LIIKUNTAPROJEKTIN LOPPURAPORTTI

Transkriptio

1 V A N T A A N P Ä I V Ä H O I D O N LIIKUNTAPROJEKTIN LOPPURAPORTTI

2 Sisällysluettelo: 1 Johdanto 2 Projektin tavoitteet ja toiminnot 2.1 Tavoitteet 2.2 Toiminnot 3 Liikuntaprojektin käynnistämisvaihe 3.1 Ohjausryhmä 3.2 Projektivastaavien tehtävät 3.3 Esimiesten sitouttaminen projektiin 4 Liikuntaprojektin toteutus 4.1 Projektin tukimateriaalit 4.2 Perhepäivähoito 5 Tiedottaminen 6 Liikuntaprojektin tulokset 7 Kustannukset 8 Johtopäätökset 9 Projektin jatko Lähteet Liitteet Loppuraportin Vantaan päivähoidon Päivähoito Liikkuu Vantaalla - liikuntaprojektista laativat projektipäällikkö Mikael Kokljuschkin, projektityöntekijä kai Lehtisalmi, esiopetuksen koordinaattori Teea Pellikka ja päivähoidon kehittämispäällikkö Jarmo Lounassalo. Raportissa käytetyt valokuvat ovat vantaalaisista päivähoitoyksiköistä.

3 1. JOHDANTO Lasten liikunnan määrä on vähentynyt merkittävästi. Päivähoidossa tapahtuvan liikunnan merkitys on pitkällä tähtäimellä merkittävä kansanterveyttä ja elämänlaatua ajatellen. Julkisuudessa ovat lisääntyneet puheenvuorot, joiden pääviesti on sama: Lapset liikkuvat oman terveytensä ja hyvinvointinsa kannalta liian vähän. Monet tahot mm. valtio, kunnat, järjestöt, eri alojen ammattilaiset ovat viestittäneet samaa. Yhteistä kaikille on ollut tarve tehdä asialle jotain konkreettisesti. Vantaan sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi varhaiskasvatuksen sisällöllisen kehittämisen painopistealueeksi liikuntakasvatuksen toimintakaudeksi käynnistyi liikuntaprojekti Päivähoito Liikkuu Vantaalla, jonka kohderyhmänä olivat kaikki päivähoitomuodot. Liikuntaprojekti tavoitti noin 2300 Vantaan päivähoidon työntekijää ja yli 9000 lasta. Päivähoito on otollista aikaa vaikuttaa lasten ja perheiden terveyskäyttäytymiseen. Käyttäytymistä ei voida säädellä lainsäädännöllä, mutta ympäristöä voimme yhdessä muokata sellaiseksi, että se edistää lasten liikkumista. Projektin tehtävänä oli innostaa ja luoda mahdollisuuksia onnistumiseen tässä työssä. Päivähoidon liikuntakasvatusprojektin suunnittelusta ja toteutuksesta vastasi liikuntakasvatukseen erikoistunut yritys Edusport Oy. Projektin vetäjänä toimi KM, päiväkodin johtaja Mikael Kokljuschkin ja osapäiväisenä projektityöntekijänä lastentarhanopettaja Kai Lehtisalmi. Vantaan kaupungin vastuuhenkilönä projektissa toimi esiopetuksen koordinaattori Teea Pellikka (opintovapaan aikana päivähoidon kehittämispäällikkö Jarmo Lounassalo). 2. PROJEKTIN TAVOITTEET JA TOIMINNOT 2. 1 Tavoitteet 1. Lisätä lasten liikunnan määrää päivähoidossa 2. Parantaa toteutettujen liikuntahetkien laatua 3. Innostaa päivähoitohenkilöstöä liikuntakasvatuksen monipuoliseen kehittämiseen (tilat, välineet, ilmapiiri, asenteet, pedagogiset menetelmät) 4. Nostaa henkilöstön osaamisen tasoa liikunnan alueella 5. Luoda uudenlaisia ratkaisuja ulko- ja sisätilojen hyödyntämiseen kaikissa päivähoitomuodoissa ja parantaa liikuntatilojen käytön määrää ja monipuolisuutta 6. Luoda uudenlaisia yhteistyömalleja urheiluseurojen, järjestöjen ja päivähoidon välille 3

4 7. Toteuttaa Vantaan päivähoidossa yhteisiä liikunnallisia kesä- ja talviliikuntatapahtumia lapsille, vanhemmille ja henkilöstölle 8. Nostaa Vantaan päivähoitoa esille liikunnan edelläkävijänä Suomessa Projektin tavoitteet olivat haastavat. Tavoitteisin pyrittiin seuraavien toimintojen avulla: 2. 2 Toiminnot 1. Laaditaan tiedote liikunta hankkeesta päivähoitoyksiköille 2. Järjestetään tiedotus- / motivointitilaisuuksia päivähoidon henkilöstölle 3. Tehdään alkukartoituskysely päivähoitoyksiköille, jonka pohjalta sovitaan käytännön toimenpiteistä. 4. Päivähoitoyksiköt tekevät omat suunnitelmat liikuntakasvatuksen edistämiseksi. Apuna Onnistumisen Portaat -materiaali. 5. Päivähoitoyksiköt valitsevat vastuuhenkilön, joka yhdessä yksikön esimiehen kanssa toimii yksikkönsä liikuntavastaavana. 6. Valmistetaan liikunnan perusteet -koulutuspaketti 7. Luodaan liikuntaverkostoja alueille - edustajat yksiköistä. Tutkitaan (joku muu verbi)mitä voimme oppia toinen toisiltamme? 8. Järjestetään tapahtumia Vantaan päivähoidon lapsille, vanhemmille ja henkilökunnalle. 9. Järjestetään projektin arviointitilaisuus päivähoidon henkilökunnalle. 10. Laaditaan loppuraportti. Liitteessä 1 tarkempi kuvaus toimintojen toteutumisesta. 3. LIIKUNTAPROJEKTIN KÄYNNISTÄMISVAIHE 3.1. Ohjausryhmä Projektille nimettiin ohjausryhmä, johon valittiin edustaja Vantaan jokaiselta viideltä palvelualueelta. Teea Pellikka toimi puheenjohtajana. 4

5 Edellä mainittujen henkilöiden lisäksi ohjausryhmään kuuluivat Mikael Kokljuschkin ja Tommi Muhonen, Lummepolun päiväkoti / Tikkurila Irma Lindberg, Peltovuoren päiväkoti / Martinlaakso Teijo Paananen, Pähkinärinteen päiväkoti / Myyrmäki Heli Itänen, Suitsikujan päiväkoti / Hakunila Kai Lehtisalmi, Hansin päiväkoti / Koivukylä Alueelliset ohjausryhmän jäsenet toimivat projektityöntekijöiden ja oman alueensa päivähoitoyksiköiden yhdyshenkilönä. Yhdyshenkilön tehtäviin kuului tutustua etukäteen kentälle jaettavaan projektimateriaaliin ja antaa siitä palautetta, järjestää tapaamispaikat, tuoda palautetta kentältä jne. Ohjausryhmä kokoontui 8 kertaa Projektivastaavien tehtävät Ohjausryhmän lisäksi jokaisesta päivähoitoyksiköstä valittiin projektivastaavat. Heidän kauttaan tietoa projektista vietiin jokaiseen Vantaalaiseen yksikköön. Projektivastaavia olivat yksiköiden esimiehet ja yksiköiden valitsemat liikuntavastaavat, joiden tehtäviä olivat: toimia aloitteentekijänä muutokselle omassa yksikössä tuoda esille kehittämistä tarvitsevia asioita esittää kysymyksiä, herättää ajattelemaan uudella tavalla yksikössä kartoittaa ongelmia omassa yksikössä välittää tapaamisissa saatua tietoa eteenpäin, innostaa 3.3 Esimiesten sitouttaminen projektiin Päivähoitoyksiköiden esimiesten sitoutuminen projektissa varmistettiin sillä, että toinen yksikön kahdesta projektivastaavasta oli esimies. Tapaamisissa korostettiin heidän merkitystään tavoitteisiin pääsemiseksi. Esimiesten tiivis mukanaolo mahdollisti yksiköiden omien kokousrakenteiden hyödyntämisen liikuntakasvatuksen kehittämisessä. Yksikön esimiesten lisäksi koko tulosalueen johto sitoutui projektin toteuttamiseen. 4. LIIKUNTAPROJEKTIN TOTEUTUS Alueittain järjestettiin säännöllisesti projektitapaamisia, joissa jokaisessa oli tietty teema ja kohderyhmä. Teemoja olivat: Esimiestapaamiset Projektin alussa järjestettiin hankkeen esittelytilaisuus päivähoitoyksiköiden esimiehille kaikilla viidellä palvelualueella. Projektin onnistumisen edellytyksenä oli, että erityisesti esimiehet sitoutuvat kehittämistyöhön.. (elokuu 2006) 5

6 Perhepäivähoitajien tapaaminen Yhtenä projektin onnistumisen edellytyksenä oli kaikkien päivähoitomuotojen mukaan saaminen. Tämän vuoksi perhepäivähoitajille järjestettiin oma koulutustilaisuus, jossa käsiteltiin niitä mahdollisuuksia, joita erityisesti perhepäivähoidolla on liikuntahankkeeseen osallistumiseksi. Perhepäivähoitoon laadittiin oma Onnistumisen Portaat kehittämisvälineen työkalupakki, joka esiteltiin hoitajille koulutustilaisuudessa. (lokakuu2006) Projektivastaavien 1. tapaaminen; Onnistumisen Portaat kehittämisvälineenä Ensimmäisessä projektivastaavien tilaisuudessa esiteltiin Onnistumisen Portaat - kehittämisväline. Tavoitteena oli, että päivähoitoyksiköissä otettaisiin käyttöön järjestelmällinen toimintatapa, joka toimisi yksiköiden arjessa liikuntakasvatuksen kehittämisen välineenä. Onnistumisen Portaat - kehittämisväline sisältää vaatimustasoltaan neljä eri tavoitetasoa; Ajattelun käynnistämisen vaihe, Konkreettisten tekojen vaihe, Laadun parantamisen vaihe, Unelmia, rima korkealle vaihe. Jokainen taso oli jaoteltu kuuteen osaan; liikunnan määrä, liikunnan laatu, liikuntavälineet, liikuntaympäristö, vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö ja johtaminen. Kehittämisvälineessä on mukana kysymyspatteristo. Kysymykset helpottavat päivähoitoyksikköjä omaan tavoitetasoon (portaalle) pääsemiseen. Samalla ne viestittävät mitä asioita pidetään liikuntakasvatuksessa tärkeinä. Päivähoitoyksiköiden tuli Onnistumisen Portaiden avulla asettaa itselleen sopiva tavoitetaso. (syys - lokakuu 2006) Projektivastaavien 2. tapaaminen; Tutustuminen Onnistumisen Portaat kehittämisvälineen työkalupakkiin Työkalupakki sisältää 9 erilaista käytännön välinettä kehittämistyöhön. Kehittämisvälineet ovat: liikkumista rajoittavat säännöt liikunnan perusvälineistön suunnittelulomake liikunnan perusvälineistön hankintasuunnitelma liikunnan toteuttamisen mahdollisuudet liikunta-aktiivisuuden arviointilomake lukujärjestys liikunnan lisäämiseen (loka-marraskuu 2006) 2 kpl 1kpl 1 kpl 2 kpl 2 kpl 1 kpl Liikuntamyllytys Myyrmäen urheilutalossa järjestettiin liikuntatapahtuma Vantaan päivähoidon lapsille ja työntekijöille. (marraskuu 2006) Projektivastaavien 3. tapaaminen; Oppimisympäristön merkitys ja ideapankin esittely Oppimisympäristö osuudessa käsiteltiin seuraavia kysymyksiä: Mahdollistavatko päiväkodit vain tietyntyyppiset leikit? Tilojen kekseliäs käyttö, mitä se on? Onko päiväkodit suunniteltu niin, että aikuiset voivat mahdollisimman hyvin kontrolloida lasten toimintaa ja vaikuttaa tilan ja leikkivälineiden käyttöön? Miten leikille luodaan paras mahdollinen ympäristö? 6

7 Mitä viestejä tilat kertovat? Millaisia toiminnan mahdollisuuksia ja rajoituksia päiväkodista löytyy? Millaiset säännöt ohjaavat tilojen käyttöä? Mitä tarkoittaa hyvä tila ja miten se luodaan? Ratkeaako rikkaiden leikkiympäristöjen rakentuminen päiväkoteihin muutoin kuin suurella rahalla? Voisiko lapsilla itsellään olla enemmän sananvaltaa oppimisympäristöön liittyvissä asioissa? Projektivastaavien 4. tapaaminen; Alle 3-vuotiaiden lasten liikunta Alle 3-vuotiaiden liikunnan osuudessa käsiteltiin seuraavia asioita: Perusliikkeiden oppiminen tapahtuu ikävälillä 1-3 vuotta Liikkumisen turvallisuus Alle 3-vuotiaiden lasten liikuntavälineet Käytännön esimerkkejä pienten lasten liikuntaan (tammikuu 2007) Liikuntaseminaari Järjestettiin Vantaan päivähoidon työntekijöille. Seminaarin aiheet: Ideoita seikkailuliikuntaan, Liikunta päivähoidossa, Liikuttaako leikki? Seminaarin yhteydessä oli liikuntaväline-esittely. (helmikuu 2007) Käytännön harjoitukset Järjestettiin Vantaan päivähoidon työntekijöille. Päivähoitoyksiköille jaettiin maaliskuussa viikkovinkkikalenterit. Käytännön harjoituksissa käytiin kalenterissa olevat noin 40 leikkiä läpi ja tutustuttiin käytännön ideoihin, joilla liikuntaa voi käyttää oppimisen välineenä. (maaliskuu 2007) Tutustumiskäynnit Liikuntapäiväkoti Myrskyluodossa Järjestettiin Vantaan päivähoidon työntekijöille. Tutustuminen Myrskyluodon tiloihin ja välineisiin ja Liikuntapäiväkodin toimintaperiaatteiden ja tavoitteiden esittely. (huhtikuu 2007) Päätösseminaarit Järjestettiin Vantaan päivähoidon työntekijöille ja ennaltaehkäisevän terveydenhuollon työntekijöille. Seminaarissa esiteltiin loppukartoituskyselyn tulokset ja kuultiin käytännön kokemuksia projektista. Paneeliin osallistui päivähoidon työntekijöitä ja vanhempia. Liikuntaprojekti teki yhteistyötä toimintavuoden aikana kaupungin ravitsemusterapeuttien kanssa. Ravitsemusterapeutti Jaana Martikainen kertoi yhteistyön aikaansaannoksista ja oikeanlaisen ravinnon merkityksestä (toukokuu 2007) 7

8 Tilaisuuksiin osallistuttiin seuraavanlaisesti: syys- lokakuun tilaisuudet lokakuun tilaisuus (PPH) loka- marraskuun tilaisuudet marraskuu Liikuntamyllytys marras- joulukuun tilaisuudet tammikuun tilaisuudet helmikuun tilaisuudet (seminaari) maaliskuun tilaisuudet (käytännön harjoitukset) huhtikuun tilaisuudet (tutustumiskäynnit) toukokuun tilaisuudet (loppuseminaarit) 224 osallistujaa 111 osallistujaa 193 osallistujaa n.420 osallistujaa (lapsia) 180 osallistujaa 169 osallistujaa 427 osallistujaa 121 osallistujaa 75 osallistujaa 180 osallistujaa Projektin tukimateriaalit Liikuntaprojektille avattiin oma sivustonsa intrassa, kaupungin sisäisillä internet-sivuilla. Kaikkien tapaamisten ja tilaisuuksien materiaali löytyy sivuilta. Sivuilla toimii myös ideapankki hyvät käytännöt kiertämään, jonka kautta henkilökunta pystyy jakamaan hyväksi havaitsemiaan ideoita. Yksiköillä oli mahdollisuus lainata Unelmien päiväkoti - videota. Vanhemmille jaettiin syksyllä esite, jossa kerrottiin liikunnan tärkeydestä ja innostettiin vanhempia liikkumaan yhdessä lastensa kanssa. Esite painettiin suomeksi ja ruotsiksi. Projektityöntekijät tekivät Viikkovinkkikalenterin yhteistyössä Vantaan kaupungin ravitsemusterapeuttien Jaana Martikainen ja Tuula Nuutinen kanssa. Se jaettiin kaikkiin päivähoitoyksiköihin ja perhepäivähoitajille. Kalenterissa on jokaiselle viikolle oma liikuntaleikkinsä ja terveellisiin ruokailutottumuksiin liittyviä loruja. Kalenteri on tarkoitettu monivuotiseksi. 8

9 4.2 Perhepäivähoito Projektin tavoitteena oli kehittää liikuntakasvatusta kaikissa päivähoitomuodoissa. Perhepäivähoitajille järjestettiin oma tilaisuus ja hoitajilla oli mahdollisuus osallistua yhteisiin tapaamisiin. Projektimateriaalia muokattiin perhepäivähoitajien tarpeita vastaaviksi. Jokaisella perhepäivähoitajalla oli mahdollisuus määritellä joko itselleen tai yhdessä alueensa muiden hoitajien kanssa taso, jota hän/he tavoittelivat Onnistumisen Portaissa. Osa perhepäivähoitajista oli nimetty yksikkönsä liikuntavastaavaksi. Perhepäivähoidon esimiehille tehtiin kotikäyntimateriaalipaketti liikuntakasvatukseen, joka otetaan käyttöön toimintavuonna Perhepäivähoidossa on mietitty enemmän liikunnan mahdollisuuksia ja yritetty järjestää mahdollisuuksien mukaan lapsille ohjattua ja suunniteltua liikuntaa. Liikunnan määrä on lisääntynyt kaikkien perhepäivähoitajien ryhmissä vähintään kerran viikossa tapahtuvaksi toiminnaksi. Tietoisuus on lisääntynyt ja halu toimia lapsia liikuttavasti parantunut. Ymmärrys siihen, että liikkumisen mahdollisuuksien järjestäminen sekä ohjattu liikunta ei vaadi erityisiä hienouksia vaan, että jokainen perhepäivähoitajahoitaja pystyy ja osaa omalla tavallaan lisätä ja ohjata liikkumista. 5. TIEDOTTAMINEN Projektin yhtenä tavoitteena oli nostaa Vantaan päivähoitoa esille liikunnan edelläkävijänä Suomessa. Projekti alkaessa laadittiin lehdistötiedote (liite 3) joka lähetettiin tärkeimpiin valtakunnallisiin sanomalehtiin ja Vantaan alueen paikallislehtiin. Projekti näkyi seuraavissa tiedotusvälineissä: Vantaan Sanomat, Kaupunkilehti Vartti, Lastentarhalehti, Hanna-lehti, Stakesin verkkosivut (liite 4), YLE: n alueuutiset. Yhteensä projektista oli tiedotusvälineissä 12 juttua. Projektia esiteltiin seuraavissa tilaisuuksissa: Liikunnan hyvinvointi vaikutukset terveydenhoitajien ohjaustyön perusteena Lasten ja nuorten lihavuuden ehkäisytyöryhmä Lasten liikuttaja -risteily Liikuntaseminaari Helsingissä Lastentarhanopettajapäivät

10 6. LIIKUNTAPROJEKTIN TULOKSET Projektin alkukartoituskysely tehtiin kaikille Vantaan päivähoitoyksiköille lokakuussa 2006 ja siitä on tehty oma raporttinsa. Alkukartoituksen tehtävänä oli kartoittaa Vantaan päivähoitoyksiköiden liikuntakasvatuksen tilaa projektin alkaessa. Loppukartoituskysely tehtiin huhtikuussa Kaikki yksiköt vastasivat kyselyyn. Osa yksiköistä vastasi kuitenkin toimipistekohtaisesti, joten vastausten määrä ei ole sama kuin päivähoitoyksiköiden määrä Vantaalla. Vastauksia tuli 99. Yksiköiden omat kommentit on kursivoitu. TAVOITE 1 Lisätä lasten liikunnan määrää päivähoidossa Lapset liikkuvat tänä päivänä liian vähän oman terveytensä ja hyvinvointinsa kannalta. Suomessa lapset ovat pitkiä aikoja päivähoidossa jopa yli 2000 tuntia vuodessa. Päivähoidossa suhtaudutaan liikuntaan usein kuitenkin ajatuksella, että lapset liikkuvat luonnostaan riittävästi. Valtakunnallisissa liikunnan suosituksissa on asetettu tavoitteeksi, että jokainen lapsi liikkuu vähintään kaksi tuntia reippaasti joka päivä. Projektin yksi tavoitteista oli liikunnan määrän lisääminen. Tässä onnistuttiin hyvin. 98% yksiköistä oli lisännyt liikunnan määrää projektin aikana ja vain 2%:ssa liikunnan määrä oli pysynyt samana. Liikunnan määrä yksikössänne on: Pysynyt samana 2 % Lisääntynyt 98 % Liikuntaprojekti on ollut todella haastava, mutta kehittävä projekti. Meidän päiväkodissa lapset liikkuu nykyään enemmän kuin ennen ja aikuiset panostaa liikuntaan myös paljon enemmän. Liikunnan lisääntyminen entisestään: sallivampi ja positiivisempi asenne, tietoisuuden lisääntyminen, vapaan liikunnan (mahdollisuuksien) lisääntyminen, liikunnan lisääntyminen siirtymätilanteissa ja sisätiloissa. 10

11 TAVOITE 2 Parantaa toteutettujen liikuntahetkien laatua Parannettaessa liikunnan laatua päivähoidossa korostuu ohjattujen liikuntatuokioiden merkitys. Perinteisesti niitä on ollut yksi viikossa. Projektin aikana etsittiin mahdollisuuksia ohjattujen liikuntatuokioiden lisäämiseksi. Ohjattu liikuntatuokio voi tarkoittaa muutakin kuin erikseen järjestettäviä liikuntatuokioita. Odotusleikit, sisälle lähtö - ja ulosmenoleikit, taukojumpat jne. ovat hyviä esimerkkejä liikuntatuokion käsitteen laajemmasta ymmärtämisestä. 53, 1%:ssa vastauksista ohjattua liikuntaa oli 2-3 kertaa viikossa, 15, 3%:ssa yli 3 kertaa viikossa ja 31, 6%:ssa kerran viikossa. Miten usein ryhmässänne on keskimäärin ohjattua liikuntaa? Yli 3 kertaa viikossa 15 % Kerran viikossa 32 % 2-3 kertaa viikossa 53 % Tietoisuus lisääntynyt toiminnan ja tilanteiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Mietitään mitä lapsi voikin oppia, jos sallitaan joku asia. Tiedostetaan ja huomioidaan, miten liikunta kehittää lasta. Suunnitelmallisuus on lisääntynyt ja samoin kirjaaminen. 11

12 Projektin tavoitteena oli innostaa yksiköt itse kehittämään liikuntakasvatustaan. Lokakuussa 2006 ne määrittelivät itselleen tavoitetason Onnistumisen Portaat kehittämisvälineen neljästä tavoitetasosta. Yksiköiden asettamat tavoitetasot näkyvät alla olevasta kuvasta. Asetamamme tavoitetaso oli Unelmia, rima korkealle vaihe Laadun parantamisen vaihe Konkreettisten tekojen vaihe Ajattelun käynistämisen vaihe 0,00 % 10,00 % 20,00 % 30,00 % 40,00 % 50,00 % Oli erittäin järkevää, että projekti käynnistyi niin, että kukin yksikkö asetti itselleen sopivat tavoitteet, joita pitkin edetä. Näin muutokset tulivat toteutetuksi sopivan verkkaisesti, jolloin niihin ehti jokainen kypsyä. Näin uudet tuulet tulevat sisäistetyiksi, ja ne puhaltavat vielä pitkään tulevaisuudessakin. Asioiden kirjaaminen vahvistui ja toi ryhtiä. Koko yksikön toimintasuunnitelman tekeminen oli hyvä asia. Arviointiin ja moneen muuhun liikuntaan liittyvään saimme uusia välineitä. Pelkkä tavoitetasojen määritteleminen ei riitä. Keskeistä on päästä asettamaansa tavoitetasoon. Tässä onnistui 88, 9% vastanneista. 12

13 TAVOITE 3 Innostaa päivähoitohenkilöstöä liikuntakasvatuksen monipuoliseen kehittämiseen (tilat, välineet, ilmapiiri, asenteet, pedagogiset menetelmät) Yksi suurimmista liikuntaa rajoittavista syistä ovat turhat kiellot. Projektin tavoitteena oli saada aikaan muutosta päivähoidon henkilökunnan asenteisiin. Turvallisuutta ei edistetä estämällä lapsia juoksemasta tai kiipeilemästä. Lasten elämä muuttuu sitä turvallisemmaksi mitä taitavimmiksi he motorisissa taidoissa kehittyvät. Asenteiden muutoksessa onnistuttiin hyvin projektin kuluessa. 93 %vastanneista ilmoitti poistaneensa liikuntaa rajoittavia sääntöjä. Onko yksikössänne poistettu liikuntaa rajoittavia sääntöjä liikuntaprojektin aikana? Ei 7 % Kyllä 93 % Liikunnan merkityksen tiedostaminen lapsen kehitykselle. Turhat liikuntaa rajoittavat kiellot vähentyneet. Henkilökunnan asenteet lasten liikuntaa kohtaan parantuneet. Tietoisuus lisääntynyt toiminnan ja tilanteiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Mietitään ennen kuin kielletään. Liikuntaan liittyviä kysymyksiä on pohdittu kriittisesti ja säännöistä on sovittu kirjallisesti. Lapsen motorisen kehityksen tukemiseksi päivähoidossa tulisi olla liikunnan perusvälineistö. Tarkoituksenmukaisen perusvälineistön hankkiminen edellyttää yhteistä suunnittelua. Yksiköitä rohkaistiin tekemään suunnitelma kirjallisesti työvälinepakissa olevan lomakkeen avulla. Projektin loppuessa 96% vastanneista oli suunnitellut yhdessä liikuntavälineistön hankinnan yksikköön. Kirjallisena sen oli tehnyt 69, 7% vastanneista. Projektista on saatu paljon vinkkejä ja ideoita liikunnan toteuttamiseen. Liikuntavälineiden hankinasta on tullut suunnitelmallisempaa ja niiden määrää on lisätty 13

14 Pelkkä liikuntavälineiden olemassaolo ei riitä. Lapsen motoriikan kehityksen kannalta on oleellista kuinka usein lapsella on mahdollisuus käyttää välineitä. 86 % vastanneista ilmoitti, että liikuntavälineet ovat enemmän lasten vapaassa käytössä kuin projektin alussa. Liikuntavälineet ovat tällä hetkellä lasten vapaassa käytössä Yhtä paljon kuin projektin alussa 14 % Enemmän kuin projektin alussa 86 % Henkilökunnalla on parempi tietoisuus käytössä olevista välineistä, tilat on otettu tehokäyttöön ja liikuntavälineitä on joka ryhmässä. Liikuntavälineitä on lisätty lasten käyttöön myös odotusaikana ja käytäviäkin on käytetty hyväksi liikunnan lisäämisessä. TAVOITE 4 Nostaa henkilöstön osaamisen tasoa liikunnan alueella Edellä esitetyt tulokset osoittivat, että henkilöstön osaaminen liikuntakasvatuksen eri osaalueilla oli parantunut projektin aikana. Pyydettäessä henkilökuntaa arvioimaan projektin hyötyä yli puolet vastanneista koki projektin hyödyn yksikölleen olevan suuri tai erittäin suuri. Projektin hyöty yksiköllenne? Kohtalainen 45 % Pieni 2 % Ei mitään hyötyä 0 % Erittäin suuri 9 % Suuri 44 % 14

15 Koko henkilöstön asenteen muutos. Kiitos konkreettisesta ja tietoa jakavasta toteutustavasta, jolla projekti on tuotu kentälle. Sen vuoksi lopputuloskin on varmaan näin hyvä. Liikuntaprojekti pakotti tarkastelemaan kriittisesti omia ajatuksia ja asenteita liikuntakasvatusta kohtaan ja ravistelemaan vanhoja päähänpinttymiä. Halu oppia lisää ja kehittyä omassa työssä on tullut hyvin esille. Lisäkoulutus on mieluista ja projektiluontoinen toteutus soveltuu hyvin päiväkotiinkin. Olemme tajunneet asioita, joita ei ennen tullut edes ajatelleeksi. Lasten liikkumisesta puhutaan nyt ja siihen pyritään paljon aikaisempaa enemmän. Halu oppia lisää ja kehittyä omassa työssä on tullut hyvin esille. TAVOITE 5 Luoda uudenlaisia ratkaisuja ulko- ja sisätilojen hyödyntämiseen kaikissa päivähoitomuodoissa ja parantaa liikuntaan suunniteltuja tiloja. Projektin aikana ohjattiin yksikköjä miettimään ryhmätilojen hyödyntämistä liikunnallisiin tarkoituksiin. 88 % vastanneista ilmoitti, että ryhmätilojen yhteyteen on järjestetty liikuntamahdollisuuksia enemmän kuin projektin alussa. Ryhmätilojen yhteyteen on järjestetty liikuntamahdollisuuksia Yhtä paljon kuin projektin alussa 12 % Enemmän kuin projektin alussa 88 % Tilajärjestelyt ja liikuntatilojen tehokkaampi käyttö. Pienillä muutoksilla ja asenteiden tuuletukselle on saatu paljon uusia mahdollisuuksia. Henkilökunnan asennemuutos, opittu käyttämään kaikkia mahdollisia tiloja hyödyksi liikunnassa. TAVOITE 6 Luoda uudenlaisia yhteistyömalleja urheiluseurojen, järjestöjen ja päivähoidon välille Käytännöt yhteistyömalleista olivat hyvin erilaisia. Osassa yksiköistä oli jo pitkät perinteet hyvistä toteutusmalleista ja näitä pidettiin riittävinä. Hyviä malleja käytiin yhteisissä tapaamisissa läpi. Yhteistyön määrä pysyi ennallaan projektin aikana. 15

16 TAVOITE 7 Toteuttaa Vantaan päivähoidossa yhteisiä liikunnallisia kesä- ja talviliikuntatapahtumia lapsille, vanhemmille ja henkilöstölle Projektin yhteydessä järjestettiin kaksi isoa liikuntamyllytystä. Ensimmäinen (ennakkostartti) huhtikuussa 2006 Tikkurilan urheilutalossa ja toinen marraskuussa 2006 Myyrmäen urheilutalossa. Näiden yhteisten tapahtumien lisäksi alueilla järjestettiin runsaasti omia pienempiä tapahtumia. TAVOITE 8 Nostaa Vantaan päivähoitoa esille liikunnan edelläkävijänä Suomessa Liikuntaprojekti oli esillä useissa eri tiedotusvälineissä ja tilaisuuksissa (kts. luku 5 tiedottaminen ) LISÄTAVOITTEET: Kaksi projektin onnistumisen kannalta tärkeää lisätavoitetta olivat 1. Johtaminen Yksikön esimiehen rooli kehittämisessä on keskeinen. Projektille asetettuihin tavoitteisiin on vaikea päästä ilman esimiehen myötävaikutusta. Projektin yksi tavoitteista oli saada esimiehet osallistumaan yhteisiin tapaamisiin ja sitoutumaan projektiin. Tässä onnistuttiin hyvin. 95% vastanneista ilmoitti, että esimies on edistänyt liikuntakasvatuksen eteenpäin viemistä aktiivisesti projektin aikana. Onko yksikön esimies edistänyt liikuntakasvatuksen eteenpäinviemistä aktiivisesti? Ei 5 % Kyllä 95 % 16

17 2. Vanhemmat Lasten päivittäisen liikunnan lisäämisessä vanhemmat ovat avainasemassa. Projekti rohkaisi päivähoidon henkilökuntaa keskustelemaan vanhempien kanssa liikunnan merkityksestä lapsen kokonaisvaltaiselle kehitykselle. 63, 6% vastanneista ilmoitti vanhempien saaneen enemmän tietoa liikunnasta kuin ennen projektia. Vanhemmat ovat saaneet tietoa liikunnasta Yhtä paljon kuin projektin alussa 34 % Vähemmän kuin projektin alussa 3 % Enemmän kuin projektin alussa 63 % Vanhemmilta on saatu paljon hyvää palautetta liikunnan määrän lisääntymisestä ja he ovat olleet tyytyväisiä perheille järjestettyihin liikuntatapahtumiin. Yhteisten tapahtumien ansiosta yhteistyö vanhempien kanssa on muuttunut avoimemmaksi ja välittömämmäksi. 7. KUSTANNUKSET Projektille varattiin vuosina euroa. Projekti pysyi kustannusarviossa. Palkkakuluna maksettiin Edusport Oy:lle euroa (alviton). Projektityöntekijä Kai Lehtisalmen palkkauksesta aiheutui euron henkilöstömenot. Muihin kuluihin käytettiin 2900 euroa. Muita kuluja olivat painatettava materiaali ( Onnistumisen Portaat -kehittämisväline, esite vanhemmille, loppuraportti), liikuntaseminaarin kouluttajien palkat, tilaisuuksien vuokrat, alku- ja loppukartoituskysely, lasten liikuntamyllytyksen järjestäminen. Viikkovinkkikalentereiden painatuksen rahoittivat liikuntaseminaarissa olleet liikuntaväline-esittelijät. 8. JOHTOPÄÄTÖKSET Kehittämistyöhön tarvitaan voimavaroja. Päivähoidossa kehittäminen nähdään usein erilaisten koulutusten järjestämisenä. Yksittäisistä päiväkodeista osallistuu silloin yksi tai parhaimmassakin tapauksessa muutama ihminen koulutukseen, mutta vaikuttavuus jää näin toteutettuna pieneksi. Kun tavoitteena on luoda uudenlaista toimintakulttuuria päivähoitoon ja saada myös vanhemmat osallistumaan, vaaditaan riittävää ja monipuolista panostusta. 17

18 Vantaalla toteutettu liikuntaprojekti "Päivähoito Liikkuu Vantaalla" on osoittanut oikeanlaisen panostuksen merkityksen. Projektissa saadut edellä esitetyt tulokset kertovat tästä. Kehittämistyö, joka oli kohdennettu yhteen sisältöalueeseen osoittautui hedelmälliseksi. Liikunta motivoi käytännön työhön linkittyneenä moneen muuhun sisältöalueeseen se sai henkilöstön hyvin innostumaan. Erityisen positiivisena koettiin se, että jokainen päivähoitoyksikkö sai asettaa oman tavoitetason "Onnistumisen Portaat" - kehittämisvälineen avulla huomioiden yksikkönsä lähtökohdat ja mahdollisuudet. (historia, yksikön ikä, tämänhetkinen tilanne jne.) Liikuntakasvatusprojektiin osallistumalla päivähoidon henkilöstö sai myös hyviä kokemuksia siitä, miten nyt toteutetulla toimintamallia voidaan kehittää muutakin pedagogista toimintaa. Käytettyä toimintamallia voidaan toteuttaa esimerkiksi myös muihin Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa mainittuihin lapselle ominaisena tapana kuuluviin toimintoihin kuten leikkiminen, tutkiminen ja taiteellinen kokeminen. Ihmiset, jotka ottivat liikuntaprojektin ja ajatuksen liikunnan lisäämisestä negatiivisesti vastaan ovat sitoutuneet liikuntatuokioiden vetämiseen ja onnistumisen kokemukset ovat kannustaneet jatkamaan. Liikuntaprojekti on ollut todella haastava, mutta kehittävä projekti. Tämä on ollut antoisaa aikaa ja on ollut ilo huomata muutoksia työntekijöiden suhtautumisessa liikuntaan. Uusien ajatusten herääminen. Koulutusten konkreettisuus on ollut teorian lisänä hyvää. Mukavia hetkiä ja positiivista velvoittamista liikuntakasvatuksen kehittämiseen. Liikuntaprojekti pakotti tarkastelemaan kriittisesti omia ajatuksia ja asenteita ja ravistelemaan vanhoja päähänpinttymiä. Projektin onnistumisen kannalta tärkeää oli myös: Huolellisesti laadittu "Onnistumisen Portaat" - kehittämisväline työkalupakkeineen, joka sisälsi hyvän teoriaosuuden ja konkreettisia työvälineitä käytännön toteutukseen Selkeät tavoitteet (apuna Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset ja yhteiskunnallinen keskustelu tällä hetkellä) Projektin toteutuksen toimiva aikataulu Projekti tuotiin yksiköiden jo olemassa oleviin rakenteisiin, jolloin uusia toimintakäytäntöjä ei tarvinnut luoda Sopiva tapaamisväli projektivastaavien kanssa. Keskusteluyhteys säilyi riittävän tiheänä ja projektia kyettiin näin muokkaamaan kentän toiveiden suuntaisesti Projektin vetäjinä toimiva työpari, joista toisella oli paljon kokemusta ja tietoa aiheesta, toisella riittävästi Vantaan päivähoidon tuntemusta Saatu palaute ja osallistujamäärät eri tilaisuuksissa osoittavat, että projekti koettiin käytännöllisenä ja tärkeänä. Henkilöstö sitoutui esimiehistä lähtien siihen kiitettävästi. Projektin yhteydessä on opittu työtapoja, joilla voidaan muun muassa tuoda avoimemmin keskusteluun työyhteisön kehittämiseen liittyviä asioita. Yhdessä tekeminen, yhteistyö ja suvaitsevaisuus ovat lisääntyneet päiväkodissamme. Parasta antia yhteinen sitoutuminen. 18

19 Liikuntaprojektin tavoitteena on, että kehittämistyö ei pysähdy projektin loputtua. Projektin materiaali on suunniteltu siten, että se tarjoaa mallin jatkuvaan kehittämistyöhön. Projekti on antanut päiväkodin käyttöön paljon hyödyllistä ja motivoivaa materiaalia, kuten kalenterin ja onnistumisen portaat. Näitä ohjeita käyttämällä voimme jatkaa liikunnan lisäämistä / monipuolistamista tästä eteenkinpäin omassa tahdissamme. 9. PROJEKTIN JATKO Saavutettujen hyvien tulosten vakiinnuttaminen on tärkeää projektin pidemmän aikavälin onnistumisen kannalta. Periaatteena projektissa on ollut keskittyä rajattuun sisällölliseen alueeseen, jonka käsittely on myös ajallisesti rajattu. Liikunnallisen painopistealueen jälkeen on päätetty siirtyä kielellisen alueen kehittämiseen. Syyskaudella 2007 jatketaan vielä liikunnallisen painopistealueen käsittelyä, vaikka samalla valmistellaan kielellisen painopistealueen kehittämistä. Projektin aikana valmistunut perhepäivähoidon kotikäyntimalli otetaan käyttöön syksyllä Osapäiväinen projektityöntekijä Kai Lehtisalmi jatkaa 8-10 työpäivän verran projektin ideapankin ylläpitoa ja hyödyntämisen opastamista. Tämän lisäksi hän selvittää alueilla kevyiden verkostojen perustamisen mahdollisuuksia, jotta voitaisiin organisoida päiväkotien välistä yhteistyötä. Yhteiset liikuntatapahtumat ja erilaisten liikuntavuorojen järjestelyt liikuntahalleissa ja tiloissa ovat riittävän konkreettisia ja hyviksi havaittuja yhteistyömuotoja. Ratkaisut riippuvat luonnollisesti kunkin alueen tarpeista ja halusta. Tavoitteena on toteuttaa osapäiväinen liikuntakoulutustilaisuus sekä Itä- että Länsi - Vantaalle syksyn 2007 aikana. Liikuntaprojektin aikana päivähoitoyksiköt ovat kehittäneet omia liikuntakasvatuskäytäntöjään. Projektin päätyttyä on hyvä kirjata saavutetut tulokset ja yhteiset sopimukset ylös. Jokaisen päivähoitoyksikön tulee valmistella lisälehti liikuntakasvatuksesta oppimis- ja opetussuunnitelmaansa. Tähän lisälehteen kirjataan liikuntakasvatusprojektin aikana muotoutuneet tavoitteet ja käytännöt, jotta ne ovat helposti käytettävissä opetussuunnitelmaa seuraavan kerran laajemmin uusittaessa. Samalla työyhteisöt tulevat vielä kertaalleen kirjanneeksi ylös projektin aikana kiteytyneet yhteiset näkemyksensä. Lähteet: Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet Helsinki. Opetushallitus. Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset Helsinki. Opetusministeriö. Sosiaali- ja terveysministeriö. Nuori Suomi ry. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Toinen uudistettu painos. Helsinki. Stakes. Liitteet: Liite 1 Päivähoito Liikkuu Vantaalla - Projektin eteneminen Liite 2 Päivähoidon liikuntaprojektin materiaali intrassa Liite 3 Lehdistötiedote Liite 4 STAKES-kolumni Saa Liikkua 19

20 LIITE 1 Päivähoito Liikkuu Vantaalla - Projektin eteneminen MITÄ ON TEHTY Valmistettu Onnistumisen Portaat - kehittämisväline. Onnistumisen Portaat - kehittämisvälineen avulla päivähoidon yksiköt voivat määritellä itselleen sopivat tavoitteet liikuntakasvatuksen kehittämistyölle. Kehittämisväline sisältää vaatimustasoltaan neljä eri porrasta; "ajattelun käynnistämisen" -vaiheen," konkreettisten tekojen" -vaiheen, "laadun parantamisen" -vaiheen ja "rima korkealle" -vaiheen. Laadittu Lehdistötiedote. Testattu Onnistumisen Portaat - kehittämismateriaalia lasten liikunnan asiantuntijoilla (mm. Nuori Suomen kehittämispäällikkö Jukka Karvinen) Nimitetty projektille ohjausryhmä. Sovittu ohjausryhmän tehtävät ja seuraavat tapaamiset Laadittu tiedote päivähoidon kentälle. Järjestetty projektin esittelytilaisuudet yksiköiden esimiehille. Ohjausryhmän kokous Projektivastaavien 1. tapaamiset. MILLOIN Elokuu 2006 Toimitettu Esa Pesoselle viikolla 34. Elokuu 2006, viikko 35 Toimitettu sähköpostilla kaikkiin päivähoitoyksiköihin viikolla 33 Korso Koivukylä Myyrmäki Tikkurila Martinlaakso Hakunila tapaamiset: Myyrmäki Tikkurila Korso Koivukylä Hakunila Martinlaakso Ohjausryhmän kokous Perustettu projektille omat sivut intraan: Sivujen päivitys aloitettu (polku: sosiaali- ja terveystoimi < palvelut ja viikolla 38, päivitys jatkuu toiminnat < lasten päivähoito < kehittämishankkeet läpi projektin < päivähoito liikkuu ) Tehty vanhempainesite. Esitettä painettu 8000 kpl:ta suomeksi ja 300 kpl:ta ruotsiksi Toimitettu joka alueen toimistoon ja sovittu, että esitteet jaetaan sieltä yksiköihin. 20

21 MITÄ ON TEHTY Tehty alkukartoituskysely yksiköiden tämänhetkisen liikuntakasvatuksen ja tavoitetason selvittämiseksi. Yksiköt vastanneet siihen sähköisesti Järjestetty perhepäivähoidolle oma perehdytystilaisuus. Paikalla yli 100 perhepäivähoitajaa sekä heidän esimiehiään. Esitelty projekti Liikunnan hyvinvointivaikutukset terveydenhoitajien ohjaustyön perusteena - tilaisuudessa. Projektivastaavien 2. tapaamiset. MILLOIN Viimeiseksi vastauspäiväksi suositeltu Vastauksia tullut 94kpl:ta mennessä Tikkurilan seurakunnan auditorio Hämeenkylän kartano 2.tapaamiset: Myyrmäki Tikkurila Korso - Koivukylä Hakunila Martinlaakso Järjestetty liikuntatapahtuma n.420 lapselle Myyrmäen urheilutalo klo 9-12 Kooste alkukartoituskyselystä. viikot Ohjausryhmän kokous Tehdään ideapankki intran sivulle. Yksiköt voivat viikko 1 / 07 lähettää hyviä käytäntöjä ja vinkkejä ideapankkiin, jossa ne ovat kaikkien saatavilla. Osallistuttu Lasten ja nuorten lihavuuden ehkäisytyöryhmän kokoukseen Kirjoitettu kolumni "Saa liikkua" STAKESin / julkaistu Varttua -verkkosivuille (Stakesin pyynnöstä), sama joulukuussa 2006 kolumni lähetetty myös Lastentarhanopettajaliiton julkaisemaan "Hanna" -lehteen. Lehtijuttu projektista Vantaan Sanomissa. Aiheena julkaistu "Isät liikuntatalkoissa" Peltovuoren päiväkodissa. Projektivastaavien 3. tapaamiset. Otettu lisäpainos vanhemmille tehdystä oppaasta. Osallistuttu Nuori Suomen järjestämälle Lasten liikuttaja risteilylle. Pidetty siellä luento "Päivähoito Liikkuu Vantaalla" -liikuntaprojektista asiantuntijaryhmälle Myyrmäki Tikkurila Hakunila Martinlaakso Korso - Koivukylä painoon / jakoon Alkukartoituskyselyn yhteenveto valmis. viikko 51, Ideapankki hyville käytännöille käyttövalmiina. viikko 1,

22 MITÄ ON TEHTY Pidetty yhteistyöpalaveri ravitsemusterapeuttien kanssa, tavoitteena tehdä vuosikalenteri päivähoitoon (vinkkejä liikuntaleikeistä ja hyvästä ja terveellisestä ruoasta) Yleisradion Uudenmaan uutiset tekee jutun Hansin päiväkodissa. Aiheena Liikuntaprojekti. Projektivastaavien 4. tapaamiset Ohjausryhmän kokous Pidetty yhteistyöpalaveri ravitsemusterapeuttien kanssa. Valmisteilla Viikkovinkkikalenteri Järjestetty Liikuntaseminaari. Asiantuntijat puhuivat. 2x sama tilaisuus (aamupäivä ja iltapäivä). Ideana saada yksiköistä mukaan myös työntekijöitä, jotka eivät vielä ole motivoituneita. Paikalla 427 osallistujaa. "Viikkovinkkikalenteri" valmistunut. Järjestetty sponsorirahoitus, jolla painatetaan päiväkoteihin, ryhmäperhepäiväkoteihin ja avoimeen toimintaan 1kalenteri/talo. Painosmäärä 185kpl.(Kalenterit perhepäivähoitoon selvityksessä.) MILLOIN / esitetty TV2:n uutisissa klo ja samana päivänä YLE24:ssa klo Myyrmäki Tikkurila Korso - Asola Hakunila Martinlaakso Korson lumon auditorio klo klo klo Ohjausryhmän kokous Käytännön liikuntaharjoitukset alueilla työntekijöille. Lastentarha-lehti julkaisi jutun projektista. Lehden toimitus käynyt Lummepolun päiväkodissa. Tutustumiskäynnit liikuntapäiväkoti Myrskyluotoon Helsingissä. Tutustumiskäynnit pidetty sovitusti Korso - Asola Hakunila Myyrmäki/ Martinlaakso Tikkurila maaliskuu Ohjausryhmän kokous Liikuntaseminaari Helsingissä Helsingin päivähoidon työntekijöille. Projektin esittely (Mikael Kokljuschkin) Päivähoito Liikkuu Vantaalla" välineitä liikunnan kehittämiseen Korso-Asola Tikkurila Myyrmäki Hakunila Martinlaakso Loppukartoituskysely päivähoitoyksiköille intrassa. viim. palautuspäivä Perhepäivähoidon esimiehille valmistetaan kotikäyntiä huhtikuu tukeva liikuntakasvatukseen liittyvä materiaalipaketti. 22

23 MITÄ ON TEHTY Loppukartoituskyselyn koonti Päätösseminaarit. Mukana ravitsemustietoa. Osanottajia: itä 112, länsi 68 Juttu liikunnasta Kaupunkilehti Vartissa. Haastateltu päiväkoti Valtikan lapsia. MILLOIN huhti - toukokuu itä (Tikkurilan lukio) länsi (Kilterin koulu) Tilaisuudet klo Julkaistu Viikkovinkkikalenteri päätetty painattaa kaikille toukokuu perhepäivähoitajille. Ohjausryhmän kokous Perhepäivähoidon kotikäyntimateriaali valmis, toukokuu käyttöönotto syksyllä Projektin tulosten esittely sosiaali- ja terveyslautakunnassa Liikuntaprojekti päättyy Mikael Kokljuschkin esittelee projektin syyskuussa 2007 Lastentarhanopettajapäivillä. Projektin jatko: varattu 8-10 päivää projektin viimeistelyyn Kai Lehtisalmelle syksyllä Intran päivitystä, mahdollisen koulutuksen järjestäminen, pienempien verkostojen synnyttäminen alueille (vastuu yksiköillä) 23

24 LIITE 2 Päivähoidon Liikuntaprojektin materiaali intrassa: polku: sosiaali- ja terveystoimi < palvelut ja toiminnat < lasten päivähoito < kehittämishankkeet < päivähoito liikkuu ONNISTUMISEN PORTAAT: - Onnistumisen Portaat kirjanen - Dagvården i Vanda motionerar - työvälineet (joita voitte käyttää sellaisenaan tai muokata) - työvälineitä muokattuna perhepäivähoidolle PROJEKTIVASTAAVIEN TAPAAMISTEN MATERIAALI: - tutkimustuloksia lasten liikunnasta - oppimisympäristön merkitys - alle 3-vuotiaiden liikunta - liikuntaseminaarin satoa - käytännönharjoitukset - työyhteisön kehittäminen IDEAPANKKI: - kentältä tulevia käytännön ideoita liikunnan toteuttamiseksi päivähoidossa - tyhjä lomake ja ohjeet kuinka lähettää oma ideanne intraan ALKUKARTOITUSKYSELYN KOONTI - kysely kaikille päivähoitoyksiköille, tehtiin lokakuussa 2006 VIIKKOVINKKIKALENTERI - ideoita päivittäiseen liikuntaan ja terveysteemoja. Leikki+loru / viikko Pdf-muodossa, tulostettavissa LOPPUKARTOITUSKYSELYN TULOKSET + LOPPURAPORTTI KOKO LIIKUNTAPROJEKTISTA ALUEIDEN OHJAUSRYHMÄN JÄSENTEN YHTEYSTIEDOT 24

25 LIITE 3 Päivähoidon liikuntaprojekti käynnistyi Vantaalla elokuun alussa Vantaan kaupungin päivähoidon sisällöllisen kehittämisen painopistealueeksi valittiin toimintavuodeksi liikuntakasvatus. Henkilöstön kasvatustyön tueksi päätettiin aloittaa projekti "Päivähoito Liikkuu Vantaalla". Projektin avulla edistetään keväällä 2006 käynnistyneen liikunnankoulutusohjelman pohjalta saadun tiedon soveltamista käytäntöön. Projektin on suunnitellut ja toteuttaa lasten liikuntakasvatukseen erikoistunut yritys Edusport Oy. Myös vanhemmat halutaan liikkumaan Käynnistynyt liikuntaprojekti pyrkii lisäämään lasten liikunnan määrää ja laatua varhaiskasvatuksen liikunnan suositusten tasolle. Tässä onnistuminen vaatii myös lasten vanhempien saamista mukaan. Projektin toimintoihin sisältyykin vanhempien aktivoimista liikkumaan yhdessä lastensa kanssa. Liikkumisen on oltava keskeinen osa lapsen jokaista päivää. Päivähoito on otollista aikaa vaikuttaa lasten ja perheiden terveyskäyttäytymiseen. Liikunnallisen elämäntavan kehittyminen alkaa jo varhaislapsuudessa. Päivähoidon liikuntakasvatuksen kehittämiseksi on kaivattu selkeitä apuvälineitä. "Onnistumisen Portaat" tuo tähän työhön uuden välineen. Onnistumisen portaat - kehittämisvälineen avulla päivähoidon yksiköt voivat määritellä itselleen sopivat tavoitteet liikuntakasvatuksen kehittämistyölle. Kehittämisväline sisältää vaatimustasoltaan neljä eri porrasta: "ajattelun käynnistämisen" - vaihe, "konkreettisten tekojen" - vaihe, "laadun parantamisen" - vaihe ja "rima korkealle" - vaihe. Onnistumisen Portaat - kehittämisväline on luotu "Varhaiskasvatuksen liikunnan suositusten" pohjalta. Tavoitteena saada kaikki päiväkotilapset liikkumaan "Onnistumisen portaat" tulevat päivähoidon henkilöstölle tutuksi Vantaan eri alueilla syksyn aikana järjestettävien tilaisuuksien kautta. Projektin aikana jokaiseen toimintayksikköön nimetään liikunnan vastuuhenkilöt, jotka koordinoivat yksikön liikuntakasvatusta apunaan Onnistumisen Portaat -kehittämisväline. Tavoitteena on saada kaikki yli 1700 Vantaan päivähoidossa olevaa hoito- ja kasvatushenkilöstöä mukaan kehittämistyöhön - ja kaikki 9500 päivähoidossa olevaa vantaalaista lasta liikkumaan riittävästi. Lasten liikunnan määrä on vähentynyt merkittävästi. Nykyisillä 2000-luvun alun liikuntatuntimäärillä lasten normaali fyysinen kasvu ja kehitys on vaarantunut. Päivähoidossa tapahtuvan liikunnan merkitys on pitkällä tähtäimellä äärimmäisen merkittävä kansanterveyttä ja elämän laatua ajatellen. Varhaiskasvatuksen liikunnan suositusten mukaan lapsi tarvitsee joka päivä vähintään kaksi tuntia reipasta liikuntaa. Lisätietoja: "Päivähoito Liikkuu Vantaalla" -liikuntaprojektin projektipäällikkö Mikael Kokljuschkin

26 LIITE 4 SAA LIIKKUA! Ei oo aikaa kehittää, pitää tehdä töitä on aika usein kuultu kommentti, kun taas joku uusi projekti tunkee päälle. Käynnistimme Päivähoito Liikkuu Vantaalla - liikuntaprojektin. Vastaanotto on ollut positiivista ja innostus yllättävänkin suurta, mutta täysin emme ole välttyneet alun ajatukselta. Ammattitaitoinen henkilöstö Vantaalla on kuitenkin kiitettävän nopeasti todennut, että nyt olemme päivähoidon sisällöllisen alueen kehittämisen kimpussa eli teemme työtä oikeiden asioiden parissa. Liikuntaprojekti koskettaa 1700 Vantaan päivähoidon työntekijää ja yli 9000 lasta. Projektissa päivähoitoyksiköt ovat asettaneet itselleen tavoitteet liikuntakasvatuksen laadun kehittämiseksi. Teimme henkilöstölle Varhaiskasvatuksen liikunnan suositusten pohjalta avuksi Onnistumisen Portaat - kehittämisvälineen. Onnistumisen Portaat sisältää neljä haasteeltaan erilaista tasoa. Ensimmäinen ja kaikkein kevein porras on ajattelun käynnistämisen -vaihe. Toinen porras konkreettisten tekojen -vaihe, kolmas laadun parantamisen -vaihe ja neljäs unelmia, rima korkealle -vaihe. Jokaisessa vaiheessa on kuusi kehittämisaluetta. Alueet ovat liikunnan määrä, ohjattu liikunta, liikuntaympäristö, liikuntavälineet, vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö ja johtaminen. Kaikkiin näihin alueisiin täytyy sukeltaa, kun haluaa parantaa liikuntakasvatuksen laatua päivähoidossa. Lukuisissa tutkimuksissa on todettu, että lapset tänä päivänä liikkuvat liian vähän terveytensä ja hyvinvointinsa kannalta. Ongelma on olemassa alle kouluikäisillä ja nuorilla. Ja nyt puhutaan nimenomaan arkiliikunnasta. Suomalaisten urheiluharrastaminen ei ole vähentynyt. Vuonna 2005 Nuori Suomi ry. yhdessä opetusministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön kanssa asiantuntijoineen laati Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset. Suosituksissa sanotaan mm. että lasten tulisi liikkua reippaasti vähintään kaksi tuntia päivässä. Kuinkahan monella tämä toteutuu? Suomessa lapset ovat pitkiä aikoja päivähoidossa päivittäin, kokopäivähoidossa oleva lapsi helposti 40 tuntia viikossa ja yli 2000 tuntia vuodessa. On perusteltua todeta, että päivähoidolla on merkittävä rooli lasten liikuttamisessa. Projekti pyrkii myös saamaan päivähoitohenkilöstön entistä enemmän kiinnittämään huomiota niihin lapsiin, jotka eivät liiku. Eikä vaan kiinnittämään huomiota, vaan tekemään ratkaisuja asian muuttamiseksi. Vantaa on lukenut läksynsä hyvin. Olemme tärkeässä työssä; lasten vanhempien kanssa luomassa lasten asenteita liikuntaa kohtaan. Tarjoammeko riittävästi liikkumisen mahdollisuuksia, joiden kautta lapsi saa onnistumisen elämyksiä, että suuremmalla todennäköisyydellä on kiinnostunut liikkumaan vielä koulussa ja aikuisena? Liikunnan kipinä on myös helppo sammuttaa. Jos lapset laitetaan usein fyysisiin ja psyykkisiin jonoihin ja odottamaan. Jos tehdään vain niin kuin aikuinen sanoo. Jos kuulostaa tutulta toimintatavalta, mieti uudestaan! Hyvät asiat voidaan aloittaa pienillä askelilla tai suurilla pamauksilla. Tyyli on vapaa kunhan kehittäjä osaa tulkita vastaanottajiaan. Tärkeintä on tietää mihin suuntaan on menossa. Projektin onnistumisen kannalta on keskeistä saada Vantaan päivähoidon henkilöstö riittävän suurelta osalta sitoutumaan ja innostumaan asiasta ja kehittämistyöstä. Liikunta on hauskaa - ainakin oikein ymmärrettynä. Riittävä tila mediassa meidän aikaansaamamme melun lisäksi herättää nukahtaneet vanhemmat ja taas onnistumisen kautta tulee uusia onnistumisia. Vantaalla on yksiköiden esimiesten ja liikuntavastaavien kanssa perehdytty projektin materiaaliin syksyn aikana. 26

27 Kaikki päivähoitoyksiköt ovat valinneet lähtötason kehittämistyölleen. Projektista käsin ei ole sanottu mitä pitää tavoitella. Työntekijät ovat itse päässeet vaikuttamaan oman yksikkönsä tavoitetasoon. Sitä kautta pitäisi tulla tunne, että on itse mukana. Jokaiselle voi löytyä sopiva rooli, jos vastuutus hoidetaan hyvin. Päivähoidon liikunnasta puhuttaessa erehdytään usein keskittymään liiaksi ohjattuun liikuntaan. Se on tärkeä osa-alue, mutta sillä ei ole mahdollista, eikä edes tarkoituksellista yrittää saavuttaa suositusten mukaisia liikuntamääriä. Ohjattu liikunta on vain pieni osa päivähoidon liikuntakasvatusta. Kun liikuntamäärät halutaan riittäviksi, tulee tarkastella lapsen koko päivää. (5 vuotta kokopäivähoidossa oleva lapsi on 10 tunnin päivävauhdilla päivähoidossa n tuntia). Päivähoitopaikan ympäristön hyödyntäminen ja muokkaaminen liikuntaan houkuttelevaksi ja kannustavaksi on yksi tämän päivän suurista haasteista. Silloin puhutaan uusista näkökulmista tuttuihin asioihin, paremmin näkevistä silmistä ja ravistetuista asenteista. Joissakin tapauksissa vain hyvien käytäntöjen jakamisesta tai jo hyvin hanskassa olevan aiheen hienosäädöstä. Tällaista konkreettista aihetta on hauska olla viemässä eteenpäin. Aihe on fyysinen, se yhdistyy henkisyyteen ja edistää uuden oppimista. Siitä voi väitellä, mutta se ei sisällä absoluuttista totuutta. Unohtui sanoa, että ylipainoisten lasten määrä on moninkertaistunut viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. Se ei ole hauskaa, eikä lisääntynyt liikkumattomuus ole ainoa syy tähän. Yksi kuitenkin. Ja siitä pääsisi näppärästi kansantautitilastomme pitkälle listalle, mutta olkoon tällä kertaa. Vantaalla liikuntaprojekti päättyy , mutta toivottavasti siihen mennessä ja sen jälkeenkin kaikissa päivähoitoyksiköissä on Onnistumisen Portaat - kehittämisvälineen tavoitteen mukaisesti käytössä järjestelmällinen toimintatapa, joka toimii arjessa liikuntakasvatuksen kehittämisen välineenä. Eräältä liikuntagurulta kysyttiin mitkä ovat kolme tärkeintä asiaa lasten liikunnassa. Hän vastasi, että lasten liikunnan pitää ensiksikin olla hauskaa, toiseksi sen pitää olla hauskaa ja kolmanneksi sen pitää olla hauskaa. Kai Lehtisalmi lastentarhanopettaja projektityöntekijä / Vantaan päivähoidon liikuntaprojekti Mikael Kokljuschkin projektipäällikkö Vantaan päivähoidon liikuntaprojekti 27

28 Viisaus on itsestään olemisesta paljastuvan vastaanottamista. Herakleitos 400 eaa.