Ilmarinen KOHTI TULEVAISUUTTA! Faktaa ja fiktiota nykytyöstä. Debatissa eläketurvan haasteet. Pienetkin yritykset ulkomaille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ilmarinen KOHTI TULEVAISUUTTA! Faktaa ja fiktiota nykytyöstä. Debatissa eläketurvan haasteet. Pienetkin yritykset ulkomaille"

Transkriptio

1 Ilmarinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen asiakaslehti 4/2011 KOHTI TULEVAISUUTTA! Faktaa ja fiktiota nykytyöstä Debatissa eläketurvan haasteet Pienetkin yritykset ulkomaille

2 Ilmarinen 4/2011 Sisältö Pääkirjoitus Ilmarinen 50 vuotta tästä on hyvä jatkaa 4 Debatti Yllättävän hyvä systeemi 5 5 Kuva: Laura Nissinen Sijoitukset Eläkerahoja varjellaan talouskriisin keskellä 10 Ilmarinen 50 vuotta hyvä alku Katse tulevaisuuteen 12 Työelämä Faktaa ja fiktiota 18 Yhä pienemmät yritykset tähyävät maailmalle 22 Debatti Suvi-Anne Siimes, Timo Lindholm ja Tarmo Valkonen puivat debatissa työeläketurvan tulevaisuutta, haasteita, sen vahvuuksia ja heikkoja kohtia. Pitäisikö tehdä nopeasti muutoksia? Toteutuuko sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus? Seitsemän vuotta on lyhyt aika eläkeuudistuksessa 26 Työhyvinvointi Työterveystoiminnan uudet odotukset Kuva: Tommi Käppi Kolumni: Turvataan selusta 9 Työn iloa: Ota työterveyshuolto kumppaniksi 21 Ajankohtaista På svenska Palveluvinkki Asiakastilaisuudet vuotta täyttävä Ilmarinen järjesti juhlavuotensa kunniaksi neljä talousseminaaria, joissa talouden asiantuntijat, yrityselämän edustajat sekä Ilmarisen johto pohtivat mm. euroalueen velkakriisiä, talouskasvun edellytyksiä sekä eläkepoliittisia haasteita. Arto Nyberg ja Harri Sailas Ilmarisen Next Forum -tilaisuudessa Tampereella. JULKAISIJA: Ilmarinen PÄÄTOIMITTAJA: Päivi Sihvola TOIMITTAJAT: Sami Kelhä, Satu Malkamäki, Eila Parkkonen, Marianne Partanen Sähköposti: TOIMITUSKUNTA: Pirkko Auvinen, Kati Huoponen, Anna Hyrske, Jaakko Kiander, Mari Merilampi, Mika Paananen, Pauliina Ripatti LAYOUT: Neodes / Esko Tuomisto, Reprotyö: HEKU Painopaikka: Punamusta Oy, ISSN: X Painos: Painettu joulukuussa YHTEYSTIEDOT: Käyntiosoite: Porkkalankatu 1, Helsinki Postiosoite: Ilmarinen Puhelin: Eläke- ja vakuutusasiat: puhelin Asiakastietojen muutokset: Ilmarisen yhteistyökumppaneita ovat OP-Pohjola-ryhmä ja Pohjantähti. Kuva: Hayden Lloyd Photography Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen asiakaslehti 4/2011 Ilmarinen KATSE KOHTI TULEVAISUUTTA! Faktaa ja fiktiota nykytyöstä Debatissa eläketurvan haasteet Pienetkin yritykset ulkomaille 2

3 22 Työelämä Piirros: Anssi Keränen Kuva: NEODES Uudet ulkomaantyön muodot lisääntyvät koko ajan; on mm. projekti-, urakehitys-, rotaatiokomennuksia, virtuaalitiimejä, kansainvälisiä tiimejä ja tiuhaan ulkomailla matkustavia työntekijöitä. Yhä pienemmät yritykset pyrkivät globaaleille markkinoille, sanoo Mercerin Hannu Tyyskä. Työelämä Kuva: Esko Tuomisto eläkeuudistuksen vetäjä Kari Puro ymmärtää, että vanhuuseläkkeen 63 vuoden alarajaan ei puututa, sillä kaikki uudistuksen vaikutukset eivät vielä näy. Elinikä on kuitenkin kasvanut nopeammin kuin aikanaan oletettiin, mikä puoltaisi sitä, että jotain pitäisi tehdä, hän sanoo. Työeläke 50 vuotta Eduskunta sääti työntekijäin eläkelain (TEL) Ilmarisen perustivat suurimmat vahinko- ja henkivakuutusyhtiöt TEL tuli voimaan Ilmarinen antoi ensimmäisen eläkepäätöksen Kaerlan Myllyn laitosmiehelle Vuoden 1962 lopussa Ilmarinen maksoi eläkettä 48 työntekijälle Vuoden 2011 lopussa Ilmarinen maksaa eläkettä noin työntekijälle ja yrittäjälle Ilmarisen vanhin eläkkeensaaja on tällä hetkellä 108-vuotias Yli 100-vuotiaita eläkkeensaajia on Ilmarisessa 83 Koko maassa työeläkkeitä maksetaan vuoden 2011 lopussa arviolta :lle Työeläketurva kestää Sopeutumispaineet pienempiä kuin mitä on takana. 50 vuotta sitten oli paljon lapsia ja eläkeläisiä vähän. Suurin osa ikääntymisestä on jo tapahtunut. Suomen eläkesysteemissä riski jakaantuu kaikille Muutoksiin on varauduttu Eläkeyhtiön kvartaali on 25 vuotta: lyhytaikaiset heilahtelut eivät kaada järjestelmää Eläkerahaa on säästössä 140 miljardia Elinaikakerroin luo kannusteen jatkaa työssä pitempään 3

4 Pääkirjoitus Ilmarinen 50 vuotta tästä on hyvä jatkaa Ilmarinen syntyi joulukuussa 50 vuotta sitten hoitamaan suomalaisten työeläkkeitä. Eduskunta oli hyväksynyt aiemmin kesällä uudet työeläkelait. Uuden yhtiön perustuvat tuolloin suurimmat henki- ja eläkevakuutusyhtiöt. Niistä Pohjola toimii Ilmarisen yhteistyökumppanina edelleen. Nimensä Ilmarinen sai viipurilaiselta tapaturmavakuutusyhtiöltä. Työeläkevakuuttaminen alkoi vuonna 1962 lakien tullessa voimaan. 50 vuoden ikä on rajapyykki, jolloin moni miettii kulunutta aikaa ja pohtii, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Ilmarinen oli suhteellisen iso yhtiö jo syntyessään. Suuri yhteistyökumppani ja varhainen aloitus tarjosivat yhtiölle mahdollisuuden kohota heti markkinajohtajaksi. Tämä ei olisi ollut mahdollista ilman vakuutuksenottajia. Ilmarista ovat vuosien varrella kantaneet eteenpäin sen lukuisat menestyvät asiakasyritykset. Asiakkaidemme kirjo on läpileikkaus suomalaisesta työelämästä. Nämä yritykset ovat uskaltaneet yrittää, uudistua ja luoda menestystä niin Suomelle kuin Ilmariselle osana työeläkejärjestelmää. Samalla me olemme olleet mukana tukemassa tuota menestystä ja turvaamassa niin yrittäjien kuin työntekijöiden tulevaisuutta. Ilmarisen ja koko suomalaisen työeläkealan tähänastinen kehitys on ollut hyvä. Puoleen vuosisataan on mahtunut paljon työtä; eläketurva on täydentynyt ja eduskunta on säätänyt lainmuutoksia eläketurvaan melkeinpä vuosittain. Yhä useampi suomalainen on työstään ansainnut eläketurvan, joka takaa hänelle työuran jälkeen kohtuullisen elintason. Lähivuosina eläkkeelle siirtyvät suuret ikäluokat ovat maksaneet työuransa aikana edellisten sukupolvien työeläkkeitä, mutta myös kartuttaneet työeläkeyhtiöiden hoidossa olevia eläkerahastoja, jotka keventävät tulevien sukupolvien maksutaakkaa. Jo ensimmäisen 50 vuotensa aikana niin eläkejärjestelmä kuin Suomen talouskin on käynyt läpi useita kriisejä ja vaikeita vaiheita. Järjestelmä on kuitenkin osoittanut vahvuutensa. Se on pystynyt yhteisillä päätöksillä sopeutumaan uusiin haasteisiin. Tilanne ei ole nytkään helppo. Euroopan velkakriisi luo talouteen jatkuvaa epävarmuutta ja väestön ikärakenteen muutos kasvattaa eläkemenoja. Meidän täytyy työskennellä aikaisempaa pitempään. Olen kuitenkin varma siitä, että tälläkin kertaa ratkaisut löytyvät. Yhteisen sopeutumiskykymme ansiosta työeläkejärjestelmä hoitaa hyvin tehtävänsä myös seuraavien 50 tai sadan vuoden aikana. Ilmariselle ja sen asiakkaille ensimmäiset 50 vuotta on hyvä alku. Tästä on hyvä jatkaa. Harri Sailas, toimitusjohtaja Kuva: Mikko Käkelä Tutkittua tietoa Yleinen käsitys on, että eläkkeellä on vaikea tulla toimeen. Tutkittu tieto kertoo kuitenkin aivan toista: Eläketurvakeskuksen tutkimuksen mukaan keskimääräisen eläkkeen nousu on ollut huomattavaa vuosina Nousua on tullut kymmenessä vuodessa reaalisesti 20 prosenttia. Pienten eläkkeiden määrä on vähentynyt, suurten puolestaan kasvanut. Sen sijaan työkyvyttömyyseläkeläisten asema on heikentynyt. Uusien työkyvyttömyyseläkkeensaajien eläkkeet ovat keskiansioihin suhteutettuna pienentyneet 41 prosentin tasolta 36 prosenttiin. Kuva: Neodes 4 Lisää tietoa tutkimuksesta löydät Eläketurvakeskuksen internet-sivuilta

5 Debatti Teksti: Sari Okko Kuvat: Laura Nissinen YLLÄTTÄVÄN HYVÄ SYSTEEMI! Suvi-Anne Siimes, Timo Lindholm ja Tarmo Valkonen. Nyt puhuttaa työeläketurva. Missä ovat sen haasteet, vahvuudet ja heikkoudet? Pitäisikö jotain muuttaa pikaisesti? Toteutuuko sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus? Työeläketurvan tulevaisuutta, haasteita sekä plussia ja miinuksia puitiin Ilmarisessa pitkän linjan ammattilaisten voimin. Näkökulmista vastasivat Työeläkevakuuttaja TELA ry:n toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Timo Lindholm ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ET- LAn tutkimusjohtaja Tarmo Valkonen. Keskustelua veti Ilmarisen henkilöstö- ja viestintäjohtaja Päivi Sihvola. Missä ovat järjestelmän vahvuudet? Suvi-Anne Siimes: Järjestelmän ehdoton vahvuus on sen kyky ottaa vastaan iskuja ja mennä eteenpäin yllättävän pienillä vaurioilla. Hyvä elementti on esimerkiksi kollektiivinen riskien tasaaminen, joka pehmentää haitallisten taloudellisten tilanteiden vaikutuksia. Myös etuusperusteisuus ja osittain rahastoiva järjestelmä ovat plussaa. Tarmo Valkonen: Ekonomistin näkökulmasta järjestelmä on tehokas: lähes kaikista palkoista kasvaa työeläkettä. Järjestelmä on myös varsin kattava. Koulutuserot, palkkaerot ja tuloerot ovat 5

6 Debatti eläkeläisten välillä pienet. Järjestelmä on sekä sosiaalisesti että poliittisesti kestävä. Timo Lindholm: Systeemi on pääpiirteissään varsin hyvä, ja Suomi pärjää kansainvälisessä vertailussakin hyvin. Se, mikä homman tekee vaikeaksi, on toimintaympäristö. Rahoitusmarkkinoilla on häirintäalttiutta ja sen lisäksi esiin tulevat ikuisuuskysymykset väestönrakenteeseen ja työvoimatilanteeseen liittyen. Entä heikkoudet? Siimes: Jonkinasteinen heikkous on päätöksenteon hitaus. Toisaalta se on myös vahvuus, koska sen ansiosta järjestelmä ei altistu kaikille talouspoliittisille muodeille ja muille poliittisille paineille. Tämä vähentää järjestelmään kohdistuvia poliittisia riskejä. Lindholm: Päätöksenteon harkitsevuudessa on puolensa. Viimeiset kolme vuotta on eletty aikaa, jossa rahoitusmarkkinat ovat panikoineet ja menneet laidasta laitaan. Tällaisessa tilanteessa on suotavaa, etteivät talouspolitiikka ja eläkejärjestelmä panikoisi, vaan pystyttäisiin noudattamaan pitkäjänteisyyttä ja kylmäpäisyyttä. Valkonen: Ongelmana on rahoituksellinen kestävyys ja epävarmuus tulevasta. Nykyinen eläkemaksu ei riitä tulevien eläkkeiden maksuun eikä ole tietoa siitä, millaisella maksujen korotuksen, etuuksien alentamisen ja työurien pidentämisen yhdistelmällä asia aiotaan hoitaa. Ennusteiden mukaan työeläkemaksu kasvaa vuoteen 2030 mennessä nykyisestä 21,4 prosentista 26 prosenttiin. Lindholm: Paine maksutason nostamiseen on ymmärrettävää ja väistämätöntäkin. Negatiivinen puoli on se, työeläkemaksujen nostaminen on työn ja koulutusinvestointien verotusta. Valkonen: Jos ennustaa saa, maksu ei nouse niihin lukemiin, mitä nyt arvioidaan, vaan seuraavat eläkeuudistukset alentavat maksupaineita. Olemme ETLAssa ehdottaneet, että maksua nostettaisiin nopeutetulla aikataululla ja sovittaisiin etukäteen, miten riskit jaettaisiin yllättävissä tilanteissa etuuksien ja maksujen kesken. Lindholm: Maksut voidaan hahmottaa kolmion muotoon, jossa ylhäällä ovat eläkemaksut ja alanurkissa työllisyys ja palkkataso sekä sijoitustuotot. Alimmista kohdistuu paineita maksupuoleen, jolloin pitää miettiä, kumman varassa ollaan enemmän: sijoitustuottojen vai työmarkkinasysteemin? Sijoitustuottolaatikko näyttää nyt aika hankalalta. Ei voida tuudittautua sen varaan, että sieltä tulisi niin paljon euroja, että kaikki muu voitaisiin jättää vähemmälle. Siimes: Yllättävänä uutena haastajana peliin tulee talouden suunnaton epävarmuus ja julkisen talouden kyky tai kyvyttömyys Työeläkejärjestelmä pystyy ottamaan vastaan iskuja ja joustamaan moneen suuntaan. Suvi-Anne Siimes kompensoida maksunousuja muilla verotusta alentavilla keinoilla. Päätöksentekijät ovat aidosti poikkeuksellisen haasteellisessa kuviossa. Mikä vaikutus on työurien pidentämisellä? Lindholm: Työuran pidentäminen sen loppupäässä on kuuma keskustelunaihe. Pohditaan, mitkä mekanismit toimivat eläkkeelle siirtymisen myöhentämisessä: superkarttumat vai työelämän henkilökohtaiset joustot? Kuusikymppisten työllisyysaste on kasvanut, mikä johtuu mm. siitä, että koulutustaso nousee kaiken aikaa. Tämän myötä myös toimenkuvat ja työtehtävät ovat muuttuneet. Luottaisin siihen, että mekanismi toimii myös tulevina vuosina. Siimes: Katson nykyisessä elämäntilanteessani aivan uudella tavalla sitä, kuinka merkityksellinen toisten ihmisten kanssa yhdessäolon asia työ on. Mutta mitä oma ikäpolveni ajattelee ja todella haluaa? Tuleeko mukaan koulutustason lisäksi jokin muu seikka, joka vaikuttaisi samaan suuntaan? 6

7 Eläketaso suhteessa v tasoon Elinaikakertoimen vaikutus 63 iässä alkavaan eläkkeeseen eliniän pidetessä sekä pienennyksen korvaava lisätyöskentely ,4 88,7 84,3 80,7 1 v 10 kk 9 kk 3 v 6 kk 1v 7 kk 5 v 2 v 4 kk 6 v 4 kk 63 v v v v v 2050 Eläketaso, kun kertoimen vaikutus on otettu huomioon Eliniän pidentyminen Tarvittava lisätyöskentely, joka korvaa pienennyksen (eläke 60 % palkasta) 3 v Lähde: Eläketurvakeskus Mikä elinaikakerroin? Elinaikakerroin pienentää kuukausieläkettä, kun elinikä nousee. Kertoimen avulla hillitään eliniän pitenemisestä aiheutuvia eläkekustannuksia. Kerroin määräytyy viiden edeltävän vuoden kuolevuustilastojen perusteella lasketun keskimääräisen eliniän pitenemisen perusteella. Kerroin lasketaan kullekin ikäluokalle 62-vuotiaana. Kerroin koskee vuonna 1948 ja sen jälkeen syntyneitä. Eläkkeen pienennyksen voi korvata työskentelemällä pidempään noin puolet ajasta, millä elinikä pitenee Eliniän arvioidaan pitenevän 10 vuodessa noin kahdella vuodella. Lindholm: Mitä enemmän työn mielekkyys ja porukkaan kuuluminen ratkaisevat, sitä vähemmän europorkkanoilla on ehkä viimeisinä vuosina merkitystä. Europorkkanoita vastaan puhuu sekin, että varallisuus kasaantuu aika iäkkäille ihmisille. Siimes: Työurien pidentämisessä puhutaan lähinnä pakosta. Keskustelu pitäisi muuttaa mahdollisuuskeskusteluksi. Mitä tarkoittaisi, jos tekisimmekin enemmän töitä siitä näkökulmasta, että töissä olisi mielekästä ja työhyvinvointiasiat olisivat kunnossa? Liittyvätkö työuran pidentämiseksi tehtävät keinot pikemminkin työelämän laatuun kuin sääntelyyn? Valkonen: Sanoisin pikemminkin niin päin, että eläkejärjestelmän säännöillä on hyvä varmistaa jonkinlainen polku tulevaisuuteen. On selvää, että sääntely tehoaa. Samalla voitaisiin lähteä siitä ajatuksesta, että jos haluaa täyden eläkkeen, töitä on tehtävä vähän pidempään. Järjestelmä on tehokas ja kattava sekä sosiaalisesti ja poliittisesti kestävä. Tarmo Valkonen Siimes: Sääntelyä tarvitaan myös siksi, että meillä on yhteiskunnassa yleisesti hyväksytty ajatus siitä, että nuorten täytyy kouluttautua. Ajatellaan, että peruskoulun jälkeen pitää mennä toisen asteen oppilaitokseen sosiaalituen varaan heittäytymisen sijaan. Miksi emme ajattelisi, että myös 60+ -päässä olisi joitain velvollisuuksia? Valkonen: Voidaan kysyä, pitäisikö työn verotusta keventää silloin, kun ollaan yli 63-vuotiaita? Ikäihmisillä työn ja vapaa-ajan valintatilanteessa verotus vaikuttaa aika paljon. Yksi vuoden 2005 työeläkeuudistuksen hyvistä elementeistä on se, että nyt sallitaan yhtä aikaa eläkkeen nostaminen ja työnteko. 7

8 Riittääkö meillä töitä ja tekijöitä? Valkonen: Tietyntyyppisten töiden tekeminen ei ole Suomessa enää kannattavaa, mutta kun maailmantalous yleisesti kasvaa, meillä on yhä enemmän markkinoita ja vientimahdollisuuksia. Työurien pidentyminen ei vähennä nuorten työpaikkoja, vaikka näin usein väitetään. Lindholm: Työvoimaa on tällä hetkellä noin 2,7 miljoonaa, kun työikäisen väestön määrä on noin 3,6 miljoonaa. Joukosta löytyy noin opiskelijaa, mutta vähintään yhtä monta muuta henkilöä, jotka eivät ole työmarkkinoilla. Helposti voisi löytyä siis aika suuri potentiaali, josta pienenkin prosentin työllistäminen näkyisi palkkasummassa aika huimasti. Siimes: Rahoitusmarkkinoiden toiminta pitäisi saada semivakaaksi, jotta ihmiset paitsi uskaltaisivat, myös pystyisivät tekemään palvelualojen työllisyyteen myönteisesti vaikuttavia valintoja. Unohdetuin markkinavoima on kotitalouksien kulutuskysyntä. Jos ihmiset, joilla on rahaa, ryhtyvät jarruttelemaan, se vain lisää synkkyyttä. Lindholm: Edellinen taantuma osoitti, että kotimarkkinat pyörivät aika hyvin. Suurin osa kuluttajista ei lopulta omassa arjessaan huomannut juuri mitään, vaikka lamasta jauhettiin yötä päivää. Miten hyödyntämätön työpotentiaali saataisiin mukaan? Lindholm: Nyky-Suomessa nuorten on pakko lähteä peruskoulun jälkeen hakemaan jatkokoulutusta, koska työmarkkinat eivät tarjoa vuotiaille juuri mitään. Mutta miten saataisiin töihin ne nuorta, jotka eivät ole hakeutuneet koulutukseen tai työelämään? Lindholm: Olemme esittäneet, että oppisopimusjärjestelmää muutettaisiin siten, että alkupalkka olisi alle puolet vaikkapa tesminimistä. Tämän ansioista työnantajalla olisi suurempi porkkana palkata nuoria, joilla ei ole ammattitaitoa ja koulutusta. Kotitalouksia voitaisiin myös käyttää ensimmäisen työnantajan roolissa mm. yhteiskunnan tukemalla palkkasetelillä. Valkonen: Ikääntyvien työmarkkinat toimivat huonosti. Instituutioilla on merkitystä esimerkiksi siinä, mitkä kustannukset tulevat työnantajan kustannettaviksi, jos hän palkkaa yli 60-vuotiaan. Siimes: Meillä on usein hyvin luutunut näkemys siitä, että 60- vuotias ihminen on kohta lähdössä eläkkeelle. Jos kuitenkin satsattaisiin iäkkäämpien koulutukseen ja uusiin tehtäviin, edistettäisiin ehkä työmotivaatiota ja työuran jatkamista. Mitä enemmän työn mielekkyys korostuu, sitä vähemmän europorkkanoilla on merkitystä. Timo Lindholm Kenen ääni kuuluu, kun tulevaisuutta suunnitellaan? Valkonen: Tulevat sukupolvet eivät ole mukana äänestämässä nykyisistä eläkeuudistuksista ja sitä kautta omista työeläkemaksuistaan. Uudet sukupolvet ovat aina edellisiä suurituloisempia. Tämä ei kuitenkaan puolla sitä, että tehdään järjestelmiä, joissa tulevien sukupolvien veroaste on korkeampi kuin meillä. Siimes: Kaikenikäisillä on oikeuksia ja velvollisuuksia. Ei voi olla niin, että laitamme vain nuoria kuriin järjestelmillä. Lindholm: Haluaisin nähdä laskelman, joka kertoo, mitä elinaikakerroin tekee vaikkapa 26-vuotiaan kaverin eläkkeeseen verrattuna nykyeläkeläisen ns. taitetun indeksin mukaiseen eläkkeeseen. Kumpi on paremmassa asemassa? Valkonen: Elinaikakerroin ei ole epäreilu siinä mielessä, että tulevat sukupolvet nauttivat eläkettä pidempään. Suurimpia häviäjiä ovat ne, joita elinaikakerroin jo koskettaa etuuspuolella, mutta jotka eivät ole eläneet koko elämäänsä matalamman maksun aikaa. Laskelman mukaan ikävälillä vuotta olevat häviävät eniten. Siimes: Työeläkejärjestelmään kuuluu myös vakuutus työkyvyttömyyden varalta. Tässä olisi hyvä sauma lisätä nuorten aikuisten luottamusta. Vakuutushan on valtava turvaelementti. 8

9 Kolumni Turvataan selusta Katselin tänä aamuna pitkäst aikaa aamu-tv:tä. Toimittaja siellä haastatteli poliitikkoa. Aihe oli selkeä ja ihmisen tajuttavissa, mutta poliitikon puhe oli kovin vaikeaselkoista. Ihmettelin miksi hän puhuu niin epäymmärrettävästi. Ystäväni valisti minua, että poliitikkojen pitää opetella puhumaan niin, ettei lauseisiin voi tarttua ja poliitikkoa nostaa virheestä seinälle. Tässä on lienee valittu omasta mielestä pienemmän pahan tie. Hyväksytään, että maallikko ei tajua sanaakaan, mutta ainakaan politiikan toimittaja ei saa iskettyä hampaitaan mihinkään. Myös väärinymmärryksen mahdollisuus heikkenee, kun kukaan ei ymmärrä mitään. Paitsi politiikan toimittaja, jonka työ kaiketi on etsiä viittä virhettä poliitikon puheesta. Olenko yksin kun putosin kyydistä jo ensimmäisessä kurvissa? Vastaavalla hartaudella olen kuullut puhuttavan myös työpaikkojen työilmapiiristä ja sen suhteesta tuottavuuteen. Käytetään outoja sanoja ja mutkikkaita vertauksia. Mikä siinä on niin vaikeaa? Onko jotenkin epäkohteliasta puhua niin, että kaikki tollommatkin ymmärtävät? Eräässä suuressa, monikansallisessa yhtiössä tehtiin kiinnostava kokeilu. Siellä työntekijöille ilmoitettiin, että työpaikalle ei sitten tarvitse enää tulla, kenenkään. Töiden tulee hoitua, mutta tehkää sitä missä haluatte. Konttorillakin saa toki olla, jos haluaa. Viesti ymmärrettiin, mutta siitä jupistiin. Eihän tällä tavalla voi tehdä! Mitä tästä tulee? Voi kamala. Aluksi ihmiset riehaantuivat ja jäivät päiväkausiksi kotiinsa. Viikon päästä työpaikalle alkoi ilmestyä yhä enemmän porukkaa. Ihmiset halusivat nähdä toisiaan ja puida asioita yhdessä. Vastuuta alettiin ottaa vapaaehtoisesti ja hommien etenemisestä oltiin kollektiivisesti huolestuneita. Viikon lerpahduksen jälkeen tuottavuus lähti selkeään nousuun. Ihmiset valitsivat itse vastuun. Mitä mahtoi miettiä kokeilun alkuun pannut esimies? Saamamme tiedon mukaan hän oli pohtinut jo pitkään millä saisi henkilökuntansa herätettyä. Oli raikasvesihanaa ja kahvikonetta, oli hedelmävatia ja kick-offia, mutta mikään ei tuntunut vaikuttavan henkilökunnan työhaluihin. Oli kaiketi unohdettava mennyt ja tehtävä jotain uutta. Rohkeutta kaverilta ei ainakaan puuttunut. Eikä selustaa turvannut mikään muu kuin mutu-tuntuma. Selustanturvaamisen malliesimerkki löytyy ulkoministeriöstä. Vuoden 2004 Kaakkois-Aasiaa ravistanut tsunami sai Suomenkin ulkoministeriön havahtumaan ja alulle laitettiin kriisipalvelu, joka toimii netissä. Palvelu ei ole vielä tänään, vuonna 2011 valmis. Halutaan kaiketi varmistaa, että epävarmuustekijät on kunnolla kartoitettu ja palvelu varmasti pelaa. Voisiko joku käydä kertomassa sinne UM:öön, että mikään tässä maailmassa ei ole kuitenkaan varmaa, paitsi epävarma. Eihän sitä tsunamiakaan kukaa osannut aavistaa. Terveisin nimim. Riskinottaja, Espoo. Katja Ståhl Kuva: Jouni Harala 9

10 Sijoitukset Teksti: Satu Malkamäki Eläkerahoja varjellaan talouskriisin keskellä Vuosi 2011 on ollut eläkesijoittajille, Ilmarinen mukaan lukien, haastava monessa mielessä. Kun huolehdittavina ovat kymmenet miljardit eurot eli satojen tuhansien suomalaisten eläketurva, euroalueen velkakriisin kehittymistä on seurattu yhtiössä hyvin tarkasti. Velkakriisi on koko ajan vaikeutunut ja vaikuttanut yleiseen talouskehitykseen negatiivisesti. Osakekurssit ovat laskeneet ja korkosijoituksista on ollut vaikea saada hyvää tuottoa. Lisäksi kiihtyvä inflaatio on syönyt sijoitustuottoja, kuvailee Ilmarisen varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio kulunutta sijoitusvuotta. Myrskyisä markkinatilanne heijastui Ilmarisen syyskuun lopun sijoitustuottoon. Se jäi 5,2 prosenttia miinukselle. Ilmarisen osakepainotteinen sijoitussalkku kärsi pörssikurssien pudotuksesta, Ritakallio toteaa. Ilmarisen sijoitusammattilaiset ovat taloustilanteen vuoksi joutuneetkin muuttamaan sijoitussalkun rakennetta. Osakkeiden osuutta on vähennetty selvästi. Myös korkosijoituksia on mietitty uudelleen ja esimerkiksi valtioiden velkapapereiden osalta Ilmarinen keskittyy nyt kahteen maahan eli Suomeen ja Saksaan. Italian velkapapereita emme omista, Ritakallio kertoo. Talous kasvaa muualla kuin Euroopassa Euroopan velkakriisin vuoksi Ilmarinen on lisännyt sijoituksiaan kehittyville markkinoille kuten Intiaan ja Kiinaan. Koska eläkevarat on sijoitettava paitsi turvaavasti myös tuottavasti, haemme kasvua sieltä päin maailmaa, missä se näyttää tällä hetkellä eniten mahdolliselta, Ritakallio sanoo. Ritakallion mukaan kehittyvien markkinoiden kasvusta hyödytään paitsi sijoittamalla suoraan näille alueille, myös sijoittamalla niihin suomalaisyrityksiin, joilla on toimintaa kehittyvillä markkinoilla. Yli 20 vuotta sijoitusammattilaisena toimineen Ritakallion mukaan taloudessa eletään nyt mielenkiintoisia aikoja. Maailmantalous natisee liitoksissaan, kun kasvu keskittyy maantie- Ilmarisen sijoitustuotto Vakavaraisuus säilyi hyvällä tasolla: toimintapääoma oli 4,8 miljardia euroa eli 21,3 prosenttia vastuuvelasta Ilmarisen pitkän aikavälin sijoitustuotot edelleen tyydyttävällä tasolla nimellistuotto 5,5 % reaalituotto 3,6 % Sijoitustuotot painuivat alkuvuonna negatiivisiksi -5,2 % 10

11 Kuva: Laura Nissinen Koska eläkevarat on sijoitettava paitsi turvaavasti myös tuottavasti, haemme kasvua sieltä päin maailmaa, missä se näyttää tällä hetkellä eniten mahdolliselta Timo Ritakallio teellisesti poispäin perinteisiltä alueilta, kuten Euroopasta Aasiaan ja Latinalaiseen Amerikkaan. Kun länsimaiden talouksien tilanne on vaikea, kehittyvät alueet hyötyvät niiden ahdingosta. Etenkin Kiinan asema ja painoarvo maailmantaloudessa kasvavat suhteellisesti hyvin paljon, Ritakallio arvioi. Eläkevarat ovat turvassa Viime kuukausina käydystä julkisesta keskustelusta on voinut saada sellaisen käsityksen, että suomalaisten eläkkeiden tulevaisuus olisi kiinni sijoitustuotoista. Näinhän ei ole. Eläkejärjestelmään vaikuttavat monet muutkin asiat, joista tärkein on työuran pituus suhteessa eläkkeelläoloaikaan. Vaikka sijoituksissa kärsittäisiin muutaman vuoden miinusmerkkisistä tuotoista, se ei eläkejärjestelmää pääse romahduttamaan, Ritakallio selittää. Hän kuitenkin toivottaisi tervetulleeksi eurooppalaisilta poliitikoilta nopeita ja konkreettisia toimenpiteitä velkakriisin ratkaisemiseksi, jotta markkinat rauhoittuisivat. Ymmärrän poliitikkojen tuskan: on mietittävä poliittista kannatusta, ja lisäksi päätettävät asiat ovat monimutkaisia. Talousihmisenä kuitenkin odottaisin päättäjiltä ripeämpää toimintaa, koska globaali talous elää reaaliajassa ja markkinareaktiot ovat nopeita ja rajujakin, Ritakallio sanoo. Tulevatkin kuukaudet aiheuttavat Ritakallion mukaan todennäköisesti sijoittajalle päänsärkyä: korot säilynevät alhaisella tasolla, osakemarkkinoiden hermostuneisuus jatkuu eikä niin sanottuja sijoittajan turvasatamia ole. Olemme kuitenkin suojautuneet taloustilanteen epävarmuutta vastaan monin keinoin ja testaamme sijoitussalkkuamme jatkuvasti äärimmäisiäkin skenaarioita kuten euroalueen hajoamista vasten. Itse nukun yöni hyvin, eikä muidenkaan kannata eläkkeiden takia yöuniaan menettää, Ritakallio kiteyttää. 11

12 Asiantuntijat Arto Nybergin sohvalla KATSE KOHTI TULEVAISUUTTA! Juhlavuotensa kunniaksi Ilmarinen halusi tarjota asiakkailleen eväitä menestyksekkääseen yritystoimintaan ja talouskasvuun. Vuorovaikutteiset Next Forum -seminaarit Kuopiossa, Turussa, Tampereella ja Oulussa kokosivat yhteen yritysmaailman edustajia. Tv-kasvo Arto Nybergin sohvalla menestyksen avaimista keskustelivat liike-elämän ja talouden parhaat asiantuntijat. Kuva: Tommi Käppi Arto Nyberg toimi juhlaseminaarien juontajana. Harri Sailas pohti Tampereella alustuksessaan eläkepolitiikan haasteita. Kuopio Rohkea ote piti pinnalla Raimo Sonninen on tehnyt veneitä jo yli 40 vuotta ja nähnyt yrityksessään monet nousut ja laskut. Yksi asia on tullut selväksi: aina on kyettävä luomaan uutta. Teksti: Vappu Aura Kuva: Matti Vassinen Next Forum -tilaisuudessa Kuopiossa puhuneella Bella-veneiden toimitusjohtajalla on yrityksensä juuret sydämessään. Kaikki alkoi aikoinaan teinipojan unelmasta ja innostuksesta kilpaveneisiin. Tällä hetkellä kuopiolainen Bella työllistää 270 huippuammattilaista. Sonninen kertoo mielellään keinoista, joilla Bella on selviytynyt viimeksi vuonna 2008 syvästä lamasta. Sitä ennen veneala oli kasvanut 15 vuotta peräkkäin. Romahdus oli täydellinen. Toukokuussa 2008 varastot olivat yhtäkkiä täynnä veneitä, joita kukaan ei ostanut. Silloin piti ottaa realiteetti käyttöön ja sopeutua aikaan. 12

13 Raimo Sonninen, Bella-veneet. Taantuman keskeltä uusi tuleminen Vuonna 2008 Bella selvisi rohkealla otteella ja ennakkoluulottomalla bisnesstrategialla. Kun kaikki alkoi kaatua päälle, emme lamaantuneet. Ensimmäisenä katsottiin, missä tilanteessa kilpailijat olivat. Löysimme sieltä monta iskun paikkaa ja mahdollisuuksia kasvattaa markkinaosuutta. Kilpailijoista poiketen lähdimme voimakkaaseen tuotekehitykseen. Vuonna 2009 toimme yhdeksän uutuusvenettä markkinoille. Edellisen taantuman opit ovat Sonnisella tuoreina mielessä. Näinäkin haasteellisina aikoina Bella on lähtenyt ennakkoluulottomasti uuden kehittämiseen. Tänä vuonna olemme keskittyneet tuotekehitykseen voimakkaammin kuin koskaan. Olemme palkanneet uu- 13

14 Meilläkin noin kolmannes työvoimasta on ikääntyneempää väkeä. Kun porukkaa jää kerralla paljon eläkkeelle, on sen hallitseminen yritykselle iso haaste, kuopiolaisen Voimatelin talousjohtaja Sami Iso-Pahkala (vasemmalla) sanoi. Mukana keskustelussa Pohjolan Katrina Ruotsalainen, Mari Salonen ja Jukka Viljakainen. Kuva: Matti Vassinen Kuva: Matti Vassinen den norjalaisen huippusuunnittelijan. Hänen avullaan on luvassa Bellan uusi tuleminen kolmen vuoden aikana suurimpiin tuoteperheisiimme julkaistaan täysin uuden sukupolven design. Ensi kevään venemessuilla esitellään ensimmäiset uudet mallit. Vuoden 2008 lama oli pahempi. Silloin bisnes loppui kuin seinään. Nyt olen melko luottavaisella mielellä, kertoi toimitusjohtaja Margit Tuikka (vasemmalla) henkilöstönvuokrausyritys Jyhepasta Jyväskylästä. Mukana kuvassa Jyhepan Hanna-Riikka Luhtala sekä Pohjolan Ilkka Martikainen puolisonsa Tuula Martikaisen kanssa. Juuret Suomessa, markkinat ulkomailla Ilmarisen Next Forum -tilaisuudessa puhunut OP-Pohjolan pääekonomisti Reijo Heiskanen ennusti Suomen hyvinvoinnin tulevan tuvaisuudessakin viennistä. Myös Bellan tuotannosta 80 prosenttia menee vientiin. Tehdas ja muu toiminta on kuitenkin tiiviisti Kuopiossa. Yhdysvaltalaiset omistajat halusivat aikoinaan siirtää tehtaan Puolaan. Teimme laajat selvitykset ja totesimme, että vaikka työvoimakustannukset ovat siellä matalammat, korkean osaamistason ja infrastruktuurin vuoksi kannattaa pysyä Kuopiossa. Kun kaikki sujui täällä hyvin, ei kannattanut ottaa riskiä. Veneenrakennus on raakaa ammattimiesten työtä. Täällä meillä on paras osaaminen käytössämme. Myös Kuopion päättäjät ovat rohkeasti tukeneet meitä, Sonninen kiittää. Veneentekijästä brändintekijäksi Design ja brändi ovat nykyisin menestyksen keskiössä alalla kuin alalla. Ennen olimme veneentekijöitä, nyt brändintekijöitä. Enää ei riitä, että vene on hyvä, sen on herätettävä myös tunteita. Menestys vaatii, että seuraamme jatkuvasti trendejä maailmalla. Mikään ei voi enää olla samanlaista, tylsää ja tasapaksua. Innovatiivisuus ja uuden luominen ovat lähellä Sonnisen sydäntä myös henkilökohtaisesti. 63-vuotiaana hän on veneistä yhä innostunut kuin pikkupoika. Kyllähän sitä ajattelee, että vahdinvaihto olisi yrityksessä hyvä tehdä ajoissa. Mutta tässä on niin paljon mielenkiintoisia juttuja, että sitä jaksaa innostua. Ei tätä jaksaisi, ellei olisi jatkuva into luoda uutta. Kuva: Kaarina Salmi Kuva: Hanna Poropudas Olisi tärkeää, että työllistäminen tehtäisiin yrityksille nykyistä houkuttelevammaksi, toimitusjohtaja Sirkka Leppänen Tampereen Tiliniekka Oy:stä sanoi. Nuorten suhde työhön on erilainen kuin aiempien sukupolvien. Me haluamme panostaa myös vapaa-aikaan ja perhe-elämään, yrittäjä Hanna Bragge Limingasta sanoi. Pitkällä perspektiivillä ajateltuna monet asiat ovat ihan hyvin. Kriisi voi olla myös mahdollisuus, silloin tarvitaan innovaatioita, tuumivat Harri ja Elina Mäkinen Incoserv Oy:stä Turusta. Kuva: Tommi Käppi 14

15 Turku Teksti: Päivi Haavisto Kuva: Kaarina Salmi Tulevaisuuden lääke monimuotoisuudessa HOK-Elanto ei ole jäänyt vaikeroimaan kaupan alan työvoimapulaa. Se varmistaa itselleen tulevaisuuden tekijöitä aktivoimalla nuoria, työllistämällä maahanmuuttajia ja erityisryhmiä sekä huolehtimalla ikäjohtamisesta. Tulevaisuuden menestys on HOK-Elannon toimitusjohtajan Matti Niemen mukaan riippuvainen luovasta ja myönteisestä asenteesta. Hän puhui monimuotoisuuden johtamisesta Next Forum -seminaarissa Turussa. On valintakysymys, vajotaanko taantumapuheen kuoppaan vai katsotaanko reunan yli ja eteenpäin. S-ryhmän suurimmalla alueosuuskaupalla on pääkaupunkiseudulla ja Keski-Uudellamaalla marketteja, tavarataloja, ravintoloita, liikennemyymälöitä ja muita toimipaikkoja noin 300. Työntekijöitä on Pula ammattitaitoisesta työvoimasta on ollut alalla tuttu asia jo pitkään. Maahanmuuttajat ovat tärkeässä osassa työvoimapulan ratkaisemisessa, sanoo Niemi. Nyt heitä on HOK-Elannon väestä 4 5 prosenttia, mutta heitä rekrytoidaan jatkossa entistä enemmän. Alueosuuskauppa on vuosien mittaan tarjonnut maahanmuuttajille useita kolmen kuukauden mittaisia ammattikursseja vähittäiskaupan tehtäviin. Yli puolet kurssin käyneistä on palkattu vakituisiksi. Pilottihankkeena ammattitaitoisia kokkeja on myös rekrytoitu suoraan Kaukoidästä. Matti Niemi, HOK-Elanto. Työhyvinvointi kilpailukeino Työhyvinvointia edistämällä HOK-Elannossa pyritään ehkäisemään ennenaikaista eläkkeelle joutumista. Alueosuuskaupan henkilöstön ikärakenne on erittäin nuori, mutta Niemi muistuttaa, että nuorimmat työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet ovat 1980-luvulla syntyneitä. Olemme palkanneet työhyvinvointipäällikön sekä työhyvinvointikonsultin, joka on työterveyshuollon erikoislääkäri. Lääkäri avustaa esimiehiä työntekijän ja työn yhteensovittamisessa. Isossa yhtiössä työtehtäviä on mahdollisuus vaihtaa. Jos esimerkiksi viisikymppinen on pitkään työskennellyt yökerhotyyppisissä ravintoloissa, hänelle pystytään tarjoamaan työpaikka vaikkapa Esplanadin Kappelissa, joka on avoinna lounasajasta puoleen yöhön. 15 vuoden aikana Suomessa on henkilöä poistumassa työelämästä. Meillä ikäjohtaminen on yksi kilpailukeino, joka samalla ehkäisee työvoimapulaa. HOK-Elannossa työskentelee nytkin eläkeikäistä. Toteutamme Nestorit työelämässä -ohjelmaa välityspalvelu Opteamin kanssa. Vanhin työntekijämme on 76-vuotias, Niemi mainitsee. Nuorille tukea työelämään Kaupan alan kesätyöt kiinnostavat nuoria, mutta haaste on siinä, miten saada nuoret työntekijät jäämään alalle, sanoo Matti Niemi. Työnantajan on sopeuduttava siihen, että nuoret vaativat työpaikalta enemmän kuin aiemmat sukupolvet. Johtamiselta odotetaan paljon ja asenne työuraan on toinen. Moni nuori tulee keikalle työelämään ja jättää helposti vakituisen työpaikan matkustaakseen kuukaudeksi Thaimaahan. HOK-Elanto aktivoi nuoria esimerkiksi kouluttamalla heitä Ansio-kurssin avulla työelämän tavoille. Jokainen kuukauden kurssin läpäissyt pääsee työhaastatteluun ja mahdollisesti sitä kautta työhön. Viime kesänä toimipaikat tarjosivat noin tuhannelle koululaiselle pariviikkoisen Tutustu työelämään ja tienaa -harjoitteluohjelman. 15

16 Tampere Teksti: Eeva-Liisa Hynynen Kuva: Tommi Käppi Uuden teknologian mahdollisuudet käyttöön Työn tuottavuuden kasvu on ainoa talouskasvun lähde pitkällä aikavälillä, painottaa Suomen Pankin ennustetoimiston päällikkö Anssi Rantala. K uinka varmistetaan Suomen talouskasvu tulevaisuudessa, kysyttiin Ilmarisen Next Forum -seminaarissa Tampereella. Anssi Rantala Suomen Pankista muistutti, että hyvinvointi syntyy vain työstä, ja bruttokansantuotteen kasvu ainoastaan joko työpanoksen tai työn tuottavuuden kasvusta. Lähivuosikymmenten kuluessa julkinen talous haastetaan väestön ikääntyessä ja hoivatarpeen kasvaessa. Kansalliset tuottavuustalkoot ovat Rantalan mielestä välttämättömät hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen turvaamiseksi. Tuottavuutta voidaan nostaa kolmella tavalla: parantamalla työpanoksen laatua, kasvattamalla investointeja tai kehittämällä teknologiaa. Kahden ensin mainitun tavan tuottavuusvaikutus alkaa hiipua. Suomalainen työvoima on jo korkeasti koulutettua ja talouden rakennemuutos vie kohti vähemmän pääomavaltaista tuotantoa. Teknologian kehitys on sitä vastoin käytännössä rajatonta. On ilmeistä, että tuottavuuden kasvusta merkittävin osa syntyy jatkossa tätä kautta, Rantala ennakoi. Vanhan sopan sijaan uusia reseptejä Suomi on ollut vahva toimija ict-alalla tietointensiivisten tuotteiden valmistajana. Rantala arvioi, että tulevaisuudessa tällaisen valmistuksen painoarvo tuottavuuskehityksessä vähenee. Sen sijaan uutta teknologiaa pitää pystyä hyödyntämään kaikilla toimialoilla entistä paremmin, myös julkisissa palveluissa. Keskeistä on, että kykenemme uudistamaan liiketoimintaprosesseja teknologisen kehityksen ansiosta. Kysymys ei ole enää siitä, että keitämme entistä enemmän samaa soppaa, vaan että kehitämme täysin uudenlaisia reseptejä ja innovaatioita. Työvoiman supistuessa yhtälön vaikeusaste kohoaa. Vaarana on, että työn tuottavuuden kasvu hidastuu talouden rakennemuutoksen edetessä. Samaan aikaan ikääntyminen supistaa työpanoksen määrää, ja bruttokansantuotteen vuosittainen kasvu voi jäädä selvästi alle kahden prosentin. Näin hitaalla kasvulla hyvinvointivaltion rahoitus vaarantuu, Rantala summasi. Työurien pidentäminen välttämätöntä Teknologinen kehitys ei yksistään ratkaise Suomen mittavia taloushaasteita: myös työurien pidentäminen on välttämätöntä julkisen talouden kestävyyden turvaamiseksi Anssi Rantala, Suomen Pankki. Finanssikriisin rantauduttua Suomeen bruttokansantuote romahti vuonna 2009 yli kahdeksan prosenttia. Tuotannon pudotuksen myötä myös verotulot romahtivat, mutta julkisen sektorin menot jatkoivat kasvuaan. Suomen julkisen talouden vakauttaminen onkin lähivuosien keskeisin talouspolitiikan haaste. Älykkäät, uutta teknologiaa hyödyntävät tavat organisoida liiketoimintaa ja tuotantoa ovat Rantalan mukaan avain tuottavuuden jatkuvaan kohenemiseen. Lisäksi osa pidentyvästä eliniästä pitäisi käyttää työurien pidentämiseen, Rantala tiivisti reseptinsä talouskasvun ja suomalaisen työn turvaamiseksi. 16

17 Oulu Teksti: Saara Kärki Kuva: Hanna Poropudas Innovointi on haaste ja ratkaisu Ennakointi, kilpailukyvystä huolehtiminen ja innovointi ovat menestyksen avaimia tulevaisuudessa. UPM näkee tulevaisuutensa biotaloudessa, jota kautta se aikoo luoda uusia mahdollisuuksia. U PM on yksi maailman suurimpia metsäteollisuusyhtiöitä. Siksi sen toimitusjohtaja Jussi Pesonen on oikea henkilö kertomaan, miten yritys voi varmistaa menestymisen myös tulevaisuudessa. Ennakointi on oleellinen osa yrityksen kuin yrityksen toimintaa. Uusiin ideoihin ja innovaatioihin täytyy panostaa, painotti Pesonen Next Forum -seminaarissa Oulussa. UPM panostaa tulevaisuudessa biotalouteen, joka pohjautuu uusiutuvaan sekä kierrätettävään materiaaliin. Pesosen mukaan metsästä saadaan paljon muutakin kuin tuttua kuitua, kunhan uusille ideoille annetaan mahdollisuus. Vaikka innovointi on vaikeaa ja haastavaa, olemme tuottaneet laajan portfolion uusia ideoita. Esimerkiksi sellukuitua voidaan käyttää komposiitin valmistukseen, ja siitä voidaan tehdä osia elektroniikkaan tai vaikka autoon, Pesonen kertoo. Yrittäjältä vaaditaan luovaa hulluutta Suomi ei ole yrittäjän paratiisi. Me sijaitsemme liian kaukana muuhun Eurooppaan nähden ja verotuksemme on paikoin ankara. Pesosen mielestä yksikään yritys ei investoi sellaiseen paikkaan, missä se ei näe tekevänsä tuottoa. Globaalin yrityksen johtajana voin sanoa, että Suomi on saari. On suuri haaste saada logistinen ketju toimimaan tehokkaasti. Meillä on yksinkertaisesti liikaa satamia. Suomessa logistiset kustannukset ovat 15 prosenttia, kun ne Englannissa, Saksassa tai Ranskassa ovat viisi prosenttia. Tuottavan viennin onnistuminen ei ole helppoa ja se vaatii niin luovaa hulluutta kuin hyviä kannustimia. Silti Pesosen mielestä Suomessa pitäisi saada enemmän PK-yrityksiä panostamaan vientiin. Pesonen harmittelee Suomen verotuksesta johtuvia menetettyjä tilaisuuksia, kuten Facebookin datacenteriä, joka meni Luulajaan pelkästään energiaverotuksen vuoksi. Kasvuyrityksiä hiertää verotus sekä työmarkkina-asetukset. Kasvu ei tule yhdessä yössä, tai edes viidessä vuodessa, mutta me uskomme siihen. Menestyäkseen yritys tarvitsee hyvinvoivia työntekijöitä. Siksi henkilöstön hyvinvointiin tulee panostaa. Varsinkin työuupumuksen havaitseminen on tärkeää. Työvoimakustannuksia halutaan madaltaa Pesonen painottaa kilpailukyvystä huolehtimisen merkitystä yrityksen menestymiseen. UPM:n kohdalla se on tarkoittanut toisinaan kipeitäkin päätöksiä, kuten Kajaanin tehtaan sulkemista loppuvuodesta Koska emme huolehtineet kasvuvuosina kilpailukyvystä tarpeeksi hyvin, jouduimme sen seurauksena tekemään uudelleenjärjestelyjä vuosina Vaikka Kajaanin paperitehdas jouduttiin sulkemaan, UPM osallistui alueelle rakennetun yrityspuiston perustamiseen. Siellä toimii tällä hetkellä 28 yritystä. Tehdas työllisti aikoinaan 535 henkeä, nykyiset yritykset työllistävät 450 henkeä. Tilaisuudessa yleisö sai äänestää siitä, mikä rohkaisisi suomalaiset yrittämään. Eniten kannatusta sai työvoimakustannusten alentaminen. Toiseksi tuli luova hulluus. Tänään, tässä ja nyt pitää saada Suomi liikkeelle. Suomi pärjää tekemällä huipputuotteita. Oikea vastaus äänestykseen on työvoimakustannusten alentaminen, mutta nyt me tarvitsemme luovaa hulluutta, Pesonen päätti. Jussi Pesonen, UPM. 17

18 Työelämä Teksti: Sari Okko Kuva: Soile Kallio Piirros: Anssi Keränen FAKTAA JA FIKTIOTA Työelämän muutos on fakta. Muutoksesta maalaillut varsin synkkäsävyiset kuvat sen sijaan ovat usein fiktiota. Tutkija Ilkka Haavisto kertoo, mitä työelämässä nyt todella tapahtuu ja miksi. Olisiko edessä sittenkin odotettua valoisampi tulevaisuus? Elinkeinoelämän valtuuskunnassa (EVA) tutkijana työskentelevällä Haavistolla on näköalapaikka työelämän muutoksiin. EVAn arvo- ja asennetutkimuksessa Haavisto selvitti suomalaisen työelämän muutosta vuonna Syntyneestä raportista Työelämän kulttuurivallankumous on sittemmin poikinut useita jatkotutkimuksia. Faktaa siis löytyy. Työmarkkinoilla on menossa jatkuva ja kova turbulenssi: Työpaikkoja tulee ja menee, samoin työntekijöitä. Ratkottavana on saamaan aikaa monen haasteen vyyhti talouskriisistä suomalaisen tuotannon rakenteen muutokseen ja väestön nopeaan ikääntymiseen. Voisi tiivistää, että nyt vaihtuvat niin työt kuin niiden tekijätkin, Haavisto toteaa. Työvoiman vaihtopiikki Luvut puhuvat puolestaan. EVAn julkaiseman, Antti Kauhasen ja Mika Malirannan tekemän tutkimuksen mukaan työmarkkinoilta katoaa joka vuosi kymmenisen prosenttia työpaikoista eli päivittäin noin 400 työpaikkaa, joskin uusia syntyy tilalle samaan tahtiin. Työsuhteista noin 25 prosenttia päättyy vuosittain, ja uusia solmitaan vastaava määrä. Merkittävin muutos näkyy työvoiman tarjonnassa, joka kääntyi laskuun luvun alkuvuosina. Pudotus kestää 2030-luvulle asti väestönkehityksen epätasaisuuden takia. Nuorille työn mielekkyys on tärkeämpää kuin työn tekeminen sinänsä. Ilkka Haavisto Tänään töissä olevista työntekijöistä peräti puolet on vaihtunut kymmenen vuoden kuluttua. Varsinainen Suomen historian työvoiman vaihtopiikki osuu vuoteen 2012, jolloin eläkkeelle jää ennätysmäärä työntekijöitä, Haavisto kertoo. Työvoiman poistuman myötä voi huonossakin suhdannetilanteessa syntyä työvoimapulaa. Joillakin aloilla taas vapautuu ennätysmäärä työpaikkoja, joista uusi sukupolvi ottaa vastuun kertaheitolla. Vuonna 2020 ns. Y-sukupolveen kuuluva vuotiaiden ikäluokka nousee suurimmaksi ikäluokaksi työelämässä. Näin ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1985 suurin ikäluokka Suomen työelämässä koostuu alle 40-vuotiaista. Työtehtävien uusjako Kun massatuotantoa ja liukuhihnoilla teollisessa tuotannossa tehtävää työtä on siirtynyt Suomesta muualle, tilalle on tullut enemmän palvelu- ja asiantuntijatyötä. Entistä useampi työskentelee tänä päivänä henkilökohtaisten tai liike-elämän palveluiden ja kaupan aloilla. Työ on hajautunut tehtävien tasolla. Kussakin paikassa tehdään sitä, missä ollaan parhaita ja muu tehdään muualla, jos mahdollista. Töiden osittaminen jatkuu edelleen, Haavisto sanoo. Puhutaan töiden uusjaosta ja jopa siitä, että koko työpaikkakäsite katoaa. Jo nyt on olemassa esimerkiksi teknologia-alan yrityksiä, joissa saman tiimin työntekijät eivät istu juuri koskaan saman katon alla, vaan parhaimmillaan jopa eri maissa. Ja kun sitten tavataan, ei puhuta työasioista, vaan tutustutaan ja hoidetaan sosiaalisia suhteita. Teknologinen kehitys avaa jatkuvasti uusia mahdollisuuksia. Kehittyvän ICT:n avulla voidaan koordinoida yritysten toimintoja globaalisti, tehdä työtä virtuaalisesti sekä auttaa ihmisiä kommunikoimaan keskenään yhä monipuolisemmin. Ei mitään pullamössöä Vanhempien ja nuorempien näkemykset muodostuvat lähdes toistensa käänteiskuviksi. Kun enemmistö vanhemmista ikäluokista mieltää työn elämän keskeisimmäksi sisällöksi, nuoremmissa ikäluokissa lähes yhtä suuri enemmistö kiistää asian. Nuorempi polvi ei tunnista itseään 18

19 vanhemman ikäpolven protestanttisen työn tekemisen etiikasta, jos se merkitsee kunnioituksen ja arvostuksen ansaitsemista raatamalla. Nuorille työ ei ole kunnon ihmisen tai ihmisarvon mittari samalla tavalla kuin vanhemmille, Haavisto sanoo. Asenne-erot työhön suhtautumisessa eivät Haaviston mukaan kuitenkaan tarkoita sitä, että nuoret olisivat pullamössösukupolvea tai heitä ei kiinnostaisi työnteko. Nuoret vain ovat syntyneet aivan erilaiseen maailmaan kuin vanhempansa ja he tulevat myös työelämään yksilöllisemmästä näkökulmasta. Nuorille työn mielekkyys on tärkeämpää kuin työn tekeminen sinänsä. Jos suuriin ikäluokkiin on iskostunut (puolisyyllistäväkin) ajatus siitä, että ellei ihminen tee työtä, hänestä ei ole mihinkään, nuoret ajattelevat toisin. Tänä päivänä ollaan paljon suvaitsevaisempia. On ihan ok, vaikka ihminen olisi välillä työtön ja sosiaalituen varassa. Uran tekeminen ja korkea palkka kiinnostavat nuoria tänä päivänä yksinkertaisesti vähemmän kuin vanhempia ikäpolvia. Muutos kertoo Haaviston mukaan siitä, että olemme siirtyneet vaurauskeskeiseen yhteiskuntaan. Nuorilla on varaa valita ja vaikuttaa enemmän kuin aiemmilla sukupolvilla niin taloudellisesti kuin koulutuksellisesti. Tänä päivänä nuorilla on työelämässä enemmän markkinavoimaa kuin koskaan aiemmin. Parhaimmillaan nuoret osaajat voivat kilpailuttaa työnantajia ja katsoa, mistä saa parhaat edut. Parempaa vai huonompaa? Muuttuuko työ huonoon vai hyvään suuntaan, on Haaviston mukaan tärkeä kysymys, johon toisinaan vastataan enemmän tunteen kuin tiedon varassa. Ihmiset tarttuvat mielellään synkkiin mielikuviin siitä, mihin ollaan menossa: pätkätyö lisääntyy, kiire lisääntyy, epävarmuus toimeentulosta lisääntyy, työpahoinvointi lisääntyy. 19

20 Johtajien tulee olla karismaattisia, sosiaalisia ja palautetta antavia suunnan näyttäjiä ja hengen luojia. Ilkka Haavisto Ihmisillä on myös taipumus haikailla niitä vanhoja hyviä aikoja, jolloin työnteko ei kuulemma ollut samanlaista hiillostamista kuin nyt. On faktaa, että tulevaisuuden odotukset työelämästä ovat juuri nyt pessimistisiä, Haavisto tietää. Kaikki perustelut eivät kuitenkaan ole faktaa vaan fiktiota. Työmarkkinat ovat epävakaat, mutta eivät sen epävakaammat kuin aikaisemminkaan. Työmarkkinoiden vakaus ei ole tutkimustiedon perusteella muuttunut viimeiseen neljäänkymmeneen vuoteen. Pätkätyötkään eivät ole käytännössä lisääntyneet. Asenteiden ja todellisuuden väliltä löytyy myös ristiriitaisuuksia. Samaan aikaan kuin kahdeksan kymmenestä työtekijästä ajattelee, että työn tekemisen vauhti uuvuttaa ihmiset, yhtä moni on tyytyväinen omaan työpaikkaansa. Useimmat työhyvinvointitutkimukset ja -barometrit kertovat, että työpaikoilla menee varsin hyvin arvosanalla 8. Haavisto on synkistelystä huolissaan. Faktoihin perustumattomalla puheella etenkin nuoret pelotellaan kuoliaiksi ennen kuin heillä on päivääkään kokemusta oikeasta työelämästä. Pysyvyys arvossaan Työmarkkinoiden turbulenssissa elinikäiset työurat, jotka aikoinaan päättyivät kultakellon kuittaamiseen, ovat historiaa. Työura nähdään tänä päivänä yhä enemmän vaihtuvien tehtävien jatkumona. Toisaalta yrityksillä on yhä suurempi tarve pitää kiinni hyvistä tekijöistä ja sitouttaa heitä. Yrityksissä myös kannustetaan talon sisäiseen liikkuvuuteen ja tehtäväkiertoon niin kotimaassa kuin ulkomailla. Liikkuvuutta sekä tarjotaan että kysytään. Kaikesta liikkuvuudesta huolimatta tutkimustulokset kertovat, että nuoret arvostavat pysyvyyttä. Harva nuoristakaan lopulta halua sitä, ettei aamulla herätessään tiedä, millaista keikkaa iltapäivällä tekee, Haavisto muistuttaa. Johtajista fakiireiksi Ihmiset haluavat pysyvyyttä ja joustavuutta samaan aikaan. Aikaan ja paikkaan liittyvät joustot sekä etätyö lisääntyvät. Tärkeämpää on työn vaikuttavuus ja tuottavuus kuin se, kuinka monta tuntia päivässä työpaikalla vietetään. Työaika säilyy, mutta sitä ei haluta erikseen painottaa, kunhan työt valmistuvat aikataulussaan. Muutoksen suunnasta voisi saada sen käsityksen, että työmarkkinat ovat jatkossa pelkkiä itseohjautuvien nuorten tiimejä. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, sillä johtajia tarvitaan edelleen. Johtajien tulee olla tulevaisuudessa todellisia fakiireja: karismaattisia, sosiaalisia ja palautetta antavia suunnan näyttäjiä ja hengen luojia, jotka samalla hoitavat hallinnolliset rutiinit. Myös työntekijöiltä odotetaan yhä enenevissä määrin ihmissuhdetaitoja, vuorovaikutustaitoja sekä ilmaisutaitoja. Palveluperspektiivi astuu kaikkiin toimenkuviin yhä vahvemmin. 20

Suomen talouden näkymät syksyllä 2010. 1.9.2010 Oulun Kauppakamari Toimitusjohtaja Matti Vuoria

Suomen talouden näkymät syksyllä 2010. 1.9.2010 Oulun Kauppakamari Toimitusjohtaja Matti Vuoria Suomen talouden näkymät syksyllä 2010 1.9.2010 Oulun Kauppakamari Toimitusjohtaja Suomen talous on kääntynyt kasvuun Euroopassa kasvu on nyt vahvaa ja sitä vetää Saksan teollisuustuotanto. Euroopan kasvun

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014

Eläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014 Eläkeuudistus 2017 Pääkohdat Eläketurvakeskus 12/2014 Mihin eläkeuudistuksella pyritään? Riittävät eläkkeet: eläkkeiden taso uhkaa heikentyä voimakkaan elinaikakertoimen takia, jos työurat eivät pitene

Lisätiedot

Eläkekysymysten asiantuntijaryhmä 2012-2013. Info 31.10.2013 Jukka Pekkarinen

Eläkekysymysten asiantuntijaryhmä 2012-2013. Info 31.10.2013 Jukka Pekkarinen Eläkekysymysten asiantuntijaryhmä 2012-2013 Info 31.10.2013 Jukka Pekkarinen Työn taustaa Toimeksiannon pohjana vuoden 2012 työurasopimus Vuoden 2005 uudistuksen arviointi Sopeutuminen elinajanodotteen

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017?

TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017? TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017? 1 TYÖELÄKEVAKUUTTAMISEN PERUSIDEA EI MUUTU Edelleenkin työeläkettä karttuu tehdystä työstä. Jokainen ansaittu euro kasvattaa tulevan eläkkeesi määrää.

Lisätiedot

Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala

Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala Eläkeratkaisu: 65-vuotiaana eläkkeelle pääsevä mies ei halua isänsä kohtaloa, joka kuoli puoli vuotta ennen odotettua eläkeratkaisua.

Lisätiedot

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki*

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki* Eläkkeet ja kansantalous Keva-päivä 26.5.2011 Seppo Honkapohja Suomen Pankki* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. 1 I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia peruskysymyksiä

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Työeläkepäivä 14.11.2012, Seminaari 2 Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Eila Tuominen Vanhuuseläkkeelle siirtyminen yleistynyt v. 2000 2011 Vuonna 2000 kolmasosa

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä Työkyvyttömyyden hinta Suomessa Työkyvyttömyys maksaa yhteiskunnalle vuodessa Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy vuodessa Työkyvyttömyyseläkettä saa lähes 4 171*milj. 18 800 henkilöä

Lisätiedot

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämästä Euroopan paras Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämä eurooppalaisessa vertailussa Vahvuudet Eniten kehitettävää

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS

HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS Riittävätkö rahat, kuka maksaa? Sixten Korkman Jukka Lassila Niku Määttänen Tarmo Valkonen Julkaisija: Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA Kustantaja: Taloustieto Oy Kannen valokuva:

Lisätiedot

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Työeläkepäivä 15.11.2011 Tulevaisuudessa... väestöllinen kehitys on epäsuotuisampi ja o huoltosuhde

Lisätiedot

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden näkymät Eläketurva Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden tasapaino pitkällä aikavälillä Julkinen talous ei saa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Työurat, väestön ikääntyminen ja eläkejärjestelmät

Työurat, väestön ikääntyminen ja eläkejärjestelmät Työurat, väestön ikääntyminen ja eläkejärjestelmät Kuntoutusakatemia 29.11.2011 Outi Antila Työeläkejärjestelmän haasteita Eliniän odotteen kasvu Työurien pidentyminen Rahoitus ja vakavaraisuus Sukupolvien

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 28.11.2012 Tuire Santamäki-Vuori valtiosihteeri Talouskehitys lyhyellä aikavälillä

Lisätiedot

EK:n elinkeinopäivä 15.9.2005

EK:n elinkeinopäivä 15.9.2005 EK:n elinkeinopäivä 15.9.2005 Eläkejärjestelmä uudistuu -haaste työyhteisön johtamiselle Kari Puro Eläkeuudistuksen päätavoitteet työeläkejärjestelmän taloudellisen kantokyvyn varmistaminen eliniän pidetessä

Lisätiedot

POHJOLA-NORDEN Eläkkeet ja eläkerahat Pohjoismaissa 24.11.2010 Helsinki Ay-liikkeen näkemys Puheenjohtaja Ann Selin Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

POHJOLA-NORDEN Eläkkeet ja eläkerahat Pohjoismaissa 24.11.2010 Helsinki Ay-liikkeen näkemys Puheenjohtaja Ann Selin Palvelualojen ammattiliitto PAM ry POHJOLA-NORDEN Eläkkeet ja eläkerahat Pohjoismaissa 24.11.2010 Helsinki Ay-liikkeen näkemys Puheenjohtaja Ann Selin Palvelualojen ammattiliitto PAM ry 23.11.2010 1 Työuria täytyy pidentää Tarvitaan enemmän

Lisätiedot

Ilmarisen vuosi 2010. Toimitusjohtaja Harri Sailas 24.2.2011

Ilmarisen vuosi 2010. Toimitusjohtaja Harri Sailas 24.2.2011 Ilmarisen vuosi 2010 Toimitusjohtaja Harri Sailas 24.2.2011 1 2 Keskeisiä havaintoja vuodelta 2010 Työeläkevakuutusten myynnin tulos erinomainen Sijoitustuotto alan kärkeä Pitkän aikavälin tuotto hyvällä

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

ILMARINEN TAMMI-KESÄKUU 2014. Lehdistötilaisuus 12.8.2014 / Toimitusjohtaja Harri Sailas

ILMARINEN TAMMI-KESÄKUU 2014. Lehdistötilaisuus 12.8.2014 / Toimitusjohtaja Harri Sailas ILMARINEN TAMMI-KESÄKUU 2014 Lehdistötilaisuus 12.8.2014 / Toimitusjohtaja Harri Sailas 1 1. VUOSIPUOLISKO VASTASI ODOTUKSIA Tammi kesäkuu 2014 Sijoitustuotto 3,4 % Osakesijoitusten tuotto 5,5 % Korkosijoitusten

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015. Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio

ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015. Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015 Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 KESKEISTÄ VUONNA 2015 Hyvä sijoitustuotto Hyvä vakavaraisuus Kustannustehokas toiminta Hyvitykset ennätystasolla TyEL-vakuutettujen

Lisätiedot

Työstä työeläkettä! DIA 1. Suomalainen sosiaalivakuutus. Opettajan tietopaketti. Sosiaalivakuutus

Työstä työeläkettä! DIA 1. Suomalainen sosiaalivakuutus. Opettajan tietopaketti. Sosiaalivakuutus Työstä työeläkettä! Opettajan tietopaketti DIA 1. Suomalainen sosiaalivakuutus Suomalainen sosiaaliturva muodostuu sosiaalivakuutuksesta, yleisistä terveys- ja sosiaalipalveluista sekä sosiaalihuollosta.

Lisätiedot

Lakisääteiset eläkkeet pitkällä aikavälillä Ismo Risku Kehityspäällikkö Eläketurvakeskus Työeläkepäivä 17.11.2009

Lakisääteiset eläkkeet pitkällä aikavälillä Ismo Risku Kehityspäällikkö Eläketurvakeskus Työeläkepäivä 17.11.2009 Lakisääteiset eläkkeet pitkällä aikavälillä smo Risku Kehityspäällikkö Eläketurvakeskus Työeläkepäivä 17.11.2009 2 Esityksen sisältö* Oletukset Eläkemeno ja etuustaso TyEL:n rahoitus Yhteenveto * Esitelmä

Lisätiedot

TEHDÄÄN YHDESSÄ HYVÄÄ TYÖTÄ!

TEHDÄÄN YHDESSÄ HYVÄÄ TYÖTÄ! TEHDÄÄN YHDESSÄ HYVÄÄ TYÖTÄ! VMP PÄHKINÄNKUORESSA Mikä VMP Group on? Olemme yksi Suomen suurimmista työnantajista ja rekrytoijista. Toimimme Suomen lisäksi Virossa, Ruotsissa, Espanjassa ja Romaniassa.

Lisätiedot

TYÖURAN PIDENTÄMISEN KEINOPAKKI

TYÖURAN PIDENTÄMISEN KEINOPAKKI TYÖURAN PIDENTÄMISEN KEINOPAKKI Työeläkepäivä 09 17.11.2009 Johtaja Jukka Ahtela, EK Makropohdintaa Katse taloustaantuman yli mistä kasvun lähteet? Talouskasvu = työ x tuottavuus Tuottavuus: teknologia,

Lisätiedot

TYÖLLÄ EUROOPAN MESTARIKSI KUINKA HYVÄÄ SUOMALAINEN TYÖELÄMÄ ON VERRATTUNA MUIHIN? Mikkelin kesäyliopisto 12.6.2014 Jaakko Kiander

TYÖLLÄ EUROOPAN MESTARIKSI KUINKA HYVÄÄ SUOMALAINEN TYÖELÄMÄ ON VERRATTUNA MUIHIN? Mikkelin kesäyliopisto 12.6.2014 Jaakko Kiander TYÖLLÄ EUROOPAN MESTARIKSI KUINKA HYVÄÄ SUOMALAINEN TYÖELÄMÄ ON VERRATTUNA MUIHIN? Mikkelin kesäyliopisto 12.6.2014 Jaakko Kiander ONKO TYÖELÄMÄ HUONONTUNUT? Ajoittainen arkikokemus kiireestä ja paineesta

Lisätiedot

Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa?

Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa? Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa? Katariina Nilsson Hakkala Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT päivä 2.10.2013 Mikä on uutta nykyisessä rakennemuutoksessa?

Lisätiedot

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajia tarvitaan v. 2030 mennessä työikäisiä on 300 000 henkeä vähemmän kuin

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

Mitä valtuutetun on syytä tietää kunnallisesta eläketurvasta

Mitä valtuutetun on syytä tietää kunnallisesta eläketurvasta Mitä valtuutetun on syytä tietää kunnallisesta eläketurvasta Kunnanvaltuutettu päättää myös eläkeasioista Valtuutettu on mukana tekemässä eläkeasioihin vaikuttavia strategisia päätöksiä miten suuria kunnan

Lisätiedot

Työeläketurva. VR-Yhtymä Oy 4.11.2010. Marjukka Matikainen Eläkepalvelut

Työeläketurva. VR-Yhtymä Oy 4.11.2010. Marjukka Matikainen Eläkepalvelut Työeläketurva VR-Yhtymä Oy 4.11.2010 Marjukka Matikainen Eläkepalvelut Työeläke muodostuu monesta palasta Eläketurva 2 Eläkkeen pohjana työansio Eläke kertyy vuosiansiosta ikää vastaavalla karttumisprosentilla

Lisätiedot

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014.

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. TAUSTAA Ilmarinen ja Yrittäjänaiset selvittivät verkkokyselyllä naisyrittäjien arkea ja jaksamista Tulokset julkaistiin

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa Tuula Selonen Mitä ikäjohtamisella tarkoitetaan? 1/3 Ikäjohtaminen on eri-ikäisten ihmisten johtamista eli hyvää henkilöstöjohtamista. Työurien parantamiseen ja pidentämiseen

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Lapin liitto ja Suomen Kuntaliitto Kuntapäivä, Pyhätunturi 24.9.2013 Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Pekka Alanen Keva Keva Tänään työssä hyvän huomisen puolesta KuEL

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen

Lisätiedot

SIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA. Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014

SIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA. Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014 SIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014 2 Ilmarinen lyhyesti HUOLEHDIMME YLI 900 000 SUOMALAISEN ELÄKETURVASTA 529 000 työntekijää TyEL

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen

Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen Aki Keskinen 16.11.2015 Esityksen sisältö 1. Yleistä rakennemuutoksesta ja työllisyydestä Kaakkois-Suomessa 2. Työllisyyden kehittämisen nykytilanne 3. Lyhyesti

Lisätiedot

Kasvun eväät ja talouden näkymät syksyllä 2011. Oulun kauppakamari 20.9.2011 Toimitusjohtaja Matti Vuoria

Kasvun eväät ja talouden näkymät syksyllä 2011. Oulun kauppakamari 20.9.2011 Toimitusjohtaja Matti Vuoria Kasvun eväät ja talouden näkymät syksyllä 2011 Oulun kauppakamari 20.9.2011 Toimitusjohtaja Matti Vuoria Euroopan ja Suomen suunta sumussa Maailmantalouden epävarmuus on kärjistynyt. Rahoitusmarkkinoiden

Lisätiedot

Työurien pidentäminen

Työurien pidentäminen Lisää tähän otsikko Työurien pidentäminen EK päivä 24. 3. 2010 Oulun Yliopisto Kari Kaukinen Ylilääkäri 2 Ikääntyneiden huoltosuhde vuosina 2010, 2025 ja 2050 nykyisissä EU-maissa 65 vuotta täyttäneiden

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

Kokkeja Kaukoidästä HOK-Elannon maukas filippiiniläisresepti. UUDISTA JA UUDISTU 29.9.2011 Satu Koivusaari

Kokkeja Kaukoidästä HOK-Elannon maukas filippiiniläisresepti. UUDISTA JA UUDISTU 29.9.2011 Satu Koivusaari Kokkeja Kaukoidästä HOK-Elannon maukas filippiiniläisresepti UUDISTA JA UUDISTU 29.9.2011 Satu Koivusaari HOK-Elanto lyhyesti Suomen suurin alueosuuskauppa, osa S-ryhmää Toimialueena pääkaupunkiseutu ja

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Maailma muuttuu niin myös työeläke. Työeläkepäivä 14.11.2012 Jukka Rantala

Maailma muuttuu niin myös työeläke. Työeläkepäivä 14.11.2012 Jukka Rantala Maailma muuttuu niin myös työeläke Työeläkepäivä 14.11.2012 Jukka Rantala Sisällys Historiaa Nykytilanne Tulevaisuus Eläketurvakeskus 2 Alkuvaihe Kansaneläkelaki 1938 ja sen uudistus 1956 Yksilölliset

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Hankintaseminaari. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Riku Koivusalo 16.10.2012

Hankintaseminaari. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Riku Koivusalo 16.10.2012 Hankintaseminaari Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Riku Koivusalo 16.10.2012 Etera on työeläkkeiden osaaja Etera on asiakkaiden omistama keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö. Vakuutamme yksityisyrittäjistä

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari

Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari Luottamus ja asenne ratkaisevat Työelämä 2020 hanke Työturvallisuuskeskus TTK Risto Tanskanen Asiantuntija tuottavuus ja työyhteisön

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2012. Lehdistötilaisuus 23.8.2012 Toimitusjohtaja Harri Sailas

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2012. Lehdistötilaisuus 23.8.2012 Toimitusjohtaja Harri Sailas ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2012 Lehdistötilaisuus 23.8.2012 Toimitusjohtaja Harri Sailas KESKEISIÄ HAVAINTOJA ALKUVUODESTA 2012 Sijoitustuotto kohtuullinen, 3,3 prosenttia Pitkän aikavälin reaalituotto

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Saatteko työttömyyseläkettä? 1. Kyllä AH5 2. Ei AH4

Saatteko työttömyyseläkettä? 1. Kyllä AH5 2. Ei AH4 1(7) TYÖVOIMATUTKIMUKSEN AD HOC -LISÄTUTKIMUS 2012: SIIRTYMINEN TYÖSTÄ ELÄKKELLE LOMAKE Kysymykset esitetään kohdehenkilöille 5. vastauskerralla, ja ne sijoitetaan peruslomakkeen loppuun ennen kotitalousosaa.

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

Työmarkkinoilta kadonneet

Työmarkkinoilta kadonneet Julkinen BoF Online 6 2014 Työmarkkinoilta kadonneet Seppo Orjasniemi Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Työurat pidemmiksi mitä meistä kunkin on hyvä tietää työurista nyt ja tulevaisuudessa?

Työurat pidemmiksi mitä meistä kunkin on hyvä tietää työurista nyt ja tulevaisuudessa? Työurat pidemmiksi mitä meistä kunkin on hyvä tietää työurista nyt ja tulevaisuudessa? Video Työkaarimallin taustat Työuria on saatava pitenemään alusta, keskeltä ja lopusta Työmarkkinajärjestöjen raamisopimus

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2014: ENNAKKOTIETOJA. Lehdistötilaisuus 30.1.2015 Toimitusjohtaja Harri Sailas

TILINPÄÄTÖS 2014: ENNAKKOTIETOJA. Lehdistötilaisuus 30.1.2015 Toimitusjohtaja Harri Sailas TILINPÄÄTÖS 2014: ENNAKKOTIETOJA Lehdistötilaisuus 30.1.2015 Toimitusjohtaja Harri Sailas ILMARISEN AVAINLUKUJA VUODELTA 2014 (Ennakkotietoja) Sijoitustuotto: 6,8 prosenttia Sijoitusomaisuuden arvo: 34,2

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

Kestävä eläketurva. Eläkkeensaajien Keskusliiton 50-vuotisjuhlaseminaari 20.9.2012. Kaija Kallinen

Kestävä eläketurva. Eläkkeensaajien Keskusliiton 50-vuotisjuhlaseminaari 20.9.2012. Kaija Kallinen Kestävä eläketurva Eläkkeensaajien Keskusliiton 50-vuotisjuhlaseminaari 20.9.2012 Kaija Kallinen Kestävä eläketurva sosiaalinen kestävyys eläketurva on riittävä ja yli sukupolvien oikeudenmukaiseksi koettu

Lisätiedot

Eläkejärjestelmän rakenne. 3. Pilari

Eläkejärjestelmän rakenne. 3. Pilari Eläkejärjestelmän rakenne Yksilölliset eläkevakuuutukset 3. Pilari Lisäeläketurva (työnantajan järjestämä) 2. Pilari Lakisääteinen työeläke Kansaneläke 1. Pilari ETK/ET 08.02 Saavutetun toimeentulon tason

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 3-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 3 / 2014 Maajohtaja Timo Vuori, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 Maailmantalouden

Lisätiedot

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Mikä on sukupolvi? Eri asia kuin ikä Yhteiset muistot

Lisätiedot

Lähivuosien keskeinen haaste

Lähivuosien keskeinen haaste Dialoogiteema: Paraneeko vammaisten ja pitkäaikaissairaiden työhön pääsy? Miten työelämä 2020 hankkeessa mahdollistetaan nyt työelämän ulkopuolella olevien työhön pääsy? VATES-PÄIVÄT 9.4.2014 Margita Klemetti

Lisätiedot

Työelämä 2020 - Rakennamme yhdessä Euroopan parasta työelämää Hyvän työelämän messut Hämeenkyrö 19.2.2015

Työelämä 2020 - Rakennamme yhdessä Euroopan parasta työelämää Hyvän työelämän messut Hämeenkyrö 19.2.2015 Työelämä 2020 - Rakennamme yhdessä Euroopan parasta työelämää Hyvän työelämän messut Hämeenkyrö 19.2.2015 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö SUOMEN TYÖELÄMÄ EUROOPAN PARAS VUONNA

Lisätiedot

YrittäjÄ. Hyvä työnantaja

YrittäjÄ. Hyvä työnantaja YrittäjÄ Hyvä työnantaja Yrittäjä hyvä työnantaja Kun televisiossa näytetään uutiskuvaa työelämästä, kuvassa on usein suuren tehtaan portti, josta virtaa ihmisjoukkoja. Todellisuus on kuitenkin toisenlainen:

Lisätiedot

ILMARINEN TAMMI SYYSKUU 2014 24.10.2014

ILMARINEN TAMMI SYYSKUU 2014 24.10.2014 ILMARINEN TAMMI SYYSKUU 2014 24.10.2014 1 SIJOITUSTUOTTO HYVÄLLÄ TASOLLA Tammi syyskuu 2014 Sijoitustuotto 5,7 % Osakesijoitusten tuotto 8,8 % Korkosijoitusten tuotto 3,1 % Kiinteistösijoitusten tuotto

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Miksi? Miten? Mitä? Tilanne 2014 Työnhakijoiden määrän vaihtelu Osa viihtyy ja pysyy kotihoidossa

Lisätiedot

Työssä vai työkyvyttömänä

Työssä vai työkyvyttömänä Työssä vai työkyvyttömänä Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen Kuntamarkkinat to 13.9.2012 klo 10.00 10.20 Kevan tavoitteet työssä jatkamisen tukemisessa 1. Mahdollisimman moni jatkaisi työssä omaan eläkeikäänsä

Lisätiedot

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90 Tanja Vuorela, ylilääkäri 6.11.2012 Osallistava työterveyshuolto 2. Suunnittelu 3. Toiminta Varhainen tuki: Sairauspoissaolojen seuranta Hälytysrajat Esimiesvalmennus

Lisätiedot

Talousjohtajabarometri II/2010

Talousjohtajabarometri II/2010 Talousjohtajabarometri II/2010 28.9.2010 Copyright, Gutta Oy Sisällysluettelo 1. Barometrin tausta 2. Barometrin yhteenveto 3. Barometrikatsaus aihealueittain Barometrin taustatiedot Talousjohtajabarometri

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

ELÄKEYHTIÖ AKTIIVISENA OMISTAJANA. Anna Hyrske 10.04.2013

ELÄKEYHTIÖ AKTIIVISENA OMISTAJANA. Anna Hyrske 10.04.2013 ELÄKEYHTIÖ AKTIIVISENA OMISTAJANA Anna Hyrske 10.04.2013 HUOLEHDIMME LÄHES 900 000 SUOMALAISEN ELÄKETURVASTA 529 000 työntekijää TyEL 37 500 yritystä YEL 58 800 yrittäjää Työeläkemaksut Eläkkeiden maksuun

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa Mitä liiketaloustieteiden tutkimus antaa suomalaiselle elinkeinoelämälle? Satu Huber 30.8.2010 30.8.2010 1 Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa 1. Poimintoja

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017 Onko edustamasi yritys varautunut eläkeuudistuksen tuomiin muutoksiin?

Eläkeuudistus 2017 Onko edustamasi yritys varautunut eläkeuudistuksen tuomiin muutoksiin? Hallitusammattilaiset: Tietopankkiaamiainen Eläkeuudistus 2017 Onko edustamasi yritys varautunut eläkeuudistuksen tuomiin muutoksiin? Janne Sjöman ja Tarja Tyni 19.8.2015 Hallitusammattilaiset / 19.8.2015

Lisätiedot

Yhteenveto 8.9., 22.9. ja 6.10. seminaareista

Yhteenveto 8.9., 22.9. ja 6.10. seminaareista Yhteenveto 8.9., 22.9. ja 6.10. seminaareista Yritykset ja kaupunki luovat Salon kasvun Hannu Salminen, Salon kaupunki Salon elinkeinopoliittisen ohjelman keskeiset tavoitteet: - Kaupungin vetovoimaisuudesta

Lisätiedot