Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta ajanjaksosta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta ajanjaksosta"

Transkriptio

1 Seinäjoki 1. Hyvinvointikertomus Kunta Seinäjoki Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta ajanjaksosta Tämä hyvinvointikertomus on Terveydenhuoltolain 12 :n mukainen raportti Seinäjoen kaupungin asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin tilasta, toteutetuista toimenpiteistä, valtuuston päättämistä kehittämiskohteista ja tavoitteista. Kertomuksen vastuutaho ja laatijat Sähköisen hyvinvointikertomuksen laadinnasta vastaa terveyden edistämisen johtoryhmä, jonka puheenjohtaja on kaupunginjohtaja Jorma Rasinmäki. Pääkäyttäjä on terveyden edistämisen johtaja Oili Ylihärsilä ja käyttäjänä apulaiskaupunginjohtaja Harri Jokiranta. 2. Hallintokuntien toimenpiteet kunnan vahvistetussa talous- ja toimintasuunnitelmassa Vuoden 2013 talousarvion ja taloussuunnitelman mukaisesti toimialakohtaisia ydintavoitteita vuonna 2013 ovat mm. Sosiaali- ja terveyskeskuksessa: - palvelurakenteen kehittäminen ja ennakoivan toimintatavan vahvistaminen tukemaan väestön hyvinvointia ja arkipäivän sujumista Sivistyskeskuksessa: - päivähoidon rakenteen kehittäminen tehokkaammaksi - vapaa-ajan palveluiden painopisteen kohdistaminen lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluihin ja yhteissuunnittelun vahvistaminen - nuorisotakuun osalta eri toimijoiden yhteistyön lisääminen Tekniikkakeskuksessa: - vuokra-asumisen sekä määrällisen, että hinta/laatusuhteessa edullisen asumistuotannon edistäminen huomioiden eri kaupunginosien vuokra-asuntokysyntä 3. Strategiat, ohjelmat ja tavoitteet.

2 Kunnan hyvinvointipolitiikan ja johtamisen tavoitteet ja painopistealueet tällä hetkellä: Seinäjoen kaupungin strategia ilmaisee kaupungin tahdon edistää väestönsä hyvinvointia ja terveyttä sekä turvata hyvät ja laadukkaat palvelut. Johtamisen strategiset valinnat: - Kaupunginvaltuustolla, kaupunginhallituksella ja lautakunnilla on selkeät vastuut ja roolit - Kaupungin johtamisjärjestelmän ohjausta ja seurantaa kehitetään vastaamaan kaupunkikonsernin kasvun haasteisiin - Kaupunkilaisten yhteisöllisyyttä sekä osallisuutta kaupungin toimintaan ja päätöksentekoon vahvistetaan Seinäjoen kaupungin hyvinvointipolitiikan tavoitteet ovat: 1) Osallisuus lisääntyy ja syrjäytyminen vähenee 2) Hyvinvointi ja terveys lisääntyvät ja terveyserot kaventuvat 3) Palvelujen laatu, vaikuttavuus ja saatavuus paranevat Keskeiset hyvinvointiin liittyvät asiakirjat ja ohjelmat, joita kunnassa on valmisteltu tai jotka muuten ohjaavat toimintaa: Hallitusohjelma Talousarvio 2013 Taloussuunnitelma Toimintakertomus 2011 Henkilöstötilinpäätös 2011 Elinvoima- ja osallisuusohjelma (päivitetään) Turvallisuussuunnitelma (päivitetään) Asuntopoliittinen ohjelma Mielenterveys- ja päihdeohjelma (päivitetään) Lapsemme ja perheemme voivat hyvin toimenpideohjelma Seinäjoen kaupungin vammaispoliittinen ohjelma vuoteen 2015 Työterveyden strategia Ikääntymispoliittinen tavoite- ja toimenpideohjelma vuoteen 2017 Varhaiskasvatuksen linjaukset Liikuntastrategia (päivitetään) Seinäjoen kaupungin liikenneturvallisuussuunnitelma

3 Viestintästrategia (päivitetään) Terveyden edistämisen ohjelma Tässä hyvinvointikertomuksessa (kuten aiemmassakin) vertailukuntina ovat Vaasa, Pori ja Hämeenlinna, joita verrataan Seinäjokeen. "Liikennevalot" ilmaisevat onko vertailukaupungissa tilanne parempi, sama vai huonompi kuin Seinäjoella. Nuolien määrä (1-3) osoittaa mihin suuntaan kehitys Seinäjoella on mennyt viiden vuoden aikana ja miten suuri muutos on ollut ( vähintään 5, 10 vai 15%). Nuolen väri ilmaisee onko muutos ollut myönteistä (vihreä) tai kielteistä (punainen).harmaana näkyvä nuoli tarkoittaa, että kehityksen suuntaa ei ole tässä yhteydessä arvotettu. 4. Väestön hyvinvoinnin ja palvelujen kuvaus

4 Väestö- ja perherakenne / yleiset V1 = Vaasa V2 = Pori V3 = Hämeenlinna V4 = Koko maa indikaattori arvo muutos V1 Vaasa V2 Pori V3 Häme V4 Koko Huoltosuhde, demografinen ,2 49,8 55,8 56,9 52,9 Koulutustasomittain Lapsiperheet, % perheistä ,1 39,4 37, ,7 Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1000 asukasta ,6 18, ,3 Nettomuutto / 1000 asukasta 2011 Sairastavuusindeksi, ikävakioitu ,3 10,6 2,3 6,3 3,1 97,7 90,2 104,4 95,3 - Väestö

5 Yhden hengen asuntokunnat, % asuntokunnista 2011 Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 2011 Ahtaasti asuvat asuntokunnat, % kaikista asuntokunnista 2011 Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas 2011 Koti- ja vapaa-ajan tapaturmiin liittyvät hoitojaksot / asukasta 2011 Kunnan yleinen pienituloisuusaste 2010 Päihdehuollon nettokustannukset, euroa / asukas ,8 44,7 44,6 43,5 41, ,9 22,8 21,7 20,3 6,7 8,1 7,3 7,7 8, ,8 173, ,6 154,6 12,8 15,3 16,5 13,3 14,9 26,4 53,2 20,4 28,6 31,2 Psykiatrian laitoshoidon 7,42 8,95 8,57 7,99 7,65 hoitojaksot / 1000 asukasta 2011

6 Lapset ja lapsiperheet V1 = Vaasa V2 = Pori V3 = Hämeenlinna V4 = Koko maa indikaattori arvo muutos V1 Vaasa V2 Pori V3 Häme V4 Koko Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista lapsiasuntokunnista 2011 Ei yhtään läheistä ystävää, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista ,2 28, ,3 29,3 6,6 8,9 8,8 9 9,1 Kodin ulkopuolelle sijoitetut vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä ,1 0,8 1,8 1,5 1,4 Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % 15,1 17, ,3 16,4 8.- ja 9. luokan oppilaista 2011 Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, % 8. ja 9. luokkalaisista 7,6 6,6 8 6,1 7, Kunnan kustantamassa kokopäivähoidossa olleet 3-5- vuotiaat, % vastaavanikäisestä 66,2 81,7 63,2 60,5 63,8

7 väestöstä 2011 Lasten pienituloisuusaste , ,5 12,7 14,8 Perusterveydenhuollon lastenneuvolan käynnit yhteensä / vuotiasta Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä ,4 11,2 7,9 8,9 8,6 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista ,9 13,5 16,6 17,1 15,5 Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.- luokan oppilaista 2011 Vanhemmuuden puutetta, % 8.- ja 9.luokan oppilaista 2011 Perusterveydenhuollon lastenneuvolan lääkärikäynnit / vuotiasta 2011 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet yksinhuoltajakotitaloudet, % toimeentulotukea saaneista kotitalouksista , ,2 15, , ,6 24,1 22, ,2 4,2 2,2 3,4 2,8 Kokeillut laittomia huumeita 7,3 9,5 5,9 5,2 8 ainakin kerran, % 8.- ja 9.-luokan

8 oppilaista 2011 Kodinhoitoapua vuoden aikana saaneita lapsiperheitä, % lapsiperheistä ,1 3,7 0,1 1,6 1,6

9 Nuoret V1 = Vaasa V2 = Pori V3 = Hämeenlinna V4 = Koko maa indikaattori arvo muutos V1 Vaasa V2 Pori V3 Häme V4 Koko Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, nuorisopsykiatria / vuotiasta Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä ,5 9,3 10,7 11,5 11,4 Nuorisotyöttömät, % vuotiaasta työvoimasta 2011 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 2011 Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden 11,7 9,1 17,7 11,6 11,9 2,2 2,9 3 3,4 2,9 18,6 18,2 26,6 18,6 20,7

10 opiskelijoista 2011 Raskaudenkeskeytykset alle 25- vuotiailla / vuotiasta 15 16,6 17,4 16,6 15,3 naista 2011 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 2011 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista ,2 37,4 38,1 41,3 39,4 21,9 16,5 26, ,3 Tupakoi päivittäin, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. 38,6 37,3 38,7 36,6 39,7 vuoden opiskelijoista 2011 Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 2011 Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 2011 Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista ,6 11,1 8,8 9,4 13, ,5 18,4 21, ,2 14,5 16, ,9

11 Työikäiset V1 = Vaasa V2 = Pori V3 = Hämeenlinna V4 = Koko maa indikaattori arvo muutos V1 Vaasa V2 Pori V3 Häme V4 Koko Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 2011 Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta 2011 Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 1000 asukasta ,7 3,5 4,5 4,1 3,8 9,2 13,9 12 9,2 9,1 5 5,5 4 2,6 3,2 Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla 2,4 hoidetut potilaat / 1000 asukasta 2,6 5,7 2,7 3, Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä

12 2011 Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä 2011 Psykiatrian avohoitokäynnit / 1000 asukasta 2011 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä ,7 20,9 26,7 26,3 23, ,1 3,2 1,6 2,1 2,2 Tuki- ja liikuntaelinten- sekä sidekudosten sairauksien vuoksi 1,5 työkyvyttömyyseläkettä saavat, % 1 2,1 1,5 1, vuotiaista 2011 Työkyvyttömyyseläkettä saavat, % vuotiaista ,6 5,5 8,4 7,2 7,3 Työttömät, % työvoimasta ,2 7,6 12,4 8,9 9,4 Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut potilaat / asukasta ,3 155,4 200,8 169,6 156,7 Depressiolääkkeistä korvausta saaneet vuotiaat / ,9 97,9 100,2 95

13 vastaavanikäistä 2011 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin diabeteksen vuoksi oikeutettuja vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä ,3 1 1,3 1,1 1,1

14 Ikäihmiset V1 = Vaasa V2 = Pori V3 = Hämeenlinna V4 = Koko maa indikaattori arvo muutos V1 Vaasa V2 Pori V3 Häme V4 Koko Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä 89,7 88,8 87,7 89,5 89,6 väestöstä 2011 Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit 65 vuotta täyttäneillä / 1000 vastaavanikäistä 2010 Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä ,5 3,5 5,2 4,3 4,2 Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä ,6 12,2 9,8 11,1 12,2 Täyttä kansaneläkettä saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä 2,2 2 2,4 2,3 3,2

15 2011 Yksinasuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä asuntoväestöstä ,2 48,5 50,5 50,3 48,8 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin diabeteksen vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % vastaavanikäisestä väestöstä 2011 Koti- ja vapaa-ajan tapaturmiin liittyvät hoitojaksot 65 vuotta täyttäneillä/ vastaavanikäistä 2011 Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin 85 vuotta täyttäneet potilaat / 1000 vastaavanikäistä ,1 12,3 12,6 13,8 13,4 448,8 526,3 469,8 398,9 401, Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä Terveyskeskusten 75 vuotta täyttäneet pitkäaikaisasiakkaat , % vastaavanikäisestä väestöstä ,4 3,4 1,8 0,5 1,3

16 Muut hyvinvointitiedot Elinympäristön terveellisyys ja turvallisuus - asuminen Seinäjoen kaavoitusohjelmassa oli vuoden 2012 lopussa noin 40 vireillä olevaa kaavaa, joista aktiivivaiheessa oli noin puolet. Uusissa kaavoissa oli varaukset omakotitonteille (205), rivitalotonteille (15), kerros- ja liiketonteille (8) sekä liike- ja työpaikka rakentamisen tonteille (12). Rakennuslupia myönnettiin 789. Asuntotoimi välitti ARA myöntämiä korkotukia /-varauksia ja avustuksia kolmen vuokratalon rakentamiseen sekä kolmen vuokratalon perusparantamiseen, vanhusten talon perusparantamiseen, hoivakodin rakentamiseen muistihäiriöisille vanhuksille sekä palvelukodin rakentamiseen vammaisille. Varoja myönnettiin vanhusten ja vammaisten asuntojen korjaustoimintaan, kuntotutkimuksiin ja - arvioihin, jolloin korjausrakentamisen yhteissummaksi muodostui euroa. Seinäjoen asumisväljyys vuonna 2011 oli 43,18 neliömetriä / henkilö. Koko maan vastaava luku oli 41,20 ja Etelä-Pohjanmaan 45,20. Ahtaasti asuvia lapsiperheitä oli vähemmän kuin maassa keskimäärin ja omakotitaloja oli (2010) liki 40% asuntokannasta. 75-vuotiaaat (vuonna 2012 kyselyyn vastanneet) asuivat yleisimmin omakoti- tai maalaistaloissa. Asumiseen oltiin yleensä tyytyväisiä, muutostöitä oli tehty 40%.ssa asuntoja ja tarvetta muutostöille oli vielä osassa asuntoja. Tärkein tehty tai tekemistä odottava muutostyö oli tukilaitteiden asentaminen. - ympäristö Pääsääntöisesti vuoden 2011 ilmanlaatuindeksi pysyi edellisvuosien tapaan hyvällä tasolla. Seinäjoen ilmanlaadun merkittävin epäpuhtaus oli katupöly. Katujen pölypitoisuuksien raja-arvot ylittyivät vain neljänä päivänä. Ympäristöterveydenhuollossa toimiva epidemiatyöryhmä kokoontui säännöllisesti ja aina, kun oli epäily vesi- / elintarvike-epidemiasta. Vakavia epidemioita ei vuoden 2012 aikana ollut. Erikoistuneet terveystarkastajat keskittyivät elintarvikevalvontaan ja ympäristöterveydenhuolto asuntojen ja kokoontumistilojen sisäilmaongelmiin ja osa terveystarkastajista kuluttajaturvallisuuslain mukaisiin tehtäviin. Tupakkalain mukaisia tarkastuksia ja uimavesien laadun mittauksia tehtiin suunnitelmallisesti. Hygieniahoitajan ja varhaiskasvatuksen yhteistyötä lisättiin tarttuvien tautien ehkäisemiseksi päiväkodeissa. Seinäjoen alueen ympäristöterveydenhuolto toteutti keväällä 2012 projektin palvelumyynnissä olevien pakkaamattomien tuoreiden kalojen laadun selvittämiseksi. Projektista on erillinen raportti. Seinäjoella on kehitetty liikuntaympäristöjä, elämysreitistöjä ja esteettömiä reittejä ympärivuotiseen käyttöön. Uusi opaskartta julkaistiin kartta- ja paikkatietopalvelujen toimesta. Hoidettuja hiihtolatuja oli vuonna 2012 yhteensä 190 km, joista valaistuja latuja oli 75 km. Hoidettuja jääalueita oli 55 ( kaukaloita ja avojääratoja). - liikenne- ja katuturvallisuus

17 Vuoden 2012 aikana Seinäjoella tapahtui yhteensä 408 (vuonna ) liikenneonnettomuutta. Loukkaantumiseen johtaneita onnettomuuksia oli 116 (127) ja kuolemaan johtaneita 3 (2). Vuoden 2012 aikana tapahtuneista (408) onnettomuuksista 176 tapahtui risteyksissä ja 2 rautatietasoristeyksessä. Eniten onnettomuuksia tapahtui Herralankadun risteyksessä, Itikanristeyksessä sekä Torikadun ja Ruukintien risteyksissä sekä Koulukadun tasa-arvoisissa risteyksissä, Kivistöntien-Ruukintien risteyksessä ja Päivölänkadun-Kuortaneentien risteyksessä. Onnettomuuksista eniten eli 323 tapahtui ajoradalla, 43 suojatiellä tai pyörätien jatkeella ja 38 pysäköintialueilla tai pihoissa. Mopo-, mopoauto- ja skootterionnettomuudet lisääntyvät edellisestä vuodesta ( 29 onnettomuutta vuonna 2012)). Liikenneturvallisuuden edistämiseksi rakennettiin kevyen liikenteen väyliä mm Kultavuoreen, Ylistaroon ja Peräseinäjoelle, kiertoliittymiä Lakeudentielle (2) ja Kivistöntielle, nopeusnäyttötaulut kiinteästi Ruukintielle ja Framin liittymä. Keskustaa kehitettiin jalankulkuystävällisemmäksi. Runsaslumisesta keväästä ja syystalvesta huolimatta liikenneväylät ja alueet pidettiin laatustandardien mukaisessa kunnossa. Liikenneviraston osittaisella rahoituksella kaupunkiin laadittiin pyöräilystrategia "Pyöräillen Seinäjoella". Sen tavoitteena on saada aikaan parempaa kaupunkiympäristöä, vähentää paikoitustilan tarvetta ja kustannuksia sekä edistää väestön terveyttä nostamalla pyöräilyn kulkutapaosuutta 15%:iin (11% vuonna 2011). Ilmitulleiden liikennerikkomusten määrä väheni (liikennerikkomuksia yhteensä 5315) Seinäjoella -7% vuoteen 2011 verrattuna (muutos -422). Koko maassa vastaava %-luku oli -15%. Rattijuopumukset, törkeät rattijuopumukset, liikenneturvallisuuden vaarantamiset ja törkeät liikenneturvallisuuden vaarantamiset kaikki vähenivät edelliseen vuoteen verrattuna. Väkivaltarikokset lisääntyivät Seinäjoella 2% (yhteismäärä 439) ja Etelä-Pohjanmaalla 3% kun taas koko maassa kehitys oli päinvastainen eli väkivaltatapauksia tuli ilmi 6% aiempaa vähemmän. Elinolot ja elintavat - toimeentulo Vuonna 2012 oli toimeentulotuen asiakkaana 2870 ruokakuntaa. Määrä on pysynyt samansuuruisena viime vuosien ajan. Puolet toimeentulotukea saaneista ruokakunnista oli alle 30-vuotiaiata ja merkittävin asiakkuuden syy oli työttömyys. Velkaneuvonnan asiakkaiksi tuli 309 uutta asiakkuutta, jotka olivat entistä useammin nuoria aikuisia. Velkaantumisen syynä oli mm. työttömyys, pikavipit, puhelinlaskut ja opintolainat. Näistä nuorista aikuisista monilla oli myös päihdeongelmia eivätkä he olleet tullessaan minkään palvelun piirissä ja ohjaus palveluihin tapahtui velkaneuvonnassa. 75-vuotiaista (kysely 2012) 44% katsoi tulojensa riittävän hyvin ja 53% kohtalaisesti. - koulutus Nuorten opiskelupaikan saamisen ja vastaanottamisen osalta kaupungissa toimi kesäohjaamo, joka auttoi nuoria löytämään opiskelupaikan myös kesäaikana. Resurssi opinto-ohjaaja työskenteli osan työajastaan Sedussa tarttuen mahdollisiin koulupudokkaisiin. Seinäjoen aikuisväestön koulutuksen keskimääräinen pituus perustason jälkeen vuonna 2011 oli 3,5 vuotta henkeä kohden. Vastaava luku koko maan osalta oli 3,4. Seinäjoen koulutuskuntayhtymässä opiskeli vuonna 2011 yhteensä runsaat opiskelijaa, joista SeAMK:ssa noin 4800, Sedussa 4200 ja Sedu Aikuiskoulutuksessa Kokonaismäärästä suurin osa sijoittui Seinäjoen yksiköihin. Ammattikorkeakoulututkinnon suoritti vuonna 2011 yhteensä 829 opiskelijaa.

18 Kansalaisopisto tarjosi mahdollisuuden kuntalaisten omaehtoiseen oppimiseen. Kansalaisopiston kalenterivuoden 2012 opetustuntien määrä oli tuntia, eri kursseja oli yhteensä 1265 ja opiskelijoita 9815 (= netto-opiskelijat kerran laskettuna). Vuoden 2011 tilaston mukaan Kansalaisopiston opiskelijoista 44% oli työssä, 20% eläkkeellä, 19,7% opiskelijoita / koululaisia, 4,8 % työttömänä ja muita 10,5%. Ikäjakauma oli pikkulapsista 90- vuotiaisiin. - kirjasto Kirjastotoimeen kuului 11 kiinteää kirjaston toimipistettä ja kaksi kirjastoautoa. Vuoden 2012 kokonaislainaus oli lainaa. Luvussa oli laskua edellisvuoteen verrattuna. Syynä oli pääkirjaston neljän kuukauden kiinniolo. Merkittävintä ja näkyvintä kirjastossa oli pääkirjaston laajennusosan valmistuminen. Uudessa Apilassa eri ikäisten kävijöiden määrä lähes kolminkertaistui ja palaute kirjastosta oli kiittävää. Nuorilta saatiin hyvin myönteistä palautetta heille suunnitelluista tiloista. - työllisyys Työttömien työnhakijoiden määrä nousi vuoden 2012 loppua kohden. Marraskuussa työttömien osuus työvoimasta oli 8,5%. Yli 50-vuotiaita työttömiä oli 32,6%, alle 25-vuotiaita 17,1% ja yli vuoden työttöminä olleita 22,8%.Vuoden lopussa työttömiä työnhakijoita oli 2719 henkilöä. Työvoiman palvelukeskuksessa aktiivisten asiakkaiden määrä oli 370 vuoden 2012 lopussa. Uusien asiakkaiden (143) lähettävänä tahona oli TE-toimisto (50%) ja sosiaalitoimi (17%) tai jokin muu taho (27%), omaehtoisesti tuli runsas 10% asiakkaista. Vuoden 2012 aikana asiakkuuksia päättyi 114, joista 17,7% työllistyi, koulutukseen meni liki 16% ja eläkkeelle siirtyi 10,5% asiakkaista, muiden osalta asiakkuus päättyi palkkatukeen. - lasten ja lapsiperheiden elintavat Seinäjoella tehdyn 6. luokkalaisten terveyskyselyn tuloksia peilataan tässä tehtyihin tutkimuksiin, jotka on julkaistu vuonna 2012 THL:n raportissa "Lasten ja lapsiperheiden hyvinvointierot". Seinäjoella vuonna 2012 (vuoden 2011 vastaava luku) tehdyn terveyskyselyn mukaan lasten arkiiltojen kotiintuloaikoihin oli tullut positiivista muutosta edelliseen vuoteen verrattuna. 52%:lla kotiintuloaika oli klo 20 tai sitä ennen (46%) ja viikonloppuisinkin entistä useammalla oli kotiintuloaika määritelty. 80% vanhemmista myös tiesi yleensä tai aina missä heidän lapsensa vietti vapaaaikaansa. THL:n raportin mukaan 17%:lla 5. luokkalaisista ei ole kotiintuloaikoja. Vanhempien koulutus ei vaikuta rajojen asettamiseen. Seinäjoella 6.luokkalaisista 7,4%:lla (14%) ei ollut arkisin kotiintuloaikaa. Seinäjoella 54% 6.luokkalaisista sai käyttörahaa sitä tarvitessaan (45%). Viikkorahakäytäntö oli 23%:ssa perheistä. Nukkumaan ennen klo 22 arkisin meni vain 27% ja viikonloppuisin vain pieni osa.liian vähäinen yö uni aiheuttaa lapsille stressiä, keskittymiskyvyn puutetta, masentuneisuutta ja sillä on yhteys ylipainoon ja diabeteksen kehittymiseen. Lastensa ruutuaikaa rajoitti vain 26,5% vanhemmista. Suositus ruutuajasta on enintään 2 tuntia päivässä. Seinäjoella 10% pojista (3,7% tytöistä) katsoi arkipäivisin televisiota yli 4 tuntia ja 16% pojista (10% tytöistä) oli saman ajan pelikoneiden ääressä. Viikonloppuisin yli neljä tuntia ruutujen ääressä oli vielä suurempi osa 6. luokkalaisista. Yleensä rajoja lapsilleen asettaa THL:n raportin mukaan 70% vanhemmista. Korkeammin koulutetut äidit asettavat rajoja lapsilleen enemmän kuin vähemmän koulutetut äidit. Terveyskyselyn mukaan Seinäjoella vanhemmista 70% oli keskustellut 6. luokkalaisen lapsensa kanssa alkoholista ja 59,5% huumeista. Huumeista oli keskusteltu poikien kanssa enemmän kuin tyttöjen. 34% lapsista oli maistanut alkoholia vanhempiensa luvalla. 22 lasta ilmoitti juoneensa alkoholia useita kertoja, 13% oli kokeillut tupakkaa ja 15 oppilasta tupakoi satunnaisesti tai säännöllisesti. Huumeita oli tarjottu seitsemälletoista (17) 6.- luokkalaiselle. Tutkimusten mukaan

19 tupakoinnin aloittamista ennustaa voimakkaimmin lähiympäristön tupakointi ja suhtautuminen tupakkatuotteisiin. Seinäjoella 75% lapsista ilmoitti, että kotona oli keskusteltu tupakasta. Tupakointi on myös indikaattori nuoren syrjäytymisvaarasta. Tutkimusten mukaan päivittäin tupakoivat vuotiaat kärsivät vakavasta masennuksesta viisi kertaa todennäköisemmin kuin tupakoimattomat nuoret. Saman raportin tutkimustulosten mukaan neuvola- ja kouluikäisten lasten äideistä 15% ja isistä 27% tupakoi. Tutkimusten mukaan myös alkoholin käyttö on suomalaisissa perheissä yleistä: äideistä 6% ja isistä jopa 28% käyttää alkoholia niin, että alkoholin käytön riski on vähintään lievästi kohonnut. Vuonna 2012 Seinäjoella runsas kolmannes 6. luokkalaisista lapsista ei syönyt aamupalaa, sama määrä ei syönyt lämmintä ateriaa iltapäivisin ja vielä harvempi iltapalaa ja kouluruokakin jäi syömättä viidennekseltä. Aamupala ja perheen yhteinen ateria iltapäivisin ovat keskeisiä koululaisten hyvinvoinnin ja painon hallinnan näkökulmista. Pojat söivät kotona lämpimän aterian ja iltapalan tyttöjä useammin. 36% (34%) lapsista söi makeisia vähintään kolmena päivänä viikosta ja 64% (54%) joi limpsaa vähintään 3 kertaa viikossa. Energiajuomia ei juonut lainkaan 65% (70%). Pojat joivat selvästi tyttöjä enemmän energiajuomia. Tutkimusten mukaan raskausajalla, imeväisiällä ja lapsuudessa epäterveelliset ruokatottumukset kasaantuvat vähemmän koulutettuihin väestöryhmiin. Lapsuuden ja nuoruuden elinolot ja varhain opitut tavat ja tottumukset on vaikea poistaa aikuisuudessa. Seinäjoella vain 17% 6. luokkalaisista (12-13-vuotiaita) liikkui joka päivä siten, että liikunta sai aikaan hengästymistä ja hikoilua. Tyttöjen ja poikien välillä oli selkeä ero päivittäisessä liikkumisessa. Joka päivä liikkui riittävästi vain 9,12% tytöistä (pojista 25%). 8.ja 9. luokkalaisista (2011) harrasti hengästyttävää liikuntaa korkeintaan yhden tunnin viikossa 34,1 % ( koko maa 34%). Toistuvasti kiusaamisen kohteena oli 5% (10%) Seinäjoen 6. luokkalaisista. Lasten ja nuorten hampaiden reikiintyminen Hampaiden reikiintymistä kuvaava D-indeksi vuonna 2012 Seinäjoella kaikki alle 18-vuoitiaat: keskiarvo 0,44 (tavoite 0,45). Vuonna 2010 Etelä-Pohjanmaalla 12-vuotiaiden D-indeksi keskiarvo oli 0,50 eli keskimäärin joka toisella 12 -vuotiaalla oli 1 paikkaushoitoa vaativa kariesvaurio. D-indeksi Seinäjoella vuonna vuotiaat 0,30 5-vuotiaat 0,76 12-vuotiaat 0,49 15-vuotiaat 1,15 17-vuotiaat 1,28 Lasten keskiarvoisessa hoitoa vaativassa suun terveydessä ei tapahtunut muutosta. Tervehampaisten osuus lisääntyi, mutta saman aikaisesti lisääntyi myös paljon hoitoa tarvitsevien osuus. Imetysaktiivisuus 6kk:n iässä % äideistä täysimetys 8,8 18,5 14,8 osittainen imetys 61,6 46,5 49,8 ei lainkaan imetystä 29,6 35,0 35,4

20 THL:n raportin mukaan 29% äideistä täysimettää lastaan 4 kuukauden iässä ja 3% 6 kuukauden iässä. Täysimetys oli yleisempää korkeammin koulutetuilla äideillä. Nykysuositusten mukaan lapsen ensimmäisten kuukausien ravinnoksi riittää yleensä äidinmaito ja täysimetystä (yksinomaista rintaruokintaa) suositellaan jatkettavaksi 6 kuukauden ikään asti. Lasten ylipainoisuus / lihavuus % ikäluokasta vuotiaat 8,0 3,5 4,3 5-vuotiaat 17,0 12,5 12,7 alakoululaiset 17,3 1. luokkalaiset 14,0 5.-luokkalaiset 16,1 Nuorten ylipaino 8. ja 9. luokkalaiset lukion 1. ja 2. luokkalaiset Sedun 1. ja 2. vuoden opiskelijat 24 THL:n raportin mukaan kouluikäisistä noin 20% on vähintään ylipainoisia ja yleisemmin heidän äitinsä ovat vähemmän koulutettuja kuin normaalipainoisten lasten äidit vuotiaiden koettu terveys Vuoden 2012 kyselyyn vastanneista 75-vuotiaista piti 57% terveyttään hyvänä ja 6% melko tai erittäin huonona. Edelliseen vuoteen verrattuna 74%:lla terveys oli säilynyt samanlaisena ja 19% koki terveytensä huonontuneet. 33,5% vastaajista oli huolestuneita omasta terveydestään. 94% oli tyytyväisiä omaan elämäänsä. - lähisuhdeväkivalta Poliisille ilmoitetut perheväkivaltarikokset vähenivät -11,5% (157 -> 139) vuoteen 2011 verrattuna. Perheväkivallan aiheuttamat kotihälytykset lisääntyivät 42%, hälytysten määrän ollessa 237 kotihälytystä. Lähisuhdeväkivaltasovittelut lisääntyivät ja näin osapuolet käsittelivät ja sopivat vapaaehtoisesti keskenään tilanteen aiheuttamat henkiset ja fyysiset haitat puolueettoman sovittelijan välityksellä. Seinäjoella lähisuhdeväkivaltaan liittyviä sovitteluita oli 7, joissa osallisina oli 5 naista ja 5 miestä. Seinäjokelaisia sovitteluasiakkaita oli yhteensä osallisuus ja osallistuminen Osallisuuden yhtenä kuvaajana voidaan pitää äänestysaktiivisuutta. Presidentinvaaleissa Seinäjoella äänestysprosentti on ollut laskeva: äänestys% vuosina ,1 71,0 69,8

21 Kuntavaaleissa vuonna 2012 äänestys% oli Seinäjoella 58,9 (koko maa 58,3% ja Etelä-pohjanmaa 62,3%). Kouluterveyskyselyn (2011) mukaan nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksissa oli parannettavaa: 24% 8. ja 9. luokkalaisista ja 16% lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista ei kokenut tulevansa kuulluksi koulussa ja 38% 8. ja 9. luokkalaisista ja 30% lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista ei tiennyt, miten voi vaikuttaa koulun asioihin. 75-vuotiaista (kysely 2012) 68% osallistui johonkin toimintaan kuten erilaisiin ryhmiin tai yhdistyksiin. 93% piti osallistumistaan riittävänä. - yksinäisyys Peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisista ja lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista seitsemällä (7)%:lla ei ollut (vuonna 2011) yhtään läheistä ystävää, jonka kanssa olisi voinut keskustella luottamuksellisesti omista asioistaan. Yhden hengen asuntokunnat olivat lisääntymässä, varsinkin yli 75 -vuotiaiden osalta, mikä voi olla myös riski yksinäisyyden kokemuksille.75-vuotiailla (kysely 2012) oli 14,5 %:lla yhteydenpito vähentynyt ja 10% piti nykyistä yhteydenpitoaan riittämättömänä. 8% toivoi lisää keskustelumahdollisuuksia muiden kanssa. Tupakointitottumukset Nuorten tupakointi: Tupakoivien osuus % lukion 1. ja 2.vuoden opiskelijoista Sedun 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 41 38,6 Seinäjoen kaupungin henkilökunnan tupakointi % kyselyyn vastanneista 11,2 7,7 Päihteet ja huumeet Vuonna 2012 A-klinikan asiakasmäärä oli 405 asiakasta. A-klinikan asiakkaista 47% (192) oli vuotiaita, alle 30-vuotiaita oli 105 ja yli 50-vuotiaita 121 asiakasta. Ikääntyvien osuus oli kasvussa; yli 60-vuotiaiden osuus oli vuonna % ja vuonna %. Tämä on yhteneväistä THL:n tuoreen selvityksen kanssa, jossa todetaan eläkeikäisten alkoholinkäytön kasvun jatkumisesta. Naisten osuus asiakkaista oli 28%. Täysin oma-aloitteisesti A-klinikalle hakeutui neljännes, saman määrän poliisi ohjasi ajoterveyden arviointiin ja puolet asiakkaista oli joko lastensuojelun, työpaikan, muun hoitopaikan tai omaisten hoitoon ohjaamia. Lastensuojelun hoitoon ohjaamien määrä oli runsaassa kasvussa. Alkoholi tulosyynä oli laskenut 81,5%:sta (2009) 64%:iin (2012) ja huume-, lääke- ja sekakäyttäjien määrä oli lisääntynyt. K-klinikalla opiaattikorvaushoitoa saavia asiakkaita oli 12 ja käyntitapahtumia Korvaushoidossa olleiden ikäjakauma oli vuotta. Selviämis- ja katkaisuhoitoaseman käyttöaste nousi. Huume- ja lääkevieroitusten määrä kasvoi.

22 Päihdelaitoskuntoutusta sai yhteensä 29 asiakasta ja asunnottomuuden vuoksi laitospaikkoja / erityisasumisyksikköjen asumispalvelua ostettiin seitsemälletoista (17) asiakkaalle. Alkoholidementoitumisesta ja/ tai toimintakyvyn alenemasta johtuen asumispalvelua hoivakodista hankittiin yhteensä 27:lle asiakkaalle. Kaupungin omistamassa suojakodissa oli 5 asukasta. Huumeiden käyttäjien neuvontapiste Hälppärissä oli käyntejä yhteensä 120. Kävijöitä oli yhteensä 26. Iältään kävijät olivat vuotiaita. Korvaushoitoon K-klinikalle heistä pääsi 4 henkilöä. Aiemmasta vuodesta poiketen alaikäisiä ei kävijöissä ollut. Uusia C-hepatiitti tai HIV-tartuntoja ei löytynyt. Muita palveluita ja niiden käyttö vuonna Varhaiskasvatus Päiväkodeissa oli yhteensä 1991 paikkaa, joista esiopetuksessa oli 664 paikkaa ja kouluilla 57 paikkaa. Perhepäivähoitopaikkoja oli 407 ryhmäperhepäivähoitopaikkoja oli 332. Ostopalvelupaikkoja oli 204, joista esiopetuksessa noin 40. Seinäjoen kaupungin alueella toimi kesällä 12 leikkikenttää. Lasten läsnäolopäiviä kertyi 6270 ja lapsia oli kirjoilla toiminnassa 1518 lasta. - Työterveyshuolto Terveystarkastuksia työterveyshoitajilla ja lääkäreillä oli yhteensä (kasvua edellisiin vuosiin). Työkyvyn arvioinnit, kuntoutusarvioinnit ja työkyvyn tukemiseen liittyvät käynnit lisääntyivät. Koko henkilökunnan käynnit yhteensä olivat käyntiä. - Perusterveydenhuolto Terveyskeskuksen lääkärikäyntejä (kaikki lääkärit) oli (peittävyys 82%) terveydenhoitajakäyntejä neuvoloissa terveydenhoitajakäyntejä koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa psykologikäyntejä 6427 Terveyskeskuksen vastaanottotoiminnan kokonaispeittävyys vuonna 2011 oli 71%, mikä on korkea, käyntejä / asiakas oli vähän ja kustannukset per asiakas olivat edulliset. Terveyskeskuksen suurkuluttajien (yli 6 käyntiä/potilas) käyntien osuus kaikista käynneistä oli vuonna 2011 runsas 50% ja heistä yli 40% oli pysynyt suurkuluttajina vähintään kaksi vuotta. Yleisimmin he olivat vuotiaita ja edustivat noin 7% väestöstä. Y-talossa siirryttiin hoitaja-lääkäri työparityöskentelyyn. Neuvoloissa käytössä oleva Neuvokas Perhe malli arvioitiin sisäisen auditoinnin avulla ja kehitettiin näin edelleen perheiden ravitsemus- ja liikuntaneuvontaa ja tukea. - Vanhustyö Vuonna 2012 hyvinvointia tukevia kotikäyntejä 75-vuotiaille toteutui 243 ja kotihoidon kotikäyntejä käyntiä. Omaishoidon tuensaajia oli 379 ja turvapuhelinasiakkaita 603 asiakasta. Kotihoidon asiakkaita oli 2537, säännöllisen kotihoidon asiakkaita 752 ja ateriapalveluasiakkaita 768. Ikäihmisten kotona asumisen tukimuotoja olivat myös sauna-, pyykki-, kauppa-, turva-, ja kuljetuspalvelut sekä siivouspalvelut palvelusetelillä tarveharkinnan mukaan. Palveluseteliasiakkaita oli vuotiaista (kyselyyn vastanneista 2012) 26% ilmoitti tarvitsevansa jotakin apua ja sitä sai 20% tarvitsijoista. Eniten apua jäi saamatta raskaiden kotiaskareiden tekemiseen ja pieniin korjaustöihin.

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusterveydenhuollossa,

Lisätiedot

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä

Lisätiedot

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi Paketti 1: V1 = Satakunta V2 = Varsinais-Suomi V3 = Pohjanmaa V4 = Koko maa V5 = Kankaanpää V6 = Karvia V7 = Siikainen V8 = Jämijärvi V9 = Pomarkku

Lisätiedot

- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi

- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi - OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA 2009-2012 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Väestörakenteeltaan Vihti on lapsiperhevaltainen kunta. Ikääntyneen väestön osuus

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus ja. Hankasalmen hyvinvointitietoa

Sähköinen hyvinvointikertomus ja. Hankasalmen hyvinvointitietoa Sähköinen hyvinvointikertomus ja Hankasalmen hyvinvointitietoa Valtuustoseminaari 1.10.2012 Timo Renfors timo.renfors@kansanterveys.info 050 544 3802 Anttipekka Renfors anttipekka.renfors@kansanterveys.info

Lisätiedot

B. Menot. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus

B. Menot. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017-2020 PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT FINAL 14.3.2016 = liikunta-indikaattoreita MaMu = maahanmuutto - = mielenterveys = mukana nykyisessä Pirkanmaan

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info ) Mielenterveys ja päihdeohjelman laadinnassa koottuja indikaattoritietoja nykytilanteesta Rovaniemellä elokuu 2011/TK Mielenterveys ja päihdeindikaattoreita v.2008 20010 vertailutietoa : koko maa, Lappi,

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0-17-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet

Lisätiedot

PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT

PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017-2020 5.2.2016 Terveyden edistämisen neuvottelukunta PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT = mukana nykyisessä Pirkanmaan alueellisessa hyvinvointikertomuksessa

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa. Kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä. Heli Hätönen neuvotteleva virkamies, STM

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa. Kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä. Heli Hätönen neuvotteleva virkamies, STM Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa Kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä Heli Hätönen neuvotteleva virkamies, STM 1 14.9.2016 1 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Nuoret Sähköinen hyvinvointikertomus Versio.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Hyvinvoinnin ulottuvuudet (teemat) Elämänkaariajattelu A. Osallisuus & vaikuttaminen B. Elämänlaatu &

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina 2008-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina 2008-2013 (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana Vanhemmat

Lisätiedot

Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori. Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti

Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori. Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti T2D potilaiden ikävakioimaton ja ikävakioitu esiintyvyys kunnittain 11.10.2016 3 DEHKO kokemuksia

Lisätiedot

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen.

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen. Sosiaali- ja terveystoimen strategisen palvelusopimuksen mittarit YDINPROSESSI: LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN SPS: Tuetaan lasten ja nuorten normaalia kasvua ja kehitystä Lastensuojelun asiakkaana

Lisätiedot

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Terveyspalvelut Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin

Lisätiedot

8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo

8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi 7 LOST ja Luvussa tarkastellaan lähemmin Hangon ja n kuntia tilastojen

Lisätiedot

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI 6.6.2014 LSHP VALMISTELUN VAIHEET Ohjausryhmän nimeäminen kunnan johtoryhmä Verrokkikuntien valinta kriteerit (mm. maaseutukunta, asukasluku, väestö- ja elinkeinorakenne,

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Kainuun sote - kunnat / Saara Pikkarainen/ terveyden edistämisen erikoissuunnittelija Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä /Saara

Lisätiedot

Tavoitteet? Mitkä ovat voimassa olevat kunnan tavoitteet, jotka koskevat lapsia ja nuoria?

Tavoitteet? Mitkä ovat voimassa olevat kunnan tavoitteet, jotka koskevat lapsia ja nuoria? Tavoitteet? Mitkä ovat voimassa olevat kunnan tavoitteet, jotka koskevat lapsia ja nuoria? strategioissa ja ohjelmissa? kunnan toimintasuunnitelmassa? osastojen ja yksiköiden omissa suunnitelmissa? Talous

Lisätiedot

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12. THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti

Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti Terveyden edistämisen työskentelyjakso: Terveydenedistämisen painopisteiden valinta ja terveydenedistämisen toimintaohjelma Kemijärvellä Tavoite

Lisätiedot

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila. 30.8.2007 Eija Tommila

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila. 30.8.2007 Eija Tommila Hiiden alueen hyvinvoinnin tila 30.8.2007 Eija Tommila Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen vahvuus uusiin palvelurakenteisiin Perustuslaki velvoittaa julkisen vallan turvaamaan yksilöille riittävät sosiaali-

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO 2013-2014 9.10.2014 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation painopisteet 2013 2016, Pirkanmaan

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Maahanmuuttajalasten ja -nuorten terveyden, hyvinvoinnin ja kotoutumisen indikaattorit, Helsinki

Maahanmuuttajalasten ja -nuorten terveyden, hyvinvoinnin ja kotoutumisen indikaattorit, Helsinki Maahanmuuttajalasten ja -nuorten terveyden, hyvinvoinnin ja kotoutumisen indikaattorit, Helsinki Tiina Laatikainen & Katja Wikström Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 21.4.21 Maahanmuuttajataustaisten nuorten

Lisätiedot

Ulvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Ulvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde ja ennusteet 5, 5 ja 4 Väestöennuste Huoltosuhde ja ennusteet vuosille 5, 5 ja 4 6 4 9 8 7 65, 7,9 8,6 79,8 4 5 6 8 7 95 5 5 6 4 5 4 4 8 7

Lisätiedot

Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012

Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012 Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012 Lähteenä vuosittain tehtävä valtakunnallinen kysely etsivää nuorisotyötä tekeville sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön laatima kooste Etsivä nuorisotyö

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Terveydenedistämisaktiivisuus kouluissa/oppilaitoksissa

Terveydenedistämisaktiivisuus kouluissa/oppilaitoksissa Terveydenedistämisaktiivisuus kouluissa/oppilaitoksissa Kirsi Wiss Asiantuntija 6.11.2014 7.11.2014 Kirsi Wiss Taustaa TEAviisari (1/2) Terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmä internetissä www.thl.fi/teaviisari

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36% Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 8% Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 24% Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 12% Huono ilmanvaihto

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa. Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja

Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa. Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja Lapset ja lapsiperheet Suomessa Lapsia lasten osuus lapsiperh. koko väestöstä Koko maa 1 091 560 20,50 % 587

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki 2015-2017 Hyvinvointiohjausryhmä ja -työryhmä [Valitse pvm.] Kohde-ryh mä Kunnan asukkaat Lapset ja nuoret Tavoite Toimenpide Vastuutaho Aikataulu Seuranta

Lisätiedot

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

THL: Kouluterveyskysely 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat

THL: Kouluterveyskysely 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat Vistan koulu selkeää kehittymistä selkeää heikkenemistä 2007 2009 2011 2013 2015 (N=248) (N=252) (N=225) (N=232) (N=303) FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa

Lisätiedot

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 216 Väestöennuste Huoltosuhde 21 ja ennusteet 21, 22 ja 24 9 8418 8 71,7 7,1 8 7 7 6 9,8 61, 62, 6 4 2 2947 214 21 22 22 2 2 24 4 2 1 1914 84 6721 641 2441-6 7-14 1-64

Lisätiedot

Kuvio 7.1. Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet LOSTin kunnissa Lähde: SOTKAnet.

Kuvio 7.1. Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet LOSTin kunnissa Lähde: SOTKAnet. Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi 7 LOST Luvussa tarkastellaan lähemmin LOSTin kuntia Inkoo, Karjalohja,

Lisätiedot

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Luvussa tarkastellaan lähemmin Keski-Uudenmaan kuntia Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä,

Lisätiedot

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi -

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 20.4.2015 1 Terveydenhuoltolaki 12 Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36 %

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36 % FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus haittaa opiskelua Huono ilmanvaihto tai huoneilma

Lisätiedot

Turpakäräjät

Turpakäräjät Turpakäräjät 17.1.2017 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kuntien tehtävänä Näkökulmia ennaltaehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseen kunnissa Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnissa

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS HYVINVOINTITYÖN VÄLINEENÄ

HYVINVOINTIKERTOMUS HYVINVOINTITYÖN VÄLINEENÄ HYVINVOINTIKERTOMUS HYVINVOINTITYÖN VÄLINEENÄ HYVINVOINTIKERTOMUS JA KAUPUNKISTRATEGIA Ensimmäinen laaja hyvinvointikertomus hyväksyttiin 17.5.2013 Kaupunkistrategia 2013-2017 hyväksyttiin valtuustossa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde 3 ja ennusteet, ja 4 3 346, 4,6 3 4 8 79,8 8,9 8, 77 6 3 3 4 4 6 8 483 36 64-6 7-4 -64 6-74 7-84 8- yhteensä 3 4 4 *Tilastokeskus *Tilastokeskus

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Terveyden edistämisen neuvottelukunta 1.4.2016 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Aiheet Pirkanmaan alueellisen hyvinvointikertomus 2017-2020:n perustana käytettävät kansalliset ja alueelliset suunnitelmat,

Lisätiedot

Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä

Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä 29.-30.10.2014 Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi, Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto 31.10.2014 2 lukumäärä 1 700 1 600 1

Lisätiedot

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen Tutkimustulokset 2014 5 9 luokat Vuokatti 20.5.2014 Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria

Lisätiedot

Liikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi

Liikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi Liikkuva koulu hanke Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina 2010-2012 koulupäivän liikunnallistamiseksi Liikunnan ja liikkumattomuuden merkitykset laajasti esillä myös mediassa

Lisätiedot

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Työkokous hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisesta 13.4.2016 Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4.

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4. Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma Kristiina Mustakallio Taustana väestönkehitys Espoossa 2014-2016 suhteellisesti kasvu on nopeinta

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

15 15.03.2016. KOULJAOS 15 Suomenkielinen koulutusjaosto 15.3.2016 Valmistelija / Beredare: sivistysjohtaja Kurt Torsell, kurt.torsell(at)sipoo.

15 15.03.2016. KOULJAOS 15 Suomenkielinen koulutusjaosto 15.3.2016 Valmistelija / Beredare: sivistysjohtaja Kurt Torsell, kurt.torsell(at)sipoo. Suomenkielinen koulutusjaosto 15 15.03.2016 Sipoon kunnan hyvinvointikertomus 2013-2016 lausuntopyyntö KOULJAOS 15 Suomenkielinen koulutusjaosto 15.3.2016 Valmistelija / Beredare: sivistysjohtaja Kurt

Lisätiedot

Lasten ja nuorten koulutuksellinen tasa-arvo ja hyvinvoinnin edistäminen

Lasten ja nuorten koulutuksellinen tasa-arvo ja hyvinvoinnin edistäminen Lasten ja nuorten koulutuksellinen tasa-arvo ja hyvinvoinnin edistäminen Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Jarkko Yliruka, erikoissuunnittelija, Terveydenhuolto 7.11.2014 1 Etelä-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 Liite 2. TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 2015 SEURANTA, Ohjausryhmä käsitellyt 15.3.2016 HYVINVOINTISUUNNITELMAN TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA SEURANTA Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät):

Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät): Kunnan Ranua Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

ROVANIEMEN KAUPUNKI HYVINVOINTIPALVELUT. Hyvinvointikatsaus 2011

ROVANIEMEN KAUPUNKI HYVINVOINTIPALVELUT. Hyvinvointikatsaus 2011 2011 ROVANIEMEN KAUPUNKI HYVINVOINTIPALVELUT Hyvinvointikatsaus 2011 Sisältö 1. Tausta, tarkoitus ja tavoitteet...1 2. Arvio vuoden 2010 hyvinvointikatsauksessa esitettyjen toimenpide ehdotusten toteutumisesta...2

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 1 Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue Asikkala Hartola Heinola Hämeenkoski Padasjoki Sysmä 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA...... 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 1 30 Asukasluku

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntapäivä

Terveyden edistämisen kuntapäivä Terveyden edistämisen kuntapäivä 22.3.2010 Sairastavuusindeksi 160 140 120 100 80 60 40 20 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Kemi Keminmaa Tornio Hyvinvoinnin tarkastelu Kaste- indikaattoreiden

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot

TOHMAJÄRVEN KUNTA HYVINVOINTIRAPORTTI 2015

TOHMAJÄRVEN KUNTA HYVINVOINTIRAPORTTI 2015 TOHMAJÄRVEN KUNTA HYVINVOINTIRAPORTTI 2015 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2 2. Keskeisimmät muutokset hyvinvoinnin tilassa 3 Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima 3 Kaikki ikäryhmät 3 Lapset, varhaisnuoret

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2.2016, Helsinki

Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2.2016, Helsinki Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2.2016, Helsinki Kunnan keinot kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja Liisa Mikkola, oh, TtM, th, Seinäjoki Seinäjoki lyhyesti Väkiluku 61 491 asukasta (31.12.2015)

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue BDO Audiator/Risto Hyvönen 7.12.2015 1(14) Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 1 1 57 320 30 Asukasluku

Lisätiedot

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet ALUEELLINEN TERVEYS- JA HYVINVOINTITUTKIMUS Yleistä Toteutettiin vuosien 2013-2015

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut - Terveyspalvelut - Sosiaalipalvelut ja etuudet - Varhaiskasvatus ja perusopetus - Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus - Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen kunnassa. - rakenteet, vastuut, seuranta ja voimavarat

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen kunnassa. - rakenteet, vastuut, seuranta ja voimavarat Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen kunnassa - rakenteet, vastuut, seuranta ja voimavarat syyskuu 2015 Tutkimuksesta tiiviisti 31/2015 1 Johdanto THL kerää kunnan johdolta tietoa hyvinvoinnin

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa. Kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa. Kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa Kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä Sosiaali- ja terveysministeriö 13.10.2016 13.10.2016 1 Sote-uudistuksen tavoitteet Ihmisten hyvinvointija

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveyteen ja turvalliseen elämään Kaste-ohjelma on sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa. Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL

Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa. Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL Hyvinvointiohjelma 1) Hyvinvoiva ja terve väestö 2) Asiakaslähtöiset ja taloudellisesti kestävät

Lisätiedot

Isyyslaki uudistuu Rovaniemi. Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue

Isyyslaki uudistuu Rovaniemi. Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Isyyslaki uudistuu 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Lapin 28.10.2015 aluehallintovirasto 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys

Lisätiedot

SAVUTTOMUUS JA TERVEYS LAPIN AMMATTIOPPILAITOKSISSA 2010 - hanke. Ritva Salmi, sairaanhoitaja (yamk)

SAVUTTOMUUS JA TERVEYS LAPIN AMMATTIOPPILAITOKSISSA 2010 - hanke. Ritva Salmi, sairaanhoitaja (yamk) SAVUTTOMUUS JA TERVEYS LAPIN AMMATTIOPPILAITOKSISSA 2010 - hanke Ritva Salmi, sairaanhoitaja (yamk) 1 HANKKEEN KUVAUS Kesto 1.2.2010 31.12.2010 Päämäärä: Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi Sosiaalineuvos Maija Perho 29.11.2011 Ohjelman tavoitteet Terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen Elintapamuutosten aikaansaaminen Terveyttä

Lisätiedot

Tervetuloa hyvinvointiklinikkaan hyödyntämään hyvinvointitietoa!

Tervetuloa hyvinvointiklinikkaan hyödyntämään hyvinvointitietoa! Tervetuloa hyvinvointiklinikkaan hyödyntämään hyvinvointitietoa! 1 Aika Esitykset Päivän ohjelma 9:30 9:45 Patio analysoidun ja visualisoidun tiedon paikka Jarkko Yliruka, ylitarkastaja, ESAVI 9:45 10:00

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2016 Hanna Tainio Varatoimitusjohtaja Kuntaliitto Mitä edistetään?

Lisätiedot

"Poliisi" "Pelastus" Kartta. Katuturvallisuusindeksi Turvallisuuskysely

Poliisi Pelastus Kartta. Katuturvallisuusindeksi Turvallisuuskysely "Poliisi" Katuturvallisuusindeksi Turvallisuuskysely Alkoholijuomien kokonaiskulutus 100 %:n alkoholina (tai vastaava indikaattori) Poliisin tietoon tulleet huumausainerikokset (3 vuoden keskiarvo) Päihtymys-

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Miten vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia TerveSos Teemaseminaari

Miten vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia TerveSos Teemaseminaari Miten vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia TerveSos Teemaseminaari 16.5.2013 Tarja Heino, Erikoistutkija, Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja talouden osasto Reija Paananen, Erikoistutkija, Lapset, nuoret

Lisätiedot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS www.hyvinvointikertomus.fi Keitele, Pielavesi, Tervo, Vesanto 30.3.2012 Ulla Ojuva, 044 417 3836, ulla.ojuva@isshp.fi Mervi Lehmusaho, 044 711 3913, mervi.lehmusaho@kuh.fi

Lisätiedot