OPPILASHUOLTO JA KOULUNKÄYNNIN TUKI LIMINGASSA

Transkriptio

1 OPPILASHUOLTO JA KOULUNKÄYNNIN TUKI LIMINGASSA

2

3 ESIPUHE Laki perusopetuslain muuttamisesta (642/2010) on annettu Lakiin tehdyillä muutoksilla on täydennetty oppilashuoltoa, oppilaiden henkilötietojen käsittelyä, salassapitoa ja luovuttamista koskevia säännöksiä. Lakiin tehdyillä muutoksilla myös vahvistetaan oppilaan oikeutta suunnitelmalliseen, varhaiseen ja ennalta ehkäisevään oppimisen ja koulunkäynnin tukeen. Opetushallitus on antanut määräyksen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muuttamiseksi ja täydentämiseksi. Uusien perusteiden mukaiset opetussuunnitelmat on otettava käyttöön viimeistään Oppilashuoltoa sekä henkilötietojen salassapitoa ja käsittelyä sekä tietojensaantioikeutta koskevia säännöksiä sovelletaan kuitenkin jo alkaen. Tämä oppilashuollon suunnitelma Oppilashuolto ja koulunkäynnin tuki Limingassa on laadittu Limingan kunnan perusopetusta antavien koulujen sekä esiopetuksen yhteiseksi oppilashuollon suunnitelmaksi. Tätä suunnitelmaa on tarkoitus käyttää käsikirjana koulujen oppilashuollon järjestämisessä sekä oppilaiden oppilashuollollisessa tukemisessa. Oppilashuollon palveluihin kuuluvaan koulunkäynnin tukemiseen tulee uudistuneen perusopetuslain myötä merkittäviä muutoksia muun muassa tuen järjestämisen perusperiaatteiden ja käytänteiden sekä nivelvaiheiden ohjauksen osalta. Edellä mainittuja muutoksia on pyritty selventämään ja antamaan niihin toimintamalleja, mutta vasta käytännön työ tulee osoittamaan, kuinka uuden lain henkeä voidaan parhaiten ja joustavimmin oppilashuollollisesti toteuttaa. Suunnitelmaa on tarkoitus täydentää, muokata ja päivittää tarpeen mukaan. Liitteeksi merkityt lomakkeet ja kaaviot löytyvät mm. Limingan kunnan intranet -sivustolta. Niitä on saatavilla myös kouluilta. Oppilaalla tässä suunnitelmassa tarkoitetaan perusopetusta saavaa oppilasta sekä lisäksi myös esiopetuksessa olevaa esiopetusta saavaa lasta. Viittaukset liitelomakkeisiin on korostettu tekstissä alleviivauksilla. Limingan koulujen oppilashuollon suunnitelmaa ovat työstäneet erityisopettaja Auli Ollila- Saarela ja erityisluokanopettaja Saara Silver. Työryhmään ovat kuuluneet myös oppilaanohjauksen lehtori Arja Vesa, opinto-ohjaaja Anne Pekkala sekä erityisluokanopettaja Leena Askeli. Lisäksi erityisopetuksen koordinaattori erityisopettaja Satu Savilaakso on tehnyt suunnitelmaan työn loppuvaiheessa korjauksia ja lisäyksiä. Tekstin tarkistuksiin ja joidenkin osuuksien laatimiseen on saatu apua muilta oppilashuollon työntekijöiltä, opetushenkilöstöltä ja muilta yhteistyötahoilta. Nivelvaiheiden yhteistyö kappaleen ovat työstäneet Hannu Krankan koulun opinto-ohjaajat. Psykologit ja koulukuraattori ovat laatineet tekstiä omasta toiminnastaan kertoviin lukuihin. Sosiaalityöntekijät ovat listanneet omia vastuu ja tehtäväalueitaan oppilashuoltotyössä. Poissaolokaaviot, kaavio kiusaamisasioiden ja ristiriitatilanteiden käsittelystä sekä koulun päihdetyöhön kuuluvat kaaviot on saatu Hannu Krankan koulun lukuvuositiedotteesta (lv ). Suunnitelmassa käytetyt lähteet on mainittu suunnitelman lopussa ja lisäksi vinkkejä suunnitelman laatimiseen ja rakenteelliseen sisältöön on saatu muutamien muiden kuntien oppilashuollon suunnitelmista. 3

4 SISÄLTÖ YHTEYSTIETOJA OPPILASHUOLTO Oppilashuollon tavoitteet ja keskeiset periaatteet Oikea-aikaisen puuttumisen toimintamalli Salassapito ja tietojen luovuttaminen Oppilashuoltoryhmän toiminta Oppilashuoltotyöntekijöiden keskeiset vastuualueet ja tehtävät Opinto-ohjaaja Psykologit ja psykiatrinen sairaanhoitaja Koulukuraattori Kouluterveydenhuolto Ennaltaehkäisevä oppilashuoltotyö Yhteistyö kodin ja koulun välillä Oppimistulosten ja työskentelyn seuranta sekä opintojen ohjaus Poissaolojen seuranta Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta Kerhotoiminta OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKEMINEN Opetuksen järjestämisen periaatteita ja oppimisen tuki Yleinen tuki Tehostettu tuki Pedagoginen arvio tehostettua tukea varten Erityinen tuki Pedagoginen selvitys erityistä tukea varten

5 Erityisen tuen päätös Esiopetuksen järjestäminen erityistä tukea tarvitseville lapsille Opetuksen poikkeava aloittamisajankohta Tukiopetus Opetuksen eriyttäminen Osa-aikainen erityisopetus Osa-aikaisen erityisopetuksen järjestäminen Limingan kouluilla Oppimissuunnitelma Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, HOJKS Erityisen tuen päätökseen perustuva opetus Erityisen tuen päätöksen saaneiden oppilaiden opetusryhmien koot Erityisen tuen päätökseen perustuvan opetuksen pienryhmät Limingassa Pidennetty oppivelvollisuus Koulunkäyntiavustajapalvelut Opinnoissa eteneminen Joustava perusopetus, JOPO Lisäopetus NIVELVAIHEIDEN YHTEISTYÖ Oppilaan siirtyminen esiopetukseen ja esiopetuksesta perusopetukseen Oppilaan siirtyminen seitsemännelle luokalle Päättöohjaus ja oppilaan siirtyminen perusopetuksesta toiselle asteelle MUU OPPILASHUOLTO Ruokailu Koulumatkakuljetukset

6 5 OPPILASHUOLLON ERITYISKYSYMYKSIÄ JA OPPIMISYMPÄRISTÖN TURVALLISUUS Koulukiusaaminen Koulun päihdetyö Kurinpitorangaistukset Varautuminen ongelma-, onnettomuus- ja kriisitilanteisiin LÄHTEET JA VIITTAUKSET Taulukko- ja kuvioluettelo: TAULUKKO 1. Luokka-asteittain järjestettävien terveystarkastusten aikataulu KUVIO 1. Huolen herääminen oppilaasta ja koulun oppilashuollon järjestäminen KUVIO 2. Toimintamalli sairauspoissaoloissa KUVIO 3. Toimintamalli epäselvissä sairauspoissaoloissa KUVIO 4. Toimintamalli luvallisissa poissaoloissa KUVIO 5. Toimintamalli luvattomissa poissaoloissa KUVIO 6. Siirtyminen opetuksen tuen tasosta toiseen KUVIO 7. Kiusaamisasioiden ja ristiriitatilanteiden käsittely KUVIO 8. Toimintamalli tupakointiin puuttumisessa KUVIO 9. Toimintamalli, jos oppilas on alkoholin vaikutuksen alaisena Liiteluettelo: LIITE 1: Yksilöity tiedonsiirtolupa LIITE 2: Oppiainekohtaiset tiedot oppilaan siirtyessä toiseen kouluun kesken lukuvuoden LIITE 3: Oppilashuoltotyön kirjaamislomake LIITE 4: Oppilaan tukitoimien seuranta 6

7 LIITE 5: Luokan oppilaiden tuen tarpeen kartoitus / Tiedonsiirto oppilaiden siirtyessä alakoulusta yläkouluun LIITE 6: Oppilaan tuen tarpeen kartoitus LIITE 7: Palautepyyntö / Opettajan antama palaute oppilaasta LIITE 8: Taustatietoja oppilaan koulutyöskentelystä psykologin tutkimuksia varten LIITE 9: Huoltajan kieltäytyminen ehdotetuista tukitoimista LIITE 10: Koulun toimintaohjeet oppilaiden poissaoloihin LIITE 11: Poissaoloanomus LIITE 12: Tiedonsiirto Aamu- ja iltapäivätoimintaan LIITE 13: Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma LIITE 14: HOJKS/esiopetus LIITE 15: Koulunkäynnin poikkeava aloittaminen LIITE 16: Pedagoginen arvio LIITE 17: Oppimissuunnitelma LIITE 18: Pedagoginen selvitys LIITE 19: Erityisen tuen hakemus LIITE 20: HOJKS LIITE 21: Kodin lomake HOJKS:n laatimista varten LIITE 22a: Tiedote oppilaan huoltajalle mahdollisesti tulevista hylätyistä suorituksista LIITE 22b: Tiedote rehtorille ja opinto-ohjaajille oppilaista, joiden huoltajille on annettu tieto tulevista hylätyistä suorituksista LIITE 23: Hakemus JOPO -toimintaan LIITE 24: Kouluvalmiuden arvioimisen havainnointilomake / Tiedonsiirto esiopetuksesta kouluun TULOSSA LIITE 25: Tiedonsiirto oppilaan siirtyessä alakoulusta yläkouluun LIITE 26: Kurinpito perusopetuksessa -taulukko LIITE 27: Ilmoitus huoltajalle oppilaan käyttäytymisestä / Jälki-istuntoilmoitus (yläkoulu) LIITE 28: Ilmoitus huoltajalle oppilaan käyttäytymisestä / Jälki-istuntoilmoitus (alakoulu) 7

8 YHTEYSTIETOJA OPPILASHUOLTORYHMIEN KOKOONPANOT JA YHTEYSTIETOJA (lv ): Liminganlahden yhtenäiskoulun oppilashuoltoryhmä TULOSSA SYKSYLLÄ 2011

9 8 Ketunmaan koulun oppilashuoltoryhmä TULOSSA SYKSYLLÄ 2011 Lakeuden koulun oppilashuoltoryhmä TULOSSA SYKSYLLÄ 2011 Rantakylän koulun oppilashuoltoryhmä TULOSSA SYKSYLLÄ

10 Tupoksen yhtenäiskoulun oppilashuoltoryhmä TULOSSA SYKSYLLÄ

11 MUITA YHTEYSTIETOJA JA VASTUUALUEITA: Psykologipalveluiden ja koululaisten psykiatrisen sairaanhoidon vastaavat työntekijät: Koulukuraattori: Anne Nurmi, koulukuraattori TULOSSA SYKSYLLÄ 2011 puh , Koulukuraattori työskentelee pääsääntöisesti Liminganlahden ja Tupoksen yhtenäiskouluilla. Koulukuraattoripalvelut ovat käytettävissä myös lukiossa sekä Lakeuden, Ketunmaan ja Rantakylän kouluilla tarpeen mukaan. Työn painopisteenä ovat oppilaat 5. vuosiluokasta ylöspäin. Koulukuraattorin tavoittaa parhaiten puhelimella, sähköpostilla tai koulukohtaisen sähköisen reissuvihkon avulla. Puhelimen äärellä koulukuraattorin on varmimmin aamuisin klo 8-9 sekä iltapäivisin klo Kouluterveydenhoitajat: TULOSSA SYKSYLLÄ

12 1 OPPILASHUOLTO 1.1 Oppilashuollon tavoitteet ja keskeiset periaatteet Oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto. Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. (POL 31 a ). Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä ja esiopetusyksikössä työskenteleville sekä oppilashuoltopalveluista vastaaville viranomaisille. Sitä toteutetaan yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä tukea. Oppilashuollolla edistetään lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista ja tervettä kasvua ja kehitystä. Oppilashuollon avulla pyritään ehkäisemään ja tunnistamaan oppimisen esteitä, oppimisvaikeuksia sekä muita ongelmia riittävän ajoissa ja puuttumaan niihin. Oppilashuoltoon sisältyvät: Opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto: Opetuksen järjestäjän tulee määrätä opetussuunnitelman perusteiden mukaisen oppilashuollon järjestämistavasta. (Perusopetuslaki 642/ a, Esiopetuksen ops-perusteiden muutos 42/011/2003 Esiopetuksen oppilashuolto, Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 1/011/2004, Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset 50/011/2010 Oppilashuolto). Oppilashuollon palvelut: o Koulunkäynnin tukeminen. Riittävä tuki ja ohjaus sekä muut toimet koulunkäyntiin ja oppilaiden kehitykseen liittyvien sosiaalisten ja psyykkisten vaikeuksien ehkäisemiseksi ja poistamiseksi. (Lastensuojelulaki 417/2007 9, Perusopetuslaki 642/2010). o Kouluterveydenhuolto. Terveydellisten olojen valvonta, oppilaiden terveydenhuolto, suun terveydenhuolto, terveydentilan toteamista varten tarpeellinen erikoistutkimus. (Kansanterveyslaki 626/ kohta, Kouluterveydenhuollon laatusuositus 2004). Oppilashuoltotyötä ohjaavia periaatteita ovat: oikea-aikainen tunnistaminen ja puuttuminen luottamuksellisuus moniammatillinen asiantuntijaverkosto, jossa on sovittu keskinäisistä toimintatavoista ja vastuualueista lapsen, nuoren ja huoltajan kunnioittaminen ja osallisuuden tukeminen sekä oppilaan ja huoltajan näkemyksien kuunteleminen oppilashuollon riittävä saatavuus sekä uusien toiminta- ja ratkaisumallien kehittäminen. 12

13 Oppilashuollon tavoitteita ja tehtäviä ovat: hyvinvointia tukevan koulu- tai esiopetusyhteisön ja oppimisympäristön kehittäminen, seuraaminen ja arvioiminen yhteisöllisen toimintatavan vahvistaminen edistämällä oppilaan ja huoltajan osallisuutta koulu- ja esiopetusyhteisön hyvinvoinnin kehittämisessä myönteisen vuorovaikutuksen ja keskinäisen huolenpidon ilmapiirin edistäminen sekä tarvittaessa ongelmiin puuttuminen terveen ja turvallisen oppimis- ja kasvuympäristön luominen toimenpiteet sekä työn- ja vastuunjako ongelma- ja kriisitilanteiden ehkäisemiseksi, havaitsemiseksi tai hoitamiseksi: - mielenterveyden suojaaminen - syrjäytymisen ehkäiseminen - kiusaaminen, väkivalta ja häirintä - poissaolojen seuranta - tupakointi ja päihteiden käyttö - erilaiset tapaturmat, onnettomuudet ja kuolemantapaukset oppilaan yksilöllisen kasvuun, kehitykseen ja terveyteen liittyvien tarpeiden huomioiminen koulun ja esiopetuksen arjessa kasvun ja oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien ja muiden ongelmien ehkäiseminen, tunnistaminen, lieventäminen ja poistaminen mahdollisimman varhain sekä jokaisen oppilaan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin seuraaminen ja tarvittaessa oppilaan tukeminen sekä hyvinvoinnissa tapahtuviin muutoksiin puuttuminen yhteistyössä huoltajien kanssa. Oppilashuoltotyötä suunniteltaessa sovitaan erikseen sekä yhteisölliseen terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen että oppilaan tukemiseen ja hänen asioidensa käsittelyyn liittyvät periaatteet ja toimintatavat. Yhteisön terveyttä ja hyvinvointia edistävää toimintaa voidaan kehittää laajassa moniammatillisessa yhteistyössä. Tällöin oppilashuollon yhteistyöhön voi osallistua eri toimijoita salassapidon estämättä. Oppilashuollon yhteistyössä sovitaan menettelytavoista ehkäisevän lastensuojelutyön ja terveydenhuoltoon kuuluvan erityisen tuen toteuttamisessa. Yhteistyössä ja toimintaohjeissa tulee ottaa huomioon oppilaan kasvun ja kehityksen mahdollinen vaarantuminen kasvuympäristössä olevien riskitekijöiden johdosta sekä lastensuojelulain mukainen ilmoitusvelvollisuus lastensuojelutarpeen selvittämiseksi. Yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa sovitaan yhteistyön yleisistä periaatteista ja rakenteista, käytännön toiminnan järjestämisestä, keskinäisestä työnjaosta ja vastuista. Yhteistyön järjestämisessä otetaan huomioon myös muiden viranomaisten kuten poliisin ja pelastustoimen tai muiden yhteistyökumppaneiden kanssa tehtävä yhteistyö terveyteen ja turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä. 13

14 1.2 Oikea-aikaisen puuttumisen toimintamalli Oikea-aikaisella puuttumisella tarkoitetaan tuen tarjoamista lapsen varhaisvuosina tai ongelmien ilmaannuttua mahdollisimman nopeasti missä vaiheessa lapsen tai nuoren koulupolkua tahansa. Tukitoimet perustuvat kehitysriskien tuntemiseen, kehityksen tarkkaan havainnointiin ja arviointiin. Puuttuminen perustuu usein lasta tai nuorta lähellä olevien henkilöiden huoleen. Tuen tarpeen varhainen havaitseminen ja oikea-aikainen tuki ovat keskeisiä ehkäistäessä ongelmien syvenemistä ja pitkäaikaisvaikutuksia. Varhaisessa vaiheessa käytettävissä on yleensä vielä useita vaihtoehtoja. Esiopetuksessa henkilöstön yhteistyö ja erityisopettajan tai erityislastentarhanopettajan tuki lisää mahdollisuuksia tuen tarpeen havaitsemiseen. Siltä pohjalta voidaan miettiä joustavia tukitoimia ja tilanteen mukaisten ryhmittelyjen käyttöä. Perusopetuksessa voidaan ottaa käyttöön opettajien yhteistyöhön perustuvia ja oppilaiden erilaisia tarpeita tukevia pedagogisia menetelmiä ja työskentelytapoja, esimerkiksi samanaikais- ja tiimiopetusta. Erityisopettajan konsultoivalle työlle voidaan luoda käytännön mahdollisuudet ja siten tukea luokan- tai aineenopettajan työtä ja edellytyksiä oikea-aikaiseen puuttumiseen. Ongelmiin puuttuminen ja tukitoimet suunnitellaan ja toteutetaan moniammatillisesti ja yhteistyössä huoltajien kanssa. Kouluyhteisössä yhteisöllisyys tukee niin opettajia, oppilaita kuin oppilaiden perheitäkin. Oppimista ja kasvua tuetaan sekä ehkäistään oppilaan oppimiseen, sosiaaliseen vuorovaikutukseen tai kehitykseen liittyvien ongelmien kasvamista, monimuotoistumista ja kasautumista. Opetuksessa on olennaista vahvistaa lapsen myönteistä minäkuvaa, tervettä itsetuntoa ja pitää huoli tasavertaisesta jäsenyydestä ryhmässä. Opetusjärjestelyjen tulee olla joustavia ja ne koostuvat monimuotoisesta eriyttämisestä, tiimi- ja samanaikaisopetuksesta ryhmäjakoineen, tukiopetuksesta ja erityisopetuksesta. 1.3 Salassapito ja tietojen luovuttaminen Kun oppilashuoltotyössä käsitellään yksittäistä oppilasta koskevaa asiaa, asian käsittelyyn voivat osallistua vain ne oppilaan opetukseen ja oppilashuollon järjestämiseen osallistuvat, joiden tehtäviin oppilaan asian käsittely välittömästi kuuluu (POL 31 a ). Tällaisia henkilöitä voivat olla rehtori tai koulun johtaja, luokanohjaaja tai oppilaan opettaja, kouluterveydenhoitaja, erityisopettaja, oppilaan kanssa työskentelevä koulunkäyntiavustaja, koulupsykologi, koulukuraattori ja yläluokilla myös opinto-ohjaaja ja tarvittaessa koululääkäri ja lastensuojelun sosiaalityöntekijä. Esiopetuksessa lapsen asian käsittelyn voidaan katsoa kuuluvan välittömästi lisäksi päiväkodin johtajalle, esiopetuksen opettajalle ja erityislastentarhanopettajalle. Ratkaisu asian käsittelyyn osallistuvista tehdään kunkin käsiteltävän asian ja aiheen perusteella erikseen. Oppilaan huoltajan kirjallisella suostumuksella oppilaan asian käsittelyyn voi osallistua myös muita tarvittavia tahoja. Oppilashuoltotyössä käsitellään monia oppilasta ja hänen perhettään koskevia tietoja, jotka ovat lainsäädännön mukaan salassa pidettäviä. Salassapidolla tarkoitetaan sekä asiakirjan pitämistä salassa että kieltoa ilmaista tietoa tieto suullisesti eli vaitiolovelvollisuutta. Salassapito tarkoittaa myös kieltoa käyttää salaista tietoa omaksi eduksi tai toisen vahingoksi. 14

15 Salassa pidettäviä ovat mm. tiedot oppilaiden ja heidän perheenjäsentensä henkilökohtaisista oloista, kuten elintavoista, vapaa-ajan harrastuksista, perhe-elämästä, poliittisesta vakaumuksesta, yksityiselämän piirissä esitetyistä mielipiteistä ja osallistumisesta yhdistystoimintaan, sekä tiedot taloudellisesta asemasta, terveydentilasta ja vammaisuudesta. (POL 40 ). Salassa pidettäviä ovat myös tiedot tehostetun ja erityisen tuen antamisesta, opetuksesta vapauttamisesta sekä oppilashuoltoa koskevat asiakirjat ja niihin sisältyvät tiedot. Salassa pidettäviä ovat myös tiedot oppilaalle suoritetusta psykologisesta testistä tai soveltuvuuskokeesta sekä oppilaan koesuoritukset. Oppilaalle annettavat todistukset ovat julkisia lukuun ottamatta todistuksiin poikkeuksellisesti sisältyvää oppilaan henkilökohtaisten ominaisuuksien sanallista arviointia, joka on salassa pidettävä tieto. Salassapitovelvollisia ovat rehtori, päiväkodin johtaja, opettajat, opetusharjoittelijat, koulunkäyntiavustajat, terveydenhuollon edustajat, koulukuraattorit, koulupsykologit sekä opetuksen järjestämisestä vastaavien toimielinten jäsenet. Myöskään muut opetuksen järjestäjän palveluksessa olevat henkilöt eivät saa sivullisille ilmaista tietoonsa saamia salassa pidettäviä tietoja eivätkä luovuttaa salassa pidettäviä tietoja sisältäviä asiakirjoja. Oppilashuoltotyöhön osallistuvilla on salassapitosäännösten estämättä, myös esiopetuksessa, oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä oppilaan opettajalle ja perusopetuslain mukaisesta opetuksesta ja toiminnasta vastaavalle viranomaiselle oppilaan opetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot. Tiedon luovuttamista arvioitaessa joudutaan harkitsemaan muun muassa, onko kysymys sellaisesta tiedosta, joka on välttämätön oppilaan tai muiden oppilaiden turvallisuuden varmistamiseksi. Luovutettava tieto voi koskea esimerkiksi sellaista oppilaan sairautta, joka tulee ottaa opetustilanteissa huomioon. Muussa tapauksessa huoltajalta on pyydettävä lupa tiedonsiirtoon yksilöidyllä tiedonsiirtolupa-lomakkeella (liite 1). Huoltajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella voidaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömiä salassa pidettäviä tietoja pyytää myös muilta tahoilta. Opetuksen järjestäjällä on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada maksutta oppilaan opetuksen järjestämiseksi välttämättömät tiedot sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaiselta, muulta sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuottajalta sekä terveydenhuollon ammattihenkilöltä. Jos oppilas siirtyy toisen opetuksen järjestäjän perusopetuslain mukaisesti järjestämään opetukseen, myös esiopetukseen, tai aamu- tai iltapäivätoimintaan, aikaisemman opetuksen järjestäjän on salassapitosäännösten estämättä viipymättä toimitettava oppilaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot uudelle opetuksen järjestäjälle. Uudella opetuksen järjestäjällä on myös pyynnöstä oikeus saada vastaavat tiedot. Salassa pidettäviä tietoja ei voida, ilman huoltajan suostumusta, antaa oppilaan siirtyessä muuhun kuin perusopetuslain mukaiseen opetukseen, esimerkiksi lukioon tai ammatilliseen koulutukseen. Oppilaan siirtyessä toiseen kouluun kesken lukuvuoden voidaan oppiainekohtaisten käytännön tietojen välittämiseen käyttää lomaketta Tiedonsiirto oppilaan muuttaessa (liite 2). 15

16 1.4 Oppilashuoltoryhmän toiminta Oppilashuoltoa voidaan koordinoida ja kehittää moniammatillisessa oppilashuoltoryhmässä. Oppilashuollon yhteistyön kannalta on tarkoituksenmukaista, että koulussa toimii oppilashuoltoryhmä, jonka toimintaa koskevat periaatteet on kirjattu Limingan kunnan opetussuunnitelmaan. Limingassa koulujen oppilashuoltoryhmiin kuuluvat rehtori, erityisopettaja/-opettajat, opinto-ohjaaja/-ohjaajat (yläkouluissa), kouluterveydenhoitaja, koulukuraattori, terveyskeskuspsykologi, koululääkäri ja kunnan sosiaalityöntekijä. Eri koulujen oppilashuoltoryhmien kokoonpanot päivitetään syksyllä Oppilashuoltoryhmät kokoontuvat Liminganlahden yhtenäiskoulussa ja Tupoksen yhtenäiskoulussa säännöllisesti kerran viikossa. Psykologi, koululääkäri ja sosiaalityöntekijä ovat mukana kerran kuukaudessa mahdollisuuksien mukaan. Esiopettaja, luokanopettaja tai luokanohjaaja ja oppilaan muut opettajat sekä huoltajat kutsutaan ryhmään mukaan tarvittaessa. Ketunmaan, Lakeuden ja Rantakylän kouluissa oppilashuoltoryhmät kokoontuvat tarvittaessa. Oppilashuoltoryhmien kokoontumisista tulossa päivitettyä tietoa syksyllä Oppilashuoltoryhmä tekee toimintasuunnitelman lukuvuosittain ja arvioi sen toteutumista keväisin. Oppilashuoltoryhmä asiantuntijaryhmänä koordinoi oppilashuollon tavoitteisiin liittyvää toimintaa. Oppilashuoltoryhmä toimii asiantuntijana terveellisen ja turvallisen opiskeluympäristön kehittämisessä ja seurannassa. Oppilashuoltoryhmässä arvioidaan myös sekä yksittäisen oppilaan fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen tuen tarvetta että koulun ja luokan tasolla yhteisöllisen tuen tarvetta. Oppilashuoltoryhmän työskentelyssä tulee erottaa toisistaan yleiset hyvinvointiin ja opetuksen tukeen liittyvät asiat sekä yksittäistä oppilasta koskevat oppilashuollolliset kysymykset, joiden käsittelyä rajoittavat salassapitoon velvoittavat säädökset. Oppilashuoltotyöstä ja sen menettelytavoista tulee antaa tietoa oppilaalle ja huoltajalle. Huoltajalle tulee antaa tietoa siitä, miten oppilasta koskevan oppilashuollollisen asian vireillepano ja valmistelu tapahtuu. Käsiteltäessä yksittäistä oppilasta koskevaa asiaa oppilashuoltotyössä kirjataan asian vireillepanija, aihe, päätetyt jatkotoimenpiteet ja niiden perustelut, asian käsittelyyn osallistuneet sekä se, mitä tietoja ja kenelle oppilaasta on annettu. Oppilashuoltotyössä käytetään seuraavanlaisia lomakkeita. Lomakkeet löytyvät mm. kunnan intranet -sivustolta: lomake 3: Oppilashuoltotyön kirjaamislomake - tätä lomaketta voidaan käyttää asioiden kirjaamiseen oppilashuoltoryhmän kokouksissa lomake 4: Oppilaan tukitoimien seuranta - oppilaan opettaja voi käyttää tätä lomaketta avuksi oppilaan koulunkäynnin tukemisen suunnitteluun siinä vaiheessa, kun oppilaasta herää huoli lomake 5: Luokan oppilaiden tuen tarpeen kartoitus 16

17 - opettaja täyttää tämän lomakkeen etukäteen ennen oppilashuoltoryhmän kokousta, jossa käsitellään kyseisen luokan asioita - voidaan käyttää myös tiedonsiirrossa oppilaan siirtyessä alakoulusta yläkouluun lomake 6: Oppilaan tuen tarpeen kartoitus - tätä lomaketta opettaja voi käyttää, kun oppilaan asia viedään oppilashuoltoryhmään käsiteltäväksi - lomake täytetään etukäteen ennen oppilashuoltoryhmän kokousta lomake 7: Palautepyyntö / Opettajan antama palaute oppilaasta - tätä lomaketta käytetään, kun oppilashuoltotyöhön tarvitaan oppilaasta opettajien antamaa palautetta lomake 8: Taustatietoja oppilaan koulutyöskentelystä psykologin tutkimuksia varten - tätä lomaketta käytetään siirrettäessä oppilaan koulunkäynnistä tietoa psykologille - vaihtoehtoisesti voidaan vastaavat tiedot kirjoittaa vapaamuotoisesti lomake 9: Huoltajan kieltäytyminen ehdotetuista tukitoimista - tätä lomaketta käytetään, jos oppilaan huoltaja kieltäytyy oppilaalle ehdotetuista tukitoimista. Kuviossa 1 kuvataan koulun oppilashuollon tukitoimien etenemistä ja järjestämistä lähtien siitä, kun oppilaasta herää huoli ja aletaan pohtia mahdollisten tukitoimien tarvetta. 17

18 HUOLI / EPÄILY ko- Yhteistyö din kanssa OPPILAS puheeksiotto, keskustelu (tarvittaessa kuraattori mukana) ohjaus tukiopetus eriyttäminen muut tukitoimet huolen jakaminen Lastensuojeluilmoitus Yhteys kotiin Yhteistyö erityisopettajan, kuraattorin ja/tai rehtorin kanssa Yhteistapaaminen huolen jakaminen huoltajien kanssa - oppimisen ongelma - opetuksen ongelma - oppilashuollollinen tarve - lisääntynyt tuen tarve koulun sisäiset keinot mm.: - osa-aikainen erityisopetus - oppimissuunnitelma (tehostetun tuen aikana) - opetuksen yksilöllistäminen -> HOJKS (erityisen tuen aikana) kodin tuki OPPILASHUOLTORYHMÄ (rehtori, erityisopettaja, opintoohjaaja, terveydenhoitaja, koulukuraattori, psykologi, sosiaalityöntekijä, lääkäri) Ohjaus eteenpäin / Yhteistyöhön mukaan tulevat tahot - OYS - terveydenhuolto - lääkinnällinen kuntoutus (mm. puhe- ja toimintaterapia), terapiat, jatkotutkimukset - sosiaalityö - lastensuojelu - muut mahdolliset tahot KUVIO 1. Huolen herääminen oppilaasta ja koulun oppilashuollon järjestäminen. 18

19 1.5 Oppilashuoltotyöntekijöiden keskeiset vastuualueet ja tehtävät Rehtori: yhteydenpito oppilashuollon eri osapuolten kanssa ja vastaaminen oppilashuoltoryhmän toiminnasta oppilashuoltoryhmän kokouksiin osallistuminen viikoittain tuki opettajille oppilashuollollisissa kysymyksissä oppilashuoltotyön seurannasta ja arvioinnista huolehtiminen yhdessä oppilashuoltoryhmän kanssa vastuu koulun toiminnasta oppilashuollollisissa kysymyksissä äkillisissä kriisi-, onnettomuus- ja kuolemantapauksissa oppilashuollollisten toimenpiteiden välitön käynnistäminen (esim. koulun kriisiryhmän koollekutsuminen) ja johtaminen luokan kertaamisesta sekä vuosiluokan ylihyppäämisestä päättäminen luokanopettajan / aineenopettajan ja erityisopettajan sekä huoltajien kanssa? tehostetun tuen antamisesta ja tuen antamisen lopettamisesta sopiminen pedagogiseen arvioon perustuen oppilashuoltoryhmän jäsenten kanssa hallinnollista päätöstä vaativien tukitoimenpiteiden valmistelu, (pedagoginen selvitys: erityisen tuen päätös, erityisen tuen jatkaminen, erityisen tuen lopettaminen) yhdessä luokanopettajan / aineenopettajan / luokanohjaajan ja erityisopettajan kanssa päätös kurinpidollisista rangaistuksista (POL 36 ) oppilashuollon palveluiden järjestämisestä vastaaminen kurinpidollisen rangaistuksen saaneelle oppilaalle (POL 36 a ) opetuksen erityisten järjestelyiden valmistelu (POL 18 ) niitä tarvitseville oppilaille resurssien käytön priorisointi Laaja-alainen erityisopettaja: oppilashuoltoryhmään kuuluvien erityisopettajien osallistuminen oppilashuoltoryhmän kokouksiin viikoittain, muut erityisopettajat osallistuvat tarvittaessa lapsen tilanteen kartoitus yhteistyössä opettajien, huoltajien ja rehtorin kanssa erilaisten keinojen, menetelmien ja ratkaisujen etsiminen, kokeileminen ja seuranta yhdessä opettajien, koulunkäyntiavustajien ja huoltajien kanssa oppilaan koulunkäynnin tukemisen suunnitteluun osallistuminen oppilashuollon tarpeen arviointi ja tarvittavien toimenpiteiden käynnistäminen oppilaskohtaisten oppilashuollollisten asioiden kirjaaminen, yhteenvetojen tekeminen, seuranta ja arviointi yhteydet oppilaiden huoltajiin ja/tai yhteydenpidosta sopiminen ja tehtävien jakaminen muiden oppilashuollon henkilöiden kanssa 19

20 tehostetun tuen antamisesta ja tuen antamisen lopettamisesta sopiminen pedagogiseen arvioon perustuen oppilashuoltoryhmän jäsenten kanssa pedagogisen arvion ja oppimissuunnitelman laatimiseen sekä pedagogisen selvityksen tekemiseen ja HOJKS:n laatimiseen osallistuminen tarvittaessa mukana kiusaamistilanteiden selvittelyssä (KiVa Koulu -ohjelma) yhteistyö eri tahojen kanssa tiedonsiirto koulutuksen nivelvaiheissa (kokoukset, lomakkeet) Esiopettaja / luokanopettaja / aineenopettaja / luokanohjaaja/ erityisluokanopettaja: oppilashuoltoryhmän kokouksiin osallistuminen tarvittaessa oppilaan hyvinvoinnin seuraaminen oppimisen ja työskentelyn jatkuva arviointi (tuntiosallistuminen, kokeet) luokan ryhmädynamiikan havainnointi (mm. kiusaaminen) runsaisiin poissaoloihin puuttuminen oppilaan koulunkäynnin tukemisen suunnitteluun osallistuminen oppilashuollon tarpeen arviointi ja tarvittavien toimenpiteiden käynnistäminen oppilaskohtaisten oppilashuollollisten asioiden kirjaaminen, yhteenvetojen tekeminen, seuranta ja arviointi yhteydet oppilaiden huoltajiin ja/tai yhteydenpidosta sopiminen ja tehtävien jakaminen muiden oppilashuollon henkilöiden kanssa pedagogisen arvion ja oppimissuunnitelman laatimiseen sekä pedagogisen selvityksen tekemiseen ja HOJKS:n laatimiseen osallistuminen kiusaamistilanteiden selvittely KiVa-tiimin kautta yhteistyö eri tahojen kanssa tiedonsiirto koulutuksen nivelvaiheissa (kokoukset, lomakkeet) Opinto-ohjaaja: oppilashuoltoryhmään kuuluvien opinto-ohjaajien osallistuminen oppilashuoltoryhmän kokouksiin viikoittain, muut opinto-ohjaajat osallistuvat tarvittaessa oppilaan kasvun ja kehityksen tukemiseen liittyvä ohjaus sekä muu opinto-ohjaajan työhön liittyvä ohjaus oppilaan koulunkäynnin tukemisen suunnitteluun osallistuminen oppilashuollon tarpeen arviointi ja tarvittavien toimenpiteiden käynnistäminen tehostetun tuen antamisesta ja tuen antamisen lopettamisesta sopiminen pedagogiseen arvioon perustuen oppilashuoltoryhmän jäsenten kanssa pedagogisen arvion ja oppimissuunnitelman laatimiseen sekä pedagogisen selvityksen tekemiseen ja HOJKS:n laatimiseen osallistuminen tarvittaessa 20

21 yhteydet oppilaiden huoltajiin ja/tai yhteydenpidosta sopiminen ja tehtävien jakaminen muiden oppilashuollon henkilöiden kanssa ohjauksellinen tiedottaminen yhteistyö toisen asteen oppilaitosten ja muiden tahojen kanssa tiedonsiirto koulutuksen nivelvaiheissa (kokoukset, lomakkeet, muu nivelvaiheyhteistyö) Koulukuraattori: osallistuminen oppilashuoltoryhmän kokouksiin viikoittain oppilaan psykososiaalisen tuen tarpeen arviointi ja tarvittavien toimenpiteiden käynnistäminen lasten ja vanhempien kanssa tehtävä työ lapsen kohdatessa vaikeuksia koulussa (esim. kaverisuhteet) tai kotona (esim. ristiriidat perheenjäsenten kesken tai kavereiden kanssa) tai elämäntilanteen ollessa vaikea (esim. kiusaaminen, vanhempien ero, perhettä koskevat kriisitilanteet) mahdollisen sosiaalisen selvityksen tekeminen, tilanteen selvittely, ohjaus ja tuki, neuvonta ja ohjaaminen mahdollisiin jatkopalveluihin (esim. lastensuojelu, mielenterveysneuvola, perheneuvola, kouluterveydenhuolto) yhteistyö koulun henkilökunnan kanssa: ohjaus, oppilaan ja perheen tukeminen kiusaamis- tai kriisitilanteissa jatkotyöskentely tarpeen mukaan opettajan tekemän selvittelytyön jälkeen tiedotus, tuki ja ohjaus oppilaiden parissa / luokissa tiedonsiirto koulutuksen nivelvaiheissa (kokoukset, lomakkeet) Psykologi: osallistuminen oppilashuoltoryhmän kokouksiin psykologiset tutkimukset ja arviointi oppimisvaikeuksien tutkimus ja kuntoutuksen suunnittelu lapsen ja nuoren psyykkisen kehityksen tukeminen ja hoidon tarpeen arviointi terapia / kuntoutus: lapsi, nuori ja perhe yhteistyö ja konsultaatio: rehtori, opettajat, koulukuraattori, terveydenhuolto ja sosiaalityöntekijä yhteistyö erikoissairaanhoidon ja muiden tahojen kanssa Kouluterveydenhoitaja: osallistuminen oppilashuoltoryhmän kokouksiin 21

22 oppilashuollon tarpeen arviointi ja tarvittavien toimenpiteiden käynnistäminen kouluyhteisön terveydellisten olojen asiantuntija oppilaan hyvinvoinnin ja perhetilanteen asiantuntija ennaltaehkäisevä terveydenhoito oppilaan kasvun ja kehityksen seuranta ja tukeminen riskiperheiden, -lasten tunnistaminen yhteydenpito eri tahojen välillä Koululääkäri: osallistuminen oppilashuoltoryhmän kokouksiin tarvittaessa ikäkausitarkastukset erilaiset lausunnot ja terapia- sekä kuntoutussuositukset ohjaus jatko- ym. tutkimuksiin, lähetteet riskiperheiden, -lasten tunnistaminen Sosiaalityöntekijä: osallistuminen oppilashuoltoryhmän kokouksiin kerran kuukaudessa ennaltaehkäisevä lastensuojelu yhteistyö ja konsultaatio lastensuojelutarpeen arviointi koulunkäynnin tukeminen Koulunkäyntiavustaja: havainnoista tiedottaminen opettajille yhteistyö opettajien ja huoltajien kanssa osallistuminen oppilashuollollisiin tapaamisiin tarvittaessa sovittujen käytäntöjen toteuttaminen Oppilashuoltoryhmässä moniammatillisten asiantuntijoiden välisessä yhteistyössä on hyvä pohtia seuraavanlaisia asioita: kunnan tai seutukunnan välillä tapahtuva yhteistyö ja yhteiset linjaukset varhaiskasvatuksen, esiopetuksen, neuvolan ja kouluterveydenhuollon yhteistyö oppilas- ja opiskelijahuollon kaikki nivelvaiheet kunnan ja koulun tasolla tapahtuva yhteistyö kotien kanssa erityisopetusta koskevien päätösten huomioonottaminen oppilashuollossa 22

23 kriisitilanteiden hallintaan liittyvät linjaukset ja tavoitteet toimenpiteineen kunnan pelastussuunnitelmaan liittyvien asioiden huomioonottaminen ja ennaltaehkäisy onnettomuus- ja kriisitilanteissa päihteiden ja huumeiden käytön ehkäisyyn liittyvät kuntatason tavoitteet muut lasten ja nuorten hyvinvointia koskevat kuntatason päätökset ja niiden pohjalta toimivien verkostojen tavoitteet ja toiminta Opinto-ohjaaja Opetukseen osallistuvalla on työpäivinä oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä (POL 30 ). Kouluissa oppilaanohjauksesta vastaavat erityisesti opinto-ohjaajat. Ohjauksen tavoitteena on tukea oppilasta ja opiskelijaa koulutukseen, opiskeluun sekä elämään ja tulevaisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Ohjauksen perusperiaatteena on ohjattavan ihmisarvon kunnioittaminen, hyvinvoinnin ja tasa-arvon edistäminen. Opinto-ohjaajan keskeinen työväline on hänen oma persoonansa. Ohjaustyön perustana on omien, ammattikuntansa ja yhteiskunnassa yleisesti hyväksyttyjen arvojen tiedostaminen ja niiden mukaan toiminen. Opinto-ohjaajan työn eettisiä periaatteita ovat itsemääräämisoikeus, luottamuksellisuus, totuudellisuus, riippumattomuus, ammattitaidon kehittäminen ja yhteistyö. Opinto-ohjaajan työtehtäviin kuuluvat opetustoiminta, oppilaiden henkilökohtainen ohjaus, tiedotus ja yhteydenpitotehtävät, oppilashuoltoon liittyvä työ, ammattitaidon ylläpito ja kehittäminen sekä opinto-ohjauksen suunnittelu, kehittäminen, koordinointi ja arviointi oppilaitoksessa. Opinto-ohjaajan opetustehtäviin kuuluvat opetussuunnitelman mukaisten oppilaanohjauksen oppituntien pitäminen ja opetus- ja tutustumiskäyntien järjestäminen. Oppilaan henkilökohtaiseen ohjaukseen kuuluvat: oppilaan kasvun ja kehityksen tukemiseen liittyvä ohjaus / ammatti-identiteetin syntymisen ja ammatillisen kasvun tukeminen oppimaan oppimisen ohjaus ja ohjaus opiskelutaitojen hankkimiseen - oppimissuunnitelman laatimiseen ja toteutumiseen liittyvä ohjaus - ohjaus erityistilanteissa (esim. kesken lukuvuotta tulevat, opintojaan jatkavat, normaaliajan ylittäneet, oppimisvaikeuksista kärsivät ja elämäntilanteiden muutoksista kärsivät oppilaat sekä maahanmuuttajat) jatko-opintoihin, ammatinvalintaan ja urasuunnitteluun liittyvä ohjaus - työelämään tutustuttaminen ja TET - osallistuminen koulutuskokeilujen järjestämiseen - konsultaatiot ammatinvalintapsykologin kanssa - yhteishakuun ja opiskelijavalintoihin liittyvät ohjaustehtävät - jälkiohjaus - koulutuksesta ja oppilaitoksesta toiseen siirtyvien ohjaus sekä 23

24 - työelämään ohjaus. Opinto-ohjaaja on mukana koulujen oppilashuoltotyössä osallistuen oppilashuoltoryhmän kokouksiin, oppilashuollollisiin neuvotteluihin, oppilaan koulunkäynnin tukemisen suunnitteluun sekä kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön. Opinto-ohjaaja toimii yhteistyössä rehtorin, luokanohjaajien ja aineenopettajien kanssa. Opinto-ohjaajan työtehtäviin kuuluvat myös tiedotus- ja yhteydenpitotehtävät, jotka voidaan jakaa sisäisiin ja ulkoisiin tiedotus- ja yhteydenpitotehtäviin. Sisäisiä tiedotus- ja yhteydenpitotehtäviä ovat ohjauksellinen tiedottaminen oppilaitoksen sisällä ja tiedotus ohjauspalveluista, valintoihin liittyvä tiedottaminen (esim. valinnaisaineiden valinta), jatko-opintoihin liittyvä tiedotus, tiedotus nivelvaiheisiin liittyvissä asioissa sekä tiedotus vanhempainilloissa. Ulkoisia tiedotus- ja yhteydenpitotehtäviä ovat yhteistyö elinkeinoelämän ja yritysten kanssa, yhteistyö toisten oppilaitosten kanssa sekä yhteistyö työ- ja elinkeinotoimistojen tietopalvelun ja ammatinvalinnanohjauksen kanssa. Lisäksi opinto-ohjaaja hoitaa oppilasja opiskelijavalintoihin liittyvää tiedottamista, johon kuuluvat sähköiseen hakemiseen liittyvä tiedottaminen, tiedotusyhteistyö yhteistyökumppanien ja sidosryhmien (mm. opetushallitus, työhallinto, ammatinvalinnanohjaus, työelämä ja koulutuksen järjestäjät) kanssa sekä jälkiohjaukseen liittyvä tiedottaminen. Opinto-ohjaaja on mukana koulukohtaisen ohjausjärjestelmän suunnittelussa, kehittämisessä, toteuttamisessa ja arvioinnissa yhdessä kouluyhteisön kanssa sekä osallistuu oppilaitoksen opetussuunnitelma-, suunnittelu-, kehittämis- ja arviointityöhön oppilaanohjauksen osalta Psykologit ja psykiatrinen sairaanhoitaja Kunnan tulee järjestää koulupsykologi- ja koulukuraattoripalveluita, jotka antavat kunnan perusopetuslaissa tarkoitetun esi-, perus- ja lisäopetuksen sekä valmistavan opetuksen oppilaille riittävän tuen ja ohjauksen koulunkäyntiin ja oppilaiden kehitykseen liittyvien sosiaalisten ja psyykkisten vaikeuksien ehkäisemiseksi ja poistamiseksi. Palveluilla tulee edistää myös koulun ja kodin välisen yhteistyön kehittämistä. (Lastensuojelulaki 9 ). Psykologin tai psykiatrisen sairaanhoitajan asiakkaaksi ohjaudutaan huoltajien tai oppilaan yhteydenottojen, kouluterveydenhuollon ja koulun oppilashuollon kautta. Käyntien tavoitteena on lapsen / nuoren kokonaisvaltaisen, erityisesti psyykkisen kehityksen tukeminen, tarvittaessa kuntoutus- ja hoidon tarpeen arviointi. Kouluikäisten lasten tyypillisempiä pulmia ovat oppimisvaikeudet, mielialakysymyksiin liittyvät asiat, käyttäytymisen vaikeudet sekä sosiaalisissa suhteissa toimimisen vaikeudet (koulussa ja kotona). Työskentelymenetelminä käytetään keskusteluja lasten ja vanhempien kanssa erilaisia ajattelua ja käyttäytymistä kartoittavia tehtäviä (oppimistutkimukset ja tunneelämän kartoitukset) yhteistyöneuvotteluja terapeuttista auttamista 24

25 koulutuksellista perhetyötä sekä yhteistyötä muiden ammattilaisten kanssa. Psykologit osallistuvat koulujen oppilashuoltotyöryhmien työhön ja psykologinen auttaminen on osa kouluterveydenhuollon toimintaa. Psykologit ovat terveydenhuollon ammattilaisia, jotka toimivat terveydenhuollon lakien ja asetusten mukaisesti. Usein vanhemmilta tarvitaan tiedonsiirtolupa verkostoissa toimimista varten. Psykologit työskentelevät lasten, nuorten ja heidän perheidensä kanssa myös muissa kuin kouluun liittyvissä asioissa. Limingassa psykologipalveluiden ja koululaisten psykiatrisen sairaanhoidon vastaavat työntekijät löytyvät yhteystietoineen sivulta 10. Lisäksi Limingassa on mahdollisuus saada lastenpsykiatrista erityisosaamista OYS:n etätyöntekijöiltä (lastenpsykiatri, psykiatrinen sairaanhoitaja). Pyynnöt heidän antamista palveluista välittyvät lähinnä kouluterveydenhuollon kautta Koulukuraattori Kunnan tulee järjestää koulupsykologi- ja koulukuraattoripalveluita, jotka antavat kunnan perusopetuslaissa tarkoitetun esi-, perus- ja lisäopetuksen sekä valmistavan opetuksen oppilaille riittävän tuen ja ohjauksen koulunkäyntiin ja oppilaiden kehitykseen liittyvien sosiaalisten ja psyykkisten vaikeuksien ehkäisemiseksi ja poistamiseksi. Palveluilla tulee edistää myös koulun ja kodin välisen yhteistyön kehittämistä. (Lastensuojelulaki 9 ). Koulukuraattori on koulun sosiaalityöntekijä. Koulukuraattori ohjaa ja tukee koulunkäyntiin liittyvissä ongelmatilanteissa. Tavoitteena on tukea oppilasta ja vanhempaa lapsen koulutyöhön vaikuttavissa asioissa, jotta koulunkäynti ja arki sujuisivat mahdollisimman suotuisasti. Koulukuraattori tukee opettajien ja vanhempien tekemää kasvatustyötä. Koulukuraattori tekee yhteistyötä mm. kouluterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, lastensuojelun sosiaalityön, mielenterveysneuvolan ja perheneuvolan kanssa sekä tarvittaessa ohjaa näiden palvelujen piiriin. Työskentely on luottamuksellista. Koulukuraattoriin voi ottaa yhteyttä silloin, kun vanhempi kokee tarvitsevansa tukea muun muassa rajojen asettamisessa, ikäkauteen liittyvissä asioissa tai perhettä koskevissa muuttuvissa tilanteissa (esim. avioero, vakava sairastuminen tai työttömyys), jotka vaikuttavat joko suoraan tai välillisesti lapsiin tai vanhemman jaksamiseen. Oppilas voi jutella koulukuraattorin kanssa kaveriasioista, koulunkäynnistä ja erilaisista mieltä painavista tai huolettavista asioista. Syitä yhteydenottoon koulukuraattoriin voivat olla muun muassa seuraavat asiat: levottomuus, keskittymiskyvyn puute kouluhaluttomuus poissaolot koulukiusaaminen koulupelko 25

26 omaan kasvuun liittyvät kysymykset vanhemmuuteen liittyvät kysymykset kouluun liittyvät muut ongelmat (lapsi / nuori ei osaa selittää) vapaa-aikaan liittyvät ongelmat, jotka mahdollisesti vaikuttavat koulutyöhön tai elämäntilanteessa tai perheessä tapahtuvat muutokset. Koulukuraattorin tehtäväalueeseen kuuluvat kaikki Limingan kunnan perusopetusta antavat koulut sekä Limingan lukio. Toimitila sijaitsee Liminganlahden yhtenäiskoululla, jossa kuraattori voi tavata kaikkien Limingan koulujen oppilaita ja perheitä. Koulukuraattorin yhteystiedot löytyvät sivulta Kouluterveydenhuolto Kouluterveydenhuolto on perusterveydenhuollon tarjoamaa kansanterveyslain mukaista maksutonta terveydenhoitoa. Kouluterveydenhuollon tavoitteena on oppilaiden terveyden edistäminen, terveen kasvun ja kehityksen tukeminen yhteistyössä oppilaiden, huoltajien, opettajien ja oppilashuollon muun henkilökunnan kanssa. Kouluterveydenhoitaja ja koululääkäri arvioivat pitkäaikaissairauksien vaikutuksia oppilaiden koulunkäyntiin ja suunnittelevat yhteistyössä huoltajien ja opetushenkilöstön kanssa oppilaan koulussa tarvitsemia tukitoimia ja opetusjärjestelyjä. Kouluterveydenhuolto osallistuu oppilaiden oppimiseen, tunne-elämän ja käyttäytymisen ongelmien tunnistamiseen ja selvittämiseen yhteistyössä muun oppilashuoltohenkilöstön ja opettajien kanssa. Kouluterveydenhuollon tehtäviin kuuluu myös edistää, seurata ja valvoa koulun työolojen ja koulutyön turvallisuutta ja terveellisyyttä yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Mielenterveysyksikön palvelut ovat kouluterveydenhuollon käytössä tarpeen ja vaihtelevien resurssien mukaan. Terveyskeskuksessa työskentelevät eri alojen asiantuntijat toimivat yhteistyössä kouluterveydenhuollon kanssa (esim. puheterapeutti, fysioterapeutti). Hammashuollon palvelut kuuluvat kouluterveydenhuollon palveluihin. Kouluterveydenhuolto toimii yhteistyössä sosiaalitoimen kanssa tarpeen mukaan. Lisäksi kouluterveydenhoitaja ja koululääkäri ovat koulun oppilashuoltotyöryhmän jäseniä. Kouluterveydenhoidosta ilmoitetaan koteihin syksyisin koteihin jaettavassa koulutiedotteessa. Perusopetuksessa olevien oppilaiden säännölliseen kouluterveydenhoitoon kuuluvat: terveydenhoitajan ja koululääkärin tarkastukset kouluterveydenhuollon runkoohjelman mukaisesti hammaslääkärin tarkastukset ja hoidot tutkimuksiin ja hoitoon ohjaus sekä välitön ensihoito tapaturmissa. 26

27 Esiopetuksessa olevan lapsen yksilölliset terveystarkastukset ja yksilöllinen terveysneuvonta järjestetään kansanterveyslain mukaisina neuvolapalveluina. Taulukossa 1 on esitetty perusopetuksen oppilaiden terveystarkastusten aikataulu. Tarkastukset toteutetaan luokka-asteittain olevan ohjelman mukaisesti. Yhteystiedot ja vastuukoulut kouluterveydenhoitajille löytyvät sivulta luokka terveydenhoitajantarkastus tarvittaessa opettajan haastattelu huoltajat mukana terveystarkastuksessa 2. luokka tarvittaessa terveydenhoitajantarkastus tarvittaessa opettajan haastattelu 3. luokka terveydenhoitajantarkastus tarvittaessa opettajan haastattelu 4. luokka tarvittaessa terveydenhoitajantarkastus tarvittaessa opettajan haastattelu 5. luokka terveydenhoitajan- ja lääkärintarkastus opettajan haastattelu huoltajat mukana lääkärintarkastuksessa luokat terveydenhoitajantarkastus tarvittaessa opettajan haastattelu tarvittaessa huoltajat mukana 9. luokka lääkärintarkastus TAULUKKO 1. Luokka-asteittain järjestettävien terveystarkastusten aikataulu. Päivitys tehdään syksyllä

28 1.6 Ennaltaehkäisevä oppilashuoltotyö Oppilashuollon tavoitteena on oppilaan fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi. Se saavutetaan parhaiten ennaltaehkäisevällä työllä luomalla koulun arkityöskentely, toimintaympäristö ja -kulttuuri sellaiseksi, että ne tuottavat hyvinvointia. Seuraavassa on mainittu esimerkkejä ennaltaehkäisevistä toimista: Varhaiskasvatuksen / koulun ja kodin välinen yhteistyö vanhempainilta + arviointikeskustelut ( vartit ) tiedotustilaisuudet, luentoillat säännöllinen yhteydenpito kotiin perheen kasvatustyön tukeminen perheen oma vastuu ja tehtävät vanhempana yhteistyö tiedonsiirrossa Oikea-aikainen ongelmien tunnistaminen ja puuttuminen oppimisen edistymisen ja käyttäytymisen seuranta poissaolojen seuranta henkilökunnan koulutus oppilashuoltohenkilöstön konsultointi huolen herätessä seulonnoissa esiin tulleiden lapsien tarkka seuranta ja tukitoimien käynnistäminen luokassa sekä jatkotutkimuksiin lähettäminen tiedonsiirto nivelvaiheissa Moniammatillinen seuranta ja yhteistyö neuvola ja varhaiskasvatus tehostettu 5-vuotistarkastus kouluvalmiustutkimukset ja muut psykologin tekemät tutkimukset kouluterveystarkastukset kouluterveyskyselyt koulukuraattoripalvelut opintojen ohjaus ammatinvalinnanohjaus, tulevaisuuden suunnittelu, jatko-opintoihin haku yhteistyö nuorisotyön ja seurakunnan kanssa ennaltaehkäisevä päihdetyö 28

29 ennaltaehkäisevä lastensuojelutyö tukitoimien seuranta Muut asiat kummi- ja tukioppilastoiminta kerhotoiminta koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta vanhempainyhdistystoiminta Yhteistyö kodin ja koulun välillä Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa (POL 3 ). Opetus ja kasvatus tulee järjestää yhteistyössä kotien ja huoltajien kanssa siten, että jokainen oppilas saa oman kehitystasonsa ja tarpeidensa mukaista opetusta, ohjausta ja tukea. Hyvä kodin ja päivähoidon / koulun välinen yhteistyö on toimivan oppilashuollon ydin. Yhteistyön lähtökohtana on eri osapuolien keskinäinen kunnioitus. Kodin kanssa tehtävässä yhteistyössä otetaan huomioon perheiden erilaisuus, yksilölliset tarpeet sekä kieli- ja kulttuuritausta. Yhteistyö edellyttää koulun ja esiopetuksen henkilöstön aktiivisuutta ja aloitteellisuutta sekä keskustelua ja tiedottamista huoltajan, opettajan ja oppilaan oikeuksista sekä velvollisuuksista. Vuorovaikutus kodin kanssa lisää opettajan oppilaantuntemusta ja auttaa opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen ja nuoren kasvatuksesta. Huoltajan on myös huolehdittava siitä, että oppivelvollisuus tulee suoritettua (POL 26 ). Koulu ja esiopetuksen henkilöstö tukevat kotien kasvatustehtävää ja vastaavat oppilaan kasvatuksesta ja opetuksesta koulu- tai esiopetusyhteisön jäsenenä. Koulun ja esiopetuksen henkilöstön on oltava yhteistyössä huoltajan kanssa niin, että huoltaja voi osaltaan tukea esiopetuksessa olevan lapsensa kasvua ja oppimista tai koulussa olevan lapsensa tavoitteellista oppimista ja koulunkäyntiä. Kodin kanssa tehtävää yhteistyötä toteutetaan sekä yhteisö- että yksilötasolla. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että koti ja opettaja tapaavat keskustellen sekä perinteisissä vanhempainilloissa että kahden kesken vain yksittäisen lapsen asioissa. Yhteisötasolla tapahtuvia toimintoja ovat: tiedotusasiat lukuvuoden alussa jaettavalla tiedotteella ja lukuvuoden aikana sähköisen reissuvihkon välityksellä vanhempainillat juhlat ja tempaukset sekä vanhempainyhdistyksen ja muiden yhdistysten ja järjestöjen järjestämät vanhempaintilaisuudet. 29

30 Yksilötasolla tapahtuvia toimintoja ovat: tiedotusasiat puhelimitse, reissuvihon, kirjeen, sähköpostin ja sähköisen reissuvihkon välityksellä vanhempainvartit lisäksi muita vanhempien / huoltajien tapaamisia tarpeen mukaan - syynä tapaamisiin voivat olla esimerkiksi oppimisvaikeudet, käyttäytymis- ja sopeutumisongelmat, kiusaaminen, syömisongelmat tai läksyongelmat (POL 24, POL 35 ) - tällöin mietitään millaisin tukitoimin lasta voidaan tukea tapaamiset oppimissuunnitelman laatimista varten ja tapaamiset oppimissuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden saavuttamisen arviointia varten sekä tapaamiset henkilökohtaisen oppimisen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKS) laatimista varten sekä tapaamiset HOJKS:ssa asetettujen tavoitteiden saavuttamisen arviointia varten Oppimistulosten ja työskentelyn seuranta sekä opintojen ohjaus Kaikkien opettajien tehtävänä on ohjata oppilasta eri oppiaineiden opiskelussa sekä auttaa oppilasta kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja oppimisen valmiuksiaan sekä ennaltaehkäistä opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä. Opettaja seuraa oppilaiden oppimista päivittäin oppitunneilla läksyjen kuulustelun ja tuntikeskustelun, tehtävien tekemisen ja muun työskentelyn lomassa. Kirjallisia läksyjen kuulusteluja ja kokeita pidetään säännöllisesti. Kokeiden tarkoitus on saada selville, kuinka hyvin opetetut asiat on omaksuttu. Erityisopettajalla on myös omat keskeisten oppimisalueiden kehittymisen seurantamenetelmänsä opettajan työn tueksi. Kun opettaja huomaa, että oppilaalla on vaikeuksia oppia tai hän ei kykene keskittymään tuntityöskentelyyn, hän keskustelee oppilaan kanssa ja/tai aloittaa tarvittavat toimenpiteet oppilaan tukemiseksi. Jokaisella oppilaalla on oikeus saada opetuksen lisäksi ohjausta. (POL 30 ). Ohjaus niveltyy kaikkiin opetustilanteisiin ja oppiaineisiin. Oppilaan arviointiin liittyvä palautteenanto on tehokas ohjauksen väline. Ohjauksellista tukea suunniteltaessa tehdään tiivistä yhteistyötä kodin kanssa ja hyödynnetään myös oppilashuollon palveluista vastaavan henkilöstön ja oppilasta avustavan muun henkilöstön mahdollisuuksia yksilölliseen ohjaamiseen. Ohjaustoiminnan tarkoituksena on tukea oppilaan onnistumista perusopetuksen eri vaiheissa, vahvistaa opiskelutaitoja ja itseohjautuvuutta sekä kehittää oppilaan valmiuksia tehdä opintojaan koskevia valintoja perusopetuksen aikana ja sen jälkeen. Opintojen edetessä työelämään tutustumisen ja tulevaisuuden vaihtoehtojen suunnittelemisen merkitys kasvaa. Ohjauksella vahvistetaan oppilaan itseluottamusta, yhteistyötaitoja sekä kykyä toimia erilaisissa ryhmissä ja ottaa vastuuta omasta ja yhteisestä työstä. Ohjauksen tehtävänä on osaltaan estää oppilaiden syrjäytymistä ja edistää tasa-arvoa. Luvussa 3 käsitellään ohjausta ja ohjauksellista yhteistyötä nivelvaiheiden osalta. 30