Tiedoksi. Sosiologipäivät Helsingissä Ajan merkit mahdolliset maailmat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tiedoksi. Sosiologipäivät Helsingissä 5. 6.3.2015. Ajan merkit mahdolliset maailmat"

Transkriptio

1 156 Tiedoksi Sosiologipäivät Helsingissä Ajan merkit mahdolliset maailmat Vuoden 2015 Sosiologipäivien teema Ajan merkit mahdolliset maailmat kutsui pohtimaan sosiologian perustavaa lupausta tunnistaa ja tulkita ajan ilmiöitä sekä aikalaisanalyysissä luoda mahdollisia maailmoja ja tulevaisuuden linjoja. Teema pyrki myös herättelemään ajatusta julkisen sosiologian tärkeydestä aikana, jona taloustiede ottaa yhä hegemonisempaa otetta yhteiskunnallisesta keskustelusta. Sosiologipäivillä kokeiltiin julkisen sosiologian toteuttamista käytännössä järjestämällä päivien aattona Helsingin yliopiston Tiedekulmassa toimittaja- ja yleisötilaisuus otsikolla Ajan merkit Sosiologia yhteiskunnassa. Tilaisuus järjestettiin yhteistyössä Sosiologia-lehden kanssa, ja sinne oli kutsuttu kaksivaiheisen valintaprosessin kautta viisi tutkijaa tai tutkimusryhmää esittelemään tutkimustaan. Paikalla oli yli 50 kuulijaa mukaan lukien toimittajia sekä valtakunnallisesta että paikallisesta mediasta. Tilaisuudessa kuultiin tutkimuksia huono-osaisuuden kasautumisesta leipäjonoissa (Maria Ohisalo, Itä- Suomen yliopisto, UEF); asiakkaiden, kansalaisten ja hyvinvointivaltion katutason työntekijöiden toimeentuloasiakkuutta koskevista käsityksistä (Johanna Kallio, UEF); nuorista työvoiman aktivointipolitiikan kohteina (Lotta Haikkola, Helsingin yliopisto, HY); roskisdyykkauksesta ekologisena elämäntapana (Olli Pyyhtinen & Turo-Kimmo Lehtonen, Tampereen yliopisto, TaY) sekä kapitalismista ja työttömyydestä Marxilla ja Keynesillä (Olli Herranen & Juha Koivisto, TaY). Esitysten jälkeen käytiin kiinnostavaa keskustelua niin tutkimusten sisällöistä kuin tutkijoiden ja median välisestä suhteesta. Tilaisuus onnistui yli odotusten ja sai niin esiintyjiltä kuin kuulijoilta hyvää palautetta. Toimittajat olivat erityisen mielissään konseptista, joka koostui tarpeeksi lyhyistä puheenvuoroista, joista sai kuitenkin hyvän näkökulman ajankohtaiseen sosiologiseen tutkimukseen. Yleisötilaisuus osoitti, että sosiologia kiinnostaa muitakin kuin sosiologeja, ja vastaavan tilaisuuden järjestämistä kannattaa harkita myös jatkossa. Sosiologian vetovoimaisuudesta kertoo myös se, että päiville oli ilmoittautunut ennätykselliset lähes 700 osallistujaa, minkä vuoksi torstain yleisesitelmät täytyi viime tingassa siirtää yliopiston suurimpaan luentosaliin. Avauspuheenvuoroissa Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden laitoksen johtaja, varadekaani Keijo Rahkonen nosti myös esiin yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tärkeyden. Järjestelytoimikunnan puheenjohtaja apulaisprofessori Lena Näre avasi päivien teemaa ja kuvasi päivien vetovoimaa Sosiologipäivien ihmeeksi, varsinkin, kun väkilukuun suhteutettuna Helsingin päivät peittoavat esi-

2 157 merkiksi American Sociological Associationin vastaavan tapaamisen. Päivien ensimmäisessä yleisesitelmässä professori Lisa Adkins (University of Newcastle, Australia) herätti pohtimaan talousjärjestelmän subjektiivisia ulottuvuuksia ottamalla esimerkiksi sen, kuinka velkaantuminen ja lainojen arvopaperistaminen muuttaa perustavanlaatuisesti ihmisten suhdetta aikaan. Päivien toisessa yleisesitelmässä professori Nicholas Gane (University of Warwick, Iso-Britannia) suuntasi katseen menneeseen ja osoitti uusliberaalin taloustieteen ja sosiologian historiallisia ja intellektuaalisia kytköksiä kolmessa syklissä. Yleisesitelmien jälkeen siirryttiin työryhmiin, joita oli 36 ja joissa pidettiin kahden päivän aikana yli 300 alustusta, joista monet toteuttivat päivien teemaa analysoida ajan merkkejä. Sosiologipäivien illanvietto aloitettiin valtiotieteellisen tiedekunnan dekaani Liisa Laakson johdolla yliopiston päärakennuksen lehtisalissa, josta siirryttiin Helsingin pörssin alakertaan Ravintola Pörssitaloon, jonka monet juhlijat tunnistivat nuoruudestaan legendaariseksi Adlon-diskoksi. Iltatilaisuudessa sosiologeja tanssilattialle maanitteli Pop & Jazz Konservatorion opiskelijoiden livebändi Combat Wombat uusilla ja ikivihreillä hiteillä, minkä jälkeen DJ:t Heta ja Lasse ottivat ohjakset käsiinsä. Perjantain työryhmien ja Westermarck-seuran vuosikokouksen jälkeen jaettiin vuosittainen Westermarck-seuran gradupalkinto, jonka tänä vuonna sai Hannu Lahtinen Helsingin yliopistosta. Perjantain yleisohjelma huipentui Ajan merkit ja sosiologin tehtävä -paneelikeskusteluun, jota veti Lena Näre ja jossa keskustelivat opiskelija Jutta Harjunen (HY), johtaja Riikka Heikinheimo (Suomen Akatemia), professori Juho Saari (UEF), professori Pekka Sulkunen (HY), ylijohtaja Juhana Vartiainen (Valtion taloudellinen tutkimuskeskus) sekä professori Soile Veijola (Lapin yliopisto, LY). Keskustelijat pitivät kukin lyhyen alustuksen, jossa he vastasivat vuorollaan heille ennalta esitettyyn kolmeen kysymykseen tämän hetken keskeisistä yhteiskunnallisista kysymyksistä, miten sosiologit voivat niihin vastata sekä mitä pitäisi tehdä toisin, jotta tieteenalalla pystyttäisin paremmin tarjoamaan tulkintoja ajankohtaisista ilmiöistä. Alustuksissa nostettiin esiin yhtäältä tarve monitieteiseen ja -menetelmälliseen yhteistyöhön sekä toisaalta tarve pitää kiinni sosiologian perustehtävästä vastata kysymykseen, kuinka yhteiskunta on mahdollinen, ja kuinka tulkita perustavia eriarvoisuuden ja epätasa-arvon mekanismeja. Alustusten jälkeen avattiin yleisökeskustelu. Osoituksena ajan merkeistä yleisöä puhutteli erityisesti tiedepolitiikka, tutkimuksen tehtävä sekä tutkijoiden asema. Keskustelua käytiin vilkkaasti tunnin verran, minkä jälkeen siirryttiin päättämään päivät lasillisella kuohuvaa. Sosiologipäivät onnistuivat todella upeasti, ja siitä kiitos erityisesti päivien sihteerille Jenny Högströmille, joka teki yhden naisen voimin keskisuuren konferenssitoimiston työn. Kiitos kuuluu myös opiskelija-avustajille, ja tietenkin kaikille osallistujille, työryhmien vetäjille ja esitelmöitsijöille. Ensi vuonna tavataan Jyväskylässä. Lena Näre, Helsingin yliopisto, järjestelytoimikunnan puheenjohtaja

3 158 Työryhmät Crossing Boundaries when Making Sense of Agency: Room for New Possibilities Toimijuuden käsite on laajan yhteiskuntatieteellisen ja poliittisen mielenkiinnon kohteena. Työryhmässämme toimijuutta tarkasteltiin suhteessa erilaisiin yhteiskunnallisiin ja yhteiskuntatieteellisiin jakolinjoihin. Ensimmäisenä Hanna-Mari Ikonen (TaY) tarkasteli itsensä työllistävien (maaseutu)yrittäjien toimijuutta suhteessa työn ja vapaa-ajan sekä yksityisen ja julkisen välisiin rajanvetoihin. Tilanteessa, jossa koti toimii myös työpaikkana, erilaisten rajojen jatkuva hallinta voi tarjota kokemuksia toimijuudesta ja itsekontrollista, mutta myös uhkakokemuksia yksityisyyden tai terveyden menettämisestä. Toisena Kari Mikko Vesala (HY) esitteli kaksi luentaa Stanley Milgramin tunnetusta tottelevaisuuskokeesta. Alkuperäinen, substantialistinen luenta hahmottaa tottelevaisuuden ja tottelemattomuuden dikotomisina kategorioina ja korostaa sosiaalisten rakenteiden ja tilannetekijöiden valtaa suhteessa koehenkilöiden toimijuuteen. Uudemmat, relationistiset (esim. keskustelunanalyyttiset ja retoriset) luennat näkevät koehenkilöiden toimijuuden jatkuvana neuvottelujen kohteena ja erottelevat koetilanteista lukuisia erilaisia toimijuuden muotoja. Kolmantena Liisa Tuomi (HY) tarkasteli toimijuuden sukupuolittuneisuutta suomalaisia naispopmuusikoita käsittelevissä nuortenlehtiartikkeleissa. Artikkeleissa naispopmuusikot konstruoidaan paitsi kunnianhimoisina musiikkialan ammattilaisina, myös ulkonäön, kuten kauneudenhoidon ja muodin agentteina. Artikkeleita on mahdollista lukea kahdestakin näkökulmasta: yhtäältä ne luovat kuluttajaeetokseen sopivaa (näennäisesti) voimaannuttavaa ja valtaistavaa naiskuvaa, toisaalta ne myös uusintavat vanhoja sukupuolittuneita jakoja. Päivän viimeisessä esityksessä Satu Venäläinen (HY) tarkasteli väkivaltarikoksista vankilaan tuomittujen naisten toimijuutta aineistonaan naisten omat, väkivaltaa koskevat narratiivit. Analysoimalla toimijuutta identiteetin näkökulmasta on mahdollista ylittää rajalinja yksilökohtaisen ja sosiaalisen toimijuuden välillä: identiteettiin sidottu toimijuus on lähtökohtaisesti sekä että. Vankilakonteksti tuo esiin myös toimijuuden moraalisen ulottuvuuden: yhtäältä naiset ottivat toiminnastaan vastuun ja karttoivat avuttoman uhrin mielikuvaa, toisaalta narratiivit toivat esiin vaihtoehdottomuutta ja toiminnan mahdollisia oikeutuksia. Perjantaina Jose A. Cañada (HY) tarkasteli bioturvallisuuspolitiikan ympärille kehittynyttä moninaisten toimijoiden verkostoa. Ihmisten, eläinten, virusten, poliittisten organisaatioiden ja valtioiden verkostossa kyky toimia on väistämättä jakautunutta: se kulkeutuu toimijalta toiselle. Paitsi jakolinjan inhimillisiin ja ei-inhimillisiin toimijoihin, bioturvallisuuden verkostot ylittävät myös kansallisvaltioiden rajat. Miira Niska ja Antero Olakivi (HY) taas pohtivat erilaisia tapoja ymmärtää toimijuuden relationaalisuus. Se on muodostunut yhteiskuntatieteiden itsestään selväksi lähtökohdaksi, mutta käsitteellä voidaan tarkoittaa eri asioita. Yhtäältä relationaalisuutta korostamalla voidaan osoittaa, miten toimijuus syntyy erilaisten entiteettien välisessä vuorovaikutuksessa. Toisaalta relationaalisuudella voidaan viitata toimijuuteen moniselitteisenä, tulkinnallisena kehyksenä, jonka käyttötavat ja käyttöön liittyvät intressit riippuvat tilanteista ja suhteista. Koordinaattorit: Jose A. Cañada, Satu Venäläinen, Miira Niska & Antero Olakivi (HY) Ehdollinen ja moniselitteinen toimijuus Toimijuuden moniselitteisyyttä ja toimijuuden ehtoja avattiin työryhmässä monipuolisesti sekä tieteidenvälisesti erilaisten empiiristen aineistojen innoittamana. Lähtökohtana oli intentionaali-

4 159 sen yksilötoimijuuden käsitteen kritiikki ja ajatus siitä, että eletyn elämän toimijuus on suhteissa rakentuvaa, moniselitteistä ja useiden kontekstuaalisten tekijöiden ehdollistamaa. Ryhmä täytti salin viimeistä paikkaa myöten molempina päivinä. Ihmisten ja teknologioiden yhdessä tuottama toimijuus oli keskiössä useassa esityksessä. Johanna Uotinen (UEF) pohti lääketieteellisen teknologian roolia tehohoidossa ja kysymystä potilaan itsemääräämisoikeuden rajoista. Aleksi Hupli (TaY) puhui neurotehostamisesta ADHDlääkkeiden avulla ja kysyi, millaista tarkkaavaisuuden ja tehokkuuden astetta nyky-yhteiskunta edellyttää. Riikka Matala (LY) käsitteli sitä, miten uusi, puettava teknologia taipuu tietynlaiseen käyttöön ja vastaavasti teknologiaa käyttävä ihminen taipuu teknologian kanssa yhteensopivaksi voidakseen hyötyä siitä. Mikael Kivelä (HY) käsitteli tieto- ja viestintätekniikan roolia toimijana yliopisto-opetuksessa. Toinen keskeinen teema työryhmässä olivat terveyden, sairauden ja terveydenhuollon kysymykset. Riikka Lämsä (HY) pohdiskeli sitä, miten EU-lähtöisen terveyspoliittisen retoriikan ideaali potilaan osallistumisesta ehdollistaa potilaan toimijuutta terveydenhuollon arjessa. Leila Jylhänkankaan (HY) puheenvuorossa korostui myös kysymys rakenteista ja toimijuudesta: hän pohti, miten uusi vanhuspalvelulaki, joka tavoittelee kotona asumista omaishoidon turvin, toimii omaishoitajan toimijuuden konkreettisena rakenteellisena ehtona. Annamaria Marttila (Oulun yliopisto, OY) puolestaan kysyi, millaiset raamit vakava ruumiillinen vamma asettaa itsen kulttuuriselle ymmärtämiselle ja toimijuudelle, josta tulee pirstaleista ja katkonaista. Laura Seppänen (Työterveyslaitos, TTL) ja Hanna Toiviainen (HY), sekä toisessa puheenvuorossa Sari Käpykangas ja Heli Heikkilä (TTL), esittelivät organisaatioiden muuttamiseen tähtäävissä kehittämishankkeissa löytämiään toimijuuden muotoja jäsentämällä niitä suhdetoimijuuden käsitteen avulla. Riitta Koivula (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL) pohti kotihoidon työntekijöiden toiminnan modaliteetteja vanhustyössä. Riikka Perälä (HY) kysyi, mitä uudet yhteiskunnallisen hallinnan tavat tuottavat huumeongelmaisten ihmisten arjessa, ja millä ehdoin ne voisivat tuottaa uusia olemisen ja toiminnan mahdollisuuksia. Kirsti Lempiäinen (LY) väitti, että nykyisessä akateemisessa elämässä toiminnan mahdollisuudet voivat estyä. Hänen tutkimuksensa on kohdistunut siihen, miten postdoc-tutkijat kolmessa EU-maassa tasapainoilevat yhtäältä epävarman tutkijanuran ja toisaalta tutkimustyöhön kohdistuvan intohimon aiheuttamassa ja usein sovittamattomassa ristiriidassa. Kahden päivän ajan keskustelu oli ryhmässä vilkasta ja monipuolista. Toistuvasti nousivat esiin esimerkiksi kysymykset teknologioiden ja ihmisten luomasta toimijaverkosta sekä laajempien yhteiskunnallisten rakenteiden ja toiminnan välisistä suhteista, esimerkiksi siitä, miten EU-johtoinen hallinta ja uusliberalistinen yhteiskuntapolitiikka muovaavat toimijuuden ehtoja nykypäivän arjessa. Koordinaattorit: Marja-Liisa Honkasalo, Anna Leppo & Leila Jylhänkangas (HY) Elämä tietokannoissa Työryhmässä keskusteltiin erilaisista rekistereistä ja tietokokoelmista empiiristen esimerkkien kautta sekä jaettiin kokemuksia siitä, miten niitä voidaan teoreettisesti ja metodologisesti tutkia. Harley Bergroth (Turun yliopisto, TY) esitteli väitöskirjatutkimustaan quantified self -ilmiöstä, pohti biohakkeroinnin ja itsensä mittaamisen ja tarkkailun teoreettisia lähtökohtia sekä esitteli empiirisiä tuloksia quantified self -harrastajien haastatteluista. Karoliina Snell (HY) jäsenteli esitelmässään erilaisia käsitteitä, joita on käytetty

5 160 analysoimaan yleisesti digitaalista yhteiskuntaa ja tietokantoja sekä erityisesti terveystietoja ja lääketieteen digitalisoitumista. Paula Saikkonen (THL) pohti sosiaalityön asiakastietokantojen käyttöä sekä hallinnoinnin että asiakastyön näkökulmasta ja analysoi, minkälaista dataa tuotetaan ja on mahdollista tuottaa näihin tarpeisiin. Esimerkkinä toimi AVAIN-mittarin käyttö aikuissosiaalityössä. Marja Alastalo (UEF) toi esityksessään esiin metodologisia haasteita rekisteritutkimuksessa sekä luonnehti erilaisia rekisterityyppejä. Väestötietojärjestelmää ja lastensuojelurekisteriä esimerkkinä käyttäen hän kuvasi kirjauskäytäntöjen vaihteluja ja niiden seurauksia datan muodostumiselle ja objektiivisuudelle. Ilpo Helén (UEF) esitteli rakenteistetun datan käsitteen ja pohti sitä, mitä datan rakenteisuus tarkoittaa digitaaliaikana ja mitä tällaisen datan kerääminen, säilyttäminen ja käyttäminen edellyttää ja mahdollistaa. Lopuksi Tarja Salmela (LY) esitteli tutkimustaan nukkuvasta ruumista alati valveilla olevassa yhteiskunnassa unen tarkkaillun ja quantified self -ilmiön kautta. Koordinaattorit: Ilpo Helén (UEF), Marja Alastalo (UEF) & Karoliina Snell (HY) From Welfare to Workfare: Labour and Precarity in a Mobile World Ensimmäisen päivän esitykset käsittelivät maahanmuuttokontrollin luomaa uudenlaista prekaaria työvoimaa. Jukka Könösen (HY) vasta julkaistuun väitöskirjaan perustuva esitys toi esille oikeudellisesti epävarmassa asemassa olevien maahanmuuttajien erityisaseman työelämän prekarisaatiossa. Turvapaikanhakijat, EU:n ulkopuolelta tulevat opiskelijat ja paperittomat ovat matalapalkka-alojen joustavaa työvoimaa, jolle työ tarkoittaa toisaalta hyväksikäyttöä, toisaalta keinoa torjua oikeudellista ja taloudellista epävarmuutta. Anna Simolan (HY) esitelmä toi näkökulman EU:n sisällä liikkuvien korkeakoulutettujen nuorten aikuisten prekarisoituvaan todellisuuteen. Pohjois- ja eteläeurooppalaisten nuorten aikuisten työuria seurannut Simola kyseenalaisti puheenvuorossaan diskurssin etuoikeutetusta talenttien ryhmästä sekä ajatuksen liikkuvuudesta suoraviivaisena vastauksena Etelä-Euroopan maiden työttömyyskriisiin. Myös Olivia Maury (HY) käsitteli puheenvuorossaan kansainvälisiä opiskelijoita prekaarina työvoimana. Maury on haastatellut tutkimukseensa Saharan eteläpuolisesta Afrikasta Suomeen tulleita opiskelijoita, ja analysoi näiden prekaaria asemaa yhtäältä opiskelijoina, toisaalta halpatyöaloilla usein hyväksikäytettynä työvoimana. Daria Krivonoksen (HY) alustus paneutui maahanmuuttokontrollin keskeiseen rooliin tilapäisyyden tuottajana. Nuorten venäläisten maahanmuuttajien haastatteluiden pohjalta Krivonos toi esille, kuinka Suomen maahanmuuttosäännökset ja kansalaisuuskäytännöt luovat sukupuolistetun au pair -opiskelija-työntekijä-statuksen, jota leimaa tilapäisyys sekä riippuvuus perheistä ja työnantajista. Anastasia Diatlova (HY) päätti työryhmän ensimmäisen päivän esitelmällä, jossa tuotiin esiin, kuinka seksityön hallinnalla paitsi säännellään itse seksityön tekijöitä, myös osallistutaan kansakunnan ja sen rajojen tuottamiseen. Poliitikkojen, viranomaisten, tutkijoiden, kansalaisjärjestöjen ja palveluntarjoajien haastatteluiden kautta Diatlova tutkii, kuinka seksityön ja siihen liittyvän muuttoliikkeen hallinnan kautta uusinnetaan sukupuolitettuja suomalaisuuden normeja. Toisen päivän esityksissä jatkettiin prekarisaation sekä hyvinvointivaltion muutoksiin liittyvien teemojen analyysiä. Sini Pallasvuon (TY) ja työryhmän esitelmässä pohdittiin, millainen olisi ideaalinen työllisyyden malli paikkakunnilla, joissa on tapahtunut yhtäkkinen työelämän rakennemuutos. Esitelmä perustui tapaustutkimukseen Salosta. Juha-Pekka Laurosen (HY) alustuksessa esiteltiin alustavia tuloksia hankkeesta, jossa

6 161 tutkitaan osallistavan sosiaaliturvan kunnallisia pilottihankkeita koskevaa debattia kotimaisessa sosiaalisessa mediassa. Tutkimuksen menetelmät ovat argumentaatioanalyysi ja aineisto Big Dataa kolmelta nettifoorumilta. Myös Lotta Haikkola (HY) käsitteli puheenvuorossaan aktivointipolitiikkaa ja osallistavaa sosiaaliturvaa. Haikkolan etnografinen tutkimus nuorten työnhakijoiden ja työvoimapalveluiden henkilökunnan välisistä neuvotteluista osoitti, että nuorten henkilökohtaiset uratoiveet sivuutetaan TE-toimiston tapaamisissa, joita määrittävät kiire ja nuorten kontrollin ulottumattomissa olevat toimenpide-ehdotukset. Mikko Jakosen (Jyväskylän yliopisto, JY) esitelmässä pohdittiin suomalaista prekaarien sosiaalista liikettä ja tapaa, jolla liikkeen vaatimuksia on mediassa nostettu esiin, sekä sitä, kuinka liikkeen poliittisuus on mediassa sivuutettu. Elina Turusen (HY) alustus esitteli coping-strategioita koskevaa kirjallisuutta, kirjallisuudessa esitettyjä käsitteellisiä määritelmiä sekä aihetta koskevia tutkimustuloksia, joiden mukaan elämän hallinta perustuu pikemminkin sosiaalisille siteille kuin taloudellisille faktoille. Työryhmän järjestivät Migrant Youth Employment Politics of Recognition and Boundaries of Belonging (RECOGNITION) ja Insecure Lives Precarious Labour and Irregular Migration in Finland (INSECURE) -hankkeiden tutkijat. Koordinaattorit: Lena Näre, Miika Tervonen & Daria Krivonos (HY) Hyvinvoinnin ja eriarvoisuuden mekanismit Jo perinteeksi muodostunut Hyvinvoinnin ja eriarvoisuuden mekanismit -työryhmä kiinnosti taas niin töiden esittelijöitä, kuuntelijoita kuin keskustelijoita. Työryhmässä tarkasteltiin erilaisia hyvinvoinnin ja hyvinvointivaltion muutokseen liittyviä sosiaalisia mekanismeja. Kaikki laadukkaat ja kiinnostavat ehdotukset eivät kaksipäiväiseen työryhmään valitettavasti mahtuneet, eivätkä kaikki yli 40 osallistujaa ensimmäisenä päivänä mahtuneet tilassa istumaan. Työryhmän 13 esitystä tarkastelivat hyvinvointia, huono-osaisuutta ja eriarvoistumista aina Euroopan unionin tasolta suomalaisten kuntien leipäjonoihin. Suuri osa esitellyistä tutkimuksista oli kvantitatiivisia, ja aineistot vaihtelivat laajoista seuranta-aineistoista politiikka-asiakirjoihin ja väestönäytteisiin. Timo Anttilan ja Tomi Oinaan (ym., JY) esityksessä pureuduttiin sosiaalisten verkostojen ja kuolleisuuden välisiin suhteisiin: sekä sitovan että yhdistävän sosiaalisen verkostopääoman mittarit ovat yhteydessä kuolleisuuteen. Sosiaali- ja terveysministeriö teetättää joka neljäs vuosi perusturvan riittävyyden arvioinnin. Tuoreinta raporttia esitteli Pasi Moisio (THL). Raportin viesti oli kaksijakoinen: hallitus on toisaalta onnistunut parantamaan pienituloisimpien asemaa, mutta samaan aikaan perusturvan taso on edelleen liian matala. Huono-osaisuus kasautuu Suomessa huono-osaisuuden notkelmiin, joista yhtenä konkreettisena esimerkkinä ovat leipäjonot ja ruokaapu laajemmin. Maria Ohisalon, Tuomo Laihialan ja Juho Saaren (UEF) esityksessä kuvattiin huono-osaisuuden eri kasautumia suomalaisessa ruoka-avussa kerätyn väestönäytteen perusteella. Johanna Kallion (UEF), Helena Blombergin (HY) ja Christian Krollin (HY) esitys avasi kansalaisten ja hyvinvointivaltion katutason työntekijöiden käsityksiä toimeentulotukeen liittyvästä häpeästä ja alikäytöstä. Aihe on ajankohtainen, sillä toimeentulotuen maksatus on siirtymässä Kelaan, mikä aiheuttaa uusia pohdintoja viimesijaisen turvan tulevaisuuden roolista. Eeva Kostiainen (HY) avasi helsinkiläisten asunnottomuuspolkuja ja Ilari Ilmakunnas (TY) vanhempien sosiaalisen aseman vaikutusta nuorten elämänkulkuun. Ryhmässä pohdittiin myös vaikeimmin työllistyvien nuorten asemaa Etelä-Savossa Susan Erikssonin (Mikkelin ammattikorkeakoulu) johdolla, ja ruoka-aputeemaa jatkettiin Anna-Sofia Salosen (HY) esityksellä

7 162 asiakkaiden suhtautumisesta uskonnollisiin tilaisuuksiin osana ruoka-aputoimintaa. Ilpo Airio (Kelan tutkimusosasto) esitteli alustavia tuloksia takuueläkereformin vaikutuksista täyden kansaneläkkeen saajien subjektiiviseen hyvinvointiin. Tuija Virkki (TaY) tutki Eurooppa strategiaa eriarvoisuuden näkökulmasta, ja Olli Herrasen ja Antti Halmetojan (TaY) työssä problematisoitiin kestävyysvajediskurssia, jossa ei tunnisteta sosiaalimenojen ja muun julkisen kulutuksen positiivisia talous- ja hyvinvointivaikutuksia. Timo Ilomäen (HY) pro gradu -työssä tarkasteltiin taloudellisen aseman suhdetta mielenterveyden häiriöiden esiintyvyyteen. Arttu Saarinen ja Suvi Salmenniemi (TY) olivat työssään analysoineet hallitusohjelmia diskurssianalyyttisesti ja hyvinvoinnin näkökulmasta. Heidän mukaansa uusliberaalin ja hyvinvointivaltiollisen järkeilyn artikulaatio tuottaa uudenlaisen ymmärryksen kansalaisuudesta: hallitusohjelmien esiin kutsuma kansalaissubjekti on aktiivinen, vastuullinen ja taloudellisesti tuottava yksilö. Suomalainen huono-osaisuus asettaa haasteen tämän kansalaiskuvan toteuttamiselle. Koordinaattorit: Maria Ohisalo & Juho Saari (UEF) Hyvinvoinnin määrittelyt ja käytännöt Vaikka työryhmän luonne oli jakojäännösmäinen, eli sinne oli koottu papereita, jotka eivät olleet muihin ryhmiin mahtuneet, olivat käsitellyt teemat ja keskustelut ajankohtaisia sekä tärkeitä. Ehkäpä työryhmän erään jäsenen, Sauli Rouhiaisen (ympäristöministeriö), esiin nostama kestävään kehitykseen liittyvä teema mahdollisuudesta elää arvokasta elämää täysivaltaisena kansalaisena, joltisenkin kokoaa työryhmän aiheet. Rouhiainen pohti esityksessään planetaaristen rajojen ja ihmisten arvokkaan elämän välisiä yhteyksiä. Veera Viitanen (TY) ja Olli Stålström (Mielenterveysyhdistys Helmi) esittelivät sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaiden tarpeita saada hyväksyvää ja asiakkaan tilanteen huomioivaa tukea ilman että asioita tehdään hänen puolestaan. Viitasen tutkimuksen kohteena ovat nuoret asunnottomat ja heitä tukevat sosiaalityöntekijät, Stålströmin kenties autoetnografiaksi määriteltävissä oleva tutkimus sen sijaan kohdentui yhden henkilön monipolviseen polkuun palveluissa. Asiakkaan tai asukkaan olosuhteet olivat lähtökohtina myös Mari Kattilakosken (UEF) esityksessä, jossa hän kuvasi maaseutualueilla kehitettyjä vaihtoehtoisia toimintamalleja, joissa hyvinvointitarpeita ja niihin vastaamista pohditaan paikallisista lähtökohdista ja perinteiset palveluiden rajat ylittäen. Palveluiden rajoja voidaan koetella myös digitaalisten palveluiden avulla. Tätä palveluiden digitaalista tai sähköistä tarjoamista kuvaamaan on kehitetty erilaisia hankalia sanoja, kuten eterveys ja ewelfare. Minna Zechnerin (Seinäjoen ammattikorkeakoulu, SeAMK) esityksessä kuvattiin sähköisiä ja digitaalisia sosiaali- ja terveyspalveluita määrittelevien kansallisten strategiapapereiden maaseutukuvaa. Vaikka yhtäältä digitalisointi esitetään potentiaalisena maaseudun palveluiden turvaajana, ei maaseutu konkretisoidu stra tegioissa juuri muuksi kuin syrjäseuduksi tai ylitettäväksi etäisyydeksi. Etäisyys tai palveluiden paikka ja sen merkitys oli keskiössä Ari Niemisen (Diakonia-ammattikorkeakoulu) esityksessä. Hän pohti palvelujen poliittista taloutta marxilaisesta näkökulmasta. Kun Karl Marx toi esiin tavarantuotannon kapitalistisen yhteiskunnan ytimenä, on tämän hetken yhteiskunnassa mahdollista sijoittaa palveluiden tuotanto kapitalistisen yhteiskunnan keskiöön. Palveluiden funktio taloudessa voi olla yleinen tai yksittäinen ja niiden paikkasidonnaisuus vaihtelee. Alkoholipolitiikka-lehden pääkirjoitukset vuosilta olivat Hannele Palukan, Petra Auvisen

8 163 ja Tiina Tiilikan (TaY) analyysin aineistoa. He tulkitsivat aineistossa esiintyviä alkoholipoliittisia toimijoita, joita ovat kuntia, valtioita ja valtioliittoja edustavia poliittiset päättäjät, Alko, julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijat, tiedeyhteisö ja tutkimus sekä kansalaiset. Kansalaiset eivät aineistossa juuri näkyneet aktiivisina toimijoina, vaan pikemminkin toiminnan kohteina. Työryhmän yhdistävä teema, eli ihmisten mahdollisuus elää arvokasta elämää täysvaltaisena kansalaisena, tulee usein esiin juuri niissä yhteyksissä, joissa tämä mahdollisuus voi olla vaarassa: vammaisten, vanhusten, lasten ja muiden heikoiksi miellettyjen ihmisten kohdalla. Työryhmässä tuotiin esiin erilaisia keinoja tämän mahdollisuuden toteutumiseen. Koordinaattori: Minna Zechner (SeAMK) Päivän ensimmäisessä esitelmässä Mari Toivanen (TY) esitteli tutkimussuunnitelmansa Diasporic Circulation between Finland and Kurdistan: Second Generation Political Transnationalism in Kurdish Diaspora Organisations in Finland. Esityksessä tarkasteltiin, miten diasporisen kiertokulku-käsitteen kautta voidaan valottaa poliittista transnationalismia ja osallistumista lähtömaan poliittiseen toimintaan. Tarkastelun kohteena on erityisesti diasporajärjestöjen ja niissä toimivien toisen polven maahanmuuttajataustaisten henkilöiden toiminta internetissä. Mats Wickströmin (Åbo Akademi, ÅA) esitelmässä pohdittiin mahdollisuutta käyttää sosiologista käsitteistöä historian alan tutkimuksessa suomalaisista Ruotsissa. Tarkastelun kohteena on suomalaisen työperäisen maahanmuuton muodostama suuri suomalaisyhteisö Ruotsissa ja 70-luvuilla sekä yhteisön myöhemmät vaiheet. Suomalaisten siirtolaisuus Ruotsiin muodosti tietyntyyppisen maahanmuuttajayhteisön, jonka kehityskulkuun voi hyvin soveltaa erilaisia sosiologisen maahanmuuttotutkimuksen tarjoamia teoreettisia käsitteitä. Immigrant Integration Trajectories, Community Formation and Social Theory Työryhmä kokoontui torstaina neljän esitelmän ja vajaan 20 läsnäolijan voimin, ja siinä tarkasteltiin sosiologisten teoreettisten käsitteiden avulla maahanmuuttajien integraatiota sekä maahanmuuttajayhteisöjen muodostumista. Esitelmäkutsussa lähtökohtana mainittiin sekä klassisen että nykyajan sosiologian tarjoamat teoriat ja käsitteet maahanmuuttajaryhmien integraatiosta sekä maahanmuuttajayhteisöjen kehityksestä. Työryhmä tarjosi erityisesti mahdollisuuden keskustella kansainvälisten käsitteiden soveltuvuudesta suomalaiseen tutkimukseen. Sekä tutkimussuunnitelmia että valmiita tutkimustuloksia esiteltiin. Seuraavaksi Yasemin Kontkanen (UEF) esitteli väitöstutkimuksensa tutkimuskysymyksiä ja alustavia havaintoja. Kontkasen kansainvälisessä vertailevassa haastattelututkimuksessa tarkastellaan lähemmin maahanmuuttajien yrittäjyyttä ja yrittäjyyden kautta saavutettua sosiaalista integraatiota, kuuluvuuden tunnetta ja sosiaalista statusta. Työryhmän viimeisenä esitelmänä Östen Wahlbeck (HY) hahmotteli, miten transnationalismin näkökulma maahanmuuttotutkimuksessa avaa uusia mahdollisuuksia ymmärtää maahanmuuttajien yrittäjyyttä. Tämän saavuttamiseksi on kuitenkin syytä analyyttisesti eritellä toisistaan sosiaalisen pääoman transnationaali siirrettävyys ja saman pääoman paikallinen mobilisaatiomahdollisuus. Päivän lopuksi Suomessa vieraileva professori Peter Kivisto (Augustana College) kommentoi rakentavasti kaikkia esitelmiä sekä erikseen että yhdessä. Hän valotti, miten tutkimuksessa täytyy ottaa huomioon sekä tutkimuskohteen erityisiä piirteitä että sen yleispätevyys. Maahanmuuttaja-

9 164 ryhmien ja vastaanottavan yhteiskunnan erityispiirteet täytyy huomioida, mutta integraatiossa ja maahanmuuttajayhteisöjen kehityksessä on kuitenkin myös universaalisia piirteitä. Työryhmässä keskusteltiin vilkkaasti, ja esitelmät avasivat mielenkiintoisella tavalla erilaisia, mutta myös keskenään keskustelevia näkökulmia maahanmuuttotutkimukseen. Koordinaattorit: Östen Wahlbeck (HY) & Peter Kivisto (Augustana College, USA) Instituutioiden mahdolliset lapsuudet Työryhmä keräsi yhteen kuusi esitystä, joissa tarkasteltiin lapsia ja lapsuutta instituutioiden kehyksissä. Anu Kuukka (JY) käsitteli lasten ruumiillisuuden tuottamista ja biopedagogiikkaa valmistuvassa olevan väitöstutkimuksensa pohjalta. Kuukan mukaan biopedagogiikka asettaa yksilöt jatkuvan valvonnan alle, ja toisaalta se painostaa yksilöä jatkuvaan itsensä tarkkailuun esimerkiksi lisäämällä tietoa ja tietoisuutta erilaista riskeistä. Tutkimuksessa lasten ruumiillisuus asettui rutiineissa hallinnan kohteeksi ja hallittu ruumis mahdollisti lapselle etuja ja palkkioita. Markus Kaakinen (TaY) esitteli väitöstutkimustaan, jossa hän on analysoinut suomalaisten ja norjalaisten alakoulun opettajien ongelmakuvauksia lapsista ja sitä, millaista lapsuutta niissä tuotetaan. Opettajien ongelmakuvaukset jäsentyivät kolmen teeman ympärille, joita olivat opetus, hoiva ja hallinta. Anna Siippainen (JY) tarkasteli niin ikään meneillään olevan väitöskirjatutkimuksensa pohjalta vuoropäivähoidon tilallisuutta ja sukupolvisuhteita. Esityksessä tuotiin esiin yksi päiväkodin leikkiaikaa ohjaava käytäntö, jossa lasten ja aikuisten välistä läheisyyttä ja etäisyyttä sääteli toiminnan luonne: fyysisesti aktiiviset toiminnot sijoittuivat päiväkodin reuna-alueille, kun taas akateemisesti orientoituneet toiminnot oli sijoitettu lähelle aikuista ja ryhmätilojen keskusta. Paula Eerola-Pennanen (JY) tarkasteli esityksessään päiväkotilasten erillisyyttä. Päiväkodissa vallitseva käsitys lapsesta on ns. kompetentti lapsi, joka on aktiivinen sosiaalinen toimija, osaava, tietävä ja osaa ilmaista mielipiteensä. Erillisyys ei sovi kompetentin lapsen määrittelyyn tai ajatuksiin siitä, että modernin ajan ihmiselle keskeistä on olla esillä ja näkyvillä. Erillisyydessä on kyse kääntymisestä omaan itseen ja syventymisestä omaan mielenkiinnon kohteeseen, omistautumisesta omalle minuudelle. Esityksessään Eerola-Pennanen nosti esille tärkeän kysymyksen: mikä lasten erillisyydessä muodostaa uhkan päiväkodin sosiaaliselle järjestykselle? Päivi Pihlaja (TY) esitteli meneillään olevaa tutkimusprojektia, jonka yhtenä tavoitteena on tutkia vanhempien näkökulmia ja tarpeita kun he ovat tuomassa lastaan julkisen varhaiskasvatuksen piiriin. Päivähoitovalintojen yhdistämistä markkina-ajatteluun ja samalla uusliberalistiseen näkökulmaan ei ole juurikaan aiemmissa suomalaisessa päivähoitotutkimuksessa käytetty. Muutoinkin päivähoitomuotojen valinnan tutkimus on ollut vähäistä, ja projekti pyrkii osaltaan vastaamaan tähän aukkoon. Maarit Alasuutarin (JY) esityksessä puolestaan pohdittiin sitä, miten vanhemman ja päivähoidon yhteistyön kuvaukset muuttuvat, ja miten kumppanuuden idea ilmenee päivähoidon kansallisissa ohjausasiakirjoissa 1970-luvun lopulta nykypäivään. Analyysin perusteella hän esittää hypoteesin, jonka mukaan kumppanuus on tuottanut yhteistyön standardointia ja kontrollointia samalla kun se painottaa yksilöllisyyttä ja perhelähtöisyyttä. Toisiinsa kytkeytyvien esitelmien myötä työryhmässä virisi vilkasta keskustelua. Lapsuuden instituutiot ovat parhaillaan suurten muutoksen kourissa, ja keskusteluissa nousikin esiin tarve myös yhteiskuntatieteellisesti painottuneelle lapsuudentutkimukselle. Koordinaattorit: Anna Siippainen & Maarit Alasuutari (JY)

10 165 Isät ja äidit arjessa ja ihanteissa Työryhmä kokoontui torstaina viiden esityksen kera. Perheeseen ja vanhemmuuteen liittyvä ryhmä on jaksanut pitää pintansa useana vuonna. Tänä vuonna kuultiin pääosin vanhemmuusnäkökulmaisia määrällisiä ja laadullisia tutkimushankkeita. Teemat vaihtelivat perheen arjen toimivuudesta toimeentuloon, sekä maahanmuuttotaustaisten vanhempien kasvatuspuheesta neuvolatekstien isäkuviin ja vanhempien arkikuvauksiin. Työryhmäsession ensimmäisen esityksen piti Sirpa Kannasoja (JY), joka selvitti perheen toimivuutta nuorten ja heidän vanhempiensa arvioimana. Kohteena oli erityisesti perheen toimivuuden tarkastelu kommunikaation ja tunnetilojen kautta. Kiinnostavaa oli se, että moni nuori arvioi perheen toimivuutta eri tavoin kuin hänen vanhempansa. Erilaiset tulosmuuttujat osoittivat, että mitä vahvemmaksi nuoret kokevat perheen toimivuuden vanhempiinsa verrattuna, sitä vahvempaa on myös nuorten hyvinvointi. Maria Mailasalo (HY) perusti esityksensä pro gradu -tutkielmansa tuloksille kertoen, miten vuosina julkaistuissa neuvolatoimintaa ohjaavissa teksteissä puhutaan isyydestä. Päällimmäiseksi tulokseksi löytyi ristiriitainen isäkuva, joka näyttäytyy teksteissä osaamattomana, mutta josta kuitenkin toivotaan osallistuvaa vanhempaa ammattilaisten ohjauksen myötä. Kolmannessa esityksessä THL:n tutkijat Minna Salmi ja Johanna Lammi-Taskula selvittivät lapsiperheiden vanhemmille tehdyn kyselyn pohjalta isien ja äitien arkea toimeentulon, työn ja perheen yhteensovittamisen sekä voimavarojen näkökulmasta. Puolet isistä ja kolmasosa äideistä teki ylitöitä viikoittain. Työn ja perheen väliset jännitteet olivat yleisiä ja niitä lisäsi erityisesti ylitöiden tekeminen. Kahdella viidestä perheestä oli toimeentulossa hankaluuksia, ja äidit kokivat niitä useammin kuin isät. Toimeentulo-ongelmat heikensivät varsinkin äitien voimavaroja, mutta tasainen jokapäiväisten kotitöiden jakaminen ja puolisoiden yhteisen ajan riittävyys olivat sekä äideillä että isillä yhteydessä hyviin voimavaroihin. Nuorisotutkimusverkoston tutkija Marja Peltola kävi läpi eriarvoista vanhemmuutta maahanmuuttotaustaisten vanhempien näkökulmasta. Suomeen länsimaiden ulkopuolelta muuttaneet vanhemmat kokivat suomalaisten kasvatusinstituutioiden ammattilaisten toimivan toisaalta positiivisesti tukien, mutta toisaalta he kohtelivat maahanmuuttotaustaisia vanhempia stereotypioiden mukaan, kyseenalaistaen ja arvottaen. Viimeisenä esityksenä oli työryhmän koordinaattorien, Johanna Mykkäsen ja Marja Leena Böökin (JY) tutkimus perhearjesta, jota kuvattiin tässä isien ja äitien näkökulmasta. Perheenjäsenten aineistonkeruumenetelmänä toimi photovoice-menetelmä, jossa vanhemmat sekä ottivat valokuvia arjestaan että kertoivat niistä. Aineisto jakautui vanhempien kuvissa ja puheessa perheenjäsenten omiin arkiin, parisuhdearkeen ja perhearkeen. Kerronnasta oli myös tulkittavissa arjen kerronnan kaksi vahvaa juonnetta: arjen järjestykset ja arjen nautinnot. Koordinaattorit: Johanna Mykkänen & Marja Leena Böök (JY) Juhlimiskulttuurien tutkimuksen työryhmä Vuonna 2003 perustettu työryhmä sai tällä kertaa kuusi hyväksyttyä abstraktia, joiden tekijöistä viisi pääsi paikalle esiintymään. Työryhmän työskentelyyn osallistui kaikkiaan kymmenkunta tutkijaa. Aiheina oli tällä kertaa nuorten naisten suhde alkoholiin (Mareike Awolin, UEF), uskonnollisen Slava-juhlan uusi tuleminen Serbiassa (Sabina Hadzibuli, ÅA), purismi konemusiikkiyhteisön koossapitäjänä (Soile Rajamäki, TY), heavy me-

11 166 tal -konsertit muusikoiden hurmostyönä (Satu Soukka, TY), paljasjalkajuokseminen yksilön luontosuhteen juhlana (Jarkko Bamberg, TaY, joka ei valitettavasti päässyt paikalle) ja Theodor Adornon juhlimiskulttuurinen relevanssi (Ismo Kantola, TY). filosofi Michel Serresin ajattelun näkökulmasta, erityisesti Le Mal Propre -teoksessa esitettyä ajatusta saastuttamista omaksi tekemisenä. Lehtonen myös korosti jätteen omaa ontologista positiviteettia ja jätteen ulossulkemista yhdessäolon edellytyksenä. Awolin ja Soukka osallistuivat työryhmän työskentelyyn jo toista kertaa. Kumpikin kertoi jo aiemmin työryhmässä esittämänsä suunnitelman mukaisesti edenneen tutkimuksensa tuloksista. Awolinin tutkimuksesta ilmeni, että suomalaisten nuorten naisten ja nuorten miesten asenteet alkoholiin ovat keskenään samankaltaisemmat kuin saksalaisten vastaavasti. Kulttuuriset sukupuoliroolit näyttäisivät selittävän eroa. Soukka kertoi turismiteorian mukaisen liminaalin käsitteen soveltamisesta suomalaisten rock-muusikoiden keikkakäytänteiden etnografisen havaintoaineiston jäsentämiseen. Rajamäen esityksessä purismi osoittautui paikallisen konemusiikkiyhdistyksen sisäisen integraation sääntelykeinoksi. Hadzibuli taas valotti uskonnollisen juhlan symbolisen voiman riistäytymistä kansallisen identiteetin voimaannuttajasta juhlintaan velvoitettujen yhteisön jäsenten taakaksi. Kantolan esitys herätti kysymyksen, olisiko juhlimiskulttuurien tutkijalle syytä suositella Adornon estetiikan teoriaan tutustumista. Keskustelussa päädyttiin varovaiseen suositukseen. Työryhmän keskustelu oli erinomaisen vilkasta ja meneillään olevia uusia juhlimiskulttuurin tutkimushankkeitakin valottavaa. Koordinaattori: Ismo Kantola (TY) Jätteen yhteiskunta Sosiologipäivillä ensimmäistä kertaa kokoontunut työryhmä herätti kiinnostusta ja keräsi yhteen jätettä monenlaisista näkökulmista tarkastelevia tutkijoita. Turo-Kimmo Lehtonen (TaY) käsitteli jätettä Olli Pyyhtinen (TaY) puolestaan esitteli yhdessä Turo-Kimmo Lehtosen kanssa laatimassaan esitelmässä alustavia tuloksia roskisdyykkausta koskevasta tutkimuksesta. Dyykkaus hahmottuu ristiriitaisena elämäntapana, joka yhtäältä kritisoi tuhlailevaa kulutusyhteiskuntaa, mutta on toisaalta riippuvainen siitä. Veera Kinnunen (LY) tarkasteli merkityksellisistä tavaroista luopumisen käytäntöjä muutossa. Kinnusen esityksen ytimessä oli ajatus siitä, että luopuminen ja säilöminen eivät ole vastakkaisia vaan toisiinsa kietoutuneita käytäntöjä. Tiina Arppen (HY) esitelmän aiheena oli Georges Bataille jätteiden ajattelijana. Bataillen tuotannossa jäte tai ylijäämä (reste) on symbolisesti tuotettua ja affektiivisesti ladattua, ja siihen liittyy torjuntaa. Myös Bataillen käsitys erittämisestä ja haltuunotosta inhimillisinä perusimpulsseina asettaa kysymyksen jätteistä. Mikko Jakonen (JY) esitteli hänen ja Hannele Harjusen (JY) tutkimushanketta pohjustavassa yhteisesitelmässä eksessin käsitteen mahdollisuuksia avata näkökulmia uusklassisen talousajattelun ja uusliberaalin politiikan tuottamiin ylettömyyksiin. Jakosen mukaan epätoivottu kohtuuttomuus ja liiallisuus lihallistuvat huonoosaisten ruumiissa. Maria Åkerman (UEF) kertoi hänen ja Helena Valveen (UEF) suunnitteilla olevasta tutkimushankkeesta, joka tarkastelee, millä tavoin Suomesta tehdään ravinnekierron mallimaata. Esityksessä ravinnekierrätystä lähestyttiin seu-

12 167 raamalla kamppailuja ja käytäntöjä, joissa lanta muunnetaan jätteestä resurssiksi. Tutkijat ehdottavat, että lannan muuntumista on hyödyllistä tarkastella ontologisen politiikan näkökulmasta, jolloin tarkastellaan millaisia ominaisuuksia se saa osana suhdeverkostoja ja miten se luo ja ylläpitää suhteita. Juha Nurmela (Tilastokeskus) esitteli Tilastokeskuksen kulutustutkimusosaston toimintaa paitsi yleisesti, myös keskittyen kulutuksen haitallisten sivuvaikutusten tuotantoon. Euromääräinen kulutus voidaan kertoimilla muuttaa kasvihuonekaasupäästöiksi ja raaka-aineiden käytöksi. Nurmela peräänkuuluttikin keskustelua siitä, millä keinoin haitakkeiden tuottamista olisi mahdollista rajoittaa ja säädellä nykyistä tehokkaammin. Asta Kietäväinen (Luonnonvarakeskus, Luke) käsitteli Seija Tuulentien (Luke) kanssa laatimassaan esitelmässä asumisen monipaikkaisuutta tarkastelevan kyselytutkimuksen tuloksia mökkeilyn ympäristöystävällisyyden näkökulmasta. Vastauksissa jätteiden käsittely nousi sekä myönteiseksi että kielteiseksi esimerkiksi mökkeilyn ympäristöystävällisyydestä. Vaatimatonta mökkielämää pidettiin yhtäältä takeena ympäristöystävällisyydestä, mutta toisaalta lisääntynyt mökkiasuminen ja toimimattomat kierrätysjärjestelmät nähtiin ympäristön uhkina. Kai Eriksson (HY) tarkasteli poleemisesti sosiologiaa itseään jätteenä kysymällä, mitä sosio logiasta jää jäljelle siirryttäessä sen omalta kentältä esimerkiksi kaupalliseen toimintamaailmaan. Tuleeko sosiologiasta jätettä, vai voidaanko sitä hyödyntää kaupallisessa toimintakentässä? Kysymys jäi vaille tyhjentävää vastausta, mutta Eriksson ehdotti, että sosiologia voi toimia ainakin inspiraation lähteenä tai kohdemarkkinana. Kokoontumisia päätettiin jatkaa, ja työryhmä loi pohjaa myös laajemmalle yhteistyölle. Koordinaattorit: Veera Kinnunen (LY) & Olli Pyyhtinen (TaY) Kasvatussosiologia ja koulutuspolitiikka Kasvatussosiologian ja koulutuspolitiikan teemaryhmä kokosi yhteensä yksitoista alustusta sekä kiitettävästi kasvatuksen ja koulutuksen yhteiskunnallisista ulottuvuuksista kiinnostuneita kuulijoita. Torstain ensimmäinen sessio käsitteli inkluusiota. Miten koulutuksen rajat ja rakenteet edesauttavat tai estävät inkluusiota? Millaisia arvoja löytyy inklusiivisen koulutuspolitiikan taustalta? Teemaa käsiteltiin niin ammatillisen erityisopetuksen kuin perusopetuksenkin näkökulmista. Sessiossa kuultiin seuraavat alustukset: Troubling Inclusion in Vocational Special Education (Katariina Hakala, Aarno Kauppila, Reetta Mietola, Anna-Maija Niemi & Antti Teittinen, Kehitysvammaliitto) ja Arvojako perusopetuksen inklusiivisen koulutuspolitiikan taustalla? (Heli Ketovuori & Päivi Pihlaja, TY). Torstain jälkimmäisessä sessiossa teoretisoitiin koulutusjärjestelmää esimerkiksi Niklas Luhmannin ja Michel Foucault n käsitteiden avulla. Sessiossa kuultiin esitykset Mahdollisen sosiologia (Hannu Simola, HY), Kontingenssikaavat ja kontingenssiskeemat Niklas Luhmannilla: Tutkimus, kehitys ja innovaatiopolitiikkan rajautuminen tohtorikoulutuksen strukturaatiossa (Kari Kantasalmi, HY) ja Opeta, mittaa, kehitä : yrittäjyyskasvatuksen mittaristo hallinnallisena artefaktina (Esko Harni, JY). Perjantain ensimmäisessä sessiossa taas käsiteltiin koulun käytäntöjä: kiinnittymisiä, siirtymiä, kuria ja tunnetyötä. Session esitykset olivat Conceptions Associated with Sense of Belonging and School Transitions for Students with Special Needs in Finland (Henri Pesonen, Elina Kontu & Minna Saarinen, HY), Maahan-

13 168 muuttajanuorten lähtölaukaus koulutusurille (Mira Kalalahti & Janne Varjo, HY) ja Auktoriteetista tunnetyöntekijäksi: koulukurikeskustelut opettajien ammattilehdissä 1950-luvulta 1980-luvulle (Erkko Anttila, HY). Perjantain toinen sessio puolestaan käsitteli professioita työllistymisen, eriytymisen ja kouluttautumisen kautta. Sessiossa esiteltiin Työttömyys ja epävarmuus tekniikan alan tohtoreiden työmarkkinoilla (Otto Kanervo, Tekniikan akateemiset), Lääkäri- ja sairaanhoitajakunnan lohkoutuminen ja koulutuksen muutos (Anne Laiho & Tarita Riikonen, TY) sekä Amisbarometri: koulutustutkimuksen vallankumouksen ensiaskeleet (Laura Kyntölä & Tuukka Salminen, Suomen ammattiin opiskelevien liitto SAKKI, Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö OTUS). Kiitoksia kaikille hyvistä esityksistä ja mielenkiintoisista keskusteluista! Koordinaattorit: Janne Varjo (HY), Mira Kalalahti (HY) & Heikki Silvennoinen (TY) Kaupunkitutkimus Esitykset jäsentyivät torstaina asumisen, työn ja yhteisöllisyyden teemoihin. Perjantaina puhuttivat lähiöt, segregaatio ja eriytyminen suomalaiskaupungeissa. Torstaina Erkko Anttila (HY), joka perehtyy väitöskirjassaan 1900-luvun alkupuoliskon työväen esikaupunkeihin Helsingissä, tarkasteli ihmisten välisten riippuvuussuhteiden merkitystä Norbert Eliasin yhteisöteorian avulla ja rikasta muistelma-aineistoa käyttäen. Elina Eskelän (HY) mukaan kansainväliset osaajat, heidän tarpeensa ja tyytyväisyytensä ovat saaneet suomalaisessa asumistutkimuksessa liian vähän huomiota. Laajan haastatteluaineiston avulla Eskelä perehtyy osaajien asumistyytyväisyyteen vaikuttaviin tekijöihin. Anna Eveliina Louhivuori-Lampe (HY) tutkii kansainvälisten ICT-ammattilaisten henkilökohtaisia verkostoja Helsingissä. Hän haastaa perinteisen globaali lokaali -vastakkainasettelun ja perehtyy kansainvälisten tietotyöläisten paikallistason verkostoihin, sosiaalisiin tarpeisiin ja kokemuksiin. Heli Ansio (TTL) esitteli uutta urbaania ilmiötä, yhteisöllisiä työtiloja. Jälkiteollisissa yhteiskunnissa työ on yhä harvemmin paikkaan sidottua. Silti itseään työllistävät erilaisten luovien alojen ammattilaiset ja mikroyrittäjät kokoontuvat yhä useammin yhteisiin työtiloihin. Mutta mitä työtä näissä tiloissa oikeastaan tehdään ja miten? Ansiota kiinnostaa myös yhteisöllisten työtilojen ja julkisten tilojen rajapinnat ja vuorovaikutus. Perjantaina Jutta Juvenius (HY) esitteli väitöskirjaansa, joka pyrkii selvittämään, mitä seurauksia on erilaisten hallintamuotojen sijoittamisella samaan rappukäytävään. Sosiaalisen sekoittamisen politiikkaa on Helsingissä harjoitettu lähiörakentamisen alkuajoista lähtien. Timo Kauppisen (THL) esityksessä lähestyttiin chicagolaisen kaupunkisosiologian nykyistä ydintä, nk. yhteispystyvyyttä. Tutkimuksessa tarkastellaan epävirallisen sosiaalisen kontrollin vaihtelua Helsingissä postinumerotasolla yläasteikäisten raportoimana. Aluevaihtelu osoittautui verrattain vähäiseksi, minkä yhdeksi syyksi ajateltiin alueiden sisäistä heterogeenisyyttä. Mikko Sillimanin (HY) tutkimus käsitteli ammatillisen koulutuksen valinnan syitä yhdysvaltalaisilla aineistoilla. Kaupunkitutkimuksen kannalta kiinnostavia olivat erityisesti tulokset, joiden mukaan koulualueen urbaanisuus ja matala sosioekonominen asema ovat positiivisessa yhteydessä ammatillisen koulutuksen valintaan.

14 169 Antti Wallin (TY) keskittyy tutkimuksessaan Porin lähiöiden tilanteeseen. Porilaiset lähiöt ovat kaupunkirakenteesta irrallisia, koska kasvu ei koskaan liittänyt niitä muuhun rakenteeseen. Lähiöillä on huono mielikuva tai imago, mikä on ristiriidassa asukkaiden kokemusten kanssa. Wallin pohtii muun muassa, missä määrin mielikuviin voidaan vaikuttaa erilaisilla kampanjoilla. Mats Stjernbergin (HY) tutkimusaiheena on suomalaisten lähiöiden sosioekonominen kehitys. Tätä varten hän on kehittänyt lähiölle operatiivisen määritelmän rakennuskannan ja sijainnin perusteella. Alustavien tulosten mukaan lähiöiden sosioekonominen kehitys laman jälkeisessä Suomessa riippuu osaltaan alueellisen tason kehityksestä. Myös saman kaupunkiseudun lähiöiden kehityskuluissa on eroja. Kaupunkitutkimuksen työryhmä houkutteli kuulijoita yli työtilan kapasiteetin. Teemat jäsentyivät mainiosti koherenteiksi kokonaisuuksiksi. Esitykset kirvoittivat hedelmällisiä keskusteluja jotka jatkuivat vielä työryhmän päätyttyäkin. Koordinaattorit: Mika Hyötyläinen & Teemu Kemppainen (HY) Kolmannen sektorin muutos ja hybridiorganisaatiot Työryhmän kolmetoista esitystä jakaantuivat neljään temaattiseen sessioon, joissa tarkasteltiin kolmannen sektorin muutoksia ja jännitteitä eri näkökulmista. Työryhmän aluksi Petri Ruuskanen (JY) esitteli kolmannen sektorin keskeisiä muutostrendejä sekä David Billisin teoreettisen idean kolmannen sektorin ideaalityypistä sekä hybridiorganisaation käsitteen. Torstain esityksissä analysoitiin muutoksia ja hybridisaatiota työttömien yhdistysten (Jyrki Halme & Tomi Kankainen, JY sekä Anna Mikkonen, JY), päihde- ja mielenterveysjärjestöjen (Veera Kankainen, HY), maahanmuuttajajärjestöjen (Päivi Pirkkalainen, JY), kotouttamisprojektien (Salla Tuori, ÅA) sekä kehitysyhteistyöhankkeiden (Tiina Kontinen, JY; Anja Onali, HY & Sara Robinson-Moncada, JY) kontekstissa. Hybridiorganisaation teeman yhteydessä keskustelimme etenkin palkka- ja vapaaehtoistyön, julkisen ja yhdistyssektorin sekä asiantuntijoiden ja asiakkaiden välisestä dynamiikasta sekä paternalistisiin ja markkinasuhteisiin liittyvistä valtasuhteista. Perjantaina pureuduttiin ensin muutosprosesseihin nuorisojärjestöissä (Hanna Laitinen, JY & Riikka Taavetti, Allianssi) ja kulttuurialan markkinaistumiseen (Minna Ruusuvirta, JY). Tämän jälkeen siirryttiin yhdistyssektorin ulkopuolelle. Esityksissä analysoitiin yhteisöpohjaisia aloitteita (Johanna Pihlajamaa & Outi Virkkula, Oulun ammattikorkeakoulu), kolmannen sektorin lähtökohtia sosiaalipalveluissa (Niina Rantamäki, JY), yhteiskunnallista yrittäjyyttä ratkaisuna haja-asutusalueiden palveluntarjontaan (Ari Tarkiainen, Karelia-ammattikorkeakoulu) sekä paikallisyhteisöjen suhdetta tietotekniikan mahdollistamaan hybriditilaan (Susanna Kivelä, Laurea). Työryhmän esitysten pohjalta tultiin siihen johtopäätökseen, että Billisin esittämät sektoreita edustavat ideaalityypit toimivat varsin hyvin erittelyjen ja analyysin pohjana. Samalla tuotiin esiin, että kansalaisyhteiskunnan pohjoismaisessa mallissa ideaalityyppien periaatteet ovat olleet sekoittuneita: osa yhdistyksistä on jo pitkään toiminut puolivaltiollisissa rooleissa, ja yhdistykset ja säätiöt ovat osin toimineet julkisten palvelujen jatkeena. Julkisen ja kolmannen sektorin markkinaistumisen ja projektimaailman kasvun nähtiin kuitenkin johtavan myös uudenlaisiin ilmiöihin, kuten performatiivisuuden lisääntymiseen. Organisaatioiden tilivelvollisuuden, identiteetin ja mission käsitteiden sisältö on muutoksessa. Lisäksi keskustelussa perään-

15 170 kuulutettiin reflektiota niin hybridiorganisaation kuin muidenkin sosiologisten käsitteiden toimivuudesta erilaisissa globaaleissa konteksteissa. Työryhmän teemoista käytiin siinä määrin vilkasta keskustelua, että torstain sessioiden päätteeksi vahtimestari joutui päättämään keskustelun ystävällisellä huomautuksellaan tilojen käyttöoikeuden päättymisestä. Koordinaattorit: Petri Ruuskanen & Tiina Kontinen (JY) Kulttuuri ja kulutus Kulttuuri ja kulutus -työryhmä keräsi perinteikkäästi hyvin värikkäitä papereita sosiologeilta ympäri Suomen ja kirvoitti niin innokkaita keskusteluja, ettei aikataulu tahtonut pysyä hallinnassa. Tänä vuonna ryhmässä pohdittiin erityisesti talouskriisin aikaa luonnehtivia huolia (suhde velkaantumiseen, keskustelu hinnoista) sekä erilaisia uusia kuluttamisen strategioita ja niiden vaikuttimia (älypuhelimet, internet ja mainokset, verkkoroolipelit, selailukulttuuri). Työryhmän ensimmäinen puhuja, Tilastokeskuksen Juha Nurmela, kuvasi työnantajansa tilastoaineistoja ja antoi hyödyllisiä vinkkejä siitä, minkälaisia ilmaisia aineistoja Tilastokeskuksen nettisivuilta on saatavana. Minna Lammi ja Päivi Timonen (HY) olivat tutkineet taloutta ja kulutusta suomalaisten televisio-ohjelmien välityksellä. Outi Sarpila ja Pekka Räsänen (TY) esittelivät alkuvaiheessa olevaa tutkimustaan eri-ikäisten suomalaisten suhtautumisesta kulutukseen ja velkaantumiseen otsikolla Ovatko suomalaisten kulutusasenteet aika-, ikä- vai kohorttisidonnaisia? Michael Egererin (HY) esitys johdatti teorian tasolla erilaisiin pelaamisen tapoihin ja niiden riskeihin, ja Sari Näre ja Jaana Lähteenmaa (HY) jatkoivat samasta aihepiirissä esityksellään rahapelaamisesta liminaalisuuden kontekstissa. Matilda Hellmanin ja Salla Karjalaisen (HY) esitys Paikalla, muttei läsnä pureutui ongelmaverkkoroolipelaajien arkeen ja neuvotteluihin arvoista ja tarpeista. Ensimmäisen päivän työryhmän päätti Eeva Raita (HY) esityksellään Miten älypuhelimeen rakastutaan?, jota varten hän oli tutkinut älypuhelimen käyttäjien ensimmäisiä viikkoja uuden laitteensa kanssa. Toisen päivän avasi Carlos Fernández (Universidad Autónoma de Madrid) esityksellään Culture(s) of Austerity: Discourses and Lifestyles on Consumption in Spain, jota varten hän oli tehnyt fokusryhmähaastatteluita vuonna 2010 ja Espanjalaisten suhtautuminen omaan kulutukseensa on muuttunut varsin paljon talouskriisin pahentuessa. Leena Haanpään (TY) ja Terhi-Anna Wilskan (JY) esitys puolestaan pureutui eri-ikäisten koululaisten kuluttamiseen ja sitä sääteleviin tekijöihin. Hanna Ojala ja Ilkka Pietilä (TaY) keskittyivät kysymykseen miehille suunnatuista anti-ageing-tuotteista: he olivat haastatelleet diplomi-insinöörejä ja metallityöläisiä ja tulleet siihen tulokseen, että erilaisten miesten suhde ikääntymisen hallintaan on varsin erilaista. Milla Annalan (TaY) esitys käsitteli television elintarvikemainosten nais-ja miesrepresentaatioita ja pohti sitä, ovatko eri elintarvikkeet sukupuolitettuja, ja miksi, jos näin on. Kaisa Weckström (Tilastokeskus) esitteli laajaa tutkimusta eurooppalaisten kulttuuriosallistumisesta, jossa suomalaiset ja kaikkiaan pohjoismaalaiset näyttäytyivät runsaasti kulttuuria kuluttavana joukkona. Työryhmän päätti Maaria Lingon (HY) esitys Tietokirja-arvostelut ja kirjoista keskusteleminen selailukulttuurissa, joka viritti ryhmän keskustelemaan siitä, olemmeko todella siirtyneet selailun kulttuuriin, ja miten tämä näkyy perinteisissä kirja-arvosteluissa. Koordinaattorit: Riie Heikkilä & Anu Katainen (Helsingin yliopisto) Kulttuurin rahoitus ja ohjaus Suomessa: Trendit ja skenaariot

16 171 Vuosittain kokoontuva taidesosiologian ryhmä keskittyi tänä vuonna kulttuurin rahoitukseen ja ohjaukseen Suomessa. Työryhmä palautti mieliin erityisesti Ilkka Heiskasen, Pertti Ahosen ja Lasse Oulasvirran kymmenen vuotta sitten valmistuneen tutkimuksen Taiteen ja kulttuurin rahoitus ja ohjaus: kipupisteet ja kehitysvaihtoehdot. Siinä käsiteltiin vaihtoehtoisia skenaarioita rahoitus- ja ohjausjärjestelmien kehityksestä. Pertti Ahonen (HY) esitti alustuksessaan, että näistä kymmenen vuotta sitten hahmotelluista kehityskuluista on toteutunut kulttuuripolitiikan stagnaatioskenaario. Myös Pasi Saukkonen (Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö Cupore) tarkasteli Heiskasen, Ahosen ja Oulasvirran esittämiä skenaarioita suomalaisen kulttuuripolitiikan kehityksestä laatimansa tuoreen selvityksen valossa ja päätteli juuri stagnaatioskenaarion toteutuneen. Samaan päätelmään tuli Pauli Rautiainenkin (Cupore) pohtiessaan kulttuuripolitiikan kehitystä suomalaisen taiteilijatuen näkökulmasta. Työryhmän lopuksi Sari Karttunen (Cupore) pohti valtionavustuksia kulttuuripolitiikan ohjausvälineenä. Karttusen mukaan kulttuuripolitiikan kehitysvaiheet 1800-luvulta lähtien näkyvät yhä opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustusjärjestelmässä, jota ei ole koskaan systemaattisesti perattu ja uudistettu. Koordinaattorit: Sari Karttunen (Cupore) & Pauli Rautiainen (Cupore & TaY) Lasten ja nuorten mahdolliset maailmat Lapsuuden- ja nuorisotutkijat yhdistivät tänä vuonna voimansa ja kutsuivat tutkijoita keskustelemaan lasten ja nuorten mahdollisista maailmoista. Kutsu houkuttelikin peräti 15 puheenvuoroa. Ne jaettiin kolmeen teemasessioon, joissa käytiin vilkasta keskustelua. Nuoret ja tila -sessiossa Päivi Harinen ja Pasi Torvinen (UEF) tutkivat internetiä yhtäältä vaihtoehtoliikuntaharrastukseen liittyvän tiedonjakamisen ja sosiaalisen oppimisen maailmana sekä toisaalta alakulttuurisymboliikan esittämisen kanavana. Lajien historia, tapakoodisto ja lajisymboliikka nousivat esiin. Kati Honkanen ja Jaana Poikolainen (HY) käsittelivät lapsia ja nuoria hyvinvoinnin määrittelijöinä urbaanissa ympäristössä. Aineistona oli käytetty mm. valokuvia ja piirustuksia. Kati Kanto (OY) tarkasteli pohjoisessa elävien nuorten elinolosuhteita, tilan käyttöä ja luonnon monia merkityksiä nuorille sodankyläläisen kirjailijan Anna-Liisa Haakanan tuotannossa. Nuorten vapaa-aika ja kasvatusinstituutiot -sessiossa Anna Anttila ja Eeva Ahtee (Helsingin kaupunki) kuvailivat kouluihin jalkautuneen Hyvä vapaa-aika -hankkeen toteuttamista. Siinä tarkastellaan, miten harrastukset voivat tukea nuorten koulunkäyntiä ja yhteisöllisyyttä. Venla Kokon (Allianssi) esitys käsitteli Euroopan unionin nuorisostrategian osana toteutettua selvitystä nuorten poliittisesta toimijuudesta 28 jäsen valtiossa. Nuorten luottamus poliittiseen päätöksentekoon on osin heikkoa. Eeva Rinne (TaY) analysoi yhtäältä peruskoulun oppikirjojen maailmankuvaa, toisaalta oppilaiden kirjoitelmia, karttaharjoituksia ja haastatteluja spatiaalisesta näkökulmasta. Lasten positiiviset mielikuvat liittyivät omakohtaisiin kokemuksiin. Jarmo Kokkosen (Kirkkohallitus) etnografinen tutkimus paikansi rippikoululeireillä virallisen, epävirallisen ja fyysisen tason lisäksi sakraalisen kerrostuman, jotka kaikki limittyivät toisiinsa. Tilalla oli merkitystä sosiaalisen vuorovaikutuksen, arjen toiminnallisuuden ja sukupuolen määrittäjänä. Erkko Sointu (UEF) käsitteli lasten ja nuorten vahvuuksien arviointia PYD (positive youth development) -viitekehyksessä. Lasten ja nuorten osallistuminen -session avasi englanninkielinen osuus. Professori Andy Bennett (Griffith University, Australia) analysoi

17 172 nuorisokulttuurin käsitteen soveltamisen ongelmia nykytilanteessa eri maissa ja kulttuureissa eri ajankohtina. Heli Mutanen (UEF) käsitteli nuorten aikuisten toimijuutta ja työhön liittyviä identiteettejä heidän etsiessään paikkaansa haurastuvassa työelämässä. Mirja Määttä (UEF) tarkasteli, miten syrjäytymisvaarassa olevia nuoria tuetaan tuottamalla tai jopa pakottamalla heidän toimijuuttaan, jolloin raja nuorten omien osallisuuden kokemusten ja yhteiskunnan tuottaman osallistamisen välillä on häilyvä. Eriikka Oinosen (TaY) ja Lea Henrikssonin (TTL) tutkimuksessa yliopistosta valmistuneet nuoret aikuiset pohtivat, mitä heille jäi opinnoista käteen työelämän kannalta. Heidän aineistonsa on kerätty visuaalisia metodeja ja eläytymismenetelmää soveltamalla. Elina Stenvall (TaY) tarkasteli lasten osallistumisen mahdollisuuksia ja merkityksiä käyttämällä yhteiskunnallistumisen käsitettä sekä kysyen, millaisina toimijoina lapset mieltävät itsensä. Tarja Juvonen (HY) tarkasteli nuorten aikuisten toimijuuden mahdollisuuksia kulttuuristen odotusten näkökulmasta. Hänen aineistonaan oli etsivässä työssä kohdanneiden nuorten ja työntekijöiden välisiä keskusteluja. Koordinaattorit: Sinikka Aapola-Kari (Nuorisotutkimusverkosto & HY), Mirja Määttä (UEF), Elina Pekkarinen (Nuorisotutkimusverkosto) & Tarja Tolonen (HY) Luokka laadullisessa tutkimuksessa Työryhmässä käytiin vilkasta keskustelua ns. uuden luokkatutkimuksen tiimoilta. Ryhmässä käsiteltiin teoreettisia, menetelmällisiä ja empiirisiä teemoja sekä tapaustutkimuksia. Erilaisista näkökulmista ja perinteistä ammentavat luokan määrittely- ja ymmärrystavat täydensivät toisiaan ja keskustelu oli vilkasta. Vaihtelevista painotuksista huolimatta sopu säilyi ja tunnelma oli innostunut. Kunnioittava moniäänisyys lupaa laadulliselle luokkatutkimukselle myös rikasta jatkoa. Perjantain session aloittivat työryhmän vetäjät. Anu-Hanna Anttila (TY) peilasi luokkatutkimuksen kulttuurintutkimuksellista perinnettä, jonka johtotähtenä on Beverly Skeggs, perinteisempiin luokkatutkimuksen traditioihin, joista keskeisimpiä ovat marxilainen, weberiläinen ja bourdieulainen perinne. Tämän jälkeen Antti Maunu (HY) pohti laadullisen luokkatutkimuksen yleisiä menetelmällisiä ja tietoteoreettisia kysymyksiä. Millaisena luokka näissä tutkimuskeskusteluissa ilmenee ja kuinka sitä voidaan tutkia, jos lähtökohtana ei ole traditionaaliset yhteiskunnan rakennetta ja stratifikaatiota koskevat kvantitatiiviset aineistot? Tero Pajunen (TY) esitti empiirisenä tapaustutkimuksena ja menetelmällisenä kokeiluna analyysin ammattiin opiskelevien ja yliopisto-opiskelijoiden juomistilanteita koskevista ryhmäkeskusteluista. Pajunen tulkitsi keskustelutapojen erojen ilmentävän laajemminkin luokkasidonnaisia toimijuuden muotoja. Tiina Sihto (JY) tarkasteli hoivahabituksen käsitteen avulla työssäkäyvien naisten motiiveja ja tapoja hoitaa ikääntyviä vanhempiaan. Analyysi toi esiin kolme suhtautumisen ja itseymmärryksen tapaa: moraalisen vastuun, omien persoonallisten hoivapiirteiden korostamisen sekä ajautumisen hoivaajaksi olosuhteiden pakosta. Perjantain päätti Ilkka Levän (HY) ja Anu-Hanna Anttilan (TY) esitys toimihenkilö-käsitteen muotoutumisesta suomalaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa. Käsite hahmottuu amalgaamina, joka pyrkii näennäisesti yhdistämään eri alojen ammattilaisia, mutta samalla sisältää piileviä jännitteitä ja erontekoja etenkin ammatillisen statuksen ja sukupuolen osalta. Lauantain avasi Johanna Hiitolan (TaY) esitys huostaanottopäätösten piilevistä ja epävirallisista normeista. Hiitola teki näkyväksi keskiluokkaiseksi määrittyvän moraalisen kunnollisuuden idean, jonka varassa vanhemmuutta huostaanottopäätöksissä arvotetaan ja josta poikkeamista kont-

18 173 rolloidaan ja sanktioidaan. Mari Vuorisalo (JY) esitteli päiväkotiin sijoittuvaa tutkimushankettaan, jossa lasten omaehtoista toimintaa sekä sen mahdollisuuksia ja rajoja tarkastellaan bourdieulaisen kentän ja pääoman käsitteiden avulla. Tästä näkökulmasta päiväkotiarjen dynamiikka tuottaa lasten keskuuteen eräänlaisen osallistujien eliitin sekä muita valtarakenteita. Päivän päätti Lauri Lahikaisen (TaY) tarkastelu ilmastonmuutokseen liittyvistä eettisistä kysymyksistä, erityisesti vastuuntunnosta, joka näyttää olevan vähäisintä vaikutusvaltaisimmissa asemissa olevilla ryhmillä ja yksilöillä. Lahikainen peräänkuulutti eliittien sosiologista tutkimusta myös tästä näkökulmasta: mitkä tekijät rakentavat ja rakenteistavat eliittien toimintatapoja sellaisiksi kuin ne ovat? Koordinaattorit: Anu-Hanna Anttila (TY) & Antti Maunu (HY) Läheissuhteet sosiaalisina sidoksina Työryhmäesityksissä tarkasteltiin läheissuhteita sosiaalisina sidoksina näkökulman vaihdellessa sidosten hauraudesta perhesuhteiden yksityisiin ja yhteiskunnallisiin määrittelyihin. Kahtena päivänä kokoontuneen työryhmän esityksissä kuultiin sidoksista hyvin erilaisissa empiirisissä konteksteissa. Ensimmäisen päivän esitykset käsittelivät hauraita sidoksia, sidosten katkeamista ja niiden puuttumista. Hanna Kiuru (TY) käsitteli nuoren itsemurhaa vanhemman kertomana. Itsemurhassa merkityksellistyy tavoitteellinen toiminta, joka on yhteydessä nuoren sosiaaliseen ympäristöön, sen tapahtumiin ja suhteisiin. Antti Seppäsen (JY) esitys käsitteli sosiaalisen sidoksen merkitystä lapsen kuolemassa. Analyysi Helsingin Sanomien kuolinilmoituksista 1900-luvun alusta, puolivälistä ja lopusta osoittaa lapsen kuoleman suremisen muuttuneen julkisemmaksi. Minna Saarinen (HY) kertoi meneillään olevasta tutkimuksestaan kehitysvammaisiksi luokiteltujen nuorten sosiaalisista verkostoista todeten perhe- ja sukulaisuussuhteiden olevan verkostoissa keskeisimpiä. Elisa Tiilikaisen (HY) esitys vanhusten kokemasta yksinäisyydestä piirsi esiin erilaisten elämänpolkujen ja lapsuuden traumaattisten kokemusten kietoutumisen yksinäisyyden kokemuksiin. Ensimmäisen päivän istunnon päätti Riitta Hanifin (Tilastokeskus) ja Timo Anttilan (HY) esitys, joka käsitteli suomalaisten ajankäytössä kymmenen vuoden aikana tapahtuneita muutoksia, kuten yksin vietetyn ajan lisääntymistä, sosiaalisen pääoman käsitteen näkökulmasta. Toisena päivänä työryhmän esitykset liikkuivat perhesuhteiden rajanvedon ja muokkauksen sekä vanhemmuuden teemojen parissa. Linda Hartin (HY) esitys pureutui yksilön oikeuteen perhesuhteisiin ja perhe-elämän suojaan tarkastelemalla sitä, millaista rajanvetoa perhesuhteisiin on kohdistettu Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeustapauksissa 1970-luvulta alkaen. Perhesuhteiden ja normaalin vanhemmuuden määrittelyn tematiikkaa jatkoi Kaisa Kivipuron (HY) esitys sijaissynnytyksestä. Tutkimuksen tulosten mukaan oikeudellinen äitiys perustuu ennen kaikkea ruumiilliseen sidokseen äidin ja lapsen välillä, ei geneettiseen yhteyteen. Anne Mattila (HY) tarkasteli esityksessään äitien valintaa ansiotyön ja lapsen kotihoidon välillä äitien relationaalisten kontekstien näkökulmasta. Äidin ja lapsen sidoksen lisäksi keskeistä valinnassa oli suhde puolisoon neuvotteluineen, rahan jakamisen tapoineen ja mahdollisine ristiriitoineen. Vanhempien ja lapsen suhdetta käsiteltiin myös Antti Kouvon, Anna Kouvon ja Maarit Silvénin (TY) esityksessä. Tarkastelun kohteena oli, kuinka lapsuudessa koetut vanhempien kiintymyssuhderepresentaatiot ovat yhteydessä teini-iässä koettuun luottamukseen. Tutkimustulosten mukaan erityisesti isillä oli pitkäaikaisia vaikutuksia nuoren kokemaan luottamukseen ja sosiaalisten suhteiden muodostumiseen.

19 174 Työryhmäesitysten empiiristen aiheiden kirjo oli suuri, ja yhteiseksi nimittäjäksi nousi sidoksen kahtalainen luonne toisaalta yksityisten ja subjektiivisten, toisaalta julkisten ja juridisten määrittelyjen kohteena. Työryhmässä käytiin myös vilkasta keskustelua. Koordinaattorit: Anna-Maija Castrén (UEF) & Aino Luotonen (HY) Marx ja ajan merkit Torstai-iltapäivänä kokoontuneen työryhmän aikana kuultiin kuusi esitystä, jossa pohdittiin Karl Marxin merkitystä nykykapitalismin analyysiin. Työryhmän tavoitteena oli pohtia, mitä annettavaa marxilaisilla ja postmarxilaisilla lähestymistavoilla on aikamme yhteiskunnallisten ja poliittisten ilmiöiden tutkimukselle sekä empiirisestä että teoreettisesta näkökulmasta. Työryhmä avattiin työryhmäkoordinaattoreiden eli Marx-lukupiiriläisten lyhyellä kollaasiesitelmällä. Anni Kangas (TaY) alusti siitä, kuinka kapitalismin rakenteellinen tarve synnyttää lisäarvoa tuottaa moninaisia tilallisia topologioita. Jemima Repo (HY) esitteli yhteistyössä Mikael Brunilan (HY) kanssa kirjoittamansa tekstin, joka pohtii, miten marxilaisia näkökulmia voisi hyödyntää ymmärtämään fasismin nousua tänä päivänä. Lena Näre (HY) taas toi esiin Marxin antia palvelutyön työaika- ja työtilakamppailuihin sekä sitä, kuinka siirtolaisten tekemää työtä voidaan analysoida Marxin avulla. Kapitalismin elettyä ja ruumiillista ulottuvuutta terapeuttisten elämänhallinnan ja hyvinvoinnin teknologioiden tutkimuksen kontekstissa taas pohti Suvi Salmenniemi (TY). Matti Kortesoja (TaY) analysoi Yhteiskuntaa ja sosiaalista toimintaa kuvaavat käsitteelliset metaforat strukturalistisessa marxilaisessa ajattelussa -esityksessään strukturalistisen/marxilaisen ja jälkistrukturalistisen diskurssiteorian käsityksiä sosiaalisesta toiminnasta. Tero Toivanen (HY) kysyi Marx, historia ja fossiilienergia -esityksessään, millaisia edellytyksiä historiallinen materialismi antaa energiamuutosten poliittisen talouden ymmärtämiseen, erityisesti fossiilikapitalistisen järjestelmän kontekstissa. Esitelmässään Haastaako tietotyö Marxin arvoteorian? Paula Rauhala (TaY) kyseenalaisti autonomiteoreetikoiden tulkinnan tietotyön luonteesta ja tarkasteli, miten tietotyötä voidaan selittää Marxin arvoteoriaa hyödyntäen. Olli Herranen ja Juha Koivisto (TaY) käyttivät esitelmässään Kapitalismi ja työttömyys Marxilla ja Keynesillä työttömyyttä tapausesimerkkinä tuodakseen esiin Marxin ja John Maynard Keynesin keskeisiä ajattelueroja. Viimeisenä esityksenä kuultiin Pekka Kososen (HY) alustus aiheesta Pikettyn Pääoma suhteessa Marxin Pääomaan ovatko kapitalismin ja eriarvoisuuden yleiset lait nyt löytyneet, jossa tutkittiin Thomas Pikettyn tuoretta teosta suhteessa Marxin klassikkoteokseen. Työryhmä keräsi paikalle noin 40 hengen kuulijajoukon ja sali oli täynnä, mitä voidaan pitää osoituksena laajasta kiinnostuksesta Marxin tuotantoa kohtaan. Koordinaattorit: Anni Kangas (TaY), Lena Näre (HY), Jemima Repo (HY) & Suvi Salmenniemi (TY) Millaista on sisäilmaongelmien yhteiskuntatieteellinen tutkimus? Toistaiseksi sisäilmaongelmia on pidetty lähinnä lääketieteen ja teknisten tieteiden tutkimuskohteena, vaikka ne mitä suurimmassa määrin kuuluvat myös yhteiskuntatieteiden ja kulttuurintutkimuksen piiriin. Työryhmän aiheena olikin etsiä vastauksia kysymykseen, millaista sisäilmaongelmien yhteiskuntatieteellinen tutkimus Suomessa voisi olla. Monitieteiseen työryhmään osallistui kuusi puhujaa yhteensä neljästä eri yliopistosta. Esityksistä

20 175 piirtyi monipuolinen ja kiinnostava tutkimuksellinen maisema, joka tarjosi lukuisia eri näkökulmia sisäilmaongelmien yhteiskuntatieteelliseen tutkimukseen. Merja Kinnunen (LY) aloitti työryhmän esittelemällä Home, työtila ja valta -hanketta. Aloitteilla olevassa hankkeessa on tarkoitus tehdä vertailevaa tutkimusta Suomen, Iso-Britannian ja Ruotsin välillä muun muassa niistä tekijöistä, joiden kautta sisäilma määrittyy tai on määrittymättä ongelmaksi eri maissa. Terhi Chakhovich (TY) puolestaan esitteli ympäristösairastumisen tuottamia uusia toimijuuden muotoja tilanteessa, jossa mahdollisuudet osallistua tuottavaan yhteiskuntaan ovat vaikeutuneet tai muuttuneet mahdottomiksi. Tällaisessa tilanteessa muun muassa henkistyminen nousee keskeiseksi toiminnan muodoksi. Tuure Tammen (HY) esityksen myötä siirryimme käsittelemään koulujen sisäilmaongelmia. Hänen puheenvuoronsa käsitteli koululakkoja ja sitä, millaista puhetta vanhemmat ja lapset liittävät näissä tilanteissa sisäilmaongelmiin. Keskeisiksi teemoiksi nousivat lapsuuden määrittelyt sekä ristiriita lasten ja vanhempien tavassa kokea sisäilmaongelma. Koulujen sisäilmaongelmien jälkeen siirryimme Pauliina Lehtosen (TaY) puheenvuoron myötä käsittelemään kokemustiedon vastaanottamista ja välittämistä sekä kysymystä siitä, milloin ja missä tilanteessa kokemustieto vastaanotetaan ja milloin torjutaan. Pauliina esitteli alkuvaiheessa olevaa hankettaan, jossa tarkastellaan performatiivisen toiminnan näkökulmasta, miten kansalaiset välittävät kokemustietoa. Performatiivisuuden näkökulmasta jatkoi myös seuraavaksi Eerika Finell (HY) esittelemällä Sisäilma kokemuksena -hanketta ja sen osatutkimusta, jonka aineistona toimivat työpaikkojen sisäilmaongelmia käsittelevät narratiivit. Eerika esitteli analyysiä, jonka pohjalta työpaikan sisäilmaongelmat näyttäytyivät kokijoilleen moraalisina dilemmoina ja identiteettiuhkina, joita oireilevat tai sairastuneet työntekijät pyrkivät ratkaisemaan retorisin keinoin. Työryhmämme päätti Heta-Elena Heiskasen (TaY) puheenvuoro perus- ja ihmisoikeuskytköksistä, joiden kautta yhdistysten ja yksityisten ihmisten on mahdollista vaikuttaa juridisesti sisäilmaongelmien korjaus- ja korvausprosesseihin. Esitykset virittivät vilkkaita keskusteluja, jotka käsittelivät muun muassa valtaa ja lainsäädäntöä, sisäilmaongelmien tuottamia uusia toimijuuden muotoja sekä niitä tietoon ja ihmisyyteen liittyviä kulttuurimme ja yhteiskuntamme perususkomuksia, jotka sisäilmaongelmien aiheuttamien kriisien myötä tulevat näkyviksi. Kiitoksia kaikille ryhmään osallistuneille! Neoinstitutionalism and World Society Theory Työryhmä järjestettiin ensimmäistä kertaa, se kokoontui ensimmäisenä päivänä ja paikalla oli toistakymmentä henkeä. Kaikki seitsemän alustusta tarkastelivat ideoiden ja hallintamallien leviämistä, adaptaatiota ja ylläpitoa institutionalistisesta perspektiivistä. Työryhmän diskussanttina toimi John W. Meyer Stanfordin yliopistosta. Valtteri Vähä-Savo (TaY) tarkasteli globaalien mallien konstruktiota kansallisella tasolla. Globaaleihin ideoihin ja hallintamalleihin liittyy usein runsaasti kansallista tulkintaa ja pyrkimystä sovittaa niitä vallitsevaan institutionaaliseen ja kulttuuriseen ympäristöön. Vähä-Savon mukaan globaalit mallit voivat myös hyvin pitkälti olla vain paikallisia tulkintoja ja konstruktioita kuvitelluista kansainvälisistä malleista. Matilda Hellman (HY) käsitteli alustuksessaan syömishäiriöiden hallinnan tulkintamahdollisuuksia institutionalisoituneiden episteemisten käytänteiden kautta. Hellmanin mukaan erilaiset institutionaaliset lähestymistavat syömishäi-

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää?

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää? Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Lasten ja nuorten marginalisaatioriskin hallinta varhaisen tunnistamisen avulla (SA264436) OSATUTKIMUS II: Lasten ja

Lisätiedot

Kysymyksiin on vastattava hyvällä asiasuomella, kokonaisin lausein. Jokaisen kysymyksen yhteydessä on kerrottu maksimipistemäärä.

Kysymyksiin on vastattava hyvällä asiasuomella, kokonaisin lausein. Jokaisen kysymyksen yhteydessä on kerrottu maksimipistemäärä. Sukunimi Etunimet Henkilötunnus VALINTAKOKEEN KYSYMYKSET Vastaa kaikkiin kysymyksiin selkeällä käsialalla käyttäen ainoastaan kysymysten alla olevaa vastaustilaa. Vastausten tulee perustua kunkin kysymyksen

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI 6.9.2010, Muistiinpanot Tampereen yliopisto Tutkivan teatterityön keskus Ylös Ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen Anna-Mari Tuovinen 24.11.2010 Lahden

Lisätiedot

Rekrytoinnit, meritoituminen ja vaikuttavuus

Rekrytoinnit, meritoituminen ja vaikuttavuus Rekrytoinnit, meritoituminen ja vaikuttavuus Jukka Mönkkönen Rehtori Itä-Suomen yliopisto UEF // University of Eastern Finland Jukka Mönkkönen 20.12.2016 1 Tutkimuksen ja koulutuksen yhteiskunnalliset

Lisätiedot

teemoihin PalKO hankkeessa

teemoihin PalKO hankkeessa Näkökulmia osallisuuden teemoihin PalKO hankkeessa Kati Närhi ja Tuomo Kokkonen Jyväskylän yliopisto / Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Aikuissosiaalityön päivät 2012 Rovaniemi PalKO: palvelut ja kansalaisosallistuminen

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Tieto ja viestintätekniikan käyttö ja paikka seudullisessa sosiaalipäivystyksessä

Tieto ja viestintätekniikan käyttö ja paikka seudullisessa sosiaalipäivystyksessä Tieto ja viestintätekniikan käyttö ja paikka seudullisessa sosiaalipäivystyksessä SeutuSOS tutkimushankkeen havaintoja ja tuloksia Räsänen Tampereen yliopisto VALTAKUNNALLISET SOSIAALIPÄIVYSTYSPÄIVÄT Tampere

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat:

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat: Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 1080107 Työsuojelurahaston valvoja Ilkka Tahvanainen Raportointikausi 1.5-1.12.2009 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi lyhyesti JOPE

Lisätiedot

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Arvoisat Lieksan kuudenteen kulttuuriseminaariin osallistujat, Minulla on miellyttävä kunnia pitää puheenvuoro Lieksan kaupungin puolesta tässä Digittääkö

Lisätiedot

Osallisuuden olot, tilat ja suhteet

Osallisuuden olot, tilat ja suhteet Osallisuuden olot, tilat ja suhteet Anna-Maria Isola, Mariitta Vaara & Sokra-koordinaatio 26.09.2016 Osallisuuden olot Ihminen kokee olevansa merkityksellinen osa kokonaisuutta. Hän tulee kuulluksi itsenään

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kutsu KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kutsu kuulemaan niitä julkisia esitelmiä, jotka Oulun yliopiston nimitetyt professorit pitävät Linnanmaalla Yliopistokatu 9 (KTK122), 10. toukokuuta 2016 klo 12.15 alkaen.

Lisätiedot

SE OLIS SIT JONKUN TOISEN ELÄMÄÄ NUORTEN TOIMIJUUDEN RAKENTUMINEN ETSIVÄSSÄ TYÖSSÄ

SE OLIS SIT JONKUN TOISEN ELÄMÄÄ NUORTEN TOIMIJUUDEN RAKENTUMINEN ETSIVÄSSÄ TYÖSSÄ SE OLIS SIT JONKUN TOISEN ELÄMÄÄ NUORTEN TOIMIJUUDEN RAKENTUMINEN ETSIVÄSSÄ TYÖSSÄ VTT Tarja Juvonen Yliopistonlehtori (ma.) Sosiaalityö Lapin Yliopisto Sposti: tarja.juvonen@ulapland.fi Miten nuorten

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Sosiaalityön eettisyys 2014 kommentti hajatelma puheenvuoro

Sosiaalityön eettisyys 2014 kommentti hajatelma puheenvuoro Sosiaalityön eettisyys 2014 kommentti hajatelma puheenvuoro Sari Rissanen, professori (oa), sosiaalityö, erityisesti hyvinvointipalvelut, varadekaani Teemoja: Kosketuspinta eettisyyteen (esim. tulevaisuuden

Lisätiedot

TAKO POOLI 2: YKSILÖ, YHTEISÖ JA JULKINEN ELÄMÄ

TAKO POOLI 2: YKSILÖ, YHTEISÖ JA JULKINEN ELÄMÄ TAKO POOLI 2: YKSILÖ, YHTEISÖ JA JULKINEN ELÄMÄ V A L T A K U N N A L L I N E N T A K O - S E M I N A A R I 2 8. 1. 2 0 1 3 S U O M E N K A N S A L L I S M U S E O Poolin yleisteemat Dokumentoinnin kohteena

Lisätiedot

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET Harri Kostilainen & Saila Tykkyläinen Diak, FinSERN Suomalaisen Työn Liitto KANTU13 Työryhmä Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät

Lisätiedot

AVAIN- Mittari sosiaalityön vaikuttavuuden arviointiin Minna Kivipelto & Sanna Blomgren & Pekka Karjalainen & Paula Saikkonen

AVAIN- Mittari sosiaalityön vaikuttavuuden arviointiin Minna Kivipelto & Sanna Blomgren & Pekka Karjalainen & Paula Saikkonen AVAIN- Mittari sosiaalityön vaikuttavuuden arviointiin Minna Kivipelto & Sanna Blomgren & Pekka Karjalainen & Paula Saikkonen 17.11.2016 15.11.2016 1 Tausta 1990-luku: arvioinnin esiintulo 2000 - vaikuttavuus,

Lisätiedot

Sosioekonomiset syrjäytymisriskit ja niiden kasautuminen nuorilla aikuisilla

Sosioekonomiset syrjäytymisriskit ja niiden kasautuminen nuorilla aikuisilla Sosioekonomiset syrjäytymisriskit ja niiden kasautuminen nuorilla aikuisilla (ilari.ilmakunnas@thl.fi) Tohtorikoulutettava, Turun yliopisto & Vieraileva tutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Nuorten

Lisätiedot

Rauman enorssi-seminaariin ilmoittautuneet (tilanne )

Rauman enorssi-seminaariin ilmoittautuneet (tilanne ) Rauman enorssi-seminaariin ilmoittautuneet (tilanne 15.4.2015) 1 Marko van den Berg Helsingin normaalilyseo 2 Jani Kiviharju Helsingin normaalilyseo 3 Tuula Koskimies-Sirén Helsingin normaalilyseo 4 Veli-Pekka

Lisätiedot

Koulutustutkimusfoorumin tarkoitus ja tulevat tehtävät

Koulutustutkimusfoorumin tarkoitus ja tulevat tehtävät Koulutustutkimusfoorumin tarkoitus ja tulevat tehtävät Koulutustutkimusfoorumin kokous 25.2.2015 Kari Nyyssölä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Koulutustutkimusfoorumi Koulutustutkimusfoorumi (KTF) on Opetushallituksen

Lisätiedot

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus 2 Turvallisuuden kokemus ja identiteetti Turvallisuutta ja identiteettiä on kirjallisuudessa käsitelty

Lisätiedot

Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa

Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät Työryhmä: Osallistavaa ja monikulttuurista kohtaamista 30.9.2011 Esityksen sisältö Tutkimushankkeen

Lisätiedot

PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ?

PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ? PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ? 27.5.2015 Markus Himanen Puh. +358 400 409 596 vapaaliikkuvuus@gmail.com www.vapaaliikkuvuus.net www.facebook.com/vapaaliikkuvuus

Lisätiedot

Kaupunkiaktivismi Lahen voimavarana

Kaupunkiaktivismi Lahen voimavarana Lahen aktiivien tapaaminen 26.11.2015 Kaupunkiaktivismi Lahen voimavarana Pasi Mäenpää, Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden laitos Maija Faehnle, Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden laitos ja Suomen

Lisätiedot

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu ASU-vuosiseminaari, Lahti 23.-24.10.2014 Asuntopolitiikka muutoksessa konsortio Hanna Kettunen (sekä Tuula Laukkanen ja Christer Bengs) Konsortion hankkeiden

Lisätiedot

Aalto-yliopisto: kolmen yliopiston yhdistymisen lähteet, voimat ja haasteet

Aalto-yliopisto: kolmen yliopiston yhdistymisen lähteet, voimat ja haasteet Opetusministeriö 2.11.2009 Tutkimushanke Aalto-yliopisto: kolmen yliopiston yhdistymisen lähteet, voimat ja haasteet Aalto-yliopisto: kolmen yliopiston yhdistymisen lähteet, voimat ja haasteet Tutkijatiimi

Lisätiedot

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää?

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Tiedosta hyvinvointia KansalaisenParas 17.4.2008 Anu Muuri 1 Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Anu Muuri Kehittämispäällikkö Stakes/Sosiaalipalvelut Tiedosta hyvinvointia KansalaisParas 17.4.2008

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK Näkökulmia sosiaalisten yritysten kilpailuedusta alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK Lähtökohdat Miten

Lisätiedot

11.3.2009 Esiselvitys Syrjäytymisvaarassa olevat lapset ja nuoret Tarja Heino ja Tapio Kuure

11.3.2009 Esiselvitys Syrjäytymisvaarassa olevat lapset ja nuoret Tarja Heino ja Tapio Kuure 11.3.2009 Esiselvitys Syrjäytymisvaarassa olevat lapset ja nuoret Tarja Heino ja Tapio Kuure 16.3.2009 Tarja Heino 1 Lapsuus ja nuoruus alle 18 -vuotiaita lapsia on 1 096 025 alle 30 -vuotiaita nuoria,

Lisätiedot

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kulttuurin Kaukametsä Luova talous ja kulttuuri alueiden voimana 31.8.2011, Helsinki Hallitusohjelma Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen,

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op)

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) 410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) KT Veli-Matti Ulvinen - Osa III - Kasvatussosiologia osana kasvatustieteitä Kasvatustiede tieteiden välistä

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN SOSIAALITYÖN YLIOPISTOVERKOSTO JOHTORYHMÄN KOKOUS

VALTAKUNNALLINEN SOSIAALITYÖN YLIOPISTOVERKOSTO JOHTORYHMÄN KOKOUS VALTAKUNNALLINEN SOSIAALITYÖN YLIOPISTOVERKOSTO JOHTORYHMÄN KOKOUS Aika: Maanantai klo 9:00 11:00 Paikka: Puhelinkokous: soittonro 0800 136 716, pin 011124# Jäsenet ja varajäsenet: Timo Harrikari HY Varsinainen

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

MAPOLIS toisenlainen etnografia

MAPOLIS toisenlainen etnografia MAPOLIS toisenlainen etnografia MAPOLIS ELETYN MAAILMAN TUTKIMUSMENETELMÄ LÄHTÖKOHTIA Maailmassa oleminen on yksilöllistä elettynä tilana maailma on jokaiselle ihmiselle omanlaisensa Arkiset kokemukset,

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Taidemuseo työyhteisön taukotilana Taide jää mieleen -hankkeen tuloksia

Taidemuseo työyhteisön taukotilana Taide jää mieleen -hankkeen tuloksia Taidemuseo työyhteisön taukotilana Taide jää mieleen -hankkeen tuloksia Elli Liippo Taideohjaaja, Taide jää mieleen -hanke Aboa Vetus & Ars Nova Taidemuseo työyhteisön taukotilana aikaa asioiden syvempään

Lisätiedot

Tutkimuseettisen ennakkoarvioinnin periaatteet

Tutkimuseettisen ennakkoarvioinnin periaatteet Tutkimuseettisen ennakkoarvioinnin periaatteet Arja Kuula, kehittämispäällikkö Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto Tampereen yliopisto 21.03.2011 Itä-Suomen yliopiston tutkimusetiikan seminaari Tarpeet

Lisätiedot

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 1/2016

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 1/2016 Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 1/2016 23.3.2016 Keväinen tervehdys kaikille MUAn jäsenille! Kevät keikkuen tulevi ja niin myös Mua-yhdistyksen keväinen jäsenkirje. Tässä kirjeessä on tietoa

Lisätiedot

Kysymyksiin on vastattava hyvällä asiasuomella, kokonaisin lausein. Jokaisen kysymyksen yhteydessä on kerrottu maksimipistemäärä.

Kysymyksiin on vastattava hyvällä asiasuomella, kokonaisin lausein. Jokaisen kysymyksen yhteydessä on kerrottu maksimipistemäärä. Sukunimi Etunimet Henkilötunnus VALINTAKOKEEN KYSYMYKSET Vastaa kaikkiin kysymyksiin selkeällä käsialalla käyttäen ainoastaan kysymysten alla olevaa vastaustilaa. Vastausten tulee perustua kunkin kysymyksen

Lisätiedot

Tutkimus kehittää terveyskeskustyötä. Akateemisen terveyskeskuksen rekryseminaari Kotkassa

Tutkimus kehittää terveyskeskustyötä. Akateemisen terveyskeskuksen rekryseminaari Kotkassa Tutkimus kehittää terveyskeskustyötä Akateemisen terveyskeskuksen rekryseminaari Kotkassa 29.8.2014 Akateeminen terveyskeskus Tieteestä toiminnaksi Akateeminen terveyskeskus Ensimmäinen perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä

Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä Teppo Kröger Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet -seminaari Helsinki 17.8.2015 Ikäasumisen suuret kysymykset Yksin vai yhdessä? Eläkejärjestelmän

Lisätiedot

E-P:n am hisu parisprinttiviesti Jurvassa

E-P:n am hisu parisprinttiviesti Jurvassa Suunta-Jurva 1(5) E-P:n am hisu parisprinttiviesti Jurvassa 17.2.2013 Lopputulokset H21 (2+2+2+2+2+2) 1) Pohjankyrön Rasti 1 52:47 (Saari Petri 8:18/2., Heiska Samu 9:25/1., Saari Petri 8:59/2., Heiska

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

KOTOUTUMISTA RYHMÄSSÄ: PAKOLAISTAUSTAISTEN YKSINHUOLTAJAÄITIEN INFORYHMÄ. Sosiaalityön käytäntötutkimus Helsingin yliopisto Anne Östman

KOTOUTUMISTA RYHMÄSSÄ: PAKOLAISTAUSTAISTEN YKSINHUOLTAJAÄITIEN INFORYHMÄ. Sosiaalityön käytäntötutkimus Helsingin yliopisto Anne Östman KOTOUTUMISTA RYHMÄSSÄ: PAKOLAISTAUSTAISTEN YKSINHUOLTAJAÄITIEN INFORYHMÄ Sosiaalityön käytäntötutkimus 6.10.2014 Helsingin yliopisto Anne Östman Tutkimuksen lähtökohdat Laki kotoutumisen edistämisestä

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

Sosiaalisten yritysten toimintaympäristön nykytila yritysten johtohenkilöiden kokemana. Elina Patana

Sosiaalisten yritysten toimintaympäristön nykytila yritysten johtohenkilöiden kokemana. Elina Patana Sosiaalisten yritysten toimintaympäristön nykytila yritysten johtohenkilöiden kokemana Elina Patana 16.11.2011 Tavoitteeni tänään Esitellä lyhyesti tutkielmani taustoja ja asiantuntijahaastatteluista koostuvaa

Lisätiedot

KOOSTE SORA- TOIMINNASTA

KOOSTE SORA- TOIMINNASTA October 27, 2014 KOOSTE SORA- TOIMINNASTA Erja Saurama/Jonna Vanhanen 1 2 Huomiopeilien heikot signaalit (Erja Saurama) Ylisukupolvinen asiakkuus ja näkymättömät lapset Traumatisoituneet vanhemmat: miten

Lisätiedot

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä

Lisätiedot

2.00,2 Ilmo Siitari ,59 Henri Manninen ,0 Väinö Lestelä ,8 Tapio Nykänen ,8 Erkki Oikarinen -70

2.00,2 Ilmo Siitari ,59 Henri Manninen ,0 Väinö Lestelä ,8 Tapio Nykänen ,8 Erkki Oikarinen -70 100 m: 10,93 Tero Heikkinen -94 11,18 Hannu Hokkanen -84 11,1 Tapani Nykänen -80 11,44 Pasi Tervonen -90 11,2 Kalevi Vauhkonen -70 11,54 Jari Pynnönen -87 11,57 Reijo Erkkilä -84 11,4 Seppo Kupila -56

Lisätiedot

Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli?

Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli? Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli? Maritta Törrönen Sosiaalityön professori Miten kannatella lapset laman yli? 8.3.2016 Pikkupalamentti, auditorio, Arkadiankatu 3, Helsinki

Lisätiedot

Juho Saari, johtaja KWRC, professori. UEF Hyvinvointitutkimuksen workshop, Pieksämäki 3/2011. SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN HYVINVONTI

Juho Saari, johtaja KWRC, professori. UEF Hyvinvointitutkimuksen workshop, Pieksämäki 3/2011. SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN HYVINVONTI Juho Saari, johtaja KWRC, professori. UEF Hyvinvointitutkimuksen workshop, Pieksämäki 3/2011. SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN HYVINVONTI KUKA Juho Saari, syntynyt Kalajoella1967. Väitellyt Turussa sosiaalipolitiikasta

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUS: SILKKAA SANAHELINÄÄ VAI MIETITTYJÄ TAVOITTEITA?

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUS: SILKKAA SANAHELINÄÄ VAI MIETITTYJÄ TAVOITTEITA? LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUS: SILKKAA SANAHELINÄÄ VAI MIETITTYJÄ TAVOITTEITA? Tutkimushanke: Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Osahanke I: Osallistuminen,

Lisätiedot

SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014. Potkua ja parastamista kehittämistyöhön

SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014. Potkua ja parastamista kehittämistyöhön SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014 Potkua ja parastamista kehittämistyöhön SenioriKaste on Pohjois-Suomen Kaste-alueen vanhustyön kehittämishanke vuosille 2014 2016. Hankkeessa on mukana

Lisätiedot

Sosiaalipummit leipäjonossa? Kansalaiskäsityksiä huono-osaisten ansaitsevuudesta. Tuomo Laihiala & Maria Ohisalo

Sosiaalipummit leipäjonossa? Kansalaiskäsityksiä huono-osaisten ansaitsevuudesta. Tuomo Laihiala & Maria Ohisalo Sosiaalipummit leipäjonossa? Kansalaiskäsityksiä huono-osaisten ansaitsevuudesta Tuomo Laihiala & Maria Ohisalo 1 Maassamme on paljon niitä, jotka käyttävät tukirahansa turhuuteen ja hakevat sitten ruokansa

Lisätiedot

SERTIFIOIDUT PUHTAUSALAN HENKILÖT

SERTIFIOIDUT PUHTAUSALAN HENKILÖT SERTIFIOIDUT PUHTAUSALAN HENKILÖT Lista päivitetään noin kuukauden välein Numero PA26 AALTONEN, Virpi Marjatta 17.12.2019 PA6 AHLGREN, Mari Johanna PA49 AHONEN, Minna Susanna PA21 AHTIALA-HUOTARI, Elina

Lisätiedot

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

SUOMALAISET MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 Koulutustutkimusfoorumin seminaari Ylijohtaja Petri Pohjonen Opetushallitus

SUOMALAISET MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 Koulutustutkimusfoorumin seminaari Ylijohtaja Petri Pohjonen Opetushallitus SUOMALAISET MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 Koulutustutkimusfoorumin seminaari 17.11.2011 Ylijohtaja Petri Pohjonen Opetushallitus Koulutustutkimusfoorumi Koulutustutkimusfoorumin tavoitteena on tiivistää

Lisätiedot

Katetta kumppanuudelle

Katetta kumppanuudelle JUKKA VESALAINEN Katetta kumppanuudelle Hyöty ja sen jakaminen asiakas-toimittaja-suhteessa Esipuhe T ämä teos on jatkoa vuonna 2002 julkaistulle Kaupankäynnistä kumppanuuteen -kirjalle, jossa tarkastelin

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA Minna-Maria Behm, TtT, henkilöstöasiantuntija Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän

Lisätiedot

MIKSEI SE VAAN VOI LOPETTAA? JOS SE RAKASTAA MUA, NIIN MIKSEI SE VAAN LOPETA.

MIKSEI SE VAAN VOI LOPETTAA? JOS SE RAKASTAA MUA, NIIN MIKSEI SE VAAN LOPETA. MIKSEI SE VAAN VOI LOPETTAA? JOS SE RAKASTAA MUA, NIIN MIKSEI SE VAAN LOPETA. Esitys käsittelee alkoholismia ja toimintahäiriöisen perheen dynamiikkaa. Se tuo näkyviin ne tunteet, joita lapsi joutuu piilottelemaan

Lisätiedot

Norssiope.fi juhlaseminaari ja enorssin kevätseminaari, osallistujaluettelo (27.4.2016)

Norssiope.fi juhlaseminaari ja enorssin kevätseminaari, osallistujaluettelo (27.4.2016) Norssiope.fi juhlaseminaari ja enorssin kevätseminaari, osallistujaluettelo (27.4.2016) 1 Kiviharju Jani Helsingin normaalilyseo 2 Hyvönen Olli Helsingin normaalilyseo 3 van den Berg Marko Helsingin normaalilyseo

Lisätiedot

Ethical Leadership and Management symposium

Ethical Leadership and Management symposium www.laurea.fi Ethical Leadership and Management symposium Hyvinvointipalvelut ekosysteemien tietojen mallintaminen 6.10.2016 Dos. Jorma Jokela 2 3 MORFEUS hanke WORKSHOP työskentelyn taustalla yliopettaja

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Kirjallisuuslista. Lapin yliopisto ja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Kirjallisuuslista. Lapin yliopisto ja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Kirjallisuuslista Lapin yliopisto ja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus 2012 Pohjola Anneli, Kemppainen Tarja & Väyrynen Sanna (toim.) 2012. Sosiaalityön vaikuttavuus. Lapin yo-kustannus. Anneli

Lisätiedot

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Sosnetin kevätseminaari, Jyväskylä 2014 Marjo Romakkaniemi, yliopistonlehtori Sanna Väyrynen, professori (ma.) Alustuksen rakenne Tarkastelemme tutkimusperusteista

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

Heinolan vastaanottokeskuksen Vaikuttamiskahvila / Yhteenveto tuloksista

Heinolan vastaanottokeskuksen Vaikuttamiskahvila / Yhteenveto tuloksista TAPAHTUMAN TAUSTA JA TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN Viittakivi ja Setlementtiliitto järjestivät Heinolan vastaanottokeskuksessa 21.4.2016 kertaluontoisen Hyvä yhteinen arki -vaikuttamiskahvilan. Tapahtumassa vastaanottokeskuksen

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 2/2016 1

KAUHAVAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 2/2016 1 KAUHAVAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 2/2016 1 AIKA 24.11.2016 klo 18:00 PAIKKA Helmirannan kokoustila, Helminkuja 3, 62200 Kauhava KÄSITELLYT ASIAT Asia Otsikko Sivu 5 Jäsenen nimeäminen vapautusta pyytäneen

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2016 1

KAUHAVAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2016 1 KAUHAVAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2016 1 Vammaisneuvosto 21.03.2016 AIKA 21.03.2016 klo 18:00-19:06 PAIKKA Helmirannan kokoustila, Helminkuja 3, 62200 Kauhava KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 1 Valtakunnallisen

Lisätiedot

Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015

Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015 Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015 Muuttamisvalinnat ja asumisen uudet vaihtoehdot Outi Jolanki, FT Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille

Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille Mika Kortelainen, VATT Maahanmuuttajataustaisten nuorten tukeminen työelämään Vantaan ammattiopisto Varia, 25.1.2017 Maahanmuuttajat Suomessa 1980-2012

Lisätiedot

Ajankohtaisia kehittämishankkeita ja poliittisia linjauksia valtakunnan tasolla

Ajankohtaisia kehittämishankkeita ja poliittisia linjauksia valtakunnan tasolla Hanketreffit Kulttuuri ja hyvinvointi Ajankohtaisia kehittämishankkeita ja poliittisia linjauksia valtakunnan tasolla Hämeenlinna 22.5.2014 ja Oulu 27.5.2014 Maaseudun elämänlaatuverkosto Heli Talvitie,

Lisätiedot

TIEDEKULMA 2017 PALVELULUPAUS

TIEDEKULMA 2017 PALVELULUPAUS TIEDEKULMA 017 PALVELULUPAUS Helsingin kansainvälisin ja aktiivisin tieteen ystävien verkosto, jossa kohtaat kiinnostavia ihmisiä sekä tiedemaailman sisä- että ulkopuolelta. Aktiivinen yhteisöllisen kehittämisen

Lisätiedot

Moni-ilmeinen vanhenemisen tutkimus

Moni-ilmeinen vanhenemisen tutkimus Vanhenemisen tutkimuksen johdantokurssi 8. 9. 2015 Moni-ilmeinen vanhenemisen tutkimus Vanhenemisen tutkimusta (elämäkerta- ja sukupolvitutkimusta) yhteiskuntapolitiikan oppiaineessa Helsingin yliopistossa

Lisätiedot

Viimesijaisen turvan huono-osaiset sosiaalityön asiakkaina

Viimesijaisen turvan huono-osaiset sosiaalityön asiakkaina Viimesijaisen turvan huono-osaiset sosiaalityön asiakkaina THL:n tutkimushanke sosiaalityön ja siihen liittyvien palvelujen ja etuuksien vaikuttavuudesta Tutkimuksen tausta Sosiaalityö, siihen liittyvät

Lisätiedot

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Kuvattu ja tulkittu kokemus Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu 15.4.2011 VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Esityksen taustaa Tekeillä oleva sosiaalipsykologian väitöskirja nuorten naisten ruumiinkokemuksista,

Lisätiedot

Vasemmistoliiton perustava kokous

Vasemmistoliiton perustava kokous VASEMMISTOLIITTO - VÄNSTERFÖRBUNDET Sturenkatu 4 00510 Helsinki Puh. (90) 77 081 Vasemmistoliiton perustava kokous 28. - 29.4.1990 - huhtikuun julistus - ohjelma - liittohallitus - liittovaltuusto Vasemmistoliiton

Lisätiedot

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi luukku, monialainen tieto ja tuki 2. nuorten työmahdollisuuksien

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

Järjestöjen elinvoimaisen tulevaisuuden on ratkaissut se, ovatko he vahvistaneet henkilökohtaista merkityksellisyyttä toimintansa ytimessä

Järjestöjen elinvoimaisen tulevaisuuden on ratkaissut se, ovatko he vahvistaneet henkilökohtaista merkityksellisyyttä toimintansa ytimessä Kumppanuuspäivä 2016 Kumppanuuspöytä 4, vetäjinä Mari Brunou ja Tauno Linkoranta Tulevaisuuden kansalaistoiminta Alustuksena Tulevaisuuden kansalaistoiminta PP (liitteenä). Alustuksen jälkeen jakauduttiin

Lisätiedot

Yhteiskuntavastuu kansalaisjärjestötoiminnassa

Yhteiskuntavastuu kansalaisjärjestötoiminnassa Yhteiskuntavastuu kansalaisjärjestötoiminnassa Pentti Lemmetyinen Pääsihteeri Setlementtiliitto Yhteiskuntavastuun käsite Yhteiskuntavastuun käsitettä alettiin Suomessa laajemmin käyttää 1990-luvulla yritystoiminnan

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö 4.12.2008 Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Muuttuva akateeminen professio-hanke Lähtökohtana järjestelmien

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto

Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto Asiakkaan toimijuuden ja osallisuuden tukeminen Lapin yliopisto 20.-21.4.2015 Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Toimijuuden käsite Toimijuus: ihminen rakentaa elämänkulkuaan

Lisätiedot

Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo

Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo 31.10.2008 Ääntä etsimässä Mikä ääni? Käytetty usein poliittisessa mielessä, nuorten ääni politiikassa, kirkossa, kulttuurien välisessä vuoropuhelussa.

Lisätiedot

Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous

Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous Biotalous on uusiutuvien luonnonvarojen kestävää hoitoa sekä käyttöä ja niistä valmistettujen tuotteiden ja palveluiden tuotantoa sekä biologisten ja teknisten

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

Mediakoulutuksen ja -yritysten keskittymä Tesomaan. Yhteistyössä kohti omavoimaista yhteisöä

Mediakoulutuksen ja -yritysten keskittymä Tesomaan. Yhteistyössä kohti omavoimaista yhteisöä Oma Tesoma Oma Tesoma -hanke on useista projekteista koostuva laaja-alainen kehityshanke, jolla tavoitellaan Tesoman asuin- ja palvelualueelle uudenlaista hyvinvointia sekä houkuttelevuutta kehittämällä

Lisätiedot