Ilmarinen KOHTI TULEVAISUUTTA! Faktaa ja fiktiota nykytyöstä. Debatissa eläketurvan haasteet. Pienetkin yritykset ulkomaille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ilmarinen KOHTI TULEVAISUUTTA! Faktaa ja fiktiota nykytyöstä. Debatissa eläketurvan haasteet. Pienetkin yritykset ulkomaille"

Transkriptio

1 Ilmarinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen asiakaslehti 4/2011 KOHTI TULEVAISUUTTA! Faktaa ja fiktiota nykytyöstä Debatissa eläketurvan haasteet Pienetkin yritykset ulkomaille

2 Ilmarinen 4/2011 Sisältö Pääkirjoitus Ilmarinen 50 vuotta tästä on hyvä jatkaa 4 Debatti Yllättävän hyvä systeemi 5 5 Kuva: Laura Nissinen Sijoitukset Eläkerahoja varjellaan talouskriisin keskellä 10 Ilmarinen 50 vuotta hyvä alku Katse tulevaisuuteen 12 Työelämä Faktaa ja fiktiota 18 Yhä pienemmät yritykset tähyävät maailmalle 22 Debatti Suvi-Anne Siimes, Timo Lindholm ja Tarmo Valkonen puivat debatissa työeläketurvan tulevaisuutta, haasteita, sen vahvuuksia ja heikkoja kohtia. Pitäisikö tehdä nopeasti muutoksia? Toteutuuko sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus? Seitsemän vuotta on lyhyt aika eläkeuudistuksessa 26 Työhyvinvointi Työterveystoiminnan uudet odotukset Kuva: Tommi Käppi Kolumni: Turvataan selusta 9 Työn iloa: Ota työterveyshuolto kumppaniksi 21 Ajankohtaista På svenska Palveluvinkki Asiakastilaisuudet vuotta täyttävä Ilmarinen järjesti juhlavuotensa kunniaksi neljä talousseminaaria, joissa talouden asiantuntijat, yrityselämän edustajat sekä Ilmarisen johto pohtivat mm. euroalueen velkakriisiä, talouskasvun edellytyksiä sekä eläkepoliittisia haasteita. Arto Nyberg ja Harri Sailas Ilmarisen Next Forum -tilaisuudessa Tampereella. JULKAISIJA: Ilmarinen PÄÄTOIMITTAJA: Päivi Sihvola TOIMITTAJAT: Sami Kelhä, Satu Malkamäki, Eila Parkkonen, Marianne Partanen Sähköposti: TOIMITUSKUNTA: Pirkko Auvinen, Kati Huoponen, Anna Hyrske, Jaakko Kiander, Mari Merilampi, Mika Paananen, Pauliina Ripatti LAYOUT: Neodes / Esko Tuomisto, Reprotyö: HEKU Painopaikka: Punamusta Oy, ISSN: X Painos: Painettu joulukuussa YHTEYSTIEDOT: Käyntiosoite: Porkkalankatu 1, Helsinki Postiosoite: Ilmarinen Puhelin: Eläke- ja vakuutusasiat: puhelin Asiakastietojen muutokset: Ilmarisen yhteistyökumppaneita ovat OP-Pohjola-ryhmä ja Pohjantähti. Kuva: Hayden Lloyd Photography Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen asiakaslehti 4/2011 Ilmarinen KATSE KOHTI TULEVAISUUTTA! Faktaa ja fiktiota nykytyöstä Debatissa eläketurvan haasteet Pienetkin yritykset ulkomaille 2

3 22 Työelämä Piirros: Anssi Keränen Kuva: NEODES Uudet ulkomaantyön muodot lisääntyvät koko ajan; on mm. projekti-, urakehitys-, rotaatiokomennuksia, virtuaalitiimejä, kansainvälisiä tiimejä ja tiuhaan ulkomailla matkustavia työntekijöitä. Yhä pienemmät yritykset pyrkivät globaaleille markkinoille, sanoo Mercerin Hannu Tyyskä. Työelämä Kuva: Esko Tuomisto eläkeuudistuksen vetäjä Kari Puro ymmärtää, että vanhuuseläkkeen 63 vuoden alarajaan ei puututa, sillä kaikki uudistuksen vaikutukset eivät vielä näy. Elinikä on kuitenkin kasvanut nopeammin kuin aikanaan oletettiin, mikä puoltaisi sitä, että jotain pitäisi tehdä, hän sanoo. Työeläke 50 vuotta Eduskunta sääti työntekijäin eläkelain (TEL) Ilmarisen perustivat suurimmat vahinko- ja henkivakuutusyhtiöt TEL tuli voimaan Ilmarinen antoi ensimmäisen eläkepäätöksen Kaerlan Myllyn laitosmiehelle Vuoden 1962 lopussa Ilmarinen maksoi eläkettä 48 työntekijälle Vuoden 2011 lopussa Ilmarinen maksaa eläkettä noin työntekijälle ja yrittäjälle Ilmarisen vanhin eläkkeensaaja on tällä hetkellä 108-vuotias Yli 100-vuotiaita eläkkeensaajia on Ilmarisessa 83 Koko maassa työeläkkeitä maksetaan vuoden 2011 lopussa arviolta :lle Työeläketurva kestää Sopeutumispaineet pienempiä kuin mitä on takana. 50 vuotta sitten oli paljon lapsia ja eläkeläisiä vähän. Suurin osa ikääntymisestä on jo tapahtunut. Suomen eläkesysteemissä riski jakaantuu kaikille Muutoksiin on varauduttu Eläkeyhtiön kvartaali on 25 vuotta: lyhytaikaiset heilahtelut eivät kaada järjestelmää Eläkerahaa on säästössä 140 miljardia Elinaikakerroin luo kannusteen jatkaa työssä pitempään 3

4 Pääkirjoitus Ilmarinen 50 vuotta tästä on hyvä jatkaa Ilmarinen syntyi joulukuussa 50 vuotta sitten hoitamaan suomalaisten työeläkkeitä. Eduskunta oli hyväksynyt aiemmin kesällä uudet työeläkelait. Uuden yhtiön perustuvat tuolloin suurimmat henki- ja eläkevakuutusyhtiöt. Niistä Pohjola toimii Ilmarisen yhteistyökumppanina edelleen. Nimensä Ilmarinen sai viipurilaiselta tapaturmavakuutusyhtiöltä. Työeläkevakuuttaminen alkoi vuonna 1962 lakien tullessa voimaan. 50 vuoden ikä on rajapyykki, jolloin moni miettii kulunutta aikaa ja pohtii, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Ilmarinen oli suhteellisen iso yhtiö jo syntyessään. Suuri yhteistyökumppani ja varhainen aloitus tarjosivat yhtiölle mahdollisuuden kohota heti markkinajohtajaksi. Tämä ei olisi ollut mahdollista ilman vakuutuksenottajia. Ilmarista ovat vuosien varrella kantaneet eteenpäin sen lukuisat menestyvät asiakasyritykset. Asiakkaidemme kirjo on läpileikkaus suomalaisesta työelämästä. Nämä yritykset ovat uskaltaneet yrittää, uudistua ja luoda menestystä niin Suomelle kuin Ilmariselle osana työeläkejärjestelmää. Samalla me olemme olleet mukana tukemassa tuota menestystä ja turvaamassa niin yrittäjien kuin työntekijöiden tulevaisuutta. Ilmarisen ja koko suomalaisen työeläkealan tähänastinen kehitys on ollut hyvä. Puoleen vuosisataan on mahtunut paljon työtä; eläketurva on täydentynyt ja eduskunta on säätänyt lainmuutoksia eläketurvaan melkeinpä vuosittain. Yhä useampi suomalainen on työstään ansainnut eläketurvan, joka takaa hänelle työuran jälkeen kohtuullisen elintason. Lähivuosina eläkkeelle siirtyvät suuret ikäluokat ovat maksaneet työuransa aikana edellisten sukupolvien työeläkkeitä, mutta myös kartuttaneet työeläkeyhtiöiden hoidossa olevia eläkerahastoja, jotka keventävät tulevien sukupolvien maksutaakkaa. Jo ensimmäisen 50 vuotensa aikana niin eläkejärjestelmä kuin Suomen talouskin on käynyt läpi useita kriisejä ja vaikeita vaiheita. Järjestelmä on kuitenkin osoittanut vahvuutensa. Se on pystynyt yhteisillä päätöksillä sopeutumaan uusiin haasteisiin. Tilanne ei ole nytkään helppo. Euroopan velkakriisi luo talouteen jatkuvaa epävarmuutta ja väestön ikärakenteen muutos kasvattaa eläkemenoja. Meidän täytyy työskennellä aikaisempaa pitempään. Olen kuitenkin varma siitä, että tälläkin kertaa ratkaisut löytyvät. Yhteisen sopeutumiskykymme ansiosta työeläkejärjestelmä hoitaa hyvin tehtävänsä myös seuraavien 50 tai sadan vuoden aikana. Ilmariselle ja sen asiakkaille ensimmäiset 50 vuotta on hyvä alku. Tästä on hyvä jatkaa. Harri Sailas, toimitusjohtaja Kuva: Mikko Käkelä Tutkittua tietoa Yleinen käsitys on, että eläkkeellä on vaikea tulla toimeen. Tutkittu tieto kertoo kuitenkin aivan toista: Eläketurvakeskuksen tutkimuksen mukaan keskimääräisen eläkkeen nousu on ollut huomattavaa vuosina Nousua on tullut kymmenessä vuodessa reaalisesti 20 prosenttia. Pienten eläkkeiden määrä on vähentynyt, suurten puolestaan kasvanut. Sen sijaan työkyvyttömyyseläkeläisten asema on heikentynyt. Uusien työkyvyttömyyseläkkeensaajien eläkkeet ovat keskiansioihin suhteutettuna pienentyneet 41 prosentin tasolta 36 prosenttiin. Kuva: Neodes 4 Lisää tietoa tutkimuksesta löydät Eläketurvakeskuksen internet-sivuilta

5 Debatti Teksti: Sari Okko Kuvat: Laura Nissinen YLLÄTTÄVÄN HYVÄ SYSTEEMI! Suvi-Anne Siimes, Timo Lindholm ja Tarmo Valkonen. Nyt puhuttaa työeläketurva. Missä ovat sen haasteet, vahvuudet ja heikkoudet? Pitäisikö jotain muuttaa pikaisesti? Toteutuuko sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus? Työeläketurvan tulevaisuutta, haasteita sekä plussia ja miinuksia puitiin Ilmarisessa pitkän linjan ammattilaisten voimin. Näkökulmista vastasivat Työeläkevakuuttaja TELA ry:n toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Timo Lindholm ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ET- LAn tutkimusjohtaja Tarmo Valkonen. Keskustelua veti Ilmarisen henkilöstö- ja viestintäjohtaja Päivi Sihvola. Missä ovat järjestelmän vahvuudet? Suvi-Anne Siimes: Järjestelmän ehdoton vahvuus on sen kyky ottaa vastaan iskuja ja mennä eteenpäin yllättävän pienillä vaurioilla. Hyvä elementti on esimerkiksi kollektiivinen riskien tasaaminen, joka pehmentää haitallisten taloudellisten tilanteiden vaikutuksia. Myös etuusperusteisuus ja osittain rahastoiva järjestelmä ovat plussaa. Tarmo Valkonen: Ekonomistin näkökulmasta järjestelmä on tehokas: lähes kaikista palkoista kasvaa työeläkettä. Järjestelmä on myös varsin kattava. Koulutuserot, palkkaerot ja tuloerot ovat 5

6 Debatti eläkeläisten välillä pienet. Järjestelmä on sekä sosiaalisesti että poliittisesti kestävä. Timo Lindholm: Systeemi on pääpiirteissään varsin hyvä, ja Suomi pärjää kansainvälisessä vertailussakin hyvin. Se, mikä homman tekee vaikeaksi, on toimintaympäristö. Rahoitusmarkkinoilla on häirintäalttiutta ja sen lisäksi esiin tulevat ikuisuuskysymykset väestönrakenteeseen ja työvoimatilanteeseen liittyen. Entä heikkoudet? Siimes: Jonkinasteinen heikkous on päätöksenteon hitaus. Toisaalta se on myös vahvuus, koska sen ansiosta järjestelmä ei altistu kaikille talouspoliittisille muodeille ja muille poliittisille paineille. Tämä vähentää järjestelmään kohdistuvia poliittisia riskejä. Lindholm: Päätöksenteon harkitsevuudessa on puolensa. Viimeiset kolme vuotta on eletty aikaa, jossa rahoitusmarkkinat ovat panikoineet ja menneet laidasta laitaan. Tällaisessa tilanteessa on suotavaa, etteivät talouspolitiikka ja eläkejärjestelmä panikoisi, vaan pystyttäisiin noudattamaan pitkäjänteisyyttä ja kylmäpäisyyttä. Valkonen: Ongelmana on rahoituksellinen kestävyys ja epävarmuus tulevasta. Nykyinen eläkemaksu ei riitä tulevien eläkkeiden maksuun eikä ole tietoa siitä, millaisella maksujen korotuksen, etuuksien alentamisen ja työurien pidentämisen yhdistelmällä asia aiotaan hoitaa. Ennusteiden mukaan työeläkemaksu kasvaa vuoteen 2030 mennessä nykyisestä 21,4 prosentista 26 prosenttiin. Lindholm: Paine maksutason nostamiseen on ymmärrettävää ja väistämätöntäkin. Negatiivinen puoli on se, työeläkemaksujen nostaminen on työn ja koulutusinvestointien verotusta. Valkonen: Jos ennustaa saa, maksu ei nouse niihin lukemiin, mitä nyt arvioidaan, vaan seuraavat eläkeuudistukset alentavat maksupaineita. Olemme ETLAssa ehdottaneet, että maksua nostettaisiin nopeutetulla aikataululla ja sovittaisiin etukäteen, miten riskit jaettaisiin yllättävissä tilanteissa etuuksien ja maksujen kesken. Lindholm: Maksut voidaan hahmottaa kolmion muotoon, jossa ylhäällä ovat eläkemaksut ja alanurkissa työllisyys ja palkkataso sekä sijoitustuotot. Alimmista kohdistuu paineita maksupuoleen, jolloin pitää miettiä, kumman varassa ollaan enemmän: sijoitustuottojen vai työmarkkinasysteemin? Sijoitustuottolaatikko näyttää nyt aika hankalalta. Ei voida tuudittautua sen varaan, että sieltä tulisi niin paljon euroja, että kaikki muu voitaisiin jättää vähemmälle. Siimes: Yllättävänä uutena haastajana peliin tulee talouden suunnaton epävarmuus ja julkisen talouden kyky tai kyvyttömyys Työeläkejärjestelmä pystyy ottamaan vastaan iskuja ja joustamaan moneen suuntaan. Suvi-Anne Siimes kompensoida maksunousuja muilla verotusta alentavilla keinoilla. Päätöksentekijät ovat aidosti poikkeuksellisen haasteellisessa kuviossa. Mikä vaikutus on työurien pidentämisellä? Lindholm: Työuran pidentäminen sen loppupäässä on kuuma keskustelunaihe. Pohditaan, mitkä mekanismit toimivat eläkkeelle siirtymisen myöhentämisessä: superkarttumat vai työelämän henkilökohtaiset joustot? Kuusikymppisten työllisyysaste on kasvanut, mikä johtuu mm. siitä, että koulutustaso nousee kaiken aikaa. Tämän myötä myös toimenkuvat ja työtehtävät ovat muuttuneet. Luottaisin siihen, että mekanismi toimii myös tulevina vuosina. Siimes: Katson nykyisessä elämäntilanteessani aivan uudella tavalla sitä, kuinka merkityksellinen toisten ihmisten kanssa yhdessäolon asia työ on. Mutta mitä oma ikäpolveni ajattelee ja todella haluaa? Tuleeko mukaan koulutustason lisäksi jokin muu seikka, joka vaikuttaisi samaan suuntaan? 6

7 Eläketaso suhteessa v tasoon Elinaikakertoimen vaikutus 63 iässä alkavaan eläkkeeseen eliniän pidetessä sekä pienennyksen korvaava lisätyöskentely ,4 88,7 84,3 80,7 1 v 10 kk 9 kk 3 v 6 kk 1v 7 kk 5 v 2 v 4 kk 6 v 4 kk 63 v v v v v 2050 Eläketaso, kun kertoimen vaikutus on otettu huomioon Eliniän pidentyminen Tarvittava lisätyöskentely, joka korvaa pienennyksen (eläke 60 % palkasta) 3 v Lähde: Eläketurvakeskus Mikä elinaikakerroin? Elinaikakerroin pienentää kuukausieläkettä, kun elinikä nousee. Kertoimen avulla hillitään eliniän pitenemisestä aiheutuvia eläkekustannuksia. Kerroin määräytyy viiden edeltävän vuoden kuolevuustilastojen perusteella lasketun keskimääräisen eliniän pitenemisen perusteella. Kerroin lasketaan kullekin ikäluokalle 62-vuotiaana. Kerroin koskee vuonna 1948 ja sen jälkeen syntyneitä. Eläkkeen pienennyksen voi korvata työskentelemällä pidempään noin puolet ajasta, millä elinikä pitenee Eliniän arvioidaan pitenevän 10 vuodessa noin kahdella vuodella. Lindholm: Mitä enemmän työn mielekkyys ja porukkaan kuuluminen ratkaisevat, sitä vähemmän europorkkanoilla on ehkä viimeisinä vuosina merkitystä. Europorkkanoita vastaan puhuu sekin, että varallisuus kasaantuu aika iäkkäille ihmisille. Siimes: Työurien pidentämisessä puhutaan lähinnä pakosta. Keskustelu pitäisi muuttaa mahdollisuuskeskusteluksi. Mitä tarkoittaisi, jos tekisimmekin enemmän töitä siitä näkökulmasta, että töissä olisi mielekästä ja työhyvinvointiasiat olisivat kunnossa? Liittyvätkö työuran pidentämiseksi tehtävät keinot pikemminkin työelämän laatuun kuin sääntelyyn? Valkonen: Sanoisin pikemminkin niin päin, että eläkejärjestelmän säännöillä on hyvä varmistaa jonkinlainen polku tulevaisuuteen. On selvää, että sääntely tehoaa. Samalla voitaisiin lähteä siitä ajatuksesta, että jos haluaa täyden eläkkeen, töitä on tehtävä vähän pidempään. Järjestelmä on tehokas ja kattava sekä sosiaalisesti ja poliittisesti kestävä. Tarmo Valkonen Siimes: Sääntelyä tarvitaan myös siksi, että meillä on yhteiskunnassa yleisesti hyväksytty ajatus siitä, että nuorten täytyy kouluttautua. Ajatellaan, että peruskoulun jälkeen pitää mennä toisen asteen oppilaitokseen sosiaalituen varaan heittäytymisen sijaan. Miksi emme ajattelisi, että myös 60+ -päässä olisi joitain velvollisuuksia? Valkonen: Voidaan kysyä, pitäisikö työn verotusta keventää silloin, kun ollaan yli 63-vuotiaita? Ikäihmisillä työn ja vapaa-ajan valintatilanteessa verotus vaikuttaa aika paljon. Yksi vuoden 2005 työeläkeuudistuksen hyvistä elementeistä on se, että nyt sallitaan yhtä aikaa eläkkeen nostaminen ja työnteko. 7

8 Riittääkö meillä töitä ja tekijöitä? Valkonen: Tietyntyyppisten töiden tekeminen ei ole Suomessa enää kannattavaa, mutta kun maailmantalous yleisesti kasvaa, meillä on yhä enemmän markkinoita ja vientimahdollisuuksia. Työurien pidentyminen ei vähennä nuorten työpaikkoja, vaikka näin usein väitetään. Lindholm: Työvoimaa on tällä hetkellä noin 2,7 miljoonaa, kun työikäisen väestön määrä on noin 3,6 miljoonaa. Joukosta löytyy noin opiskelijaa, mutta vähintään yhtä monta muuta henkilöä, jotka eivät ole työmarkkinoilla. Helposti voisi löytyä siis aika suuri potentiaali, josta pienenkin prosentin työllistäminen näkyisi palkkasummassa aika huimasti. Siimes: Rahoitusmarkkinoiden toiminta pitäisi saada semivakaaksi, jotta ihmiset paitsi uskaltaisivat, myös pystyisivät tekemään palvelualojen työllisyyteen myönteisesti vaikuttavia valintoja. Unohdetuin markkinavoima on kotitalouksien kulutuskysyntä. Jos ihmiset, joilla on rahaa, ryhtyvät jarruttelemaan, se vain lisää synkkyyttä. Lindholm: Edellinen taantuma osoitti, että kotimarkkinat pyörivät aika hyvin. Suurin osa kuluttajista ei lopulta omassa arjessaan huomannut juuri mitään, vaikka lamasta jauhettiin yötä päivää. Miten hyödyntämätön työpotentiaali saataisiin mukaan? Lindholm: Nyky-Suomessa nuorten on pakko lähteä peruskoulun jälkeen hakemaan jatkokoulutusta, koska työmarkkinat eivät tarjoa vuotiaille juuri mitään. Mutta miten saataisiin töihin ne nuorta, jotka eivät ole hakeutuneet koulutukseen tai työelämään? Lindholm: Olemme esittäneet, että oppisopimusjärjestelmää muutettaisiin siten, että alkupalkka olisi alle puolet vaikkapa tesminimistä. Tämän ansioista työnantajalla olisi suurempi porkkana palkata nuoria, joilla ei ole ammattitaitoa ja koulutusta. Kotitalouksia voitaisiin myös käyttää ensimmäisen työnantajan roolissa mm. yhteiskunnan tukemalla palkkasetelillä. Valkonen: Ikääntyvien työmarkkinat toimivat huonosti. Instituutioilla on merkitystä esimerkiksi siinä, mitkä kustannukset tulevat työnantajan kustannettaviksi, jos hän palkkaa yli 60-vuotiaan. Siimes: Meillä on usein hyvin luutunut näkemys siitä, että 60- vuotias ihminen on kohta lähdössä eläkkeelle. Jos kuitenkin satsattaisiin iäkkäämpien koulutukseen ja uusiin tehtäviin, edistettäisiin ehkä työmotivaatiota ja työuran jatkamista. Mitä enemmän työn mielekkyys korostuu, sitä vähemmän europorkkanoilla on merkitystä. Timo Lindholm Kenen ääni kuuluu, kun tulevaisuutta suunnitellaan? Valkonen: Tulevat sukupolvet eivät ole mukana äänestämässä nykyisistä eläkeuudistuksista ja sitä kautta omista työeläkemaksuistaan. Uudet sukupolvet ovat aina edellisiä suurituloisempia. Tämä ei kuitenkaan puolla sitä, että tehdään järjestelmiä, joissa tulevien sukupolvien veroaste on korkeampi kuin meillä. Siimes: Kaikenikäisillä on oikeuksia ja velvollisuuksia. Ei voi olla niin, että laitamme vain nuoria kuriin järjestelmillä. Lindholm: Haluaisin nähdä laskelman, joka kertoo, mitä elinaikakerroin tekee vaikkapa 26-vuotiaan kaverin eläkkeeseen verrattuna nykyeläkeläisen ns. taitetun indeksin mukaiseen eläkkeeseen. Kumpi on paremmassa asemassa? Valkonen: Elinaikakerroin ei ole epäreilu siinä mielessä, että tulevat sukupolvet nauttivat eläkettä pidempään. Suurimpia häviäjiä ovat ne, joita elinaikakerroin jo koskettaa etuuspuolella, mutta jotka eivät ole eläneet koko elämäänsä matalamman maksun aikaa. Laskelman mukaan ikävälillä vuotta olevat häviävät eniten. Siimes: Työeläkejärjestelmään kuuluu myös vakuutus työkyvyttömyyden varalta. Tässä olisi hyvä sauma lisätä nuorten aikuisten luottamusta. Vakuutushan on valtava turvaelementti. 8

9 Kolumni Turvataan selusta Katselin tänä aamuna pitkäst aikaa aamu-tv:tä. Toimittaja siellä haastatteli poliitikkoa. Aihe oli selkeä ja ihmisen tajuttavissa, mutta poliitikon puhe oli kovin vaikeaselkoista. Ihmettelin miksi hän puhuu niin epäymmärrettävästi. Ystäväni valisti minua, että poliitikkojen pitää opetella puhumaan niin, ettei lauseisiin voi tarttua ja poliitikkoa nostaa virheestä seinälle. Tässä on lienee valittu omasta mielestä pienemmän pahan tie. Hyväksytään, että maallikko ei tajua sanaakaan, mutta ainakaan politiikan toimittaja ei saa iskettyä hampaitaan mihinkään. Myös väärinymmärryksen mahdollisuus heikkenee, kun kukaan ei ymmärrä mitään. Paitsi politiikan toimittaja, jonka työ kaiketi on etsiä viittä virhettä poliitikon puheesta. Olenko yksin kun putosin kyydistä jo ensimmäisessä kurvissa? Vastaavalla hartaudella olen kuullut puhuttavan myös työpaikkojen työilmapiiristä ja sen suhteesta tuottavuuteen. Käytetään outoja sanoja ja mutkikkaita vertauksia. Mikä siinä on niin vaikeaa? Onko jotenkin epäkohteliasta puhua niin, että kaikki tollommatkin ymmärtävät? Eräässä suuressa, monikansallisessa yhtiössä tehtiin kiinnostava kokeilu. Siellä työntekijöille ilmoitettiin, että työpaikalle ei sitten tarvitse enää tulla, kenenkään. Töiden tulee hoitua, mutta tehkää sitä missä haluatte. Konttorillakin saa toki olla, jos haluaa. Viesti ymmärrettiin, mutta siitä jupistiin. Eihän tällä tavalla voi tehdä! Mitä tästä tulee? Voi kamala. Aluksi ihmiset riehaantuivat ja jäivät päiväkausiksi kotiinsa. Viikon päästä työpaikalle alkoi ilmestyä yhä enemmän porukkaa. Ihmiset halusivat nähdä toisiaan ja puida asioita yhdessä. Vastuuta alettiin ottaa vapaaehtoisesti ja hommien etenemisestä oltiin kollektiivisesti huolestuneita. Viikon lerpahduksen jälkeen tuottavuus lähti selkeään nousuun. Ihmiset valitsivat itse vastuun. Mitä mahtoi miettiä kokeilun alkuun pannut esimies? Saamamme tiedon mukaan hän oli pohtinut jo pitkään millä saisi henkilökuntansa herätettyä. Oli raikasvesihanaa ja kahvikonetta, oli hedelmävatia ja kick-offia, mutta mikään ei tuntunut vaikuttavan henkilökunnan työhaluihin. Oli kaiketi unohdettava mennyt ja tehtävä jotain uutta. Rohkeutta kaverilta ei ainakaan puuttunut. Eikä selustaa turvannut mikään muu kuin mutu-tuntuma. Selustanturvaamisen malliesimerkki löytyy ulkoministeriöstä. Vuoden 2004 Kaakkois-Aasiaa ravistanut tsunami sai Suomenkin ulkoministeriön havahtumaan ja alulle laitettiin kriisipalvelu, joka toimii netissä. Palvelu ei ole vielä tänään, vuonna 2011 valmis. Halutaan kaiketi varmistaa, että epävarmuustekijät on kunnolla kartoitettu ja palvelu varmasti pelaa. Voisiko joku käydä kertomassa sinne UM:öön, että mikään tässä maailmassa ei ole kuitenkaan varmaa, paitsi epävarma. Eihän sitä tsunamiakaan kukaa osannut aavistaa. Terveisin nimim. Riskinottaja, Espoo. Katja Ståhl Kuva: Jouni Harala 9

10 Sijoitukset Teksti: Satu Malkamäki Eläkerahoja varjellaan talouskriisin keskellä Vuosi 2011 on ollut eläkesijoittajille, Ilmarinen mukaan lukien, haastava monessa mielessä. Kun huolehdittavina ovat kymmenet miljardit eurot eli satojen tuhansien suomalaisten eläketurva, euroalueen velkakriisin kehittymistä on seurattu yhtiössä hyvin tarkasti. Velkakriisi on koko ajan vaikeutunut ja vaikuttanut yleiseen talouskehitykseen negatiivisesti. Osakekurssit ovat laskeneet ja korkosijoituksista on ollut vaikea saada hyvää tuottoa. Lisäksi kiihtyvä inflaatio on syönyt sijoitustuottoja, kuvailee Ilmarisen varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio kulunutta sijoitusvuotta. Myrskyisä markkinatilanne heijastui Ilmarisen syyskuun lopun sijoitustuottoon. Se jäi 5,2 prosenttia miinukselle. Ilmarisen osakepainotteinen sijoitussalkku kärsi pörssikurssien pudotuksesta, Ritakallio toteaa. Ilmarisen sijoitusammattilaiset ovat taloustilanteen vuoksi joutuneetkin muuttamaan sijoitussalkun rakennetta. Osakkeiden osuutta on vähennetty selvästi. Myös korkosijoituksia on mietitty uudelleen ja esimerkiksi valtioiden velkapapereiden osalta Ilmarinen keskittyy nyt kahteen maahan eli Suomeen ja Saksaan. Italian velkapapereita emme omista, Ritakallio kertoo. Talous kasvaa muualla kuin Euroopassa Euroopan velkakriisin vuoksi Ilmarinen on lisännyt sijoituksiaan kehittyville markkinoille kuten Intiaan ja Kiinaan. Koska eläkevarat on sijoitettava paitsi turvaavasti myös tuottavasti, haemme kasvua sieltä päin maailmaa, missä se näyttää tällä hetkellä eniten mahdolliselta, Ritakallio sanoo. Ritakallion mukaan kehittyvien markkinoiden kasvusta hyödytään paitsi sijoittamalla suoraan näille alueille, myös sijoittamalla niihin suomalaisyrityksiin, joilla on toimintaa kehittyvillä markkinoilla. Yli 20 vuotta sijoitusammattilaisena toimineen Ritakallion mukaan taloudessa eletään nyt mielenkiintoisia aikoja. Maailmantalous natisee liitoksissaan, kun kasvu keskittyy maantie- Ilmarisen sijoitustuotto Vakavaraisuus säilyi hyvällä tasolla: toimintapääoma oli 4,8 miljardia euroa eli 21,3 prosenttia vastuuvelasta Ilmarisen pitkän aikavälin sijoitustuotot edelleen tyydyttävällä tasolla nimellistuotto 5,5 % reaalituotto 3,6 % Sijoitustuotot painuivat alkuvuonna negatiivisiksi -5,2 % 10

11 Kuva: Laura Nissinen Koska eläkevarat on sijoitettava paitsi turvaavasti myös tuottavasti, haemme kasvua sieltä päin maailmaa, missä se näyttää tällä hetkellä eniten mahdolliselta Timo Ritakallio teellisesti poispäin perinteisiltä alueilta, kuten Euroopasta Aasiaan ja Latinalaiseen Amerikkaan. Kun länsimaiden talouksien tilanne on vaikea, kehittyvät alueet hyötyvät niiden ahdingosta. Etenkin Kiinan asema ja painoarvo maailmantaloudessa kasvavat suhteellisesti hyvin paljon, Ritakallio arvioi. Eläkevarat ovat turvassa Viime kuukausina käydystä julkisesta keskustelusta on voinut saada sellaisen käsityksen, että suomalaisten eläkkeiden tulevaisuus olisi kiinni sijoitustuotoista. Näinhän ei ole. Eläkejärjestelmään vaikuttavat monet muutkin asiat, joista tärkein on työuran pituus suhteessa eläkkeelläoloaikaan. Vaikka sijoituksissa kärsittäisiin muutaman vuoden miinusmerkkisistä tuotoista, se ei eläkejärjestelmää pääse romahduttamaan, Ritakallio selittää. Hän kuitenkin toivottaisi tervetulleeksi eurooppalaisilta poliitikoilta nopeita ja konkreettisia toimenpiteitä velkakriisin ratkaisemiseksi, jotta markkinat rauhoittuisivat. Ymmärrän poliitikkojen tuskan: on mietittävä poliittista kannatusta, ja lisäksi päätettävät asiat ovat monimutkaisia. Talousihmisenä kuitenkin odottaisin päättäjiltä ripeämpää toimintaa, koska globaali talous elää reaaliajassa ja markkinareaktiot ovat nopeita ja rajujakin, Ritakallio sanoo. Tulevatkin kuukaudet aiheuttavat Ritakallion mukaan todennäköisesti sijoittajalle päänsärkyä: korot säilynevät alhaisella tasolla, osakemarkkinoiden hermostuneisuus jatkuu eikä niin sanottuja sijoittajan turvasatamia ole. Olemme kuitenkin suojautuneet taloustilanteen epävarmuutta vastaan monin keinoin ja testaamme sijoitussalkkuamme jatkuvasti äärimmäisiäkin skenaarioita kuten euroalueen hajoamista vasten. Itse nukun yöni hyvin, eikä muidenkaan kannata eläkkeiden takia yöuniaan menettää, Ritakallio kiteyttää. 11

12 Asiantuntijat Arto Nybergin sohvalla KATSE KOHTI TULEVAISUUTTA! Juhlavuotensa kunniaksi Ilmarinen halusi tarjota asiakkailleen eväitä menestyksekkääseen yritystoimintaan ja talouskasvuun. Vuorovaikutteiset Next Forum -seminaarit Kuopiossa, Turussa, Tampereella ja Oulussa kokosivat yhteen yritysmaailman edustajia. Tv-kasvo Arto Nybergin sohvalla menestyksen avaimista keskustelivat liike-elämän ja talouden parhaat asiantuntijat. Kuva: Tommi Käppi Arto Nyberg toimi juhlaseminaarien juontajana. Harri Sailas pohti Tampereella alustuksessaan eläkepolitiikan haasteita. Kuopio Rohkea ote piti pinnalla Raimo Sonninen on tehnyt veneitä jo yli 40 vuotta ja nähnyt yrityksessään monet nousut ja laskut. Yksi asia on tullut selväksi: aina on kyettävä luomaan uutta. Teksti: Vappu Aura Kuva: Matti Vassinen Next Forum -tilaisuudessa Kuopiossa puhuneella Bella-veneiden toimitusjohtajalla on yrityksensä juuret sydämessään. Kaikki alkoi aikoinaan teinipojan unelmasta ja innostuksesta kilpaveneisiin. Tällä hetkellä kuopiolainen Bella työllistää 270 huippuammattilaista. Sonninen kertoo mielellään keinoista, joilla Bella on selviytynyt viimeksi vuonna 2008 syvästä lamasta. Sitä ennen veneala oli kasvanut 15 vuotta peräkkäin. Romahdus oli täydellinen. Toukokuussa 2008 varastot olivat yhtäkkiä täynnä veneitä, joita kukaan ei ostanut. Silloin piti ottaa realiteetti käyttöön ja sopeutua aikaan. 12

13 Raimo Sonninen, Bella-veneet. Taantuman keskeltä uusi tuleminen Vuonna 2008 Bella selvisi rohkealla otteella ja ennakkoluulottomalla bisnesstrategialla. Kun kaikki alkoi kaatua päälle, emme lamaantuneet. Ensimmäisenä katsottiin, missä tilanteessa kilpailijat olivat. Löysimme sieltä monta iskun paikkaa ja mahdollisuuksia kasvattaa markkinaosuutta. Kilpailijoista poiketen lähdimme voimakkaaseen tuotekehitykseen. Vuonna 2009 toimme yhdeksän uutuusvenettä markkinoille. Edellisen taantuman opit ovat Sonnisella tuoreina mielessä. Näinäkin haasteellisina aikoina Bella on lähtenyt ennakkoluulottomasti uuden kehittämiseen. Tänä vuonna olemme keskittyneet tuotekehitykseen voimakkaammin kuin koskaan. Olemme palkanneet uu- 13

14 Meilläkin noin kolmannes työvoimasta on ikääntyneempää väkeä. Kun porukkaa jää kerralla paljon eläkkeelle, on sen hallitseminen yritykselle iso haaste, kuopiolaisen Voimatelin talousjohtaja Sami Iso-Pahkala (vasemmalla) sanoi. Mukana keskustelussa Pohjolan Katrina Ruotsalainen, Mari Salonen ja Jukka Viljakainen. Kuva: Matti Vassinen Kuva: Matti Vassinen den norjalaisen huippusuunnittelijan. Hänen avullaan on luvassa Bellan uusi tuleminen kolmen vuoden aikana suurimpiin tuoteperheisiimme julkaistaan täysin uuden sukupolven design. Ensi kevään venemessuilla esitellään ensimmäiset uudet mallit. Vuoden 2008 lama oli pahempi. Silloin bisnes loppui kuin seinään. Nyt olen melko luottavaisella mielellä, kertoi toimitusjohtaja Margit Tuikka (vasemmalla) henkilöstönvuokrausyritys Jyhepasta Jyväskylästä. Mukana kuvassa Jyhepan Hanna-Riikka Luhtala sekä Pohjolan Ilkka Martikainen puolisonsa Tuula Martikaisen kanssa. Juuret Suomessa, markkinat ulkomailla Ilmarisen Next Forum -tilaisuudessa puhunut OP-Pohjolan pääekonomisti Reijo Heiskanen ennusti Suomen hyvinvoinnin tulevan tuvaisuudessakin viennistä. Myös Bellan tuotannosta 80 prosenttia menee vientiin. Tehdas ja muu toiminta on kuitenkin tiiviisti Kuopiossa. Yhdysvaltalaiset omistajat halusivat aikoinaan siirtää tehtaan Puolaan. Teimme laajat selvitykset ja totesimme, että vaikka työvoimakustannukset ovat siellä matalammat, korkean osaamistason ja infrastruktuurin vuoksi kannattaa pysyä Kuopiossa. Kun kaikki sujui täällä hyvin, ei kannattanut ottaa riskiä. Veneenrakennus on raakaa ammattimiesten työtä. Täällä meillä on paras osaaminen käytössämme. Myös Kuopion päättäjät ovat rohkeasti tukeneet meitä, Sonninen kiittää. Veneentekijästä brändintekijäksi Design ja brändi ovat nykyisin menestyksen keskiössä alalla kuin alalla. Ennen olimme veneentekijöitä, nyt brändintekijöitä. Enää ei riitä, että vene on hyvä, sen on herätettävä myös tunteita. Menestys vaatii, että seuraamme jatkuvasti trendejä maailmalla. Mikään ei voi enää olla samanlaista, tylsää ja tasapaksua. Innovatiivisuus ja uuden luominen ovat lähellä Sonnisen sydäntä myös henkilökohtaisesti. 63-vuotiaana hän on veneistä yhä innostunut kuin pikkupoika. Kyllähän sitä ajattelee, että vahdinvaihto olisi yrityksessä hyvä tehdä ajoissa. Mutta tässä on niin paljon mielenkiintoisia juttuja, että sitä jaksaa innostua. Ei tätä jaksaisi, ellei olisi jatkuva into luoda uutta. Kuva: Kaarina Salmi Kuva: Hanna Poropudas Olisi tärkeää, että työllistäminen tehtäisiin yrityksille nykyistä houkuttelevammaksi, toimitusjohtaja Sirkka Leppänen Tampereen Tiliniekka Oy:stä sanoi. Nuorten suhde työhön on erilainen kuin aiempien sukupolvien. Me haluamme panostaa myös vapaa-aikaan ja perhe-elämään, yrittäjä Hanna Bragge Limingasta sanoi. Pitkällä perspektiivillä ajateltuna monet asiat ovat ihan hyvin. Kriisi voi olla myös mahdollisuus, silloin tarvitaan innovaatioita, tuumivat Harri ja Elina Mäkinen Incoserv Oy:stä Turusta. Kuva: Tommi Käppi 14

15 Turku Teksti: Päivi Haavisto Kuva: Kaarina Salmi Tulevaisuuden lääke monimuotoisuudessa HOK-Elanto ei ole jäänyt vaikeroimaan kaupan alan työvoimapulaa. Se varmistaa itselleen tulevaisuuden tekijöitä aktivoimalla nuoria, työllistämällä maahanmuuttajia ja erityisryhmiä sekä huolehtimalla ikäjohtamisesta. Tulevaisuuden menestys on HOK-Elannon toimitusjohtajan Matti Niemen mukaan riippuvainen luovasta ja myönteisestä asenteesta. Hän puhui monimuotoisuuden johtamisesta Next Forum -seminaarissa Turussa. On valintakysymys, vajotaanko taantumapuheen kuoppaan vai katsotaanko reunan yli ja eteenpäin. S-ryhmän suurimmalla alueosuuskaupalla on pääkaupunkiseudulla ja Keski-Uudellamaalla marketteja, tavarataloja, ravintoloita, liikennemyymälöitä ja muita toimipaikkoja noin 300. Työntekijöitä on Pula ammattitaitoisesta työvoimasta on ollut alalla tuttu asia jo pitkään. Maahanmuuttajat ovat tärkeässä osassa työvoimapulan ratkaisemisessa, sanoo Niemi. Nyt heitä on HOK-Elannon väestä 4 5 prosenttia, mutta heitä rekrytoidaan jatkossa entistä enemmän. Alueosuuskauppa on vuosien mittaan tarjonnut maahanmuuttajille useita kolmen kuukauden mittaisia ammattikursseja vähittäiskaupan tehtäviin. Yli puolet kurssin käyneistä on palkattu vakituisiksi. Pilottihankkeena ammattitaitoisia kokkeja on myös rekrytoitu suoraan Kaukoidästä. Matti Niemi, HOK-Elanto. Työhyvinvointi kilpailukeino Työhyvinvointia edistämällä HOK-Elannossa pyritään ehkäisemään ennenaikaista eläkkeelle joutumista. Alueosuuskaupan henkilöstön ikärakenne on erittäin nuori, mutta Niemi muistuttaa, että nuorimmat työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet ovat 1980-luvulla syntyneitä. Olemme palkanneet työhyvinvointipäällikön sekä työhyvinvointikonsultin, joka on työterveyshuollon erikoislääkäri. Lääkäri avustaa esimiehiä työntekijän ja työn yhteensovittamisessa. Isossa yhtiössä työtehtäviä on mahdollisuus vaihtaa. Jos esimerkiksi viisikymppinen on pitkään työskennellyt yökerhotyyppisissä ravintoloissa, hänelle pystytään tarjoamaan työpaikka vaikkapa Esplanadin Kappelissa, joka on avoinna lounasajasta puoleen yöhön. 15 vuoden aikana Suomessa on henkilöä poistumassa työelämästä. Meillä ikäjohtaminen on yksi kilpailukeino, joka samalla ehkäisee työvoimapulaa. HOK-Elannossa työskentelee nytkin eläkeikäistä. Toteutamme Nestorit työelämässä -ohjelmaa välityspalvelu Opteamin kanssa. Vanhin työntekijämme on 76-vuotias, Niemi mainitsee. Nuorille tukea työelämään Kaupan alan kesätyöt kiinnostavat nuoria, mutta haaste on siinä, miten saada nuoret työntekijät jäämään alalle, sanoo Matti Niemi. Työnantajan on sopeuduttava siihen, että nuoret vaativat työpaikalta enemmän kuin aiemmat sukupolvet. Johtamiselta odotetaan paljon ja asenne työuraan on toinen. Moni nuori tulee keikalle työelämään ja jättää helposti vakituisen työpaikan matkustaakseen kuukaudeksi Thaimaahan. HOK-Elanto aktivoi nuoria esimerkiksi kouluttamalla heitä Ansio-kurssin avulla työelämän tavoille. Jokainen kuukauden kurssin läpäissyt pääsee työhaastatteluun ja mahdollisesti sitä kautta työhön. Viime kesänä toimipaikat tarjosivat noin tuhannelle koululaiselle pariviikkoisen Tutustu työelämään ja tienaa -harjoitteluohjelman. 15

16 Tampere Teksti: Eeva-Liisa Hynynen Kuva: Tommi Käppi Uuden teknologian mahdollisuudet käyttöön Työn tuottavuuden kasvu on ainoa talouskasvun lähde pitkällä aikavälillä, painottaa Suomen Pankin ennustetoimiston päällikkö Anssi Rantala. K uinka varmistetaan Suomen talouskasvu tulevaisuudessa, kysyttiin Ilmarisen Next Forum -seminaarissa Tampereella. Anssi Rantala Suomen Pankista muistutti, että hyvinvointi syntyy vain työstä, ja bruttokansantuotteen kasvu ainoastaan joko työpanoksen tai työn tuottavuuden kasvusta. Lähivuosikymmenten kuluessa julkinen talous haastetaan väestön ikääntyessä ja hoivatarpeen kasvaessa. Kansalliset tuottavuustalkoot ovat Rantalan mielestä välttämättömät hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen turvaamiseksi. Tuottavuutta voidaan nostaa kolmella tavalla: parantamalla työpanoksen laatua, kasvattamalla investointeja tai kehittämällä teknologiaa. Kahden ensin mainitun tavan tuottavuusvaikutus alkaa hiipua. Suomalainen työvoima on jo korkeasti koulutettua ja talouden rakennemuutos vie kohti vähemmän pääomavaltaista tuotantoa. Teknologian kehitys on sitä vastoin käytännössä rajatonta. On ilmeistä, että tuottavuuden kasvusta merkittävin osa syntyy jatkossa tätä kautta, Rantala ennakoi. Vanhan sopan sijaan uusia reseptejä Suomi on ollut vahva toimija ict-alalla tietointensiivisten tuotteiden valmistajana. Rantala arvioi, että tulevaisuudessa tällaisen valmistuksen painoarvo tuottavuuskehityksessä vähenee. Sen sijaan uutta teknologiaa pitää pystyä hyödyntämään kaikilla toimialoilla entistä paremmin, myös julkisissa palveluissa. Keskeistä on, että kykenemme uudistamaan liiketoimintaprosesseja teknologisen kehityksen ansiosta. Kysymys ei ole enää siitä, että keitämme entistä enemmän samaa soppaa, vaan että kehitämme täysin uudenlaisia reseptejä ja innovaatioita. Työvoiman supistuessa yhtälön vaikeusaste kohoaa. Vaarana on, että työn tuottavuuden kasvu hidastuu talouden rakennemuutoksen edetessä. Samaan aikaan ikääntyminen supistaa työpanoksen määrää, ja bruttokansantuotteen vuosittainen kasvu voi jäädä selvästi alle kahden prosentin. Näin hitaalla kasvulla hyvinvointivaltion rahoitus vaarantuu, Rantala summasi. Työurien pidentäminen välttämätöntä Teknologinen kehitys ei yksistään ratkaise Suomen mittavia taloushaasteita: myös työurien pidentäminen on välttämätöntä julkisen talouden kestävyyden turvaamiseksi Anssi Rantala, Suomen Pankki. Finanssikriisin rantauduttua Suomeen bruttokansantuote romahti vuonna 2009 yli kahdeksan prosenttia. Tuotannon pudotuksen myötä myös verotulot romahtivat, mutta julkisen sektorin menot jatkoivat kasvuaan. Suomen julkisen talouden vakauttaminen onkin lähivuosien keskeisin talouspolitiikan haaste. Älykkäät, uutta teknologiaa hyödyntävät tavat organisoida liiketoimintaa ja tuotantoa ovat Rantalan mukaan avain tuottavuuden jatkuvaan kohenemiseen. Lisäksi osa pidentyvästä eliniästä pitäisi käyttää työurien pidentämiseen, Rantala tiivisti reseptinsä talouskasvun ja suomalaisen työn turvaamiseksi. 16

17 Oulu Teksti: Saara Kärki Kuva: Hanna Poropudas Innovointi on haaste ja ratkaisu Ennakointi, kilpailukyvystä huolehtiminen ja innovointi ovat menestyksen avaimia tulevaisuudessa. UPM näkee tulevaisuutensa biotaloudessa, jota kautta se aikoo luoda uusia mahdollisuuksia. U PM on yksi maailman suurimpia metsäteollisuusyhtiöitä. Siksi sen toimitusjohtaja Jussi Pesonen on oikea henkilö kertomaan, miten yritys voi varmistaa menestymisen myös tulevaisuudessa. Ennakointi on oleellinen osa yrityksen kuin yrityksen toimintaa. Uusiin ideoihin ja innovaatioihin täytyy panostaa, painotti Pesonen Next Forum -seminaarissa Oulussa. UPM panostaa tulevaisuudessa biotalouteen, joka pohjautuu uusiutuvaan sekä kierrätettävään materiaaliin. Pesosen mukaan metsästä saadaan paljon muutakin kuin tuttua kuitua, kunhan uusille ideoille annetaan mahdollisuus. Vaikka innovointi on vaikeaa ja haastavaa, olemme tuottaneet laajan portfolion uusia ideoita. Esimerkiksi sellukuitua voidaan käyttää komposiitin valmistukseen, ja siitä voidaan tehdä osia elektroniikkaan tai vaikka autoon, Pesonen kertoo. Yrittäjältä vaaditaan luovaa hulluutta Suomi ei ole yrittäjän paratiisi. Me sijaitsemme liian kaukana muuhun Eurooppaan nähden ja verotuksemme on paikoin ankara. Pesosen mielestä yksikään yritys ei investoi sellaiseen paikkaan, missä se ei näe tekevänsä tuottoa. Globaalin yrityksen johtajana voin sanoa, että Suomi on saari. On suuri haaste saada logistinen ketju toimimaan tehokkaasti. Meillä on yksinkertaisesti liikaa satamia. Suomessa logistiset kustannukset ovat 15 prosenttia, kun ne Englannissa, Saksassa tai Ranskassa ovat viisi prosenttia. Tuottavan viennin onnistuminen ei ole helppoa ja se vaatii niin luovaa hulluutta kuin hyviä kannustimia. Silti Pesosen mielestä Suomessa pitäisi saada enemmän PK-yrityksiä panostamaan vientiin. Pesonen harmittelee Suomen verotuksesta johtuvia menetettyjä tilaisuuksia, kuten Facebookin datacenteriä, joka meni Luulajaan pelkästään energiaverotuksen vuoksi. Kasvuyrityksiä hiertää verotus sekä työmarkkina-asetukset. Kasvu ei tule yhdessä yössä, tai edes viidessä vuodessa, mutta me uskomme siihen. Menestyäkseen yritys tarvitsee hyvinvoivia työntekijöitä. Siksi henkilöstön hyvinvointiin tulee panostaa. Varsinkin työuupumuksen havaitseminen on tärkeää. Työvoimakustannuksia halutaan madaltaa Pesonen painottaa kilpailukyvystä huolehtimisen merkitystä yrityksen menestymiseen. UPM:n kohdalla se on tarkoittanut toisinaan kipeitäkin päätöksiä, kuten Kajaanin tehtaan sulkemista loppuvuodesta Koska emme huolehtineet kasvuvuosina kilpailukyvystä tarpeeksi hyvin, jouduimme sen seurauksena tekemään uudelleenjärjestelyjä vuosina Vaikka Kajaanin paperitehdas jouduttiin sulkemaan, UPM osallistui alueelle rakennetun yrityspuiston perustamiseen. Siellä toimii tällä hetkellä 28 yritystä. Tehdas työllisti aikoinaan 535 henkeä, nykyiset yritykset työllistävät 450 henkeä. Tilaisuudessa yleisö sai äänestää siitä, mikä rohkaisisi suomalaiset yrittämään. Eniten kannatusta sai työvoimakustannusten alentaminen. Toiseksi tuli luova hulluus. Tänään, tässä ja nyt pitää saada Suomi liikkeelle. Suomi pärjää tekemällä huipputuotteita. Oikea vastaus äänestykseen on työvoimakustannusten alentaminen, mutta nyt me tarvitsemme luovaa hulluutta, Pesonen päätti. Jussi Pesonen, UPM. 17

18 Työelämä Teksti: Sari Okko Kuva: Soile Kallio Piirros: Anssi Keränen FAKTAA JA FIKTIOTA Työelämän muutos on fakta. Muutoksesta maalaillut varsin synkkäsävyiset kuvat sen sijaan ovat usein fiktiota. Tutkija Ilkka Haavisto kertoo, mitä työelämässä nyt todella tapahtuu ja miksi. Olisiko edessä sittenkin odotettua valoisampi tulevaisuus? Elinkeinoelämän valtuuskunnassa (EVA) tutkijana työskentelevällä Haavistolla on näköalapaikka työelämän muutoksiin. EVAn arvo- ja asennetutkimuksessa Haavisto selvitti suomalaisen työelämän muutosta vuonna Syntyneestä raportista Työelämän kulttuurivallankumous on sittemmin poikinut useita jatkotutkimuksia. Faktaa siis löytyy. Työmarkkinoilla on menossa jatkuva ja kova turbulenssi: Työpaikkoja tulee ja menee, samoin työntekijöitä. Ratkottavana on saamaan aikaa monen haasteen vyyhti talouskriisistä suomalaisen tuotannon rakenteen muutokseen ja väestön nopeaan ikääntymiseen. Voisi tiivistää, että nyt vaihtuvat niin työt kuin niiden tekijätkin, Haavisto toteaa. Työvoiman vaihtopiikki Luvut puhuvat puolestaan. EVAn julkaiseman, Antti Kauhasen ja Mika Malirannan tekemän tutkimuksen mukaan työmarkkinoilta katoaa joka vuosi kymmenisen prosenttia työpaikoista eli päivittäin noin 400 työpaikkaa, joskin uusia syntyy tilalle samaan tahtiin. Työsuhteista noin 25 prosenttia päättyy vuosittain, ja uusia solmitaan vastaava määrä. Merkittävin muutos näkyy työvoiman tarjonnassa, joka kääntyi laskuun luvun alkuvuosina. Pudotus kestää 2030-luvulle asti väestönkehityksen epätasaisuuden takia. Nuorille työn mielekkyys on tärkeämpää kuin työn tekeminen sinänsä. Ilkka Haavisto Tänään töissä olevista työntekijöistä peräti puolet on vaihtunut kymmenen vuoden kuluttua. Varsinainen Suomen historian työvoiman vaihtopiikki osuu vuoteen 2012, jolloin eläkkeelle jää ennätysmäärä työntekijöitä, Haavisto kertoo. Työvoiman poistuman myötä voi huonossakin suhdannetilanteessa syntyä työvoimapulaa. Joillakin aloilla taas vapautuu ennätysmäärä työpaikkoja, joista uusi sukupolvi ottaa vastuun kertaheitolla. Vuonna 2020 ns. Y-sukupolveen kuuluva vuotiaiden ikäluokka nousee suurimmaksi ikäluokaksi työelämässä. Näin ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1985 suurin ikäluokka Suomen työelämässä koostuu alle 40-vuotiaista. Työtehtävien uusjako Kun massatuotantoa ja liukuhihnoilla teollisessa tuotannossa tehtävää työtä on siirtynyt Suomesta muualle, tilalle on tullut enemmän palvelu- ja asiantuntijatyötä. Entistä useampi työskentelee tänä päivänä henkilökohtaisten tai liike-elämän palveluiden ja kaupan aloilla. Työ on hajautunut tehtävien tasolla. Kussakin paikassa tehdään sitä, missä ollaan parhaita ja muu tehdään muualla, jos mahdollista. Töiden osittaminen jatkuu edelleen, Haavisto sanoo. Puhutaan töiden uusjaosta ja jopa siitä, että koko työpaikkakäsite katoaa. Jo nyt on olemassa esimerkiksi teknologia-alan yrityksiä, joissa saman tiimin työntekijät eivät istu juuri koskaan saman katon alla, vaan parhaimmillaan jopa eri maissa. Ja kun sitten tavataan, ei puhuta työasioista, vaan tutustutaan ja hoidetaan sosiaalisia suhteita. Teknologinen kehitys avaa jatkuvasti uusia mahdollisuuksia. Kehittyvän ICT:n avulla voidaan koordinoida yritysten toimintoja globaalisti, tehdä työtä virtuaalisesti sekä auttaa ihmisiä kommunikoimaan keskenään yhä monipuolisemmin. Ei mitään pullamössöä Vanhempien ja nuorempien näkemykset muodostuvat lähdes toistensa käänteiskuviksi. Kun enemmistö vanhemmista ikäluokista mieltää työn elämän keskeisimmäksi sisällöksi, nuoremmissa ikäluokissa lähes yhtä suuri enemmistö kiistää asian. Nuorempi polvi ei tunnista itseään 18

19 vanhemman ikäpolven protestanttisen työn tekemisen etiikasta, jos se merkitsee kunnioituksen ja arvostuksen ansaitsemista raatamalla. Nuorille työ ei ole kunnon ihmisen tai ihmisarvon mittari samalla tavalla kuin vanhemmille, Haavisto sanoo. Asenne-erot työhön suhtautumisessa eivät Haaviston mukaan kuitenkaan tarkoita sitä, että nuoret olisivat pullamössösukupolvea tai heitä ei kiinnostaisi työnteko. Nuoret vain ovat syntyneet aivan erilaiseen maailmaan kuin vanhempansa ja he tulevat myös työelämään yksilöllisemmästä näkökulmasta. Nuorille työn mielekkyys on tärkeämpää kuin työn tekeminen sinänsä. Jos suuriin ikäluokkiin on iskostunut (puolisyyllistäväkin) ajatus siitä, että ellei ihminen tee työtä, hänestä ei ole mihinkään, nuoret ajattelevat toisin. Tänä päivänä ollaan paljon suvaitsevaisempia. On ihan ok, vaikka ihminen olisi välillä työtön ja sosiaalituen varassa. Uran tekeminen ja korkea palkka kiinnostavat nuoria tänä päivänä yksinkertaisesti vähemmän kuin vanhempia ikäpolvia. Muutos kertoo Haaviston mukaan siitä, että olemme siirtyneet vaurauskeskeiseen yhteiskuntaan. Nuorilla on varaa valita ja vaikuttaa enemmän kuin aiemmilla sukupolvilla niin taloudellisesti kuin koulutuksellisesti. Tänä päivänä nuorilla on työelämässä enemmän markkinavoimaa kuin koskaan aiemmin. Parhaimmillaan nuoret osaajat voivat kilpailuttaa työnantajia ja katsoa, mistä saa parhaat edut. Parempaa vai huonompaa? Muuttuuko työ huonoon vai hyvään suuntaan, on Haaviston mukaan tärkeä kysymys, johon toisinaan vastataan enemmän tunteen kuin tiedon varassa. Ihmiset tarttuvat mielellään synkkiin mielikuviin siitä, mihin ollaan menossa: pätkätyö lisääntyy, kiire lisääntyy, epävarmuus toimeentulosta lisääntyy, työpahoinvointi lisääntyy. 19

20 Johtajien tulee olla karismaattisia, sosiaalisia ja palautetta antavia suunnan näyttäjiä ja hengen luojia. Ilkka Haavisto Ihmisillä on myös taipumus haikailla niitä vanhoja hyviä aikoja, jolloin työnteko ei kuulemma ollut samanlaista hiillostamista kuin nyt. On faktaa, että tulevaisuuden odotukset työelämästä ovat juuri nyt pessimistisiä, Haavisto tietää. Kaikki perustelut eivät kuitenkaan ole faktaa vaan fiktiota. Työmarkkinat ovat epävakaat, mutta eivät sen epävakaammat kuin aikaisemminkaan. Työmarkkinoiden vakaus ei ole tutkimustiedon perusteella muuttunut viimeiseen neljäänkymmeneen vuoteen. Pätkätyötkään eivät ole käytännössä lisääntyneet. Asenteiden ja todellisuuden väliltä löytyy myös ristiriitaisuuksia. Samaan aikaan kuin kahdeksan kymmenestä työtekijästä ajattelee, että työn tekemisen vauhti uuvuttaa ihmiset, yhtä moni on tyytyväinen omaan työpaikkaansa. Useimmat työhyvinvointitutkimukset ja -barometrit kertovat, että työpaikoilla menee varsin hyvin arvosanalla 8. Haavisto on synkistelystä huolissaan. Faktoihin perustumattomalla puheella etenkin nuoret pelotellaan kuoliaiksi ennen kuin heillä on päivääkään kokemusta oikeasta työelämästä. Pysyvyys arvossaan Työmarkkinoiden turbulenssissa elinikäiset työurat, jotka aikoinaan päättyivät kultakellon kuittaamiseen, ovat historiaa. Työura nähdään tänä päivänä yhä enemmän vaihtuvien tehtävien jatkumona. Toisaalta yrityksillä on yhä suurempi tarve pitää kiinni hyvistä tekijöistä ja sitouttaa heitä. Yrityksissä myös kannustetaan talon sisäiseen liikkuvuuteen ja tehtäväkiertoon niin kotimaassa kuin ulkomailla. Liikkuvuutta sekä tarjotaan että kysytään. Kaikesta liikkuvuudesta huolimatta tutkimustulokset kertovat, että nuoret arvostavat pysyvyyttä. Harva nuoristakaan lopulta halua sitä, ettei aamulla herätessään tiedä, millaista keikkaa iltapäivällä tekee, Haavisto muistuttaa. Johtajista fakiireiksi Ihmiset haluavat pysyvyyttä ja joustavuutta samaan aikaan. Aikaan ja paikkaan liittyvät joustot sekä etätyö lisääntyvät. Tärkeämpää on työn vaikuttavuus ja tuottavuus kuin se, kuinka monta tuntia päivässä työpaikalla vietetään. Työaika säilyy, mutta sitä ei haluta erikseen painottaa, kunhan työt valmistuvat aikataulussaan. Muutoksen suunnasta voisi saada sen käsityksen, että työmarkkinat ovat jatkossa pelkkiä itseohjautuvien nuorten tiimejä. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, sillä johtajia tarvitaan edelleen. Johtajien tulee olla tulevaisuudessa todellisia fakiireja: karismaattisia, sosiaalisia ja palautetta antavia suunnan näyttäjiä ja hengen luojia, jotka samalla hoitavat hallinnolliset rutiinit. Myös työntekijöiltä odotetaan yhä enenevissä määrin ihmissuhdetaitoja, vuorovaikutustaitoja sekä ilmaisutaitoja. Palveluperspektiivi astuu kaikkiin toimenkuviin yhä vahvemmin. 20

Esityksen sisältö. Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta

Esityksen sisältö. Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta Esityksen sisältö Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta etera.fi/elakeuudistus etera.fi/pages/elakelaskuri-2017.aspx etera.fi/omaelake Työeläke

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017

TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017 TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017 Eläkeikä nousee asteittain Työssä jatkamista palkitaan Eläkekarttumat yhtenäistyvät Työuraeläke tulee käyttöön Eläkkeen voi ottaa 1 osittaisena KEITÄ TYÖELÄKEUUDISTUS

Lisätiedot

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA 2017-2021 Työeläke on keskeinen osa hyvinvointia ja siihen luotetaan. Se on rahoituksellisesti kestävä, edistää talouden vakautta ja on tehokkaasti järjestetty. on lakisääteinen

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet. Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola

Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet. Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola Sisältö Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet Työeläkevakuuttaminen Miksi eläkeuudistus 2017 tehtiin? Työeläkkeen laskemisen

Lisätiedot

Miksi pidempiä työuria?

Miksi pidempiä työuria? Miksi pidempiä työuria? Työeläkepäivä 20.10.2010 Jukka Rantala Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus KOULUTTAA 2 Pääasiallinen sisältö Onko työurien pidentäminen tärkeää? Kuinka pitkiä työuria suomalaiset

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2013: ENNAKKOTIETOJA. Lehdistötilaisuus Toimitusjohtaja Harri Sailas

TILINPÄÄTÖS 2013: ENNAKKOTIETOJA. Lehdistötilaisuus Toimitusjohtaja Harri Sailas TILINPÄÄTÖS 2013: ENNAKKOTIETOJA Lehdistötilaisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Harri Sailas 1 ILMARISEN AVAINLUKUJA VUODELTA 2013 (Ennakkotietoja) Sijoitustuotto: 9,8 prosenttia Sijoitusomaisuuden arvo:

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä

Täyttä elämää eläkkeellä Täyttä elämää eläkkeellä Saija Ohtonen-Jones 5.2.2016 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Punainen Risti kansainvälinen liike ja kotimainen järjestö auttaa katastrofien ja onnettomuuksien

Lisätiedot

ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015. Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio

ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015. Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015 Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 KESKEISTÄ VUONNA 2015 Hyvä sijoitustuotto Hyvä vakavaraisuus Kustannustehokas toiminta Hyvitykset ennätystasolla TyEL-vakuutettujen

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohdon seminaari 27.3.2012 Varatoimitusjohtaja Eija Lehto-Kannisto Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen Perspektiivinä viimeiset noin 10

Lisätiedot

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari 31.8.2012 Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo 31.8.2012 KATJA NOPONEN OY 2011 Tulevaisuuspolku-palveluiden

Lisätiedot

Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki. Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki. Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry 1 Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Tästä eteenpäin ammattiliiton eväät Arvoisa Tasavallan Presidentti,

Lisätiedot

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Pellervon Päivä 2016 Signe Jauhiainen Vuodet vierivät 2008 Finanssikriisi 2009 Taantuma 2010 Toipumisesta velkakriisiin 2011 Euro horjuu 2012 Euroalue taantumassa 2013

Lisätiedot

Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2015

Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2015 Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2015 26.1.2016 www.talouspolitiikanarviointineuvosto.fi Tehtävänä arvioida talouspolitiikalle asetettujen tavoitteiden tarkoituksenmukaisuutta talouspolitiikalle

Lisätiedot

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Lapin liitto ja Suomen Kuntaliitto Kuntapäivä, Pyhätunturi 24.9.2013 Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Pekka Alanen Keva Keva Tänään työssä hyvän huomisen puolesta KuEL

Lisätiedot

HALLITUKSEN RAKENNEUUDISTUKSET JA SUOMEN TALOUDEN HAASTEET. Maakuntaparlamentti 12.11.2015 Jaakko Kiander

HALLITUKSEN RAKENNEUUDISTUKSET JA SUOMEN TALOUDEN HAASTEET. Maakuntaparlamentti 12.11.2015 Jaakko Kiander HALLITUKSEN RAKENNEUUDISTUKSET JA SUOMEN TALOUDEN HAASTEET Maakuntaparlamentti 12.11.2015 Jaakko Kiander KANSANTALOUDEN ONGELMAT Suomen BKT on edelleen vuoden 2007 tason alapuolella Modernin historian

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys - kommenttipuheenvuoro

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys - kommenttipuheenvuoro Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys - kommenttipuheenvuoro Tuottavuus ja työhyvinvointi Toimihenkilöiden työsuhdepäivät 0.2.20 M/S Silja Symphony Johtaja Jukka Ahtela EK 2 3 Suomi on palvelutalous

Lisätiedot

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela Twitter: @MinnaLehmuskero Yleistä rahoituksesta Eläkkeet voidaan rahoittaa Jakojärjestelmällä Rahastoivalla

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet

Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet Päivi Lipponen Kansanedustaja, Tulevaisuus - ja talousvaliokuntien jäsen Filosofian tohtori Suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuus Hyvinvoinnin kasvusta huolimatta, eriarvoisuus

Lisätiedot

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?

Lisätiedot

Näkökulma: Tuleeko suomalaisista eläkeläisistä köyhiä tulevaisuuden Euroopassa?

Näkökulma: Tuleeko suomalaisista eläkeläisistä köyhiä tulevaisuuden Euroopassa? Näkökulma: Tuleeko suomalaisista eläkeläisistä köyhiä tulevaisuuden Euroopassa? Telan asiantuntijaseminaari 12.2.2016 Jussi Ahokas, pääekonomisti, SOSTE 1 (13) Esityksen sisällys 1. Suomalainen eläkeläisköyhyys

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

EUROOPAN KRIISIT, TIIVISTYVÄ KOORDINAATIO JA TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄ. TELA Jaakko Kiander

EUROOPAN KRIISIT, TIIVISTYVÄ KOORDINAATIO JA TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄ. TELA Jaakko Kiander EUROOPAN KRIISIT, TIIVISTYVÄ KOORDINAATIO JA TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄ TELA 24.01.2014 Jaakko Kiander W-TAANTUMA JA SUOMEN JULKINEN TALOUS Finanssikriisi ja suuri taantuma 2008-2009 Suomessa jyrkkä viennin ja

Lisätiedot

Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle

Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Suomen Pankki Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton edustajakokous 1 Euroalue koki kaksoistaantuman, nyt talouden elpyminen laaja-alaista BKT Euroalue KLL* GIIPS*

Lisätiedot

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2012. Lehdistötilaisuus 23.8.2012 Toimitusjohtaja Harri Sailas

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2012. Lehdistötilaisuus 23.8.2012 Toimitusjohtaja Harri Sailas ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2012 Lehdistötilaisuus 23.8.2012 Toimitusjohtaja Harri Sailas KESKEISIÄ HAVAINTOJA ALKUVUODESTA 2012 Sijoitustuotto kohtuullinen, 3,3 prosenttia Pitkän aikavälin reaalituotto

Lisätiedot

Nuorten taloudellinen asema tulevaisuuden Suomessa

Nuorten taloudellinen asema tulevaisuuden Suomessa Seppo Honkapohja Suomen Pankki Nuorten taloudellinen asema tulevaisuuden Suomessa Nuoret ja talous tulevaisuuden Suomessa onko nuorten elintason kasvu pysähtymässä? - seminaari Helsinki 20.10.2016 20.10.2016

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Melan vuosikatsaus 2009

Melan vuosikatsaus 2009 Melan vuosikatsaus 2009 Turvaa ja hyvinvointia Melasta Vuonna 2009 käynnistyi vilkas keskustelu suomalaisten työurien pidentämisestä. Mela on ottanut työurien pidentämishaasteen vastaan oman asiakaskuntansa

Lisätiedot

#UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra

#UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra #UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra Twitter: @keranenhenna Muuttuko työelämä työsuhteet? 200 Työsuhteiden tulevaisuus 190 180 Jatkuva osa-aikatyö 170

Lisätiedot

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Millä eväillä valtiontalous ja kilpailukyky saadaan kuntoon? Suomen Perustan pikkujouluseminaari 10.12.2013 Ostrobotnia 1. Suomen

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ Juhlaseminaari 17.11.2009 eduskunta Jarna Pasanen Maan ystävät ry SDP:n ympäristöohjelma 1969: Luonnon käytön, hoidon ja suojelun suunnittelua estävät meillä ennen kaikkea perustuslain

Lisätiedot

Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset

Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset Johdanto Nämä ovat Martikaisen mallin laskelmat vuoden 22 osalta. Tosin aivan lopussa kerrotaan vuoden 211 osalta päätulokset ja päivityksestä. (Laskelmien

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehityskuvia

Työmarkkinoiden kehityskuvia Työmarkkinoiden kehityskuvia Heikki Räisänen, tutkimusjohtaja, dosentti Työ- ja elinkeinoministeriö Pirkanmaan liiton tulevaisuusfoorumi 7.11.2011, Tampere Sisältö 1. Lähtökohtia työmarkkinoiden toimintaan

Lisätiedot

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Kiinan äkkijarrutus

Lisätiedot

KESÄTYÖ. Avoimet kesätyöpaikat

KESÄTYÖ. Avoimet kesätyöpaikat KESÄTYÖ 22.02.2016 Kesko on todettu kansainvälisessä Global 100 -listauksessa maailman vastuullisimmaksi kaupan alan yritykseksi. Pistä hakemus vetämään niin käsissäsi voi olla kesätyöpaikka, josta jää

Lisätiedot

Eläkejärjestelmän automaattiset vakautusmekanismit - teoriaa ja kokemuksia elinaikakertoimista ja jarruista. Sanna Tenhunen / Risto Vaittinen

Eläkejärjestelmän automaattiset vakautusmekanismit - teoriaa ja kokemuksia elinaikakertoimista ja jarruista. Sanna Tenhunen / Risto Vaittinen Eläkejärjestelmän automaattiset vakautusmekanismit - teoriaa ja kokemuksia elinaikakertoimista ja jarruista Sanna Tenhunen / Risto Vaittinen Eläketurvakeskus KOULUTTAA Työikäisen (20-64) väestön suhde

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Seppo Honkapohja* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Töihin Verohallintoon

Töihin Verohallintoon Töihin Verohallintoon Yllättävän hyvä Meillä voit joustavasti yhdistää työn ja vapaa-ajan. Meillä on tehtävien vaativuuden ja oman työsuorituksen huomioiva palkkausjärjestelmä joustava työaika mahdollisuus

Lisätiedot

Kilpailukyky Suomen talouden haasteena

Kilpailukyky Suomen talouden haasteena Kilpailukyky Suomen talouden haasteena Vesa Vihriälä 10.9.2014 Suomi juuttunut pitkittyneeseen taantumaan Toipuminen finanssikriisishokista katkesi 2012 alussa BKT 6 % alle kriisiä edeltänyttä huippua

Lisätiedot

Tutkimuksen tausta. Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016

Tutkimuksen tausta. Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016 Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään Kyselytutkimuksen tuloksia 2016 Tutkimuksen tausta Sitra tutki, miten suomalaiset ovat saaneet viimeisen työpaikkansa, ovatko he aikeissa hakea uutta työtä, miten

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Hymyn hinta. tutkimus palvelukulttuurin kehittämisestä Suomessa

Hymyn hinta. tutkimus palvelukulttuurin kehittämisestä Suomessa Hymyn hinta tutkimus palvelukulttuurin kehittämisestä Suomessa Kuinka voimme kehittää suomalaista palvelukulttuuria? Panostamalla henkilökohtaiseen palveluun Erinomainen palvelukokemus on mieleenpainuva

Lisätiedot

Taantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja

Taantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja Taantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja Paavo Okko Kaarinan kaupungin strategiaseminaari II 20.4.2009 Miksi viaton Suomi kärsii näin pahasti muun maailman finanssikriisistä? Finanssikriisimaiden

Lisätiedot

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999 Työskentelin syventäviin tai ammattiaineisiin liittyvässä kesätyössä Olin opintoja sivuavassa kesätyössä / ns. "haalariharjoittelussa" 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1., n=350 2. n=485 3., n=497 4.,

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

Julkisen talouden kestävyysvaje ja rahoituksen riittävyys

Julkisen talouden kestävyysvaje ja rahoituksen riittävyys Julkisen talouden kestävyysvaje ja rahoituksen riittävyys Pääjohtaja, dosentti OTT Tuomas Pöysti 27.5.2015 Valtiontalouden tarkastusvirasto Uuden vaalikauden suurimpia haasteita on talouskasvun ja kokonaistuottavuuden

Lisätiedot

Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet. EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila

Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet. EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila Suomen globaalit haasteet Ilmastonmuutos Eurokriisi Energiapaletin muutos Regulaatiousko ja -tulva

Lisätiedot

MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE

MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE TEKin hallitusohjelmatavoitteet kaudelle 2015-2018 MIKÄ SUOMEA VAIVAA? Suomalaisten hyvinvoinnin

Lisätiedot

Työn mielekkyyden johtaminen

Työn mielekkyyden johtaminen Kati Järvinen Työn mielekkyyden johtaminen Käytännön opas Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Kati Järvinen Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Ea Söderberg Taitto: Maria Mitrunen

Lisätiedot

YHTEENVETO - Kansainvälistymisen tulevaisuusklinikat

YHTEENVETO - Kansainvälistymisen tulevaisuusklinikat YHTEENVETO - Kansainvälistymisen tulevaisuusklinikat OSAKSI YHTEISÖÄ: Eri kulttuureista tulevien integroiminen yhteisöömme ja osaksi arkeamme on onnistumisen avain. Tulevaisuus haastaa tähän entistä vahvemmin.

Lisätiedot

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit 26.1.2016 Maailmantalouden kasvu verkkaista ja painottuu kulutukseen ja palveluihin 2 3 Korot eivät nouse paljoa Yhdysvalloissakaan 6 5 4 3

Lisätiedot

AMMATILLINEN KUNTOUTUS

AMMATILLINEN KUNTOUTUS AMMATILLINEN KUNTOUTUS Ammatillinen kuntoutus auttaa jatkamaan työssä Työkyvyn heikkeneminen voi estää työskentelysi jossain vaiheessa työuraa. Tällöin ammatillinen kuntoutus voi auttaa sinua jatkamaan

Lisätiedot

KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ

KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ TARTU MAHDOLLISUUKSIIN TAI KUOLE TALENTUM PRO HELSINKI 2015 3 Copyright 2015 Talentum Media ja Kirsi Piha Kansi ja ulkoasu: Pertti Immonen, Ellun Kanat Taitto: Maria Mitrunen 978-952-14-2660-5

Lisätiedot

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Nyt on verkostojen aika Verkostoituminen voi tuoda ison kilpailuedun. Verkostoitumista tukee moni voima: Tekniikan kehitys ja sen vaatima

Lisätiedot

Eläkejärjestelmä ja indeksit Työeläkekoulu Nikolas Elomaa edunvalvontajohtaja

Eläkejärjestelmä ja indeksit Työeläkekoulu Nikolas Elomaa edunvalvontajohtaja Eläkejärjestelmä ja indeksit Työeläkekoulu 24.11.2016 Nikolas Elomaa edunvalvontajohtaja Twitter: @nikolaselomaa Sisällys Mistä lakialoitteessa on kyse? Indeksimuutoksen voittajat ja häviäjät Kuinka paljon

Lisätiedot

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela Twitter: @MinnaLehmuskero Yleistä rahoituksesta Eläkkeet voidaan rahoittaa Jakojärjestelmällä Rahastoivalla

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018

Lisätiedot

Sporttimerkonomi - koulutus -

Sporttimerkonomi - koulutus - Tuntuuko sinusta, että tarvitset lisää osaamista tulevaisuuden haasteisiin infotilaisuus 20.5.2013 klo 17-19 Sporttimerkonomi - koulutus - Koulutusohjelma tähtää liiketalouden perustutkinnon, merkonomi,

Lisätiedot

Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta

Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta Eläkeuudistuksen tavoitteet pidentää työuria ja myöhentää eläkkeelle siirtymistä työskentely tavoite-eläkeikään asti kannattaa turvata riittävät

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

Lopuksi, muttei hallinnon - suuntia huomiselle

Lopuksi, muttei hallinnon - suuntia huomiselle Lopuksi, muttei hallinnon - suuntia huomiselle Osastopäällikkö, valtion työmarkkinajohtaja Juha Sarkio Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto Kaikki johtajat ovat toivon jakajia 09.11.2015 2 Millä näkemyksellä

Lisätiedot

LIITE TUTKIMUKSEEN "ELÄKEIÄN SITOMINEN ELINAIKAAN

LIITE TUTKIMUKSEEN ELÄKEIÄN SITOMINEN ELINAIKAAN LIITE TUTKIMUKSEEN "ELÄKEIÄN SITOMINEN ELINAIKAAN MITEN KÄY TYÖURIEN JA TULONJAON?" LIITTYVÄÄN OIKAISUUN (Eläketurvakeskuksen raportteja 0/3, B 2) Jukka Lassila..3 Tutkimuksessa Eläkeiän sitominen elinaikaan

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Maailmantalouden trendit

Maailmantalouden trendit Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1

Lisätiedot

Talouspolitiikka ja tilastot

Talouspolitiikka ja tilastot Talouspolitiikka ja tilastot Markus Sovala VTT, talouspolitiikan yksikön päällikkö valtiovarainministeriön kansantalousosasto markus.sovala@vm.fi 1 Talouspolitiikan isot haasteet! Talouskasvun kiihtymisestä

Lisätiedot

Kuinka paljon työurat voivat pidentyä? ja kuinka paljon niiden pitäisi pidentyä?

Kuinka paljon työurat voivat pidentyä? ja kuinka paljon niiden pitäisi pidentyä? Kuinka paljon työurat voivat pidentyä? ja kuinka paljon niiden pitäisi pidentyä? Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 2 Työurat pidemmiksi miten ja miksi? Taustalla julkisen talouden

Lisätiedot

Eläketurvakeskus Muistio 1 (7)

Eläketurvakeskus Muistio 1 (7) Eläketurvakeskus Muistio 1 (7) Työeläkkeiden indeksointi ansiotason kasvun perusteella Tässä muistiossa esitetään Eläketurvakeskuksen päivitetty arvio kansalaisaloitteen mukaisen indeksimuutoksen kustannusvaikutuksista.

Lisätiedot

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten suhdannenäkymät ovat kääntyneet myönteisempään suuntaan Suhdannenäkymät vuodentakaiseen

Lisätiedot

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Verotus ja talouskasvu Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Johdantoa (1/2) Talouskasvua mitataan bruttokansantuotteen kasvulla. Pienetkin erot talouden BKT:n kasvuvauhdissa

Lisätiedot

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-

Lisätiedot

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto Eläkkeellesiirtymisikä vuonna 2016 Jari Kannisto 15.2.2017 Aiheet Työeläkkeelle siirtyneiden määrä Eläkkeellesiirtymisiän kehitys Työllisyys Työllisen ajan odote 2 Eläkkeelle siirtymisen myöhentämistavoitetta

Lisätiedot

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Perheystävällinen työpaikka Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Miksi perheystävällisyys kannattaa? Top 3 1.Perheystävällinen työpaikka houkuttelee parhaita osaajia ja sitouttaa heidät

Lisätiedot

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Finnairin strategia toiminut Aasian liikenteessä miljoonan matkustajan kasvu Aasian strategian myötä 2001 visio Pohjolan paras, eturivin eurooppalainen

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Elämmekö kasvavan niukkuuden vai yltäkylläisyyden aikaa? Perheyritysten liitto ry Leena Mörttinen

Elämmekö kasvavan niukkuuden vai yltäkylläisyyden aikaa? Perheyritysten liitto ry Leena Mörttinen Elämmekö kasvavan niukkuuden vai yltäkylläisyyden aikaa? Perheyritysten liitto ry Leena Mörttinen 10.10.2016 Maailmantalouden mannerlaatat törmäilevät Vienti ei vedä ja investointeja ei näy ekonomistit

Lisätiedot

Karoliina Jarenko Karoliina Jarenko on modernin työelämän palavasydäminen punkkari, tutkija ja Filosofian Akatemian toimitusjohtaja. Johtaminen on Kar

Karoliina Jarenko Karoliina Jarenko on modernin työelämän palavasydäminen punkkari, tutkija ja Filosofian Akatemian toimitusjohtaja. Johtaminen on Kar Esko Valtaoja Esko Valtaoja on arvostettu tieteentekijä ja kiitetty tieteellisen tiedon popularisoija. Hänet valittiinkin vuonna 2013 merkittävimmäksi elossa olevaksi suomalaiseksi tieteentekijäksi Tieteen

Lisätiedot

Suhdanne 2/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 27.09.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Ison-Britannian

Lisätiedot

Suomen tulevaisuus teknologiamaana? Keskusteluaineisto työpaikoille

Suomen tulevaisuus teknologiamaana? Keskusteluaineisto työpaikoille 9.5.2012 Suomen tulevaisuus teknologiamaana? Keskusteluaineisto työpaikoille - Me olemme teknologiayritys - Teknologiateollisuus Suomessa - Maailman muutos - Suomen pärjääminen Me olemme teknologiayritys

Lisätiedot

TYÖN MARKKINOILLA TOIMIMISEN TAIDOT -YHTEINEN PELIKENTTÄ. Mikko Kesä, vanhempi neuvonantaja, Sitra Työsteen Sillat

TYÖN MARKKINOILLA TOIMIMISEN TAIDOT -YHTEINEN PELIKENTTÄ. Mikko Kesä, vanhempi neuvonantaja, Sitra Työsteen Sillat TYÖN MARKKINOILLA TOIMIMISEN TAIDOT -YHTEINEN PELIKENTTÄ, vanhempi neuvonantaja, Sitra 26.9.2016 Työsteen Sillat Edistämme työelämän uudistumista talouden ja työmarkkinoiden haasteisiin ja tulevaisuuteen

Lisätiedot