Helsingin kaupunki Kuninkaankolmion aluerakentamisprojekti

Transkriptio

1 FCG Planeko Oy Kuninkaankolmion aluerentamisprojei KUNINKAANTAMMEN OSAYEISKAAVAN HUEVESIEN HAINTASUUNNITEMAN TÄYDENTÄMINEN HESINGIN HUEVESISTRATEGIAN MUKAISEKSI oppuraportti 000-D0..00

2 FCG Planeko Oy oppuraportti I..00 hulevesisegian mukaiseksi 000-D0 SISÄYSUETTEO Johdanto.... Selvityksen lähtökohd ja tavoitteet.... Selvityksen organisaio.... Käsitteitä.... Helsingin kaupungin hulevesisegia... Selvitysalue ja sen nykytila.... Selvitysalue.... Valuma-alueet ja reitit.... Maankäyttö.... Arvioidut valumiskertoimet osa-alueittain... Suunnitellun maankäytön hydrologiset vaikutukset.... Osayleiskaavan mukainen maankäyttö.... Maankäytön aiheuttam muutokset.... Maankäytön vaikutukset Vantaanjokeen ja Vuollejokisimpukkaan... Hulevesimallinnus.... Mallin kuvaus.... Mitoitustiedot.... Mallinnuksen tulokset nykytilanteessa...0. Mallinnuksen tulokset tulevassa tilanteessa..... Tkastellut vaihtoehdot..... Vaihtoehto..... Vaihtoehto... Hulevesien hallintoimenpiteiden suunnittelu.... Hulevesien hallinnan tve.... Yleiset periateet.... Hulevesien hallintasuunnitelma..... Yleistä..... Hallintamenetelmien suunnittelu mallinnuksen avulla..... Tkastellut suunnitelmavaihtoehdot..... Hulevesien hallinnan tkastelu A..... Hulevesien hallinnan tkastelu B..... Valittu suunnitelmkaisu Hvinaisten sadetapahtumien vaikutus hallintoimenpiteiden mitoitukseen.. Hulevesien hallinta virtausreittien vedenjohtokykyä kasvtamalla... Eri hallintamenetelmien kuvaus.... Alueelliset hallintamenetelmät..... Renne ja toimintaperiae..... Mitoitus..... Rentaminen ja kunnossapito.... Kiinteistö- ja korttelikohtaiset hallintamenetelmät..... Yleistä..... Viherpainanteet ja imeytysoj..... Imeytyskaivot ja -kaivannot äpäisevät päällysteet..... Viherkot... P:\PAN\Tre\VHT\VHS\Helsinki_000\D0_Kuninkaant_hulev\C Suunnitelm\Tekstit\oppuraportti\oppuraportti.doc

3 FCG Planeko Oy oppuraportti II..00 hulevesisegian mukaiseksi 000-D0.. Mitoitus..... Rentaminen ja kunnossapito.... Hulevesien johtaminen.... Tulveitit.... Hulevesien hallintamenetelmien valintaperusteet.... Suositukset Kuninkaantammen alueella käytettävistä menetelmistä.... Hulevesien hallinnan kustannukset.... Rentamisen aikainen hulevesien hallinta.... Renteiden kuivuksen vmistaminen... IITTEET iite Piirustusnumero Nimi Mittaava Päiväys iite VHT-000-D0-00 Hulevesien hallinnan yleissuunnitelma : iite VHT-000-D0-0 Viivytysalueet : iite VHT-000-D0-0 VHT-000-D0-0 VHT-000-D0-0 VHT-000-D0-0 Tulveitit ja alueet :000 :000 :000 : P:\PAN\Tre\VHT\VHS\Helsinki_000\D0_Kuninkaant_hulev\C Suunnitelm\Tekstit\oppuraportti\oppuraportti.doc

4 FCG Planeko Oy oppuraportti ()..00 hulevesisegian mukaiseksi 000-D0 HESINGIN KAUPUNKI KUNINKAANTAMMEN OSAYEISKAAVAN HUEVESIEN HAINTASUUNNITEMAN TÄYDEN- TÄMINEN HESINGIN HUEVESISTRATEGIAN MUKAISEKSI JOHDANTO. Selvityksen lähtökohd ja tavoitteet. Selvityksen organisaio. Käsitteitä Työssä on päivitetty Suunnittelukeskus Oy:n laima Kuninkaantammen osayleiskaava-alueen hulevesien hallintasuunnitelma (..00) Helsingin kaupungin hulevesisegian mukaiseksi. Työssä on keskitytty Mätäjoen valuma-alueelle sijoittuvaan osaan osayleiskaava-alueesta. Hulevesien muodostumista ja hallintaa on tkasteltu hulevesimallinnuksen avulla. Työn ensimmäisessä vaiheessa päivitettiin selvitysalueen nykytilanne sekä rennettiin hulevesimalli. Hulevesimallin avulla tkasteltiin hulevesivirtaamien muodostumista ja päävirtausreittien kapasiteettia. Työn toisessa vaiheessa hulevesimallin avulla päivitettiin yleissuunnitelma hulevesien hallintoimenpiteistä. Selvitys on tehty konsulttityönä FCG Planeko Oy:ssä, jossa työhön osallistuiv dipl.ins. Perttu Hyöty ja dipl.ins. Päivi Määttä. Työn tilaajana on Helsingin kaupungin Kuninkaankolmion alueprojei. Tilaajan yhteyshenkilönä toimi projeijohtaja Kimmo Kuisma. Valunnalla tkoitetaan sitä osaa sadannasta, joka virtaa vesistöä kohti maan pinnalla, maaperässä tai kallioperässä. Hulevesillä tkoitetaan rennetuilta alueilla muodostuvaa, sade- tai sulamisvesien aiheuttamaa pintavaluntaa. uonnontilaisia alueita rennettaessa veden normaali kiertokulku häiriintyy johtuen luontaisen kasvillisuuden sekä vettä pidättävän maan pinterroksen poistamisesta, painanteiden tasaamisesta ja heikosti vettä läpäisevien pintojen rentamisesta. Veden haihdunta- ja imeytymismahdollisuuksien heikentyessä veden pintavalunta nopeutuu. isääntynyt ja nopeutunut pintavalunta taas huuhtoo valumapinnoilta mukaansa enemmän erilaisia epäpuhtauksia, kuten kiintoainesta, ravinteita sekä baeereita. Hulevedet ja muu pintavalunta on perinteisesti koottu ojilla ja sadevesiviemäreillä ja johdettu pois rennetuilta alueilta mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti kosteuden aiheuttamien haittojen ehkäisemiseksi. Tästä voi seura useita ongelmia, kuten vesistöihin kohdistuvan epäpuhtauskuormituksen kasvua, eroosiota purkuuomissa, pohjavedenpinnan alenemista sekä kasvien ja eläinten elinolojen huononemista. Hulevesien aiheuttamien haitallisten vaikutusten ehkäisemiseksi on suunniteltu vaihtoehtoisia hallintamenetelmiä, joilla hulevesien määrää ja laua pyritään konolloimaan siten, että veden kiertokulku alueella rentamisen jälkeen olisi mahdollisimman paljon luonnontilaisen kaltainen. Keinoja hulevesien hallintaan ov mm. päällystettyjen pintojen minimoiminen syntyneiden hulevesien imeyttäminen maaperään US EPA.. Preliminy da summy of urban storm wer best management practices. EPA--R--0. Washington D.C. P:\PAN\Tre\VHT\VHS\Helsinki_000\D0_Kuninkaant_hulev\C Suunnitelm\Tekstit\oppuraportti\oppuraportti.doc

5 FCG Planeko Oy oppuraportti ()..00 hulevesisegian mukaiseksi 000-D0 epäpuhtauksien vähentäminen hulevesistä suodtamalla, laskeuttamalla ja kasvillisuuden avulla hulevesien viivyttäminen, eli pintavalunnan jaminen pitkälle ajanjsolle Hulevesien vaihtoehtoisten hallintamenetelmien toteuttaminen vaii perinteiseen sadevesiviemäröintiin verrtuna enemmän tilaa ja niiden kustannukset etenkin ylläpidon osalta ov sadevesiviemäröintiä suuremm. Tästä johtuen vaihtoehtoiset hallintamenetelmät soveltuv phaiten uusille rennettaville alueille, joissa niiden asettam vaimukset voidaan phaiten ottaa huomioon.. Helsingin kaupungin hulevesisegia Kuninkaantammen osayleiskaavan hulevesien hallintasuunnitelma on tehty täydentämällä v. 00 hulevesien hallinnan yleissuunnitelma Helsingin kaupungin hulevesisegian (..00) mukaiseksi. Hulevesisegian tavoitteena on tulvimishaittojen poistaminen ja ehkäiseminen, pohjaveden pinnan ennallaan pitäminen, kuivuksen vmistaminen, haitallisten aineiden minimoiminen hulevesissä sekä hulevesien hyödyntäminen resurssina. Hulevesisegiassa on määritelty seuraava prioriteettijärjestys hulevesien käsittelylle ja johtamiselle: I. Ensisijaisesti hulevedet käsitellään ja hyödynnetään syntypaikallaan II. Hulevedet johdetaan pois syntypaikaltaan hidastavalla ja viivyttävällä järjestelmällä III. Hulevedet johdetaan pois syntypaikaltaan hulevesiviemärissä yleisillä alueilla sijaitseville hidastus- ja viivytysalueille ennen vesistöön (puroon) johtamista. IV. Hulevedet johdetaan hulevesiviemärissä suoraan vastaanottavaan vesistöön. V. Hulevedet johdetaan sekavesiviemärissä Viikinmäen puhdistamolle Helsingin kaupungin hulevesisegia P:\PAN\Tre\VHT\VHS\Helsinki_000\D0_Kuninkaant_hulev\C Suunnitelm\Tekstit\oppuraportti\oppuraportti.doc

6 FCG Planeko Oy oppuraportti () hulevesisegian mukaiseksi 000-D0..00 SEVITYSAUE JA SEN NYKYTIA. Selvitysalue Selvitysalueen ydin muodostuu Kuninkaantammen osayleiskaava-alueesta. Selvitysaluetta on laajennettu osayleiskaava-alueen ulkopuolelle valumaalueiden rajojen mukaisesti. Rajaus on tehty selvitystyön kannalta mahdollisimman tkoituksenmukaisesti. Osayleiskaava-alueen pinta-ala on noin, km ja selvitysalueen pinta-ala noin, km. Osayleiskaava-alue ja selvitysalue on esitetty kuvassa. Kuva. Osayleiskaava-alue ja selvitysalue. P:\PAN\Tre\VHT\VHS\Helsinki_000\D0_Kuninkaant_hulev\C Suunnitelm\Tekstit\oppuraportti\oppuraportti.doc

7 FCG Planeko Oy oppuraportti () hulevesisegian mukaiseksi 000-D Valuma-alueet ja reitit Kuninkaantammen osayleiskaava-alue sijaitsee Vantaanjoen ja Mätäjoen valuma-alueilla. Selvitysalue on jaettavissa neljään osa-alueeseen, joista alueet ja sijoittuv Mätäjoen valuma-alueelle ja alueet ja Vantaanjoen valuma-alueelle. Aluetta on rajtu eteläosastaan (Kanneltien eteläpuolelta tulevan ojan valuma-alue on jätetty pois), jotta selvitysalue ei laajene kohtuuttomasti. Osa-alue on rajtu luoteisosasta kaavajan mukaisesti. Valumaalueet ja reitit on esitetty kuvassa. Kuva. Valuma-alueet ja reitit. Valuma-alueilla ja sadevedet johdetaan rennetuilta alueilta sadevesiviemäreissä pääojiin. Valuma-alueilla ja ei pääasiassa ole sadevesiviemäröintiä vaan sadevedet johtuv maanpintoja ja ojia pitkin.. Maankäyttö Mätäjokeen laskev osavaluma-alueet ov nykytilanteessa suurelta osin pientalovaltaista asutusta. Mätäjoen osa-alueiden pohjoisos, jonne Kuninkaantammen osayleiskaava-alue sijoittuu, ov nykytilanteessa viheraluetta sekä teollisuus- ja työpaikka-aluetta. Osa-alueita ja leikkaa Hämeenlinnanväylä. Alueella on nykytilanteessa viheralueita sekä merkittävänä kohteena Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitos. Osa-alueella on nykytilanteessa viheralueita ja hieman asutusta. P:\PAN\Tre\VHT\VHS\Helsinki_000\D0_Kuninkaant_hulev\C Suunnitelm\Tekstit\oppuraportti\oppuraportti.doc

8 FCG Planeko Oy oppuraportti ()..00 hulevesisegian mukaiseksi 000-D0. Arvioidut valumiskertoimet osa-alueittain Selvitysalueella muodostuvan pintavalunnan määrän vioimiseksi määritettiin eri maankäyttötyypit ja niille valumiskertoimet. Valumiskerroin kuvaa alueelta pintavaluntana poistuvan veden osuutta alueelle savasta kokonaisvesimäärästä erilaisten häviöiden jälkeen. Valumiskerroin vastaa suunnilleen vettä täysin läpäisemättömien pintojen osuutta kokonaispinta-alasta. On kuitenkin huomioitava, että valumiskerroin ei ole vio, vaan sen suuruuteen vaikuttav erilaiset muuttuv tekijät, kuten seen rankkuus, maaperän vesipitoisuus, edellisestä sadetapahtumasta kulunut aika, ilman lämpötila jne. Tässä esitetyt valumiskertoimet kuvaav rankkaseen aiheuttamaa valumistilannetta, jolloin myös läpäiseviltä pinnoilla muodostuu pintavaluntaa. Pitkäkestoisilla, rankkuudeltaan pienillä seilla valumiskertoimien vot olisiv pienemmät. Eri maankäyttötyyppien valumiskertoimet määritettiin kirjallisuusvojen perusteella. Maankäyttötyyppien valumiskertoimet on esitetty taulukossa. Taulukko. Maankäyttötyyppien valumiskertoimet. Maankäyttötyyppi Valumiskerroin AK 0, AP 0,0 AO 0, C 0,0 0,0 P 0,0 PY 0,0 TP 0,0 T 0,0 ET 0,0 VU 0,0 V 0,0 MUU RAKENTAMATON 0,0 Em. maankäyttötyyppien pinta-alojen ja valumiskertoimien perusteella osavaluma-alueille laskettiin keskimääräiset valumiskertoimet. Keskimääräinen valumiskerroin on painotettu keskivo erilaisten maankäyttötyyppien pinta-alan suhteessa. Osavaluma-alueittaiset keskimääräiset valumiskertoimet on esitetty taulukossa. Taulukko. Valumiskertoimet nykytilanteessa. Valuma-alue Valumiskerroin 0, 0, 0, 0, Selvitysalue 0, Tiehallinto. Teiden suunnittelu IV, tien renne, Kuivus. P:\PAN\Tre\VHT\VHS\Helsinki_000\D0_Kuninkaant_hulev\C Suunnitelm\Tekstit\oppuraportti\oppuraportti.doc

9 FCG Planeko Oy..00 oppuraportti () hulevesisegian mukaiseksi 000-D0 SUUNNITEUN MAANKÄYTÖN HYDROOGISET VAIKUTUKSET. Osayleiskaavan mukainen maankäyttö Kuninkaantammen osayleiskaavassa nykyiset työpaikka-alueet on esitetty muutettavan asumisen ja palvelun alueiksi. Alueesta on suunniteltu asuinalue noin 000 asukkaalle. Nykyisistä toiminnoista alueelle jäävät Kuninkaantammentien asutus, Pitkäkosken vedenpuhdistamo, ympäristökeskuksen rennukset sekä painotalo. Kaava-alueelle sijoittuu myös merkittävä uusi tiehanke, Kehä II, jonka eritasoliittymä Hämeenlinnanväylälle sijaitsee osayleiskaava-alueen lounaiskärjessä. Kuninkaantammen osayleiskaava on esitetty kuvassa. Kuva. Kuninkaantammen osayleiskaava.. Kaupunkisuunnitteluvirasto. m/projeialueet/kuninkaantammi/osayleiskaava P:\PAN\Tre\VHT\VHS\Helsinki_000\D0_Kuninkaant_hulev\C Suunnitelm\Tekstit\oppuraportti\oppuraportti.doc

10 FCG Planeko Oy oppuraportti ()..00 hulevesisegian mukaiseksi 000-D0. Maankäytön aiheuttam muutokset Osayleiskaavan hydrologisten vaikutusten vioimiseksi laskettiin valumiskertoimet myös kaavan mukaisessa tilanteessa. Valumiskertoimet pohjautuv v. 00 selvitykseen ja niitä on tkennettu uusien osa-aluerajausten sekä Kehä II:n edellistä vaihetta tkempien suunnitelmien perusteella. Valumiskertoimet nykytilanteessa ja tulevassa tilanteessa sekä tilanteiden välillä tapahtuva muutos on esitetty kuvassa. Valumiskertoimet nykytilanteessa OYK:ssa sekä muutos-% Valumiskerroin 0. Valumikserroin, nykytila Valumiskerroin, tuleva 0. 0 % 0. 0 % 0. % % % Selvitysalue Kuva. Keskimääräiset valumiskertoimet nykytilanteessa ja OYK:n mukaisessa tilanteessa sekä muutos-%. Kuten kuvasta nähdään, valumiskerroin ja siten hulevesimäärä kasvaa merkittävimmin valuma-alueella, jonne Kehä II tulee sijoittumaan.. Maankäytön vaikutukset Vantaanjokeen ja Vuollejokisimpukkaan Osa selvitysalueen vesistä purkautuu Vantaanjokeen Pitkäkosken kohdalla. Purkupisteen alapuolella Vantaanjoessa majailee uhanalainen Vuollejokisimpukka, joka on herkkä muutoksille asuinvesistönsä laadussa. Hulevesien ja etenkin rennusvaiheen hulevesien vaikutuksia Vuollejokisimpukkaan ja sitä kautta joen Nura-voihin on vioitu Insinööritoimisto Paavo Ristolan tekemässä Nura-viossa vuonna 00. Nura-viossa todettiin Vantaanjoen vedenlaadun ja virtaamien sekä Kuninkaantammen oyk-alueella muodostuvien hulevesien vioidun määrän ja laadun perusteella, että alueelta Vantaanjokeen purkautuv hulevedet eivät aiheuta merkittäviä vaikutuksia Nura-voihin tai Vuollejokisimpukan elinoloihin. Vähäisistä vaikutuksista huolimta suositellaan kuitenkin, että etenkin rentamisvaiheen hulevesiä käsitellään ennen Vantaanjokeen johtamista. Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy. 00. Kuninkaantammen osayleiskaavaluonnoksen Nura-vio. P:\PAN\Tre\VHT\VHS\Helsinki_000\D0_Kuninkaant_hulev\C Suunnitelm\Tekstit\oppuraportti\oppuraportti.doc

11 FCG Planeko Oy oppuraportti ()..00 hulevesisegian mukaiseksi 000-D0 HUEVESIMAINNUS. Mallin kuvaus Selvitysalueen hulevesivalunnan muodostumista, virtaamia ja purkureittien kapasiteettia ja ongelmohtia tkasteltiin mallintamalla. Hulevesimallinnus on tehty Epanet SWMM ohjelmalla. Hulevesimalliin rennettiin sekä nykytilanteen että tulevan tilanteen mukaiset valuma-alueet ja verkostot. Hulevesimalli on laadittu syöttämällä malliin valuma-alueet ja virtausreitit kttkastelujen perusteella. Valuma-alueille määritettiin niiden maankäytön perusteella läpäisemättömien pintojen osuus sekä virtausvastuskerroin. Virtausreitit on mallinnettu sekä avouomina että sadevesiviemäreinä. Avouomien poikkileikkaukset on vioitu kttkastelun perusteella. Mallinnuksessa tkastelu on rajtu Mätäjokeen laskeviin valuma-alueisiin (valuma-alueet ja ). Mallinnuksessa keskityttiin erityisesti tkastelemaan virtaamia kahdella merkittävimmällä purkureitillä. Pohjoisemmasta Mätäjoen suuntaan purkavasta pääuomasta (pääreitti ) ja sen rummuista saiin poikkileikkaustietoja alueelle tehdystä pienvesisuunnitelmasta. Virtausreittien kapasiteettitkastelua vten valuma-alueita on jaettu pienempiin osiin. Kuvassa on esitetty päävirtausreitit sekä pienvaluma-alueet. Mallin rennetta on havainnollistettu kuvassa. Kuninkaantammen keskusta-alueen vedenjajista on huomioitava, että tässä esitetyt ja mallinnuksen pohjana toimiv vedenjaj ov vain yksi vaihtoehto. Hulevesien johtamissuunn ja valuma-alueet määräytyvät vasta alueen tasauksen ja kunnallistekniikan tkemman suunnittelun yhteydessä. Kuva. Tkasteltav päävirtausreitit sekä pienvaluma-alueet. Kuninkaantammen ja Mätäjoen alueen pienvesisuunnitelma. Suunnitelmaselostus..00. suunnitteluvirasto, Teknistaloudellinen toimisto, Elina Heikinheimo. P:\PAN\Tre\VHT\VHS\Helsinki_000\D0_Kuninkaant_hulev\C Suunnitelm\Tekstit\oppuraportti\oppuraportti.doc

12 FCG Planeko Oy oppuraportti ()..00 hulevesisegian mukaiseksi 000-D0 Valuma-alueraj muuttuv nykytilanteeseen verrtuna siten, että valumaalueen pinta-ala laajenee ja vastaavasti alueen pienenee. OYK-alueen hulevedet on nykytilanteessa johdettu pääasiassa alueen D läpi sadevesiviemärissä. Kuva. Hulevesimallin renne.. Mitoitustiedot Hulevesivirtaama ja määrä määräytyvät mitoitusseen, valuma-alueen pinta-alan ja valumiskertoimen mukaan. Mitoitusvirtaama ja vesimäärä lasketaan joko sulan kauden rankkaseen tai lumen kevätsulamisen perusteella. Urbaaneilla alueilla laskentaperusteena käytetään rankkasadetta. Mitoitussade määritetään perustuen valuma-alueen pinta-alaan ja haluttuun toistuvuuteen, jotka määräävät seen kestoajan ja rankkuuden. Hulevesien msimivirtaama saavutetaan yleensä silloin, kun rankkaseen kesto valitaan kerääntymisajan eli valuma-alueen etäisimmästä reunasta purkupisteeseen kuluvan virtausajan pituiseksi. Kttkastelun perusteella nykytilanteessa selvitysalueen vioiduksi hulevesien virtausajsi eli mitoitusseen kestoksi saadaan noin 0 minuuttia, kun hulevesien virtaus tapahtuu ojissa ja sadevesiviemäreissä. Suunnittelukeskus Oy. 00. Hulevesien luonnonmukaisen hallinnan menetelmät, suunnitteluohje. P:\PAN\Tre\VHT\VHS\Helsinki_000\D0_Kuninkaant_hulev\C Suunnitelm\Tekstit\oppuraportti\oppuraportti.doc

13 FCG Planeko Oy oppuraportti 0 ()..00 hulevesisegian mukaiseksi 000-D0 Mitoitusseen toistuvuudeksi on valittu kerran viidessä vuodessa. jolloin seen keskimääräiseksi rankkuudeksi saadaan l/(s*ha),. Valittu toistuvuus on suurempi kuin sadevesiverkostojen yleisesti käytetty mitoitustilanne (toistuvuus kerran - vuodessa), jolloin hulevesien hallintamenetelmien käyttö lisää sadevesiverkoston toimintavmuutta selvästi. Mitoitusseen toistuvuutta ei ole haluttu kuitenkaan kasvtaa liisi, koska tämä johtaisi menetelmien ylimitoitukseen ja kustannusten tpeettomaan kasvuun. Voidaan ajella, että mitoituksen ylittävät sadetapahtum ov niin hvinaisia, että niiden muodostamia hulevesiä ei ole tpeen kokonaisuudessaan hallita vaan keskittyä niiden hallittuun poisjohtamiseen tulveittejä pitkin. Toistuvuuksia tkasteltaessa tulee pitää mielessä, että viimeaikaisten tutkimusten mukaan ilmastonmuutoksen myötä seiden rankkuus ja sademäärä tulev kasvamaan kuluvan vuosisadan loppuun mennessä keskimäärin siten, että nykyään kerran 0 vuodessa toistuva sadetapahtuma toistuisi vuosisadan lopulla kerran viidessä vuodessa ja kerran vuodessa toistuva tapahtuma kerran kolmessa vuodessa. Tästä johtuen menetelmien toimivuutta tulee tkastella myös kerran 0 vuodessa toistuvalla sadetapahtumalla.. Mallinnuksen tulokset nykytilanteessa Hulevesimallilla määritettiin nykytilanteessa muodostuvien virtaamien suuruudet päävaluma-alueiden purkupisteessä ja purkureiteillä. Mallinnuksessa kävi ilmi, että pääuomassa Hämeenlinnanväylän alittavan rummun kohdalla voi esiintyä huleveden padottumista ja tulvimista jo nykytilanteessa. Kuvissa ja on esitetty pituusleikkaukset pääuomista nykytilanteessa. Kuvissa ja 0 on esitetty näiden pääuomien eli valuma-alueiden ja hulevesien purkautumiskäyrät Mätäjoen purkupisteissä. Mallinnuksen tuloksia tkasteltaessa täytyy muistaa, että mallia ei ole kalibroitu todellisten virtaamahavaintojen perusteella. Kalibrointi edellyttäisi laajaa mittausaineistoa virtaamista eri uoman osissa ja rummuissa sekä yksityiskohtaista tietoa samojen ajanjsojen sadetapahtumista, mistä johtuen kalibroinnin tekeminen ei ole mahdollista. isäksi on huomioitava että työssä tkastellaan poikkeuksellisten sadetapahtumien aiheuttamia tilanteita, joiden kalibroiminen edellyttäisi mittausaineistoa juuri tällaisista hvinaisista seista. Hämeenlinnanväylä Kuva. Pituusleikkaus pääuomasta nykytilanteessa. Ku 0. Kadunrennuksen tekniset ohjeet.. Suomen kunnallistekninen yhdistys. Julkaisu. Jyväskylä. Suomen ympäristökeskus. 00. Rankkaseet ja taajamulv (RATU). Suomen ympäristö /00. Helsinki. P:\PAN\Tre\VHT\VHS\Helsinki_000\D0_Kuninkaant_hulev\C Suunnitelm\Tekstit\oppuraportti\oppuraportti.doc

14 FCG Planeko Oy oppuraportti ()..00 hulevesisegian mukaiseksi 000-D0 Hämeenlinnanväylä Kuva. Pituusleikkaus pääuomasta nykytilanteessa. Kuva. Valuma-alueen purkautumiskäyrä nykytilanteessa. Kuva 0. Valuma-alueen purkautumiskäyrä nykytilanteessa. P:\PAN\Tre\VHT\VHS\Helsinki_000\D0_Kuninkaant_hulev\C Suunnitelm\Tekstit\oppuraportti\oppuraportti.doc

15 FCG Planeko Oy oppuraportti ()..00 hulevesisegian mukaiseksi 000-D0. Mallinnuksen tulokset tulevassa tilanteessa.. Tkastellut vaihtoehdot.. Vaihtoehto Hulevesimallilla määritettiin myös tulevassa tilanteessa muodostuv virtaam. Tulevan tilanteen mallinnuksessa keskityttiin tkastelemaan kahden päävirtausreitin kapasiteettia silloin, kun niiden kautta johdetaan myös kaavaalueella muodostuv hulevedet. Virtausreittien kapasiteettia on tkasteltu v. 00 hallintasuunnitelmassa esitettyjen hallintavaihtoehtojen mukaisissa tilanteissa: - VE: OYK-alueella muodostuv hulevedet johdetaan kahden päävirtausreitin kautta Mätäjokeen eli valuma-alueilla A-D muodostuv hulevedet johtuv pääuomaa pitkin ja valuma-alueiden A-E hulevedet pääuomaa pitkin (ks. kuva ). - VE: OYK-alueella muodostuv hulevedet johdetaan pääasiassa pääuomaa pitkin Mätäjokeen eli edellisestä poiketen uoman kautta johdetaan myös suuri osa valuma-alueella A muodostuvista hulevesistä (ks. kuva ). Kuvissa on esitetty pääuomien pituusleikkaukset VE:n mukaisessa tulevassa tilanteessa. Kuvissa ja on esitetty valuma-alueiden ja hulevesien purkautumiskäyrät tulevassa tilanteessa VE. Hämeenlinnanväylä Kuva. Pituusleikkaus pääuomasta tulevassa tilanteessa VE. P:\PAN\Tre\VHT\VHS\Helsinki_000\D0_Kuninkaant_hulev\C Suunnitelm\Tekstit\oppuraportti\oppuraportti.doc

16 FCG Planeko Oy oppuraportti ()..00 hulevesisegian mukaiseksi 000-D0 Hämeenlinnanväylä Kuva. Pituusleikkaus pääuomasta tulevassa tilanteessa VE. Kuva. Valuma-alueen purkautumiskäyrät nykytilanteessa (sininen) ja tulevassa tilanteessa (punainen) vaihtoehdossa VE. P:\PAN\Tre\VHT\VHS\Helsinki_000\D0_Kuninkaant_hulev\C Suunnitelm\Tekstit\oppuraportti\oppuraportti.doc

17 FCG Planeko Oy oppuraportti ()..00 hulevesisegian mukaiseksi 000-D0 Kuva. Valuma-alueen purkautumiskäyrät nykytilanteessa (sininen) ja tulevassa tilanteessa (punainen) vaihtoehdossa VE... Vaihtoehto Kuten kuvista - nähdään, vaihtoehdon mukaisessa tulevassa tilanteessa tulvimista ja huleveden padottumista on havaittavissa rumpujen kohdalla, erityisesti Hämeenlinnanväylän alituksen kohdalla. Tulviminen lisääntyy valuma-alueen pääuomassa, sillä rentamisesta aiheutuvan hulevesimäärän kasvun lisäksi myös valuma-alueen pinta-ala on nykytilanteeseen verrtuna suurempi. Valuma-alueen virtaama vastaavasti on nykytilanteeseen verrtuna hieman pienempi valuma-alueen koon pienenemisen tia. Hulevesimallilla tkasteltiin hulevesien muodostumista ja pääreittien kapasiteettia myös vaihtoehdon mukaisessa tulevassa tilanteessa, jossa pääuoman kautta johdetaan myös suuri osa alueen A hulevesistä (ks. kuva ). Kuvissa ja on esitetty pääuomien pituusleikkaukset ja kuvissa ja purkautumiskäyrät VE:n mukaisessa tulevassa tilanteessa. Hämeenlinnanväylä Kuva. Pituusleikkaus pääuomasta tulevan tilanteen vaihtoehdossa VE. P:\PAN\Tre\VHT\VHS\Helsinki_000\D0_Kuninkaant_hulev\C Suunnitelm\Tekstit\oppuraportti\oppuraportti.doc

18 FCG Planeko Oy oppuraportti ()..00 hulevesisegian mukaiseksi 000-D0 Hämeenlinnanväylä Kuva. Pituusleikkaus pääuomasta tulevan tilanteen vaihtoehdossa VE. Kuva. Valuma-alueen purkautumiskäyrät nykytilanteessa (sininen) ja tulevassa tilanteessa (punainen) vaihtoehdossa VE. P:\PAN\Tre\VHT\VHS\Helsinki_000\D0_Kuninkaant_hulev\C Suunnitelm\Tekstit\oppuraportti\oppuraportti.doc

19 FCG Planeko Oy oppuraportti ()..00 hulevesisegian mukaiseksi 000-D0 Kuva. Valuma-alueen purkautumiskäyrät nykytilanteessa (sininen) ja tulevassa tilanteessa (punainen) vaihtoehdossa VE. Kuten kuvista - nähdään, tulevassa tilanteessa vaihtoehdossa VE tulviminen Hämeenlinnanväylän alituksen kohdalla kasvaa huomtavasti pääuomassa nykytilanteeseen sekä myös vaihtoehtoon verrtuna valumaalueen laajennuttua. Myös purkuvirtaama Mätäjokeen kasvaa. Pääuomassa virtaama laskee alle nykytilanteen tason valuma-alueen koon pienennyttyä selvästi. HUEVESIEN HAINTATOIMENPITEIDEN SUUNNITTEU. Hulevesien hallinnan tve. Yleiset periateet Suunniteltu maankäyttö aiheuttaa Mätäjokeen laskevilla valuma-alueilla kasvua hulevesivirtaaman määrässä, mikä aiheuttaa tulvimista päävirtausreiteillä. Tämän tia on perusteltua suunnitella alueelle hallintoimenpiteitä, joilla hulevesivirtaamia saadaan tastua ja viivytettyä siten, että tulvimiselta vältytään. Tulvimisen estämisen lisäksi hulevesien hallintoimenpiteillä tavoitellaan Mätäjokeen purkautuvan virtaaman tasaamista sekä pempaa vesitasapainoa selvitysalueella eli pintavalunnan kokonaismäärän vähentämistä. Hulevesien hallintoimenpiteet on suunniteltu Helsingin kaupungin hulevesisegian mukaisesti. Hulevesisegian yhtenä tavoitteena on tulvien hallitseminen kaupunkialueella. Yleissuunnitelman ensimmäisessä vaiheessa (A) on tkasteltu alueellisten hulevesien hallintamenetelmien vaikutusta virtaamien säätelyssä. Toisessa vaiheessa (B) alueellisten hallintamenetelmien toimintaa tuetaan kiinteistö- ja korttelikohtaisilla menetelmillä. Yleissuunnitelman tkoituksena on hulevesien hallinnan huomiointi huleveden muodostumisalueelta purkupisteeseen saka. Hulevesien hallintoimenpiteet koostuv hulevesien hallitusta kokoamisesta, läpäisevien pinnoitteiden käytöstä sekä luontaisten kosteikkojen ja painanteiden hyödyntämisestä. P:\PAN\Tre\VHT\VHS\Helsinki_000\D0_Kuninkaant_hulev\C Suunnitelm\Tekstit\oppuraportti\oppuraportti.doc

20 FCG Planeko Oy oppuraportti ()..00 hulevesisegian mukaiseksi 000-D0 Mitoitusperusteena on käytetty kappaleessa. kuvtua kerran viidessä vuodessa toistuvaa 0 minuutin rankkasadetta rankkuudeltaan l/(s*ha). Koska ilmastonmuutoksen seurauksena rankka- ja talviseiden määrä tulee lisääntymään, on tpeen tkastella hallintoimenpiteiden mitoitusta myös rankemmilla seilla. Poikkeuksellisia tilanteita kuvaavina mitoitusseina on käytetty kerran kymmenessä vuodessa toistuvaa yhden tunnin sadetta sekä kerran sadassa vuodessa toistuvaa yhden tunnin sadetta.. Hulevesien hallintasuunnitelma.. Yleistä Yleissuunnitelmassa esitetään hulevesien hallintoimenpiteiden sijainnit ja mitoitus. Valuma-aluekohtaiset viivytysalueet on esitetty liitteenä olevassa suunnitelmtassa. Kiinteistö- ja korttelikohtaisista menetelmistä on esitetty eri tehokkuuksilla tvittava viivytystilavuus sekä niiden vaikutus alueellisten viivytysalueiden mitoitukseen. Hallintamenetelmien rennetta ja ominaisuuksia on kuvtu kappaleessa... Hallintamenetelmien suunnittelu mallinnuksen avulla Hulevesien hallintoimenpiteet on suunniteltu ja mitoitettu hulevesimallin avulla. Kttkastelujen perusteella määritettiin ensin mahdolliset sijoituspaik viivytysalueille sellaisista maastonkohdista, joihin hulevedet voidaan helposti johtaa ja viivyttäminen on maastonmuotojen sekä suunnitellun maankäytön perusteella mahdollista. Sijainnit noudtelev v. 00 yleissuunnitelmassa esitettyjä viivytyspaikkoja. Tämän jälkeen viivytysalueet syötettiin hulevesimalliin ja tutkittiin eri tilavuuksien vaikutusta virtaamiin tkastelupisteissä. Viivytysalueiden lisäksi mallinnuksella tkasteltiin korttelikohtaisten viivytysmenetelmien vaikutusta kokonaisuuteen... Tkastellut suunnitelmavaihtoehdot Haluttu tavoite hulevesien hallinnalle oli, että suunnitellun maankäytön aiheuttama kasvu hulevesivirtaamissa saaisiin tastua nykytilanteen tasolle Mätäjoen suuntaan purkavilla valuma-alueilla siten, että tulvimista ei esiinny. Hallintasuunnitelman toteuttamista tkasteltiin kahden vaihtoehdon mukaisesti, jotka oliv: A. Hallinta toteutetaan pelkästään viivytysalueilla B. Hallinta toteutetaan hajautetusti siten, että tulva-alueiden lisäksi toteutetaan korttelikohtaisia viivytysmenetelmiä eri tehokkuuksilla. Molempia hallintavaihtoehtoja (A ja B) tkasteltiin aiemmin esitettyjen, hulevesien johtamissuuntien osalta toisistaan eroavien vaihtoehtojen ja mukaisissa tilanteissa. Kuvassa on esitetty viivytysalueiden mahdolliset sijainnit. Pinta-alavaus kuvassa on määritetty kttkastelujen perusteella. Viivytysalue on suunniteltu yhdeksi kokonaisuudeksi, mutta viivytysalue on hajautettu kolmeen osaan. P:\PAN\Tre\VHT\VHS\Helsinki_000\D0_Kuninkaant_hulev\C Suunnitelm\Tekstit\oppuraportti\oppuraportti.doc

21 FCG Planeko Oy oppuraportti ()..00 hulevesisegian mukaiseksi 000-D0 Kuva. Viivytysalueiden sijainnit... Hulevesien hallinnan tkastelu A Hallintavaihtoehdossa A hallintaa tkasteltiin pelkästään viivytysalueilla. Tvittava viivytystilavuus on määritetty hulevesimallinnuksen avulla. Taulukossa on esitetty viivytysalueiden mitoitustiedot johtamissuuntien osalta toisistaan eroavien vaihtoehtojen ja mukaisissa tilanteissa. Hulevesien hallinta on siis ajeltu toteutettavan pelkästään keskitetyillä viivytysalueilla. Taulukko. Viivytysalueiden mitoitustiedot, kun hallinta toteutetaan pelkästään keskitetysti. Viivytysalue Tilavuus Pinta-alavaus [m ] [m ] VE: Viivytysalue Viivytysalue VE: Viivytysalue Viivytysalue 0 0 Taulukossa esitettyjen viivytysalueiden avulla hulevesivirtaam saadaan tastua nykytilanteen tasolle Hämeenlinnanväylän alituksen kohdalla. Valuma-alueen osalta tulviminen Hämeenlinnanväylän alituksen kohdalla voidaan viivytysalueella estää kokonaan. Valuma-alueella Hämeenlinnanväylän alituksen kohdalla tulvimista voi esiintyä nykytilannetta vastaavalla tasolla, sillä tulvimisen aiheuttav suunnitellun viivytysalueen alapuolisten valumaalueiden hulevedet. Hulevesivirtaama Mätäjokeen kokonaisuudessaan hieman kasvaa valumaalueelta, sillä ko. viivytysalueella ei voida tasa alapuolisen Kehä II:n aiheuttamaa lisää hulevesivirtaamassa. P:\PAN\Tre\VHT\VHS\Helsinki_000\D0_Kuninkaant_hulev\C Suunnitelm\Tekstit\oppuraportti\oppuraportti.doc

22 FCG Planeko Oy oppuraportti ()..00 hulevesisegian mukaiseksi 000-D0.. Hulevesien hallinnan tkastelu B Kttkastelujen perusteella vaihtoehdon pitäisi olla toteutettavissa viivytyksen vaiman tilantpeen kannalta. Kyseessä olevalla pinta-alavauksella viivytysalueen tulisi syvyydeltään olla keskimäärin 0. meiä. Hallintavaihtoehdossa viivytysalueen tilavuus lähes ksinkertaistuu vaihtoehtoon verrtuna, mikä voi tilantpeen vuoksi osoittautua liian kovsi vaimukseksi ja siten toteuttamiskelvottomsi hallintavaihtoehdoksi. Jotta allas voitaisiin toteuttaa tvittavalle viivytystilavuudelle, tulisi sen olla syvyydeltään keskimäärin 0. meiä, mikä asutusalueen läheisyydessä voi aiheuttaa turvallisuusriskin. Toisessa vaiheessa tkasteluun lisättiin kiinteistö- ja korttelikohtaiset menetelmät. Kiinteistö- ja korttelikohtaiset menetelmät on myös mitoitettu kerran viidessä vuodessa toistuvalle rankkaseelle, jonka kestoajsi on valittu valuma-alueiden pienuuden vuoksi 0 minuuttia. Kokonaissademäärä on tällöin noin 0 mm. Kymmenen minuutin seelle mitoitetut järjestelmät pidättävät vuoden välein toistuvan 0 minuutin seen aiheuttamia hulevesiä ensimmäisen minuutin ajan. Tämän jälkeen menetelmät ov täynnä ja hulevedet alkav purkautua rennetuilta alueilta kohti viivytysalueita. Korttelikohtaisten menetelmien tvitseva viivytystilavuus 0 mm seen aiheuttamia hulevesiä vten on m /00 m läpäisemätöntä pintaa kohti. Korttelikohtaisten menetelmien viivytysvaimus edellä esitetyllä tehokkuudella määritettiin Kuninkaantammen OYK-alueelle (valuma-alueille A ja A). Viivytysvaimukset on esitetty taulukossa. Taulukko. Korttelikohtainen viivytysvaimus OYK-alueella eli valumaalueilla A ja A korttelitehokkuudella m /00 m. Valuma-alue KK-vaimus [m ] A 00 A 00 A+A 00 Taulukossa esitettyihin viivytysvaimuksiin on huomioitu myös viheralueilla, sorentillä ym. läpäisevillä pinnoilla muodostuv hulevedet. Taulukon vot sisältävät myös nykyään rennetuilla alueilla muodostuvien vesien osuuden. Mikäli korttelikohtainen viivytysvaimus tulee ainoastaan OYKalueelle tuleville uusille läpäisemättömille pinnoille, on vaadittava viivytystilavuus noin 0 % taulukon voista. Hulevesimallin avulla määritettiin viivytysalueiden tvittav tilavuudet erisuuruisilla korttelikohtaisilla viivytysvaimuksilla. Tkasteltavina oliv viivytysvaimukset m, 0, m, 0,0 m ja 0, m / 00 m läpäisemätöntä pintaa. isäksi viivytysalueiden tilavuutta tkasteltiin alueen uusien läpäisemättömien pintojen korttelikohtaisella viivytysvaimuksella 0,0 m /00 m. Taulukossa on esitetty korttelikohtaisen viivytyksen vaikutus viivytysalueiden mitoitukseen eri vaimustasoilla. P:\PAN\Tre\VHT\VHS\Helsinki_000\D0_Kuninkaant_hulev\C Suunnitelm\Tekstit\oppuraportti\oppuraportti.doc

23 FCG Planeko Oy oppuraportti 0 ()..00 hulevesisegian mukaiseksi 000-D0.. Valittu suunnitelmkaisu Taulukko. Alueellisten viivytysalueiden tilavuus eri korttelikohtaisilla viivytysvaimuksilla. Viivytysalue KK 00 % KK % KK 0 % KK % KK 0 % [m ] VE: Viivytysalue Viivytysalue VE: Viivytysalue Viivytysalue Taulukosta voidaan nähdä, että alueellisten viivytysalueiden tilavuudet ov sitä pienemmät mitä tehokkaampi korttelialueilla tapahtuva viivytys on. Esimerkiksi VE:ssä viivytysalueiden tvittav tilavuudet ov 00 m ja 00 m, kun korttelikohtainen viivytysvaimus on m /00 m (00 %). Kun korttelivaimus vähennetään puoleen eli vaimukseen 0, m /00 m, alueellisten viivytysaltaiden tvittava tilavuusvaimus yli ksinkertaistuu. Edellisessä luvussa esitetyistä hallintavaihtoehdoista toteuttamiskelpoisimmsi vaihtoehdoiksi voidaan todeta vaihtoehdot, joissa hallinta toteutetaan yhdistämällä alueelliset ja korttelikohtaiset menetelmät (vaihtoehto B). Vsinaisten alueellisten viivytysalueiden vaima tilantve pienenee huomtavasti, kun hallintaa toteutetaan jo korttelialueella. Toteuttamiskelpoisin vaihtoehto ottaen huomioon sekä korttelialueelle että viheraluille sijoittuvien hallintoimenpiteiden vaima tilantve, lienee vaihtoehto B-VE korttelitehokkuudella 0, m /00 m. Tässä vaihtoehdossa keskitetyt viivytysalueet voidaan toteuttaa suhteellisen malina eikä myöskään korttelikohtainen viivytysvaimus ei ole liian vaiva toteuttaa. Korttelikohtaisen viivytysvaimuksen asettaminen koko alueen tasolla 0 %:iin on realismia, koska tilanne, jossa kaikki läpäisemättömät pinn, niin ku-, torikuin korttelialueetkin kytkeytyisivät johonkin hallintamenetelmään ennen huleveden purkautumista eteenpäin, ei todennäköisesti ole toteutettavissa. Taulukossa on esitetty toteuttamiskelpoisimmsi vioidun hallintokonaisuuden mitoitustiedot. Taulukko. Valitun hallintavaihtoehdon mitoitustiedot. Valuma-alue Valuma-alue Alueellinen viivytys [m ] Kortteliviivytys [m ] Alueellinen viivytys [m ] Kortteliviivytys [m ] Viivytysalueiden msimialuevauksilla, valuma-alueen viivytysalue voidaan toteuttaa keskimääräisellä syvyydellä 0. m ja viivytysalue keskimääräisellä syvyydellä 0. m. Asuinalueen läheisyydessä em. syvyydet ov hyvin toteutettavissa. iitteenä on esitetty yleissuunnitelma hulevesien hallinnasta. P:\PAN\Tre\VHT\VHS\Helsinki_000\D0_Kuninkaant_hulev\C Suunnitelm\Tekstit\oppuraportti\oppuraportti.doc

24 FCG Planeko Oy oppuraportti ()..00 hulevesisegian mukaiseksi 000-D0.. Hvinaisten sadetapahtumien vaikutus hallintoimenpiteiden mitoitukseen Mallinnuksella osoitettiin, että viiden vuoden toistuvuudella osayleiskaavaalueella muodostuv hulevesivirtaam voidaan hallita nykytilannetta vastaavalle tasolle. Viivytysalueet joudutaan kuitenkin tilanpuutteen vuoksi mitoittamaan siten, että vettä ei pidätetä kovin pitkiksi ajoiksi, mistä johtuen Mätäjokeen johdettavaa pitkäaikaista virtaamaa niillä ei saavuteta. Menetelmien kykyä käsitellä hyvin poikkeuksellisten tilanteiden aiheuttamia hulevesimääriä ei myöskään tällä mitoituksella vmisteta. Mätäjoen sekä ilmastonmuutoksen aiheuttaman sademäärien lisääntymisen tia todettiin tpeelliseksi tkastella vielä lähemmin, minkälaisia tilavauksia tvittaisiin pitkäkestoisemman virtaaman taavan vesimäärän vastoimiseen. Tkasteltavsi valittiin kerran kymmenessä vuodessa toistuva yhden tunnin sade rankkuudeltaan, l/(s*ha) sekä kerran sadassa vuodessa toistuva tunnin sade rankkuudeltaan 0, l/(s*ha). Kuvassa 0 on esitetty pituusleikkaus pääuomasta tulevassa tilanteessa VE, kun mitoitusseena on kerran sadassa vuodessa toistuva tunnin sade. Hämeenlinnanväylä Kuva 0. Pituusleikkaus pääuomasta tulevassa tilanteessa VE kerran kymmenessä vuodessa toistuvan seen aikana. Kuvasta 0 nähdään, että erittäin rankkojen seiden aikana Hämeenlinnanväylän alituksen yläpuolelle hulevettä padottuu lähes, m korkeudelle. Tällöin myös hallintoimenpiteet vaiv huomtavasti suuremm aluevaukset. Taulukossa on esitetty viivytysalueiden tilavuusvaimukset kerran kymmenessä vuodessa sekä kerran sadassa vuodessa toistuvan yhden tunnin seen aikana. P:\PAN\Tre\VHT\VHS\Helsinki_000\D0_Kuninkaant_hulev\C Suunnitelm\Tekstit\oppuraportti\oppuraportti.doc

25 FCG Planeko Oy oppuraportti ()..00 hulevesisegian mukaiseksi 000-D0 Taulukko. Viivytysalueiden tilavuusvaimukset kerran kymmenessä ja kerran sadassa vuodessa toistuvilla seilla ilman korttelikohtaista viivytystä. Viivytysalue /0a h sade /00a h sade [m ] VE: Viivytysalue Viivytysalue VE: Viivytysalue Viivytysalue 0 0 Vertaamalla taulukon ja voja nähdään, että tilavuusvaimus kasvaa % kun mitoitusseen toistuvuus on kerran kymmenessä vuodessa ja 0 % kun mitoitusseen toistuvuus on kerran sadassa vuodessa. Poikkeuksellisten mitoitusseiden aiheuttamien viivytysvaimuksien kasvua tkasteltiin myös silloin, kun korttelikohtaiset menetelmät ov tkastelussa mukana. Taulukoissa ja on esitetty viivytysalueiden tilavuusvaimukset, kun hallintaa toteutetaan myös korttelikohtaisilla menetelmillä. Taulukko. Viivytysalueiden tilavuusvaimukset kerran kymmenessä vuodessa toistuvalla seella. /0 a h sade Viivytysalue KK 00 % KK % KK 0 % KK % KK 0 % [m ] VE: Viivytysalue Viivytysalue VE: Viivytysalue Viivytysalue Taulukko. Viivytysalueiden tilavuusvaimukset kerran sadassa vuodessa toistuvalla seella. /00 a h sade Viivytysalue KK 00 % KK % KK 0 % KK % KK 0 % [m ] VE: Viivytysalue Viivytysalue VE: Viivytysalue Viivytysalue Vertaamalla taulukoiden ja voja taulukon voihin, voidaan todeta, että myös korttelikohtaiset menetelmät huomioituna hallintamenetelmien kokonaistilavuusvaimus kasvaa kerran kymmenessä vuodessa toistuvalla seella % ja kerran sadassa vuodessa toistuvalla seella noin 0 %. P:\PAN\Tre\VHT\VHS\Helsinki_000\D0_Kuninkaant_hulev\C Suunnitelm\Tekstit\oppuraportti\oppuraportti.doc

26 FCG Planeko Oy oppuraportti ()..00 hulevesisegian mukaiseksi 000-D0 Kerran kymmenessä vuodessa tapahtuvan rankkaseen aiheuttam hulevedet voidaan hallita kohtuullisen hyvin joko rentamalla alueelliset viivytysalueet laajempina tai lisäämällä korttelikohtaisten menetelmien tehokkuutta. Kerran viidessä vuodessa toistuvan mitoitusseen mukaiseen hallintokonaisuuteen päästään kerran kymmenessä vuodessa toistuvalla seella joko nostamalla korttelikohtainen viivytystehokkuus 00 %:iin eli viivytysvaimukseen m /00 m tai rentamalla viivytysalta laajempina. Sen sijaan rankkaseen ollessa kerran sadassa vuodessa toistuva, ei mahdollisuuksien rajoissa toteutettavilla menetelmillä pystytä hallitsemaan hulevesivirtaamia... Hulevesien hallinta virtausreittien vedenjohtokykyä kasvtamalla Hallintoimenpiteiden suunnittelun lähtökohtana ov olleet Helsingin kaupungin hulevesisegian mukaiset periateet. Segian mukaisesti hulevedet ensisijaisesti käsitellään niiden syntypaikalla sekä johdetaan viivyttäen. Työn loppuvaiheessa tilaaja totesi, että tulevan maankäytön myötä päävirtausreittien rumpujen kapasiteettia tullaan tpeen mukaan kasvtamaan, jotta ne eivät padota hulevesiä ja siten ole hallintoimenpiteiden mitoitukseen vaikuttava tekijä. Vaikka hulevesien hallinta virtausreittien vedenjohtokykyä kasvtamalla ei nouda hulevesisegiaa, todettiin tpeelliseksi selvittää hulevesimallin avulla virtausreittien rumpujen ym. rajoittavien osuuksien tvittav koot, jotta hulevesien padottumista ei tapahdu. Virtausreittien mitoitusta tkasteltiin kerran viidessä ja kerran sadassa vuodessa toistuvilla yhden tunnin seilla. Tkastelu tehtiin nykytilanteessa sekä vaihtoehdon mukaisessa tulevassa tilanteessa. Alla on esitetty tvittav toimenpiteet edellä esitetyissä tilanteissa. /a h sade, nykytila: Virtausreitin kapasiteetti on riittävä. Virtausreitillä tulee kasvtaa sekä rumpujen että sadevesiviemäreiden kapasiteettia, jotta huleveden padottumista ei tapahdu. Reitin pohjoisosassa Kalannintien alittavan Ds 00 rummun kapasiteetti on riittävä, mikäli rummun koko virtausala on käytettävissä eli rumpu ei ole liettynyt tai roskien tukkima. Rummun jälkeiset Ds 00 sadevesiviemäriosuudet tulee kasvtaa kokoon Ds 000 ja Ds 00. Hämeenlinnanväylän alituksen kohdalle tvitaan nykyisen Ds 00 rummun tilalle joko toinen Ds 00 rumpu tai ne voidaan korva suuremmalla Ds 00 rummulla. Rummun jälkeiset Ds 00 sadevesiviemäriosuudet tulee kasvtaa kokoon Ds 00. Runonlaulajantien alittava nykyinen Ds 00 rumpu on riittävä, mikäli sen koko virtausala on käytettävissä. /a h sade, tuleva tilanne VE: Virtausreitillä Hämeenlinnanväylän alittava nykyinen Ds 00 rumpu tulee kasvtaa kokoon Ds 000. Myös yläpuolista ojaa tulee laajentaa syventämällä tai leventämällä. isäksi reitin eteläosassa Kaenmäen alueella oleva Ds 00 rumpu tulee kasvtaa kokoon Ds 00. Virtausreittiä pitkin johdettava hulevesivirtaama vastaa suunnilleen nykytilanteen virtaamaa, joten tvittav toimenpiteet ov sam kuin nykytilanteessa. P:\PAN\Tre\VHT\VHS\Helsinki_000\D0_Kuninkaant_hulev\C Suunnitelm\Tekstit\oppuraportti\oppuraportti.doc

27 FCG Planeko Oy oppuraportti ()..00 hulevesisegian mukaiseksi 000-D0 /00a h sade, nykytila: Virtausreitillä Hämeenlinnanväylän alittavan nykyisen Ds 00 rummun kapasiteetti on riittävä, mikäli koko vesitilavuus on käytettävissä. Reitin eteläosassa Kaenmäen alueella oleva Ds 00 rumpu tulee kasvtaa kokoon Ds 00. Virtausreitin kapasiteettia tulee kasvtaa merkittävästi, jotta huleveden padottumista ei tapahdu. Nykyinen Kalannintien alittava Ds 00 rumpu tulee kasvtaa kokoon Ds 00 tai se voidaan korva kahdella Ds 00 rummulla. Rummun jälkeiset Ds 00 sadevesiviemäriosuudet tulee kasvtaa kokoon Ds 00. Myös ojaosuutta tulee laajentaa. Hämeenlinnanväylän alituksen nykyinen Ds 00 rumpu on korvtava kahdella Ds 00 rummulla. Rummun jälkeiset Ds 00 sadevesiviemäriosuudet tulee kasvtaa kokoon Ds 000. Runonlaulajantien alittava nykyinen Ds 00 rumpu korvaan kahdella Ds 000 rummulla. /00a h sade, tuleva tilanne VE: Virtausreitillä Hämeenlinnanväylän alittavan nykyisen Ds 00 rummun kapasiteetti ei riitä vaan se tulee korva joko kahdella Ds 000 tai yhdellä Ds 00 rummulla. Alituksen yläpuolella ojaa tulee syventää tai leventää. isäksi reitin eteläosassa Kaenmäen alueella olev rummut tulee olla kooltaan noin Ds 00 ja ojaosuuksia myös tulee selvästi laajentaa. Virtausreittiä pitkin johdettava hulevesivirtaama vastaa suunnilleen nykytilanteen virtaamaa, joten tvittav toimenpiteet ov sam kuin nykytilanteessa. Kuten yllä esitetyistä toimenpide-esityksistä nähdään, on hulevesien hallinta kerran viidessä vuodessa toistuvalla seella mahdollista toteuttaa rumpuja ja putkiosuuksia isontamalla. Sen sijaan kerran sadassa vuodessa toistuvan seen eli suuren tulvilanteen aikana hulevesien hallinta virtausreittien kapasiteettia kasvtamalla on lähes mahdoton toteuttaa. Jotta hulevedet saaisiin johdettua, olisi lähes kaikki putkiosuudet korvtava huomtavasti suuremmilla putkilla sekä myös ojaosuuksia olisi laajennettava. Hallintaa johtokykyä kasvtamalla ei voida pitää suositeltavana vaihtoehtona, sillä se ei nouda hulevesisegian periateita ja reitit olisiv normaalitilanteessa aivan liian ylimitoitettuja. P:\PAN\Tre\VHT\VHS\Helsinki_000\D0_Kuninkaant_hulev\C Suunnitelm\Tekstit\oppuraportti\oppuraportti.doc

28 FCG Planeko Oy oppuraportti ()..00 hulevesisegian mukaiseksi 000-D0 ERI HAINTAMENETEMIEN KUVAUS. Alueelliset hallintamenetelmät.. Renne ja toimintaperiae Yleissuunnitelmassa alueellisiksi hulevesien hallintamenetelmiksi on esitetty viivytysalueita eli hulevesikosteikkoja tai -altaita. Menetelmien sijaintipaik on valittu siten, että ne sijoittuv pääasiassa olemassa oleville pintavalunnan purkureiteille tai maastopainanteisiin, joihin hulevedet voidaan helposti johtaa. Menetelmien sijoittaminen painanteisiin vähentää lisäksi tvittavia rennustöitä, kun helpoimmillaan kosteikko voidaan toteuttaa pelkästään poamalla purku-uoma. Kosteikkoja yhdistävät toisiinsa oj ja purot. Kosteikolla pystytään hidastamaan ja viivyttämään suuriin hulevesimääriä, jolloin ehkäistään eroosiota ja tulvimista alapuolisilla purkureiteillä. Viivyttäminen mahdollistaa myös kiintoaineksen ja siihen sitoutuneiden epäpuhtauksien laskeutumisen kosteikon pohjalle. Kosteikkokasvillisuus pystyy lisäksi sitomaan itseensä ravinteita ja epäpuhtauksia. Kosteikot toteutetaan rentamalla purku-uomaan po, jonka aukolla kosteikon läpäisevä virtaama säädetään halutun mukaiseksi. Kosteikot suunnitellaan siten, että niiden avulla pystytään säilyttämään valuma-alueelta purkautuva virtaama nykytilanteen mukaisena viiden vuoden toistuvuuteen asti. Po estää sallitun virtaaman ylittävän osuuden etenemisen ja tämä vesimäärä leviää kosteikon tulva-alueelle. Kosteikon purkupäähän on suositeltavaa jättää pieni pysyvä vesiallas, joka toimii lietetilana, johon kiintoaine laskeutuu. Usein alkuperäinen painanne tai purouoma on niin kapea tai mala, että toimivan kokoisen kosteikon tai lammikon toteuttaminen edellyttää kaivutöitä, etenkin syvemmän veden alueen tai lietetilan toteuttamiseksi. Kosteikon rennetta on havainnollistettu kuvissa ja. Kuva. Pituusleikkausesimerkki kosteikosta. P:\PAN\Tre\VHT\VHS\Helsinki_000\D0_Kuninkaant_hulev\C Suunnitelm\Tekstit\oppuraportti\oppuraportti.doc

29 FCG Planeko Oy oppuraportti ()..00 hulevesisegian mukaiseksi 000-D0.. Mitoitus Kuva. Havainnekuva kosteikosta. Koska suunnitelm on laadittu yleiskaavan pohjalta yleissuunnitelmasoisina, kosteikot on esitetty periateellisina aluevauksina. Suunnitellut kosteikot on mitoitettu kerran viidessä vuodessa toistuvan tunnin kestävän mitoitusseen (rankkuus l/s*ha) mukaisesti. Kosteikoilla pystytään siis estämään rentamisesta aiheutuva virtaamalisäys viiden vuoden toistuvuuteen asti (yhdessä korttelikohtaisten menetelmien kanssa). opulliset pinta-al ja vesisyvyydet määräytyvät tkemman suunnittelun yhteydessä... Rentaminen ja kunnossapito Alueelliset hallintamenetelmät suositellaan toteutettavsi ennen vsinaisten kortteleiden rennustöiden alkamista, jotta niillä voidaan vähentää myös rentamisesta aiheutuvaa sedimenttikuormitusta. Kosteikkojen rentaminen olisi hyvä tehdä siten, että painanteissa olemassa olevasta kasvillisuudesta säilytettäisiin mahdollisimman suuri osa, jotta kosteikkojen kiintoaineen ja ravinteiden pidätyskyky on hyvä heti toteuttamisen jälkeen. Alueelliset kosteikot vaiv vain vähäisiä huoltotoimenpiteitä. Kosteikkojen porenteet tulisi tkastaa ja purkuputki siivota ksi kertaa vuodessa, lumien sulamisen jälkeen sekä syksyllä ennen talven tuloa. P:\PAN\Tre\VHT\VHS\Helsinki_000\D0_Kuninkaant_hulev\C Suunnitelm\Tekstit\oppuraportti\oppuraportti.doc

30 FCG Planeko Oy oppuraportti ()..00 hulevesisegian mukaiseksi 000-D0. Kiinteistö- ja korttelikohtaiset hallintamenetelmät.. Yleistä Alueellisten hulevesien hallintamenetelmien toimintavmuutta voidaan tehostaa sekä pinta-alan tvetta pienentää hajauttamalla hulevesien hallintaa korttelialueille. Kiinteistö- ja korttelikohtaiset menetelmät ov pinta-alaltaan pienehköjä ja niillä tulisi pyrkiä ennen kaikkia hulevesien imeyttämiseen. Etenkin laadultaan puhtaampien ktovesien imeyttäminen on suositeltavaa... Viherpainanteet ja imeytysoj Mahdollisia kiinteistö- ja korttelikohtaisia menetelmiä ov mm. viherpainanteet ja imeytysoj, erilaiset imeytyskaivot ja kaivannot sekä vettä läpäisevien pinnoitteiden käyttö. Menetelmät toteutetaan hajautettuina, jolloin jokaisen kiinteistön alueella on yksi tai useampia renteita. Hulevedet johdetaan viivytysmenetelmiin joko suoraan läpäisemättömiltä pinnoilta kaojen avulla tai rennettuja virtausreittejä, kuten kivettyjä painanteita tai malia ojia pitkin. Mikäli kiinteistökohtaisten menetelmien toteuttaminen ei ole mahdollista esim. tilanpuutteesta johtuen, voidaan menetelmät toteuttaa useamman kiinteistön yhteisinä tai korttelikohtaisina renteina. Viherpainanteet ov malia ja leveitä nurmetettuja tai muuten kasvillisuuden peittämiä ojia, joiden pituuskaltevuus on pieni, alle %. Niiden tkoituksena on johtaa hulevettä hitaasti eteenpäin ja samalla pidättää haitta-aineita, pantaa imeytymistä ja pienentää virtausnopeutta. Viherpainanteet voiv olla kuivia tai märkiä, ts. niissä voidaan sallia pysyvä vesipinta, mikäli siitä ei aiheudu haittaa. Painanteisiin voidaan rentaa malia pohjapoja, mikäli maasto on jyrkkää ja pituuskaltevuus ylittää suositukset. Viherpainanteet ov tyypillisesti korttelikohtaisia tai ainin muutaman kiinteistön yhteisiä renteita. Viherpainanteet edellyttävät useamman mein levyistä aluevausta tonttien tai kortteleiden väliin. Kuvissa - on havainnollistettu viherpainanteen rennetta. P:\PAN\Tre\VHT\VHS\Helsinki_000\D0_Kuninkaant_hulev\C Suunnitelm\Tekstit\oppuraportti\oppuraportti.doc

31 FCG Planeko Oy oppuraportti ()..00 hulevesisegian mukaiseksi 000-D0 Kuva. Esimerkki viherpainanteen poikkileikkauksesta. Kuva. Havainnekuva viherpainanteesta kadun vieressä 0. 0 Virginia stormwer management handbook.. Deptment of conservion and recreion, Commonwealth of Virginia. P:\PAN\Tre\VHT\VHS\Helsinki_000\D0_Kuninkaant_hulev\C Suunnitelm\Tekstit\oppuraportti\oppuraportti.doc

32 FCG Planeko Oy oppuraportti ()..00 hulevesisegian mukaiseksi 000-D0 Kuva. Hulevesiä viivyttävä leveä viherpainanne. Imeytysoj ov ojaivantoja, jotka ov osittain täytetty huokoisella meriaalilla, kuten soralla tai murskeella. Imeytysoj kykenevät pidättämään hulevettä täytemeriaaliinsa tehostaen sen imeytymistä maaperään. Imeytysoj voidaan vustaa myös salaojituksella ylimääräisen veden johtamiseksi eteenpäin esimerkiksi kualueiden yhteydessä, jossa renteiden kuivustve on suuri. Imeytysoj ov myös yleensä useampaa kiinteistöä palvelevia. Imeytysojan rennetta on havainnollistettu kuvassa. Kuva. Imeytysojan poikkileikkaus. City of Portland. 00. Stormwer management manual. Revision. Portland Oregon USA. Muoktu lähteestä: New York ste stormwer management design manual. 00. P:\PAN\Tre\VHT\VHS\Helsinki_000\D0_Kuninkaant_hulev\C Suunnitelm\Tekstit\oppuraportti\oppuraportti.doc

33 FCG Planeko Oy oppuraportti 0 ()..00 hulevesisegian mukaiseksi 000-D0.. Imeytyskaivot ja -kaivannot Imeytykseen käytettäviä renteita on erilaisia. Ne vaihtelev kokonsa ja käyttötkoituksensa mukaisesti yhden rennuksen ktovesiä imeyttävästä kaivosta suurtenkin alueiden vesiä imeyttäviin kaivantoihin tai altaisiin. Huleveden imeyttämisen edellytykset ov phaimmillaan vesimäärien ollessa pieniä, jolloin vedenläpäisevyydeltään heikompaankin maaperään pystytään imeyttämään tavanomaisten seiden aiheuttam hulevedet. Imeytysrenteet kanntaa siis toteuttaa mahdollisimman hajautettuna, jolloin menetelmät sijoittuisiv pääasiassa yksittäisille tonteille. Mikäli maaperä mahdollistaa suurempien vesimäärien imeytymisen ja mikäli tonteilla ei ole tilaa tonttikohtaisille imeytysmenetelmille, voidaan imeytysrenteet toteuttaa suurempina kaivantoina, jotka keräävät vettä useamman kiinteistön alueelta. Tällaiset korttelikohtaiset menetelmät tulisi sijoittaa siten, että niiden välittömässä läheisyydessä ei ole kosteudesta kärsiviä renteita ja veden hetkellinen lammikoituminen olisi mahdollista. Tonttikohtaisia imeytysrenteita ov esimerkiksi ktovesien imeytyskaivo, johon vedet johdetaan suoraan syöksytorvesta (ks. kuva tai imeytyskaivanto, johon voidaan johtaa myös päällystettyjen piha-alueiden vesiä (ks. kuva ). Kuva. Imeytyskaivo ktovesille. P:\PAN\Tre\VHT\VHS\Helsinki_000\D0_Kuninkaant_hulev\C Suunnitelm\Tekstit\oppuraportti\oppuraportti.doc

34 FCG Planeko Oy oppuraportti ()..00 hulevesisegian mukaiseksi 000-D0 Kuva. Avoimen imeytyskaivannon renne- ja sijoitusesimerkkejä. Kiinteistökohtaiset imeytysrenteet voidaan toteuttaa myös ns. sadepuuthoina, joissa hulevedet johdetaan vettä kestävän kasvillisuuden peittämiin painanteisiin, joissa vesi lammikoituu hetkeksi ennen imeytymistään maaperään. Tällaisia menetelmiä on havainnollistettu kuvissa ja 0. Ulkoasu voi olla vehreän sijasta myös kumpi, jolloin voidaan puhua kivipuuthasta (ks. kuva.) Kuva. Sadepuutha piha- ja ktovesille 0. P:\PAN\Tre\VHT\VHS\Helsinki_000\D0_Kuninkaant_hulev\C Suunnitelm\Tekstit\oppuraportti\oppuraportti.doc

35 FCG Planeko Oy oppuraportti ()..00 hulevesisegian mukaiseksi 000-D0 Kuva 0. Sadepuutha pintavaluntaa vten. Kuva. Kivetty imeytys- tai viivytyspainanne "kivipuutha". Burnsville rainwer gdens. P:\PAN\Tre\VHT\VHS\Helsinki_000\D0_Kuninkaant_hulev\C Suunnitelm\Tekstit\oppuraportti\oppuraportti.doc

36 FCG Planeko Oy oppuraportti ()..00 hulevesisegian mukaiseksi 000-D0 Sade- ja kivipuuth voidaan toteuttaa myös hulevesiä pelkästään viivyttäviksi, jolloin ne vustetaan tyhjennysjärjestelmällä, joka purkaa vedet renteesta halutun ajan kuluessa. Tällöin mainittavaa imeytymistä ei tapahdu. Useampaa kiinteistöä palvelev imeytysmenetelmät ov luonnollisesti pintaalantpeeltaan suurempia kuin yhden tontin menetelmät. Tällaiset menetelmät joudutaan sijoittamaan kiinteistöjen rajoille tai yleisille alueille. Tiheästi rennetuilla alueilla ongelmsi voi muodostua se, miten hulevedet saadaan johdettua keruualueelta pintavaluntana imeytyskaivantoon. Esimerkki tämänkaltaisesta renteesta on esitetty kuvassa. Kuva. Useampaa kiinteistöä palveleva imeytyskaivanto 0. P:\PAN\Tre\VHT\VHS\Helsinki_000\D0_Kuninkaant_hulev\C Suunnitelm\Tekstit\oppuraportti\oppuraportti.doc

37 FCG Planeko Oy oppuraportti ()..00 hulevesisegian mukaiseksi 000-D0.. äpäisevät päällysteet Vettä läpäisevien päällysteiden tkoituksena on vähentää pintavaluntaa ja lisätä imeytyvän huleveden määrää. äpäiseviä päällysteitä, kuten kennosoraa (ks. kuva ), suositellaan käytettäväksi asuinalueiden pysäköintialueilla ja muissa vastaavissa kohteissa, joihin ei kohdistu suurta kulutusta, kuten raskasta tai nopeaa liikennettä. Muovikennostoa voi käyttää myös nurmialueilla, jolloin pinnan kantavuus kasvaa tavalliseen nurmikenttään verrtuna. Kuva. Kennosorapinnan rentamista. Kennosoran lisäksi on mkkinoilla myös muunlaisia läpäiseviä päällysteitä, kuten huokoista asfalttia tai erilaisia kiveyksiä. Yleinen ongelma niiden käytössä on hienoaineksen aiheuttama pinnan vähittäinen tukkeutuminen. äpäisevien päällysteiden käyttöön liittyviä haasteita pinnan tukkeutumisen lisäksi ov soran kulkeutuminen ja lisäämistve (kennosora) sekä huleveden imeytymistä rajoittav tekijät, kuten lumi ja jää. Yleisesti ottaen läpäiseviä päällysteitä ei suositella alueille, joilla muodostuv hulevedet ov erityisen huonolauisia, koska tällöin muodostuu riski epäpuhtauksien pääsystä maaperään ja pohjavesiin. Veg Tech Ab. Vegetionsteknik. Systemlösning och produer. P:\PAN\Tre\VHT\VHS\Helsinki_000\D0_Kuninkaant_hulev\C Suunnitelm\Tekstit\oppuraportti\oppuraportti.doc

38 FCG Planeko Oy oppuraportti ()..00 hulevesisegian mukaiseksi 000-D0.. Viherkot Viherkolla tkoitetaan kasvillisuudella peitettyä ktopintaa, joka pidättää ja suodtaa vettä. Viherkoilta valuvien hulevesien määrä on huomtavasti normaalia vähäisempi, kun sadevesi vastoituu kasvillisuuskerrokseen ja haihtuu joko suoraan tai kasvillisuuden käyttämänä. Ylimääräinen vesi valuu kasvillisuuskerroksen lävitse ja kerätään normaaleilla ränneillä ja syöksyputkilla. Ktokasvillisuus voi olla laaja-alaista eli ohutta ja lähes koko ktopinnan peittävää tai keskitettyä, jolloin kerrospsuus on suuri ja pinta-ala pienehkö. Kasvillisuus voi olla istutettua tai koostua valmiista mosta. aaja-alaisella ktokasvillisuudella pystytään tutkimusten mukaan vähentämään koilta tulevien hulevesien vuotuista määrää n. 0 % ja viivyttämään tehokkaasti myös erittäin rankkojen seiden aiheuttamaa virtaamaa. Viherktoa ei tvitse mitoittaa sademäärien mukaan. Rennekerroksiltaan noin 0 mm psuinen viherkto pidättää vuotuisesta sademäärästä noin puolet. Viherktojen käyttö sopii erityisesti alueille, joissa ei ole tilaa maahan sijoitettaville hulevesien hallintamenetelmille. Ktokasvillisuutta voidaan käyttää kaikilla koilla, joiden kaltevuus on pienempi kuin :. Kon renteiden kestävyys tulee vmistaa, jos suunnitellaan keskitetyn kasvillisuuden käyttöä. aaja-alainen, ohut kasvillisuus ei yleensä edellytä ktorenteen vahvistamista. Kot on vustettava normaaleilla ränneillä ja syöksyputkilla. Viherkot soveltuv hyvin käytettäväksi yhdessä erilaisten imeytysjärjestelmien kanssa. Esimerkkejä viherkoista on esitetty kuvissa. Kuva. aaja-alaista ktokasvillisuutta. P:\PAN\Tre\VHT\VHS\Helsinki_000\D0_Kuninkaant_hulev\C Suunnitelm\Tekstit\oppuraportti\oppuraportti.doc

39 FCG Planeko Oy oppuraportti ()..00 hulevesisegian mukaiseksi 000-D0 Kuva. Sammal-msuohokto. Kuva. Keskusta-alueen viherkto. RT N- Ktokasvillisuus, Veg Tech Finland Oy. www. P:\PAN\Tre\VHT\VHS\Helsinki_000\D0_Kuninkaant_hulev\C Suunnitelm\Tekstit\oppuraportti\oppuraportti.doc

40 FCG Planeko Oy oppuraportti ()..00 hulevesisegian mukaiseksi 000-D0.. Mitoitus.. Rentaminen ja kunnossapito Kiinteistö- ja korttelikohtaisia menetelmiä ei kanna ylimitoittaa, koska ne sijoittuv rennetuille alueille, jossa ylimääräistä tilaa ei juuri ole. Näillä menetelmillä pyritään tukemaan alueellisia menetelmiä sekä korvaamaan sadevesiviemäröintiä, jolloin mitoitusperusteena voidaan käyttää sadevesiviemäröinnin mitoituksessa käytettäviä mitoitusseita. Hulevesien johtamiseen käytettävät painanteet voidaan mitoittaa hvemmin toistuville seille, jolloin ne toimiv myös tulveitteinä. Yleissuunnitelmassa kiinteistö- ja korttelikohtaiset menetelmien mitoitusperusteena on, että viivytystilavuus on m jokaista vettä läpäisemätöntä 00 m kohden. Tämä 0 mm vesimäärä vastaa kerran viidessä vuodessa toistuvaa 0 minuutin rankkasadetta. Yleissuunnitelman mitoituslaskelmissa on vioitu, että 0 % läpäisemättömistä pinnoista tulisi olemaan kiinteistö- ja korttelikohtaisen hallinnan piirissä. Yleissuunnitelmassa käytetyllä 0 minuutin mitoitusseella kiinteistö- ja korttelikohtaiset menetelmät täyttyvät noin 0 minuutin kuluessa seen alkamisesta. Suurempain mitoitusta voidaan edellyttää alueilla, joilla maankäytön aiheuttam muutokset aiheuttav suuria paikallisia ongelmia. Kiinteistö- ja korttelikohtaisten menetelmien tkempi suunnittelu ja mitoitus tulee tehdä sitten kun asemaavason maankäyttösuunnitelm ov olemassa. Kiinteistö- ja korttelikohtaiset hallintamenetelmät rennetaan alueen muiden rennustöiden yhteydessä. Huleveden imeyttämiseen perustuv järjestelmät kanntaa kuitenkin ottaa käyttöön vasta kaikkien rennustöiden valmistuttua, koska muutoin rennusaikainen sedimenttikuormitus todennäköisesti tukkii ne. Kiinteistö- ja korttelikohtaiset hallintamenetelmät edellyttävät enemmän huoltoa kuin alueelliset menetelmät. Eniten huoltoa tvitsev imeytysmenetelmät, joiden pinterros on pidettävä puhtaana roskista sekä imetyskykyä tkkailla tkastusputkista. Viherpainanteet ja oj edellyttävät lähinnä kasvillisuuden hoitoa sekä roskien siivoamista. Ktokasvillisuuden kunto tulee tkastaa muutaman kerran vuodessa sekä lannoittaa ja kastella tvittaessa. P:\PAN\Tre\VHT\VHS\Helsinki_000\D0_Kuninkaant_hulev\C Suunnitelm\Tekstit\oppuraportti\oppuraportti.doc

41 FCG Planeko Oy oppuraportti ()..00 hulevesisegian mukaiseksi 000-D0. Hulevesien johtaminen. Tulveitit Yleissuunnitelmassa ei ole määritetty hulevesien johtamisrkaisuja osayleiskaavan aluevausten sisällä. Hulevesien johtamisessa suositellaan kuitenkin käytettäväksi pintkaisuja niillä alueilla, missä se on tilantpeen puitteissa mahdollista. Painanteiden ja ojien sijoittaminen ja suunnittelu on huomioitava alueen tkemmassa suunnittelussa. Sadevesiviemäröintiä suositellaan käytettäväksi tiheästi rennettavilla alueilla, joissa kuivusvaimukset tätä edellyttävät. Sadevesiviemäreitä ei kuitenkaan suositella purettavsi suoraan luonnonuomiin tai maastoon vaan viivytysjärjestelmien kautta. Hulevesien johtamiseen käytettäviä painanteita ja ojia on käsitelty jo aiemmin kappaleessa... aajempien alueiden hulevesien johtamiseen käytettävien painanteiden tulee kytkeytyä toisiinsa yhtenäiseksi verkostoksi, joka johtaa vedet lopulta alueelliseen käsittelymenetelmään. Painanteiden tulee olla malia helpon hoidettavuuden ja esteettisyyden tia. Maluudesta johtuen lumen kertyminen niihin aiheuttaa epävmuutta toiminnalle talvisaikaan. Kutilassa olev painanteet ov usein käytössä lumitilana, jolloin ne eivät pysty johtamaan talviseen aiheuttamia hulevesiä. Malissa painanteissa olev rummut ja kaivonkannet jäävät myös helposti jään ja pkaantuneen lumen sisään. Valuma-aluetasoisina tulveitteinä toimiv pääoj ja maastopainanteet, jotka ov hulevesien pääpurkureittejä joka tapauksessa. Aluevausten sisällä tulveitteinä toimiv kadut sekä viheralueet. Tkemmassa suunnittelussa on otettava huomioon alueiden tasaus siten, että tulvavedet johtuv aina kiinteistöjen alueelta kaduille ja viheralueille eivätkä päinvastoin. Tulveittitkastelu on esitetty raportin liitteessä. Kuten raportin alkuosassa on todettu, selvitysalueella esiintyy tulvimista poikkeuksellisilla seilla jo nykytilanteessa. Kuninkaantammen alueen rentamisella ja hulevesien hallintamenetelmien toteuttamisella ei näitä tulvaongelmia voida rkaista, mutta suunnitelluilla toimenpiteillä voidaan vmistaa, etteivät ongelm pahene uuden rentamisen myötä. Huninmaan asuinalueella on kohtia Kalannintien lähistöllä, jossa tulvilanteessa vedet ohjautuv kujen ja viheralueiden sijasta tonttien kautta. Näiden alueiden tulvavesien johtamista suositellaan tkasteltavsi jkossa lähemmin. Pohjoisemmalla pääreitillä padotusta ja tulvimista aiheuttava Hämeenlinnanväylän alitus tullaan uusimaan Kuninkaantammen liittymän rentamisen myötä, joten tällä reitillä tulvimista tullee esiintymään lähinnä Hämeenlinnanväylän länsipuolisella viheralueella. Kappaleessa... kuvtu tkastelu osoitti, erittäin hvinaisten seiden aiheuttamien vesien johtaminen Mätäjokeen ilman padotusta ja tulvimista jossain kohdassa purkureittiä on käytännössä mahdotonta. Tästä johtuen tulviminen tulisikin sallia niissä kohdissa, missä se ei aiheuta vaaa tai vaurioita ja ehkäisevät toimenpiteet keskittää niihin kohtiin jossa hait ov merkittäviä. P:\PAN\Tre\VHT\VHS\Helsinki_000\D0_Kuninkaant_hulev\C Suunnitelm\Tekstit\oppuraportti\oppuraportti.doc

42 FCG Planeko Oy oppuraportti ()..00 hulevesisegian mukaiseksi 000-D0. Hulevesien hallintamenetelmien valintaperusteet Hulevesien hallintamenetelmien valintaan vaikuttav use tekijät, joista merkittävimmät ov hulevesien hallinnan tve sekä maankäyttö, johon hulevesien hallintamenetelmät on sovitettava. isäksi valintaan vaikuttav use suunnittelualueen ominaisuudet, kuten maaperän lau, alueen kaltevuus ja pinnanmuodot jne. Taulukot 0 ov hallintamenetelmien valintaa vten laadittuja taulukoita. Taulukossa 0 on käsitelty menetelmien tehokkuutta hulevesien määrällisessä hallinnassa. Kriteerit ov: ) suurten hulevesitulvien estäminen, eli toimintavmuus poikkeuksellisissa oloissa, ) Virtaaman tasaaminen ja eroosion ehkäisy, eli keskimääräinen hulevesivirtaaman ja virtausnopeuden hallintyky ja ) imeytyminen ja pohjaveden muodostuminen, eli menetelmän kyky vähentää huleveden määrää imeyttämällä. Taulukko 0. Menetelmien tehokkuus hulevesien määrällisessä hallinnassa. Hulevesitulvien estäminen Virtaaman tasaaminen ja eroosion ehkäisy Imeytyminen ja pohjaveden muodostuminen Hulevesien vähentäminen äpäisevät päällysteet Viherkot Imeytyskaivannot A Imeytyspainanteet Hulevesien johtaminen Kourut Viherpainanteet A B Rennetut kanav ja purot A Hulevesien viivyttäminen Kosteikot B ammikot B Viivytyspainanteet B Viivytyskaivannot ja -säiliöt C Merkittävä positiivinen vaikutus Keskitasoinen positiivinen vaikutus Alhainen positiivinen vaikutus A) Jos renteen yhteyteen on vtu viivytystilavuutta B) Edellyttää maaperältä kohtalaista vedenläpäisyä, muutoin alhainen vaikutus c) Umpinainen säiliö tai heikosti läpäisevä maaperä, hyvin läpäisevässä maaperässä keskitasoinen vaikutus P:\PAN\Tre\VHT\VHS\Helsinki_000\D0_Kuninkaant_hulev\C Suunnitelm\Tekstit\oppuraportti\oppuraportti.doc

43 FCG Planeko Oy oppuraportti 0 ()..00 hulevesisegian mukaiseksi 000-D0 Taulukossa on käsitelty menetelmien tehokkuutta hulevesien laadullisessa hallinnassa. Kaikilla hulevesien hallintamenetelmillä voidaan jossain määrin vaikuttaa huleveden lauun epäpuhtauksia poistamalla, tosin puhdistusteho vaihtelee suuresti eri menetelmien välillä. Taulukossa on esitetty menetelmien tehokkuus kiintoaineksen, fosforin ja typen puhdistamisessa Taulukko. Menetelmien tehokkuus hulevesien laadullisessa hallinnassa. Kiintoaine Kokonaisfosfori Kokonaistyppi Hulevesien vähentäminen äpäisevät päällysteet Viherkot E E E Imeytyskaivannot Imeytyspainanteet Hulevesien johtaminen Kourut Viherpainanteet Rennetut kanav ja purot Hulevesien viivyttäminen Kosteikot ammikot Viivytyspainanteet Viivytyskaivannot ja -säiliöt Hyvä puhdistuskyky, -00% Menetelmien tehokkuus on vioitu eri käsikirjoissa 0,, il- Keskitasoinen puhdistuskyky, 0-% Alhainen puhdistuskyky, 0-0% moitettujen vojen perusteella. E Ei relevantti US EPA.. Handbook of urban runoff pollution prevention and conol planning. EPA -R--00. Washington, DC. Pennsylvania stormwer best management practices manual P:\PAN\Tre\VHT\VHS\Helsinki_000\D0_Kuninkaant_hulev\C Suunnitelm\Tekstit\oppuraportti\oppuraportti.doc

44 FCG Planeko Oy oppuraportti ()..00 hulevesisegian mukaiseksi 000-D0 Taulukossa on esitetty menetelmien yleinen soveltuvuus erilaisten maankäyttömuotojen alueella. Arviointi perustuu lähinnä menetelmien tilantpeeseen ja eri maankäyttömuotojen alueella muodostuvan huleveden keskimääräiseen määrään ja lauun Taulukko. Menetelmien soveltuvuus eri maankäyttötyypeillä. Pien- ja rivitaloalueet Kerrostaloalueet iikennealueet A Tiheästi rennetut alueet Hulevesien vähentäminen äpäisevät päällysteet Viherkot E Imeytyskaivannot Imeytyspainanteet Hulevesien johtaminen Kourut Viherpainanteet B Rennetut kanav ja purot Hulevesien viivyttäminen Kosteikot (alueen sisällä) B ammikot (alueen sisällä) B Viivytyspainanteet B Viivytyskaivannot ja -säiliöt Sopii hyvin Soveltuu osittain tai tietyin ehdoin Soveltuu hvoin tai ei ollenkaan E Ei relevantti A ) Jos liikennealueet sijaitsev pohjavesialueella tai liikennemäärät ov huomtavia, ov ne hotspot-alueita B ) Hyväksyttävä vaihtoehto jos imeytyminen on vähäistä C ) Hotspot-alueet ov kemikaalipäästön riskin aiheuttavia toimintoja, kuten huoltoasemia tai teollisuutta. Ydinkeskusta Hotspot-alueet C Taulukossa on esitetty tkemmin jaoteltuna hallintamenetelmien toteuttamista rajoittavia tekijöitä. Monet näistä rajoituksista eivät yleensä suoralta kädeltä sulje pois mitään vaihtoehtoa, mutta ne edellyttävät erityishuomioita menetelmien suunnittelussa. P:\PAN\Tre\VHT\VHS\Helsinki_000\D0_Kuninkaant_hulev\C Suunnitelm\Tekstit\oppuraportti\oppuraportti.doc

45 FCG Planeko Oy oppuraportti ()..00 hulevesisegian mukaiseksi 000-D0 Taulukko. Hulevesien hallintamenetelmien toteuttamista rajoittavia tekijöitä. Valuma-alueen koko Maaperä Alueen topografia Etäisyys pohjaveden pinnasta Etäisyys läpäisemättömäst ä maerroksesta Etäisyys kuivettavista renteista Tilantve Suuri kiintoaineen ja roskien määrä Hulevesien vähentäminen äpäisevät päällysteet Viherkot E E E E Imeytyskaivannot Imeytyspainanteet Hulevesien johtaminen Kourut Viherpainanteet Rennetut kanav ja purot Hulevesien viivyttäminen Kosteikot ammikot Viivytyspainanteet Viivytyskaivannot ja -säiliöt Yleensä ei ole rajoittava tekijä Rajoitukset voidaan välttää huolellisella suunnittelulla Huomtava rajoittava tekijä E Ei relevantti Taulukossa on esitetty menetelmien soveltuvuus talviaikaisten hulevesien hallinnassa. Taulukko. Hallintamenetelmien soveltuvuus talviolosuhteisiin. Soveltuvuus talviaikaisten hulevesien hallintaan Hulevesien vähentäminen äpäisevät päällysteet Viherkot Imeytyskaivannot Imeytyspainanteet Hulevesien johtaminen Kourut Viherpainanteet Rennetut kanav ja purot Hulevesien viivyttäminen Kosteikot ammikot Viivytyspainanteet Soveltuu hyvin kylmään ilmastoon, voi toimia tehokkaasti myös talvella Voidaan käyttää myös talvella jos tämä on otettu huomioon suunnittelussa, keskitasoinen tehokkuus. Toimivuus talvella on heikko. Arvio perustuu kirjallisuuslähteeseen Caco, D., Claytor, R.. Stormwer practices for cold climes. Center for wershed protection. Ellicot City, MD. P:\PAN\Tre\VHT\VHS\Helsinki_000\D0_Kuninkaant_hulev\C Suunnitelm\Tekstit\oppuraportti\oppuraportti.doc

46 FCG Planeko Oy oppuraportti ()..00 hulevesisegian mukaiseksi 000-D0. Suositukset Kuninkaantammen alueella käytettävistä menetelmistä Kuninkaantammen alueella hulevesien hallinta toteutetaan valuma-aluetason viivytysrkaisuilla joiden toimintaa tuetaan rennettavien alueiden sisälle toteutettavilla kortteli- ja tonttikohtaisilla menetelmillä. Valuma-aluetason viivytys toteutetaan suurehkoilla viivytysalueilla, jotka voiv renteeltaan olla kosteikkoja tai sitten rennetumpia allasmaisia rkaisuja. Kortteli- ja tonttikohtaisien viivytysmenetelmien valintaperusteita on käsitelty edellisessä kappaleessa. Kuninkaantammen alueen ominaispiirteet, kuten lialueen kallioinen maaperä sekä tiivis renne sulkev pois joitin rkaisuja, joita muuten voitaisiin soveltaa vastaavalla alueella, kuten keskitetyn imeytyksen. Kuninkaantammen keskustan alueelle suositellaan seuraavia periateita kortteli- ja tonttikohtaisten hulevesien hallintamenetelmien toteuttamisessa: äpäisevien päällysteiden käyttö korttelien sisäpihoilla. Jättämällä pih avoimiksi muodostuvien hulevesien kokonaismäärä on pienempi ja istutettavilla alueiden osilla myös pienimuotoinen imeytyminen on mahdollista. Viherkot. Viherkoilla voidaan vähentää huomtavasti tavanomaisten seiden aiheuttamia hulevesiä ja ainin hidastaa myös rankkaseella muodostuvia ktovesiä. Viherkoilla on lisäksi esteettistä merkitystä sekä positiivista vaikutusta ilman lauun kaupunkiympäristössä. Oikein toteutettuna viherkoilla voidaan myös vähentää rennusten lämmitystvetta talvella ja jäähdytystvetta kesällä. Viivytyspainanteet. Korttelien sisäpihoilla toteutettavilla viivytyspainanteilla pystytään viivyttämään maltillisilla tilavauksilla kto- ja asfalttipintojen vesiä. Painanteet voidaan kohteen tpeiden mukaan suunnitella joko sellaisiksi, että vesipinta on näkyvissä hetken seen jälkeen tai sitten sellaisiksi, että vesi vastoidaan kkean pinterroksen huokostilaan. Ulkoasultaan painanne voi olla siis sadepuutha tai kivipuutha. Maanalaiset viivytyskaivannot. Mikäli maanpäällistä tilaa ei ole käytettävissä, voidaan viivytystilavuus toteuttaa myös pinnan alla. Kallioalueilla maanalaisten kaivantojen toteuttaminen onnistuu yleensä muiden tontin rentamiseen tvittavien louhintojen yhteydessä, joten merkittäviä lisäkustannuksia ei aiheudu. Maanalaisissa kaivannoissa tulee vmistaa, että viivytettävä vesimäärä purkautuu suunniteltua reittiä eikä esimerkiksi vettä johtavan kerroksen kautta renteiden alle. Vesien johtaminen rennetuilla kanavilla ja kouruilla. Hulevesien johtaminen maan pinnalla mahdollisimman pitkään vähentää virtausnopeutta ja mahdollistaa hulevesien käsittelyn pintkaisuilla. Kuninkaantammen alueen tiiviys huomioiden leveät viherpainanteet tuskin tulev kysymykseen johtamismenetelmänä, mutta tilantpeeltaan pienemmät kanav ja kourut ov toteuttamiskelpoisia. P:\PAN\Tre\VHT\VHS\Helsinki_000\D0_Kuninkaant_hulev\C Suunnitelm\Tekstit\oppuraportti\oppuraportti.doc

47 FCG Planeko Oy oppuraportti ()..00 hulevesisegian mukaiseksi 000-D0. Hulevesien hallinnan kustannukset Hulevesien hallinnan kustannuksien viointi yleissuunnitteluvaiheessa voidaan tehdä vain hyvin kkealla tasolla. Hallintoimenpiteiksi esitettiin viivytysalueita / kosteikkoja sekä korttelikohtaisia menetelmiä. Yleissuunnitelman kustannuksia voidaan vioida vain kosteikkojen osalta, sillä korttelikohtaisia menetelmiä ei ole tkemmin suunniteltu vaan niistä on esitelty vain alueittain soveltuv vaihtoehdot. Viivytysalueiden kustannukset vaihtelev hyvin paljon riippuen siitä, onko kosteikkoalue luonnontilainen vai rennettu. Mikäli viivytysalueen toteuttamiseen liittyy suuria maaleikkauksia tai pengerryksiä tai korkeasoista puistorentamista, kustannukset voiv olla moninkertaiset verrtuna yksinkertaiseen, lähes luonnontilaiseen painanteeseen. Mikäli viivytysalueet joudutaan toteuttamaan pehmeikköalueille, voiv renteet edellyttää pohjanvahvistuksia mikä on huomtava kustannuslisä. Tässä yhteydessä on esitetty hintahaukka viivytysalueiden toteutukselle. Kustannusten vaihteluväli aiheutuu maaleikkauksen määrästä ja pintenteiden tasosta. Kustannusvioon ei ole sisällytetty pohjanvahvistuksia tai muuta esirentamista. Kustannuksien vioinnissa käytetään seuraavia periateita: - Viivytysalueen yksikköhinnan alaja 0 /m (maaleikkausta enintään 0. m /m, kevyt muotoilu, kasvukerros + nurmetus) - Viivytysalueen yksikköhinnan yläraja 0 /m (maaleikkausta enintään m /m, enemmän muotoiluja ja verhoiluja, kasvukerros + nurmetus) - Yleiskulut +0 % Viivytysalueiden investointikustannusten vaihteluväliksi saadaan em. perusteilla euroa kun viivytysalueiden yhteenlaskettu pintaala on yleissuunnitelmassa esitetty noin m. Arviossa ei ole otettu huomioon alueiden pinta-alan pienenemistä mikäli ne päätettäisiin toteuttaa esitettyä syvempänä. Toisaalta, etenkin rinteeseen sijoittuvan viivytysalueen kohdalla maennustöitä joudutaan tekemään joka tapauksessa melko paljon alueen mitoitussyvyydestä huolimta. Kosteikkojen toteuttamisen lisäksi huomtavia kustannuksia aiheutuu korttelikohtaisten hallintamenetelmien rentamisesta. Korttelikohtaisten menetelmien kustannukset määräytyvät menetelmätyypin sekä maaperän soveltuvuuden mukaan. Sadepuuthan tyyliset rkaisut voiv olla kustannuksiltaan hyvin edullisia, kun taas maanalaiset viivytysjärjestelmät kallioleikkauksessa ov erittäin kalliita. Hulevesien johtamiseen käytettävien sadevesiviemäreiden ja ojien vioidaan olevan myös kustannuksiltaan merkittäviä. Suunnittelualueella muodostuv hulevesivirtaam ov suuria ja edellyttävät isokokoisia ja kestäviä putkijärjestelmiä ja ojia, joiden yksikköhinn voiv olla hyvinkin suuria hankalasti rennettavissa kohteissa. P:\PAN\Tre\VHT\VHS\Helsinki_000\D0_Kuninkaant_hulev\C Suunnitelm\Tekstit\oppuraportti\oppuraportti.doc

48 FCG Planeko Oy oppuraportti ()..00 hulevesisegian mukaiseksi 000-D0. Rentamisen aikainen hulevesien hallinta Alueelliset hallintamenetelmät suositellaan toteutettavsi ennen vsinaisten rennustöiden alkua. Tällöin kosteikoilla voidaan estää rentamisesta aiheutuvan sedimenttikuormituksen kulkeutumista merkittäviin luontokohteisiin sekä purkuvesistöihin. Erityisesti Vantaanjokeen laskevan valuma-alueen rentamisen aikaisiin hulevesiin on kiinnitettävä huomiota purkukohdan alapuolella sijaitsevan Vuollejokisimpukkaesiintymän tia. Kosteikkojen rentaminen suositellaan tehtäväksi siten, että painanteissa olemassa olevasta kasvillisuudesta säilytettäisiin mahdollisimman suuri osa. Tällöin kosteikkojen kiintoaineen ja ravinteiden pidätyskyky on hyvä heti toteuttamisen jälkeen. Kiinteistö- ja tonttikohtaiset hallintamenetelmät rennetaan alueen muiden rennustöiden yhteydessä. Huleveden imeyttämiseen perustuv järjestelmät kanntaa kuitenkin ottaa käyttöön vasta kaikkien rennustöiden valmistuttua, koska muutoin rennusaikainen sedimenttikuormitus todennäköisesti tukkii ne.. Renteiden kuivuksen vmistaminen Tässä raportissa on esitetty uusien vaihtoehtoisten hulevesien hallintamenetelmien käyttöä maankäytön muutoksista aiheutuvien hulevesien haitallisten vaikutusten vähentämiseksi. Vaihtoehtoisten hulevesien hallintamenetelmien päätavoitteita ov hulevesien määrän vähentäminen, laadun pantaminen ja virtaamien pienentäminen. Näihin tavoitteisiin pääsemiseksi hulevesiä joudutaan viivyttämään, imeyttämään tai muuten käsittelemään rennetun ympäristön sisällä, lähellä tehokasta kuivusta tvitsevia renteita. Tästä johtuen on erityisen tärkeää, että tkemmassa suunnittelussa hulevesien hallintamenetelmät valitaan ja suunnitellaan siten, että renteille tai rennuksille ei aiheuteta vaaa kosteusongelmien muodossa vaan tekninen kuivus on vmistettu. Renteiden kuivukseen liittyen todettoon, että vaikka vaihtoehtoiset hulevesimenetelmät perustuv suurelta osin hulevesien johtamiseen ja käsittelyyn maan pinnalla, vesien johtamiseen myös maan alla on vauduttava. Osa muodostuvista hulevesistä on todennäköisesti johdettava kokonaisuudessaan sadevesiviemäreillä, minkä lisäksi sadevesiviemäreitä tvitaan salaojavesien johtamiseen. Vaikka hulevesien johtamiselta viemäriin vältyttäisiin kokonaan, tvitaan alueelle kuitenkin jonkinlainen putkijärjestelmä salaojavesille. FCG Planeko Oy Tkastanut ja Hyväksynyt: Perttu Hyöty, DI aluepäällikkö ainut: Päivi Määttä, DI suunnittelija P:\PAN\Tre\VHT\VHS\Helsinki_000\D0_Kuninkaant_hulev\C Suunnitelm\Tekstit\oppuraportti\oppuraportti.doc

49 KORTTEIVIIVYTYS : Vviiv = 0 m VIIVYTYSAUE : Vviiv = 0 0 m A=00 m h kesk = 0, m KORTTEIVIIVYTYS : Vviiv = 0 m VIIVYTYSAUE : Vviiv = m A=00 m h kesk = 0, m VAUMA-AUE VIIVYTYSAUE Rennuskohde Piirustuksen sisältö Mittaav HESINGIN KAUPUNKI KUNINKAANTAMMEN OSAYEISKAAVAN HUEVESIEN HAINTASUUNNITEMA ASEMAPIIRROS :0000 Suunnitteluala, työnumero ja piirustuksen numero VAUMAREITTI VHS 000-D0 FCG Planeko Oy Pyhäjärvenku, 00 TamperePuh Tiedosto Päiväys Suunn./Piirt. PÄIVI MÄÄTTÄ..00 Pääsuunn. PERTTU HYÖTY Tkastaja Hyv. Yhteyshenkilö PERTTU HYÖTY Muutos 00 A S

50 n n n n 0 Zi Zi Zmo , v 0 0 n 0 n n 0 n sn b v v kh v, 0 0 v all Zmo k 0 v v v v 0 v all v 0 v, v v 0 0 Tehdas k v 0 0 v 0 v ast lk v sl 0 0 v 0 v v Zmo v 0 0 rs 0 v rs v Eläinl. rajkastusas 0 kh k rs v rs v v 0 va v 0 v all v v P ts k P v v v Zmo P 0 abororio k abororio k v v 0 v 0 p 00 v 0 0 Ksastuskonttori k 0 k 0 v v 0 v v 0 v 0 v 0 v 0 0 v v 0 v v v 0 v Täytemaa 0 0 v v v v v v v 0 0 v v 0 v 0 0 v v v v 0 v v v 0 v v v v v 0 v v 0 0 Zmo v v 0 v ieteallas : Zi 0 kv Zi 0kV KAAREA K 0.tie Hämeenlinnanväylä 0 Zi 0kV Silvolan kylä VANTAAN KAUPUNKI HESINGIN KAUPUNKI Etelä-Kaelan kylä 0 Zi 0kV Zi Kuninkaantammentie KAAREA 0 0 KORTTEIVIIVYTYS : Vviiv=0 m VIIVYTYSAUE : Vviiv= 00 m Ayht=00 m h kesk=0, m : 0 0 Ksastustie Huninmaanpolku 0 KORTTEIVIIVYTYS : Vviiv=0 m K Suvuntie KAAREA P KAAREA KAAREA : Haltialan kylä Etelä-kaelan kylä Pp.tie 0 Zi 0 kv : Hämeenlinnanväylä Zi 0 kv Zi 0kV Zi 0kV KAAREA Ulkoilureitti : : b a 0 : Etelä-Kaelan kylä -:0-Yl.tie in Pas : : 0 :0 :0 0 : : 0 :0 :0 : 0a 0b a 00 KAAREA Etelä-Kaelan kylä : : : k v K b : b a0b 0a Vkie 0 b ab a 0 Vkie a 0 K 0 : 0 0 b Uurtajantie 0 a b 0b a Vkie 0a :0 b v 0 a K KAAREA VAUMA-AUE VIIVYTYSAUE VAUMAREITTI 0 b a Kovelipolku K P Kovelikuja : P 0 b : Etelä-Kaelan kylä K a 0a 0b 0 a a a b b 0 v Zmo b 0 0 Vkie Pannipolku 0 0 Huninmaanpuisto Huninmaa P K KAAREA VIIVYTYSAUE : Vviiv=000 m Ayht=00 m h kesk=0, m 0 P Huninmaan puisto KAAREA KAAREA 0 Vanhempientie Rennuskohde HESINGIN KAUPUNKI KUNINKAANTAMMEN OSAYEISKAAVAN HUEVESIEN HAINTASUUNNITEMA FCG Planeko Oy Pyhäjärvenku, 00 TamperePuh Päiväys Hyv...00 Pääsuunn. PERTTU HYÖTY 0 Suvuntie K Serkustentie 0 0 P 0 Piirustuksen sisältö ASEMAPIIRROS VIIVYTYSAUEET 0 Etelä-Kaelan kylä Suunnitteluala, työnumero ja piirustuksen numero VHS Tiedosto Suunn./Piirt. PÄIVI MÄÄTTÄ Tkastaja 000-D0 Yhteyshenkilö PERTTU HYÖTY 0 : Mittaav :000 Muutos A S Ete

51 AAPUOISEN RUMMUN KOKOA KASVATTAMAA HUEVESIEN PADOTTUMINEN YÄPUOEE OISI VÄHÄISEMPÄÄ RUMPUJEN KOHDAA HUEVEDET PADOTTUVAT KUN VT:N AITTAVA RUMPU EI VEDÄ, TUVA-AUEEN TÄYTYTTYÄ JOHTUVAT HUEVEDET VT:N REUNAA PITKIN TUVA-AUEEN TÄYTYTTYÄ JOHTUVAT HUEVEDET AAVAMPAAN MAASTON KOHTAAN HUEVEDET PADOTTUVAT VT AITTAVAN RUMMUN YÄPUOEE JA EVIÄVÄT YÄPUOISEE PUISTOAUEEE VAUMA-AUE VIIVYTYSAUE TUVIMISAUE Rennuskohde Piirustuksen sisältö HESINGIN KAUPUNKI KUNINKAANTAMMEN OSAYEISKAAVAN HUEVESIEN HAINTASUUNNITEMA ASEMAPIIRROS TUVAREITIT :000 Suunnitteluala, työnumero ja piirustuksen numero VHS TUVAREITTI Mittaav 000-D0 FCG Planeko Oy Pyhäjärvenku, 00 TamperePuh Tiedosto Päiväys Suunn./Piirt. PÄIVI MÄÄTTÄ..00 Pääsuunn. PERTTU HYÖTY Tkastaja Hyv. Yhteyshenkilö PERTTU HYÖTY Muutos 0 A S