Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta ajanjaksosta

Transkriptio

1 Seinäjoki 1. Hyvinvointikertomus Kunta Seinäjoki Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta ajanjaksosta Tämä hyvinvointikertomus on Terveydenhuoltolain 12 :n mukainen raportti Seinäjoen kaupungin asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin tilasta, toteutetuista toimenpiteistä, valtuuston päättämistä kehittämiskohteista ja tavoitteista. Kertomuksen vastuutaho ja laatijat Sähköisen hyvinvointikertomuksen laadinnasta vastaa terveyden edistämisen johtoryhmä, jonka puheenjohtaja on kaupunginjohtaja Jorma Rasinmäki. Pääkäyttäjä on terveyden edistämisen johtaja Oili Ylihärsilä ja käyttäjänä apulaiskaupunginjohtaja Harri Jokiranta. 2. Hallintokuntien toimenpiteet kunnan vahvistetussa talous- ja toimintasuunnitelmassa Vuoden 2013 talousarvion ja taloussuunnitelman mukaisesti toimialakohtaisia ydintavoitteita vuonna 2013 ovat mm. Sosiaali- ja terveyskeskuksessa: - palvelurakenteen kehittäminen ja ennakoivan toimintatavan vahvistaminen tukemaan väestön hyvinvointia ja arkipäivän sujumista Sivistyskeskuksessa: - päivähoidon rakenteen kehittäminen tehokkaammaksi - vapaa-ajan palveluiden painopisteen kohdistaminen lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluihin ja yhteissuunnittelun vahvistaminen - nuorisotakuun osalta eri toimijoiden yhteistyön lisääminen Tekniikkakeskuksessa: - vuokra-asumisen sekä määrällisen, että hinta/laatusuhteessa edullisen asumistuotannon edistäminen huomioiden eri kaupunginosien vuokra-asuntokysyntä 3. Strategiat, ohjelmat ja tavoitteet.

2 Kunnan hyvinvointipolitiikan ja johtamisen tavoitteet ja painopistealueet tällä hetkellä: Seinäjoen kaupungin strategia ilmaisee kaupungin tahdon edistää väestönsä hyvinvointia ja terveyttä sekä turvata hyvät ja laadukkaat palvelut. Johtamisen strategiset valinnat: - Kaupunginvaltuustolla, kaupunginhallituksella ja lautakunnilla on selkeät vastuut ja roolit - Kaupungin johtamisjärjestelmän ohjausta ja seurantaa kehitetään vastaamaan kaupunkikonsernin kasvun haasteisiin - Kaupunkilaisten yhteisöllisyyttä sekä osallisuutta kaupungin toimintaan ja päätöksentekoon vahvistetaan Seinäjoen kaupungin hyvinvointipolitiikan tavoitteet ovat: 1) Osallisuus lisääntyy ja syrjäytyminen vähenee 2) Hyvinvointi ja terveys lisääntyvät ja terveyserot kaventuvat 3) Palvelujen laatu, vaikuttavuus ja saatavuus paranevat Keskeiset hyvinvointiin liittyvät asiakirjat ja ohjelmat, joita kunnassa on valmisteltu tai jotka muuten ohjaavat toimintaa: Hallitusohjelma Talousarvio 2013 Taloussuunnitelma Toimintakertomus 2011 Henkilöstötilinpäätös 2011 Elinvoima- ja osallisuusohjelma (päivitetään) Turvallisuussuunnitelma (päivitetään) Asuntopoliittinen ohjelma Mielenterveys- ja päihdeohjelma (päivitetään) Lapsemme ja perheemme voivat hyvin toimenpideohjelma Seinäjoen kaupungin vammaispoliittinen ohjelma vuoteen 2015 Työterveyden strategia Ikääntymispoliittinen tavoite- ja toimenpideohjelma vuoteen 2017 Varhaiskasvatuksen linjaukset Liikuntastrategia (päivitetään) Seinäjoen kaupungin liikenneturvallisuussuunnitelma

3 Viestintästrategia (päivitetään) Terveyden edistämisen ohjelma Tässä hyvinvointikertomuksessa (kuten aiemmassakin) vertailukuntina ovat Vaasa, Pori ja Hämeenlinna, joita verrataan Seinäjokeen. "Liikennevalot" ilmaisevat onko vertailukaupungissa tilanne parempi, sama vai huonompi kuin Seinäjoella. Nuolien määrä (1-3) osoittaa mihin suuntaan kehitys Seinäjoella on mennyt viiden vuoden aikana ja miten suuri muutos on ollut ( vähintään 5, 10 vai 15%). Nuolen väri ilmaisee onko muutos ollut myönteistä (vihreä) tai kielteistä (punainen).harmaana näkyvä nuoli tarkoittaa, että kehityksen suuntaa ei ole tässä yhteydessä arvotettu. 4. Väestön hyvinvoinnin ja palvelujen kuvaus

4 Väestö- ja perherakenne / yleiset V1 = Vaasa V2 = Pori V3 = Hämeenlinna V4 = Koko maa indikaattori arvo muutos V1 Vaasa V2 Pori V3 Häme V4 Koko Huoltosuhde, demografinen ,2 49,8 55,8 56,9 52,9 Koulutustasomittain Lapsiperheet, % perheistä ,1 39,4 37, ,7 Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1000 asukasta ,6 18, ,3 Nettomuutto / 1000 asukasta 2011 Sairastavuusindeksi, ikävakioitu ,3 10,6 2,3 6,3 3,1 97,7 90,2 104,4 95,3 - Väestö

5 Yhden hengen asuntokunnat, % asuntokunnista 2011 Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 2011 Ahtaasti asuvat asuntokunnat, % kaikista asuntokunnista 2011 Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas 2011 Koti- ja vapaa-ajan tapaturmiin liittyvät hoitojaksot / asukasta 2011 Kunnan yleinen pienituloisuusaste 2010 Päihdehuollon nettokustannukset, euroa / asukas ,8 44,7 44,6 43,5 41, ,9 22,8 21,7 20,3 6,7 8,1 7,3 7,7 8, ,8 173, ,6 154,6 12,8 15,3 16,5 13,3 14,9 26,4 53,2 20,4 28,6 31,2 Psykiatrian laitoshoidon 7,42 8,95 8,57 7,99 7,65 hoitojaksot / 1000 asukasta 2011

6 Lapset ja lapsiperheet V1 = Vaasa V2 = Pori V3 = Hämeenlinna V4 = Koko maa indikaattori arvo muutos V1 Vaasa V2 Pori V3 Häme V4 Koko Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista lapsiasuntokunnista 2011 Ei yhtään läheistä ystävää, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista ,2 28, ,3 29,3 6,6 8,9 8,8 9 9,1 Kodin ulkopuolelle sijoitetut vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä ,1 0,8 1,8 1,5 1,4 Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % 15,1 17, ,3 16,4 8.- ja 9. luokan oppilaista 2011 Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, % 8. ja 9. luokkalaisista 7,6 6,6 8 6,1 7, Kunnan kustantamassa kokopäivähoidossa olleet 3-5- vuotiaat, % vastaavanikäisestä 66,2 81,7 63,2 60,5 63,8

7 väestöstä 2011 Lasten pienituloisuusaste , ,5 12,7 14,8 Perusterveydenhuollon lastenneuvolan käynnit yhteensä / vuotiasta Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä ,4 11,2 7,9 8,9 8,6 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista ,9 13,5 16,6 17,1 15,5 Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.- luokan oppilaista 2011 Vanhemmuuden puutetta, % 8.- ja 9.luokan oppilaista 2011 Perusterveydenhuollon lastenneuvolan lääkärikäynnit / vuotiasta 2011 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet yksinhuoltajakotitaloudet, % toimeentulotukea saaneista kotitalouksista , ,2 15, , ,6 24,1 22, ,2 4,2 2,2 3,4 2,8 Kokeillut laittomia huumeita 7,3 9,5 5,9 5,2 8 ainakin kerran, % 8.- ja 9.-luokan

8 oppilaista 2011 Kodinhoitoapua vuoden aikana saaneita lapsiperheitä, % lapsiperheistä ,1 3,7 0,1 1,6 1,6

9 Nuoret V1 = Vaasa V2 = Pori V3 = Hämeenlinna V4 = Koko maa indikaattori arvo muutos V1 Vaasa V2 Pori V3 Häme V4 Koko Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, nuorisopsykiatria / vuotiasta Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä ,5 9,3 10,7 11,5 11,4 Nuorisotyöttömät, % vuotiaasta työvoimasta 2011 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 2011 Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden 11,7 9,1 17,7 11,6 11,9 2,2 2,9 3 3,4 2,9 18,6 18,2 26,6 18,6 20,7

10 opiskelijoista 2011 Raskaudenkeskeytykset alle 25- vuotiailla / vuotiasta 15 16,6 17,4 16,6 15,3 naista 2011 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 2011 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista ,2 37,4 38,1 41,3 39,4 21,9 16,5 26, ,3 Tupakoi päivittäin, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. 38,6 37,3 38,7 36,6 39,7 vuoden opiskelijoista 2011 Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 2011 Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 2011 Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista ,6 11,1 8,8 9,4 13, ,5 18,4 21, ,2 14,5 16, ,9

11 Työikäiset V1 = Vaasa V2 = Pori V3 = Hämeenlinna V4 = Koko maa indikaattori arvo muutos V1 Vaasa V2 Pori V3 Häme V4 Koko Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 2011 Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta 2011 Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 1000 asukasta ,7 3,5 4,5 4,1 3,8 9,2 13,9 12 9,2 9,1 5 5,5 4 2,6 3,2 Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla 2,4 hoidetut potilaat / 1000 asukasta 2,6 5,7 2,7 3, Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä

12 2011 Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä 2011 Psykiatrian avohoitokäynnit / 1000 asukasta 2011 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä ,7 20,9 26,7 26,3 23, ,1 3,2 1,6 2,1 2,2 Tuki- ja liikuntaelinten- sekä sidekudosten sairauksien vuoksi 1,5 työkyvyttömyyseläkettä saavat, % 1 2,1 1,5 1, vuotiaista 2011 Työkyvyttömyyseläkettä saavat, % vuotiaista ,6 5,5 8,4 7,2 7,3 Työttömät, % työvoimasta ,2 7,6 12,4 8,9 9,4 Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut potilaat / asukasta ,3 155,4 200,8 169,6 156,7 Depressiolääkkeistä korvausta saaneet vuotiaat / ,9 97,9 100,2 95

13 vastaavanikäistä 2011 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin diabeteksen vuoksi oikeutettuja vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä ,3 1 1,3 1,1 1,1

14 Ikäihmiset V1 = Vaasa V2 = Pori V3 = Hämeenlinna V4 = Koko maa indikaattori arvo muutos V1 Vaasa V2 Pori V3 Häme V4 Koko Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä 89,7 88,8 87,7 89,5 89,6 väestöstä 2011 Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit 65 vuotta täyttäneillä / 1000 vastaavanikäistä 2010 Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä ,5 3,5 5,2 4,3 4,2 Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä ,6 12,2 9,8 11,1 12,2 Täyttä kansaneläkettä saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä 2,2 2 2,4 2,3 3,2

15 2011 Yksinasuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä asuntoväestöstä ,2 48,5 50,5 50,3 48,8 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin diabeteksen vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % vastaavanikäisestä väestöstä 2011 Koti- ja vapaa-ajan tapaturmiin liittyvät hoitojaksot 65 vuotta täyttäneillä/ vastaavanikäistä 2011 Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin 85 vuotta täyttäneet potilaat / 1000 vastaavanikäistä ,1 12,3 12,6 13,8 13,4 448,8 526,3 469,8 398,9 401, Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä Terveyskeskusten 75 vuotta täyttäneet pitkäaikaisasiakkaat , % vastaavanikäisestä väestöstä ,4 3,4 1,8 0,5 1,3

16 Muut hyvinvointitiedot Elinympäristön terveellisyys ja turvallisuus - asuminen Seinäjoen kaavoitusohjelmassa oli vuoden 2012 lopussa noin 40 vireillä olevaa kaavaa, joista aktiivivaiheessa oli noin puolet. Uusissa kaavoissa oli varaukset omakotitonteille (205), rivitalotonteille (15), kerros- ja liiketonteille (8) sekä liike- ja työpaikka rakentamisen tonteille (12). Rakennuslupia myönnettiin 789. Asuntotoimi välitti ARA myöntämiä korkotukia /-varauksia ja avustuksia kolmen vuokratalon rakentamiseen sekä kolmen vuokratalon perusparantamiseen, vanhusten talon perusparantamiseen, hoivakodin rakentamiseen muistihäiriöisille vanhuksille sekä palvelukodin rakentamiseen vammaisille. Varoja myönnettiin vanhusten ja vammaisten asuntojen korjaustoimintaan, kuntotutkimuksiin ja - arvioihin, jolloin korjausrakentamisen yhteissummaksi muodostui euroa. Seinäjoen asumisväljyys vuonna 2011 oli 43,18 neliömetriä / henkilö. Koko maan vastaava luku oli 41,20 ja Etelä-Pohjanmaan 45,20. Ahtaasti asuvia lapsiperheitä oli vähemmän kuin maassa keskimäärin ja omakotitaloja oli (2010) liki 40% asuntokannasta. 75-vuotiaaat (vuonna 2012 kyselyyn vastanneet) asuivat yleisimmin omakoti- tai maalaistaloissa. Asumiseen oltiin yleensä tyytyväisiä, muutostöitä oli tehty 40%.ssa asuntoja ja tarvetta muutostöille oli vielä osassa asuntoja. Tärkein tehty tai tekemistä odottava muutostyö oli tukilaitteiden asentaminen. - ympäristö Pääsääntöisesti vuoden 2011 ilmanlaatuindeksi pysyi edellisvuosien tapaan hyvällä tasolla. Seinäjoen ilmanlaadun merkittävin epäpuhtaus oli katupöly. Katujen pölypitoisuuksien raja-arvot ylittyivät vain neljänä päivänä. Ympäristöterveydenhuollossa toimiva epidemiatyöryhmä kokoontui säännöllisesti ja aina, kun oli epäily vesi- / elintarvike-epidemiasta. Vakavia epidemioita ei vuoden 2012 aikana ollut. Erikoistuneet terveystarkastajat keskittyivät elintarvikevalvontaan ja ympäristöterveydenhuolto asuntojen ja kokoontumistilojen sisäilmaongelmiin ja osa terveystarkastajista kuluttajaturvallisuuslain mukaisiin tehtäviin. Tupakkalain mukaisia tarkastuksia ja uimavesien laadun mittauksia tehtiin suunnitelmallisesti. Hygieniahoitajan ja varhaiskasvatuksen yhteistyötä lisättiin tarttuvien tautien ehkäisemiseksi päiväkodeissa. Seinäjoen alueen ympäristöterveydenhuolto toteutti keväällä 2012 projektin palvelumyynnissä olevien pakkaamattomien tuoreiden kalojen laadun selvittämiseksi. Projektista on erillinen raportti. Seinäjoella on kehitetty liikuntaympäristöjä, elämysreitistöjä ja esteettömiä reittejä ympärivuotiseen käyttöön. Uusi opaskartta julkaistiin kartta- ja paikkatietopalvelujen toimesta. Hoidettuja hiihtolatuja oli vuonna 2012 yhteensä 190 km, joista valaistuja latuja oli 75 km. Hoidettuja jääalueita oli 55 ( kaukaloita ja avojääratoja). - liikenne- ja katuturvallisuus

17 Vuoden 2012 aikana Seinäjoella tapahtui yhteensä 408 (vuonna ) liikenneonnettomuutta. Loukkaantumiseen johtaneita onnettomuuksia oli 116 (127) ja kuolemaan johtaneita 3 (2). Vuoden 2012 aikana tapahtuneista (408) onnettomuuksista 176 tapahtui risteyksissä ja 2 rautatietasoristeyksessä. Eniten onnettomuuksia tapahtui Herralankadun risteyksessä, Itikanristeyksessä sekä Torikadun ja Ruukintien risteyksissä sekä Koulukadun tasa-arvoisissa risteyksissä, Kivistöntien-Ruukintien risteyksessä ja Päivölänkadun-Kuortaneentien risteyksessä. Onnettomuuksista eniten eli 323 tapahtui ajoradalla, 43 suojatiellä tai pyörätien jatkeella ja 38 pysäköintialueilla tai pihoissa. Mopo-, mopoauto- ja skootterionnettomuudet lisääntyvät edellisestä vuodesta ( 29 onnettomuutta vuonna 2012)). Liikenneturvallisuuden edistämiseksi rakennettiin kevyen liikenteen väyliä mm Kultavuoreen, Ylistaroon ja Peräseinäjoelle, kiertoliittymiä Lakeudentielle (2) ja Kivistöntielle, nopeusnäyttötaulut kiinteästi Ruukintielle ja Framin liittymä. Keskustaa kehitettiin jalankulkuystävällisemmäksi. Runsaslumisesta keväästä ja syystalvesta huolimatta liikenneväylät ja alueet pidettiin laatustandardien mukaisessa kunnossa. Liikenneviraston osittaisella rahoituksella kaupunkiin laadittiin pyöräilystrategia "Pyöräillen Seinäjoella". Sen tavoitteena on saada aikaan parempaa kaupunkiympäristöä, vähentää paikoitustilan tarvetta ja kustannuksia sekä edistää väestön terveyttä nostamalla pyöräilyn kulkutapaosuutta 15%:iin (11% vuonna 2011). Ilmitulleiden liikennerikkomusten määrä väheni (liikennerikkomuksia yhteensä 5315) Seinäjoella -7% vuoteen 2011 verrattuna (muutos -422). Koko maassa vastaava %-luku oli -15%. Rattijuopumukset, törkeät rattijuopumukset, liikenneturvallisuuden vaarantamiset ja törkeät liikenneturvallisuuden vaarantamiset kaikki vähenivät edelliseen vuoteen verrattuna. Väkivaltarikokset lisääntyivät Seinäjoella 2% (yhteismäärä 439) ja Etelä-Pohjanmaalla 3% kun taas koko maassa kehitys oli päinvastainen eli väkivaltatapauksia tuli ilmi 6% aiempaa vähemmän. Elinolot ja elintavat - toimeentulo Vuonna 2012 oli toimeentulotuen asiakkaana 2870 ruokakuntaa. Määrä on pysynyt samansuuruisena viime vuosien ajan. Puolet toimeentulotukea saaneista ruokakunnista oli alle 30-vuotiaiata ja merkittävin asiakkuuden syy oli työttömyys. Velkaneuvonnan asiakkaiksi tuli 309 uutta asiakkuutta, jotka olivat entistä useammin nuoria aikuisia. Velkaantumisen syynä oli mm. työttömyys, pikavipit, puhelinlaskut ja opintolainat. Näistä nuorista aikuisista monilla oli myös päihdeongelmia eivätkä he olleet tullessaan minkään palvelun piirissä ja ohjaus palveluihin tapahtui velkaneuvonnassa. 75-vuotiaista (kysely 2012) 44% katsoi tulojensa riittävän hyvin ja 53% kohtalaisesti. - koulutus Nuorten opiskelupaikan saamisen ja vastaanottamisen osalta kaupungissa toimi kesäohjaamo, joka auttoi nuoria löytämään opiskelupaikan myös kesäaikana. Resurssi opinto-ohjaaja työskenteli osan työajastaan Sedussa tarttuen mahdollisiin koulupudokkaisiin. Seinäjoen aikuisväestön koulutuksen keskimääräinen pituus perustason jälkeen vuonna 2011 oli 3,5 vuotta henkeä kohden. Vastaava luku koko maan osalta oli 3,4. Seinäjoen koulutuskuntayhtymässä opiskeli vuonna 2011 yhteensä runsaat opiskelijaa, joista SeAMK:ssa noin 4800, Sedussa 4200 ja Sedu Aikuiskoulutuksessa Kokonaismäärästä suurin osa sijoittui Seinäjoen yksiköihin. Ammattikorkeakoulututkinnon suoritti vuonna 2011 yhteensä 829 opiskelijaa.

18 Kansalaisopisto tarjosi mahdollisuuden kuntalaisten omaehtoiseen oppimiseen. Kansalaisopiston kalenterivuoden 2012 opetustuntien määrä oli tuntia, eri kursseja oli yhteensä 1265 ja opiskelijoita 9815 (= netto-opiskelijat kerran laskettuna). Vuoden 2011 tilaston mukaan Kansalaisopiston opiskelijoista 44% oli työssä, 20% eläkkeellä, 19,7% opiskelijoita / koululaisia, 4,8 % työttömänä ja muita 10,5%. Ikäjakauma oli pikkulapsista 90- vuotiaisiin. - kirjasto Kirjastotoimeen kuului 11 kiinteää kirjaston toimipistettä ja kaksi kirjastoautoa. Vuoden 2012 kokonaislainaus oli lainaa. Luvussa oli laskua edellisvuoteen verrattuna. Syynä oli pääkirjaston neljän kuukauden kiinniolo. Merkittävintä ja näkyvintä kirjastossa oli pääkirjaston laajennusosan valmistuminen. Uudessa Apilassa eri ikäisten kävijöiden määrä lähes kolminkertaistui ja palaute kirjastosta oli kiittävää. Nuorilta saatiin hyvin myönteistä palautetta heille suunnitelluista tiloista. - työllisyys Työttömien työnhakijoiden määrä nousi vuoden 2012 loppua kohden. Marraskuussa työttömien osuus työvoimasta oli 8,5%. Yli 50-vuotiaita työttömiä oli 32,6%, alle 25-vuotiaita 17,1% ja yli vuoden työttöminä olleita 22,8%.Vuoden lopussa työttömiä työnhakijoita oli 2719 henkilöä. Työvoiman palvelukeskuksessa aktiivisten asiakkaiden määrä oli 370 vuoden 2012 lopussa. Uusien asiakkaiden (143) lähettävänä tahona oli TE-toimisto (50%) ja sosiaalitoimi (17%) tai jokin muu taho (27%), omaehtoisesti tuli runsas 10% asiakkaista. Vuoden 2012 aikana asiakkuuksia päättyi 114, joista 17,7% työllistyi, koulutukseen meni liki 16% ja eläkkeelle siirtyi 10,5% asiakkaista, muiden osalta asiakkuus päättyi palkkatukeen. - lasten ja lapsiperheiden elintavat Seinäjoella tehdyn 6. luokkalaisten terveyskyselyn tuloksia peilataan tässä tehtyihin tutkimuksiin, jotka on julkaistu vuonna 2012 THL:n raportissa "Lasten ja lapsiperheiden hyvinvointierot". Seinäjoella vuonna 2012 (vuoden 2011 vastaava luku) tehdyn terveyskyselyn mukaan lasten arkiiltojen kotiintuloaikoihin oli tullut positiivista muutosta edelliseen vuoteen verrattuna. 52%:lla kotiintuloaika oli klo 20 tai sitä ennen (46%) ja viikonloppuisinkin entistä useammalla oli kotiintuloaika määritelty. 80% vanhemmista myös tiesi yleensä tai aina missä heidän lapsensa vietti vapaaaikaansa. THL:n raportin mukaan 17%:lla 5. luokkalaisista ei ole kotiintuloaikoja. Vanhempien koulutus ei vaikuta rajojen asettamiseen. Seinäjoella 6.luokkalaisista 7,4%:lla (14%) ei ollut arkisin kotiintuloaikaa. Seinäjoella 54% 6.luokkalaisista sai käyttörahaa sitä tarvitessaan (45%). Viikkorahakäytäntö oli 23%:ssa perheistä. Nukkumaan ennen klo 22 arkisin meni vain 27% ja viikonloppuisin vain pieni osa.liian vähäinen yö uni aiheuttaa lapsille stressiä, keskittymiskyvyn puutetta, masentuneisuutta ja sillä on yhteys ylipainoon ja diabeteksen kehittymiseen. Lastensa ruutuaikaa rajoitti vain 26,5% vanhemmista. Suositus ruutuajasta on enintään 2 tuntia päivässä. Seinäjoella 10% pojista (3,7% tytöistä) katsoi arkipäivisin televisiota yli 4 tuntia ja 16% pojista (10% tytöistä) oli saman ajan pelikoneiden ääressä. Viikonloppuisin yli neljä tuntia ruutujen ääressä oli vielä suurempi osa 6. luokkalaisista. Yleensä rajoja lapsilleen asettaa THL:n raportin mukaan 70% vanhemmista. Korkeammin koulutetut äidit asettavat rajoja lapsilleen enemmän kuin vähemmän koulutetut äidit. Terveyskyselyn mukaan Seinäjoella vanhemmista 70% oli keskustellut 6. luokkalaisen lapsensa kanssa alkoholista ja 59,5% huumeista. Huumeista oli keskusteltu poikien kanssa enemmän kuin tyttöjen. 34% lapsista oli maistanut alkoholia vanhempiensa luvalla. 22 lasta ilmoitti juoneensa alkoholia useita kertoja, 13% oli kokeillut tupakkaa ja 15 oppilasta tupakoi satunnaisesti tai säännöllisesti. Huumeita oli tarjottu seitsemälletoista (17) 6.- luokkalaiselle. Tutkimusten mukaan

19 tupakoinnin aloittamista ennustaa voimakkaimmin lähiympäristön tupakointi ja suhtautuminen tupakkatuotteisiin. Seinäjoella 75% lapsista ilmoitti, että kotona oli keskusteltu tupakasta. Tupakointi on myös indikaattori nuoren syrjäytymisvaarasta. Tutkimusten mukaan päivittäin tupakoivat vuotiaat kärsivät vakavasta masennuksesta viisi kertaa todennäköisemmin kuin tupakoimattomat nuoret. Saman raportin tutkimustulosten mukaan neuvola- ja kouluikäisten lasten äideistä 15% ja isistä 27% tupakoi. Tutkimusten mukaan myös alkoholin käyttö on suomalaisissa perheissä yleistä: äideistä 6% ja isistä jopa 28% käyttää alkoholia niin, että alkoholin käytön riski on vähintään lievästi kohonnut. Vuonna 2012 Seinäjoella runsas kolmannes 6. luokkalaisista lapsista ei syönyt aamupalaa, sama määrä ei syönyt lämmintä ateriaa iltapäivisin ja vielä harvempi iltapalaa ja kouluruokakin jäi syömättä viidennekseltä. Aamupala ja perheen yhteinen ateria iltapäivisin ovat keskeisiä koululaisten hyvinvoinnin ja painon hallinnan näkökulmista. Pojat söivät kotona lämpimän aterian ja iltapalan tyttöjä useammin. 36% (34%) lapsista söi makeisia vähintään kolmena päivänä viikosta ja 64% (54%) joi limpsaa vähintään 3 kertaa viikossa. Energiajuomia ei juonut lainkaan 65% (70%). Pojat joivat selvästi tyttöjä enemmän energiajuomia. Tutkimusten mukaan raskausajalla, imeväisiällä ja lapsuudessa epäterveelliset ruokatottumukset kasaantuvat vähemmän koulutettuihin väestöryhmiin. Lapsuuden ja nuoruuden elinolot ja varhain opitut tavat ja tottumukset on vaikea poistaa aikuisuudessa. Seinäjoella vain 17% 6. luokkalaisista (12-13-vuotiaita) liikkui joka päivä siten, että liikunta sai aikaan hengästymistä ja hikoilua. Tyttöjen ja poikien välillä oli selkeä ero päivittäisessä liikkumisessa. Joka päivä liikkui riittävästi vain 9,12% tytöistä (pojista 25%). 8.ja 9. luokkalaisista (2011) harrasti hengästyttävää liikuntaa korkeintaan yhden tunnin viikossa 34,1 % ( koko maa 34%). Toistuvasti kiusaamisen kohteena oli 5% (10%) Seinäjoen 6. luokkalaisista. Lasten ja nuorten hampaiden reikiintyminen Hampaiden reikiintymistä kuvaava D-indeksi vuonna 2012 Seinäjoella kaikki alle 18-vuoitiaat: keskiarvo 0,44 (tavoite 0,45). Vuonna 2010 Etelä-Pohjanmaalla 12-vuotiaiden D-indeksi keskiarvo oli 0,50 eli keskimäärin joka toisella 12 -vuotiaalla oli 1 paikkaushoitoa vaativa kariesvaurio. D-indeksi Seinäjoella vuonna vuotiaat 0,30 5-vuotiaat 0,76 12-vuotiaat 0,49 15-vuotiaat 1,15 17-vuotiaat 1,28 Lasten keskiarvoisessa hoitoa vaativassa suun terveydessä ei tapahtunut muutosta. Tervehampaisten osuus lisääntyi, mutta saman aikaisesti lisääntyi myös paljon hoitoa tarvitsevien osuus. Imetysaktiivisuus 6kk:n iässä % äideistä täysimetys 8,8 18,5 14,8 osittainen imetys 61,6 46,5 49,8 ei lainkaan imetystä 29,6 35,0 35,4

20 THL:n raportin mukaan 29% äideistä täysimettää lastaan 4 kuukauden iässä ja 3% 6 kuukauden iässä. Täysimetys oli yleisempää korkeammin koulutetuilla äideillä. Nykysuositusten mukaan lapsen ensimmäisten kuukausien ravinnoksi riittää yleensä äidinmaito ja täysimetystä (yksinomaista rintaruokintaa) suositellaan jatkettavaksi 6 kuukauden ikään asti. Lasten ylipainoisuus / lihavuus % ikäluokasta vuotiaat 8,0 3,5 4,3 5-vuotiaat 17,0 12,5 12,7 alakoululaiset 17,3 1. luokkalaiset 14,0 5.-luokkalaiset 16,1 Nuorten ylipaino 8. ja 9. luokkalaiset lukion 1. ja 2. luokkalaiset Sedun 1. ja 2. vuoden opiskelijat 24 THL:n raportin mukaan kouluikäisistä noin 20% on vähintään ylipainoisia ja yleisemmin heidän äitinsä ovat vähemmän koulutettuja kuin normaalipainoisten lasten äidit vuotiaiden koettu terveys Vuoden 2012 kyselyyn vastanneista 75-vuotiaista piti 57% terveyttään hyvänä ja 6% melko tai erittäin huonona. Edelliseen vuoteen verrattuna 74%:lla terveys oli säilynyt samanlaisena ja 19% koki terveytensä huonontuneet. 33,5% vastaajista oli huolestuneita omasta terveydestään. 94% oli tyytyväisiä omaan elämäänsä. - lähisuhdeväkivalta Poliisille ilmoitetut perheväkivaltarikokset vähenivät -11,5% (157 -> 139) vuoteen 2011 verrattuna. Perheväkivallan aiheuttamat kotihälytykset lisääntyivät 42%, hälytysten määrän ollessa 237 kotihälytystä. Lähisuhdeväkivaltasovittelut lisääntyivät ja näin osapuolet käsittelivät ja sopivat vapaaehtoisesti keskenään tilanteen aiheuttamat henkiset ja fyysiset haitat puolueettoman sovittelijan välityksellä. Seinäjoella lähisuhdeväkivaltaan liittyviä sovitteluita oli 7, joissa osallisina oli 5 naista ja 5 miestä. Seinäjokelaisia sovitteluasiakkaita oli yhteensä osallisuus ja osallistuminen Osallisuuden yhtenä kuvaajana voidaan pitää äänestysaktiivisuutta. Presidentinvaaleissa Seinäjoella äänestysprosentti on ollut laskeva: äänestys% vuosina ,1 71,0 69,8

21 Kuntavaaleissa vuonna 2012 äänestys% oli Seinäjoella 58,9 (koko maa 58,3% ja Etelä-pohjanmaa 62,3%). Kouluterveyskyselyn (2011) mukaan nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksissa oli parannettavaa: 24% 8. ja 9. luokkalaisista ja 16% lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista ei kokenut tulevansa kuulluksi koulussa ja 38% 8. ja 9. luokkalaisista ja 30% lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista ei tiennyt, miten voi vaikuttaa koulun asioihin. 75-vuotiaista (kysely 2012) 68% osallistui johonkin toimintaan kuten erilaisiin ryhmiin tai yhdistyksiin. 93% piti osallistumistaan riittävänä. - yksinäisyys Peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisista ja lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista seitsemällä (7)%:lla ei ollut (vuonna 2011) yhtään läheistä ystävää, jonka kanssa olisi voinut keskustella luottamuksellisesti omista asioistaan. Yhden hengen asuntokunnat olivat lisääntymässä, varsinkin yli 75 -vuotiaiden osalta, mikä voi olla myös riski yksinäisyyden kokemuksille.75-vuotiailla (kysely 2012) oli 14,5 %:lla yhteydenpito vähentynyt ja 10% piti nykyistä yhteydenpitoaan riittämättömänä. 8% toivoi lisää keskustelumahdollisuuksia muiden kanssa. Tupakointitottumukset Nuorten tupakointi: Tupakoivien osuus % lukion 1. ja 2.vuoden opiskelijoista Sedun 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 41 38,6 Seinäjoen kaupungin henkilökunnan tupakointi % kyselyyn vastanneista 11,2 7,7 Päihteet ja huumeet Vuonna 2012 A-klinikan asiakasmäärä oli 405 asiakasta. A-klinikan asiakkaista 47% (192) oli vuotiaita, alle 30-vuotiaita oli 105 ja yli 50-vuotiaita 121 asiakasta. Ikääntyvien osuus oli kasvussa; yli 60-vuotiaiden osuus oli vuonna % ja vuonna %. Tämä on yhteneväistä THL:n tuoreen selvityksen kanssa, jossa todetaan eläkeikäisten alkoholinkäytön kasvun jatkumisesta. Naisten osuus asiakkaista oli 28%. Täysin oma-aloitteisesti A-klinikalle hakeutui neljännes, saman määrän poliisi ohjasi ajoterveyden arviointiin ja puolet asiakkaista oli joko lastensuojelun, työpaikan, muun hoitopaikan tai omaisten hoitoon ohjaamia. Lastensuojelun hoitoon ohjaamien määrä oli runsaassa kasvussa. Alkoholi tulosyynä oli laskenut 81,5%:sta (2009) 64%:iin (2012) ja huume-, lääke- ja sekakäyttäjien määrä oli lisääntynyt. K-klinikalla opiaattikorvaushoitoa saavia asiakkaita oli 12 ja käyntitapahtumia Korvaushoidossa olleiden ikäjakauma oli vuotta. Selviämis- ja katkaisuhoitoaseman käyttöaste nousi. Huume- ja lääkevieroitusten määrä kasvoi.

22 Päihdelaitoskuntoutusta sai yhteensä 29 asiakasta ja asunnottomuuden vuoksi laitospaikkoja / erityisasumisyksikköjen asumispalvelua ostettiin seitsemälletoista (17) asiakkaalle. Alkoholidementoitumisesta ja/ tai toimintakyvyn alenemasta johtuen asumispalvelua hoivakodista hankittiin yhteensä 27:lle asiakkaalle. Kaupungin omistamassa suojakodissa oli 5 asukasta. Huumeiden käyttäjien neuvontapiste Hälppärissä oli käyntejä yhteensä 120. Kävijöitä oli yhteensä 26. Iältään kävijät olivat vuotiaita. Korvaushoitoon K-klinikalle heistä pääsi 4 henkilöä. Aiemmasta vuodesta poiketen alaikäisiä ei kävijöissä ollut. Uusia C-hepatiitti tai HIV-tartuntoja ei löytynyt. Muita palveluita ja niiden käyttö vuonna Varhaiskasvatus Päiväkodeissa oli yhteensä 1991 paikkaa, joista esiopetuksessa oli 664 paikkaa ja kouluilla 57 paikkaa. Perhepäivähoitopaikkoja oli 407 ryhmäperhepäivähoitopaikkoja oli 332. Ostopalvelupaikkoja oli 204, joista esiopetuksessa noin 40. Seinäjoen kaupungin alueella toimi kesällä 12 leikkikenttää. Lasten läsnäolopäiviä kertyi 6270 ja lapsia oli kirjoilla toiminnassa 1518 lasta. - Työterveyshuolto Terveystarkastuksia työterveyshoitajilla ja lääkäreillä oli yhteensä (kasvua edellisiin vuosiin). Työkyvyn arvioinnit, kuntoutusarvioinnit ja työkyvyn tukemiseen liittyvät käynnit lisääntyivät. Koko henkilökunnan käynnit yhteensä olivat käyntiä. - Perusterveydenhuolto Terveyskeskuksen lääkärikäyntejä (kaikki lääkärit) oli (peittävyys 82%) terveydenhoitajakäyntejä neuvoloissa terveydenhoitajakäyntejä koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa psykologikäyntejä 6427 Terveyskeskuksen vastaanottotoiminnan kokonaispeittävyys vuonna 2011 oli 71%, mikä on korkea, käyntejä / asiakas oli vähän ja kustannukset per asiakas olivat edulliset. Terveyskeskuksen suurkuluttajien (yli 6 käyntiä/potilas) käyntien osuus kaikista käynneistä oli vuonna 2011 runsas 50% ja heistä yli 40% oli pysynyt suurkuluttajina vähintään kaksi vuotta. Yleisimmin he olivat vuotiaita ja edustivat noin 7% väestöstä. Y-talossa siirryttiin hoitaja-lääkäri työparityöskentelyyn. Neuvoloissa käytössä oleva Neuvokas Perhe malli arvioitiin sisäisen auditoinnin avulla ja kehitettiin näin edelleen perheiden ravitsemus- ja liikuntaneuvontaa ja tukea. - Vanhustyö Vuonna 2012 hyvinvointia tukevia kotikäyntejä 75-vuotiaille toteutui 243 ja kotihoidon kotikäyntejä käyntiä. Omaishoidon tuensaajia oli 379 ja turvapuhelinasiakkaita 603 asiakasta. Kotihoidon asiakkaita oli 2537, säännöllisen kotihoidon asiakkaita 752 ja ateriapalveluasiakkaita 768. Ikäihmisten kotona asumisen tukimuotoja olivat myös sauna-, pyykki-, kauppa-, turva-, ja kuljetuspalvelut sekä siivouspalvelut palvelusetelillä tarveharkinnan mukaan. Palveluseteliasiakkaita oli vuotiaista (kyselyyn vastanneista 2012) 26% ilmoitti tarvitsevansa jotakin apua ja sitä sai 20% tarvitsijoista. Eniten apua jäi saamatta raskaiden kotiaskareiden tekemiseen ja pieniin korjaustöihin.