Savo-Karjalan äänekkäiden vasemmistonaisten sekä miesfeministien lehti 5. vuosikerta, nro 1 - kevättalvi 2015

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Savo-Karjalan äänekkäiden vasemmistonaisten sekä miesfeministien lehti 5. vuosikerta, nro 1 - kevättalvi 2015"

Transkriptio

1 Ä Muista! mmän ääni Savo-Karjalan äänekkäiden vasemmistonaisten sekä miesfeministien lehti 5. vuosikerta, nro 1 - kevättalvi 2015 Eduskuntavaalipäivämäärä su ja ennakkoäänestys ke 8.- ti Savo-Karjalan vaalipiirissä Vasemmistoliiton listoilla on kuusi kovaa muijaa: punaisessa takissa Kaisa Korhonen Leppävirralta, vieressään Alia Dannenberg Joensuusta, alhaalla vas. Anni Järvinen Joensuusta, punatukkaisena Ritva Väyrynen Juuasta, edessä keskellä Kirsti Puurunen Iisalmesta ja oikealla Sirpa Karjalainen Kuopiosta. Vasemmistonaiset vaalivoittoon! Vasemmistoliitto on tasa-arvon puolue, meillä on ollut puolueen johdossa naisia ja miehiä. Esimerkiksi viime EU-vaaleissa naiset saivat valtaosan äänistä, ja puolueen tämänhetkisestä eduskuntaryhmästä puolet on naisia. Savo-Karjalan alueella äänioikeutetuista naisia on yli puolet, ja naiset ovat vielä miehiä ahkerampia äänestäjiä. Viime eduskuntavaaleissa Savo-Karjalan alueella ehdokkaista 41 % oli naisia ja äänistä naiset saivat 44 % ja valituista kansanedustajista silti vain kolmasosa on naisia. Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan vaalipiireissä tällä hetkellä kansanedustajista kymmenen on miehiä ja viisi naisia. Karjalan puolella jako on tasainen 3-3, mutta Savon puolella ero on 7-2 miesten eduksi. Savo-Karjalan vaalipiirien historiasta löytyy kaksi naista Vasemmistoliiton edeltäjän SKDL:n listoilta; heistä viimeisimpänä Lauha Männistö yli 20 vuoden takaa. Olisiko jo aika valita vasemmistolainen nainen - tai kaksi - kansanedustajaksi Savo-Karjalasta?

2 Winter s bone Mitä sanoa lapselle, joka on löytänyt isänsä ja isän päästä on jäljellä vain alaleuka ja aivot ovat levinneet veriseksi roiskemassaksi takana olevalle seinälle? Isällä oli ratkaisu perheen ongelmiin. Hän vapautti muut olemassaolonsa taakasta. Mitä sanoa parikunnalle, joka kerää pulloja päästäkseen joskus käymään edes lähikaupungin taidemuseossa. Entäs ylijäämäväestöön kuuluvalle pitkäaikaistyöttömälle, joka kävelee junan alle? Täällä maaseudulla asuu yritteliästä väkeä. Tsemppiä! Otsikkona minulla on amerikkalaiselokuvan nimi. Talven luut kertoo jenkkisyrjäseudun ihmisistä. Uusliberaali valtio on hylännyt kansalaisensa. Osa on itse valinnut vapauden, sillä haluaa harjoittaa huume- ja psyykenlääkekauppaa. Päähenkilön, nuoren tytön, isää etsii poliisi. Tyttö asuu masennusta sairastavan äidin ja pikkusisarusten kanssa pientilalla. Hevoset pitää viedä naapuriin, sillä heinät ovat loppu. Koska äidistä ei ole paljoakaan apua, lapset opettelevat pyydystämään oravia ruoakseen. Poliisi vaatii joko isää tai vakuuksia tästä. Talo on menossa pakkohuutokauppaan. Saadakseen kodin pelastettua tyttö jopa käy tarjoutumaan USA:n armeijaan lähteäkseen Afganistaniin palkkasotilaaksi. Häntä ei kelpuuteta, sillä on alaikäinen. Tyttö alkaa etsiä isäänsä ja neuvokkaat suvun naiset vievät tämän isän luo. Isä on upotettu hyiseen lampeen. Koska isän kokonaista ruumista tytön on mahdotonta viedä poliisille, suvun naiset antavat tytölle moottorisahan. Isältä on leikattava irti molemmat kädet, jotta poliisi uskoisi tämän tulleen tapetuksi huumebisneskahakassa. Kuvio saattaisi olla myös Varpaisjärveltä, jossa toissa kesänä oli ampumavälikohtaus keskellä kylää ja keskellä kirkasta päivää. Paikalliset pilleristit selvittivät velkojaan. Toiveikkaasti järjestimme meillä kotona viime marraskuussa tupaillan otsikolla Muuttaako Suomi öljyn jälkeen maalle?. Tilaisuuden keskusteluista jäi mieleen kuopiolaistuneen vasemmistonaisen Komulaisen Heidin jostain lukema skenaario: Suomi on jakautumassa rikkaaseen pääkaupunkiseutuun, jossa asuu suurituloinen luova luokka. Pääkaupunkiseudun ympärillä on luovaa luokkaa palveleva vyöhyke ja kolmantena alueena täysin omin voimin toimeen tuleva syrjäseutu. Jo nyt Helsingissä käy Virosta siirtotyöläistä, palvelevaa työväenluokkaa, töissä, joista väitetään, että ne eivät suomalaisille kelpaa. Väitän, että työt kyllä kelpaisivat, jos niistä maksettaisiin palkkaa, jolla pystyy maksamaan asumisensa, ruoan ja vaatteet. Luova luokka se vain haluaa itselleen henkilökohtaisia palvelijoita pilkkahintaan. Suomessa pidettiin vuonna 1978 Korpilammen konsensusseminaari ja siitä lähtien maassamme on toteutettu OECD:n unelmaa kilpailuvaltiosta. Käytäntöön on pantu kommunistisen manifestin ajatus: Valtio todellakin ajaa vain porvariluokan etuja! Meillä ei täällä kolmosvyöhykkeellä ole niin paljon todellisia porvareita, pääoman omistajia. On ainoastaan kokoomuslaisia, jotka vain luulevat kuuluvansa samaan luokkaan kuin pääoman omistajat. Joten olemme oikeastaan vapaat! Olemme vapaat! Ajatelkaa sitä! Ottakaamme siitä vaarin. Pia Valkonen Uskottavuus ei tule herrainvaatehtimosta! Vaikka eduskunta on meiltä katsoen kaukana, sen tekemät päätökset tulevat lähelle ihan jokapäiväisessä elämässä. Lakeja säätäessään kansanedustaja ottaa kantaa muun muassa sellaisiin kysymyksiin kuten miten pitkä voi lapsen koulumatka olla, miten paljon vammaisen on saatava henkilökohtaista apua, miten monta hoitajaa tarvitaan vanhusten asumisen ja elämisen tueksi ja millainen koulutus heillä pitää olla. Nämä ovat juuri niitä arjen kysymyksiä, joihin me naiset, äidit ja tyttäret törmäämme. Kansanedustajan luotettavuuteen ja osaavuuteen ei tietenkään sinänsä sukupuoli vaikuta. Monet tasaarvokysymyksistäkin ovat yhteisiä: perhevapaat sekä työn ja perheen yhteensovittamisen ongelmat koskettavat niin isiä kuin äitejäkin, tulo- ja terveyserojen kasvu sekä työllisyyskysymykset ovat yhteisiä ongelmia. Silti näennäisesti tasa-arvoisessa Suomessa on vielä selvästi sukupuoleen liittyviä eriarvoisuuksia: Sukupuolten väliset palkkaerot eivät ole hyvistä aikeista huolimatta korjaantuneet. Köyhyys koskettaa kovimmin yksinhuoltajaäitien perheitä ja pienellä eläkkeellä eläviä yksinäisiä naisia. Julkisten palveluiden heikentäminen kaatuu enimmäkseen naisten harteille, sillä naiset edelleen vastaavat suurelta osin ikääntyvien vanhempien ja perheen lasten hoidosta. Hoito- ja hoivaalojen pienipalkkaiset työntekijät ovat edelleen enimmäkseen naisia. Lähisuhdeväkivaltaan kuolee liian monta naista vuodessa. Tarvitsemme siksi lisää vahvoja, oikeudentajuisia naisia päättämään tasa-arvon, turvallisuuden ja hyvinvointivaltion tulevaisuudesta. Elämme niin sanotusti vaikeita aikoja, ja silloin usein aletaan kaivata jämäkkää johtajuutta. Television asiaohjelmissa istuu vakavailmeisiä herroja harmaissa vaatteissaan, kulmat kurtussa, vastuuta kantaen. Puoluejohtajiksi valitaan jämeriä miehiä, liian rento ja liian leveästi hymyilevä mieskään ei oikein menesty. Nuori nainen voi olla vaikka kuinka osaava ja tietävä, mutta silti miehet yrittävät naureskella hänen ylitseen. Puoluejohtajista vain yksi on nainen. Emme kai me oikeasti usko, että uskottavuus tulee herrainvaatehtimoista tai asiaosaaminen kasvaa hartioiden myötä? Onko matalalla miehenäänellä lausuttu mielipide vakuuttavampi kuin korkean naisäänen lausuma? Onko talousosaaminen tai lakipykälien ymmärrys sukupuolesta kiinni? Emme kai usko, että tarvitaan juuri miehiä tekemään isoja päätöksiä? Meillä on osaavia naisia maakuntien täydeltä, mutta vaalien ehdokasasettelun alkaessa, heitä on vaikea saada listoille. Ovatko naiset liian kiinni työn ja perheen arjessa niin, ettei politiikalle liikene aikaa? Jakautuvatko hoivavastuut epätasaisesti? Vievätkö lasten, omien vanhempien ja lastenlasten hoito kaiken ajan? Onko juuri meillä toimintakulttuuri jotenkin perin miehistä? Oletko kohdannut syrjintää tai suosimista poliittisen toiminnan areenoilla? Tuntuuko, ettet pääse mukaan merkittäville paikoille tai et saa ääntäsi kuuluville? Ovatko poliittisten keskusteluiden aiheet epäkiinnostavia ja arjelle vieraita? Jos haluat kertoa tarinasi siitä, miksi olet naisena mukana politiikassa tai ennen kaikkea, miksi et ole, niin kirjoita sähköpostia osoitteeseen fi. Kerään tarinoita tulevia lehtiartikkeleita varten; nimiä tai tunnistettavia henkilötietoja ei tietenkään julkisteta. Kaisa Korhonen Leppävirta Pohjois-Savon vasemmistonaisten työrukkasen puheenjohtaja Ä mmän ääni Savo-Karjalan äänekkäiden vasemmistolaisten lehti 5. vuosikerta, nro 1 - kevättalvi 2015 Julkaisija: Vasemmistoliiton Savo-Karjalan piirit Päätoimittaja: Pia Valkonen Lapinlahti p , Juhani Ahontie 5c, Lapinlahti Toimittajat: Savo-Karjalan Vasemmistonaiset Painosmäärä: kpl, lehteä jaetaan Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa vaali- ja muissa tilaisuuksissa sekä laatikoihin. Painopaikka: Lehtisepät Oy, Hallipussi 2 (PL 45), Pieksämäki, puh. (015) Karjalassa Punahilkat ja Pohjois-Savossa äänekkäät vasemmistonaiset Savo-Karjalan vaalipiirissä on kaksi vasemmistonaisten toimintaryhmää: Pohjois-Karjalan hauskat Punahilkat ja Pohjois-Savon äänekkäät vasemmistonaiset. Pohjois-Savon vasemmistonaisten uudelleenkokoaminen alkoi edellisten eduskuntavaalien alla - ja paljolti Ämmän Ääni -lehden ympärille. Toki vasemmistonaiset oli toiminut aktiivisesti jo aiemmin, mutta vähittäinen järjestäytyminen alkoi vuonna Edellisiä eduskuntavaaleja äänekkäät ämmät kampanjoivat Ilotalolla ja kevään 2015 vaaleja Punaisella tuvalla. Toimintaa syntyy sitä mukaa, kun joku innostuu sitä järjestämään. Mitään jäykkää rakennelmaa ei vasemmistonaisista pyritä tekemään. Työrukkanen joukolle valittiin sen vuoksi, että olisi joku taho, johon ottaa yhteyttä. Pohjois-Savon vasemmistonaisten työrukkaseen kuuluvat: Puheenjohtaja Kaisa Korhonen Leppävirralta (p ), Mervi Höylä Kuopiosta ja Kirsti Puurunen Iisalmesta. Ryhmä löytyy myös Facebookista ja se kuuluu valtakunnalliseen Vasemmistonaisten verkostoon. Maksuton koulutus kuuluu kaikille Maksuton koulutus kuuluu jokaiselle. Se on suomalaisen sivistysvaltion pohja ja sen ehdoton edellytys. Suomalainen peruskoulujärjestelmä luotiin 1970-luvulla koko maahan. Yhtenäinen peruskoulu on itsessään arvokas ja sen maksuttomuuden täytyy ulottua myös kouluterveydenhuoltoon, oppilashuoltoon ja ruokailuun. Se takaa kaikille tasa-arvoiset lähtökohdat oppimiselle. Koulutuksessa tärkeätä on maksuttomuuden lisäksi hyväkuntoiset rakennukset sekä osaava henkilöstö. Toisen asteen (lukiot ja ammattikoulut) kouluverkko täytyy säilyttää koko maan laajuisena. Pienten kyläkoulujen lakkauttamiset täytyy pysäyttää eikä antaa periksi keskittämisvimmalle. Niin peruskouluissa kuin toisella asteella on huolehdittava erityisopetuksen riittävistä resursseista. Lisäksi koulujen eriytetty uskonnonopetus on korvatta kaikille yhteisellä etiikan, filosofian, uskontotiedon ja elämänkatsomustiedon opetuksella. Koulujen erikoistumiset eliittikouluiksi on pysäytettävä. Koulujen yksityistämiselle on sanottava voimakas EI! Itse sain käydä peruskoulun ja lukion kävely- ja pyöräilymatkan päästä kotoa. Olin myös siinä onnekkaassa asemassa, että minulla oli koko alaasteen ajan sama luokanopettaja. Välillä saatiin myös uusia oppikirjoja. Osan kirjoista sai lukuvuoden jälkeen viedä kotiin, sillä ainakin maantiedon kirjoissa rajat muuttuivat tiuhaan Neuvostoliiton hajottua ja Balkanin sotien myötä. No, tämä oli ennen lamaa, kyllä ne opettajien pakkolomat iskivät laman myötä Joensuuhunkin. Kirjat olivat yhä piirrellympiä ja terveydenhoitajan päivystykset koululla harvenivat. Opiskelu korkeakouluissa täytyy olla edelleen maksutonta kaikille myös EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen sekä tieteen tutkimuksen rahoitus on turvattava kaikkialla Suomessa. Yliopisto- ja ammattikorkeakouluopetusta ei saa keskittää vain Etelä-Suomen alueelle. Korkeakoulujen välistä kovaa kilpailua voidaan lieventää vähentämällä tulostavoitteellisuutta. Yliopistolaki on uudistettava ja palattava takaisin sivistysyliopistoihin. Opiskelijoiden oikeutta opiskella ei saa enää rajata ja oikeus useampaan tutkintoon on taattava jokaiselle, ei vain rikkaille. Lisäksi kansalaisopistojen rahoitus täytyy turvata, jotta vapaa sivistystyö on mahdollista ympäri Suomen. Minun ikäluokkani on ollut siinä etuoikeutettujen asemassa, että meille on ollut mahdollista hankkia vaikka kaksikin korkeakoulututkintoa. Opintotuki ei ole tähän riittänyt, vaan osa opinnoista on täytynyt rahoittaa itse kesätöillä ja osa-aikatöillä opintojen ohella. Tulevaisuuden työntekijät ovat kuitenkin eri viivalla, mikäli nyt kaavailtu korkeakoulututkintojen rajaus yhteen menee läpi. On taisteltava sen puolesta, jotta kaikilla on oikeus maksuttomaan koulutukseen, itsensä sivistämiseen ja elinikäiseen oppimiseen. Anni Järvinen Joensuu kansanedustajaehdokas,vas

3 Ä Ä Savo-Karjalan äänekkäiden vasemmistolaisten, naisten ja femmarimiesten, lehti 5. vuosikerta, nro 1 - kevättalvi 2015 Lavatansseissa Virginian kanssa Hyvät siskot! Tiedostakaa oma tila ja ottakaa se haltuun! Menimme lavatanssikurssille, kumppani ja minä. Aluksi opeteltiin tanssiote. Yllätys, yllätys. Siinä olennaisinta on se, että varsinkin naisen on otettava oma tila ennen kuin otetaan ensimmäistäkään askelta. Sitä ihan kyynärällä harjoiteltiin. Kun opetus eteni liikkeeseen, heti huomasi, että se tila tosiaan kannattaa ottaa ja pitää. Omassa tilassa askeleet menevät yhteen ja pystyy pyörähtelemään kaatumatta, kumminkin yhdessä. Kunnon kavaljeeri antaakin toisen pyörähdellä rauhassa, vaikka tanssi on siitä epätasa-arvoinen, että mies määrää tahdin ja suunnan. Tässä genressä se sallittakoon. Siinä tanssin jytkeessä tuli mieleen englantilainen kirjailija Virginia Woolf, joka kirjoitti luvulla feminismin klassikkoteoksen Oma huone. Wirginian mielestä nainen ei voi kirjoittaa (lue: elää), ellei hänellä ole omaa tilaa ja rahaa. Kirja oli aikansa sensaatio, mutta ihmeen hyvin se on kestänyt aikaa, valitettavasti. Vai väittäkö joku, että sukupuolten välinen tasa-arvo on toteutunut, kysyn vaan. Vielä halutaan ylläpitää kuvaa naisesta uhrautuvana madonnana, kutsumustyöläisenä, jonka odotetaan työntävän omat tarpeensa takaalalle. Eivätkö ne ole juuri naiset, jotka sinnittelevät ruuhkavuosissa perheen ja uran paineissa? Eikö vieläkin ole naisia hellan ja nyrkin välissä? On perinteistä hellaa ja nyrkkiä, mutta myös kyttäämistä, urkkimista ja vähättelyä, kaikenlaista tukalaa olomuotoa. Oma tila voi olla mikä tahansa voimia antava kokemus. Jollekin vesi on rauhoittava elementti. Ve- Oma tila naiselle voi olla mikä tahansa voimia antava kokemus. den äärellä asiat palautuvat oikeaan mittakaavaan. Se voi olla rukous ikonin ääressä, juoksulenkki tai ikiihana kattoon tuijottelu. Se on myös konkreettinen paikka, jossa voi pitää vaikkapa tietsikkansa auki pelkäämättä, että kukaan tulee lukemaan sähköpostia tai päiväkirjaa Oma tila merkitsee totta kai taloudellista riippumattomuutta kenestäkään, sitä Virginian kuuluttamaa rahaa. Se on koulutuksellista tasaarvoa, työn arvostamista ja kaikkea muuta tähän liittyvää Se on myös sitä, että ei tarvitse yrittääkään ajatella jonkun muun aivoilla. Se on mielipiteen vapautta, lupaa pohtia ihan omista lähtökohdistaan asioita sillä ymmärryksellä, mikä kullakin on. Hyvät siskot! Tiedostakaa oma tila ja ottakaa se haltuun! Raili Miettinen Oletko omaishoitaja? Yksinhuoltaja? Kotiäiti? Kuka ajaa asioitasi? Miten voit vaikuttaa sinua koskeviin päätöksiin? Arjen asiat muodostavat monelle meistä ylipääsemättömiä esteitä. Niihin ei ole pakko suostua, mikäli on kiinnostunut yhteiskuntamme päätöksenteosta ja lakipykälistä, mitkä sitovat meitä! Näissä teemoissa on suuria eroja. Nämä erot kasvattavat eriarvoisuutta! Mielestäni mikä tahansa yhteiskunnallinen työ on palkan arvoista! Vasemmistolainen ajattelutapa on saanut paljon kannatusta tästä keskustelunaiheesta! JESS eli ihan ok. Kuka ja mikä taho hoitaa loppuun palaneet omaishoitajat? Juuri naiset tekevät työtä, jota ei tarpeeksi arvosteta. Sen takia naisten palkka ja sitä kautta työeläke jäävät liian alhaiseksi. Kokemus opettaa Hoidin omaa äitiäni kotona kesälomilla. Muutaman viikon työ vei minut uupumuksen äärirajoille! Siitä arkeen palaaminen kesti tosi pitkään. Mikäli minä saan päättää, pakotan kaikki päätöksenteossa olevat ihmiset neljän seinän sisälle kolmeksi viikoksi hoitamaan muistinsa menettäneitä vanhuksia. Kokemus on paras opettaja. Teksti ja piirros: Päivi Sato Kannattaa vaalikentillä kovistella ehdokkailta, ajaako tämä tosissaan naisten asiaa.

4 4 Modernin fysiikan tuntematon o Toivottavasti ajat ovat sen verran muuttuneet, että naisfyysikon merkittävän löydön tunnustaminen vie nyt tiedeyhteisöltä vähemmän kuin 55 vuotta, kuten Emmy Noetherin elämäntyön tunnustamisessa meni. jälkeen. Eikä kuolleille sääntöjen mukaan voida myöntää Nobelin palkintoa. Mutta mikäli hän eläisi edelleen, hän olisi kahminut enemmän Nobeleja kuin kukaan muu maailmassa, mahdollisesti kymmenkunta. Hän on Emmy Noether. Tutustuin häneen ensimmäisen kerran 15 vuotta sitten Hiukkasfysiikan teoriat -nimisellä teoreettisen fysiikan syventävien opintojen kurssilla. Kurssilla käydään läpi hiukkasfysiikan standardimalli, eli millaisia leptoneita on, millä tavoin hadronit koostuvat kvarkeista, mitä kvarkit todella ovat ja niin edespäin. Termi Noetherin periaate tuli tutuksi heti kurssin alussa, kun harjoitustyönä piti Lagrangen funktionaaliin perustuen todistaa, että sähkövaraus on säilyvä suure. Tuolloin mielessäni syttyi ajatus: hetkinen, onko siis mahdollista johtaa, että sähkövaraus säilyy? Eikö sitä tarvitsekaan ottaa annettuna? Lukion fysiikassa opetettiin (en tiedä, opetetaanko vieläkin), että on olemassa tiettyjä asioita, jotka maailmankaikkeudessa säilyvät, eikä tätä ajatusta perusteltu tai johdettu mitenkään. Noetherin periaate sanoo (teoreettisen fysiikan kielellä), että Lagrangen operaattorin invarianssi jatkuvien muunnosten ryhmästä implikoi jonkin suureen säilymisen. Suomeksi tämä tarkoittaa, että jokaista maailmankaikkeudessa havaittavaa symmetriaa vastaa säilymislaki. Näitä symmetrioita tutkimalla lukujen hiukkasfyysikot osasivat aiemman yritys ja erehdys - menetelmän sijaan etsiä hiukkaskiihdyttimillään kaikenlaisia eksoottisia hiukkasia systemaattisesti. Toki he saivat näistä löydöistään Nobelit. Käytännössä Noetherin periaate tarkoittaa, että koska maailmankaikkeudessa vallitsee aikasymmetria eli fysiikka toimii samalla tavalla eilen, tänään ja huomenna, tuloksena on energian säilyminen. Koska fysiikka toimii samalla tavalla niin Joensuussa, Kuopiossa, Kuussa kuin muutaman miljardin valovuoden päässä täältä (paikkasymmetria), seurauksena on liikemäärän säilyminen. Samalla tavoin muodostuvat liikemäärämomentit, spinit ja muut, kaavat vain hieman monimutkaistuvat. Näin siis aiemmin pelkkien uskomusten muodossa opetetut säilymis- Alia Dannenberg Emmy Noether -artikkelin kirjoittaja Alia Dannenberg on väitellyt teoreettisesta fysiikasta, ja hänellä on lämmin ja läheinen suhde Noetherin teoreemaan. Kirjoituksessaan Dannenberg on lähestynyt Noetheria lähinnä teoreettisen fysiikan näkökulmasta, vaikka Emmy Noether teki elämänsä aikana paljon muutakin, pääsääntöisesti matematiikan alalta. Hänet muistetaan myös muun muassa Noetherin renkaista, Noetherin avaruudesta, Noetherin ryhmästä ja paljon muustakin erityisesti algebran ja topologian alaan kuuluvasta. Hänen lyhyt vierailunsa teoreettiseen fysiikkaan jätti kuitenkin merkittävän jäljen myös kyseiseen tieteenalaan. Dannenberg kuuluu niihin harvoihin ihmisiin, jotka Noetherin teoreeman avulla ovat onnistuneet löytämään ja todistamaan uuden säilyvän suureen olemassaolon. Alia Dannenbergin löytämä symmetria on fysikaalisen systeemin tiheysmatriisin invarianssi kannanvaihtojen suhteen, ja tätä symmetriaa vastaava säilyvä suure on nimeltään kvanttikoherenssi. Todistus perusteluineen löytyy väitöskirjasta On the fundamentals of coherence theory / Koherenssiteorian perusteista sekä englanniksi että selvällä suomen kielellä. Fysiikan tiedeyhteisön yleiseen tietoon tämä suure symmetriaperusteluineen ei kuitenkaan vielä ole päätynyt, vaikka tutkimus onkin julkaistu vertaisarvioidussa tieteellisessä lehdessä (sattumoisin samassa, jossa aikoinaan esitteli omia tuotoksiaan muuan A. Einstein). Toivottavasti ajat ovat sen verran muuttuneet, että naisfyysikon merkittävän löydön tunnustaminen vie nyt tiedeyhteisöltä vähemmän kuin 55 vuotta. Koska fysiikka toimii samalla tavalla niin Joensuussa, Kuopiossa, Kuussa kuin muutaman miljardin valovuoden päässä täältä, seurauksena on liikemäärän säilyminen. Ilmiötä sanotaan paikkasymmetriaksi. Alia Dannenberg kertoo artikkelissaan oppiäitinsä Emmy Noetherin ajatuksista. Vaikka yleinen suhteellisuusteoria ei kaikilla lukijoilla olisikaan hyvin hanskassa, uskoakseni lähes kaikki tietävät Albert Einsteinin, yleisen suhteellisuusteorian kehittäjän. Luultavasti useimmat ovat myös 2 kuulleet kaavan E=mc : massa on energiaa, ja se kaareuttaa neliulotteista aika-avaruuttamme. Jotkut ovat saattaneet kuulla myös kvanttifysiikan luojista, esimerkiksi Erwin Schrödingeristä (edes Schrödingerin kissan verran) tai Werner Heisenbergistä (joka tunnetaan ehkä paremmin Saksan atomipommihankkeen päätutkijana ja -sabotoijana). Siinä missä yleinen suhteellisuusteoria on helppo kuvata yhdellä lauseella, kvanttifysiikka ei enää välttämättä olekaan. Lyhyesti sanottuna mainitut herrat kuitenkin oivalsivat seuraavaa: fysikaalinen todellisuus koostuu aaltojen lailla käyttäytyvistä tiloista, ja komplementtisuureiden (kuten paikka ja liikemäärä) olemassaolon tarkkuudelle on yläraja. Miehille ja pojille fysikaalisten tieteiden puolelta löytyy roolimalleja yllin kyllin, mutta usein minulta kysytään vastaavaa roolimallia naisille ja tytöille. Tiedenaisista useimmille tulee luultavasti ensimmäisenä mieleen Marie Curie saihan hän Nobelin palkinnon, kuten aiemmin mainitsemani kolme herraakin. Itse asiassa Marie Curien lisäksi fysiikan tai kemian Nobel on runsaan sadan vuoden aikana myönnetty naiselle yhteensä neljä (4!) kertaa, joten ei ole ihme, jos kovin monta nimeä ei nouse mieleen. Marie Curien löytö, radioaktiivisuus, ei kuitenkaan ole samalla tavalla ihmisen todellisuuskäsitystä avartava ja perustavaa laatua oleva oivallus kuin mainittujen herrojen neronleimaukset. On kuitenkin yksi nainen, joka tieteellisenä roolimallina nousee ylitse kaikkien muiden. Esittelen hänet teille. Luultavasti kuulette hänen nimensä nyt ensimmäistä kertaa. Ei, häntä ei löydy nobelistien listalta. Hän tutki liian vaikeita asioita, ja hänen työnsä tulokset hahmotettiin vasta 40 vuotta hänen kuolemansa Invarian (F. Klein zum fü Emmy Vorgelegt von F lait ovat johdettavissa ja perusteltavissa! Kaikkein hämmästyttävintä on, että törmäsin tähän perustavaa laatua olevaan asiaan vasta teoreettisen fysiikan syventävien opintojen kurssilla. Se olisi ollut hyvä opettaa vaikkapa heti ensimmäisen vuosikurssin perusfysiikassa, toki silloin ilman monimutkaisia kaavoja. Tai lukiossa. Luultavasti jo yläasteen fysiikassakin sen voisi hyvin opettaa. Perustavanlaatuisena selityksenä tästä fysikaalisesta todellisuudesta, jossa elämme, ja sen syvällisistä lainalaisuuksista. Kun kvanttielektrodynamiikan kehittäjä Richard Feynmanilta kysyttiin, minkä yhden totuuden hän valitsisi säilytettäväksi ihmiskunnalle, jos kaikki muu tieteellinen tieto tuhoutuisi, hän ilmoitti valitsevansa tiedon kaikki aine koostuu atomeista. Minun valintani olisi jokaista symmetriaa vastaa säilymislaki. Kuka Emmy Noether oikein oli? Amalie Emmy Noether syntyi Erlangenissa Saksassa 23. maaliskuuta 1882, aivan erilaiseen maailmaan kuin missä me elämme. Hän opiskeli englannin ja ranskan opettajaksi, mikä oli naisille hyväksyttävää. Tosin hänen ambitionsa olivat aivan muualla abstraktissa matematiikassa mutta yliopistomaailmassa ajateltiin tuolloin, että miesten ja naisten yhteisopetus romuttaisi kaiken akateemisen järjestyksen. Noether oli Erlangenin yliopiston toinen naispuolinen opiskelija, eikä hän saanut opiskella oikeasti vaan ainoastaan kuunnella luentoja. Hän istuikin ahkerasti professori-isänsä matematiikan luennoilla kuuntelemassa. Myöhemmin Noether päätyi Göttingenin yliopistoon, ja pian hänen sinne saapumisensa jälkeen naisten opiskelurajoitukset onneksi poistettiin.

5 5 ppiäiti te Variationsprobleme. nfzigjährigen Doktorjubiläum.) Von Noether in Göttingen.. Klein in der Sitzung vom 26. Juli 1918 Noetheria opettivat tähtitieteen, matematiikan ja logiikan kuuluisuudet Karl Schwarzschild (tunnetaan metriikasta ja mustan aukon tapahtumahorisontin säteestä, joka kantaa hänen nimeään), Hermann Minkowski (suppeamman suhteellisuusteorian neliuloitteinen aikaavaruus) ja David Hilbert (Hilbertin avaruus ja ongelmat, mm. Hilbertin hotelli ). Göttingenistä Noether palasi Erlangeniin jatko-opiskelijaksi, keskittyi matematiikkaan ja väitteli 1907 Paul Gordanin ohjauksessa. Omaa väitöskirjaansa Noether piti roskana, vaikka se otettiinkin hyvin vastaan. Väiteltyään Noether opetti Erlangenin yliopistossa seitsemän vuotta matematiikkaa ilman palkkaa. Naiset eivät tuolloin saaneet opettaa yliopistossa vaan ainoastaan työskennellä assistentteina, mutta Noether muun muassa luennoi isänsä kursseja tämän sairastellessa. Vuonna 1915 Noether lähti uudestaan Göttingeniin työskentelemään Hilbertin ja Felix Kleinin kanssa, mutta heidän yrityksensä palkata Noether yliopiston opettajaksi kilpistyi filologien ja historioitsijoiden vastustukseen. Näiden mielestä olisi ollut ennenkuulumatonta, että miesopiskelijat asetettaisiin naiselle alisteiseen asemaan, vaikka Hilbert puolustikin suojattiaan huomauttamalla, että sukupuolella ei pitäisi olla väliä, koska kyseessä oli yliopisto eikä kylpylä. Noetherista tuli Hilbertin palkaton assistentti, ja hän muun muassa piti luentoja, joiden luennoitsijaksi oli merkitty professori Hilbert. Vuonna 1918 Noether julkaisi pienessä merkityksettömässä lehdessä artikkelinsa Invariante Variationsprobleme. Artikkeli jäi pitkäksi aikaa pimentoon, vaikka se nykyään lasketaan yhdeksi teoreettisen fysiikan merkkipaaluista. Seuraavana vuonna Saksan vallankumouksen jälkeen Noether sai virallisen luvan luennoida, ja hänestä tehtiin professori tosin lisämääreellä, ettei kyseiselle professorille maksettu palkkaa. Palkanmaksu alkoi vasta vuonna Göttingenissä Noether ohjasi kymmenkunta väitöskirjaa. Hän oli stereotyyppinen matematiikkaan hurahtanut autistiluonne eli ainoastaan tutkimukselleen, ja vähät välitti ulkonäöstään tai romantiikasta. Häntä on kuvattu ärsyttävän rehelliseksi ja suorapuheiseksi, eikä hänellä tiedetä olleen vastakkaista eikä samaa sukupuolta ollutta rakastettua saati sitten kumppania. Myös luennoitsijana Noether jakoi mielipiteitä. Hän ei seurannut luentosuunnitelmia, vaan käytti luentojaan spontaaneina keskustelutilaisuuksina matematiikan polttavista ongelmista. Talvella Noether oli vierailevana tutkijana Moskovan valtiollisessa yliopistossa. Tämä matka yhdistettynä hänen kiinnostukseensa poliittisen spektrin vasenta laitaa kohtaan johti vuonna 1933, Hitlerin valtaannousun jälkeen, Noetherin professuurin lakkauttamiseen. Painetta hankalasta ja rehellisestä naisesta eroon pääsemiseen saattoi kommunismiepäilyjen ohella lisätä myös Noetherin juutalaistausta. Siispä Emmy Noether lähti maanpakoon jo ennen juutalaisten suurta pakoaaltoa, koska kommunisteista tehtiin selvää jo ennen juutalaisia. Hän päätyi Atlantin toiselle puolelle Yhdysvaltoihin, missä pennsylvanialainen Bryn Mawr College palkkasi hänet matematiikan opettajaksi ja tutkijaksi. Huhtikuussa 1935 Noetherin lantiosta löydettiin syöpäkasvain. Se leikattiin, mutta leikkauksessa havaittiin hunajamelonin kokoinen munasarjakysta. Noether vaikutti toipuvan leikkauksesta hyvin, mutta kohta nousi korkea kuume, mikä koituin hänen kohtalokseen. Nelisenkymmentä vuotta myöhemmin, noin 55 vuotta Noetherin suuren oivalluksensa jälkeen, hänen teoreemaansa alettiin käyttää hiukkasfysiikan työkaluna. Alia Dannenberg Joensuu kansanedustajaehdokas, vas. Viekää vielä hillosilmätkin mummojen puurosta! Tapahtui taannoin eräässä hoivakodissa, että aamupuuron kanssa ei tarjottu enää hilloa. Mitä ihmettä? Kaurapuuro on kyllä sen verran karkeaa syötävää, että ei sitä kukaan siltään syö. Ystävälliset hoitajat ilmoittivat, että säästösyistä hilloa enää tilata. Oli tullut kielto. Erään harmaahapsisen rouvan tyttäret siitä soittelemaan johtajille ja päättäjille asti, että ei kai talous voi nyt niin tiukoilla olla, että pitää vanhuksilta viedä hillosilmätkin puurosta. Kummastunutta mutinaa ja vältteleviä lauseita. Mutta hilloa ei vain kuulunut. Vakavasti puhuen: hillosilmät ovat vain jäävuoren huippu. Tarina kertoo siitä, miten pienistäkin asioista ollaan valmiita tinkimään. Hiljaiset vanhukset eivät valita. Hillon lisäksi kyse on paljon suuremmista asioista: ruuasta, vaipoista, virikkeistä, turvallisuudesta ja osaavista hoitajista. On paljon esimerkkejä vanhusten hyvästä hoivasta, mutta silti hoidon taso on edelleen kirjavaa ja puistattavia tapauksia laiminlyönneistä tulee ilmi liian usein. Kunnat ovat ennennäkemättömien säästöpaineiden edessä. Tehokkuutta etsitään joka ikisestä mahdollisesta toiminnasta, tarvikkeesta ja raaka-aineesta. Laitospaikkojen purkamisen myötä yhä huonokuntoisemmat asukkaat täyttävät asumispalveluyksiköt ja vanhuksia kannustetaan asumaan kotona. Samalla kotihoidon työntekijät uupuvat työtaakkansa alla; aika ei riitä vanhusten kunnolliseen hoitoon ja inhimilliseen kohtaamiseen. Koti on ehkä monelle paras paikka asua, mutta jos on yksin, pelottaa eikä pysty syömään tai liikkumaan, koti voi olla vankila. Vanhustenhuollon puutteista on valitettu vuosia ja tämän hallituskauden yksi tavoitteista, vanhuspalvelulaki, on ollut voimassa kohta kaksi vuotta. Onko tilanne korjaantunut? Pääsääntöisesti uuden lain myötä monessa kunnassa tilanne on kohentunut, tai ainakin suunnitelmallisuus ja työn edellytykset ovat parantuneet. Vanhustenhuollon henkilöstöä on lisätty, mutta edelleenkin joka kymmenes ympärivuorokautisen hoidon asumispaikka alittaa suosituksen. Siksi mitoitus onkin kirjattava yksiselitteisesti lakiin. Eikä riitä, että vain palveluasumista lisätään; samalla kun puretaan laitospaikkoja, pitää saada enemmän työntekijöitä. Harmaahapsen tyttäret alkoivat viedä hoivakotiin omia hillopurkkeja, hilloa alkoi ilmestyä naapureilta ja tuttavilta koko osaston tarpeiksi. Puheluja uteliailta toimittajilta ja yhteydenottoja nimettömiltä hoitajilta. Tilanne alkoi saada farssin piirteitä. Kunnes aamupuurolle alkoi taas ilmestyä hilloa talon puolesta. Kuitenkaan mistään ei enää löytynyt sitä henkilöä, joka oli hillokiellon takana. Kukaan ei myöntänyt kieltäneensä. Eniten surettaa niiden puolesta, joilla ei ole äänekkäitä tyttäriä tarttumassa epäkohtiin. Ei yhteiskunnan niin pidä toimia, että vain äänekkäät saavat oikeutensa ja hillosilmänsä. Meidän sivistysvaltiossamme on varaa huolehtia jokaisesta. Ja ilman taistelua. Kaisa Korhonen Leppävirta kansanedustajaehdokas, vas.

6 6 Naisten kyykyttämisestä Vaikka Kokoomus muuta väittäisi, on myös pienipalkkaisten naisten jotenkin elettävä ja elätettävä jälkikasvunsa. Suomessa esimerkiksi vuodenaikojen vaihtelut vaativat monella tasolla erilaisten asioiden ottamista huomioon - muun muassa talvella ja kesällä on oltava eri vaatetus. Sosiaalinen luotto on tarkoitettu omat luottotiedot menettäneille sekä niille, jotka eivät mahdu toimeentulotukinormiin. Kysy kotikunnastasi sosiaalista luototusta Olinpa äimän käkenä, kun minulle kaupunginhallituksen kokouksessa kerrottiin, että Kuopiossa on jo käytössä sosiaalinen luototus. Kyselin asiasta, koska toimintamuoto on käytössä jo 29 kunnassa. Esimerkiksi Vantaalla luototus on vähentänyt toimeentulotukimenoja. Hyvin salassa luototus on Kuopiossa onnistuttu pitämään! Yksikään asiakkaani ei ole kertonut, että hänelle olisi vaihtoehtoa tarjottu. Mietityttää, onko salassapito määrättyä vai tapahtunut epähuomiossa. Vantaalla luottoa on myönnetty muun muassa auton ostoon, mikäli auto on työllistymisen kannalta välttämätön. Sitä käytetään myös vuokravelkojen maksuun ja takuuvuokraan sekä kodin perustamiskuluihin. Luototuksella on tarkoitus kehittää pikavipit korvaava tuote pienituloisille ja vähävaraisille kuntalaisille. Vantaalla luottoa on myönnetty 3 miljoonaa euroa. Luottotappiot ovat erittäin kohtuulliset euroa, mikä tekee vain 4 prosenttia summasta. Luotto on tarkoitettu omat luottotiedot menettäneille sekä niille, jotka eivät mahdu toimeentulotukinormiin. Hakekaa sosiaalista luototusta hyvät kuopiolaiset! Lyhennykset ovat tuloihinne suhteutetut ja laina on pitkäaikainen. Saunapuhtaat mummot katosivat Lapinlahdelta Leikkaukset tapahtuvat pikkuhiljaa, salakavalasti. Esimerkkinä Lapinlahti. Paikallislehdessä viranhaltijat korostivat, kuinka vanhuspalveluja parannetaan ja hoitoa toteutetaan yhä enemmän asiakaslähtöisesti. Kuitenkin samana päivänä vanhukset saivat postiluukusta kirjeen, jossa heille ilmoitettiin, että nyt lopetetaan heidän saunotus! Leikkausta kirjeessä perusteltiin hoitajien työturvallisuudella! Eli se siitä asiakaslähtöisyydestä! Kysyimme asiaa eri lähteistä, myös naapurikunnista. Kaikki asiantuntijat pitivät saunomispalvelun lopettamisten syynä resurssipulaa. Mielestämme on perusteltua kysyä, oliko todellisena syynä myös Lapinlahdella resurssipula vai hoitajien työsuojelu, sillä maalaisjärkikin sen sanoo, että kun hoitaja joutuu nyt yksin pesemään vanhuksen ahtaassa, kuumassa ja kosteassa suihkutilassa, lämpötilojen erolta ei voida välttyä. Viime viikkoina televisiosta on tullut useita ohjelmia, joissa vanhusten palvelua kehitetään innovatiivisesti ja Sirpa Karjalainen Kuopio kansanedustajaehdokas, vas. oikeasti asiakaslähtöisesti. Tulokset ovat olleet ylättäviä jopa vanhustyön asiantuntijoille. Ja yllättäen hoidon laadun parantamisella aikaansaadaan myös säästöjä! Meillä vanhustenhoidon kehittäminen näyttää merkitsevän erilaisia leikkauksia erilaisilla perusteluilla. Mielestämme kysymys on siitä, että hoitajat haluaisivat tehdä työtään suurella sydämellä mahdollisimman hyvin, mutta järjestelmä asiakasmaksuineen ja byrokratioineen on vienyt heiltä pois tämä mahdolllisuuden. Maan hallituksen piikkiin tätä ei voida kokonaan sälyttää, sillä peruspalveluista ja niiden tasosta päätetään kunnissa. Näin ollen oppositiossa oleva Keskusta ei pääse pakoon vastuutaan leikkauksista, joita sitä paitsi se on luvannut vain lisää. Kreikan Syriza, joka saavutti vaalivoiton vastustamalla kansaa kurjistavaa talouspolitiikkaa, antaa toivoa myös meille Suomeen! Pirjo ja Juha Halonen Lapinlahti, Varpaisjärvi Tunne tasa-arvo Työtä työelämän tasa-arvon edistämiseksi on jatkettava niin lainsäädäntöä muuttamalla kuin työpaikoilla. Välineitä työelämän tasa-arvotyöhön tarjoaa parhaillaan eduskunnan käsittelyssä oleva uudistettu tasaarvolaki. Pidän erittäin tärkeänä, että laki hyväksytään eduskunnassa tällä hallituskaudella, sillä lakiin esitetään tärkeitä työelämän tasa-arvotyötä edistäviä uudistuksia. Tasa-arvolakiin tehdään tarkennuksia palkkakartoitusten sisällöstä, henkilöstön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista sekä velvollisuudesta tiedottaa henkilöstölle tasaarvosuunnitelmasta. Jatkossa lailla velvoitetaan myös ryhtymään toimiin, jos palkkakartoituksessa havaitaan perusteettomia palkkaeroja. Tällä hetkellä palkkakartoitukset jäävät liian usein tilannekuvauksiksi, jotka eivät johda mihinkään. Lainsäädäntöä on kehitettävä edelleen. Ensinnäkin työntekijöitten edustajalle, luottamusmiehille on annettava täydet oikeudet käydä läpi työntekijöiden palkat yli työehtosopimusrajojen, jotta perusteettomat palkkaerot olisi mahdollista löytää. Toisekseen on säädettävä tuntuvia sanktioita yrityksille, jotka jättävät tasa-arvosuunnitelman laatimatta. Muistutan myös, että ammattiliitoilla on keskeinen rooli työpaikkojen tasa-arvotyön edistäjinä. Kyselyissä on ilmennyt, että monet työpaikkojen työntekijöitten edustajat eivät tiedä, onko työpaikalla tehty tasa-arvosuunnitelmaa ja palkkakartoitusta vai ei. Tämä kertoo siitä, että työntekijöitten edustajia täytyy nykyistä vahvemmin kouluttautumaan ja kannustamaan kysymään tasa-arvosuunnitelmien perään. Erityistä osaamista ja tukea työntekijöitten edustaja tarvitsevat tasa-arvosuunnitelmien tekemiseen. Suunnitelmilla on aidot mahdollisuudet toteutua vain, jos koko henkilöstö on sitoutunut niihin. Parhaiten se onnistuu silloin, kun henkilöstö on osaavan työntekijöitten edustajan johdolla alusta asti mukana suunnitelman laatimisessa. On tärkeää, että työpaikkojen avainhenkilöt tuntevat lainsäädännön tarjoamat välineet tasa-arvon edistämisessä ja osaavat käyttää niitä. Kannustan sekä työntekijöitä että työnantajia ottamaan selvää ja edistämään työelämän tasa-arvoa. Kirsti Puurunen aluetoimitsija, JHL eduskuntavaaliehdokas, vas. Iisalmi Suomen kansa on vajaan kuuden miljoonan suuruinen kansakunta. Vuodenajan vaihtelut ovat pohjoiselle pallonpuoliskolle ominainen ilmiö. Suurimmalta osa maastamme on harvaan asuttu ja välimatkat ovat pitkät. Pienessä kansakunnassa kaikki työikäiset osallistuvat työelämään. Vuodenaikojen vaihtelut vaativat monella tasolla erilaisten asioiden ottamista huomioon - muun muassa talvella ja kesällä on oltava eri vaatetus. Yhteiskuntamme rakentuu niin perheitten kuin yksinelävien yhteisöistä. Kustannamme yhteisiä palveluja verovaroilla. Kotiin tuleva vesi, veden tuloon tarvittava putkisto, kulkemiseen käytettävät tiet, peruskoulu ovat esimerkkejä verovaroilla saaduista palveluista, joita me itse kustannamme. Edellä esitin mihin ympäristöön myös naisen elämä kytkeytyy omassa elämässään. Pienipalkkaisella naisella on samat perustarpeet kuin suurituloisella. Mutta miten käy työelämässä, elannon ja hyödykkeiden hankkimisessa? Palvelualojen naisten työaika on kytketty asiakkaiden liikkuvuuteen. Eli he ovat töissä, silloin kun asiakasvirta palvelutarpeeseen on suurin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että työtä ei tarjota koko päivälle vaan osa-aikaisesti päivän ruuhkaisiin aikoihin. Mitä tästä seuraa? Osa-aikatyön palkka riittää välttämättömiin elinkustannuksiin. Kun olen keskustellut liikealalla työskentelevien naisten kanssa ja kysynyt; oletko kokoaikainen työssäsi? Vastaus on kyllä, vaikka viikkotunteja on alle alan täyden työajan. Mitä tästä vastauksesta ajattelen? Ei ehkä olla tietoisia työehtosopimuksen sisällöstä. Toisaalta ajattelen, että epämukavan työajan korvaukset saattavat harhauttaa ansiotasossa. Työstä saadun osa-aikapalkan määrällä on vaikutusta sairasajan palkkaan, päivärahoihin ja työelämän päätyttyä eläkkeeseen. Vaikka ansiot näyttäisivät olevan kohtuulliset, niin esimerkiksi sairasajan palkka on peruspalkan suuruinen - sen osa-aikapalkan. Saattaa olla niin, ettei osa naisista ole tietoisia työansion vaikutuksista pitkällä aikavälillä. Samalla herää kysymys, onko mahdollisuuksia valvoa omia oikeuksia työelämässä. Tutkimustiedon mukaan naisen euro on 83 senttiä. Edellä esitettyyn viitaten osaa ahkerista ja tunnollista naisista kyykytetään pahasti talouselämän alttarille. Eduskunnassa tulen esittämään itse ja tukemaan muiden esityksiä työelämän ja palkkatasa-arvon saavuttamisessa työlainsäännön keinoin. Kirsti Puurunen aluetoimitsija, JHL eduskuntavaaliehdokas, vas. Iisalmi Arjen rakentaja Arki näyttää kovin erilaiselta eri tuloluokkiin kuluvilla ihmisillä. Onko varaa elää ja liikkua, onko varaa saada lapset harrastamaan? Onko varaa ostaa terveellistä ruokaa, onko varaa lapsen uusiin kenkiin? Teini-ikäinen ei kovin mielellään erottuisi liikaa kavereistaan, muoti kun vaatii, että köyhän pitäisi jaksaa rikkaan vaatteet päälleen maksaa. Pian 10 vuoden matka erityisen lapsen kanssa on opettanut minulle sinnikkyyttä pitää pienemmän puolta. Jostakin syystä harvat asiat tulevat pyytämättä ja usein vielä taistelutahtoakin tarvitaan. Työtäni teen työttömien yhdistyksen toimistosihteerinä. Olen aitiopaikalla näkemään rakennemuutosten ja aluepolitiikan lopettamisen seurauksia. Jäämmekö tänne maalle jonkinlaiseen reservaattiin? Miksi jokaisen olisi muutettava kasvukeskukseen? Asuminen ja elinympäristö olisivat täällä hyviä ja edullisia. Nykyaikainen tietoverkko mahdollistaisi asumisen maalla ja monen työn tekemisen muualle. Ritva Väyrynen Juuka eduskuntavaaliehdokas, vas.

7 7 Erokirje Heidin runoja Timanttiporaaja Ka on jäästä veistetty miehen syän! Siksiköhän poraa nyt? Timanttiporalla maata kaivelee multia möyhentää kalliota kolistelee, jossa vesi ohuina puroina sulana solkena päivänpaisteessa virtaa varpaille punakärkisille. Siitä atominjyvinä nousee korvia kohti lehtien latvuksiin, luita ja ytimiä ensin, Ei ole helppoa myöntää olevansa heikko tässä täydellisyyttä, tehokkuutta ja tuottavuutta vaativassa yhteiskunnassa. (Kuva: Kirsti Puurunen) linnuksi lentoon latvan päältä, un kirjoitan Ktätä, on arki-ilta ja pikkuinen nukahti juuri yöunille. Olen viettänyt juuri kuusi tuntia aikaa siihen, että olen lapsen hoidon lomassa puhunut puhelimessa ja kasvotusten eri naispuolisten ystävieni ja äitini kanssa. Olen itkenyt paljon. Olen kysellyt, vastaillut, puhunut puhumasta päästyäni, kuunnellutkin vähän ja lähinnä tuntenut itseni todella voimattomaksi ja heikoksi. Olen toisin sanoen tuhlannut itkeskelyyn kaiken sen ajan, jona olisi pitänyt kirjoittaa vastine Kuopion kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Kantasen lausuntoon siitä, että olimme mukamas kaupunginhallituksessa yksimielisiä kaupungin vuokrataloyhtiöiden yhdistämisen selvittämisestä. En ole missään vaiheessa ollut asiasta samaa mieltä taivuin vain hyväksymään enemmistön tahdon selvittämisen suhteen, vaikken pidäkään sitä järkevänä. Asiaa on jo kokeiltu ja selvitetty muissa kaupungeissa eikä yhdistämisestä olisi saatavissa ainakaan merkittävää taloudellista hyötyä. Toin tämän kannan julki myös kaupunginhallituksen pöydän ääressä käydyssä keskustelussa. Vuokrienkorotusten kautta tehtäviin lisätuloutuksiin olen jatkuvasti ilmaissut jyrkän kielteisen kantani. Minusta on tullut äiti, yksin pienen esikoiseni kanssa asuva äiti. Täytän tässä kuussa 30 vuotta Olen aloittanut pari viikkoa sitten kokoaikatyössä. Olen edelleen sosiaalityöntekijä ja minulla on vielä melkoinen kasa opintolainaa takaisin maksamatta. Ja teille, jotka kysytte, oliko pakko palata töihin, kun lapsi on vielä noin pieni, vastaan, että oli. Taloudellinen pakko. Vanhempainrahaan ei ole oikeutta kuin yhdeksän kuukautta ja vuosilomankin käytin jo lähes kokonaan kotona ollakseni. En olisi jaksanut vuoden sisään enää muuttoa pienempään asuntoon, jota sosiaalitoimisto olisi edellyttänyt myöntääkseen toimeentulotukea elämiseen onnettoman pienen kotihoidontuen lisäksi. Lapsi on työpäivien ajan päiväkodissa, jossa ihanat kaupungin palkkalistoilla olevat naiset pitävät hänestä huolta. Kiitos heille! Lasten ja perheneuvolankin tädit ovat olleet ihania, ymmärtäväisiä ja tukeneet kaikesta kiireestään huolimatta meitä valtavasti tässä uudessa elämäntilanteessa. Olen töiden alettua joutunut jo luopumaan kestovaipoista ja vieroittamaan Rauhaa yöimetyksestä. Pakko, että jaksaisi pitää töissä edes silmiänsä auki, jos vähän korviansakin. Miksi sitten itken? - Rauha syntyi lokakuussa 2012 ja vähän hänen syntymänsä jälkeen olinkin jo matkalla kaupunginhalitukseen. Sain kunnallisvaaleissa eniten ääniä meidän puolueessa istuvaa kansanedustajaakin enemmän - ja Minna Canthin asenteella Elämä on taistelua ihanaa taistelua! arvelin selviytyväni mistä tahansa. Näin vannoutuneena feministinä olen ajatellut Minna Canthin hengessä, että elämä on. Minun on jaksettava, että kyllä se tästä. Todellisuutta on se, että minä en jaksa kaikkea tätä yksin: lapsen hoitovastuuta, työtä ja poliittista toimintaa. Siispä jonkun näistä on väistettävä. Olen nyt pitkän ja vaikean harkinnan jälkeen päättänyt kapinoida Minna Canthin perintöä vastaan ja nostaa valkoisen lipun liehumaan. Antaudun, luovutan, hellitän, annan periksi. Olen päättänyt, että minun elämäni ei tule enää olemaan taistelua, vaan se tulee olemaan juuri sen kokoista ja juuri niin ihanaa kuin itse haluan. Pieni pienemmän puolella! - Myös käytännössä. Nyt politiikan kentällä vyöryy sen verran isoja ja huonoon suuntaan vieviä uudistuksia päälle, että minusta ei ole eturintamaan niitä vastaan taistelemaan. Tarvitsisin erityisesti nykyistä vahvemmin muita naisia rinnalleni kamppailemaan. Suomalaisten lasten oikeus subjektiiviseen päivähoitoon on uhattuna; mitä seuraavaksi? Haenkin siis eroa luottamustehtävästäni Kuopion kaupunginhallituksessa siten, että kokous olisi viimeinen, johon osallistun tällä vaalikaudella. Kaupunginvaltuuston, maakuntavaltuuston ja puoluevaltuuston tehtävät jaksan vielä hoitaa, mutta viikoittaiset massiiviset hallituksen kokoukset valmisteluineen ja edustusvelvoitteineen ovat nyt liikaa. Olen pahoillani kaikille teille, jotka olette jaksamiseeni luottaneet. Muutoksen voimat jylläävät edelleen ensisijassa meidän, sinun ja minun, korvien välissä. Ole se muutos, jonka toivot maailmassa nähdä, on joku minua viisaampi joskus sanonut. Minä ainakin tahdon uskoa rakkauteen, olla edelleen se pieni pienemmän puolella myös käytännössä. Kuopiossa , Heidi Komulainen, kaupunginvaltuutettu sosiaalityöntekijä (YTM) puroiksi silmän nurkkiin kasaantuu. Ymmärrys. Jäät sulavat, jäätyvät, sulavat, jäätyvät. Timanttiporaaja poraa. Ka vesj virtaa, jos vaikka hetkeks seisahtuiskin miehen syän. Aavikon kuumuudessa Kuin kuumaa kaakaota, sokerikuorrutteiset mokkavuorten huiput. Livun ylitsesi pilven haituvan tavoin. Punoittavat posket aavikon kuumuudessa. Ylläni kaikkien taivaiden tähdet sisälläni kylmää kuuta. Hehkuu silmiesi loisteessa. Jälkikirjoitus... Vaikka jaksoinkin vielä puoli vuotta luottamustehtäviä, eroprosessia, työtä ja muuton uuteen pienempään asuntoon keväällä 2014, voin todeta, että kaikki, mitä 16.9 kirjoitin, on edelleen totta. Nyt, alkuvuodesta 2015 Rauhan ollessa reilu kaksivuotias, voin pitkästä aikaa rehellisesti sanoa olevani onnellinen. Hymyilyttää. Tahdon julkaista tämän jutun siksi, että henkilökohtainen on poliittista. En enää ole katkera lapseni isälle. Joskin päävastuu lapsen hoidosta on edelleen minulla, mutta minähän se hormonihuuruissani lasta eniten halusinkin. Enkä kadu lainkaan, että halusin! Rauhaa ihanampaa lasta en olisi osannut edes kuvitella! En voi olla nyt mainitsematta myöskään marraskuun alun Kuopiossa tapahtuneista lapsisurmia, jotka koskettivat varmasti kaikkia meitä, jotka olemme joskus eläneet arkea pienen lapsen vanhempina ja työläisinä. Voin sanoa ymmärtäväni joskaan en hyväksyväni sitä, miksi kävi niin kuin kävi. Oliko tämän tapahduttava, jotta havahtuisimme huomaamaan sen raskaan taakan, jota tämän päivän suomalainen työläisnainen ja äiti joutuu kantamaan? Ymmärrykseni tapahtumia kohtaan avannee kirje, jonka siis kirjoitin ja jonka vasta nyt uskallan ja tahdon julkaista. Ei ole helppoa myöntää olevansa heikko tässä täydellisyyttä, tehokkuutta ja tuottavuutta vaativassa yhteiskunnassa, jossa elämme. Ja mitä sitten jos myönnätkin olevasi heikko onko tukea enää tarjolla, kun kaikilla muilla on niin kiire suorittaa elämäänsä yksin oman onnensa seppinä, oikeistolaisia arvoja kunnioittaen? Yhdessä me olemme vahvempia. Pidetään siis yhtä. Kuopiossa : Rauhan, vapauden ja tasa-arvon puolesta lippua edelleen heiluttaen, Heidi Koo PS: En ole lähdössä mukaan kevään 2015 eduskuntavaaleihin. Tämä ei siis ollut vaalipropagandaa. Mainos seuraa vasta nyt: Äänestä Vasemmistonaista itse aion äänestää Anni Järvistä Joensuusta! In The Heat of a Desert Like hot chocolate, sugariced tops of mocha mountains. I flow over You as a peachfuzz of a cloud. Blush on cheek in the heat of a desert. Stars of all heavens upon me a part of the cold moon inside of me. Glow in the shine of your eyes.

8 8 Vasemmistonaisten Punainen Tupa -kesäkiertue kyseli savolaisilla kesätoreilla ihmisiltä Mikä tässä valamiissa mualimassa on vielä kesken? Vastauksissa korostettiin sosiaali- ja terveyspalveluita, vaadittiin töitä ja oikeata palkkaa, oltiin huolissaan muun muassa nuorisotyöttömyydestä, mielenterveyspalveluista, erityisopetuksesta sekä itäsuomalaisten tiestön kunnosta. Teltalla oltiin myös sitä mieltä, ettei Suomen tule liittyä Natoon. (Kuva: Kirsti Puurunen, kuvassa: Kaisa Korhonen) Äänestä vasemmistonaista! Alia Asha Dannenberg Syntynyt: 1975 Asuu: Joensuussa. Koulutus: Filosofian tohtori Perhe: Puoliso ja kolme lasta Harrastukset: Shakki, naisten suomenmestaruusturnauksen 2014 hopeamitalisti. Muuta: Toinen nimeni on oikeudenmukaisuus. Yhteystiedot: hotmail.fi facebook.com/alia.dannenberg Anni Järvinen Syntynyt: 1982 Asuu: Joensuussa Koulutus: Medianomi (AMK), opiskelee venäjän kieltä ja kulttuuria Itä-Suomen yliopistossa Työ: Pääsihteeri / Karelia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunta - POKA Perhe: Puoliso Muuta: Joensuun kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen, Vasemmistonaisten Valtikan jäsen, Vasemmistoliiton puoluevaltuuston jäsen. Yhteystiedot: anni (at) annijarvinen.net, p Sirpa Karjalainen Syntynyt: 1952 Asuu: Kuopiossa Ammatti: Asukasisännöitsijä Muuta: JHL ry 590 jäsen Säpo: Kirsti Puurunen Syntynyt: 1954 Asuu: Iisalmessa Ammatti: JHL:n aluetoimitsija Koulutus: Tradenomi Muuta: Kaupunginvaltuuston jäsen ja muita lukuisia luottamustoimia Yhteystiedot: p Kaisa Korhonen Syntynyt: 1965 Asuu: Leppävirralla Perhe: Puoliso ja kolme lasta Koulutus: Valtiotieteen maisteri Työssä: yhteiskunnallisten aineiden opettajana Muuta: Kunnanvaltuuston toinen varapuheenjohtaja yms. luottamustoimia Yhteystiedot: kaisa.vas.fi p Ritva Väyrynen Syntynyt: 1968 Asuu: Juuassa Perhe: 4 lasta, joista yksi erityislapsi Ammatti: Työttömien toimistosihteeri ja omaishoitaja Muuta: Vuokon kesäteatterin näyttelijä, harrastaa myös moninaista yhdistystoimimista, lukemista ja yleistä uteliaisuutta Yhteystiedot:

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. KANSANEDUSTAJA LENITA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Teen enkä meinaa! Jo ensimmäisellä kansanedustajakaudella olen kovalla työllä ja asioihin perehtymällä saavuttanut

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Miksi työnjako perheessä ei muutu vai muuttuuko? Isän työt, äidin työt Onko tasa-arvolla väliä:

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua?

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? STTK:N TULEVAISUUSLUOTAIN Tavoitteena on hakea tuoreita näkemyksiä vuoden 2012 kunnallisvaalien ohjelmatyötä varten sekä omaan edunvalvontaan. Luotaus oli avoinna

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa TIEDOTE 1 (5) Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa Työpaikoilla naiset valikoituvat harvemmin esimiestehtäviin ja sellaisiin työnkuviin, jotka mahdollistavat etenemisen

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

piraattipuolue PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011

piraattipuolue PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011 PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011 Yleistä kyselystä: Toteutusaika: 13.7. 22.8.2011 Vastaajia yhteensä: 1003 Tarkoitus: Tuloksia hyödynnetään puolueen toiminnan kehittämisessä. Huomioitavaa: Eri kysymysten

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

U N E L M. Motivaatio Hyvinvointi. Elämäkortti

U N E L M. Motivaatio Hyvinvointi. Elämäkortti Raha HYVÄ RUOKA Söit aamulla kunnon aamupalan ja koulussakin oli hyvää ruokaa. Raha -1 E HUVTA MKÄÄN Oikein mikään ei huvita. Miksi en saa mitään aikaiseksi? Raha RKAS SUKULANEN Sori, etten oo pitänyt

Lisätiedot

AL KEMIAA. Olet saanut käsiisi laboratorio ja AL KEMIAA ON WINNOVAN PROSESSI JA KEMIANTEKNIIKAN OPISKELIJOIDEN LAHJOMATON ÄÄNITORVI

AL KEMIAA. Olet saanut käsiisi laboratorio ja AL KEMIAA ON WINNOVAN PROSESSI JA KEMIANTEKNIIKAN OPISKELIJOIDEN LAHJOMATON ÄÄNITORVI AL KEMIAA AL KEMIAA ON WINNOVAN PROSESSI JA KEMIANTEKNIIKAN OPISKELIJOIDEN LAHJOMATON ÄÄNITORVI Olet saanut käsiisi laboratorio ja prosessialan opiskelijoiden oman lehden, joka on järjestyksessään jo ensimmäinen

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Suomalaisen Naisliiton tulevaisuusstrategia MISSIO

Suomalaisen Naisliiton tulevaisuusstrategia MISSIO MISSIO Suomalaisen Naisliiton tehtävänä on edistää naisten todellisen tasa-arvon saavuttamista yhteiskunnassa VISIO Olemme vahvasti verkostoitunut, elinvoimainen erilaisista ja eri-ikäisistä naisista koostuva

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Tämä on tarina kunnan hoivakodin rakentamisesta. Päättävistä kunnan sedistä ja tädeistä, hoivakotipaikkaa tarvitsevista vanhuksista ja hoivakotien rakentajasta. Tämä tarina

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus

Ammatillinen koulutus Ammatillinen koulutus pähkinänkuoressa AMMA projekti, 2005. Ammatillinen koulutus maahanmuuttajille. YLIOPISTOT 4-7 vuotta Suomen koulutusjärjestelmä AMMATTIKORKEA- KOULUT, 4 vuotta Suomessa kaikki käyvät

Lisätiedot

Well-being through work Hyvinvointia työstä. Finnish Institute of Occupational Health www.ttl.fi

Well-being through work Hyvinvointia työstä. Finnish Institute of Occupational Health www.ttl.fi Well-being through work Hyvinvointia työstä Perhevapaalta takaisin työelämään Kaisa Kauppinen, vanhempi tutkija, Työterveyslaitos, dosentti, Helsingin yliopisto 20.5.2013 Suomalainen perhevapaajärjestelmä

Lisätiedot

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen.

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. FINLAND: 1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. Pentti, 2-vuotias poika Pentti syntyi seitsemän viikkoa etuajassa ja vietti neljä

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA

LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA Suomen Lasten Parlamentti Me olemme Suomen Lasten Parlamentin hallituksesta. 9-13 -vuotiaat lapset ympäri Suomea vaikuttavat joka viikko sellaisissa asioissa, jotka itse kokevat

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja

Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja Uusavuttomuus - uusi ilmiö Jorma Lehtojuuri Wikipedia määrittelee uusavuttomuuden varsinkin nuorten aikuisten

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

Kv-viikot Metropolian terveys- ja hoitoalalla

Kv-viikot Metropolian terveys- ja hoitoalalla Kv-viikot Metropolian terveys- ja hoitoalalla Kajaanin kielten ja viestinnän opettajien vastuuopettajapäivät 10.-11.2.2015 Katja Hämäläinen, Metropolia amk Kansainvälisyysviikot terveys-ja hoitoalalla:milloin?

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

edustajistovaalit 2012 Ja Hyvinvointi Lisääntyy

edustajistovaalit 2012 Ja Hyvinvointi Lisääntyy edustajistovaalit 2012 AANESTa Ja Hyvinvointi Lisääntyy edustajistovaalit koko suomessa Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n edustajistovaalit järjestetään 12. - 28.3.2012. Vaaleissa Suomen suurin

Lisätiedot

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa 2009-2013 Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa Suomalainen ajankäyttö Suomalainen viestintä ja käytöstavat Suomalainen elämäntapa Aikatauluja ja sovittuja tapaamisaikoja on hyvä noudattaa täsmällisesti.

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa?

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa? Mitä on MLM! Monitasomarkkinoinnin perusasioita: -Historia -Mistä raha tulee? -mitä on 'vivuttaminen'? -miksi siitä puhutaan?(6 kk esimerkki) -organisaatimalli *binäärinen organisaatiomalli *ylivuoto -palkkiojärjestelmä

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset sanat selkeät sanat CC Kirsi Alastalo 2016 Kuvat: Papunetin kuvapankki, www.papunet.net, Sclera

Lisätiedot

Tehtäviä. Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha

Tehtäviä. Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Anu Muuri, VTT, dosentti THL 15.08.2013 Anu Muuri 1 Vammaispalvelulaki 1987 Lain tarkoitus, 1 : Edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

PAMin vetovoimabarometri 2012. PAMin vetovoimabarometri 2012

PAMin vetovoimabarometri 2012. PAMin vetovoimabarometri 2012 Barometrin teki TNS-Gallup Toteutettu Gallup Forumissa lokamarraskuussa Tehty aikaisemmin 2010 ja 2011 Selvittää kaupan, majoitus-ja ravitsemisalan sekä kiinteistöpalvelualan vetovoimaisuutta (mukana joissain

Lisätiedot

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 Mun talous -hanke teetti toukokuussa 2014 kyselyn porilaisilla toisen asteen opiskelijoilla (vuonna -96 syntyneille). Kyselyyn vastasi sata

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Ohjeet eduskuntavaaliehdokkaiden yhteydenottoihin

Ohjeet eduskuntavaaliehdokkaiden yhteydenottoihin Ohjeet eduskuntavaaliehdokkaiden yhteydenottoihin Ennen puhelua - Opettele argumentit huolella niin, että osaat kertoa opintotuen indeksiin sitomisesta, maksuttomasta koulutuksesta ja opintotuen huoltajakorotuksesta

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe Ilolan perhe 1 Pentti ja Liisa ovat Reinon, Jaanan ja Veeran isä ja äiti. Heidän lapsiaan ovat Reino, Jaana ja Veera. 'Pikku-Veera' on perheen nuorin. Hän on vielä vauva. Henry-vaari on perheen vanhin.

Lisätiedot

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland ZA4880 Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 239 YOUNG PEOPLE AND SCIENCE D1. Sukupuoli [ÄLÄ KYSY - MERKITSE SOPIVIN] Mies...1 Nainen...2 D2. Minkä

Lisätiedot

Johda omaa elämääsi! Voi hyvin työssä 2015 20.4.-23.4.2015. Paula Viljanen

Johda omaa elämääsi! Voi hyvin työssä 2015 20.4.-23.4.2015. Paula Viljanen Johda omaa elämääsi! Voi hyvin työssä 2015 20.4.-23.4.2015 Paula Viljanen Valmentaja Paula Viljanen Ekonomi LCF Life Coach Mindfulness Tunnetaitovalmentaja NLP Practitioner (NLP Master opiskelija) 10 vuoden

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Seinät puhuvat asukkaat tekemässä tulevaisuuden tiloja

Seinät puhuvat asukkaat tekemässä tulevaisuuden tiloja Seinät puhuvat asukkaat tekemässä tulevaisuuden tiloja ASPA-palveluiden Koti on enemmän -seminaari 16.4.2013 Tutkija Tuuli Kaskinen Demos Helsinki Twitter: @tuulikas Tavoitteena on tukea kehitysvammaisia

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

Uudessa Suomessa tärkeimpiä luonnonvarojamme ovat ihmisten taidot. Niiden perusta luodaan kouluissa. 1.3.2011 Helsinki

Uudessa Suomessa tärkeimpiä luonnonvarojamme ovat ihmisten taidot. Niiden perusta luodaan kouluissa. 1.3.2011 Helsinki Uudessa Suomessa tärkeimpiä luonnonvarojamme ovat ihmisten taidot. Niiden perusta luodaan kouluissa. 1.3.2011 Helsinki Kestävät investoinnit ratoihin, puurakentami seen ja älykkääseen sähköverkkoo n Viihtyisämpi

Lisätiedot

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Kyselyn tavoite selvittää nuorten tulevaisuuden suunnitelmia ammattiin, opiskeluun sekä opintojen sisältöihin ja oppimisympäristöihin (Mun koulu!) liittyviä

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi.

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. FT Katja Koski 2 lapsen äiti SELÄTÄ UHMA Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. Arkea Ilman Taistelua Millaista arkesi olisi, jos sinun ei tarvisi

Lisätiedot

Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011. Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta.

Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011. Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta. Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011 Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta Matti Uusi-Rauva 1 1. Kokemukset hankkeesta valmistelusta 2. Hankkeen tarpeellisuus a. veteraanijärjestön

Lisätiedot

12.11.2008 Kristiina Hautakangas Medivire Hoiva Oy

12.11.2008 Kristiina Hautakangas Medivire Hoiva Oy Ikääntyneiden asuminen ja arki 12.11.2008 Kristiina Hautakangas Medivire Hoiva Oy Hilma mummon unelma On mukavaa, kun heräsin aamulla omassa kauniissa huoneessa, ei tullut kiire ja söin rauhassa hyvän

Lisätiedot

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti YHDEKSÄN N + 1 KYSYMYSTÄ YSEILLE Pohjois-Karjalan kauppakamari ja Pohjois-Karjalan Aikuisopisto toteuttivat 13.-24.11.2006 Yhdeksän + 1 kysymystä yseille internetkyselyn Pohjois-Karjalan peruskoulujen

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina Tästä se alkoi Tiinan talli 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina 2 Tässä se kauan odotettu kirjoitus, mitä joskus vuosia sitten lupasin ja itse asiassa jo aloitinkin. Eli mistä kaikki alkoi. Vuosi -85

Lisätiedot

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa 1 Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma / Hensu Tutkinnon osan suorittaja kuvaa etukäteen,

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Luetaan yhdessä verkoston seminaari 17.11.2012, hankevastaava Kotoutumiskoulutuksen kolme polkua 1. Työmarkkinoille suuntaavat ja

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 IKÄ % 18 24 9 25-34 35-44 26 45-54 30 55-60 13 Yli 60 7 ASEMA % Työntekijä 23 Alempi toimihenkilö 13 Ylempi toimihenkilö 31 Johtava asema 6 Opiskelija 9 Perhe-/opinto-/vuorotteluvapaalla

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

BeLL KyseLyLomaKe www.bell-project.eu

BeLL KyseLyLomaKe www.bell-project.eu Q BeLL Kyselylomake www.bell-project.eu Hyvä aikuisopiskelija! Tämän kyselyn tarkoituksena on koota aikuisopiskelijoiden kokemuksia aikuisopiskelusta ja sen hyödyistä. Kysely on tarkoitettu omaehtoisesti

Lisätiedot

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2003:2

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2003:2 Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2003:2 Paras uutinen perheellesi! Vauvaperheen arki on yhteinen juttu. Työn ja perheen yhteensovittaminen helpottuu, jos isä ja äiti jakavat hoitovastuuta joustavasti. Isän

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille 1. Tässä opintojaksossa painotetaan työelämätaitoja ja yrittäjyyttä. Lisäksi käsitellään lyhyesti oman talouden suunnittelua.

Lisätiedot