Hoivapalvelut. DomaCare on hoiva-alalle kehitetty asiakastietojärjestelmä. Helppokäyttöinen. Kaikki tarvittavat asiakastiedot. monipuolinen laskutus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hoivapalvelut. DomaCare on hoiva-alalle kehitetty asiakastietojärjestelmä. Helppokäyttöinen. Kaikki tarvittavat asiakastiedot. monipuolinen laskutus"

Transkriptio

1 Hoivapalvelut NO 1 helmi-maaliskuu 2013 Eevaliisa Virnes: Vanhuspalvelulaki ja kunnat s. 4 Vappu Taipale: Ei terveyttä ilman mielenterveyttä s. 9 Yrjö Mattila: Omaishoito on puutteellisesti tuettu hoitomuoto s. 11 Tuulikki Ylä-Outinen: Ikäihmisen arki kotona ja palveluasumisessa s. 23 Päivi Voutilainen: Hyviä ja huonoja uutisia s. 25 Anja Karvonen-Kälkäjä: Vanhuksen vaikuttamismahdollisuus omiin palveluihinsa turvattava s. 30 Juhani Laurinkari: Supistuvan hyvinvointivaltion talous s. 50 ESITTELY Elämäntalossa kantaa hoitolaulu s. 6 DomaCare on hoiva-alalle kehitetty asiakastietojärjestelmä DomaCare - Asiakastietojärjestelmä on hoiva-alalle kehitetty työkalu, joka tehostaa yritysten toimintaa parantamalla tiedonkulkua, selkiyttämällä hoivatyön laadun seurantaa, sujuvoittamalla laskutusta ja helppokäyttöisenä ohjelmistona tuomalla kaikki tarpeelliset tiedot nopeasti asianomaisten saataville. DomaCarea käytetään mm. palvelutaloissa, hoitokodeissa ja kotihoitoyrityksissä ympäri maata sadoissa yksiköissä. Pyydä ohjelmiston esittely ja tarjous! Etäesitykset vaivattomasti ja nopeasti. Asiakastietojen hallinta Laskutus Mobiilijärjestelmä Tilastot ja raportointi Helppokäyttöinen Kaikki tarvittavat asiakastiedot monipuolinen laskutus raportoi mobiilisti Yhteensopivat talousjärjestelmät mm.: Pro Economica Sonet Nova Econet Tikon NetBaron Procountor efina Wintime Intime Asteri Emce Maestro + muita liityntöjä(ims)

2 Mennyttä aikaa muistelen... Raija Puurunen Elämästä pois Kotirannan liepeille minä asuntoni vielä eläkkeellä siirsin, rakennutin tämän pirtin ja vintin. Mietin monesti edellisen sukupolven vanhenevia ja yksin jääneitä tätejä tai setiä. Sota vei monien sulhaset mullan alle tai säikytti nuoren miehen yksinäiseksi. Isäni ja äitini puolelta seurasin tätien tai serkkujensa viimeisiä aikoja. Omat nuoret olivat jo opinnoissaan, minä eronneena etsin merkitystäni tai hoidin stressejäni. Tädit olivat kotiani. Viikoittain pyrin yhteyteen. Jokaisella oli arvokas työura takanaan ja koti-osake sisarpiirille yhteiseksi hankittu, myös isän serkuilla samaan tapaan. * * * Korkeassa iässä, vuotiaina, kunto petti. Allasuinti, kävelyt tai kodin työt eivät enää sujuneet. Korjauksia, leikkauksia, sairauskohtauksia, vaan sisua ja huumoria sittenkin riitti. Erilainen oli kuitenkin jokaisen osa. Lapsuuttaan täti vaan hetkittäin muisti tai toinen hiljeni tai kadotti sanat. Vaan ylpeys voimista huononakin pidätti kotona. Kun lapsia ei ollut, ei meistä etäisimmistäkään löytynyt kotihoitajia. Laitokset olivat ainoa mahdollisuus, sairaalan vuodeosastot ja viimeisillä hoivakodin steriilit vuodesijat. Kouluneuvos- Lahja itki ja itki, ei tuntenut enää minuakaan, ei ollut enää muita jäljellä, ja sitäkään ei osannut sanoiksi saada, sisaren nimi huulilla kuitenkin. * * * Jospa vuodeosastot ja hoivakodit ovatkin se paras ratkaisu vanhusten saattohoitoon sitten kotona pärjäämisen jälkeen! Vaan se pärjääminen tuntuu jo, kuinka pitkään pirttini huollan tai lieteni lämmitän. Kodinhoitoa ja kotona pärjäämistä tuetaan monin aikein. Uutisia kannattaa seurata ja naapureista luotettava lähimmäinen etsiä tai hoivapiiristä se löytynee. Sellaisia perustettakoon. Kirjoittaja on eläkeläinen Pudasjärveltä 2

3 Pääkirjoitus Heikki Lantto Missä kulkee kaltoinkohtelun ja pahoinpitelyn raja? THL totesi pari vuotta sitten lähisuhde- ja perheväkivaltaan liittyen, että iäkkäisiin kohdistuva kaltoinkohtelu on vaiettu ja vaikeasti tunnistettava asia. Tämän vanhusten kokeman väkivallan yhteiskuntamme on onneksi tiedostanut hyvin. Jatkuvasti kaltoinkohtelua tulee esiin myös julkisessa laitoshoidossa. Viimeksi valtakunnallinen huomio kohdistui tässä suhteessa Helsingin seudulla toimivaan hoitopaikkaan. kilökunnan työskentelyyn ja he joutuvat tällöin tahtomattaan kaltoinkohtelemaan ikääntynyttä. Yhteiskunnan rakenteellinen kaltoinkohtelu näkyy hierarkisuutena. Joillakin ryhmillä on oikeus määräillä ja alistaa ikääntyneitä heidän tarpeistaan, tunteistaan ja oikeuksistaan piittaamatta. Heille ei yksinkertaisesti anneta osallisuutta itseään koskevaan päätöksentekoon. Ikäsyrjintä on asenteellinen kaltoinkohtelun muoto. Vuosi sitten ilmestyneessä Pauliina Blomgren-Keinosen tutkielmassa todettiin ikääntyneiden kaltoinkohtelua esiintyvän läheisten mukaan kaikentyyppisissä ikääntyneiden hoitolaitoksissa. Kaltoinkohtelijana voi toimia niin lääkäri kuin hoitohenkilökuntaankin kuuluva. Kaltoinkohtelu muodostuu hoidon laiminlyönnistä, johon kuuluu hoito-ohjeiden noudattamatta jättäminen ja hoitamatta jättäminen, psyykkisestä ja sosiaalisesta sekä fyysisestä kaltoinkohtelusta ja välinpitämättömästä ikääntyneen omaisuuden käsittelystä. Tahattoman kaltoinkohtelun taustalla puolestaan on henkilökunnan osaamattomuus ja ajattelemattomuus. Myös hoitolaitoksen toimintakulttuuri ja -ympäristö vaikuttavat hen- Esiin tulleissa tapauksissa on myös sellaisia, jotka ovat ainakin hyvin lähellä suoranaisia pahoinpitelyjä joko aktiivisesti tehtyinä tai ikään kuin passiivisina pahoinpitelyinä heitteille jätön tapaan. Viime mainittuina ajattelen esimerkiksi liikuntakyvyttömien vanhusten makuuttamista ulosteissaan toistuvasti päivästä toiseen. Tällainen tilanne muistuttaa aika lailla sitä kuin jos ihmistä uitettaisiin likaviemärissä päivittäin. Euroopan Unionin uhripuitepäätös vuodelta 2002 ottaa huomioon myös vanhukset. Se edellyttää, että uhrin erityinen haavoittuvuus otetaan huomioon uhrin kohtelussa ja suojelussa. Iäkäs ihminen on herkästi haavoittuva ja usein toisista riippuvainen. 3

4 Paljon puhuttu vanhuspalvelulaki on vahvistettu ja tulee asteittain voimaan lukien. Laki tuo tullessaan kunnille monia tehtäviä. Kunnan on laadittava valtuustokaudeksi suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tukemisesta ja palvelujen järjestämisestä, osoitettava riittävät voimavarat tehtäviin sekä arvioitava vuosittain suunnitelman toteutumista. Kunnalla on oltava käytössä riittävästi erityisosaamista tehtävien järjestämiseksi. Vanhusneuvostot tulevat lakisääteisiksi. Kuntien on järjestettävä ikääntyneelle väestölle neuvontapalveluja ja tarjottava terveystarkastuksia, vastaanottoja taikka kotikäyntejä erityisesti riskiryhmille. Lain mukaan iäkkään henkilön palvelutarpeet on selvitettävä ja laadittava palvelusuunnitelma. Iäkkäällä henkilöllä on oikeus saada myönnetyt palvelut viimeistään kolmen kuukauden kuluessa päätöksestä. Iäkkäälle henkilölle on nimettävä vastuutyöntekijä, jos hän tarvitsee apua palvelujen yhteensovittamisessa. Kuntien toimintayksiköiden on laadittava omavalvontasuunnitelma yksityisten sosiaalihuollon yksiköiden tapaan. Henkilöstön ja tilojen tulee vastata asiakkaiden tarpeita ja johtamisen tulee tukea asiakaslähtöistä työtä. Vanhuspalvelulain kustannusvaikutukset ovat arviolta 151 miljoonaa euroa vuodessa, josta valtionosuus on 82 miljoonaa euroa. Samanaikaisesti kuntien valtionosuuksia on leikattu tänä vuonna noin 750 miljoonaa euroa ja lisää leikataan hallituskaudella. Kunnat ovat haastavan paikan edessä, miten tehtävät ja voimavarat sovitetaan yhteen. Entisillä toimin-tamalleilla ei pärjätä. Palvelujen turvaamiseksi joudutaan etsimään uusia toimintatapoja ja miettimään nykyisten voimavarojen kohdentamista uudella tavalla. Kuntien on koottava voimavaroja yhteistyössä ikäihmisten, omaisten, vanhusneuvostojen, järjestöjen, hoivayri-tysten, elinkeinoelämän ja oppilaitosten kanssa. Jo nyt kysytään, miten laki toteutuu käytännössä. Kunnat itse tulevat arvioimaan ja raportoimaan julkisesti, miten tehtävät on saatu hoidettua ja tavoitteisiin on päästy. Vanhuspalvelulain toimeenpanoa tullaan seuraamaan myös valtakunnallisesti. Ja valvontaviranomaisilla on omat tehtävänsä. Kunnat itsekin vastaavat osaltaan yksityisten palvelujen valvonnasta alueellaan. Valmisteilla olevan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteena on vahvistaa kuntien mahdollisuuksia vastata ikääntyvän väestön tarpeisiin. Kunnat eivät kuitenkaan voi pysähtyä odottamaan, vaan niiden on kaiken aikaa tehtävä töitä ikäihmisten hyvinvoinnin ja palvelujen turvaamiseksi. Laitoshoito viimesijaista Kuntaliiton kuulumisia Eevaliisa Virnes Vanhuspalvelulaki ja kunnat Kirjoittaja on Kuntaliiton erityisasiantuntija Noin 90 % 75 vuotta täyttäneistä asuu kotona itsenäisesti tai palvelujen turvin ja 10 % on ympärivuorokautisessa hoidossa. Ympärivuorokautista hoitoa järjestetään avohoitona tehostetun palveluasumisen yksiköissä sekä laitoshoitona terveyskeskusten vuodeosastoilla ja vanhainkodeissa. Tehostetussa palveluasumisessa ja laitoshoidossa asuu runsaasti toimintakyvyltään samankaltaisia henkilöitä ja palvelumuodot ovat samankaltaistuneet. Sosiaali- ja terveysministeriön Ikähoiva-työryhmä (2010) ehdotti, että nykyisestä kolmen palvelumuodon mallista tehostettu palveluasumisen, vanhainkodit ja terveyskeskusten vuodeosastot siirrytään asteittain yhteen avohoitona toteutettavaan ympärivuorokautisen hoidon malliin. Uuden vanhuspalvelulain mukaan iäkkään henkilön pitkäaikainen hoito ja huolenpito voidaan toteuttaa laitoshoitona vain, jos siihen on lääketieteelliset perusteet tai jos se on iäkkään henkilön arvokkaan elämän ja turvallisen hoidon kannalta muutoin perusteltua. Kunnat ovat jo toimineet tämän suuntaisesti pitkäaikaisen laitoshoidon osuutta vähentäen ja palveluasumista lisäten. Iäkkäiden määrän kasvaessa myös muistisairaiden määrä kasvaa. Tulevina vuosina palveluasumista tarvitaan lisää erityisesti muistisairaille. Kunnat hankkivat tehostetusta palveluasumisesta noin 50 % yksityisiltä palveluntuottajilta. Palveluasumisen järjestäminen palvelusetelin avulla on yleistymässä. Hankinnan valmistelu, toteutus ja sopimusaikainen yhteistyö vaativat osaamista niin kunnilta kuin palveluntuottajiltakin. Hankintojen parissa toimivien tueksi Kuntaliitto julkaisi viime syksynä Palveluasumisen järjestäminen ja kilpailuttaminen -oppaan. Turvallinen koti ja esteetön ympäristö - palveluja kotiin Palveluasumista tarvitaan, mutta samalla on lisättävä toimia ikääntyneiden asumisen turvaamiseksi yleisen asuntopolitiikan keinoin. Tarvitaan muun muassa ikääntyneiden tarpeisiin sopivia ja muuntuvia asuntoja, asuntojen korjaustoimintaa, yhteisöasumista ja muita asumisen vaihtoehtoja sekä erilaisia asumisen rahoitusmalleja. Ympäristöministeriö valmistelee kansallista ikääntyneiden asumisohjelmaa. Kuntien strategioissa ikääntyneiden asuminen on syytä ottaa entistä vahvemmin mukaan. Turvallinen ja esteetön koti ja ympäristö luovat perustan itsenäiselle selviytymiselle ja kotona asumista tukeville palveluille. Kaikista ponnisteluista huolimatta tarvitaan pikaisesti avointa yhteiskunnallista keskustelua ja ratkaisuja siitä, miten vastuu ikääntyneiden asumisen ja palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta jaetaan ikääntyneiden itsensä, julkisen sektorin ja markkinoiden kesken. 4

5 Tässä numerossa: mennyttä aikaa muistelen... Raija Puurunen: Elämästä pois... 2 Pääkirjoitus Heikki Lantto: Missä kulkee kaltoinkohtelun ja pahoinpitelyn raja?... 3 kuntaliiton kuulumisia Eevaliisa Virnes: Vanhuspalvelulaki ja kunnat hoitokotiesittely Elämäntalo Oy Hoitolaulu kantavana voimana Pääjohtaja Paul Hogan: Kilpaillaan huono hoiva ulos... 8 mielenterveys Vappu Taipale: Ei ole terveyttä ilman mielenterveyttä!... 9 väitöskirja Anja Karvonen-Kälkäjä: Vanhuksen vaikuttamismahdollisuus omiin palveluihinsa turvattava kirjat Maarit Huovinen: Pharmacasta Normandian maihinnousuun ja leukemiaan Kevythissi parantaa ikäihmisen mahdollisuuksia asua kotona kirkon ikkuna Tiina Peippo: Saavutettavuus ikäihmisten näkökulmasta sairaudet Biohit Oyj: Innovaatioita vatsan terveydeksi omaishoito Yrjö Mattila: Omaishoito on puutteellisesti tuettu hoitomuoto Kolumni Jorma Back: Voihan välivuosi EU Sirpa Pietikäinen: Asiantuntija- vai asiakaslähtöinen palvelumalli? Koukkuniemen vanhainkoti valmistautuu tehostettuun palveluasumiseen toimintajärjestelmä HoviKodin yhteisen toimintajärjestelmän rakentaminen..18 Restoraattori- vs. kuntopyöräharjoittelu työtä lähietäisyydeltä Silja Paavola: Henkilöstön työolosuhteita ja henkilöstömitoituksia on mahdollista parantaa Ikääntyvän väestön hoiva ja hyvinvointi Vesa Ekroos: EU ohjeistaa hyvään vanhustenhuoltoon!.. 22 väitöskirja Tuulikki Ylä-Outinen: Ikäihmisten arki kotona ja palveluasumisessa ministeriön näkökulmasta Päivi Voutilainen: Hyviä ja huonoja uutisia sairaudet Medilaser Oy silmäkirurgialla laatua elämään hoivaa ja toimeentulon turvaa Kalevi Kivistö: Kartat vai tehtävät vierelläkulkijana Eija Kemppi: Byrokratia vai inhimillisyys lupa vanheta Yrjö Sariola: Mahdollisuus kuulua omaksi koettuun yhteisöön on eräs vanhushoivan keskeinen tehtävä Pirkko Lahti: Tunnelmista muodostuu elämä iäkkään ihmisen elämänlaatu Minna-Liisa Luoma: Iäkkään ihmisen elämänlaatu - käsite ja arviointi asuminen Ikäihmiset tietävät itse, mitä asumiseltaan haluavat Veteraanit keskuudessamme Anni Grundström: Kunniavelka ja palveluntarve ovat eri asioita palvelurakenne Aino Närkki: Virtaviivaisuutta ja virtaa sosiaali- ja terveydenhuoltoon? yritysesittely Ettonet Oy: Omassa kodissa elämänlaatua senioreille Fysiogeriatria Fysiogeriatria nyt myös Tilkassa Kela rohkaisee eläkeläisiä tilaamaan eurooppalaisen sairaanhoitokortin hyvinvointivaltio Juhani Laurinkari: Supistuvan hyvinvointivaltion talous.. 50 Yhteenveto: Aktiivisen ikääntymisen eurooppalainen vuosi Clostridium difficile -bakteerin aiheuttamista tulehduksista kärsivien potilaiden määrä kasvanut sairaudet Kari Lounamo: Clostridium difficile Hoivapalvelut 5. vuosikerta Painos: kpl Kirjoituksissa ja ilmoituksissa esitetyistä tiedoista ja mielipiteistä vastaa niiden laatija. Päätoimittaja: Heikki Lantto p Virmantie 7, Haukipudas Ilmoitukset, tilaukset ja osoitteenmuutokset: p Vuosikerta 30 e, kestotilaus 25 e Kustantaja: Privat-Medi Oy Seuraava nro: 2/13 ilmestyy Ilmoitusaineisto viim osoitteella: Postiosoite: Heikki Lantto, Virmantie 7, Haukipudas Jakelu: Vanhusten hoiva-, hoito- ja asuinyksiköt, kuntien ja yritysten avainhenkilöt sekä vanhus- ja veteraanijärjestöt Paino: KTMP Mustasaari ISSN - L ISSN (painettu) ISSN (verkkolehti) 5

6 Tanssi pitää virkeänä. Hoitokoti Elämäntalo Aarian palveluvastaava Kirsi-Marja Jekkonen-Cavenius tahdissa mukana. Elämäntalo Oy Hoitolaulu kantavana voimana Elämäntalo Oy:n ensimmäinen muistisairaille tarkoitettu 12-paikkainen hoitokoti avattiin vuonna 1999 Kauniaisiin Kaunialan sotavammasairaalan omistamiin tiloihin. Koti oli kodikas, mutta fyysiset tilat tulivat vuosien varrella riittämättömiksi asukkaiden kunnon heiketessä. Hoitokodille valmistuivat uudet tilat Espoon Lintuvaaraan vuonna Koti kasvoi 30-paikkaiseksi, ja se jakautuu Sointu ja Sävel -nimisiin ryhmäkoteihin. - Ryhmäkotien fyysinen jako on toteutettu loistavasti tilojen väliin sijoitetulla työhuoneella, josta on näkymä molempien kotien oleskelutiloihin ja asukkaiden ulkoilupihalle, Soinnun ja Sävelen palveluvastaava Sari Hyvärinen kertoo. Sointu ja Sävel saivat pikkusiskon, kun Espoon Kiloon avattiin 16-paikkainen Elämäntalo Aaria -hoitokoti vuonna Asukkaiden oma koti Sekä Soinnussa ja Sävelessä että Aariassa tärkeintä on asukkaiden hyvinvointi ja mahdollisimman kodinomainen asuminen. - Tämä on asukkaiden koti, me olemme täällä palvelemassa, Hyvärinen sanoo. Asukkaat sisustavat huoneensa pitkälti omilla tavaroillaan. Huoneissa on valmiina yleensä sänky ja pöytä sekä tilava kylpyhuone. Huoneet sisustetaan yhteistyössä henkilökunnan kanssa, ja henkilökunta myös tarvittaessa auttaa uusien tavaroiden hankkimisessa. - Henkilökunta puuttuu sisustukseen ainoastaan, jos se vaarantaa asukkaan turvallisuuden, Elämäntalo Aarian palveluvastaava Kirsi-Marja Jekkonen- Cavenius kertoo. Päivät mennään pitkälti asukkaiden ehdoilla: Aamu alkaa silloin kun asukas itse haluaa. Ensimmäiset asukkaat heräävät aamupalalle heti seitsemän jälkeen. Viimeistään aamukymmeneltä viimeisetkin asukkaat ovat yleensä nousseet sängystä. 6

7 Hoitokotiesittely Päivät rytmittyvät yhteisten virikehetkien ja ruokailujen ympärille. Päivisin luetaan lehtiä ja keskustellaan. Myös mahdollisuus ulkoiluun on olemassa. Suosituimpia yhteisiä hetkiä ovat esimerkiksi bingo-pelit. - Tiistai-iltapäivisin asukkaat kokoontuvat takkahuoneeseen juttuklubiin, jossa muistellaan vaikka lapsuutta tai pohditaan vuodenaikaan liittyviä asioita. Virikkeillä on iso merkitys asukkaiden hyvinvoinnissa, Jekkonen-Cavenius kertoo. Päivät hiljenevät päivällisen jälkeen kello 17. Iltapala tarjoillaan kello Asukkaat elävät omaan tahtiinsa. Toisinaan asukkaat saattavat jäädä olohuoneeseen rupattelemaan myöhäänkin, Jekkonen-Cavenius kertoo. Molemmissa hoitokodeissa on myös saunomismahdollisuus. Kodeissa ovat tilavat parvekkeet sekä hyvät ulkoilumahdollisuudet. Kesäisin asukkaat viettävät aikaa mieluusti parvekkeella istuen. Myös retkiä ympäristöön pyritään tekemään kesäisin noin kahden viikon välein. Erilaisuus yhdistää Elämäntalossa erilaisuus on rikkaus monella tapaa, ja myös asukkaat tulevat erilaisista taustoista. - Täällä on asukkaita kotirouvista tuomareihin. Erilaisuus näkyy myös maahanmuuttajataustaisissa työntekijöissä. Meillä on nähty esimerkiksi eri kulttuureiden musiikki- ja tanssiesityksiä, Hyvärinen kertoo Elämäntalossa työskentelee myös opiskelijoita niin työharjoittelussa kuin keikkatyöntekijöinä. Moni harjoittelusta tuttu opiskelija myös jää taloon töihin. Palveluvastaavat kiittelevät sitä, että työntekijät pyörivät keikkaringissä pitkiä aikoja. Hoitolaulu kantavana voimana Hoitokotien punaisena lankana on ollut vuosia musiikki ja sen hyödyntäminen muistisairaiden hoitotyössä. Hoitajat ovat saaneet koulutusta musiikin hyödyntämisestä ja jo vuosia kodeissa on vieraillut viikoittain musiikkiterapeutti Leea Ahvo. Vuoden 2013 alussa Elämäntalo aloitti hoitolaulukoulutuksen yhteistyössä LauluAvain -yrityksen kanssa. Hoitajia koulutetaan kevään ajan, ja yhteisiä ohjattuja 1,5 tunnin mittaisia hoitolaulutuokioita pidetään kuusi kertaa talven 2013 aikana. Tämän jälkeen musiikkitoiminta jatkuu osana hoitotyötä, ja sitä kehitetään eteenpäin. - Kuuntelemme musiikkia, tanssimme ja laulamme yhdessä asukkaiden kanssa. Kaikki saavat osallistua omaan tahtiinsa. Hoitolaulusta on tykätty todella paljon, Hyvärinen kertoo. Musiikin nivoutuminen hoitotyöhön on haasteellista, ja jo rekrytointivaiheessa hakijan musiikkihistoria kartoitetaan. Elämäntalo ei hae musiikin ammattilaisia, vaan ihmisiä, jotka pitävät musiikista ja ovat valmiita kehittämään yhdessä sen käyttöä hoitotyössä. Musiikki on läsnä kaikkialla, ja sillä on positiivisia vaikutuksia asukkaiden elämään. - Musiikin hyödyntäminen myös on herättänyt monen omaisen kiinnostuksen, Jekkonen-Cavenius kertoo. Aktiivisesti omaisten kanssa Palveluvastaavat kiittelevät aktiivista yhteistyötä asukkaiden omaisten kanssa. - Omaiset voivat tulla tänne milloin tahansa päiväsaikaan. Tänne voi tulla kahville ja keskustelemaan asioista. Asukkaiden, omaisten ja henkilökunnan suhde on todella välitön, Hyvärinen kertoo. Omaisten kanssa viestitään aktiivisesti esimerkiksi tekstiviestein ja sähköpostein. Elämäntalo julkaisee omaa Soinnut & Sävelet -lehteä, jonka sivuilla myös omaiset pääsevät ääneen. Omaiset voivat ehdottaa uusia virikkeitä tai hyviä retkikohteita, ja he voivat myös tuoda asukkaille musiikkia kuunneltavaksi. Jotkut omaisista ovat myös käyneet esiintymässä asukkaille. Asukkaat käyvät myös kotilomilla ja retkillä omaisten kanssa. Syntymäpäivien juhlintaa ei unohdeta Elämäntalossa. - Saamme vähän väliä kakkua, sillä asukkaiden synttäreitä juhlitaan aina yhdessä, Hyvärinen sanoo. Jokaiselle asukkaalle on nimetty omahoitaja, jonka kanssa asukas voi vaikka käydä pienellä retkellä. Viime aikoina asukkaat ovat pistäytyneet läheisessä ostoskeskuksessa ostoksilla ja kahvilla. - Omahoitaja voi viedä asukkaan esimerkiksi tämän kotipaikkakunnalle ostoksille, Jekkonen-Cavenius kertoo. Kaksi kertaa vuodessa omaiset kutsutaan koolle erityisesti omaisten iltaan. Omaiset ovat myös tervetulleita katsomaan esityksiä tai vain lukemaan lehtiä. Joulujuhla on myös jokavuotinen suosittu yhteinen hetki. Elämäntalolla on myös aktiivista yhteistyötoimintaa: läheiset koulut, seurakunta sekä yhdistykset vierailevat hoitokodeissa säännöllisin väliajoin. Asukkaat ohjataan Elämäntaloon Espoon kaupungin kautta. Myös saattohoitoa Elämäntalo antaa asukkailleen, kun sen aika tulee. Osalle henkilökunnasta on järjestetty erityiskoulutus tätä varten. Omaisilla on mahdollisuus saattohoitovaiheessa viettää asukkaan luona aikaa niin pitkään kuin haluavat. Teksti: Henri Salomaa Kuvat: Hoitokoti Elämäntalo 7 Hoitokoti Elämäntalo Sointu & Sävelen palveluvastaava Sari Hyvärinen.

8 Pääjohtaja Paul Hogan: Kilpaillaan huono hoiva ulos Linctus Oy, Kaurialassa, Turuntie 4-6, Hämeenlinna Virtsankarkailuun kaikenlaiset suojat ja housut sekä pestäviä vuodesuojia ja housuja LIIKKUmISEEn APUVäLInEITä mm. kävelykepit, kyynärsauvat ja rollaattorit Haavanhoitotuotteista kappalemyynnissä Polymem, Sorbact, medical Honey ja Drymax Maailman talousfoorumin WEF:n Globaalin ikääntymisen -neuvoston jäsen Paul Hogan tapasi äskettäin kolmen päivän Suomen vierailullaan alan tutkijoita ja vaikuttajia sekä tutustui perustamansa yrityksen Home Instead Senior Care:n Suomen toimintaan. Suoraan Davosin Maailman talousfoorumista Suomeen saapunut Hogan toi kokouksesta samat terveiset kuin presidentti Sauli Niinistö: Vanhenemista ei voida pitää pelkkänä ongelmana. Ikääntymistä pitäisi tarkastella enemmän myös mahdollisuuksien näkökulmasta. - Päivittelemme, miten 48 %:lla 65 vuotta täyttäneistä on vähintään kaksi kroonista sairautta ja unohdamme kuitenkin, että 52 %:lla ei ole terveysongelmia. Olemme huolissamme huoltosuhteesta, mutta jätämme hyödyntämättä kyvykkäiden ikäihmisten sosiaalisen pääoman ja työhalut. Emme puhu riittävästi siitä, kuinka paljon enemmän ikääntyneet haluavat osallistua ja pystyvät tekemään töitä. Helpompaa arkea apuvälineiden avulla. TERVEYSTARVIKKEIDEN TERVEYSTARVIKKEIDEN ERIKOISMYYMÄLÄ TERVETULOA PALVELTAVAKSI! MYYMÄLÄ AVOINNA MA-PE KLO 9 17 Puh. (03) Linctus Oy, Turuntie 4-6, Hämeenlinna p. (03) , Apuvälineet liikkumiseen Kävelykepit, kyynärsauvat ja rollaattorit Arjen apuvälineet WC-korottajat, suihkutuolit, ruokailun apuvälineet, tarttumapihdit ja lonkkasuojaimet Tukisukat elämän eri tilanteisiin Haavanhoitotuotteet Polymem-, Sorbactja Medical Honey-tuotteet Hygienia ja virtsankarkailu Laaja valikoima pestäviä ja kertakäyttöisiä hygieniatuotteita mm. alushousut sekä vuoteen ja tuolin suojat Klikkaa Linctuksen nettikauppaan Paul Hogan toimi itse perheensä kanssa oman isoäitinsä hoitajana. Lääkärit lupasivat isoäidille muutaman elinvuoden. Hoganin perhe ei halunnut laittaa isoäitiään laitoshoitoon, vaan he päättivät hoitaa yhteisvoimin hänet kotona ja isoäiti sai viettää vielä yli kymmenen täyteläistä vuotta omaistensa ympäröimänä. - Tärkein tekijä ikäihmisen kotona asumisessa ja hyvinvoinnissa on seura. Ikäihminen tarvitsee paljon muun muassa rohkaisua ja stimulointia esimerkiksi ruokaluun. Kahdeksantoista vuoden kokemukseen perustuen tämä tarve on ilmeinen ja se on sama kautta maailman, toteaa Hogan. Paul Hoganin perustama ei-sairaanhoidollinen hoivapalveluyritys on saanut alkunsa vuonna 1994 hänen omista omaishoitajakokemuksistaan. Ikäihmisten kotona asumista työllään tukevan yrityksen tutkimusten mukaan hoivapalvelujen piirissä olevien ikäihmisten lääkärikäynnit vähenevät puoleen ja heidän sairaalahoitojaksonsa ovat lyhyempiä kuin niillä, joilla apua ei ole, eivätkä he palaa sairaalaan yhtä herkästi. Tämä säästää yhteiskunnan varoja. Hoivapalvelujen laatu puhuttaa ja pelottaa. Jos laatua ei kyetä takaamaan julkisesti tuotetuilla palveluilla, kuinka kaupalliset yritykset siihen pystyisivät tulostavoitteineen? Hoganin mukaan kilpailulla. - Kun toimijoita on riittävän monia, apua tarvitsevien valinnanvapaus kasvaa. Silloin vain laadukkaat palveluntarjoajat jäävät jäljelle riippumatta siitä, ovatko ne julkisesti rahoitettuja, yksityisiä vai kansalaisjärjestöjen palveluja. Kilpaillaan huono hoiva ulos. Kukaan ei osta huonoa, kun on mistä valita, huomauttaa Hogan. Suomessa ensi kertaa vieraillut pääjohtaja Hogan uskoo, ettei kukaan osta huonoa hoivapalvelua, jos tarjolla on riittävästi hyvää. Maria Pöyskö 8

9 Mielenterveys Ei ole terveyttä ilman mielenterveyttä! Väestön terveyden kehitys on kulkenut suurten aaltojen kautta. Aluksi voitettiin infektiotaudit. Väki kuoli kaikenikäisenä ruttoon, pilkkukuumeeseen ja lavantautiin. Imeväiskuolleisuus vei niin paljon lapsia, ettei uusiin tulokkaisiin kannattanut paljoa kiintyä. Vähitellen väestön elintaso alkoi parantua, ja hygienian merkitys ymmärrettiin. Saippua ja puhdas juomavesi pelastivat enemmän ihmishenkiä kuin sairaalat konsanaan. Hiljalleen infektioiden luonne paljastui. Tänään meillä on väestömittaiset infektioiden ehkäisyjen keinot rokotuksineen ja hoidot antibiootteineen. Silti saamme olla varuillamme, ettei joku uusi infektio yllätä meitä kuten HIV/AIDS kolmekymmentä vuotta sitten. Tiedon taso on kuitenkin huikea, koko maailman yhteistyö nopeaa ja kaikki kansat ovat valmiita panostamaan merkittäviä summia väestön pelastamiseksi. * * * Kun aloitin lääketieteen opintoni hamalla 60-luvulla, Suomi oli vielä Euroopan sairas mies. Sydäntaudit niittivät nelikymppisiä miehiä, ja odotettavissa oleva elinikä oli lyhyempi kuin Puerto Ricossa tai Portugalissa. Taas ehkäisevä terveydenhuolto tuli avuksi. Tupakka hävisi kokoushuoneista, luentosaleista ja lääkärikierroilta. 90-luvun alussa nuijin Pohjoismaiden Neuvoston virkamieskomiteassa päätöksen Om rökfria flygrutter i Norden savuttomista lennoista Pohjoismaissa, jota pidettiin vallankumouksellisena ja jota tanskalaiset viimeiseen asti vastustivat. Nyt puhutaan jo savuttomasta Suomesta. Rasvasotaa käytiin pitkään, nyt vähärasvainen maito on ihan luonnollinen asia. Opittiin paljon elämäntapojen merkityksestä; liikunnasta ja ravinnosta. Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton puheenjohtaja Vappu Taipale Entä hoidot: lääkkeissä löytyy, kirurgia on valmiina sydämensiirtoja myöten. Sydänyhdistyksiä on joka kunnassa, kansalaisten tiedot ja taidot viritettyinä. Nyt keskustellaan naisten sydänoireista, ja vanhoille ihmisille sopivasta verenpaineen tasosta. * * * Mielenterveyden pitäisi nyt olla se seuraava aalto, joka nostattaa tiedon, tutkimuksen ja päätöksenteon uudelle, aiempaa korkeammalle tasolle. Tietoyhteiskunnan myötä mielenterveyskysymykset ovat tulleet uudella tavalla tärkeiksi. Tietoyhteiskunta ei ole piuhoja, laitteita eikä verkkoja, nehän ovat vain välineitä. Tietoyhteiskunta on kokonaan mentaalinen juttu. Se vaatii työntekijöiltään joustavuutta, innovatiivisuutta, nopeutta, luovuutta, osaamista, sosiaalisia taitoja, verkostoitumista siis mitä? Kaikki mentaalisia, mielen kykyjä ja toimintoja. Tietoyhteiskunnan pääomaa on osaaminen. Osaajat kelpaavat sen toimiin. Siksi mielen terveyttä vaarantavat seikat, kuten päihteet, huumeet ja syrjäyttävät prosessit ovat tuhoisia. Lapset voivat syrjäytyä jo kolmivuotiaina tästä uudesta tiedon ja taidon maailmasta. Tällaisista syistä me suomalaiset halusimme mielenterveyskysymykset Euroopan Unionin asialistalle. Näin syntyi myös iskulause: Ei ole terveyttä ilman mielenterveyttä! Olemme vielä alussa tietojen ja taitojen suhteen, mutta jonakin päivänä osaamme mielenterveyden edistämisen ja ongelmien hoidon yhtä hyvin kuin aiemmat aallot. * * * Mitä mielenterveys sitten on? Mielenterveys on uusiutuva luonnonvara. Mielenterveys uusiutuu ja kuluu joka päivä. Monesti ihmiset ajattelevat virheellisesti, että mielenterveys on jotakin kotoa saatua, kuin eväspakkaus, joka syödään matkan varrella ja joka aikanaan loppuu. Tällaisesta ei ole kyse, koska mielenterveyden suhteen on aina uusia mahdollisuuksia. Totta kai mielenterveydellä on sosiaaliset, psyykkiset ja fyysiset juurensa. Lapsuuden ympäristöt ja perimämme kulkevat mukanamme, mutta eivät määrää elämämme suuntaa. Nuoruusikä antaa aina toisen mahdollisuuden arvioida omaa elämäänsä. Aikuisen voimalla ja tahdolla tehdään paljon. Elämään aina kuuluvat koettelemukset kuluttavat mielenterveyttämme, mutta hyvät ihmissuhteet, arkiset onnistumisen kokemukset ja mielekäs toiminta uusintavat sitä jatkuvasti. Mielenterveys elää arkipäivää. Siksi se on vanhalle ihmiselle hyvin konkreettista. Vanha ihminen on kerroksellinen. Minussakin elää sodanjälkeisen niukkuuden ajan pikkutyttö, murrosikäi- 9

10 nen kapinoitsija, ruuhkavuosiaan elävä monen lapsen äiti, ja nyt isoäiti. On helppo eläytyä erilaisiin elämäntilanteisiin ja kohtaloihin, on kaikupohjaa niin moneen tunnelmaan ja toiveeseen. Vanhat ihmiset ovat lisäksi kaikki hyvin erilaisia. Vuosikymmenten historia on jokaisella omansa ja niin ovat mieltymyksetkin. Olisi suuri erehdys ajatella kaikkien vanhojen ihmisten olevan yhtä samaa harmaata massaa! Mielenterveyden uusintaminen käy arjessa niin helposti. Kulttuuri, taide ja esteettiset elämykset ovat oikeita mielenterveyden lähteitä. Silmä löytää taivaalta ihmeellisen pilvimuodostelman. Käsillä on iloisenvärinen lapsenlapsen tekemä pannulappu. Kevät työntää hiirenkorvan koivuun. Ja paljon voi tehdä itse; koko ite-taide on edessä. Me vanhathan olemme harrastuksien mestareita, ja niin syntyy sukkia, lapasia, kasseja. Mikä riemu saada jotakin aikaan! * * * Ihminen on fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kokonaisuus, vaikka työikäisten on ehkä sitä vaikea mieltää. Onneksi lapsuudessa ja vanhuudessa ollaan tämän luonnollisen totuuden äärellä. Vanhan ihmisen mieli kohentuu ulkona liikkuessa. Nautinnot ja herkuttelu eivät jätä vanhoja syrjään, sanotaanhan sitä syystä, ettei vanhan ihmisen suu ole tuohesta. Hyvä seura sekin pidentää ikää; professori Kaisu Pitkälää on kiittäminen siitä, että hänen ryhmänsä on tiukimmin mahdollisin tieteellisin kriteerein todistanut vanhojen ihmisten ryhmätoimintojen siunauksellisen vaikutuksen. Hyvä mieli leviää ja mielenterveys tarttuu. Mielenterveyden epidemiologiasta emme vielä paljoa tiedä tutkittuna, mutta kokemus sen osoittaa. Ystävällinen hymy naapurilta, hilpeä tervehdys työtoverilta, kas siitä jo päivä kirkastuu. Hyväntuulinen ote elämään ei ole syntymälahja, vaan se kannattaa opetella. Nauru oikeasti pidentää elämää, tutkimustenkin mukaan. Jos kuusivuotiaat kikattavat kolmesataa kertaa päivässä ja aikuiset nauravat vaivaiset viisitoista kertaa, on aika ruveta kirjoittamaan naurureseptejä. Asetetaan tavoitteeksi vaikka kolmekymmentä hyvää naurua päivässä! Mielenterveyden edistäminen on syytä saada kaikkien hoito- ja hoivatyöhön osallistuvien ihmisten työvälineeksi. Iloksemme Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa THL:ssä toimii Maailman Terveysjärjestön WHO:n Mielenterveyden edistämisen yhteistyökeskus. Se on paraikaa viimeistelemässä Mielenterveyden edistämisen käsikirjaa, joka ilmestyy useammilla kielillä, myös suomeksi kuluvana vuonna. Tämän kirjasen avulla mielenterveystyö muuttuu abstraktista pilvientakaisesta haahuilusta ihan konkreettiseksi käytännön työksi. Odottelemme kirjaa innolla! Vappu Taipale Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton puheenjohtaja 28 UUNITUORE KIRJA Kirsti Koivula Arvon ansaitsette - ikäihmisten ohjaajan virikekirja Ilmestynyt sivua, nidottu, koko B5, ISBN Ohjaajien käyttöön tarkoitettu, valmista virikeaineistoa sisältävä kirja. Sen tarjoamat muisti- ja aistiharjoitukset, hauskat tietovisat, leikkimieliset kisat ja tehtävät, pienet esitykset ja hupailut ovat mitä parhainta piristystä kaikenkuntoisille arvon ikäihmisille kerhoihin, päivätoimintaan ja palvelutaloihin. Hei, Sinulle! soita Minulla oli ilo, luomisen tuskalla hyöstettynä, synnyttää uusi ikäihmisten ohjaajan virikekirja ryhmien käyttöön. Kirsti Koivula hovihankkijanne: diakoni, nuoriso- ja sosiaalityön tutkinto toiminut: lastenohjaajana nuorisotyönohjaajana rippikoulutyössä leireillä sosiaalihoitajana vanhainkodissa seurakunnan diakoniaja vanhustyössä juhlatilaisuuksien seremoniamestarina 10

11 Omaishoito Omaishoito on puutteellisesti tuettu hoitomuoto Viime marraskuussa Kelan seminaarissa tarkasteltiin omaishoidon nykytilaa ja kehittämismahdollisuuksia. Alustuksissa tuli esiin se, että järjestelmä ei ole vielä vakiintunut osaksi kuntien palvelujärjestelmää. Omaishoito olisi yhteiskunnan kannalta edullinen hoitomuoto, mutta järjestelmää ei hyödynnetä riittävästi. Suurin osa omaishoitajista tekee hoivatyötä ilman virallista omaishoidon tukea, vaikka hoidettavan tarve voisi sitä edellyttää. Kansainvälisesti katsoen omaishoito on Suomessa jopa yllättävän yleistä. EUmaiden (vanhat EU 15 -maat) vertailussa Suomessa omaista auttavien määrä väestöstä on korkein, vaikka usein oletamme, että Etelä-Euroopan katolisissa maissa omaishoito on laajaa ja meillä yhteiskunta antaa hoidon. Tilastot osoittavat, että tilanne on päinvastainen. Suomi on ylivoimainen ykkönen viidentoista maan vertailussa, ja täällä väestö auttaa eniten omaisiaan. Emme ole ollenkaan niin välinpitämättömiä läheistemme hyvinvoinnista kuin usein väitetään. Lainsäädäntö määrittelee omaishoitajan henkilöksi, joka on tehnyt kunnan kanssa omaishoitosopimuksen. Omaishoitaja -käsite voidaan kuitenkin määritellä tätä laajemmin henkilöksi, joka pitää huolta sellaisesta perheenjäsenestään tai muusta läheisestään, joka sairauden, vammaisuuden tai muun syyn vuoksi ei selviydy arjestaan omatoimisesti ja tarvitsee hoivaa. Omaishoidossa voi olla kuka tahansa vauvasta vaariin Omaishoidossa voi olla kuka tahansa vauvasta vaariin, vaikka omaishoito usein mielletään vain ikääntyneiden hoitomuodoksi. Siihen kuuluu yleensä hoitoa, valvontaa, ohjausta ja avustamista, siis erilaista hoidettavan auttamista arjessa. Omaishoitajan ei tarvitse asua yhdessä hoidettavan kanssa, vaan omaishoitoa tehdään usein myös toiselta paikkakunnalta käsin. Ns. etäomaishoito on lisääntymässä samoin kuin työssäkäyvien omaishoitajien määrä. Omaishoidon tekeminen ansiotyön ohella asettaa uusia haasteita työelämän pelisäännöille. Tämä näkyy myös siinä, että vuonna 2011 tehdyllä työsopimuslain muutoksella työntekijälle tuli mahdollisuus jäädä määräajaksi pois työstä perheenjäsenen tai muun läheisensä hoitamiseksi. Työstä pois jääminen edellyttää kuitenkin työnantajan kanssa tehtävää sopimusta. Työn ja omaishoidon ongelmat on havaittu myös koko Euroopan tasolla. Eurocarers -järjestö on omaishoitajien eurooppalainen yhteistyöjärjestö. Järjestö on ottanut tämän vuoden teemakseen työn ja omaishoidon yhteensovittamisen, jota käsitellään myös eurooppalaisissa tapaamisissa. EU -parlamentaarikkojen keskuuteen on muodostettu omaishoidosta kiinnostuneiden parlamentaarikkojen ryhmä. Euroopan unionin rahoittamassa kolmivuotisessa projektissa, (Carers of Older People in Europe) on kehitetty omaishoitajien tuen tarpeen arviointilomake (COPE Index), jolla voidaan arvioida omaishoitajan kuormittumista. COPE -indeksiä ei toistaiseksi ole Suomessa laajemmin hyödynnetty Omaishoito on siis ollut jo EU:n kehittämistoiminnan kohteena, vaikka sen tuloksena syntynyttä COPE -indeksiä ei toistaiseksi ole Suomessa laajemmin hyödynnetty. COPE on ensivaiheen arviointimenetelmä, jonka perusteella voidaan tehdä päätös omaishoitajan tilanteen tarkemman selvityksen tarpeesta. Se on suunniteltu omaishoitajille ja hoitoa arvioiville ammattilaisille yhteistyövälineeksi omaishoidon kuormittavuuden ja omaishoitajan tuen tarpeen arvioimisessa. Mittariston avulla hoitoa arvioiva ammattilainen ja omaishoitaja voivat yhdessä löytää ja sopia asianmukaisimmat avun ja tuen muodot. Tällä hetkellä Suomen omaishoitojärjestelmä on vielä monilta osin puutteellinen. Omaishoidosta säädettiin oma lakinsa vuonna 2006 ( /937), mutta uusi laki ei ratkaissut kaikkia ongelmia. Kaikki sopimuksen tarpeessa olevat omaishoitajat eivät ole päässeet sopimukseen kunnan kanssa, vaan joutuvat tekemään työtään epävirallisina omaishoitajina. Arvioiden mukaan Suomessa on sitovia, ympärivuorokautista hoitoa vaativia omaishoitotilanteita yhteensä kappaletta, kun kaikkiaan omaishoitoa tekeviä henkilöitä on yhteensä noin Tästä huolimatta sopimuksen tehneitä omaishoitajia on vain Lisäksi monet kunnat ovat rajoittaneet omaishoitosopimukset vain sitoviin, ympärivuorokautisiin hoitotilanteisiin ja muut omaishoitajat joutuvat tekemään työtään epävirallisina ilman kunnan tukea. Onko vallitseva tilanne sopusoinnussa Suomen perustuslain kanssa? Voidaan kysyä, onko vallitseva tilanne sopusoinnussa Suomen perustuslain kanssa. Perustuslain 19 :n mukaan jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Julkisen vallan on turvattava sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Onko omaishoitolailla todellakin turvattu perustuslain edellyttämällä tavalla kaikille riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut, jos jopa sitovissa ympärivuorokautisissa omaishoitotilanteissa henkilöä joutuu tekemään omaishoitotyötä ilman kunnan kanssa tehtyä omaishoitosopimusta? Omaishoidon tuki on sidottu kunnan määrärahoihin ja usein määräraha loppuu kesken vuoden. Lisäksi omaishoidon palkkiotaso on alhainen ja palkkioiden verotus kohtuuttoman ankaraa. Tutkimusten mukaan yli 40 prosenttia jättää käyttämättä heille myönnetyt vapaat. Puutteena voidaan pitää myös sitä, että vaikka omaishoitajat toteuttavat 11

12 kunnan puolesta sille kuuluvaa hoitovastuuta, ei omaishoitajilla ole mahdollisuutta saada samanlaisia työterveyspalveluja kuin kunnan työntekijöillä. Suomessa iäkkäitä puolisohoitajia on noin puolet hoitajista ja puolisoaan hoitavan hoitotaakka on keskimääräistä suurempi. Siksi heillä on suurempi riski saada mm. terveyshaittoja. Lisäksi kunnan palvelut omaishoitoon ovat usein riittämättömät tai puuttuvat kokonaan. Perustuslain ohella Suomen omaishoitojärjestelmää arvioitaessa on otettava huomioon myös asian kansainvälinen ulottuvuus. Suomi on ratifioinut useita kansainvälisiä sopimuksia, jotka on otettava huomioon, kun arvioidaan Suomen omaishoidon tasoa. Näistä tärkeimmät ovat ihmisoikeussopimus ja taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva sopimus. Jälkimmäinen ns. TSS-sopimus on olemassa sekä YK:n tasolla että Euroopan Neuvoston tasolla. Tämän sopimuksen merkeissä kävi Euroopan ihmisoikeuskomissaari kesäkuussa 2012 Suomessa tutustumassa vanhusten huoltoon. Raportissaan hän totesi joitakin ongelmia suhteessa Suomen ratifioimaan Euroopan Neuvoston TSS-sopimuksen säännöksiin. Komissaari oli havainnut, että Suomessa kunnasta riippuen asiakasmaksut vaihtelivat samoin kuin omaishoitosopimukset ja maksetut hoitopalkkiot. Kuntien vaikea tilanne nousi myös esille. Yksiselitteiset, selkeät hoidon ja palveluiden myöntämisperusteet tuntuivat usein puuttuvan. Kuntien välillä oli eroja asiakasmaksuissa ja sopimuksissa. Komissaari totesi johtopäätöksissään, että kunnallisesta itsemääräämisoikeudesta huolimatta valtion on taattava hoidon minimitaso ja kustannusten kohtuullisuus eri kunnissa. Suomen omaishoidon tila kaipaa siis kohennusta hyvin sekä kansallisesta että kansainvälisestä näkökulmasta katsoen. Parannukset ovat perusteltuja myös siksi, että tulevaisuudessa omaishoidon merkitys tulee entisestään kasvamaan. Sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymän strategiasuunnitelman mukaan laitoshoidossa olisi vuonna 2015 vain 3 % yli 75-vuotiaista ja omaishoidossa nykyistä enemmän. Tämä suuntaus vastaa myös useiden ikääntyneiden toiveita. Ihmiset haluavat asua kotonaan luonnollisessa ympäristössään mahdollisimman pitkään. VTT, OTL Yrjö Mattila, Kela Kuva: A. Söderblom Tukemalla omaishoitoa kunnilla on mahdollisuus huomattaviin säästöihin Parannuksia voidaan perustella myös puhtaasti taloudellisilla syillä. Tutkimusten mukaan omaishoito tuottaa vuosittain jopa miljardiluokan säästön yhteiskunnan hoitokuluihin. Esimerkiksi muistisairaiden omaishoitoperheiden räätälöidyt ja koordinoidut palvelut ovat maksaneet vuodessa keskimäärin runsaat euroa/perhe eli olennaisesti vähemmän kuin muut mahdolliset hoitomuodot. Tukemalla omaishoitoa kunnilla on mahdollisuus huomattaviin säästöihin. Mitä sitten tulisi tehdä, jotta omaishoito tulisi todelliseksi vaihtoehdoksi kunnan palveluvalikoimassa tasavertaisena muiden palvelujen rinnalla? Sosiaali- ja terveysministeriön ns. KOHO -työryhmä on valmistelemassa kansallista omaishoidon kehittämisohjelmaa. Työryhmän määräaika päättyy vuoden 2013 lopussa ja sen tuleviin esityksiin kohdistetaan jo nyt paljon odotuksia. Työryhmän esitysten toteuttaminen vaatii runsaasti työtä ja olisi varmasti paikallaan, että jatkokehittely nykyistä toimivamman järjestelmän aikaan saamiseksi tapahtuisi alan järjestöjen, kuntien ja Kelan yhteistyönä. Alan järjestöt tuntevat parhaiten omaishoitajien tarpeet ja voivat siten tuoda tietonsa uudistustyöhön. Lopullista uutta järjestelmää on vielä vaikea hahmottaa, koska KOHO-työryhmän työ on vielä kesken. Näyttäisi kuitenkin siltä, että nykyisten ongelmien ratkaisu ei onnistu ilman kuntien ja valtion roolin muuttamista omaishoidon tukemisessa. Kuntien roolina säilyisi edelleen käytännön työ eli hoitosopimusten ja palvelusuunnitelmien tekeminen sekä omaishoitoperheiden tukeminen palveluin. Järjestelmän rahoitus on kuitenkin osoittautunut liian epävarmaksi kunnallisina määrärahoina. Siksi rahoitus voitaisiin siirtää valtion vastuulle, jolloin Kela maksaisi palkkiot. Tällöin oikeus omaishoitoon tulisi määritellä yhdenmukaisin valtakunnallisin mittarein, koska Kelan tulee kohdella kaikkia kansalaisia samalla tavoin asuinpaikasta riippumatta. Näin myös alueellinen eriarvoisuus omaishoidon tuessa saataisiin poistumaan. Se miten järjestelmä sitten rahoitettaisiin, vaatii erillistä pohdintaa. Varmasti on olemassa monia vaihtoehtoja, mutta nykyisen järjestelmän heikkoudet osoittavat ainakin sen, että järjestelmään tulisi saada korvamerkittyä, kohdennettua rahaa niin, ettei määrärahan puute olisi enää esteenä sopimusten tekemiselle. Korvamerkitty raha toisi järjestelmään sen tarvitsemaa vakautta ja pitkäjänteisyyttä. Muutoksen jälkeen kuntien kiinnostus tukea omaishoitajia erilaisin palveluin todennäköisesti lisääntyisi ja järjestelmän tuomia säästömahdollisuuksia käytettäisiin nykyistä paremmin hyväksi paikallisella tasolla. Nykyisiä hoitopalkkioita voitaisiin korottaa ja lopputulos olisi silti kustannusten kannalta huomattavan plusmerkkinen. Lähivuodet ratkaisevat, onko Suomessa riittävää valmiutta ja poliittista kypsyyttä omaishoidon kehittämiseksi ja vakiinnuttamiseksi. Jos näin on, Suomi olisi edelläkävijä Euroopassa ja näyttäisi esimerkkiä muille EU-maille. Toistaiseksi omaishoito on vielä melko kirjavasti säännelty eri maissa eikä mallijärjestelmää, jota muut maat voisivat seurata, vielä ole. On myös mahdollista, että omaishoitoa alettaisiin vähitellen säännellä EU-tasollakin, jos Suomen antama esimerkki olisi positiivinen. Iso- Britanniassa ja Irlannissa on jo laadittu omaishoidon strategia ja Suomeen se on tulossa KOHO-työryhmän myötä. Omaishoito on ajankohtainen kaikkialla Euroopassa ja järjestelmän kehittäminen nähdään yleisesti inhimillisenä sijoituksena ihmisten hyvinvointiin samalla kun kehittäminen ei lisää kustannuksia, päinvastoin. Omaishoidon kehittämiseksi tarvittavat lisävarat merkitsevät suuria säästöjä toisaalla, kun omaishoidon tukeminen vähentää kodin ulkopuolisen pitkäaikaishoidon tarvetta ja edistää hyvinvointia. Yrjö Mattila, VTT, OTL johtava tutkija Kelan tutkimusosasto Lähde: Omaishoito valokeilassa -seminaarin alustukset, Kelan päätalon auditorio

13 Kolumni Jorma Back Voihan välivuosi Kirjoitettuani ylioppilaaksi ajattelin ottaa pakollisen välivuoden heti kesäkuun puolivälistä. Toisin kävi. En päässyt vapaaehtoisena laivastoon varusmiespalveluun. Välivuoteni alkoi lokakuun puolivälissä Hyrylän varuskunnan taivaallisena ohiampujana. Tämä johti toiseenkin välivuoteen. Siviiliin pääsin syyskuun puolivälissä ja myöhästyin yliopistosta, johon olin ehtinyt kirjoittautua ja jopa kätellä rehtori Edwin Linkomiestä. Tuli siis kaksi välivuotta - onneksi. Tasavallassa pyritään nyt kaikilla tahoilla vaikuttamaan työurien pidentämiseen - alusta, keskeltä tai lopusta - tai vaikka joka kohdasta. Kestävyysvaje ja moni muu uhkakuva tätä kuulemma vaatii. Tähän keskusteluun on liitetty kysymys välivuodesta, jonka koulunsa lopettanut nuori viettää interrailaten tai muuten vain työtä ja opiskelua vältellen, siis yhteiskunnan ja omalta kannaltaankin hyödyttömällä tavalla. Tämä kaikki tapahtuu ikään kuin tämä välivuosi olisi jotenkin uusi ilmiö. * * * Me 50-luvun lopun ylioppilaspojat ja muut ikäisemme saimme silloin ihan yhteiskunnan järjestämänä välivuoden, kun koulun jälkeen mentiin armeijaan, Suomen raskaaseen tai Inttiin, miten vain. Sitä herkkua sitten olikin kahdeksasta kuukaudesta yhteentoista. Siinä ne jatko-opinnot ja elämänuran valinnat saivat luonnollisen välivuoden. Tuohon aikaan armeijan käyminen oli pääsääntö, josta poikkeukset olivat harvinaisia. Käyty armeija hyvitettiin sitten jollain tavoin opiskelupaikkoja valittaessa ja myöhemmin RUK:n kurssinumero toi lisäbonusta työpaikkoja haettaessa. Mutta välivuosi mikä välivuosi. Saihan joku armeijasta myös ammatin ja monet muuten ammatillisen koulutuksen: viestimiehet, autonkuljettajat, pioneerit ym. Eikä asia ole miksikään muuttunut, armeijan käy nykyään vain hieman pienempi osa ikäluokasta ja jokunen tyttökin. Armeijassa välivuotena syntyi kaveriverkosto, joka säilyi läpi vuosien jossakin muodossa. Verkostoon kuuluu insinöörejä, opettajia, juristeja, lääkäreitä, teknikoita, rakennusmestareita yms. Sellaisesta verkostosta on elämän varrella hyötyä ja iloa. Vanha tupakaveri on hyvä veli. Oma RUK:n kurssini kokoontuu kerran vuodessa edelleen yhteen muistelemaan ja välillä matkailemaan. Ja ketäs siellä tapaankaan. Tunnetuimmasta päästä luetellen mm. taiteilija Kimmo Pälikön, Saabin autotehtaan luojan Juhani Linnoisen, tunnetun kuoromiehen ja professorin Reijo Norion, ilmatieteen laitoksen emeritusjohtajan Erkki Jatilan jne. Kaikki saman kurssin käyneitä. * * * Sitten se toinen välivuosi. Myöhästyttyäni yliopistosta sain töitä Suomenlinnan Rannikkotykistörykmentin korjauspajalta, ihan kotikulmilta. Hanslankarin hommat sisälsivät kaikkea, mitä terve ylioppilaspoika ilman ammattikoulutusta voidaan panna tekemään lumenluonnista jenkakoneen käyttämiseen ja kaikkea siltä väliltä. Mutta kohtalo puuttui yllättäen peliin, erikoistaitoni keksittiin ja pääsin tekemään elämäni painavimmat työsuoritukset. Korjauspajalla kunnostettiin tuolloin Kuivasaaresta sodan jälkeen evakuoituja venäläisiä 12 tuuman Obukhov -kanuunoita. Ne oli aikomus palauttaa Kuivasaareen. Tykkien osia oli pitkin korjauspajaa, mutta putket olivat varastoituina Parolan lähellä varikolla. Sieltä ne piti tuoda pääkaupunkiin ja sitten Kuivasaareen. Mikäs siinä, onhan kuljetusvälineitä. Ongelma oli se, että parikymmenmetriset putket painoivat 42 tonnia, siis kiloa kappale. Ihan mikä tahansa kuormuri ei kelvannut. Korjaamon päällikön, insinöörikapteeni Rytkösen tehtävänä oli hoitaa homma. Hän tarvitsi mm. riittävän vahvat teräsvaijerisinkit, joilla putkia voitaisiin nostella kuljetusvälineisiin. Niinpä hän kysyi, Kirjoittaja on OTK mahtaisiko joku korjaamon väestä 13

14 hallita teräsvaijerin pleissaamisen, punomisen. Olin muutama kesä aiemmin oppinut pirttisaarelaiselta kalastaja Holstenilta niin köyden kuin vaijerin pleissaamisen. Ilmoitin omaavani taidon ja sain urakan. Helppo homma, tuumin. Pian paljastui, että vaijeri oli ainakin miehen käsivarren vahvuista. Niitä oli itse asiassa kaksi kahdeksanmetristä teräsvaijeria. Piti punoa kumpaankin päähän lenkki ja sen sisälle vielä teräskoussi. Perääntymään en ruvennut, mieshän pitää minkä lupaa. Hiukan kuitenkin hirvitti, tämä oli vähän muuta kuin sormenvahvuisen purjeveneen vanttivaijerin pleissaaminen. Korjaamon metallimiehet valmistivat tarpeelliset työkalut, ruustukit ja malspiikit, ja sitten töihin. Kuukauden päästä esittelin kapteeni Rytköselle pleissatut sinkit. Päällikkö kysyi, että kestävätkö. Vakuutin niiden kestävän. Ja kestiväthän ne - kaikki nostot. * * * Televisiossa pyöri aikanaan elokuva Raid. Sen loppukohtauksessa tuo Kuivasaaren iso tykki ampuu merellä liikkuvan jäänsärkijän upoksiin. Mahtavan tykinputken päästä pöllähtää juhlallinen savupilvi. Tunnen ylpeyttä: tuo putki nostettiin kuljetuksen aikana monta kertaa minun pleissaamillani terässinkeillä. Yhteiskunnan kannalta välivuoteni tilinpäätös oli tässä mielessä positiivinen. Sitä se oli muutoinkin: tein valtiolle työtä, sain siitä palkkaa ja maksoin verot. Olin silloin liian nuori, jotta olisin tienannut eläkettä. Siis välivuosi oli yhteiskunnalle kokonaan erinomainen sijoitus. Mitäpä tuumin tänä päivänä? Nuorille sanoisin: pitäkää, nuoret, se välivuosi, jos siltä tuntuu. Ette koskaan tiedä, mitä siitä saatte. Mutta älkää lorviko, vaan tehkää sen aikana jotain järkevää työtä, mitä vain, josta saa palkkaa. Jos ei ole palkkatyötä, ryhtykää vapaaehtoistoimintaan. Maksakaa veronne ja opetelkaa elämään ilman pikavippejä. Sitä paitsi, oikein sijoitettu välivuosi saattaa olla koko elämän mittainen onnenpotku. Jos muuan kanssani saman kevään tyttöylioppilas ei olisi pitänyt välivuotta AFS -stipendiaattina Amerikassa, hän ei olisi osannut sujuvaa englantia, mikä auttoi työn saannissa, eikä olisi jatko-opinnoista myöhästyen joutunut pitämään uutta välivuotta pankin kassalla, emmekä me olisi tavanneet opiskelijoina välivuosien jälkeen samalla vuosikurssilla. Sitä paitsi pankkikokemus - hänestä siis kun tuli vaimoni - on auttanut pitämään perheen raha-asiat järjestyksessä. Hyvä sijoitus, vai mitä? HoivaTurva R 14

15 EU Sirpa Pietikäinen Asiantuntija- vai asiakaslähtöinen palvelumalli? Asiakaslähtöisyyden korostaminen palvelujen tuottamisessa on noussut esille viime aikoina yhtenä tärkeänä keinona parantaa palvelujen laatua. Erityisesti ikäihmisten osalta todellinen asiakkaan tarpeet huomioiva palvelulaatu on tärkeä askel eteenpäin kohti parempaa hoitoa. On lähdettävä siitä, miten ja kuka nämä tarpeet määrittelee. Meilläpäin on tapana korostaa koulutettujen asiantuntijoiden ja viranomaisten roolia palvelurakenteen kehittäjinä. Asiantuntijuus on sillä, joka päättää ja tuottaa palvelua, sillä joka määrittelee tarpeen. Niinpä usein palvelujen kehittäminenkin tyssää siihen, kun tarvittavan lisäasiantuntijuuden ajatellaan maksavan liikaa. Etenkin ikäihmisiä koskevien julkisten palvelujen kehittämisessä asiantuntijoilla on joskus suhteettoman suuri rooli suhteessa itse palvelun käyttäjään. Kuilun keskiössä on nykyajan asenneilmapiiri ikääntymistä kohtaan, jonka sisältämää hiljaista syrjintää ei edes asiantuntija itse tunnista. Kuvaavaa on se, että esimerkiksi muistisairaiden kykyä päättää omaan elämäänsä liittyvistä asioista usein aliarvioidaan. * * * Palvelujen kehittämiseen tarvittava todellinen asiantuntijuus on niiden käyttäjillä. Kaikkien asiakaslähtöisten palvelumallien pohjana tulee olla asiakkaan tasavertainen kohtaaminen, samalta silmän mitalta katsominen. Jokaiseen palvelunkäyttäjään on suhtauduttava samanveroisesti ja hänen mielipiteitään yhtä tarkasti kuunnellen kuin vaikkapa presidentin. Asiakkaan roolia tulee korostaa konseptien suunnittelussa ja tuottamisessa sekä valintatilanteessa, kun valitaan itselleen sopivat palvelut. Lisäksi hänen tulee voida vaikuttaa siihen, miten resurssit jaetaan, miten hyvä laatu määritellään ja mikä on asioiden tärkeysjärjestys. On monissa yhteyksissä havaittu, että näin tehdyt päätökset poikkeavat merkittävästi perinteisistä asiantuntijaratkaisuista. Esimerkiksi kun arvioidaan henkilön kykyä pärjätä kotona, ulkoiset indikaattorit saattavat viitata Kirjoittaja on europarlamentaarikko (Kok.). Hän toimii Alzheimer Europe -järjestön johtokunnassa ja äitinsä omaishoitajana. päinvastaiseen ratkaisuun kuin mikä on henkilön oma käsitys pärjäämisestä. Henkilö, jolla on kaikki fyysiset kyvyt tallella, saattaa tuntea asumisen kotona turvattomaksi, kun taas toinen fyysisesti raihnaisempi henkilö tuntee kotona asumisen parhaaksi vaihtoehdokseen. Tällöin on punnittava kumpaan luotamme enemmän - viralliseen ja mittareiden asiantuntijuuteen vai siihen, miten ihmiset itse sen määrittelevät? Aina asiakkaiden, kuten esim. muistisairaiden, kommunikaatiokyky ei riitä valinnan tekemiseen. Tällöin tarvitaan tukijoita, kuten lähiomaisia sekä etujen valvontaan keskittyneitä järjestöjä. Ikäihmisten asialla oleville kansalaisjärjestöille tulisikin säätää juridinen oikeus ajaa vanhojen ihmisten etuja ja puuttua epäkohtiin. Ympäristöjärjestöillä on tällainen oikeus jo olemassa Århusin sopimuksen nojalla. * * * Miten sitten muodostetaan ne palvelut, joista asiakkaat voivat tarvitsemansa valita? Hiljainen seuranta on hyvä keino erityisesti niiden asiakkaiden kohdalla, joilla on ongelmia kommunikaatiossa. Ihmisten arkitoiminnan seuraaminen on yllättävän helppo ja luotettava tapa saada tietoa mieltymyksistä. Koska mieltymykset ovat erilaisia, palvelujen kirjon tulee olla suuri - jokaisen kauppakassi on erilainen. Sen sijaan, että lykkäämme kaikille käsiin samat ostokset, palveluja pitäisi tuottaa ennemminkin pienistä osista, jolloin niistä voisi rakentaa yksilöllisiä ratkaisuja. Viranomaisten ja asiantuntijoiden rooli olisi auttaa valitsemaan ja rakentamaan näistä paloista palvelukokonaisuus niin, että se parhaiten vastaa käsitystä hyvästä hoidosta. Ja niin kuin virheellisestä tuotteesta myös huonolaatuisesta julkisesta palvelusta on voitava valittaa. Ikäihmisillä siihen on harvoin voimia ja varoja ryhtyä. Myös tässä tilanteessa etuja valvovilla järjestöillä tulisi olla mahdollisuus viedä valitusta eteenpäin ja sitä kautta varmistaa, että palvelun taso tulevaisuudessa paranee. 15

16 Koukkuniemen vanhainkoti valmistautuu tehostettuun palveluasumiseen Koukkuniemen vanhainkoti sijaitsee upeissa Näsijärven rantamaisemissa lähellä Tampereen keskustaa. Tamperelaisia vanhuksia siellä on hoidettu yli sadan vuoden ajan. Koukkuniemen vanhainkoti on pohjoismaiden suurin vanhainkoti 550 paikallaan. Viime vuosien aikana Tampereen kaupunki on panostanut alueen ja siellä tarjottujen palvelujen kehittämiseen. Tampereen kaupungin strategiset linjaukset kotona asumisen tukemisesta vaikuttavat myös Koukkuniemen vanhainkodin toimintaan. Kansallisten suositusten mukaisesti palvelurakennetta uudistetaan laitoshoitoa vähentäen sekä kotiin annettavia palveluja ja asumispalveluja lisäten. Muutos edellyttää myös ajattelutavan muutosta: kodin käsitteen laajentumista yksityiskodista kattamaan kodin asumispalveluita tarjoavassa yksikössä. Koukkuniemen alueen kehittämissuunnitelma valmistui keväällä Suunnitelma linjaa alueen kehittämistä vuoteen 2020 saakka. Siihen mennessä alueen nykyiset kiinteistöt peruskorjataan ja uusia rakennetaan. Samalla palvelu muuttuu vanhainkotihoidosta tehostettuun palveluasumiseen. Palveluasumisen paikkoja alueella tulee vuoteen 2020 mennessä olemaan noin Asuin- ja hoitoyksiköiden kehittämisessä painottuvat kodinomaisuus, yksilöllisyys ja elämänkaariasuminen. Ensimmäinen peruskorjaus ja uudisrakennus valmistuvat Näsijärven rantaan loppuvuodesta Näiden rakennusten myötä kaupunki aloittaa tehostetun palveluasumisen tuottamisen omana palveluna. Tällä hetkellä palveluasuminen on Tampereella järjestetty ostopalveluna. Koukkuniemen laajojen viheralueiden halutaan paremmin palvelevan alueen asukkaita ja muita kuntalaisia. Ulkoalueita kehitetään asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta. Kehittämissuunnitelman yhteydessä järjestetty kysely tuotti ehdotuksina senioripuiston, kulttuurikeskuksen, arboretumin, taidepuutarhan ja kaupunkiviljelyäkin on ehdotettu. Kiteytettynä: alueelle kaivataan lisää esteetöntä viriketoimintaa ja harrastusmahdollisuuksia, jotka ovat mahdollisimman monen saavutettavissa. Kuva Ari Järvelä Uusia toimintatapoja vanhustyöhön Fyysisen ympäristön muutosten lisäksi kehittämistyö kohdistuu alueen palveluihin. Koukkuniemi hankkeessa kehitetään vanhustyöhön uusia toimintamalleja ja käytäntöjä sekä tuetaan uuden palvelumuodon käynnistymistä alueella. Hankkeen tavoitteina ovat henkilöstöomisteisen yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen yhdeksi Koukkuniemen alueen palveluntuottajaksi, vanhainkotihoidon ja tehostetun palveluasumisen toimintamallien kehittäminen sekä uudenlaisen, vaikuttavuuteen ja asiakasarvoon perustuvan hankintamallin luominen asumispalvelujen kilpailuttamiseen. Hanketta rahoittaa Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra. Tässä yhteydessä kuvataan tarkemmin yhtä hankkeen osaprojektia, jossa on kehitetty vanhainkotihoitoa ja valmistauduttu tehostetun palveluasumisen käynnistymiseen Koukkuniemessä. Mikä muuttuu, kun siirrytään laitoshoidosta asumispalveluihin? Huonoimmat esimerkit ovat niitä, joissa yksikön nimi on muuttunut, mutta toiminta ei. Parhaimmassa tapauksessa muutos alkaa hoitohenkilöstön ajatusmaailmasta ja sitä kautta toimintakin muuttuu. Toimintakulttuurin muutos tehtiin Koukkuniemen vanhainkodin muistisairaiden osastolla yhdessä henkilöstön ja asukkaiden kanssa. Mukana oli ulkopuolisia asiantuntijoita antamassa matkaeväitä ja esimiesten tukena. Pilotin tavoitteena oli kehittää ryhmäkotimuotoista tehostettua palveluasumista muistisairaille, joiden fyysinen toimintakyky on hyvä Pilottiosastolla toteutettiin aluksi prosessikävely, jossa osaston arkea selvitettiin haastatteluin ja havainnoimal- 16

17 Kuva Susanna Lyly la. Samalla tehtiin myös työyhteisön sosiaalista pääomaa koskeva kysely. Kartoitusten perusteella henkilöstön suhtautuminen kehittämistyöhön oli myönteinen, mutta ongelmiakin koettiin olevan, etenkin työn organisoinnissa ja kuormittavuudessa. Uuden toimintamallin suunnittelu käynnistyi kuudella työpajalla, joissa teemoina olivat mm. muutos, asukkaat, henkilöstö ja omaiset. Työpajojen lisäksi henkilöstöllä oli välitehtäviä, jotka veivät kohti uutta toimintamallia. Välitehtävinä olivat mm. juhlavammat aamukahvit sunnuntaisin, ulkoilun lisääminen, arjen kuvaaminen asukkaiden silmin, ja asukkaiden ottaminen mukaan ruoan valmistukseen. Työskentelyssä käytettiin monipuolisesti palvelumuotoilun keinoja ja menetelmiä. Osallistavilla menetelmillä varmistettiin, että kaikki halukkaat pääsivät vaikuttamaan uuteen toimintamalliin ja kehittämään siitä mahdollisimman hyvin asukkaiden ja työntekijöiden tarpeita huomioivan. Tuloksena syntyi malli, jonka keskiössä on asukas aktiivisena toimijana ja yhteisön jäsenenä ei ainoastaan hoitotoimenpiteiden kohteena ja palveluiden käyttäjänä. Yksilöllisyys määriteltiin kokonaisvaltaiseksi elämänrytmin ja elämänsisältöjen säilyttämiseksi niin pitkälle kuin mahdollista. Yksilöllisyyden takaamiseksi ja vuorovaikutuksen helpottamiseksi projektissa luotiin useita työkaluja: elämänpuu, kuntoutuskehä ja lukujärjestys. Näiden lisäksi käyttöön otettiin mielentilamittari, joka tehdään ennen virallista palvelutarpeen arviointia ja omaisten opas. Osaston henkilökunta on muutosprosessin aikana myös osallistunut ammattitaitoa syventäviin koulutuksiin. Osaston päiväohjelmaan on tullut merkittäviä uudistuksia. Suunnittelutyön Koukkuniemen rakennuskantaa peruskorjataan ja alueelle rakennetaan uusia asumisen yksikköjä. apuna on kehittämissuunnitelma, johon kirjataan vuosi-, kuukausi- ja viikkotasolla erilaiset viriketeemat ja -ohjelmat. Erilaisten kokeilujen kautta on päädytty ratkaisuun, jossa yksi osaston lähihoitajista tekee vakanssistaan 40 prosenttia hoitotyötä ja loput virikeohjaajan työtä. Eri rooleja varten ovat erilaiset työvaatteet. Myös osaston muu henkilökunta osallistuu viriketoiminnan järjestämiseen. Uuden toimintamallin vaikuttavuus Muutosprosessi ja sen myötä kehitetty uusi toimintamalli on ollut käytössä noin vuoden. Prosessia seurataan erilaisilla mittareilla. Ensimmäisen arvioinnin tulosten mukaan antipsykoottien käyttö ilman diagnoosia on vähentynyt, samoin vuoteeseen hoidettavien määrä ja ilman aktiviteettejä on enää noin 10 prosenttia asukkaista. Toki syitä voi olla muitakin kuin uusi toimintamalli, mutta seuraava arviointi varmistaa ainakin sen, onko suunta oikea. Työyhteisön tilaa ja sosiaalista pääomaa koskeva kysely toteutettiin ennen joulua uudelleen. Työn kuormittavuuteen ja työn organisointiin liittyvien ongelmien raportoitiin kyselyn mukaan joko vähentyneen tai lähes poistuneen. Uuden toimintakulttuurin kirkkain tähti on asukas sekä hänen mieltymyksensä ja tarpeensa. Myös omahoitajan rooli asukkaan asiantuntijana ja tulkkina selkiytyi. Omahoitajan tehtävänä on selvittää, mitä hyvä hoiva ja kodinomaisuus tarkoittavat juuri hänen asukkaalleen ja huolehtia niiden toteutumisesta. Hän pitää myös yhteyttä omaisiin. Osaston, joka nykyisin tunnetaan ryhmäkoti Hyvälänä ja Havumäkenä, henkilökunta on sitoutunut uudenlaiseen toimintatapaan. Henkilöstön vaihtuvuus on pientä, pois lähdetään vain eläkkeelle tai vanhempainlomalle. Muutos toteutettiin osaston normaalimitoituksella ilman lisäresursseja. Samalla periaatteella on uudistettu myös tiloja. Henkilöstö on auttanut osallistumalla tekstiilien ompeluun tai taiteen tekoon. Muutoksen kulmakivinä toimivat asukaslähtöisyys, osallistava johtamistapa ja kaikkien mahdollisuus vaikuttaa lopputulokseen. Tarvittiin heittäytymistä ja yhteisen tahtotilan muodostamista sekä vanhoista rutiineista luopumista ja vastuunottoa. Hyvät kokemukset asukaslähtöisestä toimintatavasta ovat levinneet Koukkuniemessä ja kaikkiaan 12 osastoa on lähdössä toimintakulttuurin kehittämistyöhön vuoden 2013 aikana. Outi Teittinen kehityspäällikkö Tutkimus- ja kehittämiskeskus Gerocenter Kirjoittaja toimi Koukkuniemi hankkeen projektipäällikkönä vuosina

18 Toimintajärjestelmä HoviKodin yhteisen toimintajärjestelmän rakentaminen Hovi Group Oy eli HoviKoti on suomalainen hoiva- ja hyvinvointiliiketoiminnan ja -palveluiden kehittämiseen keskittynyt suomalainen yritys, joka tarjoaa omille paikallisyrityksilleen erilaisia tukipalveluja. Palvelut liittyvät hoivatoiminnan käynnistämiseen, sopimusneuvotteluihin, rahoituksen järjestämiseen ja toiminnan laadun kehittämiseen. HoviKoti antaa asiantuntija- ja neuvontapalveluja, jotka antavat paikalliselle yrittäjälle mahdollisuuden keskittyä omaan ydinosaamiseensa, varsinaiseen hoivatyöhön. HoviKoti toimii osa-omistajana HoviKoti-ryhmään kuuluvissa paikallisissa yrityksissä. Suomessa HoviKoti-ryhmään kuuluvat Porissa toimiva Hopeaharjun Palvelukoti, Lohjalla oleva SyysViiru ja Nokialla toimiva Sofiakylä. Asiakkaina Hopeaharjussa ovat mielenterveyskuntoutujat ja vanhukset, SyysViirussa vanhukset ja Sofiakylässä kehitysvammaiset. Ryhmään kuuluu myös Espanjassa toimiva, suomalaisten omistama OmenaReal, joka tarjoaa koti- ja hyvinvointipalveluja Fuengirolassa. OmenaRealin asiakkaina on enimmäkseen ikäihmisiä sekä heidän läheisiään. HoviKoti-ryhmään kuuluvissa hoivakodeissa on tällä hetkellä yhteensä noin 100 asiakaspaikkaa. HoviKoti: yhteistyötä ja avunantoa Kaikki HoviKodin yksikköjen vetäjät kokoontuvat säännöllisesti noin kerran kahdessa kuukaudessa. Markkoinnissa tehdään myös yhteistyötä. Henkilökunnalla on mahdollisuus työskennellä HoviKoti-ryhmän eri yksiköissä ja myös asiakkailla on mahdollisuus halutessaan vaikka vaihtaa paikkaa. Hanke- ja laatujohtaja Heini Koskensalo-Kleemola, HoviKoti Tällä hetkellä suunnitellaan yhteisen sisäisen koulutuskokonaisuuden, HoviAkatemian toteuttamista. HoviAkatemiassa on sekä hoitohenkilökunnalla että yrittäjillä mahdollisuus suorittaa eri aihealueisiin liittyviä koulutuksia. Se toimii myös perehtymisen tukena. Kaikki alkoi Hopeaharjun Palvelukodista Hopeaharjun Palvelukoti on Satakunnan ensimmäinen yksityinen hoivakoti. Sen ovat perustaneet HoviKodin omistajien, sisarusten Jussi Peltonen ja Mari Kurppa vanhemmat. Hopeaharjussa laatutyötä oli tehty pitkään jo erilaisilla tavoilla. Välillä oli kokeiltu kehittää toimintajärjestelmää Euroopan laatupalkintokriteerien avulla, välillä tehdä laatukäsikirjaa jonkin muun ohjeistuksen avulla. Työtä oli tehty paljon, mutta järjestelmä ei ollut johdon aktiivisena työvälineenä eikä se vielä ohjannut kovinkaan voimakkaasti käytännön toimintaa. Vuonna 2011 aloitettiin toimintajärjestelmän kehittäminen ISO 9001-standardin avulla. Aikaa meni paljon siihen, että toimintakäsikirjan ja erilais- 18

19 Miten työn laatua mitataan? ten työohjeiden rakennetta ja sisältöä selkeytettiin ja turhia osioita karsittiin. Ohjeistuksen noudattamisen opetteluun ja dokumenttien hallintaan kului myös paljon aikaa. Ongelmia oli mm. siinä että oli monia eri versioita lomakkeista ja asiakirjoista. Viimeisimmistä versioista ei aina ollut tietoa. Sen sijaan kokouskäytännöt olivat toimivia ja myös erilaisia palautteita kerättiin aktiivisesti. Palautteiden käsittelykin sujui hyvin, mutta analysoinnissa oli parantamisen varaa. Kohti sertifiointia Hopeaharjun ja samalla myös Hovi- Kodin toimintajärjestelmä päätettiin rakentaa osittain yhteiseksi ja osittain paikalliseksi. Järjestelmä rakennettiin yhteiseen Wiki-pohjaiseen, sähköiseen ja siten helposti jaettavaan ja monistettavaan toimintaympäristöön. Vuonna 2012 päätettiin myös sertifioida Hovi Group Oy:n johtamistoiminnot. Toiminta oli ollut ad hoc -tyyppistä ja toimintajärjestelmän rakentamisen myötä työskentelyyn saatiin lisää järjestelmällisyyttä. Vuonna 2012 pidettiin sisäiset auditointikoulutukset sekä Hopeaharjun että Hovi Group Oy:n henkilökunnalle ja auditoitiin ydintoiminnot. Erityisesti sisäiset auditoinnit saivat henkilökunnan näkemään toimintajärjestelmän hyödyt. Ohjeiden ja toiminnan arviointi oli monen mielestä antoisaa ja kehittävää. Auditoijat antoivat hyödyllisiä parannusehdotuksia ja toivat esiin poikkeamia. Sertifiointiarviointi pidettiin kesällä ja Inspecta myönsi sertifikaatin lokakuussa Miten tästä eteenpäin Seuraavaksi tarkoituksena on saada muiden Suomessa toimivien yksikköjen toimintajärjestelmät sertifioitua. Työ on jo aloitettu ja yksiköissä tehdään omien työohjeiden päivitystä ja kehitetään kokouskäytäntöjä. Jatkossa myös uudet perustettavat yritykset otetaan heti mukaan HoviKodin toimintajärjestelmän piiriin. Sertifioidulla toimintajärjestelmällä on hyvin tärkeä rooli HoviKoti-ryhmän tuottaman hoiva- ja hyvinvointipalvelun korkea- ja tasalaatuisuuden varmistamisessa. Heini Koskensalo-Kleemola hanke- ja laatujohtaja Hovi Group Oy Laatujärjestelmä on tehokas työkalu organisaation toiminnan kehittämiseksi. Se ohjaa kohti haluttua päämäärää. Laatujärjestelmän rakentamiseen ja toteuttamiseen osallistuu koko henkilöstö. Palvelualoille sopiva laatujärjestelmä ISO 9001:2008 määrittelee ja vakiinnuttaa yhteisön toimintamallin koko organisaatiolle parantaa organisaation eri osastojen yhteistoimintaa ja palvelun laatutasoa selkeyttää sekä johdon, että työntekijöiden vastuut ja velvollisuudet Inspecta Sertifiointi Oy:n tekemä arviointi ja sertifiointi varmistavat vaatimukset täyttävän laatujärjestelmän, jonka avulla yritys pystyy ylläpitämään tavoitellun laatutason. Ota yhteyttä! Hannele Kukkola, Toimialavastaava (sosiaali ja terveydenhuolto) Puhelin

20 Restoraattorivs. kuntopyöräharjoittelu Monelle kotikäyttäjälle poljinlaitteilla tapahtuva liikunnan harjoittaminen tarjoaa sydämelle tärkeän harjoitusvaikutuksen lähellä harjoittelun ihannearvoja. Restoraattorit ja kuntopyörät ovat toiminnoiltaan ja ominaisuuksiltaan erilaisia. Suunnittelu Kuntopyörä jäljittelee maantiepyörää. Istuvassa kuntopyörämallissa istuin on takana ja melkein samalla korkeudella kuin polkimet. Istuinasento ja selkätuki tuovat mukavuutta ja helppokäyttöisyyttä mm. liikuntarajoitteisille käyttäjille. Kevyissä restoraattoreissa polkimet ovat tuettuina pieneen runkoon ja niissä ei ole selkänojia. Tämä tekee niistä huomattavasti kevyempiä ja niiden siirtely paikasta toiseen on erittäin helppoa. Toiminnot Kevyt restoraattori tarjoaa kaksi eri harjoitteluvaihtoehtoa. Istut tuolilla ja asetat restoraattorin lattialle, niin voit polkea jaloilla, tai asetat sen pöydälle ja pyörität kampia käsillä. Terveydenhuoltopalvelut, kuntoutuskeskukset ja fysioterapeutit käyttävät restoraattoreita kuntouttavaan tarkoitukseen. Restoraattoriharjoitteluun verrattuna kuntopyöräharjoittelu tarjoaa enemmän intensiivistä sydän- ja verenkiertoharjoittelua. Ominaisuudet Useimmissa kuntopyörissä on sähköinen konsoli, joka mahdollistaa ennalta ohjelmoinnin ja näyttää harjoituksen tiedot. Restoraattoreissa on pieni näyttö, joka yleensä näyttää harjoituksen ajan, etäisyyden ja nopeuden. Restoraattoreissa ja kuntopyörissä käyttäjä voi valita vastuksen voimakkuuden mieltymyksensä mukaan ja se on elektronisesti tai manuaalisesti säädettävissä. Huomioita Kevyt restoraattori on helppo siirtää ja kuljettaa mukana. Se on kätevä niille, joiden liikkuvuus on rajoittunutta, sitä voi käyttää jonkin sairauden jälkeiseen kuntoutukseen sekä peruslihaskunnon ja liikeratojen harjoittamiseen. Restoraattoriharjoittelu ei tarjoa terveelle aikuiselle peruskestävyysharjoittelua, tähän kuntopyörä on parempi vaihtoehto. 20

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies STM Työryhmän toimeksianto laatia kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma, johon sisältyvät

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma. Työryhmän väliraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2013:10

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma. Työryhmän väliraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2013:10 Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän väliraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2013:10 Omaishoidon nykytilanne Laki omaishoidon tuesta voimaan 1.1.2006 Omaishoidon tuki on hoidettavan

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry VAIKUTA KUNNALLISVAALEISSA Kunnallisvaalimateriaali omaishoidosta paikallisyhdistyksille ja puolueiden ehdokkaille Kunnallisvaalit 28.10.2012 ennakkoäänestys kotimaassa

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Paljonko ikääntyneiden omaishoito säästää palvelumenoja?

Paljonko ikääntyneiden omaishoito säästää palvelumenoja? Paljonko ikääntyneiden omaishoito säästää palvelumenoja? Sari Kehusmaa, tutkija, Kelan tutkimusosasto Esityksen sisältö 1. Kuinka yleistä omaisten apu on? 2. Mitä omaisten apu pitää sisällään? Vaikutuksia

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Väestökehitys - painopiste ennaltaehkäisevään työhön, hyviä vuosia kotona

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Toimintaohje 1.1.2015 Palvelutuotantolautakunta xx.xx.2015 Sisältö 1. VASTUUTYÖNTEKIJÄ VANHUSPALVELULAKI 17 3 2. VASTUUTYÖNTEKIJÄ OULUNKAARELLA 4 2.1 Vastuutyöntekijän tarpeen

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Ajankohtaista omaishoidosta ja muistiohjelmasta Kuntamarkkinat 11.9.2014 Eevaliisa Virnes, erityisasiantuntija Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma KOHO-työryhmän

Lisätiedot

Uudelle polulle. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf

Uudelle polulle. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf Uudelle polulle Omaishoitajako. Kuka hän on? Mitä hän tekee? Hän nostaa, kantaa, pesee, pukee, syöttää, juottaa. Touhuaa päivät, valvoo yöt. Hän itkee, rukoilee, nauraa, laulaa. Hän väsyy tiuskii, komentaa.

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2. Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.2013 Rakenne ja ihminen/vanhus Palvelurakenteet ja niiden uudistaminen

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Hämeenlinnan vanhusneuvosto

Hämeenlinnan vanhusneuvosto Hämeenlinnan vanhusneuvosto 1 n toiminta lakisääteistä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, 28.12.2012/980 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

12.11.2008 Kristiina Hautakangas Medivire Hoiva Oy

12.11.2008 Kristiina Hautakangas Medivire Hoiva Oy Ikääntyneiden asuminen ja arki 12.11.2008 Kristiina Hautakangas Medivire Hoiva Oy Hilma mummon unelma On mukavaa, kun heräsin aamulla omassa kauniissa huoneessa, ei tullut kiire ja söin rauhassa hyvän

Lisätiedot

Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015

Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015 Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015 Vanhusten palvelujen johtaja Matti Lyytikäinen Espoon kaupunki Omaishoidon tuki on palvelukokonaisuus, joka koostuu

Lisätiedot

Sosiaalijohdon neuvottelupäivä

Sosiaalijohdon neuvottelupäivä Sosiaalijohdon neuvottelupäivä Teemaryhmä: Ikäihmisten hyvinvointi ja sosiaalipalvelut Erityisasiantuntija Eevaliisa Virnes 27.3.2014 Kuntatalo, Helsinki Ikäihmisten hyvinvointi ja sosiaalipalvelut Kansallinen

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Koko kunta ikääntyneen asialla

Koko kunta ikääntyneen asialla 1 Kuka hoitaa ikäihmiset tulevaisuudessa? 21.9.2010 Rita Oinas palvelujohtaja Vanhuspalvelut Oulun kaupunki Koko kunta ikääntyneen asialla 2 Oulun kaupungin vanhustyötä ohjaa kaupungin strateginen tavoite,

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä ikäihmisen tukena Hämeenlinnassa. Reija Lumivuokko, Ikäpalo-hanke, Hämeenlinnan kaupunki

Vastuutyöntekijä ikäihmisen tukena Hämeenlinnassa. Reija Lumivuokko, Ikäpalo-hanke, Hämeenlinnan kaupunki Vastuutyöntekijä ikäihmisen tukena Hämeenlinnassa Reija Lumivuokko, Ikäpalo-hanke, Hämeenlinnan kaupunki 21.10.2014 Ikäihmisten asiakasohjausyksikkö Hämeenlinnassa Hämeenlinnassa on asukkaita 67 806, joista

Lisätiedot

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola Ikääntyminen on mahdollisuus Ministeri Helena Pesola Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000, 2020 ja 2050 2 Kela/Aktuaariryhmä 14.6.2013 Yli 80-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat 3 Kela/Aktuaariryhmä14.6.2013

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

OMAISHOIDON TUKI PELKOSENNIEMEN KUNNASSA

OMAISHOIDON TUKI PELKOSENNIEMEN KUNNASSA OMAISHOIDON TUKI PELKOSENNIEMEN KUNNASSA Päivitetty 27.1.2015 1. LAINSÄÄDÄNTÖ Omaishoidon tuki perustuu lakiin omaishoidon tuesta (2.12.2005/937 ja 950/2006). Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO PALVELUNA Perhehoidolla tarkoitetaan iäkkään henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa akohtaiset palvelut Kunt Kotiin annettavat palvelut Ikäihmisten kotona selviytymistä tuetaan järjestämällä erilaisia palveluja kotiin. Kotiin annettavia palveluita on kotihoito, kotihoidon tukipalvelut,

Lisätiedot

TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa

TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa Matti Mäkelä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos TOIMIA-seminaari TOIMIA Ikäpalvelulain tukena Suositus iäkkään henkilön palvelutarpeen arviointiin Toimintakyvyn

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016

OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016 Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016 Merja Kaivolainen, koulutus- ja kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta. 1 Ikääntymisen ennakointi Vanhuuteen varautumisen keinot: Jos sairastun vakavasti enkä

Lisätiedot

Tuen yleiset myöntämisperusteet

Tuen yleiset myöntämisperusteet Yleistä Omaishoidontukea koskeva laki (937/2005) tuli voimaan 1.1.2006. Laki korvasi sosiaalihuoltolaissa olleet omaishoidontukea koskevat säännökset sekä asetuksen omaishoidontuesta. Samaan aikaan myös

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI Asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen/ Tilaajaryhmä/ Tampereen kaupunki LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SEKÄ

Lisätiedot

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja KANSALLINEN OMAISHOIDON KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA 21.8.2014 1 Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja - Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja

Lisätiedot

MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE

MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE - musiikki työvälineenä vanhustyössä Sanna Lahtinen ja Liisa Äijö, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Sanna Lahtinen ja Liisa

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Vanhuksia on moneksi Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Itsenäisesti kotona asuvat, mutta jotka ovat haurastumisen riskissä Hyväkuntoiset eläkeläiset

Lisätiedot

TUUSNIEMEN KUNTA Sosiaalilautakunta 16.02.2009 OMAISHOIDON TUEN KRITEERIT

TUUSNIEMEN KUNTA Sosiaalilautakunta 16.02.2009 OMAISHOIDON TUEN KRITEERIT OMAISHOIDON TUEN KRITEERIT Sos. ltk. 5 Vuonna 2008 Tuusniemellä on maksettu omaishoidon tukea kaikkiaan 40 henkilölle, joista muutama on ollut kehitysvammainen ja sotainvalidi. Omaishoidon tuki on porrastettu

Lisätiedot

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Omaishoidon tuki Laki omaishoidon tuesta (2.12.2005/937) lakisääteinen sosiaalipalvelu,

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PERHEHOITO

IKÄIHMISTEN PERHEHOITO IKÄIHMISTEN PERHEHOITO Palveluvaliokunta Raija Inkala 15.10.2014 PERHEHOIDOSTA YLEISTÄ tarkoitetaan henkilön hoidon, hoivan tai muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Tieteiden talo, Helsinki 8.11.2014 Potilaan omavastuu KTM Vesa Ekroos VE 1 Esityksen sisältöä Järjestämisestä, tuotannosta ja rahoituksesta

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet Perusturvalautakunta 17.12.2013 167, Liite 2. Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet 1 Ikäihmisten asumispalvelut Lyhytaikainen asuminen Lyhytaikaisella asumispalvelulla pyritään

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen

Lisätiedot

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö LUONNOS Vavan osaamisen kehittämisen ja täydennyskoulutuksen suunnittelun vuosiprosessi

Lisätiedot

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio 17.2.2015/Mona Hägglund Vanhusten palvelujen ympärivuorokautisten asumispalvelujen kilpailutus 2014

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

RAI-vertailukehittämisen seminaari Palvelujärjestelmä ja omaiset

RAI-vertailukehittämisen seminaari Palvelujärjestelmä ja omaiset RAI-vertailukehittämisen seminaari Palvelujärjestelmä ja omaiset 4.4.2013 Helsinki Elli Aaltonen Ylijohtaja, Kansallisen omaishoitotyöryhmän puheenjohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, ylijohtaja Elli

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

Vanhuspalvelulain esittely mitä merkitsee kansalaiselle? Vanhusneuvostopäivät 2.10.2013 Sami Uotinen Johtava lakimies

Vanhuspalvelulain esittely mitä merkitsee kansalaiselle? Vanhusneuvostopäivät 2.10.2013 Sami Uotinen Johtava lakimies Vanhuspalvelulain esittely mitä merkitsee kansalaiselle? Vanhusneuvostopäivät 2.10.2013 Sami Uotinen Johtava lakimies Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista

Lisätiedot

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET perusturvaltk 17.3.2015 LIITE 2. PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET 1 SÄÄDÖKSET 1.1 Ohjaava lainsäädäntö - Omaishoidon tuki perustuu lakiin omaishoidontuesta (937/2005). -

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMINEN Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä vastaa kunta. Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen,

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Ikäihmisten perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon

Ikäihmisten perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon IKÄIHMISTEN PERHEHOITO Hoivaa ja huolenpitoa perheessä Ikäihmisten perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella LLKY:n valmentamassa ja hyväksymässä

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Omaishoitajien ensitietopäivä 20.5.2014

Omaishoitajien ensitietopäivä 20.5.2014 Omaishoitajien ensitietopäivä 20.5.2014 Omaishoidon tuki Sosiaalityöntekijä omaishoitoperheen tukena Sosiaalityöntekijä Marjaana Elsinen Seinäjoen keskussairaala Omaishoidon sanastoa omaishoito: vanhuksen,

Lisätiedot

Lähellä ja tukena 16.4.2015 Ylihärmä Aluevastaavat Sari Havela ja Pia Järnstedt

Lähellä ja tukena 16.4.2015 Ylihärmä Aluevastaavat Sari Havela ja Pia Järnstedt Lähellä ja tukena 16.4.2015 Ylihärmä Aluevastaavat Sari Havela ja Pia Järnstedt Omaishoito? Omaishoito ja vanhuspalvelulaki Omaishoitoa tuetaan pääasiassa omaishoitolain ja sosiaalihuoltolain perusteella

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE Sivu 2 / 6 SISÄLLYSLUETTELO 1. MITÄ PALVELUSETELI TARKOITTAA?... 3 SUONENJOEN KAUPUNGILLA KÄYTÖSSÄ OLEVAT PALVELUSETELIT...

Lisätiedot

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Suunnittelija Laura Sormunen Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Itä-Suomen Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari, 6.5.2014 Toimenpideohjelman taustat Terveytensä kannalta

Lisätiedot

Miten omaishoito kehittyy? Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman valmistelu

Miten omaishoito kehittyy? Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman valmistelu Miten omaishoito kehittyy? Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman valmistelu Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry:n ja paikallisyhdistysten hallitusten neuvottelupäivät 30.8.2013 Anne-Mari Raassina,

Lisätiedot

Lakiesityksen taustaa

Lakiesityksen taustaa Lakiesityksen taustaa Vanhuspalvelulaki ollut esillä vuosikymmenet (n.30) Väestön ikääntyminen - 65 vuotta täyttäneitä yli miljoona, - väestön keski-iän nousu - ikäpyramidin huippu huonokuntoisempi Lakiesityksen

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT Sallan kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta SAS-työryhmä 2015 VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Alle 65-vuotiaiden omaishoidon tuen myöntämisohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki, vammaispalvelut

Alle 65-vuotiaiden omaishoidon tuen myöntämisohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki, vammaispalvelut 1(9) Alle 65-vuotiaiden omaishoidon tuen myöntämisohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki, vammaispalvelut 2(9) SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ OMAISHOIDON TUESTA 3 2 OMAISHOIDON TUEN HAKEMINEN 4 3 OMAISHOIDON SOPIMUS 5

Lisätiedot

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY JA YHTEISÖLLISYYS kotona asumisen tukeminen kansalaisaktiivisuuden edistäminen toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen työllistäminen

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Tämä on tarina kunnan hoivakodin rakentamisesta. Päättävistä kunnan sedistä ja tädeistä, hoivakotipaikkaa tarvitsevista vanhuksista ja hoivakotien rakentajasta. Tämä tarina

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena

Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena Oh Auli Koskinen Roihuvuoren vanhustenkeskus Vähintään 65-vuotias psykiatrisen diagnoosin omaava vanhus sijoitetaan vanhustenkeskuksessa psykogeriatriselle

Lisätiedot

Vanhuspalvelulaki voimaan 1.7.2013

Vanhuspalvelulaki voimaan 1.7.2013 Vanhuspalvelulaki voimaan 1.7.2013 Mikä muuttuu? 13/3/14 Esitetty Pietari Brahen rotary-klubissa 25.02.2014. Materiaali pohjautuu Sosiaali- ja Terveysministeriön materiaaliin. Raahea koskevat täydennykset

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Omaishoitoa Kuka maksaa? Sari Kehusmaa, tutkija, FT, Kelan tutkimusosasto Sari.kehusmaa@kela.fi

Omaishoitoa Kuka maksaa? Sari Kehusmaa, tutkija, FT, Kelan tutkimusosasto Sari.kehusmaa@kela.fi Omaishoitoa Kuka maksaa? Sari Kehusmaa, tutkija, FT, Kelan tutkimusosasto Sari.kehusmaa@kela.fi Miten Suomi hoitaa? Hoito keskittyy koteihin Laitoshoidon purkaminen edellyttää kaiken kotona annettavan

Lisätiedot

asettavat vaatimuksia monimuotoiselle ja yksilölliselle tukemiselle Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 1 www.omaishoitajat.fi

asettavat vaatimuksia monimuotoiselle ja yksilölliselle tukemiselle Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 1 www.omaishoitajat.fi Laitoshoitoa vähennetään Tavoitteena, että laitoshoidossa vain 3 % yli 75 vuotiaista omaishoidon tarve kasvaa omaishoitoa ei tueta riittävästi Omaishoidon tuen saajia 39.000; kustannukset noin 170miljoonaa

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016

Keski-Pohjanmaa. Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 Keski-Pohjanmaa Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke 2014-2016 SenioriKaste Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Tavoitteena on kehittää vanhustyön palveluja ja toimintatapoja,

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. KANSANEDUSTAJA LENITA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Teen enkä meinaa! Jo ensimmäisellä kansanedustajakaudella olen kovalla työllä ja asioihin perehtymällä saavuttanut

Lisätiedot

TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA. Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö

TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA. Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö MITÄ PERHEHOITO ON? Perhehoito on henkilön hoidon, kasvatuksen ja muun ympärivuorokautisen huolenpidon

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot