Hakemus on jätetty Lounais-Suomen ympäristökeskukseen TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE

Transkriptio

1 1(14) YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro Dnro 71 YLO LOS-2004-Y Annettu julkipanon jälkeen ASIA Päätös Jaakko Eskosen ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee 25 lypsylehmä-, 87 hieho-, 22 lihanauta- ja 45 emolehmäpaikan sekä 20 nuorkarjapaikan (< 8 kk) olemassa olevaa eläinsuojaa ja sen laajennusta 30 lypsylehmä-, 30 hieho-, 66 lihanauta- ja 85 emolehmäpaikan sekä 34 nuorkarjapaikan (< 8 kk) eläinsuojaksi. LUVAN HAKIJA Jaakko Eskonen Lähteensuontie 131, SOMERO Liike- ja yhteisötunnus: Yhteyshenkilö: Jaakko Eskonen LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Eläinsuoja sijaitsee Someron kaupungin Terttilän kylässä tilalla Peltoniemi RN:o 4:48 yllämainitussa osoitteessa. Eläinsuojan paikka on esitetty liitteenä olevassa sijaintikartassa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 1 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 1 momentti kohta 11 a LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulaki 31 2 momentti Ympäristönsuojeluasetus 6 1 momentti kohta 10 a ASIAN VIREILLETULO Hakemus on jätetty Lounais-Suomen ympäristökeskukseen TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Kyse on olemassa olevasta toiminnasta ja sen laajennuksesta, jolla ei ole aikaisempia lupia. Postiosoite PL 47, Turku Puhelin (02) Telefax (02) Postadress PB 47, Åbo Telefon (02) Käyntiosoite Itsenäisyydenaukio 2, Turku kirjaamo.los@ymparisto.fi Besöksadress Självständighetsplan 2, Åbo

2 2/14 Eläinsuoja sijaitsee maa- ja metsätalousalueella, jolla ei ole voimassa olevaa yleis- tai asemakaavaa, eikä seutukaavamerkintöjä tai -varauksia. Hakemusasiakirjoihin on liitetty kopiot lannan vastaanottosopimuksista (2 kpl) ja kopio TE-keskuksen päätöksestä lannan käytön tehostamista koskevan sopimuksen hyväksymisestä. Sopimukset ja päätös koskevat yhteensä noin 75 hehtaarin sopimuspeltoaloja. Lisäksi hakemukseen on liitetty peltojen vuokrasopimukset. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Eläinsuoja sijaitsee Uskelanjoen vesistöalueella (25.003). Eläinsuoja ei sijaitse luokitellulla tai muullakaan tärkeällä vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Eläinsuojan lähiympäristö on peltoaluetta. Lähimmän naapurin asuinrakennus sijaitsee eläinsuojarakennuksen kulmalta lounaassa noin 400 metrin etäisyydellä. Eläinsuojan ympäristön peltojen piiriojat laskevat Perkiönojaan. Lähin mahdollinen vesistö Poikoja sijaitsee yli kolmen kilometrin etäisyydellä toiminnan rakennuksista. LAITOKSEN TOIMINTA Nykyisellään tilalla on lypsykarja- ja nautakasvattamotoimintaa. Laajennuksen jälkeen tilalla on vierekkäin kolme tuotantorakennusten kokonaisuutta, joista kahdessa on jaloittelutarha. Laajennuksen jälkeen toiminnan eläinpaikkamäärä on 30 lypsylehmä-, 30 hieho-, 66 lihanautaja 85 emolehmäpaikkaa sekä 34 nuorkarjapaikkaa (< 8 kk). Tilalle tulee kunnan vesi. Lannankäsittelymenetelmät sekä lannan, virtsan ja jäteveden varastointitilat Eläinsuojan 30 lypsylehmän lannankäsittelymenetelmänä on kuivikelantajärjestelmä, jossa virtsa erotetaan. Muut naudat ovat kuivikepohjalla, jossa on erillinen makuualue ja ruokintapaikka. Kuivitetun alueen pinta-ala on 880 m 2 ja kuivitetun alueen paksuus on noin cm sekä sen reunojen korkeus on 120 cm. Jos kuivikepohjan keskimääräinen paksuus on noin yksi metri, niin kuivikepohja riittää lannan varastointitilaksi noin 880 m 3 :n asti. Kuivikemateriaalina käytetään pääosin olkea, mutta myös turvetta. Kuivitetun alueen reunojen ja lattian materiaali on betoni. Kuivikepohja vaihdetaan kerran vuodessa. Poistettua kuivikepohjaa aumavarastoidaan pellolla enintään neljä viikkoa ennen sen peltolevitystä. Hakemuksessa esitetyn mukaan nykyisen katetun virtsasäiliön tilavuus on 142 m 3. Virtsasäiliöön johdetaan 30 lypsylehmän kuivikelantamenetelmässä erotettu virtsa ja eläinsuojan pesuvedet. Laajennuksen jälkeen tilalla on kolme katettua lantavarastoa, joiden tilavuudet ovat 1620 m 3, 175 m 3 ja 100 m 3 (välivarasto). Kuivikelantalatilavuutta on yhteensä 1895 m 3 ja kuivikepohjassa voidaan varastoida lantaa enintään 880 m 3. Laajennuksessa pääasiassa maitohuonejätevesiä varten rakennetaan tilavuudeltaan 300 m 3 :n kumimattosäiliö, johon johdetaan myös lypsykarjan jaloittelualueen vedet. Hakemuksen mukaan maitohuonejätevesien määrä on noin 200 m 3 /a. Laidunnus ja jaloittelutarhat Emolehmiä ja hiehoja laidunnetaan neljä kuukautta vuodessa 78,35 hehtaarin laidunalalla. Eläimet pidetään laitumella myös öisin. Laitumet tai osa niistä rajoittuu jokeen. Eläinten juottaminen on järjestetty purosta. Laitumella ei ole pysyvää tai kiertävää ruokintapaikkaa.

3 Säilörehu Nautakarjarakennusten yhteyteen rakennetaan jaloittelutarhat (2 kpl) lypsykarjalle ja emolehmille. Emolehmistä pidetään tarhassa keskimäärin täysikasvuista eläintä ja korkeintaan 20 eläintä saman aikaisesti. Lypsylehmille rakennettavan jaloittelutarhan kokonaispinta-ala on noin 650 m 2 ja reunuksen korkeus on 20 cm. Koko tarhan pohjamateriaali tulee olemaan betonia. Tarhan katetun ruokintapaikan pinta-ala tulee olemaan 150 m 2. Jaloittelualueesta yhteensä 305 m 2 tulee olemaan katettua (sis. ruokintapaikan) ja 340 m 2 tulee olemaan kattamatonta. Jaloittelutarha on käytössä kahdeksana kuukautena vuodessa vuorokauden ympäri. Ruokintapaikalla käytetään kuiviketta. Ruokintapöydän edustan lanta tyhjennetään lannan välivarastoon päivittäin. Muusta alueesta poistetaan lanta välivarastoon kahdesta kolmeen kertaan viikossa. Kattamattoman alueen jätevedet (sadevedet noin 0,2 m 3 /m 2 ja virtsa) johdetaan maitohuoneen jätevesien kanssa yhteiseen tilavuudeltaan 300 m 3 :n altaaseen. Katosten sadevedet johdetaan muista vesistä erillään kaivojen kautta ojiin. Emolehmien tarhan kokonaispinta-ala on 508 m 2 ja reunuksen korkeus on 20 cm. Tarhan katetun ja betonipohjaisen ruokintapaikan pinta-ala on 100 m 2. Tarhan kattamattoman osan (408 m 2 ) pohjamateriaaliksi suunnitellaan hiekkaa ja puun kuorta. Tarhan kattamattoman osan vedet suodatetaan hiekan ja kuorikkeen läpi sekä kerätään salaojilla tarkastuskaivoon, josta vedet on suunniteltu johdettavaksi Perkiönojaan johtavaan piiriojaan. Hakijan suunnitelman mukaan jaloittelutarhasta suodattuvia vesiä voidaan tarkkailla esim. tarkastuskaivosta otettavilla näytteillä. Jaloittelutarhaa käytetään kuutena kuukautena vuodessa vuorokauden ympäri, pääosin syksyisin ja keväisin. Tarhan kuorike vaihdetaan kerran vuodessa, mutta tarpeen mukaan se voidaan vaihtaa useamminkin. Tarhaan kertyvä lanta siirretään lantalaan. Katosten sadevedet johdetaan muista vesistä erillään kaivojen kautta ojiin. 3/14 Esikuivattua säilörehua valmistetaan vuosittain yhteensä 950 tonnia. Säilörehusta 250 tonnia varastoidaan aumassa. Säilörehusta 700 tonnia varastoidaan laakasiiloissa ja mahdolliset puristenesteet johdetaan umpikaivoon, josta ne voidaan johtaa virtsa- tai jätevesisäiliöön. Puristenesteille tarkoitetun betonirenkaista rakennetun varaston tilavuus on noin 20 m 3. Lannan, virtsan, jäteveden määrä ja niiden varastointi sekä hyödyntäminen Vuoden aikana syntyvä lanta-, virtsa- ja jätevesimäärä on seuraava: m 3 virtsaa ja eläinsuojan pesuvesiä (VNA nro 931/2000) m 3 kuivikelantaa + virtsa kuivikkeeseen imeytettynä, kun otetaan huomioon laidunkautena eläinten laidunnuksen aikana laitumelle jäävä lanta (VNA nro 931/2000 ja ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 1998) - Noin 200 m 3 maitohuonejätevesiä - Esikuivatun rehun puristenesteitä maksimissaan 20 m 3 - Lypsykarjan jaloittelualueen pintavedet (68 m 3 ) - Emolehmien kattamattoman 408 m 2 :n jaloittelualueen pintavedet (0,2 m 3 / m 2, MMM:n rakentamismääräys ja ohje C4, kotieläinrakennusten ympäristöhuolto) Lannan, virtsan ja jätevesien varastointitilaa ilmoitetaan olevan laajennuksen jälkeen seuraavasti: - Kuivikelantalaa 1895 m 3 - Kuivikepohjaa 880 m 3 - Virtsasäiliö 142 m 3 - Jätevesisäiliö 300 m 3 (vaihtoehtona jätevesien käsittelyjärjestelmä) - Puristenestesäiliö 20 m 3

4 4/14 Lannan, virtsan ja jätevesien levitykseen käytettävää peltoalaa on yhteensä 176,11 hehtaaria. Lisäksi hakijalla on luonnonlaidunta 78,35 hehtaaria. Hakemuksen mukaan lannan levitykseen käytettävää peltoa ei sijaitse luokitellulla tai muullakaan tärkeällä vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Lanta levitetään keväisin (50 % lantamäärästä) ja syksyisin (50 % lantamäärästä). Polttoöljy ja muut kemikaalit Tilalla olevan oman polttonestesäiliön (farmarisäiliö) tilavuus on 2000 litraa. Säiliö on varustettu lapon estolaitteella. Tilan muita öljytuotteita, kuten voiteluöljyjä, jäteöljyä ja kasvinsuojeluaineita varastoidaan betonipohjaisessa hallissa. Öljytuotteita varastoidaan enintään 200 litraa kerrallaan. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Toiminnasta syntyvät päästöt ovat päästöt ilmaan ja mahdolliset ravinnepäästöt vesistöön. Suurimmat riskivaiheet päästöille ovat lannan varastointi, käsittely ja levitys. Hajuhaittoja saattavat aiheuttaa lannan varastointi ja levitys sekä eläinsuojan ilmanvaihto. Päästöt vesistöön ja pohjavesiin estetään varastoimalla lanta ja jätevedet vesitiiviissä varastoissa. Hajuhaittaa pyritään vähentämään lantaloiden kattamisella. Öljyvahingot ehkäistään ennakolta käyttämällä tähän tarkoitukseen hyväksyttyjä säiliöitä ja tarkistamalla niiden kunto riittävän usein. Öljyvahinkojen syntymistä ennaltaehkäistään öljysäiliöiden sijoittamisella tiiviille ja kestävälle alustalle. Melua syntyy mm. toiminnan kannalta tarpeellisesta liikenteestä, kuten maitoauton käynneistä joka toinen päivä, rehuauton käynneistä kuukausittain ja teurasauton käynneistä 3 4 kertaa vuodessa. Lisäksi liikennettä syntyy lannan kuljetuksesta. Tilalla kuolleet eläimet (arviolta 3 7 kpl/a) toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn Honkajoelle. Ongelmajätteet, kuten akut, jäteöljy, loisteputket ja paristot toimitetaan ongelmajätekeräykseen. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Toiminnasta ei aiheudu merkittäviä pysyviä vaikutuksia ympäristöön eikä hakemuksen mukainen toiminta edellytä ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaista selvitystä. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemusta on täydennetty ja hakemukseen on toimitettu lisäselvityksinä emolehmä- ja lypsykarjatilojen pohjapiirustukset Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Someron kaupungin virallisella ilmoitustaululla ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen virallisella ilmoitustaululla

5 5/ Kuulutusta koskeva ilmoitus on julkaistu paikallislehti Somerossa Asiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Someron kaupunginvirastossa ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa. Lisäksi hakemuksesta on erikseen tiedotettu kirjeitse eläinsuojan rajanaapureille ja muille mahdollisille asianosaisille. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Lausunnot Toiminnan sijaintipaikalla on suoritettu tarkastus, jossa olivat läsnä Jaakko ja Elina Eskonen hakijan edustajina ja tarkastaja Milla Siiri Lounais-Suomen ympäristökeskuksesta. Tarkastuskäynnillä käytiin läpi hakemukseen liittyviä asioita. Tarkastuksesta laadittu muistio on liitetty asiakirjoihin. Someron kaupungin vs. kaupunginjohtaja on antanut asiasta lausunnon , jossa yhdytään perusturvalautakunnan ja ympäristölautakunnan asiasta antamiin lausuntoihin. Someron kaupungin ympäristölautakunnan (68 ) antamassa lausunnossa todetaan, että hakijan tulee huolehtia lannan levitykseen käytettävissä olevan peltopinta-alan riittävyydestä ja että mahdollisten eläinraatojen välivarastointia koskevat määräykset tulisi sisällyttää lupaehtoihin. Someron kaupungin perusturvalautakunnan (87 ) antamassa lausunnossa todetaan mm., että karjasuojien ilmastoinnin vaikutus ympäristön hajukuormitukseen tulee huomioida ja että eläinsuojan lantaratkaisun tekninen toteutus tulee järjestää kaikkina vuodenaikoina tarpeen mukaisesti toimivaksi sekä että tilalla on noudatettava sivutuotedirektiiviä (Ey) nro 1774/2002 ja eläinjätteen käsittelyä koskevaa asetusta (MMM) nro 1022/2000. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole tehty muistutuksia tai ilmaistu mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on varattu tilaisuus vastineen jättämiseen annettujen lausuntojen johdosta. Vastine on jätetty suoritetun tarkastuksen yhteydessä. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Lounais-Suomen ympäristökeskus myöntää ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen luvan Jaakko Eskosen eläinsuojan muutokselle ja laajennukselle 30 lypsylehmä-, 30 hieho-, 66 lihanauta- ja 85 emolehmäpaikan sekä 34 nuorkarjapaikan (< 8 kk) eläinsuojaksi Someron kaupungin Terttilän kylässä tilalla Peltoniemi RN:o 4:48. Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla ellei seuraavissa lupamääräyksissä toisin määrätä. Eläinmääriä voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto ei ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa. Lannan ja jätevesien varastointi 1. Eläinsuojissa syntyvä lanta, pesuvedet, maitohuonejätevedet, rehun puristenesteet ja jaloittelualueiden pintavedet on varastoitava vesitiiviissä varastointitiloissa. Sade- ja sulamisvesien valuminen lannan, virtsan ja jätevesien säilytystiloihin on estettävä.

6 6/14 Käytettävissä tulee olla niin paljon vesitiivistä varastointitilaa, että niissä voidaan varastoida eläinsuojassa 12 kuukauden aikana kertyvä lanta ja virtsa sekä jätevedet eli luvan mukaisella eläinmäärällä katettua kuivalannan varastointitilaa vähintään 2670 m 3 ja virtsan varastointitilaa vähintään 240 m 3. Kuivikepohja huomioidaan lantavarastotilaksi. Vaihdetun kuorikerroksen kompostointiin tai varastointiin tulee varata joko tiivis kompostointialusta tai lantala. Vaihtoehtona varastoinnille kuori tulee voida toimittaa suoraan ilman varastointia hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön toimittamisesta tulee pyydettäessä esittää todistus valvontaviranomaiselle. Maitohuonejätevesien varastointitilaa tulee olla vähintään 200 m 3. Säilörehun puristenesteille on lisäksi varattava riittävästi tiivistä varastointitilaa. Jaloittelutarhoihin kertyvien vesien varastointiin tulee olla yhteensä 150 m 3 tiivistä varastointitilaa. Vaihtoehtona jätevesien varastointitiloille niitä voidaan käsitellä lupamääräyksen seitsemän mukaisesti. Kattamattomiin jätevesi- ja virtsasäiliöihin on lisättävä säiliökorkeutta 300 mm. 2. Lantavarastot, keräilykaivot ja jätevesivarastot on tyhjennettävä vuosittain. Varastojen kunto on tarkistettava tyhjennyksen yhteydessä ja lantavarastojen kuntoa on muutoinkin tarkkailtava. Lantavarastoissa olevat puutteet on korjattava välittömästi. Pohjarakenteet, salaojitus- ja valumavedet sekä tarkkailu 3. Eläinsuojarakennusten pohjarakenteiden sekä lannan, virtsan ja jätevesien siirtokourujen tulee olla vesitiiviitä siten, että lannan, virtsan ja niistä aiheutuvien valumavesien joutuminen pinta- ja pohjavesiin estetään. Rakenteissa olevat puutteet on korjattava välittömästi. 4. Eläinsuojarakennusten ja lantavarastojen sekä säiliöiden salaojitusvedet tulee johtaa vesinäytteen ottamisen mahdollistavan tarkastuskaivon kautta purkupaikkaan. Jaloittelutarhat ja laidunnus 5. Ulkopuolisten vesien valuminen jaloittelutarhoihin ja keräilykaivoihin tulee estää. Emolehmien jaloittelutarhan kuoripohjainen osa on rakennettava siten, että kuori- ja hiekka- tai sorakerrosten alle on rakennettava 6 mm:n saumoistaan tiivistetty HDPE kalvo tai vastaava, jonka päältä vedet kerätään kokoomaputkistoilla keräilykaivoon. Rakenne voidaan toteuttaa myös ilman HDPE kalvoa, mikäli pohja on tiivistä savimaata. Jaloittelualue voidaan myös rakentaa kokonaan tiivispohjaiseksi. Jaloittelutarhojen käyttöaikana kuorta ja kuivikkeita tulee vaihtaa tarpeen mukaan aina, kun se alkaa vettymään. Jaloittelutarhoihin kerääntyvä lanta tulee poistaa tarpeen mukaan. Jaloittelutarhoihin kertyvät vedet tulee tarhojen käyttöaikana johtaa keräilykaivoihin ja varastoida tiiviissä varastoissa. Jaloittelualueilta tarhojen käyttöaikana kertyviä vesiä ei tule johtaa käsittelemättöminä maastoon. Tarpeen mukaan tarhoihin niiden käyttöajan ulkopuolella kerääntyvät vedet voidaan johtaa suoraan avo-ojaan, mikäli ravinteiden huuhtoutuminen estetään poistamalla tarhoihin kerääntynyt lanta ja vaihtamalla tai poistamalla kuoritarhan kuori kokonaan. 6. Laiduntaminen tulee järjestää siten, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumista ja pintavesien pilaantumisenkin vaaran tulee olla mahdollisimman vähäinen siten, että asianosaisille ei aiheuteta kohtuutonta rasitusta.

7 Jätevesien käsittely 7/14 7. Vaihtoehtona lupamääräyksen yksi mukaiselle jätevesien ja virtsan varastoinnille niitä voidaan myös käsitellä jätevesijärjestelmässä. Selvitys jätevesijärjestelmästä on toimitettava vähintään kolme kuukautta ennen jätevesijärjestelmän rakentamista valvontaviranomaiselle tiedoksi mahdollisia toimenpiteitä varten, joista viranomainen voi päättää erikseen. Jätevesijärjestelmästä annettavassa selvityksessä on oltava luotettava arvio jätevesijärjestelmän puhdistustehosta ja selvityksen tulee sisältää noudatettavat jätevesijärjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeet sekä tarpeen mukainen näytteenottosuunnitelma että mahdollinen lähtevän veden purkupaikka. Käytettävän jätevesijärjestelmän on vähennettävä jätevesistä ympäristöön joutuvaa kuormitusta biologisen hapenkulutuksen (BHK 7 ) osalta vähintään 70 prosenttia, kokonaisfosforin (P kok ) osalta vähintään 85 prosenttia ja kokonaistypen (N kok ) osalta vähintään 40 prosenttia. Lannan ja jätevesien käsittely ja hyödyntäminen 8. Lanta, virtsa ja jätevedet on varastoitava, käsiteltävä ja hyödynnettävä siten, että niitä ei joudu ympäristöön eikä naapureille aiheuteta kohtuutonta rasitusta. Ympäristöön vahingon tai onnettomuuden johdosta joutunut lanta on välittömästi korjattava talteen. 9. Lannan kuormaaminen ajoneuvoon tulee tehdä tiivispohjaisella alustalla. Rakenteiden ja laitteiden on lisäksi oltava sellaisia, ettei tyhjennysten, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse tapahtumaan vuotoja. Lannan kuljetukseen käytettävät tiet on pidettävä siisteinä. 10. Lanta, virtsa ja jätevedet on hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Lannan levitykseen soveltuvaa peltoa tulee olla käytettävissä luvan mukaisella eläinmäärällä vähintään 77 hehtaaria. Vaihtoehtoisesti näitä voidaan myös toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen tai virtsaa ja jätevettä voidaan myös käsitellä lupamääräyksen seitsemän mukaisesti. 11. Kohtuuttoman hajuhaitan syntyminen naapureille tulee estää mm. välttämällä lannan käsittelyä ja levitystä yleisinä juhlapäivinä ja juhlatilaisuuksien aikana. 12. Lantaa levitettäessä pellolle on talousvesikaivojen ympärille ja vesistöjen sekä lasku- ja valtaojien varsille jätettävä riittävän leveät suoja-alueet, joille ei levitetä lantaa. 13. Lantaa ei saa levittää luokitelluille pohjavesialueille. Jätteet ja yleinen siisteys 14. Tilalla kuolleet tuotantoeläinten ruhot ja muut eläinperäiset tuotteet, joita ei ole tarkoitettu ihmisravinnoksi ja joka on muuta kuin lantaa, on toimitettava mahdollisimman pian käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto ja käsittely on hyväksytty. Tuotantoeläimistä saatavien sivutuotteiden varastointi, käsittely, keräily ja kuljetus on järjestettävä toimivaltaisen viranomaisen hyväksymällä tavalla. 15. Haittaeläimiä tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen ja eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen estämiseksi. 16. Ongelmajätteet tulee toimittaa ongelmajätekeräykseen. 17. Hyödyntämiskelpoiset jätteet tulee toimittaa hyödynnettäväksi.

8 Raportointi 18. Toiminnanharjoittajan on valvontaviranomaisen pyynnöstä esitettävä kirjanpito toiminnassaan syntyneiden jätteiden määristä, lajista ja niiden toimituspaikoista ja päivämääristä. 19. Toiminnasta ei saa aiheutua roskaantumista tai epäsiisteyttä. 8/ Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa laitoksen toiminnasta. Yhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa valvontaviranomaiselle ja Someron kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: - tiedot eläinmääristä; - tiedot lantamääristä, levitysaloista ja muista mahdollisista lannan toimituspaikoista sopimuksineen; - tiedot kuolleiden eläinten määristä, toimituspaikoista ja käsittelytavoista; - tiedot mahdollisista laitoksen toiminnassa tapahtuneista häiriötilanteista ja muista poikkeuksellisista tilanteista. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöönotto 21. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon. Vaarallisten ja haitallisten aineiden, jätteiden ja raaka-aineiden varastointi ja käsittely 22. Polttoaineita, kemikaaleja, ongelmajätteitä, jätteitä, raaka-aineita ja tuotteita on käsiteltävä ja varastoitava siten, että niiden päätyminen pohjaveteen ja pintavesiin estetään, sekä että ne eivät myöskään aiheuta maaperän pilaantumisen vaaraa. Kemikaalien varastoinnissa ja käytössä tulee noudattaa kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeita. Polttoaineita ja öljyjä on varastoitava tiiviissä säiliöissä tarkoitukseen soveltuvalla tiiviillä ja kestävällä alustalla. Tarvittavat alustat tulee rakentaa mennessä. Polttonestevarastojen tulee soveltua käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto tulee tarkastaa riittävän usein. Maatalouskoneissa käytettävän polttoöljyn varastointiin tarkoitetuissa polttonestesäiliöissä tulee olla lapon estolaitteisto. Polttonestesäiliöiden täytön aikaiset ylitäytöt tulee estää säiliöihin asennettavilla ylitäytön estolaitteilla tai tulee varmistaa, että polttoainetoimittajalla on ylitäytön estolaitteisto. Onnettomuustilanteet 23. Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää haittaa, on ilmoitettava välittömästi Someron kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja valvontaviranomaiselle. Toiminnan muuttaminen ja keskeyttäminen 24. Ympäristöluvan haltijan on viipymättä ilmoitettava valvontaviranomaiselle toiminnan pysyvästä tai pitkäaikaisesta keskeyttämisestä sekä toiminnan valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Luvanhaltijan vaihtuessa on luvan uuden haltijan ilmoitettava vaihtumisesta valvontaviranomaiselle.

9 9/ Uusien tuotantorakennusten, lantavarastojen, jätevesi- ja virtsasäiliöiden sekä mahdollisesta jätevesijärjestelmän valmistumisesta ja käyttöönotosta on välittömästi ilmoitettava valvontaviranomaiselle. 26. Toiminnan keskeytyessä toiminnassa varastoidut lanta ja jätteet tulee toimittaa asianmukaiseen hyötykäyttöön tai keräykseen viipymättä tai viimeistään 12 kuukauden kuluessa keskeytymisestä. RATKAISUN PERUSTELUT Lupapäätöksen perustelu Toimittaessa hakemuksessa ja lupamääräyksissä esitetyllä tavalla toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Annetut lausunnot on otettu huomioon lupamääräyksistä ja perusteluista ilmenevällä tavalla. Lupapäätöstä annettaessa on muutoinkin otettu huomioon mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään. Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti laitoksen toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai muuta yleiseltä kannalta tärkeän käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimintaa ei ole sijoitettu kaavan vastaisesti. Toiminta täyttää jätelain vaatimukset jätteiden määrän vähentämisestä ja jätteiden hyödyntämisestä. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski. Hakemukseen liitetyissä suunnitelmissa on esitetty käytettäväksi sellaisia menetelmiä, joista on hyviä käytännön kokemuksia ja jotka ovat taloudellisesti mahdollisia toteuttaa. Hakemuksen suunnitelmat huomioon ottaen laitoksen toiminnan voidaan arvioida olevan tämänhetkisen parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. Lupamääräysten perustelut Lupamääräykset 1-13 on annettu sen varmistamiseksi, että lannan ja jätevesien varastointi, käsittely ja hyödyntäminen eivät aiheuta vesistökuormitusta, pinta- tai pohjaveden pilaantumista tai sen vaaraa, eivätkä kohtuutonta haittaa naapureille. Lupamääräykset on osittain annettu ennaltaehkäiseviksi toimiksi ympäristöonnettomuuksien syntymisen estämiseksi. Lupamääräykset 1 5 ja 7-9 on annettu sen varmistamiseksi, että lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely tilalla ei aiheuta terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. Lannan ja jätevesien varastointi ja varastojen täyttö ja tyhjennys ovat toimintoja, joista saattaa aiheutua päästöjä ympäristöön, mikäli toimintaa ei harjoiteta riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella. Ylimääräisten vesien pääsy jaloittelutarhoihin, lannan ja jätevesien varastointitiloihin aiheuttaa mm. varastointitilojen täyttymisen ennenaikaisesti. Mikäli jätevedet käsitellään jätevesijärjestelmässä, niin ylimääräiset vedet voivat aiheuttaa jäteveden epätasalaatuisuutta ja siten puhdistustehon heikkenemistä. Kattamattomissa säiliöissä tulee myös varautua sadannasta kertyvän vesimäärän varastointiin, jolloin säiliön korkeuteen lisätään 0,3 m. Syntyvä puristeneste tulee varastoida tiiviissä tarkoitukseen soveltuvassa varastossa. Puristeneste voidaan johtaa lietesäiliöön tai erilliseen puristenestesäiliöön, tms. Puristenesteiden varastointitarve on maa- ja metsätalousministeriön kotieläinrakennusten ympäristönhuollosta annetun rakentamismääräyksen ja ohjeen (C4) ja BAT -raportin (paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa, 2002) mukaan 0,05 m 3 /rehutonni eli varastoitavalla rehumäärällä yhteensä 35 m 3. Jaloittelutarhoissa käytettävä puun kuori tulee varastoida VNA:n nro 931/2000 mukaisesti tiiviissä varastossa.

10 10/14 Kuorikkeen varastointiin voidaan arvioida tarvittavaksi kuorikekerroksen tilavuutta vastaava varasto tai kompostoinnin ollessa mahdollista rakentamismääräyksen- ja ohjeen mukainen kompostointialusta (MMM:n rakentamismääräys ja ohje C4, kotieläinrakennusten ympäristöhuolto). Varastojen vuosittaisella tyhjentämisellä (lupamääräys 2) varmistetaan hyötytilavuuden säilyminen ja samalla niiden rakenteet voidaan tarkastaa silmämääräisesti mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Lupamääräys 3 on annettu varmistavaksi ja ennaltaehkäiseväksi toimeksi pinta- ja pohjavesien pilaantumisen estämiseksi. Lupamääräys 4 on annettu rakenteiden tiiviyden seuraamisen mahdollistamiseksi. Pinta- ja pohjavesiä pilaavien ravinnepäästöjen syntymisen estämiseksi tulee voida seurata ja varmistua siitä, että lietesäiliöt ja kourut sekä eläinsuojan pohjarakenteet ovat vesitiiviitä. Lupamääräykseen 5 on annettu jaloittelutarhoja koskevia määräyksiä, koska toiminnassa tulee varmistaa, että jaloittelutarhoista ei synny pohjaveden pilaantumista tai sen vaaraa tai myöskään mm. pintavesien ympäristöön valumisesta aiheutuvaa viihtyvyyshaittaa. Myös pintavesien pilaantumisvaaran on oltava mahdollisimman vähäinen. Ulkopuolisilla vesillä tarkoitetaan mm. katos- ja valumavesiä. Alueelta kerääntyvien vesien varastoimiseksi tarkoitetun keräilykaivon tilavuudeksi suositellaan vähintään 0,2 m 3 /m 2. Jätevesien johtamista käsittelemättöminä avoojaan ei voida viihtyvyyshaitan ja pintavesien pilaantumisen sekä pohjavesien pilaantumisen vaaran takia sallia, vaikkakin jätevesien määrä onkin mahdollisesti pieni. Tarhan ollessa poissa käytöstä ja kun tarhan ravinteet, kuten lanta ja kuori on poistettu voidaan pintavedet johtaa avoojaan, jollei siitä silloinkaan voida ajatella syntyvän ravinnevalumia ympäristön pilaantumista. Vaihdetun kuoren varastointi tai mahdollinen kompostointi ja hyötykäyttö tulee suorittaa siten, että ravinnevalumia ei pääse syntymään. Kuoren varastointitilavuuden tarve voidaan arvioida kotieläinrakennusten ympäristönhuollosta annetun MMM:n rakentamismääräyksen ja ohjeen C4 mukaan (lupamääräys 1). Lisäksi pyritään varmistamaan, että riittävän usein tapahtuvalla kuoren vaihdolla ja lannan poistolla karkaavien vesien mukana huuhtoutuvien ravinteiden määrä on mahdollisimman vähäistä. Lupamääräys 6 on annettu sen varmistamiseksi, että nautojen laiduntamisesta ei aiheudu kohtuutonta rasitusta jokirannan asukkaille, kuten viihtyvyys tai terveyshaittaa. Lupamääräys 7 on annettu pyynnöstä vaihtoehdoksi jätevesien varastoinnille. Hakemuksessa on ensisijaisesti haettu lupaa jätevesien varastointiin ja niiden peltolevitykseen. Jätevesien käsittelyvaihtoehdon ei kuitenkaan arvioida aiheuttavan haittoja ympäristöön, kuten ympäristön pilaantumista tai viihtyvyyshaittoja ympäristön asutukselle. Jätevesien käsittely hyvin toimivassa jätevedenkäsittelyjärjestelmässä voisi vähentää jätevesien peltolevityksestä aiheutuvia mahdollisia hajuhaittoja. Lupamääräykseen on kuitenkin sisällytetty mahdollisuus, että viranomainen voi arvioida asian uudelleen, mikäli hakijan toimittama selvitys jätevedenkäsittelyjärjestelmän toteuttamisesta sitä jostain syystä vaatii. Lupamääräyksen antamiseen on sovellettu valtioneuvoston asetusta nro 542/2003 talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. Peltoalavaatimus (lupamääräys 10) perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta annetun ohjeen mukaisesti sekä valtioneuvoston asetukseen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Lannan levityksestä (lupamääräys 11) aiheutuva hajuhaitta on kestoltaan lyhytaikaista ja sitä voidaan vähentää suorittamalla multaus mahdollisimman nopeasti, mielellään neljän tunnin si-

11 11/14 sällä levittämisestä. Lannan käsittelystä ja levityksestä aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää välttämällä käsittelyä ja levitystä sellaisina ajankohtina, kuten yleisinä juhlapäivinä, koulujen yms. juhlatilaisuuksien aikana, jolloin siitä aiheutuisi ilmeistä haittaa esim. levityspeltojen naapureille. Lannan levityksestä ei saa myöskään aiheutua muuta kohtuutonta haittaa naapureille, joten lannan levityksessä tulee ottaa huomioon levityspellon sijainti ja etäisyys suhteessa häiriintyviin kohteisiin. Levittämällä lanta pääsääntöisesti keväällä ennen kylvöä ja kesantopellolle vasta välittömästi ennen kylvöä tai nurmen perustamista ja jättämällä peltojen viereisten vesistöjen rannoille, lasku- ja valtaojien varsille sekä talousvesikaivojen ympärille suoja-alueet voidaan ravinteiden pääsyä pinta- ja pohjavesiin ehkäistä sekä estää kohtuuttoman haitan syntyminen naapureille (lupamääräys 12). Suoja-alueet perustuvat valtioneuvoston antamaan asetukseen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta, jonka mukaan typpilannoitus on kielletty viidestä kymmeneen metriä lähempänä vesistöä pellon keskimääräisestä kaltevuudesta riippuen ja valtioneuvoston asetuksen ohjeen mukaan talousvesikaivojen ympärillä suositellaan käyttämään vähintään metriä suoja-aluetta maastosta, maalajista ja kaivon rakenteesta riippuen. Lupamääräys 13 on annettu, koska lannan käyttöä peltolannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla ei voida hyväksyä siitä aiheutuvan pohjavesien pilaantumisen riskin vuoksi. Lupamääräyksen 14 mukaisesti tilalla kuolleiden tuotantoeläimistä saatavien sivutuotteiden asianmukaisella hävittämisellä voidaan estää raatojen hautaamisen kautta vesien ja pohjaveden pilaantumisen vaaran syntyminen ja valvomattoman polton kautta ilman pilaantuminen sekä mahdollisten eläintautien leviäminen ja tästä aiheutuvaa ihmisten tai eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. Kuolleiden eläinten ruhojen ja eläinperäisten tuotteiden asianmukaisella hävittämisellä voidaan myöskin estää naapureille aiheutuvan viihtyvyyshaitan syntyminen. Eläimistä saatavilla sivutuotteilla tarkoitetaan asetuksen (Ey) N:o 1774/2002 mukaisia eläimistä saatavia sivutuotteita, kuten mm. eläinten ruhoja ja eläinperäisiä tuotteita, joita ei ole tarkoitettu ihmisravinnoksi, mukaan lukien alkiot, tms. Yleisesti sivutuotteiden varastointi, käsittely, keräily ja kuljetus järjestetään toimivaltaisen viranomaisen hyväksymällä tavalla. Lupamääräyksen antamisessa on otettu huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston antama asetus (Ey) N:o 1774/2002 muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä sekä maa- ja metsätalousministeriön asetus (1022/2000) eläinjätteen käsittelystä. Haittaeläinten torjunnalla (lupamääräys 15) estetään haitallisten ympäristövaikutusten, kuten terveys-, ympäristö-, epäsiisteys- ja viihtyisyyshaitan syntyminen. Haittaeläimillä tarkoitetaan mm. rottia, hiiriä, kärpäsiä, muita haitallisia hyönteisiä ja tuholaisia. Lupamääräysten 16 ja 17 mukaisesti jätteiden asianmukaisella käsittelyllä ja varastoinnilla sekä niiden toimittamisella asianmukaiseen käsittelyyn voidaan estää ennakolta haitallisten vaikutusten syntyminen. Ongelmajätteiden, kuten jäteöljyn, akkujen ja loisteputkien toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn vähentää niiden aiheuttamia terveyteen ja ympäristöön kohdistuvia riskejä. Hyödyntämiskelpoiset jätteet, kuten mm. paperi-, pahvi-, muovi-, metalli- ja lasijäte tulee ensisijaisesti pyrkiä hyödyntämään aineena ja toissijaisesti energiana. Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Jätelain 12 :n mukaan jätteen haltijan on huolehdittava jätteen hyödyntämisen tai käsittelyn järjestämisestä. Lupamääräys 18 on annettu, koska toiminnanharjoittajan on oltava riittävän hyvin selvillä toiminnassaan syntyneen jätteen määrästä, lajista, laadusta ja alkuperästä sekä toimituspaikasta ja päivämäärästä.

12 12/14 Lupamääräys 19 on annettu jätelain mukaisen roskaamiskiellon perusteella, jonka mukaan ympäristöön ei saa jättää roskaa, likaa, käytöstä poistettua konetta tms. siten, että siitä voi aiheutua mm. vaaraa tai haittaa terveydelle, epäsiisteyttä, maiseman rumentumista tai viihtyisyyden vähentymistä. Toiminnan raportointia koskeva lupamääräys 20 on annettu viranomaisten toimintaa koskevan tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen avulla viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja annetun luvan noudattamista. Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat sekä käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaimpia työmenetelmiä. Lupamääräyksellä 21 velvoitetaan jatkossa toiminnanharjoittajaa ottamaan uutta käyttökelpoista tekniikkaa soveltuvin osin käyttöön, mikäli siten voidaan olennaisesti vähentää päästöjä ilman kohtuuttomia kustannuksia. Lupamääräys 22 on annettu yleisesti sen varmistamiseksi, että raaka-aineet, polttoaineet, kemikaalit, tuotteet ja jätteet varastoidaan ja käsitellään toiminnassa niin, että niistä ei aiheudu terveyshaittaa, kohtuutonta hajuhaittaa tai saastumisvaaraa maaperään, pinta- tai pohjavesiin tai muutakaan haittaa ympäristölle. Polttonestesäiliöt ja muut maaperälle tai pohjavedelle pilaantumisen vaaran aiheuttavat aineet tulee sijoittaa tiivispohjaiselle ja kestävälle alustalle, jotta mahdolliset vuodot havaitaan välittömästi ja routa, tms. ei aiheuta säiliön vaurioitumisen vaaraa. Polttonestesäiliöille annetut määräykset lapon estolaitteiston asentamisesta on annettu mahdollisten letkuvaurioiden, tms. aikaisten maaperän ja pohjaveden pilaantumisen vaaran estämiseksi. Polttonesteiden varastoinnissa ja käsittelyssä tulee muutoinkin noudattaa huolellisuutta ja varovaisuutta maaperän ja pohjaveden sekä pintavesien pilaantumisen estämiseksi. Määräystä annettaessa on otettu huomioon laki maa-alueilla tapahtuvien öljyvahinkojen torjumisesta nro 378/1974. Määräys kemikaalien, kuten torjunta- ja pesuaineiden käyttöturvallisuusohjeen noudattamisesta on annettu, jotta kemikaalien varastointi ei aiheuta vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveyshaittaa. Lupamääräyksillä varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa tai toiminnasta ja sen muutoksista tulee ilmoittaa valvontaan liittyvässä asiassa. Toiminnan olennainen lisääminen ja muuttaminen edellyttää uutta ympäristölupaa. Lupamääräys 26 on annettu, koska toiminnan keskeyttäminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet poistetaan. PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä uusi hakemus ympäristölupaviranomaiselle mennessä. Toiminnan olennaiseen muutokseen on ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin perusteella haettava lupaa. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän päätöksen määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava.

13 13/14 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 2, 4 8, 28, 41 43, 45, 46, 51, 52, 55, 56, 62, 65, 81 ja 83 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 4, 19, 30 ja 37 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Jätelaki (1072/1993) 2, 4, 6, 12, 15, 19, 51 ja 54 Päätöksessä on myös otettu huomioon VNA nro 931/2000 maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta, MMM:n asetus nro 1022/2000 (muut. 6/2001) eläinjätteen käsittelystä ja Euroopan parlamentin ja neuvoston antama asetus (Ey) N:o 1774/2002 muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 1200 euroa. Maksun suuruus perustuu ympäristöministeriön asetukseen alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Jaakko Eskonen Lähteensuontie 131, SOMERO Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Someron kaupunginhallitus Someron kaupungin ympäristölautakunta Someron kaupungin perusturvalautakunta Suomen ympäristökeskus Asianosaiset Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdessä Someron kaupungin ilmoitustaulu Paikallislehti Somero MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus tähän päätökseen on: - sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; - rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveydentai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toimintaalueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; - toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät;

14 - toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella; - muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella. Valitusosoitus on liitteenä. 14/14 Vanhempi insinööri Heikki Elomaa Tarkastaja Milla Siiri LIITTEET sijaintikartta valitusosoitus