T I L I N P Ä ÄT Ö S

Transkriptio

1 PAIMION KAUPUNGIN T I L I N P Ä ÄT Ö S

2 1

3 T I L I N P Ä Ä T Ö S Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa vuonna Kaupunginjohtajan katsaus Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja menot Kuntakonsernin toiminta ja talous Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden sekä käyttötalouden toteutuminen Yhteenveto käyttötalouden toteutumisesta Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernilaskelmat LIITETIEDOT Kunnan tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Taseen liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä koskevat liitetiedot ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET Vesihuoltolaitos ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT LUETTELOT JA SELVITYKSET

4 1

5 P A I M I O N K A U P U N G I N T O I M I N T A K E R T O M U S V U O D E L T A

6 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa vuonna Kaupunginjohtajan katsaus Kaupungin talouden tila Vuonna 2009 kaupungin taloudellinen tilanne tehdyistä toimenpiteistä huolimatta huononi merkittävästi; yli 4 miljoonan euron alijäämä on huonoin tulos, mitä kaupunki on koskaan tehnyt. Siihen johtaneet tekijät on kerrottu ko. vuoden tilinpäätöksessä. Lyhyesti voidaan todeta tulokseen vaikuttaneen erityisesti terveydenhuollon ja sosiaalityön menojen voimakkaan kasvun ja samanaikaisen verotulojen hienoisen laskun. Omat tuototkaan eivät toteutuneet arvioidulla tavalla. Paimiossa ymmärrettiin, että kaupungin talouden tasapainoon saattaminen edellyttää voimakkaita ja määrätietoisia omia ratkaisuja. Näitä myös tehtiin ja ne voidaan karkeasti jakaa kahteen osaan eli kaupungin rahoituspohjaa vahvistaviin ratkaisuihin - kuten verotuksen korottaminen vuodelle 2010 sekä maksu- ja myyntitulojen lisääminen - ja toimintamenojen vähentämistä tarkoittaviin ratkaisuihin, kuten rakenteelliset muutokset toiminnassa ja yleiset toimintamenojen säästöt. Nämä ratkaisut merkitsivät mm. joistakin tehtävistä luopumista, muutoksia monissa palveluissa, henkilöstön määrän vähentymistä ja henkilöstön lomauttamista. Myös kaupungin investointien määrää laskettiin lukion valmistumisen ja lämpöyhtiön osakkeiden oston jälkeen. Vuoden 2010 tilinpäätös puolestaan osoittaa, että kaupungin talouden vakauttamiseksi tehdyt toimenpiteet ovat kantaneet hyvää tulosta, sillä vertailukelpoinen tulos parani vähän yli 4 milj. euroa. Omat tuotot kasvoivat noin 1,0 milj. (16,2 %), verotulot kasvoivat noin 2,0 milj. (6,1 %) ja valtionosuudet kasvoivat noin 1,2 milj. (12,9 %). Omat toimintamenot kasvoivat kuitenkin vain vajaat (0,5 %). Erityisesti on huomattava, että henkilöstökulut laskivat noin (noin 2,5 %). Näin ollen oman toiminnan tulos oli lähes tasapainossa tuottaen euron alijäämän. Edellä oleva on kuitenkin vain osa totuutta. Koko totuus on se, että kaupungin viime vuoden lopullinen tulos määräytyy voimakkaasti muutaman kertaluonteisen erän johdosta. Ainoa myönteinen näistä on se, että kaupunki sai viime vuonna harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta 1,5 milj., mikä oli toiseksi eniten koko maassa. Ikävää on se, että kaupungin on viime vuodelle kirjattava kertaluonteisia menoja euroa, jotka sitten määrittävät tilinpäätöksen alijäämäksi euroa. Nämä erät kertyvät Peimarin Keilahallin konkurssista, Lounais-Suomen Hiihtotunnelin vaikeuksista ja varautumisesta valtionosuuksien palauttamiseen. Viime vuoden tilinpäätöksen jälkeen kaupungin taseessa on kattamatonta alijäämää yhteensä euroa. Se sanelee jatkossakin kaupungin taloudenhoidolle tiukat kehykset. Vaikka viime vuonna kaupungin talouden vertailukelpoinen tulos kehittyikin voimakkaan myönteisesti niin on kuitenkin muistettava, että vasta positiivisella tuloksella katetaan aikaisempien vuosien alijäämiä. Kunta- ja palvelurakenneuudistus (PARAS-hanke) Varsinais-Suomen kuntakenttä muuttui alkaen suuresti kuntaliitosten seurauksena; maakunnan kuntien lukumäärä laski aiemmasta 53 kunnasta nykyiseen 28 kuntaan. Paimiota lähinnä ovat uuden Salon kaupungin muodostuminen entisestä Salosta ja seudun 9 muusta kunnasta sekä Kaarinan kaupungin ja Piikkiön kunnan liitos uudeksi Kaarinan kaupungiksi. Paimio on aktiivisesti osallistunut kunta- ja palvelurakenneuudistuksen mukaiseen työhön, vaikka ei kuntaliitoksissa ole mukana ollutkaan. Perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon palvelut käsittävän yli asukkaan yhteistoiminta-alueen muodostaminen teetti työtä koko viime vuoden ajan; aktiivinen työ ratkaisun hakemiseksi on edelleen käynnissä. 2

7 Ammatillisen aikuiskoulutuksen järjestäjäverkon kokoamiseen liittyen saatiin viime vuonna ratkaisu Varsinais-Suomen maaseutuoppilaitoksen kuntayhtymän osalta. Kaarinan kaupungin sosiaalija terveysalan oppilaitos sekä Länsi-Turunmaalla toimiva säätiön ylläpitämä kalatalouskoulu fuusioitiin Varsinais-Suomen maaseutuoppilaitoksen kuntayhtymään ja näin muodostettiin Peimarin koulutuskuntayhtymä. Tällä ratkaisulla saatiin aikaan lainsäätäjän asettamien vaatimusten mukainen riittävän laaja-alainen ja suuri ammatillinen oppilaitos, jonka omistavat Kaarinan, Paimion ja Länsi-Turunmaan kaupungit. Poimintoja vuodelta 2010 Tiukan menojen hallinnan vuoksi kaupungin organisaatiossa ja palveluiden tuottamisessa tapahtui monia muutoksia. Esimerkkeinä voidaan mainita kouluverkkoselvitys ja kolmen koulun lakkauttaminen, vanhainkodin toiminnan muuttaminen osittain tehostetun palveluasumisen yksiköksi ja henkilökunnan määrän laskeminen 37 henkilöllä. Nämä ja muut toimenpiteet näkyvät palveluiden määrässä, tasossa ja asiakkaiden omavastuisuudessa. Kaupungin elinkeinoelämässä alkoi elpyminen siitä tilasta, mihin maailmanlaajuinen lama sen syöksi vuosina Henkilöstön lomautukset päättyivät suurimmalta osalta eikä uusiin lomautuksiin ryhdytty. Irtisanomisia ei juurikaan tapahtunut, mutta toisaalta henkilöstön määrä yrityksissä ei vielä kääntynyt merkittävään kasvuun. Työttömyys laski ja asettui vuoden loppuun mennessä 5-6 %:n väliin, mikä on koko maakunnan alhaisimpia. Palveluvarustusta parantavina hankkeina on aihetta mainita lukion valmistuminen Fortum Oyj:ltä ostettuun toimistorakennukseen. Kunnallistekniikan puolella suurin hanke oli Saaren alueen 2. vaiheen toteuttaminen, mikä mahdollistaa AO-tonttien luovuttamisen vuosina Kaupunki hankki kokonaan omistukseensa Paimion Lämpökeskus Oy:n ostamalla Fortum Oyj:ltä sen ½-osuuden yhtiön osakkeista. Kaupunki luovutti viime vuonna yhteensä 28 AO-tonttia ja yhden rivitalotontin asemakaavaalueilta. Vuoden aikana valmistui yhteensä 68 omakotitaloa ja yksi paritalo, rivi- tai kerrostaloasuntoja ei valmistunut. Kaupunki ei tehnyt merkittäviä kiinteistöhankintoja viime vuonna. KHO antoi ratkaisunsa Oinila IV itä- ja länsiosan asemakaavoista; länsiosan asemakaava kumottiin ja itäosan asemakaava vahvistettiin suurimmalta osaltaan. Vuonna 2010 Paimion väkiluku kasvoi 66 henkilöllä (0,7 %) ollen vuoden lopussa Kaupungin tavoitteena on vakiinnuttaa väkiluvun vuotuinen kasvu 1 %:n tasolle, minkä viime vuoden kehitys mahdollistaa. Väkiluvun kasvun edellytykset riittävän tonttitarjonnan myötä ovat edelleen olemassa, mutta omakotitalojen ohella on rakennettava myös rivi- ja kerrostaloasuntoja. Lopuksi Lausun vuoden 2010 osalta parhaimmat kiitokset kaupungin hyväksi tehdystä työstä niin kaupungin henkilökunnalle kuin luottamushenkilöille. Ilman ammattitaitoista ja osaavaa henkilöstöä ja ilman toimivaa ja luottamuksellista yhteistyötä vastuullisten päättäjien kanssa ei voi ajatellakaan kaupungin kehittymistä. Jari Jussinmäki 3

8 Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Kaupungin hallinto-organisaatio on hallinnon johtosäännön mukainen. Kaupungissa on 9 lautakuntaa, 19 toimikuntaa ja työryhmää sekä muutamia muita kaupungin tai valtion hallintoon kuuluvia toimielimiä. Kaupungin hallinto-organisaatio Kaupunginvaltuusto Tarkastuslautakunta (Tilintarkastaja) Kaupunginhallitus Ymp.suojeluja maaseutultk. Keskusvaaliltk. Sosiaaliltk. Tekninen ltk. Maankäyttö- ja rakennusltk. Koulutusltk. Sivistystyönltk Vapaa-ajan ltk. Kaupunginvirasto Kaupunginjohtaja Toimialajohtajat T O I M I A L A T Kaupunginsihteeri Hallintopalvelut - tehtävät - osatehtävät Sosiaali- ja terveysjohtaja Sosiaali- ja terveyspalvelut - tehtävät - osatehtävät Tekninen johtaja Tekninen ja ympäristöpalvelut - tehtävät - osatehtävät Sivistysjohtaja Sivistyspalvelut - tehtävät - osatehtävät 4

9 Kaupunginvirasto Virasto jakaantuu neljään toimialaan. Viraston henkilökunta kertomusvuoden lopussa ilmenee alla olevasta taulukosta: Kaupunginjohtaja Hallintopalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Sivistyspalvelut Tekniset ja ympäristöpalvelut Kaupunginsihteeri Sosiaali- ja terveysjohtaja Sivistysjohtaja Tekninen johtaja Henkilöstöpäällikkö Hallintosihteeri Kansalaisopiston rehtori Kiinteistöpäällikkö Palkkasihteeri (4) Johtava sosiaalityöntekijä Koulutoimen taloussihteeri Rakennuttajainsinööri Tietohallintopäällikkö Sosiaalityöntekijä (3) Ruokapalvelupäällikkö Yhdyskuntateknikko Atk-tukihenkilö Perhetyöntekijä (2) Kulttuuriasiainhoitaja Puutarhuri Atk-suunnittelija Päivähoidonohjaaja Kanslisti Rakennustarkastaja Atk-asiantuntija Perhepäivähoidonohjaaja Liikuntasihteeri Apulaisrakennustarkastaja Maaseutusihteeri Vanhustyönjohtaja Erityisliikunnanohjaaja Siivoustyönjohtaja Ympäristönsuojelusihteeri Avopalveluohjaaja (2) Nuoriso-ohjaaja Mittausteknikko Laskentapäällikkö Kanslisti Erityisnuorisotyöntekijä Kartanpiirtäjä (2) Kirjanpitäjä (2) Toimistosihteeri Toimistovirkailija Kanslisti Laskentasihteeri (2) Toimistovirkailija Arkistosihteeri Tekstinkäsittelijä Palvelusihteeri (2) 5

10 Kaupunginviraston tehtävänä on avustaa kaupungin hallinto-organisaatioon kuuluvia hallintokuntia valmistelemalla käsiteltävät asiat, laatimalla erilaisia suunnitelmia ja selvityksiä, hoitamalla asioiden esittely hallintokunnissa, panemalla päätökset täytäntöön ja suorittamalla hallinnon valvontaan liittyviä tehtäviä. Lisäksi kaupunginvirastolle kuuluvat lukuisat kaupunkilaisiin kohdistuvat asiakaspalvelutehtävät. Kaupunginviraston toimintaa valvoo kaupunginhallitus. Viraston päällikkönä toimii kaupunginjohtaja, jonka tehtävänä on johtaa ja valvoa viraston toimintaa siten, että viraston osastot hoitavat niille määrätyt tehtävät annettujen määräysten mukaisesti. Kunkin osaston päällikkö vastaa osaltaan siitä, että kyseiselle osastolle asetetut tehtävät tulevat suoritetuksi. Kaupunginviraston organisaatiossa työskentelee vakinaisessa virka- tai työsuhteessa 60 henkilöä. Pääosa tästä joukosta suorittaa hallinnollisia asiakaspalveluun liittyviä tehtäviä. Paimiosalissa pidetyssä tilaisuudessa kaupunki jakoi luottamushenkilöille ja henkilökuntaan kuuluville Suomen Kuntaliiton myöntämiä ansiomerkkejä sekä Tasavallan presidentin myöntämät kunniamerkit. 6

11 KAUPUNGINVALTUUSTO - kokouksia 8 Suku- ja etunimi Arvo tai ammatti Puolue Läsnäolokerrat Puheenjohtaja: Hallisto Reijo tullitarkastaja Kesk. 8 I varapuheenjohtaja: Sahlström Jari rehtori, erityisluokanopettaja SDP 6 II varapuheenjohtaja: Kallio Jarkko aluemyyntipäällikkö Kok. 8 Jäsenet: Essayah Sari europarlamentaarikko, KTM KD 5 Granö Erkki vesilaitoksen hoitaja, eläkeläinen SDP 8 Hellstén Mauri varastomies Vas. 8 Heurlin Eeva terveydenhoitaja KD 7 Hjerp Paula osastonhoitaja Vas. 7 Hongisto Jukka hammaslääkäri Kok. 7 Härmälä Perttu DI, maatalousyrittäjä Kesk. 7 Ilola Timo edustaja Kok. 5 Jalonen Kimmo myyntineuvottelija KD 8 Kuopila Juha maanviljelijä Kesk. 8 Kuparinen Heikki maatalousyrittäjä Kesk. 8 Lahti Helena suuhygienisti SDP 8 Lehikoinen Jouni kirkkoherra Kesk. 6 Lehtonen Tauno huoltomies, eläkeläinen - 7 Lindberg Mikko toimitusjohtaja, maatalousyrittäjä Kesk. 7 Luona-Helminen Raija fysioterapeutti, suunnittelija SDP 3 Mellin Anna opiskelija Kok. 6 Nurmi Janne kirkkoherra, teologian tohtori SDP 6 Nurmi Satu puutarhuri Kesk. 5 Pajala Matti palomestari, eläkeläinen SDP 8 Pärnä Seppo arkkitehti Vihr. 7 Pöri Pasi osastopäällikkö, maanviljelijä Kesk. 7 Reunanen Kristiina supplier integration manager, Kok. 7 HSO-tradenomi Hörkkö Jaana talouspäällikkö SDP 6 Sahlström Salli eläkeläinen SDP 8 Santala Seppo toimitusjohtaja Kok. 5 Taimen Hannu maanviljelijä Kesk. 6 Tuomasjukka Saska tutkija, yrittäjä Vihr. 6 Turpeinen Heikki rehtori Kok. 8 Valkonen Ville kauppatieteiden ylioppilas Kok. 5 Vihanto Riina OTK, toimistotyöntekijä Kok. 8 Vuontela Tarja FM, aineen- ja luokanopettaja Kesk. 8 7

12 Kaupunginvaltuusto Suku- ja etunimi Arvo tai ammatti Puolue Läsnäolokerrat Kokouksiin osallistuneet varajäsenet: Berg Rauno mittausteknikko Kok. 2 Järvi Leena ylihoitaja, eläkeläinen Kesk. 3 Järvinen Anna-Liisa eläkeläinen Kesk. 3 Jätinvuori Marita opettaja Kok. 2 Kalela Niina sosionomi AMK, perhetyöntekijä SDP 7 Kuusela Anu opiskelija SDP 1 Kronbäck Pirkko-Liisa luokanopettaja, KM Vihr. 2 Laine Jyrki rakennusinsinööri Kok. 3 Mäkilä Tytti asiakaspalvelusihteeri, eläkk. KD 2 Määttänen Markku yritysasiamies Kesk. 1 Pärssinen Jouni kaupunginjohtaja eläkk., Kesk. 1 hallintotieteiden maisteri Salmela Jukka insinööri Kok. 7 Suominen Janne myyntiedustaja KD 5 Virta Timo laskujenkäsittelijä SDP 4 Asiantuntijat: Hulkkonen Eila henkilöstöpäällikkö 1 Hölsö Jaana kaupunginkamreeri 1 Kylén Markku rakennuttajainsinööri 2 Pekkala Outi tekninen johtaja 3 Pöyhönen Iiro sosiaali- ja terveysjohtaja 4 Talka Jukka sivistysjohtaja 3 Sihteerit: Pernaa Yrjö Hölsö Jaana Jussinmäki Jari kaupunginsihteeri kaupunginkamreeri kaupunginjohtaja Kaupungin ylintä päätösvaltaa käyttää kaupunginvaltuusto. Vuoden 2008 kunnallisvaaleissa valittiin kaupunginvaltuustoon vuosiksi yhteensä 35 valtuutettua, jotka jakaantuivat puolueittain seuraavasti: Suomen Keskusta 9 valtuutettua, Kansallinen Kokoomus 9 valtuutettua, Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 8 valtuutettua, Suomen Kristillisdemokraatit 4 valtuutettua, Vasemmistoliitto 3 valtuutettua ja Vihreä liitto 2 valtuutettua. Muutokset edelliseen: - Vuonna 2009 Tauno Lehtonen erosi Vasemmistoliiton valtuustoryhmästä ja perusti oman puolueisiin kuulumattoman valtuustoryhmänsä Ryhmä Lehtosen. - Vuonna 2010 Jouni Lehikoinen vaihtoi Kristillisdemokraattien valtuustoryhmästä Keskustan valtuustoryhmään. 8

13 Kaupunginvaltuusto käsitteli vuonna 2010 mm. seuraavat asiat: Vahvistettiin Saaren asemakaava-alueen ja muutosalueen omakotitonttienmyyntiehdot - Vahvistettiin Saaren asemakaava-alueen rivitalotonttien myyntiehdot. - Myytiin omakotitontti Alhon palstoitussuunnitelman mukaiselta alueelta. - Hyväksyttiin kouluverkkoselvitys Päätettiin Paimion kaupungin osallistumisesta seudulliseen vesihuoltoyhteistyön selvitystyöhön. - Hyväksyttiin asemakaavoituksen käynnistämissopimus Paimion seurakunta/paimion kaupunki. - Päätettiin ostaa Fortum Oyj:ltä sen omistamat Paimion Lämpökeskus Oy:n osakkeet 3,5 milj. euron kauppahinnalla Hyväksyttiin Paimionjoki-yhdistyksen perustaminen ja Paimionjoki-yhdistyksen säännöt. - Hyväksyttiin voimaan tullut kaupungin jätetaksa Täydennettiin vesihuoltolaitoksen käyttömaksutaksaa maininnalla, että hintoihin lisätään kulloinkin voimassa oleva arvonlisävero, muilta osin taksaan ei tehty muutoksia. Arvonlisäveroa koskeva korotus astui voimaan Hyväksyttiin kaupungin vesihuoltolaitoksen palvelumaksutaksa. - Hyväksyttiin Paimion kaupungin vuoden 2009 tilinpäätös ja myönnettiin vastuuvapaus tilivelvollisille tilikaudelta Päätettiin hakea harkinnanvaraista rahoitusavustusta euroa ja hyväksyttiin kaupungin talouden vakauttamissuunnitelma vuosille Päätettiin asettaa myyntiin/vuokrattavaksi koulutoimen käytöstä vapautuneet Veikkarin, Kyysilän ja Nummenpään koulukiinteistöt Hyväksyttiin Paras-hankkeen ja muun kaupunkiseutuyhteistyön työjärjestys (pl. elinkeinoyhteistyö) kuntakokouksen esittämässä muodossa. - Päätettiin jatkaa Paimiolisän käyttöä yhtenä päivähoidon vaihtoehtona alkaen toistaiseksi sosiaalilautakunnan määrittelemin ehdoin Vahvistettiin vuoden 2011 tuloveroprosentiksi 19,50. - Vahvistettiin kiinteistöveroprosentit vuodelle Päätettiin myydä rakentamattomat kiinteistöt (Suokorpi- ja Rämöntupa nimiset tilat sekä n. 1,43 ha:n määräala KaatopaikkaV nimisestä tilasta) korkeimmat tarjoukset tehneille Hyväksyttiin voimaan tulleet hallintosääntö sekä konsernijohdon ja toimialojen johtosääntö. - Hyväksyttiin vuoden 2010 talousarviomuutokset. - Hyväksyttiin vuoden 2011 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma. 9

14 KUNTAYHTYMÄT, JOIHIN PAIMION KAUPUNKI KUULUU JA KAUPUNGIN EDUSTAJAT TOIMIELIMISSÄ VUONNA 2010: Paimion-Sauvon kansanterveyskuntayhtymän hallitus Hellstén Mauri, varastomies Laakso Pasi, pääluottamusmies Heimo Jarmo, kaupunginarkkitehti Uuttu Hilkka, merkonomi, terveydenhuollon sihteeri Järvi Leena, ylihoitaja, eläkeläinen Lindberg Mikko, toimitusjohtaja, maatalousyrittäjä Kotamäki Saija, CRA, sairaanhoitaja Jätinvuori Marita, opettaja Ruohonen Marjaleena, kuluttajaneuvoja Granö Erkki, vesilaitoksen hoitaja, eläkeläinen Valkonen Kimmo, lähetystyöntekijä, veneenrakentaja Mäkilä Tytti, asiakaspalvelusihteeri, eläkeläinen Yliluoma Tapio, talouspäällikkö Berg Rauno, mittausteknikko jäsen varajäsen jäsen varajäsen jäsen varajäsen jäsen varajäsen jäsen varajäsen jäsen varajäsen jäsen varajäsen Salon seudun koulutuskuntayhtymän valtuusto Turpeinen Marja, KM, Paimion opiston rehtori Jalonen Kimmo, myyntineuvottelija Vuontela Tarja, FM, aineen- ja luokanopettaja Klapuri Tintti, tutkija Riipinen Hannu, erityisluokanopettaja Hjerp Paula, osastonhoitaja jäsen varajäsen jäsen varajäsen jäsen varajäsen Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin kuntayhtymän valtuusto Sahlström Salli, eläkeläinen Rautio Rauno, konduktööri Uuttu Hilkka, merkonomi, terveydenhuollon sihteeri Syrjälä Antti, projektipäällikkö, eläkeläinen jäsen varajäsen jäsen varajäsen Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymän yhtymävaltuusto Kalela Niina, sosionomi AMK, perhetyöntekijä Syrjälä Antti, projektipäällikkö, eläkeläinen jäsen varajäsen 10

15 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valtuusto Halinen Anja, kauppateknikko, eläkeläinen Kittilä Anette, mielenterveys- ja päihdehoitaja Ikuli Tuula, psykologi Hongisto Jukka, hammaslääkäri Hallisto Reijo, tullitarkastaja Huhtala Mia, osastonhoitaja (vs.), sairaanhoitaja jäsen varajäsen jäsen varajäsen jäsen varajäsen Varsinais-Suomen liiton edustajainkokous Granö Erkki, vesilaitoksenhoitaja, eläkeläinen Heino Sini, sairaanhoitaja Nurmi Satu, puutarhuri Hongisto Jukka, hammaslääkäri jäsen varajäsen jäsen varajäsen Varsinais-Suomen maaseutuoppilaitoksen yhtymäkokousedustajat Jalonen Kimmo, myyntineuvottelija Heurlin Eeva, terveydenhoitaja Järvi Leena, ylihoitaja, eläkeläinen Nurmi Satu, puutarhuri Lampinen Ritva, puutarhuri, viljelijä Yrjövuori Matti, maanviljelijä Sahlström Jari, erityisluokanopettaja, rehtori Virta Timo, laskujenkäsittelijä jäsen varajäsen jäsen varajäsen jäsen varajäsen jäsen varajäsen 11

16 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Yleinen taloudellinen kehitys Maailmantalouden elpyminen vuoden 2009 finanssikriisistä jatkuu ripeänä. Maailman ostovoimakorjattu bruttokansantuote kasvoi 2010 yli 4 prosentilla, kun se vuoden 2009 aikana supistui noin prosentin verran. Kasvun painopiste on kehittyvissä maissa kuten Kiinassa, jossa talous kasvoi yli 10 prosentin vuosivauhdilla. Vaikka nopein kasvun vaihe on ohi, maailmankaupan kasvu on jatkunut nopeana myös muualla Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Yhdysvaltain talouden toipuminen on ollut nopeaa ja talous kasvoi viime vuonna 2,8 prosenttia. Kasvua hidastivat työmarkkinoiden nihkeys ja asuntomarkkinoilta tulleet negatiiviset varallisuusvaikutukset. Maailman talouden kasvu jatkui Euroopan velkakriisistä ja inflaation kiihtymisestä huolimatta. Merkittävät kauppakumppanimme Saksa ja Ruotsi kasvoivat voimakkaasti, mutta muuten kasvu Euroopassa on jäänyt hitaaksi. Vuonna 2009 Euroalueen talous supistui 2,3 prosenttia, viime vuonna kasvu oli vaimeaa (1,7%). Talouden ennustetaan yltävän kuluvana vuonna lähes kahden prosentin kasvuun., mutta riski uudesta notkahduksesta on edelleen merkittävä. kasvun rakenne on muuttumassa eli investointien pitäisi vähitellen piristyä. Julkiset menot eivät tue talouskasvua lyhyellä tähtäimellä, sillä kaikki EU-maat kiristävät finanssipolitiikkaa. Vähemmän velkaisilla mailla ja kilpailukyvyltään hyvillä mailla on parhaat edellytykset nousta taantumasta. Saksa ja useat Pohjois-Euroopan maat kuuluvat tähän joukkoon. Viime vuonna Suomen bruttokansantuote kasvoi 3,1 prosenttia, kun se vuonna 2009 romahti ennätykselliset 8,2 prosenttia. Tuotanto oli viime vuonna suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna Eniten kasvuun vaikuttivat viennin ja yksityisen kulutuksen kasvu. Yritysten voittoja kuvaava toimintaylijäämä lisääntyi 36 prosenttia, mutta jäi edelleen selvästi pienemmäksi kuin huippuvuonna Yritysten rahoitusasema oli 9 miljardia ylijäämäinen, kun taas julkisyhteisöjen rahoitusasema oli jo toista vuotta peräkkäinen alijäämäinen, 5 miljardia euroa. Kotitalouksien reaalitulot kasvoivat keskimäärin 2,9 prosenttia. Lähde: Tilastokeskus 12

17 Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisyys ja työttömyys olivat joulukuussa 2010 lähellä vuoden takaista tasoa. Työllisyysaste oli 66,6 prosenttia. Työllisiä oli vuonna 2010 ja heidän määränsä väheni henkilöllä vuotta aikaisempaan. Työttömyysaste oli sama kuin vuotta aiemmin eli 7,9 prosenttia. Miesten työttömyysaste oli 8,2 ja naisten 7,5 prosenttia vuotiaiden nuorten työttömyysaste oli vuoden lopussa 19,1 prosenttia, mikä on 1,2 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta aiemmin. Työttömiä oli vuonna 2010 keskimäärin , mikä oli enemmän kuin Kuluttajahintojen keskimääräinen vuosimuutos (inflaatio) oli vuonna ,2 prosenttia, kun se vuonna 2009 oli 0,0 prosenttia. Syksyn mittaan inflaatio kiihtyi, kun monet raaka-aineet kallistuivat tuntuvasti ja kotimaisia verojakin korotettiin. Joulukuussa inflaatio oli 2,9 prosenttia. Vuonna 2010 kuluttajahintoja nosti edellisestä vuodesta eniten polttonesteiden, osakehuoneistojen ja kiinteistöjen, elintarvikkeiden ja alkoholijuomien sekä sähkön kallistuminen. Vuoden 2011 helmikuussa inflaatio oli kiihtynyt 3,3%:iin. Inflaation kiihtyminen johtui lähinnä asuinhuoneistojen vuokrien sekä elintarvikkeiden ja alkoholijuomien kallistumisesta. Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo kasvoi nimellisesti 3,8 prosenttia ja reaalisesti 2,9 prosenttia. Kotitalouksien saamat palkkatulot kasvoivat 2 prosenttia ja sosiaalietuudet 4 prosenttia. Kotitalouksien maksamat verot sen sijaan alenivat 1,5 prosenttia. Kotitalouksien kulutusmenot kasvoivat 3,7 prosenttia. Koska kulutusmenot olivat pienemmät kuin käytettävissä oleva tulo, oli säästämisaste toista vuotta peräkkäinen positiivinen. Kotitalouksien kiinteät investoinnit kasvoivat 6 prosenttia asuntorakentamisen takia. Poikkeuksellisen vuoden 2009 jälkeen, jolloin sekä vienti että tuonti romahtivat, kääntyivät vuonna 2010 sekä vienti että tuonti kasvuun. Viennin volyymi kasvoi vuoden aikana 5,1 prosenttia. Kasvu kertyi tavaroiden 10 prosentin kasvusta, sillä palveluiden vienti laski 6,7 prosenttia. Tuonnin volyymi nousi vuoden aikana 2,6 prosenttia. Tavaroiden tuonti kasvoi 9,8perosenttia, mutta palveluiden tuonti supistui 13,7 prosenttia. Investoinnit kasvoivat vuoden 2010 aikana 0,8 prosenttia. Asuinrakentamisinvestoinnit kasvoivat 22,2 prosenttia, mutta muut investoinnit vähenivät (kuten vuonna myös 2009): toimitilarakentaminen - 12,5 prosenttia, maa- ja vesirakennusinvestoinnit -8,8 prosenttia, kone- laite ja kuljetusvälineinvestoinnit 5 prosenttia. Korot kääntyivät kesän 2010 jälkeen nousuun, oltuaan historiallisen alhaisella tasolla syksystä 2009 lähtien. Suomessa yleisesti lainojen viitekorkona käytetty 12 kk euribor oli lokakuun alussa ,53 %, ,025 %, ,248 % ja ,507%. Kunnallistalouden kehitys Manner-Suomen kuntien rahoitusasema parani huomattavasti vuonna Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien yhteenlaskettu vuosikate nousi 2,1 miljardiin euroon, joka viidenneksen edellisvuotista parempi. Suuren osan kasvusta selittää ennakoitua parempi verotulojen kasvu, mutta myös toimintakate heikkeni aiempia vuosia vähemmän. Kuntien lainakanta kasvoi jälleen lähes miljardilla, koska investointeja ja lainojen lyhennyksiä varten jouduttiin ottamaan uutta lainaa. Tilastokeskuksen keräämien kuntien tilinpäätösarvioiden perusteella kuntien toimintakatteet heikkenivät edellisestä vuodesta 3,8 prosenttia. Verotulojen kasvu 702 miljoonalla eurolla ja valtionosuuksien 504 miljoonan euron kasvu ylittivät yhteensä toimintakatteiden heikkenemisen, mikä näkyy vuosikatteiden kasvuna. Kuntien verotulot kasvoivat 4 prosenttia, mutta huomattava määrä kuntia korotti sekä tulo- että kiinteistöveroprosenttejaan vuodelle Ainoastaan kahdeksan kuntaa arvioi, että toiminta- ja rahoitustulot eivät riitä toiminta- ja rahoitusmenoihin, vaan vuosikate jää negatiiviseksi, vuotta aiemmin vastaavia kuntia oli 25, mukana myös Paimio. 13

18 Vuonna 2010 vuosikate kattoi 129 prosenttia kuntien poistoista, mutta vain 57 prosenttia investoinneista. Investointeihin kunnat käyttivät 3,8 miljardia euroa, joka noin 444 miljoonaa enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Poikkeuksellisen suuriin muutoksiin kuntien investointihyödykkeiden myyntituloissa vaikuttavat toimintojen siirrot kuntien ja kuntayhtymien välillä, sillä noin 2/3 investoinneista rahoitettiin investointihyödykkeiden myynnillä ja saaduilla rahoitusosuuksilla, kun vuotta aiemmin rahoitusosuus oli noin viidennes. Kuntien lainakanta vuoden lopussa oli 10,7 miljardia, kasvua edelliseen vuoteen 10 prosenttia. Asukasta kohti lasketun lainakannan keskiarvo Manner-Suomen kunnissa oli 2005 euroa, kun vastaava luku oli edellisenä vuonna 1838 euroa. Kuntien toimintamenot kasvoivat vajaat 4 prosenttia vuonna 2010 edellisestä vuodesta. Toimintamenojen suurin yksittäinen erä, palkat ja palkkiot, oli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Toimintamenoista palvelujen ostot kasvoivat 9 prosenttia. Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden ostot kasvoivat 2 prosenttia, kun taas maksetut avustukset laskivat 9 prosenttia. Kuntien toimintatulot lisääntyivät 4 prosenttia Vuonna 2010 kuntien verotulojen tilitykset kasvoivat reilut 3 prosenttia ja valtionosuudet kasvoivat vajaat 9 prosenttia. Vuonna 2010 kuntien keskimääräinen verotuloilla painotettu tuloveroprosentti oli 18,97 (18,59 v. 2009). Aritmeettinen keskiarvo oli 19,60 (19,25). Tuloveroprosenttiaan nosti vuodelle 2010 yli puolet kunnista, kaikkiaan 181 kuntaa 342 kunnasta. Yleisimmin käytetty veroprosentti on 19,75, vuonna 2010 se oli käytössä 60 kunnassa. Korkein tuloveroprosentti 21,25 oli käytössä 17 kunnassa ja alhaisin 16,25 yhdessä. (lähde: Valtiovarainministeriö, Tilastokeskus, Kuntaliitto) Oman talousalueen kehitys Vuosina kasvanut työttömyys kääntyi laskuun ja työttömien määrä väheni hieman vuonna Kaikkien hitainta työttömien määrän vähenemistahti on ollut Varsinais-Suomessa lähinnä Turun seudun vaikean tilanteen johdosta. Työttömien osuus työvoimasta oli joulukuun lopussa 10,3% (10,5% 12/2009). Varsinais-Suomen työttömyysaste oli vuoden 2010 lopulla koko maan tasolla (10,3%), mutta edelleen maan neljänneksi pienin Pohjanmaan, Uudenmaan ja Etelä- Pohjanmaan jälkeen. Työttömyysaste oli vuoden lopussa korkein Turun kaupungissa 12,2% (13,6%) ja Salon seutukunnassa 11,1% (12,2%). Alhaisimmat työttömyysasteet olivat Sauvossa 4,5% (5,5%), Paimiossa 5,6% (6,1%) ja Koski TL:ssa 6,1% (7,9%). Alueen 28 kunnasta työttömyysaste oli yli 10 prosenttia viidessä kunnassa, kun vuosi sitten vastaavia kuntia oli seitsemän. Paimion kaupungin talouden kehitys Paimion kaupungin yleinen kehitys jatkui myönteisenä. Kaupungin asukasluku kasvoi 74 henkilöllä (+0,7%) ja oli vuoden lopussa henkilöä, josta naisia ja miehiä Kaupungin väkiluku on kasvanut yhteensä 600 asukkaalla eli keskimäärin 1,0 prosenttia vuodessa. Työvoiman määrä kasvoi vuoden aikana 119:lla (2,3%:lla) ollen vuoden lopussa työllistä. Vuoden 2010 lopussa avoimia työpaikkoja oli vähemmän kuin vuotta aiemmin. Vuoden 2010 lopussa työttömiä työnhakijoita oli 289, kun heitä oli vuotta aiemmin 310. Työttömyysaste väheni vuoden aikana 0,5 prosenttiyksiköllä ollen vuoden lopussa 5,6 prosenttia. Rakentaminen jatkui vilkkaana. Vuoden aikana valmistui 68 omakotitaloa ja yksi paritalo sekä kaupunki myi 28 omakotitonttia ja yhden rivitalotontin. 14

19 Vuoden 2010 aikana tehdyt monet talouden tasapainottamistoimenpiteet aikaan saivat sen, että kaupungin oman toiminnan korjausliike edelliseen vuoteen verrattuna oli 4 miljoonan euron suuruinen. Käyttötalouden toimintamenot kasvoivat alle 1%, kun vuotta aiemmin 7,4%, ja keskimäärin kunnissa vajaat 4%. Suurin menoerä, palvelujen ostot, kasvoi 1,6%, mutta henkilöstökulut olivat 2,5% (0,5 milj. euroa) edellistä vuotta pienemmät. Toimintamenojen maltillinen kasvu, tulovero- ja kiinteistöveroprosenttien korotukset, valtionosuuksien kasvu ja toimintatulojen kasvu mahdollistivat korjausliikkeen toteutumisen. Poikkeuksellisten kertaluonteisten erien menokirjausten vaikutus tilinpäätökseen oli niin merkittävä (3,5milj. euroa), että henkilöstön ponnistelut talouden tasapainottamiseksi eivät virallisessa tilinpäätöksessä näy. Kaupunki anoi harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta 2,5 milj. euroa ja sai 1,5 milj. euroa. Kaupungin taloudellinen tilanne on edelleen erittäin haastava. Velkaantuneisuuden ja rahoituksen tunnusluvut ovat heikolla tasolla. Lähde: Varsinais-Suomen ELY-keskus 15

20 Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Olennaiset muutokset toiminnassa Helmikuun valtuustossa hyväksytyn kouluverkkoselvityksen mukaisesti opetus loppui Nummenpään, Veikkarin ja Kyysilän kouluissa. Syyslukukauden aloitti Hanhijoen, Jokelan, Kriivarin ja Vistan koulu sekä Paimion lukio. Ahon koulu yhdistyi hallinnollisesti Hanhijoen kouluun. Myllyhaan koulu, Vistan koulu ja yläaste muodostivat yhdessä uuden Vistan koulun. Lopettaneista koulukiinteistöistä vuoden 2010 aikana myytiin Nummenpään koulu, Kyysilän alakoulu ja vuoden 2011 alussa Veikkarin koulu. Lukio aloitti syyslukukauden uusissa tiloissa Sähköyhtiöntiellä ja myös Paimion opiston toimintaa mm. musiikkiopisto ja kansalaisopisto siirtyivät samaan kiinteistöön. Ruokapalveluissa oli vuoden alussa kuusi valmistuskeittiötä ja vuoden lopussa kolme: Vistan koululla, lukiolla ja PaltanPadassa. Vuoden aikana Hanhijoen, Kriivarin koulun ja päiväkodin valmistuskeittiöt muuttuivat palvelukeittiöksi, Jokelan koulun keittiön toiminta loppui sekä Kyysilän, Nummenpään ja Veikkarin palvelukeittiöiden toiminta loppui. Maastomittaustyöryhmän toiminta päättyi lokakuussa. Mittaustoimen tehtävien uudelleen organisointi aloitettiin vuoden lopulla niin, että mahdollisimman suuri osa tehtävistä ulkoistettiin Maanmittauslaitokselle, Turun kaupungille ja Kaarinan kaupungille. KHO antoi päätöksensä Oinilan kaavojen valitusasiassa: Oinila IV länsiosan asemakaava kumottiin kokonaan ja Oinila IV itäosan asemakaavasta kumottiin peltoalueiden osalta, mutta metsäiset osuudet hyväksyttiin. Olennaiset tuloperusteiden muutokset Vuodeksi 2010 korotettiin sekä tulovero- että kiinteistöveroprosentteja. Tuloveroprosenttia nostettiin 0,75%-yksiköllä 19,50 prosenttiin. Kiinteistöveroprosentteja korotettiin hieman lakisääteisten alarajojen yli. Kiinteistöverojen korotuksesta 2/3 oli lakisääteisten alarajojen nousua ja 1/3 omaa päätöstä. Lisäksi rakentamattomalle rakennuspaikalle määrättiin 3% kiinteistövero. Tuloverotilitykset kasvoivat lähes 1,6 milj. eurolla (=5,2%), kasvusta veroprosentin korotuksen osuus on noin 1,1 milj. euroa ja luonnollisen kasvun osuus on 0,5 milj. euroa. Kiinteistöveron tuotto oli lähes 1,5 milj. euroa, joka oli lähes 0,6 milj. euroa (65%) edellistä vuotta enemmän. Yhteisöverojen määrä laski 8 % ollen 1,7 milj. euroa. Valtionosuuksien vuoden 2010 toteuma oli 12,3 milj. euroa, joka on 2,7 milj. euroa (17%) edellistä vuotta enemmän. Harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen osuus on 1,5 milj. euroa ja ilman sitä valtionosuudet olivat 10,7 milj. euroa ja kasvua edelliseen vuoteen 13%. Investoinnit Kaupungin kokonaisinvestoinnit 2010 olivat poikkeuksellisen suuret 8,0 miljoonaa euroa. Investointien rahoitusosuudet olivat yhteensä 2,1 miljoonaa euroa, joten kaupungin netto investoinnit olivat 5,9 miljoonaa euroa. Merkittävimmät vuoden aikana tehdyt investoinnit olivat Paimion Lämpökeskus Oy:n osakkeiden hankinta (3,5milj. euroa), Jokelan koulun ja lukion hankkeen valmistuminen (1,2milj. euron nettokustannukset) sekä Saaren alueen kunnallistekniikan rakentaminen 1,1 milj. euroa. Suurista investoinneista huolimatta kaupungin lainamäärän kasvu pysyi kohtuullisena eli 1,6 miljoonassa eurossa. 16

21 Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon ja arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä. Talouden tasapainottamis- ja säätötoimista johtuen toimista kaupungin omassa toiminnassa tapahtui 4 milj. euron korjausliike vuoden 2009 tilinpäätökseen verrattuna. Ilman kertaluonteisia poikkeuksellisia eriä kaupungin tilinpäätös olisi ollut 0,2 milj. alijäämäinen. Huomioiden taseeseen kertynyt alijäämä ja kuntalain asettamat talouden tasapainottamisvaatimukset tarkka budjettikuri, toiminnalliset muutokset ynnä muut talouden tasapainottamistoimet jatkuvat edelleen. 17

22 Yleistä Vuosi, josta Paimion ikä lasketaan 1325 Väkiluku Pinta-ala 240,2 km 2 - maapinta-ala 239,4 km 2 - vesipinta-ala 0,8 km 2 Veroprosentti ,50 % Hallinnollinen asema Aluehallintovirasto Käräjäoikeus Verotoimisto Kansaneläkelaitos Maaseutuelinkeinopiiri Metsäkeskus Työ- ja elinkeinotoimisto Maanmittaustoimisto Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Seutukaava-alue Sairaanhoitopiiri Sotilaslääni Lounais-Suomen Varsinais-Suomen Varsinais-Suomen Salon vakuutuspiiri, Paimion palvelupiste Turun Lounais-Suomen Paimion Varsinais-Suomen Varsinais-Suomen Varsinais-Suomen Varsinais-Suomen Länsi-Suomen Väestö Vuodenvaihteessa 2009/2010 kaupungin väestö oli henkeä. Vuodenvaihteen 2010/2011 väkiluku oli , joka on 68 henkilöä suurempi kuin edellisenä vuodenvaihteena. Väestön ikärakenne : v v Ikäryhmä Lukumäärä % Lukumäärä % , , , , , ,1 Yhteensä , ,0 18

23 Väestömuutokset v * LUONNOLLISET VÄESTÖN- MUUTOK SET Syntyneet Kuolleet Netto KUNTIEN VÄLINEN MUUTTOL IIKE Kuntaan Kunnasta Netto MAAHAN- JA MAASTAMUUTTO Kuntaan Kunnasta Netto VÄESTÖNLISÄYS YHTEENSÄ Henkilöä % 0,2 0,2-0,2 1,0-0,9 0,2 0,7 1,3 0,0 1,3 1,9 0,7 Korjaus VÄKILUKU *ennakkotietoja 19

24 Elinkeinoelämä Elinkeinoelämässä on palveluelinkeinoilla hallitseva osuus, mutta myös teollisuuden osuus on merkittävä. Paimion suurimmat työnantajat vuosina : JULKISET TYÖNANTAJAT Paimion kaupunki (ml. osa- ja määräaikaiset, yli 3 kk) Peimarin palvelu- ja kuntoutuskeskus Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri/ Paimion sairaala Paimion-Sauvon Terveyskeskus 122, Paimion seurakunta Varsinais-Suomen Maaseutuoppilaitos Paimion Posti Varsinais-Suomen Kansanopisto Kelan paikallistoimisto 6,3 7 6,5 5,5 4,5 5,5 6,5 Työvoimatoimisto Yhteensä 1437, ,5 1434,5 1488,5 1478,5 1268,5 Yhteisöjä, kpl

25 YKSITYISET TYÖNANTAJAT Stera Mechanics Oy Ansion Sementtivalimo Mesera Paimio Oy Eltel Networks Länsi Oy GaV Group Oy ABC-Tammisilta Paimion Teurastamo Amomatic Oy Vistan Pesula Oy Navix Oy Hiven Oy S-Market Paimio Jonator Oy Maanrakennusliike Isomäki Lounais-Suomen Osuuspankki Palvelukeskus Paltanpuisto K-Supermarket Paimio Kotileipomo Tanniset Electric Power Finland Paimion Kuljetus Oy Vistan Kauppa Oy Neste Motorest Maanrakennusliike Kivelä Oy Petrimed oy Fortum, eri yksiköt Alitalon Vihannes oy Peimarin Kustannus Oy Vaasa engeneering oy /Paimio 12 Paimion Apteekki , Paimion Puupojat Oy Saint Boats Oy Rakennusliike Jalo & Fagerström Oy Paimion Metkahinta oy 6 Siwat 6 YIT, Kiinteistötekniikka Yhteensä , Yrityksiä, kpl Paimion työpaikkaomavaraisuus on noin 75 % (Lieto 68 % ja Kaarina 67 %). Keskimääräinen työttömyysaste oli vuonna ,5 %. 21

26 Asuminen Kaupunki myi vuoden aikana yhteensä 28 omakotitonttia ja yhden rivitalotontin eri asemakaava- ja osayleiskaava-alueilla. Tontit jakautuivat alueittain: Saari 24 kpl AO + 1 AR, Moisio 2 kpl AO, Kerkola-Naskarla 1 kpl AO. Lisäksi Alhon alueelta (Kalevan oyk) myytiin 1 omakotitontti. Paimiossa vuoden 2010 aikana valmistui 68 omakotitaloa sekä yksi paritalo. 22

27 Henkilöstö Paimion kaupungin henkilökunnan määrä oli 511. Tämä on 37 henkilöä (eli -6,8 %) vähemmän kuin vuotta aiemmin. Vakinaisen henkilökunnan määrä vähentyi vuoden aikana 14 henkilöllä ollen vuoden lopussa 413 henkilöä. Määräaikaisia työntekijöitä oli vuoden lopussa 92, mikä on 25 henkilöä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Kaupungin vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 49,6 vuotta, kun se vuotta aiemmin oli 49,4 vuotta. Henkilöstön työkykyä ylläpitävää tyky -toimintaa järjestetään ja kehitetään yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Laajemmin kaupungin henkilöstön tilannetta kuvataan vuoden 2010 henkilöstökatsauksessa. Kaupungin henkilökunnan määrä Akk työllistetyt määräaikaiset vakinaiset Yhteensä

28 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston edellyttämän ohjeen mukaan kaupunginhallitus esittää arvionsa merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muita toiminnan kehittymiseen vaikuttavia seikkoja. Talouden epävakauden vaikutukset Vaikka syksyn 2009 kriisistä toipuminen on ollut valtakunnallisesti nopeaa ja laajapohjaista, ei Varsinais-Suomi ole yltänyt aivan samalle tasolle. Alueen työttömyys on edelleen korkealla tasolla. Turun ja Salon seudun haasteet jatkuvat edelleen ja vaikuttavat näin myös Paimioon. Rahoitusriskit Kaupungin korollinen lainamäärä vuodenvaihteessa oli 29,1 milj. euroa. Tästä lainamäärästä pitkäaikaisten kiinteäkorkoisten lainojen osuus on 10,8 milj. euroa reilu kolmannes, kun se vuotta aiemmin oli 16%. Lyhytaikaisten lainojen määrä on 10 milj. euroa ja ne ovat kaikki vaihtuvakorkoisia. Kaupungin maksuvalmius on jo pitkään ollut heikko, investoinnit on jouduttu rahoittamaan lainarahalla. Korkotaso on edelleen alhainen, mutta nousu on jo tapahtunut. Mahdollinen korkojen nousu on riski kaupungille korkeasta lainamäärästä johtuen. Toiminnalliset riskit Kaupungin alaisuuteen kuuluneen ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen opetustoiminta yhdistyi Turun ammatillisen aikuiskoulutussäätiön toiminnan kanssa Vuoden 2008 oppisopimustoiminnan osalta on keskeneräisiä asioita. Opetusministeriölle tehtiin toukokuussa 2009 hallintolain mukainen tarkistusehdotus koskien vuoden 2008 oppisopimustoiminnan rahoitusosuuksia. Helmikuussa 2010 Opetusministeriölle toimitettiin asiaa koskeva lisäselvitys. Toukokuussa ministeriön kanssa käydyn neuvottelun perusteella kaupunginhallitus päätti elokuussa 2010 esittää 3,2 milj. euron valtionosuuksien palautusta. Viimeisin lisäselvitys on ministeriölle annettu tammikuussa Toistaiseksi ministeriö ei ole tehnyt päätöstä asiassa. Koulutuksen tuottaja haastoi elokuussa 2009 kaupungin oikeuteen maksukiellossa olevista 1,0 miljoonan euron suuruisista laskuista. Kaupunki on lokakuussa 2010 nostanut vastakanteen. Asioiden käsittely käräjäoikeudessa on kesken. 24

29 1.2. Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäisen valvonnan järjestäminen Sisäisestä valvonnan järjestämisestä vastaa kaupunginhallitus. Kaikki toimielimet ja viranhaltijat, joille on annettu toimivaltaa kaupungin varojen käytössä ja toimivat viranomaisina, vastaavat sisäisen valvonnan toteuttamisesta. Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kaupungin toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Toiminnassa ja päätöksenteossa tiedostetaan erilaisia toimintaan ja talouteen liittyviä riskejä. Tilivelvolliset viranhaltijat ja esimiehet ovat velvollisia johtamaan, suunnittelemaan ja ohjaamaan toimintaa tavoitteiden saavuttamiseksi ja riskien hallitsemiseksi toiminnan luonteen mukaisesti. Toiminnan ja talouden seurannan ja arvioinnin perusteella heidän tulee myös reagoida merkittäviin riskeihin ja poikkeamiin. Sisäinen valvonta ja siihen sisältyvä riskien hallinta voi kuitenkin tuottaa vain kohtuullisen varmuuden yllä mainittujen sisäisen valvonnan tavoitteiden saavuttamisesta ja erilaisten riskien hallinnasta. Sisäisen valvonnan arviointi Kaupungin johtoryhmän jäsenet ovat hallituksen sisäisen valvonnan selonteon perustaksi arvioineet sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimivuutta ja riittävyyttä. Arvioinnissa käytettiin hyväksi viime vuonna tehtyä Audiator Kehittämispalveluiden laatimaa kyselyä. Arviointi kohdistui seuraaviin sisäisen valvonnan osa-alueisiin: - Johtamisen ja hallinnon järjestäminen Hyvä hallintotapa, arvot Organisaatiorakenne, tehtävien ja vastuiden jakaminen Tietoisuus sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta Henkilöstöperiaatteet - Tavoitteiden asettaminen ja toteutumisen seuranta Strategiset tavoitteet ja niiden seuranta Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja niiden seuranta - Riskienhallinta Riskienhallinnan politiikka, vastuut ja tehtävät Kokonaisvaltaisuus Jalkauttaminen Riskien ja mahdollisuuksien arviointi, hallinta - Tieto ja tiedonvälitys tai kulku Tiedonvälitys ja tieto - Seurantamenettelyt Jatkuva seuranta Itsearvioinnit Tunnistetut keskeiset sisäisen valvonnan osa-alueiden kehittämisalueet (puutteet) Tehdyn arvioinnin perusteella keskeisimmiksi kehittämisalueiksi nousivat: 1. Tietoisuus sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinasta 2. Riskienhallinta kokonaisuus: riskien hallinnan politiikka, vastuut ja tehtävät, kokonaisvaltaisuus ja jalkauttaminen sekä yksiköiden systemaattisten riskikartoitusten tekeminen 3. Seurantamenettelyistä erityisesti itsearvioinnit 25

30 Olennaisimmat toimintaan ja talouteen liittyvät riskit Tehdyn arvioinnin perusteella olennaisimmiksi toimintaan ja talouteen liittyviksi riskeiksi nousivat: 1. Henkilöstöriski: työssäjaksaminen, pätevän henkilöstön saatavuus, nykyisen henkilöstön ammattitaidon kehittäminen, esimies- ja johtamistaidon kehittäminen 2. Tietojärjestelmiin ja tietoturvaan liittyvät riskit (järjestelmien häiriöttömyys, käytettävyys, ohjeistus) 3. Korkoriski Suunnitellut kehittämistoimet Tehdyn arvioinnin perusteella olennaisimmiksi kehittämistoimiksi nousivat: 1. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tietoisuuden lisääminen laatimalla sisäisen valvonnan toimintaohjeet 2. Riskienhallintapolitiikan kuvaus ja siihen perustuvien menettelyjen jalkauttaminen osaksi johtamista ja päätöksentekoa Selvitys sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Paimion kaupungin koko huomioiden ei ole katsottu tarpeelliseksi perustaa erillistä sisäisen valvonnan yksikköä. Tarvittaessa kaupunginjohto on antanut tilintarkastusyhteisölle erillisiä toimeksiantoja. Kannanotto sisäisen valvonnan asianmukaisuudesta ja riittävyydestä Hallitus esittää kannanottonaan, että sisäinen valvonta kokonaisuutena käsiteltynä välttävällä tasolla. Sisäinen valvonta tuottaa pääosin kohtuullisen varmuuden toiminnan tuloksellisuudesta, lain- ja hyvän hallintotavan mukaisuudesta sekä johtamisen edellyttämän luotettavan toiminnallisen ja taloudellisen informaation tavoitteiden arviointiin ja hallintaan. Sisäinen valvonta ei kuitenkaan perustu systemaattiseen riskien tunnistamiseen, arviointiin ja hallintaan. 26

31 1.3. Tilikauden tuloksen muodostuminen Toimintakertomuksessa esitettävästä tuloslaskelmasta on eliminoitu kaupungin sisäinen laskutus ja luvut lasketaan näistä ulkoisista luvuista. Tuloslaskelmassa on mukana Vesihuoltolaitoksen ja Aikuiskoulutuskeskuksen luvut. Tuloslaskelmassa selvitetään tilikaudelle jaksotettujen tulojen riittävyyttä tilikaudelle jaksotettuihin menoihin välitulosten eli toiminta-, käyttö- ja vuosikatteen sekä tilikauden tuloksen avulla. Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut - ulkoiset tuotot ja kulut, kaupunki, ml. VHL Toimintatuotot 7 239, , , , ,7 Toimintakulut , , , , ,8 Toimintakate , , , , ,1 Verotulot , , , , ,7 Valtionosuudet , , , , ,1 Korkotuotot 34,2 48,1 86,5 93,8 29,9 Muut rahoitustuotot 232,2 193,1 311,5 299,1 301,6 Korkokulut -558,5-626,6-990,8-791,8-572,9 Muut rahoituskulut -764,4 5,1-3,2-10,6-17,6 Vuosikate 1 807, ,2-568, , ,7 Poistot ja arvonalentumiset , , , , ,7 Satunnaiset tuotot,0 0,0 184,1 62,4 7,4 Satunnaiset kulut ,9 0,0-17,8-189,3 0,0 Tilikauden tulos , , , ,1-116,6 Poistoeron lis (-), väh (+) 82,3 92,9 92,9 92,9 92,9 Varausten lis (-), väh (+),0 0,0 0,0 0,0 0,0 Rahastojen lis (-), väh (+),0 0,0 0,0 116,8 165,4 Tilikauden yli-/alijäämä , , , ,8 141,8 Tunnusluvut Toimintatuottojen %-osuus toimintakuluista = 100*Toimintatuotot/toimintakulut 14,0 12,3 12,9 16,4 15,7 Vuosikate prosenttia poistoista 97,1-128,6-37,0 191,9 90,5 = 100*Vuosikate/Poistot Vuosikate /as 173,7-231,0-56,0 281,5 119,6 27

32 Toimintakate ilmoittaa paljonko toimintamenoista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Toimintatuottojen %-osuus toimintakuluista osoittaa paljonko toimintakuluista saadaan katetuksi palvelusuoritteiden myynti- ja maksutuloilla sekä muilla varsinaisen toiminnan kuluilla. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Mikäli vuosikate on alijäämäinen, on kunnan tulorahoitus heikko. Vuosikate prosenttia poistoista Kun tunnusluvun arvo on 100 % oletetaan kunnan tulorahoituksen olevan riittävä. Oletusta voidaan kuitenkin pitää pätevänä vain mikäli poistot vastaavat kunnan keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Investoinneilla tarkoitetaan tällöin poistojen alaisten investointien omahankintamenoa, joka saadaan vähentämällä hankintamenosta valtionosuudet, liittymismaksut ja muut rahoitusosuudet Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit (1000 euroa) vuosina Vuosikate Poistot Nettoinvestoinnit Ulkoiset toimintatuotot ja niiden muutos vuosina % 25% 20% 15% 10% 5% 0% -5% muutos % 6,6 % 8,6 % 24,6 % -5,1 % 12,0 % 16,2 % -10% 28

33 1.4. Toiminnan rahoitus Toiminnan rahoitusta tilikaudella tarkastellaan rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Kaupunki, ml. VHL Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta Tulorahoitus *Vuosikate 1 807, ,2-568, , ,7 *Satunnaiset erät netto ,9 0,0 166,4-126,8 0,0 *Tulorahoituksen korjauserät -628,5-261,6-136,9-997,1-332,3 Investoinnit *Investointimenot , , , , ,4 *Rahoitusosuudet investointeihin 1 872, ,3 284,8 367,2 51,4 *Pysyvien vastaavien hyöd. Luovutustulot 855,7 467,7 269, ,0 673,3 Toiminnan ja investointien rahavirta , , ,5-780, ,3 Rahoitustoiminnan kassavirta Antolainauksen muutokset *Antolainasaamisten lisäykset -20,0-9,8 0,0-62,4-450,0 *Antolainasaamisten vähennykset 460,6 18,1 580,6 33,5 33,5 Lainakannan muutokset *Pitkäaikaisten lainojen lisäys 6 500,0 0, , , ,0 *Pitkäaikaisten lainojen vähennys , , , , ,0 *Lyhytaikaisten lainojen muutos 0, , ,6 668,8 385,9 Muut maksuvalmiuden muutokset *Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset -15,1 87,6 116,9 127,8-11,6 *Saamisten muutos 435, , , ,2-593,1 *Korottomien velkojen muutos 2 812, , , ,6-80,4 Rahoituksen rahavirta 5 322, , ,4 30, ,2 Kassavarojen muutos -892,2 668,9 947,9-749,6-421,0 Kassavarojen muutos -892,2 668,9 947,9-749,6-421,0 Kassavarat , , ,6 413, ,3 Kassavarat , ,6 413, , ,4 29