Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus. Etelä Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 I 1

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus. Etelä Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 I 1"

Transkriptio

1 Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 Etelä Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 I 1

2 ETELÄ POHJANMAAN LIITTO Etelä Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 Julkaisu B:67 ISBN (nide) ISBN (verkkojulkaisu) ISSN Julkaisuvuosi Kannen kuva: Jussi Metsäpelto, Seinäjoen kaupunki Etelä Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 I 1

3 ESIPUHE, Asko Peltola... 1 YLEISTÄ ETELÄ POHJANMAAN VÄESTÖKEHITYKSESTÄ JA NUORISTA, Marko Rossinen... 2 HYVINVOINTIJOHTAMINEN ETELÄ POHJANMAAN KUNNISSA: PÄÄMÄÄRÄNÄ KUNTALAISTEN HYVINVOINTI, TYÖVÄLINEENÄ SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS, ESIPUHE, Asko Sanna Peltola Salmela YLEISTÄ POHJALAISMAAKUNTIEN ETELÄ POHJANMAAN HYVINVOINTIBAROMETRIN VÄESTÖ KEHITYKSESTÄ JA YLEISESITTELYÄ, NUORISTA, Marko Arto Rossinen Rautajoki HYVINVOINTIJOHTAMINEN NUORET ETELÄ POHJANMAAN ETELÄ POHJANMAAN TYÖMARKKINOILLA, KUNNISSA: Timo Takala PÄÄMÄÄRÄNÄ... KUNTALAISTEN HYVINVOINTI, 53 TYÖVÄLINEENÄ SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS, Sanna Salmela MITÄ TILASTOT, REKISTERIT JA KYSELYT KERTOVAT LASTEN JA NUORTEN SYRJÄYTYMISESTÄ? Tuija Leppäkoski & POHJALAISMAAKUNTIEN Eija Paavilainen... HYVINVOINTIBAROMETRIN YLEISESITTELYÄ, Arto Rautajoki NUORET ETELÄPOHJALAISTEN ETELÄ POHJANMAAN NUORTEN TYÖMARKKINOILLA, NÄKEMYKSIÄ JA KOKEMUKSIA Timo Takala... HYVINVOINNISTA SEKÄ HYVINVOINTIPALVELUISTA, 53 MITÄ Päivi TILASTOT, Rinne & Anne REKISTERIT Saarijärvi JA... KYSELYT KERTOVAT LASTEN JA NUORTEN SYRJÄYTYMISESTÄ? Tuija Leppäkoski & 83 Eija NUORTEN Paavilainen OHJAUS... JA PALVELUVERKOSTOT 2014, Annika Kattilakoski ETELÄPOHJALAISTEN NUORISOTAKUU MISTÄ NUORTEN ON KYSE? NÄKEMYKSIÄ Hannele JA Koivumäki KOKEMUKSIA... HYVINVOINNISTA SEKÄ HYVINVOINTIPALVELUISTA, 122 Päivi Rinne & Anne Saarijärvi AMMATTIKORKEAKOULUISTA VALMISTUNEIDEN SIJOITTUMINEN, Taru Mäki NUORTEN OHJAUS JA PALVELUVERKOSTOT 2014, Annika Kattilakoski PERUSKOULULAISTEN JA LUKIOLAISTEN YLIPAINO JA LIHAVUUS SEKÄ SIIHEN YHTEYDESSÄ OLEVAT TEKIJÄT NUORISOTAKUU ETELÄ POHJANMAALLA, MISTÄ ON Leena KYSE? Koivusilta, Hannele Arja Koivumäki Hyytiä &... Hanne Kivimäki... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 134 AMMATTIKORKEAKOULUISTA NUORTEN AJANKÄYTTÖ JA KULTTUURIHARRASTUKSET VALMISTUNEIDEN SIJOITTUMINEN, ETELÄ POHJANMAALLA, Taru Mäki... Leena Koivusilta & Anna Maria 126 PERUSKOULULAISTEN Tenojoki... JA LUKIOLAISTEN YLIPAINO JA LIHAVUUS SEKÄ SIIHEN YHTEYDESSÄ OLEVAT TEKIJÄT 149 ETELÄ POHJANMAALLA, NUORA TUOTTAA PÄÄTTÄJILLE Leena Koivusilta, AJANKOHTAISTA Arja Hyytiä TIETOA & Hanne NUORTEN Kivimäki ELINOLOISTA,... Anna Maria Tenojoki TUTKIMUSPALSTA, Juha Alarinta LIITE: Hyvinvointikatsaus Etelä Pohjanmaan 2014 tilastoliite, hyvinvointikatsaus luettavissa osoitteessa: I 2

4 ESIPUHE Nyt julkistettava Etelä Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 on ensimmäinen laatuaan. Kunnilla on merkittävä rooli suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan palvelujen tuottajina ja järjestäjinä. Tässä katsauksessa pääpaino on kuntien hyvinvointipalveluihin liittyvässä tiedossa. Hyvinvointipalveluihin kohdistuu kasvavia paineita, joiden taustalla ovat mm. väestön ikääntyminen ja siihen liittyvät taloudelliset vaikutukset, jotka vaikeuttavat palveluiden tuotantomahdollisuuksia. Samaan aikaan palvelutarpeet ovat kasvussa, mikä lisää entisestään palvelujen toimintaympäristöön liittyvän tiedon merkitystä. Etelä Pohjanmaan liitto muodostuu 18 kunnasta. Maakunnan liiton yhtenä tehtävänä on arvioida ja seurata maakunnan ja sen osien kehitystä. Tämän katsauksen toivotaan myös auttavan eteläpohjalaisia kuntia lakisääteisten kunnallisten hyvinvointikertomusten laadinnassa. Nämä kaksi tekijää ovat olleet keskeisinä syinä nyt julkistettavan hyvinvointikatsauksen synnylle. Katsauksen erikoisteemaksi on valittu nuoret. Teemaa tarkastellaan useasta eri näkökulmasta, sekä määrällisen että laadullisen aineiston avulla. Tämän päivän nuoret ovat tulevaisuuden aikuisia, joilla on merkittävä vaikutus oman kuntansa ja maakuntansa kehitykseen. Katsauksen kirjoittajina ovat olleet useat eri asiantuntijat, jotka tarkastelevat valittua teemaa mm. työmarkkinoiden, väestörakenteen sekä nuorten hyvinvointipalveluja koskevien kokemusten kautta. Etelä Pohjanmaan liitto kiittää kaikkia Etelä Pohjanmaan hyvinvointikatsauksen 2014 suunnitteluun ja laadintaan osallistuneita. Toivon lukijoilta aktiivista palautetta katsauksesta. Seinäjoella Asko Peltola Maakuntajohtaja Etelä Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 I 3

5 Kunta asiamies Marko Rossinen, Etelä Pohjanmaan liitto YLEISTÄ ETELÄ POHJANMAAN VÄESTÖ KEHITYKSESTÄ JA NUORISTA Etelä Pohjanmaan väestönkehityksen yleispiirteitä Etelä Pohjanmaalla asui vuoden 2013 lopulla yhteensä henkeä. Vuoden aikana väkiluku kasvoi kolmessa maakunnan kunnassa, eli Seinäjoella, Ilmajoella ja Lapualla. Muissa kunnissa väkiluku pienentyi. Kokonaisuudessaan maakunnan väkiluku väheni 81 henkeä. Keskipitkällä aikavälillä, eli vuosina , väkiluku on kasvanut kolmessa Etelä Pohjanmaan kunnassa jokaisena edellä mainituista vuosista. Nämä kolme kuntaa ovat Seinäjoki, Ilmajoki ja Lapua. Kauhajoella ja Karijoella väestökehitys on vaihdellut siten, että jonakin vuosina väkiluku on kasvanut, mutta toisina vähentynyt. Kaikissa muissa kunnissa väkiluku on vähentynyt jokaisena tarkastelujakson vuotena. Edellä mainittujen kolmen kunnan väestönkasvu on ollut maakunnan väkiluvun kasvun taustalla. Etelä Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 I 2

6 Kartta 1: Etelä Pohjanmaan kuntien väestönmuutokset vuosittain Etelä Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 I 3

7 Maakunnan kokonaisväkiluku oli vuoden 2008 lopulla henkeä ja vuoden 2013 lopussa eli vuosien aikana väkiluvun lisäys maakunnassa on ollut noin 470 henkeä. Maakunnan väestönlisäyksen taustalla on valtaosin maahanmuutto, sillä kaikki Etelä Pohjanmaan kunnat ovat saaneet viime vuosina muuttovoittoa siirtolaisuudesta, vaikka maahanmuutto muualle Suomeen on ollut tappiollista valtaosassa kunnista. Vuosina suhteellinen väestönkasvu on ollut suurinta Seinäjoella (7,4 %) ja väestö on vähentynyt suhteellisesti eniten Isojoella, eli 8,2 %. Työikäisiä eli vuotiaita asui vuoden 2013 lopulla Etelä Pohjanmaalla yhteensä henkeä eli heidän osuutensa maakunnan väestöstä oli 61,2 %. Tämä oli maakunnistamme toiseksi pienin osuus. Alle 15 vuotiaita asukkaita Etelä Pohjanmaalla oli tuolloin noin eli noin 17 prosenttia väestöstä. 65 vuotta täyttäneiden osuus oli 21,6 %. Maakunnistamme vain Uusimaa ja Pohjois Pohjanmaa olivat tilanteessa, että maakunnassa asui enemmän alle 15 vuotiaita kuin 65 vuotta täyttäneitä asukkaita. Vuosien aikana Seinäjoki oli ainoa maakunnan kunta, joka sai vuotiaiden ikäryhmässä muuttovoittoa. Kaikissa muissa kunnissa ikäryhmään kuuluvien muuttoliike oli tappiollista. Kaikista korkein negatiivinen nettomuutto suhteessa ikäryhmän väestöön oli Soinissa, Teuvalla ja Kuortaneella. Merkittävimpinä nuorten muuttoliikkeen taustasyinä ovat opiskeluun, työhön ja perhe elämään liittyvät tekijät. Nuoret eri ikäryhmissä ja vieraskieliset nuoret Etelä Pohjanmaalla sekä Tilastokeskuksen väestöennuste 2012 Seuraavassa käsitellään nuorten väestöryhmiä, joilla tässä artikkelissa tarkoitetaan vuotiaita henkilöitä. Etelä Pohjanmaalla asui vuoden 2013 lopulla yhteensä vuotiasta eli 17,1 % maakunnan väestöstä kuului tähän ikäryhmään. Koko maassa ikäryhmään kuului henkilöä eli 18,2 % väestöstä. Etelä Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 I 4

8 Etelä Pohjanmaan kunnista suurimmat vuotiaiden väestöosuudet olivat vuoden 2013 lopulla Seinäjoella (20,7 %), Kauhajoella (17,1 %) ja Lappajärvellä (16,6 %). Näissä kunnissa on huomattavan paljon oppilaitoksissa opiskelevia nuoria, minkä vuoksi nuorten osuus kuntien asukkaista on muodostunut korkeaksi. Pienimpiä tähän ikäryhmään kuuluvien väestöosuudet olivat Kuortaneella (12,3 %), Teuvalla (13,5 %) ja Isojoella (14,0 %). Maakuntakeskus Seinäjoki oli ainoa Etelä Pohjanmaan kunnista, jossa vuotiaiden ikäryhmään kuuluva yksivuotisikäryhmä, eli 21 vuotiaat, oli väkiluvultaan suurin ikäryhmä. Kaikissa muissa kunnissa suurimmat yksivuotisikäryhmät kuuluivat vanhempiin ikäluokkiin ja koko maakunnassa ja maassa suurin ikäryhmä olivat 65 vuotiaat. Etelä Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 I 5

9 Kartta 2: vuotiaiden väestöosuus Etelä Pohjanmaalla kunnittain , % väestöstä Etelä Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 I 6

10 Tilastokeskus laatii muutaman vuoden välein väestöennusteen, jossa esitetään ennuste Suomen tulevasta väestökehityksestä ikäryhmittäin ja sukupuolen mukaan. Väestöennusteet ovat ns. demografisia trendilaskelmia, joissa lasketaan mikä olisi alueen tuleva väestö, jos ennusteen laatimista edeltävien vuosien väestökehitys jatkuisi samanlaisena tulevaisuudessa. Tilastokeskuksen vuoden 2012 väestöennusteen mukaan sekä päivähoito, esikoulu ja peruskouluikäisten määrät kasvaisivat Etelä Pohjanmaalla vuosien aikana. Tämä tarkoittaa, että nuorten muodostamien lapsiperheiden palvelutarpeessa tapahtuisi hienoista kasvua. Etelä Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 I 7

11 Taulukko 1: Etelä Pohjanmaan väestö eräissä ikäryhmissä vuosina 2008, 2013 ja väestöennuste vuodelle 2018 (tilanne 31.12) Etelä Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 I 8

12 Kun tarkastellaan tarkemmin Tilastokeskuksen vuoden 2012 väestöennustetta, havaitaan, että vuotiaiden ikäryhmän sisällä ennustetussa väestökehityksessä Etelä Pohjanmaan osalta on melko suuria eroja. Ennuste on esitetty oheisessa taulukossa 2. Nuorempien, eli vuotiaiden ja vuotiaiden ikäryhmät, pienenisivät Etelä Pohjanmaalla kokonaisuudessaan ja näin tapahtuisi myös valtaosassa kunnista. Sen sijaan vuotiaiden ikäryhmän koko kasvaisi maakunnallisesti ja 12:ssa Etelä Pohjanmaan kunnassa. Nuorten ikäluokkien koon kehityksessä olisi ennusteen mukaan kuitenkin huomattavat erot eri kuntien välillä. Viidessä kunnassa kaikki kolme edellä mainittua nuorten ikäryhmää pienenisivät, mutta kolmessatoista kunnassa niiden koon kehitys olisi vaihtelevaa. Lapua olisi maakunnan ainoa kunta, jossa kaikkien kolmen edellä mainitun ikäluokan koko kasvaisi. Etelä Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 I 9

13 Taulukko 2: vuotiaiden ikäryhmä Etelä Pohjanmaalla vuonna 2011 ja Tilastokeskuksen väestöennuste vuodelle Etelä Pohjanmaalla asui vuoden 2013 lopussa vieraskielistä henkilöä. Vieraskielisellä tarkoitetaan sellaista henkilöä, jonka äidinkielenä on joku muu kieli kuin suomi, ruotsi tai saamen kielet. Koko maassa vieraskielisiä asui tuolloin noin , eli lähes saman verran kuin oli ruotsinkielistä väestöä. Etelä Pohjanmaalla vieraskielisiä oli 1,8 prosenttia väestöstä ja koko maassa osuus oli 5,3 prosenttia. Vieraskielisen väestön osuus oli Etelä Pohjanmaalla tuolloin maakunnistamme pienin. Korkein maakunnittainen vieraskielisen väestön osuus oli Uudellamaalla, 10 prosenttia. Etelä Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 I 10

14 Vieraskielisten osuus eri ikäryhmissä vaihtelee. Vaikka Etelä Pohjanmaalla oli vieraskielisiä 1,8 % väestöstä, oli vieraskielisten osuus väestöstä tätä suurempi vuotiaiden keskuudessa. Korkein vieraskielisten osuus oli vuotiaiden ryhmässä, eli 5.0 prosenttia vuotiaiden ikäryhmästä vieraskielisiä oli Etelä Pohjanmaalla yhteensä henkeä eli 3,1 % ikäryhmän väestöstä. Koko maassa vieraskielisiä oli tässä ikäryhmässä henkeä eli 7,4 % ikäryhmään kuuluvista. Kuviossa 1 esitetään ikäryhmittäin vieraskielisen väestön osuudet Etelä Pohjanmaan ja koko maan väestöstä vuoden 2013 lopulla. Etelä Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 I 11

15 Kuvio 1: Vieraskielisen väestön osuus ikäryhmittäin Etelä Pohjanmaalla ja koko maassa , % ikäryhmästä. Etelä Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 I 12

16 Työikäisten eli vuotiaiden osuus vieraskielisestä väestöstä on huomattavasti korkeampi kuin suomenkielisestä väestöstä. Vuoden 2013 lopulla vieraskielisistä oli työikäisiä Etelä Pohjanmaalla 83,5 %, mutta suomenkielisistä työikäisten osuus oli 60,7 % ja koko väestöstä 61,2 %. Etelä Pohjanmaalla työikäisten osuus vieraskielisestä väestöstä oli maakuntiemme korkein. Tätä selittänee, että vieraskieliset muuttavat huomattavassa määrin työperäisten syiden takia maakuntaan (työtehtävinä ovat esim. turkistarhaus ja maatalouslomitus). Vuoden 2013 lopulla vieraskielisen väestön osuus vuotiaasta väestöstä oli siis Etelä Pohjanmaalla 3,1 prosenttia ja koko maassa 7,4 prosenttia. Kunnittain tarkasteltuna Lappajärvi oli kuitenkin selkeä poikkeus, sillä siellä vieraskielisen väestön osuus koko ikäryhmään suhteutettuna oli ainoana Etelä Pohjanmaan kuntana kansallista tasoa korkeampi, ollen 13,9 prosenttia ikäryhmän väestöstä. Lappajärven suurta osuutta selittänevät sekä kunnassa olevat vieraskieliset opiskelijat että maa ja metsätaloustöissä työskentelevät vieraskieliset työntekijät. Koko maan vieraskielisestä väestöstä enemmistö on miehiä (51 %) ja näin on myös Etelä Pohjanmaalla. Etelä Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 I 13

17 Kuvio 2: Vieraskielisen väestön osuus vuotiaiden ikäryhmästä Etelä Pohjanmaalla , % Etelä Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 I 14

18 Nuorten perheet Seuraavassa käsitellään nuorten perheitä. Lapsiperheellä tarkoitetaan tässä tekstissä perhettä, johon kuuluu vähintään yksi kotona asuva alle 18 vuotias lapsi. Vuoden 2013 lopulla Etelä Pohjanmaalla oli kaikkiaan lapsiperhettä. Lapsiperheitä oli tuolloin 38,1 % maakunnan kaikista perheistä. Kunnallisesti lapsiperheiden osuus oli suurin Ilmajoella, jossa lähes 42 % perheistä oli lapsiperheitä. Myös Seinäjoella ja Lapualla lapsiperheitä oli hieman yli 40 % kaikista perheistä. Matalimmat lapsiperheiden osuudet olivat Lappajärvellä (26,6 %) ja Karijoella (29,7 %). Etelä Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 I 15

19 Kartta 3: Lapsiperheiden osuus kaikista perheistä Etelä Pohjanmaalla , % Etelä Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 I 16

20 Etelä Pohjanmaalla lapsiperheiden keskimääräinen lapsimäärä on 1.95, kun mukaan lasketaan asunnossa asuvat alle 18 vuotiaat lapset. Lapsiperheiden keskimääräinen lapsimäärä on suurin Alajärvellä (2,30) ja pienin Karijoella (1,76). Hieman yli 39 prosenttia maakunnan lapsiperheistä on yksilapsisia ja vähintään kolmen lapsen perheitä on 23,4 prosenttia. Suhteellisesti eniten monilapsisia perheitä on Alajärvellä (64,1 %) ja Jalasjärvellä (63,8 %). Monilapsiset perheet olivat lapsiperheiden enemmistönä kaikissa eteläpohjalaiskunnissa. Yksinhuoltajaperheitä maakunnan lapsiperheistä on 16,4 %. Yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä on suurin Kauhajoella (19,6 %) ja Ähtärissä (19,4 %) sekä pienin Soinissa (8,0 %) ja Evijärvellä (9,0 %). Etelä Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 I 17

21 Kuvio 3: Monilapsisten ja yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä alueittain , % Etelä Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 I 18

22 Etelä Pohjanmaalla on kansallisesti vertaillen melko vähän yksinhuoltajaperheitä. Vuoden 2013 lopulla yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä oli Etelä Pohjanmaalla maakuntiemme kolmanneksi pienin, Pohjanmaan ja Keski Pohjanmaan jälkeen. Elatustukea saaneiden lasten osuus oli vuonna 2013 Etelä Pohjanmaalla 8,8 % 0 17 vuotiaista lapsista. Maakunnallinen osuus on ollut vuosien aikana jokaisena vuotena matalampi kuin Suomen keskimääräinen osuus, joka vuonna 2013 oli 9,4 % 0 17 vuotiaista. Suhteessa ikäryhmään elatustukea saaneiden osuudet olivat Etelä Pohjanmaalla tuolloin korkeimmat Kurikassa (11,5 %), Ähtärissä ja Kauhajoella (kummassakin 10,4 %). Matalimmat osuudet olivat Lappajärvellä (5,1 %), Evijärvellä (5,7 %) ja Kuortaneella (6,1 %). Elatustukea maksettiin vuonna 2013 Etelä Pohjanmaalla 6,12 miljoonaa euroa. Vuoteen 2008 verrattuna maksetun elatustuen määrä oli noin 46 prosenttia korkeampi. Monilapsisten perheiden osuus lapsiperheistä on Etelä Pohjanmaalla melko suuri. Vuoden 2013 lopulla monilapsisten perheiden osuus lapsiperheistä oli Etelä Pohjanmaalla maakunnistamme kolmanneksi suurin Pohjois Pohjanmaan ja Keski Pohjanmaan jälkeen. Lapsiperheiden lukumäärä on pidemmällä aikavälillä laskenut. Vuoden 2003 lopulla Etelä Pohjanmaalla oli lapsiperheitä , mutta kymmenen vuotta myöhemmin niiden määrä oli vähentynyt 7,5 %. Koko maassa lapsiperheiden määrä vähentyi samalla jaksolla 3,3 %. Lapsiperheiden lukumäärä vähentyi tämän jakson aikana jokaisessa Etelä Pohjanmaan kunnassa Seinäjokea, Ilmajokea ja Lapuaa lukuun ottamatta. Näissä kolmessa kunnassa lapsiperheiden määrä kasvoi, suhteellisesti eniten Seinäjoella eli 6,7 %. Edellä mainitun jakson aikana lapsiperheiden lukumäärä vähentyi suhteellisesti eniten Lappajärvellä ( 34,5 %), Soinissa ( 32,2 %) ja Karijoella ( 27,5 %). Etelä Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 I 19

23 Nuoret koulutuksessa Vuosien aikana hieman yli puolet peruskoulunsa päättäneistä (50,3 52,1 %) on Etelä Pohjanmaalla hakenut ensisijaisesti ammatilliseen koulutukseen. Lukiokoulutukseen hakeneita on ollut hieman vähemmän (47,7 48,8 % peruskoulun päättäneistä). Etelä Pohjanmaa poikkeaa tässä suhteessa koko maan keskimääräisestä tilanteesta, sillä kansallisesti lukiokoulutukseen on ollut enemmän ensisijaisia hakijoita kuin ammatilliseen koulutukseen. Sukupuolten välillä on merkittäviä eroja koulutukseen hakeutumisessa. Vuonna 2012 Uusimaa oli esimerkiksi ainoa maakunta, jossa lukiokoulutukseen oli miesten keskuudessa enemmän ensisijaisia hakijoita kuin oli ammatilliseen koulutukseen. Muissa maakunnissa ammatillinen koulutus oli lukiokoulutusta suositumpi hakukohde miesten keskuudessa. Naisten keskuudessa lukiokoulutus oli puolestaan tuolloin kaikissa maakunnissa suositumpi hakukohde kuin ammatillinen koulutus. Vuonna 2012 Etelä Pohjanmaalla peruskoulunsa päättäneiden miesten keskuudessa haettiin enemmän jatkoopintoihin ammatilliseen koulutukseen kuin lukioon. Naisten keskuudessa lukioihin haettiin enemmän kuin ammatilliseen koulutukseen. Ammatillisen ja lukiokoulutuksen suosiossa on alueellisia eroja, joita kuvataan kartassa numero 4. Etelä Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 I 20

24 Kartta 4: Kumpaan peruskoulun 9 luokan vuonna 2012 päättäneet hakivat enemmän (ensisijaiset hakijat), lukiokoulutukseen vai ammatilliseen koulutukseen? Etelä Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 I 21

25 Etelä Pohjanmaan ammatillisessa opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa (OPS perusteinen koulutus) aloitti perustutkinnon suorittamisen vuonna 2012 yhteensä opiskelijaa. Eniten aloittaneita oli tekniikan ja liikenteen alan opinnoissa, 967 opiskelijaa. Vuosina ammatillisessa koulutuksessa aloittaneiden määriä on kuvattu tarkemmin taulukossa 2. Taulukko 3: Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen uudet opiskelijat Etelä Pohjanmaalla Vuonna 2012 Etelä Pohjanmaalla päätti peruskoulun 9. luokan henkeä. Heistä ammatillisessa peruskoulutuksessa jatkoi opintojaan 48,3 prosenttia ja lukiokoulutuksessa 46,8 prosenttia. 4,9 prosenttia ei jatkanut opintojaan välittömästi. Niiden osuus, jotka eivät jatkaneet opintojaan heti, oli maakunnista pienin. Etelä Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 I 22

26 Kuvio 4: Niiden peruskoulunsa vuonna 2012 päättäneiden 9 luokkalaisten osuus, jotka eivät jatkaneet tutkintotavoitteista opiskelua heti peruskoulun jälkeen, % Etelä Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 I 23

27 Lukiokoulutuksessa aloitti vuonna 2012 yhteensä opiskelijaa. Heistä nuorten opetussuunnitelman mukaisessa koulutuksessa aloittaneita oli 97 %. Uusista aloittaneista lukion opiskelijoista oli naisten osuus 58,5 prosenttia. Kuvio 5: Lukiokoulutuksen uudet opiskelijat nuorten opetussuunnitelman mukaisessa koulutuksessa Etelä Pohjanmaalla Suhteellisesti eniten lukiokoulutukseen sijoittuivat Lappajärvellä opintonsa päättäneet peruskoululaiset. Heistä lähes 69 % pääsi lukiokoulutukseen. Ammatillisessa koulutuksessa opintojaan jatkoivat heti valmistumisen jälkeen suhteellisesti eniten Kurikassa valmistuneet peruskoululaiset, joista lähes 59 prosenttia jatkoi opiskelua ammatillisessa kou Etelä Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 I 24

28 lutuksessa. Alavudella oli suhteellisesti eniten niitä peruskoululaisia, jotka eivät välittömästi valmistumisensa jälkeen jatkaneet opiskelua. Heitä oli 13 prosenttia Alavuden 9 luokkalaisista. Etelä Pohjanmaan 9 luokkalaiset sijoittuivat siis kansallisesti verrattuna erittäin hyvin heti peruskoulun jälkeisiin jatko opintoihin. Isojoella ja Kuortaneella oli jopa se tilanne, että kaikki peruskoulun 9 luokkalaiset pääsivät jatkamaan heti peruskoulun jälkeen opintojaan. Kartta 4 kuvaa vuonna 2012 Etelä Pohjanmaalla 9. luokan päättäneiden sijoittumista heti peruskoulun jälkeen alkaneeseen koulutuksen. Etelä Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 I 25

29 Kartta 5: Etelä Pohjanmaalla vuonna 2012 peruskoulun 9. luokan päättäneiden välitön sijoittuminen jatko opintoihin, mihin sijoituttiin eniten Etelä Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 I 26

30 On huomattava, että eri koulutuksiin hakeutuneiden ja sijoittuneiden määrissä on vuosittaisia vaihteluita ja että osa peruskoulun päättäneistä ei välittömästi peruskoulun päättämisen jälkeen hae lukioon tai ammatilliseen koulutukseen. Seuraavassa tekstissä käsitellään opiskelijamääriä ja nuorten sijoittumista suoritetun koulutuksen jälkeen. Tekstin laadintaa varten ei ole ollut saatavilla ikäryhmittäisiä tietoja siitä, kuinka paljon tietyn ikäisiä nuoria on valmistunut koulutuksesta tai sijoittunut sen jälkeen jollekin tietylle maantieteelliselle alueelle. Koska lukioista, ammatillisesta koulutuksesta ja korkeakoulutuksesta valmistuneista valtaosa on alle 30 vuotiaita, on tässä tekstissä oletuksena yleistys, että sijoittumista ja valmistumista koskevat tiedot koskevat huomattavassa määriä myös nuoria. Tekstissä keskitytään ammatilliseen peruskoulutukseen, joka on suoritettu perustutkintona. Tilastokeskuksen tietojen mukaan Etelä Pohjanmaalla oli vuonna 2012 yhteensä opiskelijaa opetussuunnitelmaperusteisessa (OPS perusteinen) ammatillisessa peruskoulutuksessa. Opiskelijoista oli miehiä eli heitä oli vajaat 53 prosenttia opiskelijoista. Opiskelijoita oli eniten tekniikan ja liikenteen alalla, hieman alle Toiseksi eniten opiskelijoita oli sosiaali, terveys ja liikunta alalla, 908. Ammatillisen koulutuksen opiskelijamäärät ovat viime vuosina vähentyneet jonkun verran: esimerkiksi vuonna 2008 opiskelijoita oli Etelä Pohjanmaalla Suhteellisesti eniten opiskelijamäärät ovat vähentyneet vuosina luonnontieteiden alalla ( 20 %) ja kulttuurialalla ( 14 %). Opiskelijamäärät ovat kasvaneet eniten sosiaali, terveys ja liikunta alalla (18 %) sekä luonnonvara ja ympäristöalalla (14 %). Etelä Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 I 27

31 Taulukko 4: Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijat Etelä Pohjanmaalla Etelä Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 I 28

32 OPS perusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa suoritettiin Etelä Pohjanmaalla vuonna 2012 yhteensä tutkintoa. Eniten tutkintoja suoritettiin tekniikan ja liikenteen alalla, 765. Taulukko 5 kuvaa viime vuosina suoritettujen tutkintojen määrien kehitystä. Taulukko 5: Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnot Etelä Pohjanmaalla Etelä Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 I 29

33 Niistä, jotka olivat vuonna 2008 suorittaneet Etelä Pohjanmaalla ammatillisen toisen asteen tutkinnon, oli työllisinä vuoden 2011 lopulla 70,6 % eli hieman vähemmän kuin oli kansallinen keskiarvo (72,0 %). Valmistuneiden työllisyyteen vaikuttavat mm. alueella olevat työllistymismahdollisuudet sekä heidän sijoittumisensa eri alueille tutkinnon suorittamisen jälkeen. Kuvio 6: Toisen asteen ammatillisen tutkinnon vuonna 2008 suorittaneiden työllisyysaste vuoden 2011 lopulla, tutkinnon suoritusmaakunnan mukaan, % Etelä Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 I 30

34 Ammatillisen peruskoulutuksen vuonna 2008 Etelä Pohjanmaalla suorittaneista oli vuoden 2011 lopulla työllistynyt Etelä Pohjanmaalle 73,3 %. Maakunnittaiset työllistymisasteet tutkinnon suorittamismaakuntaan vaihtelivat tuolloin välillä 54,2 % (Kainuu) 93,9 % (Ahvenanmaa). Etelä Pohjanmaalla tutkinnon suorittaneiden työllisten sijoittumisessa Etelä Pohjanmaalle oli alakohtaisia eroja, joita kuvataan tarkemmin kuviossa 6. Suurin valmistumismaakuntaan työllistyneiden osuus oli yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla ja pienin kulttuurialalla. Kuvio 7: Toisen asteen ammatillisen perustutkinnon vuonna 2008 Etelä Pohjanmaalla suorittaneiden työllistymismaakunta vuoden 2011 lopulla, % tutkinnon suorittaneista (OPS perusteinen koulutus) Etelä Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 I 31

35 Etelä Pohjanmaan vuoden 2012 ylioppilaista suurin osa (53,9 %) ei jatkanut heti valmistumisensa jälkeen välittömästi tutkintotavoitteista opiskelua. Niistä, jotka jatkoivat heti opiskelua, useimmat jatkoivat opiskelua ammattikorkeakoulutuksessa sekä yliopistokoulutuksessa. Opiskeluaan välittömästi jatkavien osuus oli Etelä Pohjanmaalla maakunnista kolmanneksi korkein Pohjanmaan ja Keski Pohjanmaan jälkeen. Kuvio 8: Vuoden 2012 ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko opintoihin, % ylioppilaista. Etelä Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 I 32

36 Nuorten koulutustaso Vaikka Etelä Pohjanmaan koko väestön koulutustaso on kansallisesti matala, ovat maakunnan nuoret suorittaneet maan tasoa useammin perusasteen jälkeisiä tutkintoja. Vuoden 2013 lopulla tutkintoja suorittaneiden osuus koko väestöstä oli Etelä Pohjanmaalla 66,8 %, mutta vuotiaiden osalta osuus oli 86,8 %. Etelä Pohjanmaan kunnissa tutkintoja suorittaneiden osuus ikäryhmästä vaihteli em. ajankohtana 80,1 90,3 prosentin välillä. Kartta 6: Perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuus vuotiaasta väestöstä , % Etelä Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 I 33

37 Ikäryhmän tutkintoja suorittaneiden enemmistö oli miehiä: heitä oli 52,1 prosenttia tutkinnon suorittaneista. Miehet olivat enemmistönä vain pelkän perusasteen koulutuksen suorittaneiden ryhmässä sekä keskiasteen tutkinnon suorittaneissa. Sen sijaan korkea asteen tutkintoja suorittaneista naisia oli noin 67 % niistä, jotka asuivat Etelä Pohjanmaalla ja olivat suorittaneet korkea asteen tutkinnon korkeimpana koulutuksena. Kuvio 9: Miesten ja naisten osuudet Etelä Pohjanmaalla koulutuksen mukaan vuotiaista , % ryhmästä Etelä Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 I 34

38 Koko väestön ja myös nuorten koulutustaso on kehittynyt nousujohteisesti. Kuviosta 6 ilmenee, millaista kehitys on ollut vuosien aikana. Vuoden 2013 lopulla 13,2 % ikäryhmään kuuluvista oli suorittanut korkeimpana koulutuksena perusasteen koulutuksen, noin 70 % keskiasteen koulutuksen ja 16,6 % korkea asteen koulutuksen. Kansallisessa vertailussa voidaan todeta, että Etelä Pohjanmaan vuotias väestö on suorittanut suhteellisesti paljon perusasteen jälkeisiä tutkintoja: perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuus oli maakuntiemme toiseksi korkein tässä ikäryhmässä (86,8 %) Pohjois Karjalan jälkeen. Kuvio 10: Etelä Pohjanmaan vuotiaan väestön koulutustaso (31.12), % ikäryhmästä Etelä Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 I 35

39 Lähteet: Tilastokeskus, koulutukseen hakeutuminen: Tilastokeskus, oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot: Tilastokeskus, perheet: Tilastokeskus, Sijoittumispalvelu: Tilastokeskus, vuoden 2012 väestöennuste: Tilastokeskus, väestön koulutusrakenne: Tilastokeskus, väestörakennetilastot: Etelä Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 I 36

40 Projektipäällikkö Sanna Salmela, Terveempi Pohjois Suomi 2 hanke, Pohjois Pohjanmaan sairaanhoitopiiri HYVINVOINTIJOHTAMINEN ETELÄ POHJANMAAN KUNNISSA: PÄÄMÄÄRÄNÄ KUNTALAISTEN HYVINVOINTI, TYÖVÄLINEENÄ SÄHKÖINEN HYVIN VOINTIKERTOMUS Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen on niin kuntalaisten kuin kunnankin etu. Vastuu hyvinvoinnin edistämisestä tulee kuulumaan jatkossa yhä selvemmin kunnalle ja sen kaikille toimialoille (mm. tuleva kuntalaki). Poikkihallinnollisessa yhteistyössä ollaankin ottamassa askeleita kohti käytännönläheistä poikkitoiminnallista yhdessä tekemistä. Epäilevät Tuomaat sanovat, että ainahan kuntalaisten hyvinvointia on edistetty. Tuomaat ovat oikeassa. Tavoitteena onkin, että hyvinvointia edistävä työ tehdään jatkossa aiempaa suunnitelmallisemmin, tavoitteellisemmin ja läpinäkyvämmin. Näin ollen sitä myös seurataan ja arvioidaan kuten kunnan talouttakin. Aiemmin on valitettavan usein käynyt niin, että jos hyvinvointitavoitteita on ylipäätään asetettu, myöhemmin ei ole järjestelmällisesti arvioitu sitä, mitä todella tehtiin ja millaisia vaikutuksia saatiin aikaiseksi. Etelä Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 I 37

41 Sähköistä hyvinvointikertomusta käytetään Etelä Pohjanmaallakin Sähköinen hyvinvointikertomus on internetissä toimiva kuntien tiedolla johtamisen työväline (www.hyvinvointikertomus.fi). Työväline tukee hyvinvoinnin kytkemistä kunnan toiminnan ja talouden suunnitteluun, seurantaan ja arviointiin erityisesti strategisella tasolla. Etelä Pohjanmaan kunnista jo yhdeksän kuntaa on julkaissut työvälineellä valmistellun hyvinvointikertomuksen (Alajärvi, Evijärvi, Isojoki, Jalasjärvi, Kauhajoki, Lappajärvi, Lapua, Seinäjoki, Teuva). Lisäksi valmistelu on kesken tai on ainakin alkuvuonna 2014 ollut kesken Ilmajoella, Karijoella, Kurikassa ja Ähtärissä. Valtakunnallisesti työvälinettä käyttää 78 prosenttia Manner Suomen kunnista. Sähköinen hyvinvointikertomus on tarkoitettu lakisääteisen hyvinvointikertomuksen valmisteluun. Se helpottaa kuntalaisten hyvinvointia kuvaavan tiedon kokoamista, tulkintaa ja raportointia sekä hyvinvoinnin edistämisen suunnittelua ja seurantaa. Työvälineen avulla abstrakti ja laaja hyvinvoinnin käsite hahmottuu kokonaisuutena ja konkreettisina mittareina. Työväline näyttää automaattisesti tietoa kuntalaisten osallisuudesta, turvallisuudesta, toimeentulosta, asumisesta ja ympäristöstä, opiskelusta ja työstä, terveydestä ja toimintakyvystä, tasa arvosta ja oikeudenmukaisuudesta, henkisestä hyvinvoinnista ja palveluista. Sähköisessä hyvinvointikertomuksessa on hyödynnetty jo olemassa olevia, valtakunnallisista tietojärjestelmistä löytyviä mittareita. Näin ollen työvälineen mittareita kannattaakin tarkastella peilinä, joka kuvastaa valtakunnallisten tietojärjestelmien antia hyvinvointinäkökulmasta katsottuna. Yhteen kerättyjen, konkreettisten mittareiden seurauksena hyvinvoinnin edistäminen aletaan nähdä myös konkreettisina, mitattavissa olevina toimenpiteinä. Hyvinvointiryhmien ja valtuutettujen kokemuksia kartoitettu Kuntiin on perustettu viime vuosina useimmiten kaikkien toimialojen edustajista muodostuvia hyvinvointiryhmiä. Ryhmä vastaa hyvinvointikertomuksen valmistelusta, jonka aikataulutus tulee sisällyttää kunnan toiminta ja talous Etelä Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 I 38

Keskipohjalaisten hyvinvointi ja -palvelujen saatavuus hyvinvointibarometritutkimuksen näkökulmasta

Keskipohjalaisten hyvinvointi ja -palvelujen saatavuus hyvinvointibarometritutkimuksen näkökulmasta Keskipohjalaisten hyvinvointi ja -palvelujen saatavuus hyvinvointibarometritutkimuksen näkökulmasta Minttu Kuronen-Ojala, hyvinvointibarometritutkija, YTM SONet BOTNIA Kokkola 17.9.2013 Ketterä moniosaaja

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2014

Koulutukseen hakeutuminen 2014 Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2014 Uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin yhä vaikeaa Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan uusia ylioppilaita oli vuonna 2014 noin 32 100. Heistä

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2012

Koulutukseen hakeutuminen 2012 Koulutus 2014 Koulutukseen hakeutuminen 2012 Peruskoulun päättäneiden ja uusien ylioppilaiden välitön hakeutuminen Välitön pääsy jatko-opintoihin helpottui peruskoulun päättäneillä mutta vaikeutui uusilla

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2015

Koulutukseen hakeutuminen 2015 Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2015 Uusista ylioppilaista lähes 70 prosenttia jäi koulutuksen ulkopuolelle Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuoden 2015 uusista ylioppilaista 32 prosenttia

Lisätiedot

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Koulutus Konsultit 2HPO 1 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat 2 Peruskoulun päättäneiden ja ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin Valmistumisvuosi 2011 2010 2009 2008 2007 2006

Lisätiedot

Nuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois-Savossa

Nuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois-Savossa Nuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois-Savossa - nuorten määrä - koulutus ja opiskelu - työttömyys, työnhaku ja työvoimapalvelut - työpajat ja etsivä nuorisotyö Tietoja vuositasolla Pohjois-Savon ELY-keskus

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, marraskuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, marraskuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 23.12. klo 9.00 Työttömyys kasvoi Kainuussa kuussa selvästi vähemmän kuin koko maassa keskimäärin Uusia työttömiä on aiempaa vähemmän,

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Koulutus 2015 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Vastavalmistuneiden työllistyminen jatkoi heikkenemistään Tilastokeskuksen mukaan vastavalmistuneiden työllisyys huonontui myös vuonna 2013. Lukuun

Lisätiedot

Sähköisen hyvinvointikertomus

Sähköisen hyvinvointikertomus Sähköisen hyvinvointikertomus Sähköinen hyvinvointikertomus Tiedolla johtamisen työväline» Käyttäjinä pääasiassa kunnat ja kuntayhtymät Tuottaa vertailevaa tietoa strategiatyöhön sekä toiminnan ja talouden

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, joulukuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, joulukuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 20.1.2015 klo 9.00 Työttömyys kasvoi Kainuussa rajusti vuoden lopulla Lomautukset lisääntyivät ja uuden työvoiman tarve oli lähes

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo Näyttötutkinnot 20 vuotta, 21.10.2014, klo 10.45 15.30 NÄYTTÖTUTKINTOJEN VAIKUTTAVUUDEN KYSYMYS? Mitä rekisteriaineistot ja vertailuasetelmat kertovat? Asko Suikkanen, emeritusprofessori (YTT), Lapin yliopisto

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2014

Tilastokatsaus 9:2014 Tilastokatsaus 9:214 Tilastokatsaus 9:213 Vantaa 1 24.6.214 Tietopalvelu B1:214 Tietoja työvoimasta ja työttömyydestä Työvoiman määrä kasvoi 7:lla (,7 %) vuoden 212 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien

Lisätiedot

Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten

Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten NÄKYMIÄ JOULUKUU 2013 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten Työllisyyskatsaus, marraskuu 2013 20.12.2013 klo 9:00 Työttömät

Lisätiedot

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2013

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2013 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2013 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Helmikuun työllikatsaus 2/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 26.3.2013 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2013 Työttömänä olevia työnhakijoista oli Kaakkois-Suomessa

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan työllisyyskatsaus 6/2014

Etelä-Pohjanmaan työllisyyskatsaus 6/2014 NÄKYMIÄ KESÄKUU 2014 ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS Etelä-Pohjanmaan työllisyyskatsaus 6/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 22.7.2014 klo 9:00 Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi 10 % viime vuodesta Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Työttömien määrä väheni Kainuussa

Työttömien määrä väheni Kainuussa NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, maaliskuu Julkistettavissa 23.4. klo 9.00 Työttömien määrä väheni Kainuussa Kainuun työttömyyden kehitys poikkeaa koko maan kehityksestä Kainuun työttömyydessä

Lisätiedot

Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun. Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9.00

Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun. Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9.00 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun Työllisyyskatsaus, joulukuu 2014 20.1.2015 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan työllisyyskatsaus 4/2013

Etelä-Pohjanmaan työllisyyskatsaus 4/2013 NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2013 ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS Etelä-Pohjanmaan työllisyyskatsaus 4/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 21.5.2013 klo 9:00 Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi 11,6 % viime vuodesta Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012

Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012 Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012 Lähteenä vuosittain tehtävä valtakunnallinen kysely etsivää nuorisotyötä tekeville sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön laatima kooste Etsivä nuorisotyö

Lisätiedot

Etelä-Savossa työttömiä yhtä paljon viimeksi tammi-helmikuussa Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9:00

Etelä-Savossa työttömiä yhtä paljon viimeksi tammi-helmikuussa Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9:00 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savossa työttömiä yhtä paljon viimeksi tammi-helmikuussa 2006 Työllisyyskatsaus, joulukuu 2013 21.1.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa

Lisätiedot

Työttömyys helpottui vain hieman tammikuusta helmikuuhun Etelä-Savossa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9:00

Työttömyys helpottui vain hieman tammikuusta helmikuuhun Etelä-Savossa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9:00 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Työttömyys helpottui vain hieman tammikuusta helmikuuhun Etelä-Savossa Työllisyyskatsaus, helmikuu 2014 25.3.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan työllisyyskatsaus 3/2014

Etelä-Pohjanmaan työllisyyskatsaus 3/2014 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2014 ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS Etelä-Pohjanmaan työllisyyskatsaus 3/2014 Julkaisuvapaa torstaina 24.4.2014 klo 9:00 Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi 7 % viime vuodesta Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Yli työtöntä Etelä-Savossa kesäkuun lopussa. Työllisyyskatsaus, kesäkuu klo 9:00

Yli työtöntä Etelä-Savossa kesäkuun lopussa. Työllisyyskatsaus, kesäkuu klo 9:00 NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Yli 9 000 työtöntä Etelä-Savossa kesäkuun lopussa Työllisyyskatsaus, kesäkuu 2014 22.7.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli kesäkuun lopussa

Lisätiedot

Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä

Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä 25.11.2013 1 Nuoret Helsingissä Vuoden 2013 alussa 15 29-vuotiaita oli Helsingissä 135 528 eli 22 % koko Helsingin väestöstä ja 14 % koko maan samanikäisistä

Lisätiedot

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 lisätietoja antavat - laatu- ja suunnittelujohtaja Marjo-Riitta Järvinen, Lahden ammattikorkeakoulu - kehittämispäällikkö Sari Mikkola,

Lisätiedot

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Karjalan tutkimuslaitos NÄKÖKULMIA OSALLISTAVAAN TYÖLLISYYSPOLITIIKKAAN JA SOSIAALITURVAAN - Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto, 24.5.2016 Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto Eduskunnan Työelämä-ja tasa-arvovaliokunnalle työikäisen väestön koulutustason kehityksestä ja työllistymisestä ilman

Lisätiedot

Etelä-Savossa työpaikkoja avoinna työnvälityksessä 14 % edellisvuoden tammikuuta enemmän. Työllisyyskatsaus, tammikuu

Etelä-Savossa työpaikkoja avoinna työnvälityksessä 14 % edellisvuoden tammikuuta enemmän. Työllisyyskatsaus, tammikuu NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savossa työpaikkoja avoinna työnvälityksessä 14 % edellisvuoden tammikuuta enemmän Työllisyyskatsaus, tammikuu 2014 25.2.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2015

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2015 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 24.2.2015 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus tammikuu 2015 Tammikuun lopussa Kaakkois-Suomessa

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan työllisyyskatsaus 9/2014

Etelä-Pohjanmaan työllisyyskatsaus 9/2014 NÄKYMIÄ SYYSKUU 2014 ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS Etelä-Pohjanmaan työllisyyskatsaus 9/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 21.10.2014 klo 9:00 Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi 6,2 % viime vuodesta Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2012

Ammatillinen koulutus 2012 Koulutus 2013 Ammatillinen koulutus 2012 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneet Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneita

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2012

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2012 NÄKYMIÄ ELOKUU 2012 Elokuun työllikatsaus 8/2012 Julkaisuvapaa tiistaina 25.9.2012 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2012 Kaakkois-Suomen työttömien työnhakijoiden määrä on kasvanut 3,0 % viime

Lisätiedot

KATSAUS NUORISOTAKUUN TOTEUTTAMISESTA KUNNISSA. Päivi Pienmäki-Jylhä

KATSAUS NUORISOTAKUUN TOTEUTTAMISESTA KUNNISSA. Päivi Pienmäki-Jylhä KATSAUS NUORISOTAKUUN TOTEUTTAMISESTA KUNNISSA Päivi Pienmäki-Jylhä Nuorisotakuu kunnissa Nuorten monialaiset ohjaus- ja palveluverkostot Etsivä nuorisotyö Työpajatoiminta Nuorisolain mukaiset nuorten

Lisätiedot

Oulun lääni. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus

Oulun lääni. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus Oulun lääni 25 64-vuotiaat maakunnittain 9, % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3, % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Sisältö Oulun lääni 187 1 Toimintaympäristö: kaksi erilaista maakuntaa 19 2 Aikuiskoulutukseen osallistuminen ja

Lisätiedot

Terveempi Pohjois-Suomi 2 hanke: Arviointia TerPS2- kunnista

Terveempi Pohjois-Suomi 2 hanke: Arviointia TerPS2- kunnista Terveempi Pohjois-Suomi 2 hanke: Arviointia TerPS2- kunnista HYVINVOINTIFOORUMI 21.08.2014 Keski-Pohjanmaan ja Kruunupyyn kuntien osaprojekti Tuula Löf 1 Hyvinvointiryhmät Perustettu ryhmiä Olemassa olleiden

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, huhtikuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, huhtikuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 27.5. klo 9.00 Työttömyys pysytteli kuussa kutakuinkin vuoden takaisella tasolla Kainuussa Työvoiman kysyntä piristyi selvästi,

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, lokakuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, lokakuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 24.11. klo 9.00 Työttömyys vähenee Kainuussa Työttömyyden muuta Suomea suotuisampi kehitys jatkuu. Kainuu on edelleen ainoa manner-

Lisätiedot

Ammattikoulutuksen järjestäjäkenttä tänään

Ammattikoulutuksen järjestäjäkenttä tänään Ammattikoulutuksen järjestäjäkenttä tänään Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma seminaari Paasitorni 2.8.213 Erityisasiantuntija Riku Honkasalo Opetushallitus Esityksen sisältö Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: TOUKOKUU 211 puh. 1 64 85 ja 1 64 851 Julkistettavissa 21.6.211 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Lomautukset lisääntyivät Etelä-Savossa helmikuussa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9.00

Lomautukset lisääntyivät Etelä-Savossa helmikuussa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9.00 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Lomautukset lisääntyivät Etelä-Savossa helmikuussa Työllisyyskatsaus, helmikuu 2015 24.3.2015 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli helmikuun lopussa

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen työllisyyskatsaus 4/2012

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen työllisyyskatsaus 4/2012 NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2012 ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen työllisyyskatsaus 4/2012 Julkaisuvapaa tiistaina 22.5.2012 klo 9:00 Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi hieman viime

Lisätiedot

Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää. Työllisyyskatsaus, marraskuu klo 9.00

Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää. Työllisyyskatsaus, marraskuu klo 9.00 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää Työllisyyskatsaus, marraskuu 2014 23.12.2014 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli marraskuun

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 22.7. klo 9.00 Uuden työvoiman tarve hiipui selvästi kuussa Kainuussa Lomautukset ja oppilaitoksista valmistuneet kohottivat työttömyyttä

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Koulutus 2012 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Suurin osa vastavalmistuneista työllistyi edellisvuotta paremmin vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan suurin osa vastavalmistuneista työllistyi paremmin

Lisätiedot

Työttömyys väheni Kainuussa likipitäen vuoden takaisiin lukemiin

Työttömyys väheni Kainuussa likipitäen vuoden takaisiin lukemiin NÄKYMIÄ 2015 KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, tammikuu 2015 Julkistettavissa 24.2.2015 klo 9.00 Työttömyys väheni Kainuussa likipitäen vuoden takaisiin lukemiin Kainuussa työttömyyden kehitys

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä lähes ennallaan

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä lähes ennallaan Koulutus 2016 Lukiokoulutus 2015 Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä lähes ennallaan Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan tutkintotavoitteisessa lukiokoulutuksessa oli vuonna 2015 104 100 opiskelijaa.

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2011

Ammatillinen koulutus 2011 Koulutus 2012 Ammatillinen koulutus 2011 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneet Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneita

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2009

Ammatillinen koulutus 2009 Koulutus 2010 Ammatillinen koulutus 2009 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneet Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneita

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan työllisyyskatsaus 12/2015

Etelä-Pohjanmaan työllisyyskatsaus 12/2015 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2015 ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS Etelä-Pohjanmaan työllisyyskatsaus 12/2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 27.1.2016 klo 9:00 Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi 2,4 % viime vuodesta Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, toukokuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, toukokuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 24.6. klo 9.00 Työttömyys painui Kainuussa vuoden takaista alemmaksi Kainuu pyristelee muuhun maahan nähden vastavirtaan työttömyyden

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Tiedotusvälineille 6.8.2009 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Tiedotusvälineille 3.8.2011 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

ETELÄ POHJANMAA. Työllisyyskatsaus

ETELÄ POHJANMAA. Työllisyyskatsaus Työllisyyskatsaus Kesäkuun lopussa 9 187 työtöntä työnhakijaa Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta kunnittain Kauhava 8,8 Evijärvi 9,1 Lappajärvi 9,6 Vimpeli 10,6 n työ ja elinkeinotoimistossa oli

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, heinäkuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, heinäkuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 26.8. klo 9.00 Uutta työvoimaa tarvitaan Kainuussa niukasti Pitkäaikaistyöttömyys kasvoi kuussa lähes kolmanneksen vuoden takaisesta

Lisätiedot

Etelä-Savon nuorten työttömien aktivointiaste toukokuussa 45 % Suomen kolmanneksi paras. Työllisyyskatsaus, toukokuu

Etelä-Savon nuorten työttömien aktivointiaste toukokuussa 45 % Suomen kolmanneksi paras. Työllisyyskatsaus, toukokuu NÄKYMIÄ KESÄKUU 2013 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savon nuorten työttömien aktivointiaste toukokuussa 45 % Suomen kolmanneksi paras Työllisyyskatsaus, toukokuu 2013 25.6.2013 klo 9:00 Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: HUHTIKUU 211 puh. 1 64 85 ja 1 64 851 Julkistettavissa 24.5.211 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2012

Ammatillinen koulutus 2012 Koulutus 2013 Ammatillinen koulutus 2012 Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Näyttötutkintoon valmistavissa koulutuksissa 88 400 osallistujaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen työllisyyskatsaus 9/2012

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen työllisyyskatsaus 9/2012 NÄKYMIÄ SYYSKUU 2012 ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen työllisyyskatsaus 9/2012 Julkaisuvapaa tiistaina 23.10.2012 klo 9:00 Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi 5,8 % viime vuodesta

Lisätiedot

Etelä-Savon työttömien määrä 30 % suurempi kuin vuoden 2008 suhdannehuipulla. Työllisyyskatsaus, huhtikuu klo 9:00

Etelä-Savon työttömien määrä 30 % suurempi kuin vuoden 2008 suhdannehuipulla. Työllisyyskatsaus, huhtikuu klo 9:00 NÄKYMIÄ TOUKOKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savon työttömien määrä 30 % suurempi kuin vuoden 2008 suhdannehuipulla Työllisyyskatsaus, huhtikuu 2014 20.5.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Vuoden

Lisätiedot

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2014

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2014 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2014 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 20.1.2015 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus joulukuu 2014 Kaakkois-Suomen työttömyys

Lisätiedot

Työttömiä Etelä-Savossa lähes 850 edellisvuotta enemmän. Työllisyyskatsaus, toukokuu klo 9.00

Työttömiä Etelä-Savossa lähes 850 edellisvuotta enemmän. Työllisyyskatsaus, toukokuu klo 9.00 NÄKYMIÄ KESÄKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Työttömiä Etelä-Savossa lähes 850 edellisvuotta enemmän Työllisyyskatsaus, toukokuu 2015 24.6.2015 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli toukokuun

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö 16.09.2016 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

Lisätiedot

Tiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi

Tiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi Tiedotusvälineille 9.8.2010 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2010 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen työllisyyskatsaus 10/2012

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen työllisyyskatsaus 10/2012 NÄKYMIÄ LOKAKUU 2012 ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen työllisyyskatsaus 10/2012 Julkaisuvapaa tiistaina 20.11.2012 klo 9:00 Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi 9,1 % viime

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.2.2014 klo 9.00 Pirkanmaan tilanne ennallaan Työttömien työnhakijoiden määrä oli lähes

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen työllisyyskatsaus 11/2012

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen työllisyyskatsaus 11/2012 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2012 ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen työllisyyskatsaus 11/2012 Julkaisuvapaa perjantaina 21.12.2012 klo 9:00 Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi 12,1 % viime

Lisätiedot

ETELÄ POHJANMAA. Työllisyyskatsaus

ETELÄ POHJANMAA. Työllisyyskatsaus Työllisyyskatsaus Marraskuun lopussa 8 588 työtöntä työnhakijaa Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta kunnittain Kauhava 7,7 Evijärvi 6,8 Lappajärvi 9,1 Vimpeli 8,8 n työ ja elinkeinotoimistossa

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Teologisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Kontiolahti Olli Hokkanen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Kontiolahti Olli Hokkanen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 23.5.2013 Olli Hokkanen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Väestörakenteen muutos vähentää työvoimaa ja työllisten määrää 3 Väestörakenteen muutos vähentää työvoimaa ja työllisten määrää TÄNÄÄN 11:00

Lisätiedot

Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2012

Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2012 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2012 Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2012 Julkaisuvapaa tiistaina 24.4.2012 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus maaliskuu 2012 Työttömyys kääntyi Kaakkois-Suomessa keskitalvella

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, elokuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, elokuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 22.9. klo 9.00 Kausivaihtelu pudotti työttömien määrää Myös vuositasolla pientä laskua Työttömien määrä putosi Kainuussa kuussa

Lisätiedot

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien Työllisyyskatsaus 4. vuosineljännes 2006 www.tek.fi Tutkimus/ES Työllisyyden kasvu jatkuu suhdannenousun vauhdittamana Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT)

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Outokumpu Olli Hokkanen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Outokumpu Olli Hokkanen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 23.5.2013 Olli Hokkanen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2008

Opiskelijoiden työssäkäynti 2008 Koulutus 2010 Opiskelijoiden työssäkäynti 2008 Opiskelijoiden työssäkäynti oli vuonna 2008 yleisempää kuin vuotta aiemmin Opiskelijoiden työssäkäynti oli vuonna 2008 yleisempää kuin vuotta aiemmin. Opiskelijoista

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen työllisyyskatsaus 12/2012

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen työllisyyskatsaus 12/2012 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2012 ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen työllisyyskatsaus 12/2012 Julkaisuvapaa tiistaina 22.1.2013 klo 9:00 Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi 9,6 % viime

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen työllisyyskatsaus 2/2012

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen työllisyyskatsaus 2/2012 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2012 ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen työllisyyskatsaus 2/2012 Julkaisuvapaa tiistaina 20.3.2012 klo 9.00 Työttömien työnhakijoiden määrä jatkaa maltillista laskuaan

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus rikosten ehkäisyn työvälineenä. Ville Nieminen, Suomen Kuntaliitto

Sähköinen hyvinvointikertomus rikosten ehkäisyn työvälineenä. Ville Nieminen, Suomen Kuntaliitto Sähköinen hyvinvointikertomus rikosten ehkäisyn työvälineenä Ville Nieminen, Suomen Kuntaliitto Sähköinen hyvinvointikertomus Tiedolla johtamisen työväline» Käyttäjinä pääasiassa kunnat ja kuntayhtymät

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Polvijärvi Olli Hokkanen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Polvijärvi Olli Hokkanen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 23.5.2013 Olli Hokkanen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

NUORTEN TYÖTTÖMIEN MÄÄRÄN KASVU JATKUI HÄMEESSÄ JA KOKO MAASSA

NUORTEN TYÖTTÖMIEN MÄÄRÄN KASVU JATKUI HÄMEESSÄ JA KOKO MAASSA NUORTEN TYÖTTÖMIEN MÄÄRÄN KASVU JATKUI HÄMEESSÄ JA KOKO MAASSA Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien työ- ja elinkeinotoimistoissa oli maaliskuun lopussa 18 876 työtöntä työnhakijaa, mikä on 811 vähemmän

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus heinäkuu 2015

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus heinäkuu 2015 NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2015 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2015 Julkaisuvapaa tiistaina 25.8.2015 klo 9.00 Parikkala Ruokolahti Rautjärvi Savitaipale Taipalsaari Imatra Lemi Iitti

Lisätiedot

Läpäisyaste 2014 (%) Opiskeluaika (vuotta)

Läpäisyaste 2014 (%) Opiskeluaika (vuotta) Koulutus 2016 Opintojen kulku 2014 Tutkinnon suorittaminen nopeutui kaikissa koulutussektoreissa Tilastokeskuksen koulutustilastojen vuoden 2014 tietojen mukaan 81 prosenttia lukiolaisista ja 66 prosenttia

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Ii Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Ii Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi 9.4.2014 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen käyttötiedot

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen työllisyyskatsaus 1/2012

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen työllisyyskatsaus 1/2012 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2012 ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen työllisyyskatsaus 1/2012 Julkaisuvapaa tiistaina 21.2.2012 klo 9.00 Työttömien työnhakijoiden määrä maltillisessa laskussa

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät 7.11.2016 Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Hyvinvoinnin ja elinvoiman edistäminen Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS www.hyvinvointikertomus.fi Keitele, Pielavesi, Tervo, Vesanto 30.3.2012 Ulla Ojuva, 044 417 3836, ulla.ojuva@isshp.fi Mervi Lehmusaho, 044 711 3913, mervi.lehmusaho@kuh.fi

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 4.2.2015 Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Itä-Suomi. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus

Itä-Suomi. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus Itä-Suomi 25 64-vuotiaat maakunnittain 9, % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3, % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Sisältö Itä-Suomi 69 1 Toimintaympäristö 72 2 Aikuiskoulutukseen osallistuminen ja aikuisena opiskelu 8 Taulukot, kuvat

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012.

Lisätiedot