Ajankohtaista kuntoutuksesta
|
|
- Ahti Jurkka
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ajankohtaista kuntoutuksesta - monialainen kuntoutusselvitys - hallituksen rakennepoliittinen ohjelma - sote -uudistus - vaikutukset kuntoutukseen Hanna Nyfors ylitarkastaja, STM
2 Kuntoutusosaamiseen vaikuttaminen ohjeistuksen avulla, kokeiluja Monialainen kuntoutusselvitys teemat 5. Kuntoutusosaamisen puutteiden ja kehittämistarpeiden kartoitus 2015 Työ- ja Kuntoutuspalvelujen seuranta- jäsenet: HTO, STO, VAO, Kela, TEM, TTL ja THL asiantuntijakuulemisia: Kuntaliitto, toimintakyky Soste ja muut etujärjestöt järjestelmien Ohjeistukset Lainsäädännön muutostarpeet 4. Ammatillisen kuntoutuksen palvelujen vastuunjaon ja kehittämistarpeiden kuvaus Apuvälineselvitykset (autot & koirat) 6. Kuntoutuksen yhteistyömallit 1. Kuntoutuksen rahavirtojen kuvaaminen ja rahan kohdentuminen palveluihin Kuntoutuspalvelujen koordinointi ja integrointi soteuudistuksessa Säädöspohja, rahoituslähteet ja kustannusten jakautuminen 2. kuvaus (RAPO) Laitoshoidon purku. Kokeiluja, mm. vanhusten kuntoutus, nuorten sosiaalinen kuntoutus, moniammatilliset kuntoutuskeskukset, kuntouttavat lähisairaalat Kuntoutuksen valtakunnallinen (RAPO) monikanavarahoitusvaihtoehtojen selvitys (RAPO) säädösmuutokset; kuntien tehtävien vähentäminen Seurantajärjestelmän kehittämishankkeen käynnistäminen
3 Selvityksen eteneminen Lähtökohtana THL:n laatima työsuunnitelma; sekä Järvikoski, STM julkaisu 2014; Monimuotoinen kuntoutus ja sen käsitteet Salminen,Kelan julkaisu 2014; Kuntoutuspalveluja käsittelevien tutkimusten, selvitysten ja hankkeiden tulokset OSASELVITYSTEN TOIMEKSIANTOSOPIMUKSET THL: Sopimus auton hankintajärjestelmää, auton invalidivähennystä ja avustajakoirajärjestelmää sekä vammaispalvelulain mukaisia apuvälineitä koskevasta selvityksestä - raportti ja ehdotukset autoista THL: gerontologinen varhaiskuntoutusmalli (käynnissä) Kuntoutussäätiö:Nuorten sosiaalinen kuntoutus - raportti viimeistelyssä Valmistelussa ammatillisen kuntoutuksen toimeksiantosopimukset syksyn - kevään ajalle; Loput osaselvitysten toimeksiannot valmistellaan syksyllä seminaari ja työpajat Paasitornissa väliraportti 2014 vuoden loppuun mennessä
4 Selvitystehtävä 1. Kuntoutuksen rahavirtojen kuvaaminen ja rahan kohdentuminen palveluihin Tehtävänä on selvittää, kuinka paljon rahaa kohdennetaan tällä hetkellä kuntoutuksen eri osajärjestelmien kautta kuntoutuspalveluihin, jotta kuntoutustoiminnan kokonaistaloudellinen merkitys hahmottuu nykyistä paremmin rahoitusta ohjaavan monialaisen kuntoutuksen järjestelmien kuvaus (säädöspohja & kuntoutuspalveluprosessit) rahamäärät ja rahoituslähteet sekä euromääräinen tuotanto ml. ostopalvelut yhteensovittaminen hallituksen rakennepoliittisen ohjelman STM:n monikanavarahoituksen selvitykseen syksyllä
5 Selvitystehtävä 2. (siirtyy myöhempään) Kuntoutuspalvelujen seurantajärjestelmien kuvaus Tehtävänä on kuvata, mitä tietoja kuntoutuspalveluista tulisi seurata alueellisesti/valtakunnallisesti palvelujen koordinaation ja ohjauksen tukemiseksi, jotta tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden seuranta on mahdollista miten tietoperustaa ja tilastointia tulisi kehittää minne tätä tietoa pitää koota, jotta kuntoutuksen vaikuttavuutta voisi seurata mitä tietoa kuntoutuksesta /toimintakyvystä KanTa-arkistossa on mahdollista kerätä?
6 Selvitystehtävä 3. (odottaa sote-ratkaisua) Kuntoutuspalvelujen koordinointi ja integrointi sote-uudistuksessa Tehtävänä on selvittää, miten ja mitkä julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntoutuspalvelut tulisi koordinoida ja integroida sote-uudistuksessa. miten järjestelmää voidaan parantaa niin, että pidemmällä tähtäimellä päästään vaikuttamaan sosioekonomisiin terveyseroihin Minkälaisina kokonaisuuksina kuntoutuspalveluja tulisi järjestää? (yhteinen kuntoutussuunnitelma) Mitä palveluja tulisi integroida horisontaalisesti ja mitä vertikaalisesti mukaan lukien alueellinen kuntoutuksen asiakasyhteistyö nuorisotakuu -sosiaalinen kuntoutus sekä vanhusten kuntoutuspalvelut. (käynnissä)
7 Kuntoutuspalvelujen koordinointi ja integrointi sote- uudistuksessa - milloin tarvitaan lääkärin arviointia/ muiden tai moniammatillista suunnittelua - mitkä ovat sosiaaliset syyt kuntoutukseen pääsyn kriteereiksi - toimivatko nykyiset suunnitelmat/kuntoutussuunnitelma? - milloin tarvitaan kuntoutusyhdyshenkilöä? Yhtenäinen hoitosuunnitelmakäytäntö kuntoutustarpeen arviointi (kriteerit); Hoitoon pääsyn perusteet yksityiselle ja julkiselle sektorille
8 Selvitystehtävä 4. (sopimukset vireillä) Ammatillisen kuntoutuksen palvelujen vastuunjaon ja kehittämistarpeiden kuvaus (1/4) Tehtävänä on selvittää, miten varmistetaan riittävän varhaisen ammatillisen kuntoutuksen ja siihen liittyvän lääkinnällisen ja/tai sosiaalisen kuntoutuksen käynnistyminen oikea-aikaisesti ja riittävän varhain. Tavoitteena on kartoittaa ammatillisen kuntoutuksen toimivuutta koko työikäisen väestön näkökulmasta (ks. KUNKin 2007 sopima työnjako)
9 Ammatillisen kuntoutuksen palvelujen vastuunjaon ja kehittämistarpeiden kuvaus (2/4) Toimenpiteet ja tehtävät: selvittää vuoden 2007 ammatillisen kuntoutuksen työnjakoon verrattuna sen jälkeen voimaan tulleeseen ja valmisteilla olevaan lainsäädäntöön sisältyvät muutokset ja niiden mahdolliset vaikutukset kuntoutukseen pääsyyn, kuntoutuspalveluihin sekä kuntoutumisen tukeen ja seurantaan eri asiakastilanteissa. tarkastella, miten ammatillisen kuntoutuksen rajapinnat ylittävää yhteistyötä voitaisiin kehittää kuntoutujan prosessissa kuntoutumisen ja/tai kuntoutuksen keskeytymättä. määritellä keskeisimmät ammatillisen kuntoutuksen kehittämistarpeet sekä aiheet jatkoselvityksille ja - tutkimukselle. TTL:n, THL:n ja Kelan välisen yhteistyön koordinointi ammatillisen kuntoutuksen osaselvityksessä Etunimi Sukunimi
10 Ammatillisen kuntoutuksen palvelujen vastuunjaon ja kehittämistarpeiden kuvaus 3/4 Millä tavoin lainsäädännön muutokset varhaisesta puuttumisesta pitkittyvään työkyvyttömyyteen ovat vaikuttaneet työnjakoon? Miten työterveyshuoltoasetuksessa (708/2013) säädetty kuntoutuksen koordinaatiotehtävä toteutuu ja mitä kehitettävää toiminnassa mahdollisesti on? Miten varmistetaan pääsy työssä olevien ammatilliseen ja siihen liittyvään lääkinnälliseen /sosiaaliseen kuntoutukseen? Mitä esteitä/edistäviä tekijöitä työttömien kuntoutukseen pääsyssä Etunimi Sukunimi
11 Ammatillisen kuntoutuksen palvelujen ja kehittämistarpeiden kuvaus (4/4). Miten TE-palvelut pystyvät tällä hetkellä vastaamaan ammatillisen kuntoutuksen palvelutarpeisiin? Mitä muutoksia Kelan ammatillista kuntoutusta koskevissa hakemuksissa ja ratkaisuissa voidaan havaita vuoden 2014 alussa voimaan tulleen lakimuutoksen jälkeen ja mikä merkitys muutoksella on?
12 Selvitystehtävä 5. Kuntoutusosaamisen puutteiden ja kehittämistarpeiden kartoitus Miten kuntoutusosaamista (sekä asiakaslähtöisyys että järjestelmätuntemus) voisi kehittää? Tavoitteena Saada tietoa, miten kuntoutusosaamista voitaisiin lisätä ja levittää sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla ja ammatillisessa kuntoutuksessa lääkäreiden ja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten (kotihoito) kuntoutusosaamisen lisääminen. Vaikuttaminen perusjatko- ja täydennyskoulutuksen järjestämiseen Ammatillisen kuntoutuksen työelämäosaamisen parantaminen virtuaaliyliopisto ja monimuotoinen kuntoutusmoduuli, jossa mahdollisuus monialaisen ja -muotoisen kuntoutuksen opintojen suorittamiseen?
13 Selvitystehtävä 6. (siirtyy myöhempään) Kuntoutuksen yhteistyömallit Tehtävänä on selvittää, miten normitetun yhteistyön tilalle kuntoutuksen yhteistyössä saadaan aikaan alueellinen ja valtakunnallinen koordinaatio sekä ohjaus - mahdollisesti myös uudenlaisia kumppanuuksia?
14 7. Kokonaisselvitys vammaisten apuvälinepalveluista erillinen tehtäväkokonaisuus Erityiskysymykset Auton hankintajärjestelmä, ml. invalidivähennyksen asema verotuksessa osana kuljetuspalveluselvitystä (liikkuminen) ehdotukset valmistuneet THL:ssä Avustajakoirat vireillä THL:ssä Kokonaisselvitys (suunnitelma) Vammaispalvelun apuvälinepalvelut THL:ssa osana vammaispalvelulain muutoksen valmistelua Opetustoimi, Kela, tapaturma- ja liikennevakuutuslain perusteella korvattavat apuvälineet, työhallinto, Valtiokonttori
15 Auton hankinnan tuki; ehdotus (Sirola & Nurmi-Koikkalainen: Kuljetuksesta liikkumiseen- kuntakyselyn ja asiakashaastattelujen tuloksia vamaisten henkilöiden kuljetuspalveluista ja auton hankinnan tukimuodoista
16 THL; auton hankinnan tukimuodoista, ehdotus Auton hankinnan tuki rakennetaan kaksiportaiseksi: Perustuki auton hankintaan myönnetään valtion tasolta (esimerkiksi Valtiokonttori). Tuki on enintään 25 % auton kohtuullisesta hinnasta. Vammaisten henkilöiden auton hankinnan tuki ja autoon liittyvät välineet sekä muutostyöt järjestetään alueellisella tasolla osana liikkumispalveluiden suunnittelua. Tukikokonaisuus koostuu kahdesta auton hankinnan tuesta: vammaisautotuki (50 % auton hinnasta) ja erityistuki auton hankintaan (enintään 80 % auton hinnasta). Alueellisella tasolla arvioidaan, suunnitellaan ja myönnetään täysimääräisesti autoon liittyvät välineet ja muutostyöt. Auton hankinnan tuki vähentää kuljetuspalveluiden tarvetta, joten kuljetuspalvelumatkojen määrää voidaan vähentää tuen saajilta. Kuitenkin on taattava vähintään 72 yhdensuuntaista matkaa vuodessa, ellei yksilöllinen tarve muuta edellytä
17 THL; auton hankinnan tukimuodoista, ehdotus Auton hankinnan tuki voidaan myöntää kuuden vuoden välein. Vammaisten henkilöiden auton hankinnan tuessa ei sovelleta tulo- tai varallisuusharkintaa. Autoa voi ajaa tuen saaja itse tai hänen hyväksymänsä henkilö. Myös vammaisen lapsen tai nuoren vanhemmat voivat saada auton hankintaan ja välineisiin tukea. Auton hankinnan tuen vaihtoehtona voidaan käyttää leasing järjestelmää. Muutos auton hankinnan tukikokonaisuudessa edellyttää osaamisen varmistamista
18 RaPo: STM vastuulla olevat toimet kuntien tehtävien vähentämisessä aikuisten hammashoidon säästötoimet päivystysjärjestelmän uudistaminen turhien todistusten perkaaminen aktivointisuunnitelman ja kuntouttavan työtoiminnan uudelleen kohdentaminen solariumlaitteiden valvontavelvollisuuden poist. yksityisen palveluntuottajan tilojen ja laitteiden tarkistamisen siirto aveille potilastietojen arkistoiminen paperimuodossa kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmän poistaminen kuntien tehtävistä kuntien suunnitteluvelvoitteiden vähentäminen jne
19 VN asetus kuntoutusasiain neuvottelukunnasta
20 L kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä Kuntoutuksen asiakastyön ohjaus ja koordinaatio sekä yhteistyö: paikallisella tasolla (asiakasyhteistyöryhmät) LUKU 2 POIS? alueellisella tasolla (asiakasyhteistyötoimikunnat) LUKU 3 valtakunnallisella tasolla ( kuntoutusasiain neuvottelukunta) LUKU 4 uudistetun (2003) lain tarkoituksena auttaa kuntoutujaa saamaan tarvitsemansa kuntoutuspalvelut, edistää viranomaisten ym. yhteistyötä, kun kuntoutuja tarvitsee usean järjestäjätahon toimenpiteitä tavoitteena myös edistää kuntoutujan asemaa ja osallistumista
21 Lähtökohtia muutostarpeille lain toimeenpanoa tuettu ja ohjattu 2000-luvulla järjestelmän toimimattomuuteen on puuttunut mm. OECD 2008 Valtiontalouden tarkastusvirasto 2009 ja 2013 eduskunnan tarkastusvaliokunta (10/2013 vp) yksittäisiä yhteydenottoja kunnista Kataisen hallitusohjelman kirjaukset kuntoutuksen kehittämiseksi ja TYP-mallin lakisääteistämiseksi Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma (RaPo) ja kuntien tehtävien vähentäminen Sote - järjestämislaki ja sen toimeenpano ( ) laki voimaan 2015, uusi palvelurakenne toimintaan
22 HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta (TYP) yhteistoimintamalli; jossa Te-tsto, kunta ja Kela yhdessä arvioivat monialaista yhteispalvelua tarvitsevien työttömien palvelutarpeet, suunnittelevat palvelut tarkoituksenmukaiseksi kokonaisuudeksi ja vastaavat yhdessä työllistymisprosessin etenemisestä ja seurannasta; edellyttää em. toimijoiden palvelujen yhteensovittamista monialainen yhteispalvelu alkaisi intensiivisellä enintään 3 kk kartoitusjaksolla, jossa palvelutarve arvioitaisiin monialaisesti ja hänen kanssaan laadittaisiin monialainen työllistymissuunnitelma, jossa sovitaan kunnan,te-tston ja Kelan palvelujen yhteensovittamisesta
23 Otospohjaiset kyselyt kuntiin (n=33) ja yhteistyötoimikunnille (n=12) Nykyiset asiakasyhteistyöryhmät toimivat kunnissa vaihtelevasti; on säännöllisesti kokoontuvia mutta myös niitä, jotka eivät ole kokoontuneet ollenkaan tai harvoin Paikalliseen yhteistyöhön ja palveluverkoston toimintaan on vaikuttanut muutokset kunta- ja palvelurakenteissa Saadun palautteen mukaan kunnat eivät kaikilta osin pidä asiakasyhteistyöryhmiä tärkeänä resurssina, eikä niiden mahdollisuuksia hyödynnetä tällä hetkellä täysimääräisesti. kuntien yhteistyöryhmien ja alueen toimikuntien välinen tiedonkulku ei aina toimi : 23
24 Asiakasyhteistyötä heikentävää Palvelujen ja kuntoutujan palvelukokonaisuuden yhteensovittaminen ei aina toteudu, koska ryhmissä ei tunneta palvelujärjestelmän kokonaisuutta tai yksittäisiä kuntoutuksen järjestäjien/palveluntuottajan toimintaa tai vastuita Ryhmillä ei ole päätösvaltaa Asiakastietojen siirto taholta toiselle ei onnistu Toiminta osin päällekkäistä TYP:n yhteispalvelun kanssa, kunnissa saattaa olla myös muita yhteistyöryhmiä
25 sitoutuminen toimintaan vaihtelee; pj ja sihteerintyö ratkaisevaa, huom. terveydenhuollon (erit. lääkärin) asiantuntijoiden panosta kaivataan kenelläkään ei ole vastuuta ryhmän toiminnasta. aika ajanut ohi työmme on jotenkin epämääräistä työn merkitystä käytännössä ei nähdä nykyisellään ryhmät taidetaan kokea turhiksi 0-2 kertaa kokoontuneita ryhmiä oli 12 (41,5 %) 3-5 kertaa kokoontuneita ryhmiä oli 7 (24 %) 6-8 kertaa kokoontuneita oli 9 (34,5 %) säännöllisesti kerran kuussa yksi ryhmä
26 Asiakkaiden ohjautuminen ryhmiin Asiakkaat tulevat yhteistyöryhmiin aivan liian myöhään asiakas on harvoin asiansa käsittelyssä asiakasryhmässä itse mukana tehtävät on mielletty eläkeselvittelyiksi tai liian usein ryhmien suositukset ovat passiivisia etuussuosituksia tai lääketieteellisiä lisätutkimuksia ei yhteistyömuotojen kehittämistä, yhteistyön järjestämistä ja käytännöistä sopimista. reilut puolet (54 %) ryhmistä käsittelee pääasiassa asiakasasioita, 39 % käsittelee sekä asiakas- että yleisiä kuntoutusta koskevia asioita, 7% yleisiä as. Heikoimmin lain mukaisista tehtävistä on toteutunut asiakkaan asioiden käsittely ja asiakkaan yhteyshenkilön nimeäminen sekä asiakkaan yksilöllisten tarpeiden huomioon ottaminen
27 Asiakasasioita käsitellään em. asiakasyhteistyöryhmän lisäksi pienemmissä, toimivammissa ryhmissä, Te -toimistossa aktivointisuunnitelmaa laadittaessa, nuorten ryhmässä, jossa mukana etsivä nuorisotyö TYP -toiminnan ohjausryhmässä alueen aikuissosiaalityön ryhmässä lastensuojelun asiantuntijaryhmissä terveydenhuollossa lääkäri -fysioterapeutti -ryhmässä eräällä sote -alueella kolme ryhmää; kaksi eri kuntien muodostamaa (asiakasasiat) ja yksi yhteinen strategiaryhmä, joka käsittelee pääasiassa kuntoutuksen yleisiä asioita
28 Asiakkaat pääasiassa ryhmissä nuori aikuinen, joka ei syystä tai toisesta ole saanut työtä tai opiskelupaikkaa ja on jäänyt kaiken toiminnan ulkopuolelle; esimerkiksi päihdeongelmaisia, 1980-luvulla syntyneitä, kehitysviiveitä, ei ole löytynyt paikkaa työelämässä, ja joilla on sosiaalisia ongelmia. Asiakkaille yritetään löytää työllistymispolku n vuotias, pitkäaikaistyötön, joilla on sekä fyysisiä että psyykkisiä sairauksia, jotka aiheuttavat työkyvyn alenemaa. Monesti eivät ole oikeutettuja työkyvyttömyyseläkkeeseen. Suurin osa työnhakijoita. Selvitellään kuntoutustoimenpiteitä tai työkykyarviointeja ja sitä missä, niitä voitaisiin tehdä ja kenen kustantamana. Köyhyysrajan alapuolella. Puolisonsa, jos on, toimeentulon varassa kotona. Tulona työttömyysetuus/ toimeentulotuki tai vuoroin sairauspv.raha /kuntoutustuki, eläkehakemuksia hylätty, uuden alan löytäminen vaikeaa, kuntoutuksensa toteutumiseksi/etenemiseksi tarvitsee tukea, ohjausta ja tietoa
29 Muutoksia asiakasryhmissä Nuorten asiakkaiden asioiden tuominen käsittelyyn on lisääntynyt luvulla syntyneitäkin. Asiakasyhteistyöryhmän jäsenet haluaisivat käsitellä enemmän kuntoutusasioihin liittyviä asiakastapauksia. Nykyään asiakaskunta koostuu asiakkaista, jotka ovat vuosikausia yrittäneet hakea eläkettä ja ovat vuosia olleet valituskierteessä. Asiakastapaukset ehkä turhauttavat jäseniä. Ryhmän nimi on KUNTOUTUKSEN asiakasyhteistyöryhmä ja toimintaa haluttaisiin viedä tähän suuntaan. Asiakkaiden neuropsykiatriset haasteet lisääntyvät, asiakkaat entistä moniongelmaisempia, monissa palveluissa olleita, pysyvää ratkaisua ei kukaan löydä, asiakkaiden oma sitoutuminen asiansa hoitamiseen vaihtelee
30 Yhteistyön esteitä asiakkaat eivät aina tule paikalle; pitkät välimatkat hankaloittavat asiakkaiden liikkumista kokouksiin ryhmän jäsenten ajanpuute ja mahdollisuus osallistua kokouksiin; työryhmän saaminen koolle on erittäin työlästä. Aikataulujen yhteensovittaminen on vaikeaa. Työryhmä kootaan lääkäriasiantuntijan aikataulujen mukaan ja niihin tulee usein muutoksia asiakkaiden ongelmien ratkaiseminen on toisinaan mahdotonta, ei riittävän sairas, jotta saisi eläkkeen, mutta siinä määrin työrajoitteinen, että sopivan työn löytäminen on mahdotonta ryhmä koetaan toimivaksi paremmin muutaman "vanhan" työntekijän turvin useammat samanaikaisesti toimivat pienemmät ryhmät ovat aktiivisia ja korvaavat osittain kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmää. Ryhmät sitoutuvat kyseessä olevan asiakkaan ympärille, jatkotoimenpiteet ja seuranta onnistuu isoa ryhmää paremmin
31 Yhteistyön esteitä asiakastapauksia ei ole joka kokouksessa ja asiakkaita työryhmään ohjaavat vain tietyt tahot täytyy sanoa, että muutama karsea kokemus. Empaattisuus asiakasta kohtaan voi hävitä yhteistyökokouksessa Onko riittävän hyvä kokoonpano nykymuodossaan? Ryhmä kookas ja aina ei ole kaikkia eri toimijoita koskevia asioita. (Osalla työryhmän jäsenistä menee turhaa aikaa ) Tarvittavan viranomaisverkoston kokoaminen pitäisi lähteä liikkeelle nopeammin. Asiakasyhteistyöryhmä on liian kankea. Usein asiakkaan asiat ovat komplisoituneet ja päässeet epäsuotuisassa suunnassa pitkälle, kun havahdutaan moniammtilliseen yhteistyöhön. Eri alojen kuntoutusvalikoiman käyttö tulee useinkin liian myöhään. Viranomaisten lähiyhteistyöllä saataisiin varmasti joustavampia ratkaisuja, nopeammin ja ajallaan. Terveystoimen resurssit riittämättömiä Asiakkaan asioiden ympärille pitäisi heti koota viranomaisverkosto pohtimaan moniammatillisesti ratkaisuja eikä odottaa kuukausia seuraavaa kokousta, milloin saadaan työryhmän kokoonpano koottua
32 Miten kehittää ryhmien toimintaa Vastaajat näkevät, että tarvitaan nykyistä tiiviimpää yhteyttä haasteellisiin ja moniongelmaisiin kuntoutusasiakkuuksiin Yhteistyömuotoja asiakasyhteistyöryhmien kanssa tulisi edelleen kehittää Kuntoutus pitäisi olla aidosti yhteinen asia reviiriajattelun ja osaoptimoinnin sijasta Tavoitteena tulisi olla yhteisten palveluprosessien selkeyttäminen
33 Toimikuntien työstä sanottua Säännöllinen kokoontuminen (3-4 x/ v.), työryhmän jäsenet ovat sitoutuneita Kattava edustus alueen kuntoutuksen toimijoista, keskusteleva ja ideoiva toimikunta, osallistumisaktiviteetti kokouksissa korkea Koulutustilaisuuksia toteutunut; toimintasuunnitelmaan laadittu mm. alueen kuntoutuksen kehittäminen koulutuksen avulla Kokouksissa ollut mielenkiintoisia asiantuntijoita vierailevina alustajina. Toimikunta järjestää koulutusta vuosittain Kohtuullinen yhteydenpito alueen asiakasyhteistyöryhmiin, vuosittain järjestetään kehittämis-yhteistyöseminaari. Toimikunta on vieraillut alueen yhteistyöryhmissä - jo vakiintunut toimintatapa Pohjois-Suomen avin alueella
34 Toimikunnat olisivat sote-alueittain? Kuntarakenteet eivät ole asiakasyhteistyön kannalta ratkaisevia, ratkaisevaa on se, onko kunnassa kuntoutuksen asiantuntemusta Kuntarakenteen ollessa sellainen, että kunnassa on mahdollista rakentaa kuntoutuksen asiantuntemusta ja pitkäjänteistä yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa, myös kuntoutuksen asiakasyhteistyö toimii Sote-uudistus lisää tarvetta yhteistyöhön viranomaistaholla. Yhteistyötoimikunnan rooli tai tarve yhteistyöhön voi kasvaa, mutta asiakasyhteistyöryhmien merkitys voi jopa vähentyä, ehkä tehdään enemmän yhteistyötä erikseen kootuissa moniammatillisissa tiimeissä, jotka kootaan asiakkaan tarpeiden mukaisesti
35 H.Nyfors
36 Valtakunnallinen kuntoutuksen yhteistyö? Mitä mahdollisuuksia viiden Sote-alueen yhteistyön koordinointi antaa? Kuntoutus vahvasti mukaan Sote-alueen järjestämispäätökseen, jonka STM hyväksyy osaltaan Sote-alueen seurattava ja arvioitava päätöksen toteutumista vuosittain Määritellään tuottamisvastuussa olevat kunnat, kuntayhtymät ja niiden tehtävät järjestämispäätöksessä keskeiset linjaukset tuotannon toteutuksesta; tuottamisvastuussa oleva kunta & kuntayhtymä on ostopalvelujen hankkija ja palvelusetelin antaja Valtion ohjauksen vahvistaminen; hallituskausittain selonteko eduskunnalle; STM:n strategiset linjaukset STM:lle uusi ohjausyksikkö ja Sote-neuvottelukunta
37 Kuntoutuksen asiakasyhteistyölain HE muutoksen valmistelu hallitus antaa lisätae yhteydessä lokakuussa eduskuntaan (yhdessä rakennepoliittisten ehdotusten kanssa) kuulemistilaisuus mahdollisuus antaa kirjallisia lausuntoja asti em. yhteenvedot mukana valmistelussa
38 Hallituksen päätös RaPon vahvistamiseksi hallitus edellyttää, että sosiaali- ja terveysministeriön esittämät säädösmuutokset kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämiseksi annetaan eduskunnalle niin, että eduskunta ehtii käsitellä ne syysistuntokaudella
39 Kuulemistilaisuuden näkemys Paikallisten asiakasyhteistyöryhmien poistamisesta laista oltiin yksimielisiä asiakaskohtaiseen yhteistyöhön nykylainsäädännössä velvoitteet, myös velvoite ohjata muuhun kuntoutukseen/palveluihin asiakastyössä ja -prosesseissa vastuu Esille tuotiin monipuolisia näkemyksiä puolesta ja vastaan sekä alueellisten että valtakunnallisen koordinaation ja ohjauksen suhteen mahdollisuudet jatkossa toteuttaa sote - järjestämislain puitteissa monialaisen ja ammatillisen kuntoutuksen näkökulmasta arveltiin, ettei se näin ole toteutettavissa Valtakunnallista koordinaatiota ja ohjausta tulee kehittää ja sitä tarvitaan edelleen kuntoutusta järjestäville tahoille raportointivelvollisuus STM, TEM, OKM leveämmät hartiat
40 Kirjalliset lausunnot (10) lakimuutoksesta /3 paikallisten asiakasyhteistyöryhmien poistaminen kahta lukuun ottamatta kaikki kannattivat poistamista esitettiin huolta: miten alueellisella tasolla jatkossa monialaisen kuntoutuksen yhteistyö säilyy, esim. erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon ja Kelan välillä hyvin toimineissa ryhmissä nyt opetustoimi mukana; TYPeissä ei nykyiselläänkään ole ollut edustusta esim. nuorten asiakkaiden kohdalla kunnat kantavat huolta lääkärijäsenten saamiseksi uuteen työllistymistä edistävään monialaiseen yhteispalveluun tarvetta laaja-alaiseen yhteistyöhön siis on! STM/VM kustannussäästö ei kunnille ole merkittävä ryhmillä ei mandaattia sopia org. välisestä yhteistyöstä, periaatteista ja menettelytavoista asiakasnäkökulma ja osallisuus tärkeä, miten varmistetaan? etäisyys palveluista ja päätöksenteossa sote-alueella? asiakkaan kannalta TÄRKEINTÄ, että kuntoutustoimenpiteet kohdistuvat oikein ja oikea-aikaisesti!
41 Kirjalliset lausunnot (10) lakimuutoksesta /3 alueelliset toimikunnat ja niiden poistaminen? laissa tehtävät edelleen relevantteja pääosin jos paikalliset ryhmät poistetaan, myös toimikuntien työltä pohja pois alueellisen yhteistyön varmistaminen perusteltua tehdä vaiheessa, kun uudesta sote -palvelujärjestelmästä on päätetty ja sen alueelliset ja valtakunnalliset suunnittelun ja ohjauksen käytännöt varmistuneet aluetason yhteistyössä on perusteltua painottaa nykyistä enemmän kuntoutuksen aseman varmistamista osana alueellista hyvinvointipalvelujärjestelmää, kuntoutuksen riittävää integrointia osaksi muuta palvelujärjestelmää niin, että hyödynnetään laajasti alueella oleva kuntoutusosaaminen ml. yksityiset palvelut ja niiden tuotanto
42 Kirjalliset lausunnot (10) lakimuutoksesta /3 valtakunnallinen ohjaus ja koordinaatio tarpeellinen sote- uudistuksen myötä moninkertainen valtakunnallinen työryhmäohjaus ei ole tarpeen; kaikki sote -sektoria ohjaavat rakenteet ja tarkoituksenmukaisuus tulee arvioida nykylaissa ja asetuksessa tehtävät pääosin relevantteja jatkossakin sille tarvitaan resursointia jopa kuntoutuksen koordinoinnista, linjauksista ja valvonnasta tulisi säätää oma laki ja perustaa toimielin korvaamaan nk:n työtä otettava huomioon kuntoutuksen monialaisuus (ministeriöiden yhteinen) toimijat kaipaavat valtakunnallista ohjausta, jota nyt ei riittävästi kehitettävä vastaamaan uusia suunnittelun, ohjauksen ja valvonnan rakenteita (vrt. kun sote- palvelujärjestelmästä päätetty ja em. käytännöistä sovittu) riittävä integrointi osaksi muuta palvelujärjestelmää
43 Yhteenvetona: Lähes yksimielisesti kannatettiin paikallisen tason yhteistyöryhmien poistamista Lähes kaikki kannattivat alueellisen ja valtakunnallisen kuntoutuksen asiakasyhteistyön jatkamista; tarve kuitenkin niiden kehittämiseen, myös uusissa rakenteissa on Sote -alueilla ja järjestämislain toimeenpanon yhteydessä valtakunnalliset ohjausmekanismit tulee rakentaa joustaviksi ja käytännön tarpeita tukeviksi, jotta monialaisen yhteistyön tukeminen turvataan
44
45 Pääkohdat järjestämisen ja tuottamisen erottaminen järjestämispäätös sote-alueen keskeiseksi työvälineeksi tuottamisvastuun käsite - tuottamisvastuu julkiselle taholle (kunta/kuntayhtymä) kansallinen ohjaus vahvistuu TARVE ILMEINEN: terveyserojen kaventaminen alueellisten erojen vähentäminen peruspalvelujen vahvistaminen sote- integraation lisääminen
46 Mistä uudistuksessa on kysymys? Uudistus koskee kunnallisen sote:n hallinnollisorganisatorisia rakenteita kenellä on vastuu sote-palvelujen toteuttamisesta miten toteuttajan hallinto ja rahoitus järjestetään miten toimintaa ohjataan ja valvotaan Palvelut ja niiden sisältö määräytyvät edelleenkin erityislakien perusteella esimerkiksi sosiaalihuoltolain, tartuntatautilain, terveydenhuoltolain, vanhuspalvelulain ym. perusteella Uudistuksessa ei puututa erityislakien sisältöön erityislakien muutokset toteutetaan kunkin erityislain muutostarpeiden perusteella oman valmistelun perusteella
47 Sote- alueen järjestämispäätös - koskee myös kuntoutusta Sote-alue laatii palvelujen toteuttamisesta joka neljäs vuosi järjestämispäätöksen tuottamisvastuussa olevien mukanaolo valmistelussa asukkaiden näkemysten huomioon ottaminen STM hyväksyy osaltaan päätöksen Sote-alueen seurattava ja arvioitava päätöksen toteutumista vuosittain Tarvittaessa muutettava päätöstä
48 Järjestämispäätöksen ( 12) sisältöä Valtakunnallisten strategisten tavoitteiden toteutus Integraation toteutus Määritellään tuottamisvastuussa olevat kunnat ja kuntayhtymät sekä niiden tehtävät ks. 14 kuntouttavat palvelut tuotetaan yhtenäisenä kokonaisuutena Kuntouttavat palvelut sisältävät toimintakyvyn palauttamista ja ylläpitoa tukevia lääkinnällisen ja sosiaalisen kuntoutuksen palveluja (yksityiskohtaiset perustelut) Rahoituksen ja voimavarojen kohdentaminen Keskeiset periaatteet ostopalveluille Määriteltävä laatu- ja palvelutaso ja yhtenäiset käytännöt myös sosiaalisen ja lääkinnällisen kuntoutuksen osalta Kielellisten oikeuksien toteuttaminen Lähipalvelujen varmistaminen Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen alueella Sote-alueen tuottamisvastuulle kuuluvat palvelut
49 Sosiaali- ja terveysalueen muut tehtävät ( 13) varmistettava, että alueelle on muodostettu tarvittavat yhteistyörakenteet - mahdollisuus siis myös kuntoutuksen uusille rakenteille! sellaisissa sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävissä, jotka edellyttävät yli alueiden rajojen tapahtuvaa yhteistyötä yhteistyötä tarvitaan esim. erityisosaamista edellyttävissä konsultaatiopalveluissa, monialaisesti vaativissa kuntoutustutkimuksissa ja työkykyselvityksissä, erityisosaamista edellyttävien sairaus- ja vammaryhmien hoito-, asumis- ja kuntoutuspalveluissa Etunimi Sukunimi
50 Ohjaus, suunnittelu ja kehittäminen (1/2) Valtion ohjauksen vahvistaminen STM:ltä strategiset linjaukset Hallituskausittain selonteko eduskunnalle STM:öön uusi ohjausyksikkö ja sote-neuvottelukunta - mahdollisia alajaostoja Kehittämisohjelma ja -rahoitus Neuvottelumenettely STM:n ja sote-alueen välillä neuvottelut vuosittain laaditaan yhteinen asiakirja, jossa sovitaan keskeiset tavoitteet ja niiden toteutumisen seuranta STM hyväksyy järjestämispäätöksen
51 Ohjaus, suunnittelu ja kehittäminen (1/2) Tulosohjaus sote-alueen ja tuottamisvastuisen välillä käydään vuosittain järjestämispäätös pohjana Asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet laissa määritellään keinot näiden varmistamiseksi Kehittämisrakenteet sote-alue vastaa kehittämisestä ja päättää yhtenäiset kehittämisrakenteet alueellaan
52 Työn jatko lausuntokierros päättyy ohjausryhmä jatkaa työtään vaikuttavuusarvio perustuslakikysymykset rahoitukseen liittyvät asiat lausuntoyhteenveto esitys eduskuntaan marraskuussa 2014 aluekierrokset käynnissä laki voimaan v alueet aloittavat v lausunnoissa kantoja omaan sotealueeseen ja KUNTOUTUKSEEN palautetta, ideoita ja huomioitavia riskejä ottakaa toimeenpanon haaste vastaan jo nyt: keskustelut käyntiin alueilla, henkilöstö ja asukkaat mukaan! Susanna Huovinen
53
54 Kuntoutuja toimintakyvyn ongelma ja arjen selviytyminen? kuntoutukseen ohjautuminen? laadukkaiden kuntoutuspalvelujen kokonaisuus Lähipalvelut, TTH, Yksityissektori, järjestöt kuntoutustarpeen tunnistaminen ja arviointi kuntoutussuunnitelma apuvälinepalvelut monialaiset kuntoutumista tukevat ryhmät monimuotoiset terapiat, kotikuntoutus, kuntoutusohjaus vaativat kuntoutumista tukevat palvelut - erikoissairaanhoito?
55 kuntoutuksen kokonaisuus työ- ja toimintakykyä tukevan monialaisen kuntoutuksen koordinaatio ja ohjaus yhtenäiset kriteerit kuntoutustarpeen arvioinnille, kuntoutukseen pääsylle monialaisen kuntoutuksen asiakasyhteistyön varmistaminen yliopistotasoinen tutkimus ja koulutus vaikuttava kuntoutustieto ja perusteet kuntoutukseen ohjautumiselle ja menetelmille HUOM: yhteistoiminta palvelutuotannossa ( 17) palvelujen keskittämisestä voidaan sopia alueiden tai tuottamisvastuussa olevien kuntien kesken ja päättää VN asetuksella
Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö
Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin
LisätiedotSote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista
Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Helena Vorma Terveyttä Lapista 2014 8.10.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden
LisätiedotSote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet
Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.14 Vertti Kiukas, pääsihteeri 18.8.2014 AK Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä
LisätiedotSote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö
Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet
LisätiedotSote-uudistus Keskeinen sisältö. Oulu Kari Haavisto, STM
Sote-uudistus Keskeinen sisältö Oulu 23.9.2014 Kari Haavisto, STM Puheenvuoroni Tavoitteet ja keinot Uudistuksen keskeinen sisältö Uusi palvelurakenne Järjestämispäätös Ohjaus, suunnittelu ja kehittäminen
LisätiedotSote-uudistus, ensihoito ja ensihoidon pätevyysvaatimukset
Sote-uudistus, ensihoito ja ensihoidon pätevyysvaatimukset Hyvinvointialojen koulutustarjonnan tulevaisuus -dialogi Anne Koskela hallitusneuvos, STM Sote-uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen
LisätiedotKuntoutuksen palvelujärjestelmän arviointia. Kuntoutuksen vaikuttavuus - kuulemmeko lapsen ja perheen äänen? Turku 4.11.
Kuntoutuksen palvelujärjestelmän arviointia Kuntoutuksen vaikuttavuus - kuulemmeko lapsen ja perheen äänen? Turku 4.11.2014 Heidi Paatero Mistä kuntoutusjärjestemä muodostuu? Kuntoutusta ohjaava lainsäädäntö,
LisätiedotSote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM
Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään
Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM
LisätiedotSote-uudistus Keskeinen sisältö ICT-muutosten suunnittelu. 8.10.2014 Maritta Korhonen, STM Pekka Järvinen, STM
Sote-uudistus Keskeinen sisältö ICT-muutosten suunnittelu 8.10.2014 Maritta Korhonen, STM Pekka Järvinen, STM Sote-uudistus, IT-jaos Puheenjohtaja Maritta Korhonen, kehittämispäällikkö, sosiaali- ja terveysministeriö
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uusissa sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteissa
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uusissa sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteissa Kuopio Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö 2 Susanna Huovinen 3 Susanna Huovinen 4 Susanna Huovinen
LisätiedotSote-uudistuksen tavoitteet
Sote-uudistuksen tavoitteet Taata yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille koko maassa Varmistaa mahdollisimman laaja integraatio Palvelukokonaisuus saman johdon ja budjetin alla Ihmisten sosiaali-
LisätiedotTyöllisyyden hoito murroksessa - mikä muuttuu? Eveliina Pöyhönen
Työllisyyden hoito murroksessa - mikä muuttuu? Eveliina Pöyhönen Taustaa Sosiaali- ja terveydenhuollolla merkittävä rooli heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden tukemisessa sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotSote-uudistus Miten Kanta-palvelut tukevat Sotejärjestämislain
Sote-uudistus Miten Kanta-palvelut tukevat Sotejärjestämislain toimeenpanoa? 14.10.2014 Maritta Korhonen, STM Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon kehittämisen yhteistyöseminaari
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon palvelut monialaisessa yhteispalvelussa
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut monialaisessa yhteispalvelussa 19.1.2015 Pori 20.1.2015 Turku 22.1.2015 Helsinki 26.1.2015 Lahti 27.1.2015 Tampere 29.1.2015 Kouvola 2.2.2015 Oulu 3.2.2015 Rovaniemi
LisätiedotAjankohtaiskatsaus sote uudistuksessa Pori Kirsi Varhila Ylijohtaja
Ajankohtaiskatsaus sote uudistuksessa Pori 31.10.2014 Kirsi Varhila Ylijohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen.
LisätiedotSote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö
Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset
LisätiedotLaki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos
Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 05.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen Taustalla olevat hallituksen
LisätiedotKyl määki yhres koto Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen 22.9.2014 Hannu Heikkilä Ylilääkäri, Fysiatria ja
Kyl määki yhres koto Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen 22.9.2014 Hannu Heikkilä Ylilääkäri, Fysiatria ja Kuntoutus SATSHP Monialainen kuntoutusselvitys teemat Kuntoutusosaamiseen
LisätiedotLaki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos
Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Työ- ja elinkeinoministeriö Hallitusneuvos Päivi Kerminen Pitkäaikaistyöttömien ja muiden heikossa
LisätiedotTyöllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz
Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot II Ohjaamo-päivät 24.3.2015, Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllisyydenhoidon kokonaisuus ELINKEINO- POLITIIKKA TYÖPOLITIIKKA
LisätiedotSot e- u u d ist u s Järjestämislain keskeinen sisältö
Sot e- u u d ist u s Järjestämislain keskeinen sisältö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäm inen. Turvata yhdenvertaiset,
LisätiedotSote-uudistus. Sote uudistus ja sen toimeenpano. Oulu 5.2.2015. Päivi Sillanaukee kansliapäällikkö STM
Sote-uudistus Sote uudistus ja sen toimeenpano Oulu Päivi Sillanaukee kansliapäällikkö STM Tässä puheenvuorossa Uudistuksen tavoitteet ja keinot Uusi palvelurakenne Uudistuksen toimeenpano Asukkaat ja
LisätiedotTyöllisyydenhoidon lakimuutokset. 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki
Työllisyydenhoidon lakimuutokset 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta
LisätiedotMitä on SOTE ja miten sosiaali- ja terveyspalvelut järjestyvät 2017 jälkeen Suomessa? Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke
Mitä on SOTE ja miten sosiaali- ja terveyspalvelut järjestyvät 2017 jälkeen Suomessa? Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke Luonnos: Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä
LisätiedotKuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1
Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntoutuksen kokonaisuudistus Hallitusohjelman kirjaus ja tavoite Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta - toimeenpannaan kuntoutusjärjestelmän
LisätiedotAjankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen
Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori
LisätiedotLaki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos
Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 17.03.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen Taustalla olevat hallituksen
LisätiedotSote-uudistus ja sen vaikutukset kuntoutukseen Kommenttipuheenvuoro
Sote-uudistus ja sen vaikutukset kuntoutukseen Kommenttipuheenvuoro Heikki Suoyrjö LT, Fysiatrian ja työterveyshuollon el, Kuntoutuksen erityispätevyys Toiminta-aluejohtaja Esityksen sisältö Terveydenhuoltolaki
Lisätiedotyhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015
Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu
LisätiedotKelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016
Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan
LisätiedotTEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti
TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa
LisätiedotHE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014
HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014 Lainsäädännön tavoitteet Pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen Kuntien ja valtion työnjaon selkeyttäminen ja yhteistyön kehittäminen
LisätiedotSosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt
Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Edellisen hallituskauden satoa - mikä kaikki on muuttumassa? Keskeisimmät meneillään
LisätiedotAjankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen
Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta
LisätiedotTyöllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP)
Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Vates-päivät 5.-6.5.2015 Hallitusneuvos Päivi Kerminen Lakisääteistämisen tavoitteet Pitkäaikaistyöttömyyden ja työttömyydestä aiheutuvien julkisten
LisätiedotAjankohtaista apuvälinealalta. Apuvälinealan foorumi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 16.4.2015 Outi Töytäri
Ajankohtaista apuvälinealalta Apuvälinealan foorumi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 16.4.2015 Outi Töytäri THL:n Apuvälineet -sivut www.thl.fi/apuvalineet www.thl.fi/hjalpmedel www.thl.fi/apudata Osana
LisätiedotSuomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor
Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor Kristina Wikberg, Johtaja, ruotsinkieliset ja kansainväliset asiat Direktör, svenska och
LisätiedotMiten hoitoketjut saadaan sujuvaksi uusissa sosiaalija terveydenhuollon rakenteissa?
Miten hoitoketjut saadaan sujuvaksi uusissa sosiaalija terveydenhuollon rakenteissa? Taina Mäntyranta, pääsihteeri STM ohjausosasto/terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvosto 1 Etunimi Sukunimi Ketjut ja
LisätiedotKuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa
Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö
LisätiedotLaki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Työllistymistä edistävällä monialaisella yhteispalvelulla
LisätiedotLakiluonnos sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä
Lakiluonnos sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä - erityisvastuualue - sote-kehittäminen Pohjois-Suomen Kaste - aluejohtoryhmän puoliväliriihi 28.2.2014 Apulaisosastopäällikkö Olli Kerola, STM
LisätiedotSuomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle
Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Pekka Järvinen 2.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne
LisätiedotSote uudistus ja sen toimeenpano. Kuopio ERVAn yhteistoimintaelimen seminaari 11.2.2015 Johtaja Sirkka Jakonen
Sote uudistus ja sen toimeenpano Kuopio ERVAn yhteistoimintaelimen seminaari 11.2.2015 Johtaja Sirkka Jakonen Sote-uudistuksen toimeenpanon organisaatio 1.10.2014 1.3.2017 Lakijaos Talous &omaisuusjaos
Lisätiedotsosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö
Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle
LisätiedotTyöllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) verkostojen rakentaminen alkaa. Keski-Suomen aluetilaisuus Jyväskylä 9.2.
Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) verkostojen rakentaminen alkaa Keski-Suomen aluetilaisuus Jyväskylä 9.2.2015 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) TYP-aluekierros
LisätiedotMitä TYPissä tapahtuu?
Mitä TYPissä tapahtuu? 16.5.2017 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu TYP Case: Keski-UudenmaanTYP Hyvinkää + Nurmijärvi Järvenpää + Tuusula, Kerava Kartoitusjakso 3kk Mäntsälä- Pornainen
LisätiedotKUNTOUTUKSEN ASIAKASYHTEISTYÖN KOKEMUKSIA JA HAASTEITA. Pertti Heikkilä ylilääkäri kuntoutusyksikkö Helsingin terveyskeskus 28.9.
KUNTOUTUKSEN ASIAKASYHTEISTYÖN KOKEMUKSIA JA HAASTEITA Pertti Heikkilä ylilääkäri kuntoutusyksikkö Helsingin terveyskeskus 28.9.2012 1 ASIAKASYHTEISTYÖN SÄÄDÖKSET Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä
LisätiedotVerkostot ja niiden merkitys nuorisotakuussa
Verkostot ja niiden merkitys nuorisotakuussa Toimivat monialaiset verkostot 6.2.2015 Hotelli Santa Claus Tiina Keränen, yksikön päällikkö 9.2.2015 Verkostoyhteistyö on mahdollisuus Yhteistyö vaatii avoimuutta,
LisätiedotLainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen
Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten
LisätiedotSote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?
Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)
LisätiedotKuntoutuksen asiakasyhteistyötoimikunnan tehtävät. Marjatta Kihniä Aluehallintoylilääkäri
Kuntoutuksen asiakasyhteistyötoimikunnan tehtävät Marjatta Kihniä Aluehallintoylilääkäri 1.10.2012 Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä (497/2003) 1. Kuntien kuntoutuksen t k asiakasyhteistyöryhmät ik
LisätiedotSosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen
Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Luonnos uudeksi sosiaalihuoltolaiksi: Parhaillaan lausuntokierroksella 6.6.2014 asti
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Kuntauudistuksen ja sote-uudistuksen eteneminen Kuntien ilmoitukset selvitysalueista 30.11.2013 mennessä Poikkeusten ja erityisten kuntajakoselvitysten
LisätiedotKUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA
KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA Peppi Saikku Kuntouttava työtoiminta tie osallisuuteen vai pakkotyötä? 20.10.2016 SSOS Kuntien lakisääteisiä palveluita ja muita velvoitteita työllisyydenhoidossa
LisätiedotErikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä?
Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Asiantuntijalääkäri Markku Puro Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen Sote
LisätiedotLainsäädännön muutoksia koskien työllistämistä 2015. Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 15.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen
Lainsäädännön muutoksia koskien työllistämistä 2015 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 15.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen Taustalla olevat hallituksen päätökset Hallitusohjelma ja hallituksen rakennepoliittinen
LisätiedotAjankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010
Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle
LisätiedotSote-uudistus. Kari Haavisto, STM
Sote-uudistus Kari Haavisto, STM Tässä puheenvuorossa Sote-uudistus Hallitusohjelma 2015 Aikataulu Sote-uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö
Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano
LisätiedotKuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta
Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen
LisätiedotSuomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle
Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Kari Haavisto 11.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne
LisätiedotLastenjalapsiperheiden palvelut sote-uudistuksessa
Lastenjalapsiperheiden palvelut sote-uudistuksessa Lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin neuvottelukunnan ehdotuksen pääpiirteet Marjaana Pelkonen Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö
LisätiedotLAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ
LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija
LisätiedotKuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus
Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus SARI M I ET T I NEN PÄÄSIHTEER I, KUNTOUTUKSEN UUDISTA M I SKOMITEA Työn lähtökohdat /komitean asettamispäätös * Kuntoutusjärjestelmä on hajanainen ja kuntoutuksen
LisätiedotMonialainen työllisyyttä edistävä yhteispalvelu (TYP) - jatkonäkymät. Maakuntafoorumi Helsingissä Hallitusneuvos Tiina Korhonen
Monialainen työllisyyttä edistävä yhteispalvelu (TYP) - jatkonäkymät Maakuntafoorumi 4.12.2018 Helsingissä Hallitusneuvos Tiina Korhonen Miltä työllisyystilanne näyttää? 231 100 työtöntä työnhakijaa -
LisätiedotKuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma
Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden
LisätiedotKasvupalvelut ja monialainen yhteistyö. Jari Aaltonen Vastuuvalmistelija, kasvupalvelut
Kasvupalvelut ja monialainen yhteistyö Jari Aaltonen Vastuuvalmistelija, kasvupalvelut 18.5.2018 Yritys- ja työllisyyspalveluista kasvupalveluja ELY-keskusten ja TE-toimistojen yritys- ja työllisyyspalvelut
LisätiedotToimeenpano Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Yhteiskokous Kunnat, Kela ja Pohjois-Savon TE-toimisto 10.3.
Toimeenpano Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Yhteiskokous Kunnat, Kela ja Pohjois-Savon TE-toimisto 10.3.2015 Toimeenpanon aikataulu 2015-2016 Laki voimaan 1.1.2015, kaikki
LisätiedotSOTE- ja maakuntauudistus
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne muuttuu miten kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus ja muu osallisuutta edistävä toiminta asemoituvat muutoksessa Eveliina Pöyhönen SOTE- ja maakuntauudistus
LisätiedotHE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014
HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014 Lainsäädännön tavoitteet Pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen Kuntien ja valtion työnjaon selkeyttäminen ja yhteistyön kehittäminen
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen. Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Kuntajohtajapäivät 29.8.2014 Pori
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Kuntajohtajapäivät 29.8.2014 Pori Lausuntokierros http://www.stm.fi/vireilla/lausuntopyynnot Lausuntoaika
LisätiedotSOTE-UUDISTUKSEN TILANNE
SOTE-UUDISTUKSEN TILANNE JA VANHUSPALVELULAKI Anneli Kiljunen Kansanedustaja Sosiaali- ja terveysvaliokunnan vpj. Valtiovarainvaliokunnan jäsen Kelan valtuutettujen vpj. Omaishoitajat ja Läheiset -Liiton
LisätiedotUUDISTUVA VAMMAISPALVELULAKI
UUDISTUVA VAMMAISPALVELULAKI Sanna Ahola Erityisasiantuntija Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky -yksikkö 5.11.2018 Uudistuva vammaispalvelulaki / Sanna Ahola 1 VAMMAISPALVELUJA KOSKEVAN LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMINEN
LisätiedotVanhuspalvelulain toimeenpano ja ikääntyneiden kuntoutus - muutoksen mahdollistajana
Vanhuspalvelulain toimeenpano ja ikääntyneiden kuntoutus - muutoksen mahdollistajana Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM Paasitorni 3.4.2014 Lain tarkoitus Tukea ikääntyneen väestön hyvinvointia sekä parantaa
LisätiedotMiten integraatiossa yhdessä eteenpäin? Integraatiofoorumi Jaana Räsänen Erityisasiantuntija, STM
Miten integraatiossa yhdessä eteenpäin? Integraatiofoorumi 13.11.2018 Jaana Räsänen Erityisasiantuntija, STM Palveluintegraation muutosohjelmaa koskevia linjauksia Palveluintegraation muutosohjelma kokoa
LisätiedotVIRANOMAISYHTEISTYÖ RIKOSSEURAAMUSASIAKKAIDEN PROSESSEISSA LAPISSA SEMINAARI
VIRANOMAISYHTEISTYÖ RIKOSSEURAAMUSASIAKKAIDEN PROSESSEISSA LAPISSA SEMINAARI 29.3.2017 TE- palvelut ja TYP- prosessi rikostaustaisilla Tuija Keihtä johtava työllisyysasiantuntija Lapin liitto Lapin työllistymistä
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon uudistus
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Sote-järjestämislain tilanne 3.2.2015 Pekka Järvinen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden
LisätiedotVaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla
Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä
LisätiedotAjankohtaista järjestöjen roolista maakunta- ja soteuudistuksessa
Kekohankkeen järjestöjen yhteinen tilaisuus Postitalolla 23.11.2017 Ajankohtaista järjestöjen roolista maakunta ja soteuudistuksessa VATES säätiö, 23.11.2017 Sarita FrimanKorpela, STM 1 27.11.2017 2 27.11.2017
LisätiedotSote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti
Sote-uudistus valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Kirsi Varhila, valmisteluryhmän puheenjohtaja sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen
LisätiedotVammaispalvelulain uudistuksen tilanne. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Jaana Huhta, STM
Vammaispalvelulain uudistuksen tilanne Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, 8.2. 2018 Jaana Huhta, STM Esityksen sisältö Uudistuksen tausta ja lähtökohdat Keskeinen sisältö Jatkovalmistelun kärjet
LisätiedotKohti Kaakkois-Suomen Ohjaamoa Ritva Kaikkonen / Timo Hakala Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Kohti Kaakkois-Suomen Ohjaamoa 23.9.2014 Ritva Kaikkonen / Timo Hakala Kaakkois-Suomen ELY-keskus Ohjaamo-toiminta osana nuorisotakuuta ja elinikäistä ohjausta Lähtökohdat ja tarpeet: Monialaiset ja kehittyvät
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)
LisätiedotMitä hyvä asiakasyhteistyö on käytännössä Tähän tarvittaessa otsikko. Kirkkonummen kunta, kunt.palv. johtaja Heli Kangas
Mitä hyvä asiakasyhteistyö on käytännössä Tähän tarvittaessa otsikko Kirkkonummen kunta, kunt.palv. johtaja Heli Kangas Kuva: Kaisa Viljanen Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä 497/2003 Yhteistyön tarkoitus
LisätiedotSote-ratkaisun huomioiminen rahoitusselvityksessä. Kirsi Varhila STM
Sote-ratkaisun huomioiminen rahoitusselvityksessä Kirsi Varhila STM Palvelujen järjestäminen ja tuottaminen Sote-alue Yhtymäkokous ja hallitus Toimintasuunnitelma, budjetti, järjestämispäätös Tukipalvelut
LisätiedotSTM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet
STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio
LisätiedotTerveempi ja Liikkuvampi Kainuu 24.2.2014. Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja
Terveempi ja Liikkuvampi Kainuu 24.2.2014 Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä Lain tarkoitus 1 : 1) edistää ja ylläpitää
LisätiedotSote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö Pekka Järvinen
Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö 25.11.2014 Pekka Järvinen Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvataan
LisätiedotVaikeasti työllistyvien tukeminen. Eveliina Pöyhönen
Vaikeasti työllistyvien tukeminen Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä tai pitkäaikaissairaita
LisätiedotHenkilöstön asema sote-uudistuksessa. Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Suolahti 19.11.2014 Keski-Suomen Sote 2020 - hanke
Henkilöstön asema sote-uudistuksessa Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Suolahti 19.11.2014 Keski-Suomen Sote 2020 - hanke Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (Luonnos 18.8.2014) 1 Lain
LisätiedotTyöllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu
Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Pohjois-Karjalan kuntajohtajatilaisuus Pohjois-Karjalan TE toimisto 18.3.2015 TYP toiminnan organisointi: mitä on tehty ja miten tästä eteenpäin? Alustavat
LisätiedotUudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto
Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Kansliapäällikkö Aikuissosiaalityön päivät 2013 Tampere 24.1.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Tiivistelmä sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotAjankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä 9.5.2014, Hämeenlinna Salla Pyykkönen, Kvtl
Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä 9.5.2014, Hämeenlinna Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla eri lainsäädäntömuutoksien tarpeisiin Ajattelutapa muutos tarve
LisätiedotMiten valtio tukee sotekehittämistä. tulevaisuudessa. Taina Mäntyranta STM terveyspalveluryhmä
Miten valtio tukee sotekehittämistä nyt ja tulevaisuudessa Taina Mäntyranta STM terveyspalveluryhmä 29.4.2015 Kehittämisen tukea Kaste-ohjelman jatko? Sote-kehittämisrakenne? Kansallinen asiantuntijatuki?
LisätiedotTerveyden ja hyvinvoinnin kohdealueen kokonaisarkkitehtuuri Kokonaisarkkitehtuuri SOTE-uudistuksessa
Terveyden ja hyvinvoinnin kohdealueen kokonaisarkkitehtuuri Kokonaisarkkitehtuuri SOTE-uudistuksessa KAOS-tilaisuus: SOTE-toiminnan kehittäminen ja kokonaisarkkitehtuuri ti 21.10 Jukka Lähesmaa, erityisasiantuntija
LisätiedotLausunnon antaminen hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä
Lausunnon antaminen hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 169/00.04.00/2014 KH 22.09.2014 211 Asian valmistelija: Merja Olenius, kunnanjohtaja, gsm 044 743 2217 Sosiaali-
LisätiedotKuntanäkökulma soteuudistukseen. Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja
Kuntanäkökulma soteuudistukseen Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja 12.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus - Kuntaliiton näkemyksiä Kuntaperusteinen järjestelmä keskeinen hyvinvointipalvelujen
LisätiedotSOTE-UUDISTUKSEN TILANNE. Silja Paavola, SuPer ry
SOTE-UUDISTUKSEN TILANNE Silja Paavola, SuPer ry Sote-uudistuksen tavoitteet Väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut koko
LisätiedotHankintalain uudistaminen, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen hankinta
Hankintalain uudistaminen, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen hankinta 19.9.2014 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Kuntaliitto Hankintalainsäädännön uudistaminen Hankintalain uudistaminen - aikataulu
Lisätiedot