtuurityötään palveluprosessien ja niitä tukevien sovellusten kehittämiseksi. Kokonaisarkkitehtuurityön ohjausryhmä asetti kokonaisarkkitehtuurityölle tavoitteeksi kohdealueeseen liittyen seuraavaa: Ikääntyvien palveluiden kehittämisen tukeminen Sekä konkreettisen esimerkin avulla näyttää: Miten työn tekemisen prosesseja voisi yhdenmukaistaa maakunnassa? 4
6 Miten työn tehokkuutta ja vaikuttavuutta voidaan parantaa sekä tietojärjestelmien kehittämisen että toiminnan kehityksen kautta? Miten palveluiden tuomista lähelle kuntalaista saadaan paremmin tuettua tietojärjestelmien kehittämisellä ja mobiiliratkaisuja hyödyntämällä? Miten asiakkaiden ja työntekijöiden tasavertaisuutta voidaan edesauttaa Tämän dokumentin lopussa on arvioitu viitearkkitehtuurin vaikuttavuus jokaisen tavoitteen näkökulmasta. Lisäksi on arvioitu toivottujen mobiiliratkaisujen hyötyjä ja edellytyksiä omana kokonaisuutenaan. Jämsän kaupunki on toiminut tässä työssä pilottikohteena. Jämsän kaupungin tietohallinto, arkistonhoitaja sekä kotihoidon palvelun asiantuntijat ovat olleet merkittävässä roolissa kehittämässä sekä kotihoidon palveluiden viitearkkitehtuurikuvausta, kokonaisarkkitehtuurityön ohjeistusta Keski Suomen kunnille kuin myös arkkitehtuurin hallintamallin kuvausta Jämsän kaupungille. Tässä dokumentissa on lyhyesti esitelty kokonaisarkkitehtuurin kuvaamiseksi kehitetty sovellettu malli, sekä esimerkki kohdealueeseen liittyvät arkkitehtuurityön tuotokset. Ennen jokaista yksittäistä tuotosta on lyhyesti kerrottu tuotoksen sisältö, miksi se on laadittu, ja mitä hyötyä kyseisen tuotoksen tekemisestä on kokonaisuuden hahmottamisen osalta. Kokonaisarkkitehtuurityön ohjausryhmä kokoontui kuusi kertaa työn aikana. Ohjausryhmän jäsenet olivat seuraavat: Teppo Sirniö, Petäjäveden ja Multian kunnanjohtaja, ohjausryhmän puheenjohtaja Eino Nissinen, Kyyjärven kunnanjohtaja, ohjausryhmän varapuheenjohtaja Jarmo Koskinen, Maakuntainsinööri, Keski Suomen liitto *) *) Timo Mäki Kuutti, ICT koordinaattori, Keski Suomen liitto, elokuu 2012 alkaen) Heli Helminen, Tietohallintopäällikkö, Jämsän kaupunki Leena Koponen, Tietohallintopäällikkö, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Ari Wahlstedt, Tietohallintoasiantuntija, Jyväskylän kaupunki Tapani Kella, Projekti koordinaattori, Jyväskylän yliopisto Sakari Aho Pynttäri, Kehityspäällikkö, Ääneseudun kehitys Erkki Nikkilä, Aluejohtaja, Kuntien Tiera Oy Kristiina Lammila, Palvelujohtaja, Kuntien Tiera Oy Jaana Siitari, Pääarkkitehti, Kuntien Tiera Oy. Kuntien Tiera Oy:n hankkeen työmäärä oli 70 htp, työn kustannukset ovat olleet noin euroa ja matkakustannuksineen yhteensä noin euroa. 5
7 2. JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET MAAKUNNALLISELLA TASOLLA Kotihoitopalvelun kehittämisen sekä kokonaisarkkitehtuurimenetelmällä palveluprosessien ja niitä tukevien sovellusten tukemisen osalta tehtiin seuraavat havainnot nykytilan analysoinnin osalta: Positiivista: Positiivinen suhtautuminen seudulliseen ja kansalliseen yhteistyöhön Kotihoitoa pyritään kehittämään aktiivisesti ja innovatiivisesti, seudullista yhteistyötä tulisi lisätä myös kehittämisessä Kokonaisarkkitehtuurimenetelmässä nähtiin mahdollisuuksia hyötyihin jos menetelmästä vaan tehdään ymmärrettävämpi Prosessikuvaukset ja muu dokumentaatio olisi hyvä yhtenäistää alueella helpottaisi mahdollista yhteistyötä. Haasteet: Kokonaisarkkitehtuurityötä pidetään kovin abstraktina ja vaikeaselkoisena Kotihoidon organisoinnissa seuraavia asioita pidettiin kaikkein haastavimpina: Työn organisointi tiimeille ja hoitajille monimutkaista, muutokset jatkuvia, ei sopivia työkaluja Tietojärjestelmien käyttö vie liikaa aikaa hoitotyöltä, tiedon tallennus tullaan tekemään toimistolle Päivittäin käytettäviä tietojärjestelmiä paljon, järjestelmät eivät integroitu Välillisen asiakastyön ja toimistotyön seuranta. Haasteet ja kehityskohteet olivat pitkälti samoja kaikissa haastatelluissa kunnissa, ja kunnat olivat lähtemässä ratkaisemaan ongelmia itsenäisesti tai valmiiden yhteistyöalueiden rajoissa Sidosryhmien suuri määrä kohdealueessa eli kotihoidossa tuo vaikeusastetta palvelutuotannon hallintaan. Kehittämistarvetta tulisi arvioida laajemmin kuin pelkästään kunnan ja asiakkaan näkökulmasta Projektimenetelmät ja seuranta puuttuvat, mikä vaikeuttaa kehityshankkeiden läpivientiä myös kokonaisarkkitehtuurin osalta. 6
8 Laaditun tavoitetilan viitearkkitehtuurin osalta vaikuttavuutta on arvioitu suhteessa nykytilan analysoinnissa esille tulleisiin kehitystarpeisiin sekä ohjausryhmän hyväksymiin työn tavoitteisiin. Vaikuttavuuden arviointi on esitelty yksityiskohtaisesti kappaleessa kuusi. Esitetyn tavoitetilan kokonaisuuden osalta seuraavalla sivulla olevassa kuvassa on hahmotettu loogiset kokonaisuudet, joiden avulla kotihoitopalvelun kokonaisuuden hallintaa saadaan parannettua ja arjen työtä kentällä tuettua mobiili ratkaisun avulla. Yhteenveto johtopäätöksistä ja suosituksista Nykytilan haasteita ei ratkaista älypuhelimilla eikä yksittäisillä liikkuvaa työtä tulevilla ratkaisuilla Mobiili kotihoidon ratkaisu edellyttää pääsyä tarvittaviin asiakastietoihin palvelutapahtuman yhteydessä ja palvelutuotetietoa sekä niihin liittyviä kirjaustietoja Keskitetty toiminnanohjaus. Tietää asiakas ja työvuororesurssit. Palvelutuotteiden hallinta: Ohjeistus, kirjauskoodistot Käyttövaltuutus: Roolin ja työajan mukainen pääsynhallinta tietoihin Asiakastiedot: Käynti ja hoitohistoria, lääketiedot, terveystiedot Tietojen hyödyntäminen edellyttää, että kirjaustiedot ovat vertailukelpoisia Ydintiedon hallinta erityisesti tuotetiedon osalta: Ajanvaraus, käyntikirjaukset, tietovarastointi. 7
9 Kuva 1 Mobiilit ratkaisut kotihoidossa Ehdotamme, että viitearkkitehtuurityö tullaan esittelemään osana kokonaisarkkitehtuurityön loppuseminaaria Keski Suomen kunnille syksyn 2012 ja talven 2013 aikana, ja seminaarin yhteydessä käydään läpi mahdollisuudet yhteisen viitearkkitehtuurin jatkokehittämiseen sekä jo laaditun arkkitehtuurikuvauksen hyödyntämiseen. Seminaarin tavoitteena on myös yleisesti yhteistyön tiivistäminen yhteisten toimintamallien kehittämiseksi, yhtenäisten kuvaustapojen ja kokonaisarkkitehtuuri ajattelumallin jalkauttamisen tukeminen Keski Suomen kuntien alueella. 3. KOKONAISARKKITEHTUURIN KUVAAMINEN, SOVELLETTU MALLI Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä tarjoaa systemaattisen lähestymistavan kuvata toimintaa, toiminnassa tarvittavaa ja tuotettavaa tietoa sekä toimintaa tukevien tietojärjestelmien nykytilaa sekä tavoitetilaa. Kokonaisarkkitehtuurimenetelmää voidaan käyttää koko käsiteltävää organisaatiota koskevan palveluympäristön ja rajatumpien kohteiden arkkitehtuurikuvaukseen. Kokonaisarkkitehtuurin kuvaaminen ei korvaa kuitenkaan yksityiskohtaista ja tarkempaa ratkaisuarkkitehtuurin suunnittelua tai systeemisuunnittelua. Kokonaisarkkitehtuurin avulla saadaan laaja ylätason kuvaus nyky tai tavoitetilasta, jossa keskitytään kuvauksessa huomioitujen eri osa alueiden kattavuuteen ja yhteentoimivuuteen. 8
10 Julkishallinnon kokonaisarkkitehtuurin menetelmistö (JHKA) ja erityisesti korkeakoulujen käyttöön kehitetty Kartturi (Korkeakoulujen kokonaisarkkitehtuurin menetelmä) ovat yleisesti sovellettuja menetelmistöjä. [REF JHKA ja REF KARTTURI] Keski Suomen kokonaisarkkitehtuurityössä hyödynnettiin lähinnä Kartturi menetelmistöä, sekä kehitettiin sovellettu kokonaisarkkitehtuuri ajattelumalli tueksi kuntien palveluprosessien ja niitä tukevien sovellusten kehittämiseen. Samaan malliin pohjautuen on laadittu myös Keski Suomen kunnille muistilistan tapainen erillinen ohjeistus, kuinka kokonaisarkkitehtuurityöhön liittyen tarvittavaa tietoa voisi kerätä eri kuntien toimialueilla liittyen tuotettaviin palveluihin. [LIITE 1] Kuva 2 Kokonaisarkkitehtuurin kuvauksen sovellettu malli kuntien palveluprosessien ja niitä tukevien sovelluksien kehittämiseen Palveluprosessien ja niitä tukevien sovelluksien kehittämiseksi kokonaisarkkitehtuurin avulla voidaan kuvata nyky ja tavoitetilaa niin toiminnan, tiedon hallinnan kuin tietojärjestelmien osalta. Erityyppiset sidosryhmien tarpeet ja rajoitteet toiminnalle on otettava huomioon kokonaisarkkitehtuuria suunniteltaessa. Arkkitehtuurityö käynnistyy yleensä nykytilanteen, siihen liittyvien haasteiden sekä kehitystarpeiden kuvauksella. Nykytilanteen analyysiin pohjautuen laaditaan tavoitetilan kuvaus, jonka yhteydessä pyritään löytämään ratkaisu, joka vastaa nykytilan haasteisiin ja kehitystarpeisiin. Kun tavoitetila on kuvattu, on tarpeen vielä vertailla tavoitetilaa nykytilaan, ja tunnistaa eroavaisuudet. Eroavaisuusanalyysin (gap analysis) tietoa tarvitaan pohjaksi johtopäätösten ja suositusten laatimiseen, sekä tiekartan laatimiseen, kuinka nykytilasta päästään tavoitetilaan. 9
11 Kokonaisarkkitehtuurimenetelmää sovellettaessa sovitaan näkökulma(t), kuvauksen taso(t) ja tuotokset, jotka parhaiten tukevat arkkitehtuurin kuvauksen ja kommunikoinnin tarpeita ja jotka on työstettävissä resurssien puitteissa. Kun menetelmää sovelletaan iteratiivisesti, kuvausten taso tarkentuu käsitteelliseltä ja loogiselta tasolta aina fyysiseen tasoon asti. Taso ja tuotokset valitaan erikseen jokaiselle näkökulmalle ennen uuden iteraation käynnistämistä. Seuraavassa kuvassa on esitetty tässä työssä valitut näkökulmat, kuvaamisen taso ja tuotokset, joiden avulla tämän työn yhteydessä kokonaisarkkitehtuuria on työstetty. Tässä teknologianäkökulma ja fyysinen taso on rajattu pois alkuperäisen suunnitelman mukaisesti ottaen huomioon käytettävät resurssit. Kuva 3 Osana viitearkkitehtuurityötä tehdyt tuotokset Kartturi kokonaisarkkitehtuurimenetelmän mukaan 10
12 4. TAVOITETILAN KUVAUS: IKÄÄNTYVIEN KOTIHOITOPALVELU 4.1 Hyödynnetyt viitearkkitehtuurit Viitearkkitehtuureiden tarkoitus on ohjata tarkemman tason arkkitehtuurisuunnittelua, varmistaa yhteentoimivuutta eri kohdealueiden välillä kuvaamalla kohdealueeseen liittyvät yhteiset käsitteet, rakenteet ja toiminteet, joita toteutettavien ratkaisuarkkitehtuureiden pitää noudattaa. Tämän työn yhteydessä tunnistettiin sekä kansallisia että kunta/aluekohtaisia arkkitehtuureja, joiden analysoinnin pohjalta viitearkkitehtuurikuvaus tuotettiin. Kuva 4 Hyödynnetyt kansalliset, alueelliset, seudulliset ja kuntakohtaiset arkkitehtuurikuvaukset 4.2 Sidosryhmät Suunniteltaessa palveluprosessien ja niitä tukevien sovellusten kehittämistä, on yksi ensimmäisistä arkkitehtuurityön tehtävistä kohteena olevan palvelun määrittely yhdessä palveluun liittyvien toimialueiden edustajien kanssa, ellei tätä ole jo tehty. Palvelukuvauksen avulla varmistetaan yhteinen käsitys arkkitehtuurityön kohteesta, ja saadaan tärkeä pohjatieto toiminnallisen muutoksen ja tarvittavan tietojärjestelmätuen suunnitteluun. Tämän projektin yhteydessä päätettiin hyödyntää Tampereen kaupungin tuottamaa määrittelyä kotihoitopalvelusta [REF TRE], koska se vastasi pilottikaupungin (Jämsän) määrittelyä kotihoidonpalvelusta. Kotihoidon palveluilla tarkoitetaan asiakkaan kotona selviytymisen kannalta riittäviä kotiin järjestettyjä sosiaali ja terveyspalveluja kuten apua, tukea, hoivaa ja hoitoa, kuntoutusta sekä 11
13 ohjausta päivittäisistä perustoiminnoista suoriutumisessa tarvittaessa ympärivuorokautisesti. Kotihoidon palveluja ovat kotipalvelu, kotisairaanhoito ja kotihoidon tukipalvelut. Säännöllisiä palveluja tarvitsevalle asiakkaalle laaditaan palvelu ja hoitosuunnitelma yhteistyössä asiakkaan ja tarvittaessa läheisten kanssa. Palvelu ja hoitosuunnitelmaan liittyvän viranomaispäätöksen tekee aina kotihoidon asiakasohjaaja. Asiakas saa kotihoidon palvelun sovitun palvelu ja hoitosuunnitelman mukaisesti. Lisäksi kotihoidon työntekijät tekevät tilapäisen kotihoidon käyntejä. Tilapäisellä kotihoidolla tarkoitetaan harvemmin kuin kerran viikossa annettavia palveluja. Palveluntuottamiseen liittyvät rajoitteet ja asetukset, niin lainsäädännölliset kuin kunta/aluekohtaiset rajoitteet, on otettava huomioon myös palvelua määriteltäessä. Tämän työn kohteen osalta Sosiaali ja terveysministeriön sivustolla on todettu kotihoitopalveluun liittyvä lainsäädännöllinen tilanne seuraavasti: Kunta voi yhdistää sosiaalihuoltolakiin perustuvan kotipalvelun ja kansanterveyslakiin perustuvan kotisairaanhoidon kotihoidoksi, jos kunta itse tuottaa sekä sosiaalitoimen että perusterveydenhuollon palvelut. Muissa kunnissa kotihoidon on voinut järjestää kotihoidon kokeilulakien mukaisesti. Kokeilu on voimassa vuoden 2014 loppuun [REF STM]. 4.3 Kotihoidon palvelun viitearkkitehtuuri Lähdettäessä määrittelemään kohdealueen toimintaa, on tärkeää tunnistaa ensin kohdealueeseen liittyen sidosryhmät roolitasolla. Sidosryhmätietoa tullaan hyödyntämään myöhemmin toiminnan kuvauksissa, sekä pääteltäessä, mitä tietoa toimintaan osallistuvat roolit tarvitsevat eri vaiheissa omaa toimintaansa Sidosryhmät Kotihoidon palvelutarpeen ilmoittaja Kotihoidon palvelutarpeen ilmoituksen tekijä. Ilmoittaja voi olla henkilö itse, hänen läheisensä (esimerkiksi omainen) tai joku muu taho. Kotihoidon palveluhakemuksen tekijä Kotihoidon palveluhakemusasian vireille laittaja. Kotihoidon palveluhakemuksen tekijä voi olla henkilö itse, hänen läheisensä (esimerkiksi omainen tai joku muu taho). Kotihoidon palvelujen asiakas Kotihoidon palvelutarpeen ilmoituksen kohdehenkilö, kotihoidon palveluhakemuksen kohdehenkilö tai kotipalvelujen asiakas. Kotihoidon palvelujen järjestäjä Kunnan organisaatio (terveyden tai sosiaalihuollon toimintayksikkö), joka järjestää kotihoidon palvelun toiminta alueellaan. Palvelun järjestäjä käsittelee kotihoidon palvelutarpeen ilmoitukset, laatii asiakkaiden palvelutarpeen arvion, käsittelee kotihoidon palvelujen hallintoasian, vastaa palvelusuunnitelman tekemisestä, arvioinnista ja ylläpidosta. Kotihoidon palvelujen tuottaja Kotihoidon palveluja tuottava organisaatio. Palveluiden tuottaja voi olla kunta, yksityinen palvelutuottaja tai kolmannen sektorin toimija. 12
14 Kotihoidon palvelun yhteistyötaho Asiakkaan terveydentilasta ja toimintakyvystä tietoa omaavat henkilöt ja organisaatiot (esimerkiksi omaiset, terveydenhuollon toimijat) Palvelut / Palvelusalkku / Palvelukartta Palvelukartan kokoamisella pyritään kuvaamaan mitä tarkoitusta varten alueen organisaatio ja kohdealue on olemassa ja jäsentää toiminnan tarkoitus sen asiakkaille tuotettavien palveluiden kautta. Palvelukartan ja palveluiden kuvaaminen auttaa hahmottamaan toiminnallista kokonaisuutta ja ymmärtämään mitä tarkoitusta varten tietojärjestelmiä alueelle kehitetään ja varmistamaan että järjestelmät palvelevat organisaation palvelutuotannon tarpeita. Palvelukarttojen kokoaminen kannattaa aloittaa jonkin rajatun alueen tai ratkaisun tavoitetilan määrittelyn yhteydessä. Palvelut kannattaa kuvata aluksi varsin yleisellä tasolla ja tarkentaa kuvauksia myöhemmin. Palvelukartta muodostuu usein hierarkkiseksi, jossa ylätason geneerisistä palveluista edetään kohti konkreettisempia palveluita. Jos palvelukartta kuvataan kokonaisarkkitehtuurin nykytilan kuvausten yhteydessä, on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen että palvelukartta varmasti kootaan tuotettavista palveluista lähtien, eikä esim. tietojärjestelmien, prosessien tai organisaation rakenteiden kautta. Kotihoito Kotipalvelu Kodin hoito Puhtaus Ravinto Turvallisuus ja esteettömyys Henkinen ja fyysinen vireys Asiointi ja kuljetus Muut Kotisairaanhoito Lääkehoito Erikoishoidot Seuranta Yhteistyö ja tiedottaminen Muut Kuva 5 Kotihoidon palvelukartta, Palvelukartta liitetiedosto sisältää myös vaihtoehtoiset palvelukartat ja valintaperusteet (LIITE 2). 13
15 Kotihoito yhdistää sosiaalihuoltolakiin perustuvan kotipalvelun ja kansanterveyslakiin perustuva kotisairaanhoidon yhdeksi palvelukokonaisuudeksi. Laadukas kotipalvelu ja kotisairaanhoito perustuvat asiakkaan toimintakyvyn arviointiin ja edistävät asiakkaan kuntoutumista. [REF TRE] Kotipalvelu tukee ja auttaa, kun asiakas tarvitsee sairauden tai alentuneen toimintakyvyn vuoksi apua kotiin selviytyäkseen arkipäivän askareista ja henkilökohtaisista toiminnoista kuten hygienian hoitamisesta. Kotipalvelun työntekijät ovat pääasiassa kodinhoitajia, kotiavustajia ja lähihoitajia. Kotipalvelun työntekijät seuraavat myös asiakkaan vointia ja neuvovat palveluihin liittyvissä asioissa asiakkaita ja omaisia. Monissa kunnissa palveluja saa myös iltaisin ja viikonloppuisin; ja yöpartiotkin ovat yleistymässä. Joissain tapauksissa kotipalveluiden luokittelu jakautuu kotipalveluihin ja niitä tukeviin tukipalveluihin, jotka täydentävät muuta kotipalvelua. Palveluiden jako varsinaisen kotipalvelun ja kotipalvelun tukipalveluiden välinen vaihtelee, mutta tukipalveluina voidaan järjestää esimerkiksi aterioiden tuominen kotiin, siivous, ja kuljetuspalveluja. Kotisairaanhoito suorittaa asiakkaan kotona lääkärin määräämiä sairaanhoidollisia toimia, ottaa näytteitä, valvoo lääkitystä ja seuraa asiakkaan vointia. Varsin vaativaakin sairaanhoitoa, esimerkiksi saattohoitoa voidaan järjestää kotona. Myös omaisten tukeminen on osa kotisairaanhoidon työtä. Kotisairaanhoidon henkilöstö on koulutukseltaan pääasiassa sairaanhoitajia Prosessilista / Prosessikartta Palvelukartan ohella toiminnallisesta kokonaisuudesta listataan prosessit (prosessilista) ja kuvataan prosessilistan muodostavat prosessit tarkoituksenmukaisella tarkkuustasolla. Prosessikuvauksia hyödyntävät toiminnan ja tietojärjestelmien kehittäjät. Prosessilistan ja prosessikuvausten tavoitteena on dokumentoida toimintaa ja parantaa yleiskuvaa toiminnallisesta kokonaisuudesta sekä kokonaisuuden osien välisistä riippuvuussuhteista. Prosesseja voidaan tarpeen mukaan jaotella erilaisten luokittelukriteereiden mukaisesti. Tällaisia luokitteluita voivat olla käyttötarkoitus, jako sisäisiin ja ulkoisiin prosesseihin, jako ydin ja tukiprosesseihin, jne. Prosessit ja prosessikuvaukset muodostavat tavallisesti hierarkian jossa edetään yleiseltä tasolta kohti tarkempia toiminnallisuuden kuvauksia. Prosessilista kuvaa mitä prosesseja toiminnalliseen kokonaisuuteen liittyy (nykytila) tai mitä siihen pitäisi liittyä (tavoitetila). Prosessilista visualisoidaan prosessikartaksi. Prosessikarttaan kuvataan tavallisesti tarkasteltavan toiminnallisen kokonaisuuden ydinprosessit. Kotihoidon prosessit voidaan ryhmitellä niiden ensisijaisen tavoitteen perusteella kolmeen luokkaan: Johtamisprosessien tavoitteena on mm. ohjata millaisia palveluita tarjotaan, miten palvelut tuotetaan sekä varmistaa riittävät resurssit palveluiden tuottamiseen. Johtamisprosesseista merkittävin on kotihoidon toiminta- ja taloussuunnittelu (TTS) prosessi. 14
16 Tukiprosessien tavoitteena on tukea johtamisprosesseja palvelun ohjaamisessa ja ydinprosessia palveluiden tuottamisessa. Tukiprosesseihin kuuluu mm. kotihoidon asiakkaiden asiakkuuksienhallinta, tuotettavien palveluiden tietojen hallinta, tuotannossa tarvittavien resurssien hallinta, asiakaslaskutus, palveluprosessien tarvitseman ydin tiedon hallinta, jne. Ydinprosessit sisältävät asiakkuuden elinkaareen (asiakkaaksi tuleminen, asiakkuuden päättyminen) liittyvät hallinnollisten prosessit, palvelutuotannon suunnittelun ja seurannan sekä itse asiakastyön. Kotihoitopalvelun johtaminen Kotihoitopalvelun toiminta- ja taloussuunnittelu Kotihoidon tukiprosessit Käytettävissä olevat resurssit Tarjottavat palvelut Resurssienhallinta Asiakkuudenhallinta Ydintiedon hallinta Laskutus Tilastointi ja raportointi Palveluiden - hallinta Resurssitarve, resurssivaraukset Palveluiden mitoitustiedot Kotihoidon ydinprosessit 1. Palvelujen tarpeesta tehdyn ilmoituksen käsittely 2. Palvelujen alkukartoitus 3. Palveluiden hallintoasian käsittely 4 Palveluiden järjestäminen asiakkaalle 5. Palvelun tuottaminen asiakkaalle Kuva 6 Kotihoidon prosessikartta Jatkossa keskitytään tarkastelemaan kotipalvelun ydinprosessia. Tarkastelussa ydin prosessi on jaettu kahteen pääprosessiin. Asiakkaaksi tuleminen prosessi sisältää palvelun tarpeen arviointiin ja palvelua koskevan hallinnollisen asian käsittelyn työvaiheet 1 3. Asiakasprosessi sisältää palveluiden järjestämiseen ja niiden tuottamiseen liittyvät työvaiheet 4 5. Tarkemmin käsitellään Asiakasprosessin Palveluiden tuottaminen asiakkaalle aliprosessia sekä sen aliprosessia Palveluiden toteutuksen suunnittelu. (Asiakasprosessi / Palveluiden tuottaminen asiakkaalle / Palveluiden toteutuksen suunnittelu) Prosessien kuvaaminen on toiminnallisen arkkitehtuurin keskeisin loogisen tason tuotos. Prosessien kuvaukset ovat kriittisiä kokonaisarkkitehtuurityön kannalta, koska niiden kautta rakentuu yhteys toiminnan tavoitteiden ja tietoteknisten ratkaisuiden välille. Prosessikuvausten avulla voidaan toiminnasta tunnistaa samanlaisia tai samankaltaisia osia tai palveluita, joita voitaisiin jakaa eri kokonaisuuksien kesken ja jotka voivat olla mahdollisia tietojärjestelmäpalveluiden kehittämisen lähtökohtia. Prosessien kuvaamisen yhteydessä on tavoitteena yleensä kehittää prosessia, ei ainoastaan kuvata nykyistä toimintatapaa. Prosessikuvauksessa kannattaa hyödyntää JHS 152 suositusta, joka perustuu BPMN kuvaustapaan. Prosessien kuvauksessa on prosessikuvien lisäksi syytä laatia prosesseista sanalliset kuvaukset. Sanalliset kuvaukset sisältävät usein lyhyen yhteenvedon prosessin tarkoituksesta ja tavoitteista ja 15
17 lisäksi yksityiskohtaisemman kuvauksen prosessin toiminnasta. Yksityiskohtaiset kuvaukset voidaan laatia esim. prosessikortteina. Prosessit kuvataan usein kokonaisarkkitehtuurissa karkealla tasolla, keskittyen prosessilistauksiin ja karttoihin. Tarkemmat kuvaukset laaditaan osana kohdealueiden arkkitehtuurityötä tai järjestelmähankkeiden yhteydessä. 1. Palveluiden tarpeesta tehdyn ilmoituksen käsittely 2. Palveluiden alkukartoitus 3. Palveluiden hallintoasian käsittely Kotihoito palvelutarpeen ilmoittaja Ilmoitus palveluiden tarpeesta Ei toimenpiteitä tai ohjataan muiden palveluiden piiriin Kotihoito palvelujen hakija Hakee palvelua Kotihoito palvelujen asiakas Sopii palvelutarpeen arvioinnista Osallistuu palvelu tarpeen arviointiin Asiakkaalle toimitetaan päätös hakemuksesta, palveluiden asiakasmaksusta ja asiakasmaksulaskelma Kotihoito palvelujen järjestäjä Vastaanottaa Ilmoituksen Ottaa ilmoituksen käsittelyyn Arvioi tarvittavat toimenpiteet Sopii palvelutarpeen arvioinnista Palvelu tarpeen arviointi Vastaanottaa hakemuksen ja ottaa sen käsittelyyn Kartoittaa tilanteen Laatii asiakasmaksulaskelman Valmistelee päätöksen Tekee päätöksen Kotihoito palvelujen tuottaja Kotihoito palvelun yhteistyötaho Osallistuu palvelu tarpeen arviointiin Kuva 7 Asiakkaaksi tuleminen prosessi Aliprosessi 1: Asiakkaaksi tuleminen / Palvelujen tarpeesta tehdyn ilmoituksen käsittely Aliprosessi sisältää palvelutarpeen havaitsemista kotihoito palvelujen järjestäjälle tehdyn ilmoituksen käsittelyn ja tarvittavien toimenpiteiden arvioinnin. Prosessin lopputuloksena asiakkaan kanssa ryhdytään sopimaan palvelutarpeen tarkemmasta arvioinnista, asiakas ohjataan muiden palveluiden piiriin tai todetaan ettei ilmoitus aiheuta jatkotoimenpiteitä. Aliprosessi 2: Asiakkaaksi tuleminen / Palvelujen alkukartoitus Aliprosessi sisältää asiakkaan palvelutarpeen arvioinnin tarkemman tiedon saamiseksi asiakkaan tarvitsemista palveluista. Prosessin lopputuloksena on riittävä tieto, jotta palvelun myöntämiseen liittyvän hallintoasian käsittely voidaan aloittaa. 16
18 Aliprosessi 3: Asiakkaaksi tuleminen / Palvelujen hallintoasian käsittely Aliprosessi sisältää kotihoidon palveluiden hakemuksen käsittelyn, päätöksenteon valmistelun ja päätöksen teon. Mikäli asiakkaalle ei aiemmin ole tehty palvelutarpeen arviointia, tehdään arviointi ennen päätöksen valmistelua. Prosessin lopputuloksena asiakkaalle annetaan päätös kotihoidon palvelusta ja perustetaan mahdollinen asiakkuus. Kotihoito palvelutarpeen ilmoittaja Kotihoito palvelujen hakija 4. Palveluiden järjestäminen asiakkaalle 5. Palveluiden tuottaminen asiakkaalle Kotihoito palvelujen asiakas Osallistuu suunnitelman laatimiseen Anna palautetta suunnitelman toteutumisesta Kyllä Anna palautetta palvelusta Kotihoito palvelujen järjestäjä Laatii hoitoja palvelusuunnitelman Arvioi suunnitelman toteutumista Jatkuuko asiakkuus? Ei Päättää palveluiden asiakkuuden Asiakkuus on päättynyt Hoito- ja palvelusuunnitelman päivittäminen Palveluiden toteutuksen suunnittelu Palvelun arviointi Kotihoito palvelujen tuottaja Kokoaa asiakkaan tiedot Arkistoi asiakkaan tiedot Osallistuu palveluiden toteutuksen suunnitteluun Palveluiden toteuttaminen Palvelun tapahtuman kirjaaminen Palvelun arviointiin osallistuminen Kotihoito palvelun yhteistyötaho Osallistuu suunnitelman laatimiseen Anna palautetta suunnitelman toteutumisesta Anna palautetta palvelusta Kuva 8 Asiakasprosessi Aliprosessi 4: Asiakasprosessi / Palveluiden järjestäminen asiakkaalle Aliprosessi sisältää hoito ja palvelusuunnitelman laatimisen, hoito ja palvelusuunnitelman toteutumisen ja asiakkaan palvelutarpeen arvioinnin, hoito ja palvelusuunnitelman ylläpidon asiakkaan palvelutarpeen arvion mukaisesti, asiakkuuden päättämisen palvelutarpeen poistuessa. Palvelutarpeen muutoksista aiheutuvien hoito ja palvelusuunnitelman muutosten toimeenpano saattaa edellyttää uuden asiakasta koskevan hallinnollisen päätöksen tekemistä. Prosessin lopputuloksena saadaan asiakkaita koskevat ajantasaiset hoito ja palvelusuunnitelmat, jotka määrittelevät mitä palveluita on pystyttävä tuottamaan. Aliprosessi 5: Asiakasprosessi / Palveluiden tuottaminen asiakkaalle Aliprosessi sisältää hoito ja palvelusuunnitelmien mukaisen palvelutuotannon suunnittelun, palveluiden tuotannon, palvelun tapahtuman tietojen kirjaamisen ja tilastoinnin sekä palvelun jatkuvan arvioinnin palvelun tarpeen todentamiseksi sekä palveluiden toteutuksen suunnittelun kehittämiseksi. 17
19 Prosessin lopputuloksena on asiakkaille toimitettu hoito ja palvelusuunnitelmien määrittelemät palvelut palvelutuotannon suunnitelman mukaisesti sekä suoritettu tarvittavat välilliset asiakastyöt (raportointi, tilastointi, asiakkaan seurantatietojen kirjaaminen, jne.). Prosessien kuvauksen yhteydessä laaditaan monesti prosessi integraatio kuvauksia (process integration model, PIM), joilla pyritään havainnollistamaan prosessien tietotarpeita ja niiden välillä siirtyviä tietokokonaisuuksia. Näiden avulla voidaan esim. tunnistaa prosessien ja niitä tukevien tietojärjestelmien välisiä integraatiotarpeita. Prosessi integraatiomalli ei sisälly varsinaisesti JHS 179 suositukseen, eikä Kartturin ohjeistukseen, mutta on käytännössä todettu hyväksi tavaksi hahmottaa tietokokonaisuuksia. Palveluiden järjestäminen asiakkaalle Kotihoito palveluiden tuottaminen asiakkaalle i Hoito- ja palvelusuunnitelmat Palveluiden toteutuksen suunnittelu Palvelutapahtumien toimeksiannot i Palvelutapahtumatiedot i Palveluiden toteuttaminen Palvelun arviointi Resurssitarve, resurssivaraukset i i Asiakastiedot Palveluiden mitoitustiedot Palvelutapahtuman suorittaminen Asiakastiedot i Palvelun tapahtuman kirjaaminen Asiakkaan seuranta- ja arviointitieto, palvelu-tapahtumatieto i i Seurantatieto Palvelutapahtumatiedot i i Resurssienhallinta Palveluiden - hallinta Asiakkuudenhallinta Laskutustieto i Laskutus Tilastointi ja raportointi Palvelun asiakaspalaute Palvelun suoran ja välillisen asiakastyön mitoitustarpeen tarkennukset Kuva 9 Palveluiden tuottaminen asiakkaalle Prosessi integraatiomalli (PIM) Aliprosessi 5.1. Asiakasprosessi / Palveluiden tuottaminen asiakkaalle / Palveluiden toteutuksen suunnittelu. Ydinprosesseista tarkemmin on kuvattu Palveluiden toteutuksen suunnittelun prosessi. Prosessin sanallinen kuvaus on laadittu prosessikortin muotoon. 18
20 Taulukko 1 Prosessikorttiesimerkki Prosessin nimi: Kotihoito / Kotihoidon palveluiden tuottaminen Asiakkaalle / Palveluiden suunnittelun toteutus Kuvaus: Prosessi tuottaa kotihoidon palveluiden toteutussuunnitelman, joka määrittää resurssien allokoinnin hoito ja palvelusuunnitelmien määrittelemien palveluiden tuottamiseen. Toteutussuunnitelman tuottamisen yhteydessä on huomioitava resurssirajoitteet (esim. käytössä oleva henkilöstö), asiakkuuden historia ja tilanne, varattava resurssit palvelun tuottamiseen ja tuotettava palvelutapahtumien tuottamiseen liittyvät toimeksiannot. Prosessin omistaja: Kotipalveluiden järjestäjä Prosessin asiakkaat: Kotihoidon asiakkaat, kotihoidon palveluiden tuottajat Prosessin tavoite: Prosessin herätteet: Tuottaa resurssien allokoinnin ja aikataulutuksen määrittelevän kotihoitopalveluiden toteutussuunnitelma ja suunnitelman mukaiset palvelutapahtumien toimeksiannot suunniteltavalle ajanjaksolle Uusi asiakkuus, vanhan asiakkuuden hoito ja palvelusuunnitelman muutos, resurssien saatavuuden ja/tai käytettävyyden muutos. Prosessin syötteet: Suunnittelujakso: Suunnittelujakson alku ja loppuhetki Resurssit: Käytettävissä olevat resurssit, resurssien ominaisuudet Asiakkaat: Asiakkaiden asiakkuushistoria (käyntihistoria), asiakkaiden hoito ja palvelusopimukset, asiakkaiden perustiedot Palvelut: Palvelut joita hoito ja palvelusopimusten puitteissa tuotetaan, palveluihin liittyvä kuormitustieto (palvelun arvioitu kesto), palveluihin liittyvä resurssitarve (esim. välineet) Kuormitusrajoitteet: Asiakkaiden välisiin siirtymiin kuluva aika, asiakaskäyntien kirjaaminen ja tilastointi, sekä muu välillinen asiakastyöaika Tuotokset Toteuttaa palvelun: Sidosprosessit: Prosessin vaiheet: Suunnittelujakson palveluiden toteutussuunnitelma, joka sisältää resurssivaraukset toteutussuunnitelman mukaisten palveluiden tuottamiseen. Palvelutuotannon suunnittelu Palveluidenhallinta (esim. palvelutuotteiden, hintojen, kuormittavuuden määrittely), asiakastietojen ja asiakkuuksienhallinta, resurssienhallinta. 1. Laadi toteutussuunnitelma 2. Arvioi suunnitelmaa 3. (Tarkista suunnitelmaa) 4. Vahvista suunnitelma 19
JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen
JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys
LisätiedotTAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT
TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari 28.10.2011 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Projektin ensisijaisena tavoitteena on yhteisesti suunnitella ja arvioida alueellisen ja paikallisen tason tietojärjestelmäarkkitehtuurin
LisätiedotKokonaisarkkitehtuurilla tavoitteisiin. Valtio Expo Fennia I, 14:15 14:45 Neuvotteleva virkamies Jari Kallela
Kokonaisarkkitehtuurilla tavoitteisiin Valtio Expo 20.5.2014 Fennia I, 14:15 14:45 Neuvotteleva virkamies Jari Kallela Sisältö Mitä on kokonaisarkkitehtuuri? Mitä sillä tekee? Missä nyt mennään? Mitä seuraavaksi?
LisätiedotProjektin tilannekatsaus
Kuntasektorin yhteinen KA Asianhallinnan viitearkkitehtuuri Projektin tilannekatsaus Heini Holopainen Kuntien Tiera Oy heini.holopainen@tiera.fi Sisältö» Taustaa Mitä tarkoitetaan viitearkkitehtuurilla
Lisätiedot11.10.2013 Tekijän nimi
11.10.2013 Tekijän nimi Arkkitehtuuri kehittämisen välineenä Kokonaisarkkitehtuuri hallitun muutoksen avaimena Etelä-Savon maakuntaliitto 10.10.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mikkelin ammattikorkeakoulu
LisätiedotKuntasektorin yhteineset viitearkkitehtuurit Tiedon- ja asianhallinta Johtamisjärjestelmä
Kuntasektorin yhteineset viitearkkitehtuurit Tiedon- ja asianhallinta Johtamisjärjestelmä Kurttu-seminaari 2013 18.4.2013 Helsinki Heini Holopainen, Sari Valli Sisältö Tiedon- ja asianhallinnan viitearkkitehtuuri
LisätiedotVastaajan taustatiedot
Lausuntopyyntö sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisesta kokonaisarkkitehtuurista Vastaajan taustatiedot 1. Lausunnon antajan organisaatiotyyppi * kunta sairaanhoitopiiri muu kuntayhtymä yksityinen
LisätiedotProsessikansio. Kotihoidon asiakasprosessi. Prosessin vastuuhenkilö: Prosessin kuvaus pvä / päivitys pvä LIITE 3
LIITE 3 Prosessikansio Kotihoidon asiakasprosessi Prosessin vastuuhenkilö: Kotihoidon ohjaajat Riitta-Liisa Stolt ja Irmeli Elo Prosessin kuvaus pvä / päivitys pvä 29.8.2007 8.10.2007 7.11.2007 29.1.2008
LisätiedotKuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri
Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Tilannekatsaus JHKA-jaosto 13.11.2013 Kuntasektorin KA-työn tavoitteet KA-osaamisen kehittäminen kuntasektorilla Kuntasektorin yhteisien linjauksien tuottaminen Kuntasektorin
LisätiedotKiila-viitearkkitehtuuri. Jani Harju,
Kiila-viitearkkitehtuuri Jani Harju, 8.4.2015 Käytetty arkkitehtuurimalli Arkkitehtuurimalliksi valittiin Kartturi-malli Jatkokehitetty JHS-179:stä Kartturi-mallia on käytetty mm. VAKAVA:ssa sekä Etelä-Suomen
LisätiedotKokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Satu Pajuniemi. Conversatum Oy
n kehittäminen 10.10.2017 Satu Pajuniemi Miksi kokonaisarkkitehtuuri? JHS 179 n suunnittelu ja kehittäminen (uusin versio 6/2017) Ei korvaa muita toiminnan suunnittelumenetelmiä Tavoitteena julkishallinnon
LisätiedotKokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa 2016
Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa 2016 14.12.2016 Jari Kallela JUHTA JulkICT Sisältö Yhteentoimivuuden haaste Kokonaisarkkitehtuurikyvykkyyden edistyminen Uudistuva sisältö Tietohallintolaki
LisätiedotPALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x
JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen Liite 4 Palvelukuvaus -pohja Versio: 1.0 Julkaistu: 11.9.2009 Voimassaoloaika: Toistaiseksi PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio
LisätiedotJulkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA
Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA Tilanne 2.10.2012 neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri on rakenne, jonka
LisätiedotKuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija
Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi
LisätiedotJHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa
JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi
LisätiedotUusi Tilastokeskuksen sijaintitiedon viitearkkitehtuuri
Uusi Tilastokeskuksen sijaintitiedon viitearkkitehtuuri Paikkatietoverkoston seminaari 12.12.2018 Paikkatiedot tulevaisuutta rakentamassa Rina Tammisto, Tilastokeskus Tilastokeskuksen sijaintitiedon viitearkkitehtuuri
LisätiedotMaster data tietojen ja kriteeristön sekä hallintamallin määrittely ja suunnittelu TRE:933/02.07.01/2011
Lisätieto 15.2.2011 Master data tietojen ja kriteeristön sekä hallintamallin määrittely ja suunnittelu TRE:933/02.07.01/2011 Vastaukset täydentävät vaatimusmäärittelyämme lisätietona ja ne tulee ottaa
LisätiedotValinnanvapauden asettamat vaatimukset tiedonhallinnalle
Valinnanvapauden asettamat vaatimukset tiedonhallinnalle Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisen tietohallinnon neuvottelukunta, 1 Valinnanvapaus on osa sote-uudistusta Tavoitteena on, että valinnanvapaus
LisätiedotParku-projekti Päivähoidon hallinnon ja asiakasrajapinnan hallinnan prosessien arviointi kuntaliitosnäkökulmasta KAmenetelmää
Parku-projekti 7.4.-30.9.2014 Päivähoidon hallinnon ja asiakasrajapinnan hallinnan prosessien arviointi kuntaliitosnäkökulmasta KAmenetelmää hyödyntäen Tavoitteena Löytää kehittämiskohteita päivähoidon
LisätiedotValtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri
Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri Kohti tavoitetilaa Valtio Expo 2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Agenda Johdanto Kohti tavoitetilaa: 1. Valtion taloushallinnon ohjaus 2. Valtion talous- ja
LisätiedotJulkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri
Kokonaisarkkitehtuurin välineet 0.9 Päiväys 15.3.2016 15.3.2016 2 (6) Tiivistelmä Dokumenttiin on listattu keskitetysti hankitut ja koko julkisen hallinnon käyttöön tarkoitetut kokonaisarkkitehtuurin kuvausvälineet.
LisätiedotViitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi. Ohje. v.0.7
Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi Ohje v.0.7 Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi XX.XX.201X 2 (13) Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessin vaiheet... 3 2.1. Vaihe
LisätiedotKansallinen ASPAtietojärjestelmä
Kansallinen ASPAtietojärjestelmä Taustoitus Järjestäjien tarve yhteiselle asiakaspalautteen keräämisen järjestelmälle nousi esiin kevään selvityksessä Asiakaspalautetieto on myös osa kansallista sote-tietopohjaa
LisätiedotJulkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014
Suunnitelma Valtiovarainministeriö/Julkisen hallinnon ICT - toiminto/vaatimukset ja suositukset JHKA-sihteeristö 22.1.2014 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Julkisen hallinnon
LisätiedotKuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri
Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Tilannekatsaus Kurttu 2.10.2012 Miksi kokonaisarkkitehtuuri? Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurilla tavoitellaan» Yhteentoimivuutta, tietojärjestelmissä, niiden
LisätiedotLiikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014
Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 2 / 9 Green ICT pilotin raportti SISÄLLYSLUETTELO 1. Tiivistelmä koekäytöstä... 3 2. Toteutus... 4 2.1.Tavoite... 4 2.2.Mobiilisovellus... 4 2.3.Käyttöönotto...
LisätiedotOKM:n ja korkeakoulujen tietohallintoyhteistyön tilanne. Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen 17.9.2014
OKM:n ja korkeakoulujen tietohallintoyhteistyön tilanne Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen 17.9.2014 Aiheita RAKETTI hanke päättyi, työ jatkuu OKM:n CSC:ltä korkeakouluille ostamat palvelut Korkeakoulujen tietohallinnon
LisätiedotKotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto
Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,
LisätiedotOppijan palvelukokonaisuus. Tietomallinnuksen laaja katselmointi 7.12.2011
Oppijan palvelukokonaisuus Tietomallinnuksen laaja katselmointi 7.12.2011 Sisältö Tietoarkkitehtuuri Tietomallit ja sanastot Tietomallinnus Tietomallinnus hankkeessa (Hankkeessa käytetyt keskeisimmät mallinnuselementit)
LisätiedotValtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila
Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallintopäivä 18.11.2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Sisällys Johdanto Visio ja tavoitteet 1. Toiminta-arkkitehtuuri - Palvelut -
Lisätiedot<<PALVELUN NIMI>> Palvelukuvaus versio x.x
JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen Liite 5 Palvelukuvaus pohja Palvelukuvaus versio x.x 1/5 Sisällysluettelo 1 Johdanto...3 2 Termit ja lyhenteet...3
LisätiedotKotipalvelujen toimintaprosessit
Kotipalvelujen toimintaprosessit Toimintaprosessien kuvauksia 13.9.2011, versio 1.0 Aki Miettinen, HIS-yksikkö, Itä-Suomen yliopisto Päivi Röppänen, Shiftec-tutkimusyksikkö, Itä-Suomen yliopisto Versio
LisätiedotSosiaalihuollon kokonaisarkkitehtuuri
Sosiaalihuollon kokonaisarkkitehtuuri Terveydenhuollon ATK-päivät 27.5.2009 SESSIO 12 Antero Lehmuskoski Projektipäällikkö Sosiaalialan tietoteknologiahanke Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus 1 Sessio
LisätiedotKESKI-SUOMEN KUNTIEN KOKONAISARKKITEHTUURITYÖ Arkkitehtuurin hallintamalli. Esimerkkikohde: Jämsän kaupunki
KESKI-SUOMEN KUNTIEN KOKONAISARKKITEHTUURITYÖ Arkkitehtuurin hallintamalli Esimerkkikohde: Jämsän kaupunki Julkaisija: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, 40100 Jyväskylä Puhelin 020 7560 200 Kotisivu: www.keskisuomi.fi
LisätiedotICT muutos kunta- ja palvelurakennemuutoksessa. Selvitysvaiheen tehtävät
ICT muutos kunta- ja palvelurakennemuutoksessa Selvitysvaiheen tehtävät Kunta- ja palvelurakennemuutos Selvitysvaiheen tehtävät 1.0. Selvitysvaiheen projektointi Suunnittelu 1.1. Nykytilan kuvaaminen 1.2.
LisätiedotJHS 179 suosituksen uudistamishanke Suositusluonnoksen ja liitteiden esittely Keskustelutilaisuus Kansallismuseon auditorio
JHS 179 suosituksen uudistamishanke Suositusluonnoksen ja liitteiden esittely Keskustelutilaisuus 29.4.2015 Kansallismuseon auditorio Suvi Pietikäinen Netum konsultointi Oy Esityksen sisältö Suosituksen
LisätiedotJHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä
JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä Liite 5 Arkkitehtuuriperiaatteiden kuvaus Versio: 1.1 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Arkkitehtuuriperiaatteet...
LisätiedotQPR kuvausvälineen käyttö ja tavoitteet OKM&OPH, Oppijan palvelut - koulutuksen ja opetuksen osakohdealue. Leena Kononen 6.3.2013
QPR kuvausvälineen käyttö ja tavoitteet OKM&OPH, Oppijan palvelut - koulutuksen ja opetuksen osakohdealue Leena Kononen 6.3.2013 JulkICT-KA-ympäristön päivitys, kevät 2013 OKM/OPH arkkitehtuurikuvaukset
LisätiedotLuvat ja valvonta KA-kuvaukset, Ver. 1.0 HYVÄKSYTTY Jari Kokko & Vesa Mettovaara LUVAT JA VALVONTA -KÄRKIHANKE
Luvat ja valvonta KA-kuvaukset, Ver. 1.0 HYVÄKSYTTY 12.10.2018 Jari Kokko & Vesa Mettovaara Taustaa Nyt katselmoitiin ja hyväksyttiin KA-kuvaukset Ver. 1.0 Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Tammikuu
LisätiedotTietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö
Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Kuntamarkkinat 11.9.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut + Kuntaliiton toimeksiannosta
LisätiedotJHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä
JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä Liite 1 Nykytilan ja tavoitetilan kuvaus Versio: luonnos Julkaistu: Voimassaoloaika: Sisällys 1 Nykytilan kuvaaminen... 2 1.1 Organisaation
LisätiedotG4-arkkitehtuuriryhmä. Kokonaisarkkitehtuurityöhön perustuvat kehittämiskohteet ja toimenpiteet. Juha Rannanheimo
G4-arkkitehtuuriryhmä Kokonaisarkkitehtuurityöhön perustuvat kehittämiskohteet ja toimenpiteet Juha Rannanheimo Neljän yliopistosairaanhoitopiirin yhteisen kehitystyön tavoitteet VSSHP, PSHP, PSSHP ja
LisätiedotKuntasektorin yhteinen Käyttövaltuushallinnan (KVH) - viitearkkitehtuuri. Kurttu-seminaari 2013 18.4.2013 Helsinki Heini Holopainen, Janne Ollenberg
Kuntasektorin yhteinen Käyttövaltuushallinnan (KVH) - viitearkkitehtuuri Kurttu-seminaari 2013 18.4.2013 Helsinki Heini Holopainen, Janne Ollenberg Sisältö Projektin asetus ja tavoitteet Käyttövaltuushallinnan
LisätiedotMobiili- kotihoito. Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöön otto Rovaniemen kaupungissa
Mobiili- kotihoito Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöön otto Rovaniemen kaupungissa 1.10.13-30.9.14 Tieran Mobiili kotihoito Tiera on kuntatoimijoiden omistama valtakunnallinen yhteistyöverkosto Tiera
LisätiedotSOTE valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuuriryhmä
SOTE valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuuriryhmä Mikko Huovila STM OHO DITI 1 15.3.2018 Mikko Huovila Ryhmän tehtävät Vastata sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisen kokonaisarkkitehtuurin tavoitetilan
LisätiedotJHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä
JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä Liite 4 Nykytilan ja tavoitetilan kuvaus Versio:1.0 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Nykytilan kuvaaminen...
LisätiedotKuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri
Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Tilannekatsaus Kurttu 18.4.2013 Miksi kokonaisarkkitehtuuri? Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurilla tavoitellaan» Yhteentoimivuutta, tietojärjestelmissä, niiden
LisätiedotIntegrated Management System. www.ims.fi, Ossi Ritola
Integrated Management System www.ims.fi, Ossi Ritola Mitä prosessien tunnistaminen on? Löydämme ja ryhmittelemme organisaation toistettavat työnkulut optimaalisimmalla tavalla organisaation tulevaisuuden
LisätiedotKokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela
Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa ICT muutostukiseminaari 8.10.2014 neuvotteleva virkamies Jari Kallela Sisältö Miksi kokonaisarkkitehtuuria tarvitaan julkisessa hallinnossa? Mitä tuloksia kokonaisarkkitehtuurista
LisätiedotJHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 3. Arkkitehtuurin nykytilan ja tavoitetilan kuvaus
JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 3. Arkkitehtuurin nykytilan ja tavoitetilan kuvaus Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys
LisätiedotYhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla
Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Terveydenhuollon atk-päivät 20.5.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut Esityksen sisältö Kehittämisvaatimukset sosiaali-
Lisätiedotv. 1.0 13.2.2015 Tämä dokumentti esittää tavan, jolla puolustusministeriön kokonaisarkkitehtuuri kuvataan.
Ohje 1 (21) v. 1. 13.2.215 Puolustusministeriön kokonaisarkkitehtuurin kuvaaminen Tiivistelmä Tämä dokumentti esittää tavan, jolla puolustusministeriön kokonaisarkkitehtuuri kuvataan. Kehittämishankkeissa
LisätiedotOpiskelun ja opetuksen tuen viitearkkitehtuuri
Opiskelun ja opetuksen tuen viitearkkitehtuuri Mitä osia opintohallinnon viitearkkitehtuurissa tulee olla Työstänyt Synergiaryhmä 4.12.2014 Toimittanut Pekka Linna, CSC Tuleva toteutus Tuotetaan sivusto,
LisätiedotKorkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittäminen & julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri
Korkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittäminen & julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri 30.10.2012 Ilmari Hyvönen Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto Aiheita Tietohallintolaki ja julkisen hallinnon
LisätiedotKokemuksia kokonaisarkkitehtuurityöstä
Kokemuksia kokonaisarkkitehtuurityöstä Museo 2015 -hankkeen aloitusseminaari 23.11.2011 Kimmo Koivunen CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy CSC IT Center for Science Ltd. CSC pähkinänkuoressa Valtion
LisätiedotEspoon arkkitehtuurin kehittäminen - Tiedonhallinta ja arkkitehtuuri kaupungin näkökulmasta
Espoon arkkitehtuurin kehittäminen - Tiedonhallinta ja arkkitehtuuri kaupungin näkökulmasta Arkistosektorin KDK- yhteistyöverkosto 10.11.2014 Marko Kukkonen, Konserniesikunta - Tietohallinto Kokonaisarkkitehtuuri
LisätiedotJulkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri
Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri Rajaukset ja tarkoitus Määrittely 0.91 Päiväys 7.5.2017 7.5.2017 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 JHKA:n tarkoitus... 3 3 JHKA:n rajaukset... 4 4 Miten
LisätiedotKuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen
Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki
LisätiedotJHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 2 Arkkitehtuurikehyksen kuvaus
JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 2 Arkkitehtuurikehyksen kuvaus Versio: 1.0 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Arkkitehtuurikehyksen
LisätiedotAvaimet käytännön työlle
Asianhallinnan viitearkkitehtuuri Avaimet käytännön työlle 9.3.2016 Eira Isoniemi asianhallintapäällikkö Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Asianhallinta Asianhallinta tarkoittaa organisaation toimintaprosesseihin
Lisätiedot23.2.2015. PoSoTe ICT tietohallinto ja tietojärjestelmä työryhmä / 1. kokous järjestäytyminen
Muistio 1/2015 1 (2) 23.2.2015 PoSoTe ICT tietohallinto ja tietojärjestelmä työryhmä / 1. kokous järjestäytyminen Aika Paikka Osallistujat torstai 19.2.2015 klo 12.00 14.00 (kahvit tarjolla klo 11.30 alkaen)
LisätiedotJulkisen hallinnon yhteinen kokonaisarkkitehtuuri
Julkisen hallinnon yhteinen kokonaisarkkitehtuuri Yhteisten palvelujen kartta Määrittely 0.9 Päiväys 15.3.2017 Tiivistelmä 15.3.2017 2 (7) Yhteentoimivuutta syntyy myös erityisesti yhteisiä palveluja kehittämällä
LisätiedotTyöpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet
Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3 : ICT tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Ohjelma klo 13.30 15.15 Porin seudun ICT-ympäristön nykytilan tulosten esittely
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous
Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Pasi Oksanen 1 Tavoite ja lähtökohdat Tavoitteena aikaansaada Varsinais-Suomen
LisätiedotTerveydenhuollon alueellisen ja paikallisen kokonaisarkkitehtuurin hallintamallin suunnitteluprojekti 4/11 11/
Terveydenhuollon alueellisen ja paikallisen kokonaisarkkitehtuurin hallintamallin suunnitteluprojekti 4/11 11/11 28.10.2011 Karri Vainio Sisältö Arkkitehtuurinhallinnan tavoitteet Rajaukset Lähtötilanne
LisätiedotJulkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri
Kokonaisarkkitehtuurin välineet 0.91 Päiväys 7.5.2017 7.5.2017 2 (7) Tiivistelmä KA-välineissä on kuvattu keskitetysti hankitut ja koko julkisen hallinnon käyttöön tarkoitetut kokonaisarkkitehtuurin kuvausvälineet.
LisätiedotPaikkatiedon kokonaisarkkitehtuuri LUONNOSTELUA
Paikkatiedon kokonaisarkkitehtuuri LUONNOSTELUA Inspire verkoston Arkkitehtuuriryhmän kokous 12.10.2012 Tampereen kaupunki Marko Kauppi Taustaa 2011 tehty kaupunkiympäristön kehittämisen (KAKE) paikkatietoalueen
LisätiedotKeskitetyn asiakas- ja palveluohjauksen johtaminen ja organisointi - Case Varsinais-Suomen KomPAssi
Keskitetyn asiakas- ja palveluohjauksen johtaminen ja organisointi - Case Varsinais-Suomen KomPAssi 1 13.10.2017 Johanna Ritvanen Laatusuositus: Asiakas ja palveluohjaus keskiöön SUOSITUS 1 Asiakas- ja
LisätiedotSote-palveluhakemisto-projekti. Projektiryhmän kokous
Sote-palveluhakemisto-projekti Projektiryhmän kokous 11.1.2017 Asialista 1.10.2017 1. Kokouksen avaus 2. Ajankohtaiskatsaus projektin etenemiseen Osaprojekti 1 Osaprojekti 2 3. Road map Mitä on tehty Missä
LisätiedotWebropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta
Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta
LisätiedotAsiointi ja omahoito KA nykytila
12.3.2019 Asiointi ja omahoito KA nykytila Timo Siira ASIOINTI JA OMAHOITO KA NYKYTILA Nykytilan kuvaus muodostetaan seuraavasti: 1. Aiemmin tehdyn työn kartoittaminen ja olemassa olevan materiaalin kerääminen
LisätiedotKuntasektorin kokonaisarkkitehtuurityö (KA) Kuntamarkkinat 13.9 klo Paikka: B 3.3
Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuurityö (KA) Kuntamarkkinat 13.9 klo 13.00-13.45 Paikka: B 3.3 Jo Vuodesta 2012! JHS-179 V2.0 suositus - Kokonaisarkkitehtuurin Rosettan kivi julkishallinnolle o o KA-menetelmä:
LisätiedotSosiaalihuollon toimintaprosessien mallinnus. Päivi Röppänen Terveydenhuollon Atk-päivät 26.-27.5.2009 Jyväskylä
Sosiaalihuollon toimintaprosessien mallinnus Päivi Röppänen Terveydenhuollon Atk-päivät 26.-27.5.2009 Jyväskylä Sisältö Taustaa Tavoite Lähtökohta Tuotokset Prosessien kuvaaminen esimerkkinä lasten päivähoito
LisätiedotOpistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista
Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati
LisätiedotHoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET
PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä
LisätiedotLaat Laa uv t as uv t as a t a a v a ien t a t paaminen Laat Laa uty uty ja ja ko k ko k naisarkkiteh naisarkkit tuuri KA tiimi tiimi::
Laatuvastaavien tapaaminen 10.2.2012 Laatutyö ja kokonaisarkkitehtuuri KA tiimi: Tapani Kella Tuuli Karjalainen Ville Seppänen Kokonaisarkkitehtuurihanke Jyväskylän yliopisto KA hankkeen taustaa Tietoyhteiskunnan
LisätiedotKokonaisarkkitehtuuri sosiaali- ja terveydenhuollossa
Kokonaisarkkitehtuuri sosiaali- ja terveydenhuollossa SADe-ohjelman sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuuden kevätseminaari 23.4. 2013 Mikko Huovila THL / Oper 23.4.2013 Mikko Huovila THL / Oper 1
LisätiedotSähköinen asianhallinta Onko tietojen hallinta mukana
Sähköinen asianhallinta Onko tietojen hallinta mukana Asiakirjahallinnasta tietojen hallintaan, seminaari 4.10.2012/ Katariina Ryhänen, Kuntien Tiera Oy Sisältö: 1. Kuntien Tiera Oy:n yleisesittely 2.
LisätiedotKANSALLISEN DIGITAALISEN KIRJASTON KOKONAISARKKITEHTUURI. V3.0 Tiivistelmä
KANSALLISEN DIGITAALISEN KIRJASTON KOKONAISARKKITEHTUURI V3.0 Tiivistelmä Kansallinen digitaalinen kirjasto (KDK) on Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) toimialatasoinen sisältö- ja palvelukokonaisuus.
LisätiedotYhteentoimivuus.fi KA-koulutusmateriaalit
Yhteentoimivuus.fi KA-koulutusmateriaalit Valikoima kalvoja RAKETTI-OPI:n Synergiaryhmälle Paula Merikko, CSC Lähdemateriaali yhteentoimivuus.fi https://www.yhteentoimivuus.fi/view/snav/koulutus_ja_ tuki/ka_oppimateriaalit.xhtml
LisätiedotSote-organisaatiotietojen hallinnan kohdearkkitehtuuri Tiivistelmä
Sote-organisaatiotietojen hallinnan kohdearkkitehtuuri Tiivistelmä 18.12.2014 Versio: 0.3 luonnos arkkitehtuurin tiivistelmä 27.11.2014 2 (7) 1. Viitearkkitehtuurin kohde ( miksi ) Tämän viitearkkitehtuurin
LisätiedotKÄYTTÖOHJE (pikaohje) KUNNAN JOHTAMISEN VIITEARKKITEHTUURI
KÄYTTÖOHJE (pikaohje) KUNNAN JOHTAMISEN VIITEARKKITEHTUURI ASIAKKAAT SIDOSRYHMÄT TIETOJÄRJESTELMÄ- PALVELUT TEHTÄVÄT JA PALVELUT MITTARIT KÄSITTEET TIEDOT ROOLIT JA VASTUUT JOHTAMISEN PROSESSIT KYVYKKYYDET
LisätiedotICT-palvelujen kehittäminen - suositussarja Suvi Pietikäinen Netum Oy
ICT-palvelujen kehittäminen - suositussarja 24.11.2009 Suvi Pietikäinen Netum Oy JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden
LisätiedotTietohallintolaki ja yhteinen arkkitehtuuri. Paikkatiedon viitearkkitehtuurityön työpaja Tommi Oikarinen, VM, JulkICT
Tietohallintolaki ja yhteinen arkkitehtuuri Paikkatiedon viitearkkitehtuurityön työpaja 25.11.2011 Tommi Oikarinen, VM, JulkICT Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Tavoite: tehostaa julkisen
LisätiedotJulkisen hallinnon yhteinen kokonaisarkkitehtuuri
Julkisen hallinnon yhteinen kokonaisarkkitehtuuri Yhteisten palvelujen kartta Määrittely 0.91 Päiväys 6.5.2017 Tiivistelmä 6.5.2017 2 (8) Yhteentoimivuutta syntyy myös erityisesti yhteisiä palveluja kehittämällä
LisätiedotKohti kokonaisvaltaista tietojohtamista Kokonaisarkkitehtuuri johtamisen tukena. 7.6.2013 Leena Kononen
Kohti kokonaisvaltaista tietojohtamista Kokonaisarkkitehtuuri johtamisen tukena 7.6.2013 Leena Kononen 1 Johtaminen tiedon ekosysteemissä Tiedon ekosysteemi johtuu tiedon jatkuvasta kierrosta ja uusiutumisesta
LisätiedotAvoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto. Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT
Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari 2.12.2011 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Yhteentoimivuus ja avoimuus Seminaarin aihe pakottaa määrittämään termit yhteentoimivuus
LisätiedotKansallisten määritysten, toiminnan ja ATJ:n yhteensovittaminen. SosKanta-hanke, webcast-info Jaana Taina ja Kati Utriainen
Kansallisten määritysten, toiminnan ja ATJ:n yhteensovittaminen SosKanta-hanke, webcast-info 13.11.2018 Jaana Taina ja Kati Utriainen Sisältö Tavoite, määrittely- ja muutosprosessi Keskeiset muutokset
LisätiedotMerlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007
Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut
LisätiedotSUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT
2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO
LisätiedotSote-tietopaketit Siun sotessa
Sote-tietopaketit Siun sotessa 17.11. Sairaaloiden vaikuttavuus- ja tuottavuuspäivät Kirsi Kinnunen Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-tietopakettien taustaa Peruspalveluministeri
LisätiedotMaakunnan järjestämistehtävässä tarvitsemat digipalvelut
Maakunnan järjestämistehtävässä tarvitsemat digipalvelut Esisuunnitteluhankkeen työsuunnitelma 8.2.2018 1 16.2.2018 Tausta Maakunnan digipalvelut järjestämistehtävässä esisuunnitteluhankkeen ohjausryhmänä
LisätiedotKotihoidon kriteerit alkaen
Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä
LisätiedotMiten kuvaat ja kehität organisaation kokonaisarkkitehtuuria?
Miten kuvaat ja kehität organisaation kokonaisarkkitehtuuria? Kuntamarkkinat Tietoisku 10. ja 11.9.2014 1 Mitä on kokonaisarkkitehtuuri? Kokonaisarkkitehtuuri on organisaation johtamis- ja kehittämismenetelmä,
LisätiedotKeskustelutilaisuus ICT-palvelujen kehittäminen -suositussarjasta
Keskustelutilaisuus ICT-palvelujen kehittäminen -suositussarjasta 25.2.2009 Agenda Kokonaisarkkitehtuuri Arkkitehtuurimenetelmä Arkkitehtuuriajattelun soveltuvuus ICTpalvelujen kehittäminen -suositussarjaan
LisätiedotSeinäjoen kaupungin kotihoidon RAI käyttöönottosuunnitelma 17.3.2014
Seinäjoen kaupungin kotihoidon RAI käyttöönottosuunnitelma 17.3.2014 1. RAI- arviointijärjestelmän käyttöönoton tarkoitus ja tavoitteet Seinäjoella tarvitaan yhtenäinen ja luotettava arviointijärjestelmä
LisätiedotKansallinen digitaalinen kirjasto Kokonaisarkkitehtuuri v3.0
Kansallinen digitaalinen kirjasto Kokonaisarkkitehtuuri v3.0 KDK: Kansallinen digitaalinen kirjasto Kansallinen digitaalinen kirjasto -hankkeen tavoitteena on edistää digitaalisten kulttuuriperintö- ja
LisätiedotHYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI
HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä
LisätiedotSosiaalialan tiedonhallinta
Sosiaalialan tiedonhallinta Mitä Tikesos-hankkeen jälkeen? KASTE Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä 21.12.2011 Antero Lehmuskoski Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Tieto on hallussa Milloin
Lisätiedot