Nuorisopalveluiden. uutiset Naumi-Isorannassa rytisee sivu 9. Horisontissa näkyy tulevaisuus sivu 16

Transkriptio

1 Naumi-Isorannassa rytisee sivu 9 Horisontissa näkyy tulevaisuus sivu 16 Torin lehmuksille puettiin neulegraffitit sivu 25 L a h d e s s a v u o s i k e r t a N : o 1 ( ) n u o r i l a h t i. n e t Nuorisopalveluiden uutiset 2012

2 2 Nuorisopalveluiden Uutiset 2012 pääkirjoitus Haaste: kuulla, sanoa ja tulla kuulluksi Vuosi 2012 oli merkittävä vuosi nuorten kuulemiselle ja osallisuudelle Lahdessa. Vuosi oli erityisen tärkeä merkkipaalu Lahden nuorisovaltuuston historiassa, sillä syksyllä 2012 pidettiin sen historian ensimmäinen yleiskokous oppilaskuntien edustajille. Keväällä puolestaan uudistettiin kärkihankelistaa, jonka tekemiseen osallistui ennätysmäärä nuoria. Nuorten kuulemismallia terävöitettiin myös perusopetuspalveluilla, ja lisättiin oppilaskuntatoiminnan tukemista ja tehtiin villejä tulevaisuusvisioita. Vaikka näillä mittareilla on menty eteenpäin, vielä on tilausta muutamalle vähintäänkin yhtä aktiiviselle vuodelle. Lahdessa nuorten kuulemisen suurin ongelma on ehdottomasti nuorten eriarvoinen asema pystyä vaikuttamaan itseään, elinympäristöään tai kouluaan koskeviin asioihin. Kaupungistamme löytyy hyviä esimerkkejä siitä, miten pieniäkin lapsia ja nuoria voidaan osallistaa yhteisissä asioissa. Harmillista tosin on se, että nämä positiiviset kokemukset eivät koske koko kaupunkia nuorten tasa-arvoisen kuntalaisuuden nimissä kaikilla tulisi olla yhtäläiset vaikutusmahdollisuudet ja tässä meillä on vielä työnsarkaa. Työ nuorten kuulemisen ja osallisuuden edistämiseksi tulee jakaa tasaisesti eri toimijoille nuorten asiat kuuluvat kaikille eivätkä ne tunne Nuorisolaki 8 : Nuorten osallistuminen ja kuuleminen Nuorille tulee järjestää mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Lisäksi nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa. toimialarajoja. Tällä hetkellä Lahdessa vallitsee tiukka näkemys siitä, että nuorten asioiden edistäminen kuuluu ensisijaisesti nuorisopalveluille ja toissijaisesti sivistystoimialalle. Mielestäni tällainen ajattelutapa osoittaa, ettei nuorisolain kuuluisaa kahdeksatta pykälää osata tulkita oikein. On äärimmäisen lyhytnäköistä sanoa, etteivätkö esimerkiksi katujen kunnossapito, joukkoliikenneratkaisut tai terveyspalvelut kuuluisi nuorille ja olisi heitä koskevia asioita. Nuorten mielipiteen huomioiminen isoissa ja vaikeissa päätöksissä ei ole aina helppoa, mutta siitä huolimatta sillä voidaan saavuttaa paljon. Ensin on vain luovuttava nuoria kohtaan olevista ei niitä kuitenkaan kiinnosta -stereotypioista. Toisaalta, tilanne ei tule muuttamaan niin kauan kun päätöksentekijämme näkevät nuorten kuulemisen vain lakisääteisenä pahana, eivätkä todella ymmärrä sen merkityksiä. Osallisuus ei saa myöskään olla jokin kakun päälle liimattu koriste, vaan sen tulee olla kiinteä osa koko kokonaisuutta. Osallisuus ei ole vain oppilaskuntien hallitusten, nuorisovaltuuston tai joidenkin yliaktiivisten supernuorten asia, vaan jokaiselle lahtelaisella nuorella tulisi olla oikeus vaikuttaa häntä koskeviin asioihin niin koulussa, kotona, harrastuksissa kuin vapaa-ajallakin. Sen tulisi olla itsestäänselvyys kaupungin eri toimijoiden rutiinityössä toimialasta tai alkuperäisestä kohderyhmästä riippumatta. Voivathan nuoretkin käyttää esimerkiksi vanhustenhuollon palveluita hoitaessaan isovanhempiensa asioista. Niin nuorisopalvelut kuin kaupunginvaltuutetut ovat ilmaisseet tavoitteekseen tehdä Lahdesta paremman asuinpaikan lapsille ja nuorille. Tavoitteena tämä on varmasti jokaisen sydäntä lähellä, mutta tavoitteen saavuttaminen käytännössä onkin toinen juttu. Nuorisokaupungin mainetta ei kuitenkaan voida saavuttaa vain kertaalleen tehtävillä äkkimuutoksilla, vaan se saavutetaan pitkäjänteisellä nuorten kuulemisella. Nuorten kuulemista ja kaupungin kehittämistä ei voida tehdä vain joka neljäs vuosi. Sen tulee olla jatkuvaa ja nuorille tulee antaa valta myös kehittää omia kuulemisverkostojaan. Aikuisten virkamiesten tai päättäjien ei tule yksin tehdä asioita, joissa nuoret ovat asiantuntijoita. Kimi uosukainen nuorisovaltuuston puheenjohtaja LAHDEN NUORISOPALVELUT Sammonkatu 8 B, Lahti nuorisopalvelut@lahti.fi Lahden nuorisopalvelut ja eri toimipisteet Facebookissa Toimipisteet: Toimisto, Sammonkatu 8 B Ahtialan nuorisotalo, Arvonkatu 14 Kasakkamäen nuorisotalo, Matkamiehenkatu 36 Nuortentalo Paristo, Tietotie 5 Nuortentalo Plaza, Tenavankatu 19 Nuorisotalo Profiili, Apilakatu 5 Tyttöjen tila, Harjukatu 26 B, sisäpiha Lahden monikulttuurikeskus Multi-Culti, Päijänteenkatu 1 Naumi-Isorannan leirikeskus, Karilanmaa, Sysmä Nuorisokeskus, Sammonkatu 8 C Nuorisotiedotus Hurina 3.0, Sammonkatu 8 C Nuortentila Tripla, Kauppakeskus Trio Akseli-työpajat, Sammonkatu 8 Dynamo, Saimaankatu 64 Nuorten monipalvelukeskus Domino, Hämeenkatu 9 ja Sammonkatu 8 B Nuorten työharjoitteluyksikkö Horisontti, Sammonkatu 8 B Henkilökunta: Nuorisotoimenjohtaja Jouni Kivilahti ALUEELLISET NUORISOPALVELUT Toimintayksikön päällikkö Helena Unelius Ahtialan nuorisotalo Nuorisonohjaaja Mika Rokka Nuorisonohjaaja Heli Kaskinen Kasakkamäen nuorisotalo Nuorisonohjaaja Ulla-Riitta Moilanen Nuorisonohjaaja Anu Varpenius (vanhempainvapaa alkaen) Nuorisonohjaaja Reetta Möller ( alkaen) Nuorisotalo Profiili Nuorisonohjaaja Maarit Taipalinen Nuorisonohjaaja Tuire Witting Nuortentalo Paristo Nuorisonohjaaja Lea Hakala Nuorisonohjaaja Heli Lipponen Nuortentalo Plaza Nuorisonohjaaja Hanna Merivirta (vanhempainvapaa alkaen) Nuorisonohjaaja Petra Mäki Nuorisonohjaaja Juho Outavaara ( alkaen) Tyttöjen tila Nuorisonohjaaja Saara Aaltonen (vanhempainvapaa saakka) Nuorisonohjaaja Reetta Möller ( saakka) Nuorisonohjaaja Mervi Laaksonen OSALLISUUDEN JA KANSALAISTOIMINNAN PALVELUT Toimintayksikön päällikkö Petteri Peltonen Projektityöntekijä Anna Lappalainen ( alkaen) Nuorisokeskus Nuorisonohjaaja Ritva Jokinen (työlomalla saakka) Nuorisonohjaaja Piia Koponen Nuorisonohjaaja Tommi Aaltola Projektityöntekijä Mika Tuomela Monikulttuurikeskus Multi-Culti Toiminnanohjaaja Pirkko Hämäläinen Nuorisonohjaaja Irene Lüders Ohjaaja Jammeditha Rautio ( saakka) Ohjaaja Maija Hietala ( saakka) Nuorisotiedotus Hurina 3.0 Nuorisonohjaaja Jarno Koskelainen Nuorisonohjaaja Sari Immonen Naumi-Isorannan leirikeskus Nuorisonohjaaja Pekka Pusa

3 Nuorisopalveluiden Uutiset muut lehdet Uusi Lahti 1/2012 Lahden koulujen, päiväkotien ja nuorisotilojen tulevaisuus niputettiin suuressa palveluverkkosuunnitelmassa. Suurin etukäteismielenkiinto kohdistui homekouluihin. Suunnitelmassa otettiin kantaa myös kaupungin nuorisotoimen tiloihin: Palveluverkko säilyy alueellisten nuorisopalveluiden osalta pääosin ennallaan. Uudet korvaavat tilat on saatava eteläiseen (Laune) ja läntiseen (Metsäkangas) Lahteen. Lahden keskustassa palveluverkon toteuttaminen edellyttää yksittäisistä vuokratiloista luopumista ja toiminnan keskittämistä yhteen osoitteeseen. Leirikeskuksen investointitarpeista tärkein on leirituvan rakentaminen Isorannan alueelle. ESS 3/2012 Mitä on hyvä elämä, ja kuka sen määrittää? Nuorilla on kova paine olla aina paras kaikessa, ajan hengen mukaisesti. Tavallinen elämä ei kaikille tunnu riittävän. Statushakuisessa, voimakkaasti työorientoituneessa yhteiskunnassa on edessä voimakas arvomaailman myllerrys. Uusi Lahti 4/2012 Nuorten päriseminen vanhempien vastuulla: muoti-ilmiöksi nousseet energiajuomat kiehtovat erityisesti murrosiän kynnyksellä olevia nuoria. Kehittyvä kauppa 4/2012 Kauppakeskus on nykypäivän maitolaituri Kaupunkilainen 9/2012 Jalkapallo toi yhteen eri puolilta maailmaa tulleet ihmiset. Tällä kentällä pelaa ihmisiä Sudanista, Syyriasta, Suomesta, Kongosta, Irakista, Nigeriasta, Kosovosta, Etelä-Afrikasta, Venäjältä ja Ukrainasta. Uusi Lahti 11/2012 Puut pakettiin! - tempaus tuo iloa ja väriä torille. Tempauksen toivotaan jättävän kauniin muiston torin lehmuksista, joista ainakin osa joudutaan kaatamaan toriparkkityömaan tieltä. SISÄISET PALVELUT Toimintayksikön päällikkö Virpi Rantanen Toimistosihteeri Marja-Leena Tapper Kanslisti Katja Markkola Viestintä Petra Göös Ohjaaja Maria Raudanpää ( alkaen) Ohjaaja Tomi Vähäkangas ( ) Projektikoordinaattori Ira Custódio ( saakka) Projektikoordinaattori Suvi Lappalainen ( alkaen) TYÖLLISYYS- JA ERITYISPALVELUT Toimintayksikön päällikkö Jaana Lehtinen Akseli-työpajat Toiminnanohjaaja Susanna Ormaa-Perälä Yksilövalmentaja Annina Kurki Yksilövalmentaja Anna-Kaisa Vihersalo (vanhempainvapaa saakka) Yksilövalmentaja Laura Eerola ( saakka) Projektikoordinaattori Anne Erkinheimo-Kyllönen Liina & ekoakseli Työvalmentaja Eve Kaikkonen Työvalmentaja Katri Kiviniemi Lounasakseli Työvalmentaja Jaana Snellman-Berg Puuakseli Työvalmentaja Ismo Salokannel Työvalmentaja Pasi Viljamaa Teräsakseli Työvalmentaja Tero Riihelä Työvalmentaja Lauri Kantela ( saakka) Työvalmentaja Teemu Hyppönen ( alkaen) Reppupajat Yksilövalmentaja Heidi Pasanen (opintovapaa alkaen) Yksilövalmentaja Anna Anttila ( alkaen) Työnsuunnittelija Minna Mustonen ( saakka) Työnsuunnittelija Osku Kiviniemi Työnsuunnittelija Toni Ovaskainen ( alkaen) Akselin ja Dynamon Mediapaja Työvalmentaja Vesa Laakso Työvalmentaja Maarit Siikaniemi Dynamo Toiminnanohjaaja Susanna Ormaa-Perälä Yksilövalmentaja Minna Toivonen Työvalmentaja Lauri Keskiväli Työvalmentaja Auli Wallenius (vanhempainvapaa saakka) Työvalmentaja Laura Viippola ( saakka) Työvalmentaja Mia Lehtiniemi Työvalmentaja Petra Jorasmaa ( saakka) Työvalmentaja Markku Lähdeaho ( alkaen) Nuorten monipalvelukeskus Domino Johtava ohjaaja Anu Siiteri Palveluohjaaja, mielenterveys- ja kriisityö Taija Tamminen Palveluohjaaja, nivelvaihetyö Hanna Suontama-Heinonen Palveluohjaaja, nivelvaihetyö Mirva Kallunki Palveluohjaaja, nivelvaihetyö Olli-Ville Liukkonen Koordinaattori, nivelvaihetyö Satu Kakko Palveluohjaaja, etsivä nuorisotyö Mika Ahokas Palveluohjaaja, etsivä nuorisotyö Toni Hynninen Palveluohjaaja, etsivä nuorisotyö Jouni Hirvonen ( alkaen) Palveluohjaaja, etsivä nuorisotyö Heli Hovinen ( alkaen) Palveluohjaaja, ehkäisevä päihdetyö Anna Sillanpää Palveluohjaaja, ehkäisevä päihdetyö Teija Pilli Nuorten työharjoitteluyksikkö Horisontti Toiminnanohjaaja Matti Hulkkonen Työhönvalmentaja Elina Aartolahti Työhönvalmentaja Merja Ojala Työhönvalmentaja Elina Karstila Työhönvalmentaja Harri Laitinen Työhönvalmentaja Vesa Nykänen Työhönvalmentaja Heidi Hursti Työhönvalmentaja Sarianna Alonen ( alkaen) Työnsuunnittelija Toni Ovaskainen ( ) Taitto: Mediapaja / Jenna Kauppinen

4 4 Nuorisopalveluiden Uutiset 2012 UUTISIA Alueellisten nuorisopalveluiden vauhdikas vuosi viidellä suuralueella Nuorisotyötä tehdään nuorisotaloilla, kouluilla, kauppakeskuksessa, leirikeskuksissa, tapahtumissa ja sosiaalisessa mediassa. Vuosi oli onnistunut ja nuoret asiakkaamme tyytyväisiä, mistä kiitokset kuuluvat nuorille itselleen sekä osaaville ja innostuneille työntekijöille. Nuorisotaloilla kävi kuhina kun nuoret, erilaiset nuorten ryhmät ja nuorisoyhdistykset käyttivät nuorisotalojen tarjoamia toiminta- ja harrastusmahdollisuuksia. Taloilla kokoontui muun muassa bofferimiekkailijoita, kuntosaliporukoita, kokki-, kädentaito-, liikunta- ja tanssiryhmiä sekä kuvataide- ja musiikinharrastajia. Monipuolista toimintaa suunniteltiin ja toteutettiin yhdessä nuorten kanssa. Vertaisohjaajatoiminnasta kiinnostuneille nuorille järjestettiin koulutusta ja he pääsivät opettelemaan ohjaustehtäviä nuorisonohjaajien tuella. Aktiivisen tekemisen vastapainona nuoret voivat uppoutua sohvalle jakamaan ajatuksiaan muiden nuorten ja ohjaajien kanssa, tuntea yhteenkuuluvuutta ja luoda sosiaalisia verkostoja. Alueelliset nuorisopalvelut järjesti toimintaa viidellä suuralueella kuudessa toimipisteessä: Ahtialan nuorisotalossa, Kasakkamäen nuorisotalossa, Nuorisotalo Profiilissa, Nuortentalo Paristossa, Nuortentalo Plazassa ja Tyttöjen tilassa. Edellisvuosien tapaan toiminnot oli suunnattu luokkalaisille ja sitä vanhemmille. Syksyllä Kasakkamäellä, Plazassa ja Profiilissa toimintaan pääsi mukaan uusi ikäluokka, neljäsluokkalaiset. Nuorisotaloilla tehdyn työn lisäksi alueellisten nuorisopalveluiden väki teki töitä kouluilla, kauppakeskuksessa, leirikeskuksissa, retkillä, tapahtumissa ja sosiaalisessa mediassa. He olivat aktiivisesti mukana myös monialaisissa verkostoissa ja vastuualueyhteistyössä. Vuosi oli onnistunut ja nuoret asiakkaamme tyytyväisiä, mistä kiitokset kuuluvat osaaville ja innostuneille työntekijöille. Meillä on hieno porukka töissä! HELENA UNELIUS toimintayksikön päällikkö, alueelliset nuorisopalvelut Alueelliset nuorisopalvelut kampanjoi cityvalotauluissa ja yläkouluilla Alueellisten nuorisopalveluiden EI-julistekampanja oli bongattavissa helmikuussa cityvalotauluissa, digitaalisissa mainospinnoissa, yläkouluilla ja nuorisotaloilla. Kampanjan tarkoituksena oli herättää huomiota ja kiinnostusta nuorisotaloja kohtaan ja tavoittaa uusia nuoria mukaan alueellisten nuorisopalveluiden toimintaan. Yläkouluilla kampanjaa tehostivat teemaan liittyvät Dynamon draamapajan iskumaiset, positiiviset ja yllättävät esitykset kesken välitunnin. Alueellisten nuorisopalveluiden asiakas- ja osallistujamäärä oli Nuorisotaloilla järjestettyyn toimintaan osallistui henkilöä. Asiakastyytyväisyyskyselyssä henkilöstön osaaminen käytetyn palvelun kannalta oli 4,45 (asteikko 1 5). Alueellisten nuorisopalveluiden EI-julistekampanja:

5 UUTISIA 5 Auditointiyhteistyö käynnistyi nuorisotaloilla Alueellisten nuorisopalveluiden viidessä toimipisteessä toteutettiin nuorisotalotoiminnan auditoinnit, kun auditointiyhteistyö Hyvinkään ja Tampereen nuorisopalveluiden kanssa käynnistyi keväällä Toimintaa kehittämällä nuorille pystytään tarjoamaan mahdollisimman laadukasta palvelua nuorisotaloilla. Toteutettu auditointi on erityisesti nuorisotyöhön kehitetty työväline, jonka avulla voidaan arvioida ja kehittää nuorisotyön keskeisiä toimintamuotoja. Nuorisotaloilla tehtävää työtä arvioitiin kolmesta eri näkökulmasta, jotka olivat työyhteisön toiminta, nuorten toiminta ja resurssit. Toiminnan laatu määriteltiin jokaisen osa-alueen arvioinnissa neljän tasokuvauksen avulla. Auditoinnin jälkeen käytiin palautekeskustelu ja laadittiin auditointiraportti. Ulkopuolisten nuorisotyöntekijöiden toteuttama toiminnan arviointi antoi työyhteisön käyttöön neutraalin näkemyksen oman työn kehittämisen perustaksi. Päätös kehittämiskohteiden valinnasta jäi työyhteisölle. Nuorisonohjaajien tekemä toiminnan arviointi yli kaupunkirajojen oli tervetullut rajanylitys ruo- honjuuritasolla. Kokemukset auditoinneista olivat puolin ja toisin positiivisia ja ne koettiin hyödyllisiksi. Verkostoituminen eri kaupunkien vastaavien työntekijöiden kanssa antoi ideoita oman työn tarkasteluun ja kehittämiseen ja auditoinneista saadut palautteet ja arviot auttoivat nuorisotalotoiminnan kehittämisessä. Toiminnan kehittäminen on tärkeää, jotta pystytään tarjoamaan nuorille mahdollisimman laadukasta palvelua nuorisotaloilla. Auditoijatkaan eivät jääneet tyhjin käsin, vaan saivat auditoitavasta kohteesta uusia ideoita ja käytäntöjä omaan työhönsä. Vastavuoroisesti lahtelaiset nuorisonohjaajat toteuttivat auditoinnit kevään 2012 aikana Hyvinkäällä ja Tampereen auditoinnit tehdään vuoden 2013 aikana. Yhteispeliä Nuorten kohtaamisia Facebookissa Facebookissa keskustellaan ja vaihdetaan kuulumisia. Facebook on nuorisotyössä paljon enemmän kuin peukuttamista. Nuorisonohjaajien on tärkeä olla siellä missä nuoretkin. Siksi alueelliset nuorisopalvelut oli vahvasti läsnä sosiaalisessa mediassa. Jokaisella talolla on oma Facebook-tili, joka toimii tärkeänä markkinointija tiedotuskanavana. Tavoitteena olikin pitää sivut mahdollisimman houkuttelevina esim. toimintakuvin retkistä, leireistä ja tapahtumista. Monella nuorisonohjaajalla oli Facebookissa lisäksi työprofiili. Työprofiili on kätevä väline nuorille tavoittaa ohjaajat muulloinkin kuin nuorteniltoina. AhtialasSa Lahden kaupungin nuorisopalveluilla on kattava valikoima erilaisia lähinnä yläkoululaisille tarkoitettuja teematapahtumia, joiden tarkoituksena on eri menetelmin antaa nuorille valmiuksia kohdata elämässä eteen tulevia valintatilanteita. Teemat voivat olla mitä tahansa nuoruuteen, nuoren kasvuun ja kehitykseen tai elämäntilanteisiin liittyviä asioita. Itäisellä alueella Ahtialassa on viime vuosina toteutettu säännöllisesti peli-ilta-formaattia. Sen erityispiirre teematapahtumana on, että myös nuorten vanhemmat kutsutaan mukaan toteutukseen. Peli-illan sisältö tuodaan esille pohdintaa ja toiminnallisuutta yhdistävillä rasteilla. Vanhemmilla on keskeinen rooli ryhmissä käytävän keskustelun herättäjinä, ylläpitäjinä ja rajaajina. Teemat voivat olla mitä tahansa nuoruuteen, nuoren kasvuun ja kehitykseen tai elämäntilanteisiin liittyviä asioita. Oleellista on, että rastien sisällöt syntyvät nuorten ja koulun omasta arjesta. Yksittäistä luokkaa tai luokkatasoa parhaiten palvelevien teemojen pohtiminen ja rastisisältöjen laatiminen yhdessä luokanvalvojien kanssa osallistaa myös heidät tiiviisti suunnitteluvaiheeseen. Ahtialan alueella iltoja on toteutettu seiskaluokille Yhteispeli-nimellä, jolloin käsiteltäviä aiheita ovat olleet käytöstavat, opiskelutaidot, päihteet ja seurustelu. Yhdeksäsluokkalaisille suunnatut aiheet ovat liittyneet enimmäkseen peruskoulun jälkeiseen elämänvaiheeseen, kuten jatko-opiskeluun, asumiseen ja oman talouden hoitamiseen. Otsikkona on tällöin ollut Tulevaisuus pelissä. Saadun palautteen perusteella peli-illat ja annetut aiheet ovat tarjonneet vanhemmille mahdollisuuden käydä myös vertaiskeskusteluja rastityöskentelyn ohessa. Toivottavaa on, että nämäkin tilanteet ovat tukeneet keskustelun jatkumista kotona nuoren kanssa. Seiskaluokkalaisille pidettiin omia toimintailtoja Seitsemäsluokkalaisten omat tutustumisillat nuorisotalolla madaltavat kynnystä siirtyä nappulatoiminnasta isojen iltoihin. Kasakkamäen nuorisotalolla järjestettiin syksyllä seitsemäsluokkalaisille omia toiminnallisia seiskanuokkuja. Iltojen tarkoituksena oli madaltaa kynnystä siirtyä nappulatoiminnasta yläkouluikäisille tarkoitettuun toimintaan. Illat olivat leppoisia yhdessäolon hetkiä, kun nuoret pääsivät tutustumaan taloon ja ohjaajiin rauhassa. Iltojen ohjelma syntyi fiilispohjalta nuorten toiveiden mukaan. Nuoret kokivat oman toimintaillan tärkeäksi ja esittivät ideoita toiminnan kehittämiseksi. Seiskanuokkujen ansiosta nuoret löysivät mukavasti paikkansa isojen illoista.

6 6 UUTISIA Toistasataa vanhempaa keskusteli nuorten vapaa-ajanvietosta Metsäkankaalla Toistasataa vanhempaa pohti yhdessä oman asuinalueensa lasten ja nuorten asioita. Metsäkankaalla heräteltiin yhteistä vastuuta vanhemmilta vanhemmille tyyliin. Metsäkankaan koululla järjestettiin huhtikuun lopulla vanhempainilta alueen vanhemmille. Ajatuksena oli saada vanhemmat keskustelemaan siitä, mitä alueen lapsille ja nuorille kuuluu. Vanhempainiltaan oli pyydetty myös muutama kaupunginvaltuutettu viemään vanhempien terveisiä kaupungin johdolle ja toisaalta myös tuomaan johdon terveiset alueen vanhemmille. Mukana olivat edustajat alueen kouluilta, nuorisotalolta ja seurakunnasta. Lisäksi mukaan oli pyydetty lähipoliisi, nuorisopalveluiden päihdetyöntekijä, lastensuojelun sosiaalityöntekijä ja Monon edustaja. Kaikki työnsä puolesta mukana olleet edustajat kertoivat oman näkemyksensä alueen lasten ja nuorten voinnista alueella. Vanhempainilta suunniteltiin alusta alkaen vanhemmilta vanhemmille -tyyliin niin, että alueen koulujen vanhempainyhdistykset kutsuivat oman koulunsa vanhemmat mukaan kuulemaan ja keskustelemaan lasten ja nuorten vapaa-ajanvietosta alueella. Lisäksi kutsut jaettiin alueen päiväkotien kautta. Tarkoituksena ei ollut leimata läntistä Lahtea ongelmien keskittymäksi vaan saada vanhemmat ymmärtämään tämän päivän arkitodellisuus kaikkine houkutuksineen ja ymmärtämään se, että myös oma tai naapurin lapsi on näille houkutuksille alttiina. Toivottiin, että vanhemmat aktivoituisivat ja ottaisivat yhdessä vastuuta alueen lapsista ja nuorista. Löytyisikö osallistujista kenties kiinnostuneita ja aktiivisia vanhempia vanhempainkävelyihin tutkailemaan, mitä alueella tapahtuu? Jälkikäteen muutama vanhempi otti yhteyttä Monon työntekijään päästäkseen mukaan vanhempainkävelylle. Keskustelua herätti odotetusti kouluverkkoselvitys ja Metsäkankaan koulun kohtalo. Nuorten kokoontuminen iltaisin päiväkotien ja koulujen pihoille sekä ostoskeskukseen kirvoitti mieliä ja tarpeesta saada uusi nuorisotila alueelle oltiin yhtä mieltä. Tila tulisi saada niin pian kuin mahdollista. Harmiteltiin myös sitä, että nuorisotilakysymys ei ollut tullut esille Kärpäsen koulun remontin suunnittelun yhteydessä. Vanhempainiltaan saapui toistasataa vanhempaa, vaikka perinteisesti vanhempainillat eivät nykyisessä muodossaan vedä yleisöä. Ehkä vanhemmat ovat paras instanssi kutsumaan vertaisiaan keskustelemaan jonkin teeman ympärille. Osallisuuden ja kansalaistoiminnan palveluiden vuosi 2012 Osallisuuden ja kansalaistoiminnan palvelut, ystävien kesken OK, toteuttaa ja mahdollistaa monipuolista kansalaistoimintaa kaikenikäisille. Pääkohderyhmänä ovat tietenkin nuoret. Kansalaistoiminnan toimipisteissä toteutettiin useita erilaisia tapahtumia ja toimintoja. Rohkeasti etsittiin uusiakin toimintamuotoja ja kokeiluja, joista toiset onnistuivat paremmin kuin toiset. Jos uutta uskaltaa yrittää niin joskus voi onnistuakin. Ajan hermolla pysyminen ja yhteistyön tekeminen lahtelaisten nuorten ja nuorisoyhdistysten arjessa tuotti selvästi aiempia vuosia enemmän uutta ja monipuolisempaa toimintaa. Tästä Iso Kiitos ja Kumarrus OK:n työntekijöille, nuorisoyhdistyksille ja muille toimijoille. OK tekee yhteistyötä lahtelaisten nuorisoyhdistysten ja erilaisten toimintaryhmien kanssa. Paikallisten toimijoiden lisäksi tehdään laajalti Jos uutta uskaltaa yrittää niin joskus voi onnistuakin. yhteistyötä alueellisten, valtakunnallisten ja kansainvälisten yhdistysten ja toimijoiden kanssa. Yhdistyksiä ja toimintaryhmiä nuorisopalveluiden nuorisoyhdistysten järjestökortistossa oli 2012 yhteensä 37. Jäseniä niissä on yhteensä 5 110, joista alle 29-vuotiaita on Syksyllä käynnistyi leiritoiminnan kehittämishanke Mennään mettään, joka toteutetaan yhteistyössä yhdistysten kanssa vuosina Kansainvälisyystoiminnassa hyödynsimme aktiivisesti Youth in Action-ohjelmaa sen eri muodoissa. Saimme kutsun kahteen eri nuorisovaihtoon Sisiliaan, Monforteen ja Antilloon. Toteutimme myös yhteistyössä armenialaisen kumppanin kanssa nuorisotyön Training Coursen eli TC:n Armeniassa elokuussa. Siihen osallistui 13 maan edustajia Euroopasta ja Lahdesta osallistuivat myös Nuokun Sirkuksen ja 4-H:n edustaja. Esimerkkejä toimintayksikön toteuttamista vuoden 2012 muista tapahtumista olivat Nuori Kulttuuri Sounds 2012, Rock Against Racism, Jerzyn Jazz, SoundX12, Lahtirap, 8-sali Rap, Juhlapuuhis, Lasten ympäristöpäivät, Kaiken kansan joulujuhla ja GameÖver. Verkkonuorisotyö Netari tuli tiensä päähän ainakin tällä erää ja toiminta lakkautettiin. Uudella tavalla yhdistyspohjalta käynnistyneeseen Netari-työhön emme osallistuneet, vaan jäimme tarkkailemaan mitä työmuodolle Suomessa tapahtuu. Petteri Peltonen toimintayksikön päällikkö, osallisuuden ja kansalaistoiminnan palvelut

7 Nuorisopalveluiden Uutiset TERVEYS JA HYVINVOINTI Nuorten monipalvelukeskus Dominon ja aikuissosiaalityön jalkautuva päivystystyö Keväällä 2012 aloitettiin tiivis yhteistyön kehittämisen hanke Innopaja aikuissosiaalityön kanssa. Tavoitteeksi asetettiin kohdennettu sosiaalityö alle 25-vuotiaille nuorille. Sekä nuorisopalveluiden työntekijät että aikuissosiaalityön sosiaalityöntekijät toivovat, että kohdennettu työmuoto helpottaisi asiakastyötä sekä yhteistyön tekemistä. Yhteistyökokouksissa todettiin, että sosiaalipalveluista hyötyvät vuotiaat nuoret ovat vaikeasti tavoitettava asiakasryhmä. Heihin lukeutuu suuri määrä syrjäytyneitä, työttömiä ja motivoitumattomia asiakkaita, joihin on vaikea saada yhteyttä. Näille asiakkaille varatut tapaamisajat jäävät usein käyttämättä ja yhteydenpito nuorten vaihtuvien puhelinnumeroiden ym. vuoksi on hankalaa. Syrjäytyneinä olevien nuorten vanhemmista noin puolet kokee ulkopuolisuutta tai he ovat työttömiä. Syrjäytymisen juuret ovat usein syvällä nuorten lapsuudessa ja perheiden sisäisissä ongelmissa. Syrjäytymisen ehkäisyn kannalta keskeistä on mahdollisimman varhainen puuttuminen ja ongelmallisten perheiden tukeminen. Syrjäytyneiksi joutuu mm. peruskoulunsa päättäneitä, huostassa olleita, opintonsa keskeyttäneitä ja maahanmuuttajia. Heikko koulutus on nuorisotyöttömyyden ja syrjäytymisen tärkein selittäjä. Pelkän perusasteen koulutuksen varassa olevista nuorista molemmat sukupuolet mukaan lukien syrjäytyneinä on Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA:n mukaan 12,6 %. Aloitetulla aikuissosiaalityön ja psykososiaalisen työn yhteistyöllä pyrittiin auttamaan juuri näitä asiakkaita. Päätimme aloittaa sosiaalityönteki- jän ja Dominon työntekijän yhteisen päivystyksen kauppakeskus Triossa, Nuortentila Triplassa. Päivystystoiminnan kautta haluttiin tavoittaa niitä nuoria, jotka hyötyisivät palveluista, mutta eivät tiedä niistä tai kuinka niiden pariin hakeudutaan. Ensimmäisen kuuden päivystyskerran aikana kohdattiin 15 nuorta aikuista, jotka eivät olleet asiakkaana sosiaalityössä eivätkä Dominossa. Nuorten kysymykset liittyivät toimeentuloon, asunnottomuuteen ja terveydellisiin seikkoihin. Päivystystoimintaa jatketaan toistaiseksi ja sitä arvioidaan määräajoin kaikkien päivystystyöhön osallistuneiden kanssa. Kuudesluokkalaiset Päihdeputkessa Päihdeputki on 6.-luokkalaisille suunnattu elämyksellinen ja kokemuksellinen päihdekasvatustapahtuma, jossa oppilaita herätellään pohtimaan päihteiden vaikutuksia omaan ja läheisten elämään. Kevään 2012 Päihdeputki sisälsi viisi teemallista rastia: energiajuomat, tupakka, alkoholi, huumeet sekä purkuosion. Teemoja lähestyttiin päiväkirjojen sisältämien fiktiivisten tarinoiden kautta. Päihdeputkea kehitettiin vuonna 2012 lähemmäksi kuudesluokkalaisen arkea ja kokemusmaailmaa. Yhteistyökumppaneita kutsuttiin tapahtuman toteuttajiksi. Ehkäisevä päihdetyö toimi tapahtuman koordinaattorina ja yhteistyökumppaneina olivat Monon Side ry, Suun terveydenhuolto, Terveyskioski, Poliisi ja EHYT ry. Opettajien palautteita: On hienoa, että näistä asioista puhuvat muutkin kuin opet tai vanhemmat. Kun asioista puhuvat henkilöt, jotka ovat olleet asioiden ja nuorten kanssa tekemisissä, tuo se lisää vaikuttavuutta asiaan. Pisti varmasti niin nuoret kuin vanhemmatkin miettimään syitä ja seurauksia. Iso plussa konkreettisista menetelmistä. Hienoa, että tällaista työtä tehdään! Päihdeputki pitäisi olla pakollinen kaikille Lahden 6. luokkalaisille. Toiminnallisuus on aina parempi kuin paasaus. Oppilaiden palautteita: Ei kyllä tuon jälkeen tullut yhtään mieleen alkaa käyttää päihteitä Päiväkirjatarina oli mielestäni totta ja se jäi mieleen. Minullakin on paljon sisaria, enkä halua heille mitään ongelmia Tupakkarastista pidin paljon, en usko että monikaan haluaa aloittaa tupakan polttoa sen jälkeen, mitä siellä näki ja kuuli Päihdeputki oli hyvä ja tuli selväksi ettei oikeasti kannata käyttää päihteitä. Itse ainakin ymmärsin, ettei päihteitä kannata käyttää kun niissä ei ole mitään hyvää. En ole käyttänyt päihteitä, enkä aiokaan vaikka paras ystäväni tarjoaisi. Opin, että kaikki päihteet ovat vaarallisia sekä haitallisia. Oli kiva kun tulimme tänne ja se oli myös hyödyllistä

8 8 TERVEYS JA HYVINVOINTI Ehkäisevän päihdetyön hanke Ennaltaehkäisevä päihdetyö on nuorisopalveluiden hallinnoima kaksivuotinen hanke, jonka aikana kehitettiin Lahteen nuorten kanssa tehtävän ennaltaehkäisevän päihdetyön palvelu. Hankkeen kehittämisen jälkeen työmuoto vakinaistettiin osaksi nuorisopalveluita. Päihdetyön tavoitteena on tarjota nuorille ja heidän perheilleen tukea ja apua päihteettömyyden edistämiseksi ja päihdehaittojen ehkäisemiseksi. Työn tarkoituksena on ehkäistä, vähentää ja puuttua nuoren ensimmäisiin päihdekokeiluihin, päihdeoireiluun ja niistä aiheutuvaan problematiikkaan. Kaksi toimintavuotta lukuina Asiakkaita yksilötyössä tyttöjä poikia Jalkautuvan työn kontaktit Nuortentila Triplan kontaktit Huoltajatapaamiset Viranomaiskontaktit nuoren asioissa Asiakkuuteen palannut (aiemman asiakkuuden päättämisen jälkeen) 12 Taulukko: Ehkäisevän päihdetyön tunnuslukuja Kehittämishankkeen aikana työ rajattiin seuraavasti: yksilötyötä vuotiaille ja heidän läheisilleen päihdekasvatusta vuotiaille ja heidän vanhemmilleen kouluyhteistyönä jalkautuminen paikallisiin nuorisotapahtumiin ja nuorten kokoontumispaikoille TRIPLA-työ kauppakeskuksessa pienryhmätoiminta Time Out Aikalisä! Elämä raiteelleen Vuoden 2012 kutsunnoissa Time Out -työntekijät haastattelivat kaikkiaan 592 kutsuntaikäistä viiden päivän aikana. Tarkoituksena on tarjota nuorelle apua ennen palvelukseen astumista tai palveluksen keskeytyessä. Time Out Aikalisä on kehitetty Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen, Puolustusvoimien, Työ- ja elinkeinoministeriön sekä kuntien yhteisessä tutkimus- ja kehittämishankkeessa vuosina Lahden kaupunki lähti mukaan hankkeeseen vuonna 2011, ja nuorisopalveluilta mukana ovat olleet etsivän nuorisotyön työntekijät. Time Outin kohderyhmä ovat varusmies- tai siviilipalveluksen keskeyttäneet, kutsuntaikäiset ja he, jotka eivät astu suorittamaan palvelusta. Vuonna 2012 etsivän nuorisotyön lisäksi työtä oli tekemässä yksi henkilö aikuissosiaalityöstä ja kaksi henkilöä terveystoimialalta. Tarkoituksena oli tarjota nuorelle apua, jos palvelus keskeytyy tai jokin asia ei ole kunnossa ennen palvelukseen astumista. Näitä asioita olivat mm. opiskelupaikan löytäminen, työllistyminen, toimeentulo, asunnon hankkiminen, päihteiden käyttö ja mieltä painavat asiat. Vuoden 2012 kutsunnoissa Time Out työntekijät haastattelivat kaikkiaan 592 kutsuntaikäistä viiden päivän aikana. Heistä asioidensa hoitoon halusi apua 22 henkilöä. Tämän lisäksi vuoden 2012 aikana varuskunnista ja siviilipalveluskeskuksesta ilmoitettiin yhteensä 14 palveluksen keskeyttäjää. Kerran kuukaudessa järjestettävissä jälkitarkastuksissa Hennalan varuskunnassa Time Out -työntekijät olivat myös paikan päällä. Jälkitarkastuksista asiakkuuksia on tullut yksi. Time Out -palveluun osallistuminen on nuorelle vapaaehtoista ja maksutonta. Etsivä nuorisotyö haastatteli nuoria kutsunnoissa ART-ryhmissä harjoiteltiin sosiaalisia taitoja Nuorisopalveluiden työntekijät ottivat käyttöön uuden toiminnallisen työkaluvalikoiman. ART-menetelmä Aggression Replacement Training tähtää sosiaalisen, hyväksytyn käyttäytymisen vahvistamiseen. Menetelmäkoulutusta järjestää Suomen ART ry. Alueellisten nuorisopalveluiden nuorisonohjaajia osallistui Suomen ART ry:n järjestämään workshopiin Aggression Replacement Training ART -menetelmän perusteet ja käytäntöön soveltaminen. Workshopin jälkeen osallistujalla on tiedot ja taidot aloittaa ART:n käyttö omassa työssään. Menetelmä tähtää toiminnallisten harjoitusten kautta sosiaalisen, hyväksytyn käyttäytymisen vahvistumiseen. ART -ryhmiä kokoontui muutamalla yläkoululla kevään 2012 ajan. Osassa ryhmiä nuorisonohjaajan työparina toimi koulun henkilökuntaa, kuten kuraattori ja JOPO-luokan ohjaaja. Ryhmissä oli alle 10 nuorta ja ne kokoontuivat n. kaksi kertaa viikossa. Ryhmissä opeteltiin sosiaalisia taitoja ja aggression hallintaa toiminnallisin menetelmin. Opettajilta ja nuorten lähipiiriltä saatu palaute oli positiivista. ART-ryhmässä käsitellyt aiheet ja teemat siirtyivät opettajan mielestä koulutyön arkeen. Nuorilla huomattiin edistymistä mm. keskittymiskyvyn parantumisessa ja sosiaalisten taitojen kehittymisessä. Menetelmä toimii motivoituneen ja sitoutuvan pienryhmän kanssa.

9 TERVEYS JA HYVINVOINTI 9 Naumi-Isorannassa rytisee! Mennään mettään -projekti käynnistyi syksyllä 2012 Isorannan lepikko rytisee ja heinikko saa kyytiä. Reppupajan nuoret pistävät paikkoja kuntoon ensi kesän leirejä varten. Sammonkadun toimistolta taas kuuluu purina ja porina, kun leirityöhön vihkiytyneet työntekijät vaihtavat ajatuksiaan. Käynnissä on leiri- ja retkitoiminnan kehittämisprojekti Mennään mettään. Mennään mettään on Lahden nuorisopalveluiden syyskuussa 2012 alkanut kolmivuotinen leiri- ja retkitoiminnan kehittämisprojekti. Nimensä mukaan projektissa hyödynnetään luontoympäristöä nuorisotyössä leiri- ja retkitoiminnan keinoin. Projektin perustehtävänä on paikallisten nuorisoyhdistysten, koulujen ja muiden yhteistyötahojen leiri- ja retkitoiminnan mahdollistaminen, tukeminen ja kehittäminen. Tarkoituksena on aktivoida yhdistyksiä ja muita toimijoita leiritoiminnan pariin sekä lisätä yhteistyötä leirejä järjestäessä. Yhteis(ö)työssä on voimaa Projekti kehittää lahtelaista leiritoimintaa järjestämällä ohjaajakoulutuksia, tiedottamalla leirikeskuksen mahdollisuuksista ja kehittämällä erilaisia ohjelmakokonaisuuksia leirikeskusympäristöön. Hankkeen lopputuotteena laaditaan toimintakäsikirja testatuista ja hyväksi havaituista käytännöistä. Projektin sisällön kehittämiseen, toteutuksen ohjaamiseen ja sisällöllisten tavoitteiden toteutumiseen osallistuu projektin ohjausryhmä. Ohjausryhmään kuuluu edustajat Lahden 4H-yhdistyksestä, Lahden Purjehdusseurasta, Lahden alueen partiolaisista, Nuokun sirkusyhdistyksestä ja Salinkallion koululta. Leirityötä kehitetään yhdessä tekemällä ja kohti yhteisiä tavoitteita. Nuorisopalveluiden ja nuorisoyhdistysten vahvuuksia ja erityisosaamista yhdistämällä saadaan aikaan laadukkaampaa ja tarjonnaltaan monipuolisempaa leiri- ja retkitoimintaa lahtelaisille lapsille ja nuorille. Syksy suunnitellen, kevät kehitellen, kesä kehräten Projektin ensimmäisen syksyn pääpaino oli perehtymisessä ja verkostoitumisessa. Projektityöntekijät tutustuivat toimintaympäristöihin ja yhteistyökumppaneihin tapaamisissa ja haastatteluin. Tutustuttiin yhteistyötahojen leiritoimintaan sekä tiedusteltiin ajatuksia ja kehitysehdotuksia leiritoimintaan liittyen. Ensimmäisen syksyn aikana päästiin myös käytännön ohjaustyön pariin. Projektissa suunniteltiin ja toteutettiin toimintakokemuspäiviä koululuokille sekä ryhmäytyspäiviä ja retkiä pienryhmille. Nyt haasteet ovat jo ensi kesässä ja lomatoimintojen suunnittelu on käynnistynyt kesän 2013 leirien osalta. Yhteistyötä tullaan tekemään paikallisten nuorisoyhdistysten kanssa. Kun lumet sulavat ja kevät koittaa, päästään ihan oikeasti mettään. Tulevaa leirikautta odotetaan innolla, haaveissa ovat melontaretket ja nuotioillat leirikeskuksessa.

10 10 Nuorisopalveluiden Uutiset 2012 yhteiskunta ja vaikuttaminen Lahden nuorisovaltuusto NUVA - faktaa vuodelta 2012 Nuorisovaltuusto edustaa lahtelaisia nuoria ja heidän näkemyksiä nuoria koskevissa asioissa. Edustajat nuorisovaltuustoon tulevat koulujen ja oppilaitosten oppilaskuntien valitsemista edustajista. Nuorisovaltuuston toiminta oli aktiivista, uudistuvaa ja monipuolista. Nuorisovaltuustossa oli kymmenen vuotiasta jäsentä ja he edustivat kuutta eri koulua. Ryhmän toimintakausi on syksystä syksyyn eli lukukausi. Nuorisovaltuustolla oli edustus sivistyslautakunnassa. Toiminnallisina aikaansaannoksina kirjattiin nuorisovaltuuston nettisivut, käyntikortit, koulukiertue 11 eri koululla, osallistuminen Nuorisovaltuustojen Edustajiston toimintaan ja seudulliseen yhteistyöhön. Kärkihankelistan laatiminen, Nuvan syyskirjeen toteutus, Yleiskokous kaupungintalolla, vaalipaneeli, seudullinen nuorisovaltuustojen retki eduskuntaan sekä uuden Nuvan ryhmäyttämis- ja suunnittelupäivä. Kokouksia oli kahdesta kolmeen kertaan kuukaudessa. Nuorisovaltuusto osallistui myös keskustan kehittämistyöpajaan ja laati samasta aiheesta yleisönosastokirjoituksen. Perusopetukselle tehtiin lausunto ja aloitteita tet-matkalippuasiassa alueoppilaskunnista ja opetuksen tuen suunnitelmista. Nuorisovaltuusto osallistui myös kunnallisen nuorisotoimen peruspalveluiden arviointiin Nuorten kärkihankkeet 2012 (etsivä nuorisotyö ja työpajat), seurasi kesätyösetelien riittävyyttä ja käyttöä ja oli mukana kunnallisvaalikampanjoinnissa. Sari Immonen nuorisonohjaaja, osallisuuden ja kansalaistoiminnan palvelut Koulujen viihtyvyyttä on parannettava. Koulu- ja lukioterveydenhuolto tarvitsee lisäresursseja. Katujen ja uimarantojen kunnosta on pidettävä huolta. Nuorten liikuntapalveluita on parannettava ja monipuolistettava. Nuorisojärjestöjen avustuksia on kasvatettava. Nuorten osallisuus toteutuu Akseli-työpajoissa Susanna Ormaa-Perälä Akseli-työpajat ja Dynamo Akselin säännölliset pajaneuvoston kokoukset ja kaikille pajanuorille suunnatut pajakokoukset osallistivat vuonna 2012 nuoria kehittämään ja kommentoimaan nuorisopalveluiden työllisyysyksikön palveluja. Osallisuus on ollut yhteinen nimittäjä vuonna 2012 Akselissa monenlaiselle tekemiselle. Nuoret ovat saaneet osallistua työllisyyspalveluiden organisaation kehittämiseen. Nuoret ovat suunnitelleet ja toteuttaneet videotervehdyksen Nuori 2013-seminaaria varten. Akselin reppupajojen nuoret sekä nuoria muilta Akselin ja Dynamon pajoilta kävivät Opetusministeriön rahoittamassa Nuotta-valmennuksessa Inarissa. Valtakunnan tasolla on paljon puhuttu nuorten haluttomuudesta osallistua heidän omia asioita koskevaan toimintaan. Me uskomme, että jos aidosti kuulemme nuoria ja annamme heille kokemuksen siitä, että he todella voivat vaikuttaa toimintaan, nuoret myös haluavat vaikuttaa. Nuorten ääni uudessa organisaatiomuutoksessa Viime vuoden aikana työllisyys- ja erityispalveluissa valmisteltiin uutta organisaatiomuutosta. Kun paamisessa kerrottaisiin kaikista eri palveluvaih- Nuoret myös toivoivat, että ensimmäisessä ta- uuden organisaation suuntaviivat olivat selvillä, toehdoista ja painotettaisiin toiminnan vapaaehtoisuutta. halusimme kuulla nuorten mielipiteitä ja ajatuksia uusista toimintatavoistamme. Kokosimme Kaikki ryhmiin osallistuneet nuoret kokivat, kysymyspatteriston, jonka avulla sekä nuorisopalveluiden nuorten kehittämisryhmä (Kefo) että tarjoamiin toimintoihin. Kokemus oli, että meidän että haluaisivat osallistua työllisyyspalveluiden Akselin pajaneuvosto käsittelivät organisaatiouudistukseemme liittyviä teemoja. miksi joku ei halua tulla mukaan palveluihin poh- kautta löytyy helpommin töitä ja tekemistä. Se, Kysyimme nuorilta mm. minkälaisiin kysymyksiin nuori olisi valmis vastaamaan tullessaan apua työllisyysasioissa. Saman aikuisen mukana ditutti myös. Syyksi nimettiin tunne, ettei tarvitse työllisyyspalveluihin, ja mistä tiedoista olisi eniten oleminen koko työllisyyspolun ajan koettiin hyvänä ajatuksena. Vienona toiveena esitettiin, että hyötyä työllisyyspolun mietinnässä. Halusimme myös tietää, mikä saa nuoret hakeutumaan nuorisopalveluiden järjestämiin työllisyyspalveluihin, ja ei jostain syystä toimisikaan. ohjaajaa olisi mahdollisuus vaihtaa, jos homma miksi joku ei haluakaan tulla mukaan toimintaan. Ryhmät tarttuivat tehtäviin innokkaasti ja vastauksiin peilattiin omia kokemuksia. Nuorten vas- Vastaukset osoittivat, että oikeanlaisessa ilmapiirissä nuori on valmis kertomaan ensimmäisessä tapaamisessa itselleen tärkeistä asi- toimintamalleja on hahmoteltu valmiiksi. Nuorten taukset on huomioitu, kun organisaatiota ja uusia oista niin menneisyyteen kuin tulevaisuuteenkin palaute tehtävästä oli positiivinen - kysyttiin ja liittyen. Tärkeänä pidettiin arvostavaa ilmapiiriä. kuultiin oikeassa, ajankohtaisessa asiassa.

11 YHTEISKUNTA JA VAIKUTTAMINEN Nuorisopalveluiden Uutiset Kestävää nuorisotyötä Lahden nuorisopalveluiden kestävän kehityksen työryhmä valmistautui kestävän kehityksen toimintaohjelman kokoamiseen. Toiminnan tavoitteissa haetaan haasteita kestävän kehityksen eri osa-alueille. Ympäristöasioita on painotettu Lahden kaupungin, sivistystoimialan sekä lasten ja nuorten kasvun vastuualueen strategioissa. Kaupungin strategiassa painotetaan ekologisesti kestävää kehitystä. Lahden kaupungin kestävän kehityksen tavoitteet on kirjattu Aalborgin sitoumuksien mukaisesti. Nuorisopalveluilla on näiden tavoitteiden toteuttamisessa oma roolinsa. Keväällä 2012 tehdyn seurantakyselyn perusteella nuorisopalvelut oli onnistunut toteuttaman sille kirjatut tavoitteet. Nuorisolaissa on listattu kunnan nuorisotyön tehtäviä. Yksi näistä on ympäristökasvatus. Lahden nuorisopalveluiden toiminta-ajatuksena on nuorten hyvinvoinnin edistäminen yhteisöllisellä ja yksilöllisellä tuella ja toiminnalla. Nuorisolaki ja toiminta-ajatus ohjaavat sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävään toimintaan. Kaupungin palveluyksikkönä meille kuuluu vastuu myös taloudellisesta ja ekologisesta toiminnasta. Nuorisopalveluissa on nimetty oma Kestävän kehityksen työryhmä. Ryhmä kävi läpi kestävän kehityksen osa-alueita ja mietti niiden toteuttamista nuorisotyössä. Tammikuussa 2012 työryhmä toteutti lähtötasokyselyn henkilöstölle. Kartoitus nosti esiin Lahden nuorisopalveluiden kannalta keskeisimpiä kehittämisasioita. Kestävä kehitys nostettiin tarkasteluun myös nuorisopalveluiden kehittämisohjelmassa vuosille Vuosien tavoitteena on asettaa mitattavat kestävän kehityksen tavoitteet sekä nuorisotyöhön että henkilöstön toimintaan. Toimintayksikkö- ja toimipistetasoiset tavoitteet otettiin myös tulospalkkiotavoitteeksi vuodelle Näistä toimintayksiköiden ja toimipisteiden tavoitteista nuorisopalvelut kokoaa oman kestävän kehityksen ohjelmansa. Työtä tehdään omalla tyylillä, mutta kestävän kehityksen ajattelussa ovat mukana Green Office-hankkeen ja Aalborgin sitoumusten painotukset. Asiantuntija-apua on saatu mm. Ympäristöneuvonnan Kymppi-hankkeelta. Virpi Rantanen toimintayksikön päällikkö, sisäiset palvelut Kartoitus nosti esiin Lahden nuorisopalveluiden kannalta keskeisimpiä kehittämisasioita. Kestävä kehitys nostettiin tarkasteluun myös nuorisopalveluiden kehittämisohjelmassa vuosille

12 12 Nuorisopalveluiden Uutiset 2012 talous JA TILASTOT Vuosi 2012 numeroina Nuorisopalveluiden vuoden 2012 tavoitteet saavutettiin. Talousarvioon kirjattuja sitovia tavoitteita tiukemmista tulospalkkiotavoitteista toteutuivat 76,6 %. Asiakastyytyväisyys sai arvosanan 4,5 (asteikko 1 5). Nuorisopalvelut kerää vuosittain tunnuslukuja kaikilta toimintansa osa-alueilta. Toiminnan kokonaislaajuutta kuvaa asiakas- ja osallistujamäärä. Luvussa ovat mukana mm. nuorisotalojen käyntikerrat, työpajojen asiakkaat ja tapahtumien osallistujat. Vuoden 2012 tavoitteena oli , toteuma nousi yli osallistujaan ja asiakkaaseen. Erityistukea tarjotaan pienryhmissä ja yksilötyönä nuorille, jotka tarvitsevat aikuisen apua nuoruuden haasteisiin. Erityistukea tarjottiin nuorten monipalvelukeskus Dominossa, nuorisotalojen pienryhmissä, etsivässä työssä ja työpajoilla. Erityistuen tavoitteena oli 400 nuorta. Erilaisten tukitoimien avulla autettiin 454 nuorta. Luku oli huomattavasti pienempi kuin aiempina vuosina, koska erityistuen määritelmää ja tilastointia tiukennettiin vuoden 2012 alusta. Työllisyyspalveluita käyttävien nuorten määräksi tavoiteltiin 350. Näistä työllistettyjen nuorten tavoiteltu osuus oli 110 ja sijoittumistavoite koulutukseen tai vapaille työmarkkinoille oli 50 %. Toteutuneet luvut olivat 352 työllisyyspalveluita käyttänyttä nuorta ja 135 työllistettyä nuorta, joista 52 % sijoittui koulutukseen tai vapaille työmarkkinoille. Asiakastyytyväisyyttä mitataan vuosittain marraskuussa tehtävällä asiakastyytyväisyyskyselyllä. Kysely lähetettiin vastaajalle. Lomakkeen täytti 652 vastausprosentin ollessa 47,2. Määrällisesti eniten saatiin vastauksia nuorisotalojen nuorilta. Nuorisopalveluiden toimintaan oltiin tyytyväisiä ja yleisarvosanaksi saatiin 4,5 (asteikko 1 5). Erityistuettujen nuorten osalta asiakastyytyväisyydelle oli asetettu sitova tavoite 4,1. Tämän työmuodon osalta toteutunut asiakastyytyväisyys oli todella korkea 4,7 (asteikko 1 5). Kyselyyn vastaajista 87,6 % oli sitä mieltä, että palvelu oli helppo löytää, 10,5 % oli löytänyt itse tarvittavaa lisätietoa ja 1,5 %:lla oli vaikeuksia lisätiedon löytämisessä. Edellisiin vuosiin verrattuna kasvoi kavereiden, nettisivujen ja Facebookin merkitys tiedonsaamisessa. Tietoa saatiin myös kotoa, koulusta ja eri viranomaisilta. Nuorisopalveluissa kokeiltiin tulospalkkauksen toimivuutta Tulospalkkiotavoitteet vuosille 2011 ja 2012 asetettiin tiukoiksi. Tavoitteisiin sitouduttiin ja niiden eteen tehtiin yhdessä työtä. Nuorisopalvelut asetti ensimmäiset tulospalkkiotavoitteet vuodelle Strategiasta johdettuja tavoitteita oli sekä nuorisopalvelutasolla että toimintayksikkötasolla. Maaliskuussa 2012 julkaistiin edellisen vuoden tavoitteiden toteuma. Yhteisessä palautepäivässä todettiin tulospalkkiotavoitteiden positiivinen vaikutus yhteisesti asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Myös tavoitteiden toteuman tuoma rahallinen hyöty tuntui kannustavalta. Vuoden 2012 tulospalkkiotavoitteiden toteuma onnistui myös hyvin. Tavoitteita ei saavutettu 100 % tasolla, mutta se todistaa, että tavoitteet olivat riittävän haastavia. Tulospalkkaus on nuorisopalveluissa todettu hyväksi kannustimeksi ja uudet tavoitteet on asetettu myös vuodelle 2013.

13 TALOUS Nuorisopalveluiden JA TILASTOT Uutiset Toimintamenojen (4,1 milj ) jakautuminen % Vuokrat e 59% 3% 14% 7% Avustukset e Aineet ja tarvikkeet e Palveluiden ostot e Henkilöstömenot e Muut menot e Yhteensä e 36% 19% Nuorisopalveluiden menojen ( ) jakauma yksiköittäin 2012 Osallisuuden ja kansalaistoiminnan palvelut e Sisäiset palvelut e 21% Alueelliset nuorisopalvelut e Työllisyys/ ja erityispalvelut e 25% 11% Nuorisopalveluiden tulojen ( ) jakauma yksiköittäin % 26% Osallisuuden ja kansalaistoiminnan palvelut e Sisäiset palvelut e Alueelliset nuorisopalvelut e Työllisyys/ ja erityispalvelut e 7%

14 14 Nuorisopalveluiden Uutiset 2012 TYÖELÄMÄ JA OSAAMINEN Nuorisonohjaajien työkierto oli positiivinen kokemus Työkierrolla etsitään omaan työhön uusia ideoita ja oppia. Työkierron voi toteuttaa myös omalla työpaikalla vaihtamalla toimipistettä. Alueellisten nuorisopalveluiden nuorisonohjaajat siirtyivät työskentelemään toiseen toimipisteeseen kahden viikon ajaksi marraskuussa. Työkierto antoi mahdollisuuden muun muassa jakaa työssä syntynyttä osaamista, katsoa asioita uudesta näkövinkkelistä sekä nähdä ja oppia erilaisia tapoja tehdä tuttua työtä. Työkierto pantiin toimeen kahdessa osassa: puolet nuorisonohjaajista asteli kaksiviikkoiselle oppimisen polulle marraskuussa ja loput kuusi tammikuussa Yhdessä tekemällä oppii. Työkierto koettiin kannattavana ja saatuja ideoita hyödynnetään omissa toimipisteissä. HELENA UNELIUS toimintayksikön päällikkö, alueelliset nuorisopalvelut Omannäköisiä opintoja mediapajalla 18-vuotias Arttu Huurinainen harrastaa ohjelmointia ja nettisivujen tekemistä. Niinpä hän aloitti kolmisen vuotta sitten datanomiopinnot Koulutuskeskus Salpauksessa. Halusin tietokoneisiin liittyvään koulutukseen. Pidän myös asiakaspalvelusta, esimerkiksi tietokoneiden käyttäjien opastamisesta. Arttu on ollut tyytyväinen alavalintaansa. Joillakin kursseilla hän tosin tunsi, että osasi jo ne perusasiat, joita koulussa käytiin läpi. Viimeisenä opiskeluvuonna opettaja ehdotti Artulle opintojen suorittamista Lahden nuorisopalveluiden Dynamon mediapajalla. Nyt Arttu on viettänyt pajalla kolme kuukautta, ja pajajakson jälkeen opintoja on jäljellä enää yhden työssäoppimisjakson verran. Koulussa istutaan ja tehdään tehtäviä, mutta pajalla olen päässyt tekemään nettisivuja, valokuvaamaan ja niin edelleen. Olen oppinut paljon. Esimerkiksi JavaScriptiä en osannut ennen, mutta nyt osaan. Pajalla opinnoista tehdään opiskelijan näköisiä, ja opintosuoritukset tulee tehtyä työskentelyn lomassa. Esimerkiksi taide- ja kulttuurikurssi syntyy valokuvauskeikoista ja muusta käytännön tekemisestä. Muutaman kurssin suoritan tehtävillä. Tulevaisuudessa Arttu toivoo jatkavansa opintoja yliopistossa ja tekevänsä töitä ohjelmoinnin parissa. Tämä on tulevaisuuden ala, ja ohjelmoijille tuntuisi olevan kysyntää. SILJA HÄIKIÖ viestintäsuunnittelija Opiskelu työpajoilla Lahden kaupungin nuorisopalvelut aloitti opetusyhteistyön Salpauksen kanssa 2012 elokuussa. Yhteistyössä kolmantena osapuolena on mukana Tuoterengas. Koulutuskeskus Salpauksella on mahdollisuus ostaa työpajoilta opiskelupaikka opiskelijalle, jonka jatkaminen oppilaitoksessa on vaakalaudalla. Tavoitteena yhteistyöllä on tarjota opiskelupaikka tekemällä oppiville, pienryhmästä ja intensiivisemmästä ohjauksesta hyötyvälle opintojen keskeyttämisvaarassa olevalle opiskelijalle. Työpajoilla osaamisen kartuttamisesta ja ohjaamisesta vastaavat työvalmentajat. Syksyn 2012 aikana työpajoilla opiskeli neljä opiskelijaa ja kokemukset olivat erittäin hyviä. Opiskelijat olivat tyytyväisiä mahdollisuuteen opiskella erilaisessa oppimisympäristössä ja työvalmentajat ja opettajat olivat hyvillään prosessin sujuvuudesta. Pohjatyötä yhteistyölle tehtiin useammassa työryhmässä 2011/2012 ja tämän perusteellisen, hyvin onnistuneen pohjatyön perusteella voimme kaikki nyt nauttia työn hedelmistä. Jatkossa kehitetään vielä mallia prosessin arvioimiseen ja pyritään vakiinnuttamaan toiminta. Anne Erkinheimo-Kyllönen projektikoordinaattori Oppilaitosyhteistyö sisustuspajassa Pajaopinnot ovat yksi hyvä osa joustavaa opintopolkua. Motivaatio syntyy tekemällä oikeita töitä oikeille asiakkaille. Salpauksessa sisustajan ammattitutkintoa suorittava opiskelija tuli työpajakoulu Pulssin ohjaamana Dynamon sisustuspajalle viiden viikon pajajaksolle. Dynamon sisustuspajassa tehtiin ensimmäisen pajaoppimisen kokeilu syksyllä Koulutuskeskus Salpauksessa sisustajan ammattitutkintoa suorittava nuori mies oli pajalla viisi viikkoa työpajakoulu Pulssin ohjaamana. Dynamon sisustuspajan pajajaksoa oli kulunut kolme viikkoa, kun opiskelijan pajakokeilu alkoi. Ryhmä otti tulokkaan vastaan melko hyvin. Oli tervetullutta vaihtelua saada uudehkoon tyttöryhmään uusi miespuolinen jäsen. Työelämässäkin työkaverit vaihtuvat ja tilanteet muuttuvat. Opiskelijan integroitumisessa ryhmään oli suureksi avuksi kolmen päivän leiri Nuorisokeskus Marttisissa. Leirin teemana oli ryhmäytyminen. Työtilaukset palvelivat hyvin pajaoppijan opetussuunnitelmaa, eikä ohjaajille tullut opiskelijasta lisärasitteita. Ensimmäisestä viikosta asti oli selvää että kyseessä oli opiskelija, joka oppii tekemällä ja ennen kaikkea haluaa tehdä töitä. Opiskelija kertoi itse motivoituvansa tekemään töitä työpajalla, koska tiesi tekevänsä töitä oikeille asiakkaille, eikä koulun laatoituskoppiin purettavaksi. Nuori mies oli siis saapunut oikeaan paikkaan ja töitä riitti. Pajajakson aikana hän pääsi osallistumaan kolmen työmaan toteuttamiseen. Julistemyymälän kaksi pientä kohdetta, Työvoiman palvelukeskus Lyhdyn neuvottelutila ja Nuortentalo Plazan maalaustyöt tehtiin näiden viiden viikon aikana. Opiskelija muun muassa asensi terassimattoa, rakensi julistetelineitä vanerista, maalasi seiniä, suunnitteli työkohteita ja oli mukana kustannuslaskentaan liittyvissä keskusteluissa. Tämän nuoren kohdalla kiinnostuneisuus oli selvästi eteenpäin vievä voima. Hyvä asia opiskelijalle oli myös syksyllä pajalla aloittanut miespuolinen työvalmentaja, jolta opiskelija kyseli työelämästä ja yrittäjyydestä. Sisustuspajan jälkeen opiskelija siirtyi hyvillä mielin Liina & ekoakseliin jatkamaan pajaopintoja. Tämän kokemuksen myötä voimme todeta pajaopintojen olevan yksi hyvä osa joustavaa opintopolkua. MARKKU LÄHDEAHO työvalmentaja, Dynamon sisustuspaja

15 TYÖELÄMÄ Nuorisopalveluiden JA OSAAMINEN Uutiset Nuortentila Tripla uudistuvaa nuorisotyötä kauppakeskuksessa Nuorten tilan idea kauppakeskus Triossa on tuoda koko nuorisopalveluiden toimintakokonaisuus pienoiskoossa sinne, missä nuoret muutenkin viettävät aikaa, totesi nuorisotoimenjohtaja Jouni Kivilahti vuoden 2011 toimintakertomuksen aloitustekstissä. Millainen oli nuorisopalveluiden ensimmäinen toimintavuosi kauppakeskusympäristössä? Nuortentila Triossa sai nimekseen Tripla. Tila lunasti ensimmäisenä, kokonaisena toimintavuotena 2012 työmuodolle asetetut tavoitteet. Triossa kohdattiin nuoria heidän omassa ympäristössään, pääasiassa toiminnoissamme aiemmin tuntemattomia ja käymättömiä nuoria. Triplassa tehdään ennaltaehkäisevää nuorisotyötä, jossa korostuvat ohjaus, opastus, neuvonta, puuttuminen ja puheeksi ottaminen. Tila on suunnattu vuotiaille. Tyypillisin kävijä on n vuotias. Vakiokävijöitä oli noin 100, joista osa piipahti asiakaskoneilla, osa vietti runsaasti aikaa Triossa muutenkin. Kävijöissä oli edustettuna koko nuorten kirjo sekä tukea tarvitsevat että pärjäävät nuoret. Vuoden aikana kävijöitä oli lähes , yli heistä oli alle 29-vuotiaita. Keväällä parhaimpina iltoina kävijöitä oli yli 200. Kauppakeskusnuorisotyötä koordinoi nuorisopalveluiden sisäinen Trio-työryhmä, jossa on mukana eri toimintayksiköiden Triplassa työskenteleviä työntekijöitä. Lisäksi kauppakeskusnuorisotyöhön palkattiin palkkatuella kaksi koulutettua nuorisotyöntekijää. Keväällä määriteltiin Triplaan päätoimisista työntekijöistä vastuutyöpari. Nuorisotyöntekijöiden toiminta Triplassa kehittyi. Pelkkä järjestyksenvalvonta jäi pois. Työntekijät olivat paikalla nuoria varten, eivät kontrolloimassa. Nuorten omakin oleminen Triplassa muuttui aiemmasta. Tilassa viihdyttiin ajallisesti pidempään ja edestakaisin kuljeskelu vähentyi huomattavasti. Triplaan laaditut yhteiset säännöt ja niiden esillä pitäminen vaikuttivat tilassa olemiseen ja toimintaan. Nuortentila Triplassa yhteistyö ja kumppanuus muiden toimijoiden kanssa oli keskeistä ja tärke- ää. Yhteistyö Monon kanssa oli jatkuvaa ja saumatonta. Tapahtumissa ja teematoiminnassa muita yhteistyökumppaneita olivat Terveyskioski, lähi K- kauppa, Citycon, aikuissosiaalityö, poliisi, Nuorten Palvelu, Liikenneturva, Vierumäen liikunnanohjaajaopiskelijoita, Salpaus, Puolenkuun pelit, Riku Motor, EF-kielimatkat, Tiirismaan koulun 8. luokan kuvaamataidonryhmä, CIMO ja Finlandia-klubi. Erilaiset tapahtumat ja nuorten arjesta nousevat teemat olivat tärkeä osa Triplassa tehtävää nuorisotyötä. Keskustelu jokapäiväisistä asioista ja tilassa esille tuleviin asioihin puuttuminen kuuluivat työhön. Puheeksi otettuja asioita olivat roskaaminen, kielenkäyttö, kiusaaminen ja huono käytös. Yhteistyökumppaneiden kanssa valmisteltiin teematapahtumia yhteishausta ja jälkihausta, kesätöiden hakemisesta, seksuaaliterveydestä, energiajuomien käytöstä, liikennekäyttäytymisestä, terveellisistä välipaloista, terveysliikunnasta, rasismista ja päihteistä. Kädentaitoja harjaannutettiin piirtämällä, kutomalla neulegraffiteja, tekemällä joulukortteja ja heijastimia, sekä tuunaamalla vanhasta uutta. Kevään aikana puhuttaneiden asioiden myötä päädyttiin pitämään Ilta Aikuisille. Osallistujissa oli ilahduttavan paljon tilan käyttäjien vanhempia. Syksyn aikana osallistettiin käyttäjiä yhteiskokouksissa tilan käytön ja toiminnan suunnitteluun. Pärinätön viikko ja Omin avuin, omin ideoin tapahtuma olivat hyvä esimerkki Triplassa ja osittain koko Triossa esiin tuoduista teemoista ja tapahtumien vaikuttavuudesta. Energiajuomien haittavaikutuksista kertova Pärinätön viikko sai aikaan, että Triplassa kiellettiin energiajuomien käyttö. Viikon aikana oli mahdollisuus myös allekirjoittaa adressi, jolla vaadittiin kauppiaita olemaan myymättä energiajuomia alle 15-vuotiaille. Omin avuin, omin neuvoin oli hanke, jossa Vierumäen liikunnanohjaajaopiskelijat toteuttivat seitsemän kertaa höntsäliikuntaa. Hankkeen tavoitteena oli saada liikunnallisesti passiiviset nuoret liikkumaan ja löytämään itselle jokin liikunta-aktiviteetti. Osa Triplan nuorista innostui kovasti toiminnasta osallistuen useana kertana te toihin. Nuorisopalvelut ja aikuissosiaalityö aloitti marraskuun lopulla Triplassa viikoittaisen päivystysajan, jolloin 18 vuotta täyttäneet nuoret voivat tulla tapaamaan monipalvelukeskus Dominon työntekijää ja sosiaalityöntekijää sekä saamaan samalla tietoutta sosiaalipalveluista. 77 Triplan kävijää antoi palautetta nuorisopalveluiden asiakastyytyväisyyskyselyssä vuoden lopulla. Vastaajista 66,7 % käytti tilaa säännöllisesti. Yli puolet oli kuullut Triplan toiminnasta kavereilta. Palveluun oltiin erittäin tyytyväisiä (42,9 %) tai tyytyväisiä (51,9 %). Henkilökunnan osaamiseen, joustavaan asiointiin, ystävälliseen asiakaspalveluun ja asiakkaiden tarpeiden huomiointiin oltiin pääasiassa erittäin tyytyväisiä. Opinpaikkoina todettiin muun muassa Se, että nuoret on nuoria ja Kärsivällisyys. Terveisinä vielä: On hyvä, että nuorilla on tällaisia paikkoja. ja täällä on tosi viihtyisää ja ohjaajat mukavia:). SARI IMMONEN nuorisonohjaaja, osallisuuden ja kansalaistoiminnan palvelut

16 16 TYÖELÄMÄ JA OSAAMINEN Nuorisotakuu tulee oletko valmis? Vuosi 2012 elettiin nuorisotakuun odotuksen vallassa. Samaan aikaan nuorten työttömyys Lahdessa lisääntyi tasaisesti. Vuoden lopussa oltiin jo lukemassa 998 työtöntä alle 25-vuotiasta. Se oli 9 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Ministeriöt valmistelivat nuorisotakuuta, uutta lakia työvoima- ja elinkeinopalveluista sekä TEtoimistojen organisaatiouudistusta. Me valmistelimme työllisyys- ja erityispalveluiden organisaation uudistamista vastaamaan paremmin nuorten tarpeisiin. Tavoitteena oli tarjota jatkossa parempaa palvelua nuorille ja siinä sivussa ennakoida nuorisotakuu- ja lakimuutoksia. Meidän uudistuksemme valmistui marraskuun alussa ja astuen voimaan vuoden 2013 alusta. Onnistumisemme tässä vaativassa tehtävässä jää nähtäväksi. Ajatuksena oli tuottaa työllisyyspalvelut niin, että nuoren on helppo tulla ja löytää hänelle sopiva palvelu. Uudessa mallissa on vain yksi piste, josta Horisontin toiminnan alusta asti, vuodesta 2007 lähtien, jokainen Horisonttiin ohjautunut nuori on saanut oman valmentajan, jonka kanssa nuori on yhdessä suunnitellut ja toteuttanut omaa työllisyysja opiskelupolkuaan. Horisontin kuudelle uutteralle työhönvalmentajalle ohjautui vuoden aikana 201 työtöntä lahtelaista nuorta valmennukseen. Jokaisen nuoren kanssa pysähdyimme yhdessä miettimään nuoren tulevaisuutta ja suunnitelmaa, jolla asetetut tavoitteet toteutuisivat. Nuorten työllistämisessä hyvää yhteistyötä tehtiin mm. TE-toimiston, sosiaalitoimen, kaupungin työllisyysasioiden yksikön, yritysten, yhdistysten, kaupungin toimialojen ja lukuisten muiden tahojen kanssa. Kaupungin tarjoamissa työpaikoissa kokemusta ja varmennusta ammattialasta sai vuoden aikana 50 nuorta, yrityksissä omaa valmennusprosessiaan toteutti 42 nuorta ja yhdistyksissä 16 nuorta. Jokainen loppuun asti viety valmennusprosessi päättyi nuoren ja valmentajan yhdessä laatimaan jatkosuunnitelkaikki tuottamamme työllisyyspalvelut löytyvät ja siellä on mukavia ja osaavia ihmisiä neuvomassa. Etsivä työ oli osa nuorten monipalvelukeskus Dominoa. Se siirrettiin osaksi työllisyyspalveluita, jolloin heidän asiakkaidensa pääsy työllisyys- ja koulutuspolulle on entistä helpompaa. Tavoitteena oli myös vapauttaa etsivien työaikaa palveluiden ulkopuolella olevien nuorten etsimiseen, jotta heilläkin olisi vielä mahdollisuus tässä yhteiskunnassa. Nuorisotakuu ja uusi laki ovat sidoksissa toisiinsa. Laki hyväksyttiin presidentin esittelyssä ja tuli voimaan kolme päivää myöhemmin. Vuoden 2013 alkaessa opetellaan soveltamaan lakia kentällä ja sitten päästään sen nuorisotakuun toteuttamisenkin pohdintaan, kun tiedetään, mitä keinoja meillä on käytettävissä. Jaana Lehtinen toimintayksikön päällikkö, työllisyys- ja erityispalvelut Horisontissa näkyy tulevaisuus Dynamo tuki monenlaisia nuoria vuonna 2012 Aikaisemmin musta tuntui että yhteiskunta ei ollut mua varten, mutta ehkä se ei sittenkään ollut tilanne, pohti entinen dynamolainen Emma Komppa. Dynamossa vuosi 2012 oli monenlaisia nuoria palveleva vuosi. Työpajoilla oli perinteisten palkkatukinuorten ja työharjoittelijoiden lisäksi työkokeilijoita, oppilaitosopiskelijoita sekä useita oppilaitosharjoittelijoita. Heistä erityisesti mainittakoon entinen draamapajalainen Emma Komppa, joka ihastutti rohkealla, omakohtaisella puhellaan Yhteiskuntatakuu Roadshowssa päättäjät, työministeri Ihalaisen sekä useat nuorten kanssa toimijat. Nuorten yhteiskuntakuun voimaantulo pistää toimijatahot miettimään palveluitaan. Omalta osaltamme olemme joustavasti ottaneet vastaan monenlaisella statuksella ja tarpeilla tulevia nuoria. Aikaisemmin musta tuntui että yhteiskunta ei ollut mua varten, mutta ehkä se ei sittenkään ollut tilanne. Dynamossa mä tutustuin hyvin nuorisopalveluihin ja mä koin saaneeni paljon apua kun mä sitä tarvitsin ja mä halusin myös auttaa samalla tavalla muita ja siksi mä hain nuvaohjaajaksi. Ehkäpä mä pystyisin auttamaan muita niin kuin mua on autettu dynamossa / Emma Komppa Susanna Ormaa-Perälä toiminnanohjaaja Akseli-työpajat ja Dynamo Nuorten työllistämisessä tehtiin yhteistyötä lukuisten tahojen kanssa. Kokemusta ja varmennusta ammattialasta sai vuoden aikana 50 nuorta kaupungin työpaikoissa, yrityksissä 42 nuorta ja yhdistyksissä 16 nuorta. maan ja nyt seuraamme näiden suunnitelmien pitävyyttä taas seuraavan vuoden ajan. Yhteistyössä koulutuskeskus Salpauksen kanssa tehty Nuorten tuettu oppisopimus -hanke saatiin päätökseen ja syntynyt toimintamalli vakiinnutettiin osaksi nuorisopalveluiden perustoimintaa. Lisäksi Horisontti oli mm. mukana valtakunnallisen työpajayhdistyksen seinättömän valmennuksen verkostossa ja pienryhmässä, joka mallintaa seinätöntä valmennusta valtakunnallisesti. Vuoden 2012 lopussa Horisontin logosta tuttu aurinko laskeutui horisonttiin viimeisen kerran, mutta onneksi vain nimen osalta. Työ jatkuu ja kehittyy vuonna 2013 työllisyyspalveluiden yhtenäisen valmennusprosessin alla. Iso kiitos kuluneesta vuodesta kuuluu jälleen kerran jokaiselle nuorelle ja nuoren elämään myönteisesti vaikuttaneelle yhteistyökumppanille ja henkilöille. Heistä jokainen varmasti tunnistaa oman merkityksensä valmennusprosessissa. Tästä on hyvä jatkaa yhtenä rintamana vastaamaan nuorten yhteiskuntatakuun tuomaan positiiviseen haasteeseen. MATTI HULKKONEn toiminnanohjaaja, nuorten työharjoitteluyksikkö Horisontti Koin, että Horisontista oli paljon hyötyä ja turvaa työharjoittelupaikan löytämisessä sekä myös sen aikana. Olen ollut todella tyytyväinen toimintaanne ja kauttanne saamani työharjoittelu oli todella tärkeä etappi elämässäni, opin paljon uutta hyödyllistä ja verkostoiduin mikä varmasti auttaa työnhaussa!

17 TYÖELÄMÄ JA OSAAMINEN 17 Dynamon sisustuspajalla vuonna 2012 Arjenhallintaa, elämäntaitoja, kursseja ja asiakastöitä oikeille asiakkaille - niistä rakentui sisustuspajan vuosi. Arjenhallinnalliset ja elämäntaitoihin liittyvät asiat käsiteltiin Dynamon sisustuspajan nuorten kanssa päivittäisen toiminnan lomassa sekä erikseen suunniteltuina teemapäivinä. Syksyn jaksolla oli mm. onnellisuuspäivät, joiden aikana onnellisuutta käsiteltiin monelta kannalta. Vertaistuki elämänhallinnallisissa asioissa oli tärkeää. Aamupalaverit ja työpäivien aikana käydyt keskustelut selvensivät työelämän sääntöjä ja hyviä tapoja. Pajajakso antoi nuorille syyn nousta joka aamu ja lähteä tapaamaan työkavereita. Pajajakso antoi osallisuuden ja yhteisöllisyyden tunteita. Nuottavalmennusta hyödynnettiin Dynamon pajojen välisessä ryhmäyttämisessä. Nuoret pääsivät tutustumaan myös omiin ohjaajiin eri näkökulmasta, koska leirin ohjelmia vetivät nuorisokeskuksen ohjaajat ja työvalmentajat osallistuivat nuorten kanssa toimintaan. Nuoret kertoivat leirin olleen koko Dynamon yhteishengen kohottajana loistava. Sisustuspajan harjoitustöissä maalattiin ja somistettiin omia tiloja ja harjoiteltiin sisustusalan tekniikoita ennen varsinaisia tilaustöitä. Nuoret oppivat ryhmätyötaitoja ja tunnistamaan omia yhteistyötaitojaan. Asiakastyöt opettivat erilaisia asioita. Julistemyymälän facelift oli pienyrittäjän tilaama työ, jossa työn lähtökohtana oli myynnin edistäminen. Työ sisälsi näyteikkunan somistuksen ja myymälän ilmeen kohottamisen. Työ sisälsi paljon erilaisia Dynamo on minun mielestäni mukava, itsevarmuutta lisää tuova ja koulutukseen ohjaava toimintapaikka! tekniikoita, menetelmiä ja moniammatillista yhteistyötä. Nuoret oppivat asiakaslähtöistä suunnittelua ja tilauksen vastaanottoa, kun yksityishenkilön keittiöönsä tilaamassa info-seinässä asiakas linjasi haluamansa tunnelmat ja tärkeät asiat. Myös yksityiskodissa työskentelyn säännöt ja hyvät käytöstavat tarkentuivat tämän kohteen aikana. Isommat projektit opettivat nuorille, miten erilaiset muuttuvat tekijät vaikuttavat työelämässä. Kohteessa voi olla yhden tilaajan sijasta useita henkilöitä, jotka halusivat tuoda oman näkemyksensä suunnitteluun. Pieni budjetti opetti, miten toteutetaan suuri sisustuksellinen muutos pienellä rahalla? Isoissa kohteissa työtä oli paljon. Alihankkijoita käytettiin mm. verhoilu-, kalusteiden pintakäsittely- ja sähkötöissä. Nuoret oppivat moniammatillista yhteistyötä. Aikataulutuksen ja työn vaiheistuksen oppimiseen isot kohteet olivat erinomaisia. Melkein kaikki sisustuspajan nuoret mainitsivat nukkekurssin, kun heiltä kysyttiin yhtä mieleen jäänyttä asiaa pajajaksolta. Se oli jäänyt mieleen antoisana, mutta myös raskaana työnä. Nukkekurssilla nuoret tapasivat melko harvinaisen käsityöammattilaisen, jolla on nuken rakentamisen ja myös nukketeatterin näyttelijän koulutus. Linda Lemmetty ohjasi nuoria ammattilaisen ottein. Nuoret oppivat kuinka paljon työvaiheita voi sisältyä lopullisen tuotteen valmistukseen. Nukkekurssi lisäsi nuorten tietoutta käsityöläisyydestä. Nuoret tiedostivat kuinka hektistä työ saattaa ajoittain olla ja kuulivat uusien työkohteiden löytämisen haasteista. Samalla nuoret huomasivat, että Linda oli tyytyväinen valitsemaansa ammattiin ja pienet epäkohdat kuuluvat työn luonteeseen. Syksyn jaksolla nuoret pääsivät oppimaan uusia taitoja ja tekniikoita taitokeskus Velman henkilökunnan opastamana. Tällä kurssilla nuoret saivat taas kokemuksia erilaisen uuden ohjaajan työtavoista. Lisäksi nuoret oppivat tekemään nahkakoruja ja laminoimaan muovipusseista kierrätyspussukoita. MARKKU LÄHDEAHO työvalmentaja, Dynamon sisustuspaja Poimintoja nuorten palautteista: Mitä opin pajajakson aikana? Opin olemaan muiden kanssa. Opin eri tekniikoita. Nukkeprojekti opetti aikataulutusta. Opin saamaan päivärytmini takaisin. Minulla ei ole ollut pitkään aikaan syytä herätä. Nyt on hyvä lähteä eteenpäin kun on rytmit kunnossa. Olen oppinut pyytämään apua. Opin, että virheet ei ole niin vakavia ja osaan vähän paremmin nauraa itselleni. Paras anti on ollut ihmiset ja jatkosuunnitelman varmentuminen. Mitä hyötyä oli yksilövalmennuksesta? Sain selvyyttä tulevaisuuden suunnitelmiini. Minnan avulla olen oppinut edes vähän ymmärtämään työkkärin ym. paperisotia. Olen saanut myös apua asuntoasioissa ja jatkosuunnitelmissa. Ansioluettelon ja työhakemusten tekeminen. Tavoitteeni pajajakson jälkeen: Lähden opiskelemaan lähihoitajaksi. Tavoitteeni on päästä pintakäsittely alan kouluun. Menen Tiedonpuuhun tämän jälkeen. Menen Taikaan työharjoitteluun. Hakeudun musiikkiteatterilinjalle.

18 18 Nuorisopalveluiden Uutiset 2012 MAAILMALTA Reppupaja Nuottavalmennuksessa Inarissa huhtikuussa 2012 Lähdetään Nuotta-valmennukseen niin pitkälle kuin pääsee! Nuorisokeskus Vasatokasta Inarista kuuluu kutsu: Tulkaa tänne vaan! Talvella me reppupajalaiset saimme kuningasidean: Lähdetään Nuotta-valmennukseen niin pitkälle kuin pääsee! Niinpä olimme yhteydessä Nuorisokeskus Vasatokkaan Inarissa ja sieltä näytettiin vihreää valoa: tulkaa tänne vaan! Matkaan riennettiin huhtikuun puolessa välissä ja mukaan pakattiin kuusi reppupajalaista ja 12 nuorta muista pajoista + ohjaajat koko jengille (kahdeksan ohjaajaa). Yön yli bussissa lusittuamme saavuimme perille aurinkoiseen Inariin. Lunta oli vielä hyvin, joten talviset aktiviteetit alkoivat heti lumikenkäsuunnistuksella. Hauskaa oli! Seuraavina päivinä harjoittelimme myös hiihtämistä sekä nuotion sytytystä ja pilkkimistä. Teimme aarrekartan, jonka avulla pohdimme tulevaisuuttamme sekä askartelimme poronluun ja nahkan kanssa. Inarissa viettämämme viiden päivän aikana teimme melkein joka päivä retken johonkin vähän pidemmälle. Huippuna oli tietysti retki Norjaan, jossa hullunrohkeimmat kävivät uimassa Jäämeressä! Norjalaismallinen vanerista rakennettu laatikkosauna toki hieman helpotti kylmyyden sietoa. Vasatokan rannassa oli myös avanto, jossa monet pulahtivat iltaisin. Tutustuimme porotilaan, jossa kuulimme joikua ja ajelimme poroilla. Ruokimme poroja ja heitimme suopunkia. Vierailimme husky-tarhalla. Koirat metelöivät kovasti, kunnes valjakolle tuli lähtökäsky. Silloin tuli hiljaista, vain tuuli suhisi korvissa! Osaa koirista sai rapsuttaa, melkoisen söpöjä pörröturkkeja olivat. Kävimme myös saamelaismuseo Siidassa ja Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa. Kaiken kaikkiaan reissu oli mahtava ja kasvattava kokemus sekä nuorille että ohjaajille. Ohjaajat olivat samassa veneessä pajalaisten kanssa. Kaikki kokivat samat jutut ja elämykset. Myös maailmankuva avartui. Moni ei ollut käynyt Lapissa aikaisemmin. Tutustuimme toisiimme ja ryhmäydyimme aivan eri tavalla kuin normaalissa arjessa kotona Lahdessa. Näin asian ilmaisi eräs mukana olleista nuorista: Koko tämä reissu ylitti mun odotukset täysin! Oli enemmän kuin kivaa, koska en ole ennen käynyt näin pohjoisessa ja kokenut mitään vastaavaa. Luonto ja sää täällä näin keväällä on tosi mahtavaa. Kaikki oli järjestetty tosi hyvin. Ohjelma oli hyvin monipuolinen. Saatiin tietää paljon saamelaisista niitten kulttuurista ja historiasta myös poroista, koirista ja luonnosta. Ensimmäistä kertaa on tultu käymään Norjassa, mikä oli kanssa ihan huikee kokemus, kiitos siitä. Parasta on ollu varmaan koko tämä viikko, porukka on ollu aivan mahtavaa! Tutustui myös uusiin ihmisiin ja minun puolesta voisi lähteä samanlaiseen reissuun uudestaankin. Täällä pidin hauskaa ja pystyin olemaan rentona, eikä ollut mitään huolia mistään! Kiitos paljon tästä kokemuksesta! Osku Kiviniemi työvalmentaja, Akselin Reppupaja

19 MAAILMALTA maata ja 11 päivää Armeniassa - yhtä sirkusta koko matka! Armenia...naapurimaat: Turkki, Azerbaijan, Georgia ja Iran. Asukkaita noin kolme miljoona ja pääkaupunki Jerevan. Siinä kaikki pohjatieto, kun Lahden nuorisopalveluiden Petteri Peltonen ja Irene Lüders, Nuokun Sirkus ry:n Teppo Kerkkä ja Lahden 4H-yhdistys ry:n Petra Kortelainen lähtivät nuorisoalan ammattilaisille suunnatulle koulutusmatkalle Armeniaan 6. päivä elokuuta Interconnection 2012, Butterfly Effect - koulutukseen osallistuivat yhteensä yhdentoista maan nuorisotyön edustajat. Osallistujamaat olivat Suomi, Armenia, Slovenia, Saksa, Puola, Moldovia, Valko-Venäjä, Ukraina, Georgia, Romania ja Turkki. Yksitoista päivää kestävä koulutus pidettiin Aghveran nimisessä vuoristokylässä, kaukana asutuskeskuksista, jylhien vuorten solassa. Koulutuksen rahoittajana toimi CIMOn Youth in Action -ohjelma. Lentomatka taittui rattoisasti kolmen eri lennon avulla, Helsinki-Riika-Kiova-Jerevan. Vuorokauden matkustamisen jälkeen Jerevanin kentällä odotti väsynyt, mutta hymyilevä monikansallinen joukko, joka ahtautui minibusseihin Jerevanin hiekkamyrskyn alta. Kentällä kohtaamamme kuumuus oli käsin kosketeltava. Minibussien tuuletus pelasi, kun pään työnsi ikkunasta ulos. Parempi kuitenkin, ettei päätä työntänyt ulos, sillä tiet olivat pomppuisia ja mutkaisia. Armenian luonto oli henkeä salpaavan kaunis, vaikka maa vaikutti aika kuivalta eikä suomalaisia metsämaisemia näkynyt. Joka puolella käveli vapaina lehmiä tai lampaita, joita karjapaimenet paimensivat. Kyliä ympäröivät kauniit vuoret ja teiden varsilla komeilivat ränsistyneet Neuvostoliiton aikaiset sotilastukikohdat. Heti ensimmäisestä päivästä saakka Armeniasta tuli rauhallinen, ystävällinen ja turvallinen vaikutelma. Koulutuspäivät olivat 11 tunnin mittaisia. Illat ja yöt menivät eri kulttuureihin tutustumisessa. Tämän kaiken mahdollisti mainio ja lämmin joukkomme, joka ryhmäytyi kuin automaattisesti hauskojen persoonien ja pitkien koulutuspäivien ansiosta. Ainutlaatuisen ryhmähengen mahdollistajana toimivat myös sirkuksen salat. Yhtä sirkusta koko matka! Vielä tänä päivänä, puoli vuotta myöhemmin, pidämme yhteyttä lähes kaikkiin koulutukseen osallistujiin. Matka avasi silmämme, kuinka erilaista nuorisotyö on ympäri Eurooppaa. Kun puhumme nuorisotyöstä kansainvälisellä areenalla, meidän on aluksi tarkennettava käsitettä, jotta tiedämme, mistä puhumme. Kansainvälinen kokemus oli unohtumaton ja me kolmannen sektorin toimijat olemme erittäin kiitollisia nuorisopalveluille tästä mahdollisuudesta päästä mukaan edustamaan omia yhdistyksiämme. PETRA KORTELAINEN toiminnanjohtaja, Lahden 4H-yhdistys ry Teppo Sipi kerkkä toiminnanjohtaja, Nuokun Sirkus ry Belgian terveisiä Nuorisovaihtoon osallistuminen tuo mukavaa vaihtelua yksilötyöhön. Nuorten mielestä nuorisovaihto oli mahtava kokemus, jossa sai tutustua uusiin ja erilaisiin ihmisiin ympäri Eurooppaa ja tehdä heidän kanssaan yhdessä monenlaisia asioita. Lahtelaisten lisäksi tapahtumaan osallistui nuoria ohjaajineen Belgiasta, Alankomaista, Iso-Britanniasta, Puolasta ja Virosta. Lahden kaupungin nuorisopalveluiden monipalvelukeskus Domino oli mukana viime vuoden elokuussa Youth in Action -ohjelman järjestämässä Beautiful Stranger -nuorisovaihdossa. Belgiassa pidettyyn vaihtoon otti osaa kaksi yksikön työntekijää ja kuusi nuorta. Lahtelaisten lisäksi tapahtumaan osallistui nuoria ohjaajineen Belgiasta, Alankomaista, Iso-Britanniasta, Puolasta ja Virosta. Yhteensä osallistujia oli noin 50. Nuorisovaihdon teemana oli monikulttuurisuuden ymmärtäminen ja hyödyntäminen sekä eri kulttuurien edustajien yhdessä toimiminen, jota lähestyttiin TAPE-menetelmän (Tasting, Analyzing, Producing, Evaluating) avulla. Viikon aikana eri maiden nuoret muodostivat yhdessä ryhmiä, joiden toiminnan teemoja olivat muun muassa taide, tanssi, musiikki ja draama. Ryhmissä nuoret yhdessä ohjaajien kanssa suunnittelivat ja toteuttivat Beautiful Stranger -aiheisen esityksen. Esityksiä valmisteltaessa ryhmissä hyödynnettiin TAPE -menetelmää maistellen, analysoiden, tuottaen ja arvioiden työskentelyprosessia, esitystä sekä ryhmässä toimimista. Lopputuloksena ryhmien esityksissä oli nähtävissä oivaltamista ja tekemisen riemua sekä erilaisten kulttuurien yhteensulautumista. TAPE -ryhmissä työskentelyn lisäksi nuorisovaihtoon kuului jokaisen maan vuorollaan järjestämä oman kulttuurin mukainen iltaohjelma sekä päivällinen. Suomalaiset lihapullat ja perunamuusi maistuivat niin hyviltä, ettei niitä jäänyt edes tähteeksi. Iltaohjelmista ikimuistoisin oli varmasti puolalaisten perinnetanssit, jotka innostivat koko joukon yhteistanssiin ja nostattivat osallistujissa suurta riemua. Nuorten mielestä nuorisovaihto oli mahtava kokemus, jossa sai tutustua uusiin ja erilaisiin ihmisiin ympäri Eurooppaa ja tehdä heidän kanssaan yhdessä monenlaisia asioita. Samalla he kokivat oppineensa eri kulttuureista. Nuoret myös sanoivat nuorisovaihdon olleen heidän paras viikkonsa ikinä. Ohjaajien mielestä nuorisovaihtoon osallistuminen toi mukavaa vaihtelua yksilötyöhön, sillä sitä suunniteltaessa ja toteutettaessa työskenneltiin työparina ja opittiin samalla sekä pienen että suuren ryhmän ohjaamista. Työparityöskentely koettiin hyväksi ja sitä aiotaan hyödyntää tulevaisuudessakin. Nuorisovaihto kesti viikon verran. Itse prosessi valmisteluineen oli kuitenkin huomattavasti pidempi ja vei kaikkineen noin puoli vuotta. Monitahoinen valmistautumisvaihe piti sisällään muun muassa hakemusten tekoa, suunnittelutyötä, lähtijöiden valikoimista ja valittujen nuorten ja heidän vanhempiensa tapaamista. Nuoret tutustutettiinkin toisiinsa ja ryhmäytettiin ennen reissua. Nuorisovaihto on loistava juttu niin nuorille kuin nuorisopalveluiden työntekijöille. Haluamme kannustaa kaikkia nuorisopalveluissa osallistumaan sellaiseen rohkeasti ja ennakkoluulottomasti vaikka jo tänä vuonna! OLLI-VILLE LIUKKONEn HANNA SUONTAMA-HEINONEN

20 20 MAAILMALTA Pohjoismaista yhteistyötä Islannin Akureyrissa Pohjoismaiselle nuorten ystävyyskaupunkiviikolle osallistui nuoria kaikista pohjoismaista ja Grönlannista. Yhteisissä työpajoissa rakennettiin performanssia näyttämölle, purjehdittiin ja tallennettiin viikon ohjelma valokuvin ja tekstein. Pohjoismaisten ystävyyskaupunkien nuoret, virkamiehet ja poliitikot tapaavat toisensa vuorovuosin eri ystävyyskaupungeissa. Heinäkuussa 2012 vuorossa oli Akureyri Islannissa. Novu-viikon perimmäinen tarkoitus on toiseen maahan ja sen ihmisiin tutustuminen yhteisen tekemisen kautta. Novu-viikon aikana solmitaan kenties koko elämän kantavia ystävyyssuhteita. Novu-viikko on arvokas mahdollisuus, sillä jollekin nuorelle se voi olla ensimmäinen ulkomaanmatka. Novu-matkalle lähdettiin sunnuntaina 1.7. Akureyriin saavuttiin illaksi, lähes vuorokausi ennen muita ryhmiä. Yhteinen ohjelma alkoi vasta maanantaina illallisella. Työpajat käynnistyivät tiistaina. Performanssityöpajassa olevilla nuorilla oli pitkiä päiviä, kun he harjoittelivat Lifun-esitystä. Purjehtijoilla ohjelma päättyi jo iltapäivällä ja mediaryhmä sai kulkea vapaasti oman aikataulunsa mukaan tehden haastatteluja eri pajoista. Osa ajasta kului nähtävyyksiä katsellen. Näimme upeita tulivuorenpurkausten aiheuttamia ki- vimuodostelmia, geotermistä lämpöä tuottavan maa-alueen, jossa muta kiehui ja höyrysuihkuja tuli kivien koloista. Kävimme myös kuumilla lähteillä kylpemässä. Viikko huipentui Lifun esitykseen, johon oli vapaa pääsy kaikilla Akureyrin asukkailla kaupungin 150-vuotisjuhlan kunniaksi. Esityksessä yhdistyivät kuoro, tanssiryhmä ja bändi. Ammattitaitoiset ohjaajat olivat saaneet hienosti hiottua koko paketin kasaan. Ilta jatkui Novu-illalla, johon kuului nuorten disko. Suomalaisten oli poistuttava Tuhkimon lailla jo puolilta öin. Edessä oli bussimatka läpi Islannin kohti Reykjavikin lentokenttää. Paluumatka oli katkeran hiljainen, kun hauskuus loppui kesken ja nuoret ikävöivät uusia ystäviään. Onneksi ystävyys jatkuu Facebookissa. On hienoa, että tällaista työtä tehdään pohjoismaisen yhteistyön ja nuorisotyön merkeissä. Oli upea kokemus päästä mukaan ja saada viettää viikko näiden nuorten kanssa. Ulkomaan kokemukset ovat kasvattavia ja avartavia kokemuksia sekä nuorille että ohjaajille. Tällaisia mahdollisuuksia vain harva pääsee kokemaan. Näitä mahdollisuuksia tulisikin tarjota sellaisille nuorille, joilla ei muuten ole mahdollista, esim. taloudellisista syistä, päästä matkustamaan. Nuorilta saadun palautteen mukaan kaikille on jäänyt hyvät muistot Novu-viikosta ja he ovat ystävystyneet oikeasti ja ovat jopa järjestämässä tapaamista norjalaisten nuorten kanssa. HELI KASKINEN nuorisonohjaaja, alueelliset nuorisopalvelut heidi pasanen yksilövalmentaja, Akseli-työpajat