Naisenergiaa, iloa ja kannustusta!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Naisenergiaa, iloa ja kannustusta!"

Transkriptio

1 Väestöliitto 4/08 Hurjat harrastukset: sirkusta ja stuntteja s. 16 Maija Innanen: Naiset uskokaa itseenne! s. 4 Tyttöjen talossa tavataan s. 10 Lapsesta isoäidiksi Tiibetissä s. 20 Naisenergiaa, iloa ja kannustusta!

2 Toimitussihteerin terveiset PÄÄTOIMITTAJA Helena Hiila Toimitussihteeri Paula Alkio Ulkoasu ja taitto Innocorp Oy/Tarja Patrikainen Toimitusneuvosto Paula Alkio Kirsikka Bonsdorff Ida Hakola Helena Hiila Elina Korhonen Kari Lankinen Päivi Seppälä Pirjo Somerkivi Jaana Syrjälä Heli Vaaranen Toimituksen osoite Kalevankatu 16 A PL 849, Helsinki Puh. (09) pari.perhe(at)vaestoliitto.fi Kansikuva Kare Bonsdorff, FOTO-KARE Kustantaja Väestöliitto ry. Painopaikka Edita Oy Tilaukset ja osoitteenmuutokset Kaarina Rautelin, (09) kaarina.rautelin(at)vaestoliitto.fi ISSN X (Painettu) ISSN (Verkkolehti) Ilmestyy 4 kertaa vuodessa Toinen vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Sydämeeni joulun teen... Mietimme lehden toimituksessa loka kuussa, miltä joulun alla yleensä tuntuu. Yhteinen näkemyksemme oli, että kiire, stressi ja väsymys vaivaavat erityisesti naisia. Joulu menun suunnittelu, ajan puute ja lahjojen hankkimiset oman perheen ja suvun lisäksi koulun, kerhon tai päiväkodin tädeille vievät paljon voimia. Siksi halusimme tehdä tästä numerosta voimalehden, joka tuo lukijoilleen hyvää mieltä ja luottamusta arkeen. Tutkimusten mukaan terveys, perhe ja työ ovat naisille tärkeitä. Hyvä työilmapiiri on työssä viihtymisen ja tuloksellisen työnteon sekä terveyden kannalta keskeinen tekijä ja mikä parasta: voimme itse vaikuttaa siihen. Naisilla on runsaasti tunneälyä ja empatiaa ja he voivat tehdä paljon sekä oman että koko työyhteisön hyvinvoinnin edistämiseksi. Naiset uskokaa itseenne ja kannustakaa toisianne, kehottaa myös haastattelemamme naisjohtaja. Nuorten itsetunnon kehittyminen vie aikaa ja vaatii aikuisten tukea. Kehuminen ja varaukseton hyväksyminen omana itsenään on tärkeää. Yhä nuorempia tyttöjä ahdistavat joko todelliset tai median luomat vaatimukset, ja suorituspaineet voivat olla kovat. Olisiko meidän vanhempien syytä antaa nuoren kasvulle ja kehitykselle lisä aikaa, ellei peräti tehdä lapsuudesta suojelu kohdetta, kuten eräs huolestunut äiti lehdessämme esittää? Paineista huolimatta tytöt kuitenkin murtavat perinteistä naiskuvaa ja pärjäävät myös uusilla aloilla. Hieno esimerkki todellisesta tyttöenergiasta on helsinkiläinen tyttöbändi, joka on lyhyessä ajassa ponnah Kare Bonsdorff tanut omilla saavutuksillaan pitkälle. Kolmen tytön elektroyhtye puhaltaa yhteen hiileen ja menestyy. Rauhoittumista ja uutta latinkia kaipaavaa ihmistä voivat häiritä taloudellinen epävarmuus ja tavarapaljous kauppojen jouluhulinassa. Silloin voi perheen yhteisestä sopimuksesta viettää vaikka vaihtoehtoisen lahjattoman ekojoulun, niin kuin leikkimielisessä joulustressitestissä ehdotetaan. Toivon, että lehden naisenergiaa tihkuvat ja riehakkaista harrastuksista sekä erilaisista selviytymistarinoista kertovat jutut antavat iloisia ja voimaannuttavia luku hetkiä sekä upeille naisille että ihanille miehille. Oikein leppoisaa ja rauhallista joulun odotusta! Paula Alkio 2 pari & perhe 4/2008

3 pari & perhe 4/ Sanna Hellström ammentaa voimaa sirkusharrastuksesta. 6 Mies uranaisen tukena 22 4 Maija Innanen: Naiset uskokaa itseenne ja kannustakaa toisianne 6 Uranaisen mieheltä vaaditaan itsetuntoa 7 Naisvoimaa työelämään! 8 Vastuuta ja välittämistä 9 Pieni joulustressitesti 10 Tyttöjen talossa 11 Mistä ovat huomisen naiset tehty? 12 Ironista energiaa: Françoisen laiha vartalo 14 Lapsuudesta suojelukohde 20 Tiibetiläisen naisen elämän kaari lapsesta isoäidiksi 21 Mikrolainoilla hyvän kierre käyntiin 22 Työttömyys luotsasi uusperheen äidin opiskelemaan unelmaammattiin 25 Selviytymisen tarinoita Perheväkivalta 26 Oman elämänsä sarjakuvasankari 28 Pysyvät ihmissuhteet suojaavat nuorta masennukselta Työttömyydestä unelma-ammattiin Tee joulustressitesti. Sivu 9 pari & perhe 4/2008 3

4 naiset työelämässä naiset työelämässä naiset työelämässä naiset työ Teksti Sirpa Kurvinen kuva Riitta Nieminen Jotkut kollegat toisinaan valittelevat, että voivoi, kun on taas kaksi työntekijää raskaana. Minä yleensä totean, että meillä on viisi, ja se on ihanaa! Stadion-säätiön vastavalittu toimitusjohtaja Maija Innanen: Naiset, uskokaa itseenne ja kannustakaa toisianne Naisten ei pidä unohtaa sukupuoltaan, vaan olla siitä ylpeitä. Niin kauan kuin naiset ovat vähemmistönä esimerkiksi työelämän johtopaikoilla, naisten osaamista ja pätevyyttä on tuotava esille. Työtoverit voivat olla arvokkaita kannustajia. Tätä mieltä on pitkän uran urheilujärjestöjen johtotehtävissä, viimeksi Suomen Voimisteluliitto Svolin pääsihteerinä työskennellyt Maija Innanen. Innanen puhuu mielellään naisjohtajuudesta ja naisosaamisesta. Hän sanoo hieman ihmettelevänsä sellaisia kommentteja, joissa jotkut naisjohtajat kertovat karsastavansa naisetuliitettä ja korostavat olevansa johtajia johtajien joukossa. Koen, että naiseutta ei pidä peitellä. Olemme kuitenkin edelleen vähemmistönä merkittävissä johtotehtävissä, ja palkkauksesta alkaen naiset ovat eriarvoisessa asemassa. Naisen eurohan on tunnetusti 80 senttiä. Tutkimusten mukaan naisia on eniten keskijohdossa ja pienten ja keskisuurten yritysten johdossa, mutta vain vähän suuryritysten ja pörssiyhtiöiden johto- ja hallituspaikoilla. Jotta tämä kehitys saadaan kääntymään, on naisten uskallettava tuoda esille oma pätevyytensä. Niin sanottuja lasikattoja on edelleen, vaikka Suomessa naisten asema työelämässä on 4 pari & perhe 4/2008

5 elämässä naiset työelämässä naiset työelämässä naiset työelämässä kuitenkin hyvä verrattuna moniin muihin maihin. Vieläkin perheen perustamiseen liittyvät asiat katsotaan naisen uraa hankaloittaviksi tekijöiksi. Toivoisin, että nimenomaan miesten työnantajat ottaisivat asiaan uuden lähestymistavan. Raskaudet ovat naisen ja miehen yhteisiä, ja miesten työpaikoilla voitaisiin joustaa niin, että miehet voisivat yhtä lailla saada helpotusta lasten hoitojärjestelyihin. hannu vuoriainen/kuvaliiteri Kannustusta, ei kateutta Maija Innasella on kokemusta monenlaisista työyhteisöistä. Ratkaisevaa hyvässä työyhteisössä ei ole sukupuolijakauma, vaan se, miten ihmiset pelaavat yhteen. Johtajalla on suuri merkitys ilmapiirille. Innanen pyrkii kannustamaan alaisiaan urallaan eteenpäin. Vaikka hyvän ihmisen poislähtö on aina kipeä paikka, hän sanoo kuitenkin mieluummin kannustavansa henkilöä työpaikan vaihtoon, jos huomaa, että heidän organisaatiossaan ei ole tälle sopivaa kehityspolkua. Oli liikuttavaa huomata, että se toimii myös toisinpäin. Alaiseni toimivat hyvin spontaanisti ja aidosti, kun Stadionsäätiön hakuprosessi tuli julki. He sanoivat, että eihän me haluta, että sinä mihinkään täältä lähdet, mutta jos sinulle tarjotaan tuollaista paikkaa, jossa on noin paljon mieshakijoita ja sinä siinä etunenässä, olemme vain ja ainoastaan ylpeitä sinusta. Se tuntui mielettömän hyvältä enkä varmaan unohda sitä koskaan. Irti täydellisen tytön syndroomasta Innasen mielestä hyvä johtaja ei hoida asioita korkealta ja kovaa eikä liian autoritäärisesti. Johtajan pitää etsiä paikkansa työyhteisössä. Toisinaan hänen pitää seistä joukkojen edessä, kun asiat vaativat napakkaa eteenpäin viemistä. Toisinaan johtajaa tarvitaan joukkojen keskellä, ja toisinaan hänen täytyy osata myös vetäytyä taustalle. Pitää uskoa ihmisiin, niskaan ei saa hengittää. Itse viihdyn ehkä parhaiten siellä joukkojen keskellä, yhtenä muista. Innanen luonnehtiikin itseään ihmisläheiseksi ja avoimeksi, ehkä hieman liian kiltiksi. Toisaalta hän on luonteeltaan myös suorittaja, kuten monet naisista. Täydellisen tytön syndrooma on tuttu hänellekin. Enää en suorita niin paljon kuin ennen. Olen tarkoituksellisesti opetellut siitä pois, koska liiallinen suorittaminen on raskasta. Maija Innanen kertoo myös häntä pitkään vaivanneesta heikosta itsetunnosta, mikä on sekin tyypillistä monille naisille. Itsetunto koheni vasta nelikymppisenä kokemuksen karttuessa. Hän korostaakin, että jo kouluissa ja kodeissa pitäisi kiinnittää huomiota nuorten kannustamiseen ja itsetunnon kehittämiseen. Naiset hyviä ratkomaan riitoja Johtajana ei voi välttyä ristiriitojen kohtaamiselta. Innanen on joutunut uransa aikana selvittämään erilaisia konflikteja. Sellaista työyhteisöä ei olekaan, jossa ei jotain kärhämää joskus tulisi. Ongelmien ratkaisussa Innanen antaa pisteet naisille. Naiset ovat avoimia, joten asiat pystytään ottamaan esille ja keskustelemaan ne fiksusti auki. Itse pyrin aina käsittelemään epäkohdat, etteivät ne jää painolastiksi. Vaihtaessaan joulukuun alussa uusiin tehtäviin Innanen uskoo joutuvansa muuttamaan Svolin aikaista johtamistapaansa suoraviivaisemmaksi. Työhön sisältyy paljon asiajohdettavaa, rakentamiseen, kunnossapitoon ja teknisiin kysymyksiin liittyviä päätöksiä Myös paljon visiointia, neuvotteluja ja kehitystyötä, mikä on vahva puoleni. Stadionin kaltaisen kansallisen ikonin johtaminen asettaa paineita. Se on Suomen tunnetuin rakennus, jonka käyttöä rajoittavat toisaalta suojelumääräykset. On haastetta saada ihmiset tulemaan sinne ja viihtymään sekä yritykset haluamaan sitä tapahtumiensa järjestämis paikaksi. l pari & perhe 4/2008 5

6 naiset työelämässä naiset työelämässä naiset työelämässä naiset työe Teksti ja kuva Anu Kylvén Piirros Osmo Penna Uranaisen mieheltä vaaditaan itsetuntoa Menestyvän naisen puoliso tukee ja kannustaa, tuo lisäarvoa, joustaa tai pahimmassa tapauksessa hankaloittaa naisen uraa. Sanotaan, että menestyvän miehen takana on nainen mutta millainen mies on menestyvän naisjohtajan takana? Tätä on selvittänyt tutkija Suvi Välimäki. Ryhdyin miettimään, miten puoliso vaikuttaa naisen uraan. Tukeeko hän vai voiko hän jopa estää uralla etenemisen? Välimäki kertoo. Vaativaa työtä tekevä johtajanainen kaipaa mieheltään erityisesti henkistä tukea. Helpottaa, jos kotona voi joskus keskustella työpaikan haasteista ja ongelmista. Suvi Välimäki elää itse avoliitossa. Koen saavani täyden tuen tutkijan uralleni: mieheni kannustaa ja keskustelee työhön ja uraan liittyvistä asioista sekä on ylpeä saavutuksistani. Kotityöt jakautuvat puoliksi. MIES, NÄIN TUET NAISTASI URALLA: Keskustele, kuuntele ja kannusta Rohkaise tarttumaan uusiin haasteisiin Ota vastuuta kotitöistä ja lapsista Älä suotta tunne alemmuutta, vaan iloitse toisen menestyksestä Suurin osa haastatelluista naisjohtajista kertoi kannustavasta miehestä. Monella naisella oli yhä päävastuu kodista ja lapsista, mutta mies osallistui kotitöihin. Parhaissa tapauksissa keskusteluyhteys oli avoin, ja aikatauluja sumplittiin molempien työkiireiden mukaan. Sparraaja tukee ja arvostaa Suvi Välimäki jakoi uranaisten puolisot viiteen ryhmään: sparraajat, kuminauhamiehet, veturit, välineet ja pienet miehet. Yleisin tyyppi on sparraaja. Hän on kannustava keskustelukumppani ja tukija, joka antaa naisen tehdä uraratkaisut itsenäisesti. Sparraaja tsemppaa naistaan parempiin suorituksiin. Puolisoiden suhde on arvostava ja tasavahva. Kun yhdelle tutkimuksen naiselle oli tarjolla toimitusjohtajan pesti, mies potki häntä eteenpäin: Nyt menet ja sanot, että otat sen paikan. Älä jätä tilaisuutta käyttämättä! Sparraajan vastakohtatyyppi on pieni mies. Hän kyseenalaistaa naisensa uraratkaisut ja esimerkiksi lisäkoulutukseen hakeutumisen. Pitkät työpäivät ja työmat kat aiheuttavat kinaa, sillä kahdeksasta neljään työskentelevä mies ei välttämättä ymmärrä aikaa vievää johtajan työtä, Välimäki kuvailee. Pieni mies kokee alemmuutta naisjohtajan rinnalla eikä hyväksy naisen urakiitoa. Ihan kuin oma asema olisi jotenkin uhattu. Aika monen suhde oli päättynyt eroon muun muassa tästä syystä, Välimäki tietää. Kuminauhamies joustaa Perinteiset sukupuoliroolit pysyvät yllättävän tiukassa vielä 2000-luvulla. Monen naisjohtajan miehelle on kova paikka, jos hän jää urakehityksessä kakkoseksi ja päätyy ottamaan enemmän vastuuta kodin hoidosta. Kuminauhamiestä moinen ei rassaa. Hän joustaa ja saattaa jopa vaihtaa kevyempään ja vähemmän vastuulliseen työhön, jotta vaimo voi edetä urallaan. Kuminauhamies ottaa vastuun kodista ja sopeutuu naisjohtajan uran asettamiin vaatimuksiin. Yksi naisista kertoi miehensä jääneen kotiin, jotta puoliso sai kiireisessä vaiheessa satsata uraansa. 6 pari & perhe 4/2008

7 lämässä naiset työelämässä naiset työelämässä naiset työelämässä Teksti Sirpa Kurvinen Naisvoimaa työelämään! Naisten asema työelämässä on edelleen altavastaajan. Miesten hyvä veli -verkostot toimivat aktiivisesti ja puskevat kavereita uusiin tehtäviin. Puhaltavatko naiset yhteen hiileen asemansa parantamiseksi ja toistensa sparraajina? Kuminauhamies kohtaa usein ulkopuolisten naljailuja vaimon palkalla elämisestä. Joskus puoliso voi olla naisjohtajalle väline: arvostetussa ammatissa toimiva puoliso koetaan lisäarvoksi omalle uralle. Yksi naisista koki, että hänen oli pakko mennä naimisiin, jotta hänet otettiin vakavasti yrittäjänä. Naiset olivat kiitollisia miehen tuomasta statuksesta. Veturimies päättää naisensa puolesta opiskelualan ja opiskelupaikan. Veturimiehen takia naisjohtaja vaihtaa paikkakuntaa ja saattaa jättää entisen työnsä. Vaikka Välimäki hahmottelee viisi puolisotyyppiä, kukaan mies ei ole tyylipuhdas tapaus. Sama ihminen voi edustaa tilanteen mukaan useita eri tyyppejä. Tutkimus perustuu 29 johtajanaisen tarinaan. He olivat vuotiaita ja kaikki parisuhteessa miehen kanssa. l Välimäki Suvi, Lämsä Anna-Maija & Hiillos Minna Millainen mies on menestyvän naisen takana? ( Jyväskylän yliopisto, taloustieteiden tiedekunta) Lainaus eräältä keskustelupalstalta: Mun mielestä nainen on naiselle susi, jos puhutaan esim. työelämästä. Mulla on monta kokemusta selkään puukottamisesta naisten osalta, työelämässä sekä yksityiselämässä. Miehissä en tätä piirrettä ole huomannut. Työskenteleminen miesten kanssa on paljon suoraviivaisempaa ja rehdimpää kuin naisten. Ovatko naiset työelämässä solidaarisia ja kannustavia toisilleen, naisten vaikuttajaverkosto WoMan ry:n puheenjohtaja Taija Felt? Tästä ei tietääkseni ole kovin paljon tutkittua tietoa, mutta olettamukseni on, että valitettavan usein työpaikoilla esiintyy vielä sisarkateutta. Usein kuulee esimerkiksi, että tänne naisvaltaiselle työpaikalle tarvittaisiin kyllä muutama mies rauhoittamaan tilannetta. Naisten pitäisi enemmän kannustaa toisiaan ja uskoa omiin kykyihinsä sekä ryhmän voimaan. Toisaalta minulla on esimerkiksi omakohtaisia kokemuksia siitä, että naiset osaavat myös tukea toisiaan johtajina. Kivinen tie Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA julkaisi vuosi sitten raportin Naiset huipulle Johtaja sukupuolesta riippumatta. Raportissa todetaan muun muassa, että etenkin nuorille naisille uran alkutaival voi olla hyvinkin kivinen. Vaikka syrjiminen sukupuolen perusteella on lailla kiellettyä, työnantajan pelko tulevista äitiyslomista, hoitovapaista ja sairaiden lasten hoitamisesta häilyy synnytysikäisen naisen yllä. Rekrytoinnin lisäksi perheuhat voivat haitata ja jopa estää uralla etenemistä. Mainio raportti suomii nykyisiä asenteita. Siinä arvostellaan muun muassa sitä, että naisten on muutettava itseään, toimintatapojaan, käytöstään, kommunikaatiotaan, jopa ulkoasuaan menestyäkseen. Johtajat rekrytoivat usein johtotehtäviin itsensä kaltaisia henkilöitä, ja näin ollen miesjohtajat helposti valitsevat toisia miehiä. Osittain on kyse myös naisten vähäisestä kunnianhimosta, taitamattomuudesta tai haluttomuudesta olla mukana poliittisissa tai muissa kovissa peleissä. Käytännön esteenä ovat tietenkin myös kodin, perheen ja työn yhteensovittamisen ongelmat. Miehen työ koetaan monesti tärkeämmäksi kuin äidin työ tässä meidän naisten on tietenkin itse jaksettava vaatia tasa-arvoa myös kotona, Taija Felt kommentoi. Naiset ovat vahvoja yhdessä Heidi Aittoniemi on Suomen ainoan pelkästään naisjäsenistä koostuvan, helsinkiläisen Havis Amanda -nuorkauppakamarin puheenjohtaja. Havis Amanda perustettiin, koska halusimme tehdä itsellemme tärkeitä asioita ja luoda aidon, toisia tukevan verkoston. Tavoitteena on viedä naisyrittäjyyttä ja naisjohtajuutta sekä työn ja perhe-elämän yhteensovittamista eteenpäin. Tärkeintä toiminnassamme on ehdottomasti juuri verkostot ja verkottuminen. Aittoniemi uskoo vahvasti siihen, että menestyminen uralla on lopulta kiinni ihmisestä itsestään, ei siitä, onko mies vai nainen. Usein miehet uskaltavat kehua itseään estottomammin kuin naiset. Monet naiset ovat täydellisyyden tavoittelijoita ja pelkäävät epäonnistumista. Omaa osaamista helposti vähätellään. l pari & perhe 4/2008 7

8 Teksti ja kuva Anu Kylvén Vastuuta ja välittämistä Moni kysyy, miten vastuunkantajalla on riittänyt aikaa ja energiaa kaikkeen? Aikaahan meillä on niin kauan, kuin on elämää, Marja Kallio hymyilee. Jos et ole täysillä mukana siinä, mitä teet, et koskaan opi mitään. Näin sanoo maanviljelys neuvos Marja Kallio, jonka elämänasennetta värittävät vastuu ja välittäminen. Kaksi punaposkista mutta tuskanhikistä ulkoilijaa tupsahtaa Varjolan tilan pihaan. Peurungan kylpylähotellilta patikoimaan lähteneet kuopiolaiset ovat pahasti eksyksissä, ja takaisin olisi jo kiire. Tottahan Marja Kallio lähtee heittämään heidät perille kuuden kilometrin päähän. Yhtä mutkattomasti hän nousi tänään aamukuudelta laittamaan aamiaistarjoiluja, kun keittiössä tarvittiin apuvoimia. Matkailutilan vanhaemäntä toteuttaa käytännössä sitä, mistä puhuu. Puheeseen putkahtavat usein sanat empatia ja vastuu. Kun näkee, että lähimmäisellä menee huonosti, ei pitäisi olla heittämässä lisää kiviä. Omaa tyhjää oloa ei pysty helpottamaan sillä, että on tyly toisia kohtaan. Ja vastuu pitää kantaa: jos jättää jotain tekemättä, joku muu joutuu paikkaamaan. Kesäkuussa tasavallan presidentti myönsi Marja Kalliolle maanviljelysneuvoksen arvonimen. Vaikka naiset ovat aina tehneet kovaa työtä maatiloilla sekä kyläyhteisöissä, Kallio on ensimmäinen tämän arvonimen saanut nainen. Naisen työ on tavannut jäädä näkymättömäksi, mutta juuri maaseudun naisten asemaa Marja Kallio on pyrkinyt kaikessa toiminnassaan parantamaan. Arvokas tunneäly Yrittäjä korostaa, että kaikessa pitää löytää oma vahvuutensa. Jos ei ole täysillä mukana, ei koskaan opi mitään. Olen aina 110-prosenttisesti mukana asioissa, joita lähden tekemään. Minussa on sen verran savolaista, että tykkään olla ihmisten kanssa tekemisissä enkä pyytele anteeksi olemassaoloani. Marja Kallio sanoo, että nuoren ihmisen itsetunto hakee vasta uomiaan. Vuosien varrella uskallusta karttuu, ja huomaa, että minä osaan ja pystyn. Itse hän on pystynyt moneen. Parikymmentä vuotta agronomi kiersi pitkin Keski-Suomea kouluttamassa maatalouslomittajia ja maaseutuyrittäjiä. Maa- ja kotitalousnaisten valtakunnallisen yhdistyksen puheenjohtajana hän toimi 10 vuotta ja kunnallispolitiikkaa hän teki 20 vuotta. Yhdistystoiminta on rakas asia. Naiset ovat tunneälyltään loistavia. He aistivat, miltä toisesta tuntuu. Valitettavasti nuorilla ei nykyään ole aikaa toimia yhdessä. He jäävät vaille sosiaalista toimintaa ja toisten tukea. Yhteisymmärrystä pitää olla Vuonna 1886 valmistunut kotitalo Laukaan Kuusaassa on Marjan isoisän isän rakentama. Lokakuussa 1999 tilalta lähtivät viimeiset sonnit ja kaivinkone vyöryi navettaan tekemään perustuksia juhlatilalle. Ensimmäiset häät Varjolassa tanssittiin heti juhannuksena Tämän tilan väki ei taida juuri aikailla! Ne häät oli myyty, joten se oli pakko, Marja nauraa. Tänään navetassa syödään kaalikääryleitä. Ryhmä seminaarimatkalaisia popsii lounastaan siinä, missä ennen oli lehmien ruokintapöytä. Jokainen ruokailu kodin ulkopuolella on minulle opintomatka. Tarkkailen, miten muut homman hoitavat ja otan ideoita. Marja kiittää edesmennyttä äitiään, joka oli tyttären aktiivivuosina tilan ja lasten hoidossa mukana. Eikä ilman mieheni Kyöstin kannustusta mistään olisi tullut mitään. Hän on tukenut henkisesti ja kyydinnyt minua aamuvarhain junalle Jyväskylään. Yhteisymmärrystä pitää olla! Välillä oma koti jäi retuperälle, kun Marja riensi lobbaamaan laajemman yhteisön hyväksi. Äiti sai syyn naljailla, että olikos tämän sekaisen huushollin emäntä tosiaan se Maa- ja kotitalousnaisten johtaja. Villakoirien siivoaminen ei ole elämässä olennaista. Yhteen hiileen puhaltaminen ja toisista välittäminen sen sijaan ovat. Yhteiskunnassamme tarvitaan empatiaa ja toisen tukemista. Nuoria pitää kannustaa ja neuvoa niissä asioissa, joissa pystyy. l 8 pari & perhe 4/2008

9 Pieni stressitesti Stressi kasaantuu joulukuussa entä sinulla? Merkkaa numeroin ei lainkaan hiukan menee yli, miten sinä kokisit vastaavat tilanteet. hannu huttu/kuvaliiteri OSKARINPÄIVÄ Oskari, 42, on luvannut liikaa. Lapset ja vaimo odottavat kalliita lahjoja. Oskarin stressipisteet 2. Sinun stressipisteet Syy: Ylimitoitetut voimavarat, huono omatunto. Ratkaisu: Lahjan saaja yllättyy henkilökohtaisesta, ajatellusta lahjasta. Tee lahjat omilla käsilläsi, sydämestä. Syy: Huono itsetunto, perinteiden ylikorostuminen. Ratkaisu: Selvitä, mistä ahdistus ja täydellisyyden t avoittelu johtuvat. Itsetuntosi vaatii kehittyäkseen uusia haasteita, kehittymistä, pysymistä muutoksessa mukana NIKONPÄIVÄ JA ITSENÄISYYSPÄIVÄ Niko, 36, kiertää huoltoasemia ja kioskeja, etsii itsenäisyyspäivän sinivalkoisia kynttilöitä. Kotona odottaa valmistamistaan Lasi mestarin sillin ensimmäinen työvaihe. Nikon stressipisteet 3. Sinun stressipisteet Syy: Täydellisyyden tavoittelu. Ratkaisu: Älä tee kaikkea omin käsin, hellitä, hiljennä LUCIAN JA SEIJANPÄIVÄ Seija, 34, herää aamulla ja näkee itsensä peilissä kahtena. Seijan pitäisi olla illalla koulun Luciajuhlassa sekä kotona laittamassa perheelle ja sukulaisille pikkujoulu. Seijan stressipisteet 2. Sinun stressipisteet Syy: Ongelmanratkaisun välttäminen, siirtäminen viime tippaan. Ratkaisu: Keskity yhteen asiaan kerrallaan, peru muut menot HEIMONPÄIVÄ Heimo, 21, saa palkan viidestoista päivä, mutta palkka menee visalaskuihin ja ostoksiin. Heimo menee ja ottaa pikavipin. Heimon stressipisteet 3. Sinun stressipisteet Syy: Taloudenhallinnan vaikeudet. Ratkaisu: Suunnittele ja säästä. Mene velkaneuvontaan ja tee suunnitelma BENJAMININPÄIVÄ Benjamin, 44, on unohtanut lähettää yhden joulukortin tädille Ruotsiin. Tätä ei ole tapahtunut koskaan ennen. Kannattaako lähettää joulukortti myöhästyneenä vaiko ei ollenkaan? Benjaminin stressipisteet 3. Sinun stressipisteet SENNANPÄIVÄ Sennaa, 27, odotetaan kaksille aattoillallisille, mutta Senna haluaisi viettää aaton oman nuoren perheensä kanssa. Päätöksestä olisi ilmoitettava pian. Sennan stressipisteet 3. Sinun stressipisteet Syy: Simultaanihallinnan sekä valinnan vaikeus, miellyttämisen halu. Ratkaisu: Tee yhdessä miehesi kanssa suunnitelma, perustele ratkaisusi ystävällisesti sukulaisille ja pysy päätöksessäsi EEVANPÄIVÄ Eeva, 39, on stressaantunut ja näreissään sillä hänen henkilö kohtainen syntymäpäivänsä ja nimipäivänsä jää aina joulun jalkoihin. Eeva ei saa yhtään syntymäpäivälahjaa vaan ainoastaan joululahjoja. Eevan stressipisteet 3. Sinun stressipisteet Syy: Tunne huomiotta jäämisestä. Ratkaisu: Vietä syntymäpäivää kahta viikkoa aikaisemmin, niin saat viettää samat vuosijuhlat kuin muutkin. Miltä näyttävät sinun stressipisteesi ja mistä ne johtuvat? Kun ymmärrät paremmin stressin syitä, pystyt hallitsemaan sitä. Jos sait alle 10 pistettä: Ei hätä päivää. Tilanne on hallinnassa pistettä: Tarvitset maltillista suunnittelua. Tee itsellesi joululukujärjestys, jossa olet vain yksi henkilö, jolla on vain kaksi kättä. yli 18 pistettä: Pidä perheesi kanssa kriisikokous. Viettäkää lahjaton ekojoulu tai tilatkaa edullinen peruutusmatka jonnekin. Heli Vaaranen pari & perhe 4/2008 9

10 tyttöjen talossa tavataan tyttöjen talossa tavataan tyttöjen talossa tavat ERKKI MAKKONEN/KUVALIITERI Teksti Ida Hakola Tyttöjen talossa Viimevuotiset tutkimukset ovat kielineet nuorten naisten henkisestä pahoinvoinnista. Median naiskuvat ovat vääristyneitä ja suorittamisputkeen ohjaava yhteiskunnallinen kutsuhuuto ei juuri suo tytöille mahdollisuutta hengähtää. Kävimme kyselemässä kuulumisia Tyttöjen talossa. Helsingin Kalliossa sijaitseva Tyttöjen talo on viihtyisän näköinen paikka. Seinät on maalattu violetiksi, vessan ovessa roikkuu kyltti Thank god I was born female ja paikka on sisustettu iloisilla väreillä. Talossa käy kaiken ikäisiä tyttöjä, suurin kävijäjoukko sijoittuu ikävuoden väliin. Suuri osa tytöistä on yläaste lukio-ikäisiä. Tyttöjen talon johtaja Mari Uusitalo- Herttua pohtii hetken miettiessään nuorten naisten ahdistukseen liittyvää kehityssuuntaa. Vaikka monet tytöt voivatkin hyvin ja pärjäävät, viime aikoina on menty monissa asioissa ehkä vielä entistä huonompaan suuntaan. Meillä käyvät tytöt eivät usein tunnu kuuluvansa oikein mihinkään ja kokevat olonsa merkityksettömäksi. Yhteisöllisyyden puutteesta on puhuttu muun muassa analysoitaessa kouluampumistapauksia. Nuoret eivät tunnu kuuluvansa erityisesti mihinkään ryhmään ja näin ollen eivät koe me-henkeä ja tuiki tärkeitä yhteisöllisyyden kokemuksia. Kun ei koe kuuluvansa mihinkään yhteisöön, ei synny tunnetta, että joku todella välittäisi. Vaikuttaa siltä, että kouluista puuttuu nykyään yhteisöllisyyttä tukevia menetelmiä. Lisää kehuja! Uusitalo-Herttua uskoo tyttöjen pahoinvoinnin liittyvään yhteiskunnan suoritus keskeisyyteen, yhteisöllisyyden puutteeseen sekä suomalaiseen viestintäkulttuuriin. Usein jo todella nuoret tytöt ovat hyvin stressaantuneita. Paineita otetaan koulun lisäksi harrastuksista ja muusta vapaa-ajasta. Suomi on Japanin jälkeen yksi maailman suorituskeskeisimmistä maista. Ihminen ei ole jotain, ellei menesty hyvin kokeissa ja suorita harrastuksia, jotka sitten näyttävät hyvältä cv:ssä. Perheen merkityksen vähäisyys heijastuu mielestäni erityisesti nuorten henkisenä huonovointisuutena. Uusitalo-Herttua uskoo, että tytöt tarvitsisivat enemmän itsetuntoa vahvistavaa inhimillistä palautetta koskien olemista omina itsenään. Ihmisellä täytyy olla tunne, että on tärkeä ja välitetty sellaisena kuin on. 10 pari & perhe 4/2008

11 aan tyttöjen talossa tavataan tyttöjen talossa tavataan tyttöjen talossa Teksti Tiina Kirkas Mistä ovat huomisen naiset tehty? GORILLA Tytöt saavat naismallinsa kotoa, koulusta, kaveripiiristä ja kaupallisesta mediasta. Harvoin tytöt itse pohtivat omaa naiskuvaansa, ainakaan tietoisesti. Silti he lukuisissa kyselyissä tunnistavat kaupallisen median muokkaaman hoikan naisen ihannetyypin ja tunnustavat ahdistuvansa, kun eivät kykene sovittautumaan vaadittuun ulkonäköformaattiin. Mainonnan äärimmilleen hiottua hoikkuutta syytetään tyttöjen sairastumisesta erilaisiin syömishäiriöihin. Kaupallinen media ja varsinkin mainonta muokkaavat muutoinkin kuvaa naisen ruumiillisuudesta. Esimerkiksi nykyiset siteet ja tamponit eivät vain vapauta naisia liikkumaan kuukautisten aikana, vaan paljastavat intiimiä pintaa ulkopuolisille katseille. Mainosten viesti on, etteivät kuukautiset saa näkyä, eivätkä ne siten kuulu normaaliin naiseuteen, Helsingin Tyttöjen Talon seksuaali kasvatuksesta vastaava Inkeri Lappi toteaa. Lähin naismalli kotoa Mainonta tehoaa, koska se vetoaa tunteisiin ja kehittyvän tytön perustarpeeseen saada hyväksyntää ja kuulua joukkoon. Siksi hyvin perusteltu mediakritiikkikin voi jäädä vaille vaikutusta. Toisaalta osa tytöistä voi päättää, etteivät he halua mainosten kaltaisiksi naisiksi, vaan hakevat mallinsa erilaisista alakulttuureista. Kaveripiirikin voi puskuroida kaupallista kulttuuria vastaan tai vahvistaa sitä entisestään. Myös oma äiti voi haastaa niin kaupallisen kauneuskäsityksen kuin perinteisen, muille uhrautuvan naismallin. Omassa naiseudessaan viihtyvä äiti on tyttärelleen tärkeä esikuva. Toisaalta äidin naiseus voi näyttäytyä myös suorittamisen areenana, johon kasvaminen ei innosta. Tyttöjen paineet eivät liity vain ulkonäköön vaan myös sosiaalisuuteen, harrastamiseen ja muuhun pärjäämiseen. Aina he eivät edes tiedä, miksi he esimerkiksi urheilevat eli onko kyse heidän omasta hyvinvoinnistaan vai kenties muiden miellyttämisestä, Inkeri Lappi pohtii. Hän kehottaakin peräämään tytöiltä heidän omia tuntemuksiaan: miltä tuntuu, mikä on olo. Sillä on merkitystä, saako tyttö arvostusta vain suorittamisestaan vai siitä, että on ylipäätään olemassa. Tyttöjen on myös opittava olemaan jotain mieltä, ja aikuisten vastuulla on antaa tyttöjen mielipiteille merkitystä. Voimauttavalle vuorovaikutukselle on tarvetta. Kommunikointi on osa itse tunnon rakentamista. Jopa aikuisten on usein hankala listata itsestään hyviä ominaisuuksia. Liika seksualisoituminen ahdistaa Toinen yleinen ahdistuksen aihe on seksi ja pornografinen kuvasto. Seksi ja seksikkyys aiheuttavat tytöille usein suuria paineita ja ahdistusta. Siitäkin tulee yksi suorittamisen areena. Meiltä kysytään joskus muun muassa sitä, tarvitseeko tällaiseen suostua viitaten pornografisen materiaalin tarjoamiin malleihin. Nuoret ovat usein pihalla siitä, mikä on normaalia seksuaalisuutta. On harmillista, että luonnollisen seksuaalisuuden kehittymisen väliin tulee kieroutuneita mielikuvia muun muassa median välityksellä, Uusitalo-Herttua toteaa. Koulujen seksuaaliskasvatus on tietopohjaltaan laaja. Kuitenkin emotionaalisessa opastamisessa tuntuu olevan toivomisen varaa. Sekin vaihtelee kyllä kouluittain. Yleisesti seksuaalisuudesta on informaatiota, mutta tarvittaisiin lisää siihen liittyvää tunnekasvatusta. Opetusvideot ja materiaalit ovat hyödyllisiä, mutta seksi ja seksuaalisuus on niin paljon muutakin kuin pelkästään biologiaa ja kemiaa, ehkäisyä ja tauteja. l pari & perhe 4/

12 ANNA KOPTEFF Teksti ja kuva Ida Hakola Ironista energiaa: Françoisen laiha vartalo Mari Uusitalo-Herttua ja Inkeri Lappi Myös selviytymiskeinot kodin perua Naiskuva voi myös emansipoitua liikaa, jolloin naiseuteen tai ainakin äitiyteen kuuluvaa hoivaa ja huolenpitoa väheksytään. Tytöt voisivat nykyistä paremmin, jos hoivatyötä arvostettaisiin julkisuudessa nykyistä enemmän. Mikä voisikaan olla tärkeämpää kuin uusien sukupolvien kasvattaminen, Tyttöjen Talon toiminnanjohtaja Mari Uusitalo-Herttua kysyy. Siksi myös isällä ja esimerkiksi hänen tavallaan kohdella äitiä on vaikutusta tytön naiskuvaan. Toisaalta myös keinot selviytyä elämän vääjäämättömistä vastoinkäymisistä omaksutaan kotoa. Eli siedetäänkö kotona ajoittaista pahaa oloa, puhutaanko ongelmista, tuottaako keskustelu helpotusta ja mennäänkö elämässä lopulta eteenpäin. Silti vanhempien lisäksi muutkaan aikuiset eivät vältä vastuutaan tyttöjen tai ylipäätään nuorten kehityksestä. Lappi ja Uusitalo-Herttua kysyvätkin, kuinka moni aikuinen puuttuu esimerkiksi tyttöjen keskinäiseen huoritteluun tai koulukiusaamiseen. Puuttuminen on välittämistä, ja nuorta arvostavalla tavalla tehtynä se antaa hänelle mahdollisuuden oppimiseen ja muuttumiseen, he korostavat. Myös median on kannettava vastuunsa siitä, minkälaista arvomaailmaa se välittää niin naisena kuin ylipäätään ihmisenä olemisesta. Erityisen huolissaan Lappi ja Uusitalo-Herttua ovat tosi-tv:n tavasta leikkiä aidoilla tunteilla. Nuoret itse piiloutuvat läppään ja ei tunnu missään -hokeamaan, mutta todellisuudessa loukkaukset tuntuvat ja saavat tuntua joltain. l Harvalla vuotiaalla on oma levytyssopimus, manageri Ranskassa ja tuottaja Berliinissä. Nettilevityksen voimin pinnalle pongahtanut elektroyhtye Le Corps de Mince Françoise näyttää levy-yhtiöpampuille, että musiikkibisnestä voi pyörittää myös omaehtoisesti. Helsinkiläinen Emma Kemppinen laittoi syyskuussa 2006 muutamia musiikkidemojaan internetiin. Pian elektronisten kappaleiden kulttisuosio alkoi levitä nettipalstoilla ja vuoden 2007 puolella suurelle yleisölle tuntematon bändi buukattiin lämmittelemään Reginayhtyettä Turkuun. Netti on mahtava väline! Etenkin tällä erää se on tärkeä media uusille bändeille. Jossain vaiheessa tuli Myspacen kautta keikkapyyntö, jota ei voinut ohittaa. Oli pakko kasata demojen ympärille bändi, Le Corps de Mince Françoise -yhtyeen solisti Emma Kemppinen kertoo. Vuoden aikana on tapahtunut paljon. Nyt suomalaiselta kolmen naisen elektroyhtyeeltä on tulossa ulos ensimmäinen pitkäsoitto ja bändi kiertää parhaillaan ympäri Eurooppaa. Mä halusin skidinä oppia ranskaa ja olla tosi laiha Le Corps Mince de Françoisen muodostavat 20-vuotiaat Malin Nyqvist ja Emma Kemppinen sekä 18-vuotias Mia Kemppinen. Kaikki jäsenet polveutuvat Helsingistä. Virallisesti ensimmäinen bändin nimellä soitettu keikka oli keväällä 2007, mutta siitä on vaihtunut melkein kaikki. Tällä kokoonpanolla ollaan soitettu vuodenvaihteesta Mia on mun sisko ja Malinin kanssa ollaan oltu samalla luokalla tarhasta lähtien, Emma selventää. Yhtyeen ranskankielinen nimi Le Corps Mince de Françoise, eli Françoisen laiha vartalo oli Emma Kemppisen nopean heiton tulos. Mutta mitä yhtye haluaa nimellään viestittää? Se viittaa artsyfartsy Ranska-meininkiin. Lähinnä siinä on paljon itseironiaa. Mä halusin skidinä oppia ranskaa ja olla tosi laiha. On ollut hauska kuulla, miten jengi yrittää lausua meidän nimeä. Ranskassa nimestä on ollut kyllä hienosti apua. Netin arkipäiväisyydestä huolimatta yhtyeiden nousu pinnalle tapahtuu vain silloin tällöin pelkästään sosiaalisen median avulla. On ylipäätään pienoinen ihme, että kolme nuorta naista pitävät lankoja omissa käsissään keskellä sekavaa musabisnestä. Tytöillä on ollut aikaan sopivia musiikillisia ja markkinoinnillisia visioita sekä hyvä flaksi. Musiikkia omin ehdoin Vaikka bändin suosio kasvoi nopeasti ja suurella teholla, on kukin yhtyeen jäsenistä musisoinut jo kauan. Mia käy yhä musiikkilukiota ja muilla jäsenillä on takana 12 pari & perhe 4/2008

13 niin klassista musiikin opiskelua kuin omia bändiprojektejakin. Mä olen tehnyt akustista musiikkia ja kirjoittanut biisejä 13-vuotiaasta. Sain silloin kitaran synttärilahjaksi. Aluksi tein tätä yksin. Lauloin, soitin akustista kitaraa ja lisäsin siihen elektronisia rumpuja. Live soittoon pyysin siskon ja kaverin mukaan, ja sitten siitä muodostuikin vuoden sisällä bändi. Tehdään myös paljon biisejä yhdessä, Emma kertoo. Pienessä bändissä yhdelle ihmiselle lankeaa useita rooleja. Emma laulaa, säveltää ja tekee rumputaustoja sekä hoitaa mediasuhteita ja managerointia. Mia soitta kitaraa ja laulaa. Malinin hallussa on syntetisaattoria, perkussionit sekä live-tilanteissa rumputaustat. Huhh, vaikuttaa isolta hommalta kolmelle hengelle. Me ollaan niin kuin live-electronics, mutta kuitenkin bändi. Tämä ei ole etenkään Suomessa kauhean tavallinen kombo. Ollaan tehty kaikki alusta loppuun itse, ei mitään musalafkaäijiä välissä. Me ollaan vaan heitetty biisejä Myspaceen sen sijaan että mentäisiin suoraan jollekin suomalaiselle levy-yhtiölle. Se onkin kannattanut, sillä media on ollut meistä tosi kiinnostunut etenkin Ranskassa ja Iso- Britanniassa. Miksei tekisi itse, kun osaa? Kaikki tytöt opiskelevat yhä. Malin ja Emma opiskelevat Taideteollisessa korkeakoulussa. Malin on vaatesuunnittelu-osastolla ja Emma opiskelee graafista suunnittelua. Samalla Mia suorittaa lukionsa viimeistä vuotta Tölö Gymnasiumissa. Nyt tosin musiikkikuviot ovat siirtäneet opiskeluja vähän eteenpäin. Tyttöjen look on omaa käsialaa ja myös Emman alasta on ollut hyötyä yhtyeen arjessa. Mä teen meidän kaiken graafisen suunnittelun. Miksi ei tekisi itse, kun osaa! Tykkään siitä, että ollaan valmiin ja mietityn näköisiä vaikka meillä ei olekaan sopimusta levy-yhtiöön. Sitä kautta ihmiset tajuaa, että me ollaan tosissaan. Yhtye kiskaistiin nopeasti keikoille ja nimekkäisiinkin tapahtumiin. Paineet ovat olleet kovat, vaikka kaikilla yhtyeen jäsenillä on ennestään esiintymiskokemusta. Tuntuu, että yhtäkkiä pitääkin soittaa tosi hyvin ja kirjoittaa mahtavia lauluja. Tehtiin tosi fiksusti, kun ei otettu suomalaista levy-yhtiötä, vaikka meidän levyn haluttiinkin ilmestyvän jo nyt, Emma pohdiskelee. Bändin synty vaikuttaa paperilla lähes liian helpolta, mutta yhtyeen solisti vakuuttaa, että töitä on tehty ja paljon. Ja lisää hommia on tiedossa. Levy on tulossa piakkoin ulos ja ensi keväälle on buukattu kiertueita ja keikkoja ympäri Eurooppaa. Vaikuttaa siltä, että unelmat todella toteutuvat joskus. Me ollaan nyt kiertueella ja loppuvuodesta soitetaan Transmusicales de Rennes -festareilla Ranskassa, mikä on tajuttoman siisti juttu suomalaiselle bändille! Tätä mä olen aina halunnut tehdä. Tapaa niin paljon uusia ihmisiä koko ajan, Emma toteaa tyytyväisenä. l Le Corps Mince de Françoisen musiikkia voi kuunnella osoitteessa: lecorpsmincedefrancoise pari & perhe 4/

14 vesa greis/kuvaliiteri Nykylapset joutuvat aikuistumaan aikaisempaa varhaisemmin, pohtii Pirjo Piipponen yhdessä tyttärensä Mariannen ja tyttärentyttärensä Ainon kanssa. Teksti ja kuva Tiina Kirkas Lapsuudesta suojelukohde Siitä olen ylpeä, että olen saattanut Mariannen kunnialla maailmalle, ilman huumekokeiluja tai muita vastaavia ongelmia, Pirjo Piipponen (59) toteaa. Ei niin, että Mariannesta mitään erityistä huolta olisi pitänyt kantaa, vaikka Pirjo hänet yksin 1970-luvun lopun Joensuussa kasvattikin. Tukena olivat Mariannen isän vanhemmat, muu suku sekä jämpti kotikasvatus. Kerran tosin kaksi opettajaa tuli kotikäynnille, vaikken muista miksi. Hyvä muisto siitä silti jäi. Piipposet asuivat Joensuun keskustan tuntumassa, mutta alakoululaisilla ei ollut tapana viettää aikaansa kauppoja kiertämässä. Jouluostoksilla kävimme, samoin joskus Tiimarissa, Marianne Piipponen (39) muistelee. Myöhemmin Pirjo päätti muuttaa kaupungista maalle Polvijärvelle, ja Marianne jatkoi Joensuussa lukiota. Viikot asuin isovanhempien ja viikonloput äidin luona. Varhaisen aikuistumisen haasteet Itäsuomalaisessa pikkukaupungissa vietetty lapsuus näyttäytyy nyt turvallisen huolettomalta, ja kolmen tyttären äitinä Marianne näkeekin ympärillään enemmän huolenaiheita kuin äitinsä konsanaan. Huolehtiminen alkoi, kun esikoinen Aino Joutsimäki (11) siirtyi päiväkodista kouluun Pohjois-Helsingin Paloheinässä. Piti ryhtyä varoittamaan Ainoa aikuisista, jotka eivät välttämättä tarkoita hänelle vain hyvää. Kielsin häntä esimerkiksi juttelemasta vieraiden kanssa tai ottamasta heiltä mitään. Siihen asti valtaosa aikuisista oli ollut tuttuja ja mukavia, Marianne kuvaa. Toki hänen omassakin lapsuudessaan huhuttiin namusedistä, ja myös alkoho 14 pari & perhe 4/2008

15 li tuotti ympäristössä ongelmia. Huumeet sitä vastoin kuuluvat nykyaikaan. Täälläkin pitää varoittaa lapsia huumeruiskuista. Myös Pirjo huomaa, kuinka maailma on muuttunut. Aikaisemminkin lasten oli pärjättävä omillaan, mutta nykyään he joutuvat toisella tapaa aikuistumaan liian varhain. Hän tarkoittaa esimerkiksi kahdeksanvuotiaille tytöille myytäviä kuppirintaliivejä ja informaatiotulvaa, joka haastaa nykyvanhemmat suojelemaan lapsuutta toisin kuin vielä 1970-luvulla. Silloinhan television kaksi kanavaa olivat pimeinä suurimman osan vuorokaudesta, eikä dvd-elokuvien, tietokonepelien tai internetin annista ollut uhkaamaan lasten kasvurauhaa. Nyt internetissä pelkkä hakusanan väärinkirjoittaminen voi johtaa epämääräisille sivustoille, Marianne tietää ja kertoo opastaneensa Ainoa ja Iristä (8) ilmoittamaan heti, jos he kohtaavat internetissä jotain mieltä askarruttavaa. Myös kolmevuotias Helmi saa kuulla varoituksen sanat aikanaan. Pirjon mielestä lasten tietokoneen käyttöä on kyettävä valvomaan jo senkin takia, että he saisivat riittävästi unta. Aino itse sanoo viihtyvänsä paremmin ulkoleikeissä kuin tietokoneen äärellä. Enkä pelkää kuin pimeää. Koulukiusaamiseltakin suojeltava Virtuaalimaailman lisäksi Mariannea hämmentää perinteisen median tuottama todellisuus, joka rävähtää kirjaimellisesti lasten kasvoille jokaisella kauppareissulla. Viisivuotiaana Iris luki iltapäivälehtien lööpeistä Idols-tähden itsemurhaaikeista ja jäi pohtimaan, mitä itsemurha tarkoittaa. Sama koskee viimeaikaisia kouluammuskeluja ja muita vastaavia uutisia. Vanhempien tehtävänä on myös suojella lapsiaan koulukiusaamiselta eikä vähiten sen takia, ettei opettajilta aina liikene aikaa ja tarmoa ongelman hoitamiseen. Opettajat eivät puutu, jos lapset nälvivät toisiaan, alakoulun viidettä luokkaa käyvä Aino tietää. Marianne ihmetteleekin, kuinka vanhemmat eivät vaivaudu tulemaan koulujen vanhempieniltoihin. Moni ajattelee, että viimeistään yläkoulussa lapset pärjäävät omillaan, mutta juuri silloin he tarvitsevat vanhempiensa tukea ja tietämystä kaikkein eniten. l Suoriin kysymyksiin suorat vastaukset Väestöliiton Poikien Puhelin avautui reilu vuosi sitten yksityisten lahjoitusten turvin. Ensimmäisen toimintavuoden aikana puheluita tuli vajaa Määrä on voimakkaassa nousussa; yksin lokakuussa puhelin pirisi lähes kertaa. Puhelimessa nuori saa aikuiselta mieheltä rehellisiä ja kiertelemättömiä vastauksia. Pojille yritetään antaa heidän ikäänsä sopivia tietoja ja sosiaalisesti hyväksyttävää käytöstä tuetaan. Puhelimeen soittaa hyvin pärjääviä nuoria, mutta joukossa on rauhattomia ja keskittymisvaikeuksista kärsiviä poikia, jotka eivät muualta ole saaneet tukea ja tietoja. Puhelimeen on soittanut myös koko joukko pahoinvoivia nuoria miehiä, joita on pyritty ohjaamaan erilaisten tukitoimien pariin. Leimallista monille soittajille on sosiaalisten kykyjen kokonaisvaltainen puute. Eniten soittajia kiinnostavat seksuaalisuus, aggressio, seurustelu ja yleinen elämänhallinta. l Puhelin päivystää arkisin kello 13 ja 18 välillä numerossa Tutustu Poikien Puhelimen vuosiraporttiin osoitteessa: pari & perhe 4/

16 Teksti Kaisu Tervonen Hurjat harrastajat Sirkustreeneissä Sanna Hellströmin jalat ovat välillä kohti kattoa ja pää kohti lattiaa. KARE BONDSDORFF Sanna Hellström ja Eva Gordin tekevät siistiä sisätyötä. Vapaa-aikanaan he kuitenkin roikkuvat köysistä tai hyppivät alas kymmenien metrien korkeudesta. Sanna Hellström roikkuu kattoon kiinnitetystä kankaasta pää alaspäin, kun kuvaaja räpsii kuvia. Veren pakkautuminen päähän tai kuvaajan hääriminen ympärillä eivät tunnu Sannaa häiritsevän. Olen kyllä sitä mieltä, että pää alaspäin roikkumisessa on jotain terapeuttista. Kankaissa rimpuilu näyttää ainakin hauskalta. Niin näyttävät kaikki muutkin harjoitukset Circus Helsingin edistyneiden aikuisten ryhmässä. Hiukan yli kymmenen hengen ryhmä aloitti illan harjoituksensa pomppulinnaa muistuttavalla patjalla, jossa jokainen sai vuorollaan kokeilla kärrynpyöriä ja voltteja. Joku treenaa samalla jonglöörausta ja toinen trapetsillä kävelyä. Jo pelkkä katsominen saa hyvälle tuulelle. Nyt 36-vuotias Hellström aloitti harrastuksen kolme vuotta sitten. Hän näki kirjaston ilmoitustaululla mainoksen aikuisten sirkuskoulusta. Tiesin heti, että se on mun juttu. Olin aiemmin huomannut ilmoituksia lasten sirkustunneista, ja olin miettinyt, miksei aikuisille ole vastaavia. Eläinlääkäriliiton puheenjohtajana, yliopiston tutkijana ja kunnanvaltuutettuna toimiva Hellström ilmoittautui mukaan. Hän on edelleen yhtä innoissaan harrastuksestaan, vaikka ihan ensimmäisten 16 pari & perhe 4/2008

17 treenien jälkeen ajattelikin, ettei ole koskaan tehnyt mitään niin raskasta. Ketterästi kangasta pitkin kiipeävä Sanna näyttääkin olevan hyvässä kunnossa. Hänellä on telinevoimistelijan tausta, mutta perheen kasvaessa liikunta oli jäänyt satunnaiseksi. Nyt temppuilijan kropassa näkyy jälleen voimistelijan jäntevyys, vaikka itse Sanna on sitä mieltä, että hän on ollut paremmassakin kunnossa. Aloin käymään punttisalilla, kun aloitin kangasharjoittelun. Nyt se on jäänyt. Olen tehnyt viime aikoina myös vähemmän kankaissa kiipeämistä, vaikka se onkin periaatteessa vahvin alueeni. Sanna hengittää raskaasti kankaissa kiivettyään. Harjoituksia seuratessa arvelee, että sirkustemppuiluun ei ihan kuka tahansa pysty. Sanna on eri mieltä. Yksi mun kaveri aloitti juuri toisessa sirkusryhmässä, vaikka ei osannut edes kärrynpyörää. Sanna onkin houkutellut harrastuksen pariin muutaman toverinsa. Ja hän suosittelee lajia mielellään muillekin. Tämä on todella monipuolista. Ja täällä oppii uutta näin vanhanakin. Treeneistä poistuessa on yleensä energisempi olo kuin sinne tullessa. Harjoituksissa kahden lapsen yksinhuoltaja ei aina pääse käymään säännöllisesti, mutta kiireettömimpinä viikkoina hän käy treenaamassa eri ryhmissä pari kertaa viikossa. Yleensä, kun sanon meneväni sirkustreeneihin, kaikki luulevat, että mun lapset harrastavat sirkusta, Sanna naurahtaa. Hellströmin 5- ja 6-vuotiaat lapset ovat kyllä päässeet seuraamaan äitinsä harrastusta. Yksi sirkusharrastuksen puolista on esiintyminen. Helsingin sirkusammattilaiset järjestävät silloin tällöin open stage -iltoja, jolloin lavalle pääsevät myös harrastajat. Sanna on akrobaattiparinsa kanssa tehnyt mm. Superman ja Batman -esityksen. Lasten mielestä äiti oli tietenkin illan paras esiintyjä. Kun Sannalta kysyy, laittaisiko hän lapsensa sirkuskouluun, ei hän epäröi hetkeäkään. Totta kai! Benjiä ja stuntteja Tuotanto-ad Eva Gordin on pienikokoinen ja pisamanaamainen nainen. Kun hänen isänsä hyppäsi 90-luvun alussa benjihypyn, Eva piti varmana, ettei itse koskaan hyppäisi kymmenien metrien korkeudesta. Vuoristorataankin hän uskaltautui vasta teini-iässä. Silti, muutamia vuosia isänsä hypyn jälkeen, Eva löysi itsensä köyteen kiinnitettynä, valmiina hyppäämään ensimmäisen benjinsä. Ennen hyppyä kyllä pelotti, mutta sen jälkeen oli mahtava olo, Eva muistelee ensimmäistä kokemustaan. Myös Eva Gordin on tottunut vapaa-aikanaan roikkumaan köysissä pää alaspäin. 32-vuotias Gordin on harrastanut benjihypyttämistä nyt jo kymmenen vuotta. Ohjaajan ominaisuudessa hän hyppii nykyään enimmäkseen tandem- eli parihyppyjä, kun hyppäämässä on lapsi tai toinen pienikokoinen nainen. Benji-hyppyjä Eva harrastaa ryhmässä nimeltä Sky Breakers, joka tekee hyppyjen lisäksi stunt-hommia, erilaisia näytöksiä ja seikkailuja. Peppipitkätossumaisen reipas nainen on mukana kaikessa. Kesällä hän viettääkin suurimman osan vapaa ajastaan joko benjin tai stunttien parissa. Talvella keikkoja saattaa olla vain yksi kuussa. EVA GORDIN pari & perhe 4/

18 Eva Gordin Kulttuurintuntemus kehityksen avaimena Kesällä tulee kierrettyä ympäri Suomea. Benji-hyppyjä olen käynyt vetämässä myös Kreikassa, Dubaissa ja Eestissä. Sky Breakers on käynyt avaamassa hyppypaikan myös Keniaan. Tiimillä on jo lähes parinkymmenen vuoden kokemus hypyistä. Uudessa Seelannissa syntynyt laji ei paljoa sen vanhempi olekaan. Suomessa Sky Breakersin kaltaisia ryhmiä on alle kymmenen. Eva on yksi ryhmän aktiiveista. Hän tuli toimintaan mukaan kavereiden kautta niin kuin useimmat muutkin. Siinä on tietty luottamus. Tietää vähän, kenen kanssa on tekemisissä. Myös Eva on harrastanut aikoinaan telinevoimistelua. Yhteistä Sannan ja hänen nykyisellä harrastuksellaan on se, että molemmissa joutuu skarppaamaan. Arkikiireet unohtuvat, kun on pakko keskittyä täysillä tekemäänsä temppuun. Eva kertoo stunt-hommien ja benjin olevan myös hyvää vastapainoa työlle, jossa istutaan toimistossa tietokoneen ääressä. Onko Eva sitten vapaa-aikanaan adrenaliinikoukussa? Ehkä vähän... ihan vähän. Aluksi olin varmasti enemmän adrenaliinikoukussa, nykyään tämä on enemmän elämäntapa. Mutta kyllä mä vielä saan tästä kiksejä. Entä pelottavatko temput vieläkin? Kyllä. Aina pitää olla pieni pelko. Tai jännitys on ehkä parempi sana. Jos ei jännitä yhtään, sitten kannattaa lopettaa. En ole vielä jättänyt yhtään temppua tekemättä, mutta jos mulle tulee joskus sellainen olo, etten pysty johonkin, niin jätän sen kyllä väliin. Pelon pitävät kurissa ainakin hyvät turva järjestelyt. Sky Breakers -ryhmä ei ole tapaturmista kärsinyt. Ryhmän jäsenet ovat kyllä loukanneet itseään pahastikin, mutta lähinnä omalla ajallaan. Stunteista selviää yleensä mustelmilla. Eva Gordin tekisi stuntteja mielellään enemmänkin, mutta Suomessa naisille on melko vähän leffaosia tarjolla. Sen sijaan hän onkin tehnyt mm. mainoksia. Eräässä huulirasvamainoksessa hän toimi sijaisnäyttelijänä ja kiipeili talon parvekkeita pitkin sisälle asuntoon. Kaverit ovat aina innoissaan mainoksista. Ne kyselee, milloin mikäkin mainos tulee ulos telkkarista. Äiti taas on aina vähän peloissaan. Tai kai sekin on vähitellen tottunut. l Kulttuurien tuntemus on kehityksen edellytys. Ihmisen perusoikeuksia loukkaavia perinteitä ja käytäntöjä ei kuitenkaan pidä suvaita vetoamalla kulttuuritekijöihin, painotetaan YK:n väestörahaston UNFPA:n tuoreessa raportissa. Vuoden 2008 väestöraportti käsittelee kulttuurin vaikutusta ihmisoikeuksiin, naisten asemaan ja kehitykseen. UNFPAn raportti käsittelee kulttuurintuntemusta. Jokainen ihminen on osa kulttuuriaan. Kulttuuri omaksutaan jo lapsena, ja se vaikuttaa ihmisten käsityksiin ja toimintaan. Se on kuin ikkuna, jonka läpi ihmiset tarkastelevat maailmaa. Kulttuurilla on vaikutus myös kehitykseen: köyhyyteen, tasa-arvoon, äitiysterveyteen ja lastensaantiin. Vaikka kulttuurit ovat erilaisia, ihmisoikeudet ovat universaalisti tunnustettuja. Sukupuolten välinen tasa-arvo on ihmis oikeus. Kaikista kulttuureista löytyy välineitä sekä ihmisoikeuksien edistämiseen että niiden polkemiseen. Kulttuurien tuntemus onkin perusedellytys työssä kehityksen ja ihmisoikeuksien puolesta. Muutokseen päästään usein parhaiten, kun normien ja tapojen perinteiset vartijat alkavat puhua muutoksen puolesta. Jotta lisääntymisterveyteen liittyvät kampanjat ja ohjelmat onnistuvat, niiden taakse on saatava yhteisöjen johtajat ja vaikuttajat. Erityisesti uskonnolliset johtajat ovat keskeinen ryhmä. l Tilaa raportin suomenkielinen tiivistelmä Kulttuurintuntemus kehityksen avaimena kulttuurit, tasa-arvo ja ihmis oikeudet ilmaiseksi Väestöliitosta: laura.lipsanen(at)vaestoliitto.fi, tai (09) pari & perhe 4/2008

19 Ilman naisia ei kehitystä Naisten voimaan nuttamisessa ja suku puolten välisen tasa-arvon saavuttamisessa piilee maailman kehitys ongelmien ratkaisun avain. Niin kauan, kun naiset jäävät syrjään heitä itseään, perhettään ja yhteiskuntaa koskevista päätöksistä, ei pysyvää kehitystä voi tapahtua. Sirpa Pietikäinen Europarlamentaarikko Kansainväliset kehitysapujärjestöt ja rahoitusinstituutit ovat viime vuosina heränneet näkemään, että naisten oikeuksien ja aktiivisen osallistumisen edistäminen lisää huomattavasti mahdollisuuksia tasapuolisen ja toimivan yhteiskunnan rakentamiseen. Jo oli aikakin. Naisten koulutuksella on suuri merkitys kehityksen kannalta keskeisiin kysymyksiin, kuten lapsiluvun pienentämiseen, lapsikuolleisuuden alentamiseen ja hiv-tartuntojen vähentämiseen. Erään tutkimuksen mukaan naisille annettu yhtäläinen mahdollisuus koulutukseen nosti jo suhteellisen lyhyellä tutkimusjaksolla alueen bruttokansantuotetta lähes prosentilla. Työstä saamansa palkan naiset käyttävät miehiä todennäköisemmin yhteiskunnan perusrakenteiden parantamiseen: lasten koulutukseen, asuinrakennuksiin ja laajennetun perhepiirin elintason nostamiseen. Myös linkki hyvään hallintoon on selkeä: Maailmanpankin mukaan niissä maissa, joissa naisia on suhteessa enemmän hallinnollisissa viroissa ja yritysten ylemmissä toimissa, on korruption määrä alhaisempi kuin saman tulotason vertailumaissa. Erittäin valitettavaa on, ettei tieto naisten ja kehityksen kiistattomasta yhteen kietoutumisesta ole toistaiseksi jalostunut tehokkaaksi politiikaksi. Suku puolten välinen räikeä epätasa-arvo on arkipäivää ympäri maailman. Vaikka suku puolinäkökulman tulisi olla kaiken kehityspolitiikan läpileikkaava teema, ei näin useinkaan ole. 40 miljoonaa vuotiasta tyttöä synnyttää kehitysmaissa vuosittain samalla raskauteen liittyvät komplikaatiot ovat tässä ikäryhmässä yleisin kuolinsyy. Jos sama määrä ihmisiä kuolisi länsimaissa vuosittain esimerkiksi lentoonnettomuuksissa, olisi tähän takuulla puututtu nopeasti ja päättäväisesti. Suhteellisen vähällä rahalla on mahdollista pelastaa monen ihmisen henki. Seksuaaliterveyteen kohdistuviin terveydenhoitopalveluihin panostaminen on ensisijaisen tärkeää. Vaikka numerot ovat tärkeitä, ovat käytännön esimerkit opettaneet, ettei naisten voimaannuttaminen ole kiinni pelkästään niistä. Tarvitaan myös koko yhteiskunnan kattava rakennemuutos. Muutokseen tarvitaan rahaa, jonka käytöstä naisilla tulee olla huomattavasti nykyistä suurempi sananvalta. Puolikkaalla ihmiskuntaa on väliä. On korkea aika, että tämä tunnustetaan myös käytännön politiikoissa. l pari & perhe 4/

20 Teksti Mia Hemming Vapriikki, Axel Christophersen Tiibetiläisen naisen elämänkaari lapsesta isoäidiksi Vanha nainen kylätiellä Lhasan pohjoispuolella. Tiibetiläisen naisen tavanomainen elämä muodostuu lapsuudesta, nuoruudesta, äitiydestä ja isoäitiydestä. Aivan niin kuin muodostuu enemmistöllä suomalaisista naisista. Mutta suomalaisten naisten sinkkuryhmä puuttuu tiibetiläisten naisten joukosta, sillä heille on itsestään selvää perustaa perhe. Jos tiibetiläinen nainen ei halua perhettä, hänen vaihtoehtonsa on ryhtyä nunnaksi. Tällöin selibaatissa eläminen on hänelle tärkein noudatettava peri aate. Suurimmissa kaupungeissa ja Intian tiibetiläisissä pakolaisyhteisöissä on näiden lisäksi koulutettuja naisia, joita ei ole paljon, mutta jatkuvasti kuitenkin enemmän, Tiina Hyytiäinen selvittää. Hän valmistelee väitöskirjaa tiibetiläisistä naisista Helsingin yliopistossa. Hyytiäinen on asunut neljä vuotta Intian tiibetiläisillä pakolaisalueilla ja käynyt siellä tiibetiläistä yliopistoa sekä lisäksi hän on asunut yhteensä vuoden jaksoittain Kiinan tiibetiläisalueilla. Yliopistossa hän tapasi lahjakkaan nuoren miehen, meni hänen kanssaan naimisiin ja heille syntyi yksi lapsi. Myöhemmin he erosivat: erityisesti erilaiset käsitykset naisen roolista toivat liittoon ongelmia. Entisestä avioparista on eron jälkeen tullut keskenään hyviä ystäviä. Perinteisesti Tiibetissä naiset hoitavat maaseudulla kodin tai paimentolaisina teltan ja mies vastaa kodin ulkopuolisista tehtävistä. Harvat koulutetut naiset eivät suostu maanviljelijän tai paimentolaisnaisen työhön ja elämäntapaan, ja silloin lähes ainoat vaihtoehdot ovat palata omaan kylään opettajaksi tai työttömyys. Yliopistosta valmistunut nainen sai aiem min valtion viran, mutta ne annetaan nykyään kiinalaisille. Hyytiäisen mukaan uskonnollisen elämän valinnut nainen on nunnana uskonnollinen asiantuntija ja joskus motiivina hänen valinnalleen on ollut halu paeta naisen kovaa elämää perheessä ja avioliitossa. Eräs ystäväni päätti ryhtyä nunnaksi ollessaan lapsenvahtina perheessä, jolloin hän ymmärsi, että nainen joutuu puolisona elämään miehen vallan alla. Hyytiäisen ystävättärestä tuli nunna ollakseen vapaa: vapaa ikeestä, vapaa rooli malleista. Nyt Hyytiäinen kuvaakin ystävätärtään itsenäiseksi, suorasanaiseksi, paljon matkustelleeksi, vahvaksi naiseksi. 20 pari & perhe 4/2008

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Miksi työnjako perheessä ei muutu vai muuttuuko? Isän työt, äidin työt Onko tasa-arvolla väliä:

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Lapset ja nuoret jäävät liian yksin huolineen. Lasten ja nuorten puhelin ja netti vuonna 2007

Lapset ja nuoret jäävät liian yksin huolineen. Lasten ja nuorten puhelin ja netti vuonna 2007 Lapset ja nuoret jäävät liian yksin huolineen. Lasten ja nuorten puhelin ja netti vuonna 2007 Kerro aikuiselle, jolla on aikaa kuunnella. Kaikenlaiset asiat, fiilikset ja tapahtumat kannattaa jakaa läheisille

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko 21.8.2013 Neljän pöydänjalan malli o Minä itse o Parisuhde o Kodin ulkopuolinen elämä o Vanhemmuus Mutta

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi.

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. FT Katja Koski 2 lapsen äiti SELÄTÄ UHMA Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. Arkea Ilman Taistelua Millaista arkesi olisi, jos sinun ei tarvisi

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Merenkävijät

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Merenkävijät Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Merenkävijät 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - EMK / zoom - EMK - EMK - Vihreät - Sininen - Punainen - EMK juniorit - ZOOM - zoom8 - EMK

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen MAATILAN ARJEN HAASTEET Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen 2 MAATALOUSYRITTÄJÄ TYÖTERVEYSHUOLLON ASIAKKAANA Monenlaisessa elämänvaiheessa olevia maatalousyrittäjiä

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa

Lisätiedot

Anna tutki: Naisen asema työelämässä

Anna tutki: Naisen asema työelämässä Anna tutki: Naisen asema työelämässä 2 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tavoitteena selvittää naisten asemaa työelämässä Tutkimuksen teettäjä Yhtyneet Kuvalehdet Oy / Anna-lehti, toteutus Iro Research Oy

Lisätiedot

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission Leaving Certificate 2011 Marking Scheme Finnish Higher Level VASTAUKSET I Tehtävä: Vastaa kaikkiin kysymyksiin. 1. Selitä omin sanoin seuraavat

Lisätiedot

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo Nuorten lukemistapojen muuttuminen Anna Alatalo Nuorten vapaa-ajan harrastukset Kirjojen ja lehtien lukeminen sekä tietokoneenkäyttö kuuluvat suomalaisnuorten arkeen, ja osalle nuorista ne ovat myös harrastuksia.

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Eron jälkeinen isyys Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa hyvinvointityötä

Lisätiedot

SUPERNAINEN? Nainen yrittäjänä ja johtajana? j Kokkolassa 8.3.2010 Riitta Viitala Vaasan yliopisto Mistä on pienet tytöt tehty? Stakes 2006 Nuorten elinolot -tutkimus: Tytöt kouluttautuvat pidemmälle ja

Lisätiedot

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven

Lisätiedot

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Mikä on sukupolvi? Eri asia kuin ikä Yhteiset muistot

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE Anne Valkeapää Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät, Seinäjoki ESITYKSEN ETENEMINEN Tutkimustyön

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Perheen yhteistä aikaa etsimässä. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Perheen yhteistä aikaa etsimässä. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Perheen yhteistä aikaa etsimässä Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Viekö työ kaikki mehut: onko vanhemmilla enää nykyisin aikaa lapsilleen? Kouluikäisten yksinolo Ulos

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A VALMISTAUTUMINEN. Otteita vetäjän ohjeista

ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A VALMISTAUTUMINEN. Otteita vetäjän ohjeista 1 Otteita vetäjän ohjeista ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A Tarkista että o aikataulut on sovittu ja koulutustila on varattu o osallistujat ovat saaneet kutsun ajoissa o sinulla on nimilista, jonka avulla sijoitat

Lisätiedot

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä TULOHAASTATTELU Nimi Nuoren nro Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä Tulohaastattelun tarkoituksena on nuoren mielipiteiden kuuleminen ja nuoren tilanteen laajempi

Lisätiedot

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Nuoret journalistit -tutkimus Nuoret journalistit -tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat journalismin uudet sukupolvet. Millainen on tulevien

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa!

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! Löydät Internetistä kotibilekuvia, joissa esiinnyt. Mitä ajattelet kuvista? 1) SIISTII! 2) EVVK 3) En pidä siitä, että kuviani laitetaan nettiin ilman lupaani Internetiin laitettua kuvaa tai aineistoa

Lisätiedot

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Miten avioero satuttaisi osapuolia mahdollisimman vähän? Belgiassa Lowenin ja Gentin yliopistoissa on

Lisätiedot

Lapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen

Lapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen Kotitehtävä 2 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä TOINEN TAPAAMINEN Lapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen Perhehoidossa tarvitaan yhteistyötä monien eri tahojen kanssa. Kukaan ei

Lisätiedot

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa.

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Pieni neuvottelutaitojen työkirja naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Neuvottelutaidot ovat (työ)elämän ydintaitoja Neuvottelutaidot muodostuvat erilaisten taitojen, tietojen, toimintatapojen ja

Lisätiedot

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä kun lapsi omalla olemassaolollaan tuottaa vanhemmilleen iloa ja tyydytystä kun lapsi tulee hyväksytyksi, ymmärretyksi ja rakastetuksi omana itsenään kun lapsen

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee?

SISÄLTÖ. Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee? Teot SISÄLTÖ Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee? Lapsen taidot Tärkeitä kysymyksiä Yhteinen aika Tutkittua tietoa Teot ovat valintoja

Lisätiedot

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä?

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Hannele Karikoski, KT, yliopistonlehtori Oulun yliopisto

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Ilonan ja Haban aamu Pariskunnalle tulee Aamulehti, mutta kumpikaan ei lue sitä aamulla: ei ehdi, eikä jaksa edes lähteä hakemaan lehteä kauempana sijaitsevasta postilaatikosta. Haba lukee Aamulehden aina

Lisätiedot

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten?

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten? TULOHAASTATTELULOMAKE Tämän lomakkeen tarkoituksena on helpottaa opiskelusi aloitusta ja suunnittelua. Luokanvalvojasi keskustelee kanssasi lomakkeen kysymyksistä ja perehdyttää Sinut ammatillisiin opintoihin.

Lisätiedot

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? To be or Wellbe 11.2.2010 Oulu Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM Nuoret työntekijät muuttavat työelämää: MEGATRENDIT

Lisätiedot

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa TIEDOTE 1 (5) Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa Työpaikoilla naiset valikoituvat harvemmin esimiestehtäviin ja sellaisiin työnkuviin, jotka mahdollistavat etenemisen

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland

Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland Teoreettinen lähtökohta Raskausaikana vanhemman varhaiset, tiedostamattomat, esi-verbaaliset kokemukset aktivoituvat ja vaikuttavat mielikuviin vauvasta

Lisätiedot

Arkipäiväisestä ainutlaatuista. Fatbardhe Hetemaj

Arkipäiväisestä ainutlaatuista. Fatbardhe Hetemaj Arkipäiväisestä ainutlaatuista Fatbardhe Hetemaj Esityksen aiheet Oma tausta, ura ja keskeiset käännekohdat siinä. Omia kokemuksia esimiestyöstä - miten nuori henkilö kehittää/on kehittänyt johtamistaan

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä

Lisätiedot

ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015

ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015 ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015 Ilmo Saneri Isätyöntekijä työnohjaaja Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin 15.5.2014 Väestöliiton hallituksen puheenjohtaja 1 Miten Suomen 1.1 miljoonaa lasta voivat? Miten lasten ihmisoikeudet toteutuvat? Lasten hyvinvoinnin ulottuvuudet

Lisätiedot

MITEN TÄLLAISET VAIKEUDET / ONGELMAT NÄKYVÄT OPISKELIJASSA?

MITEN TÄLLAISET VAIKEUDET / ONGELMAT NÄKYVÄT OPISKELIJASSA? 1. Ihmissuhde-Seppo/Saara Seppo/Saara opiskelee ensimmäisen vuoden kevättä. Hän on alkanut seurustelemaan samassa ryhmässä opiskelevan opiskelijan kanssa. Nyt asiat ovat alkaneet kuitenkin mennä huonoon

Lisätiedot

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Sari Salomaa-Niemi ohjaajien haastattelun kautta Ohjaajien ajatuksia Tampereella päivähoitovetoista ylilääkäri Tuire Sannisto kuuluu

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

Gepa Käpälä Jännittävä valinta

Gepa Käpälä Jännittävä valinta Gepa Käpälä Jännittävä valinta Moikka! Mä oon Gepa Käpälä. Oon 7-vuotias ja käyn eskaria. Siili Iikelkotti ja oravakaksoset on siellä kanssa. Mutta mä oon niitä nopeampi. Oon koko Aparaattisaaren nopein.

Lisätiedot

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?

Lisätiedot

NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS. Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen

NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS. Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen HYVINVOINTISELVITYKSEN LÄHTÖKOHTIA -Peruskoulun jälkeisessäsiirtymävaiheessa elävien lappilaisten nuorten

Lisätiedot

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin?

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Mirjam Kalland 13.9.2012 Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Yksin kotona? Usein esitetty kysymys Yksin pärjäämisen eetos ja epäily? Palvelujärjestelmän puutteet esimerkiksi

Lisätiedot

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 3. lokakuuta 2012 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot