Joroisten kunta TILINPÄÄTÖS

Transkriptio

1 TILINPÄÄTÖS 2013

2 Joroisten kunta TILINPÄÄTÖS Sisällysluettelo: A. TOIMINTAKERTOMUS Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kunnanjohtajan katsaus Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yleinen ja oman alueen taloudellinen tilanne Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Kunnan henkilöstö Arvio merkittävistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Ympäristötekijät Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tulos Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja menot Kuntakonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset tapahtumat kuntakonsernissa Arvio konsernin todennäköisestä tulevasta kehityksestä Konsernivalvonnan järjestäminen Konsernitilinpäätös ja tunnusluvut Keskeiset liitetiedot Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimet Tilikauden tuloksen käsittelyä ja talouden tasapainottamistoimia koskeva sääntely Tilikauden tuloksen käsittely Tasapainottamistoimenpiteet B. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Tavoitteiden toteutuminen Kunnan johtaminen, yleishallinto, elinkeinotoimi ja maaseututoimi Perusturvan toimiala Sivistys- ja vapaa-aikatoimiala Ympäristötoimen toimiala Tekninen toimiala... 75

3 Joroisten kunta TILINPÄÄTÖS Vesihuoltolaitos Käyttötalouden toteutuminen Tuloslaskelmaosan toteutuminen talousarviossa Investointiosan toteutuminen talousarviossa Rahoituslaskelmaosan toteutuminen talousarviossa C. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Kunnan tilinpäätöslaskelmat Konsernin tilinpäätöslaskelmat D. LIITETIEDOT E. ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET Joroisten Energialaitos Joroisten Vesihuoltolaitos F. TILINPÄÄTÖS 2013 ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT G. LUETTELOT JA SELVITYKSET

4 Joroisten kunta TILINPÄÄTÖS A. TOIMINTAKERTOMUS 1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1.1. Kunnanjohtajan katsaus Vuosi 2013 toteutui n ylijäämäisenä taseessa olleiden omaisuuserien myyntien johdosta. Kunta myi Pajulammen ja Varkauden puolella olevan Metsälä nimisen tilan sekä määräaloja Juhanala - tilasta. Näistä kertyi myyntivoittoa n. 1,46 M. Etelä Savon Koulutuksen kuntayhtymä ja Keski-Savon Oppimiskeskuksen kuntayhtymä purettiin II asteen ammattiopetuksen siirryttyä Etelä Savon Koulutus Oy:lle. Näistä kertyi kunnalle luovutusvoittoa n Kaikkiaan pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutuksista syntyi voittoa n. 1,93 M. Ilman luovutustuloja ja kuntayhtymien purkuja kunta olisi tehnyt raskaasti alijäämäisen tilinpäätöksen - noin 1,72 M, mikä olisi merkinnyt taseessa olevan kumulatiivisen ylijäämän purkautumista kokonaisuudessaan. Kunta on siirtynyt pysyvään alijäämätalouteen, jonka korjaaminen on välttämätöntä normaalein käyttötaloustoimin ilman omaisuuden myyntejä. Pääsääntöisesti kunnan hallintokunnat noudattivat varsin hyvin talousarviota, mistä lausun mitä suurimmat kiitokset koko kunnan henkilöstölle ja myös Varkauden kaupungin palveluksessa olevalle perusturvan henkilöstölle. Perusturvan osalta ylitys muutettuun talousarvioon nähden oli juuri sama, minkä erikoissairaanhoito ylitti muutetun talousarvion eli n Erikoissairaanhoidon menot vuonna 2013 ylittivät n. 1,7 M vuonna 2012 toteutuneet menot ollen n. 6,98 M. Vuosi 2012 oli sinänsä varsin edullinen erikoissairaanhoidon osalta mm. kaikille Etelä-Savon sairaanhoitopiirin jäsenkunnille. Kunnan erikoissairaanhoidon menot vuonna 2012 olivat n. 5,23 M ja n pienemmät kuin vuonna 2011, jolloin menot olivat n. 5,93 M. Vuonna 2013 erikoissairaanhoidon menot hyppäsivät siis varsin kovasti mukaan lukien ensihoito, jossa kasvua oli sairaanhoitopiirille siirretyn toiminnan johdosta jopa runsaasti yli Iloinen yllätys oli verotulojen kasvu, joka oli n. 9 % edellisestä vuodesta. Myös valtionosuudet kaikista uhkakuvista huolimatta nousivat n. 4 %. On selvää, että suurin haaste talouden tasapainottamiseksi on erikoissairaanhoidon alueella. Perusterveydenhuollon riittävän ja osaavan lääkäriresurssin ohella on saatava selvyys asiakkaiden hoitopolkuihin, jotka eivät nyt ole kunnossa. Kunnanhallitus antaa talouden vakauttamisohjelman valtuustolle toukokuussa. Tätä kunnanjohtaja valmistelee parasta aikaa hallintokuntien kanssa. Kunnan n. 1,1 M suuruinen vuosittainen alijäämä tulee purkaa sekä veroastetta korottamalla (sekä tulovero että kiinteistövero) että toimintoja supistamalla ja toimintatapoja muuttamalla. Kiitän osaltani sekä koko luottamushenkilöstöä että Joroisten kunnan hyväksi työskennellyttä palkattua henkilöstöä hyvin tehdystä työstä näinä talouteen kohdistuvina vaikeina aikoina. Tenho Hotarinen Kunnanjohtaja

5 Joroisten kunta TILINPÄÄTÖS Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Valtuusto Valtuustopaikat puolueittain ja vaaliliitoittain vaalikaudella Suomen Keskustan ja Suomen Kristillisdemokraattien vaaliliitto 10 paikkaa Joroisten Sitoutumattomat ry:n yhteislista 8 paikkaa Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 6 paikkaa Kansallinen Kokoomus 1 paikkaa Vasemmistoliitto 1 paikka Perussuomalaiset 1 paikka Valtuuston puheenjohtaja Valtuuston I varapuheenjohtaja Valtuuston II varapuheenjohtaja Sari Juutilainen Juha Intke Paavo Tervonen 27 valtuutettua Hakala Anita, SIT Hytönen Sirpa, KESK Intke Juha, KESK Isoniemi Ari-Pekka, KESK Jaakkola Antero, SDP Janhunen Rauni, KESK Juutilainen Sari, SDP Kansanoja Maija-Riitta, SDP Kautto Jani, KESK Keinänen Risto, PS Kotivuori Esko, SIT Kuitunen Niilo, SDP Kuivalainen Jaana; SIT Kuronen Jaakko, SIT Lahti Mari, SIT Lantto Pekka, KESK Leväinen Saara, KESK Leväinen Virva, KESK Oksiala Leea, SDP Pentikäinen Matti, SIT Pärnänen Eero, VAS Räisänen Pauli, SIT Taskinen Sabine, KESK Tervonen Paavo, SIT Toroi Jari, KOK Viirimaa Hannu, SDP Viljakainen Pekka, KESK Kunnanhallitus Kunnanhallituksen puheenjohtaja Kunnanhallituksen I varapuheenjohtaja Kunnanhallituksen II varapuheenjohtaja Jaakko Kuronen Ari-Pekka Isoniemi Antero Jaakkola Björn Irma, PS Hytönen Sirpa, KESK Isoniemi Ari-Pekka, KESK Jaakkola Antero, SDP Kansanoja Maija-Riitta, SDP Kautto Jani, KESK Kotivuori Esko, SIT Kuronen Jaakko, SIT Lahti Mari, SIT

6 Joroisten kunta TILINPÄÄTÖS Elinkeinojaosto Jaakko Kuronen,pj Ari-Pekka Isoniemi, vpj Irma Björn Henkilöstöjaosto Rauni Janhunen, pj Maija-Riitta Kansanoja, vpj Sakari Kakriainen Lautakunnat Tarkastuslautakunta Pekka Lantto, pj Anita Hakala, vpj Eero Holopainen Kari Otranen Mervi Pehkonen Ympäristölautakunta Timo Kaukonen, pj Lea Lampinen, vpj Saara Leväinen Matti Pentikäinen Hannu Viirimaa Keskusvaalilautakunta Raimo Salkinoja, pj Marjo Pulliainen, vpj Kirsti Pehkonen Riitta Hotarinen Janne Aimasmäki Sivistyslautakunta Virva Leväinen, pj Jaana Kuivalainen, vpj Pekka Holopainen Juha Hytönen Jorma Kuronen Tekninen lautakunta Pauli Räisänen, pj Pekka Viljakainen, vpj Niilo Kuitunen Jaana Kuivalainen Sabine Taskinen Energialaitoksen johtokunta Jarkko Hirvonen, pj Pekka Teittinen, vpj Anne Kautiainen Tuomo Räisänen Miia Varis Vuonna 2007 käynnistetty JJR-yhteistyö Juvan, Joroisten ja Rantasalmen kuntien kesken purettiin vuoden 2012 lopussa. JJR-allianssissa Juva oli sosiaali- ja terveystoimen isäntäkunta, Joroinen sivistystoimen isäntäkunta ja Rantasalmen kunta maaseututoimen, teknisen toimen ja tukipalveluiden isäntäkunta. Henkilöstö oli siirretty isäntäkuntien palvelukseen vuoden 2008 alusta. Valtuustojen päätöksillä henkilöstö palautettiin takaisin kuntiin siten, että Juvan palveluksessa ollut sosiaalija terveystoimen henkilöstö siirtyi saman tien Varkauden kaupungin palvelukseen. Joroisiin palautui teknisen ja ympäristötoimen henkilöstö. Joroisista siirtyi pois Juvan ja Rantasalmen sivistystoimen henkilöstö lukuun ottamatta kirjaston henkilöstöä. Perustettiin Joroisten, Juvan ja Rantasalmen yhteinen Toenperän kirjasto, jossa Joroinen on isäntäkuntana. Joroisten varhaiskasvatuksen henkilöstö siirtyi sivistystoimen alaisuuteen. Varkauden kaupungin ja Joroisten kunnan välille on laadittu sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseksi ja tuottamiseksi yhteistoiminta-alue, jossa Varkauden kaupunki on määritelty isäntäkunnaksi. Joroisten kunta on luovuttanut sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuun Varkauden kaupungille alkaen. Sosiaali- ja terveyspalveluja tuottava henkilökunta on siirtynyt Varkauden kaupungin palvelukseen yhteistoiminta-alueen aloittamisen myötä. Kunnat ovat muutoin säilyttäneet itsenäisen asemansa ja Joroisten kunta vastaa taloudellisesti itse kuntansa sosiaali- ja terveyspalveluista. Palvelutaso ja määrä hyväksytään vuosittain talousarvion hyväksymisen yhteydessä Joroisten kunnanvaltuustossa sekä tammikuussa tehtävin vuosisopimuksin.

7 Joroisten kunta TILINPÄÄTÖS Yleinen ja oman alueen taloudellinen tilanne Suomen talous supistui viime vuonna arviolta noin 1,3 %. Vuosi 2013 oli jo toinen perättäinen vuosi, kun kokonaistuotantomme laski edellisestä vuodesta. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ennustaa bkt:n kasvun jäävän vuonna ,6 prosenttiin. Etlan mukaan euroalueen taantuma näyttää päättyneen, vaikka kasvu jääkin hitaaksi. Suomessakin tapahtui suhdannekäänne toisella neljänneksellä, mutta koko vuoden bkt:n taso jää edellisvuotista alhaisemmaksi. Suomen kokonaistuotanto alenee 0.4 prosenttia tänä vuonna, mutta kasvaa 1.6 prosenttia ensi vuonna, Etla toteaa tiedotteessaan. Viennin määrä supistuu tänä vuonna vielä lähes prosentin, ensi vuodelle odotetaan 3.5 prosentin kasvua. Yksityinen kulutus supistuu tänä vuonna 0.4 prosenttia, mutta kasvaa ensi vuonna lähes samaa vauhtia kuin reaalinen ostovoima. Yritysten investoinnit supistuvat tänä vuonna heikon kysynnän vuoksi, mutta kääntyvät ensi vuonna lievään kasvuun kysynnän elpyessä. Työttömyysasteen Etla ennustaa nousevan tänä ja ensi vuonna 8.2 prosenttiin. Kuluttajahinnat nousevat 1.7 prosenttia sekä tänä että ensi vuonna. Julkisen velan bkt-suhde ylittää 60 prosenttia vuonna Etla toteaa, että hallitusohjelman kirjaus valtionvelan bkt-suhteen kääntämisestä laskuun ei toteudu ennustetulla kasvulla ilman menojen ja tulojen lisäsopeutusta. "Ennusteemme mukaan velan bkt-suhde kasvaa vuonna 2015 vielä puolella prosenttiyksiköllä. Velkasuhteen stabiloiminen edellisen vuoden lukemiin edellyttäisi noin miljardin euron suuruista lisäsopeutusta. Korkeintaan 1 prosentin alijäämätavoitteen saavuttaminen on vielä vaikeampaa, koska se edellyttäisi noin 4 miljardin euron lisäsopeutusta hallituskaudella. Hallitukselta loppuu aika kesken", Etla kirjoittaa. Etelä-Savon kaikkien toimialojen liikevaihto kasvoi vuonna ,6 prosenttia ja henkilöstömäärä yhden prosentin noudattaen koko maan varsin tasaista trendiä. Maakunnan teollisuustoimialoilla kehitys oli laskusuuntaista edellisvuosien kasvun jälkeen. Vienti kuitenkin kehittyi positiivisesti kasvaen 1,9 prosenttia vuodentakaisesta. Rakennusalalla kehitys oli alavireistä poiketen eniten koko maan trendistä. Myös kaupan alan kasvu taittui. Positiivisinta kehitystä maakunnan taloudessa oli palvelualoilla, joiden liikevaihto kasvoi vuositasolla 5,7 prosenttia ja henkilöstömäärä yhden prosentin Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Kunnan toiminnassa tapahtuneita olennaisia muutoksia on kuvattu kunnanjohtajan katsauksessa. Kunnan asukasmäärän ja työllisyyden muutokset Asukasluku Muutos Työttömyysaste keskim kk 12,7 % 12,0 % 11,2 % 10,1 % 11,0 % 13,4 % 12,5 % 13,1 % 12,9 14,2 11,1 % 10,9 % 10,3 % 9,0 % 8,7 % 11,4 11,4 % 13,0 10,9 12, Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Kunnan käyttötaloudessa oleva noin 1,1 M suuruinen vuosittainen alijäämä aiheuttaa sekä veroasteen korottamista että toiminnallisia muutoksia. Kaikkien hallintokuntien osalla on varauduttava säästöihin ja jopa

8 Joroisten kunta TILINPÄÄTÖS palveluiden karsimiseen tai supistamiseen. Kunnanjohtajan johdolla tehdään vakauttamisohjelma kunnanhallituksen ja valtuuston käsiteltäväksi toukokuussa. Erityisesti on saatava selvyys erikoissairaanhoitomenojen voimakkaan kasvun syistä. Asiakkaan hoitoketju perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoidon yksiköihin on tarkistettava. Ensihoitojärjestelmä tulee uusia siten, että Joroinen Varkaus yhteistoiminta-alueella on yhteinen ensihoitokalusto ja -henkilöstö. Varsin sekava kunta ja sosiaali- sekä terveydenhuollon rakenneuudistus haittaa nykyisellään tulevaisuuden suunnittelua. Epätietoisuus kunnissa on suurta ja kuntia rasitetaan jatkuvasti erilaisin kyselyin, joiden tuloksia ei kuitenkaan valtiovallan toimesta huomioida. Vuoden 2014 aikana laaditaan kuntarakennelain mukainen selvitys mahdollisten kuntaliitosten hyödyistä ja haitoista Keski-Savon alueella. Kunnan on varauduttava siihen, että itsenäisen kunnan tie jatkuu ja sen takia käyttötalous on saatettava tasapainoon. Perusturvan osalla on seurattava sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain johdosta tapahtuvia muutoksia ja on oltava valmis neuvottelemaan kaikista mahdollisista vaihtoehtoisista yhteistyömuodoista ja alueista ja on oltava valmiutta myös nykyisen järjestelmän muuttamiseen Kunnan henkilöstö Kuntien henkilöstöt siirrettiin vuoden 2008 alussa JJR-isäntäkuntien palvelukseen. Vuoden 2013 alussa henkilöstö palautettiin takaisiin entisiin kuntiin, paitsi sote-henkilöstö siirrettiin suoraan Varkauden kaupungin palvelukseen. Henkilöstön kokonaismäärä Palkat ja palkkiot (tuloslaskelmasta) ,82 M 7,5 M 8,2 M 8,7M 8,7 M 7,6 M Vuodesta 2010 lähtien myös Energialaitos näkyy luvuissa. Henkilöstötilinpäätös laaditaan vuosittain, palkka- ja henkilöstöhallinnon atk-ohjelma sisältää sitä koskevan osion Arvio merkittävistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Toiminnalliset riskit 1) Henkilöstön osaaminen ja saatavuus Suurimmat riskit henkilöstön suhteen ovat erityisosaamisen kuten lääkäreiden, psykologien ja sosiaalityöntekijöiden saatavuus. Näiden ryhmien henkilöstövajaukset tai epäpätevät henkilöt saattavat aiheuttaa kunnalle suuria ylimääräisiä menoja. Pääosin päteviä opettajia on hyvin saatavana joitain kielten opettajia ja erityisopettajia lukuun ottamatta. Riskien vähentämiseksi huomiota on kiinnitettävä henkilöstön jaksamiseen, työilmapiiriin sekä työhyvinvointiin tuottavuusvaatimusten lisääntyessä. Henkilöstön jatkuva koulutus on välttämätöntä ja sille on luotava edellytykset.

9 Joroisten kunta TILINPÄÄTÖS Vuoden 2014 aikana laaditaan henkilöstö- ja koulutussuunnitelma. 2) Tietojärjestelmät Kunnan palvelinympäristö on ulkoistettu Mikkelin Puhelin Oyj:n konesaliin. Riskit kohdistuvat tietoverkon ja palvelinten ylläpitoon. Kunnanviraston varavoiman puute aiheuttaa ongelmia tietoverkon käyttämiselle. Kunnan tietohallintostrategian valmistumisen myötä kunnan kiinteistöjen sisäverkkoja on parannettu, työasemat uusittu oheislaitteineen ja etätuen antaminen mahdollistettu Team Wiewerin avulla. Tietohallinnon osalta osaaminen on varmistettu Varkauden kaupungin tietohallinto-osaston ja ICT päällikön palveluiden ostamisesta laaditun sopimuksen avuin. Kriittisimpien ohjelmistojen (kartoitettu ESA 2013 sähkö- ja kyberuhkaharjoituksen yhteydessä) osalta on laadittava toipumissuunnitelmat. Tietoturvapolitiikan laatiminen on välttämätön vuoden 2014 aikana. 3) Suhdannevaihtelut Ansioverotulojen kehittyminen on muodostunut taloudelliseksi uhkaksi koko Varkauden seudulle, ellei korvaavia työpaikkoja saada syntymään. Kyseessä on vaara koko Varkauden seudun kilpailukyvyn heikkenemisestä investointeja päätettäessä. Alueen markkina-arvoa ja kysyntää olisikin saatava yhteistyössä parannettua. 4) Lainsäädäntö Edelleen kuntien toimintaa haittaa epävarmuus tulevaisuudesta, koska merkittäviä lainsäädäntötoimia on kesken. Näitä ovat mm. kuntauudistus, sosiaali- ja terveystoimen rakenneuudistus, valtionosuusuudistus ja kuntalain kokonaisuudistus. Rahoitusriskit Kunnan varovaisuus sijoitustoiminnassa vaikuttaa siihen, että merkittäviä korko- ja luottoriskejä ei ole pelättävissä. Myöskään valuuttariskejä ei ole. Likviditeettiriski on sen sijaan olemassa, mikäli esim. verotulokertymä merkittävästi alenee ja investointeja tehdään suunnitelmien mukaan. Kassavaikeuksia on ilmennyt toistuvasti nykyään ja lyhytaikaista rahantarvetta paikataan pitkäaikaisella velalla. Pääosin kunnan lainakanta (n. 13,5 M ) on vaihtuvakorkoista, sidottu joko 6 kk tai 12 kk euribor-korkoon tai rahoittajan prime-korkoon. Lainojen korkosuojauksiin on varauduttu ja suojautumisen asiantuntija-avusta on tehty sopimus. Kunnan konsernin ulkopuoliset takausvastuut ovat n. 1,80 M eli suhteellisen pienet verrattuna esimerkiksi kokonaislainakantaan. Takaukset jakaantuvat myös suhteellisen pieniin takauksiin, joten yksittäistä suurta takausvastuun realisoitumista ei ole pelättävissä. Vahinkoriskit Kunnan henkilöstö on vakuutettu lakisääteisesti ja kunnan toiminta ja omaisuus on vakuutettu tiettyihin rajoihin saakka. Kunta on käyttänyt keskeytysvakuutuksia mm. teollisuushalleissa sekä merkittävissä kunnan palvelutuotantoa harjoittavissa yksiköissä. Vahinko- tai toiminnallisia riskejä saattaa aiheutua esim. vesivoimalaitoksissa tai päämuuntajan äkillisessä ja arvaamattomassa vahingoittumisessa. Myös vesilaitoksen ja puhdistamoiden vahingoittuminen saattavat aiheuttaa vahinkoja asiakkaille ja ympäristölle. Infraan kohdistuviin uhkiin on varauduttu jatkossa mm. hankkimalla vesi- ja viemärilaitosta varten aggregaatteja ja varautumistoimintaa kehittämällä. Sähköverkkoa parannetaan nykyään vuosittain.

10 Joroisten kunta TILINPÄÄTÖS Oikeustoimia kuntaa vastaan ei ole käynnissä eikä viranomaisten taholta ole odotettavissa yllätyksiä tai hankaluuksia normaaliin toimintaan nähden. Suurimpia riskejä ovat kiinteistöjen hallitsemattomat sisäilmaongelmat sekä talotekniikan vanhenemisen aiheuttamat äkilliset korjaustyöt Ympäristötekijät Joroisten kunta on myöntänyt ,91 :n takauksen Pohjois-Savon Ympäristökeskukselle Riikinnevan jätehuoltolaitoksen lopettamis- ja jälkihoitovelvoitteiden varmistamiseksi. Varkauden kaupunki on antanut vastaavan suuruisen vastatakauksen Joroisten kunnalle. Golf-alueen kaavoittamisen yhteydessä on selvitetty alueen pohjavesivaroja ja Likolammin harjusta on löydetty potentiaalinen esiintymä, joka on kaavoituksessa väylästösuunnittelussa otettu huomioon. Kotkatharju-Valvatus alueen osayleiskaavatyön yhteydessä mallinnetaan Kotkatharjun pohjavesivirtauksia ja maa-ainesten ottamisen yleissuunnitelma tarkistetaan pohjavesiolosuhteet huomioiden. Golfalueen potentiaalista hyödyntämistä vaarantaa viitasammakkoesiintymä. Rannan ruoppaukseen on saatu ELY-keskuksen poikkeuslupa, mutta ruoppaus edellyttää vielä AVI:n vesioikeudellisen luvan. 2. Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäinen valvonta on kunnan organisaation omaehtoista toimintaa, jonka tarkoituksena on taloudellisuuden ja tehokkuuden edistäminen, riskien hallinta, omaisuuden ja varojen säilyttäminen ja virheiden sekä väärinkäytösten estäminen ja paljastaminen. Sisäisen valvonnan ja riskien-hallinnan ohje hyväksyttiin vuoden 2012 alussa kunnanhallituksessa. Kunnanvaltuuston tulee vuoden 2014 aikana hyväksyä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet, jotka ovat valmistelun alla. Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta. Kunnanjohtaja kunnanhallituksen alaisena johtaa kunnan hallintoa, taloudenhoitoa ja muuta toimintaa. Kunnanjohtajan ohella muut tilivelvolliset johtavat viranhaltijat vastaavat tavoitteiden toteutuksesta, palveluiden järjestämisestä, organisaation toiminnasta, asioiden valmistelusta, henkilöstöpolitiikasta luottamushenkilöjohdon asettamien raamien puitteissa, tiedottamisesta, kuntalaisten kuulemisesta, tulosten seurannasta ja valvonnan järjestämisestä. Koko henkilöstö osallistuu sisäisen valvonnan toteuttamiseen ja kehittämiseen. Sisäinen tarkkailu on organisaatioon rakennettu, toimintaohjeista ja vastaavista koostuva jatkuvasti kehitettävä järjestelmä, jonka olemassaolosta kunnan palveluksessa olevat ovat tietoisia ja jota jokaisen osaltaan tulee toteuttaa ja kehittää. Sisäisen seurannan toteuttamiseksi kunnassa on asetettu raportointivelvoitteet ja raportoinnin toteutumisesta vastaavat kunnan toimielimet ja esimiehet. Erillinen sisäinen tarkastus järjestetään vuoden 2013 alusta lukien tarvittaessa kunnanjohtajan erillisen päätöksen perusteella. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Viranhaltijapäätökset dokumentoidaan Dynasty-ohjelmaan ja viedään tiedoksi kuukausittain sille viranomaiselle, jonka alainen päätöksentekijä on. Toimielin voi käyttää otto-oikeutta viranhaltijapäätöksiin, mutta se on poikkeuksellista.

11 Joroisten kunta TILINPÄÄTÖS Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arviointi Tavoitteiden toteutumista, varojen käyttöä ja tuloksellisuutta arvioidaan talousarvion toteutumisraportoinnin yhteydessä kolmannesvuosittain. Raportit käsitellään lautakunnissa ja kunnanhallituksessa ja viedään tiedoksi valtuustolle. Varkauden kanssa tehdyssä vuosisopimuksessa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta edellytetään, että perusturvalautakunta tekee esityksen määrärahojen tarkistamiseksi osavuosikatsauksen 1-8 kk yhteydessä, mikäli Joroisten kunnan talousarvion mukaiset määrärahat ylittyvät tai alittuvat +/- 5 %. Ensimmäisenä toimintavuonna esitystä ei tehty. Laskujen hyväksyjät päätetään vuosittain tai toistaiseksi. Laskutus- ja perintäohjeet on uusittu. Pää- ja osakirjanpidot täsmäytetään ja täsmäytykset dokumentoidaan kuukausittain. Laskentatoimen vaaralliset työyhdistelmät on kartoitettu ja dokumentoitu. Kirjanpidon ja palkanlaskennan prosessit on kuvattu menetelmäkuvauksissa. Kassoista on annettu ohje, jossa on määritelty kassan vastuuhenkilöt, pohjakassan määrä ja ohjeistettu tilitysten tekeminen. Kassoja on tällä hetkellä vain yksi. Kirjastolla, urheilutalolla ja työpajalla on maksujenkeräyspisteet, jotka tilitetään kuukausittain pankkiin. Riskienhallinnan järjestäminen Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeen mukaan riskejä on kartoitettu ja arvioitu ja toimialat ovat antaneet selontekonsa tilinpäätöstä varten. Arviointia tehdään normaaliin toimintaan kuuluvana. Myös talousarvioon sisällytettyjen tavoitteiden toteutumiseen liittyviä riskejä kartoitetaan. Vahinkoriskeihin on varauduttu vakuuttamalla. Johtoryhmä koordinoi riskienhallintatyötä. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Vuoden 2013 alusta hankintayhteistyötä tehdään Savonlinnan kaupungin kanssa, koska aikaisemman hankintarenkaan organisointi on muuttunut. Luovutukset ja hoidon valvonta on kunkin toimivalan omalla vastuulla. Irtaimiston luettelointi on ohjeistettu. Sopimustoiminta Dynasty- asianhallintaohjelmaan on viety kaikki uudet sopimukset ja entisiä, voimassa olevia sopimuksia on tallennettu järjestelmään. Järjestelmä antaa mahdollisuuden sopimusten voimassaolon seurantaan ja antaa muistutuksen määräaikojen umpeutuessa. Sopimusten seuranta on vastuutettu. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Vuoden 2013 alusta lukien sisäisiä luottamushenkilötarkastajia ei enää valittu, vaan kunnanjohtaja voi tarvittaessa päättää erikseen sisäisen tarkastuksen suorittamisesta. Vuoden 2013 aikana ei ole tehty sisäistä tarkastusta. Yhteenveto Tavoitteiden määrittelyssä, raportoinnissa ja seurannassa on kehitettävää. Tietoisuus sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tarpeellisuudesta on toimialoilla lisääntynyt uuden ohjeen tultua käyttöön. Valvontaa ja riskienhallintaa on kehitetty ja selkeytetty. Toiminta on asianmukaista, mutta organisaation rakenteesta ja koosta johtuen siihen liittyy tietty haavoittuvuus. Valvonnan suorittamiseksi tulee edelleen kehittää konkreettisia toimenpiteitä ja luoda järjestelmä, jolla suoritetut valvontatoimenpiteet konkretisoidaan ja dokumentoidaan.

12 Joroisten kunta TILINPÄÄTÖS Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 3.1. Tulos TULOSLASKELMA Muutos Toimintatuotot , ,29-42,51 % Valmistus omaan käyttöön , ,53-17,36 % Toimintakulut , ,95-14,61 % Toimintakate , ,13 5,06 % Verotulot , ,84 9,05 % Valtionosuudet , ,00 4,09 % Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 6 093, ,34-66,22 % Muut rahoitustuotot , ,87 9,07 % Korkokulut , ,17-10,68 % Muut rahoituskulut , ,99-17,64 % Vuosikate , ,76 78,62 % Poistot ja arvonalentumiset , ,38 4,56 % Satunnaiset erät ,45 0,00 Tilikauden tulos , ,62-125,78 % Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) , ,89 0,00 % Tilikauden yli-/alijäämä , ,73-132,03 % Tuloslaskelmassa toimintakate ilmoittaa paljonko toimintamenoista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Vuosikatteen tulisi kattaa poistot eli pitkävaikutteisten tuotannontekijöiden käytöstä aiheutuneet kustannukset. TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Asukasluku Tilikauden tulos 1000 euroa 12,9-363,4-692,1-685,5 176,7 - ilman energialaitosta -38,1 164,7-581,6-501,3 802,3 Toimintatuotot/Toimintakulut, % 40,5 41,3 40,7 41,3 27,8 - ilman energialaitosta 33,6 35,3 34,3 34,4 18,6 100*Toimintatuotot/(Toimintakulut-valmistus omaan käyttöön) Vuosikate 1000 euroa 1519,9 1181,5 237,7 674,0 1203,9 - ilman energialaitosta 1060,8 1286,1 22,7 319,6 1251,6 Vuosikate, eur/asukas 280,26 219,00 44,50 127,34 230,86 - ilman energialaitosta 195,61 238,40 4,26 60,38 240,00 Vuosikate/Poistot, % 100,9 76,5 19,6 49,6 84,7 - ilman energialaitosta 96,5 114,7 3,1 38,9 148,4 Suunnitelmapoistot 1000 euroa 1507,0 1544,9 1214,3 1359,6 1421,5 - ilman energialaitosta 1098,9 1121,5 738,8 820,9 843,6 Toimintatuotot/toimintakulut % -tunnusluku osoittaa paljonko toiminnan kuluista saadaan katetuksi palvelusuoritteiden myynti- ja maksutuloilla sekä muilla varsinaisen toiminnan tuloilla. Vuosikate prosenttia poistoista: Jos tunnusluvun arvo on 100 %, oletetaan kunnan tulorahoituksen olevan riittävän. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Vuosikatteen riittäessä kattamaan poistot, on talous tasapainossa.

13 Joroisten kunta TILINPÄÄTÖS Toiminnan rahoitus Rahoituslaskelmassa esitetään erikseen toiminnan ja investointien rahavirrat ja rahoituksen eli anto- ja ottolainauksen, oman pääoman ja muiden maksuvalmiuden muutosten rahavirrat. Toiminnan ja investointien sekä rahoituksen rahavirtojen erotus osoittaa kunnan rahavarojen muutoksen tilikaudella. RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Muutos Toiminnan ja investointien rahavirta Toiminnan rahavirta Vuosikate , ,76 78,6 % Satunnaiset erät ,90 0,00 Tulorahoituksen korjauserät , , ,3 % Investointien rahavirta Investointimenot , ,70-36,0 % Rahoitusosuudet investointimenoihin , ,00-69,6 % Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , , ,5 % Toiminnan ja investointien rahavirta , ,41-107,7 % Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset 0,00 0,00 0,0 % Antolainasaamisten vähennykset 6 148, ,55-93,8 % Muiden saamisten muutos 0,00 0,00 0,0 % Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys , ,00-26,1 % Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,00 20,1 % Lyhytaikaisten lainojen muutos , ,00-66,7 % Oman pääoman muutokset 0,00 0,00 Muut maksuvalmiuden muutokset , ,64-103,1 % Rahoituksen rahavirta , ,19-57,3 % Rahavarojen muutos , ,78 195,5 % Rahavarat , ,05 Rahavarat , , , ,78

14 Joroisten kunta TILINPÄÄTÖS RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirta/vuosi -0,878-2,663-3,338-2,084 0,160 Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä 5-9,055-8,802 vuodelta M Investointien tulorahoitus, % 61,4 30,2 6,4 23,3 64,8 - ilman energialaitosta 91,8 75,0 1,1 20,9 131,8 100*Vuosikate/Investointien omahankintameno (inv.omahankintameno=kom.investoinnit - rahoitusosuudet) Lainanhoitokate 0,5 0,9 0,2 0,4 0,6 - ilman energialaitosta 0,38 1,0 0,1 0,2 0,5 (Vuosikate+korkokulut)/(Korkokulut+Lainanlyhennykset) Kassavarat milj. euroa 3,91 0,98 0,74 1,16 2,38 - ilman energialaitosta 1,54 0,85 0,69 0,79 2,25 Rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset Kassan riittävyys (pv) ilman energialaitosta pv *Rahavarat /Kassasta maksut tilikaudella Rahoituslaskelman välitulos Toiminnan ja investointien rahavirta ilmaisee sen, kuinka paljon rahavirrasta jää nettoantolainaukseen, lainojen lyhennyksiin ja kassan vahvistamiseen. Jos tunnusluku on negatiivinen, menoja joudutaan kattamaan joko vähentämällä olemassa olevia kassavaroja tai lainanottoa lisäämällä. Investointien tulorahoituksen tunnusluku kertoo, kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman investointimenoja, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet. Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on yksi tai suurempi. Jos kunnan tunnusluvun arvo on alle yksi, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään toimintapääomaa. Kunnan lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli kaksi, tyydyttävä, kun tunnusluku on 1-2 ja heikko, kun tunnusluvun arvo jää alle yhden. Rahavaroihin lasketaan rahoitusarvopaperit sekä raha- ja pankkisaamiset. Kunnan maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kunnan rahavaroilla. Kassasta maksut kootaan tuloslaskelman eristä Toimintakulut valmistus omaan käyttöön, Korkokulut ja Muut rahoituskulut sekä rahoituslaskelman eristä Investointimenot, Antolainojen lisäys ja Pitkäaikaisten lainojen vähennys (lyhennykset).

15 Joroisten kunta TILINPÄÄTÖS Rahoitusasema ja sen muutokset Kunnan rahoituksen rakennetta kuvataan taseen ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. TASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA VASTATTAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet Peruspääoma Aineettomat oikeudet Liittymismaksurahasto 0 0 Muut pitkävaikutteiset menot Arvonkorotusrahasto 0 0 Ennakkomaksut 0 0 Muut omat rahastot 0 0 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Aineelliset hyödykkeet Tilikauden yli-/alijäämä Maa- ja vesialueet Rakennukset POISTOERO JA VAPAAEHT. Kiinteät rakenteet ja laitteet VARAUKSET Koneet ja kalusto Poistoero Muut aineelliset hyödykkeet Vapaaehtoiset varaukset Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset Sijoitukset Muut pakolliset varaukset 0 0 Osakkeet ja osuudet Joukkovelkakirjalainasaamiset 0 0 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Muut lainasaamiset Valtion toimeksiannot Muut saamiset Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot VIERAS PÄÄOMA Lahj.rahastojen erityiskatteet Pitkäaikainen Muut toimeksiantojen varat Joukkovelkakirjalainat 0 0 Lainat rah.- ja vakuutuslaitoksilta VAIHTUVAT VASTAAVAT Lainat julkisyhteisöiltä Vaihto-omaisuus Lainat muilta luotonantajilta 0 0 Aineet ja tarvikkeet 0 0 Saadut ennakot Keskeneräiset tuotteet 0 0 Ostovelat Valmiit tuotteet/tavarat 0 0 Liittymismaksut ja muut velat Muu vaihto-omaisuus Siirtovelat 0 0 Ennakkomaksut 0 0 Lyhytaikainen Joukkovelkakirjalainat 0 0 Saamiset Lainat rah- ja vakuutuslaitoksilta Pitkäaikaiset saamiset Lainat julkisyhteisöiltä Myyntisaamiset 0 0 Lainat muilta luotonantajilta 0 0 Lainasaamiset 0 0 Saadut ennakot Muut saamiset 0 0 Ostovelat Siirtosaamiset 0 0 Muut velat Lyhytaikaiset saamiset Siirtovelat Myyntisaamiset VASTATTAVAA YHTEENSÄ Lainasaamiset 0 0 Muut saamiset Siirtosaamiset Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ

16 Joroisten kunta TILINPÄÄTÖS Taseen tunnusluvuilla kuvataan kunnan omavaraisuutta, rahoitusvarallisuutta ja velkaisuutta. TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 51,02 50,94 47,65 44,29 44,95 - ilman energialaitosta 49,38 52,73 46,09 41,07 39,05 100*(oma pääoma+poistoero+vapaaehtoiset varaukset)/ (koko pääoma-saadut ennakot) Koko pääoma on taseen vastattavien loppusumma. Suhteellinen velkaantuneisuus-% 35,78 33,29 45,48 49,78 56,49 - ilman energialaitosta 37,32 35,40 38,73 41,57 47,24 100*(vieras pääoma-saadut ennakot) /käyttötulo (käyttötulot = toim.tuotot, verotulot, valtionosuudet) Lainat euroa/asukas ilman energialaitosta 1454,8 1488,3 1976,9 2191,8 2224,6 Lainakanta , milj. euroa 7,89 8,03 10,56 12,42 13,50 - ilman energialaitosta 7,89 8,03 10,56 11,60 12,65 vieras pääoma-(saadut ennakot+ostovelat+siirtovelat+muut velat+ liittymismaksut) Lainasaamiset , milj. euroa 0,74 0,60 0,42 0,32 0,31 - ilman energialaitosta 0,74 0,60 0,42 0,32 0,31 sijoituksiin merkityt jvk-lainasaamiset ja muut lainasaamiset Kertynyt ylijäämä (alijäämä) ,0 2855,2 2195,6 1542,5 1751,7 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + tilikauden ylijäämä (alijäämä) Kertynyt ylijäämä (alijäämä) /asukas 524,43 529,34 411,01 291,42 335,89 Asukasluku Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta ja kunnan kykyä selviytyä sitoumuksistaan pitkällä tähtäyksellä. Hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. 50 % tai sitä alhaisempi omavaraisuusaste merkitsee kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasitetta. Suhteellinen velkaantuneisuus -% kertoo kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa.

17 1000 euroa 1000 euroa 1000 euroa Joroisten kunta TILINPÄÄTÖS Tuloslaskelman tunnusluvut Asukasluku Vuosikate 1000 euroa 1519,9 1181,5 237,7 674,0 1203,9 Suunnitelmapoistot 1000 euroa ,0 1544,9 1214,3 1359,6 1421, , , ,00 Toimintakate , , , , ,00 Tp 2009 Tp 2010 Tp 2011 Tp 2012 Tp 2013 Toimintakate , , , , , , ,00 Vuosikate ,00 500,00 0,00 Tp 2009 Tp 2010 Tp 2011 Tp 2012 Tp 2013 Vuosikate , ,49 237,72 674, ,93

18 % 1000 euroa Joroisten kunta TILINPÄÄTÖS Tilikauden yli-/alijäämä ,00 200,00 100,00 0,00-100,00-200,00-300,00-400,00-500,00-600,00-700,00-800,00 Tp 2009 Tp 2010 Tp 2011 Tp 2012 Tp 2013 Tilikauden yli-/alijäämä ,30 11,28-659,64-653,10 209,17 70,0 60,0 50,0 40,0 Investointien tulorahoitus 30,0 20,0 10,0 0, Investointien tulorahoitus, % 62,8 61,4 30,2 6,4 23,3 64,8

19 1000 Joroisten kunta TILINPÄÄTÖS Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta

20 % Euroa/asukas Joroisten kunta TILINPÄÄTÖS Lainat ja kertynyt ylijäämä /asukas Lainat /asukas Kertynyt ylijäämä/alijäämä /asukas 0 524,43 529,34 411,7 291,42 335, Omavaraisuusaste, % 51,02 50,94 47,65 44,29 44,95 Suhteellinen velkaantuneisuus, % Omavaraisuus ja suhteellinen velkaantuneisuus, % 35,78 33,29 45,48 49,78 56,49

21 Joroisten kunta TILINPÄÄTÖS Kokonaistulot ja menot Kokonaistulojen ja menojen laskelma laaditaan tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta, jotka sisältävät vain ulkoiset tulot, menot ja rahoitustapahtumat ja joissa liikelaitokset ja muut taseyksiköt on yhdistelty rivi riviltä. Kokonaistulot ja -menot 1000 eur TULOT MENOT Varsinainen toiminta % Varsinainen toiminta % Toimintatuotot ,2 % Toimintakulut ,9 % Verotulot ,1 % - valmistus omaan käyttöön -61-0,1 % Valtionosuudet ,0 % 0 Korkotuotot 13 0,0 % Korkokulut 190 0,4 % Muut rahoitustuotot 363 0,8 % Muut rahoituskulut 43 0,1 % Satunnaiset tuotot 394 0,8 % Satunnaiset kulut 30 0,1 % Tulorahoituksen korj.erät 0 Tulorahoituksen korj. erät 0 - käyttöom. myyntivoitot ,3 % +/- Pakollisten var. muutos 0 0,0 % Investoinnit 0 0,0 % - käyttöom. myyntitappiot ym ,1 % Rah.osuudet investointeihin 10 0,0 % Investoinnit 0 Käyttöom. myyntitulot ,2 % Käyttöomaisuusinvestoinnit 960 2,1 % Rahoitustoiminta 0 Rahoitustoiminta 0 Antolainasaamisten vähennys 6 0,0 % Antolainasaamisten lisäykset 0 0,0 % Pitkäaik. lainojen lisäys ,3 % Pitkäaik. lainojen vähennys ,2 % Lyhytaik. lainojen lisäys ,8 % Lyhytaik. lainojen vähennys ,3 % Oman pääoman lisäykset 0 0,0 % Oman pääoman vähennykset 0 0,0 % Kokonaistulot yhteensä Kokonaismenot yhteensä Kokonaistulo ja meno-käsitteet kattavat laskelmassa varsinaisen toiminnan ja investointien tulot ja menot sekä rahoitustoiminnan rahan lähteet ja käytön. Verorahoituksen ja toimintatuottojen osuudet Valtionosuudet 32 % Verotulot 41 % Myyntituotot 17 % Maksutuotot 1 % Tuet ja avustukset 1 % Muut toimintatuotot 8 %

22 Joroisten kunta TILINPÄÄTÖS Kuntakonsernin toiminta ja talous 6.1. Yhdistelmä yhteisöistä Yhdistely konsernitilinpäätökseen Yhdistelty (kpl) Ei yhdistelty (kpl) Tytäryhteisöt Yhtiöt Kiinteistöyhtiöt 3 Asuntoyhtiöt 4 Kuntayhtymät 5 Osakkuusyhteisöt 1 Yht Konsernin toiminnan ohjaus Kunnan konserniohjeet on hyväksytty kunnanvaltuustossa Ohjeessa on määritelty mm. vastuut ja raportointivelvollisuudet. Lisäksi tilinpäätöstä varten konserniyhteisöille annetaan tarkemmat ohjeet aikatauluineen. Konserniohjeet uusitaan vuoden 2014 aikana Olennaiset tapahtumat kuntakonsernissa Kunta on aloittanut sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta yhteistyön Varkauden kaupungin kanssa alkaen. Järjestämisvastuu on annettu Varkauden kaupungille, joten ko. palveluihin liittyviä keskinäisiä eriä ei ole syntynyt suoraan kunnan ja Etelä-Savon sairaanhoitopiirin, Vaalijalan eikä Itä-Suomen päihdehuollon kuntayhtymien kanssa. Keski-Savon oppimiskeskuksen ky:n toiminta on lakannut tilivuonna ja Etelä-Savon koulutus ky:n toiminta jo edellisenä vuonna. KOY Jyvästön osakkeiden arvo ,55 on kirjattu arvonalentumisena pois kunnan taseesta, koska yhtiö ei ole ollut toiminnassa Arvio konsernin todennäköisestä tulevasta kehityksestä Mahdolliset riskit konsernin tulevassa toiminnassa liittyvät pääosin Kiinteistö Oy Honkauran toimintaan. Talousvaikeuksien jatkuessa ja yritystoiminnassa tapahtuvien menetysten johdosta saattaa olla vaikeuksia saada aktiivista työväkeä vuokra-asuntoihin, mikä saattaa alentaa kiinteistöyhtiön ja myös kunnan muiden vuokra-asuntojen vuokratuloja. Asuntoja täytyy kuitenkin pitää kunnossa ja kiinteistömenot kasvavat koko ajan. Yhtiöiden pääomakustannukset sinänsä ovat kestävällä tasolla korkotason alhaisuuden johdosta. Oma kysymysmerkkinsä on meneillään olevan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelyjen johdosta tapahtuvat muutokset sairaanhoitopiireissä, jotka mahdollisesti lakkaavat ja jäävät kiinteistökuntayhtymiksi. Varojen kotiuttaminen saattaa aiheuttaa menetyksiä, mikäli Joroisten kunta ei halua jäädä ESSHP:n kiinteistökuntayhtymään.

23 Joroisten kunta TILINPÄÄTÖS Konsernivalvonnan järjestäminen Konsernivalvonnan tarkoituksena on varmistaa kuntakonsernin toiminnan taloudellisuus ja tuloksellisuus, päätöksenteon perusteena olevan tiedon riittävyys ja luotettavuus sekä se, että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan sekä omaisuus ja voimavarat turvataan. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeen määräyksiä sovelletaan myös kuntakonsernin tytäryhteisöjen valvonnassa. Varsinaista valvontaa ei ole kunnan taholta erityisesti järjestetty, joten konsernivalvonta ja raportointi on ollut puutteellista. Konserniohje tullaan päivittämään vuoden 2014 aikana ja jalkauttamaan niin kunnan edustajille tytäryhteisöissä kuin tytäryhteisöjen toimijoillekin. Konsernin tavoitteiden asettamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Kunnan konserniyhteisöihin valitsemat edustajat ovat omassa toiminnassaan velvollisia valvomaan kunnan etua ao. konserniyhteisön toiminnassa.

24 Joroisten kunta TILINPÄÄTÖS Konsernitilinpäätös ja tunnusluvut KONSERNITULOSLASKELMA Toimintatuotot , ,18 Toimintakulut , ,19 Osuus osakkuusyritysten voitosta (tappiosta) 1 943, ,01 TOIMINTAKATE , ,02 Verotulot , ,09 Valtionosuudet , ,00 Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot 2 265, ,89 Muut rahoitustuotot , ,75 Korkokulut , ,81 Muut rahoituskulut , ,22 Rahoitustuotot ja kulut yhteensä , ,39 VUOSIKATE , ,68 Poistot ja arvonalentumiset Konserniliikearvon poisto ja konsernireservin väh. Suunnitelman mukaiset poistot , ,36 Arvonalentumiset ,55 0,00 Poistot ja arvonalentumiset yhteensä , ,36 Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot , ,60 Satunnaiset kulut 0, ,09 Satunnaiset erät yhteensä , ,49 TILIKAUDEN TULOS , ,17 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 1 462, ,96 Vähemmistöosuudet (-/+) 2 684, ,57 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) , ,64 KONSERNITULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 43,9 51,3 = 100*Toimintatuotot/(Toimintakulut- Valmistus omaan käyttöön) Vuosikate/Poistot, % 93,3 36,9 Vuosikate, eur/asukas 340,77 124,35 Asukasmäärä

25 Joroisten kunta TILINPÄÄTÖS KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Vuosikate , ,68 Satunnaiset erät , ,49 Tulorahoituksen korjauserät , ,50 Toiminnan rahavirta yhteensä , ,31 Investointien rahavirta Investointimenot , ,50 Rahoitusosuudet investiontimenoihin , ,03 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , ,80 Investointien rahavirta yhteensä , ,67 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,98 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset 1 747, ,16 Antolainasaamisten vähennykset , ,93 Antolainauksen muutokset , ,09 Lainakannan muutokset Pa-lainojen lisäys , ,68 Pa-lainojen vähennys , ,51 Lyh.aik.lainojen muutos , ,75 Lainakannan muutokset , ,42 Oman pääoman muutos 0,00 0,00 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset , ,55 Vaihto-omaisuuden muutos , ,39 Saamisten muutos , ,49 Korottomien velkojen muutos , ,44 Muut maksuvalmiuden muutokset , ,99 Rahoituksen rahavirta , ,50 Rahavarojen muutos , ,48 + Rahavarat , ,02 - Rahavarat , , , ,48

26 Joroisten kunta TILINPÄÄTÖS RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä /v M -1,095-2,509-2,929-3,477 0,198 Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä 5 vuodelta M -10,011-9,812 Investointien tulorahoitus, % 58,1 36,4 18,1 20,1 66,6 100*Vuosikate/Investointien omahankintameno (inv.omahankintameno=kom.investoinnit - rahoitusosuudet) Pääomamenojen tulorahoitus, % 24,6 24,5 10,9 11,0 31,3 100*Vuosikate/(Inv.omahankintameno+Antolainojen nettolisäys+lainanlyhennykset) Lainanhoitokate 0,3 0,7 0,1 0,1 0,5 (Vuosikate+korkokulut)/(Korkokulut+Lainanlyhennykset) Kassavarat milj. euroa 4,92 2,58 1,60 2,16 2,98 Rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset Kassan riittävyys (pv) pv *Kassavarat /Kassasta maksut tilikaudella

27 Joroisten kunta TILINPÄÄTÖS KONSERNITASE VASTAAVAA VASTATTAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet Peruspääoma Aineettomat oikeudet Osuus ky:ien opon lisäyksestä 0 0 Muut pitkävaikutteiset menot Liittymismaksurahasto 0 0 Ennakkomaksut 0 0 Arvonkorotusrahasto Muut omat rahastot Aineelliset hyödykkeet Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Maa- ja vesialueet Tilikauden yli-/alijäämä Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet VÄHEMMISTÖOSUUDET Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet POISTOERO JA VAPAAEHTOISET Ennakkomaksut ja kesken- VARAUKSET eräiset hankinnat Poistoero Vapaaehtoiset varaukset Sijoitukset Osakkeet ja osuudet PAKOLLISET VARAUKSET Joukkovelkakirjalainasaamiset 0 0 Eläkevaraukset Muut lainasaamiset Muut pakolliset varaukset Muut saamiset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat Lahj.rahastojen erityiskatteet Muut toimeksiantojen pääomat Muut toimeksiantojen varat VIERAS PÄÄOMA VAIHTUVAT VASTAAVAT Pitkäaikainen Vaihto-omaisuus Joukkovelkakirjalainat 0 0 Aineet ja tarvikkeet Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Keskeneräiset tuotteet 0 0 Lainat julkisyhteisöiltä Valmiit tuotteet 0 0 Lainat muilta luotonantajilta 0 0 Muu vaihto-omaisuus 0 0 Saadut ennakot Ennakkomaksut 0 0 Ostovelat Liittymismaksut ja muut velat Saamiset Siirtovelat 0 0 Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikainen Myyntisaamiset 0 0 Joukkovelkakirjalainat 0 0 Lainasaamiset Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Muut saamiset 0 0 Lainat julkisyhteisöiltä Siirtosaamiset 9 3 Lainat muilta luotonantajilta 0 0 Lyhytaikaiset saamiset Saadut ennakot Myyntisaamiset Ostovelat Lainasaamiset 31 0 Muut velat Muut saamiset Siirtovelat Siirtosaamiset VASTATTAVAA YHTEENSÄ Rahoitusarvopaperit Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ

28 Joroisten kunta TILINPÄÄTÖS KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 30,52 30,78 28,14 24,57 24,05 100*(omapääoma+konsernireservi+ kertynyt poistoero+ vapaaehtoiset varaukset)/(kokopääoma-saadut ennakot) Lainakanta , milj. euroa 16,98 17,22 19,50 21,44 22,66 vieras pääoma-(saadut ennakot+ostovelat+siirtovelat +muut velat+liittymismaksut) Lainat euroa/asukas Lainasaamiset , milj.euroa 0,37 0,22 0,11 0,01 0,01 sijoituksiin merkityt jvk-lainasaamiset ja muut lainasaamiset 7. Keskeiset liitetiedot Kunnan ja konsernin taloutta kuvaavat liitetiedot on esitetty osiossa D. 8. Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimet 8.1. Tilikauden tuloksen käsittelyä ja talouden tasapainottamistoimia koskeva sääntely Kuntalain 69 :n mukaan kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi Tilikauden tuloksen käsittely Joroisten kunnan tilikauden tulos vuodelta 2013 on vesi- ja viemärilaitos sekä energialaitos mukaan lukien ,04 positiivinen. Kunnanhallitus esittää tilikauden tuloksen käsittelystä seuraavaa: - kirjataan investointivarauksilla katettujen pysyvien vastaavien hyödykkeiden hankintojen poistoerojen muutokset ,89 /kunta - tilikauden ylijäämä edellisen erän jälkeen, ,93, siirretään kuluvan vuoden kirjanpidossa yli- /alijäämän tilille. Laskelma: Tilikauden tulos ,04 Poistoeron vähennys/kunta ,89 Tilikauden ylijäämä , Tasapainottamistoimenpiteet Joroisten kunnan taseessa ei ole kattamatonta alijäämää. Tilikauden 2013 ylijäämän lisäämisen jälkeen kumulatiivinen ylijäämä on ,72. Koska käyttötalous on kääntynyt pysyvästi alijäämäiseksi, antaa kunnanhallitus valtuustolle vakauttamisohjelman toukokuussa 2014.