KESKI-SUOMEN KUNTIEN KOKONAISARKKITEHTUURITYÖ Kokonaisarkkitehtuurin tavoitetilan kuvaaminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KESKI-SUOMEN KUNTIEN KOKONAISARKKITEHTUURITYÖ Kokonaisarkkitehtuurin tavoitetilan kuvaaminen"

Transkriptio

1 KESKI-SUOMEN KUNTIEN KOKONAISARKKITEHTUURITYÖ Kokonaisarkkitehtuurin tavoitetilan kuvaaminen Esimerkkikohde: Kotihoidon palvelut ja niitä tukevien sovellusten kehittäminen

2 Julkaisija: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, Jyväskylä Puhelin Kotisivu: Julkaisu: B 195 ISBN: (sähköinen) ISSN: Jyväskylä 2013 Kannen valokuvat: Stock.XCHNG,

3 Sisällys 1. JOHDANTO JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET MAAKUNNALLISELLA TASOLLA KOKONAISARKKITEHTUURIN KUVAAMINEN, SOVELLETTU MALLI TAVOITETILAN KUVAUS: IKÄÄNTYVIEN KOTIHOITOPALVELU HYÖDYNNETYT VIITEARKKITEHTUURIT SIDOSRYHMÄT KOTIHOIDON PALVELUN VIITEARKKITEHTUURI Sidosryhmät Palvelut / Palvelusalkku / Palvelukartta Prosessilista / Prosessikartta Käsitemalli Päätietoryhmät Loogiset tietovarannot Tietovirtakuvaus Avustavat matriisit (prosessit tietojärjestelmät: Jämsä, viitearkkitehtuuri) KOTIHOITOPALVELUN VIITEARKKITEHTUURIN JA JÄMSÄN NYKYTILAN VERTAILU NYKYTILA KESKI SUOMEN KUNNISSA TIIVISTELMÄ NYKYTILA SUHTEESSA KOTIHOITOPALVELUN VIITEARKKITEHTUURIIN, JÄMSÄ KOTIHOITOPALVELUN KEHITTÄMISKOHTEET, JÄMSÄ VIITEARKKITEHTUURIN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI LIITTEET VIITTEET

4 Dokumentin versiohistoria VERSIO PÄIVÄMÄÄRÄ LAATIJA MUUTOKSEN KUVAUS Kuntien Tiera Oy Ensimmäinen versio Keski Suomen kokonaisarkkitehtuurityön projektiryhmän kommentoitavaksi Kuntien Tiera Oy Prosessiarkkitehtuuriosuutta ja johtopäätöksiä täydennetty. Lähetetty laajennetun projektiryhmän kommentoitavaksi Kuntien Tiera Oy Tehty tarkennuksia Ari Wahlstedtin palautteen perusteella. Lisätty liitetiedostot Kuntien Tiera Oy Tuotoksen viimeistelyä ohjausryhmän käsittelyyn Kuntien Tiera Oy Versio ohjausryhmän hyväksyttäväksi Kuntien Tiera Oy Ohjausryhmän hyväksymä versio. 3

5 1. JOHDANTO Keski Suomen maakunnallinen ICT strategia valmistui tammikuussa Strategiatyössä kartoitettiin ICT:tä hyödyntävien yritysten lisäksi Keski Suomen kuntien tietotekniikan rakenteita ja ratkaisuja sekä määritettiin tärkeät kehityssuunnat ja toimenpiteet. Keski Suomen kunnat käyttävät ICT laitteisiin, ohjelmistoihin ja henkilötyöhön vähän rahaa, jopa alle prosentin kunnan budjetista. Huonoimmin kehittyneitä osa alueita ovat kunnan palveluprosesseihin liittyvät ratkaisut. Kuntien ICT ratkaisut ja toimintatavat eroavat toisistaan huomattavasti. Myös henkilöstön kouluttamistarpeet ovat ilmeisiä. Keski Suomen ICT strategian mukaiset kehitysehdotukset koskevat lähinnä rakenteita ja toimintamalleja, ei niinkään teknologia ratkaisuja. Kuntien tulisi etsiä yhteisiä ratkaisuja ja vastata kustannuksista yhdessä. Yhteistyö vaatii vastuutahoa, joka suunnittelee ja toteuttaa muutokset. Strategiassa esitetään kehitysehdotuksittain tärkeimmät toimenpiteet ja niille kullekin on osoitettu toteutuksesta vastaava osapuoli. Keski Suomen liitolle vastuutettuja toimenpiteitä toteutetaan käynnistetyillä erillisillä hankkeilla. Keski Suomen ICT strategiassa Keski Suomen liitolle osoitettuihin kuntatoimijoita palveleviin toimenpidekokonaisuuksiin sisältyi Palveluprosessien ja niitä tukevien sovellusten kehittäminen. Keski Suomen kuntien kokonaisarkkitehtuurityö on siis osa Keski Suomen maakunnallisen ICTstrategian jalkautusta. Näkökulmana tässä työssä on ollut, kuinka kokonaisarkkitehtuurimenetelmän ja ajattelumallin avulla voidaan edesauttaa palveluprosessien ja niitä tukevien sovellusten kehittämistä. [REF ICT Strategia] Keski Suomen liitto tilasi kuntien kokonaisarkkitehtuurityön Kuntien Tiera Oy:ltä. Työtä on tehty kevään 2012 kevään 2013 välisenä aikana. Työn ohjaajana on toiminut Keski Suomen liitto yhdessä Keski Suomen kuntien ja keskeisten kuntatoimijoiden edustajien, Jyväskylän Yliopiston sekä Koulutuskuntayhtymän edustajien muodostamassa ohjausryhmässä. Kohdealueeksi kokonaisarkkitehtuurityön oppimiselle ja hyötyjen konkreettisen esimerkin näyttämiseksi valittiin kotihoidon palvelu, johon liittyen nykytilan kuvausta täydennettiin maakunnan alueelta sekä kuvattiin kansallisiin viitearkkitehtuureihin ja erilaisiin suosituksiin pohjautuen yhteinen tavoitetilan arkkitehtuuri sekä työohjeistus, jonka avulla yksittäiset kunnat Keski Suomen alueella voivat käynnistää omaa kokonaisarkkitehtuurityötään palveluprosessien ja niitä tukevien sovellusten kehittämiseksi. Kokonaisarkkitehtuurityön ohjausryhmä asetti kokonaisarkkitehtuurityölle tavoitteeksi kohdealueeseen liittyen seuraavaa: Ikääntyvien palveluiden kehittämisen tukeminen Sekä konkreettisen esimerkin avulla näyttää: Miten työn tekemisen prosesseja voisi yhdenmukaistaa maakunnassa? 4

6 Miten työn tehokkuutta ja vaikuttavuutta voidaan parantaa sekä tietojärjestelmien kehittämisen että toiminnan kehityksen kautta? Miten palveluiden tuomista lähelle kuntalaista saadaan paremmin tuettua tietojärjestelmien kehittämisellä ja mobiiliratkaisuja hyödyntämällä? Miten asiakkaiden ja työntekijöiden tasavertaisuutta voidaan edesauttaa Tämän dokumentin lopussa on arvioitu viitearkkitehtuurin vaikuttavuus jokaisen tavoitteen näkökulmasta. Lisäksi on arvioitu toivottujen mobiiliratkaisujen hyötyjä ja edellytyksiä omana kokonaisuutenaan. Jämsän kaupunki on toiminut tässä työssä pilottikohteena. Jämsän kaupungin tietohallinto, arkistonhoitaja sekä kotihoidon palvelun asiantuntijat ovat olleet merkittävässä roolissa kehittämässä sekä kotihoidon palveluiden viitearkkitehtuurikuvausta, kokonaisarkkitehtuurityön ohjeistusta Keski Suomen kunnille kuin myös arkkitehtuurin hallintamallin kuvausta Jämsän kaupungille. Tässä dokumentissa on lyhyesti esitelty kokonaisarkkitehtuurin kuvaamiseksi kehitetty sovellettu malli, sekä esimerkki kohdealueeseen liittyvät arkkitehtuurityön tuotokset. Ennen jokaista yksittäistä tuotosta on lyhyesti kerrottu tuotoksen sisältö, miksi se on laadittu, ja mitä hyötyä kyseisen tuotoksen tekemisestä on kokonaisuuden hahmottamisen osalta. Kokonaisarkkitehtuurityön ohjausryhmä kokoontui kuusi kertaa työn aikana. Ohjausryhmän jäsenet olivat seuraavat: Teppo Sirniö, Petäjäveden ja Multian kunnanjohtaja, ohjausryhmän puheenjohtaja Eino Nissinen, Kyyjärven kunnanjohtaja, ohjausryhmän varapuheenjohtaja Jarmo Koskinen, Maakuntainsinööri, Keski Suomen liitto *) *) Timo Mäki Kuutti, ICT koordinaattori, Keski Suomen liitto, elokuu 2012 alkaen) Heli Helminen, Tietohallintopäällikkö, Jämsän kaupunki Leena Koponen, Tietohallintopäällikkö, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Ari Wahlstedt, Tietohallintoasiantuntija, Jyväskylän kaupunki Tapani Kella, Projekti koordinaattori, Jyväskylän yliopisto Sakari Aho Pynttäri, Kehityspäällikkö, Ääneseudun kehitys Erkki Nikkilä, Aluejohtaja, Kuntien Tiera Oy Kristiina Lammila, Palvelujohtaja, Kuntien Tiera Oy Jaana Siitari, Pääarkkitehti, Kuntien Tiera Oy. Kuntien Tiera Oy:n hankkeen työmäärä oli 70 htp, työn kustannukset ovat olleet noin euroa ja matkakustannuksineen yhteensä noin euroa. 5

7 2. JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET MAAKUNNALLISELLA TASOLLA Kotihoitopalvelun kehittämisen sekä kokonaisarkkitehtuurimenetelmällä palveluprosessien ja niitä tukevien sovellusten tukemisen osalta tehtiin seuraavat havainnot nykytilan analysoinnin osalta: Positiivista: Positiivinen suhtautuminen seudulliseen ja kansalliseen yhteistyöhön Kotihoitoa pyritään kehittämään aktiivisesti ja innovatiivisesti, seudullista yhteistyötä tulisi lisätä myös kehittämisessä Kokonaisarkkitehtuurimenetelmässä nähtiin mahdollisuuksia hyötyihin jos menetelmästä vaan tehdään ymmärrettävämpi Prosessikuvaukset ja muu dokumentaatio olisi hyvä yhtenäistää alueella helpottaisi mahdollista yhteistyötä. Haasteet: Kokonaisarkkitehtuurityötä pidetään kovin abstraktina ja vaikeaselkoisena Kotihoidon organisoinnissa seuraavia asioita pidettiin kaikkein haastavimpina: Työn organisointi tiimeille ja hoitajille monimutkaista, muutokset jatkuvia, ei sopivia työkaluja Tietojärjestelmien käyttö vie liikaa aikaa hoitotyöltä, tiedon tallennus tullaan tekemään toimistolle Päivittäin käytettäviä tietojärjestelmiä paljon, järjestelmät eivät integroitu Välillisen asiakastyön ja toimistotyön seuranta. Haasteet ja kehityskohteet olivat pitkälti samoja kaikissa haastatelluissa kunnissa, ja kunnat olivat lähtemässä ratkaisemaan ongelmia itsenäisesti tai valmiiden yhteistyöalueiden rajoissa Sidosryhmien suuri määrä kohdealueessa eli kotihoidossa tuo vaikeusastetta palvelutuotannon hallintaan. Kehittämistarvetta tulisi arvioida laajemmin kuin pelkästään kunnan ja asiakkaan näkökulmasta Projektimenetelmät ja seuranta puuttuvat, mikä vaikeuttaa kehityshankkeiden läpivientiä myös kokonaisarkkitehtuurin osalta. 6

8 Laaditun tavoitetilan viitearkkitehtuurin osalta vaikuttavuutta on arvioitu suhteessa nykytilan analysoinnissa esille tulleisiin kehitystarpeisiin sekä ohjausryhmän hyväksymiin työn tavoitteisiin. Vaikuttavuuden arviointi on esitelty yksityiskohtaisesti kappaleessa kuusi. Esitetyn tavoitetilan kokonaisuuden osalta seuraavalla sivulla olevassa kuvassa on hahmotettu loogiset kokonaisuudet, joiden avulla kotihoitopalvelun kokonaisuuden hallintaa saadaan parannettua ja arjen työtä kentällä tuettua mobiili ratkaisun avulla. Yhteenveto johtopäätöksistä ja suosituksista Nykytilan haasteita ei ratkaista älypuhelimilla eikä yksittäisillä liikkuvaa työtä tulevilla ratkaisuilla Mobiili kotihoidon ratkaisu edellyttää pääsyä tarvittaviin asiakastietoihin palvelutapahtuman yhteydessä ja palvelutuotetietoa sekä niihin liittyviä kirjaustietoja Keskitetty toiminnanohjaus. Tietää asiakas ja työvuororesurssit. Palvelutuotteiden hallinta: Ohjeistus, kirjauskoodistot Käyttövaltuutus: Roolin ja työajan mukainen pääsynhallinta tietoihin Asiakastiedot: Käynti ja hoitohistoria, lääketiedot, terveystiedot Tietojen hyödyntäminen edellyttää, että kirjaustiedot ovat vertailukelpoisia Ydintiedon hallinta erityisesti tuotetiedon osalta: Ajanvaraus, käyntikirjaukset, tietovarastointi. 7

9 Kuva 1 Mobiilit ratkaisut kotihoidossa Ehdotamme, että viitearkkitehtuurityö tullaan esittelemään osana kokonaisarkkitehtuurityön loppuseminaaria Keski Suomen kunnille syksyn 2012 ja talven 2013 aikana, ja seminaarin yhteydessä käydään läpi mahdollisuudet yhteisen viitearkkitehtuurin jatkokehittämiseen sekä jo laaditun arkkitehtuurikuvauksen hyödyntämiseen. Seminaarin tavoitteena on myös yleisesti yhteistyön tiivistäminen yhteisten toimintamallien kehittämiseksi, yhtenäisten kuvaustapojen ja kokonaisarkkitehtuuri ajattelumallin jalkauttamisen tukeminen Keski Suomen kuntien alueella. 3. KOKONAISARKKITEHTUURIN KUVAAMINEN, SOVELLETTU MALLI Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä tarjoaa systemaattisen lähestymistavan kuvata toimintaa, toiminnassa tarvittavaa ja tuotettavaa tietoa sekä toimintaa tukevien tietojärjestelmien nykytilaa sekä tavoitetilaa. Kokonaisarkkitehtuurimenetelmää voidaan käyttää koko käsiteltävää organisaatiota koskevan palveluympäristön ja rajatumpien kohteiden arkkitehtuurikuvaukseen. Kokonaisarkkitehtuurin kuvaaminen ei korvaa kuitenkaan yksityiskohtaista ja tarkempaa ratkaisuarkkitehtuurin suunnittelua tai systeemisuunnittelua. Kokonaisarkkitehtuurin avulla saadaan laaja ylätason kuvaus nyky tai tavoitetilasta, jossa keskitytään kuvauksessa huomioitujen eri osa alueiden kattavuuteen ja yhteentoimivuuteen. 8

10 Julkishallinnon kokonaisarkkitehtuurin menetelmistö (JHKA) ja erityisesti korkeakoulujen käyttöön kehitetty Kartturi (Korkeakoulujen kokonaisarkkitehtuurin menetelmä) ovat yleisesti sovellettuja menetelmistöjä. [REF JHKA ja REF KARTTURI] Keski Suomen kokonaisarkkitehtuurityössä hyödynnettiin lähinnä Kartturi menetelmistöä, sekä kehitettiin sovellettu kokonaisarkkitehtuuri ajattelumalli tueksi kuntien palveluprosessien ja niitä tukevien sovellusten kehittämiseen. Samaan malliin pohjautuen on laadittu myös Keski Suomen kunnille muistilistan tapainen erillinen ohjeistus, kuinka kokonaisarkkitehtuurityöhön liittyen tarvittavaa tietoa voisi kerätä eri kuntien toimialueilla liittyen tuotettaviin palveluihin. [LIITE 1] Kuva 2 Kokonaisarkkitehtuurin kuvauksen sovellettu malli kuntien palveluprosessien ja niitä tukevien sovelluksien kehittämiseen Palveluprosessien ja niitä tukevien sovelluksien kehittämiseksi kokonaisarkkitehtuurin avulla voidaan kuvata nyky ja tavoitetilaa niin toiminnan, tiedon hallinnan kuin tietojärjestelmien osalta. Erityyppiset sidosryhmien tarpeet ja rajoitteet toiminnalle on otettava huomioon kokonaisarkkitehtuuria suunniteltaessa. Arkkitehtuurityö käynnistyy yleensä nykytilanteen, siihen liittyvien haasteiden sekä kehitystarpeiden kuvauksella. Nykytilanteen analyysiin pohjautuen laaditaan tavoitetilan kuvaus, jonka yhteydessä pyritään löytämään ratkaisu, joka vastaa nykytilan haasteisiin ja kehitystarpeisiin. Kun tavoitetila on kuvattu, on tarpeen vielä vertailla tavoitetilaa nykytilaan, ja tunnistaa eroavaisuudet. Eroavaisuusanalyysin (gap analysis) tietoa tarvitaan pohjaksi johtopäätösten ja suositusten laatimiseen, sekä tiekartan laatimiseen, kuinka nykytilasta päästään tavoitetilaan. 9

11 Kokonaisarkkitehtuurimenetelmää sovellettaessa sovitaan näkökulma(t), kuvauksen taso(t) ja tuotokset, jotka parhaiten tukevat arkkitehtuurin kuvauksen ja kommunikoinnin tarpeita ja jotka on työstettävissä resurssien puitteissa. Kun menetelmää sovelletaan iteratiivisesti, kuvausten taso tarkentuu käsitteelliseltä ja loogiselta tasolta aina fyysiseen tasoon asti. Taso ja tuotokset valitaan erikseen jokaiselle näkökulmalle ennen uuden iteraation käynnistämistä. Seuraavassa kuvassa on esitetty tässä työssä valitut näkökulmat, kuvaamisen taso ja tuotokset, joiden avulla tämän työn yhteydessä kokonaisarkkitehtuuria on työstetty. Tässä teknologianäkökulma ja fyysinen taso on rajattu pois alkuperäisen suunnitelman mukaisesti ottaen huomioon käytettävät resurssit. Kuva 3 Osana viitearkkitehtuurityötä tehdyt tuotokset Kartturi kokonaisarkkitehtuurimenetelmän mukaan 10

12 4. TAVOITETILAN KUVAUS: IKÄÄNTYVIEN KOTIHOITOPALVELU 4.1 Hyödynnetyt viitearkkitehtuurit Viitearkkitehtuureiden tarkoitus on ohjata tarkemman tason arkkitehtuurisuunnittelua, varmistaa yhteentoimivuutta eri kohdealueiden välillä kuvaamalla kohdealueeseen liittyvät yhteiset käsitteet, rakenteet ja toiminteet, joita toteutettavien ratkaisuarkkitehtuureiden pitää noudattaa. Tämän työn yhteydessä tunnistettiin sekä kansallisia että kunta/aluekohtaisia arkkitehtuureja, joiden analysoinnin pohjalta viitearkkitehtuurikuvaus tuotettiin. Kuva 4 Hyödynnetyt kansalliset, alueelliset, seudulliset ja kuntakohtaiset arkkitehtuurikuvaukset 4.2 Sidosryhmät Suunniteltaessa palveluprosessien ja niitä tukevien sovellusten kehittämistä, on yksi ensimmäisistä arkkitehtuurityön tehtävistä kohteena olevan palvelun määrittely yhdessä palveluun liittyvien toimialueiden edustajien kanssa, ellei tätä ole jo tehty. Palvelukuvauksen avulla varmistetaan yhteinen käsitys arkkitehtuurityön kohteesta, ja saadaan tärkeä pohjatieto toiminnallisen muutoksen ja tarvittavan tietojärjestelmätuen suunnitteluun. Tämän projektin yhteydessä päätettiin hyödyntää Tampereen kaupungin tuottamaa määrittelyä kotihoitopalvelusta [REF TRE], koska se vastasi pilottikaupungin (Jämsän) määrittelyä kotihoidonpalvelusta. Kotihoidon palveluilla tarkoitetaan asiakkaan kotona selviytymisen kannalta riittäviä kotiin järjestettyjä sosiaali ja terveyspalveluja kuten apua, tukea, hoivaa ja hoitoa, kuntoutusta sekä 11

13 ohjausta päivittäisistä perustoiminnoista suoriutumisessa tarvittaessa ympärivuorokautisesti. Kotihoidon palveluja ovat kotipalvelu, kotisairaanhoito ja kotihoidon tukipalvelut. Säännöllisiä palveluja tarvitsevalle asiakkaalle laaditaan palvelu ja hoitosuunnitelma yhteistyössä asiakkaan ja tarvittaessa läheisten kanssa. Palvelu ja hoitosuunnitelmaan liittyvän viranomaispäätöksen tekee aina kotihoidon asiakasohjaaja. Asiakas saa kotihoidon palvelun sovitun palvelu ja hoitosuunnitelman mukaisesti. Lisäksi kotihoidon työntekijät tekevät tilapäisen kotihoidon käyntejä. Tilapäisellä kotihoidolla tarkoitetaan harvemmin kuin kerran viikossa annettavia palveluja. Palveluntuottamiseen liittyvät rajoitteet ja asetukset, niin lainsäädännölliset kuin kunta/aluekohtaiset rajoitteet, on otettava huomioon myös palvelua määriteltäessä. Tämän työn kohteen osalta Sosiaali ja terveysministeriön sivustolla on todettu kotihoitopalveluun liittyvä lainsäädännöllinen tilanne seuraavasti: Kunta voi yhdistää sosiaalihuoltolakiin perustuvan kotipalvelun ja kansanterveyslakiin perustuvan kotisairaanhoidon kotihoidoksi, jos kunta itse tuottaa sekä sosiaalitoimen että perusterveydenhuollon palvelut. Muissa kunnissa kotihoidon on voinut järjestää kotihoidon kokeilulakien mukaisesti. Kokeilu on voimassa vuoden 2014 loppuun [REF STM]. 4.3 Kotihoidon palvelun viitearkkitehtuuri Lähdettäessä määrittelemään kohdealueen toimintaa, on tärkeää tunnistaa ensin kohdealueeseen liittyen sidosryhmät roolitasolla. Sidosryhmätietoa tullaan hyödyntämään myöhemmin toiminnan kuvauksissa, sekä pääteltäessä, mitä tietoa toimintaan osallistuvat roolit tarvitsevat eri vaiheissa omaa toimintaansa Sidosryhmät Kotihoidon palvelutarpeen ilmoittaja Kotihoidon palvelutarpeen ilmoituksen tekijä. Ilmoittaja voi olla henkilö itse, hänen läheisensä (esimerkiksi omainen) tai joku muu taho. Kotihoidon palveluhakemuksen tekijä Kotihoidon palveluhakemusasian vireille laittaja. Kotihoidon palveluhakemuksen tekijä voi olla henkilö itse, hänen läheisensä (esimerkiksi omainen tai joku muu taho). Kotihoidon palvelujen asiakas Kotihoidon palvelutarpeen ilmoituksen kohdehenkilö, kotihoidon palveluhakemuksen kohdehenkilö tai kotipalvelujen asiakas. Kotihoidon palvelujen järjestäjä Kunnan organisaatio (terveyden tai sosiaalihuollon toimintayksikkö), joka järjestää kotihoidon palvelun toiminta alueellaan. Palvelun järjestäjä käsittelee kotihoidon palvelutarpeen ilmoitukset, laatii asiakkaiden palvelutarpeen arvion, käsittelee kotihoidon palvelujen hallintoasian, vastaa palvelusuunnitelman tekemisestä, arvioinnista ja ylläpidosta. Kotihoidon palvelujen tuottaja Kotihoidon palveluja tuottava organisaatio. Palveluiden tuottaja voi olla kunta, yksityinen palvelutuottaja tai kolmannen sektorin toimija. 12

14 Kotihoidon palvelun yhteistyötaho Asiakkaan terveydentilasta ja toimintakyvystä tietoa omaavat henkilöt ja organisaatiot (esimerkiksi omaiset, terveydenhuollon toimijat) Palvelut / Palvelusalkku / Palvelukartta Palvelukartan kokoamisella pyritään kuvaamaan mitä tarkoitusta varten alueen organisaatio ja kohdealue on olemassa ja jäsentää toiminnan tarkoitus sen asiakkaille tuotettavien palveluiden kautta. Palvelukartan ja palveluiden kuvaaminen auttaa hahmottamaan toiminnallista kokonaisuutta ja ymmärtämään mitä tarkoitusta varten tietojärjestelmiä alueelle kehitetään ja varmistamaan että järjestelmät palvelevat organisaation palvelutuotannon tarpeita. Palvelukarttojen kokoaminen kannattaa aloittaa jonkin rajatun alueen tai ratkaisun tavoitetilan määrittelyn yhteydessä. Palvelut kannattaa kuvata aluksi varsin yleisellä tasolla ja tarkentaa kuvauksia myöhemmin. Palvelukartta muodostuu usein hierarkkiseksi, jossa ylätason geneerisistä palveluista edetään kohti konkreettisempia palveluita. Jos palvelukartta kuvataan kokonaisarkkitehtuurin nykytilan kuvausten yhteydessä, on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen että palvelukartta varmasti kootaan tuotettavista palveluista lähtien, eikä esim. tietojärjestelmien, prosessien tai organisaation rakenteiden kautta. Kotihoito Kotipalvelu Kodin hoito Puhtaus Ravinto Turvallisuus ja esteettömyys Henkinen ja fyysinen vireys Asiointi ja kuljetus Muut Kotisairaanhoito Lääkehoito Erikoishoidot Seuranta Yhteistyö ja tiedottaminen Muut Kuva 5 Kotihoidon palvelukartta, Palvelukartta liitetiedosto sisältää myös vaihtoehtoiset palvelukartat ja valintaperusteet (LIITE 2). 13

15 Kotihoito yhdistää sosiaalihuoltolakiin perustuvan kotipalvelun ja kansanterveyslakiin perustuva kotisairaanhoidon yhdeksi palvelukokonaisuudeksi. Laadukas kotipalvelu ja kotisairaanhoito perustuvat asiakkaan toimintakyvyn arviointiin ja edistävät asiakkaan kuntoutumista. [REF TRE] Kotipalvelu tukee ja auttaa, kun asiakas tarvitsee sairauden tai alentuneen toimintakyvyn vuoksi apua kotiin selviytyäkseen arkipäivän askareista ja henkilökohtaisista toiminnoista kuten hygienian hoitamisesta. Kotipalvelun työntekijät ovat pääasiassa kodinhoitajia, kotiavustajia ja lähihoitajia. Kotipalvelun työntekijät seuraavat myös asiakkaan vointia ja neuvovat palveluihin liittyvissä asioissa asiakkaita ja omaisia. Monissa kunnissa palveluja saa myös iltaisin ja viikonloppuisin; ja yöpartiotkin ovat yleistymässä. Joissain tapauksissa kotipalveluiden luokittelu jakautuu kotipalveluihin ja niitä tukeviin tukipalveluihin, jotka täydentävät muuta kotipalvelua. Palveluiden jako varsinaisen kotipalvelun ja kotipalvelun tukipalveluiden välinen vaihtelee, mutta tukipalveluina voidaan järjestää esimerkiksi aterioiden tuominen kotiin, siivous, ja kuljetuspalveluja. Kotisairaanhoito suorittaa asiakkaan kotona lääkärin määräämiä sairaanhoidollisia toimia, ottaa näytteitä, valvoo lääkitystä ja seuraa asiakkaan vointia. Varsin vaativaakin sairaanhoitoa, esimerkiksi saattohoitoa voidaan järjestää kotona. Myös omaisten tukeminen on osa kotisairaanhoidon työtä. Kotisairaanhoidon henkilöstö on koulutukseltaan pääasiassa sairaanhoitajia Prosessilista / Prosessikartta Palvelukartan ohella toiminnallisesta kokonaisuudesta listataan prosessit (prosessilista) ja kuvataan prosessilistan muodostavat prosessit tarkoituksenmukaisella tarkkuustasolla. Prosessikuvauksia hyödyntävät toiminnan ja tietojärjestelmien kehittäjät. Prosessilistan ja prosessikuvausten tavoitteena on dokumentoida toimintaa ja parantaa yleiskuvaa toiminnallisesta kokonaisuudesta sekä kokonaisuuden osien välisistä riippuvuussuhteista. Prosesseja voidaan tarpeen mukaan jaotella erilaisten luokittelukriteereiden mukaisesti. Tällaisia luokitteluita voivat olla käyttötarkoitus, jako sisäisiin ja ulkoisiin prosesseihin, jako ydin ja tukiprosesseihin, jne. Prosessit ja prosessikuvaukset muodostavat tavallisesti hierarkian jossa edetään yleiseltä tasolta kohti tarkempia toiminnallisuuden kuvauksia. Prosessilista kuvaa mitä prosesseja toiminnalliseen kokonaisuuteen liittyy (nykytila) tai mitä siihen pitäisi liittyä (tavoitetila). Prosessilista visualisoidaan prosessikartaksi. Prosessikarttaan kuvataan tavallisesti tarkasteltavan toiminnallisen kokonaisuuden ydinprosessit. Kotihoidon prosessit voidaan ryhmitellä niiden ensisijaisen tavoitteen perusteella kolmeen luokkaan: Johtamisprosessien tavoitteena on mm. ohjata millaisia palveluita tarjotaan, miten palvelut tuotetaan sekä varmistaa riittävät resurssit palveluiden tuottamiseen. Johtamisprosesseista merkittävin on kotihoidon toiminta- ja taloussuunnittelu (TTS) prosessi. 14

16 Tukiprosessien tavoitteena on tukea johtamisprosesseja palvelun ohjaamisessa ja ydinprosessia palveluiden tuottamisessa. Tukiprosesseihin kuuluu mm. kotihoidon asiakkaiden asiakkuuksienhallinta, tuotettavien palveluiden tietojen hallinta, tuotannossa tarvittavien resurssien hallinta, asiakaslaskutus, palveluprosessien tarvitseman ydin tiedon hallinta, jne. Ydinprosessit sisältävät asiakkuuden elinkaareen (asiakkaaksi tuleminen, asiakkuuden päättyminen) liittyvät hallinnollisten prosessit, palvelutuotannon suunnittelun ja seurannan sekä itse asiakastyön. Kotihoitopalvelun johtaminen Kotihoitopalvelun toiminta- ja taloussuunnittelu Kotihoidon tukiprosessit Käytettävissä olevat resurssit Tarjottavat palvelut Resurssienhallinta Asiakkuudenhallinta Ydintiedon hallinta Laskutus Tilastointi ja raportointi Palveluiden - hallinta Resurssitarve, resurssivaraukset Palveluiden mitoitustiedot Kotihoidon ydinprosessit 1. Palvelujen tarpeesta tehdyn ilmoituksen käsittely 2. Palvelujen alkukartoitus 3. Palveluiden hallintoasian käsittely 4 Palveluiden järjestäminen asiakkaalle 5. Palvelun tuottaminen asiakkaalle Kuva 6 Kotihoidon prosessikartta Jatkossa keskitytään tarkastelemaan kotipalvelun ydinprosessia. Tarkastelussa ydin prosessi on jaettu kahteen pääprosessiin. Asiakkaaksi tuleminen prosessi sisältää palvelun tarpeen arviointiin ja palvelua koskevan hallinnollisen asian käsittelyn työvaiheet 1 3. Asiakasprosessi sisältää palveluiden järjestämiseen ja niiden tuottamiseen liittyvät työvaiheet 4 5. Tarkemmin käsitellään Asiakasprosessin Palveluiden tuottaminen asiakkaalle aliprosessia sekä sen aliprosessia Palveluiden toteutuksen suunnittelu. (Asiakasprosessi / Palveluiden tuottaminen asiakkaalle / Palveluiden toteutuksen suunnittelu) Prosessien kuvaaminen on toiminnallisen arkkitehtuurin keskeisin loogisen tason tuotos. Prosessien kuvaukset ovat kriittisiä kokonaisarkkitehtuurityön kannalta, koska niiden kautta rakentuu yhteys toiminnan tavoitteiden ja tietoteknisten ratkaisuiden välille. Prosessikuvausten avulla voidaan toiminnasta tunnistaa samanlaisia tai samankaltaisia osia tai palveluita, joita voitaisiin jakaa eri kokonaisuuksien kesken ja jotka voivat olla mahdollisia tietojärjestelmäpalveluiden kehittämisen lähtökohtia. Prosessien kuvaamisen yhteydessä on tavoitteena yleensä kehittää prosessia, ei ainoastaan kuvata nykyistä toimintatapaa. Prosessikuvauksessa kannattaa hyödyntää JHS 152 suositusta, joka perustuu BPMN kuvaustapaan. Prosessien kuvauksessa on prosessikuvien lisäksi syytä laatia prosesseista sanalliset kuvaukset. Sanalliset kuvaukset sisältävät usein lyhyen yhteenvedon prosessin tarkoituksesta ja tavoitteista ja 15

17 lisäksi yksityiskohtaisemman kuvauksen prosessin toiminnasta. Yksityiskohtaiset kuvaukset voidaan laatia esim. prosessikortteina. Prosessit kuvataan usein kokonaisarkkitehtuurissa karkealla tasolla, keskittyen prosessilistauksiin ja karttoihin. Tarkemmat kuvaukset laaditaan osana kohdealueiden arkkitehtuurityötä tai järjestelmähankkeiden yhteydessä. 1. Palveluiden tarpeesta tehdyn ilmoituksen käsittely 2. Palveluiden alkukartoitus 3. Palveluiden hallintoasian käsittely Kotihoito palvelutarpeen ilmoittaja Ilmoitus palveluiden tarpeesta Ei toimenpiteitä tai ohjataan muiden palveluiden piiriin Kotihoito palvelujen hakija Hakee palvelua Kotihoito palvelujen asiakas Sopii palvelutarpeen arvioinnista Osallistuu palvelu tarpeen arviointiin Asiakkaalle toimitetaan päätös hakemuksesta, palveluiden asiakasmaksusta ja asiakasmaksulaskelma Kotihoito palvelujen järjestäjä Vastaanottaa Ilmoituksen Ottaa ilmoituksen käsittelyyn Arvioi tarvittavat toimenpiteet Sopii palvelutarpeen arvioinnista Palvelu tarpeen arviointi Vastaanottaa hakemuksen ja ottaa sen käsittelyyn Kartoittaa tilanteen Laatii asiakasmaksulaskelman Valmistelee päätöksen Tekee päätöksen Kotihoito palvelujen tuottaja Kotihoito palvelun yhteistyötaho Osallistuu palvelu tarpeen arviointiin Kuva 7 Asiakkaaksi tuleminen prosessi Aliprosessi 1: Asiakkaaksi tuleminen / Palvelujen tarpeesta tehdyn ilmoituksen käsittely Aliprosessi sisältää palvelutarpeen havaitsemista kotihoito palvelujen järjestäjälle tehdyn ilmoituksen käsittelyn ja tarvittavien toimenpiteiden arvioinnin. Prosessin lopputuloksena asiakkaan kanssa ryhdytään sopimaan palvelutarpeen tarkemmasta arvioinnista, asiakas ohjataan muiden palveluiden piiriin tai todetaan ettei ilmoitus aiheuta jatkotoimenpiteitä. Aliprosessi 2: Asiakkaaksi tuleminen / Palvelujen alkukartoitus Aliprosessi sisältää asiakkaan palvelutarpeen arvioinnin tarkemman tiedon saamiseksi asiakkaan tarvitsemista palveluista. Prosessin lopputuloksena on riittävä tieto, jotta palvelun myöntämiseen liittyvän hallintoasian käsittely voidaan aloittaa. 16

18 Aliprosessi 3: Asiakkaaksi tuleminen / Palvelujen hallintoasian käsittely Aliprosessi sisältää kotihoidon palveluiden hakemuksen käsittelyn, päätöksenteon valmistelun ja päätöksen teon. Mikäli asiakkaalle ei aiemmin ole tehty palvelutarpeen arviointia, tehdään arviointi ennen päätöksen valmistelua. Prosessin lopputuloksena asiakkaalle annetaan päätös kotihoidon palvelusta ja perustetaan mahdollinen asiakkuus. Kotihoito palvelutarpeen ilmoittaja Kotihoito palvelujen hakija 4. Palveluiden järjestäminen asiakkaalle 5. Palveluiden tuottaminen asiakkaalle Kotihoito palvelujen asiakas Osallistuu suunnitelman laatimiseen Anna palautetta suunnitelman toteutumisesta Kyllä Anna palautetta palvelusta Kotihoito palvelujen järjestäjä Laatii hoitoja palvelusuunnitelman Arvioi suunnitelman toteutumista Jatkuuko asiakkuus? Ei Päättää palveluiden asiakkuuden Asiakkuus on päättynyt Hoito- ja palvelusuunnitelman päivittäminen Palveluiden toteutuksen suunnittelu Palvelun arviointi Kotihoito palvelujen tuottaja Kokoaa asiakkaan tiedot Arkistoi asiakkaan tiedot Osallistuu palveluiden toteutuksen suunnitteluun Palveluiden toteuttaminen Palvelun tapahtuman kirjaaminen Palvelun arviointiin osallistuminen Kotihoito palvelun yhteistyötaho Osallistuu suunnitelman laatimiseen Anna palautetta suunnitelman toteutumisesta Anna palautetta palvelusta Kuva 8 Asiakasprosessi Aliprosessi 4: Asiakasprosessi / Palveluiden järjestäminen asiakkaalle Aliprosessi sisältää hoito ja palvelusuunnitelman laatimisen, hoito ja palvelusuunnitelman toteutumisen ja asiakkaan palvelutarpeen arvioinnin, hoito ja palvelusuunnitelman ylläpidon asiakkaan palvelutarpeen arvion mukaisesti, asiakkuuden päättämisen palvelutarpeen poistuessa. Palvelutarpeen muutoksista aiheutuvien hoito ja palvelusuunnitelman muutosten toimeenpano saattaa edellyttää uuden asiakasta koskevan hallinnollisen päätöksen tekemistä. Prosessin lopputuloksena saadaan asiakkaita koskevat ajantasaiset hoito ja palvelusuunnitelmat, jotka määrittelevät mitä palveluita on pystyttävä tuottamaan. Aliprosessi 5: Asiakasprosessi / Palveluiden tuottaminen asiakkaalle Aliprosessi sisältää hoito ja palvelusuunnitelmien mukaisen palvelutuotannon suunnittelun, palveluiden tuotannon, palvelun tapahtuman tietojen kirjaamisen ja tilastoinnin sekä palvelun jatkuvan arvioinnin palvelun tarpeen todentamiseksi sekä palveluiden toteutuksen suunnittelun kehittämiseksi. 17

19 Prosessin lopputuloksena on asiakkaille toimitettu hoito ja palvelusuunnitelmien määrittelemät palvelut palvelutuotannon suunnitelman mukaisesti sekä suoritettu tarvittavat välilliset asiakastyöt (raportointi, tilastointi, asiakkaan seurantatietojen kirjaaminen, jne.). Prosessien kuvauksen yhteydessä laaditaan monesti prosessi integraatio kuvauksia (process integration model, PIM), joilla pyritään havainnollistamaan prosessien tietotarpeita ja niiden välillä siirtyviä tietokokonaisuuksia. Näiden avulla voidaan esim. tunnistaa prosessien ja niitä tukevien tietojärjestelmien välisiä integraatiotarpeita. Prosessi integraatiomalli ei sisälly varsinaisesti JHS 179 suositukseen, eikä Kartturin ohjeistukseen, mutta on käytännössä todettu hyväksi tavaksi hahmottaa tietokokonaisuuksia. Palveluiden järjestäminen asiakkaalle Kotihoito palveluiden tuottaminen asiakkaalle i Hoito- ja palvelusuunnitelmat Palveluiden toteutuksen suunnittelu Palvelutapahtumien toimeksiannot i Palvelutapahtumatiedot i Palveluiden toteuttaminen Palvelun arviointi Resurssitarve, resurssivaraukset i i Asiakastiedot Palveluiden mitoitustiedot Palvelutapahtuman suorittaminen Asiakastiedot i Palvelun tapahtuman kirjaaminen Asiakkaan seuranta- ja arviointitieto, palvelu-tapahtumatieto i i Seurantatieto Palvelutapahtumatiedot i i Resurssienhallinta Palveluiden - hallinta Asiakkuudenhallinta Laskutustieto i Laskutus Tilastointi ja raportointi Palvelun asiakaspalaute Palvelun suoran ja välillisen asiakastyön mitoitustarpeen tarkennukset Kuva 9 Palveluiden tuottaminen asiakkaalle Prosessi integraatiomalli (PIM) Aliprosessi 5.1. Asiakasprosessi / Palveluiden tuottaminen asiakkaalle / Palveluiden toteutuksen suunnittelu. Ydinprosesseista tarkemmin on kuvattu Palveluiden toteutuksen suunnittelun prosessi. Prosessin sanallinen kuvaus on laadittu prosessikortin muotoon. 18

20 Taulukko 1 Prosessikorttiesimerkki Prosessin nimi: Kotihoito / Kotihoidon palveluiden tuottaminen Asiakkaalle / Palveluiden suunnittelun toteutus Kuvaus: Prosessi tuottaa kotihoidon palveluiden toteutussuunnitelman, joka määrittää resurssien allokoinnin hoito ja palvelusuunnitelmien määrittelemien palveluiden tuottamiseen. Toteutussuunnitelman tuottamisen yhteydessä on huomioitava resurssirajoitteet (esim. käytössä oleva henkilöstö), asiakkuuden historia ja tilanne, varattava resurssit palvelun tuottamiseen ja tuotettava palvelutapahtumien tuottamiseen liittyvät toimeksiannot. Prosessin omistaja: Kotipalveluiden järjestäjä Prosessin asiakkaat: Kotihoidon asiakkaat, kotihoidon palveluiden tuottajat Prosessin tavoite: Prosessin herätteet: Tuottaa resurssien allokoinnin ja aikataulutuksen määrittelevän kotihoitopalveluiden toteutussuunnitelma ja suunnitelman mukaiset palvelutapahtumien toimeksiannot suunniteltavalle ajanjaksolle Uusi asiakkuus, vanhan asiakkuuden hoito ja palvelusuunnitelman muutos, resurssien saatavuuden ja/tai käytettävyyden muutos. Prosessin syötteet: Suunnittelujakso: Suunnittelujakson alku ja loppuhetki Resurssit: Käytettävissä olevat resurssit, resurssien ominaisuudet Asiakkaat: Asiakkaiden asiakkuushistoria (käyntihistoria), asiakkaiden hoito ja palvelusopimukset, asiakkaiden perustiedot Palvelut: Palvelut joita hoito ja palvelusopimusten puitteissa tuotetaan, palveluihin liittyvä kuormitustieto (palvelun arvioitu kesto), palveluihin liittyvä resurssitarve (esim. välineet) Kuormitusrajoitteet: Asiakkaiden välisiin siirtymiin kuluva aika, asiakaskäyntien kirjaaminen ja tilastointi, sekä muu välillinen asiakastyöaika Tuotokset Toteuttaa palvelun: Sidosprosessit: Prosessin vaiheet: Suunnittelujakson palveluiden toteutussuunnitelma, joka sisältää resurssivaraukset toteutussuunnitelman mukaisten palveluiden tuottamiseen. Palvelutuotannon suunnittelu Palveluidenhallinta (esim. palvelutuotteiden, hintojen, kuormittavuuden määrittely), asiakastietojen ja asiakkuuksienhallinta, resurssienhallinta. 1. Laadi toteutussuunnitelma 2. Arvioi suunnitelmaa 3. (Tarkista suunnitelmaa) 4. Vahvista suunnitelma 19

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys

Lisätiedot

TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari 28.10.2011 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Projektin ensisijaisena tavoitteena on yhteisesti suunnitella ja arvioida alueellisen ja paikallisen tason tietojärjestelmäarkkitehtuurin

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuurilla tavoitteisiin. Valtio Expo Fennia I, 14:15 14:45 Neuvotteleva virkamies Jari Kallela

Kokonaisarkkitehtuurilla tavoitteisiin. Valtio Expo Fennia I, 14:15 14:45 Neuvotteleva virkamies Jari Kallela Kokonaisarkkitehtuurilla tavoitteisiin Valtio Expo 20.5.2014 Fennia I, 14:15 14:45 Neuvotteleva virkamies Jari Kallela Sisältö Mitä on kokonaisarkkitehtuuri? Mitä sillä tekee? Missä nyt mennään? Mitä seuraavaksi?

Lisätiedot

Kuntasektorin yhteineset viitearkkitehtuurit Tiedon- ja asianhallinta Johtamisjärjestelmä

Kuntasektorin yhteineset viitearkkitehtuurit Tiedon- ja asianhallinta Johtamisjärjestelmä Kuntasektorin yhteineset viitearkkitehtuurit Tiedon- ja asianhallinta Johtamisjärjestelmä Kurttu-seminaari 2013 18.4.2013 Helsinki Heini Holopainen, Sari Valli Sisältö Tiedon- ja asianhallinnan viitearkkitehtuuri

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi. Ohje. v.0.7

Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi. Ohje. v.0.7 Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi Ohje v.0.7 Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi XX.XX.201X 2 (13) Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessin vaiheet... 3 2.1. Vaihe

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa 2016

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa 2016 Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa 2016 14.12.2016 Jari Kallela JUHTA JulkICT Sisältö Yhteentoimivuuden haaste Kokonaisarkkitehtuurikyvykkyyden edistyminen Uudistuva sisältö Tietohallintolaki

Lisätiedot

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 2 / 9 Green ICT pilotin raportti SISÄLLYSLUETTELO 1. Tiivistelmä koekäytöstä... 3 2. Toteutus... 4 2.1.Tavoite... 4 2.2.Mobiilisovellus... 4 2.3.Käyttöönotto...

Lisätiedot

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Tilannekatsaus JHKA-jaosto 13.11.2013 Kuntasektorin KA-työn tavoitteet KA-osaamisen kehittäminen kuntasektorilla Kuntasektorin yhteisien linjauksien tuottaminen Kuntasektorin

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Suunnitelma Valtiovarainministeriö/Julkisen hallinnon ICT - toiminto/vaatimukset ja suositukset JHKA-sihteeristö 22.1.2014 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Julkisen hallinnon

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallintopäivä 18.11.2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Sisällys Johdanto Visio ja tavoitteet 1. Toiminta-arkkitehtuuri - Palvelut -

Lisätiedot

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Tilannekatsaus Kurttu 2.10.2012 Miksi kokonaisarkkitehtuuri? Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurilla tavoitellaan» Yhteentoimivuutta, tietojärjestelmissä, niiden

Lisätiedot

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Kuntamarkkinat 11.9.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut + Kuntaliiton toimeksiannosta

Lisätiedot

Avaimet käytännön työlle

Avaimet käytännön työlle Asianhallinnan viitearkkitehtuuri Avaimet käytännön työlle 9.3.2016 Eira Isoniemi asianhallintapäällikkö Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Asianhallinta Asianhallinta tarkoittaa organisaation toimintaprosesseihin

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

Mobiili- kotihoito. Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöön otto Rovaniemen kaupungissa

Mobiili- kotihoito. Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöön otto Rovaniemen kaupungissa Mobiili- kotihoito Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöön otto Rovaniemen kaupungissa 1.10.13-30.9.14 Tieran Mobiili kotihoito Tiera on kuntatoimijoiden omistama valtakunnallinen yhteistyöverkosto Tiera

Lisätiedot

Sote-palveluhakemisto-projekti. Projektiryhmän kokous

Sote-palveluhakemisto-projekti. Projektiryhmän kokous Sote-palveluhakemisto-projekti Projektiryhmän kokous 11.1.2017 Asialista 1.10.2017 1. Kokouksen avaus 2. Ajankohtaiskatsaus projektin etenemiseen Osaprojekti 1 Osaprojekti 2 3. Road map Mitä on tehty Missä

Lisätiedot

JHS 179 suosituksen uudistamishanke Suositusluonnoksen ja liitteiden esittely Keskustelutilaisuus Kansallismuseon auditorio

JHS 179 suosituksen uudistamishanke Suositusluonnoksen ja liitteiden esittely Keskustelutilaisuus Kansallismuseon auditorio JHS 179 suosituksen uudistamishanke Suositusluonnoksen ja liitteiden esittely Keskustelutilaisuus 29.4.2015 Kansallismuseon auditorio Suvi Pietikäinen Netum konsultointi Oy Esityksen sisältö Suosituksen

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa ICT muutostukiseminaari 8.10.2014 neuvotteleva virkamies Jari Kallela Sisältö Miksi kokonaisarkkitehtuuria tarvitaan julkisessa hallinnossa? Mitä tuloksia kokonaisarkkitehtuurista

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

Kuntasektorin yhteinen Käyttövaltuushallinnan (KVH) - viitearkkitehtuuri. Kurttu-seminaari 2013 18.4.2013 Helsinki Heini Holopainen, Janne Ollenberg

Kuntasektorin yhteinen Käyttövaltuushallinnan (KVH) - viitearkkitehtuuri. Kurttu-seminaari 2013 18.4.2013 Helsinki Heini Holopainen, Janne Ollenberg Kuntasektorin yhteinen Käyttövaltuushallinnan (KVH) - viitearkkitehtuuri Kurttu-seminaari 2013 18.4.2013 Helsinki Heini Holopainen, Janne Ollenberg Sisältö Projektin asetus ja tavoitteet Käyttövaltuushallinnan

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE (pikaohje) KUNNAN JOHTAMISEN VIITEARKKITEHTUURI

KÄYTTÖOHJE (pikaohje) KUNNAN JOHTAMISEN VIITEARKKITEHTUURI KÄYTTÖOHJE (pikaohje) KUNNAN JOHTAMISEN VIITEARKKITEHTUURI ASIAKKAAT SIDOSRYHMÄT TIETOJÄRJESTELMÄ- PALVELUT TEHTÄVÄT JA PALVELUT MITTARIT KÄSITTEET TIEDOT ROOLIT JA VASTUUT JOHTAMISEN PROSESSIT KYVYKKYYDET

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Pasi Oksanen 1 Tavoite ja lähtökohdat Tavoitteena aikaansaada Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Tilannekatsaus Kurttu 18.4.2013 Miksi kokonaisarkkitehtuuri? Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurilla tavoitellaan» Yhteentoimivuutta, tietojärjestelmissä, niiden

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 3. Arkkitehtuurin nykytilan ja tavoitetilan kuvaus

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 3. Arkkitehtuurin nykytilan ja tavoitetilan kuvaus JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 3. Arkkitehtuurin nykytilan ja tavoitetilan kuvaus Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys

Lisätiedot

Terveydenhuollon alueellisen ja paikallisen kokonaisarkkitehtuurin hallintamallin suunnitteluprojekti 4/11 11/

Terveydenhuollon alueellisen ja paikallisen kokonaisarkkitehtuurin hallintamallin suunnitteluprojekti 4/11 11/ Terveydenhuollon alueellisen ja paikallisen kokonaisarkkitehtuurin hallintamallin suunnitteluprojekti 4/11 11/11 28.10.2011 Karri Vainio Sisältö Arkkitehtuurinhallinnan tavoitteet Rajaukset Lähtötilanne

Lisätiedot

Sosiaalihuollon kokonaisarkkitehtuuri

Sosiaalihuollon kokonaisarkkitehtuuri Sosiaalihuollon kokonaisarkkitehtuuri Terveydenhuollon ATK-päivät 27.5.2009 SESSIO 12 Antero Lehmuskoski Projektipäällikkö Sosiaalialan tietoteknologiahanke Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus 1 Sessio

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä Liite 4 Nykytilan ja tavoitetilan kuvaus Versio:1.0 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Nykytilan kuvaaminen...

Lisätiedot

Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä

Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä FinDRG-verkostohankkeen kick-off-tilaisuus 7.9.2016 Johtaja, sosiaali ja terveys Sote- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä Liite 1 Nykytilan ja tavoitetilan kuvaus Versio: luonnos Julkaistu: Voimassaoloaika: Sisällys 1 Nykytilan kuvaaminen... 2 1.1 Organisaation

Lisätiedot

ICT-palvelujen kehittäminen - suositussarja Suvi Pietikäinen Netum Oy

ICT-palvelujen kehittäminen - suositussarja Suvi Pietikäinen Netum Oy ICT-palvelujen kehittäminen - suositussarja 24.11.2009 Suvi Pietikäinen Netum Oy JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden

Lisätiedot

JUHTA kokous JHS 179 v 2.0 esittely VM

JUHTA kokous JHS 179 v 2.0 esittely VM JUHTA kokous JHS 179 v 2.0 esittely VM 27.01.2017 Hannu Ojala Kokonaisarkkitehtuuri JHS 179 uudistuu JHS 179 v2.0 on huomattavasti kattavampi kokonaisuus kuin edeltävä JHS 179 v1.0. Se tarjoaa päästä-päähän

Lisätiedot

Korkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittäminen & julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri

Korkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittäminen & julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri Korkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittäminen & julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri 30.10.2012 Ilmari Hyvönen Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto Aiheita Tietohallintolaki ja julkisen hallinnon

Lisätiedot

Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto. Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto. Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari 2.12.2011 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Yhteentoimivuus ja avoimuus Seminaarin aihe pakottaa määrittämään termit yhteentoimivuus

Lisätiedot

Paikkatiedon kokonaisarkkitehtuuri LUONNOSTELUA

Paikkatiedon kokonaisarkkitehtuuri LUONNOSTELUA Paikkatiedon kokonaisarkkitehtuuri LUONNOSTELUA Inspire verkoston Arkkitehtuuriryhmän kokous 12.10.2012 Tampereen kaupunki Marko Kauppi Taustaa 2011 tehty kaupunkiympäristön kehittämisen (KAKE) paikkatietoalueen

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

Sosiaalialan tiedonhallinta

Sosiaalialan tiedonhallinta Sosiaalialan tiedonhallinta Mitä Tikesos-hankkeen jälkeen? KASTE Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä 21.12.2011 Antero Lehmuskoski Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Tieto on hallussa Milloin

Lisätiedot

JUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaoston asettaminen

JUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaoston asettaminen JUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaoston asettaminen JUHTA 28.2.2013 neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo Organisaation kokonaissuunnitelma = kokonaisarkkitehtuuri Organisaatio X Visio, strategia, toiminnan

Lisätiedot

Tietohallintolaki ja yhteinen arkkitehtuuri. Paikkatiedon viitearkkitehtuurityön työpaja Tommi Oikarinen, VM, JulkICT

Tietohallintolaki ja yhteinen arkkitehtuuri. Paikkatiedon viitearkkitehtuurityön työpaja Tommi Oikarinen, VM, JulkICT Tietohallintolaki ja yhteinen arkkitehtuuri Paikkatiedon viitearkkitehtuurityön työpaja 25.11.2011 Tommi Oikarinen, VM, JulkICT Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Tavoite: tehostaa julkisen

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin kotihoidon RAI käyttöönottosuunnitelma 17.3.2014

Seinäjoen kaupungin kotihoidon RAI käyttöönottosuunnitelma 17.3.2014 Seinäjoen kaupungin kotihoidon RAI käyttöönottosuunnitelma 17.3.2014 1. RAI- arviointijärjestelmän käyttöönoton tarkoitus ja tavoitteet Seinäjoella tarvitaan yhtenäinen ja luotettava arviointijärjestelmä

Lisätiedot

Laat Laa uv t as uv t as a t a a v a ien t a t paaminen Laat Laa uty uty ja ja ko k ko k naisarkkiteh naisarkkit tuuri KA tiimi tiimi::

Laat Laa uv t as uv t as a t a a v a ien t a t paaminen Laat Laa uty uty ja ja ko k ko k naisarkkiteh naisarkkit tuuri KA tiimi tiimi:: Laatuvastaavien tapaaminen 10.2.2012 Laatutyö ja kokonaisarkkitehtuuri KA tiimi: Tapani Kella Tuuli Karjalainen Ville Seppänen Kokonaisarkkitehtuurihanke Jyväskylän yliopisto KA hankkeen taustaa Tietoyhteiskunnan

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kokonaisarkkitehtuuri sosiaali- ja terveydenhuollossa Kokonaisarkkitehtuuri sosiaali- ja terveydenhuollossa SADe-ohjelman sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuuden kevätseminaari 23.4. 2013 Mikko Huovila THL / Oper 23.4.2013 Mikko Huovila THL / Oper 1

Lisätiedot

VAKAVA Valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen tukiprojekti

VAKAVA Valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen tukiprojekti VAKAVA Valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen tukiprojekti Karri Vainio, erityisasiantuntija, Kuntaliitto JUHTA 11.6.2014 sosiaali- ja terveydenhuollossa toiminnalliset tarpeet

Lisätiedot

Jyväskylän seudun kuntien ICT muutostuen toteutusprojekti. Toteutussuunnitelma

Jyväskylän seudun kuntien ICT muutostuen toteutusprojekti. Toteutussuunnitelma 7.1.2014 Liite 1 Jyväskylän seudun kuntien ICT muutostuen toteutusprojekti Toteutussuunnitelma Versio 0.2 7.1.2014 Jyväskylän seudun kunnat Valtiovarainministeriö 2 (16) Sisällys Sisällys... 2 Dokumentin

Lisätiedot

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen Asiakkaan valinnanvapaus laajenee 1.1.2019 alkaen Uudet maakunnat alkavat vastata sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisestä alueensa asukkaille 1.1.2019. Asiakas voi valita palvelun julkisen, yksityisen

Lisätiedot

Korkeakoulujen opiskelun ja opetuksen tukipalveluiden ja hallinnon viitearkkitehtuuri

Korkeakoulujen opiskelun ja opetuksen tukipalveluiden ja hallinnon viitearkkitehtuuri RAkenteellisen KEhittämisen Tukena TIetohallinto Korkeakoulujen opiskelun ja opetuksen tukipalveluiden ja hallinnon viitearkkitehtuuri Korkeakoulujen ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteinen tietohallintohanke,

Lisätiedot

LUC-palvelupiste. Käyttöönoton vaiheet ja tulevaisuuden tavoitteet Sakari Tarvainen

LUC-palvelupiste. Käyttöönoton vaiheet ja tulevaisuuden tavoitteet Sakari Tarvainen LUC-palvelupiste Käyttöönoton vaiheet ja tulevaisuuden tavoitteet Sakari Tarvainen Taustat - Konsernin strategiasta (2009) löytyy toiminta-ajatus Palvelut tuotettava pääosin yhdessä - Yhdeksi kehityskohteeksi

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Toiminnan ja tietohallinnon kehittäminen kokonaisuutena. Sisältö 1 (11) Ohje

Toiminnan ja tietohallinnon kehittäminen kokonaisuutena. Sisältö 1 (11) Ohje Ohje 1 (11) 04.09.2012 Toiminnan ja tietohallinnon kehittäminen kokonaisuutena Tämä ohje on yleisen tason kuvaus julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurista ja sen tarkoituksesta. Aluksi myös kuvataan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kokonaisarkkitehtuurityön käynnistäminen

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kokonaisarkkitehtuurityön käynnistäminen Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kokonaisarkkitehtuurityön käynnistäminen 4.12.2012 Kokonaisarkkitehtuuri hyvinvointipalveluissa seminaari Riitta Häkkinen, erikoissuunnittelija THL / OPER Esityksen

Lisätiedot

Kansallis-alueellisen kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen, alueellisen kehittämisen tukeminen? 28.10.2011 Sinikka Ripatti

Kansallis-alueellisen kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen, alueellisen kehittämisen tukeminen? 28.10.2011 Sinikka Ripatti Kansallis-alueellisen kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen, alueellisen kehittämisen tukeminen? 28.10.2011 Sinikka Ripatti Sisältö Tarve kuntien ja alueiden väliseen yhteistoimintaan tiedonhallinnan kehittämisessä

Lisätiedot

Kanta-palveluiden rooli uudistusten tukena. Kehittämispäällikkö Anna Kärkkäinen Terveydenhuollon ATK-päivät

Kanta-palveluiden rooli uudistusten tukena. Kehittämispäällikkö Anna Kärkkäinen Terveydenhuollon ATK-päivät Kanta-palveluiden rooli uudistusten tukena Kehittämispäällikkö Anna Kärkkäinen Terveydenhuollon ATK-päivät 24.5.2016 Sisältö Soten toimintaympäristö muuttuu miten muuttuu tiedonhallinta Kanta-palveluiden

Lisätiedot

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit

Lisätiedot

TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO

TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO Rahoittaa Kaste-hankkeen kautta STM säätää lakeja ja ohjaa kansallisella tasolla

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: 0.2. 14.4.2015 keskustelutilaisuusversio Julkaistu: Voimassaoloaika:

Lisätiedot

Ketterä suomalainen tietojärjestelmätoimittaja palveluksessasi.

Ketterä suomalainen tietojärjestelmätoimittaja palveluksessasi. Ketterä suomalainen tietojärjestelmätoimittaja palveluksessasi. 40 vuotta asiantuntijuutta Meillä on 40 vuoden kokemus sosiaali ja terveydenhuollosta. Haluamme jatkossakin kehittää parhaita ratkaisuja

Lisätiedot

JHS 136 Menettelytavat JHS-työssä -päivitys

JHS 136 Menettelytavat JHS-työssä -päivitys JHS 136 Menettelytavat JHS-työssä -päivitys Hankesuunnitelma v.0.1 06.08.2012 1(9) Sisällysluettelo 1. Hankkeen lähtökohdat... 3 1.1 Hankkeen perustamisen tausta... 3 1.2 Hankkeen tavoitteet... 3 1.3 Hankkeen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut

Lasten ja nuorten palvelut Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle

Lisätiedot

Yhteistyösopimuksen laadinta. Itä- ja Keski-Suomen maakunnat

Yhteistyösopimuksen laadinta. Itä- ja Keski-Suomen maakunnat Yhteistyösopimuksen laadinta Itä- ja Keski-Suomen maakunnat 10 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalue Maakuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon alueellista yhteensovittamista, kehittämistä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain mukaisten palvelujen toimintaprosessit

Sosiaalihuoltolain mukaisten palvelujen toimintaprosessit Sosiaalihuoltolain mukaisten palvelujen toimintaprosessit Toimintaprosessien kuvauksia 13.9.2011, versio 1.0 Aki Miettinen, HIS-yksikkö, Itä-Suomen yliopisto Päivi Röppänen, Shiftec-tutkimusyksikkö, Itä-Suomen

Lisätiedot

JULKISEN HALLINNON SÄHKÖISEN ASIOINNIN VIITEARKKITEHTUURI. Kuntaliitto Hannu Ojala Neuvotteleva virkamies/julkict

JULKISEN HALLINNON SÄHKÖISEN ASIOINNIN VIITEARKKITEHTUURI. Kuntaliitto Hannu Ojala Neuvotteleva virkamies/julkict JULKISEN HALLINNON SÄHKÖISEN ASIOINNIN VIITEARKKITEHTUURI Kuntaliitto 02.10.2012 Hannu Ojala Neuvotteleva virkamies/julkict Lähtökohdat Laaditaan kokonaisarkkitehtuuri tietylle sektorille, joka menee läpi

Lisätiedot

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 JIK-HANKE Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 Asialista NHG:n esittely Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä haasteita Projektin sisältö Toimeksianto ja tavoitteet Toteutus Aikataulu Keskustelu

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2013

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2013 Suunnitelma Valtiovarainministeriö/Julkisen hallinnon ICT - toiminto/vaatimukset ja suositukset JHKA-sihteeristö 22.5.2013 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2013 Tämä työsuunnitelma

Lisätiedot

Asianhallinnan viitearkkitehtuuri käytännössä

Asianhallinnan viitearkkitehtuuri käytännössä Asianhallinnan viitearkkitehtuuri käytännössä Kokemuksia kunnista 9.3.2016 Jari Hintsala Kuntien Tiera Oy 1 Asianhallinnan viitearkkitehtuuri ja sen käyttö Asianhallinnan viitearkkitehtuuri =Asianhallinnan*

Lisätiedot

Sosiaalihuollon tiedonhallinta - valmistautuminen Kansaan Case Kallio PPKY 06.10.2015 Merja Hauhtonen, tietohallintopäällikkö

Sosiaalihuollon tiedonhallinta - valmistautuminen Kansaan Case Kallio PPKY 06.10.2015 Merja Hauhtonen, tietohallintopäällikkö Sosiaalihuollon tiedonhallinta - valmistautuminen Kansaan Case Kallio PPKY 06.10.2015 Merja Hauhtonen, tietohallintopäällikkö Sosiaalihuollon tiedonhallinnan nykytilasta Sosiaalipalvelut pääsääntöisesti

Lisätiedot

Keskustelutilaisuus ICT-palvelujen kehittäminen -suositussarjasta

Keskustelutilaisuus ICT-palvelujen kehittäminen -suositussarjasta Keskustelutilaisuus ICT-palvelujen kehittäminen -suositussarjasta 25.2.2009 Agenda Kokonaisarkkitehtuuri Arkkitehtuurimenetelmä Arkkitehtuuriajattelun soveltuvuus ICTpalvelujen kehittäminen -suositussarjaan

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: palautekierrosversio, 2. palautekierros Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

toimeenpanosuunnitelma

<Viitearkkitehtuurin nimi> toimeenpanosuunnitelma toimeenpanosuunnitelma XX.X.201X Versio: 0.X toimeenpanosuunnitelma XX.XX.201X 2 (7) Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Viitearkkitehtuurin vaikutukset... 3 2.1. Viitearkkitehtuurin vaikutukset toimintaympäristöön...

Lisätiedot

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 6: Katselmointi

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 6: Katselmointi JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 6: Katselmointi Versio: 0.9 Julkaistu: n.n.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Katselmointi osana laadunvarmistusta... 2 2 Yleistä katselmoinneista...

Lisätiedot

KOTONA KOKONAINEN ELÄMÄ OHJELMAN LÄNSI- JA KESKI-UUDENMAAN OSAKOKONAISUUS ( Oma koti )

KOTONA KOKONAINEN ELÄMÄ OHJELMAN LÄNSI- JA KESKI-UUDENMAAN OSAKOKONAISUUS ( Oma koti ) KOTONA KOKONAINEN ELÄMÄ OHJELMAN LÄNSI- JA KESKI-UUDENMAAN OSAKOKONAISUUS ( Oma koti ) 25.10.2013 Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Tavoite: Ikääntynyt voi halutessaan asua kotona Osakokonaisuuden

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan)

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (1.7.2013 alkaen asteittain voimaan) Vanhuslain toimeenpano Espoossa Story 16.9.2014 5 Kunnan tulee laatia

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Museoiden kokoelmahallinnan kokonaisarkkitehtuuri. Museo aloitusseminaari Kansallismuseon auditorio, Helsinki

Museoiden kokoelmahallinnan kokonaisarkkitehtuuri. Museo aloitusseminaari Kansallismuseon auditorio, Helsinki Museoiden kokoelmahallinnan kokonaisarkkitehtuuri Museo 2015 -aloitusseminaari 23.11.2011 Kansallismuseon auditorio, Helsinki 23.11.2011 Riitta Autere museo 2015 Esityksen sisältö Kokonaisarkkitehtuuri

Lisätiedot

Sähköinen asiointi ja palvelut Miten tästä eteenpäin?

Sähköinen asiointi ja palvelut Miten tästä eteenpäin? Sähköinen asiointi ja palvelut Miten tästä eteenpäin? Kauko Hartikainen, Kuntaliitto Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2012 Tavoiteltavat toteutukset Realistisia ja konkreettisia Hyötyjä jo

Lisätiedot

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA 1 ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA Toimintaohjeen tarkoituksena on antaa tietoa Espoon vanhusten palvelujen kotihoidon toimintaperiaatteista kuntalaisille, kotihoidon asiakkaille

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

Arkkitehtuuri käytäntöön

Arkkitehtuuri käytäntöön Arkkitehtuuri käytäntöön Terveydenhuollon ATK-päivät 24.5.2011 Mikko Huovila Erikoissuunnittelija Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Väliraportti Tikesos-toimeenpanosta (4/2011) Kuvaa julkisen hallinnon

Lisätiedot

Toivakan kunnan teknologia-arkkitehtuuri

Toivakan kunnan teknologia-arkkitehtuuri Toivakan kunnan teknologiaarkkitehtuuri Iikka Virtanen, Teemu Uusitalo & Vesa Kakriainen Toivakan kunnan teknologia-arkkitehtuuri Johdanto Nykytilan kartoitus Tavoitetilan kuvaus 6.7.1 Teknologiapalvelut

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Dokumentoinnin käytännön haasteet tvammaispalvelussa. Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä Poske/PaKaste-hanke

Dokumentoinnin käytännön haasteet tvammaispalvelussa. Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä Poske/PaKaste-hanke Dokumentoinnin käytännön haasteet tvammaispalvelussa l Inari Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä Poske/PaKaste-hanke Taustaa Vammaispalvelulain l l i ja sosiaalihuoltolain l l i velvoitteet: Kunnan

Lisätiedot

Käytönvalvonnan yhtenäistäminen ja tehostaminen organisaation ja kansalaisen kannalta

Käytönvalvonnan yhtenäistäminen ja tehostaminen organisaation ja kansalaisen kannalta Käytönvalvonnan yhtenäistäminen ja tehostaminen organisaation ja kansalaisen kannalta Kehittämispäällikkö Anna Kärkkäinen, THL Sosiaali- ja terveydenhuollon tietosuojaseminaari, Lahti 16.11.2016 Esityksen

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Pohjois-Karjalan kuntajohtajatilaisuus Pohjois-Karjalan TE toimisto 18.3.2015 TYP toiminnan organisointi: mitä on tehty ja miten tästä eteenpäin? Alustavat

Lisätiedot

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Tämän esityksen sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan

Lisätiedot

Miten suunnittelu- ja kehitystyötä toteutetaan arkkitehtuurilähtöisesti

Miten suunnittelu- ja kehitystyötä toteutetaan arkkitehtuurilähtöisesti Ohjelmapolku: Otsikko: Strategiasta johtamalla toteutukseen KA-työ mahdollistajana strategioiden toteutukseen Miten suunnittelu- ja kehitystyötä toteutetaan arkkitehtuurilähtöisesti Miten korkeakoulun

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

Ikäihmisten kotihoidon toimintamalli ja kirjaamisen edellytykset (Iki-hanke)

Ikäihmisten kotihoidon toimintamalli ja kirjaamisen edellytykset (Iki-hanke) Ikäihmisten kotihoidon toimintamalli ja kirjaamisen edellytykset (Iki-hanke) Hankkeen osapuolet: Liedon kunta Uusikaupunki Raision kaupunki Raision kaupunki toimii hankkeen hallinnoivana osapuolena Varsinais-Suomen

Lisätiedot