Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta ajanjaksosta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta ajanjaksosta"

Transkriptio

1 Seinäjoki 1. Hyvinvointikertomus Kunta Seinäjoki Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta ajanjaksosta Tämä hyvinvointikertomus on Terveydenhuoltolain 12 :n mukainen raportti Seinäjoen kaupungin asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin tilasta, toteutetuista toimenpiteistä, valtuuston päättämistä kehittämiskohteista ja tavoitteista. Kertomuksen vastuutaho ja laatijat Sähköisen hyvinvointikertomuksen laadinnasta vastaa terveyden edistämisen johtoryhmä, jonka puheenjohtaja on kaupunginjohtaja Jorma Rasinmäki. Pääkäyttäjä on terveyden edistämisen johtaja Oili Ylihärsilä ja käyttäjänä apulaiskaupunginjohtaja Harri Jokiranta. 2. Hallintokuntien toimenpiteet kunnan vahvistetussa talous- ja toimintasuunnitelmassa Vuoden 2013 talousarvion ja taloussuunnitelman mukaisesti toimialakohtaisia ydintavoitteita vuonna 2013 ovat mm. Sosiaali- ja terveyskeskuksessa: - palvelurakenteen kehittäminen ja ennakoivan toimintatavan vahvistaminen tukemaan väestön hyvinvointia ja arkipäivän sujumista Sivistyskeskuksessa: - päivähoidon rakenteen kehittäminen tehokkaammaksi - vapaa-ajan palveluiden painopisteen kohdistaminen lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluihin ja yhteissuunnittelun vahvistaminen - nuorisotakuun osalta eri toimijoiden yhteistyön lisääminen Tekniikkakeskuksessa: - vuokra-asumisen sekä määrällisen, että hinta/laatusuhteessa edullisen asumistuotannon edistäminen huomioiden eri kaupunginosien vuokra-asuntokysyntä 3. Strategiat, ohjelmat ja tavoitteet.

2 Kunnan hyvinvointipolitiikan ja johtamisen tavoitteet ja painopistealueet tällä hetkellä: Seinäjoen kaupungin strategia ilmaisee kaupungin tahdon edistää väestönsä hyvinvointia ja terveyttä sekä turvata hyvät ja laadukkaat palvelut. Johtamisen strategiset valinnat: - Kaupunginvaltuustolla, kaupunginhallituksella ja lautakunnilla on selkeät vastuut ja roolit - Kaupungin johtamisjärjestelmän ohjausta ja seurantaa kehitetään vastaamaan kaupunkikonsernin kasvun haasteisiin - Kaupunkilaisten yhteisöllisyyttä sekä osallisuutta kaupungin toimintaan ja päätöksentekoon vahvistetaan Seinäjoen kaupungin hyvinvointipolitiikan tavoitteet ovat: 1) Osallisuus lisääntyy ja syrjäytyminen vähenee 2) Hyvinvointi ja terveys lisääntyvät ja terveyserot kaventuvat 3) Palvelujen laatu, vaikuttavuus ja saatavuus paranevat Keskeiset hyvinvointiin liittyvät asiakirjat ja ohjelmat, joita kunnassa on valmisteltu tai jotka muuten ohjaavat toimintaa: Hallitusohjelma Talousarvio 2013 Taloussuunnitelma Toimintakertomus 2011 Henkilöstötilinpäätös 2011 Elinvoima- ja osallisuusohjelma (päivitetään) Turvallisuussuunnitelma (päivitetään) Asuntopoliittinen ohjelma Mielenterveys- ja päihdeohjelma (päivitetään) Lapsemme ja perheemme voivat hyvin toimenpideohjelma Seinäjoen kaupungin vammaispoliittinen ohjelma vuoteen 2015 Työterveyden strategia Ikääntymispoliittinen tavoite- ja toimenpideohjelma vuoteen 2017 Varhaiskasvatuksen linjaukset Liikuntastrategia (päivitetään) Seinäjoen kaupungin liikenneturvallisuussuunnitelma

3 Viestintästrategia (päivitetään) Terveyden edistämisen ohjelma Tässä hyvinvointikertomuksessa (kuten aiemmassakin) vertailukuntina ovat Vaasa, Pori ja Hämeenlinna, joita verrataan Seinäjokeen. "Liikennevalot" ilmaisevat onko vertailukaupungissa tilanne parempi, sama vai huonompi kuin Seinäjoella. Nuolien määrä (1-3) osoittaa mihin suuntaan kehitys Seinäjoella on mennyt viiden vuoden aikana ja miten suuri muutos on ollut ( vähintään 5, 10 vai 15%). Nuolen väri ilmaisee onko muutos ollut myönteistä (vihreä) tai kielteistä (punainen).harmaana näkyvä nuoli tarkoittaa, että kehityksen suuntaa ei ole tässä yhteydessä arvotettu. 4. Väestön hyvinvoinnin ja palvelujen kuvaus

4 Väestö- ja perherakenne / yleiset V1 = Vaasa V2 = Pori V3 = Hämeenlinna V4 = Koko maa indikaattori arvo muutos V1 Vaasa V2 Pori V3 Häme V4 Koko Huoltosuhde, demografinen ,2 49,8 55,8 56,9 52,9 Koulutustasomittain Lapsiperheet, % perheistä ,1 39,4 37, ,7 Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1000 asukasta ,6 18, ,3 Nettomuutto / 1000 asukasta 2011 Sairastavuusindeksi, ikävakioitu ,3 10,6 2,3 6,3 3,1 97,7 90,2 104,4 95,3 - Väestö

5 Yhden hengen asuntokunnat, % asuntokunnista 2011 Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 2011 Ahtaasti asuvat asuntokunnat, % kaikista asuntokunnista 2011 Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas 2011 Koti- ja vapaa-ajan tapaturmiin liittyvät hoitojaksot / asukasta 2011 Kunnan yleinen pienituloisuusaste 2010 Päihdehuollon nettokustannukset, euroa / asukas ,8 44,7 44,6 43,5 41, ,9 22,8 21,7 20,3 6,7 8,1 7,3 7,7 8, ,8 173, ,6 154,6 12,8 15,3 16,5 13,3 14,9 26,4 53,2 20,4 28,6 31,2 Psykiatrian laitoshoidon 7,42 8,95 8,57 7,99 7,65 hoitojaksot / 1000 asukasta 2011

6 Lapset ja lapsiperheet V1 = Vaasa V2 = Pori V3 = Hämeenlinna V4 = Koko maa indikaattori arvo muutos V1 Vaasa V2 Pori V3 Häme V4 Koko Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista lapsiasuntokunnista 2011 Ei yhtään läheistä ystävää, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista ,2 28, ,3 29,3 6,6 8,9 8,8 9 9,1 Kodin ulkopuolelle sijoitetut vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä ,1 0,8 1,8 1,5 1,4 Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % 15,1 17, ,3 16,4 8.- ja 9. luokan oppilaista 2011 Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, % 8. ja 9. luokkalaisista 7,6 6,6 8 6,1 7, Kunnan kustantamassa kokopäivähoidossa olleet 3-5- vuotiaat, % vastaavanikäisestä 66,2 81,7 63,2 60,5 63,8

7 väestöstä 2011 Lasten pienituloisuusaste , ,5 12,7 14,8 Perusterveydenhuollon lastenneuvolan käynnit yhteensä / vuotiasta Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä ,4 11,2 7,9 8,9 8,6 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista ,9 13,5 16,6 17,1 15,5 Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.- luokan oppilaista 2011 Vanhemmuuden puutetta, % 8.- ja 9.luokan oppilaista 2011 Perusterveydenhuollon lastenneuvolan lääkärikäynnit / vuotiasta 2011 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet yksinhuoltajakotitaloudet, % toimeentulotukea saaneista kotitalouksista , ,2 15, , ,6 24,1 22, ,2 4,2 2,2 3,4 2,8 Kokeillut laittomia huumeita 7,3 9,5 5,9 5,2 8 ainakin kerran, % 8.- ja 9.-luokan

8 oppilaista 2011 Kodinhoitoapua vuoden aikana saaneita lapsiperheitä, % lapsiperheistä ,1 3,7 0,1 1,6 1,6

9 Nuoret V1 = Vaasa V2 = Pori V3 = Hämeenlinna V4 = Koko maa indikaattori arvo muutos V1 Vaasa V2 Pori V3 Häme V4 Koko Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, nuorisopsykiatria / vuotiasta Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä ,5 9,3 10,7 11,5 11,4 Nuorisotyöttömät, % vuotiaasta työvoimasta 2011 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 2011 Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden 11,7 9,1 17,7 11,6 11,9 2,2 2,9 3 3,4 2,9 18,6 18,2 26,6 18,6 20,7

10 opiskelijoista 2011 Raskaudenkeskeytykset alle 25- vuotiailla / vuotiasta 15 16,6 17,4 16,6 15,3 naista 2011 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 2011 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista ,2 37,4 38,1 41,3 39,4 21,9 16,5 26, ,3 Tupakoi päivittäin, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. 38,6 37,3 38,7 36,6 39,7 vuoden opiskelijoista 2011 Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 2011 Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 2011 Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista ,6 11,1 8,8 9,4 13, ,5 18,4 21, ,2 14,5 16, ,9

11 Työikäiset V1 = Vaasa V2 = Pori V3 = Hämeenlinna V4 = Koko maa indikaattori arvo muutos V1 Vaasa V2 Pori V3 Häme V4 Koko Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 2011 Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta 2011 Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 1000 asukasta ,7 3,5 4,5 4,1 3,8 9,2 13,9 12 9,2 9,1 5 5,5 4 2,6 3,2 Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla 2,4 hoidetut potilaat / 1000 asukasta 2,6 5,7 2,7 3, Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä

12 2011 Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä 2011 Psykiatrian avohoitokäynnit / 1000 asukasta 2011 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä ,7 20,9 26,7 26,3 23, ,1 3,2 1,6 2,1 2,2 Tuki- ja liikuntaelinten- sekä sidekudosten sairauksien vuoksi 1,5 työkyvyttömyyseläkettä saavat, % 1 2,1 1,5 1, vuotiaista 2011 Työkyvyttömyyseläkettä saavat, % vuotiaista ,6 5,5 8,4 7,2 7,3 Työttömät, % työvoimasta ,2 7,6 12,4 8,9 9,4 Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut potilaat / asukasta ,3 155,4 200,8 169,6 156,7 Depressiolääkkeistä korvausta saaneet vuotiaat / ,9 97,9 100,2 95

13 vastaavanikäistä 2011 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin diabeteksen vuoksi oikeutettuja vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä ,3 1 1,3 1,1 1,1

14 Ikäihmiset V1 = Vaasa V2 = Pori V3 = Hämeenlinna V4 = Koko maa indikaattori arvo muutos V1 Vaasa V2 Pori V3 Häme V4 Koko Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä 89,7 88,8 87,7 89,5 89,6 väestöstä 2011 Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit 65 vuotta täyttäneillä / 1000 vastaavanikäistä 2010 Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä ,5 3,5 5,2 4,3 4,2 Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä ,6 12,2 9,8 11,1 12,2 Täyttä kansaneläkettä saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä 2,2 2 2,4 2,3 3,2

15 2011 Yksinasuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä asuntoväestöstä ,2 48,5 50,5 50,3 48,8 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin diabeteksen vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % vastaavanikäisestä väestöstä 2011 Koti- ja vapaa-ajan tapaturmiin liittyvät hoitojaksot 65 vuotta täyttäneillä/ vastaavanikäistä 2011 Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin 85 vuotta täyttäneet potilaat / 1000 vastaavanikäistä ,1 12,3 12,6 13,8 13,4 448,8 526,3 469,8 398,9 401, Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä Terveyskeskusten 75 vuotta täyttäneet pitkäaikaisasiakkaat , % vastaavanikäisestä väestöstä ,4 3,4 1,8 0,5 1,3

16 Muut hyvinvointitiedot Elinympäristön terveellisyys ja turvallisuus - asuminen Seinäjoen kaavoitusohjelmassa oli vuoden 2012 lopussa noin 40 vireillä olevaa kaavaa, joista aktiivivaiheessa oli noin puolet. Uusissa kaavoissa oli varaukset omakotitonteille (205), rivitalotonteille (15), kerros- ja liiketonteille (8) sekä liike- ja työpaikka rakentamisen tonteille (12). Rakennuslupia myönnettiin 789. Asuntotoimi välitti ARA myöntämiä korkotukia /-varauksia ja avustuksia kolmen vuokratalon rakentamiseen sekä kolmen vuokratalon perusparantamiseen, vanhusten talon perusparantamiseen, hoivakodin rakentamiseen muistihäiriöisille vanhuksille sekä palvelukodin rakentamiseen vammaisille. Varoja myönnettiin vanhusten ja vammaisten asuntojen korjaustoimintaan, kuntotutkimuksiin ja - arvioihin, jolloin korjausrakentamisen yhteissummaksi muodostui euroa. Seinäjoen asumisväljyys vuonna 2011 oli 43,18 neliömetriä / henkilö. Koko maan vastaava luku oli 41,20 ja Etelä-Pohjanmaan 45,20. Ahtaasti asuvia lapsiperheitä oli vähemmän kuin maassa keskimäärin ja omakotitaloja oli (2010) liki 40% asuntokannasta. 75-vuotiaaat (vuonna 2012 kyselyyn vastanneet) asuivat yleisimmin omakoti- tai maalaistaloissa. Asumiseen oltiin yleensä tyytyväisiä, muutostöitä oli tehty 40%.ssa asuntoja ja tarvetta muutostöille oli vielä osassa asuntoja. Tärkein tehty tai tekemistä odottava muutostyö oli tukilaitteiden asentaminen. - ympäristö Pääsääntöisesti vuoden 2011 ilmanlaatuindeksi pysyi edellisvuosien tapaan hyvällä tasolla. Seinäjoen ilmanlaadun merkittävin epäpuhtaus oli katupöly. Katujen pölypitoisuuksien raja-arvot ylittyivät vain neljänä päivänä. Ympäristöterveydenhuollossa toimiva epidemiatyöryhmä kokoontui säännöllisesti ja aina, kun oli epäily vesi- / elintarvike-epidemiasta. Vakavia epidemioita ei vuoden 2012 aikana ollut. Erikoistuneet terveystarkastajat keskittyivät elintarvikevalvontaan ja ympäristöterveydenhuolto asuntojen ja kokoontumistilojen sisäilmaongelmiin ja osa terveystarkastajista kuluttajaturvallisuuslain mukaisiin tehtäviin. Tupakkalain mukaisia tarkastuksia ja uimavesien laadun mittauksia tehtiin suunnitelmallisesti. Hygieniahoitajan ja varhaiskasvatuksen yhteistyötä lisättiin tarttuvien tautien ehkäisemiseksi päiväkodeissa. Seinäjoen alueen ympäristöterveydenhuolto toteutti keväällä 2012 projektin palvelumyynnissä olevien pakkaamattomien tuoreiden kalojen laadun selvittämiseksi. Projektista on erillinen raportti. Seinäjoella on kehitetty liikuntaympäristöjä, elämysreitistöjä ja esteettömiä reittejä ympärivuotiseen käyttöön. Uusi opaskartta julkaistiin kartta- ja paikkatietopalvelujen toimesta. Hoidettuja hiihtolatuja oli vuonna 2012 yhteensä 190 km, joista valaistuja latuja oli 75 km. Hoidettuja jääalueita oli 55 ( kaukaloita ja avojääratoja). - liikenne- ja katuturvallisuus

17 Vuoden 2012 aikana Seinäjoella tapahtui yhteensä 408 (vuonna ) liikenneonnettomuutta. Loukkaantumiseen johtaneita onnettomuuksia oli 116 (127) ja kuolemaan johtaneita 3 (2). Vuoden 2012 aikana tapahtuneista (408) onnettomuuksista 176 tapahtui risteyksissä ja 2 rautatietasoristeyksessä. Eniten onnettomuuksia tapahtui Herralankadun risteyksessä, Itikanristeyksessä sekä Torikadun ja Ruukintien risteyksissä sekä Koulukadun tasa-arvoisissa risteyksissä, Kivistöntien-Ruukintien risteyksessä ja Päivölänkadun-Kuortaneentien risteyksessä. Onnettomuuksista eniten eli 323 tapahtui ajoradalla, 43 suojatiellä tai pyörätien jatkeella ja 38 pysäköintialueilla tai pihoissa. Mopo-, mopoauto- ja skootterionnettomuudet lisääntyvät edellisestä vuodesta ( 29 onnettomuutta vuonna 2012)). Liikenneturvallisuuden edistämiseksi rakennettiin kevyen liikenteen väyliä mm Kultavuoreen, Ylistaroon ja Peräseinäjoelle, kiertoliittymiä Lakeudentielle (2) ja Kivistöntielle, nopeusnäyttötaulut kiinteästi Ruukintielle ja Framin liittymä. Keskustaa kehitettiin jalankulkuystävällisemmäksi. Runsaslumisesta keväästä ja syystalvesta huolimatta liikenneväylät ja alueet pidettiin laatustandardien mukaisessa kunnossa. Liikenneviraston osittaisella rahoituksella kaupunkiin laadittiin pyöräilystrategia "Pyöräillen Seinäjoella". Sen tavoitteena on saada aikaan parempaa kaupunkiympäristöä, vähentää paikoitustilan tarvetta ja kustannuksia sekä edistää väestön terveyttä nostamalla pyöräilyn kulkutapaosuutta 15%:iin (11% vuonna 2011). Ilmitulleiden liikennerikkomusten määrä väheni (liikennerikkomuksia yhteensä 5315) Seinäjoella -7% vuoteen 2011 verrattuna (muutos -422). Koko maassa vastaava %-luku oli -15%. Rattijuopumukset, törkeät rattijuopumukset, liikenneturvallisuuden vaarantamiset ja törkeät liikenneturvallisuuden vaarantamiset kaikki vähenivät edelliseen vuoteen verrattuna. Väkivaltarikokset lisääntyivät Seinäjoella 2% (yhteismäärä 439) ja Etelä-Pohjanmaalla 3% kun taas koko maassa kehitys oli päinvastainen eli väkivaltatapauksia tuli ilmi 6% aiempaa vähemmän. Elinolot ja elintavat - toimeentulo Vuonna 2012 oli toimeentulotuen asiakkaana 2870 ruokakuntaa. Määrä on pysynyt samansuuruisena viime vuosien ajan. Puolet toimeentulotukea saaneista ruokakunnista oli alle 30-vuotiaiata ja merkittävin asiakkuuden syy oli työttömyys. Velkaneuvonnan asiakkaiksi tuli 309 uutta asiakkuutta, jotka olivat entistä useammin nuoria aikuisia. Velkaantumisen syynä oli mm. työttömyys, pikavipit, puhelinlaskut ja opintolainat. Näistä nuorista aikuisista monilla oli myös päihdeongelmia eivätkä he olleet tullessaan minkään palvelun piirissä ja ohjaus palveluihin tapahtui velkaneuvonnassa. 75-vuotiaista (kysely 2012) 44% katsoi tulojensa riittävän hyvin ja 53% kohtalaisesti. - koulutus Nuorten opiskelupaikan saamisen ja vastaanottamisen osalta kaupungissa toimi kesäohjaamo, joka auttoi nuoria löytämään opiskelupaikan myös kesäaikana. Resurssi opinto-ohjaaja työskenteli osan työajastaan Sedussa tarttuen mahdollisiin koulupudokkaisiin. Seinäjoen aikuisväestön koulutuksen keskimääräinen pituus perustason jälkeen vuonna 2011 oli 3,5 vuotta henkeä kohden. Vastaava luku koko maan osalta oli 3,4. Seinäjoen koulutuskuntayhtymässä opiskeli vuonna 2011 yhteensä runsaat opiskelijaa, joista SeAMK:ssa noin 4800, Sedussa 4200 ja Sedu Aikuiskoulutuksessa Kokonaismäärästä suurin osa sijoittui Seinäjoen yksiköihin. Ammattikorkeakoulututkinnon suoritti vuonna 2011 yhteensä 829 opiskelijaa.

18 Kansalaisopisto tarjosi mahdollisuuden kuntalaisten omaehtoiseen oppimiseen. Kansalaisopiston kalenterivuoden 2012 opetustuntien määrä oli tuntia, eri kursseja oli yhteensä 1265 ja opiskelijoita 9815 (= netto-opiskelijat kerran laskettuna). Vuoden 2011 tilaston mukaan Kansalaisopiston opiskelijoista 44% oli työssä, 20% eläkkeellä, 19,7% opiskelijoita / koululaisia, 4,8 % työttömänä ja muita 10,5%. Ikäjakauma oli pikkulapsista 90- vuotiaisiin. - kirjasto Kirjastotoimeen kuului 11 kiinteää kirjaston toimipistettä ja kaksi kirjastoautoa. Vuoden 2012 kokonaislainaus oli lainaa. Luvussa oli laskua edellisvuoteen verrattuna. Syynä oli pääkirjaston neljän kuukauden kiinniolo. Merkittävintä ja näkyvintä kirjastossa oli pääkirjaston laajennusosan valmistuminen. Uudessa Apilassa eri ikäisten kävijöiden määrä lähes kolminkertaistui ja palaute kirjastosta oli kiittävää. Nuorilta saatiin hyvin myönteistä palautetta heille suunnitelluista tiloista. - työllisyys Työttömien työnhakijoiden määrä nousi vuoden 2012 loppua kohden. Marraskuussa työttömien osuus työvoimasta oli 8,5%. Yli 50-vuotiaita työttömiä oli 32,6%, alle 25-vuotiaita 17,1% ja yli vuoden työttöminä olleita 22,8%.Vuoden lopussa työttömiä työnhakijoita oli 2719 henkilöä. Työvoiman palvelukeskuksessa aktiivisten asiakkaiden määrä oli 370 vuoden 2012 lopussa. Uusien asiakkaiden (143) lähettävänä tahona oli TE-toimisto (50%) ja sosiaalitoimi (17%) tai jokin muu taho (27%), omaehtoisesti tuli runsas 10% asiakkaista. Vuoden 2012 aikana asiakkuuksia päättyi 114, joista 17,7% työllistyi, koulutukseen meni liki 16% ja eläkkeelle siirtyi 10,5% asiakkaista, muiden osalta asiakkuus päättyi palkkatukeen. - lasten ja lapsiperheiden elintavat Seinäjoella tehdyn 6. luokkalaisten terveyskyselyn tuloksia peilataan tässä tehtyihin tutkimuksiin, jotka on julkaistu vuonna 2012 THL:n raportissa "Lasten ja lapsiperheiden hyvinvointierot". Seinäjoella vuonna 2012 (vuoden 2011 vastaava luku) tehdyn terveyskyselyn mukaan lasten arkiiltojen kotiintuloaikoihin oli tullut positiivista muutosta edelliseen vuoteen verrattuna. 52%:lla kotiintuloaika oli klo 20 tai sitä ennen (46%) ja viikonloppuisinkin entistä useammalla oli kotiintuloaika määritelty. 80% vanhemmista myös tiesi yleensä tai aina missä heidän lapsensa vietti vapaaaikaansa. THL:n raportin mukaan 17%:lla 5. luokkalaisista ei ole kotiintuloaikoja. Vanhempien koulutus ei vaikuta rajojen asettamiseen. Seinäjoella 6.luokkalaisista 7,4%:lla (14%) ei ollut arkisin kotiintuloaikaa. Seinäjoella 54% 6.luokkalaisista sai käyttörahaa sitä tarvitessaan (45%). Viikkorahakäytäntö oli 23%:ssa perheistä. Nukkumaan ennen klo 22 arkisin meni vain 27% ja viikonloppuisin vain pieni osa.liian vähäinen yö uni aiheuttaa lapsille stressiä, keskittymiskyvyn puutetta, masentuneisuutta ja sillä on yhteys ylipainoon ja diabeteksen kehittymiseen. Lastensa ruutuaikaa rajoitti vain 26,5% vanhemmista. Suositus ruutuajasta on enintään 2 tuntia päivässä. Seinäjoella 10% pojista (3,7% tytöistä) katsoi arkipäivisin televisiota yli 4 tuntia ja 16% pojista (10% tytöistä) oli saman ajan pelikoneiden ääressä. Viikonloppuisin yli neljä tuntia ruutujen ääressä oli vielä suurempi osa 6. luokkalaisista. Yleensä rajoja lapsilleen asettaa THL:n raportin mukaan 70% vanhemmista. Korkeammin koulutetut äidit asettavat rajoja lapsilleen enemmän kuin vähemmän koulutetut äidit. Terveyskyselyn mukaan Seinäjoella vanhemmista 70% oli keskustellut 6. luokkalaisen lapsensa kanssa alkoholista ja 59,5% huumeista. Huumeista oli keskusteltu poikien kanssa enemmän kuin tyttöjen. 34% lapsista oli maistanut alkoholia vanhempiensa luvalla. 22 lasta ilmoitti juoneensa alkoholia useita kertoja, 13% oli kokeillut tupakkaa ja 15 oppilasta tupakoi satunnaisesti tai säännöllisesti. Huumeita oli tarjottu seitsemälletoista (17) 6.- luokkalaiselle. Tutkimusten mukaan

19 tupakoinnin aloittamista ennustaa voimakkaimmin lähiympäristön tupakointi ja suhtautuminen tupakkatuotteisiin. Seinäjoella 75% lapsista ilmoitti, että kotona oli keskusteltu tupakasta. Tupakointi on myös indikaattori nuoren syrjäytymisvaarasta. Tutkimusten mukaan päivittäin tupakoivat vuotiaat kärsivät vakavasta masennuksesta viisi kertaa todennäköisemmin kuin tupakoimattomat nuoret. Saman raportin tutkimustulosten mukaan neuvola- ja kouluikäisten lasten äideistä 15% ja isistä 27% tupakoi. Tutkimusten mukaan myös alkoholin käyttö on suomalaisissa perheissä yleistä: äideistä 6% ja isistä jopa 28% käyttää alkoholia niin, että alkoholin käytön riski on vähintään lievästi kohonnut. Vuonna 2012 Seinäjoella runsas kolmannes 6. luokkalaisista lapsista ei syönyt aamupalaa, sama määrä ei syönyt lämmintä ateriaa iltapäivisin ja vielä harvempi iltapalaa ja kouluruokakin jäi syömättä viidennekseltä. Aamupala ja perheen yhteinen ateria iltapäivisin ovat keskeisiä koululaisten hyvinvoinnin ja painon hallinnan näkökulmista. Pojat söivät kotona lämpimän aterian ja iltapalan tyttöjä useammin. 36% (34%) lapsista söi makeisia vähintään kolmena päivänä viikosta ja 64% (54%) joi limpsaa vähintään 3 kertaa viikossa. Energiajuomia ei juonut lainkaan 65% (70%). Pojat joivat selvästi tyttöjä enemmän energiajuomia. Tutkimusten mukaan raskausajalla, imeväisiällä ja lapsuudessa epäterveelliset ruokatottumukset kasaantuvat vähemmän koulutettuihin väestöryhmiin. Lapsuuden ja nuoruuden elinolot ja varhain opitut tavat ja tottumukset on vaikea poistaa aikuisuudessa. Seinäjoella vain 17% 6. luokkalaisista (12-13-vuotiaita) liikkui joka päivä siten, että liikunta sai aikaan hengästymistä ja hikoilua. Tyttöjen ja poikien välillä oli selkeä ero päivittäisessä liikkumisessa. Joka päivä liikkui riittävästi vain 9,12% tytöistä (pojista 25%). 8.ja 9. luokkalaisista (2011) harrasti hengästyttävää liikuntaa korkeintaan yhden tunnin viikossa 34,1 % ( koko maa 34%). Toistuvasti kiusaamisen kohteena oli 5% (10%) Seinäjoen 6. luokkalaisista. Lasten ja nuorten hampaiden reikiintyminen Hampaiden reikiintymistä kuvaava D-indeksi vuonna 2012 Seinäjoella kaikki alle 18-vuoitiaat: keskiarvo 0,44 (tavoite 0,45). Vuonna 2010 Etelä-Pohjanmaalla 12-vuotiaiden D-indeksi keskiarvo oli 0,50 eli keskimäärin joka toisella 12 -vuotiaalla oli 1 paikkaushoitoa vaativa kariesvaurio. D-indeksi Seinäjoella vuonna vuotiaat 0,30 5-vuotiaat 0,76 12-vuotiaat 0,49 15-vuotiaat 1,15 17-vuotiaat 1,28 Lasten keskiarvoisessa hoitoa vaativassa suun terveydessä ei tapahtunut muutosta. Tervehampaisten osuus lisääntyi, mutta saman aikaisesti lisääntyi myös paljon hoitoa tarvitsevien osuus. Imetysaktiivisuus 6kk:n iässä % äideistä täysimetys 8,8 18,5 14,8 osittainen imetys 61,6 46,5 49,8 ei lainkaan imetystä 29,6 35,0 35,4

20 THL:n raportin mukaan 29% äideistä täysimettää lastaan 4 kuukauden iässä ja 3% 6 kuukauden iässä. Täysimetys oli yleisempää korkeammin koulutetuilla äideillä. Nykysuositusten mukaan lapsen ensimmäisten kuukausien ravinnoksi riittää yleensä äidinmaito ja täysimetystä (yksinomaista rintaruokintaa) suositellaan jatkettavaksi 6 kuukauden ikään asti. Lasten ylipainoisuus / lihavuus % ikäluokasta vuotiaat 8,0 3,5 4,3 5-vuotiaat 17,0 12,5 12,7 alakoululaiset 17,3 1. luokkalaiset 14,0 5.-luokkalaiset 16,1 Nuorten ylipaino 8. ja 9. luokkalaiset lukion 1. ja 2. luokkalaiset Sedun 1. ja 2. vuoden opiskelijat 24 THL:n raportin mukaan kouluikäisistä noin 20% on vähintään ylipainoisia ja yleisemmin heidän äitinsä ovat vähemmän koulutettuja kuin normaalipainoisten lasten äidit vuotiaiden koettu terveys Vuoden 2012 kyselyyn vastanneista 75-vuotiaista piti 57% terveyttään hyvänä ja 6% melko tai erittäin huonona. Edelliseen vuoteen verrattuna 74%:lla terveys oli säilynyt samanlaisena ja 19% koki terveytensä huonontuneet. 33,5% vastaajista oli huolestuneita omasta terveydestään. 94% oli tyytyväisiä omaan elämäänsä. - lähisuhdeväkivalta Poliisille ilmoitetut perheväkivaltarikokset vähenivät -11,5% (157 -> 139) vuoteen 2011 verrattuna. Perheväkivallan aiheuttamat kotihälytykset lisääntyivät 42%, hälytysten määrän ollessa 237 kotihälytystä. Lähisuhdeväkivaltasovittelut lisääntyivät ja näin osapuolet käsittelivät ja sopivat vapaaehtoisesti keskenään tilanteen aiheuttamat henkiset ja fyysiset haitat puolueettoman sovittelijan välityksellä. Seinäjoella lähisuhdeväkivaltaan liittyviä sovitteluita oli 7, joissa osallisina oli 5 naista ja 5 miestä. Seinäjokelaisia sovitteluasiakkaita oli yhteensä osallisuus ja osallistuminen Osallisuuden yhtenä kuvaajana voidaan pitää äänestysaktiivisuutta. Presidentinvaaleissa Seinäjoella äänestysprosentti on ollut laskeva: äänestys% vuosina ,1 71,0 69,8

21 Kuntavaaleissa vuonna 2012 äänestys% oli Seinäjoella 58,9 (koko maa 58,3% ja Etelä-pohjanmaa 62,3%). Kouluterveyskyselyn (2011) mukaan nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksissa oli parannettavaa: 24% 8. ja 9. luokkalaisista ja 16% lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista ei kokenut tulevansa kuulluksi koulussa ja 38% 8. ja 9. luokkalaisista ja 30% lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista ei tiennyt, miten voi vaikuttaa koulun asioihin. 75-vuotiaista (kysely 2012) 68% osallistui johonkin toimintaan kuten erilaisiin ryhmiin tai yhdistyksiin. 93% piti osallistumistaan riittävänä. - yksinäisyys Peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisista ja lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista seitsemällä (7)%:lla ei ollut (vuonna 2011) yhtään läheistä ystävää, jonka kanssa olisi voinut keskustella luottamuksellisesti omista asioistaan. Yhden hengen asuntokunnat olivat lisääntymässä, varsinkin yli 75 -vuotiaiden osalta, mikä voi olla myös riski yksinäisyyden kokemuksille.75-vuotiailla (kysely 2012) oli 14,5 %:lla yhteydenpito vähentynyt ja 10% piti nykyistä yhteydenpitoaan riittämättömänä. 8% toivoi lisää keskustelumahdollisuuksia muiden kanssa. Tupakointitottumukset Nuorten tupakointi: Tupakoivien osuus % lukion 1. ja 2.vuoden opiskelijoista Sedun 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 41 38,6 Seinäjoen kaupungin henkilökunnan tupakointi % kyselyyn vastanneista 11,2 7,7 Päihteet ja huumeet Vuonna 2012 A-klinikan asiakasmäärä oli 405 asiakasta. A-klinikan asiakkaista 47% (192) oli vuotiaita, alle 30-vuotiaita oli 105 ja yli 50-vuotiaita 121 asiakasta. Ikääntyvien osuus oli kasvussa; yli 60-vuotiaiden osuus oli vuonna % ja vuonna %. Tämä on yhteneväistä THL:n tuoreen selvityksen kanssa, jossa todetaan eläkeikäisten alkoholinkäytön kasvun jatkumisesta. Naisten osuus asiakkaista oli 28%. Täysin oma-aloitteisesti A-klinikalle hakeutui neljännes, saman määrän poliisi ohjasi ajoterveyden arviointiin ja puolet asiakkaista oli joko lastensuojelun, työpaikan, muun hoitopaikan tai omaisten hoitoon ohjaamia. Lastensuojelun hoitoon ohjaamien määrä oli runsaassa kasvussa. Alkoholi tulosyynä oli laskenut 81,5%:sta (2009) 64%:iin (2012) ja huume-, lääke- ja sekakäyttäjien määrä oli lisääntynyt. K-klinikalla opiaattikorvaushoitoa saavia asiakkaita oli 12 ja käyntitapahtumia Korvaushoidossa olleiden ikäjakauma oli vuotta. Selviämis- ja katkaisuhoitoaseman käyttöaste nousi. Huume- ja lääkevieroitusten määrä kasvoi.

22 Päihdelaitoskuntoutusta sai yhteensä 29 asiakasta ja asunnottomuuden vuoksi laitospaikkoja / erityisasumisyksikköjen asumispalvelua ostettiin seitsemälletoista (17) asiakkaalle. Alkoholidementoitumisesta ja/ tai toimintakyvyn alenemasta johtuen asumispalvelua hoivakodista hankittiin yhteensä 27:lle asiakkaalle. Kaupungin omistamassa suojakodissa oli 5 asukasta. Huumeiden käyttäjien neuvontapiste Hälppärissä oli käyntejä yhteensä 120. Kävijöitä oli yhteensä 26. Iältään kävijät olivat vuotiaita. Korvaushoitoon K-klinikalle heistä pääsi 4 henkilöä. Aiemmasta vuodesta poiketen alaikäisiä ei kävijöissä ollut. Uusia C-hepatiitti tai HIV-tartuntoja ei löytynyt. Muita palveluita ja niiden käyttö vuonna Varhaiskasvatus Päiväkodeissa oli yhteensä 1991 paikkaa, joista esiopetuksessa oli 664 paikkaa ja kouluilla 57 paikkaa. Perhepäivähoitopaikkoja oli 407 ryhmäperhepäivähoitopaikkoja oli 332. Ostopalvelupaikkoja oli 204, joista esiopetuksessa noin 40. Seinäjoen kaupungin alueella toimi kesällä 12 leikkikenttää. Lasten läsnäolopäiviä kertyi 6270 ja lapsia oli kirjoilla toiminnassa 1518 lasta. - Työterveyshuolto Terveystarkastuksia työterveyshoitajilla ja lääkäreillä oli yhteensä (kasvua edellisiin vuosiin). Työkyvyn arvioinnit, kuntoutusarvioinnit ja työkyvyn tukemiseen liittyvät käynnit lisääntyivät. Koko henkilökunnan käynnit yhteensä olivat käyntiä. - Perusterveydenhuolto Terveyskeskuksen lääkärikäyntejä (kaikki lääkärit) oli (peittävyys 82%) terveydenhoitajakäyntejä neuvoloissa terveydenhoitajakäyntejä koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa psykologikäyntejä 6427 Terveyskeskuksen vastaanottotoiminnan kokonaispeittävyys vuonna 2011 oli 71%, mikä on korkea, käyntejä / asiakas oli vähän ja kustannukset per asiakas olivat edulliset. Terveyskeskuksen suurkuluttajien (yli 6 käyntiä/potilas) käyntien osuus kaikista käynneistä oli vuonna 2011 runsas 50% ja heistä yli 40% oli pysynyt suurkuluttajina vähintään kaksi vuotta. Yleisimmin he olivat vuotiaita ja edustivat noin 7% väestöstä. Y-talossa siirryttiin hoitaja-lääkäri työparityöskentelyyn. Neuvoloissa käytössä oleva Neuvokas Perhe malli arvioitiin sisäisen auditoinnin avulla ja kehitettiin näin edelleen perheiden ravitsemus- ja liikuntaneuvontaa ja tukea. - Vanhustyö Vuonna 2012 hyvinvointia tukevia kotikäyntejä 75-vuotiaille toteutui 243 ja kotihoidon kotikäyntejä käyntiä. Omaishoidon tuensaajia oli 379 ja turvapuhelinasiakkaita 603 asiakasta. Kotihoidon asiakkaita oli 2537, säännöllisen kotihoidon asiakkaita 752 ja ateriapalveluasiakkaita 768. Ikäihmisten kotona asumisen tukimuotoja olivat myös sauna-, pyykki-, kauppa-, turva-, ja kuljetuspalvelut sekä siivouspalvelut palvelusetelillä tarveharkinnan mukaan. Palveluseteliasiakkaita oli vuotiaista (kyselyyn vastanneista 2012) 26% ilmoitti tarvitsevansa jotakin apua ja sitä sai 20% tarvitsijoista. Eniten apua jäi saamatta raskaiden kotiaskareiden tekemiseen ja pieniin korjaustöihin.

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä

Lisätiedot

Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016

Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016 Liite 1/kh 30.9.2013 347 Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009 2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013 2016 Kertomuksen vastuutaho ja laatijat:

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

B. Menot. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus

B. Menot. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017-2020 PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT FINAL 14.3.2016 = liikunta-indikaattoreita MaMu = maahanmuutto - = mielenterveys = mukana nykyisessä Pirkanmaan

Lisätiedot

Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta ajanjaksosta

Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta ajanjaksosta Seinäjoki 1. Hyvinvointikertomus Kunta Seinäjoki Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta ajanjaksosta Tämä hyvinvointikertomus on terveydenhuoltolain 12 :n mukainen raportti asukkaiden terveyden

Lisätiedot

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset 1 HYVINVOINTIA KUVAAVAT MITTARIT (26.3.2008/uo) Taustatekijät Väestörakenne ja ennuste Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset Perhetyyppi:

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info ) Mielenterveys ja päihdeohjelman laadinnassa koottuja indikaattoritietoja nykytilanteesta Rovaniemellä elokuu 2011/TK Mielenterveys ja päihdeindikaattoreita v.2008 20010 vertailutietoa : koko maa, Lappi,

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Vuoden 20 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä sosiaalisesta

Lisätiedot

27% 6.luokkalaisista meni arkisin nukkumaan ennen klo 22. Viikonloppuisin 70% meni nukkumaan klo 23 jälkeen ja vain muutama oppilas ennen klo 22.

27% 6.luokkalaisista meni arkisin nukkumaan ennen klo 22. Viikonloppuisin 70% meni nukkumaan klo 23 jälkeen ja vain muutama oppilas ennen klo 22. Yhteenveto 6. luokkalaisten terveyskyselyn Seinäjoen tuloksista keväältä 2011 Oili Ylihärsilä terveyden edistämisen johtaja oili.ylharsila@seinajoki.fi 6.7.2011 Seinäjoella ja Isossakyrössä toteutettiin

Lisätiedot

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Lähde: THL/Sotkanet v. 2013 Koonnut Hanketyöntekijä

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen en lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta Arja Rantapelkonen 27.3.2014 Aineisto kouluterveyskysely v. 2013 Peruskoulun 8. luokka Peruskoulun 9. luokka

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa. Merja Tepponen

SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa. Merja Tepponen SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa Merja Tepponen Matriisi: on ryhmitelty palvelu- ja ikäryhmiin Alleviivatut tekstit ovat linkkejä indikaattoreiden

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

Hyvinvoinnin tilannekatsaus

Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvointikertomus 2014 Tytti Solankallio-Vahteri Hyvinvointikoordinaattori 26.10.2015 26.10.2015 Hyvinvoinnin edistäminen kunnan tehtävänä Kunnan tehtävänä on (Kuntalaki 410/2015)

Lisätiedot

Hämeenkyrö: Vuosittainen raportti vuosilta 2014-2015 ja suunnitelma vuodelle 2016 OSA I PÄÄTTYNEEN JA KULUVAN VUODEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI

Hämeenkyrö: Vuosittainen raportti vuosilta 2014-2015 ja suunnitelma vuodelle 2016 OSA I PÄÄTTYNEEN JA KULUVAN VUODEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI Sivu 1/14 Hämeenkyrö: Vuosittainen raportti vuosilta 2014-2015 ja suunnitelma vuodelle 2016 Keskeneräinen OSA I PÄÄTTYNEEN JA KULUVAN VUODEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden

Lisätiedot

Innehållsförteckning Mustasaaren kunnan laaja hyvinvointikertomus... 2

Innehållsförteckning Mustasaaren kunnan laaja hyvinvointikertomus... 2 Mustasaaren kunnan laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 0 Innehållsförteckning Mustasaaren kunnan laaja hyvinvointikertomus... 2 Johdanto... 2 Hyvinvointitiimi... 2 Hyvinvointikertomus... 2 Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Nuoret Sähköinen hyvinvointikertomus Versio.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Hyvinvoinnin ulottuvuudet (teemat) Elämänkaariajattelu A. Osallisuus & vaikuttaminen B. Elämänlaatu &

Lisätiedot

Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista

Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista Järjestöasiain neuvottelukunnan kokous 8.11.2013 klo 9.00 11.00 Timo Renfors va. maakuntasuunnittelija 050 544 3802 timo.renfors@kansanterveys.info Indikaattoritiedon

Lisätiedot

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Lappeenranta Linnoitus Rotaryklubi 3.2.2011 Tarja Myllärinen Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Väestörakenne

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset. Esittely medialle 23.1.2014

Kouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset. Esittely medialle 23.1.2014 Kouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset Esittely medialle 23.1.2014 23.1.2014 THL:n kouluterveyskysely 2013 Toteutettiin valtakunnallisesti lomakekyselyllä huhtikuussa 2013 Jyväskylän kuntakohtaiset tulokset

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistäminen on strateginen valinta Terveyden edistäminen on Seinäjoen kaupungin strateginen valinta, jossa terveysnäkökohdat otetaan huomioon kaikissa

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011 Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011 Kouluterveyskyselyn tuloksia 2010 Fyysisissä työoloissa koetaan puutteita Opiskelua haittaa huono ilmanvaihto

Lisätiedot

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Sähköinen hyvinvointikertomus kuntasuunnittelun ja päätöksenteon välineeksi Timo Renfors Ulla Ojuva Rakenteet & Hyvinvointikertomus Terveydenhuollon

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013. THL: Kouluterveyskysely

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013. THL: Kouluterveyskysely Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013 Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 43 Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Aineisto kuntapäättäjät. Palveluvaliokunta

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Aineisto kuntapäättäjät. Palveluvaliokunta Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Aineisto kuntapäättäjät Palveluvaliokunta Arja Rantapelkonen 29.1.2014 Esityksen aihe - Nimi Sukunimi Tausta Kysely toteutetaan joka toinen vuosi kuntien peruskouluissa,

Lisätiedot

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Luvussa tarkastellaan lähemmin Karviaisen kuntia Karkkila, Nummi-Pusula ja Vihti

Lisätiedot

4. Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä tulevana vuonna

4. Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä tulevana vuonna 4. Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä tulevana vuonna 1) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen, terveyserojen kaventaminen Terveyttä

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL Nykyisen tilanteen kestämättömyys Vähintään 65 000 nuorta vaarassa

Lisätiedot

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen.

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen. Sosiaali- ja terveystoimen strategisen palvelusopimuksen mittarit YDINPROSESSI: LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN SPS: Tuetaan lasten ja nuorten normaalia kasvua ja kehitystä Lastensuojelun asiakkaana

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

1) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Työllisyyden edistäminen Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit

1) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Työllisyyden edistäminen Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit 1) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Työllisyyden edistäminen Nuorisotyöttömyys vähenee Työvoiman työmarkkinakelpoisuuden parantuminen Työvoiman työmarkkinoilta poistumisen ehkäisy Nuorisotakuutoimet(työpaja,

Lisätiedot

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät

Lisätiedot

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Erkki Vartiainen, professori, ylijohtaja 29.10.2013 Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivä 2013 1 Työkaluja Terveyden edistämisen aktiivisuuden

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Kainuun sote - kunnat / Saara Pikkarainen/ terveyden edistämisen erikoissuunnittelija Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä /Saara

Lisätiedot

Syrjäytymistä, köyhyyttä ja terveysongelmia vähentävän toimenpideohjelman teemapäivä 14.6.2012. Moniste sisältää tietoja seuraavista aihealueista:

Syrjäytymistä, köyhyyttä ja terveysongelmia vähentävän toimenpideohjelman teemapäivä 14.6.2012. Moniste sisältää tietoja seuraavista aihealueista: HYVÄT EVÄÄT ELÄMÄLLE Syrjäytymistä, köyhyyttä ja terveysongelmia vähentävän toimenpideohjelman teemapäivä 14.6.2012 Moniste sisältää tietoja seuraavista aihealueista: lasten ja nuorten koettu terveys ja

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2008

Kouluterveyskysely 2008 Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 2008 Etelä-Suomen, Itä-Suomen ja Lapin läänit peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat muutokset 2000 2008 sukupuolten väliset erot vuonna 2008

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KUNTALAISEN HYVINVOINTI JA OSALLISUUS: EHDOTUKSET STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KUNTALAISEN HYVINVOINTI JA OSALLISUUS: EHDOTUKSET STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KUNTALAISEN HYVINVOINTI JA OSALLISUUS: EHDOTUKSET STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI Ehdotukset strategisiksi päämääriksi Kaupungin hyvinvoinnin osaalueet/näkökulmat Ehdotukset

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti

Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti Terveyden edistämisen työskentelyjakso: Terveydenedistämisen painopisteiden valinta ja terveydenedistämisen toimintaohjelma Kemijärvellä Tavoite

Lisätiedot

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12. THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info

1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info arvo muutos Kontiolahti Juuka Joensuu Pohjois-Kar jala Koko maa 1 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5 2 18,4 13,4 24,9 21,1 20,3 14,9 3 9,1 5,4 9,8 12,2 10,4 8,6 4 3,4 3,1 3,0 4,0 3,7 2,9 5 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5

Lisätiedot

Lapset ja lapsiperheet

Lapset ja lapsiperheet 1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi 7 LOST 8 Hanko ja Raasepori 9 Tiivistelmät väestöryhmiä

Lisätiedot

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila. 30.8.2007 Eija Tommila

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila. 30.8.2007 Eija Tommila Hiiden alueen hyvinvoinnin tila 30.8.2007 Eija Tommila Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen vahvuus uusiin palvelurakenteisiin Perustuslaki velvoittaa julkisen vallan turvaamaan yksilöille riittävät sosiaali-

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Helsinki. Vakioidut prosenttiosuudet. Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua. Melu ja kaiku haittaavat opiskelua

FYYSISET TYÖOLOT. Helsinki. Vakioidut prosenttiosuudet. Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua. Melu ja kaiku haittaavat opiskelua FYYSISET TYÖOLOT Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 15 Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 19 Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 13 Huono ilmanvaihto tai huoneilma haittaa opiskelua Sopimaton lämpötila

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012

Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012 Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012 Lähteenä vuosittain tehtävä valtakunnallinen kysely etsivää nuorisotyötä tekeville sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön laatima kooste Etsivä nuorisotyö

Lisätiedot

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin 15.5.2014 Väestöliiton hallituksen puheenjohtaja 1 Miten Suomen 1.1 miljoonaa lasta voivat? Miten lasten ihmisoikeudet toteutuvat? Lasten hyvinvoinnin ulottuvuudet

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v)

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

KOULUTERVEYSKYSELY 2010 Kuopion kuntaraportti

KOULUTERVEYSKYSELY 2010 Kuopion kuntaraportti 1 KOULUTERVEYSKYSELY 2010 Kuopion kuntaraportti (Lommi ym. 2010 / THL) Keskeisiä tuloksia Marjatta Pirskanen Terveyden edistämisen suunnittelija 24.2.2011 KOULUTERVEYSKYSELY Vuodesta 1998 alkaen Kuntaraportissa

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

TEAviisari 2013 Seinäjoki. Yhteenveto TEAviisarin kuntajohdon tuloksista Oili Ylihärsilä 2.1.2014

TEAviisari 2013 Seinäjoki. Yhteenveto TEAviisarin kuntajohdon tuloksista Oili Ylihärsilä 2.1.2014 TEAviisari 2013 Seinäjoki Yhteenveto TEAviisarin kuntajohdon tuloksista Oili Ylihärsilä 2.1.2014 www.thl.fi/teaviisari Kuntajohdon kyselyn tulokset Joka toinen vuosi toteutettavan tiedonkeruun tavoitteena

Lisätiedot

Liite 1 Kaupunginhallitus 3.11.2014. Ulvila MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Liite 1 Kaupunginhallitus 3.11.2014. Ulvila MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS Kaupunginhallitus 3.11.214 MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA KUNTAKORTTI 215 Kaupunginhallitus 3.11.214 Väestöennuste 212-24 Vuosi 212 22 225 23 235 24 9 8-6 199 1 176 136 113 117 7-14 136 1329 1336 1315 1278

Lisätiedot

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma

Lisätiedot

SALO TERVE KUNTA. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. www.salo.fi

SALO TERVE KUNTA. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. www.salo.fi SALO TERVE KUNTA Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Taustaa Terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyöllä on Salon seudulla pitkät perinteet. Terveyskasvatuksen yhdyshenkilö ja terveyskasvatuksen työryhmät

Lisätiedot

Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011

Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011 1 Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011 Tähän muistioon on koottu Lapin peruskouluihin suunnattujen THL:n kouluterveyskyselyn (kevät 2010, N 3635, 8.-9.luokat) ja Tervein Mielin

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Timo Aronkytö Terveyspalvelujen johtaja 1 Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mikä Vantaata vaivaa? Vantaalaisen hyvä mieli

Lisätiedot

THL: Kouluterveyskysely 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat

THL: Kouluterveyskysely 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat Vistan koulu selkeää kehittymistä selkeää heikkenemistä 2007 2009 2011 2013 2015 (N=248) (N=252) (N=225) (N=232) (N=303) FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa

Lisätiedot

KITTILÄ KUNTALAISTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ. Eija Takalokastari th, terveyden edistämisen yhdyshenkilö Kittilä 2.6.2010

KITTILÄ KUNTALAISTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ. Eija Takalokastari th, terveyden edistämisen yhdyshenkilö Kittilä 2.6.2010 KITTILÄ KUNTALAISTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Eija Takalokastari th, terveyden edistämisen yhdyshenkilö Kittilä 2.6.2010 TYÖLLISYYS VUONNA 2008 Kittilässä nuorisotyöttömiä oli 4.7 % 15-24-vuotiaasta työvoimasta.

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36 %

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36 % FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus haittaa opiskelua Huono ilmanvaihto tai huoneilma

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Kunnallinen lapsiasiamies lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjänä

Kunnallinen lapsiasiamies lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjänä Kunnallinen lapsiasiamies lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjänä lapsiasiamies Tiia Heinäsuo 16.2.2008 Tampereen kaupunki Lapsiasiamiehen työstä toimi perustettu valtuuston päätöksellä 2.1.2003 toiminnan

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 KUNTASTRATEGIA 2014-2016 Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 Rantasalmen kuntastrategia 2014-2016 Visio 2020 Rantasalmi - Monta Mainiota Mahdollisuutta Rantasalmi on itsenäinen maaseutukunta, joka toimii

Lisätiedot

Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista (id: 288)

Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista (id: 288) Liite 4a VERTAILU KOKO MAAN JA PÄIJÄT-HÄMEEN KESKIARVOIHIN Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys 25 Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista (id: 288) 20 15 10 5 0 Heinola 2008 Heinola 2013

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009

Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Työelämän kehittämisohjelma Tykes projektikoordinaattori Irmeli Leino, Turun amk osastonhoitaja/suunnittelija Pekka Makkonen, VSSHP, psykiatrian tulosalue

Lisätiedot

15 15.03.2016. KOULJAOS 15 Suomenkielinen koulutusjaosto 15.3.2016 Valmistelija / Beredare: sivistysjohtaja Kurt Torsell, kurt.torsell(at)sipoo.

15 15.03.2016. KOULJAOS 15 Suomenkielinen koulutusjaosto 15.3.2016 Valmistelija / Beredare: sivistysjohtaja Kurt Torsell, kurt.torsell(at)sipoo. Suomenkielinen koulutusjaosto 15 15.03.2016 Sipoon kunnan hyvinvointikertomus 2013-2016 lausuntopyyntö KOULJAOS 15 Suomenkielinen koulutusjaosto 15.3.2016 Valmistelija / Beredare: sivistysjohtaja Kurt

Lisätiedot

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä Eila Metsävainio Sisältö Kunnan nykytila, väestörakenne Suunnitelmakausi 2010-2012 Terveyden edistämisen haasteita Keminmaan kunnan visio Ihmisten hyvinvoinnin,

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Suomalaisten mielenterveys

Suomalaisten mielenterveys Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 1 Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA..... 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 30 Asukasluku 31.12.2011 22020 4798 102308 15027 16369 60 Henkilökunnan

Lisätiedot

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Taustatilaisuus nuorisotakuusta Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Nuorisotakuu on tapa toimia uudella tavalla Nuorisotakuu ei ole laki vaan tapa toimia saumattomassa yhteistyössä Toteutus nykyjärjestelmää

Lisätiedot

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Yhdistys aloitti toimintansa 1.1.2012, kun Elämäntapaliitto, Elämä On Parasta Huumetta

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Timo Väisänen Palvelujohtaja A-klinikkasäätiö / Järvenpään sosiaalisairaala Rakenne Taustaa Päihteiden käytön nykytilanne Kouvolassa Kouvolan päihdepalvelut Päihdestrategian

Lisätiedot

Terveempi ja Liikkuvampi Kainuu 24.2.2014. Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja

Terveempi ja Liikkuvampi Kainuu 24.2.2014. Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja Terveempi ja Liikkuvampi Kainuu 24.2.2014 Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä Lain tarkoitus 1 : 1) edistää ja ylläpitää

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 Liite 2. TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 2015 SEURANTA, Ohjausryhmä käsitellyt 15.3.2016 HYVINVOINTISUUNNITELMAN TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA SEURANTA Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 1 Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue Asikkala Hartola Heinola Hämeenkoski Padasjoki Sysmä 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA...... 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 1 30 Asukasluku

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Valtiontalouden kehykset Hallitusohjelma Lainsäädäntöhankkeet Peruspalveluohjelma Paras- hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

Lisätiedot

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue BDO Audiator/Risto Hyvönen 7.12.2015 1(14) Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 1 1 57 320 30 Asukasluku

Lisätiedot