Teksti: MARKETTA KYTTÄ, MAIJA JOKELA, JUKKA HIRVONEN. Suomalaisilla lapsilla paljon itsenäisen liikkumisen mahdollisuuksia
|
|
- Elisabet Kapulainen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Teksti: MARKETTA KYTTÄ, MAIJA JOKELA, JUKKA HIRVONEN Suomalaisilla lapsilla paljon itsenäisen liikkumisen mahdollisuuksia 4 Liikunta & tiede 50 4 / 2013
2 Alakouluikäiset suomalaislapset kulkevat itsenäisesti kouluun ja liikkuvat arjessaan omin voimin yhä vähemmän, niin kaupungeissa kuin maaseudullakin. Erityisesti koulumatkojen kulkeminen, isojen teiden ylittäminen sekä bussilla kulkeminen ilman aikuisia ovat vähentyneet merkittävästi. Kun lapsille sallitun itsenäisen liikkumisen laajuutta verrataan kansainvälisesti, on Suomi kuitenkin edelleen selvä ykkönen. Lasten liikkumisvapaus, itsenäisyys ja elinympäristön koettu turvallisuus Suomessa ovat kansainvälisesti katsoen varsin erityinen ilmiö. Viimeisimmässä Liikenneviraston Henkilöliikennetutkimuksessa todetaan, että pyöräily ja kävely ovat vähentyneet kaikissa ikä ryhmissä, mutta eniten mopoikäisillä ja hieman tätä nuoremmilla. Yhä useammassa taloudessa on kaksi autoa ja erityisesti lapsiperheet erottuvat ahkerina henkilöautoilijoina. (Henkilöliikennetutkimus ) vuotiaiden ikäryhmässä pikkulasten ja koululaisten vanhempien ikäryhmässä kyydityksiin käytetty vapaa-aika onkin yli kaksinkertainen mihinkään muuhun ikäryhmään verrattuna. Henkilöautolla kuljettujen matkojen osuus kouluikäisten matkojen kokonaismäärästä onkasvanut jatkuvasti viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana.(henkilöliikennetutkimus ) Lasten itsenäisen liikkumisen rajoitukset eivät voi olla vaikuttamatta lasten arkiliikkumisen määrään ja sitä kautta lasten hyvinvointiin ja terveyteen. Nykyisten suositusten mukaan jokaisen 7 18-vuotiaan tulisi saada monipuolista liikuntaa 1 2 tuntia päivässä. Vaikka lasten urheiluseura-aktiivisuus on viime vuosina lisääntynyt, ohjatulla muutaman kerran viikossa tapahtuvalla harjoittelulla on vaikea korvata vähentyvää arkiliikkumista. Ehkä eniten huomiota saaneet terveysvaikutukset liittyvät lasten ylipainoon ja liikalihavuuteen. Suomessa on arvioitu vuotiaiden nuorten ylipainoisuuden lisääntyneen vuodesta 1977 vuoteen 2003 lähes kolminkertaiseksi. Ylipainoisuuteen liittyy myös monia muita terveysongelmia kuten IItyypin diabeteksen yleistyminen. Kuva: VASTAVALO/MARGARETHA LINDHOLM Liikunta & tiede 50 4 /
3 Lasten riittämättömään arkiliikkumiseen liittyvät hyvinvointi- ja terveysvaikutukset ovat kuitenkin tätä moniulotteisempia. Ne liittyvät lapsen fyysiseen ja motoriseen sekä kognitiiviseen, emotionaaliseen ja sosiaaliseen kehitykseen, samoin kuin yhteiskunnalliseen tasa-arvoisuuteen. Liikkumisrajoitusten sosiaaliset vaikutukset liittyvät vaikeuksiin luoda kontakteja ikätovereihin tai laajemmin sosiaalisen ja persoonallisuuden kehityksen ongelmiin. Liikkumisvapauksien puute häiritsee myös lapsen omaehtoisen ympäristösuhteen kehitystä ja voi vaikeuttaa ympäristötietoisuuden muodostumista. Aiemmassa tutkimuksessamme löysimme yhteyden myös lasten liikkumisvapauksien ja ympäristöpelkojen välillä. Suomessa on pidetty itsestään selvänä esimerkiksi sitä, että lähes kaikki alakouluikäiset lapset kulkevat itsenäisesti koulumatkoja. Vasta viime vuosina on havahduttu ymmärtämään, että lasten liikkumisvapaus, itsenäisyys ja elinympäristön koettu turvallisuus Suomessa ovat kansainvälisesti katsoen varsin erityinen ilmiö. Lasten liikkumisvapauksien suojelemisen sijaan on merkkejä siitä, että liikkumista päinvastoin on haluttu kaventaa, koska sitä on pidetty merkkinä vanhempien huolenpidon puutteesta ja esimerkiksi kuljettelua harrastuksiin on mielletty hyvään vanhemmuuteen kuuluvana. Yleensä lasten liikkumisrajoituksia perustellaan lisääntyneellä ja vaarallisella liikenteellä.vaikka tilastotiedot eivät länsimaissa tuekaan ajatusta ympäristön muuttumisesta entistä vaarallisemmaksi, vaan onnettomuus- ja rikostilastot kertovat päinvastaisesta kehityksestä, vanhemmat hyvin monissa maissa pitävät sosiaalisia vaaroja pääsyynä lasten liikkumisen rajoittamiseen. Yleisesti ottaen Pohjoismaissa liikkumisen vapaudet ovat melko suuret verrattuna esimerkiksi Italiaan ja Britanniaan. Trendi kuitenkin näyttää olevan sekä Pohjoismaissa että muualla, että liikkumisvapaudet kaventuvat jatkuvasti eikä tämä koske ainoastaan nuorimpia lapsia vaan myös varhaisnuoria ja nuoria. Nykylapset saavat liikkua itsenäisesti aiempaa vähemmän Lasten itsenäistä ja aktiivista liikkumista tutkittiin vuotiaille ja heidän vanhemmilleen tehdyllä kyselyllä, joka oli suomenkielinen versio kansainvälisessä vertailututkimuksessa käytetystä kyselystä. Tässä artikkelissa raportoimme tuloksia kahdella tasolla. Ensimmäisessä osassa käsittelemme tuloksia, joissa verrataan vuonna 2011 kerättyä aineistoa vuosina kerättyyn aineistoon. Tässä vertailussa mukana ovat vain 8 10-vuotiaat lapset, koska aikaisempana ajankohtana tietoa oli vain näiltä ikäryhmiltä. Aineistoa on kolmelta paikkakunnalta, Helsingistä (Töölö), Kiteeltä ja Kauhajoelta. Tässä tutkimuksen osassa mukana oli yhteensä 324 lasta ja 274 vanhempaa. Heistä 182 lasta ja 132 vanhempaa osallistui tutkimukseen 1990-luvulla ja 142 lasta ja saman verran vanhempia 2010-luvulla. Jälkimmäisessä osassa vertaamme Suomen tuloksia kansainvälisen vertailututkimuksen tuloksiin jossa oli mukana yli lasta ja heidän huoltajaansa kuudestatoista maasta. Tässä vertailussa oli laajempi ikähaarukka. Lapset olivat sekä ala- että yläasteikäisiä eli maasta riippuen yleensä vuotiaita. Suomesta oli mukana kolmen aiemmin mainitun paikkakunnan lisäksi Hämeenlinna ja Kirkkonummi. Suomesta tutkimukseen osallistui kaikkiaan 802 lasta, joista 631 oli alakoulu ja 171 yläkouluikäisiä. Eri maissa käytetyt kysymyslomakkeet ovat lähes identtiset. Verrattuna 1990-luvun kyselyyn, vuoden 2011 kyselyyn tehtiin kuitenkin uuden tutkimustiedon valossa joitain muutoksia. Kyselyt suunnitteli molempina ajanjaksoina lontoolainen Policy Studies Institute ja tutkimusryhmämme hoiti suomenkielisen kääntämisen. Lasten liikkumisvapauksia on tutkittu liikkumislisenssien eli -lupien määrällä. Tutkimuksessa kysyttiin sekä lapsilta että vanhemmilta mitä lapset saavat tehdä yksin, esimerkiksi matkustaa bussilla, pyöräillä isolla teillä, ylittää teitä tai olla ulkona pimeän aikaan. Lupa tehdä jokin asia yksin tarkoittaa yhtä liikkumislisenssiä. Sekä vanhempien että lasten vastauksien mukaan liikkumislisenssit ovat merkittävästi vähentyneet 1990-luvulta (kuvio 1). Lupa itsenäiseen liikkumiseen on siis vähentynyt. Erityisesti koulumatkojen kulkeminen, isojen teiden ylittäminen sekä bussilla kulkeminen ilman aikuisia ovat vähentyneet merkittävästi. Vertailimme 1990-luvun ja 2000-luvun aineistoista myös lisenssien summia eli kuinka monta liikkumislisenssiä lapsella on keskimäärin. Myös tämän laskentatavan mukaan uudessa aineistossa lapsilla oli keskimäärin vähemmän lisenssejä kuin vanhassa. Suurin muutos on tapahtunut Kauhajoella, jossa lisenssien keskimäärä on pudonnut hieman yli kolmesta kahteen. Lapset taittavat koulumatkansa aktiivisesti yhä harvemmin Kysyimme millä lapsi kulkee kyseisenä päivänä koulumatkansa. Vastausvaihtoehdoista kävely ja pyöräily on luokiteltu aktiiviseksi koulumatkaksi erotuksena henkilöautolla ja bussilla kuljetusta koulumatkasta. Kysyimme myös kulkeeko lapsi koulumatkansa yksin, kaveri(e)nsa vai vanhemman kanssa. Jaottelimme nämä itsenäisiin (yksin tai kaverin kanssa) ja vanhemman kanssa tehtyihin koulumatkoihin. Lisäk si lasten vanhemmalta kysyttiin, millä hän kulki kouluun ollessaan lapsensa ikäinen. Kaikilla paikkakunnilla aktiivisten koulumatkojen osuus on selvästi vähentynyt (kuvio 2), mutta etenkin pienemmillä paikkakunnilla. Erot paikkakuntien nykyisessä tilanteessa ovat huomattavat: Helsingissä edelleen 69 prosenttia kulkee matkat aktiivisesti kun Kauhajoella määrä on 38 prosenttia. Kitee jää tähän väliin 54 prosentilla. Myös itsenäisten koulumatkojen osuus oli huomattavasti vähentynyt kaikilla paikkakunnilla. Helsingissä oli vähiten itsenäisesti kouluun kulkevia lapsia, mutta erot paikkakuntien välillä eivät olleet kovin dramaattisia. Helsingissä aktiivisen ja itsenäisen liikkumisen 6 Liikunta & tiede 50 4 / 2013
4 0 %2 0 %4 0 %6 0 %8 0 %1 00 % Lapsen vastaus: On kulkenut/saa kulkea bussilla yksin Saa pyöräillä isoilla teillä Vanhemman vastaus: Saa kulkea koulusta yksin Saa kulkea bussilla yksin Saa mennä pimeällä yksin ulos luku 2011 KUVIO 1. Liikkumislisenssit 1990-luvun aineistossa ja vuoden 2011 aineistossa (8 9-vuotiaat). Vastaukset perustuvat yhteensä 324 lapsen (1990-luvulla 182 ja 2010-luvulla 142 lasta) ja 274 vanhemman vastauksiin (1990-luvulla 132 ja 2010-luvulla 142 vanhempaa). 0 %2 0 %4 0 %6 0 %8 0 % 100 % Kävellen tai pyörällä tulleiden osuus Kaikki Helsinki-Töölö Kitee Kauhajoki Yksin tai kavereiden kanssa tulleiden osuus Kaikki Helsinki-Töölö Kitee Kauhajoki luku v 2011 KUVIO 2. Aktiivisten ja itsenäisten koulumatkojen osuus 1990-luvun ja vuoden 2011 aineistoissa. Vastaajia oli yhteensä 324, joista luvulla ja luvulla. Liikunta & tiede 50 4 /
5 vähentymistä selittää pääasiassa autoilun lisääntyminen, Kauhajoella ja Kiteellä koulukuljetuksen yleistyminen (kuvio 3.). Vuonna 2011 vajaa kolmannes Kiteellä ja puolet Kauhajoella vastanneista lapsista tuli koulukuljetuksella kouluun kun 1990-luvulla vastanneista ei yksikään. Vanhemman auton kyydissä kulkeminen on lisääntynyt jonkin verran kaikilla paikkakunnilla, mutta sen osuus ei ole edelleenkään kovin huomattava. Trendi lihasvoimaisen liikkumisen vähenemisestä ja motorisoidun kulkuneuvon käytön lisääntymisestä näkyy jo 1960-luvulta asti. Koska käytössämme ei ole ollut vastaavia kyselyjä aiemmilta vuosikymmeniltä, asiaa on voitu tutkia kysymällä lasten vanhemmilta millä he kulkivat kouluun ollessaan lapsensa ikäisiä luvulla kyselyyn vastanneista vanhemmista, eli noin 1960-luvulla lapsuutensa eläneistä, yhdeksänkymmentä prosenttia käveli tai pyöräili kouluun ollessaan oman lapsensa ikäinen. Vuonna 2011 vastanneista, eli 1970-luvulla lapsuutensa eläneistä, näin oli tehnyt kymmenen prosenttiyksikköä vähemmän. Liikenne, mutta myös arjen kiire syinä hakea lapsi koulusta Vanhemmalta kysyttiin mikä tai mitkä ovat olleet tärkeimmät syyt lasten hakemiseen koulusta. Tällä tarkoitettiin henkilöauton lisäksi kävellen tai pyörällä tehtyjä matkoja luvun ja 2000-luvun kyselyt poikkesivat hieman toisistaan. Vanhassa kyselyssä listassa oli viisi valmiiksi annettua vastausvaihtoehtoa, joista valittiin vain yksi. Uuteen kyselyyn lisättiin kolme muuta vastausvaihtoehtoa ja niistä sai valita kolme. Muutos kyselyn vastausvaihtoehdoissa osoittautui merkittäväksi. Vertailun vaikeuden vuoksi kuviossa 4 on esitetty vain uusimman kyselyn vastaukset. Vanhemmalta kysyttiin myös kuinka huolestunut hän on siitä mahdollisuudesta, että oma lapsi joutuisi liikenneonnettomuuteen ylittäessään tietä. Liikenteen vaarallisuus koetaan edelleen tärkeimmäksi syyksi lasten itsenäisen liikkumisen rajoittamiseen, mutta huomattavasti vähäisemmässä määrin kuin parikymmentä vuotta aiemmin. Arjen järjestämiseen liittyvät asiat, kuten mahdollisuus viettää aikaa lapsen kanssa ja muiden asioiden hoitaminen samalla nousivat hyvin merkittäviksi syiksi kuljettaa lasta koulumatkoilla. Näitä ei huomattu 1990-luvulla kysyä. Huomio liikenteen pelon vähenemisestä saa, ainakin Helsingin osalta, vahvistusta kyselyn vastauksista, joiden mukaan liikenteestä huolestuneiden helsinkiläisten vanhempien osuus oli vähentynyt 72 prosentista 45 prosenttiin. Kiteen kohdalla muutos oli samansuuntainen mutta ei yhtä suuri. Helsingin kaupungin tilastojen mukaan lasten liikenneturvallisuus onkin parantunut 1990-luvun lopulta lähtien (Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluvirasto 2004). Kansainvälisestä näkökulmasta mielenkiintoista on niin sanotun stranger dangerin poissaolo-kyselyn tuloksissa. Vuonna 2011 edelleen alle kymmenen prosenttia vanhemmista koki muista aikuisista johtuvan pelon syyksi rajoittaa lasten liikkumista luvulla vastausmäärä oli lähes olematon (3 %). Pohjoismaissa koettu pelokkuus onkin tutkimusten mukaan pienempi ongelma kuin muualla Euroopassa.Esimerkiksi Etelä-Euroopassa, USA:ssa ja KUVIO 3. Miten tulit kouluun tänään? Vastaukset 1990-luvulla ja Vastaajia oli yhteensä 324, joista luvulla ja luvulla. 8 Liikunta & tiede 50 4 / 2013
6 Australiassa tehdyissä tutkimuksissa on todettu, että vieraan ihmisen pelko on yksi suurimmista syistä rajoittaa lasten liikkumista. Koulumatka koetaan nyt liian pitkäksi aiempaa useammin. Vastausten määrä vaihtoehdossa Koulu on liian kaukana on kasvanut parissakymmenessä vuodessa viidestä prosentista hieman yli kahteenkymmeneen prosenttiin. Muutoksen taustalla lienee sekä yhdyskuntarakenteen muutos ja pienten koulujen lakkautukset että kokemuksellinen ero: etäisyys, jonka koetaan soveltuvan lapsille käveltäväksi tai pyöräiltäväksi, on lyhentynyt. Lisäksi erityiskoulujen ja -luokkien suosio saattaa osaltaan pidentää lasten koulumatkoja. Lapset eivät välttämättä käy lähimmässä koulussaan jos kauempana sijaitsevan koulun opetustarjonta koetaan houkuttelevammaksi. Kansainvälisessä vertailussa suomalaisilla lapsilla on eniten liikkumisvapauksia Kansainvälisessä kyselyssä (Bicket 2013) tiedusteltiin kuuden liikkumislisenssin yleisyyttä. Lisensseinä olivat lupa kulkea yksin koulumatkat tai kävelymatkan päässä sijaitseviin paikkoihin, ylittää pääteitä tai pyöräillä niillä yksin, mennä yksin ulos pimeällä ja kulkea paikallisbusseilla yksin. Suomi on ykkösenä kaikissa kuudessa lisenssissä (kuvio 5). Kärkipäästä erottuvat lisäksi muut Pohjoismaat sekä Saksa ja Japani. Näistä maista lapsilla on vähiten itsenäisen liikkumisen mahdollisuuksia Sri Lankassa, Etelä-Afrikassa ja Italiassa. Suomi erottuu liikkumislisenssien määrällä selvästi jopa muista Pohjoismaista. Erot Suomen, Ruotsin ja Norjan vastauksissa ovat yllättävän suuret esimerkiksi kysyttäessä saako lapsi mennä yksin ulos pimeällä. Suomessa 74 prosenttia lapsista saa mennä yksin ulos pimeällä kun Ruotsissa vastaava osuus on 57 ja Norjassa 50 prosenttia. Ero ei selity siis leveysasteilla ja valon määrällä eikä vuodenajan vaihtelulla, sillä kysely on tehty kaikissa maissa samaan aikaan vuodesta. Kyselyssä on huomioitu myös erilaiset paikkakunnat ja niiden urbaanisuusasteet, joten sekään ei selitä eroavaisuuksia Pohjoismaiden välillä. Suomi kunnostautuu paremmilla liikkumisvapauksilla myös lähes kaikissa muissakin liikkumislisensseissä poikkeuksena ainoastaan koulumatkat. Selitystä tähän yleisempään tasoeroonliikkumisvapauksissa voi etsiä laajemmin yhteiskunnallisista eroista, kuten esimerkiksi molempien vanhempien kokopäivätyöstä, mikä on saattanut johtaa suomalaislasten muita pohjoismaalaisia lapsia suurempiin liikkumisvapauksiin. Tämän taustamuuttujan vaikutusta tutkitaan jatkossa kun kansainvälisen vertailuaineiston tuloksia analysoidaan tarkemmin. Lähes kaikissa maissa (lukuun ottamatta Sri Lankaa, Israelia ja Etelä-Afrikkaa) lasten liikkumisvapaudet lisääntyvät selvästi siirryttäessä ala-asteelta yläasteelle. Pohjoismaissa yläasteikäisillä nuorilla on jo huomattavasti enemmän liikkumislisenssejä kuin esimerkiksi eteläeurooppalaisilla tai englantilaisilla ikätovereillaan. Ympäristöllä ja olosuhteilla voi vaikuttaa Kansainvälisestä näkökulmasta suomalaisilla lapsilla on siis huomattavan hyvät mahdollisuudet itsenäiseen liikkumiseen. Vertailu 1990-luvun aineistoon paljastaa kuitenkin tilanteen olevan menossa vähitellen samaan suuntaan kuin muualla maailmassa: lapsilla on vähemmän liikkumisvapauksia ja yhä harvempi tekee koulumatkansa itsenäisesti ja aktiivisesti. Kouluun kulkemisen kohdalla selvä tulos oli, että kävely ja pyöräily ovat vähentyneet. Erityisesti pienillä paikkakunnilla, Kiteellä ja Kauhajoella, muutos aiempaan on huomattava ja huolestuttava. Kauhajoella reilu kolmannes lapsista kulkee koulumatkansa aktiivisesti, kun vastaava määrä Helsingissä on noin seitsemänkymmentä prosenttia. Kiteellä ja KUVIO 4. Mitkä ovat/olivat tärkeimmät syyt lapsen hakemiseen koulusta? Analyysissa mukana ne vanhemmat 2010-luvun kyselyssä, jotka vastasivat tähän kysymykseen (n=108). Liikunta & tiede 50 4 /
7 Suomi erottuu selvästi jopa muista Pohjoismaista. Erot Suomen, Ruotsin ja Norjan vastauksissa ovat yllättävän suuret esimerkiksi kysyttäessä saako lapsi mennä yksin ulos pimeällä. Suomessa 74 prosenttia lapsista saa mennä yksin ulos pimeällä kun Ruotsissa vastaava osuus on 57 ja Norjassa 50 prosenttia. Kuvio 5. Lasten liikkumislisenssit 16 eri maassa. Suomen aineistossa vastaajia 631. Suomen aineistossa vastaajia kaikkiaan 802, joista alakoululaisia 631 ja yläkoululaisia 171 lasta. 10 Liikunta & tiede 50 4 / 2013
8 Pohjoismaissa liikkumisen vapaudet ovat melko suuret verrattuna esimerkiksi Italiaan ja Britanniaan. Trendi näyttää kuitenkin olevan, että liikkumisvapaudet kaventuvat jatkuvasti. Tämä koskee myös varhaisnuoria ja nuoria. Kauhajoella lasten aktiivista ja itsenäistä koulumatkailua on vähentänyt pääasiassa koulukuljetusten yleistyminen, Helsingissä taas vanhempien autokuljetusten lisääntyminen. Maaseudulla ja pienillä paikkakunnilla tämä muutos liittynee pienten koulujen lakkauttamiseen ja kouluverkoston harvenemiseen, jolloin koulumatkat pitenevät ja joudutaan siirtymään koulukuljetuksiin. Helsingissä puolestaan saattaa keskimääräisiä koulumatkoja pidentää yleisty nyt ilmiö, että kouluksi valitaan jokin muu kuin lähikoulu. Myös itsenäinen koulumatkailu on vähentynyt, eniten Helsingissä. Muutokset eivät olleet kuitenkaan yhtä dramaattisia kuin aktiivisen liikkumisen osalta, sillä Helsingissäkin edelleen selvästi yli puolet lapsista kulkee itsenäisesti kouluun. Aiemmassa tutkimuksessamme havaitsimme, että myös Helsingin sisällä on eroja lasten aktiivisessa arkiliikkumisessa, riippuen siitä missä päin kaupunkia lapsi asuu. Tiiviillä, kerrostalovaltaisilla keskusta-alueilla aktiivinen liikkuminen oli selvästi vähäisempää kuin pientalovaltaisilla mutta silti rakenteeltaan kaupunkimaisilla laita-alueilla, joissa lähes 90 prosenttia lapsista pyöräili tai käveli kouluun. Autoilua voivat lisätä myös organisoidumpi vapaaajan vietto ja perheiden aikataulujen tiukentuminen sekä kaupungistuvan elämäntavan leviäminen koko maahan. Kaupungistuvalla elämäntavalla tarkoitetaan tässä yhteydessä sitä, että vaikka koti sijaitsisi maaseutumaisella tai haja-asutusalueella, elämäntapa on kaupunkimainen pikemmin kuin maaseutumainen. Elanto saadaan palkkatyöstä, vapaa-aika on varsin organisoituaja kulutuskeskeistä. Tämä näkyi myös tutkimuksessamme. Suurin syy lasten hakemiseen koulusta löytyi, heti liikenteen vaarallisuuden jälkeen, arjen järjestämiseen liittyvistä selityksistä. Samalla kun hakee lapsen koulusta, on mahdollisuus nipistää aikaa lapsen kanssa vietettäväksi ja hoitaa samalla muita asioita. Millä keinoilla voitaisiin kääntää kehityssuunta lasten arkiliikkumista lisäävään suuntaan? Yhdyskuntarakenteen tiiviys, viherympäristön määrä, kevyttä liikennettä suosiva liikenneympäristö sekä lähikoulujen, virkistysalueiden ja monipuolisten palvelujen saavutettavuus kuuluvat tutkitusti lasten liikkumista edistävän yhdyskunnan rakenteellisiin piirteisiin.lisäksi on tunnistettu monia sosiaalisia, kulttuurisia ja kokemuksellisia tekijöitä, jotka liittyvät lasten liikkumisen mahdollisuuksiin erilaisissa yhdyskunnissa. Esimerkiksi runsaan lasten määrän ja asuinalueen yhteisöllisyyden on osoitettu edistävän lasten liikkumista.aiemmassa tutkimuksessamme huomasimme, että yksi keskeinen tekijä lasten liikkumisen lisäämiseksi on kiehtova ja houkutteleva ympäristö. Avainasemassa ovat luonnollisesti myös lasten vanhemmat: he viime kädessä päättävät, millä tavoin lapsi taittaa arjen matkansa. MARKETTA KYTTÄ, FT Erikoistutkija Aalto yliopisto, Maankäyttötieteiden laitos, YTK (Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutusryhmä) Sähköposti: MAIJA JOKELA, VTM Tutkimusapulainen Aalto yliopisto, Maankäyttötieteiden laitos, YTK (Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutusryhmä) Sähköposti: JUKKA HIRVONEN, VTM Tutkija Aalto yliopisto, Maankäyttötieteiden laitos, YTK (Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutusryhmä) Sähköposti: VIITTEET: Bicket, M. (toim.) Children s Independent Mobility. 16-Country International Comparison. Policy Studies Institute, London, UK. Julkaisematon käsikirjoitus, huhtikuu Helsingin kaupungin Kaupunkisuunnitteluvirasto, Liikennesuunnitteluosasto Lasten liikenneonnettomuudet Helsingissä Esite. Verkossa: Helsingin kaupungin Liikennevirasto, Liikennesuunnitteluosasto Henkilöliikennetutkimus Helsingin kaupungin Liikennevirasto, Liikennesuunnitteluosasto Henkilöliikennetutkimus Kouluun kulkeminen kävellen tai pyöräillen on vähentynyt, erityisesti pienillä paikkakunnilla. Liikunta & tiede 50 4 /
Koululaiskyselyn yhteenveto Lappeenranta. Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma
Koululaiskyselyn yhteenveto Lappeenranta Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 11.9.2017 Taustatiedot Kysely oli auki 3.5.-31.5.2017 välisenä aikana ja vastauksia pyydettiin 3. - 9. luokkalaisilta.
LisätiedotLiikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä
Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,
LisätiedotAsukaskyselyn yhteenveto Teuva. Suupohjan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma
Asukaskyselyn yhteenveto Teuva Suupohjan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 30.8.2017 Taustatiedot Kunta Koulu 3. lk 4. lk 5. lk 6. lk Alakoulu yht. 7. lk 8. lk 9. lk Yläkoulu yht. YHT. Isojoki Isojoen
LisätiedotAsukaskyselyn yhteenveto Kurikka. Suupohjan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma
Asukaskyselyn yhteenveto Kurikka Suupohjan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 30.8.2017 Taustatiedot Kunta Koulu 3. lk 4. lk 5. lk 6. lk Alakoulu yht. 7. lk 8. lk 9. lk Yläkoulu yht. YHT. Isojoki Isojoen
LisätiedotTurvalliset koulumatkat ja aktiivisten koulumatkojen edistäminen. Satu Tuomikoski
Turvalliset koulumatkat ja aktiivisten koulumatkojen edistäminen Satu Tuomikoski satu.tuomikoski@liikenneturva.fi 2 Lasten liikenneturvallisuus on aikuisten vastuulla 3 NOLLAVISIO Ihminen tekee liikenteessä
LisätiedotAsukaskyselyn yhteenveto Isojoki. Suupohjan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma
Asukaskyselyn yhteenveto Isojoki Suupohjan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 30.8.2017 Taustatiedot Kunta Koulu 3. lk 4. lk 5. lk 6. lk Alakoulu yht. 7. lk 8. lk 9. lk Yläkoulu yht. YHT. Isojoki Isojoen
LisätiedotKoululaiskyselyn yhteenveto Taipalsaari. Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma
Koululaiskyselyn yhteenveto Taipalsaari Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 11.9.2017 Taustatiedot Kysely oli auki 3.5.-31.5.2017 välisenä aikana ja vastauksia pyydettiin 3. - 9. luokkalaisilta.
LisätiedotIKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä
IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin
LisätiedotLappeenrannan seutu koululaiskyselyn yhteenveto. Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelmat
Lappeenrannan seutu koululaiskyselyn yhteenveto Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelmat Taustatiedot Kysely oli auki 3.5.-31.5.2017 välisenä aikana ja vastauksia pyydettiin 3. - 9. luokkalaisilta.
LisätiedotLahtelaisten liikkuminen ja siitä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt sekä erilaisten taustatekijöiden vaikutus näihin
Lahtelaisten liikkuminen ja siitä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt sekä erilaisten taustatekijöiden vaikutus näihin CitiCAP hankkeessa kerättiin tietoa henkilöiden liikkumisesta Moprimin kehittämän kännykkäsovelluksen
LisätiedotKoululaiskyselyn yhteenveto Savitaipale. Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma
Koululaiskyselyn yhteenveto Savitaipale Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 11.9.2017 Taustatiedot Kysely oli auki 3.5.-31.5.2017 välisenä aikana ja vastauksia pyydettiin 3. - 9. luokkalaisilta.
LisätiedotValtakunnallinen henkilöliikennetutkimus Tulosten esittely
Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus 2016 Tulosten esittely 8.3.2018 Tutkimus lyhyesti Vuodesta 1974 alkaen noin 6 v. välein toteutettu kyselytutkimus. Tutkimus antaa yleiskuvan suomalaisten liikkumisesta
LisätiedotKOULULAISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä
KOULULAISET Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Koululaiset saivat vastata sähköiseen kyselyyn vapaa-ajallaan tai tiettyjen luokkaasteiden kohdalla kouluajalla.
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2017 1 (5) 38 Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2016 HEL 2017-000445 T 08 00 00 Hankenumero 0861_8 Päätös päätti merkitä tiedoksi tutkimuksen, jossa on selvitetty helsinkiläisten
LisätiedotHARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)
1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa
LisätiedotKoululaiskyselyn yhteenveto Luumäki
Koululaiskyselyn yhteenveto Luumäki Taustatiedot Kysely oli auki 3.5.-31.5.2017 välisenä aikana ja vastauksia pyydettiin 3. - 9. luokkalaisilta. Alakoululaisten kyselyyn saatiin yhteensä 393 vastausta
LisätiedotMitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella?
Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella? Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt
LisätiedotYHTEENVETO 1/3. Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Koulukyselyn tulokset 29.9.2014
Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Koulukyselyn tulokset 29.9.2014 YHTEENVETO 1/3 Koulukysely suoritettiin 1. 19.9.2014 ja kysely onnistui erinomaisesti. Vastausmäärä oli 1299 kpl, mikä
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2015. Taloustutkimus Oy.
HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 05 Taloustutkimus Oy Marraskuu 05 Tuomo Turja 09..05 SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO.... Tutkimuksen
LisätiedotAktiivista ikääntymistä tukevat elinympäristöt Ikäystävällisten asuinalueiden kehittäminen- seminaari Tiina Laatikainen Tohtorikoulutettava
Aktiivista ikääntymistä tukevat elinympäristöt Ikäystävällisten asuinalueiden kehittäminen- seminaari 27.9.2018 Tiina Laatikainen Tohtorikoulutettava Aalto Yliopisto Tavoitteena on myötävaikuttaa ikääntyvien
LisätiedotMun paikka! lasten ja nuorten osallistamiskysely
Mun paikka! lasten ja nuorten osallistamiskysely Pihla Sillanpää/ Espoon yleiskaavayksikkö PILOTTIKYSELY: MUN PAIKKA! -ESPOONLAHTI 30.8.2018 2 TAUSTAA Kasvava Espoo, metro ja hyvinvointi seminaari 13.4.2016
LisätiedotKouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista
Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus
LisätiedotPyöräilyn edistäminen Hämeenlinnassa Ismo Hannula
Pyöräilyn edistäminen Hämeenlinnassa 21.11.2017 Ismo Hannula Kuvaaja: Tuntematon Miksi edistämisohjelma? Keskeistä pyöräilyolosuhteiden kehittämisessä eri puolilla Eurooppaa ovat olleet: Olemassa oleva
LisätiedotKysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010
1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen
LisätiedotKoululaiskyselyn yhteenveto Lemi. Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma
Koululaiskyselyn yhteenveto Lemi Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 11.9.2017 Taustatiedot Kysely oli auki 3.5.-31.5.2017 välisenä aikana ja vastauksia pyydettiin 3. - 9. luokkalaisilta.
LisätiedotKouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista
Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus
LisätiedotLapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä?
Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä? Aika kultainen -seminaari 24.4.2014 Minna Aittasalo Dos., TtT, ft, erikoistutkija UKK-instituutti minna.aittasalo@uta.fi BHF 2013, suomennettu Owen 2012 Miksi pienten
LisätiedotLapsia liikuttava kaupunki
Lapsia liikuttava kaupunki Lapsia liikuttava kaupunki Ari Hynynen, professori, Tampereen teknillinen yliopisto Ari Hynynen, professori, Tampereen teknillinen yliopisto Anna Broberg, tohtorikoulutettava,
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1
Kaupunkisuunnittelulautakunta 30.11.2016 Sivu 1 / 1 3477/2016 02.08.00 217 Liikennebarometri 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Heini Peltonen, puh. 043 824 7212 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja
LisätiedotYlivieskan viisaan liikkumisen suunnitelma koululaisten näkökulmasta. Hautaniemi Päivi
Ylivieskan viisaan liikkumisen suunnitelma koululaisten näkökulmasta 11.09.2018 Viisas liikkuminen Mitä se on ja miksi sitä edistetään? 2 Viisas liikkuminen tarkoittaa turvallista, tarkoituksenmukaista,
LisätiedotTyöllisyysaste Pohjoismaissa
BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-
LisätiedotKyselytutkimus Itä-Suomen lasten ja nuorten koulumatkaliikkumisesta
Kyselytutkimus Itä-Suomen lasten ja nuorten koulumatkaliikkumisesta Itä-Suomen liikennejärjestelmän tila Juha Heltimo, Strafica Oy 30.11.2017 Koulumatkakyselyn päätulokset Koulumatkojen pituudet ovat kasvaneet
LisätiedotAsukaskysely Tulokset
Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...
LisätiedotPerheen yhteistä aikaa etsimässä. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos
Perheen yhteistä aikaa etsimässä Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Viekö työ kaikki mehut: onko vanhemmilla enää nykyisin aikaa lapsilleen? Kouluikäisten yksinolo Ulos
LisätiedotKouluterveyskysely 2017
Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja paikallisesta peruskoululaisten aineistosta Koulukuraattori Eija Kasurinen Koulupsykologi Reetta Puuronen Kouluterveyskysely 2017 -THL toteutti valtakunnallisen kouluterveyskyselyn
LisätiedotHYVINVOINTIA JA AKTIIVISTA ELÄMÄNTAPAA EDISTÄVÄ YHDYSKUNTARAKENNE
HYVINVOINTIA JA AKTIIVISTA ELÄMÄNTAPAA EDISTÄVÄ YHDYSKUNTARAKENNE Marketta Kyttä, Maankäytön suunnittelun professori Aalto-yliopisto, Rakennetun ympäristön laitos YHDYSKUNTA- SUUNNITTELU JA TERVEYS ON
LisätiedotPaljonko liikkuvissa kouluissa liikuttiin pilottivaiheessa? Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus
Paljonko liikkuvissa kouluissa liikuttiin pilottivaiheessa? Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus Liikkuva koulu seminaari, Mikkeli 17.4.2013 Työryhmä Annaleena Aira Henna Haapala Harto
LisätiedotTutkimuksellisesti pätevä Asukastieto. osaksi paikallisesti herkkää suunnittelua
Urban Systems kurssi 2012 Marketta Kyttä Maankäyttötieteiden laitos YTK (Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutusryhmä) Aalto-yliopisto Tutkimuksellisesti pätevä Asukastieto osaksi paikallisesti herkkää
LisätiedotEKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA
EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA Sisältö Autoistuminen Hämeenlinnan seudulla Autonomistus vs. palveluiden saavutettavuus Autonomistus
LisätiedotKoulumatkojen kulkutapoihin vaikuttamalla turvallisuutta
Koulumatkojen kulkutapoihin vaikuttamalla turvallisuutta Työpaja Takahuhdin koululla 21.2.2019 1 Ohjelma Klo 17:00 Kahvitarjoilu Aluenopeusrajoitus 30 km/h kyselyn tulokset (Heljä Aarnikko, Tampereen kaupunki)
LisätiedotNuorten fyysinen aktiivisuus Kasit liikkeelle! -hankkeessa. Minna Aittasalo, TtT, ft Kuntotestauspäivät 21.3.2013 UKK-instituutti
Nuorten fyysinen aktiivisuus Kasit liikkeelle! -hankkeessa Minna Aittasalo, TtT, ft Kuntotestauspäivät 21.3.2013 UKK-instituutti Ø Kouluterveyskysely (THL, parilliset ja parittomat vuodet vuodesta 1996,
LisätiedotNuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo
Nuorten lukemistapojen muuttuminen Anna Alatalo Nuorten vapaa-ajan harrastukset Kirjojen ja lehtien lukeminen sekä tietokoneenkäyttö kuuluvat suomalaisnuorten arkeen, ja osalle nuorista ne ovat myös harrastuksia.
LisätiedotPIHLAJAVEDEN KOULUPIIRITARKASTELUT 04/2019
PIHLAJAVEDEN KOULUPIIRITARKASTELUT 04/09 KYSELY Projektin yhteydessä toteutettiin kysely oppilaiden huoltajille Kyselyssä kartoitettiin huoltajien näkemyksiä siitä, mitkä asiat ovat tärkeitä lapsen koulunkäyntiin
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy.
HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 0 Taloustutkimus Oy Marraskuu 0 Tuomo Turja 9..0 Pauliina Aho SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO....
LisätiedotTULOSLIITE JULKAISUUN
TULOSLIITE JULKAISUUN Tuija Tammelin, Jouni Kallio, Katja Rajala, Harto Hakonen ja Kaarlo Laine. Muutoksia Liikkuvissa kouluissa 0 0. Oppilaat liikkujina ja koulun ak!vitee"en suunni#elijoina. LIKES-tutkimuskeskus
LisätiedotEKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?
EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan
LisätiedotMielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!
Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta
LisätiedotAsumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne
Asumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne Anna Strandell, Suomen ympäristökeskus SYKE Rakennettu ympäristö ja alueidenkäyttö UZ-seminaari 13.6.2014 Asumispreferenssit & kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenne
LisätiedotMiten lapset saadaan pyöräilemään?
Miten lapset saadaan pyöräilemään? Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi, Kouvola 4.5.2017 sanna.ojajarvi@poljin.fi Pyöräilevän elämäntavan edistäminen? Pyöräilevä elämäntapa rakentuu pyöräilemällä
LisätiedotSuomalainen haluaa asua pientalossa lähellä kaupunkia tiivis, kaupunkimainen rakentaminen torjutaan
Tiedote Julkaistavissa..0 klo 00.0 Suomalainen haluaa asua pientalossa lähellä kaupunkia tiivis, kaupunkimainen rakentaminen torjutaan Väite, jonka mukaan asumisen ja rakentamisen tulee olla tiivistä ja
LisätiedotTampereen kaupungin päiväkotimatkat
Tampereen kaupungin päiväkotimatkat Kyselyn tuloksia 1 Yhteenveto Vastauksia kerätty 16.4. 2.5.2018 välisenä aikana Surveypal-kyselyllä. Vanhemmille suunnattuun kyselyyn saatu yhteensä 1291 vastausta 92
LisätiedotLiikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä
Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on
LisätiedotSyksyllä 2017 toteutetun kyselyn tulokset
Syksyllä 2017 toteutetun kyselyn tulokset Kysely koski perheen yhteistä harrastamista ja harrastamiseen liittyviä toiveita Pirkkalassa. Kyselyyn vastanneiden perheiden lasten ikäryhmät jakautuivat seuraavasti:
LisätiedotHyvinvointi, osallisuus ja vapaa-aika Terveys Elintavat
4-5lk Nurmijärvi,(vertailu: Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Tuusula) vastaajia 1061/vastausprosentti 80 % Hyvinvointi, osallisuus ja vapaa-aika Suurin osa on tyytyväinen elämäänsä(87,3 %, vähiten
LisätiedotKouluterveyskysely Vantaan kaupungin tulokset
Kouluterveyskysely 2017 - Vantaan kaupungin tulokset 4. 5.-luokkalaisten tulokset HYVINVOINTI JA YSTÄVÄT Lähes kaikki (90 %) ovat tyytyväisiä elämäänsä, pojat useammin kuin tytöt. Suuri osa (86 %) kokee
LisätiedotHYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret
HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten
LisätiedotKOULUJEN TOIMIVAT SAATTOLIIKENNEJÄRJESTELYT JA AKTIIVISEN LIIKKUMISEN LISÄÄMINEN KOULUMATKOILLA DIPLOMITYÖ
KOULUJEN TOIMIVAT SAATTOLIIKENNEJÄRJESTELYT JA AKTIIVISEN LIIKKUMISEN LISÄÄMINEN KOULUMATKOILLA DIPLOMITYÖ Tiina Sainio DI Tiina Sainio 30.5.2017 Tiina Sainio ESITYKSEN SISÄLTÖ Miksi tämä aihe? Tutkimuskysymykset
LisätiedotLisätietoja: Nora Fagerholm Tutkija Maantieteen laitos Turun yliopisto Sähköposti: nora.fagerholm@utu.fi Puhelin: (02) 333 5591
Tämä tutkimusraportti on yhteenveto Turussa tehdyn lasten arkiliikkumista selvittävän tutkimuksen tuloksista. Tutkimus oli osa Tekes-rahoitteista Urbaani Onni -hanketta. Pansion ja Wäinö Aaltosen koulun
LisätiedotLiikkuva koulu hanke. Seminaari Helsinki Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus
Liikkuva koulu hanke Ttki Tutkimustuloksia tlki Seminaari Helsinki 5.10.2011 Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus Pilottihankkeiden tutkimus ja seuranta Tavoitteena on selvittää miten hanke
LisätiedotLiikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.
Liikuntalupaus 1. Omassa pihassa, pyörätiellä, metsässä ja missä vielä meidän perhe liikkuu, polskuttelee, kiikkuu. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.
LisätiedotErilainen tapa ikääntyä hyvin: liikkumisen monet merkitykset
Erilainen tapa ikääntyä hyvin: liikkumisen monet merkitykset Hyvää ikääntymistä yhteistyössä seminaari 10.5.2011, Kajaani Arto Tiihonen, FT, LitL Sisältö Erilainen tapa ikääntyä hyvin: esimerkkeinä liikuntaa
LisätiedotTulevaisuuden matkustuskäyttäytyminen
Ajatuksia teemasta: Tulevaisuuden matkustuskäyttäytyminen Mikä muuttuu, mikä pysyy? Projektipäällikkö, TkL Kati Kiiskilä Insinööritoimisto Liidea Oy kati.kiiskila@liidea.fi Liikennesuunnittelun paradigman
LisätiedotEKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE
EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän
LisätiedotPyöräilevät ja kävelevät koulubussit
Pyöräilevät ja kävelevät koulubussit Petteri Nisula, Pyöräilykuntien verkosto Asukkaat ja ilmastonmuutoksen hillintä seminaari 6.11. Pyöräilevät ja kävelevät koulubussit Pyöräilevät ja kävelevät koulubussit
LisätiedotYhteenveto Espoon ruotsinkielisen väestön kehityksestä alkaen vuodesta 1999
Yhteenveto Espoon ruotsinkielisen väestön kehityksestä alkaen vuodesta 1999 Sisältäen: Espoon ruotsinkielinen väestö vs. Helsingin ruotsinkielinen väestö. Olennaiset erot väestön kehityksessä. Lasten lukumäärän
LisätiedotKysymyksiä ja vastauksia lukuvuoden 2011 2012 alusta toteutettavasta koulupiiriuudistuksesta
Kysymyksiä ja vastauksia lukuvuoden 2011 2012 alusta toteutettavasta koulupiiriuudistuksesta MUUTOKSEN TAUSTA 1. Miksi uudistus tehdään? 2. Millä perusteella koulupaikka 3. Mitkä ovat lähikoulun osoittamisen
LisätiedotLäheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen
Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen 1. Pieni muistutus liikunnan merkityksestä ja nykytilanteesta 2. Arkiympäristö ratkaisee 1. Lapsille
LisätiedotAikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä
Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3
LisätiedotKävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio 17.4.2013
Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi HEAT-työkalun käyttö Riikka Kallio 17.4.2013 16.4.2013 Liikunnan terveysvaikutuksista ja liikkumattomuudesta Liikkumattomuus (physical inactivity) on suurin
LisätiedotLIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT
LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT 1. Kunta 2. Koulu 3. Koulumuoto, jota arviointi koskee Alakoulu Yläkoulu Yhtenäiskoulun kaikki luokat Yhtenäiskoulun luokat 1 6 Yhtenäiskoulun luokat 7 9
LisätiedotIäkkäiden ulkoilu Iäkkäät ja ulkona liikkuminen-seminaari Helsinki 14.10.2003
Iäkkäiden ulkoilu Iäkkäät ja ulkona liikkuminen-seminaari Helsinki 14.10.2003 Iäkkäiden ulkoiluun osallistuminen I Mökkeily Marjastus Veneily Kalastus Sienestys Puiden keräily 45-64 vuotiaat 65-75 vuotiaat
LisätiedotHenkilöliikennetutkimus Pyöräilyn perustietoja Riikka Kallio
Henkilöliikennetutkimus 2016 Pyöräilyn perustietoja 17.5.2018 Riikka Kallio Henkilöliikennetutkimus 2016 Perustietoja Toteutettu vuodesta 1974 noin 6 vuoden välein Suomalaisten liikkumista kuvaava tutkimus
Lisätiedotsuhteessa suosituksiin?
Nuori Suomi liikunnasta syrjäytyneet asiantuntijaryhmä tij - työkokous k 1.12.200912 2009 Vantaa Miten lapset ja nuoret liikkuvat suhteessa suosituksiin? Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus
LisätiedotALPHA-PROJEKTI Instruments for Assessing Levels of Physical Activity and fitness
ALPHA-PROJEKTI Instruments for Assessing Levels of Physical Activity and fitness Lähiympäristö ja siinä liikkuminen (pitkä kyselylomake) Tässä lomakkeessa kysytään käsityksiänne asuntonne lähiympäristöstä
LisätiedotLiikkumisen ilmastotalkoot Itä-Suomessa kyselyn tulokset
Liikkumisen ilmastotalkoot Itä-Suomessa kyselyn tulokset 17.9.2019 1 Perustiedot kyselystä Kyselyn tavoitteena oli selvittää itäsuomalaisten asenteita ja halukkuutta muuttaa liikkumistaan ilmastoystävällisempään
LisätiedotYlivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska
Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska Kyselyyn vastasi sähköisesti 120 kunnan asukasta. Lisäksi saatiin 3 vastausta paperilla, joita ei ole huomioitu esitetyissä kuvaajissa. Saadut
LisätiedotLähiluonnon saavutettavuus ja ulkoiluaktiivisuus
Lähiluonnon saavutettavuus ja ulkoiluaktiivisuus Kuva: Anni Ruotsalainen Marjo Neuvonen, Susan Tönnes, Tuija Sievänen ja Terhi Koskela METLA Suomalaisten lähiulkoilu Määritelmä = ulkoilua, liikuntaa ja
LisätiedotPerustoimeentulotuen tarve suurinta pääkaupunkiseudulla
Tilastokatsaus Lisätietoja: 30.1.2018 Heidi Kemppinen, puh. 020 634 1307, etunimi.sukunimi@kela.fi Perustoimeentulotuen tarve suurinta pääkaupunkiseudulla Kelan perustoimeentulotuen etuusmenot olivat 722,1
LisätiedotLapsen oman orientaation merkitys liikunnallisen elämäntavan rakentumisessa
Lapsen oman orientaation merkitys liikunnallisen elämäntavan rakentumisessa Jyrki Reunamo, Helsingin yliopisto, Opettajankoulutuslaitos Nuori Suomi, 5.10.12. klo 11 www.helsinki.fi/yliopisto 3.10.2012
LisätiedotPyöräilyn seurantamallin perustaminen Vantaalle
Pyöräilyn seurantamallin perustaminen Vantaalle Pyöräilyn terveysvaikutusten taloudellinen arviointi HEAT-työkalulla 19.12.2014 HEAT-työkalu Vähenevän arkiliikunnan ja elintapasairauksien (lisääntyvän
LisätiedotTutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä
LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen Tutkimustulokset 2014 5 9 luokat Vuokatti 20.5.2014 Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria
LisätiedotLIIKENNETURVALLISUUSTYÖ KUNNISSA VUONNA 2013 LAPIN LIIKENNETURVALLISUUSTOIMIJA 2013/11/13
LIIKENNETURVALLISUUSTYÖ KUNNISSA VUONNA 2013 TOIMIJATYÖN TAVOITTEET 2013-2015 Ylläpitää aktiivista ja näkyvää liikenneturvallisuustyötä Kehittää tiedotusta eri keinoin Aktivoida kuntaryhmien toimintaa
LisätiedotLiikkuva koulu nykytilan arviointi
Liikkuva koulu nykytilan arviointi Alakoulut 0..0 LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet alakoulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 7 alakoulua (0.. mennessä) Liikkuva koulu -tiimissä Opettajainkokouksessa
LisätiedotKouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia
Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita
LisätiedotKolme neljästä kuntapäättäjästä somessa vihreät ja perussuomalaiset aktiivisimpia
Antti Mykkänen, asiamies, VTM KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiö Tutkimus kuntapäättäjien some-käyttäytymisestä: Kolme neljästä kuntapäättäjästä somessa vihreät ja perussuomalaiset aktiivisimpia Kolme
LisätiedotTässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia
Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä 2015 - talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia 1 2 3 4 5 Eniten henkilökunta koki ongelmaksi lasten liiallisen ruutuajan. Lisäksi
LisätiedotLisää liikkumista. Tutkimustuloksia Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheesta 2010-2012
Lisää liikkumista ja vähemmän istumista Tutkimustuloksia Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheesta 2010-2012 Matti Hakamäki Henna Haapala Kaarlo Laine Katja Rajala Tuija Tammelin SallaTurpeinen Liikkuva
LisätiedotHelsingin seudun liikenne
Helsingin seudun liikenne Länsimetron avaamisen liikkumisvaikutusten arviointi matkapuhelinverkkoon perustuvan ihmisvirta-analyysin perusteella Muutokset matkamäärissä ja henkilöautoliikenteessä 2 Esittäjän
LisätiedotVasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen
Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016
LisätiedotKouluterveyskysely 2017
Kouluterveyskysely 2017 Otteita tuloksista Työryhmä Johtava hoitaja Hannele Nikander-Tuominen Johtava koulupsykologi Cecilia Forsman Terveydenhoitaja Nina Itälä Johtava rehtori Vesa Malin Lukion rehtori
LisätiedotKaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KÄVELE JA PYÖRÄILE PORVOOSSA
Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KÄVELE JA PYÖRÄILE PORVOOSSA NÄE, KUULE, HAISTA, MAISTA Kävellessäsi tai pyöräillessäsi Näet enemmän ja tarkemmin: kasvit, eläimet, lumen, taivaan. Huomaat rakennusten
LisätiedotIstu hyvin! - tietoa istumisesta ja ergonomiasta
Istu hyvin! - tietoa istumisesta ja ergonomiasta Vinkkejä kalvosarjan käyttöön Kalvosarjassa käsitellään istumisen määrää ja hyvää istumisergonomiaa. Kalvosarjan sisältö sopii alakoulun 5. 6. luokille
LisätiedotLIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT
LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT 1. Kunta 2. Koulu 3. Koulumuoto, jota arviointi koskee Alakoulu Yläkoulu Yhtenäiskoulun kaikki luokat Yhtenäiskoulun luokat 1 6 Yhtenäiskoulun luokat 7 9
LisätiedotKoulumatka mitataan kotipihalta koulun tai päiväkodin pihalle lyhintä mahdollista kulkukelpoista reittiä (pyörä- ja kävelytiet mukaan lukien) pitkin.
1 ESI- JA PERUSOPETUKSEN KOULUKULJETUSPERIAATTEET (KULJETUSSÄÄNTÖ) 1.8.2011 ALKAEN YLEISET PERIAATTEET Perusopetuslain 32 :n mukaan koulumatkoilla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen, mikäli - perusopetusta
LisätiedotLiikkuva koulu nykytilan arviointi
Liikkuva koulu nykytilan arviointi.. LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet koulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 107 koulua * 1 kunnasta (.. mennessä) 800 700 7 00 00 400 0 0 100 1 0 Alakoulut
LisätiedotKouluterveyskysely 2017
Kouluterveyskysely 2017 Otteita tuloksista 19.4.2018 Työryhmä Johtava hoitaja Hannele Nikander-Tuominen Johtava koulupsykologi Cecilia Forsman Terveydenhoitaja Nina Itälä Johtava rehtori Vesa Malin Lukion
LisätiedotTYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä
TYÖIKÄISET Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Sähköiseen kyselyyn vastasi 321 täysi-ikäistä pieksämäkeläistä, joista 67 prosenttia oli naisia ja 33 prosenttia
LisätiedotLänsimetron Matkatutkimus kevät
Länsimetron Matkatutkimus kevät 2018 11.9.2018 Mitä ja miten tutkittiin? Tutkimuksella selvitettiin, miten joukkoliikennematkat ovat muuttuneet länsimetron vaikutusalueella metron käyttöönoton jälkeen.
LisätiedotTyötä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät
Lehdistötiedote Julkaistavissa 8.1.07 klo.00 Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Eurooppalaisten ajankäyttö on samankaltaistumassa, mutta Suomessa pienten lasten vanhemmilla ja
LisätiedotYlä-Savon liikenneturvallisuussuunnitelma
Ylä-Savon liikenneturvallisuussuunnitelma Yhteenveto Iisalmessa, Kiuruvedellä, Lapinlahdella ja Pielavedellä tehdyistä asukas- ja koululaiskyselyistä KYSELYT JA HAASTATTELUT Asukas- ja koululaiskyselyt
Lisätiedot