Naisenergiaa, iloa ja kannustusta!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Naisenergiaa, iloa ja kannustusta!"

Transkriptio

1 Väestöliitto 4/08 Hurjat harrastukset: sirkusta ja stuntteja s. 16 Maija Innanen: Naiset uskokaa itseenne! s. 4 Tyttöjen talossa tavataan s. 10 Lapsesta isoäidiksi Tiibetissä s. 20 Naisenergiaa, iloa ja kannustusta!

2 Toimitussihteerin terveiset PÄÄTOIMITTAJA Helena Hiila Toimitussihteeri Paula Alkio Ulkoasu ja taitto Innocorp Oy/Tarja Patrikainen Toimitusneuvosto Paula Alkio Kirsikka Bonsdorff Ida Hakola Helena Hiila Elina Korhonen Kari Lankinen Päivi Seppälä Pirjo Somerkivi Jaana Syrjälä Heli Vaaranen Toimituksen osoite Kalevankatu 16 A PL 849, Helsinki Puh. (09) pari.perhe(at)vaestoliitto.fi Kansikuva Kare Bonsdorff, FOTO-KARE Kustantaja Väestöliitto ry. Painopaikka Edita Oy Tilaukset ja osoitteenmuutokset Kaarina Rautelin, (09) kaarina.rautelin(at)vaestoliitto.fi ISSN X (Painettu) ISSN (Verkkolehti) Ilmestyy 4 kertaa vuodessa Toinen vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Sydämeeni joulun teen... Mietimme lehden toimituksessa loka kuussa, miltä joulun alla yleensä tuntuu. Yhteinen näkemyksemme oli, että kiire, stressi ja väsymys vaivaavat erityisesti naisia. Joulu menun suunnittelu, ajan puute ja lahjojen hankkimiset oman perheen ja suvun lisäksi koulun, kerhon tai päiväkodin tädeille vievät paljon voimia. Siksi halusimme tehdä tästä numerosta voimalehden, joka tuo lukijoilleen hyvää mieltä ja luottamusta arkeen. Tutkimusten mukaan terveys, perhe ja työ ovat naisille tärkeitä. Hyvä työilmapiiri on työssä viihtymisen ja tuloksellisen työnteon sekä terveyden kannalta keskeinen tekijä ja mikä parasta: voimme itse vaikuttaa siihen. Naisilla on runsaasti tunneälyä ja empatiaa ja he voivat tehdä paljon sekä oman että koko työyhteisön hyvinvoinnin edistämiseksi. Naiset uskokaa itseenne ja kannustakaa toisianne, kehottaa myös haastattelemamme naisjohtaja. Nuorten itsetunnon kehittyminen vie aikaa ja vaatii aikuisten tukea. Kehuminen ja varaukseton hyväksyminen omana itsenään on tärkeää. Yhä nuorempia tyttöjä ahdistavat joko todelliset tai median luomat vaatimukset, ja suorituspaineet voivat olla kovat. Olisiko meidän vanhempien syytä antaa nuoren kasvulle ja kehitykselle lisä aikaa, ellei peräti tehdä lapsuudesta suojelu kohdetta, kuten eräs huolestunut äiti lehdessämme esittää? Paineista huolimatta tytöt kuitenkin murtavat perinteistä naiskuvaa ja pärjäävät myös uusilla aloilla. Hieno esimerkki todellisesta tyttöenergiasta on helsinkiläinen tyttöbändi, joka on lyhyessä ajassa ponnah Kare Bonsdorff tanut omilla saavutuksillaan pitkälle. Kolmen tytön elektroyhtye puhaltaa yhteen hiileen ja menestyy. Rauhoittumista ja uutta latinkia kaipaavaa ihmistä voivat häiritä taloudellinen epävarmuus ja tavarapaljous kauppojen jouluhulinassa. Silloin voi perheen yhteisestä sopimuksesta viettää vaikka vaihtoehtoisen lahjattoman ekojoulun, niin kuin leikkimielisessä joulustressitestissä ehdotetaan. Toivon, että lehden naisenergiaa tihkuvat ja riehakkaista harrastuksista sekä erilaisista selviytymistarinoista kertovat jutut antavat iloisia ja voimaannuttavia luku hetkiä sekä upeille naisille että ihanille miehille. Oikein leppoisaa ja rauhallista joulun odotusta! Paula Alkio 2 pari & perhe 4/2008

3 pari & perhe 4/ Sanna Hellström ammentaa voimaa sirkusharrastuksesta. 6 Mies uranaisen tukena 22 4 Maija Innanen: Naiset uskokaa itseenne ja kannustakaa toisianne 6 Uranaisen mieheltä vaaditaan itsetuntoa 7 Naisvoimaa työelämään! 8 Vastuuta ja välittämistä 9 Pieni joulustressitesti 10 Tyttöjen talossa 11 Mistä ovat huomisen naiset tehty? 12 Ironista energiaa: Françoisen laiha vartalo 14 Lapsuudesta suojelukohde 20 Tiibetiläisen naisen elämän kaari lapsesta isoäidiksi 21 Mikrolainoilla hyvän kierre käyntiin 22 Työttömyys luotsasi uusperheen äidin opiskelemaan unelmaammattiin 25 Selviytymisen tarinoita Perheväkivalta 26 Oman elämänsä sarjakuvasankari 28 Pysyvät ihmissuhteet suojaavat nuorta masennukselta Työttömyydestä unelma-ammattiin Tee joulustressitesti. Sivu 9 pari & perhe 4/2008 3

4 naiset työelämässä naiset työelämässä naiset työelämässä naiset työ Teksti Sirpa Kurvinen kuva Riitta Nieminen Jotkut kollegat toisinaan valittelevat, että voivoi, kun on taas kaksi työntekijää raskaana. Minä yleensä totean, että meillä on viisi, ja se on ihanaa! Stadion-säätiön vastavalittu toimitusjohtaja Maija Innanen: Naiset, uskokaa itseenne ja kannustakaa toisianne Naisten ei pidä unohtaa sukupuoltaan, vaan olla siitä ylpeitä. Niin kauan kuin naiset ovat vähemmistönä esimerkiksi työelämän johtopaikoilla, naisten osaamista ja pätevyyttä on tuotava esille. Työtoverit voivat olla arvokkaita kannustajia. Tätä mieltä on pitkän uran urheilujärjestöjen johtotehtävissä, viimeksi Suomen Voimisteluliitto Svolin pääsihteerinä työskennellyt Maija Innanen. Innanen puhuu mielellään naisjohtajuudesta ja naisosaamisesta. Hän sanoo hieman ihmettelevänsä sellaisia kommentteja, joissa jotkut naisjohtajat kertovat karsastavansa naisetuliitettä ja korostavat olevansa johtajia johtajien joukossa. Koen, että naiseutta ei pidä peitellä. Olemme kuitenkin edelleen vähemmistönä merkittävissä johtotehtävissä, ja palkkauksesta alkaen naiset ovat eriarvoisessa asemassa. Naisen eurohan on tunnetusti 80 senttiä. Tutkimusten mukaan naisia on eniten keskijohdossa ja pienten ja keskisuurten yritysten johdossa, mutta vain vähän suuryritysten ja pörssiyhtiöiden johto- ja hallituspaikoilla. Jotta tämä kehitys saadaan kääntymään, on naisten uskallettava tuoda esille oma pätevyytensä. Niin sanottuja lasikattoja on edelleen, vaikka Suomessa naisten asema työelämässä on 4 pari & perhe 4/2008

5 elämässä naiset työelämässä naiset työelämässä naiset työelämässä kuitenkin hyvä verrattuna moniin muihin maihin. Vieläkin perheen perustamiseen liittyvät asiat katsotaan naisen uraa hankaloittaviksi tekijöiksi. Toivoisin, että nimenomaan miesten työnantajat ottaisivat asiaan uuden lähestymistavan. Raskaudet ovat naisen ja miehen yhteisiä, ja miesten työpaikoilla voitaisiin joustaa niin, että miehet voisivat yhtä lailla saada helpotusta lasten hoitojärjestelyihin. hannu vuoriainen/kuvaliiteri Kannustusta, ei kateutta Maija Innasella on kokemusta monenlaisista työyhteisöistä. Ratkaisevaa hyvässä työyhteisössä ei ole sukupuolijakauma, vaan se, miten ihmiset pelaavat yhteen. Johtajalla on suuri merkitys ilmapiirille. Innanen pyrkii kannustamaan alaisiaan urallaan eteenpäin. Vaikka hyvän ihmisen poislähtö on aina kipeä paikka, hän sanoo kuitenkin mieluummin kannustavansa henkilöä työpaikan vaihtoon, jos huomaa, että heidän organisaatiossaan ei ole tälle sopivaa kehityspolkua. Oli liikuttavaa huomata, että se toimii myös toisinpäin. Alaiseni toimivat hyvin spontaanisti ja aidosti, kun Stadionsäätiön hakuprosessi tuli julki. He sanoivat, että eihän me haluta, että sinä mihinkään täältä lähdet, mutta jos sinulle tarjotaan tuollaista paikkaa, jossa on noin paljon mieshakijoita ja sinä siinä etunenässä, olemme vain ja ainoastaan ylpeitä sinusta. Se tuntui mielettömän hyvältä enkä varmaan unohda sitä koskaan. Irti täydellisen tytön syndroomasta Innasen mielestä hyvä johtaja ei hoida asioita korkealta ja kovaa eikä liian autoritäärisesti. Johtajan pitää etsiä paikkansa työyhteisössä. Toisinaan hänen pitää seistä joukkojen edessä, kun asiat vaativat napakkaa eteenpäin viemistä. Toisinaan johtajaa tarvitaan joukkojen keskellä, ja toisinaan hänen täytyy osata myös vetäytyä taustalle. Pitää uskoa ihmisiin, niskaan ei saa hengittää. Itse viihdyn ehkä parhaiten siellä joukkojen keskellä, yhtenä muista. Innanen luonnehtiikin itseään ihmisläheiseksi ja avoimeksi, ehkä hieman liian kiltiksi. Toisaalta hän on luonteeltaan myös suorittaja, kuten monet naisista. Täydellisen tytön syndrooma on tuttu hänellekin. Enää en suorita niin paljon kuin ennen. Olen tarkoituksellisesti opetellut siitä pois, koska liiallinen suorittaminen on raskasta. Maija Innanen kertoo myös häntä pitkään vaivanneesta heikosta itsetunnosta, mikä on sekin tyypillistä monille naisille. Itsetunto koheni vasta nelikymppisenä kokemuksen karttuessa. Hän korostaakin, että jo kouluissa ja kodeissa pitäisi kiinnittää huomiota nuorten kannustamiseen ja itsetunnon kehittämiseen. Naiset hyviä ratkomaan riitoja Johtajana ei voi välttyä ristiriitojen kohtaamiselta. Innanen on joutunut uransa aikana selvittämään erilaisia konflikteja. Sellaista työyhteisöä ei olekaan, jossa ei jotain kärhämää joskus tulisi. Ongelmien ratkaisussa Innanen antaa pisteet naisille. Naiset ovat avoimia, joten asiat pystytään ottamaan esille ja keskustelemaan ne fiksusti auki. Itse pyrin aina käsittelemään epäkohdat, etteivät ne jää painolastiksi. Vaihtaessaan joulukuun alussa uusiin tehtäviin Innanen uskoo joutuvansa muuttamaan Svolin aikaista johtamistapaansa suoraviivaisemmaksi. Työhön sisältyy paljon asiajohdettavaa, rakentamiseen, kunnossapitoon ja teknisiin kysymyksiin liittyviä päätöksiä Myös paljon visiointia, neuvotteluja ja kehitystyötä, mikä on vahva puoleni. Stadionin kaltaisen kansallisen ikonin johtaminen asettaa paineita. Se on Suomen tunnetuin rakennus, jonka käyttöä rajoittavat toisaalta suojelumääräykset. On haastetta saada ihmiset tulemaan sinne ja viihtymään sekä yritykset haluamaan sitä tapahtumiensa järjestämis paikaksi. l pari & perhe 4/2008 5

6 naiset työelämässä naiset työelämässä naiset työelämässä naiset työe Teksti ja kuva Anu Kylvén Piirros Osmo Penna Uranaisen mieheltä vaaditaan itsetuntoa Menestyvän naisen puoliso tukee ja kannustaa, tuo lisäarvoa, joustaa tai pahimmassa tapauksessa hankaloittaa naisen uraa. Sanotaan, että menestyvän miehen takana on nainen mutta millainen mies on menestyvän naisjohtajan takana? Tätä on selvittänyt tutkija Suvi Välimäki. Ryhdyin miettimään, miten puoliso vaikuttaa naisen uraan. Tukeeko hän vai voiko hän jopa estää uralla etenemisen? Välimäki kertoo. Vaativaa työtä tekevä johtajanainen kaipaa mieheltään erityisesti henkistä tukea. Helpottaa, jos kotona voi joskus keskustella työpaikan haasteista ja ongelmista. Suvi Välimäki elää itse avoliitossa. Koen saavani täyden tuen tutkijan uralleni: mieheni kannustaa ja keskustelee työhön ja uraan liittyvistä asioista sekä on ylpeä saavutuksistani. Kotityöt jakautuvat puoliksi. MIES, NÄIN TUET NAISTASI URALLA: Keskustele, kuuntele ja kannusta Rohkaise tarttumaan uusiin haasteisiin Ota vastuuta kotitöistä ja lapsista Älä suotta tunne alemmuutta, vaan iloitse toisen menestyksestä Suurin osa haastatelluista naisjohtajista kertoi kannustavasta miehestä. Monella naisella oli yhä päävastuu kodista ja lapsista, mutta mies osallistui kotitöihin. Parhaissa tapauksissa keskusteluyhteys oli avoin, ja aikatauluja sumplittiin molempien työkiireiden mukaan. Sparraaja tukee ja arvostaa Suvi Välimäki jakoi uranaisten puolisot viiteen ryhmään: sparraajat, kuminauhamiehet, veturit, välineet ja pienet miehet. Yleisin tyyppi on sparraaja. Hän on kannustava keskustelukumppani ja tukija, joka antaa naisen tehdä uraratkaisut itsenäisesti. Sparraaja tsemppaa naistaan parempiin suorituksiin. Puolisoiden suhde on arvostava ja tasavahva. Kun yhdelle tutkimuksen naiselle oli tarjolla toimitusjohtajan pesti, mies potki häntä eteenpäin: Nyt menet ja sanot, että otat sen paikan. Älä jätä tilaisuutta käyttämättä! Sparraajan vastakohtatyyppi on pieni mies. Hän kyseenalaistaa naisensa uraratkaisut ja esimerkiksi lisäkoulutukseen hakeutumisen. Pitkät työpäivät ja työmat kat aiheuttavat kinaa, sillä kahdeksasta neljään työskentelevä mies ei välttämättä ymmärrä aikaa vievää johtajan työtä, Välimäki kuvailee. Pieni mies kokee alemmuutta naisjohtajan rinnalla eikä hyväksy naisen urakiitoa. Ihan kuin oma asema olisi jotenkin uhattu. Aika monen suhde oli päättynyt eroon muun muassa tästä syystä, Välimäki tietää. Kuminauhamies joustaa Perinteiset sukupuoliroolit pysyvät yllättävän tiukassa vielä 2000-luvulla. Monen naisjohtajan miehelle on kova paikka, jos hän jää urakehityksessä kakkoseksi ja päätyy ottamaan enemmän vastuuta kodin hoidosta. Kuminauhamiestä moinen ei rassaa. Hän joustaa ja saattaa jopa vaihtaa kevyempään ja vähemmän vastuulliseen työhön, jotta vaimo voi edetä urallaan. Kuminauhamies ottaa vastuun kodista ja sopeutuu naisjohtajan uran asettamiin vaatimuksiin. Yksi naisista kertoi miehensä jääneen kotiin, jotta puoliso sai kiireisessä vaiheessa satsata uraansa. 6 pari & perhe 4/2008

7 lämässä naiset työelämässä naiset työelämässä naiset työelämässä Teksti Sirpa Kurvinen Naisvoimaa työelämään! Naisten asema työelämässä on edelleen altavastaajan. Miesten hyvä veli -verkostot toimivat aktiivisesti ja puskevat kavereita uusiin tehtäviin. Puhaltavatko naiset yhteen hiileen asemansa parantamiseksi ja toistensa sparraajina? Kuminauhamies kohtaa usein ulkopuolisten naljailuja vaimon palkalla elämisestä. Joskus puoliso voi olla naisjohtajalle väline: arvostetussa ammatissa toimiva puoliso koetaan lisäarvoksi omalle uralle. Yksi naisista koki, että hänen oli pakko mennä naimisiin, jotta hänet otettiin vakavasti yrittäjänä. Naiset olivat kiitollisia miehen tuomasta statuksesta. Veturimies päättää naisensa puolesta opiskelualan ja opiskelupaikan. Veturimiehen takia naisjohtaja vaihtaa paikkakuntaa ja saattaa jättää entisen työnsä. Vaikka Välimäki hahmottelee viisi puolisotyyppiä, kukaan mies ei ole tyylipuhdas tapaus. Sama ihminen voi edustaa tilanteen mukaan useita eri tyyppejä. Tutkimus perustuu 29 johtajanaisen tarinaan. He olivat vuotiaita ja kaikki parisuhteessa miehen kanssa. l Välimäki Suvi, Lämsä Anna-Maija & Hiillos Minna Millainen mies on menestyvän naisen takana? ( Jyväskylän yliopisto, taloustieteiden tiedekunta) Lainaus eräältä keskustelupalstalta: Mun mielestä nainen on naiselle susi, jos puhutaan esim. työelämästä. Mulla on monta kokemusta selkään puukottamisesta naisten osalta, työelämässä sekä yksityiselämässä. Miehissä en tätä piirrettä ole huomannut. Työskenteleminen miesten kanssa on paljon suoraviivaisempaa ja rehdimpää kuin naisten. Ovatko naiset työelämässä solidaarisia ja kannustavia toisilleen, naisten vaikuttajaverkosto WoMan ry:n puheenjohtaja Taija Felt? Tästä ei tietääkseni ole kovin paljon tutkittua tietoa, mutta olettamukseni on, että valitettavan usein työpaikoilla esiintyy vielä sisarkateutta. Usein kuulee esimerkiksi, että tänne naisvaltaiselle työpaikalle tarvittaisiin kyllä muutama mies rauhoittamaan tilannetta. Naisten pitäisi enemmän kannustaa toisiaan ja uskoa omiin kykyihinsä sekä ryhmän voimaan. Toisaalta minulla on esimerkiksi omakohtaisia kokemuksia siitä, että naiset osaavat myös tukea toisiaan johtajina. Kivinen tie Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA julkaisi vuosi sitten raportin Naiset huipulle Johtaja sukupuolesta riippumatta. Raportissa todetaan muun muassa, että etenkin nuorille naisille uran alkutaival voi olla hyvinkin kivinen. Vaikka syrjiminen sukupuolen perusteella on lailla kiellettyä, työnantajan pelko tulevista äitiyslomista, hoitovapaista ja sairaiden lasten hoitamisesta häilyy synnytysikäisen naisen yllä. Rekrytoinnin lisäksi perheuhat voivat haitata ja jopa estää uralla etenemistä. Mainio raportti suomii nykyisiä asenteita. Siinä arvostellaan muun muassa sitä, että naisten on muutettava itseään, toimintatapojaan, käytöstään, kommunikaatiotaan, jopa ulkoasuaan menestyäkseen. Johtajat rekrytoivat usein johtotehtäviin itsensä kaltaisia henkilöitä, ja näin ollen miesjohtajat helposti valitsevat toisia miehiä. Osittain on kyse myös naisten vähäisestä kunnianhimosta, taitamattomuudesta tai haluttomuudesta olla mukana poliittisissa tai muissa kovissa peleissä. Käytännön esteenä ovat tietenkin myös kodin, perheen ja työn yhteensovittamisen ongelmat. Miehen työ koetaan monesti tärkeämmäksi kuin äidin työ tässä meidän naisten on tietenkin itse jaksettava vaatia tasa-arvoa myös kotona, Taija Felt kommentoi. Naiset ovat vahvoja yhdessä Heidi Aittoniemi on Suomen ainoan pelkästään naisjäsenistä koostuvan, helsinkiläisen Havis Amanda -nuorkauppakamarin puheenjohtaja. Havis Amanda perustettiin, koska halusimme tehdä itsellemme tärkeitä asioita ja luoda aidon, toisia tukevan verkoston. Tavoitteena on viedä naisyrittäjyyttä ja naisjohtajuutta sekä työn ja perhe-elämän yhteensovittamista eteenpäin. Tärkeintä toiminnassamme on ehdottomasti juuri verkostot ja verkottuminen. Aittoniemi uskoo vahvasti siihen, että menestyminen uralla on lopulta kiinni ihmisestä itsestään, ei siitä, onko mies vai nainen. Usein miehet uskaltavat kehua itseään estottomammin kuin naiset. Monet naiset ovat täydellisyyden tavoittelijoita ja pelkäävät epäonnistumista. Omaa osaamista helposti vähätellään. l pari & perhe 4/2008 7

8 Teksti ja kuva Anu Kylvén Vastuuta ja välittämistä Moni kysyy, miten vastuunkantajalla on riittänyt aikaa ja energiaa kaikkeen? Aikaahan meillä on niin kauan, kuin on elämää, Marja Kallio hymyilee. Jos et ole täysillä mukana siinä, mitä teet, et koskaan opi mitään. Näin sanoo maanviljelys neuvos Marja Kallio, jonka elämänasennetta värittävät vastuu ja välittäminen. Kaksi punaposkista mutta tuskanhikistä ulkoilijaa tupsahtaa Varjolan tilan pihaan. Peurungan kylpylähotellilta patikoimaan lähteneet kuopiolaiset ovat pahasti eksyksissä, ja takaisin olisi jo kiire. Tottahan Marja Kallio lähtee heittämään heidät perille kuuden kilometrin päähän. Yhtä mutkattomasti hän nousi tänään aamukuudelta laittamaan aamiaistarjoiluja, kun keittiössä tarvittiin apuvoimia. Matkailutilan vanhaemäntä toteuttaa käytännössä sitä, mistä puhuu. Puheeseen putkahtavat usein sanat empatia ja vastuu. Kun näkee, että lähimmäisellä menee huonosti, ei pitäisi olla heittämässä lisää kiviä. Omaa tyhjää oloa ei pysty helpottamaan sillä, että on tyly toisia kohtaan. Ja vastuu pitää kantaa: jos jättää jotain tekemättä, joku muu joutuu paikkaamaan. Kesäkuussa tasavallan presidentti myönsi Marja Kalliolle maanviljelysneuvoksen arvonimen. Vaikka naiset ovat aina tehneet kovaa työtä maatiloilla sekä kyläyhteisöissä, Kallio on ensimmäinen tämän arvonimen saanut nainen. Naisen työ on tavannut jäädä näkymättömäksi, mutta juuri maaseudun naisten asemaa Marja Kallio on pyrkinyt kaikessa toiminnassaan parantamaan. Arvokas tunneäly Yrittäjä korostaa, että kaikessa pitää löytää oma vahvuutensa. Jos ei ole täysillä mukana, ei koskaan opi mitään. Olen aina 110-prosenttisesti mukana asioissa, joita lähden tekemään. Minussa on sen verran savolaista, että tykkään olla ihmisten kanssa tekemisissä enkä pyytele anteeksi olemassaoloani. Marja Kallio sanoo, että nuoren ihmisen itsetunto hakee vasta uomiaan. Vuosien varrella uskallusta karttuu, ja huomaa, että minä osaan ja pystyn. Itse hän on pystynyt moneen. Parikymmentä vuotta agronomi kiersi pitkin Keski-Suomea kouluttamassa maatalouslomittajia ja maaseutuyrittäjiä. Maa- ja kotitalousnaisten valtakunnallisen yhdistyksen puheenjohtajana hän toimi 10 vuotta ja kunnallispolitiikkaa hän teki 20 vuotta. Yhdistystoiminta on rakas asia. Naiset ovat tunneälyltään loistavia. He aistivat, miltä toisesta tuntuu. Valitettavasti nuorilla ei nykyään ole aikaa toimia yhdessä. He jäävät vaille sosiaalista toimintaa ja toisten tukea. Yhteisymmärrystä pitää olla Vuonna 1886 valmistunut kotitalo Laukaan Kuusaassa on Marjan isoisän isän rakentama. Lokakuussa 1999 tilalta lähtivät viimeiset sonnit ja kaivinkone vyöryi navettaan tekemään perustuksia juhlatilalle. Ensimmäiset häät Varjolassa tanssittiin heti juhannuksena Tämän tilan väki ei taida juuri aikailla! Ne häät oli myyty, joten se oli pakko, Marja nauraa. Tänään navetassa syödään kaalikääryleitä. Ryhmä seminaarimatkalaisia popsii lounastaan siinä, missä ennen oli lehmien ruokintapöytä. Jokainen ruokailu kodin ulkopuolella on minulle opintomatka. Tarkkailen, miten muut homman hoitavat ja otan ideoita. Marja kiittää edesmennyttä äitiään, joka oli tyttären aktiivivuosina tilan ja lasten hoidossa mukana. Eikä ilman mieheni Kyöstin kannustusta mistään olisi tullut mitään. Hän on tukenut henkisesti ja kyydinnyt minua aamuvarhain junalle Jyväskylään. Yhteisymmärrystä pitää olla! Välillä oma koti jäi retuperälle, kun Marja riensi lobbaamaan laajemman yhteisön hyväksi. Äiti sai syyn naljailla, että olikos tämän sekaisen huushollin emäntä tosiaan se Maa- ja kotitalousnaisten johtaja. Villakoirien siivoaminen ei ole elämässä olennaista. Yhteen hiileen puhaltaminen ja toisista välittäminen sen sijaan ovat. Yhteiskunnassamme tarvitaan empatiaa ja toisen tukemista. Nuoria pitää kannustaa ja neuvoa niissä asioissa, joissa pystyy. l 8 pari & perhe 4/2008

9 Pieni stressitesti Stressi kasaantuu joulukuussa entä sinulla? Merkkaa numeroin ei lainkaan hiukan menee yli, miten sinä kokisit vastaavat tilanteet. hannu huttu/kuvaliiteri OSKARINPÄIVÄ Oskari, 42, on luvannut liikaa. Lapset ja vaimo odottavat kalliita lahjoja. Oskarin stressipisteet 2. Sinun stressipisteet Syy: Ylimitoitetut voimavarat, huono omatunto. Ratkaisu: Lahjan saaja yllättyy henkilökohtaisesta, ajatellusta lahjasta. Tee lahjat omilla käsilläsi, sydämestä. Syy: Huono itsetunto, perinteiden ylikorostuminen. Ratkaisu: Selvitä, mistä ahdistus ja täydellisyyden t avoittelu johtuvat. Itsetuntosi vaatii kehittyäkseen uusia haasteita, kehittymistä, pysymistä muutoksessa mukana NIKONPÄIVÄ JA ITSENÄISYYSPÄIVÄ Niko, 36, kiertää huoltoasemia ja kioskeja, etsii itsenäisyyspäivän sinivalkoisia kynttilöitä. Kotona odottaa valmistamistaan Lasi mestarin sillin ensimmäinen työvaihe. Nikon stressipisteet 3. Sinun stressipisteet Syy: Täydellisyyden tavoittelu. Ratkaisu: Älä tee kaikkea omin käsin, hellitä, hiljennä LUCIAN JA SEIJANPÄIVÄ Seija, 34, herää aamulla ja näkee itsensä peilissä kahtena. Seijan pitäisi olla illalla koulun Luciajuhlassa sekä kotona laittamassa perheelle ja sukulaisille pikkujoulu. Seijan stressipisteet 2. Sinun stressipisteet Syy: Ongelmanratkaisun välttäminen, siirtäminen viime tippaan. Ratkaisu: Keskity yhteen asiaan kerrallaan, peru muut menot HEIMONPÄIVÄ Heimo, 21, saa palkan viidestoista päivä, mutta palkka menee visalaskuihin ja ostoksiin. Heimo menee ja ottaa pikavipin. Heimon stressipisteet 3. Sinun stressipisteet Syy: Taloudenhallinnan vaikeudet. Ratkaisu: Suunnittele ja säästä. Mene velkaneuvontaan ja tee suunnitelma BENJAMININPÄIVÄ Benjamin, 44, on unohtanut lähettää yhden joulukortin tädille Ruotsiin. Tätä ei ole tapahtunut koskaan ennen. Kannattaako lähettää joulukortti myöhästyneenä vaiko ei ollenkaan? Benjaminin stressipisteet 3. Sinun stressipisteet SENNANPÄIVÄ Sennaa, 27, odotetaan kaksille aattoillallisille, mutta Senna haluaisi viettää aaton oman nuoren perheensä kanssa. Päätöksestä olisi ilmoitettava pian. Sennan stressipisteet 3. Sinun stressipisteet Syy: Simultaanihallinnan sekä valinnan vaikeus, miellyttämisen halu. Ratkaisu: Tee yhdessä miehesi kanssa suunnitelma, perustele ratkaisusi ystävällisesti sukulaisille ja pysy päätöksessäsi EEVANPÄIVÄ Eeva, 39, on stressaantunut ja näreissään sillä hänen henkilö kohtainen syntymäpäivänsä ja nimipäivänsä jää aina joulun jalkoihin. Eeva ei saa yhtään syntymäpäivälahjaa vaan ainoastaan joululahjoja. Eevan stressipisteet 3. Sinun stressipisteet Syy: Tunne huomiotta jäämisestä. Ratkaisu: Vietä syntymäpäivää kahta viikkoa aikaisemmin, niin saat viettää samat vuosijuhlat kuin muutkin. Miltä näyttävät sinun stressipisteesi ja mistä ne johtuvat? Kun ymmärrät paremmin stressin syitä, pystyt hallitsemaan sitä. Jos sait alle 10 pistettä: Ei hätä päivää. Tilanne on hallinnassa pistettä: Tarvitset maltillista suunnittelua. Tee itsellesi joululukujärjestys, jossa olet vain yksi henkilö, jolla on vain kaksi kättä. yli 18 pistettä: Pidä perheesi kanssa kriisikokous. Viettäkää lahjaton ekojoulu tai tilatkaa edullinen peruutusmatka jonnekin. Heli Vaaranen pari & perhe 4/2008 9

10 tyttöjen talossa tavataan tyttöjen talossa tavataan tyttöjen talossa tavat ERKKI MAKKONEN/KUVALIITERI Teksti Ida Hakola Tyttöjen talossa Viimevuotiset tutkimukset ovat kielineet nuorten naisten henkisestä pahoinvoinnista. Median naiskuvat ovat vääristyneitä ja suorittamisputkeen ohjaava yhteiskunnallinen kutsuhuuto ei juuri suo tytöille mahdollisuutta hengähtää. Kävimme kyselemässä kuulumisia Tyttöjen talossa. Helsingin Kalliossa sijaitseva Tyttöjen talo on viihtyisän näköinen paikka. Seinät on maalattu violetiksi, vessan ovessa roikkuu kyltti Thank god I was born female ja paikka on sisustettu iloisilla väreillä. Talossa käy kaiken ikäisiä tyttöjä, suurin kävijäjoukko sijoittuu ikävuoden väliin. Suuri osa tytöistä on yläaste lukio-ikäisiä. Tyttöjen talon johtaja Mari Uusitalo- Herttua pohtii hetken miettiessään nuorten naisten ahdistukseen liittyvää kehityssuuntaa. Vaikka monet tytöt voivatkin hyvin ja pärjäävät, viime aikoina on menty monissa asioissa ehkä vielä entistä huonompaan suuntaan. Meillä käyvät tytöt eivät usein tunnu kuuluvansa oikein mihinkään ja kokevat olonsa merkityksettömäksi. Yhteisöllisyyden puutteesta on puhuttu muun muassa analysoitaessa kouluampumistapauksia. Nuoret eivät tunnu kuuluvansa erityisesti mihinkään ryhmään ja näin ollen eivät koe me-henkeä ja tuiki tärkeitä yhteisöllisyyden kokemuksia. Kun ei koe kuuluvansa mihinkään yhteisöön, ei synny tunnetta, että joku todella välittäisi. Vaikuttaa siltä, että kouluista puuttuu nykyään yhteisöllisyyttä tukevia menetelmiä. Lisää kehuja! Uusitalo-Herttua uskoo tyttöjen pahoinvoinnin liittyvään yhteiskunnan suoritus keskeisyyteen, yhteisöllisyyden puutteeseen sekä suomalaiseen viestintäkulttuuriin. Usein jo todella nuoret tytöt ovat hyvin stressaantuneita. Paineita otetaan koulun lisäksi harrastuksista ja muusta vapaa-ajasta. Suomi on Japanin jälkeen yksi maailman suorituskeskeisimmistä maista. Ihminen ei ole jotain, ellei menesty hyvin kokeissa ja suorita harrastuksia, jotka sitten näyttävät hyvältä cv:ssä. Perheen merkityksen vähäisyys heijastuu mielestäni erityisesti nuorten henkisenä huonovointisuutena. Uusitalo-Herttua uskoo, että tytöt tarvitsisivat enemmän itsetuntoa vahvistavaa inhimillistä palautetta koskien olemista omina itsenään. Ihmisellä täytyy olla tunne, että on tärkeä ja välitetty sellaisena kuin on. 10 pari & perhe 4/2008

11 aan tyttöjen talossa tavataan tyttöjen talossa tavataan tyttöjen talossa Teksti Tiina Kirkas Mistä ovat huomisen naiset tehty? GORILLA Tytöt saavat naismallinsa kotoa, koulusta, kaveripiiristä ja kaupallisesta mediasta. Harvoin tytöt itse pohtivat omaa naiskuvaansa, ainakaan tietoisesti. Silti he lukuisissa kyselyissä tunnistavat kaupallisen median muokkaaman hoikan naisen ihannetyypin ja tunnustavat ahdistuvansa, kun eivät kykene sovittautumaan vaadittuun ulkonäköformaattiin. Mainonnan äärimmilleen hiottua hoikkuutta syytetään tyttöjen sairastumisesta erilaisiin syömishäiriöihin. Kaupallinen media ja varsinkin mainonta muokkaavat muutoinkin kuvaa naisen ruumiillisuudesta. Esimerkiksi nykyiset siteet ja tamponit eivät vain vapauta naisia liikkumaan kuukautisten aikana, vaan paljastavat intiimiä pintaa ulkopuolisille katseille. Mainosten viesti on, etteivät kuukautiset saa näkyä, eivätkä ne siten kuulu normaaliin naiseuteen, Helsingin Tyttöjen Talon seksuaali kasvatuksesta vastaava Inkeri Lappi toteaa. Lähin naismalli kotoa Mainonta tehoaa, koska se vetoaa tunteisiin ja kehittyvän tytön perustarpeeseen saada hyväksyntää ja kuulua joukkoon. Siksi hyvin perusteltu mediakritiikkikin voi jäädä vaille vaikutusta. Toisaalta osa tytöistä voi päättää, etteivät he halua mainosten kaltaisiksi naisiksi, vaan hakevat mallinsa erilaisista alakulttuureista. Kaveripiirikin voi puskuroida kaupallista kulttuuria vastaan tai vahvistaa sitä entisestään. Myös oma äiti voi haastaa niin kaupallisen kauneuskäsityksen kuin perinteisen, muille uhrautuvan naismallin. Omassa naiseudessaan viihtyvä äiti on tyttärelleen tärkeä esikuva. Toisaalta äidin naiseus voi näyttäytyä myös suorittamisen areenana, johon kasvaminen ei innosta. Tyttöjen paineet eivät liity vain ulkonäköön vaan myös sosiaalisuuteen, harrastamiseen ja muuhun pärjäämiseen. Aina he eivät edes tiedä, miksi he esimerkiksi urheilevat eli onko kyse heidän omasta hyvinvoinnistaan vai kenties muiden miellyttämisestä, Inkeri Lappi pohtii. Hän kehottaakin peräämään tytöiltä heidän omia tuntemuksiaan: miltä tuntuu, mikä on olo. Sillä on merkitystä, saako tyttö arvostusta vain suorittamisestaan vai siitä, että on ylipäätään olemassa. Tyttöjen on myös opittava olemaan jotain mieltä, ja aikuisten vastuulla on antaa tyttöjen mielipiteille merkitystä. Voimauttavalle vuorovaikutukselle on tarvetta. Kommunikointi on osa itse tunnon rakentamista. Jopa aikuisten on usein hankala listata itsestään hyviä ominaisuuksia. Liika seksualisoituminen ahdistaa Toinen yleinen ahdistuksen aihe on seksi ja pornografinen kuvasto. Seksi ja seksikkyys aiheuttavat tytöille usein suuria paineita ja ahdistusta. Siitäkin tulee yksi suorittamisen areena. Meiltä kysytään joskus muun muassa sitä, tarvitseeko tällaiseen suostua viitaten pornografisen materiaalin tarjoamiin malleihin. Nuoret ovat usein pihalla siitä, mikä on normaalia seksuaalisuutta. On harmillista, että luonnollisen seksuaalisuuden kehittymisen väliin tulee kieroutuneita mielikuvia muun muassa median välityksellä, Uusitalo-Herttua toteaa. Koulujen seksuaaliskasvatus on tietopohjaltaan laaja. Kuitenkin emotionaalisessa opastamisessa tuntuu olevan toivomisen varaa. Sekin vaihtelee kyllä kouluittain. Yleisesti seksuaalisuudesta on informaatiota, mutta tarvittaisiin lisää siihen liittyvää tunnekasvatusta. Opetusvideot ja materiaalit ovat hyödyllisiä, mutta seksi ja seksuaalisuus on niin paljon muutakin kuin pelkästään biologiaa ja kemiaa, ehkäisyä ja tauteja. l pari & perhe 4/

12 ANNA KOPTEFF Teksti ja kuva Ida Hakola Ironista energiaa: Françoisen laiha vartalo Mari Uusitalo-Herttua ja Inkeri Lappi Myös selviytymiskeinot kodin perua Naiskuva voi myös emansipoitua liikaa, jolloin naiseuteen tai ainakin äitiyteen kuuluvaa hoivaa ja huolenpitoa väheksytään. Tytöt voisivat nykyistä paremmin, jos hoivatyötä arvostettaisiin julkisuudessa nykyistä enemmän. Mikä voisikaan olla tärkeämpää kuin uusien sukupolvien kasvattaminen, Tyttöjen Talon toiminnanjohtaja Mari Uusitalo-Herttua kysyy. Siksi myös isällä ja esimerkiksi hänen tavallaan kohdella äitiä on vaikutusta tytön naiskuvaan. Toisaalta myös keinot selviytyä elämän vääjäämättömistä vastoinkäymisistä omaksutaan kotoa. Eli siedetäänkö kotona ajoittaista pahaa oloa, puhutaanko ongelmista, tuottaako keskustelu helpotusta ja mennäänkö elämässä lopulta eteenpäin. Silti vanhempien lisäksi muutkaan aikuiset eivät vältä vastuutaan tyttöjen tai ylipäätään nuorten kehityksestä. Lappi ja Uusitalo-Herttua kysyvätkin, kuinka moni aikuinen puuttuu esimerkiksi tyttöjen keskinäiseen huoritteluun tai koulukiusaamiseen. Puuttuminen on välittämistä, ja nuorta arvostavalla tavalla tehtynä se antaa hänelle mahdollisuuden oppimiseen ja muuttumiseen, he korostavat. Myös median on kannettava vastuunsa siitä, minkälaista arvomaailmaa se välittää niin naisena kuin ylipäätään ihmisenä olemisesta. Erityisen huolissaan Lappi ja Uusitalo-Herttua ovat tosi-tv:n tavasta leikkiä aidoilla tunteilla. Nuoret itse piiloutuvat läppään ja ei tunnu missään -hokeamaan, mutta todellisuudessa loukkaukset tuntuvat ja saavat tuntua joltain. l Harvalla vuotiaalla on oma levytyssopimus, manageri Ranskassa ja tuottaja Berliinissä. Nettilevityksen voimin pinnalle pongahtanut elektroyhtye Le Corps de Mince Françoise näyttää levy-yhtiöpampuille, että musiikkibisnestä voi pyörittää myös omaehtoisesti. Helsinkiläinen Emma Kemppinen laittoi syyskuussa 2006 muutamia musiikkidemojaan internetiin. Pian elektronisten kappaleiden kulttisuosio alkoi levitä nettipalstoilla ja vuoden 2007 puolella suurelle yleisölle tuntematon bändi buukattiin lämmittelemään Reginayhtyettä Turkuun. Netti on mahtava väline! Etenkin tällä erää se on tärkeä media uusille bändeille. Jossain vaiheessa tuli Myspacen kautta keikkapyyntö, jota ei voinut ohittaa. Oli pakko kasata demojen ympärille bändi, Le Corps de Mince Françoise -yhtyeen solisti Emma Kemppinen kertoo. Vuoden aikana on tapahtunut paljon. Nyt suomalaiselta kolmen naisen elektroyhtyeeltä on tulossa ulos ensimmäinen pitkäsoitto ja bändi kiertää parhaillaan ympäri Eurooppaa. Mä halusin skidinä oppia ranskaa ja olla tosi laiha Le Corps Mince de Françoisen muodostavat 20-vuotiaat Malin Nyqvist ja Emma Kemppinen sekä 18-vuotias Mia Kemppinen. Kaikki jäsenet polveutuvat Helsingistä. Virallisesti ensimmäinen bändin nimellä soitettu keikka oli keväällä 2007, mutta siitä on vaihtunut melkein kaikki. Tällä kokoonpanolla ollaan soitettu vuodenvaihteesta Mia on mun sisko ja Malinin kanssa ollaan oltu samalla luokalla tarhasta lähtien, Emma selventää. Yhtyeen ranskankielinen nimi Le Corps Mince de Françoise, eli Françoisen laiha vartalo oli Emma Kemppisen nopean heiton tulos. Mutta mitä yhtye haluaa nimellään viestittää? Se viittaa artsyfartsy Ranska-meininkiin. Lähinnä siinä on paljon itseironiaa. Mä halusin skidinä oppia ranskaa ja olla tosi laiha. On ollut hauska kuulla, miten jengi yrittää lausua meidän nimeä. Ranskassa nimestä on ollut kyllä hienosti apua. Netin arkipäiväisyydestä huolimatta yhtyeiden nousu pinnalle tapahtuu vain silloin tällöin pelkästään sosiaalisen median avulla. On ylipäätään pienoinen ihme, että kolme nuorta naista pitävät lankoja omissa käsissään keskellä sekavaa musabisnestä. Tytöillä on ollut aikaan sopivia musiikillisia ja markkinoinnillisia visioita sekä hyvä flaksi. Musiikkia omin ehdoin Vaikka bändin suosio kasvoi nopeasti ja suurella teholla, on kukin yhtyeen jäsenistä musisoinut jo kauan. Mia käy yhä musiikkilukiota ja muilla jäsenillä on takana 12 pari & perhe 4/2008

13 niin klassista musiikin opiskelua kuin omia bändiprojektejakin. Mä olen tehnyt akustista musiikkia ja kirjoittanut biisejä 13-vuotiaasta. Sain silloin kitaran synttärilahjaksi. Aluksi tein tätä yksin. Lauloin, soitin akustista kitaraa ja lisäsin siihen elektronisia rumpuja. Live soittoon pyysin siskon ja kaverin mukaan, ja sitten siitä muodostuikin vuoden sisällä bändi. Tehdään myös paljon biisejä yhdessä, Emma kertoo. Pienessä bändissä yhdelle ihmiselle lankeaa useita rooleja. Emma laulaa, säveltää ja tekee rumputaustoja sekä hoitaa mediasuhteita ja managerointia. Mia soitta kitaraa ja laulaa. Malinin hallussa on syntetisaattoria, perkussionit sekä live-tilanteissa rumputaustat. Huhh, vaikuttaa isolta hommalta kolmelle hengelle. Me ollaan niin kuin live-electronics, mutta kuitenkin bändi. Tämä ei ole etenkään Suomessa kauhean tavallinen kombo. Ollaan tehty kaikki alusta loppuun itse, ei mitään musalafkaäijiä välissä. Me ollaan vaan heitetty biisejä Myspaceen sen sijaan että mentäisiin suoraan jollekin suomalaiselle levy-yhtiölle. Se onkin kannattanut, sillä media on ollut meistä tosi kiinnostunut etenkin Ranskassa ja Iso- Britanniassa. Miksei tekisi itse, kun osaa? Kaikki tytöt opiskelevat yhä. Malin ja Emma opiskelevat Taideteollisessa korkeakoulussa. Malin on vaatesuunnittelu-osastolla ja Emma opiskelee graafista suunnittelua. Samalla Mia suorittaa lukionsa viimeistä vuotta Tölö Gymnasiumissa. Nyt tosin musiikkikuviot ovat siirtäneet opiskeluja vähän eteenpäin. Tyttöjen look on omaa käsialaa ja myös Emman alasta on ollut hyötyä yhtyeen arjessa. Mä teen meidän kaiken graafisen suunnittelun. Miksi ei tekisi itse, kun osaa! Tykkään siitä, että ollaan valmiin ja mietityn näköisiä vaikka meillä ei olekaan sopimusta levy-yhtiöön. Sitä kautta ihmiset tajuaa, että me ollaan tosissaan. Yhtye kiskaistiin nopeasti keikoille ja nimekkäisiinkin tapahtumiin. Paineet ovat olleet kovat, vaikka kaikilla yhtyeen jäsenillä on ennestään esiintymiskokemusta. Tuntuu, että yhtäkkiä pitääkin soittaa tosi hyvin ja kirjoittaa mahtavia lauluja. Tehtiin tosi fiksusti, kun ei otettu suomalaista levy-yhtiötä, vaikka meidän levyn haluttiinkin ilmestyvän jo nyt, Emma pohdiskelee. Bändin synty vaikuttaa paperilla lähes liian helpolta, mutta yhtyeen solisti vakuuttaa, että töitä on tehty ja paljon. Ja lisää hommia on tiedossa. Levy on tulossa piakkoin ulos ja ensi keväälle on buukattu kiertueita ja keikkoja ympäri Eurooppaa. Vaikuttaa siltä, että unelmat todella toteutuvat joskus. Me ollaan nyt kiertueella ja loppuvuodesta soitetaan Transmusicales de Rennes -festareilla Ranskassa, mikä on tajuttoman siisti juttu suomalaiselle bändille! Tätä mä olen aina halunnut tehdä. Tapaa niin paljon uusia ihmisiä koko ajan, Emma toteaa tyytyväisenä. l Le Corps Mince de Françoisen musiikkia voi kuunnella osoitteessa: lecorpsmincedefrancoise pari & perhe 4/

14 vesa greis/kuvaliiteri Nykylapset joutuvat aikuistumaan aikaisempaa varhaisemmin, pohtii Pirjo Piipponen yhdessä tyttärensä Mariannen ja tyttärentyttärensä Ainon kanssa. Teksti ja kuva Tiina Kirkas Lapsuudesta suojelukohde Siitä olen ylpeä, että olen saattanut Mariannen kunnialla maailmalle, ilman huumekokeiluja tai muita vastaavia ongelmia, Pirjo Piipponen (59) toteaa. Ei niin, että Mariannesta mitään erityistä huolta olisi pitänyt kantaa, vaikka Pirjo hänet yksin 1970-luvun lopun Joensuussa kasvattikin. Tukena olivat Mariannen isän vanhemmat, muu suku sekä jämpti kotikasvatus. Kerran tosin kaksi opettajaa tuli kotikäynnille, vaikken muista miksi. Hyvä muisto siitä silti jäi. Piipposet asuivat Joensuun keskustan tuntumassa, mutta alakoululaisilla ei ollut tapana viettää aikaansa kauppoja kiertämässä. Jouluostoksilla kävimme, samoin joskus Tiimarissa, Marianne Piipponen (39) muistelee. Myöhemmin Pirjo päätti muuttaa kaupungista maalle Polvijärvelle, ja Marianne jatkoi Joensuussa lukiota. Viikot asuin isovanhempien ja viikonloput äidin luona. Varhaisen aikuistumisen haasteet Itäsuomalaisessa pikkukaupungissa vietetty lapsuus näyttäytyy nyt turvallisen huolettomalta, ja kolmen tyttären äitinä Marianne näkeekin ympärillään enemmän huolenaiheita kuin äitinsä konsanaan. Huolehtiminen alkoi, kun esikoinen Aino Joutsimäki (11) siirtyi päiväkodista kouluun Pohjois-Helsingin Paloheinässä. Piti ryhtyä varoittamaan Ainoa aikuisista, jotka eivät välttämättä tarkoita hänelle vain hyvää. Kielsin häntä esimerkiksi juttelemasta vieraiden kanssa tai ottamasta heiltä mitään. Siihen asti valtaosa aikuisista oli ollut tuttuja ja mukavia, Marianne kuvaa. Toki hänen omassakin lapsuudessaan huhuttiin namusedistä, ja myös alkoho 14 pari & perhe 4/2008

15 li tuotti ympäristössä ongelmia. Huumeet sitä vastoin kuuluvat nykyaikaan. Täälläkin pitää varoittaa lapsia huumeruiskuista. Myös Pirjo huomaa, kuinka maailma on muuttunut. Aikaisemminkin lasten oli pärjättävä omillaan, mutta nykyään he joutuvat toisella tapaa aikuistumaan liian varhain. Hän tarkoittaa esimerkiksi kahdeksanvuotiaille tytöille myytäviä kuppirintaliivejä ja informaatiotulvaa, joka haastaa nykyvanhemmat suojelemaan lapsuutta toisin kuin vielä 1970-luvulla. Silloinhan television kaksi kanavaa olivat pimeinä suurimman osan vuorokaudesta, eikä dvd-elokuvien, tietokonepelien tai internetin annista ollut uhkaamaan lasten kasvurauhaa. Nyt internetissä pelkkä hakusanan väärinkirjoittaminen voi johtaa epämääräisille sivustoille, Marianne tietää ja kertoo opastaneensa Ainoa ja Iristä (8) ilmoittamaan heti, jos he kohtaavat internetissä jotain mieltä askarruttavaa. Myös kolmevuotias Helmi saa kuulla varoituksen sanat aikanaan. Pirjon mielestä lasten tietokoneen käyttöä on kyettävä valvomaan jo senkin takia, että he saisivat riittävästi unta. Aino itse sanoo viihtyvänsä paremmin ulkoleikeissä kuin tietokoneen äärellä. Enkä pelkää kuin pimeää. Koulukiusaamiseltakin suojeltava Virtuaalimaailman lisäksi Mariannea hämmentää perinteisen median tuottama todellisuus, joka rävähtää kirjaimellisesti lasten kasvoille jokaisella kauppareissulla. Viisivuotiaana Iris luki iltapäivälehtien lööpeistä Idols-tähden itsemurhaaikeista ja jäi pohtimaan, mitä itsemurha tarkoittaa. Sama koskee viimeaikaisia kouluammuskeluja ja muita vastaavia uutisia. Vanhempien tehtävänä on myös suojella lapsiaan koulukiusaamiselta eikä vähiten sen takia, ettei opettajilta aina liikene aikaa ja tarmoa ongelman hoitamiseen. Opettajat eivät puutu, jos lapset nälvivät toisiaan, alakoulun viidettä luokkaa käyvä Aino tietää. Marianne ihmetteleekin, kuinka vanhemmat eivät vaivaudu tulemaan koulujen vanhempieniltoihin. Moni ajattelee, että viimeistään yläkoulussa lapset pärjäävät omillaan, mutta juuri silloin he tarvitsevat vanhempiensa tukea ja tietämystä kaikkein eniten. l Suoriin kysymyksiin suorat vastaukset Väestöliiton Poikien Puhelin avautui reilu vuosi sitten yksityisten lahjoitusten turvin. Ensimmäisen toimintavuoden aikana puheluita tuli vajaa Määrä on voimakkaassa nousussa; yksin lokakuussa puhelin pirisi lähes kertaa. Puhelimessa nuori saa aikuiselta mieheltä rehellisiä ja kiertelemättömiä vastauksia. Pojille yritetään antaa heidän ikäänsä sopivia tietoja ja sosiaalisesti hyväksyttävää käytöstä tuetaan. Puhelimeen soittaa hyvin pärjääviä nuoria, mutta joukossa on rauhattomia ja keskittymisvaikeuksista kärsiviä poikia, jotka eivät muualta ole saaneet tukea ja tietoja. Puhelimeen on soittanut myös koko joukko pahoinvoivia nuoria miehiä, joita on pyritty ohjaamaan erilaisten tukitoimien pariin. Leimallista monille soittajille on sosiaalisten kykyjen kokonaisvaltainen puute. Eniten soittajia kiinnostavat seksuaalisuus, aggressio, seurustelu ja yleinen elämänhallinta. l Puhelin päivystää arkisin kello 13 ja 18 välillä numerossa Tutustu Poikien Puhelimen vuosiraporttiin osoitteessa: pari & perhe 4/

16 Teksti Kaisu Tervonen Hurjat harrastajat Sirkustreeneissä Sanna Hellströmin jalat ovat välillä kohti kattoa ja pää kohti lattiaa. KARE BONDSDORFF Sanna Hellström ja Eva Gordin tekevät siistiä sisätyötä. Vapaa-aikanaan he kuitenkin roikkuvat köysistä tai hyppivät alas kymmenien metrien korkeudesta. Sanna Hellström roikkuu kattoon kiinnitetystä kankaasta pää alaspäin, kun kuvaaja räpsii kuvia. Veren pakkautuminen päähän tai kuvaajan hääriminen ympärillä eivät tunnu Sannaa häiritsevän. Olen kyllä sitä mieltä, että pää alaspäin roikkumisessa on jotain terapeuttista. Kankaissa rimpuilu näyttää ainakin hauskalta. Niin näyttävät kaikki muutkin harjoitukset Circus Helsingin edistyneiden aikuisten ryhmässä. Hiukan yli kymmenen hengen ryhmä aloitti illan harjoituksensa pomppulinnaa muistuttavalla patjalla, jossa jokainen sai vuorollaan kokeilla kärrynpyöriä ja voltteja. Joku treenaa samalla jonglöörausta ja toinen trapetsillä kävelyä. Jo pelkkä katsominen saa hyvälle tuulelle. Nyt 36-vuotias Hellström aloitti harrastuksen kolme vuotta sitten. Hän näki kirjaston ilmoitustaululla mainoksen aikuisten sirkuskoulusta. Tiesin heti, että se on mun juttu. Olin aiemmin huomannut ilmoituksia lasten sirkustunneista, ja olin miettinyt, miksei aikuisille ole vastaavia. Eläinlääkäriliiton puheenjohtajana, yliopiston tutkijana ja kunnanvaltuutettuna toimiva Hellström ilmoittautui mukaan. Hän on edelleen yhtä innoissaan harrastuksestaan, vaikka ihan ensimmäisten 16 pari & perhe 4/2008

17 treenien jälkeen ajattelikin, ettei ole koskaan tehnyt mitään niin raskasta. Ketterästi kangasta pitkin kiipeävä Sanna näyttääkin olevan hyvässä kunnossa. Hänellä on telinevoimistelijan tausta, mutta perheen kasvaessa liikunta oli jäänyt satunnaiseksi. Nyt temppuilijan kropassa näkyy jälleen voimistelijan jäntevyys, vaikka itse Sanna on sitä mieltä, että hän on ollut paremmassakin kunnossa. Aloin käymään punttisalilla, kun aloitin kangasharjoittelun. Nyt se on jäänyt. Olen tehnyt viime aikoina myös vähemmän kankaissa kiipeämistä, vaikka se onkin periaatteessa vahvin alueeni. Sanna hengittää raskaasti kankaissa kiivettyään. Harjoituksia seuratessa arvelee, että sirkustemppuiluun ei ihan kuka tahansa pysty. Sanna on eri mieltä. Yksi mun kaveri aloitti juuri toisessa sirkusryhmässä, vaikka ei osannut edes kärrynpyörää. Sanna onkin houkutellut harrastuksen pariin muutaman toverinsa. Ja hän suosittelee lajia mielellään muillekin. Tämä on todella monipuolista. Ja täällä oppii uutta näin vanhanakin. Treeneistä poistuessa on yleensä energisempi olo kuin sinne tullessa. Harjoituksissa kahden lapsen yksinhuoltaja ei aina pääse käymään säännöllisesti, mutta kiireettömimpinä viikkoina hän käy treenaamassa eri ryhmissä pari kertaa viikossa. Yleensä, kun sanon meneväni sirkustreeneihin, kaikki luulevat, että mun lapset harrastavat sirkusta, Sanna naurahtaa. Hellströmin 5- ja 6-vuotiaat lapset ovat kyllä päässeet seuraamaan äitinsä harrastusta. Yksi sirkusharrastuksen puolista on esiintyminen. Helsingin sirkusammattilaiset järjestävät silloin tällöin open stage -iltoja, jolloin lavalle pääsevät myös harrastajat. Sanna on akrobaattiparinsa kanssa tehnyt mm. Superman ja Batman -esityksen. Lasten mielestä äiti oli tietenkin illan paras esiintyjä. Kun Sannalta kysyy, laittaisiko hän lapsensa sirkuskouluun, ei hän epäröi hetkeäkään. Totta kai! Benjiä ja stuntteja Tuotanto-ad Eva Gordin on pienikokoinen ja pisamanaamainen nainen. Kun hänen isänsä hyppäsi 90-luvun alussa benjihypyn, Eva piti varmana, ettei itse koskaan hyppäisi kymmenien metrien korkeudesta. Vuoristorataankin hän uskaltautui vasta teini-iässä. Silti, muutamia vuosia isänsä hypyn jälkeen, Eva löysi itsensä köyteen kiinnitettynä, valmiina hyppäämään ensimmäisen benjinsä. Ennen hyppyä kyllä pelotti, mutta sen jälkeen oli mahtava olo, Eva muistelee ensimmäistä kokemustaan. Myös Eva Gordin on tottunut vapaa-aikanaan roikkumaan köysissä pää alaspäin. 32-vuotias Gordin on harrastanut benjihypyttämistä nyt jo kymmenen vuotta. Ohjaajan ominaisuudessa hän hyppii nykyään enimmäkseen tandem- eli parihyppyjä, kun hyppäämässä on lapsi tai toinen pienikokoinen nainen. Benji-hyppyjä Eva harrastaa ryhmässä nimeltä Sky Breakers, joka tekee hyppyjen lisäksi stunt-hommia, erilaisia näytöksiä ja seikkailuja. Peppipitkätossumaisen reipas nainen on mukana kaikessa. Kesällä hän viettääkin suurimman osan vapaa ajastaan joko benjin tai stunttien parissa. Talvella keikkoja saattaa olla vain yksi kuussa. EVA GORDIN pari & perhe 4/

18 Eva Gordin Kulttuurintuntemus kehityksen avaimena Kesällä tulee kierrettyä ympäri Suomea. Benji-hyppyjä olen käynyt vetämässä myös Kreikassa, Dubaissa ja Eestissä. Sky Breakers on käynyt avaamassa hyppypaikan myös Keniaan. Tiimillä on jo lähes parinkymmenen vuoden kokemus hypyistä. Uudessa Seelannissa syntynyt laji ei paljoa sen vanhempi olekaan. Suomessa Sky Breakersin kaltaisia ryhmiä on alle kymmenen. Eva on yksi ryhmän aktiiveista. Hän tuli toimintaan mukaan kavereiden kautta niin kuin useimmat muutkin. Siinä on tietty luottamus. Tietää vähän, kenen kanssa on tekemisissä. Myös Eva on harrastanut aikoinaan telinevoimistelua. Yhteistä Sannan ja hänen nykyisellä harrastuksellaan on se, että molemmissa joutuu skarppaamaan. Arkikiireet unohtuvat, kun on pakko keskittyä täysillä tekemäänsä temppuun. Eva kertoo stunt-hommien ja benjin olevan myös hyvää vastapainoa työlle, jossa istutaan toimistossa tietokoneen ääressä. Onko Eva sitten vapaa-aikanaan adrenaliinikoukussa? Ehkä vähän... ihan vähän. Aluksi olin varmasti enemmän adrenaliinikoukussa, nykyään tämä on enemmän elämäntapa. Mutta kyllä mä vielä saan tästä kiksejä. Entä pelottavatko temput vieläkin? Kyllä. Aina pitää olla pieni pelko. Tai jännitys on ehkä parempi sana. Jos ei jännitä yhtään, sitten kannattaa lopettaa. En ole vielä jättänyt yhtään temppua tekemättä, mutta jos mulle tulee joskus sellainen olo, etten pysty johonkin, niin jätän sen kyllä väliin. Pelon pitävät kurissa ainakin hyvät turva järjestelyt. Sky Breakers -ryhmä ei ole tapaturmista kärsinyt. Ryhmän jäsenet ovat kyllä loukanneet itseään pahastikin, mutta lähinnä omalla ajallaan. Stunteista selviää yleensä mustelmilla. Eva Gordin tekisi stuntteja mielellään enemmänkin, mutta Suomessa naisille on melko vähän leffaosia tarjolla. Sen sijaan hän onkin tehnyt mm. mainoksia. Eräässä huulirasvamainoksessa hän toimi sijaisnäyttelijänä ja kiipeili talon parvekkeita pitkin sisälle asuntoon. Kaverit ovat aina innoissaan mainoksista. Ne kyselee, milloin mikäkin mainos tulee ulos telkkarista. Äiti taas on aina vähän peloissaan. Tai kai sekin on vähitellen tottunut. l Kulttuurien tuntemus on kehityksen edellytys. Ihmisen perusoikeuksia loukkaavia perinteitä ja käytäntöjä ei kuitenkaan pidä suvaita vetoamalla kulttuuritekijöihin, painotetaan YK:n väestörahaston UNFPA:n tuoreessa raportissa. Vuoden 2008 väestöraportti käsittelee kulttuurin vaikutusta ihmisoikeuksiin, naisten asemaan ja kehitykseen. UNFPAn raportti käsittelee kulttuurintuntemusta. Jokainen ihminen on osa kulttuuriaan. Kulttuuri omaksutaan jo lapsena, ja se vaikuttaa ihmisten käsityksiin ja toimintaan. Se on kuin ikkuna, jonka läpi ihmiset tarkastelevat maailmaa. Kulttuurilla on vaikutus myös kehitykseen: köyhyyteen, tasa-arvoon, äitiysterveyteen ja lastensaantiin. Vaikka kulttuurit ovat erilaisia, ihmisoikeudet ovat universaalisti tunnustettuja. Sukupuolten välinen tasa-arvo on ihmis oikeus. Kaikista kulttuureista löytyy välineitä sekä ihmisoikeuksien edistämiseen että niiden polkemiseen. Kulttuurien tuntemus onkin perusedellytys työssä kehityksen ja ihmisoikeuksien puolesta. Muutokseen päästään usein parhaiten, kun normien ja tapojen perinteiset vartijat alkavat puhua muutoksen puolesta. Jotta lisääntymisterveyteen liittyvät kampanjat ja ohjelmat onnistuvat, niiden taakse on saatava yhteisöjen johtajat ja vaikuttajat. Erityisesti uskonnolliset johtajat ovat keskeinen ryhmä. l Tilaa raportin suomenkielinen tiivistelmä Kulttuurintuntemus kehityksen avaimena kulttuurit, tasa-arvo ja ihmis oikeudet ilmaiseksi Väestöliitosta: laura.lipsanen(at)vaestoliitto.fi, tai (09) pari & perhe 4/2008

19 Ilman naisia ei kehitystä Naisten voimaan nuttamisessa ja suku puolten välisen tasa-arvon saavuttamisessa piilee maailman kehitys ongelmien ratkaisun avain. Niin kauan, kun naiset jäävät syrjään heitä itseään, perhettään ja yhteiskuntaa koskevista päätöksistä, ei pysyvää kehitystä voi tapahtua. Sirpa Pietikäinen Europarlamentaarikko Kansainväliset kehitysapujärjestöt ja rahoitusinstituutit ovat viime vuosina heränneet näkemään, että naisten oikeuksien ja aktiivisen osallistumisen edistäminen lisää huomattavasti mahdollisuuksia tasapuolisen ja toimivan yhteiskunnan rakentamiseen. Jo oli aikakin. Naisten koulutuksella on suuri merkitys kehityksen kannalta keskeisiin kysymyksiin, kuten lapsiluvun pienentämiseen, lapsikuolleisuuden alentamiseen ja hiv-tartuntojen vähentämiseen. Erään tutkimuksen mukaan naisille annettu yhtäläinen mahdollisuus koulutukseen nosti jo suhteellisen lyhyellä tutkimusjaksolla alueen bruttokansantuotetta lähes prosentilla. Työstä saamansa palkan naiset käyttävät miehiä todennäköisemmin yhteiskunnan perusrakenteiden parantamiseen: lasten koulutukseen, asuinrakennuksiin ja laajennetun perhepiirin elintason nostamiseen. Myös linkki hyvään hallintoon on selkeä: Maailmanpankin mukaan niissä maissa, joissa naisia on suhteessa enemmän hallinnollisissa viroissa ja yritysten ylemmissä toimissa, on korruption määrä alhaisempi kuin saman tulotason vertailumaissa. Erittäin valitettavaa on, ettei tieto naisten ja kehityksen kiistattomasta yhteen kietoutumisesta ole toistaiseksi jalostunut tehokkaaksi politiikaksi. Suku puolten välinen räikeä epätasa-arvo on arkipäivää ympäri maailman. Vaikka suku puolinäkökulman tulisi olla kaiken kehityspolitiikan läpileikkaava teema, ei näin useinkaan ole. 40 miljoonaa vuotiasta tyttöä synnyttää kehitysmaissa vuosittain samalla raskauteen liittyvät komplikaatiot ovat tässä ikäryhmässä yleisin kuolinsyy. Jos sama määrä ihmisiä kuolisi länsimaissa vuosittain esimerkiksi lentoonnettomuuksissa, olisi tähän takuulla puututtu nopeasti ja päättäväisesti. Suhteellisen vähällä rahalla on mahdollista pelastaa monen ihmisen henki. Seksuaaliterveyteen kohdistuviin terveydenhoitopalveluihin panostaminen on ensisijaisen tärkeää. Vaikka numerot ovat tärkeitä, ovat käytännön esimerkit opettaneet, ettei naisten voimaannuttaminen ole kiinni pelkästään niistä. Tarvitaan myös koko yhteiskunnan kattava rakennemuutos. Muutokseen tarvitaan rahaa, jonka käytöstä naisilla tulee olla huomattavasti nykyistä suurempi sananvalta. Puolikkaalla ihmiskuntaa on väliä. On korkea aika, että tämä tunnustetaan myös käytännön politiikoissa. l pari & perhe 4/

20 Teksti Mia Hemming Vapriikki, Axel Christophersen Tiibetiläisen naisen elämänkaari lapsesta isoäidiksi Vanha nainen kylätiellä Lhasan pohjoispuolella. Tiibetiläisen naisen tavanomainen elämä muodostuu lapsuudesta, nuoruudesta, äitiydestä ja isoäitiydestä. Aivan niin kuin muodostuu enemmistöllä suomalaisista naisista. Mutta suomalaisten naisten sinkkuryhmä puuttuu tiibetiläisten naisten joukosta, sillä heille on itsestään selvää perustaa perhe. Jos tiibetiläinen nainen ei halua perhettä, hänen vaihtoehtonsa on ryhtyä nunnaksi. Tällöin selibaatissa eläminen on hänelle tärkein noudatettava peri aate. Suurimmissa kaupungeissa ja Intian tiibetiläisissä pakolaisyhteisöissä on näiden lisäksi koulutettuja naisia, joita ei ole paljon, mutta jatkuvasti kuitenkin enemmän, Tiina Hyytiäinen selvittää. Hän valmistelee väitöskirjaa tiibetiläisistä naisista Helsingin yliopistossa. Hyytiäinen on asunut neljä vuotta Intian tiibetiläisillä pakolaisalueilla ja käynyt siellä tiibetiläistä yliopistoa sekä lisäksi hän on asunut yhteensä vuoden jaksoittain Kiinan tiibetiläisalueilla. Yliopistossa hän tapasi lahjakkaan nuoren miehen, meni hänen kanssaan naimisiin ja heille syntyi yksi lapsi. Myöhemmin he erosivat: erityisesti erilaiset käsitykset naisen roolista toivat liittoon ongelmia. Entisestä avioparista on eron jälkeen tullut keskenään hyviä ystäviä. Perinteisesti Tiibetissä naiset hoitavat maaseudulla kodin tai paimentolaisina teltan ja mies vastaa kodin ulkopuolisista tehtävistä. Harvat koulutetut naiset eivät suostu maanviljelijän tai paimentolaisnaisen työhön ja elämäntapaan, ja silloin lähes ainoat vaihtoehdot ovat palata omaan kylään opettajaksi tai työttömyys. Yliopistosta valmistunut nainen sai aiem min valtion viran, mutta ne annetaan nykyään kiinalaisille. Hyytiäisen mukaan uskonnollisen elämän valinnut nainen on nunnana uskonnollinen asiantuntija ja joskus motiivina hänen valinnalleen on ollut halu paeta naisen kovaa elämää perheessä ja avioliitossa. Eräs ystäväni päätti ryhtyä nunnaksi ollessaan lapsenvahtina perheessä, jolloin hän ymmärsi, että nainen joutuu puolisona elämään miehen vallan alla. Hyytiäisen ystävättärestä tuli nunna ollakseen vapaa: vapaa ikeestä, vapaa rooli malleista. Nyt Hyytiäinen kuvaakin ystävätärtään itsenäiseksi, suorasanaiseksi, paljon matkustelleeksi, vahvaksi naiseksi. 20 pari & perhe 4/2008

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi. Viima Viima Teräs ei ole mikään paha poika, mutta ei hän kilttikään ole. Hänen viimeinen mahdollisuutensa on koulu, joka muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa. Heti aluksi Mahdollisuuksien talossa

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ?

Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ? Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ? Pienyhteisö jokaisen tukena ALAN VAUX (1988) Perheemme, ystävämme,

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien Mitä seksi on? Tavoite: Harjoituksen tavoitteena on laajentaa näkemystä siitä, mitä seksi on. Monille seksi on yhtä kuin vaginaalinen yhdyntä/emätinseksi. Reilu seksi projektissa seksillä tarkoitetaan

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua?

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Ja miksi niin tulee tehdä? 15.10.2012 TT, pari- ja seksuaaliterapeutti Heli Pruuki Millaista sinulle on olla nainen? Mitä arvostat

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista Elina Nurmikari kehittämispäällikkö Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö 26.10.2016 Tämän päivän köyhä opiskelija on tulevaisuuden

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Ennakkokäsityksiä Mitä sisarussuhteelta ylipäätään odotetaan

Lisätiedot

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Ilves

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Ilves Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille Ilves 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana 0 1 2 3 4 5 6 7 8 Ringettekoulu F E D C B 2. Vastaaja isä 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä?

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä? Koulu ja työ - ohje Koulunkäyntiin liittyen tärkeää on selvittää sekä motivaatio käydä koulua, mutta myös mahdolliset pulmat tai oppimisvaikeudet. Mikäli koulut on jo käyty, niin työelämään liittyen on

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Täyden kympin vapaa-aika

Täyden kympin vapaa-aika Täyden kympin vapaa-aika Miten kuvata hyvinvointia nuorilähtöisesti? Anna Anttila 18.1.2016 Muistele itseäsi noin 10- vuotiaana. Mitä useimmiten halusit tehdä, mikä toi sinulle eniten iloa? Tuottaako tekemisen

Lisätiedot

Entten tentten ja pelistä pois? 2016

Entten tentten ja pelistä pois? 2016 Entten tentten ja pelistä pois? 2016 Riitta Kauppinen Kansalaistoiminnan päällikkö Pelastakaa Lapset ry Maaliskuu 2016 Pelastakaa Lasten Eväitä Elämälle ohjelma 1301 lasta 313 000 100 harrastusta 462 toisen

Lisätiedot

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana.

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana. Muistatko? hanke Kysymykset yksilöhaastatteluun Alkulämmittelynä toimivat jokaisen haastattelun alussa täytettävän perustietolomakkeen kysymykset (nimi, syntymäaika ja paikka, osoite jne.). Haastattelun

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia Sydänliitto Terhi Koivumäki 2015 1 Mistä perheen ääni - Reijo Laatikainen. 2013. Lasten ylipaino. Laadullinen tutkimus. - Ryhmissä saadut palautteet eri puolilta

Lisätiedot

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä PAAVO KEVÄTSEMINAARI 2014 Teema: Tutkimus ja käytäntö vuoropuhelussa 21.3.2014 Tutkija Riikka Haahtela, Tampereen yliopisto Esityksessäni vastaan

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi FM, UUSPERHENEUVOJA KIRSI BROSTRÖM, SUOMEN UUSPERHEIDEN LIITTO RY Uusperheen määrittelyä uusperheellä tarkoitetaan perhettä, jossa

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Tutkimuksen tausta. Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016

Tutkimuksen tausta. Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016 Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään Kyselytutkimuksen tuloksia 2016 Tutkimuksen tausta Sitra tutki, miten suomalaiset ovat saaneet viimeisen työpaikkansa, ovatko he aikeissa hakea uutta työtä, miten

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Virtuaalinen ohjaus paljon mahdollistajana. Ohjattu etäopiskelun malli aikuisten perusopetuksessa

Virtuaalinen ohjaus paljon mahdollistajana. Ohjattu etäopiskelun malli aikuisten perusopetuksessa Virtuaalinen ohjaus paljon mahdollistajana Ohjattu etäopiskelun malli aikuisten perusopetuksessa Päivi Peltoniemi ja Paula Santapakka Raudaskylän Kristillinen Opisto 2013 Aikuisten perusopetus Raudaskylän

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Paritreenejä. Lausetyypit

Paritreenejä. Lausetyypit Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on

Lisätiedot

Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi

Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi Nuoret ja tupakka Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi 16-18-vuotiaista suomalaisnuorista tupakkatuotteita käyttää päivittäin 17%. Tytöt ja pojat tupakoivat lähes yhtä paljon. Nuorten tupakoinnin yleisyys

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta TAIKA-hanke Anu-Liisa Rönkä Palmenian tutkijaseminaari 27.8.2010 Taustaa Kulttuurimessut lahtelaisille peruskoulunopettajille 21. 25.9.2009. Lahden kaupungin

Lisätiedot

MATKALLA HYVÄÄN VAPAA-AIKAAN

MATKALLA HYVÄÄN VAPAA-AIKAAN MATKALLA HYVÄÄN VAPAA-AIKAAN Hyvä vapaa-aika -kehittämis- ja tutkimushanke 2013 2017 tutkija Anna Anttila NUORISOTYÖTÄ KOULUUN HYPOTEESI 2013 Oman luokan oppilaiden kanssa myös vapaa-ajalla oppilaat tutuiksi,

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland ZA5209 Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 269 Haluaisin kysyä muutaman kysymyksen, jotka liittyvät yhteiskuntamme muodostavien eri sukupolvien

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Puhelimen ostaminen Asiakas Myyjä Asiakas Myyjä Asiakas Myyjä Asiakas Myyjä Asiakas Myyjä Asiakas Myyjä

Puhelimen ostaminen Asiakas Myyjä Asiakas Myyjä Asiakas Myyjä Asiakas Myyjä Asiakas Myyjä Asiakas Myyjä Puhelimen ostaminen Moi! Mä tarvisin uuden kännykän. Jaahas. Mitähän hintaluokkaa se saisi olla? No ei mikään ihan kauhean kallis, mutta siinä saisi olla hyvä akku, riittävästi muistia ja sellainen toimiva

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

NUORISOBAROMETRI ARJEN JÄLJILLÄ 22% 38% pojista selviytyy huonosti tai melko huonosti #NUORISOBAROMETRI

NUORISOBAROMETRI ARJEN JÄLJILLÄ 22% 38% pojista selviytyy huonosti tai melko huonosti #NUORISOBAROMETRI NUORISOBAROMETRI 2015 ARJEN JÄLJILLÄ Nuorten arjenhallinnan ulottuvuudet muodostavat tiiviin kokonaisuuden. Uni, ystävät, harrastukset, ruokailutottumukset, talous ja kulutus ovat kiinteä osa nuorten arkea.

Lisätiedot

Paneeli moniammatillinen ratkaisu miten lasta autetaan ajoissa

Paneeli moniammatillinen ratkaisu miten lasta autetaan ajoissa Paneeli moniammatillinen ratkaisu miten lasta autetaan ajoissa 14.1.2016 15.1.2016 1 Panelistit - Esittäytyminen Toimiala-asiantuntija (verkostotyö) Olli Laiho, Nurmijärvi Lastensuojelun päällikkö, Sanna

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä

Lisätiedot

Kuva: Unelmien koulu, jonka on piirtänyt 12-vuotias Elish Nepalista. Lapsi on mukana Fidan kummiohjelmassa, ja koulu jota hän käy, on hyvin paljon

Kuva: Unelmien koulu, jonka on piirtänyt 12-vuotias Elish Nepalista. Lapsi on mukana Fidan kummiohjelmassa, ja koulu jota hän käy, on hyvin paljon 1 Suomen keskustelussa mainitaan usein OPPIMISVELVOLLISUUS, mutta kyseessä on lapsen oikeus käydä koulua YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen 28. artikla: Lapsilla on oikeus käydä koulua. Lapsityö (LOS 31.

Lisätiedot

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012 Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 11-12 Lasten kyselyn saivat huoltajien kyselyn yhteydessä 4 lasta, joista palautui 25. Vastausprosentti muodostui siten 62,5%. Lasten kysely muodostui

Lisätiedot

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö Lapsen näkökulma vanhempien päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö maritta.itapuisto@jkl.fiitapuisto@jkl Aineistot ja julkaisut Pullon varjosta valoon, 2001.

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT 2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä

Lisätiedot

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet,

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, kannettavat tietokoneet, älypuhelimet, tablettitietokoneet,

Lisätiedot

Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle

Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle 15.4.2014 Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle Tiia Aarnipuu, koulutussuunnittelija tiia.aarnipuu@sateenkaariperheet.fi Mitkä sateenkaariperheet? Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ihmisten

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Isä seksuaalikasvattaja. Jussi Pekkola, Sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Poikien ja nuortenmiesten keskus&vanhemmuuskeskus

Isä seksuaalikasvattaja. Jussi Pekkola, Sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Poikien ja nuortenmiesten keskus&vanhemmuuskeskus Isä seksuaalikasvattaja Jussi Pekkola, Sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Poikien ja nuortenmiesten keskus&vanhemmuuskeskus Onko eroa isä/äiti seksuaalikasvattajana? Isät äitien kanssa samalla lähtöviivalla

Lisätiedot

Kirjasto updated yhteiskehittäminen

Kirjasto updated yhteiskehittäminen Helsingin kaupunginkirjasto & Demos Helsinki Kirjasto updated yhteiskehittäminen Kirjasto treenaa nuoria -hanke 1) PARANNUKSIA PALVELUKULTTUURIIN Nuorilla oli kirjastosta huonoja asiakaspalvelukokemuksia

Lisätiedot

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN?

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? Hannamari Honkanen, kätilö, HUS MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? 1 Työssä jaksaminen vai loppuun palaminen? 1. Katse kutsumuksen juurelle +/-? 5. Katse koulutukseen, "konttoriin" ja kulisseihin +/-? Työssä

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti YHDEKSÄN N + 1 KYSYMYSTÄ YSEILLE Pohjois-Karjalan kauppakamari ja Pohjois-Karjalan Aikuisopisto toteuttivat 13.-24.11.2006 Yhdeksän + 1 kysymystä yseille internetkyselyn Pohjois-Karjalan peruskoulujen

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot

No, miten voidaan yrittää varmistaa se, että saadaan aikaiseksi sopimus, joka toimii myös arjessa?

No, miten voidaan yrittää varmistaa se, että saadaan aikaiseksi sopimus, joka toimii myös arjessa? Väestöliiton järjestämä seminaari 6.6.2008 Vertaistoiminnan kehittäjä, psykologi Virpi Lahtiharju: Miten lapsi voisi näkyä perheasioiden sovittelussa? Lapsi on sovittelussa mukana puheen ja mielikuvien

Lisätiedot