Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus. Etelä Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 I 1

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus. Etelä Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 I 1"

Transkriptio

1 Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 Etelä Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 I 1

2 ETELÄ POHJANMAAN LIITTO Etelä Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 Julkaisu B:67 ISBN (nide) ISBN (verkkojulkaisu) ISSN Julkaisuvuosi Kannen kuva: Jussi Metsäpelto, Seinäjoen kaupunki Etelä Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 I 1

3 ESIPUHE, Asko Peltola... 1 YLEISTÄ ETELÄ POHJANMAAN VÄESTÖKEHITYKSESTÄ JA NUORISTA, Marko Rossinen... 2 HYVINVOINTIJOHTAMINEN ETELÄ POHJANMAAN KUNNISSA: PÄÄMÄÄRÄNÄ KUNTALAISTEN HYVINVOINTI, TYÖVÄLINEENÄ SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS, ESIPUHE, Asko Sanna Peltola Salmela YLEISTÄ POHJALAISMAAKUNTIEN ETELÄ POHJANMAAN HYVINVOINTIBAROMETRIN VÄESTÖ KEHITYKSESTÄ JA YLEISESITTELYÄ, NUORISTA, Marko Arto Rossinen Rautajoki HYVINVOINTIJOHTAMINEN NUORET ETELÄ POHJANMAAN ETELÄ POHJANMAAN TYÖMARKKINOILLA, KUNNISSA: Timo Takala PÄÄMÄÄRÄNÄ... KUNTALAISTEN HYVINVOINTI, 53 TYÖVÄLINEENÄ SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS, Sanna Salmela MITÄ TILASTOT, REKISTERIT JA KYSELYT KERTOVAT LASTEN JA NUORTEN SYRJÄYTYMISESTÄ? Tuija Leppäkoski & POHJALAISMAAKUNTIEN Eija Paavilainen... HYVINVOINTIBAROMETRIN YLEISESITTELYÄ, Arto Rautajoki NUORET ETELÄPOHJALAISTEN ETELÄ POHJANMAAN NUORTEN TYÖMARKKINOILLA, NÄKEMYKSIÄ JA KOKEMUKSIA Timo Takala... HYVINVOINNISTA SEKÄ HYVINVOINTIPALVELUISTA, 53 MITÄ Päivi TILASTOT, Rinne & Anne REKISTERIT Saarijärvi JA... KYSELYT KERTOVAT LASTEN JA NUORTEN SYRJÄYTYMISESTÄ? Tuija Leppäkoski & 83 Eija NUORTEN Paavilainen OHJAUS... JA PALVELUVERKOSTOT 2014, Annika Kattilakoski ETELÄPOHJALAISTEN NUORISOTAKUU MISTÄ NUORTEN ON KYSE? NÄKEMYKSIÄ Hannele JA Koivumäki KOKEMUKSIA... HYVINVOINNISTA SEKÄ HYVINVOINTIPALVELUISTA, 122 Päivi Rinne & Anne Saarijärvi AMMATTIKORKEAKOULUISTA VALMISTUNEIDEN SIJOITTUMINEN, Taru Mäki NUORTEN OHJAUS JA PALVELUVERKOSTOT 2014, Annika Kattilakoski PERUSKOULULAISTEN JA LUKIOLAISTEN YLIPAINO JA LIHAVUUS SEKÄ SIIHEN YHTEYDESSÄ OLEVAT TEKIJÄT NUORISOTAKUU ETELÄ POHJANMAALLA, MISTÄ ON Leena KYSE? Koivusilta, Hannele Arja Koivumäki Hyytiä &... Hanne Kivimäki... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 134 AMMATTIKORKEAKOULUISTA NUORTEN AJANKÄYTTÖ JA KULTTUURIHARRASTUKSET VALMISTUNEIDEN SIJOITTUMINEN, ETELÄ POHJANMAALLA, Taru Mäki... Leena Koivusilta & Anna Maria 126 PERUSKOULULAISTEN Tenojoki... JA LUKIOLAISTEN YLIPAINO JA LIHAVUUS SEKÄ SIIHEN YHTEYDESSÄ OLEVAT TEKIJÄT 149 ETELÄ POHJANMAALLA, NUORA TUOTTAA PÄÄTTÄJILLE Leena Koivusilta, AJANKOHTAISTA Arja Hyytiä TIETOA & Hanne NUORTEN Kivimäki ELINOLOISTA,... Anna Maria Tenojoki TUTKIMUSPALSTA, Juha Alarinta LIITE: Hyvinvointikatsaus Etelä Pohjanmaan 2014 tilastoliite, hyvinvointikatsaus luettavissa osoitteessa: I 2

4 ESIPUHE Nyt julkistettava Etelä Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 on ensimmäinen laatuaan. Kunnilla on merkittävä rooli suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan palvelujen tuottajina ja järjestäjinä. Tässä katsauksessa pääpaino on kuntien hyvinvointipalveluihin liittyvässä tiedossa. Hyvinvointipalveluihin kohdistuu kasvavia paineita, joiden taustalla ovat mm. väestön ikääntyminen ja siihen liittyvät taloudelliset vaikutukset, jotka vaikeuttavat palveluiden tuotantomahdollisuuksia. Samaan aikaan palvelutarpeet ovat kasvussa, mikä lisää entisestään palvelujen toimintaympäristöön liittyvän tiedon merkitystä. Etelä Pohjanmaan liitto muodostuu 18 kunnasta. Maakunnan liiton yhtenä tehtävänä on arvioida ja seurata maakunnan ja sen osien kehitystä. Tämän katsauksen toivotaan myös auttavan eteläpohjalaisia kuntia lakisääteisten kunnallisten hyvinvointikertomusten laadinnassa. Nämä kaksi tekijää ovat olleet keskeisinä syinä nyt julkistettavan hyvinvointikatsauksen synnylle. Katsauksen erikoisteemaksi on valittu nuoret. Teemaa tarkastellaan useasta eri näkökulmasta, sekä määrällisen että laadullisen aineiston avulla. Tämän päivän nuoret ovat tulevaisuuden aikuisia, joilla on merkittävä vaikutus oman kuntansa ja maakuntansa kehitykseen. Katsauksen kirjoittajina ovat olleet useat eri asiantuntijat, jotka tarkastelevat valittua teemaa mm. työmarkkinoiden, väestörakenteen sekä nuorten hyvinvointipalveluja koskevien kokemusten kautta. Etelä Pohjanmaan liitto kiittää kaikkia Etelä Pohjanmaan hyvinvointikatsauksen 2014 suunnitteluun ja laadintaan osallistuneita. Toivon lukijoilta aktiivista palautetta katsauksesta. Seinäjoella Asko Peltola Maakuntajohtaja Etelä Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 I 3

5 Kunta asiamies Marko Rossinen, Etelä Pohjanmaan liitto YLEISTÄ ETELÄ POHJANMAAN VÄESTÖ KEHITYKSESTÄ JA NUORISTA Etelä Pohjanmaan väestönkehityksen yleispiirteitä Etelä Pohjanmaalla asui vuoden 2013 lopulla yhteensä henkeä. Vuoden aikana väkiluku kasvoi kolmessa maakunnan kunnassa, eli Seinäjoella, Ilmajoella ja Lapualla. Muissa kunnissa väkiluku pienentyi. Kokonaisuudessaan maakunnan väkiluku väheni 81 henkeä. Keskipitkällä aikavälillä, eli vuosina , väkiluku on kasvanut kolmessa Etelä Pohjanmaan kunnassa jokaisena edellä mainituista vuosista. Nämä kolme kuntaa ovat Seinäjoki, Ilmajoki ja Lapua. Kauhajoella ja Karijoella väestökehitys on vaihdellut siten, että jonakin vuosina väkiluku on kasvanut, mutta toisina vähentynyt. Kaikissa muissa kunnissa väkiluku on vähentynyt jokaisena tarkastelujakson vuotena. Edellä mainittujen kolmen kunnan väestönkasvu on ollut maakunnan väkiluvun kasvun taustalla. Etelä Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 I 2

6 Kartta 1: Etelä Pohjanmaan kuntien väestönmuutokset vuosittain Etelä Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 I 3

7 Maakunnan kokonaisväkiluku oli vuoden 2008 lopulla henkeä ja vuoden 2013 lopussa eli vuosien aikana väkiluvun lisäys maakunnassa on ollut noin 470 henkeä. Maakunnan väestönlisäyksen taustalla on valtaosin maahanmuutto, sillä kaikki Etelä Pohjanmaan kunnat ovat saaneet viime vuosina muuttovoittoa siirtolaisuudesta, vaikka maahanmuutto muualle Suomeen on ollut tappiollista valtaosassa kunnista. Vuosina suhteellinen väestönkasvu on ollut suurinta Seinäjoella (7,4 %) ja väestö on vähentynyt suhteellisesti eniten Isojoella, eli 8,2 %. Työikäisiä eli vuotiaita asui vuoden 2013 lopulla Etelä Pohjanmaalla yhteensä henkeä eli heidän osuutensa maakunnan väestöstä oli 61,2 %. Tämä oli maakunnistamme toiseksi pienin osuus. Alle 15 vuotiaita asukkaita Etelä Pohjanmaalla oli tuolloin noin eli noin 17 prosenttia väestöstä. 65 vuotta täyttäneiden osuus oli 21,6 %. Maakunnistamme vain Uusimaa ja Pohjois Pohjanmaa olivat tilanteessa, että maakunnassa asui enemmän alle 15 vuotiaita kuin 65 vuotta täyttäneitä asukkaita. Vuosien aikana Seinäjoki oli ainoa maakunnan kunta, joka sai vuotiaiden ikäryhmässä muuttovoittoa. Kaikissa muissa kunnissa ikäryhmään kuuluvien muuttoliike oli tappiollista. Kaikista korkein negatiivinen nettomuutto suhteessa ikäryhmän väestöön oli Soinissa, Teuvalla ja Kuortaneella. Merkittävimpinä nuorten muuttoliikkeen taustasyinä ovat opiskeluun, työhön ja perhe elämään liittyvät tekijät. Nuoret eri ikäryhmissä ja vieraskieliset nuoret Etelä Pohjanmaalla sekä Tilastokeskuksen väestöennuste 2012 Seuraavassa käsitellään nuorten väestöryhmiä, joilla tässä artikkelissa tarkoitetaan vuotiaita henkilöitä. Etelä Pohjanmaalla asui vuoden 2013 lopulla yhteensä vuotiasta eli 17,1 % maakunnan väestöstä kuului tähän ikäryhmään. Koko maassa ikäryhmään kuului henkilöä eli 18,2 % väestöstä. Etelä Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 I 4

8 Etelä Pohjanmaan kunnista suurimmat vuotiaiden väestöosuudet olivat vuoden 2013 lopulla Seinäjoella (20,7 %), Kauhajoella (17,1 %) ja Lappajärvellä (16,6 %). Näissä kunnissa on huomattavan paljon oppilaitoksissa opiskelevia nuoria, minkä vuoksi nuorten osuus kuntien asukkaista on muodostunut korkeaksi. Pienimpiä tähän ikäryhmään kuuluvien väestöosuudet olivat Kuortaneella (12,3 %), Teuvalla (13,5 %) ja Isojoella (14,0 %). Maakuntakeskus Seinäjoki oli ainoa Etelä Pohjanmaan kunnista, jossa vuotiaiden ikäryhmään kuuluva yksivuotisikäryhmä, eli 21 vuotiaat, oli väkiluvultaan suurin ikäryhmä. Kaikissa muissa kunnissa suurimmat yksivuotisikäryhmät kuuluivat vanhempiin ikäluokkiin ja koko maakunnassa ja maassa suurin ikäryhmä olivat 65 vuotiaat. Etelä Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 I 5

9 Kartta 2: vuotiaiden väestöosuus Etelä Pohjanmaalla kunnittain , % väestöstä Etelä Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 I 6

10 Tilastokeskus laatii muutaman vuoden välein väestöennusteen, jossa esitetään ennuste Suomen tulevasta väestökehityksestä ikäryhmittäin ja sukupuolen mukaan. Väestöennusteet ovat ns. demografisia trendilaskelmia, joissa lasketaan mikä olisi alueen tuleva väestö, jos ennusteen laatimista edeltävien vuosien väestökehitys jatkuisi samanlaisena tulevaisuudessa. Tilastokeskuksen vuoden 2012 väestöennusteen mukaan sekä päivähoito, esikoulu ja peruskouluikäisten määrät kasvaisivat Etelä Pohjanmaalla vuosien aikana. Tämä tarkoittaa, että nuorten muodostamien lapsiperheiden palvelutarpeessa tapahtuisi hienoista kasvua. Etelä Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 I 7

11 Taulukko 1: Etelä Pohjanmaan väestö eräissä ikäryhmissä vuosina 2008, 2013 ja väestöennuste vuodelle 2018 (tilanne 31.12) Etelä Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 I 8

12 Kun tarkastellaan tarkemmin Tilastokeskuksen vuoden 2012 väestöennustetta, havaitaan, että vuotiaiden ikäryhmän sisällä ennustetussa väestökehityksessä Etelä Pohjanmaan osalta on melko suuria eroja. Ennuste on esitetty oheisessa taulukossa 2. Nuorempien, eli vuotiaiden ja vuotiaiden ikäryhmät, pienenisivät Etelä Pohjanmaalla kokonaisuudessaan ja näin tapahtuisi myös valtaosassa kunnista. Sen sijaan vuotiaiden ikäryhmän koko kasvaisi maakunnallisesti ja 12:ssa Etelä Pohjanmaan kunnassa. Nuorten ikäluokkien koon kehityksessä olisi ennusteen mukaan kuitenkin huomattavat erot eri kuntien välillä. Viidessä kunnassa kaikki kolme edellä mainittua nuorten ikäryhmää pienenisivät, mutta kolmessatoista kunnassa niiden koon kehitys olisi vaihtelevaa. Lapua olisi maakunnan ainoa kunta, jossa kaikkien kolmen edellä mainitun ikäluokan koko kasvaisi. Etelä Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 I 9

13 Taulukko 2: vuotiaiden ikäryhmä Etelä Pohjanmaalla vuonna 2011 ja Tilastokeskuksen väestöennuste vuodelle Etelä Pohjanmaalla asui vuoden 2013 lopussa vieraskielistä henkilöä. Vieraskielisellä tarkoitetaan sellaista henkilöä, jonka äidinkielenä on joku muu kieli kuin suomi, ruotsi tai saamen kielet. Koko maassa vieraskielisiä asui tuolloin noin , eli lähes saman verran kuin oli ruotsinkielistä väestöä. Etelä Pohjanmaalla vieraskielisiä oli 1,8 prosenttia väestöstä ja koko maassa osuus oli 5,3 prosenttia. Vieraskielisen väestön osuus oli Etelä Pohjanmaalla tuolloin maakunnistamme pienin. Korkein maakunnittainen vieraskielisen väestön osuus oli Uudellamaalla, 10 prosenttia. Etelä Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 I 10

14 Vieraskielisten osuus eri ikäryhmissä vaihtelee. Vaikka Etelä Pohjanmaalla oli vieraskielisiä 1,8 % väestöstä, oli vieraskielisten osuus väestöstä tätä suurempi vuotiaiden keskuudessa. Korkein vieraskielisten osuus oli vuotiaiden ryhmässä, eli 5.0 prosenttia vuotiaiden ikäryhmästä vieraskielisiä oli Etelä Pohjanmaalla yhteensä henkeä eli 3,1 % ikäryhmän väestöstä. Koko maassa vieraskielisiä oli tässä ikäryhmässä henkeä eli 7,4 % ikäryhmään kuuluvista. Kuviossa 1 esitetään ikäryhmittäin vieraskielisen väestön osuudet Etelä Pohjanmaan ja koko maan väestöstä vuoden 2013 lopulla. Etelä Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 I 11

15 Kuvio 1: Vieraskielisen väestön osuus ikäryhmittäin Etelä Pohjanmaalla ja koko maassa , % ikäryhmästä. Etelä Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 I 12

16 Työikäisten eli vuotiaiden osuus vieraskielisestä väestöstä on huomattavasti korkeampi kuin suomenkielisestä väestöstä. Vuoden 2013 lopulla vieraskielisistä oli työikäisiä Etelä Pohjanmaalla 83,5 %, mutta suomenkielisistä työikäisten osuus oli 60,7 % ja koko väestöstä 61,2 %. Etelä Pohjanmaalla työikäisten osuus vieraskielisestä väestöstä oli maakuntiemme korkein. Tätä selittänee, että vieraskieliset muuttavat huomattavassa määrin työperäisten syiden takia maakuntaan (työtehtävinä ovat esim. turkistarhaus ja maatalouslomitus). Vuoden 2013 lopulla vieraskielisen väestön osuus vuotiaasta väestöstä oli siis Etelä Pohjanmaalla 3,1 prosenttia ja koko maassa 7,4 prosenttia. Kunnittain tarkasteltuna Lappajärvi oli kuitenkin selkeä poikkeus, sillä siellä vieraskielisen väestön osuus koko ikäryhmään suhteutettuna oli ainoana Etelä Pohjanmaan kuntana kansallista tasoa korkeampi, ollen 13,9 prosenttia ikäryhmän väestöstä. Lappajärven suurta osuutta selittänevät sekä kunnassa olevat vieraskieliset opiskelijat että maa ja metsätaloustöissä työskentelevät vieraskieliset työntekijät. Koko maan vieraskielisestä väestöstä enemmistö on miehiä (51 %) ja näin on myös Etelä Pohjanmaalla. Etelä Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 I 13

17 Kuvio 2: Vieraskielisen väestön osuus vuotiaiden ikäryhmästä Etelä Pohjanmaalla , % Etelä Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 I 14

18 Nuorten perheet Seuraavassa käsitellään nuorten perheitä. Lapsiperheellä tarkoitetaan tässä tekstissä perhettä, johon kuuluu vähintään yksi kotona asuva alle 18 vuotias lapsi. Vuoden 2013 lopulla Etelä Pohjanmaalla oli kaikkiaan lapsiperhettä. Lapsiperheitä oli tuolloin 38,1 % maakunnan kaikista perheistä. Kunnallisesti lapsiperheiden osuus oli suurin Ilmajoella, jossa lähes 42 % perheistä oli lapsiperheitä. Myös Seinäjoella ja Lapualla lapsiperheitä oli hieman yli 40 % kaikista perheistä. Matalimmat lapsiperheiden osuudet olivat Lappajärvellä (26,6 %) ja Karijoella (29,7 %). Etelä Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 I 15

19 Kartta 3: Lapsiperheiden osuus kaikista perheistä Etelä Pohjanmaalla , % Etelä Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 I 16

20 Etelä Pohjanmaalla lapsiperheiden keskimääräinen lapsimäärä on 1.95, kun mukaan lasketaan asunnossa asuvat alle 18 vuotiaat lapset. Lapsiperheiden keskimääräinen lapsimäärä on suurin Alajärvellä (2,30) ja pienin Karijoella (1,76). Hieman yli 39 prosenttia maakunnan lapsiperheistä on yksilapsisia ja vähintään kolmen lapsen perheitä on 23,4 prosenttia. Suhteellisesti eniten monilapsisia perheitä on Alajärvellä (64,1 %) ja Jalasjärvellä (63,8 %). Monilapsiset perheet olivat lapsiperheiden enemmistönä kaikissa eteläpohjalaiskunnissa. Yksinhuoltajaperheitä maakunnan lapsiperheistä on 16,4 %. Yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä on suurin Kauhajoella (19,6 %) ja Ähtärissä (19,4 %) sekä pienin Soinissa (8,0 %) ja Evijärvellä (9,0 %). Etelä Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 I 17

21 Kuvio 3: Monilapsisten ja yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä alueittain , % Etelä Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 I 18

22 Etelä Pohjanmaalla on kansallisesti vertaillen melko vähän yksinhuoltajaperheitä. Vuoden 2013 lopulla yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä oli Etelä Pohjanmaalla maakuntiemme kolmanneksi pienin, Pohjanmaan ja Keski Pohjanmaan jälkeen. Elatustukea saaneiden lasten osuus oli vuonna 2013 Etelä Pohjanmaalla 8,8 % 0 17 vuotiaista lapsista. Maakunnallinen osuus on ollut vuosien aikana jokaisena vuotena matalampi kuin Suomen keskimääräinen osuus, joka vuonna 2013 oli 9,4 % 0 17 vuotiaista. Suhteessa ikäryhmään elatustukea saaneiden osuudet olivat Etelä Pohjanmaalla tuolloin korkeimmat Kurikassa (11,5 %), Ähtärissä ja Kauhajoella (kummassakin 10,4 %). Matalimmat osuudet olivat Lappajärvellä (5,1 %), Evijärvellä (5,7 %) ja Kuortaneella (6,1 %). Elatustukea maksettiin vuonna 2013 Etelä Pohjanmaalla 6,12 miljoonaa euroa. Vuoteen 2008 verrattuna maksetun elatustuen määrä oli noin 46 prosenttia korkeampi. Monilapsisten perheiden osuus lapsiperheistä on Etelä Pohjanmaalla melko suuri. Vuoden 2013 lopulla monilapsisten perheiden osuus lapsiperheistä oli Etelä Pohjanmaalla maakunnistamme kolmanneksi suurin Pohjois Pohjanmaan ja Keski Pohjanmaan jälkeen. Lapsiperheiden lukumäärä on pidemmällä aikavälillä laskenut. Vuoden 2003 lopulla Etelä Pohjanmaalla oli lapsiperheitä , mutta kymmenen vuotta myöhemmin niiden määrä oli vähentynyt 7,5 %. Koko maassa lapsiperheiden määrä vähentyi samalla jaksolla 3,3 %. Lapsiperheiden lukumäärä vähentyi tämän jakson aikana jokaisessa Etelä Pohjanmaan kunnassa Seinäjokea, Ilmajokea ja Lapuaa lukuun ottamatta. Näissä kolmessa kunnassa lapsiperheiden määrä kasvoi, suhteellisesti eniten Seinäjoella eli 6,7 %. Edellä mainitun jakson aikana lapsiperheiden lukumäärä vähentyi suhteellisesti eniten Lappajärvellä ( 34,5 %), Soinissa ( 32,2 %) ja Karijoella ( 27,5 %). Etelä Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 I 19

23 Nuoret koulutuksessa Vuosien aikana hieman yli puolet peruskoulunsa päättäneistä (50,3 52,1 %) on Etelä Pohjanmaalla hakenut ensisijaisesti ammatilliseen koulutukseen. Lukiokoulutukseen hakeneita on ollut hieman vähemmän (47,7 48,8 % peruskoulun päättäneistä). Etelä Pohjanmaa poikkeaa tässä suhteessa koko maan keskimääräisestä tilanteesta, sillä kansallisesti lukiokoulutukseen on ollut enemmän ensisijaisia hakijoita kuin ammatilliseen koulutukseen. Sukupuolten välillä on merkittäviä eroja koulutukseen hakeutumisessa. Vuonna 2012 Uusimaa oli esimerkiksi ainoa maakunta, jossa lukiokoulutukseen oli miesten keskuudessa enemmän ensisijaisia hakijoita kuin oli ammatilliseen koulutukseen. Muissa maakunnissa ammatillinen koulutus oli lukiokoulutusta suositumpi hakukohde miesten keskuudessa. Naisten keskuudessa lukiokoulutus oli puolestaan tuolloin kaikissa maakunnissa suositumpi hakukohde kuin ammatillinen koulutus. Vuonna 2012 Etelä Pohjanmaalla peruskoulunsa päättäneiden miesten keskuudessa haettiin enemmän jatkoopintoihin ammatilliseen koulutukseen kuin lukioon. Naisten keskuudessa lukioihin haettiin enemmän kuin ammatilliseen koulutukseen. Ammatillisen ja lukiokoulutuksen suosiossa on alueellisia eroja, joita kuvataan kartassa numero 4. Etelä Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 I 20

24 Kartta 4: Kumpaan peruskoulun 9 luokan vuonna 2012 päättäneet hakivat enemmän (ensisijaiset hakijat), lukiokoulutukseen vai ammatilliseen koulutukseen? Etelä Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 I 21

25 Etelä Pohjanmaan ammatillisessa opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa (OPS perusteinen koulutus) aloitti perustutkinnon suorittamisen vuonna 2012 yhteensä opiskelijaa. Eniten aloittaneita oli tekniikan ja liikenteen alan opinnoissa, 967 opiskelijaa. Vuosina ammatillisessa koulutuksessa aloittaneiden määriä on kuvattu tarkemmin taulukossa 2. Taulukko 3: Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen uudet opiskelijat Etelä Pohjanmaalla Vuonna 2012 Etelä Pohjanmaalla päätti peruskoulun 9. luokan henkeä. Heistä ammatillisessa peruskoulutuksessa jatkoi opintojaan 48,3 prosenttia ja lukiokoulutuksessa 46,8 prosenttia. 4,9 prosenttia ei jatkanut opintojaan välittömästi. Niiden osuus, jotka eivät jatkaneet opintojaan heti, oli maakunnista pienin. Etelä Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 I 22

26 Kuvio 4: Niiden peruskoulunsa vuonna 2012 päättäneiden 9 luokkalaisten osuus, jotka eivät jatkaneet tutkintotavoitteista opiskelua heti peruskoulun jälkeen, % Etelä Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 I 23

27 Lukiokoulutuksessa aloitti vuonna 2012 yhteensä opiskelijaa. Heistä nuorten opetussuunnitelman mukaisessa koulutuksessa aloittaneita oli 97 %. Uusista aloittaneista lukion opiskelijoista oli naisten osuus 58,5 prosenttia. Kuvio 5: Lukiokoulutuksen uudet opiskelijat nuorten opetussuunnitelman mukaisessa koulutuksessa Etelä Pohjanmaalla Suhteellisesti eniten lukiokoulutukseen sijoittuivat Lappajärvellä opintonsa päättäneet peruskoululaiset. Heistä lähes 69 % pääsi lukiokoulutukseen. Ammatillisessa koulutuksessa opintojaan jatkoivat heti valmistumisen jälkeen suhteellisesti eniten Kurikassa valmistuneet peruskoululaiset, joista lähes 59 prosenttia jatkoi opiskelua ammatillisessa kou Etelä Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 I 24

28 lutuksessa. Alavudella oli suhteellisesti eniten niitä peruskoululaisia, jotka eivät välittömästi valmistumisensa jälkeen jatkaneet opiskelua. Heitä oli 13 prosenttia Alavuden 9 luokkalaisista. Etelä Pohjanmaan 9 luokkalaiset sijoittuivat siis kansallisesti verrattuna erittäin hyvin heti peruskoulun jälkeisiin jatko opintoihin. Isojoella ja Kuortaneella oli jopa se tilanne, että kaikki peruskoulun 9 luokkalaiset pääsivät jatkamaan heti peruskoulun jälkeen opintojaan. Kartta 4 kuvaa vuonna 2012 Etelä Pohjanmaalla 9. luokan päättäneiden sijoittumista heti peruskoulun jälkeen alkaneeseen koulutuksen. Etelä Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 I 25

29 Kartta 5: Etelä Pohjanmaalla vuonna 2012 peruskoulun 9. luokan päättäneiden välitön sijoittuminen jatko opintoihin, mihin sijoituttiin eniten Etelä Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 I 26

30 On huomattava, että eri koulutuksiin hakeutuneiden ja sijoittuneiden määrissä on vuosittaisia vaihteluita ja että osa peruskoulun päättäneistä ei välittömästi peruskoulun päättämisen jälkeen hae lukioon tai ammatilliseen koulutukseen. Seuraavassa tekstissä käsitellään opiskelijamääriä ja nuorten sijoittumista suoritetun koulutuksen jälkeen. Tekstin laadintaa varten ei ole ollut saatavilla ikäryhmittäisiä tietoja siitä, kuinka paljon tietyn ikäisiä nuoria on valmistunut koulutuksesta tai sijoittunut sen jälkeen jollekin tietylle maantieteelliselle alueelle. Koska lukioista, ammatillisesta koulutuksesta ja korkeakoulutuksesta valmistuneista valtaosa on alle 30 vuotiaita, on tässä tekstissä oletuksena yleistys, että sijoittumista ja valmistumista koskevat tiedot koskevat huomattavassa määriä myös nuoria. Tekstissä keskitytään ammatilliseen peruskoulutukseen, joka on suoritettu perustutkintona. Tilastokeskuksen tietojen mukaan Etelä Pohjanmaalla oli vuonna 2012 yhteensä opiskelijaa opetussuunnitelmaperusteisessa (OPS perusteinen) ammatillisessa peruskoulutuksessa. Opiskelijoista oli miehiä eli heitä oli vajaat 53 prosenttia opiskelijoista. Opiskelijoita oli eniten tekniikan ja liikenteen alalla, hieman alle Toiseksi eniten opiskelijoita oli sosiaali, terveys ja liikunta alalla, 908. Ammatillisen koulutuksen opiskelijamäärät ovat viime vuosina vähentyneet jonkun verran: esimerkiksi vuonna 2008 opiskelijoita oli Etelä Pohjanmaalla Suhteellisesti eniten opiskelijamäärät ovat vähentyneet vuosina luonnontieteiden alalla ( 20 %) ja kulttuurialalla ( 14 %). Opiskelijamäärät ovat kasvaneet eniten sosiaali, terveys ja liikunta alalla (18 %) sekä luonnonvara ja ympäristöalalla (14 %). Etelä Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 I 27

31 Taulukko 4: Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijat Etelä Pohjanmaalla Etelä Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 I 28

32 OPS perusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa suoritettiin Etelä Pohjanmaalla vuonna 2012 yhteensä tutkintoa. Eniten tutkintoja suoritettiin tekniikan ja liikenteen alalla, 765. Taulukko 5 kuvaa viime vuosina suoritettujen tutkintojen määrien kehitystä. Taulukko 5: Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnot Etelä Pohjanmaalla Etelä Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 I 29

33 Niistä, jotka olivat vuonna 2008 suorittaneet Etelä Pohjanmaalla ammatillisen toisen asteen tutkinnon, oli työllisinä vuoden 2011 lopulla 70,6 % eli hieman vähemmän kuin oli kansallinen keskiarvo (72,0 %). Valmistuneiden työllisyyteen vaikuttavat mm. alueella olevat työllistymismahdollisuudet sekä heidän sijoittumisensa eri alueille tutkinnon suorittamisen jälkeen. Kuvio 6: Toisen asteen ammatillisen tutkinnon vuonna 2008 suorittaneiden työllisyysaste vuoden 2011 lopulla, tutkinnon suoritusmaakunnan mukaan, % Etelä Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 I 30

34 Ammatillisen peruskoulutuksen vuonna 2008 Etelä Pohjanmaalla suorittaneista oli vuoden 2011 lopulla työllistynyt Etelä Pohjanmaalle 73,3 %. Maakunnittaiset työllistymisasteet tutkinnon suorittamismaakuntaan vaihtelivat tuolloin välillä 54,2 % (Kainuu) 93,9 % (Ahvenanmaa). Etelä Pohjanmaalla tutkinnon suorittaneiden työllisten sijoittumisessa Etelä Pohjanmaalle oli alakohtaisia eroja, joita kuvataan tarkemmin kuviossa 6. Suurin valmistumismaakuntaan työllistyneiden osuus oli yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla ja pienin kulttuurialalla. Kuvio 7: Toisen asteen ammatillisen perustutkinnon vuonna 2008 Etelä Pohjanmaalla suorittaneiden työllistymismaakunta vuoden 2011 lopulla, % tutkinnon suorittaneista (OPS perusteinen koulutus) Etelä Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 I 31

35 Etelä Pohjanmaan vuoden 2012 ylioppilaista suurin osa (53,9 %) ei jatkanut heti valmistumisensa jälkeen välittömästi tutkintotavoitteista opiskelua. Niistä, jotka jatkoivat heti opiskelua, useimmat jatkoivat opiskelua ammattikorkeakoulutuksessa sekä yliopistokoulutuksessa. Opiskeluaan välittömästi jatkavien osuus oli Etelä Pohjanmaalla maakunnista kolmanneksi korkein Pohjanmaan ja Keski Pohjanmaan jälkeen. Kuvio 8: Vuoden 2012 ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko opintoihin, % ylioppilaista. Etelä Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 I 32

36 Nuorten koulutustaso Vaikka Etelä Pohjanmaan koko väestön koulutustaso on kansallisesti matala, ovat maakunnan nuoret suorittaneet maan tasoa useammin perusasteen jälkeisiä tutkintoja. Vuoden 2013 lopulla tutkintoja suorittaneiden osuus koko väestöstä oli Etelä Pohjanmaalla 66,8 %, mutta vuotiaiden osalta osuus oli 86,8 %. Etelä Pohjanmaan kunnissa tutkintoja suorittaneiden osuus ikäryhmästä vaihteli em. ajankohtana 80,1 90,3 prosentin välillä. Kartta 6: Perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuus vuotiaasta väestöstä , % Etelä Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 I 33

37 Ikäryhmän tutkintoja suorittaneiden enemmistö oli miehiä: heitä oli 52,1 prosenttia tutkinnon suorittaneista. Miehet olivat enemmistönä vain pelkän perusasteen koulutuksen suorittaneiden ryhmässä sekä keskiasteen tutkinnon suorittaneissa. Sen sijaan korkea asteen tutkintoja suorittaneista naisia oli noin 67 % niistä, jotka asuivat Etelä Pohjanmaalla ja olivat suorittaneet korkea asteen tutkinnon korkeimpana koulutuksena. Kuvio 9: Miesten ja naisten osuudet Etelä Pohjanmaalla koulutuksen mukaan vuotiaista , % ryhmästä Etelä Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 I 34

38 Koko väestön ja myös nuorten koulutustaso on kehittynyt nousujohteisesti. Kuviosta 6 ilmenee, millaista kehitys on ollut vuosien aikana. Vuoden 2013 lopulla 13,2 % ikäryhmään kuuluvista oli suorittanut korkeimpana koulutuksena perusasteen koulutuksen, noin 70 % keskiasteen koulutuksen ja 16,6 % korkea asteen koulutuksen. Kansallisessa vertailussa voidaan todeta, että Etelä Pohjanmaan vuotias väestö on suorittanut suhteellisesti paljon perusasteen jälkeisiä tutkintoja: perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuus oli maakuntiemme toiseksi korkein tässä ikäryhmässä (86,8 %) Pohjois Karjalan jälkeen. Kuvio 10: Etelä Pohjanmaan vuotiaan väestön koulutustaso (31.12), % ikäryhmästä Etelä Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 I 35

39 Lähteet: Tilastokeskus, koulutukseen hakeutuminen: Tilastokeskus, oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot: Tilastokeskus, perheet: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu: Tilastokeskus, vuoden 2012 väestöennuste: Tilastokeskus, väestön koulutusrakenne: Tilastokeskus, väestörakennetilastot: Etelä Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 I 36

40 Projektipäällikkö Sanna Salmela, Terveempi Pohjois Suomi 2 hanke, Pohjois Pohjanmaan sairaanhoitopiiri HYVINVOINTIJOHTAMINEN ETELÄ POHJANMAAN KUNNISSA: PÄÄMÄÄRÄNÄ KUNTALAISTEN HYVINVOINTI, TYÖVÄLINEENÄ SÄHKÖINEN HYVIN VOINTIKERTOMUS Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen on niin kuntalaisten kuin kunnankin etu. Vastuu hyvinvoinnin edistämisestä tulee kuulumaan jatkossa yhä selvemmin kunnalle ja sen kaikille toimialoille (mm. tuleva kuntalaki). Poikkihallinnollisessa yhteistyössä ollaankin ottamassa askeleita kohti käytännönläheistä poikkitoiminnallista yhdessä tekemistä. Epäilevät Tuomaat sanovat, että ainahan kuntalaisten hyvinvointia on edistetty. Tuomaat ovat oikeassa. Tavoitteena onkin, että hyvinvointia edistävä työ tehdään jatkossa aiempaa suunnitelmallisemmin, tavoitteellisemmin ja läpinäkyvämmin. Näin ollen sitä myös seurataan ja arvioidaan kuten kunnan talouttakin. Aiemmin on valitettavan usein käynyt niin, että jos hyvinvointitavoitteita on ylipäätään asetettu, myöhemmin ei ole järjestelmällisesti arvioitu sitä, mitä todella tehtiin ja millaisia vaikutuksia saatiin aikaiseksi. Etelä Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 I 37

41 Sähköistä hyvinvointikertomusta käytetään Etelä Pohjanmaallakin Sähköinen hyvinvointikertomus on internetissä toimiva kuntien tiedolla johtamisen työväline (www.hyvinvointikertomus.fi). Työväline tukee hyvinvoinnin kytkemistä kunnan toiminnan ja talouden suunnitteluun, seurantaan ja arviointiin erityisesti strategisella tasolla. Etelä Pohjanmaan kunnista jo yhdeksän kuntaa on julkaissut työvälineellä valmistellun hyvinvointikertomuksen (Alajärvi, Evijärvi, Isojoki, Jalasjärvi, Kauhajoki, Lappajärvi, Lapua, Seinäjoki, Teuva). Lisäksi valmistelu on kesken tai on ainakin alkuvuonna 2014 ollut kesken Ilmajoella, Karijoella, Kurikassa ja Ähtärissä. Valtakunnallisesti työvälinettä käyttää 78 prosenttia Manner Suomen kunnista. Sähköinen hyvinvointikertomus on tarkoitettu lakisääteisen hyvinvointikertomuksen valmisteluun. Se helpottaa kuntalaisten hyvinvointia kuvaavan tiedon kokoamista, tulkintaa ja raportointia sekä hyvinvoinnin edistämisen suunnittelua ja seurantaa. Työvälineen avulla abstrakti ja laaja hyvinvoinnin käsite hahmottuu kokonaisuutena ja konkreettisina mittareina. Työväline näyttää automaattisesti tietoa kuntalaisten osallisuudesta, turvallisuudesta, toimeentulosta, asumisesta ja ympäristöstä, opiskelusta ja työstä, terveydestä ja toimintakyvystä, tasa arvosta ja oikeudenmukaisuudesta, henkisestä hyvinvoinnista ja palveluista. Sähköisessä hyvinvointikertomuksessa on hyödynnetty jo olemassa olevia, valtakunnallisista tietojärjestelmistä löytyviä mittareita. Näin ollen työvälineen mittareita kannattaakin tarkastella peilinä, joka kuvastaa valtakunnallisten tietojärjestelmien antia hyvinvointinäkökulmasta katsottuna. Yhteen kerättyjen, konkreettisten mittareiden seurauksena hyvinvoinnin edistäminen aletaan nähdä myös konkreettisina, mitattavissa olevina toimenpiteinä. Hyvinvointiryhmien ja valtuutettujen kokemuksia kartoitettu Kuntiin on perustettu viime vuosina useimmiten kaikkien toimialojen edustajista muodostuvia hyvinvointiryhmiä. Ryhmä vastaa hyvinvointikertomuksen valmistelusta, jonka aikataulutus tulee sisällyttää kunnan toiminta ja talous Etelä Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 I 38

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014. Tilastoliite

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014. Tilastoliite Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 Tilastoliite ETELÄ POHJANMAAN LIITTO Etelä Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 Tilastoliite Julkaisu B:68 ISBN 978 951 766 255 0 (nide) ISBN 978 951 766 256 7 (verkkojulkaisu)

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2014

Koulutukseen hakeutuminen 2014 Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2014 Uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin yhä vaikeaa Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan uusia ylioppilaita oli vuonna 2014 noin 32 100. Heistä

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2009

Koulutukseen hakeutuminen 2009 Koulutus 2010 Koulutukseen hakeutuminen 2009 Sekä peruskoulun 9. luokan päättäneiden että uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin oli vuonna 2009 edellisvuotta vaikeampaa Peruskoulun 9. luokan

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2012

Koulutukseen hakeutuminen 2012 Koulutus 2014 Koulutukseen hakeutuminen 2012 Peruskoulun päättäneiden ja uusien ylioppilaiden välitön hakeutuminen Välitön pääsy jatko-opintoihin helpottui peruskoulun päättäneillä mutta vaikeutui uusilla

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2011

Koulutukseen hakeutuminen 2011 Koulutus 2012 Koulutukseen hakeutuminen 2011 Peruskoulun 9. luokan päättäneiden ja uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin vaikeutui yhä 2011 Peruskoulun 9. luokan päättäneiden sekä uusien

Lisätiedot

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Koulutus Konsultit 2HPO 1 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat 2 Peruskoulun päättäneiden ja ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin Valmistumisvuosi 2011 2010 2009 2008 2007 2006

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2012

Koulutukseen hakeutuminen 2012 Koulutus 2014 Koulutukseen hakeutuminen 2012 Uusien opiskelijoiden aikaisempi koulutus ja päällekkäishaku Vajaa puolet ammatillisen koulutuksen uusista opiskelijoista suoraan peruskoulusta Toisen asteen

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

4 Etelä-Pohjanmaa. 4.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

4 Etelä-Pohjanmaa. 4.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 4 Etelä-Pohjanmaa 4.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 4.1 ETELÄ-POHJANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 1 kpl Taajaan asutut: 5 kpl Maaseutumaiset: 13 kpl Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Koulutus 2015 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Vastavalmistuneiden työllistyminen jatkoi heikkenemistään Tilastokeskuksen mukaan vastavalmistuneiden työllisyys huonontui myös vuonna 2013. Lukuun

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella

Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella Jaakko Pesola Yksikön päällikkö Uudenmaan ELY-keskus www.ely-keskus.fi/uusimaa Metropolialueen sosiaalisen eheyden koordinaatioryhmän kokous 22.10.2010

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2013

Koulutukseen hakeutuminen 2013 Koulutus 2015 Koulutukseen hakeutuminen 2013 Joka kymmenes korkeakoulujen uusi opiskelija suorittanut aiemmin korkeakoulututkinnon Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan lähes 12 prosenttia alemman

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012

Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012 Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012 Lähteenä vuosittain tehtävä valtakunnallinen kysely etsivää nuorisotyötä tekeville sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön laatima kooste Etsivä nuorisotyö

Lisätiedot

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Mitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) talo sisältää? Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Hyvinvoinnin ja terveyden sekä niitä

Lisätiedot

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 lisätietoja antavat - laatu- ja suunnittelujohtaja Marjo-Riitta Järvinen, Lahden ammattikorkeakoulu - kehittämispäällikkö Sari Mikkola,

Lisätiedot

Oulun lääni. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus

Oulun lääni. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus Oulun lääni 25 64-vuotiaat maakunnittain 9, % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3, % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Sisältö Oulun lääni 187 1 Toimintaympäristö: kaksi erilaista maakuntaa 19 2 Aikuiskoulutukseen osallistuminen ja

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Koulutus 2012 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Suurin osa vastavalmistuneista työllistyi edellisvuotta paremmin vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan suurin osa vastavalmistuneista työllistyi paremmin

Lisätiedot

Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014. Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä

Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014. Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014 Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä Miten ihmisen ääni mukana Pohjois-Karjalassa? Hyvinvointikertomus ihmisen ääntä kokoamassa Vesa

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus johtamisen välineenä

Sähköinen hyvinvointikertomus johtamisen välineenä Sähköinen hyvinvointikertomus johtamisen välineenä Kuntamarkkinat 2014 Sanna Salmela ja Suvi Helanen PPSHP/ TerPS2 hanke www.hyvinvointikertomus.fi Kuntalaki 1 ja Kuntalakiluonnos 1 Kunta pyrkii edistämään

Lisätiedot

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä)

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä) Maakunnan tila 1 Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 27 213 (heinä) 14,5 14, 13,5 13, 12,5 12, 11,5 11, 1,5 1, 9,5 9, 8,5 8, 7,5 7, 6,5 6, 5,5 5, Luku alueen

Lisätiedot

Yliopistotutkintojen läpäisy parani yli 10 prosenttiyksikköä

Yliopistotutkintojen läpäisy parani yli 10 prosenttiyksikköä Koulutus 2010 Opintojen kulku 2008 Yliopistotutkintojen läpäisy parani yli 10 prosenttiyksikköä Tilastokeskuksen mukaan yliopistotutkinnon läpäisi viidessä ja puolessa vuodessa 44 prosenttia, kun viime

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 214 puh. 29 4 8 Julkistettavissa 22.7.214 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 3 3 2 (1) 2 1 1 (2) Kuvio 1. Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2014

Ammatillinen koulutus 2014 Koulutus 2015 Ammatillinen 2014 Ammatillisessa koulutuksessa 120 700 uutta opiskelijaa vuonna 2014 Tilastokeskuksen tilastojen mukaan tutkintoon johtavassa ammatillisessa koulutuksessa opiskeli kalenterivuoden

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 214 puh. 29 54 85 Julkistettavissa 21.1.214 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) 28 '9 '1 '11 '12 '13

Lisätiedot

Nuorisotakuun määritelmä

Nuorisotakuun määritelmä Nuorisotakuun tilanne 14.5.2014 Ylijohtaja Tuija Oivo Nuorisotakuu työryhmän puheenjohtaja TEM/Työllisyys ja yrittäjyysosasto Nuorisotakuun määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle

Lisätiedot

NUORTEN TYÖTTÖMYYS ALENEE HÄMEESSÄ MAAN KESKIARVOA NOPEAMMIN

NUORTEN TYÖTTÖMYYS ALENEE HÄMEESSÄ MAAN KESKIARVOA NOPEAMMIN NUORTEN TYÖTTÖMYYS ALENEE HÄMEESSÄ MAAN KESKIARVOA NOPEAMMIN Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien työ- ja elinkeinotoimistoissa oli syyskuun lopussa 17 115 työtöntä työnhakijaa, mikä on 2 086 vähemmän (-10,9

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: JOULUKUU 2013 puh. 029 504 8050 ja 029 504 8051 Julkistettavissa 21.1.2014 klo 9.00 www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 350 '000 300 250 200 (1)

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus syyskuu 2015

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus syyskuu 2015 NÄKYMIÄ LOKAKUU 2015 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus syyskuu 2015 Julkaisuvapaa 20.10.2015 kello 9.00 Työttömyys kasvoi Hämeessä, mutta maltillisemmin kuin maassa keskimäärin Kanta-

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys Kuva: Anniina Korpi Osaamiskehitys Osaamiskehityksen keskeiset nostot Porin seudun korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus (36,4 %) väestöstä oli suurista ja keskisuurista kaupunkiseuduista alhaisin.

Lisätiedot

KUVA 1. Työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen ELY-keskusalueella vuosina 2006-2011

KUVA 1. Työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen ELY-keskusalueella vuosina 2006-2011 TYÖTTÖMYYDEN LASKU HIDASTUI HIEMAN JOULUKUUSSA Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien työ- ja elinkeinotoimistoissa oli joulukuun lopussa 19 286 työtöntä työnhakijaa, mikä on 2 014 vähemmän (-9,5 %) kuin vuosi

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2013

Ammatillinen koulutus 2013 Koulutus 2014 Ammatillinen 2013 Ammatillisessa koulutuksessa 313 600 opiskelijaa vuonna 2013 Tilastokeskuksen tilastojen mukaan tutkintoon johtavassa ammatillisessa koulutuksessa opiskeli kalenterivuoden

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2011

Opiskelijoiden työssäkäynti 2011 Koulutus 013 Opiskelijoiden työssäkäynti 011 Yli puolet opiskelijoista kävi opintojen ohella töissä Tilastokeskuksen tietojen mukaan opiskelijoiden työssäkäynti oli yleisempää vuonna 011 kuin vuotta aiemmin.

Lisätiedot

Taustatietoa selvityksestä

Taustatietoa selvityksestä Taustatietoa selvityksestä TK-Eval yhteistyössä Kajaanin yliopistokeskuksen Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut AIKOPA:n kanssa Toteuttajina YTM Keimo Sillanpää, YTM Tommi Ålander, FM Sirpa Korhonen,

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700. Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9.

Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700. Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9. NÄKYMIÄ LOKAKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700 Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9.00 Omaehtoisen

Lisätiedot

Väestön koulutusrakenne 2013

Väestön koulutusrakenne 2013 Koulutus 2014 Väestön koulutusrakenne 2013 Nuoret naiset korkeasti koulutettuja, Uudellamaalla asuu koulutetuin väestö Vuoden 2013 loppuun mennessä 3 164 095 henkeä oli perusasteen jälkeen suorittanut

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 213 puh. 29 54 85 ja 29 54 851 Julkistettavissa 22.1.213 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) 28 '9 '1

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2009 puh. 010 604 8050 ja 010 604 8051 Julkistettavissa 21.7.2009 klo 9.

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2009 puh. 010 604 8050 ja 010 604 8051 Julkistettavissa 21.7.2009 klo 9. TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 29 puh. 1 64 85 ja 1 64 851 Julkistettavissa 21.7.29 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) 21 '2 '3 '4

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Juha Puranen KAINUU-OHJELMA ----> Hyvinvointifoorumi

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2012

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2012 Koulutus 2014 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2012 Vastavalmistuneiden työllistyminen vaikeutui hieman Tilastokeskuksen mukaan vastavalmistuneet työllistyivät vuonna 2012 hieman huonommin kuin edellisvuonna.

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.

Lisätiedot

HÄMEEN TYÖTTÖMYYS ALENEE EDELLEEN MAAN KESKIARVOA NOPEAMMIN

HÄMEEN TYÖTTÖMYYS ALENEE EDELLEEN MAAN KESKIARVOA NOPEAMMIN HÄMEEN TYÖTTÖMYYS ALENEE EDELLEEN MAAN KESKIARVOA NOPEAMMIN Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien työ- ja elinkeinotoimistoissa oli lokakuun lopussa 17 174 työtöntä työnhakijaa, mikä on 2 073 vähemmän (-10,8

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Väestön koulutusrakenne 2012

Väestön koulutusrakenne 2012 Koulutus 2013 Väestön rakenne 2012 Viime vuonna 35 39-vuotiaat koulutetuimpia Vuoden 2012 loppuun mennessä 3 107 062 henkeä oli perusasteen jälkeen suorittanut tutkinnon lukiokoulutuksessa, ammatillisessa

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali

Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali 9.10.2013 Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto marko.rossinen@etela-pohjanmaa.fi Esityksen keskeinen sisältö - Kauhavan

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Kuntien rooli tulevaisuudessa opetus- ja kulttuuripalveluissa

Kuntien rooli tulevaisuudessa opetus- ja kulttuuripalveluissa Kuntien rooli tulevaisuudessa opetus- ja kulttuuripalveluissa Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Vetovoimainen kunta Innostavassa ja suvaitsevaisessa kunnassa into ja suvaitsevaisuus toteuttavat itse

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.2.2014 klo 9.00 Pirkanmaan tilanne ennallaan Työttömien työnhakijoiden määrä oli lähes

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Koulutus 2013 Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakoulujen uusien opiskelijoiden määrä väheni Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavan koulutuksen uusien opiskelijoiden

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

VÄESTÖ JA ALUEKEHITYS

VÄESTÖ JA ALUEKEHITYS Osa 1 KAAKKOIS-PIRKANMAAN VÄESTÖ Marja Mönkkönen Pomoottori ry & Kaakkois-Pirkanmaan seutukunta 2008 Kuva: Leo Koppana 2005 VÄESTÖ JA ALUEKEHITYS Alueiden kehittämisen aluekehityksen tarkoituksena on hallita

Lisätiedot

Itä-Suomi. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus

Itä-Suomi. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus Itä-Suomi 25 64-vuotiaat maakunnittain 9, % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3, % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Sisältö Itä-Suomi 69 1 Toimintaympäristö 72 2 Aikuiskoulutukseen osallistuminen ja aikuisena opiskelu 8 Taulukot, kuvat

Lisätiedot

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Monet vastavalmistuneista hakeutuvat jatko-opintoihin Studentumin tutkimus nuorten hakeutumisesta koulutukseen keväällä

Lisätiedot

Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen

Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen SOSTE 15.8.2013, Tulottomat ja toimettomat Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen jukka.ohtonen(at)sosiaalikehitys.com p. 045 8722 118 Aleksis Kiven katu 24 C 33200 Tampere 30-34 -vuotiaiden

Lisätiedot

Hyvinvointi. Harri Jokiranta 25.11.2015

Hyvinvointi. Harri Jokiranta 25.11.2015 Hyvinvointi Harri Jokiranta 25.11.2015 Tulonjako ja toimeentulotuki 2013 Toimeentulotukea saaneet henkilöt vuoden aikana, % asukkaista Koko maa 7 Etelä-Pohjanmaa 6,2 Alajärvi 7,7 Vimpeli 5,5 Soini 5,6

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon kehitys ja nykytila Etelä-Pohjanmaalla

Perusterveydenhuollon kehitys ja nykytila Etelä-Pohjanmaalla Perusterveydenhuollon kehitys ja nykytila Etelä-Pohjanmaalla Juhlaseminaari 30.3.2015 Matti Rekiaro Ylilääkäri Aksila Väestö 1.1.2013 Ihmisen terveyden tähden Yhteensä 198 747 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen

Lisätiedot

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2013

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2013 Koulutus 2015 Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2013 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijamäärä 1,27 miljoonaa Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoiden kokonaismäärä

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2010

Ammatillinen koulutus 2010 Koulutus 2011 Ammatillinen koulutus 2010 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 59 700 osallistujaa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2010

Ammatillinen koulutus 2010 Koulutus 2011 Ammatillinen koulutus 2010 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneet Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneita

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen Koulutus 2014 Lukiokoulutus 2013 Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteisessa lukiokoulutuksessa oli vuonna 2013 yhteensä 105 900 opiskelijaa. Opiskelijamäärä

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma. Missä mennään helmikuussa 2014

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma. Missä mennään helmikuussa 2014 Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma Missä mennään helmikuussa 2014 Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma on osa nuorisotakuuta. Ohjelman tavoitteena on vähentää koulutuksen

Lisätiedot

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros

Lisätiedot

Muuttajien taustatiedot 2005

Muuttajien taustatiedot 2005 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 1 2008:9 30.5.2008 Muuttajien taustatiedot 2005 Tilastokeskus julkaisi muuttajien taustatiedot vuodelta 2005 poikkeuksellisen myöhään eli huhtikuun lopussa 2008. Tampereelle muutti

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v)

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2012

Opiskelijoiden työssäkäynti 2012 Koulutus 2014 Opiskelijoiden työssäkäynti 2012 Työssäkäyvien opiskelijoiden määrä väheni Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan työssäkäyvien opiskelijoiden määrä väheni 3 prosenttiyksikköä vuonna

Lisätiedot

Työmarkkinoilta kadonneet

Työmarkkinoilta kadonneet Julkinen BoF Online 6 2014 Työmarkkinoilta kadonneet Seppo Orjasniemi Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2010

Opiskelijoiden työssäkäynti 2010 Koulutus 2012 Opiskelijoiden työssäkäynti 2010 Opiskelijoiden työssäkäynti yleisempää vuonna 2010 kuin vuotta aiemmin Tilastokeskuksen tietojen mukaan opiskelijoiden työssäkäynti oli yleisempää vuonna

Lisätiedot

Kokkolan seudun koko kuva

Kokkolan seudun koko kuva Kannus Kokkola Kruunupyy Toholampi Kaustinen Halsua Lestijärvi Veteli Perho Kokkolan seudun koko kuva Toimintaympäristön tilastoaineiston perustuva koonti Konsultti Anni Antila 19.6.2014 Page 1 Pidemmän

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Siikajoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Tilastokatsaus 1:2014

Tilastokatsaus 1:2014 Tilastokatsaus 1:2014 Vantaa 3.1.2014 Tietopalvelu B1:2014 1 Vähintään 65 vuotta täyttäneet Vantaalla Vuoden 2013 alussa 65 vuotta täyttäneitä tai sitä vanhempia vantaalaisia oli 27 579 henkilöä. Heistä

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Pyhäjoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni hieman

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni hieman Koulutus 2015 Lukiokoulutus 2014 Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni hieman Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteisessa lukiokoulutuksessa oli vuonna 2014 yhteensä 103 900 opiskelijaa. Opiskelijamäärä

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Pekka Neittaanmäki ja Johanna Ärje Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos 13.07.2010 1. Johdanto Tässä raportissa tarkastellaan

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Koulutus 2014 Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakouluissa 138 700 opiskelijaa Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa oli 138 700 opiskelijaa vuonna 2014.

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 VÄESTÖN

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2012

Ammatillinen koulutus 2012 Koulutus 2013 Ammatillinen koulutus 2012 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijat Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoita oli 132 600 vuonna

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen Koulutus 2010 Lukiokoulutus 2009 Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteisessa lukiokoulutuksessa oli vuonna 2009 yhteensä 112 100 opiskelijaa. Opiskelijamäärä

Lisätiedot

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö Vantaan kaupunki A 5 : 2008 Tilasto ja tutkimus VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö Koko kaupungin ennuste 2008-2040 Suuralueiden ennuste 2008-2018 A5:2008 ISBN 978-952-443-259-7 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa

Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa 21.5.2014 Sanna Penttinen Ammattikoulutuksen tutkintorakenne 52 perustutkintoa 190 ammattitutkintoa 132 erikoisammattitutkintoa Ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2009

Ammatillinen koulutus 2009 Koulutus 2010 Ammatillinen koulutus 2009 Opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoita oli 131 200 vuonna 2009 Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Työttömien määrä vakiintumassa viiden vuoden takaiselle tasolle

Työttömien määrä vakiintumassa viiden vuoden takaiselle tasolle Hämeen ELY-keskus tiedottaa SYYSKUUN TYÖLLISYYSKATSAUS Julkaistavissa 26.10.2010 klo 9.00 Työttömien määrä vakiintumassa viiden vuoden takaiselle tasolle Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien (Hämeen ELY-keskuksen

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus toukokuu 2015

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus toukokuu 2015 NÄKYMIÄ TOUKOKUU 2015 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 24.6.2015 klo 9.00 Parikkala Ruokolahti Rautjärvi Savitaipale Taipalsaari Imatra Lemi

Lisätiedot