Hakijan yhteyshenkilö lupa-asioissa on Liisa Suhonen, puh

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hakijan yhteyshenkilö lupa-asioissa on Liisa Suhonen, puh"

Transkriptio

1 Ympäristölautakunta Diaarinumero 4/ /2015 Antopäivä PÄÄTÖS MAA-AINESLAIN 4 :N MUKAISESTA MAA-AINESTEN OTTAMISLUPA- ASIASTA. PÄÄTÖS SISÄLTÄÄ RATKAISUN MAA-AINESLAIN 21 :N MUKAISESTA HAKEMUKSESTA TOIMINNAN ALOITTAMISEEN MAHDOLLISESTA MUUTOKSEN HAUSTA HUOLIMATTA LUVAN HAKIJA Rudus Oy PL Helsinki Yritys- ja yhteisötunnus: Hakijan yhteyshenkilö lupa-asioissa on Liisa Suhonen, puh KIINTEISTÖTIEDOT JA OTTAMISALUEEN SIJAINTI Maa-ainesten ottolupaa haetaan soran ottoon tiloille Anttila II , Harju , Harjunmäki II , Harjunmäki I Karkkilan kaupungissa. Kiinteistöjen yhteispinta-ala on 160,16 ha. Varsinainen soran kaivu kohdistuu kiinteistöille Anttila II, Harju ja Harjunmäki II. Kiinteistön Anttila II omistaa Karkkilan kaupunki ja kiinteistöt Harju, Harjunmäki II ja Harjunmäki I Rudus Oy. Suunnittelualue sijaitsee Aittoissuonmäen II-luokan pohjavesialueella nro Lähimmät asuinrakennukset suunnittelualueen luoteispuolella (4kpl) sijaitsevat metrin etäisyydellä ja suunnittelualueen länsipuolella (4 kpl) metrin etäisyydellä. ASIAN VIREILLETULO Asia on tullut vireille saapuneella lupahakemuksella ja päivätyllä maa-ainesten ottosuunnitelmalla, jotka on korvattu päivätyllä korjatulla lupahakemuksella ja päivitetyllä maa-ainesten ottosuunnitelmalla, jotka on kuulutettu. HAKEMUKSEN TÄYDENTÄMINEN Lupahakemusta on täydennetty seuraavasti: päivätyllä täydennyksellä, jossa hakija korvaa päivätyn ottosuunnitelman päivitetyllä ottosuunnitelmalla saapunut täydennys, jossa 1

2 hakija selvittää pohjaveden pinnan tason seurantaan liittyvää ristiriitaa tekstin, liitteiden ja Envimetrian toimittamien seurantatulosten välillä. Osin ristiriitaa selittää vuonna 2010 samaan aikaan suunnitelman kirjoittamisen kanssa tehty putkien korkojen tarkistaminen, jota ei todennäköisesti ole huomioitu tekstin taulukossa. Vuonna 2014 Envimetria muutti pohjavedenpinnan tasot N2000 järjestelmään, mutta suunnitelmakuvien korkeusjärjestelmänä on N60. Täydennyksen liitteenä on toimitettu viimeisimmät pohjaveden seurantatulokset, jossa tiedot on esitetty sekä N2000- että N60- järjestelmän mukaisina. putkikortit P1 P4 päivitetty hakemuskaavake (korjattu kohta 4: tiedot ottamisalueesta sekä yhteyshenkilön tiedot) päivätyllä allekirjoitetulla hakemuskaavakkeella (edellisessä täydennyksessä kaavakkeesta puuttuivat päivämäärä ja allekirjoitus) päivätyllä hakemuskaavakkeella, jossa lisätty kaavakkeen kohdasta 3 KAAVOITUSTILANNE puuttunut kiinteistötieto Harjunmäki I, 1: saapuneella sähköpostilla, jossa hakija pyytää korjaamaan hakemuskaavakkeen kohtaan 4 hehtaareina ilmoitetun lukuarvon neliömetreiksi (2, ) Vahvistettujen maakuntakaavojen yhdistelmässä 2014 (Uudenmaan liiton karttapalvelu ) alueen kohdalla on merkinnät arvokas harjualue tai muu geologinen muodostuma sekä ulkoilureitti. Tilan Harjunmäki I kohdalla on merkintä alue, jolla sijaitsee merkittäviä kiviainesvaroja. Vireillä on Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava, jonka ehdotuksessa alueen kohdalla on merkinnät pohjavesialueesta ja luo-alueesta (luonnonmonimuotoisuuden kannalta tärkeä alue). Karkkilan keskustaajaman ja kaakkoisosan osayleiskaavassa (kaupungin valtuusto hyväksynyt , KHOn päätöksellä lainvoimainen ) suunnittelualue on merkitty retkeily- ja ulkoilualueeksi (merkintä VR). Merkintä VR tarkoittaa aluetta, jolle saa sijoittaa retkeilyä ja ulkoilua palvelevia rakennuksia. Alueella on voimassa MRL 43.2 ja 128 mukainen toimenpiderajoitus. Suunnittelualueen kohdalla on lisäksi merkinnät arvokas luonnonmaisema-alue (ma3) ja valtakunnallisesti arvokas harjualue (ge1). Merkintä ma3 tarkoittaa, että maankäytössä, rakentamisessa ja ympäristönhoidossa on huomioitava alueen erityiset maisemalliset arvot. Maisemakuvaa haittaava maa-ainesten otto on kielletty. Merkintä ge1 tarkoittaa, että maankäytössä on huomioitava alueen geologiset arvot. Alueella on MRL 43.2 ja 128 mukainen toimenpiderajoitus, joka ei kuitenkaan koske metsätaloutta. Alueella ei saa aiheuttaa maa-aineslaissa tarkoitettua kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista tai laajalle ulottuvia vahingollisia ominaisuuksia luontosuhteissa. Suunnittelualueen sisällä on myös merkintä EO/M, joka tarkoittaa maa-ainestenottoaluetta, jolla jälkikäyttömuoto on maa- ja metsätalous. Lisäksi alueelle on merkitty ulkoilureitti, jonka sijainti on ohjeellinen. Suunnittelualueen pohjoisosan kohdalla on merkintä maa- ja metsätalousalue (M), jonka mukaan alue on tarkoitettu maa- ja metsätalouden käyttöön ja hajarakentamiseen. Pohjoisosan kohdalla on myös merkintä alueesta, jolla sijaitsee merkittäviä kiviainesvaroja. Kiviainesten ottoa suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon osayleiskaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja alueiden erityisominaisuudet. NYKYTILANNE ALUEELLA Kiinteistölle Anttila II on myönnetty ottolupa 10 vuodeksi ymla Ottotoiminta on alueella aloitettu, mutta toimintaa ei ole ollut 1990-luvun puolivälin jälkeen. Jälkihoitoa ei ole 2

3 aloitettu. Tilan Harjunmäki I pohjoisosaan on myönnetty Rudus Oy:lle ottolupa ymla , joka on päättynyt Ottotoimintaa ei alueella ole aloitettu, mutta pintamaita on kuorittu. Tilan Harjunmäki I keskellä on tila Tupsumäki , jonne on myönnetty viiden vuoden ottolupa Erkki Suomiselle ja Olavi Laaksolle ymla , lupa on vuonna 2005 siirtynyt Vihdin Sora Oy:n nimiin. Tila on kokonaisuudessaan jälkihoitamaton ottoalue. HAKEMUS JA OTTAMISSUUNNITELMA Hakemus Rudus Oy hakee maa-ainesten ottamislupaa päivätyn lupahakemuksen liitteenä olevaan päivättyyn ja päivitettyyn maa-ainesten ottosuunnitelmaan sekä näiden täydennyksiin pohjautuen. Hankkeen kuvaus Suunnittelukohde Suunnittelukohde sijaitsee Karkkilan kaupungin Siikalan sekä Nyhkälän kylissä. Ottoalue sijoittuu Aittoissuonmäen alueelle. Ottamisalueelle kuljetaan Pajuojantieltä alueen pohjoispuolella olevien soranottoalueiden kautta. Etäisyyttä Pajuojantielle on noin 700 m. Karkkilan keskustaajamaan, joka sijaitsee suunnittelualueesta lounaaseen, on etäisyyttä noin 3,5 km. Alueen sijainti- ja maastokartta on esitetty suunnitelman liitteessä 1. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 38,9 ha. Suunnitelman kohteena oleva ottoalue, eli alue jossa maa-aineksen kaivua suunnitelman mukaisesti suoritetaan, on pinta-alaltaan 16,2 ha. Ns. ottamisalue, eli alue jonka sisäpuolella kaikki ottotoimintaan liittyvät toiminnot (mm. varastointi) sijoittuu, on pinta-alaltaan 27,7 ha. Maa-ainesten ottoluvan hakijana on Rudus Oy. Maa-ainesten ottosuunnitelma on laadittu Ramboll Finland Oy:ssä. Kiinteistöt Tämän suunnitelman mukainen ottotoiminta sijoittuu kiinteistöille Harju RN:o ja Harjumäki II RN:o , jotka omistaa Rudus Oy, sekä kiinteistölle Anttila II RN:o , joka on Karkkilan kaupungin omistuksessa. Lisäksi ottamisalue (ei varsinainen ottoalue/kaivualue) ulottuu kiinteistölle Harjunmäki I RN:o , joka on Rudus Oy:n omistuksessa. Kiinteistöllä Anttila II RN:o olevan ottoalueen osalta Karkkilan kaupunki on luovuttanut maa-ainesten omistus- ja hallintaoikeudet Rudus Oy:lle päivätyllä sopimuksella. Sopimus on voimassa vuoteen 2017 asti (suunnitelman liite 2). Ottosuunnitelman kohteena olevilla kiinteistöillä on yhteensä 26 rajanaapuria, joista suuri osa sijaitsee kaukana ottoalueesta (Anttila II kiinteistön etelä- ja itäpuolella). Kiinteistörekisterikartta, naapurikiinteistöjen omistajatiedot ja ottotoiminnan kohteena olevien kiinteistöjen lainhuudot on esitetty suunnitelman liitteenä 3. Lupatilanne ja alueen historia Kiinteistöille Harju RN:o , Harjumäki I RN:o ja Harjumäki II RN:o (suunnittelualueen pohjois- ja eteläosa) on ensimmäiset ottoluvat myönnetty jo 1980 luvun loppupuolella (entiselle kiinteistölle RN:o 1:149 ja 1:147). Sittemmin on myönnetty ottolupa myös , joka oli voimassa asti. 3

4 Karkkilan kaupungin omistuksessa olevalle kiinteistölle Anttila II RN:o (suunnittelualueen eteläosa) on myönnetty ottolupa Lupa oli voimassa asti. Ottotoiminta aloitettiin kyseisellä alueella, mutta 1990 luvun puolen välin jälkeen alueella ei ole ollut ottotoimintaa (kuva 1). Nyt siis haetaan myös kyseiselle alueelle lupaa uudelleen. Suunnittelualueen pohjoispuolella olevalle kiinteistölle Harjumäki I RN:o on Karkkilan ympäristölautakunta myöntänyt ottoluvan silloisen suunnitelman mukaiselle vaiheelle 1. Kyseinen lupa on voimassa asti. Ottotoimintaa ei ole vielä aloitettu. Pintamaita on kuitenkin osittain poistettu aikaisempien lupien yhteydessä. Edellä mainitun kiinteistön sisällä on kiinteistö Tupsumäki RN:o , joka on Vihdin Sora Oy:n omistuksessa. Kyseiselle kiinteistölle ensimmäinen lupa myönnettiin jo Viimeisimmän luvan Karkkilan kaupungin ympäristö- ja lupalautakunta on myöntänyt Lupa on umpeutunut Hankkeen tavoitteet Rudus Oy:n tavoitteena on hyödyntää ottoalueen maa-ainekset siten, että toiminnan ympäristö- ja tuotantotekniset näkökohdat tulevat alueella mahdollisimman hyvin yhteen sovitetuiksi. Alkuperäiset ottosuunnitelmat on laadittu 1980 luvulla, mutta ottotoimintaa ei eri tekijöistä johtuen juuri ole alueella tähän mennessä ollut. Kiinteistön Anttila II RN:o 3:59 osalta on sovittu maa-aineksen otosta jo luvulla ja kaupunki on sopimuksessa sitoutunut myöntämään ko. määräalalle maa-aineksen ottoluvan. Karkkilan kaupungin keskustaajaman ja kaakkoisosan osayleiskaavassa ko. alueelle on kuitenkin esitetty virkistystoimintoja ja ulkoilureittejä. Koska Rudus Oy:n ja kaupungin välinen sopimus maa-ainesten otosta on edelleen voimassa, hakee Rudus Oy ottolupaa myös sovitulle määräalalle kiinteistöstä RN:o 3:59. Tavoitteena on käynnistää otto heti luvan myöntämisen jälkeen. Alueen saattaminen virkistyskäyttöön voidaan näin toteuttaa mahdollisimman pian ottotoiminnan päätyttyä. Ottoalueen luoteispuolella on lähde sekä pohjavesiasema, jotka ovat olleet ympäristöhallinnon (SYKE, ELY-keskus) jatkuvassa tarkkailussa 1970 luvusta lähtien. Lähteen luonnontila ja ottotoiminnan vaikutukset lähteeseen ja pohjavesiasemalle on tämän ottosuunnitelman yhteydessä selvitetty. Asiasta annetut aiemmat lausunnot on myös huomioitu. Lisäksi alueelle on tehty geologinen rakenneselvitys (GTK, 2010), joten alueen maaperä- ja pohjavesiolosuhteista on saatu hyvä yleiskuva. Rakentamiseen (mm. betonin valmistukseen) tarvittavat soravarat alkavat loppua Etelä-Suomesta, mikä lisää tarvetta hyödyntää tiedossa olevat ja aiemmin ottotoimintaan soveltuviksi todetut alueet. Tämä vähentää tarvetta avata uusia tuotantoalueita. Toivikkeen ja Aittoissuonmäen maa-ainesalueet ovat tähän mennessä olleet Rudus Oy:n kiviainesvarantojen reservialueita, mutta näiden alueiden maa-ainesvarannoilla tulee jo lähitulevaisuudessa olemaan huomattava merkitys pääkaupunkiseudun kiviaines- ja valmisbetonihuollon turvaamiselle. Ottoalueen rajaus on suunniteltu siten, että sen muodot ovat mahdollisimman pyöreät, jolloin alue saadaan hyvin maisemaan istuvaksi ja ottotoiminnan loputtua toteutettavaksi virkistysalueeksi. Aikaisempiin suunnitelmiin verrattuna ottoaluetta on hieman pienennetty, jotta suojaetäisyyttä SYKE:n seurantalähteeseen saadaan enemmän. Tällä suunnitelmalla pyritään järjestämään alueen ottotoiminta siten, että toiminnasta aiheutuu mahdollisimman vähän haittavaikutuksia ympäröivän alueen asutukselle, maisemalle ja luonnolle. Maisemoinnilla ja istutuksilla alue saadaan lopputilanteessa hyvin maisemaan istuvaksi ja alueen käyttäminen virkistysalueena onnistuu hyvin. Aluekuvaus 4

5 Kaavoitus Karkkilan kaupunki on käynnistänyt Karkkilan keskustaajaman ja kaakkoisosan osayleiskaavan laatimisen vuonna 2007 (vireille tulo ). Kaavaehdotus on ollut nähtävillä Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt osayleiskaavan Osayleiskaava tuli lainvoimaiseksi KHO:n päätöksen myötä. Kaavassa ottamisalue on miltei kokonaisuudessaan merkitty VR-alueeksi, eli retkeily- ja ulkoilualueeksi. Suunnittelualueen kaakkoispuolella on MU-merkintä, eli maa- ja metsätalousalue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaustarvetta. Lisäksi ottoalue on miltei kokonaisuudessaan merkitty ge-1 alueeksi, eli valtakunnallisesti arvokkaaksi harjualueeksi ja ma-3 alueeksi, eli arvokas luonnonmaisema-alue. Ottoalueen lounaisosa on kaavassa merkitty EO/M alueeksi, eli maa-ainesten ottoalue, jonka jälkikäyttömuoto on maa- ja metsätalousalue. Ottamisalueen pohjoisosassa on myös kav merkintä, eli alue, jolla sijaitsee merkittäviä kiviainesvarantoja. Ottoalueen luoteispuolella oleva Aittoissuo on merkitty luo-alueeksi (luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue). Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavassa suunnitelman kohteena olevan ottoalueen pohjoisosa on merkitty alueeksi, jolla on merkittäviä kiviainesvarantoja (maa-ainesten ottoalueeksi). Uudenmaan maakuntakaavassa (lainvoimistunut , KHO) ottoalueen pohjoisosassa ei ole merkintöjä, mutta eteläosa on esitetty arvokkaaksi harjualueeksi. Eteläosassa on maakuntakaavassa myös ulkoilureitti-merkintä. Osayleiskaavan ja 1. vaihemaakuntakaavan (vahvistettu YM ) osalta on suunnittelualueen pohjoisosaltaan ristiriitaisuuksia, sillä alue, joka vaihemaakuntakaavassa on merkitty maa-ainesten ottoalueeksi, on osayleiskaavaehdotuksessa osaksi arvokasta harjualuetta. Kaavaotteet on esitetty suunnitelman liitteessä 4. Topografia ja maaperä sekä tehdyt tutkimukset Suunnittelualue sijaitsee II Salpausselän reunamuodostumavyöhykkeessä. Suunnittelualueelle kuuluva Aittoissuonmäki ja suunnittelualueen pohjoispuolella sijaitseva Tupsumäki ovat vyöhykkeeseen kuuluvia jäätikön reunan eteen kerrostuneita reunamuodostumia. Maastomuodot suunnittelualueella ja sen läheisyydessä ovat voimakkaasti suuntautuneet koillis-lounaissuuntaisesti. Välittömästi suunnittelualueen etelä- ja itäpuolella sijaitsee Toivikkeen laaja suoalue. Kyseinen suo on ojitettu ja pinta-alaltaan noin 180 ha. Suo on valmisteltu turpeentuotantoa ajatellen. Suunnittelualueen koillispuolella sijaitsee Levoissuo ja luoteispuolella Aittoissuo. Nykytilassa harju, jossa ottoalue sijaitsee, kohoaa korkeimmillaan korkeustasoon Harjun laki on ottoalueen keskiosassa, josta maasto laskee melko jyrkästi kaakkoon ja luoteeseen. Harjun luonnontilainen kaltevuus on jopa 1:2. Ottoalueen kaakkoispuolella oleva suo-alue (Toivike) on tasolla , luoteispuolella oleva Aittoissuo tasolla noin +102, Maasto laskee edelleen luoteeseen siten, että noin 1,2 km ottoalueesta virtaava Saavajoki on tasolla noin +80. Ottoalueen lounaispuolella on kallioisia alueita, jossa maasto korkeimmillaan nousee tasoon noin Levoissuolla ottamisalueen pohjoispuolella maanpinnan taso on noin Tarkemmin soiden maanpinnan korot (N60, perustuu Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineistoon) on esitetty suunnitelmapiirustuksessa S1. Aittoissuonmäen pohjavesialueella maaperä koostuu pääosin vettä hyvin läpäisevästä hiekasta ja sorasta. Karkearakeiset osat sijoittuvat muodostuman keski- ja luoteisosiin, reunaosat ovat silttiä ja moreenia. Suoalueilla esiintyy laajalti turvetta ja luoteispuolisilla peltoalueilla savea. Alueen maaperäkartta on esitetty suunnitelman kuvassa 2. Suunnittelualueella on tehty lukuisia maaperäselvityksiä. Suunnittelukeskus Oy teki vuonna 1988 kairauksia alueella (tunnukset A1-A6). Tutkimukset keskittyivät kiinteistöille Harju RN:o 1:238 ja Harjumäki II RN:o 1:244, eli ottoalueen pohjois-/koillisosaan. Kairausreikien sijaintipaikat on 5

6 esitetty suunnitelmapiirustuksessa S1 ja tulokset suunnitelman liitteessä 5. Lisäksi GTK on vuonna 1999 tehnyt seismisen luotaustutkimuksen, mutta kyseisessä tutkimuksessa tutkittiin suunnittelualueen pohjoispuolella olevaa toista maa-ainesten ottoaluetta (Tupsumäki), jota ei tässä suunnitelmassa käsitellä. Geologian tutkimuskeskus on lisäksi tehnyt kattavan geologisen rakenneselvityksen vuonna Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tutkimusalueen kalliopinnan korkokuvaa, pohjavedenpinnan tasoja, maaperäkerrostumien rakennetta ja aineksen vaihtelua sekä antaa arvio pohjaveden yläpuolisen irtomaan paksuudesta. Tutkimusmenetelminä käytettiin sekä maaperäkairauksia, maatutkaluotauksia että painovoimamittauksia. Selvitys on kokonaisuudessaan esitetty suunnitelman liitteenä 6. Lähtöaineiston ja tehtyjen maastotutkimusten perusteella suunnittelualueen maaperä on pääasiassa hiekkaa ja soraa. Soravaltaiset kerrostumat sijaitsevat lähinnä Aittoissuonmäen selänteen ydinosassa. Aittoissuonmäen selänteen keskiosissa tehtyjen kairausten A2, A3 ja A4 perusteella tasolla eli n. 21 metrin syvyydessä sijaitsee yhtenäinen moreenikerros. Moreenin päällä vaihtelevat hiekka, sora ja linssimäiset moreenikerrokset. Kivisyyttä on kairausten perusteella eniten havaittavissa selänteen länsiosassa kairausten 1, 2 ja 4 kohdalla. Yleisesti ottaen Aittoissuonmäen maa-ainekset ovat lajittunutta hiekkaa ja soraa, esim. kairauksen P6 kohdalla aina 38,4 metrin syvyyteen asti. Pintaosaa peittää silttinen ja hieno hiekka. Aittoissuonmäen ja Tupsumäen välisen alueen (suunnittelualueen pohjoisosa) pintaosaa peittää silttinen ja hieno hiekka. Hienon hiekan alapuoliset osat ovat kahden kairauksen kohdalla yksinomaan moreenia (A5 ja A6) ja kahden kohdalla soraa (P2 ja P4). Alueen kalliopintamallin perusteella kallion korkeustasot vaihtelevat pääsääntöisesti tasovälillä (ks. rakenneselvitysraportin liite 3). Kalliopinnan taso laskee huomattavasti alueen luoteispuolen savikolla. Alueella ei ole havaittu kalliopaljastumia eikä merkittäviä kalliokynnyksiä ole tutkimuksissa ilmennyt. Alueen korkeusvaihtelu johtuu glasifluviaalisista reunamuodostumista. Luonto ja maisema sekä suojelualueet Luonnonolosuhteiltaan suunnittelualue on tavanomainen. Varsinkin suunnittelualueen pohjois- ja keskiosissa on alkuperäinen puusto hakattu. Tupsumäen lounaispäästä ja Aittoissuonmäen koillispäästä sekä mäkien väliseltä alueelta yhteensä noin 15 ha:n alueelta, on kaadettu puusto ja kuorittu pintamaat jo 90-luvulla. Alue on sittemmin alkanut metsittymään uudelleen. Harjun länsipuoliskon puusto on hakattu aikanaan paljaaksi. Pohjoisrinne on harvapuustoiseksi hakattua tuoretta kangasta. Harjun laen ja etelärinteen hakkuista on kulunut pidempi aika ja paikalla kasvaa aukkoisena metsänä 8 10 metrin korkuista koivua. Toivikkeensuon tuntumassa esiintyy enemmän lehtipuustoa, karuimmilla osilla kasvaa lähinnä mäntyä. Pohjoispuolella oleva Levoisuo on isovarpurämetyyppinen suo, jonka luonnontila on melko hyvä ja se on ojittamaton. Sen länsireunassa on vanhoja pintaturpeen ottoalueita. Luoteispuolella oleva Aittoissuo (noin 150 m ottoalueen rajasta) on todettu olevan arvokas suo, jossa kasvaa uhanalaista kasvustoa. Suunnittelualuetta ympäröivät alueet ovat muutoin tavanomaisia talousmetsäalueita. Enemmän tietoa luonnonolosuhteista on esitetty vuonna 2000 tehdyssä luontoselvityksessä, joka on esitetty kokonaisuudessaan suunnitelman liitteessä 7. Suunnittelualueella ei ole ollut ottotoimintaa selvityksen laatimisen jälkeen. Selvityksen mukaan suunnittelualueella ei ole luonnonsuojelulain tarkoittamia luontotyyppejä, vesilain kohteita eikä metsälain tarkoittamia arvokkaita elinympäristöjä. Vanha vuoden 2000 selvitys oli koskenut vain Tupsumäen ja sen eteläpuolisia alueita. Suunnitellulla maa-aineksenottoalueella tehtiin uusi maastoinventointi Selvitys ulotettiin koko tämän ottosuunnitelman mukaiselle suunnittelualueelle. Selvityksen mukaan Toivikkeen maa-ainesalue on kasvistoltaan varsin tavanomaista tuoretta ja kuivahkoa kangasmetsää. Alue on ollut tehokkaassa käytössä. Maa-ainesta on hyödynnetty laajalla alueella ja puusto on kaikkialla nuorta. Alueella ei ole paahteisia harjurinteitä eikä lehtolaikkuja. Ainoat huomionarvoiset kasvilajit olivat elokuisella käynnillä mäkilehtoluste ja silmälläpidettävä ahokissankäpälä (molemmat 6

7 Aittoissuonmäellä) sekä metsänätkelmä (nykyisen soranottoalueen reunoilla). Uhanalaisia kasveja tai uhanalaisia luontotyyppejä ei havaittu. Lähitienoon kohteista Aittoissuo on kasvistollisesti erittäin arvokas. Luontoselvitys on esitetty kokonaisuudessaan suunnitelman liitteenä 19. Suunnittelualueen läheisyydessä ei ole järviä. Lähin järvi, Pyhäjärvi, sijoittuu yli kaksi kilometriä lounaaseen ottoalueesta. Toivikkeensuon pintavedet ohjautuvat Kyrönojaan ja edelleen Saavajokeen, joka yhtyy Pyhäjärveen. Suunnittelualueen länsipuoliset pintavedet ohjautuvat Kokkoinojaa pitkin Saavajokeen. Ottoalueella ja sen läheisyydessä sijaitsee ulkoilureittejä. Ulkoilureittien siirrosta ja niiden aiheuttamista kustannuksista neuvotellaan ennen toiminnan aloittamista Karkkilan kaupungin kanssa. Harjualue nousee noin m ympäröivää maastoa korkeammalle. Suunnittelualueella ei kuitenkaan voida katsoa olevan erityisiä maisemallisia arvoja, joskin maisemakysymyksistä on ristiriitaisia käsityksiä. Ainakin suunnittelualueen keski- ja pohjoisosa on todettu soveltuvan maa-ainesten ottotoimintaan mm. Länsi-Uudenmaan sora- ja hiekkavarojen käyttöselvityksessä (1992). Karkkilan kaupungin maisemaselvityksessä ( ) suunnittelualue on kokonaisuudessaan merkitty maa-ainesten ottoalueeksi. Maisemaselvityskartta on esitetty suunnitelman liitteessä 8. Toisaalta suunnittelualueen eteläosaa on Uudenmaan maakuntakaavassa merkitty arvokkaaksi geologiseksi muodostumaksi ja sama merkintä on osayleiskaavassa. Kyseisellä alueella on kuitenkin jo 1980-luvulla ollut jonkin verran soranottotoimintaa, joten maisemakuva on jo osittain muuttunut. Suunnittelualueen läheisyydessä ei ole luonnonsuojelualueita. Lähin suojelualue on Asemansuon Natura-alue (FI ), joka sijaitsee noin 2 km suunnittelualueesta lounaaseen. Suojelualueet on esitetty kartalla suunnitelman liitteessä 9. Asutus Suunnittelualueen lähiseutu on haja-asutusaluetta. Lähimmät asuintalot (noin 5 kpl) sijaitsevat Pajuojantien varrella tai sen läheisyydessä noin m etäisyydellä ottoalueesta pohjoiseen/luoteeseen. Muuhun asutukseen on etäisyyttä vähintään 1,3 km (Karkkilan keskustaajama etelässä). Suunnittelualueen länsi- ja itäpuolella lähimpään asutukseen on yli 2 km. Lähin asutus on esitetty suunnitelman liitteen 1 maastokartalla. Pohjavesi Pohjavesialueet Suunnittelualue sijaitsee Aittoissuonmäen II-luokan pohjavesialueella (tunnus ). Kokonaispinta-alaltaan pohjavesialue on noin 3 km2 ja siinä arvioidaan muodostuvan pohjavettä noin 650 m3/d. Varsinainen pohjaveden muodostumisalue on pinta-alaltaan noin 1,36 km2. Pohjavettä purkautuu muodostuman keskiosassa useista lähteistä, joista pohjavesi virtaa kohti Kyrönojaa ja Saavajokea. Ottoalue sijoittuu suunnilleen pohjavesialueen keskiosaan. Aittoissuonmäen pohjavesialue rajoittuu ottoalueen eteläpuolella Polari-Toivike B:n I-luokan pohjavesialueeseen. Aittoissuonmäen pohjavesialueella ei ole vedenottamoita. Polari-Toivike B:n pohjavesialueella on yksi vedenottamo, joka sijaitsee ottoalueesta miltei kahden kilometrin etäisyydellä. Vedenottamon kaukosuojavyöhyke kulkee miltei kilometrin etäisyydellä ottoalueesta.pohjavesialueiden rajaukset on esitetty kartalla suunnitelman liitteessä 9 ja pohjavesialuekortit liitteessä 10. Pohjaveden seuranta-asema ja lähde Ottoalueen luoteispuolella Aittoissuon kaakkoislaidalla sijaitsee SYKE:n ja Uudenmaan ELY-keskuksen pohjavesiaseman tarkkailulähde, jossa on tarkkailtu pohjavettä säännöllisesti 7

8 vuodesta 1978 lähtien. Pohjavesiasemalla on useita pohjaveden havaintopaikkoja, jotka sijaitsevat ottoalueen länsipuolella. Rudus Oy teetti vuonna 2008 selvityksen, jossa tarkasteltiin pohjavesiaseman siirtomahdollisuuksia. Selvitykseen liittyen Uudenmaan ELY-keskus on antanut lausunnon (UUDELY/205/07.02/2010) jossa todetaan, että pohjavesiasemaa ei tule siirtää pois ja seuranta tulee jatkaa. Soranotolle ei lausunnossa kuitenkaan esitetä kieltoa vaan todetaan, että Etelä-Suomessa ei ole kovin montaa aluetta, jossa seurattaisiin ihmistoiminnan, esimerkiksi soranoton, vaikutuksia pohjaveden laatuun. Lausunto on esitetty suunnitelman liitteenä 11. ELY-keskuksen lausunnossa vaadittiin myös selvitystä lähteen luonnontilaisuudesta ja siitä onko lähialue metsälakikohde. Rudus Oy on syksyllä 2010 teettänyt selvityksen, jossa tutkittiin lähteen luonnontilaisuutta ja erityisesti siinä kasvavia sammaleita. Selvityksen mukaan lähdettä ei voida luokitella luonnonmukaiseksi siinä olevien rakennelmien ja rakennettujen ojien takia, eikä myöskään harvinaisia sammallajeja löydetty. Selvitys on esitetty kokonaisuudessaan suunnitelman liitteessä 12. Suojaetäisyyttä ottoalueen rajasta lähteeseen jää vähintään 120 m. Koko lähteen kaakkoispuolinen rinne jätetään kaivamatta. Ottotaso on noin 8 m lähdettä korkeammalla. Ottotoiminta ei aiheuta sellaisia muutoksia lähteen valuma-alueeseen, että lähteen vesitasapaino muuttuisi. Geologinen rakenneselvitys Rudus teetti GTK:lla vuonna 2010 alueelle geologisen rakenneselvityksen, jonka perusteella on saatu tietoa myös pohjavesiolosuhteista. Raportin mukaan Tupsumäen ja Aittoissuonmäen väliseen hydrauliseen yhteyteen vaikuttaa heikentävästi selänteiden välisen alueen huonosti lajittunut maaperä. Merkittäviä kalliokynnyksiä, jotka rajoittaisivat pohjaveden virtausta, alueella ei ole havaittu. Rakenneselvityksen liitteessä 4 on kartalla esitetty havainnollisesti suunnittelualueen ja sen lähialueen pohjaveden pinnan korkeus. Raportti on esitetty suunnitelman liitteenä 6. Pohjavedenpinnan korkeustaso Suunnittelualueella ja sen läheisyydessä on useita pohjaveden tarkkailuputkia, joista neljä, putket P1-P4, on ollut säännöllisessä seurannassa vuodesta 2006 lähtien (neljä kertaa vuodessa). Lisäksi suunnittelualueelle tai sen läheisyyteen on vuonna 2010 tehtyjen rakenneselvitysten yhteydessä asennettu neljä uutta putkea (HP 2, P5-P7). Putkien sijainnit on esitetty suunnitelmapiirustuksessa S1 ja yhteenveto mittaustuloksista taulukossa 1. Tarkkailutulokset on kokonaisuudessaan esitetty suunnitelman liitteessä 13. Taulukko 1. Alueen pohjavesiputkista mitattu pinnankorkeus vuosina Putki Pinta min. Pinta max. Pinta kesk. P1*) +94,00 ( ) +94,85 ( ) +94,30 P2 +102,77 ( ) +103,80 ( ) +103,15 P3 +110,36 ( ) +111,36 ( ) +110,80 P4 +108,27 ( ) +110,36 ( ) +109,29 P5 **) +111,36 ( ) P6**) +110,49 ( ) P7**) +110,11 ( ) HP2 **) +101,74 ( ) *) Putki sijaitsee Tupsumäen ottoalueella, noin 600 m tämän suunnitelman mukaiselta ottoalueelta pohjoiseen **) Putkista vain yksi mittaustulos, asennettu v. 2010, ei säännöllisessä tarkkailussa. 8

9 Pohjavedenpinta vaihtelee suunnittelualueen lähiympäristössä merkittävästi. Pohjaveden pinta on huomattavasti alempana, tasolla noin , Tupsumäen alueella tämän suunnitelman mukaisen ottoalueen pohjoispuolella. Levoissuon maanpinta on noin m Tupsumäen pohjavedenpintaa korkeammalla. GTK on rakenneselvityksessään arvioinut, että suon ja Tupsumäen välillä on esim. paksu moreenikerros, joka estää pohjaveden virtauksen. Tämän suunnitelman mukaisella ottoalueella pohjaveden pinnankorkeusvaihtelut alueen eri osien välillä ovat kuitenkin verrattain vähäiset. Ottoalueella pohjavedenpinnan taso vaihtelee tasovälillä siten, että korkeimmillaan vedenpinta on etelässä/lounaassa ja alimmillaan aivan pohjoisosassa. Pohjaveden virtaussuunta ottoalueella on siis kaakosta luoteeseen. Välittömästi ottoalueen pohjoispuolella pohjaveden pinta laskee huomattavasti, putkessa P2, noin 100 m ottoalueen rajasta, pohjavesi on tasolla noin Suunnittelualueen luoteispuolella (pohjaveden tarkkailuaseman alueella) pohjaveden pinta laskee länteen, Aittoissuonmäen länsipuolella noin 450 m ottoalueen rajasta olevassa putkessa (0102p9b) vedenpinta on tasolla noin ja kauempana lännessä olevassa putkessa (0102p2) tasolla noin Pohjavesiaseman pohjavesiputket on esitetty kartalla suunnitelman liitteessä 14. Levoissuon yhteys reunamuodostumiin Levoissuo on muodostunut Aittoissuonmäen ja Tupsumäen väliselle alueelle. Pohjaveden pinnankorkeushavaintojen ja Geologian tutkimuskeskuksen rakenneraportin (suunnitelman liite 6) perusteella Levoissuon vesipinnantaso on huomattavasti korkeammalla kuin pohjaveden pinnantaso Tupsumäen alueella ja noin 2-3 metriä matalammalla kuin Aittoissuonmäen alueen pohjaveden pinnantaso. Suuret pohjaveden pinnankorkeuden vaihtelut osoittavat, että Levoissuon ja Aittoistensuonmäen sekä Levoissuon ja Tupsumäen välinen pohjaveden virtausyhteys on heikko. Levoissuolle ei purkaudu merkittävästi pohjavettä Aittoistensuonmäeltä ja Levoissuolta ei imeydy pohjavettä merkittävästi Tupsumäen alueelle. Heikko virtausyhteys aiheutuu todennäköisimmin heikommin vettä johtavista moreenikerroksista, joita on tavattu mm. Tupsumäen ja Aittoistensuonmäen välisellä alueella. Aittoistensuonmäen ja Levoissuon eteläreunan välissä on myös todennäköisesti kalliokynnys, joka nousee osin pohjaveden pinnan yläpuolelle (lähde: GTK:n rakenneselvitysraportti). Pohjaveden laatu Alueen pohjavesi on vuodesta 2006 lähtien tehtyjen vuosittaisten analyysien perusteella melko hyvälaatuista. Tarkkailun piirissä ovat pohjavesiputket P1-P4. Pohjavedessä liuenneena olevien aineiden määrä on alhainen, sähkönjohtavuus on vaihdellut alueen havaintopisteissä välillä 3,6 7,1 ms/m. Vedessä olevien typenyhdisteiden pitoisuudet ovat alhaisia. Nitraattitypen todettu maksimipitoisuus on ollut 0,14 mg N/l. Yleisimpänä anionina on sulfaatti, jonka pitoisuudet ovat olleet luokkaa noin 5 12 mg/l. Vesinäytteiden happipitoisuus on ollut hyvällä tasolla, luokkaa > 10 mg/l. Alhaisimmillaan happipitoisuus on ollut 6,4 mg/l (havaintopiste P4). Raudan ja mangaanin pitoisuudet ovat ajoittain lievästi ylittäneet talousveden laatusuositukset (STMa 401/01), mikä todennäköisesti johtuu näytteiden sameudesta. Sameus on ylittänyt talousveden laatusuosituksen jokaisessa havaintopisteessä jokaisella näytteenottokerralla. Sameuden osalta on havaintopisteessä P2 ollut toistaiseksi todettavissa nousevaa trendiä. Pohjaveden laaduntarkkailutulokset on esitetty suunnitelman liitteenä 15. Ottotoiminnan kuvaus Suunnitelman kartta-aineisto 9

10 Suunnitelmassa käytetty kartta-aineisto perustuu kiinteistön Anttila II RN:o 3:59 osalta Karkkilan kaupungin kantakarttaan, jossa käyrät on esitetty metrin välein. Muulta osin suunnitelmakartta perustuu Maanmittauslaitoksen maastokartta-aineistoon, jossa käyrät on esitetty 2,5 m välein. Tupsumäen toiminnassa olevan ottoalueen osalta on tehty tarkennusmittauksia vuonna Edellä mainittu aineisto on tätä suunnitelmaa varten yhdistetty ja aineistosta on laadittu kolmiulotteinen maastomalli, jonka perusteella korkeuskäyrät on piirretty metrin välein. Maastomallia on käytetty massalaskelmissa ja poikkileikkauspiirustusten teossa. Alueen nykytilanne on esitetty suunnitelmapiirustuksessa S1. Suunnitelmapiirustusten koordinaattijärjestelmä on KKJ (kaista 2) ja korkeusjärjestelmä N60. Soiden maanpinnan taso on esitetty suunnitelmakartoissa. Merkinnät perustuvat Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineistoon. Aineiston tarkkuus on +/- 15 cm. Laserkeilausaineisto on muutettu korkeusjärjestelmään N60, jotta se olisi yhteneväinen suunnitelman muiden aineistojen kanssa. Ottotoiminnan valmistelevat toimenpiteet Ottotoiminnan valmisteleviin toimenpiteisiin kuuluu mm. tiejärjestelyiden rakentaminen, tukitoiminta-alueen rakentaminen sekä puuston ja pintamaan poisto. Vaikka aluetta on jonkin verran valmistettu ottotoimintaan jo 80- ja 90-luvuilla mm. pintamaita poistamalla, ja pienimuotoista ottotoimintaa on alueen lounaisosassa jo aiemmin ollut, joudutaan alueella tekemään merkittäviä valmistelutoimenpiteitä. Pintamaiden poisto (kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma) Toiminnassa syntyvillä kaivannaisjätteillä tarkoitetaan alueelta poistettavia pilaantumattomia pintamaita. Alueella käsitellään ainoastaan puhtaita maa-aineksia, eikä niiden käsittelystä tai varastoinnista aiheudu vaaraa ympäristölle. Pintamaita on poistettu ja puusto raivattu laajalla alueella kiinteistöillä Harju 1:238, Harjumäki I RN:o ja Harjumäki II RN:o 1:244, Aittoissuonmäen koillisosassa jo 1990 luvulla silloisen ottoluvan yhteydessä. Pintamaita on läjitetty suunnitellun ottoalueen reunoille. Koska ottotoimintaa ei silloin kuitenkaan aloitettu, on alue osittain alkanut luontaisesti metsittymään uudelleen. Kuoritut alueet ja vanhat pintamaakasat on esitetty suunnitelmapiirustuksessa S1. Alue, jossa vielä on pintamaita poistettava, on pinta-alaltaan noin 11 ha. Pintamaa-/humuskerros on alueella pääasiassa melko ohut, alle 0,5 m. Näin ollen voidaan arvioida, että vielä poistettavia ja välivarastoitavia pintamaita on alueella noin m 3. Näistä arvioidaan vaiheen 1 alueella olevan noin m 3. Vaiheen 1 alueella ei ole kuorittu pintamaata aiemmin, paitsi lounaisosassa sijaitsevan vanhan sorakuopan kohdalla. Pintamaat poistetaan vaiheittain siten, että ensin poistetaan vain vaiheen 1 pintamaat. Vaiheen 2 pintamaat poistetaan ja puusto kaadetaan vasta sen jälkeen kun vaiheen 1 alueella otto on päättynyt ja kyseisen alueen maisemointi aloitettu. Poistettavat pintamaat välivarastoidaan alueen etelä- ja pohjoisreunoille suunnitelmapiirustuksen S1 osoittamille paikoille. Tarvittaessa vaiheen 1 pintamaita varastoidaan myös vaiheen 2 puolella. Pintamaiden varastointipaikat ovat pinta-alaltaan noin 2 ha, eli mikäli kasat muodostuvat noin 3-5 m korkeiksi, saadaan kaikki välivarastoitavat pintamaat mahtumaan hyvin osoitettuihin kohtiin. Pintamaakerroksen seassa mahdollisesti esiintyvät kivet murskataan ja jalostetaan muun aineksen tapaan valmistuotteiksi. Alueen kannot haketetaan paikan päällä tai ne toimitetaan muualle hyödynnettäväksi. Kantoja ei välivarastoida pidemmiksi ajoiksi alueella. Välivarastoitavat pintamaat tullaan käyttämään mahdollisimman nopeasti hyödyksi maisemoinnin yhteydessä levittämällä niitä takaisin ottoalueen pohjatasolle ja loivennettuihin luiskiin. 10

11 Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmalomake on esitetty suunnitelman liitteessä 16. Tukitoiminta-alueen perustaminen Työkoneiden säilytysalue sekä poltto- ja voiteluaineiden käsittelyalueet sijoitetaan kiinteistölle Harjumäki I RN:o 1:242 rakennettavalle Tukitoiminta-alueelle (ks. suunnitelmapiirustus S1), eli tämän suunnitelman mukaisen ottoalueen pohjoispuolelle. Tukitoiminta-alueen sijaintipaikasta on päätetty jo myönnetyssä ympäristöluvassa. Tukitoiminta-alueen kohdalla maanpinnan taso on n. +107,5 +112,5. Vuonna 1988 tehdyissä porakonekairauksissa ei havaittu pohjavettä kallion yläpuolella (kallion pinta +98,56). Tukitoiminta-alue päällystetään HDPE-kalvolla, jonka päälle levitetään noin cm:n vahvuinen kerros hiekkaa kalvon rikkoutumisen ehkäisemiseksi. Alueella työskenneltäessä kiinnitetään erityistä huomiota laitteiden ja koneiden kuntoon sekä öljyjen ja polttoaineiden huolelliseen käsittelyyn. Tukitoiminta-alueelle varataan turvetta tai muuta öljynimeytysainetta riittävä määrä ( l), jotta mahdollisen öljyvahingon sattuessa voidaan heti ryhtyä asianmukaisiin torjuntatoimenpiteisiin. Vahingosta ilmoitetaan välittömästi hätäkeskukseen sekä Karkkilan kaupungin ympäristöviranomaisille. Paikallinen ympäristöviranomainen tiedottaa tarvittaessa tilanteesta alueelliseen ympäristökeskukseen. Alueella säilytetään polttoaineita ja öljytuotteita vain toiminnassa käytettäviä työkoneita ja laitteita varten, korkeintaan 9000 l kerralla. Polttoaineet säilytetään lukittavassa kaksoisvaippasäiliössä, jossa on ylitäytön estimet. Tukitoiminta-alueella ei pääsääntöisesti tehdä työkoneiden huoltoa tai pesua. Alueella varaudutaan kuitenkin ongelmajätteiden käsittelyyn ja säilytykseen, esimerkiksi siltä varalta, että työkoneet vaativat pienimuotoista ja kiireellistä huoltoa. Ongelmajätteitä varten (akut, trasselit ym.) tukitoiminta-alueella on tarkoituksenmukainen suojattu ja lukittu jätesäiliö/kontti. Tukitoiminta-alueen periaatekuva on esitetty suunnitelman liitteessä 17. Liikennejärjestelyt Rudus Oy:lle myönnetyn maa-ainesten ottoluvan mukaan liikennöinti alueelle tuli ohjata kulkemaan alueen eteläpuolelle rakennettavan tieyhteyden kautta. Kyseinen reitti ei enää sovellu tähän tarkoitukseen, vaan kuljetukset suuntautuvat pohjoiseen siinä olevien ottoalueiden läpi ja edelleen Pajuojantielle. Vaiheen 1 massat tullaan kuljettamaan välivarastoon ottamisalueen pohjoisosaan ottoalueen itäpuolella olevaa työmaatietä pitkin. Tie kunnostetaan ennen toiminnan aloittamista. Tiedot rasitetiestä on esitetty suunnitelman liitteenä 20. Kuljetusreittien linjaukset on esitetty kuvassa 1. 11

12 Kuva1. Suunniteltu kuljetusreitti. Pajuojantie yhtyy valtatiehen 2 noin 2,7 km etäisyydellä ottoalueesta. Pääosa kuljetuksista suuntautuvat pääkaupunkiseudun suuntaan valtatietä 2 pitkin. Ottotoiminnan aiheuttama raskaan liikenteen liikennöintimäärä on keskimäärin noin raskaan ajoneuvon käyntiä kohteessa vuorokaudessa (arkisin), mikäli yhdessä kuormassa on 40 t ja vuotuinen otto suunnitellun m 3 ktr ( t). Kuljetuksissa on kuitenkin suuria kausittaisia vaihteluja. Kuljetusten määrät vaihtelevat myös markkinatilanteesta ja kiviaineksen menekistä. Ottotoiminta ja vaiheistus Suunnittelualueen pinta-ala on 38,9 ha. Ottamisalue on 27,7 ha. Ottamisalueen sisälle sijoittuu kaikki ottotoimintaan liittyvä toiminta, kuten pintamaiden varastointi ja maa-aineksen varastointi ja jalostus. Varsinainen ottoalue (eli alue, jossa tämän suunnitelman mukaisesti suoritetaan maa-aineksen kaivua) on pinta-alaltaan 16,2 ha. Pituudeltaan lounais-koillissuunnassa ottoalue on noin 900 m ja leveydeltään pääosin m. Naapurikiinteistöihin jätetään vähintään 10 m suojavyöhyke, jolla ei ole otto-toimintaa. Suurilta osin suojavyöhykettä jää huomattavasti enemmän. Ottotoiminta vaiheistetaan kahteen vaiheeseen, minkä tavoitteena on muun muassa selkeyttää ja helpottaa alueella tehtäviä maisemointitoimenpiteitä. Tätä useampiin vaiheisiin toiminta ei ole järkevää jakaa alueen kapeahkon muodon takia. Maisemoinnin kannalta laajemmasta vaiheistuksesta ei myöskään olisi hyötyä. 12

13 Vaihe 1 sijoittuu ottoalueen etelä-/keskiosassa Karkkilan kaupungin omistamalle kiinteistölle Anttila II RN:o 3:59. Otto aloitetaan vaiheen keskiosasta, josta se etenee sekä länteen/lounaaseen että itään/koilliseen. Maa-ainekset kuljetetaan ottoalueen pohjoispuolelle välivarastoitavaksi ja jalostettavaksi. Vaiheen 1 pinta-ala on 8,3 ha. Ennen ottotoiminnan siirtymistä vaiheeseen 2 aloitetaan vaiheen 1 maisemointitoimenpiteet loiventamalla ja metsittämällä alueen reunaluiskia. Myös pohjataso maisemoidaan jo tässä vaiheessa, sillä otto, varastointi ja liikennöinti keskittyvät vaiheen 1 jälkeen vaiheen 2 alueelle sekä ottamisalueen pohjoisosaan. Vaiheessa 2 otto etenee ottoalueen koillisosasta kohti länttä/lounasta. Vaiheen 2 pinta-ala on 7,9 ha. Korkeuseroa yläluiskan ja alaluiskan välillä jää lopputilanteessa enimmillään noin 14 m. Paikoin ottotaso yhtyy ympäröivään maastoon, kuten esim. ottoalueen keskiosissa, eikä korkeuseroja siinä kohdin muodostu. Kaivua tehdään siten, että lopulliset luiskat voidaan rakentaa kaltevuuteen 1:3 ilman, että ottoalueen rajaa ylitetään. Työnaikaiset rintaukset ovat jyrkemmät ja luiskaus tehdään vasta maisemointitoimenpiteiden yhteydessä. Luiskien pituudeksi muodostuu 0 42 m. Alueen nykytilanne sekä toiminnan vaiheistus ja toiminnan etenemis-suunnat on esitetty suunnitelmapiirustuksessa S1 sekä leikkauspiirustuksissa S3-S6. Ottoalueen suunniteltu lopputilanne on esitetty piirustuksessa S2. Ottotasot Pohjaveden suojaksi jätetään vähintään 4 m suojakerros, mikä on riittävä II-luokan pohjavesialueilla, ja sama kuin alueen muissa ottoluvissa on ollut. Pohjavesiputkista mitatun tiedon mukaan pohjavedenpinnan taso vaihtelee ottoalueen lounaisosan +111,5:sta pohjois-/koillisosan +109:een, ja ottotasoksi on suunniteltu +116,5 +114, tason ollessa korkeimmillaan ottoalueen lounaisosassa ja alimmillaan ottoalueen pohjoisosassa. Toivikkeensuo ottoalueen itäpuolella on tasolla noin , joten missään kohtaa ei kaiveta suon pintaa alemmalta tasolta. Levoissuo on tasolla ja Aittoissuo tasolla +102,5 +104, joten nekin ovat huomattavasti ottotasoa alempana. Mikäli otto-toiminnan edetessä huomataan, että vaadittua suojakerrosta ei jää riittävästi, nostetaan ottotasoa siten, että vähintään 4 m suojakerros saavutetaan. Kalliota ei mitä ilmeisimmin esiinny ottotason yläpuolella, mutta jos näin jossain kohdin on, jätetään kallion päälle noin metrin paksuinen maakerros. Ottomäärä ja aika sekä maa-aineksen käyttötarkoitus Ottoalueelta kaivetaan yhteensä m3ktr soraa ja hiekkaa. Ottomäärät vaiheittain ovat esitetty taulukossa 2 ja kiinteistöittäin taulukossa 3. Mikäli kalliota tavataan lähellä kaivutasoa, jätetään sen päälle noin metrin paksuinen maakerros. Ottolupaa haetaan 10 vuodeksi, sillä toiminnan loppuunsaattaminen koko ottoalueella nopeammassa aikataulussa ei ole mahdollista. Vuotuiseksi ottomääräksi muodostuu siten keskimäärin m 3 ktr, joskin vuotuisessa ottomäärässä on suuria vuosittaisia ja kausittaisia vaihteluita. Ottotoiminnan tehokkuus riippuu mm. markkinatilanteesta sekä vuodenajasta. Ottoalueen kiviaineksen laatu on soveltuvaa korkealaatuisiin kiviainestuotteisiin, pääsääntöisesti rakennusteknisiin käyttötarkoituksiin. Varantoa tulee käyttää harkitusti, jotta korkealaatuisten kiviainestuotteiden saatavuus esim. asfalttimassan valmistamiseen pystytään turvaamaan. Lyhytaikaisen ottoluvan myöntäminen hakemuksen mukaiselle alueelle tarkoittaisi käytännössä korkealaatuisten kiviainesten myymistä toissijaiseen käyttötarkoitukseen. 13

14 Taulukko 2. Ottomäärät vaiheittain. Ottamisvaihe Ottoalue, ha Massamäärät, m 3 ktr I 8, II 7, YHT. 16, Taulukko 3. Ottomäärät kiinteistöittäin. Ottoalue, Kiinteistö ha Massamäärät, m3ktr Harju RN:o 1:238 1, Harjumäki II RN:o 1:244 6, Anttila II RN:o 3:59 8, YHT. 16, Vaiheen 1 (kiinteistö RN:o 3:59) sopimus päättyy vuonna Vaiheen 1 maa-ainekset siirretään vaiheen 2 ja ottamisalueen pohjoisosaan välivarastoon. Tämä tarkoittaa, että kaivutoiminta vaiheessa 1 on intensiivistä, vaikkakin alueen ulkopuolelle suuntautuvat kuljetusmäärät eivät nouse tämän takia. Toiminta-aika Maa-ainesten ottotoimintaa on ympärivuotista. Alueella on ottotoimintaa arkipäivisin (ma-pe) klo 7:00-22:00 välisenä aikana. Kiviainesten jalostustoimintaa on alueella arkipäivisin klo 7:00-22:00 välisenä aikana. Valmistuotteiden myyntikuljetuksia on arkipäivisin (ma-pe) klo 6:00-22:00 välisenä aikana. Jalostus- ja tukitoiminnot Jalostustoiminnat Murskaus Alueella tapahtuvalle soran murskaukselle tullaan hakemaan erillinen ympäristölupa. Kiviaineksen murskauksessa pienennetään suuresta ja epätasaisen kokoisesta lähtömateriaalista määrätyn seulan läpäisevää tuotetta, jonka maksimiraekoko ja raekokojakautuma ovat määrätyt. Murskauslaitos koostuu esimurskaimesta, välimurskaimesta ja yhdestä tai useammasta jälkimurskaimesta sekä seulastosta. Riippuen jälkimurskaimien määrästä laitosta kutsutaan kolmitai nelivaiheiseksi murskauslaitokseksi. Nelivaiheisessa murskauslaitoksessa toinen jälkimurskain saatetaan korvata materiaalin muotoiluun tarkoitetulla iskumurskaimella. Lähtömateriaali syötetään pyöräkuormaajalla tai siirtoautolla syöttimeen, joka annostelee materiaalin esimurskaimeen. Ensimmäisen murskausvaiheen tuote siirretään kuljettimella joko suoraan välimurskaimeen tai seulalle. Toisessa, kolmannessa ja neljännessä vaiheessa murskausta ja seulontaa jatketaan halutun tuotteen valmistamiseksi. Murskauslaitoksen sijainti määräytyy ympäristöluvassa esitetyllä tavalla. Se tullaan kuitenkin sijoittamaan ottamisalueen pohjoisosaan (ks. piirustus S1). Seulonta Alueella tuotettujen kiviainestuotteiden ominaisuuksia voidaan parantaa kuivaseulonnan lisäksi vesiseulonnalla. Mahdollisen vesiseulonnan tarkoituksena on parantaa harjukiviaineksen 14

15 soveltuvuutta eri käyttötarkoituksiin poistamalla siitä ylimääräinen ja vääränlaatuinen hienoaines. Vesiseulonta mahdollistaa maa-aineksenottoalueen tehokkaamman ja taloudellisemman hyödyntämisen ja siten vähentää tarvetta avata uusia ottoalueita. Vesiseulonnassa käytettävien altaiden pohjat ja reunat tiivistetään siten, että ne ovat suljettuja systeemejä. Vesiseulontalaitteisto koostuu kuljetusruuvista, seulasta, tunnelisyöttimestä, kuljettimesta sekä erillisestä vesijärjestelmästä. Vesiseulottavaksi tarkoitettu kiviaines siirretään tunnelisyöttimen ja kuljettimen avulla seulan ylätasolle. Seulan ylä- ja välitasolla kiviainekseen suihkutetaan vettä lajikkeiksi erottumisen tehostamiseksi. Kaikkein hienoin kiviaines ja prosessivesi kulkeutuvat ruuville, joka pyöriessään kuljettaa, sekoittaa ja erottaa karkeamman kiviaineksen ruuvialtaan päähän. Kiviaines nostetaan ruuvin mukana pyörivillä siiviläkauhoilla tuotekuljettimelle. Prosessivesi pumpataan selkeytysaltaaseen. Selkeytysaltaassa prosessivesi selkeytyy ja hienoaines kertyy altaan pohjalle. Selkeytynyt vesi palautetaan prosessiin. Rudus Oy myy hienoainesta normaalina kaupallisena tuotteena edelleen jalostettavaksi tavallisessa viherrakentamisessa käytettäväksi kasvukerrosmateriaaliksi (pallokentät, viheriöt). Vesiseulontaa varten ei tarvita vesilupaa, koska seulontaan otettava vesimäärä on alle 250 m3/vrk. Vesiseulonnassa käytetään vain alueen omaa pohjavettä, eikä seulonnasta aiheudu vaaraa pohjavesialueelle. Varastointi Suunnittelualueella varastoidaan maa-ainesta varastokasoissa, jotka korkeudeltaan vaihtelevat 5 12 m välillä. Kasat sisältävät eri fraktioita olevaa jalostettua maa-ainesta. Valmistuotteiden varastot sijoittuvat pääosin ottamisalueen pohjoisosaan (ks. piirustus S1). Vaiheen 1 massat kuljetetaan myös siihen, jolloin varastointia ei ole vaiheen 1 alueella. Vaiheen 1 massoja varten tarvitaan laajasti varastotilaa, jonka takia ottamisalueen rajaus ulottuu pohjoiseen aina Vihdin Soran ottoalueen viereen. Varastointiin varattu alue on noin 8 ha. Jälkihoito Jälkihoidon tavoitteet ja vaiheistus Ottotoiminnan jälkeen alue palautuu metsätalouskäyttöön. Ottotoiminnan jälkeen aluetta voidaan myös hyvin käyttää retkeily- ja ulkoilualueena, kuten Karkkilan keskustaajaman ja kaakkoisosan osayleiskaavassa on esitetty. Jälkihoidolla alue pyritään saamaan mahdollisimman hyvin ympäröivään maastoon ja maisemaan istuvaksi. Jälkihoidon toteutuksessa huomioidaan myös alueen pohjavesiluokitus ja maisemansuojeluun liittyvät näkökohdat. Jälkihoitotyön ohjaus toteutetaan yhteistyössä Karkkilan kaupungin maa-ainesten ottamisen valvontaviranomaisen kanssa parhaimman lopputuloksen saavuttamiseksi. Jälkihoito tehdään ottotoiminnan vaiheistuksen mukaisessa järjestyksessä. Ennen otto-toiminnan siirtymistä vaiheeseen 2 aloitetaan vaiheen 1 maisemointi. Koko vaihe 1 maisemoidaan, sillä vaiheessa 2 kaikki toiminnot (varasto, liikenne) siirtyvät siitä pois. Ottotoiminnan päätyttyä vaiheen 2 mukaisella alueella suoritetaan vaiheen 2 maisemointityöt. Mahdollisuuksien mukaan siinä kohdin luiskien rakentaminen aloitetaan jo aiemmin, mutta pohjatasoa voidaan maisemoida vasta kun koko ottotoiminta on loppunut. Myös ottamisalueen ne osat, joita on käytetty varastointikenttinä ym., maisemoidaan. Kaikki ottotoimintaan liittyvät laitteet, työkoneet, työmaaparakit sekä muu ylimääräinen tavara poistetaan ottotoiminnan päätyttyä kokonaan. Tukitoiminta-alue puretaan ja varmistetaan, ettei haitta-aineita ole joutunut maaperään. Tarkkaa aikataulua maisemoinnille ei voida ennalta määrittää. Maisemointi riippuu siitä missä aikataulussa otto alueella etenee. Maisemointi tehdään kuitenkin aina mahdollisimman pikaisesti kun se teknisesti on mahdollista. Käytännössä siis vaiheen 1 maisemointi aloitetaan vuonna

16 kun ottotoiminta siinä on loppunut. Vaiheen 2 maisemointiaikataulu riippuu ottamisen etenemisaikataulusta, siitä ei ole tarkempaa tietoa tässä vaiheessa. Luiskien ja pohjatason muotoilu sekä verhoilu Ottoalue muotoillaan mahdollisimman hyvin ympäristöön istuvaksi. Otto-alueen reuna-alueille muodostuvat korkeuserot kaivutason ja ympäröivän maanpinnan välillä ovat lopputilanteessa 0 14 m. Suurimmillaan korkeusero on pohjois-/luoteisreunalla, pienimmillään ottoalueen keskiosassa, jossa ottoalueen pohjataso paikoin yhtyy ympäröivään maastoon. Reunaluiskat loivennetaan ja muotoillaan kaltevuuteen 1:3. Tällöin luiskan pituudeksi muodostuu alueella enimmillään noin 42 m. Luiskat rakennetaan puskemalla massoja alas työaikaisen jyrkän rintauksen yläpuolelta. Ottotoiminnan aikana huomioidaan se, että luiskien rakentaminen onnistuu ylittämättä ottoalueen rajausta. Luiskien ylä- ja alapäät pyöristetään, jotta ne istuvat paremmin maisemaan. Ennen istutuksia levitetään luiskiin ja pohjatasolle alueelta aiemmin poistettuja pintamaita. Verhoilun tavoitteellinen paksuus on 20 cm. Myös murskauksessa syntynyt, hyödyntämättä jäänyt hieno kiviaines sopii hyvin kasvualustaksi metsälle, kun siihen sekoitetaan 3-5 paino-% esimerkiksi turvetta tai kuorikariketta. Pintamateriaalin valinnassa on otettava huomioon, ettei maa-aines ole liian hienorakeista ja että se sisältää kasvualustalle tarpeellisen määrän orgaanista ainesta. Pintamaan sekaan voidaan myös sekoittaa hiekkaa. On mahdollista, että pintamaita ei ole tarpeeksi levitettäväksi koko alueelle. Tällöin istutukset tehdään suoraan hiekkapohjalle (ks. kohta Istutukset), tai pintamaita tuodaan alueelle muualta. Mikäli ylijäämäkiviainesta on saatavilla runsaasti, voidaan sitä käyttää myös alueen pohjatason muotoilussa rakentamalla maisemaa elävöittäviä kumpareita. Pohjatason alueilla, joilla maaperä on saattanut tiivistyä (esim. ajourilla), voidaan maanpinta rikkoa ja möyhentää ennen kuin maanpintaa tasataan suunnitelman mukaiseen pohjatasoon. Istutukset Metsittämisessä otetaan huomioon ympäröivän maaston metsätyyppi, jotta lopputuloksesta saadaan mahdollisimman hyvin maisemaan mukautuva alue. Ympäröivän alueen metsätyypin vallitseva puulaji on mänty. Tarpeen mukaan alueelle on myös mahdollista istuttaa pieniä määriä lehtipuita, mutta tavanomaisesti lehtipuita levittäytyy luonnostaan ajan myötä jälkihoidettuihin ottamisalueisiin. Havupuiden istutustiheys on keskimäärin noin kpl/ha. Istutukset tehdään muotoilua ja maannoskerroksen perustamista seuraavana kasvukautena, jolloin muotoillut alueet ovat tiivistyneet lopulliseen muotoonsa ja taimien juuristoilla on paremmat edellytykset selvitä ensimmäisistä vuosista. Nopean metsittymisen varmistamiseksi pyritään käyttämään suositusten mukaisesti 2-vuotiaita paakkutaimia. Havu- ja lehtipuiden paras istutusaika on keväällä roudan sulamisen jälkeen ennen silmujen puhkeamista. Havupuita voidaan istuttaa myös syksyllä ja lehtipuita kesäkuun lopusta elokuun puoliväliin. Parhaan mahdollisen lopputuloksen saavuttamiseksi taimien kasvuun lähtöä on tarkkailtava ja alueelle on tehtävä täydennysistutuksia, mikäli suuria määriä taimia kuolee. Mikäli pintamaakerroksia ei ole tarpeeksi pohjatasolle levitettäväksi, tehdään istutukset osittain suoraan hiekkapohjalle. Tältä osin käytetään yksivuotisia taimia, jotka eivät ole yhtä herkkiä kuiville olosuhteille kuin kaksivuotiset taimet. Kaksivuotisissa taimissa on haihduttavaa pinta-alaa enemmän ja ne vaativat viljavamman kasvualustan. Kokemuksen mukaan yksivuotiset taimet selviytyvät hyvin niillä jälkihoidettavilla soranottoalueilla, joilla pintamaakerros on ohut tai se puuttuu. Jälkihoidon arvioidut kustannukset Karkeasti arvioiden ottoalueiden jälkihoidon kustannukset (sisältäen työkustannukset sekä taimien hankinnan) ovat keskimäärin noin euroa/ha. Tämän suunnitelman mukaisen 16

MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA

MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA Raahen kaupunki, Piehingin kylä Tila Hannila Rn:o 1:33 LEMMINKÄINEN INFRA OY 2016 Raahen kaupungin Piehingin kylässä 2 (6) Sisällysluettelo 1 Alueen perustiedot... 3 1.1 Omistus- ja hallintaoikeus sekä

Lisätiedot

Rakennus- ja ympäristölautakunta 9 03.02.2015

Rakennus- ja ympäristölautakunta 9 03.02.2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta 9 03.02.2015 RUDUS OY, POHJAVEDENPINNAN ALAPUOLELLE ULOTTUVAA MAA-AINEKSEN OTTAMISTA KOSKEVA HAKEMUS DNRO ESAVI/8241/2014, SONDBY, LAUSUNTO ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTOLLE

Lisätiedot

P JA S. LUMIAHO OY MAA-AINESTEN OTTOSUUNNITELMA TILA HIEKKAPALSTA VIHANNIN ALPUANHARJULLA

P JA S. LUMIAHO OY MAA-AINESTEN OTTOSUUNNITELMA TILA HIEKKAPALSTA VIHANNIN ALPUANHARJULLA 28.9.2016 P JA S. LUMIAHO OY MAA-AINESTEN OTTOSUUNNITELMA TILA HIEKKAPALSTA 678-418-4-137 VIHANNIN ALPUANHARJULLA 1:200 000 2 1. HANKETIEDOT Tmi P ja S Lumiaholle on myönnetty maa-ainesten ottolupa osalle

Lisätiedot

Kiinteistölle on aiemmin myönnetty vuonna maa-ainesten ottolupa viideksi vuodeksi. Suunnitellun alueen pinta-ala on n. 3 ha.

Kiinteistölle on aiemmin myönnetty vuonna maa-ainesten ottolupa viideksi vuodeksi. Suunnitellun alueen pinta-ala on n. 3 ha. 2/YMPLA 28.9.2016 LOIMAAN KAUPUNKI MAA-AINESLUPAPÄÄTÖS Ympäristölautakunta M6/2016 Ympla 28.9.2016 85 Loimijoentie 74 32440 ALASTARO Annetaan julkipanon jälkeen 30.9.2016 HAKIJA: Raikkonen Oy Vanha-Alastarontie

Lisätiedot

Kauko Nukari, Paasikankaantie 267, 31130 Koijärvi. Soran ottamistoiminnan jatkaminen kahdella vuodella.

Kauko Nukari, Paasikankaantie 267, 31130 Koijärvi. Soran ottamistoiminnan jatkaminen kahdella vuodella. FORSSAN KAUPUNKI PÄÄTÖS Ympäristölautakunta Maa-aineslupahakemus lupamääräysten PL 62 muuttamiseksi (maa-aineslaki 555/81) 30100 FORSSA Annettu julkipanon jälkeen puh. 03-41411 Antopäivä Kokouspäivä ja

Lisätiedot

Hakolan sora-alueen maa-aineslupapäätös, Jari ja Marja Juntunen

Hakolan sora-alueen maa-aineslupapäätös, Jari ja Marja Juntunen Ympäristölautakunta 36 19.08.2015 Hakolan sora-alueen maa-aineslupapäätös, Jari ja Marja Juntunen 1701/77.772/2015 YMPLA 36 Dnro 1701/77.772/2015 Antopäivä 25.8.2015 Asia Päätös maa-aineslain 4 mukaisesta

Lisätiedot

1/YMPLA 28.5.2014. Ympäristölautakunta M2/2014 Ympla 28.5.2014 65 Loimijoentie 74 32440 ALASTARO. Maa- ja pohjarakennus Eino Pietilä.

1/YMPLA 28.5.2014. Ympäristölautakunta M2/2014 Ympla 28.5.2014 65 Loimijoentie 74 32440 ALASTARO. Maa- ja pohjarakennus Eino Pietilä. 1/YMPLA 28.5.2014 LOIMAAN KAUPUNKI MAA-AINESLUPAPÄÄTÖS Ympäristölautakunta M2/2014 Ympla 28.5.2014 65 Loimijoentie 74 32440 ALASTARO HAKIJA: Maa- ja pohjarakennus Eino Pietilä 32610 Vampula OTTOALUE: MAANOMISTUS:

Lisätiedot

Maa-aineslupahakemus, Timo Villman Oy

Maa-aineslupahakemus, Timo Villman Oy Maa-aineslupahakemus, Timo Villman Oy Timo Villman Oy hakee Porin kaupungin ympäristölautakunnalta maa-aineslupaa, joka koskee hiekan ottamista Porin kaupungin Kuuminaisissa sijaitsevalta tilalta Timonmaa

Lisätiedot

Ahvenjärven harju/vieremä, Pyhäntä; aluetunnus 67.

Ahvenjärven harju/vieremä, Pyhäntä; aluetunnus 67. Ahvenjärven harju/vieremä, Pyhäntä; aluetunnus 67. 12/-92 6706 Maapinta-ala: 1355 ha Soranottoalueet yhteensä/hso-alueella/ rajoitetunoton alueella: 3,0/1,9/- ha Metsähallituksen hallinnoima alue: 70 ha

Lisätiedot

VANHA PORVOONTIE 256, VANTAA RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS

VANHA PORVOONTIE 256, VANTAA RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS Tilaaja YIT Rakennus Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 2.7.2014 Viite 1510013222 VANHA PORVOONTIE 256, VANTAA RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS Päivämäärä 2.7.2014 Laatija

Lisätiedot

Riipilän kiviaineksenoton YVA-menettely

Riipilän kiviaineksenoton YVA-menettely Riipilän kiviaineksenoton YVA-menettely Hankealue Asutus Hankealue sijoittuu metsätalouskäytössä olevalle haja-asutusalueelle Reunan pientaloalue sijaitsee lähimmillään noin 300 metrin etäisyydellä hankealueen

Lisätiedot

Pieksämäen Metsäpalstan maa-ainesalueen maa-ainesluvan muutoshakemus

Pieksämäen Metsäpalstan maa-ainesalueen maa-ainesluvan muutoshakemus Hakemus 29.11.2017 Sivu 1/3 Keski-Savon ympäristötoimi Ympäristösihteeri Hanna Kakriainen Pieksämäen Metsäpalstan maa-ainesalueen maa-ainesluvan muutoshakemus Metsäpalstan maa-ainesalue sijaitsee Pieksämäen

Lisätiedot

EMPOWER PN OY. Maa-ainesten ottosuunnitelma Raahe, Sarvankangas tilat 7:11 ja 7:41

EMPOWER PN OY. Maa-ainesten ottosuunnitelma Raahe, Sarvankangas tilat 7:11 ja 7:41 EMPOWER PN OY Maa-ainesten ottosuunnitelma Raahe, Sarvankangas tilat 7:11 ja 7:41 Ottosuunnitelma 1 (4) Sisällysluettelo 1 Sijainti ja maanomistus... 2 2 Luonnonolot, maisema ja nykytilanne... 2 3 Suoritetut

Lisätiedot

MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA. Luumäen kunta, HmottuIan kylä. Hornio Rn:o 2:128

MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA. Luumäen kunta, HmottuIan kylä. Hornio Rn:o 2:128 Luumäen kunta, HmottuIan kylä Hornio Rn:o 2:128 LEMMINKÄINEN INFRA OY 2014 Luumäen kunnan Himottulan kylässä 2 (6) Sisällysluettelo 1 Alueen perustiedot 3 1.1 Omistus-ja hallintaoikeus sekä sijainti 3

Lisätiedot

Alue-/kohdevaraukset Rajausten ja varausten perusteet Määräykset

Alue-/kohdevaraukset Rajausten ja varausten perusteet Määräykset sivu 1 Ymp.ltk 9.9.2010 42 liite 3 Siilinjärvi-Maaninka harjualueen yleiskaava Alue- ja kohdevaraukset, niiden perusteet sekä niitä koskevat määräykset Alue-/kohdevaraukset Rajausten ja varausten perusteet

Lisätiedot

MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA POYTYAN KUNTA. Kumilan kyla. Tila Juho Kula 5:65. Inie.-net'SalikODOsb. wwh lemminkainen fi

MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA POYTYAN KUNTA. Kumilan kyla. Tila Juho Kula 5:65. Inie.-net'SalikODOsb. wwh lemminkainen fi Lemminkainen MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA Tilalle Juho Kula 636-416-5-65 10.3.2014 Poytyan kunnan Kumilan kylassa 1 (7) MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA POYTYAN KUNTA Kumilan kyla Tila Juho Kula 5:65

Lisätiedot

MAA-AINESLUPA METSÄHALLITUS / METSÄTALOUS, METSIEN KÄYTTÖ, KAINUU, KATAJAVAARAN SORA-ALUE

MAA-AINESLUPA METSÄHALLITUS / METSÄTALOUS, METSIEN KÄYTTÖ, KAINUU, KATAJAVAARAN SORA-ALUE Teknisen lautakunnan valvontajaosto 19 30.03.2011 Kaupunginhallitus 141 12.04.2011 MAA-AINESLUPA METSÄHALLITUS / METSÄTALOUS, METSIEN KÄYTTÖ, KAINUU, KATAJAVAARAN SORA-ALUE 202/8/86/2010 VALVJAOS 19 Vt.

Lisätiedot

MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA

MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA Loviisan kaupunki, Malmgårdin kylä Tila Kallio-Malmgård RN:o 1:115 LEMMINKÄINEN INFRA OY 2017 Loviisan kunnan Malmgårdin kylässä 2 (9) Sisällysluettelo 1 Alueen perustiedot... 3 1.1 Omistus- ja hallintaoikeus

Lisätiedot

HAKEMUS JA OTTAMISSUUNNITELMA

HAKEMUS JA OTTAMISSUUNNITELMA Ympäristölautakunta 27 10.03.2015 Maa-ainesten ottaminen / Kaivuu ja Kuljetus Riikilä Oy 355/10.03.00/2014 Ympltk 27 Kaivuu & Kuljetus Riikilä Oy hakee Eurajoen kunnalta maa-aineslupaa, joka koskee hiekan

Lisätiedot

57 14.08.2014. Maa-aineslupahakemus Pudasjärven kaupungin Kollajan kylälle tilalle Hakuli, hakija Jukka Puurunen

57 14.08.2014. Maa-aineslupahakemus Pudasjärven kaupungin Kollajan kylälle tilalle Hakuli, hakija Jukka Puurunen Oulunkaaren ympäristölautakunta 57 14.08.2014 Maa-aineslupahakemus Pudasjärven kaupungin Kollajan kylälle tilalle Hakuli, hakija Jukka Puurunen OULYMP 57 ASIA HAKIJA Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten

Lisätiedot

MAA-AINESTEN KOTITARVEKÄYTTÖ

MAA-AINESTEN KOTITARVEKÄYTTÖ MAA-AINESTEN KOTITARVEKÄYTTÖ Satakunnan maa-ainesseminaari 9.2.2010 Ulvila Varsinais-Suomen ELY-keskus, Ympäristö ja luonnonvarat, Sanna-Liisa Suojasto 9.2.2010 1 MAA-AINESTEN KOTITARVEKÄYTTÖ Kotitarvekäyttö

Lisätiedot

Asia Päätös maa-aineslain 4 :n mukaisesta maa-ainesten ottamislupahakemuksesta.

Asia Päätös maa-aineslain 4 :n mukaisesta maa-ainesten ottamislupahakemuksesta. Ympäristölautakunta 46 10.04.2012 Ympäristölautakunta 75 11.06.2012 Maa-aineslupa V.P. Airaksinen Oy, Kangasharju 3:40, Reittiö 118/10.03.00/2010 Ympltk 46 Asia Päätös maa-aineslain 4 :n mukaisesta maa-ainesten

Lisätiedot

1(7) MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA HONGANKALLION OTTOALUE. Pornaisten kunta, Lahan kylä, tilat RN:o 1:43, 11:4 ja 11:3

1(7) MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA HONGANKALLION OTTOALUE. Pornaisten kunta, Lahan kylä, tilat RN:o 1:43, 11:4 ja 11:3 1(7) MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA HONGANKALLION OTTOALUE Pornaisten kunta, Lahan kylä, tilat RN:o 1:43, 11:4 ja 11:3 2(7) Toiminta Hakija Kallion louhinta ja louheen murskaus 01510 VANTAA kotipaikka

Lisätiedot

Ottoalue, kaavoitus ja ympäristö

Ottoalue, kaavoitus ja ympäristö Ympäristölautakunta 10 28.04.2016 Kunnanhallitus 101 23.05.2016 MAA-AINESLUPA / SAVON KULJETUS OY, OMANIEMI 7:231 31/10.09/2016 Ympäristölautakunta 28.04.2016 10 (Valmistelija Marika Limatius puh. 040

Lisätiedot

Nähtävänä pito ja mielipiteiden esittäminen

Nähtävänä pito ja mielipiteiden esittäminen KUULUTUS VARELY/3982/2016 18.1.2018 Liitteet 1 kpl Kuulutus koskien Motellin pohjavesialueen kartoitusta ja luokitusta Mynämäen kunnan alueella Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta Pohjolankatu Lappeenranta Annettu julkipanon jälkeen

Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta Pohjolankatu Lappeenranta Annettu julkipanon jälkeen LUPAPÄÄTÖKSEN KERTOELMAOSA 1. Hakija Rudus Oy PL 49 00441 Helsinki 2. Ottopaikka Lappeenranta, Nyrhilä Pataonsi 4:47 (405-461-4-47) 3. Asian vireille tulo Alkuperäinen maa-aineslupahakemus on kirjattu

Lisätiedot

17/10.03.00.00/2016 Lausunto maa-ainesten ottolupahakemuksesta; Pieksämäki; Syvänsi; Sorala II, 593-450-8-8

17/10.03.00.00/2016 Lausunto maa-ainesten ottolupahakemuksesta; Pieksämäki; Syvänsi; Sorala II, 593-450-8-8 Pieksämäen kaupunki Rakennusvalvonta/ Juhani Ronkainen juhani.ronkainen@pieksamaki.fi 5/2016 Viite: pyyntö 2.2.2016 17/10.03.00.00/2016 maa-ainesten ottolupahakemuksesta; Pieksämäki; Syvänsi; Sorala II,

Lisätiedot

11 20.03.2015. Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Pudasjärven kaupungin Livon kylälle, tilalle Pudasjärven valtionmaa 615-893-10-1.

11 20.03.2015. Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Pudasjärven kaupungin Livon kylälle, tilalle Pudasjärven valtionmaa 615-893-10-1. Oulunkaaren ympäristölautakunta 11 20.03.2015 Maa-aineslupahakemus Pudasjärven kaupunki, Livon kylä, Tervatöyräs, Pudasjärven valtionmaa 615-893-10-1, Metsähallitus, MT, Pohjanmaa-Kainuu OULYMP 11 ASIA

Lisätiedot

Marjaniemi-Hiidenniemi/Hailuoto; aluetunnus 101.

Marjaniemi-Hiidenniemi/Hailuoto; aluetunnus 101. Marjaniemi-Hiidenniemi/Hailuoto; aluetunnus 101. Maapinta-ala: 4453 ha yhteensä/ella/ rajoitetunoton alueella: 6,5/5,5/- ha Metsähallituksen hallinnoima alue: 117 ha Suojelu- ja muut suojeluohjelma-alueet:

Lisätiedot

YMPÄRISTÖHALLINTO PVM KAIVANNAISJÄTTEEN JÄTEHUOLTOSUUNNITELMA MAA-AINESTEN OTTAMISTOIMINNALLE (MAL 5a, 16b, YSL 103a ).

YMPÄRISTÖHALLINTO PVM KAIVANNAISJÄTTEEN JÄTEHUOLTOSUUNNITELMA MAA-AINESTEN OTTAMISTOIMINNALLE (MAL 5a, 16b, YSL 103a ). YMPÄRISTÖHALLINTO PVM KAIVANNAISJÄTTEEN JÄTEHUOLTOSUUNNITELMA MAA-AINESTEN OTTAMISTOIMINNALLE (MAL 5a, 16b, YSL 103a ). Suunnitelma liittyy maa-ainesten ottamislupaan X Suunnitelma liittyy ympäristölupaan

Lisätiedot

21 15.04.2014. Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Siuruan kylään Pudasjärvelle, hakijana Juha Järvenpää

21 15.04.2014. Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Siuruan kylään Pudasjärvelle, hakijana Juha Järvenpää Oulunkaaren ympäristölautakunta 21 15.04.2014 Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Siuruan kylään Pudasjärvelle, hakijana Juha Järvenpää OULYMP 21 HAKIJA Juha Järvenpää Kalliosuontie 517

Lisätiedot

Ottoalue, kaavoitus ja ympäristö

Ottoalue, kaavoitus ja ympäristö Ympäristölautakunta 10 28.04.2016 MAA-AINESLUPA / SAVON KULJETUS OY, OMANIEMI 7:231 31/10.09/2016 Ympäristölautakunta 28.04.2016 10 (Valmistelija Marika Limatius puh. 040 673 8488) Hakemus ja luvat Savon

Lisätiedot

Alustava pohjaveden hallintaselvitys

Alustava pohjaveden hallintaselvitys Alustava pohjaveden hallintaselvitys Ramboll Finland Oy Säterinkatu 6, PL 25 02601 Espoo Finland Puhelin: 020 755 611 Ohivalinta: 020 755 6333 Fax: 020 755 6206 jarno.oinonen@ramboll.fi www.ramboll.fi

Lisätiedot

YMPA 8.9.2010, 169 MAA-AINESLUPAHAKEMUS, VIASVEDEN HIEKKA- JA KULJETUSLIIKE OY. Lautakunta päättää lupahakemuksen johdosta seuraavaa:

YMPA 8.9.2010, 169 MAA-AINESLUPAHAKEMUS, VIASVEDEN HIEKKA- JA KULJETUSLIIKE OY. Lautakunta päättää lupahakemuksen johdosta seuraavaa: YMPA 8.9.2010, 169 MAA-AINESLUPAHAKEMUS, VIASVEDEN HIEKKA- JA KULJETUSLIIKE OY Viasveden Hiekka- ja Kuljetusliike Oy hakee Porin kaupungin ympäristölautakunnalta maaaineslupaa, joka koskee valimohiekan

Lisätiedot

Hakemus on tullut vireille

Hakemus on tullut vireille 2/YMPLA 2016 LOIMAAN KAUPUNKI MAA-AINESLUPAPÄÄTÖS Ympäristölautakunta M5/2016 Ympla 31.8.2016 73 Loimijoentie 74 32440 ALASTARO Annetaan julkipanon jälkeen 2.9.2016 HAKIJA: Kulonen Erkki ja Matti Metsämaantie

Lisätiedot

HIRVENSALMEN KUNTA KIRKONKYLÄN SEUDUN JA VILKONHARJU-LIUKONNIEMEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus luonnos

HIRVENSALMEN KUNTA KIRKONKYLÄN SEUDUN JA VILKONHARJU-LIUKONNIEMEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus luonnos HIRVENSALMEN KUNTA KIRKONKYLÄN SEUDUN JA VILKONHARJU-LIUKONNIEMEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 21.6.2017 luonnos Tullut vireille: 15.6.2017 Luonnosaineisto nähtävillä MRA 30 : Ehdotusaineisto nähtävillä

Lisätiedot

HAUSJÄRVEN KUNTA PIHONKAARTEEN RAKEN- NETTAVUUSSELVITYS. Vastaanottaja Hausjärven kunta. Asiakirjatyyppi Raportti. Päivämäärä 30.6.

HAUSJÄRVEN KUNTA PIHONKAARTEEN RAKEN- NETTAVUUSSELVITYS. Vastaanottaja Hausjärven kunta. Asiakirjatyyppi Raportti. Päivämäärä 30.6. Vastaanottaja Hausjärven kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 30.6.2016 Viite 1510025613 HAUSJÄRVEN KUNTA PIHONKAARTEEN RAKEN- NETTAVUUSSELVITYS HAUSJÄRVEN KUNTA PIHONKAARTEEN RAKENNETTAVUUSSELVITYS

Lisätiedot

3. Osayleiskaavan lainvastaisuus Toivikkeen ja Aittoissuonmäen alueiden osalta.

3. Osayleiskaavan lainvastaisuus Toivikkeen ja Aittoissuonmäen alueiden osalta. Asia: Helsingin hallinto-oikeuden päätös 16.11.2012 nro 12/0996/5 Asian kuvaus: Karkkilan kaupungin selitys valitukseen 3741/1/12, Rudus Oy. VALITUKSEN KOHTEET 1. Toivikkeen suunnitellun maa-ainesten ottoalueen

Lisätiedot

PETRI PIETILÄ; MAA-AINESTEN OTTOLUPAHAKEMUS / PUKKILAN TORPPI TILA MAISALA RN:O 2:198

PETRI PIETILÄ; MAA-AINESTEN OTTOLUPAHAKEMUS / PUKKILAN TORPPI TILA MAISALA RN:O 2:198 Askolan kunta Rakennus- ja ympäristölautakunta 25.6.2015 41 Askolantie 28 07500 Askola ASIA PETRI PIETILÄ; MAA-AINESTEN OTTOLUPAHAKEMUS / PUKKILAN TORPPI TILA MAISALA RN:O 2:198 MAA-AINESTENOTTOLUPAPÄÄTÖS

Lisätiedot

Tuusniemen kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve

Tuusniemen kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve Tuusniemen kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve Elina Nuortimo 11/2010 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

LAUSUNTO. Pohjavesilausunto Siikalatvan Kestilän Kokkonevan tuulivoimahankkeen osayleiskaavaehdotuksesta

LAUSUNTO. Pohjavesilausunto Siikalatvan Kestilän Kokkonevan tuulivoimahankkeen osayleiskaavaehdotuksesta Pöyry Finland Oy LAUSUNTO Viite Sivu 1 (5) Pohjavesilausunto Siikalatvan Kestilän Kokkonevan tuulivoimahankkeen osayleiskaavaehdotuksesta 1 POHJAVESIOLOSUHTEET Kaava-alueen lounaisosa sijoittuu Palokankaan

Lisätiedot

Tykkimäen Sora Oy:n maa-aineslupahakemus ja ympäristölupahakemukset, lausunto

Tykkimäen Sora Oy:n maa-aineslupahakemus ja ympäristölupahakemukset, lausunto Kunnanhallitus 181 24.10.2016 Tykkimäen Sora Oy:n maa-aineslupahakemus ja ympäristölupahakemukset, lausunto 710/10.03.00.09/2016 Kunnanhallitus 24.10.2016 181 Kouvolan kaupungin ympäristöpalvelut pyytää

Lisätiedot

MAA-AINESLUPAHAKEMUS METSÄYHTYMÄ KYLLÖNEN HANNU, JARI JA TIMO. Hakemus on saapunut lupaviranomaiselle

MAA-AINESLUPAHAKEMUS METSÄYHTYMÄ KYLLÖNEN HANNU, JARI JA TIMO. Hakemus on saapunut lupaviranomaiselle Teknisen lautakunnan valvontajaosto 16 26.02.2014 MAA-AINESLUPAHAKEMUS METSÄYHTYMÄ KYLLÖNEN HANNU, JARI JA TIMO 218/8.86/2013 VALVJAOS 16 Ympäristönsuojelusihteeri 11.2.2014 ASIA Päätös maa-aineslain 4

Lisätiedot

SANDHÖJDEN PORVOO. Maa-ainesten ottosuunnitelma 15.5.2012. Pohjavedenpinnan ylä- ja alapuolinen maa-ainesten otto

SANDHÖJDEN PORVOO. Maa-ainesten ottosuunnitelma 15.5.2012. Pohjavedenpinnan ylä- ja alapuolinen maa-ainesten otto SANDHÖJDEN PORVOO Pohjavedenpinnan ylä- ja alapuolinen maa-ainesten otto Kiinteistöt: Djupvikens skogsområde RN:o 638-464-3-109 Sandhöjden RN:o 638-464-3-153 Malmskogen RN:o 638-464-3-129 Työ nro 82130165

Lisätiedot

Alue sijaitsee Virttaan kylässä noin 600 m:n etäisyydellä seututiestä 213. Alueen ympärillä on useita vanhoja sorakuoppia.

Alue sijaitsee Virttaan kylässä noin 600 m:n etäisyydellä seututiestä 213. Alueen ympärillä on useita vanhoja sorakuoppia. 2/YMPLA 22.03.2017 LOIMAAN KAUPUNKI MAA-AINESLUPAPÄÄTÖS Ympäristölautakunta M1/2017 Ympla 22.3.2017 28 Loimijoentie 74 32440 ALASTARO Annetaan julkipanon jälkeen 24.3.2017 HAKIJA: OTTOALUE: Reijo Kuosa

Lisätiedot

Lemminkäinen Infra Oy SELVITYS SUUNNITELLUN MAA-AINESTENOTON VAIKUTUSALUEEN LÄHTEISTÄ

Lemminkäinen Infra Oy SELVITYS SUUNNITELLUN MAA-AINESTENOTON VAIKUTUSALUEEN LÄHTEISTÄ 16UEC0035 1 Lemminkäinen Infra Oy 29.10.2012 Maa-ainesten ottaminen pohjavedenpinnan ala- ja yläpuolelta Alhonmäen alueella, Siikajoki SELVITYS SUUNNITELLUN MAA-AINESTENOTON VAIKUTUSALUEEN LÄHTEISTÄ 1.

Lisätiedot

SIIKAISTEN KUNTA SIIKAISTEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS MAKKARAJÄRVI

SIIKAISTEN KUNTA SIIKAISTEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS MAKKARAJÄRVI SIIKAISTEN KUNTA SIIKAISTEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS MAKKARAJÄRVI Kylän Hirvijärvi tila: Metsätunturi 747-402-6-45 ja Itälaakso 747-402-7-8 KUNNAN KAAVATUNNUS 747YKAM12014 28.8.2015 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

3.a. Helposti rakennettavaa aluetta -Sr, Hk, Mr, Si. Vaikeasti rakennettava pehmeikkö lyhyehkö paalutus 2-5m

3.a. Helposti rakennettavaa aluetta -Sr, Hk, Mr, Si. Vaikeasti rakennettava pehmeikkö lyhyehkö paalutus 2-5m 2 5 6 5 7 7 1. Helposti rakennettavaa aluetta -Sr, Hk, Mr, Si 3 3.a Vaikeasti rakennettava pehmeikkö lyhyehkö paalutus 2-5m 1. Vaikeasti rakennettava pehmeikkö paaluperustus 5-12m kadut, pihat mahd. kalkkipilarointi

Lisätiedot

Maa-ainesluvan jatkaminen: Pyöli,

Maa-ainesluvan jatkaminen: Pyöli, Ympäristö- ja rakennuslautakunta 101 24.11.2016 Maa-ainesluvan jatkaminen: Pyöli, 444-498-4-25 384/10.03.00/2016 YMRAKLK 24.11.2016 101 Karjalohjan ympäristölautakunta myönsi 11.10.2011 ( 77) Reijo Hillnerille

Lisätiedot

Keiteleen kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve

Keiteleen kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve en kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve Elina Nuortimo 11/2010 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Maa-aineslupahakemus, Hannula Tuomas

Maa-aineslupahakemus, Hannula Tuomas Maa-aineslupahakemus, Hannula Tuomas Tuomas Hannula hakee Porin kaupungin ympäristölautakunnalta maa-aineslupaa, joka koskee hiekan ottamista Porin kaupungin Preiviikissä sijaitsevilta tiloilta Metsä-

Lisätiedot

Tampere 05/2012 MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA. Murron kallioalue, Pornainen

Tampere 05/2012 MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA. Murron kallioalue, Pornainen Tampere 05/2012 MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA Murron kallioalue, Pornainen Maa-ainestenottosuunnitelma, Murron kallioalue 2 SISÄLLYS 1 TIEDOT HANKKEESTA 3 1.1 Hakija 3 1.2 Hankkeen tausta ja tavoitteet

Lisätiedot

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 Savonlinnan seutu

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 Savonlinnan seutu Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 2.3 Rantasalmi Rantasalmen kunnan alueelta valittiin kaksi potentiaalista kohdetta, joista Varpasharjun alueella suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko 1 ja

Lisätiedot

Lausunto Helsingin hallinto-oikeudelle valituksen johdosta / MH-Kivi Oy:n muutoshakemus voimassa olevaan maa-aineslupaan Muslamminnummelle

Lausunto Helsingin hallinto-oikeudelle valituksen johdosta / MH-Kivi Oy:n muutoshakemus voimassa olevaan maa-aineslupaan Muslamminnummelle Ympäristölautakunta 50 13.08.2015 Ympäristölautakunta 82 12.11.2015 Ympäristölautakunta 18 03.03.2016 Ympäristölautakunta 36 12.05.2016 Lausunto Helsingin hallinto-oikeudelle valituksen johdosta / MH-Kivi

Lisätiedot

Rakennus ja ympäristölautakunta JOENSUU Pvm Diaarinumero Puh. (013) / /2017

Rakennus ja ympäristölautakunta JOENSUU Pvm Diaarinumero Puh. (013) / /2017 JOENSUUN KAUPUNKI MAA AINESLUPAPÄÄTÖS Rakennus ja ympäristölautakunta 16.8.2017 81 Muuntamontie 6 Annettu julkipanon jälkeen 80100 JOENSUU Pvm Diaarinumero Puh. (013) 267 7111 18.8.2017 1222/11.01.00/2017

Lisätiedot

Maa-ainesten ottamissuunnitelma Pornainen 21.9.2015

Maa-ainesten ottamissuunnitelma Pornainen 21.9.2015 Maa-ainesten ottamissuunnitelma Pornainen Pornaisten kunta, kiinteistöt 611-405-1-37, 611-405-1-34, 611-405-1-39, 611-405-1-40 ja 611-405-1-43 Toiminta Hakija Kallion louhita, louheen murskaus sekä maiden

Lisätiedot

Kiviaineksen ottamistoiminnan keskeyttäminen tilalla Louhelo RN:o 16:1 / Männistö Mauri

Kiviaineksen ottamistoiminnan keskeyttäminen tilalla Louhelo RN:o 16:1 / Männistö Mauri Rakennuslautakunta 28 04.12.2014 Kiviaineksen ottamistoiminnan keskeyttäminen tilalla Louhelo RN:o 16:1 / Männistö Mauri 174/11.03.07/2014 Rakla 28 Mauri Männistön maa-aineslupaa tilalta Louhelo RN:o 16:1

Lisätiedot

Heralammen pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys. pohjavesialueet A ja B KEMIJÄRVI

Heralammen pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys. pohjavesialueet A ja B KEMIJÄRVI Dnro LAPELY/4210/2015 Heralammen pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys pohjavesialueet 12320109 A ja 12320109 B KEMIJÄRVI 13.1.2017 LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295

Lisätiedot

Pelkosenniemen pohjavesialueiden luokitusmuutokset

Pelkosenniemen pohjavesialueiden luokitusmuutokset LAUSUNTOPYYNTÖ LAPELY/778/2015 Etelä-Savo 13.2.2017 Pelkosenniemen kunta Sodankyläntie 1 98500 Pelkosenniemi Pelkosenniemen pohjavesialueiden luokitusmuutokset Pohjavesialueiden rajauksesta ja luokittelusta

Lisätiedot

Naantalin kaupungin alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset

Naantalin kaupungin alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset KUULUTUS VARELY/4158/2016 14.6.2017 Liitteet 1 kpl Naantalin pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on tarkistanut Naantalin

Lisätiedot

Kehtomaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys. pohjavesialue , SODANKYLÄ

Kehtomaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys. pohjavesialue , SODANKYLÄ Dnro LAPELY/423/2017 Kehtomaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys pohjavesialue 12758209, SODANKYLÄ 13.1.2017 LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295 037 000 PL 8060

Lisätiedot

Ympäristölautakunta XX RANTASALMI Annettu julkipanon jälkeen XX.XX.2017

Ympäristölautakunta XX RANTASALMI Annettu julkipanon jälkeen XX.XX.2017 RANTASALMEN KUNTA PÄÄTÖS 1/2017 Ympäristölautakunta maa-aineslupa Poikkitie 2 Ympäristölautakunta 31.5.2017 XX 58900 RANTASALMI Annettu julkipanon jälkeen XX.XX.2017 ASIA Maa-ainesten ottaminen Rantasalmen

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI KANKAANTAUS 78, MAAPERÄ- JA POHJAVESITARKASTELU

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI KANKAANTAUS 78, MAAPERÄ- JA POHJAVESITARKASTELU Vastaanottaja Hämeenlinnan kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 27.4.2016 Viite 1510026179 HÄMEENLINNAN KAUPUNKI KANKAANTAUS 78, MAAPERÄ- JA POHJAVESITARKASTELU HÄMEENLINNAN KAUPUNKI KANKAANTAUS

Lisätiedot

Pohjaveden tarkkailuohjelma 17.8.2012 (ehdotus)

Pohjaveden tarkkailuohjelma 17.8.2012 (ehdotus) Pohjaveden tarkkailuohjelma 17.8.2012 (ehdotus) Myrskylä, Hyövinkylä Kiinteistöt:Tyskas, Sportplanen, Sorala Omistaja: SISÄLLYS 1 Hankkeen taustatiedot... 3 2 Pohjaveden tarkkailupaikka... 3 3 Tarkkailuohjelma...

Lisätiedot

Maatalousyhtymä Lomu Oulaistentie 1498 86360 Ilveskorpi MAA-AINESTEN OTTOSUUNNITELMA HONKIKANKAAN KALLIOALUE. Raahe, Honkala RN:o 21:11 678-419-21-11

Maatalousyhtymä Lomu Oulaistentie 1498 86360 Ilveskorpi MAA-AINESTEN OTTOSUUNNITELMA HONKIKANKAAN KALLIOALUE. Raahe, Honkala RN:o 21:11 678-419-21-11 Maatalousyhtymä Lomu Oulaistentie 1498 86360 Ilveskorpi MAA-AINESTEN OTTOSUUNNITELMA HONKIKANKAAN KALLIOALUE Raahe, Honkala RN:o 21:11 678-419-21-11 MAA-AINESTEN OTTOSUUNNITELMA Honkikankankaan kallioalue

Lisätiedot

HAKEMUS 1 (2) maa-aineslain mukaista lupaa varten

HAKEMUS 1 (2) maa-aineslain mukaista lupaa varten HAKEMUS 1 (2) maa-aineslain mukaista lupaa varten Ympäristölautakunnalle Ympäristökeskukselle Hakemus jätetään kahtena kappaleena 1 HAKIJA 2 KIINTEISTÖN OMISTAJA 3 OTTAMISALUEEN SISÄLTÄVÄN KIINTEISTÖN

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Humppila. Maa-ainesten ottamislupa. Pohjavesialue. Päättyneet (< ) Voimassa (> ) 0 2,5 5 Km

Humppila. Maa-ainesten ottamislupa. Pohjavesialue. Päättyneet (< ) Voimassa (> ) 0 2,5 5 Km 5.3 04151 04152 Päättyneet (< 1.7.2006) Voimassa (> 30.6.2006) Pohjavesialue 041 041 041 0 2,5 5 Km Kuva 42. n pohjavesialueet ja niillä sijaitsevat maa-ainesten ottamisluvat. 58 Suomen ympäristökeskuksen

Lisätiedot

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut KAPULIN YRITYSALUEEN III-VAIHEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TEHTÄVÄ PROJ.NRO 188 Asemakaava OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Alueen ohjeellinen rajaus on

Lisätiedot

Pyhärannan kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset

Pyhärannan kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset KUULUTUS VARELY/4298/2016 13.11.2017 Liitteet 1 kpl Pyhärannan kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)

Lisätiedot

Hakijan yhteyshenkilö lupa-asioissa on Maarit Salonoja, puh. 040 866 8615.

Hakijan yhteyshenkilö lupa-asioissa on Maarit Salonoja, puh. 040 866 8615. Ympäristölautakunta 13.8.2015 51 Diaarinumero 331/10.03.00.07/2013 Antopäivä 24.8.2015 LUPAMÄÄRÄYKSET MAA-AINESLAIN 4 :N MUKAISESTA MAA-AINESTEN OTTAMISLUPA- ASIASTA. PÄÄTÖS SISÄLTÄÄ RATKAISUN MAA-AINESLAIN

Lisätiedot

Teknisen lautakunnan valvontajaosto 50/8.86/2014. VALVJAOS 45 Ympäristönsuojelusihteeri ASIA

Teknisen lautakunnan valvontajaosto 50/8.86/2014. VALVJAOS 45 Ympäristönsuojelusihteeri ASIA Teknisen lautakunnan valvontajaosto 45 24.09.2014 MORENIA OY MAA-AINESLUPAHAKEMUS KUIKKALOUHETIN KALLIOALUE 50/8.86/2014 VALVJAOS 45 Ympäristönsuojelusihteeri 9.9.2014 ASIA Päätös maa-aineslain 4 :n mukaisesta

Lisätiedot

MERIKARVIAN KUNTA. MERIKARVIAN MALSKERIN RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS MALSKERIN SAARI koskien tilaa Kivikari

MERIKARVIAN KUNTA. MERIKARVIAN MALSKERIN RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS MALSKERIN SAARI koskien tilaa Kivikari MERIKARVIAN KUNTA MERIKARVIAN MALSKERIN RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS MALSKERIN SAARI koskien tilaa Kivikari 484-414-2-122 Riispyyn kylässä KUNNAN KAAVATUNNUS 484RAKAM12016 4.12.2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

MH-Kivi Oy:n muutoshakemus voimassa olevaan maa-aineslupaan Muslamminnummelle

MH-Kivi Oy:n muutoshakemus voimassa olevaan maa-aineslupaan Muslamminnummelle Ympäristölautakunta 50 13.08.2015 Ympäristölautakunta 82 12.11.2015 Ympäristölautakunta 18 03.03.2016 MH-Kivi Oy:n muutoshakemus voimassa olevaan maa-aineslupaan Muslamminnummelle 182/10.03.00.07/2014

Lisätiedot

RUDUS OY MARKANRÄMEEN KALLIOALUEEN LOUHINTASUUNNITELMA PYHÄJOEN KUNNAN PARHALAHDEN KYLÄ TILA PARHANIEMI 625-403-17-9

RUDUS OY MARKANRÄMEEN KALLIOALUEEN LOUHINTASUUNNITELMA PYHÄJOEN KUNNAN PARHALAHDEN KYLÄ TILA PARHANIEMI 625-403-17-9 6.5.2014 KORJATTU SUUNNITELMA 16.3.2015 RUDUS OY MARKANRÄMEEN KALLIOALUEEN LOUHINTASUUNNITELMA PYHÄJOEN KUNNAN PARHALAHDEN KYLÄ TILA PARHANIEMI 625-403-17-9 1:200 000 2 1. HANKETIEDOT Pyhäjoen kunnan tekninen

Lisätiedot

Katsaus maa-ainesten ottamista ja jalostamista koskevaan ympäristönsuojelun lainsäädäntöön ja alan ohjeisiin

Katsaus maa-ainesten ottamista ja jalostamista koskevaan ympäristönsuojelun lainsäädäntöön ja alan ohjeisiin Katsaus maa-ainesten ottamista ja jalostamista koskevaan ympäristönsuojelun lainsäädäntöön ja alan ohjeisiin Silja Suominen, ympäristötarkastaja Pohjavedensuojelu maa-ainesten ottamisessa ja jalostamisessa

Lisätiedot

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN TAPAUSKOHTAISTA SOVELTAMISTA KOSKEVA PÄÄTÖS

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN TAPAUSKOHTAISTA SOVELTAMISTA KOSKEVA PÄÄTÖS PÄÄTÖS HAMELY/17/07.04/2012 Häme Ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue 8.6.2012 Jakelun mukaan Maa-ainesten ottohanke Hausjärven Sarvinummen alueella YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN TAPAUSKOHTAISTA

Lisätiedot

13 20.03.2014. Relletin yhteismetsän maa-ainesten ottoa koskeva päätös, Särkijärvi, Utajärvi

13 20.03.2014. Relletin yhteismetsän maa-ainesten ottoa koskeva päätös, Särkijärvi, Utajärvi Oulunkaaren ympäristölautakunta 13 20.03.2014 Relletin yhteismetsän maa-ainesten ottoa koskeva päätös, Särkijärvi, Utajärvi OULYMP 13 ASIA Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Utajärven

Lisätiedot

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos 1(7) HYÖKÄNNUMMI KORTTELI 801 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PROJ. NRO 256 Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti on osoitettu oheisessa

Lisätiedot

Sauvon pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset

Sauvon pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset KUULUTUS VARELY/767/2017 8.5.2017 Sauvon pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on tarkistanut Sauvon kunnan pohjavesialueiden

Lisätiedot

RAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS Rajamäki, Urttila

RAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS Rajamäki, Urttila Kaavatunnus 1/6 1-153 Asianumero RAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS Rajamäki, Urttila Asemakaavan muutos koskee tiloja 543-414-1-219 ja -220 Asemakaavan muutoksella muodostuvat korttelin 1130 tontit

Lisätiedot

Pohjavesialueiden luokitusten muutokset, Sodankylä

Pohjavesialueiden luokitusten muutokset, Sodankylä LAUSUNTOPYYNTÖ LAPELY/423/2017 Etelä-Savo 13.2.2017 Sodankylän kunta Jäämerentie 1 (PL 60) 99601 Sodankylä Pohjavesialueiden luokitusten muutokset, Sodankylä Pohjavesialueiden rajauksesta ja luokittelusta

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 9141/ /2015

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 9141/ /2015 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2016 1 (1) 70 Asianro 9141/10.03.00.02/2015 Päätös maa-aineslupahakemuksesta / Morenia Oy / Heinälamminrinteen kallioalue, Lapinmäki (297-411-6-2) Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen

Lisätiedot

Maa-aineslupahakemus Iin kuntaan Etelä-Iin kylään, hakijana Maanrakennus Päkkilä Oy

Maa-aineslupahakemus Iin kuntaan Etelä-Iin kylään, hakijana Maanrakennus Päkkilä Oy Oulunkaaren ympäristölautakunta 6 02.02.2017 Maa-aineslupahakemus Iin kuntaan Etelä-Iin kylään, hakijana Maanrakennus Päkkilä Oy OULYMP 6 HAKIJA Maanrakennus J. Päkkilä Oy Maalismaantie 1455 91210 Jakkukylä

Lisätiedot

Ympäristölautakunta 39 22.05.2014. Maa-aineslupa Autoilija Juha Heikkinen

Ympäristölautakunta 39 22.05.2014. Maa-aineslupa Autoilija Juha Heikkinen Ympäristölautakunta 39 22.05.2014 Maa-aineslupa Autoilija Juha Heikkinen YMP 39 Autoilija Juha Heikkinen, Kaivotie 8, 89400 Hyrynsalmi, hakee maa-ainesten ottolupaa Hyrynsalmen kunnan Hyrynsalmen kylässä,

Lisätiedot

Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta MAA-AINESLUVAN. 53100 LAPPEENRANTA Annettu julkipanon 20.3.2013 jälkeen

Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta MAA-AINESLUVAN. 53100 LAPPEENRANTA Annettu julkipanon 20.3.2013 jälkeen LAPPEENRANNAN KAUPUNKI PÄÄTÖS Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta MAA-AINESLUVAN Pohjolankatu 14 MUUTTAMISESTA 53100 LAPPEENRANTA Annettu julkipanon 20.3.2013 jälkeen 1/5 I LUPAPÄÄTÖKSEN KERTOELMAOSA

Lisätiedot

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 79 Mikkelin seutu

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 79 Mikkelin seutu Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 79 2.3 Hirvensalmi Hirvensalmen kunnan alueella tehtiin tutkimuksia kahdessa kohteessa, joista Iso-Lautharjulla suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko 1 ja karttakuva

Lisätiedot

MAA-AINEKSEN OTTOSUUNNITELMA

MAA-AINEKSEN OTTOSUUNNITELMA MAA-AINEKSEN OTTOSUUNNITELMA Toimitusnumero: 308 157 Kunta: MYRSKYLÄ Tila: TYSKAS 504-402-3-65 SPORTPLANEN 504-402-3-22 SORALA 504-402-3-20 Hakija: TÅNG MIKAEL Osoite: KOSKENKYLÄNTIE 741 07600 MYRSKYLÄ

Lisätiedot

Jokioinen A B A. Maa-ainesten ottamislupa. Pohjavesialue. Päättyneet (< ) Voimassa (> 30.6.

Jokioinen A B A. Maa-ainesten ottamislupa. Pohjavesialue. Päättyneet (< ) Voimassa (> 30.6. 5.5 Päättyneet (< 1.7.2006) Voimassa (> 30.6.2006) Pohjavesialue 0416951 0416954 A 0416954 B 0416953 A 0416952 0 2,5 5 Km Kuva 62. Jokioisten pohjavesialueet ja niillä sijaitsevat maa-ainesten ottamisluvat.

Lisätiedot

MAA-AINESTEN OTTOSUUNNITELMA KAPASENKANKAAN KALLIOALUE. Raahe, Pattijoen valtionmaa RN:o 10:

MAA-AINESTEN OTTOSUUNNITELMA KAPASENKANKAAN KALLIOALUE. Raahe, Pattijoen valtionmaa RN:o 10: MAA-AINESTEN OTTOSUUNNITELMA KAPASENKANKAAN KALLIOALUE Raahe, Pattijoen valtionmaa RN:o 10:3 678-893-10-3 MAA-AINESTEN OTTOSUUNNITELMA Kapasenkankaan kallioalue Raahe, Pattijoen valtionmaa RN:o 10:3 (678-893-10-3)

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 18.1.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014

Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014 Sarvvikinportin (ent. Kurkiranta) asemakaava (hanke 34500), osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkistaminen ja hyväksyminen MRL 62 :n ja 63 :n mukaisesti

Lisätiedot

Annettu julkipanon 24.6.2015 jälkeen

Annettu julkipanon 24.6.2015 jälkeen LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta Pohjolankatu 14 53100 LAPPEENRANTA I LUPAPÄÄTÖKSEN KERTOELMAOSA MAA-AINESLUPAPÄÄTÖS Annettu julkipanon 24.6.2015 jälkeen 1/10 1. Asia Maa-aineslain

Lisätiedot

Lupa maa-aineksen ottamiseen / Jarkko Raivonen

Lupa maa-aineksen ottamiseen / Jarkko Raivonen Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 4 26.01.2017 Lupa maa-aineksen ottamiseen / Jarkko Raivonen Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 26.01.2017 4 Ympäristönsuojelutarkastaja Tiina Kemppi 16.1.2017: ASIA Jarkko

Lisätiedot

5 Arvioidut vaihtoehdot

5 Arvioidut vaihtoehdot 20 Rajavuoren alue: Ympäristövaikutusten arviointiselostus 5 Arvioidut vaihtoehdot 5.1 Vaihtoehtojen muodostaminen YVA-menettelyssä tarkastellut vaihtoehdot muodostettiin realististen toiminnan toteuttamisvaihtoehtojen

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue

Lisätiedot

Osmajärven alueen ranta- asemakaava, osittainen kumoaminen

Osmajärven alueen ranta- asemakaava, osittainen kumoaminen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LEPPÄVIRRAN KUNTA Osmajärven alueen ranta- asemakaava, osittainen kumoaminen Kaavaselostus, ehdotus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20689 Kaavaselostus, ehdotus 1

Lisätiedot

MAA-AINESLUPAHAKEMUS KIINTEISTÖLLE KARIJOKI 3:113 (SORAPALSTAT 878:3) KIRKKOLAN KYLÄSSÄ / REIJA SCHNITZER

MAA-AINESLUPAHAKEMUS KIINTEISTÖLLE KARIJOKI 3:113 (SORAPALSTAT 878:3) KIRKKOLAN KYLÄSSÄ / REIJA SCHNITZER Rakennuslautakunta 26 16.10.2006 Rakennuslautakunta 31 24.10.2006 Kunnanhallitus 240 13.11.2006 Rakennuslautakunta 36 05.12.2006 MAA-AINESLUPAHAKEMUS KIINTEISTÖLLE KARIJOKI 3:113 (SORAPALSTAT 878:3) KIRKKOLAN

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014

SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014 3697 SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ JA SUORITETUT TUTKIMUKSET 1 2. TUTKIMUSTULOKSET 1 2.1 Rakennuspaikka

Lisätiedot

Raision kaupungin 4. kaupunginosan (Mahittula) moottoriurheilualuetta koskevan asemakaavan hyväksyminen (Palovuori)

Raision kaupungin 4. kaupunginosan (Mahittula) moottoriurheilualuetta koskevan asemakaavan hyväksyminen (Palovuori) Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Tekninen lautakunta 40 17.3.2015 Tekninen lautakunta 98 7.6.2016 Kaupunginhallitus 252 19.9.2016 Asianro 955/10.02.03/2014 80 Raision kaupungin 4. kaupunginosan (Mahittula)

Lisätiedot