Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi"

Transkriptio

1 Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia Työ- ja elinkeinoministeriö Maa- ja metsätalousministeriö ELY-keskus Tekes Finpro Matkailun edistämiskeskus Lapin liitto

2 Luonnonkiviteollisuus Toimialaraportti Maija Uusisuo 11/211 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

3 Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin (9) HELSINKI 23 VALTIONEUVOSTO Telekopio (9) /211 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Maija Uusisuo Toimialapäällikkö Lapin liitto Julkaisuaika Toimeksiantaja(t) Työ- ja elinkeinoministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Luonnonkiviteollisuus Tiivistelmä Luonnonkiviteollisuus sisältää sekä kiven louhinnan että jalostuksen lopputuotteiksi. Luonnonkiven käyttökohteita ovat rakentaminen, hautakivet ja muistomerkit sekä erilaiset pientuotteet. Rakennuskivet ovat tärkein tuoteryhmä sisältäen mm. luonnonkiviset lattia- ja seinälaatat, keittiö- ja kylpyhuonetasot, tulisijat sekä puisto- ja maisemarakentamisessa käytettävät laatat ja levyt. Luonnonkiviala on pienyritysvaltainen toimiala. Noin 9 % alan toimipakoista työllistää alle 1 henkilöä. Koko luonnonkivialan liikevaihto vuonna 21 oli 28,7 milj. euroa, josta louhinnan osuus oli 42,5 milj. euroa ja lopputuotteiden valmistuksen osuus 166,2 milj. euroa. Alalla oli yhteensä 34 toimipaikkaa. Luonnonkiviala työllisti 157 henkilöä, josta louhinnan osuus oli 241 henkilöä ja lopputuotteiden valmistuksen osuus 1266 henkilöä. Vuonna 21 luonnonkiveä louhittiin hyötykäyttöön tonnia. Louhitusta luonnonkivestä hyötykäyttöön saadaan noin 5-3 %. Suurimmat kivituotteiden käyttäjämaat ovat Kiina, USA ja Intia. Eurooppa muodostaa maailman suurimman yhtenäisen markkinan. Kiina ja Intia ovat ylivoimaisesti suurimmat tuottajamaat. Kansainvälisen kaupan lisääntyminen on kiristänyt kilpailua. Kansainvälinen talouden lama on vaikuttanut etenkin rakennuskivituotantoon kautta maailman. Luonnonkiven louhinnan toimialoilla toipuminen lamasta on lähtenyt liikkeelle vuonna 21. Lopputuotteiden valmistuksen liikevaihdon kehityksessä selkeää käännettä kasvuun ei ollut nähtävissä vielä 211 alkuvuonna. Luonnonkiven käytön arvioidaan kuitenkin myös tulevaisuudessa kasvavan. Käyttöalueet laajenevat niin julkisessa rakentamisessa kuin yksityiskodeissakin, jota vauhdittaa mm. luonnonkiven imago kohtuuhintaisena luksustuotteena, ekologisuus ja muotoilun lisääntyminen kaikissa tuoteryhmissä. Uusia mahdollisuuksia syntyy yrityksille, jotka tunnistavat alan trendit ja joilla on kyky reagoida markkinoiden muutoksiin. TEM:n yhdyshenkilö: Tieto-osasto/ Toimialapalvelu /Esa Tikkanen, puh Toimialapäällikkö: Maija Uusisuo, s-posti maija.uusisuo@lapinliitto.fi, puh Asiasanat Luonnonkiviteollisuus, luonnonkivi, kivenjalostus, koristekivi, rakennuskivi, louhinta, kivituotteet ISSN Kokonaissivumäärä 6 Julkaisija Työ- ja elinkeinoministeriö Kieli Suomi ISBN Hinta - Kustantaja

4 Publikationsseriens namn och kod Besöksadress Postadress Branschrapport Alexandersgatan 4 PB 32 Telefon / HELSINGFORS 23 STATSRÅDET Telefax (9) Författare Maija Uusisuo Branschchef Lapplands förbund Publiceringstid Uppdragsgivare Arbets- och näringsministeriet Organets tillsättningsdatum Titel Naturstensindustrin Referat I naturstensindustrin ingår såväl stenbrytning som förädling av sten till slutprodukter. Natursten används till byggande, gravstenar och minnesmärken samt till olika små produkter. Byggnadsstenarna är den viktigaste produktgruppen. I den ingår bl.a. golv- och väggplattor av natursten, köks- och badrumsbänkar, eldstäder samt plattor och skivor som används för park- och landskapsbyggande. Naturstensbranschen domineras av småföretag. Ca 9 % av verksamhetsställena inom branschen sysselsätter färre än 1 personer. År 21 omsatte hela naturstensbranschen 28,7 miljoner euro, varav brytningen utgjorde 42,5 miljoner euro och tillverkningen av slutprodukter 166,2 miljoner euro. Inom branschen fanns sammanlagt 34 verksamhetsställen. Naturstensbranschen sysselsatte 157 personer. Av dem var 241 personer sysselsatta inom brytning och 1266 personer inom tillverkning av slutprodukter. År 21 bröts ton natursten för nyttobruk. Ca 5-3 % av den brutna naturstenen kan utnyttjas. De största användarna av stenprodukter är Kina, USA och Indien. Europa utgör världens största enhetliga marknad. Kina och Indien är de överlägset största producentländerna. Den ökade internationella handeln har skärpt konkurrensen. Den internationella ekonomiska lågkonjunkturen har framför allt påverkat produktionen av byggnadssten runtom i världen. I branscherna för brytning av natursten började återhämtningen från lågkonjunkturen 21. I omsättningsutvecklingen för tillverkningen av slutprodukter kunde någon tydlig vändning mot tillväxt inte ses ännu i början av 211. Användningen av natursten uppskattas dock öka även i framtiden. Användningsområdena utvidgas såväl inom offentlig byggverksamhet som i privathem, vilket främjas av bl.a. naturstenens image som en lyxprodukt till rimligt pris, ekologiskhet och ökad design i alla produktkategorier. Nya möjligheter uppstår för företag som identifierar trenderna och har förmåga att reagera på de förändringar som sker på marknaden. Kontaktperson vid arbets- och näringsministeriet: Avdelningen för kunskapshantering/branschtjänst/esa Tikkanen, tfn Branschchef: Maija Uusisuo, e-post maija.uusisuo@lapinliitto.fi, tfn Nyckelord Naturstensindustrin, natursten, stenförädling, prydnadssten, byggnadssten, brytning, stenprodukter ISSN Sidoantal 6 Utgivare Arbets- och näringsministeriet Språk Finska ISBN Pris - Förläggare

5 Sisällys Saatteeksi Toimialan määrittely ja sisältö Toimialan kuvaus ja rajaus Toimiala verrattuna muuhun teollisuuteen Toimipaikat ja henkilöstö Toimipaikat, yritykset ja liikevaihto Toimialan alueellinen jakauma Yrityskannan muutokset Alan suurimmat yritykset Henkilöstö Markkinoiden rakenne ja kehitys Markkinoiden kokonaiskuva EU:n kotimarkkinat Kotimaan markkinat Tärkeimmät asiakasalat Vienti, tuonti ja muu kansainvälinen toiminta Vienti Tuonti Kiinan vienti ja tuonti Tuotanto ja tuotantomenetelmät Toimialan logistiikkatilanne Investoinnit Taloudellinen tila Toimialan keskeiset menestystekijät, ongelmat ja kehittämistarpeet Menestystekijät Ongelmat Kehittämistarpeet Tulevaisuuden näkymät toimialalla Visio Lähiajan suhdannenäkymät Kehittämistoiminta TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 5

6 9 Yhteenvetoanalyysi (SWOT) Lähteet Liitteet TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

7 Saatteeksi Toimialaraportit julkaisusarjan lähtökohtana on koota ja yhdistää eri lähteiden aineistoja toimialakohtaisiksi perustietopaketeiksi, jotka tarjoavat asiantuntijoiden näkemyksen pk-yritysten päätöksenteon apuvälineeksi. Vuosittain päivitettävä sarja käsittää yhdeksän päätoimialaa: elintarviketeollisuus, elektroniikkateollisuus, metalliteollisuus, kone- ja laiteteollisuus. puutuoteteollisuus, luonnonkiviteollisuus ja kaivosalan, bioenergia, matkailu, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä liike-elämän palvelut. Raportit ovat veloituksetta saatavissa TEM Toimialapalvelun internet-sivuilla osoitteessa Toimialaraporttien keskeiset tilastotiedot päivittyvät nykyisin Toimiala Online -kuvatietokannan kautta, ja ne ovat saatavissa ao. raportin kohdalta. Lisäksi Toimiala Online -tietopalvelusta saa nykyisin vapaasti paljon tilastotietoja osoitteesta Toimialaraportit yhdessä toimialapäälliköiden rahoitusnäkemykset julkaisun kanssa muodostavat kattavan perustietopaketin, joka osaltaan tukee eri toimijoita näiden alojen kehittämisessä, yrityshankkeiden suunnittelussa tai hankkeiden käsittelyssä sekä työvoiman koulutuksen suuntaamisessa. Tämän raportin tavoitteena on antaa kokonaiskuva luonnonkiviteollisuudesta ja sen tämän hetkisestä kehitysvaiheesta ja palvella yrityksiä, sekä niitä erilaisia yksityisen ja julkisen sektorin organisaatioita, jotka pyrkivät tukemaan alan kehitystä. Raporttiin on pyritty kokoamaan mahdollisimman ajantasainen tieto alan kehityksestä. Raportin laadinnassa on käytetty Tilastokeskuksen ja Tullihallituksen tilastojen lisäksi myös mm. työ- ja elinkeinoministeriön sekä Kiviteollisuusliiton ja Lapin liiton alan yrityksille vuonna 211 tekemien kyselyjen tuloksia, yritysten vuosikertomuksia ja tiedotteita sekä monia muita lähteitä. Alan tilastot ovat osin puutteellisia ja ristiriitaisia, joten absoluuttisiin lukuarvoihin on syytä suhtautua varauksella. Aineisto antaa kuitenkin hyvän kuvan alan kehitystrendeistä. Luonnonkiviteollisuus sisältää sekä kiven louhinnan että jalostuksen lopputuotteiksi. Perustan toiminnalle luovat käytettävissä olevat raaka-ainevarat. Suomalaisen kiviteollisuuden menestys perustuu pitkälti tasalaatuiseen kiveen ja sen väri- sekä muihin ainutlaatuisiin ominaisuuksiin. Luonnonkiven käyttökohteita ovat rakentaminen, hautakivet ja muistomerkit sekä erilaiset pientuotteet. Rakennuskivet ovat tärkein tuoteryhmä sisältäen mm. luonnonkiviset lattia- ja seinälaatat, keittiö- ja kylpyhuonetasot, tulisijat sekä puisto- ja maisemarakentamisessa käytettävät laatat ja levyt. Parhaat kiitokseni kaikille niille henkilöille, yrityksille ja yhteistyökumppaneille, jotka ovat olleet myötävaikuttamassa tämän raportin syntymiseen. Toivon, että raportti antaa virikkeitä alan yrityksille niiden kehittäessä toimintaansa ja palvelee lisäksi myös muita alasta kiinnostuneita. Rovaniemellä Maija Uusisuo Kaivos- ja kivialan toimialapäällikkö TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 7

8 1 Toimialan määrittely ja sisältö 1.1 Toimialan kuvaus ja rajaus Luonnonkivimateriaalit voidaan jakaa karbonaattisiin kiviin kuten marmori ja silikaattisiin kuten graniitti. Yksinkertaistaen puhutaan yleisesti myös kalkkikivistä ja graniittisista kivistä. Arkikielessä käytetään myös termejä pehmeät kivet ja kovat kivet. Graniitteja käytetään yleisesti ulkotiloissa ja yleensä kohteissa, joissa kiveltä vaaditaan hyvää kestävyyttä. Marmoria taas käytetään enimmäkseen sisätiloissa. Luonnonkiveä käytetään perinteisesti julkisessa ja yksityisessä talonrakentamisessa, ympäristörakentamisessa, hautakivissä sekä muissa muistomerkeissä ja taideteoksissa. Luonnonkivestä valmistettavia lopputuotteita ovat mm. vuolukivestä valmistetut tulisijat. Rakennuskivi-tuoteryhmä pitää sisällään julkisivut, sokkelit, ikkunavieruskivet ja penkit, sisälattiakivet, sisäseinät, keittiö- ja kylpyhuonetasot sekä kalusteet ja pöydät. Ympäristökiviin kuuluvat rappu- ja porraskivet, ulkokiveykset, reunakivet, muurikivet ja ulkokalusteet. Luonnonkiven ottotoimintaa säädellään eri lakien mukaan riippuen louhittavasta kivestä. Vuolukiven ja marmorin louhinta kuuluvat kaivoslain piiriin. Muiden kivilajien louhintaa määrää maa-aineslaki. Lisäksi on noudatettava ympäristö- ja luonnonsuojelulakien määräyksiä sekä muuta soveltuvaa lainsäädäntöä. Tässä raportissa tarkastellaan Tilastokeskuksen toimialaluokituksen TOL 28:n mukaisia toimialoja Koriste- ja rakennuskiven louhinta (TOL 8111), Liuskekivien louhinta (TOL 8113) sekä Kiven leikkaaminen, muotoilu ja viimeistely (TOL 237). Suomen kansainvälistä kauppaa koskevat tiedot on haettu CN8-tullinimikkeitä käyttäen tullitilastoista. Euroopan tuotanto- ja kauppatilastot on haettu NACE Rev 2 -koodeilla. Raportissa käytetyt tullinimikkeet on raportin liitteessä. TOL 8111 sisältää graniitin, gneissin, vuolukiven, hiekkakiven, marmorin sekä muun rakennus-, muistomerkki- tai koristekiven louhinnan, kiven karkean lohkomisen ja sahaamisen louhintapaikalla. TOL 8113 sisältää liuskekiven kaivun ja louhinnan sekä niihin liittyvän kiven karkean käsittelyn. TOL 237 käsittää kiven leikkaamisen, muotoilun ja viimeistelyn käytettäväksi rakentamisessa, hautausmailla, katukivinä ja kateaineina. Tämä toimialaluokka sisältää esimerkiksi katu-, reuna- ja käytävänpäällyskivet, graniitin, gneissin ja muun muistopatsas- ja rakennuskiven työstämisen ja valmistuksen sekä liuske- ja vuolukiven työstämisen sekä näistä tehtyjen tuotteiden valmistamisen. Raportissa on käytetty termiä raakakivi tuotteista luokissa 8111 ja 8113 ja tuotteet tai lopputuotteet puhuttaessa luokan 237 tuotteista. Luonnonkiviteollisuuden louhinnan toimialatilastot edellyttävät tarkastelua viisinumeroisella luokitustarkkuudella, sillä TOL 28 -toimialaluokituksessa TOL 8112 Kalkkikiven, kipsin, liidun ja dolomiitin louhintaa ei tässä lasketa kuuluvaksi luonnonkiviteollisuuteen vaan se sisältyy kaivosteollisuuden mineraalien louhintaan ja on mukana kaivosteollisuuden toimialaraportissa. Kaikkia tilastoja ei kuitenkaan ole saatavilla tarkimmalla viiden numeron 8 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

9 luokituksella. Lisäksi toimialaluokissa 8111 ja 8113 yritysten ja toimipaikkojen määrät ovat pieniä, joten näissä luokissa tilastotietoja ei kaikilta osin ole saatavilla tietosuojasyistä. Edellä mainittuihin toimialaluokkiin ei kuulu soran ja sepelin valmistus, myllynkivien, hiomakivien yms. valmistus eikä maanrakennuksen yhteydessä tapahtuva kiven louhinta ja murskaus. Tosin näitä toimintoja edustavien yritysten tietoja on tilastoitu myös luokissa 8111 ja 237. Lisäksi monet alan yritykset ovat monitoimialaisia eli toimivat esimerkiksi sekä louhinnassa että kivenjalostuksessa. neljän numeron tasolla annetut tiedot sisältävät Näistä syistä alan tilastotietoja voidaan paremminkin käyttää kehitystrendien tarkasteluun, mutta ei alaa tarkasti kuvaavina lukuarvoina. Kuva 1. Kivituotteiden valmistuksen (TOL 237) ja louhinnan (TOL ) tuotannon brutto- ja jalostusarvon kehitys e Louhinnan tuotannon bruttoarvo (TOL ) Louhinnan tuotannon jalostusarvo (TOL ) Kivituotteiden valmistuksen tuotannon bruttoarvo (TOL 237) Kivituotteiden valmistuksen tuiotannon jalostusarvo (TOL 237) 21e = ennakkotieto, louhinnan osalta ennakkotietoa ei ole vielä käytettävissä. Lähde: Toimiala Online, Tilastokeskus, teollisuustilasto 1.2 Toimiala verrattuna muuhun teollisuuteen Luonnonkiviteollisuus on pieni toimiala. Kaivostoiminnan ja louhinnan (TOL B) pääluokassa luonnonkivien (TOL ) louhinnan osuus koko pääluokan liikevaihdosta vuonna 21 oli 2,7 %. Luonnonkiven louhinnan liikevaihto, 42,474 milj. euroa, oli hieman suurempi kuin kalkkikiven louhinnan liikevaihto, 31,519 milj. euroa, vuonna 21. Liikevaihdoltaan merkittävin on soran, hiekan, saven ja kaoliinin otto, 485,23 milj. euroa. Turpeen noston liikevaihto oli 457,427 milj. euroa. Metallimalmien louhinnan liikevaihto tulee lähivuosina kasvamaan uusien kaivosten avauduttua. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 9

10 Kuva 2. Koriste-, rakennus- ja liuskekiven louhinnan (TOL 8111 ja +8113) liikevaihto suhteessa eräisiin muihin toimialoihin vuonna 29 ja Soran, hiekan, saven ja kaoliinin otto 892 Turpeen nosto Metallimalmien louhinta Koriste- ja rakennuskiven louhinta 8112 Kalkkikiven, kipsin, liidun ja dolomiitin louhinta 8113 Liuskekiven louhinta Liikevaihto 1 euroa Lähde: Toimiala Online, Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri Kivituotteiden suurin käyttö on rakentamisessa, missä luonnonkivi kilpailee muiden rakennusmateriaalien kanssa. Rakennustarkoituksiin valmistettujen betonituotteiden liikevaihto vuonna 21 oli 764,515 milj. euroa. Kuva 3. Kivituotteiden valmistuksen (TOL 237) liikevaihto suhteessa eräisiin muihin toimialoihin 29 ja Betonituotteiden valmistus rakennustarkoituksiin Valmisbetonin valmistus Kiven leikkaaminen, muotoilu ja viimeistely Keraamisten rakennusaineiden valmistus 232 Tulenkestävien keraamisten tuotteiden valmistus Liikevaihto 1 euroa Lähde: Toimiala Online, Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri 1 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

11 2 Toimipaikat ja henkilöstö 2.1 Toimipaikat, yritykset ja liikevaihto Suomalaiset kiviteollisuusyritykset ovat pääsääntöisesti pieniä ja edelleen paikallisesti toimivia yrityksiä. Vuonna 21 luonnonkiviteollisuudessa Suomessa toimi 31 yritystä, joilla oli toimintaa 34 toimipaikalla. Näistä koriste- ja rakennuskiven louhinnassa (TOL 8111) toimi 48 yritystä 76 toimipaikalla. Liuskekiven louhinnassa (TOL8113) toimi kuusi yritystä kuudella toimipaikalla. Kivituotteiden valmistuksessa, kiven leikkaamisessa, muotoilussa ja viimeistelyssä (TOL 237) toimi 247 yritystä, joilla oli yhteensä 258 toimipaikkaa. Taulukko 1. Toimipaikat ja yritykset (kpl) Vuosi 8111 Koriste- ja rakennuskiven louhinta Yritykset 8113 Liuskekiven louhinta Yritykset 237 Kiven leikkaaminen, muotoilu ja viimeistely Yritykset Toimipaikat Toimipaikat Toimipaikat Toimipaikat Yhteensä Yritykset Lähde: Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri TOL28 toimialaluokituksella Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin tilastot kokoluokittain ovat saatavilla vain kolmen numeron toimialaluokkatarkkuudella. Luonnonkiviteollisuudessa kokoluokitusten mukainen jakauma on siten käytettävissä vain toimialaluokalle 237 Kiven leikkaaminen, muotoilu ja viimeistely. Vuonna 29 kivituotteiden valmistuksessa oli vain neljä yli 5 henkilöä työllistävää toimipaikkaa. Yli kymmenen mutta alle viisikymmentä henkilöä työllistäviä toimipakkoja oli 9,2 % ja alle kymmenen henkilöä työllistäviä toimipaikkoja oli 89,3 % kivituotteita valmistavista toimipaikoista. Vuonna 21 koko luonnonkiviteollisuudessa yli 5 henkilöä työllistäviä yrityksiä oli vain kolme. Nämä olivat Palin Granit Oy, Tulikivi Oyj ja Nunnauuni Oy (katso kappale 2.4 alan suurimmat yritykset). Taulukko 2. Toimipaikkojen määrä eri kokoluokissa toimialaluokalle 237 Kiven leikkaaminen, muotoilu ja viimeistely. Toimipaikat Kaikki kokoluokat alle 1 henkilöä henkilöä henkilöä yli 25 henkilöä Lähde: Toimiala Online, Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 11

12 Koko luonnonkiviteollisuuden liikevaihto vuonna 21 oli yhteensä 28,661 milj. euroa, josta lopputuotteiden valmistuksen osuus oli 166,187 milj. euroa, koriste ja rakennuskiven louhinnan osuus oli 41,493 milj. euroa ja liuskekiven louhinnan osuus,981 milj. euroa. Louhinnan liikevaihto laski vuodesta 29 liuskekivissä 11,5 % ja koriste- ja rakennuskivissä 7,2 %. Koriste- ja rakennuskivien louhinnan liikevaihto jäi 27,6 % alhaisemmaksi kuin mitä se oli vuonna 27. Liuskekivien louhinnassa liikevaihto vuonna 21 oli 1,5 % vuoden 27 tasoa suurempi. Lopputuotteiden valmistuksessa liikevaihto vuonna 21 pysyi edellisen vuoden tasolla, mutta jäi 16,6 % alhaisemmaksi kuin vuonna 27. Kuva 4. Liikevaihdon kehitys Louhinta (TOL ) Kivituotteiden valmistus (TOL 237) Lähde: Toimiala Online, Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri ja yritysrekisterin vuositilasto Luonnonkivituotteista ei ole saatavilla liikevaihtotilastoja tuoteryhmäkohtaisesti. Liikevaihdon jakautumista eri tuoteryhmien kesken selvitettiin yrityskyselyllä syksyllä 211. Tulisijatuotetyhmä oli suurin 33 % osuudella. Toiseksi suurin tuoteryhmä koostuu rakennuskivistä 24 %. Hauta- ja muistomerkkikivien osuus oli 15 % ja ympäristökivien 6 %. Muiden kivituotteiden osuus oli 1 %. Tulisijatuoteryhmän osuus on laskenut vuonna 27 VTT:n tekemään selvitykseen verrattuna 28 prosenttiyksiköllä. Hautakivituoteryhmä ja rakennuskivien osuudet ovat kasvaneet, tuolloin 11 % ja 16 %. Ympäristökivien osuus näyttäisi hieman laskeneen aikaisemmasta 12 % osuudesta. Kuva 5. Liikevaihdon jakautumien tuoteryhmien kesken 21 Rakennuskivet 24 % Ympäristökivet 6 % Muut 1 % Louhinta 21 % Tulisijat 33 % Hautakivet ja muistomerkit 15 % Lähde: Kiviteollisuusliito ry ja Lapin liitto, yrityskysely 12 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

13 2.2 Toimialan alueellinen jakauma Koriste- ja rakennuskiven louhinta (TOL 8111) on keskittynyt Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueelle, missä toimintaa on 32 toimipaikalla. Alueen toimijoiden yhteenlaskettu liikevaihto 22,4 milj. euroa on noin puolet koko suomen koriste- ja rakennuskiven louhinnasta. Liikevaihdoltaan toiseksi suurin on Pirkanmaan ELY-keskuksen alue, jossa 11 toimipaikan liikevaihto vuonna 29 oli 8,7 milj. euroa. Varsinais-Suomen alue, jossa on 16 toimipaikkaa ja joiden yhteenlaskettu liikevaihto oli 5 milj. euroa, on alueellisesi kolmanneksi suurin ennen Uudenmaata, jossa liikevaihto oli 2,7, milj. euroa. Vuoden 27 jälkeen koriste- ja rakennuskiven louhinnan liikevaihto on kasvanut vain Pirkanmaan alueella. Kivituotteiden valmistus (TOL 237) painottuu Pohjois-Karjalaan, missä 2 toimipaikan liikevaihto oli 52,6 milj. euroa vuonna 29. Varsinais-Suomen alueella toimivien 28 toimipaikan liikevaihto oli 3,6 milj. euroa. Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen alueet ovat seuraavaksi merkittävimmät alueet 14,2 milj. euron ja 13,2 milj. euron liikevaihdoilla. Liikevaihdon lasku talouslamassa vaikutti suhteellisesti eniten Kainuussa, missä liikevaihto laski 4,6, milj. euroa eli 36 % vuodesta 27 vuoteen 29. Euromääräisesti liikevaihdon lasku oli suurin Pohjois-Karjalassa 15,4 milj. euroa eli 22 % lasku alueen kivituotteiden liikevaihdossa. Liuskekiven louhinnasta alueellisia liikevaihtotietoja ei ole saatavissa tietosuojan vuoksi. Taulukko 3. Toimipaikat ja liikevaihto ELY-keskuksittain 29 ELY-keskus 8111 Koriste- ja rakennuskiven louhinta Toimipaikat Liikevaihto (1 euroa) 8113 Liuskekiven louhinta Toimipaikat Liikevaihto (1 euroa) 237 Kiven leikkaaminen, muotoilu ja viimeistely Toimipaikat Liikevaihto (1 euroa) Koko maa Uudenmaa Varsinais-Suomi Satakunta Häme Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Ahvenanmaa tietoja ei saatavissa tietosuojan vuoksi.. tieto nolla tai puuttuu Lähde: Tilastokeskus, Toimiala Online, yritys- ja toimipaikkarekisteri TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 13

14 Kuva 6. Luonnonkivien otto ja louhimoiden sijaintikunnat vuonna 21 LUONNONKIVIEN OTTO Ottomäärä 21, tonnia Graniittiset kivet ja liuskeet > 5 Kemijärvi Vuolukivet Suomussalmi Puolanka Kurikka Kiuruvesi P ihtipudas L apinlahti Nilsiä Juuka Muurame Y löjärvi Jyväskylä Orivesi Tampere S avonlinna P arikkala L uumäki L appeenranta U usikaupunki Kouvola Tammela L ieto Virolahti S omero P yhtää Taivassalo R aasepori 5 1 km Geologian tutkimuskeskus / Geological Survey of Finland Lähde: GTK 2.3 Yrityskannan muutokset Luonnonkiviteollisuuden yritysten määrä on pysynyt varsin vakaana koko 2-luvun. Louhinnassa muutamia yrityksiä on perustettu ja lopetettu vuosittain koko 2-luvun ajan yritysten kokonaismäärän pysyessä vakaana. Kivenjalostuksessa aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten määrä on vaihdellut välillä 15 2 vuosittain. Kiviteollisuudessa aloittaneiden 14 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

15 (noin 5 % yrityskannasta) ja lopettaneiden (noin 4,5 5 % yrityskannasta) yritysten määrä vuosittain on suhteessa hieman pienempi kuin kaikilla toimialoilla yhteensä aloittaneiden (noin 9,5 % yrityskannasta) ja lopettaneiden (noin 6,5 % yrityskannasta) yritysten määrä. Konkurssien määrä 2-luvulla on jäänyt alle 5 vuosittain, eikä vuonna 28 alkanut talouslama näytä lisänneen konkurssien määrää. Taulukko 4. Aloittaneet, lopettaneet ja konkurssiin haetut yritykset Vuosi 8111 Koriste- ja rakennuskiven louhinta 8113 Liuskekiven louhinta 237 Kiven leikkaaminen, muotoilu ja viimeistely Aloittaneita Lopettaneita Konkurssit Aloittaneita Lopettaneita Konkurssit Aloittaneita Lopettaneita Konkurssit Vuoden 27 ja 28 konkurssiin haetut yritykset TOL 22 luokituksella Lähde: Toimiala Online, Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri 2.4 Alan suurimmat yritykset Luonnonkiviala on pienyritysvaltainen toimiala. Koko alalla on vain kolme yritystä, jotka työllistävät yli sata henkilöä ja joiden liikevaihto ylittää 1 miljoonaa. Tulikivi Oyj liikevaihto oli 55,3 milj. euroa ja se työllisti 4 henkilöä vuonna 21. Palin Granit Oy:n liikevaihto oli 21,6 milj. euroa ja henkilöstö 158. Kolmanneksi suurin oli Nunnauuni Oy 14,9 milj. euron liikevaihdolla ja 147 työntekijällä. Monet luonnonkivialan yritykset ovat monitoimialaisia toimien sekä louhijoina että kivituotteiden valmistajina. Niiden tilastollinen luokittelu vain louhijoiksi tai valmistajiksi ei anna oikeaa kuvaa todellisuudesta. Alalla toimii myös yrityksiä, jotka harjoittavat asennusta ilman omaa tuotantoa. Palvelujen liittäminen toimituksiin ja asennusliiketoiminta on kasvussa ja merkittäviä toimijoita ovat esimerkiksi Lemminkäinen, Suomen Graniittikeskus ja IKJ Rakennus Oy. Louhintayrityksistä Palin Granit Oy on selkeästi alan suurin yritys, seuraavaksi suurimpien yritysten liikevaihdon ollessa alle 5 miljoonaa. Yrityksellä on yli kaksikymmentä louhimoa eri puolilla Suomea, joissa louhitaan graniittia ja myös muita kovakivilaatuja. Palin Granit osti Sinocraft Oy:n koko osakekannan ja sai haltuunsa Luumäellä ja Virolahdella sijainneet louhimot. Palin Granit Oy on myös yksi suurimpia kiven jalostajia. Loimaan Kivi nimen alla valmistetaan hautakiviä, sisustuskiviä ja rakennuskiviä. Syksyllä 211 Loimaan Kivi on aloittanut yhteistyön mm. Silestone-keittiötasoja valmistavan kansainvälisesti toimivan Consentino S.A. ryhmän kanssa Raakakiven louhintaan painottuvia yrityksiä ovat mm. Suomen Kiviteollisuus Oy Finska Stenindustri Ab, Taivassalon Graniitti Oy ja LT Granit Oy. Raakakiven louhinnan lisäksi kivituotteita mm. ympäristö-, rakennus-, ja monumenttikäyttöön valmistavia yrityksiä ovat TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 15

16 Kapeen Kivipojat Oy, OK Graniitti Oy, Kymen Granite Oy ja TTR-Granit Oy. Suurimmat liuskekiviä louhivia ja niitä eri käyttötarkoituksiin jalostavia yrityksiä ovat Liuskemestarit & Co Oy ja Ikikivi Oy. Kivituotteita valmistavista yrityksistä suurin on Tulikivi Oyj, jonka päätuotteitta ovat vuolukivestä valmistetut tulisijat. Tulikivi Oyj panostaa kasvuun keskittymällä tulisija-, saunaja sisustustuotteiden valmistukseen ja tuotekonseptien kehittämiseen sekä markkinointiin kuluttajille. Yhtiö luopuu rakennuskivien valmistuksesta ja astialiiketoiminnasta. Kermansavi -astioiden valmistus loppuu vuoden 211 lopussa. Tulisijoja valmistavat myös Nunnauuni Oy, Hopealoimu Oy ja Vuoleri Oy. Muita vuolukivituotteita valmistavia yrityksiä ovat Kuukivi Design Oy ja Hukka Design Oy. Suurimpia kivituotteiden valmistajia ja asentajia ilman omaa louhimoa on A. Heikkilä Granit Oy. Suurimpia hauta- ja muistomerkkikivien valmistajia ovat Kaavin Kivi Oy, Suomen Kivivalmiste Oy, Palin Granit Oy, Peipohjan Kiviveistämö Oy Polar Granit Oy, Tervajoen Kiviveistämö Oy, Kiviveistämö Levander Oy ja Hautakiviliike Heikkinen Oy. Useimpien tuotevalikoimaan kuuluvat myös sisustus- ja rakennuskivet. Sisustuskivien tuoteryhmässä suurimpia yrityksiä ovat Ylämaa Origin konserniin kuuluva Ylämaan Graniitti Oy ja Louhi Kivitasot Oy. Keittiötasojen valmistusta on myös Kaavin Kivi Oy:n tytäryhtiöllä Kaavin kotitasolla. Oy Tampereen Kovakivi Tammerfors Hårdsten Ab toimittaa raakakiviä sekä ympäristö-, julkisivu- ja muistomerkkikiviä. Vantaan Luonnonkivi Oy:n tuotevalikoimaan kuuluvat katu-, muuri- ja porraskivet. Kivilinja Oy ja IKJ Rakennus painottuvat ympäristörakentamiseen ja kiviasennuksiin. Taulukko 5. Suurimpia koriste-, rakennus- ja liuskekiven louhinnan yrityksiä. Toimialaluokat TOL 8111 ja TOL 8113 Yritys Tilikauden päättymispäivä Liikevaihto Henkilöstö lkm Konsernin nimi Palin Granit Oy Granicon Oy Suomen Kiviteollisuus Oy - Finska Stenindustri Ab Kapeen Kivipojat Oy Taivassalon Graniitti Oy LT Granit Oy Tytäryritys/Ylämaa Origin -konserni Liuskemestarit & Co Oy Nunnanlahden Uuni Oy OK Graniitti Oy Kymen Granite Oy Ikikivi Oy TTR-Granit Oy Lähde: Suomen Asiakastieto Oy 16 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

17 Taulukko 6. Suurimpia kivituotteita valmistavia yrityksiä. Toimialaluokka TOL237 Yritys Tilikauden päättymispäivä Liikevaihto Henkilöstö lkm Tulikivi Oyj Konsernin nimi Nunnauuni Oy Tytäryritys/Nunnanlahden Uuni -konserni Kaavin Kivi Oy Suomen Kivivalmiste Oy Ylämaan Graniitti Oy Tytäryritys/Ylämaa Origin -konserni A. Heikkilä Granit Oy Kivilinja Oy Tytäryritys/Kivilinja Yhtiöt -konserni IKJ Rakennus Oy Louhi Kivitasot Oy Hopealoimu Oy Oy Tampereen Kovakivi Tammerfors Hårdsten Ab Peipohjan Kiviveistämö Oy Vantaan Luonnonkivi Oy Vientikivi Oy Finland Sauna-Eurox Oy Vuoleri Oy Kuukivi Design Oy Hukka Design Oy Polar Granit Oy Tervajoen Kiviveistämö Oy Kiviveistämö Levander Oy Hautakiviliike Heikkinen Oy Iitin Graniitti Oy Varpaisjärven Graniitti Oy Keikyän Kivi Oy Kiviliike Sairanen Oy Parhaat Löylyt Oy Sukevan Kivi Oy Kokkolan Hautakivipalvelu Oy Nivalan Kivi Oy Ylivieskan Kivihiomo Oy Hautakiviliike Veljekset Rautio Oy Lähde: Suomen Asiakastieto Oy 2.5 Henkilöstö Luonnonkiviteollisuudessa henkilöstö on vähentynyt kolme viimeistä vuotta. Vuoden 21 Tilastokeskuksen yritysrekisterin vuositilaston mukaan luonnonkiviala työllisti yhteensä 157 henkilöä. Louhinnan osuus henkilöstöstä oli 16 % eli 241 henkilöä ja kiven valmis- TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 17

18 tuksen osuus 84 % eli 1266 henkilöä. Vuoden 27 jälkeen henkilöstön määrä on laskenut yhteensä 439 henkilöllä, joka on 22,6 % vähemmän kuin vuonna 27. Louhinta (TOL ) työllisti 91 henkilöä, 27,4 %, vähemmän vuonna 21 kuin 27. Vastaavasti kivituotteiden valmistuksessa (TOL 237) henkilöstön vähennykset olivat yhteensä 348 henkilöä, 21,6 %. Kivituotteiden valmistuksessa vähennykset ovat kohdistuneet alan suurimmille toimipaikoille. Vuosina toimipaikoilla kokoluokassa henkilöä eli käytännössä kolmessa suurimmassa yrityksessä vähennys oli yhteensä 25 henkilöä eli 3 % työvoimasta. Kokoluokassa 1-49 henkilöä vähennystä oli yhteensä 16 henkilöä eli 3,5 % ja kokoluokassa alle 1 henkilöä työvoima pienentyi 24 henkilöllä eli 5,7 %. Kiviteollisuusliiton suhdannekyselyn vastanneiden yritysten henkilöstön määrä tulevana vuonna pysyy ennallaan 55,3 % vastanneissa yrityksissä ja kasvaa 34,2 % yrityksistä. Kuva 7. Henkilöstön määrän kehitys koriste-, rakennus- ja liuskekiven louhinnassa (TOL ) sekä kivituotteiden valmistuksessa (TOL 237) vuosina Henkilöä Louhinta (TOL ) Kivituotteiden valmistus (TOL 237) Lähde: Toimiala Online, Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri (26-29) sekä Tilastokeskus, yritysrekisterin vuositilasto (21) Taulukko 7. Kivituotteiden valmistuksen (TOL 237) kokonaishenkilöstö kokoluokittain vuosina Toimipaikan Henkilöstö kokoluokka Kaikki kokoluokat alle 1 henkilöä henkilöä henkilöä yli 25 henkilöä Lähde: Toimiala Online, Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri 18 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

19 Luonnonkiviteollisuuden henkilöstö ikääntyy. Koko luonnonkiviteollisuudessa vuotiaiden ikäryhmän osuus työssä olevista on suhteessa suurempi kuin kaikilla toimialoilla yhteensä, kun verrataan eri ikäryhmien osuutta toimialoilla työssäkäyvien koko henkilöstöön. Alle 34-vuotiaiden osuus luonnonkiviteollisuudessa on selvästi pienempi kuin kaikilla toimialoilla yhteensä. Nuorten suhteellinen osuus on vähentynyt vuoden 26 tilanteesta. Alan irtisanomiset näyttävät siten kohdistuneen etenkin nuoriin työntekijöihin. Kuva 8. Työvoiman ikärakenne luonnonkivialalla verrattuna kaikkien toimialojen ikärakenteeseen vuonna 29. Ikäluokan % -osuus toimialan koko työvoimasta. 4,5 4, 3,5 3, % 2,5 2, 1,5 1,,5, Kaikki toimialat yhteensä Luonnonkiviteollisuus (TOL ) Lähde: Toimiala Online, Tilastokeskus, työllisyys ja työvoima TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 19

20 3 Markkinoiden rakenne ja kehitys 3.1 Markkinoiden kokonaiskuva Kivituotteiden maailman kokonaismarkkinoista eri lähteet antavat toisistaan poikkeavia arvioita. Vuonna 27 maailman kiven kulutus oli suuruusluokkaa 1 1 milj. m2. Kiina ja USA ovat suurimmat kivituotteiden käyttäjämaat, vastaten 12 % ja 9 % koko maailman kulutuksesta. Muita suuria kiven kuluttajamaita ovat Intia (7 %), Italia (7 %), Espanja (6 %), Etelä-Korea (4 %), Japani (4 %), Taiwan (2 %) ja Brasilia (2 %). Eurooppa on kivituotteiden suurin markkina-alue. Euroopan 1 suurimman maan osuus on enemmän kuin 27 % maailman kivituotteiden kulutuksesta. Maailman luonnonkiviteollisuus on kasvanut 198-luvulta aina vuoteen 27. Tuotannon kasvu vuodesta 23 vuoteen 27 yhteensä oli noin 2 %, vuosittaisen kasvun vaihdellessa 3 5 % välillä kansainvälisillä markkinoilla suurimpien tuottajamaiden tuotannosta arvioituna. Näiden tuottajamaiden yhteenlaskettu tuotanto laski noin yhden prosentin laskettuna vuoden 27 tasosta vuoteen 29. Kiina ja Intia ovat suurimmat tuottajamaat arviolta 23, milj. ja 21, milj. tonnin tuotannoilla. Turkki on noussut kolmanneksi suurimmaksi kiven tuottajaksi 11,5 milj. tonnilla ja on ohittanut Iranin ja Italian, joiden tuotannot 29 olivat 11, milj. tonnia ja 9,1 milj. tonnia. Vuonna 29 Brasilian 7,5 milj. tonnin tuotanto ylitti Espanjan 7,2 milj. tonnia. Tuotantoaan kasvattaneita maita ovat Pohjoismaista Norja ja Afrikan maista Angola, Mosambik, Namibia ja Syyria. Vuoden 28 talouskriisin vaikutukset eivät jakautuneet tasaisesti eri tuottajamaiden kesken. Talouslaman vaikutukset kulutukseen näkyivät ensin USA:ssa jo vuonna 27 ja Saksassa vuonna 28. ja maissa. Suhteellisesti arvioituna tuotanto supistui eniten Kreikassa, 25 % ja määrällä mitattuna lasku oli 5 tonnia. Määrällisesti eniten tuotanto supistui Espanjassa 1 milj. tonnia vastaten 12 % tuotannon laskua vuodesta 27 vuoteen 29. Samaan aikaan Turkki on nostanut tuotantoaan 21 % eli 2 milj. tonnilla. Myös Egypti on pystynyt hieman kasvattamaan tuotantoaan kolmella prosentilla. Kysynnän laskun vaikutukset näkyivät eri tavalla eri tuoteryhmissä ja maissa. Esimerkiksi valmiiden graniittituotteiden viennin laskusta USA:han kärsivät erityisesti Italia, Brasilia ja Intia. Toisaalta Intia ja Kiina pystyivät kasvattamaan vientiään USA:n raakagraniitissa. Pääasiassa marmoria vievä Turkki on puolestaan kasvattanut vientiään erityisesti Kiinaan ja Syyriaan. 2 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

21 Taulukko 8. Maailman suurimmat raakakiventuottajamaat (tonnia) Maa Kiina Intia* Turkki Iran Italia Brasilia Espanja Egypti Potugali USA Kreikka Ranska Saudiarbia Puola Magedonia Syyria Suomi Etelä-Afrikka Norja Argentina Vitnam Mosambik Kroatia Japani Angola Kanada Namibia Thaimaa Slovenia YHTEENSÄ *Intian luvut sisältävät vain marmorin ja graniitin Luvut kursiivilla arvioita Lähde: IMM, TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 21

22 Kuva 9. Suurimpien luonnonkiven tuottajamaiden tuotannon kehitys Kiina Intia* Turkki Iran Italia Brasilia Espanja Egypti Portugali USA Kreikka Ranska Saudiarabia Puola Magedonia Syyria Suomi Etelä-Afrikka Norja Argentina Vietnam Mosambik *Intian luvut sisältävät vain marmorin ja graniitin Lähde: IMM Maailman luonnonkiven kansainvälistä kauppaa hallitsee Kiina. Kivituotteiden vienti Kiinasta oli 2,1 milj. tonnia (laskettuna raakakiveksi) ja oli noin 59 % koko maailman kivituotteidenviennistä vuonna 21. Muita suuria lopputuotteiden viejiä ovat Turkki (9,6 %), Italia (9,5 %), Intia (6,7 %) ja Brasilia (4,5 %). Näiden viiden suurimman maan osuus on noin 89 % kaikesta lopputuotteiden vientikaupasta. Raakakiven viennissä Turkki on suurin, 4,5 milj. tonnia ja sitten seuraavat Intia (3,4 milj. tonnia) ja Italia, Espanja ja Brasilia ylsivät myös yli miljoonan tonnin vientimääriin. 22 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

23 Kuva 1. Maailman luonnonkivimarkkinat, vienti ja tuonti maittain vuonna 21, tonnia (tuotteiden tonnit raakakiveksi laskettuna) Lähde: IMM 3.2 EU:n kotimarkkinat Eurooppa muodostaa maailman suurimman kivituotteiden yhteismarkkina-alueen. Suurimmat kivituotteiden kuluttajamaat EU-alueella ovat Espanja, Italia, Iso-Britannia ja Ranska. Kivituotteiden kulutus vaihtelee Euroopan sisällä johtuen maan historiasta ja kulttuuritaustasta sekä ilmastosta. Lämmin ilmasto on perinteisesti suosinut luonnonkiveä. Tärkeimpiä luonnonkivien käyttökohteita ovat rakentaminen, hautakivet ja muistomerkit sekä kuluttajatuotteet. Vuonna 21 EU (EU27) alueella kulutettiin luonnonkivituotteita 9,5 mrd. euron arvosta. Luonnonkivituotteiden markkinat supistuivat edelleen 1,5 %. vuonna 21 verrattuna edelliseen vuoteen Vuoden 21 kulutus oli 19,7 % pienempi kuin vuonna 27. Eurooppa on varsin omavarainen kivituotteiden suhteen. Raakakivissä omavaraisuus on 14,6 % eli EU on nettoviejä ja lopputuotteissa omavaraisuus on 97,8 %. Suurimman käyttöalueen muodostavat rakennuskivet (8 % Euroopan markkinoista). Tuotteita tällä sektorilla ovat mm. kaikenlaiset luonnonkiviset lattia- ja seinälaatat sisä- ja ulkokäyttöön räätälöidyt tuotteet kuten keittiötasot, reunukset, tulisijat, ikkunapenkit ja altaat TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 23

24 julkisten tilojen somistustuotteet puisto- ja maisemarakentaminen levyt ja laatat Toiseksi suurin markkina (noin 1 15 %) on hautakivet, muistomerkit ja uurnat. Kuluttajatuotteet esim. puutarhakeskusten kautta on varsin pientä (1 5 %). Tämä markkina käsittää luonnonkivituotteita puutarhan somistukseen kuten laattoja, puutarha taidetta, suihkulähteitä, palloja ja ruukkuja. Kuva 11. Euroopan luonnonkivimarkkinoiden kehitys milj. euroa Raakakivet Lopputuotteet Lähde: Eurostat Kuva 12. Euroopan EU 27 -maiden luonnonkiviteollisuuden tuotannon sekä EU27 ulkopuolisen tuonnin ja viennin kehitys milj. euroa Tuotanto raakakivi Vienti raakakivi Tuonti raakakivi Tuotanto tuotteet Vienti tuotteet Tuonti tuotteet Lähde: Eurostat 24 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

25 3.3 Kotimaan markkinat Kivituotteiden kotimaan kokonaismarkkinat on laskettu erikseen raakakivelle ja jalostetuille tuotteille tuotannon bruttoarvosta ja ulkomaankaupan tiedoista (tuotannon bruttoarvo vienti + tuonti). 198-luvulta lähtien vuoteen 23 markkinat kasvoivat tasaisesti. Vuonna 23 lopputuotteiden markkinat laskivat 16,6 % edellisestä vuodesta. Markkinat kääntyivät kasvuun jälleen vuonna 24 ja kasvu jatkui vuoden 28 talouden lamaan saakka. Kasvua vuodesta 24 vuoteen 27 oli 51 %. Lopputuotteiden kotimarkkinat laskivat 27 huippuvuoden 188 milj. eurosta 163 milj. euroon vuonna 28 ja edelleen 139 milj. euroon vuonna 29. Kysynnän lasku vuodesta 27 vuoteen 29 oli 26 %. Vuonna 21 lopputuotteiden kysyntä vilkastui ja markkina kasvoi 7 % vuoteen 29 verrattuna, mutta jäi 21 % alle vuoden 27 tason. Kuva 13. Kotimaan markkinoiden kehitys euroa Raakakivi Lopputuotteet Vuoden 21 markkina on laskettu tuotannon bruttoarvon ennakkotiedolla, joka on käytettävissä vain kivituotteille. Lähde: Tullitilastot ja Toimiala Online, Tilastokeskus, teollisuuden rakennetilastot 3.4 Tärkeimmät asiakasalat Perinteisiä kivituotteiden käyttäjiä ovat olleet kunnat, valtio, yhtiöt ja yhteisöt. Syksyllä 211 tehdyn yrityskyselyn mukaan julkisen sektorin osuus toimialan liikevaihdosta oli 11,9 % ja yksityisen sektorin osuus oli 88,1 %. Suurimman asiakasryhmän muodostavat yksittäiset kuluttajat, jonka jälkeen tulevat, rakennuttajat ja rakennustarvikeliikkeet sekä viherrakennusliikkeet. Yksityisten kuluttajien suhteellinen osuus on laskenut 44 prosenttiin vuonna 29 tehdyn kyselyn 47 prosentista. Yksityisen kuluttajamarkkinan tuotteita ovat tulisijat, keittiötasot, sisustustuotteet ja pienesineet sekä hautakivet. Kasvava kuluttajatuotesektori on viherrakentaminen. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 25

26 Kuva 14. Kivituotteiden asiakasjakauma Viherrakennusliikkeet 2 % Muut 33 % Rakennustarvikeliike 5 % Rakennuttaja 16 % Yksityinen kuluttaja 44 % Lähde: Kiviteollisuusliitto ry ja Lapin liitto, yrityskysely 211 Rakennustuotemarkkinat olivat vuonna 21 Rakennustuoteteollisuus RT ry:n mukaan 1 miljardia euroa ja vuonna 28 vastaavasti 11,8 mrd. euroa. Kivipohjaisten tuotteiden osuus oli 2 % rakennustuotemarkkinoista eli 2 miljardia euroa. vuonna 21. Kivipohjaiset rakennusmateriaalimarkkinat sisältävät mineraalivillat, valmisbetonin ja betonituotteet, elementit, tiilet ja laatat sekä muut kivipohjaiset tuotteet. Luonnonkivituotteita ei ole eroteltu vaan ne sisältyvät ryhmiin laatat ja muut tuotteet. Luonnonkivituotteiden osuus rakennustuotemarkkinoista on marginaalinen, joten luonnonkivituotteilla olisikin kasvupotentiaalia tässä markkinasektorissa. Kuva 15. Kivipohjaisten rakennusmateriaalien markkinoiden jakautuminen 21 Tiilet 5 % Laatat 4 % Muut 13 % Valmisbetoni 15 % Muut betonituotteet 1 % Mineraalivillat 18 % Elementit 35 % Lähde: Rakennusteollisuus RT ry Muutokset rakennusteollisuuden tuotannossa vaikuttavat suoraan myös kivipohjaisten rakennustuotteiden kysyntään. EK:n marraskuussa 211 julkistama rakennusteollisuuden luottamusindikaattori osoitti muusta teollisuudesta poiketen parannusta parilla pisteellä lokakuuhun verrattuna. Rakennusyritykset kuvaavat kuitenkin tilauskantaansa aavistuksen keskimääräistä heikommaksi. Rakentamisen luottamus oli lokakuussa hieman vahvempaa kuin EU-maissa keskimäärin. 26 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

27 Kuva 16. Rakentamisen luottamusindikaattorit Suomessa, Ruotsissa ja EU:ssa lokakuussa 211 Lähde: Toimiala Online, EK, EU 3.5 Vienti, tuonti ja muu kansainvälinen toiminta Suomen kiviviennin arvolla mitattu huippuvuosi oli 26, jolloin raakakiveä ja kivituotteita vietiin tonnia, yhteensä 99,68 milj. euron arvosta. Raakakiven vienti kasvoi vielä vuonna 27 9,7 % edellisestä vuodesta. Valmiiden tuotteiden viennin määrän vähentyminen alkoi jo vuonna 27 ja laskeva suunta näyttää jatkuvan edelleen. Suomi on luonnonkivituotteiden nettoviejä. Vienti oli vuonna 21 yli viisinkertainen tuontiin nähden. Raakakivien ja lopputuotteiden vienti yhteensä vuonna 21 oli 7,45 milj. euroa ja tuonti 13,826 milj. euroa. Viennin osuus luonnonkiviteollisuuden liikevaihdosta oli 33,6 %. Luonnonkivien viennin osuus koko Suomen viennistä oli,13 % ja tuonnista,3 % Vienti Vuonna 21 Suomesta vietiin raakakiveä tonnia. Viennin arvo oli 32,435 milj. euroa. Raakakiven viennin määrä kasvoi edellisestä vuodesta 48 %. Vuoden 21 viennin määrä lähestyi huippuvuoden tasoa ollen 95 % vuoden 27 määrästä. Vientiin toimitettava raakakivi on lähes yksinomaan karkeasti lohkottua graniittia, jonka osuus oli 99,6 % TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 27

28 kaikesta raakakiven viennistä. Vuonna 21 vietiin vain vähäisiä määriä liuskekiveä, marmoria ja travertiinia sekä muuta muistomerkki ja rakennuskiveä. Kaikkiaan raakakiviä vietiin Suomesta 32 eri maahan. Vuonna 21 kivituotteiden viennin määrä oli tonnia ja arvo 37,61 milj. euroa. Lopputuotteiden viennin määrä vuodesta 26 vuoteen 21 on laskenut kaikkiaan 69,1 %. Kahdessa suurimmassa tuoteryhmässä muistomerkki ja rakennuskivissä sekä graniittituotteissa vienti on tänä aika laskenut 42,6 % ja 91, %. Graniitin viennissä painopiste näyttää siirtyneen lopputuotteiden viennistä raakagraniitin vientiin. Vuonna 21 muistomerkki- ja rakennuskivet, johon sisältyy myös vuolukivitulisijat, oli 82, % kaikesta luonnonkiven lopputuotteiden viennin määrästä, graniittituotteiden osuus oli 12,7 %, katu-, reuna- ja käytävänpäällyskivien osuus 4,8 % ja muiden tuotteiden osuus yhteensä,5 %. Vuonna 21 muistomerkki- ja rakennuskivituotteita vietiin tonnia 34,3 milj. eurolla. Graniittituotteita vietiin tonnia 2,7 milj. eurolla. Katu-, reuna- ja käytävänpäällyskiviä vietiin 1 85 tonnia, arvoltaan 377 euroa. Muita tuotteita vietiin yhteensä 13 tonnia 16 eurolla. Alkuvuonna 211 raakakiven vientiä on pystytty edelleen kasvattamaan, kun taas lopputuotteiden vienti on supistunut. Verrattaessa 211 toteutunutta vientiä ajalta tammi-elokuu vastaavaan ajanjaksoon edellisenä vuonna, on raakakiven vienti kasvanut määrällisesti 3 % ja arvolla mitattuna 4 %. Raakakiven viennin arvo tammi-elokuulta 211 oli yhteensä 27,9 milj. euroa. Lopputuotteiden vienti tammi-elokuussa 211 laski määrällä mitattuna 12 % verrattuna vastaavaan aikaan 21. Viennin arvo samaan aikaan on kuitenkin noussut 3 %. Lopputuotteiden viennin arvo tammi-elokuussa 211 oli 22,2 milj. euroa, jääden alle raakakiven viennin arvon. Kuva 17. Raakakiven viennin kehitys /8 tonnia / milj. euroa Raakakivi, määrä Raakakivi, arvo Lähde: Tullihallitus 28 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

29 Kuva 18. Lopputuotteiden viennin kehitys /8 tonnia / milj. euroa Lopputuotteet, määrä Lopputuotteet, arvo Lähde: Tullihallitus Kuva 19. Luonnonkivituotteiden viennin arvon kehitys tuoteryhmittäin milj. euroa /8 Katu-, reuna- ja käytävänpäällyskivet Muistomerkki- ja rakennuskivet Graniittituotteet Muut lopputuotteet Lähde: Tullihallitus TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 29

30 Kuva 2. Luonnonkivituotteiden viennin määrän kehitys tuoteryhmittäin tonnia /8 Katu-, reuna- ja käytävänpäällyskivet Graniittituotteet Muistomerkki-ja rakennuskivet Muut lopputuotteet Lähde: Tullihallitus Tärkein vientimaa on Kiina, jonne raakakiviä vuonna 21 vietiin tonnia 2,7 milj. eurolla. Kiinan viennin osuus koko raakakiven vientimäärästä oli 68, %. Muut vuoden 21 kymmenen suurinta vientimaata ja niiden osuus raakakiven viennistä olivat Italia 8,3 %, Puola 6,9 %, Espanja 4, %, Hongkong 2,3 %, Venäjä 2,2 %, Intia 1,8 %, Taiwan 1,7 %, Liettua 1,1 % ja Saksa 1, %. Kymmenen suurimman raakakiven vientimaan joukkoon vuoden 28 jälkeen ovat nousseet Hongkong ja Liettua. Eniten vientiä vuonna 21 oli Kiinaan sekä määrällä että arvolla mitattuna. Kiinan osuus koko luonnonkiven viennin määrästä oli 63,8 % ja arvosta 29,8 % vuonna 21. Luonnonkivikauppaa Kiinan kanssa tarkastellaan tarkemmin luvussa Vienti Saksaan vuonna 21 oli yhteensä 8,28 milj. euroa ja 6 76 tonnia. Vienti kostuu lähes kokonaan muistomerkki- ja rakennuskivet tuoteryhmän tuotteista, joita vietiin 7,644 milj. eurolla Tähän ryhmään sisältyy myös vuolukivituotteet. Saksa on tärkeä vuolukivitulisijojen vientimaa. Lisäksi vietiin pieniä määriä graniittituotteita ja raakagraniittia. Ruotsin vienti oli samaa suuruusluokkaa Saksan kanssa 7,128 milj. euroa ja tonnia. Muistomerkki- ja rakennuskivet sisältäen vuolukivituotteet oli 4,739 milj. euroa, graniittituotteita vietiin 1,772 milj. eurolla ja raakagraniittia 2,18 milj. eurolla. Lisäksi vietiin pieniä määriä katu-, reuna- ja käytävänpäällyskiviä sekä laattoja ja kuutiota. Ranska on noussut neljänneksi suurimaksi vientimaaksi 5,655 milj. eurolla ja tonnin määrällä. Vienti koostui muistomerkki- ja rakennuskivistä (sisältäen vuolukivituotteet), joita vietiin 5,429 milj. eurolla. Loput viennistä oli raakagraniittia 1,738 milj. eurolla. Vienti Belgiaan oli 4,671 milj. euroa ja tonnia. Vienti koostui pääasiassa muistomerkki- ja rakennuskivistä (sisältää vuolukivituotteet) 4,661 milj. euroa. Lisäksi vietiin raakagraniittia. Italiaan vietiin määrältään toiseksi eniten Suomen luonnonkiviä, heti Kiinan jälkeen. Viennin määrä oli tonnia ja arvo 4,179 milj. euroa. Raakagraniittia viennistä oli 3 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

31 tonnia, 2,721 milj. euroa. Muu vienti koostui muistomerkki- ja rakennuskivistä sisältäen myös vuolukivituotteet. Venäjän vienti oli 3,48 milj. euroa ja 8 89 tonnia. Venäjälle vietiin erilaisia lopputuotteita joista suurimman ryhmän muodosti muistomerkki- ja rakennuskiviä (sisältää vuolukivituotteet) 1,511 milj. euroa. Raakakivistä graniitin osuus oli suurin 592 euroa. Puolaan vietiin määrällä mitaten kolmanneksi eniten luonnonkiviä, pääasiassa graniittia tonnia 2,446 milj. eurolla ja hieman muistomerkki- ja rakennuskiviä. Espanjaan vietiin myös merkittävästi raakagraniittia tonnia 1,411 milj. eurolla. Kuva 21. Tärkeimmät vientimaat 21 sekä viennin arvo ja määrä 2 2 tonnia milj. euroa Lopputuotteet, määrä Raakakivi ja lopputuotteet yhteensä, arvo Raakakivi, määrä Lähde: Tullihallitus Tuonti Talouslaman vaikutus raakakiven tuontiin näkyi tuonnin arvon laskuna, joka oli raakakivissä 56,6 % ja lopputuotteissa 22,7 % vuonna 29 verrattuna edelliseen vuoteen. Tuonnin osuus kotimaan lopputuotemarkkinoista vuonna 28 oli 9,7 %. Tuonnin osuus kotimaan markkinoista on laman jälkeen kahtena viime vuonna vähentynyt 8,8 % vuonna 29 ja edelleen 8,1 % vuonna 21. Tuonti yhteensä vuonna 21 oli tonnia arvoltaan 14, milj. euroa. Raakakiven tuonnin osuus oli tonnia, 1,7 milj. euroa ja kivituotteiden osuus tonnia, 12, milj. euroa. Raakakiven tuonnin arvo kasvoi 93,1 % vuodesta 29. Valmiiden tuotteiden tuonnin arvo laski vuonna 21 noin 2 % edellisestä vuodesta. Verrattaessa tuonnin toteutumaa tammi-elokuulta 211 vastaavaan ajanjaksoon vuonna 21, voidaan todeta raakakiven tuonnin laskeneen 33 %. Kivituotteiden tuonti on puolestaan kasvanut 6,2 % tammi-elokuussa 211 verrattuna vastaavaan aikaan vuonna 21. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 31

32 Kuva 22. Raakakiven tuonnin kehitys /8 tonnia / milj. euroa Raakakivi, määrä Raakakivi, arvo Lähde Tullihallitus Kuva 23. Kivituotteiden tuonnin kehitys /8 tonnia /8 Lopputuotteet, määrä Lopputuotteet, arvo milj. euroa Lähde Tullihallitus Vuonna 21 graniitin osuus raakakiven arvolla mitatusta tuonnista oli 61 %. Graniitin suhteellinen osuus on noussut vuodesta 28, jolloin se oli 41 %. Vuonna 21 Suomeen tuotujen muiden raakakivien osuudet olivat: 33 % liuskekiviä, 3 % porfyyri, basaltti ja muita muistomerkkikiviä, 2 % hiekkakiviä ja 1 % marmoria ja travertiinia. Suomeen tuoduista valmiista tuotteista arvoltaan suurimman ryhmän muodosti vuonna 21 graniittituotteet 44 % osuudella. Toinen suuri tuoteryhmä ovat katu-, reuna- ja käytävänpäällyskivet 33 % osuudella. Myös määrällä mitattuna se on suurin tuoteryhmä. Marmori- travertiini ja alabasteri tuotteiden osuus oli 9 %. Laatat ja kuutiot sekä muistomerkki ja rakennuskivet olivat molemmat 5 % tuotteiden tuonnista. Liuskekivituotteiden osuus oli 3 % ja kalkkikivituotteiden osuus 1 %. 32 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

33 Kuva 24 a-b. Raakakiven tuonnin arvon ja määrän jakautuminen tuotteittain 21 Raakakiven tuonti 21 yhteensä 1,796 milj. euroa Raakakiven tuonti 21 yhtensä tonnia Hiekkakivi, raaka/karkeasti lohkottu 2 % Porfyyri, basaltti ja muu muistomerkki - /rak.kivi 3 % Hiekkakivi, raaka/karkeasti lohkottu 2 % Porfyyri, basaltti ja muu muistomerkki- /rak.kivi 1 % Graniitti, sahattu/leikattu 53 % Liuskekivi 33 % Marmori ja travertiini, sahattu/leikattu 1 % Graniitti, raaka/karkeasti lohkottu 8 % Graniitti, sahattu/leikattu 51 % Liuskekivi 4 % Marmori ja travertiini, raaka/karkeasti lohkottu 2 % Graniitti, raaka/karkeasti lohkottu 4 % Lähde: Tullihallitus Kuva 25 a-b. Kivituotteiden tuonnin arvon ja määrän jakauma tuoteryhmittäin 21 Kivituotteiden tuonti 21 yhteensä 12,29 milj. euroa Kivituotteiden tuonti 21 yhteensä tonnia Muistomerkki- ja rakenuskivet 5 % Graniittituotteet 44 % Kalkkikivituotteet 1 % Työstetty liuskekivi ja -tavarat 3 % Katu-, reuna- ja käytävänpäällyskivet 33 % Laatat ja kuutiot 5 % Marmori, travertiini ja alabasteri 9 % Muistomerkki- ja rakenuskivet 3 % Graniittituotteet 18 % Marmori, travertiini ja alabasteri 3 % Laatat ja kuutiot 5 % Kalkkikivituotteet % Työstetty liuskekivi ja -tavarat 2 % Katu-, reuna- ja käytävänpäällyskivet 69 % Lähde: Tullihallitus Luonnonkiviä tuodaan eniten Suomeen Kiinasta. Kiinan osuus kaikesta Suomeen tuotavasta luonnonkivestä on 62,5 % määrällä mitattuna ja 47,4 % arvosta. Kauppaa Kiinan kanssa tarkastellaan tarkemmin luvussa Italian tuonnin osuus raakakiven ja lopputuotteiden tuonnista Suomen on 2,2 %. Tuonti Italiasta koostuu pääasiassa lopputuotteista. Tuonti Italiasta vuonna 21 oli yhteensä 2 92 tonnia arvoltaan 2,797 milj. euroa. Vuonna 21 Italian tuonnin arvosta 83,2 % oli graniittituotteita, joko leikattuja tai sahattuja tasaisia tai sileäpintaisia tuotteita sekä kiillotettuja tai työstettyjä yli 1 kg tuotteita. Graniittituotteiden suhteellinen osuus on kasvanut vuoden 28, jolloin sen osuus oli 77 %. Marmori-, travertiini- ja alabasterituotteiden osuus vuonna 21 oli 13,4 %. Lisäksi tuotiin pieniä määriä muistomerkki- ja rakennuskiviä, kalkkikiviä sekä laattoja ja kuutioita. Raakakiven osuus oli vain 1,5 % Italian tuonnin arvosta ja se muodostui raaka tai karkeasti lohkotusta graniitista sekä marmorista ja travertiinista. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 33

34 Hongkong on nousut kolmanneksi tärkeimmäksi tuontimaaksi ja sen osuus Suomen luonnonkivituonista vuonna 21 oli 5,9 %. Tuonti Honkongista oli tonnia, ja sen arvo oli 814 euroa. Tuonnista 97 % oli katu-, reuna- ja käytävänpäällyskiviä. Lisäksi tuotiin kiillotettuja tai työstettyjä alle 1 kg graniittituotteita ja karkeasti lohkottua graniittia. Tuonnin määrä Ruotsista oli tonnia ja arvo 793 euroa. Tuonti Ruotsista oli arvoltaan lähes samansuuruinen kuin tuonti Hongkongista. Leikatut tai sahatut, tasa- tai sileäpintaiset graniittituotteet muodostivat 72,6 % tuonnin arvosta. Raaka liuskekivi oli toinen merkittävä tuoteryhmä Ruotsista 14,4 % osuudella. Lisäksi Ruotsista tuotiin graniittia, marmori ja travertiini sekä porfyyri, basaltti ja muiden muistomerkki- ja rakennuskivien ryhmiin kuuluvia raakakiviä. Lopputuotteiden ryhmässä tuotiin lisäksi katu-, reuna- ja käytävänpäällyskiviä, kalkkikivituotteita ja muita graniittituotteita. Intiasta tuotiin sekä raakakiviä että lopputuotteita yhteensä tonnia 447 eurolla. Raakakivien osuus yhteensä oli 13,2 %, sisältäen liuskekiviä ja graniittia sekä porfyyri, basaltti ja muita muistomerkki- ja rakennuskiviä. Lopputuotteista merkittävin oli yli kymmenen kilon työstetyt graniittituotteet, joiden osuus koko Intian tuonnista oli 42,5 %. Muita lopputuotteita olivat katu-, reuna- ja käytävänpäällyskivet, laatat ja kuutiot, marmori, travertiini ja alabasterituotteet, muistomerkki- ja rakennuskivet sekä liuskekivituotteet. Norjasta vuonna 21 tuotiin vain raakakiveä tonnia 394 eurolla. Norja on suurin liuskekiven tuoja ja sen osuus Norjan tuonnista oli 93,2 %. Lisäksi Norjasta tuotiin porfyyri, basaltti ja muiden muistomerkki- ja rakennuskivien ryhmän kiviä sekä sahattua tai leikattua graniittia. Saksasta tuotiin raakakiviä ja lopputuotteita yhteensä 563 tonnia 387 eurolla. Raakakiven tuonti koostui hiekkakivestä ja porfyyri, basaltti ja muiden muistomerkki- ja rakennuskivien ryhmän kivistä. Lopputuotteiden kirjo on laaja sisältäen 14 eri tullinimikkeen (CN8) tuotteita. Tuonti Virosta on määrältään vain 15 tonnia, mutta arvoltaan 328 euroa. Merkittävimmät tuontituotteet olivat yli kymmenen kilon työstetyt graniittituotteet ja karkeasti lohkottu raakagraniitti. Ranskasta tuotiin raakakiviä ja lopputuotteita yhteensä tonnia 237 eurolla. Tuotu raakakivi oli ainoastaan liuskekiveä. Lopputuotteissa Ranska on merkittävä laattojen ja kuutioiden tuoja. Lisäksi 21 tuonti sisälsi muistomerkki ja rakennuskiveä. Portugalista tuotiin vain lopputuotteita, jotka koostuivat marmori, travertiin ja alabasteriryhmän, graniitti- ja kalkkikivituotteista sekä liuskekivituotteista ja tavaroista. Tuonnin määrä oli 19 tonnia ja arvo 136 euroa. Espanjasta tuotiin marmori, travertiini ja alabasteri tuotteita muistomerkki ja rakennuskiviä, kalkkikivi- ja liuskekivituotteita. tuonti yhteensä vuonna 21 oli 115 tonnia, 126 euroa. Sloveniasta tuotiin vain lopputuotteita graniitista ja marmorista yhteensä 26 tonnia 123 eurolla. Indonesiasta tuotiin laattoja ja kuutioita, marmori, travertiin ja alabasteriryhmän tuotteita, katu- reuna ja käytävänpäällyskiviä sekä muistomerkki- ja rakennuskiviä. Tuonti yhteensä vuonna 21 oli 37 tonnia ja arvo 12 euroa. 34 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

35 Kuva 26. Tärkeimmät tuontimaat vuonna 21, määrä ja arvo tonnia milj. euroa Lopputuotteet, määrä Raakakivi, määrä Raakakivi ja tuotteet yhteensä, arvo Lähde: Tullihallitus Kiinan vienti ja tuonti Raakakiven ja kivituotteiden kauppa Kiinan kanssa on kasvanut 2-luvulla. Luonnonkivien kauppa Kiinan kanssa on kuitenkin elpynyt laman jälkeen. Luonnonkivikaupan tase Kiinan kanssa on Suomelle ylijäämäinen. Viennin arvo vuonna 21 oli yli kolme kertaa Kiinasta Suomeen tuotujen luonnonkivien arvon. Globaalin taantuman seurauksena viennin lasku Kiinaan oli 11 % vuonna 28 ja 22 % vuonna 29 verrattuna edelliseen vuoteen. Vuonna 21 viennin määrä oli tonnia, kasvua 47,1 % edellisestä vuodesta. Viennin arvo oli 2,244 milj. euroa. Arvolla mitattu kasvu jäi määrän kasvua alhaisemmaksi 44,9 %. Vuoden 21 vienti ylitti jo lamaa edeltäneen tason. Kasvukehitys on jatkunut alkuvuonna 211 ja elokuun lopussa oltiin jo lähellä viime vuoden kokonaisvientiä. Vienti Kiinaan on käytännöllisesti katsoen kokonaan raakagraniittia. Graniitin osuus koko viennistä Kiinaan vuonna 21 oli 98,3 %. Muita tuotteita on viety vain marginaalisia määriä viime vuosina. Vuonna 21 vietiin graniittituotteitta, muistomerkki- ja rakennuskiviä sekä raakaa liuskekiveä. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 35

36 Kuva 27. Viennin kehitys Kiinaan / tonnia milj. euroa /8 Raakakivet, määrä Lopputuotteet, määrä Raakakivet ja tuotteet yhteensä, arvo Lähde: Tullihallitus Tuonti Kiinasta on kasvanut nopeasti 2-luvulla. Kiina on noussut tärkeimmäksi tuontimaaksi ollen suurin sekä raakakiven eli blokkien tuonnissa että kivituotteiden tuonnissa. Lähes puolet 47,4 %, koko kivialan tuonnista Suomeen tulee Kiinasta arvolla mitattuna ja yli puolet, 62,5 %, määrällä mitattuna. Kivituotteiden tuonnin arvo Kiinasta laski 26,5 % % vuonna 29. Vuonna 21 tuonti kääntyi jälleen kasvuun. Tuonnin kasvu oli 8,6 % edellisestä vuodesta. 21 tuonti oli kuitenkin vain noin 8 % vuoden 28 arvosta 65 % määrästä. Kiinasta tuotu raakakivi oli pääasiassa karkeasti lohkottua graniittia. Vuonna 21 graniittia tuotiin tonnia 997 eurolla. Kiinan osuus oli 9,5 % koko raakagraniitin tuonnista Suomeen vuonna 21. Muu Kiinasta tuotu raakakivi oli liuskekiveä ja hiekkakiveä. Katu-, reuna- ja käytävänpäällyskivet on Kiinasta tuotavien valmiiden tuotteiden suurin tuoteryhmä, vaikka se osuus Kiinan tiuonnista on laskenut 66 % vuonna % vuonna 21. Graniittituotteiden osuus on kasvanut kahden vuoden takaisesta 14 % viime vuoden 23 %. Kuva 28. Tuonnin kehitys Kiinasta /8 tonnia / milj. euroa Raakakivet, määrä Lopputuotteet, määrä Raakakivet ja lopputuotteet yhteensä, arvo Lähde: Tullihallitus 36 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

37 Kuva 29 a-b. Tuonti Kiinasta 21 tuoteryhmittäin Tuonti Kiinasta 21 yhteensä 6,56 milj. euroa Tuonti Kiinasta 21 yhteensä tonnia Muistomerkki- ja rakennuskivet 5 % Graniittituotteet 23 % Marmori-, traveriini- ja alabasterituotteet 3 % Laatat ja kuutiot 3 % Työstetty liuskekivi ja -tavarat 3 % Graniitti raaka 15 % Hiekkakivi raaka 1 % Katu-, reuna- ja käytävänpäällyskivet 47 % Graniittituotteet 11 % Marmori-, traveriinija alabasterituotteet 1 % Laatat ja kuutiot 1 % Muistomerkki- ja rakennuskivet 2 % Työstetty liuskekivi ja -tavarat 2 % Graniitti raaka 2 % Hiekkakiviraaka 1 % Katu-,reuna- ja käytävänpäällyskivet 62 % Lähde: Tullihallitus TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 37

38 4 Tuotanto ja tuotantomenetelmät Pääosin suomalaisen kiviteollisuuden käyttämä raaka-aine saadaan kotimaasta. Graniittia ja liuskeita louhittiin vuonna 21 hyötykäyttöön tonnia. Hyötykiven louhinta kasvoi 1,6 % edellisestä vuodesta, mutta oli vain 45,4 % 27 huippuvuoden tonnista. Hyötykiven louhinnan osuus kokonaislouhinnasta vuonna 21 oli 15,1 %. Graniitin ja liuskeiden louhinnassa hyötykiven osuus kokonaislouhinnasta vaihtelee 1 25 % välillä. Vuolukiven louhinta hyötykäyttöön vuonna 21 oli tonnia, mikä on 28,1 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Määrä on pienentynyt kolme vuotta peräkkäin. Vuoden 21 louhinta oli 47,8 % vuoden 27 määrästä. Hyötykiven osuus kokonaislouhinnasta oli 1,4 %. Vuolukiven louhinnassa hyötykiven saanto vaihtelee 1 15 % välillä. Louhitusta hyötykivestä lopputuotteissa on vuolukiveä noin 2 35 %. Kuva 3. Luonnonkivien louhinta tonnia Hyötykivi, graniitit ja liuskeet Sivukivi, graniitit ja liuskeet Hyötykivi, vuolukivi Sivukivi, vuolukivi Lähde: GTK Taulukko 9. Luonnonkivien louhinta Vuosi Hyötykivi, graniitit ja liuskeet, tonnia Sivukivi, graniitit ja liuskeet, tonnia Hyötykivi, vuolukivet, tonnia Sivukivi, vuolukivi, tonnia Vuolukivituotteet, tonnia Lähde: GTK 38 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

39 Laajimmillaan kivituotteiden valmistus yrityksissä käsittää eri vaiheet raakakiven louhinnasta lopputuotteen valmistukseen. Kiviteollisuudessa yritysten toimintamallit poikkeavat toisistaan valitusta toimintastrategiasta ja valmistettavasta tuotteesta riippuen. Toiminnan perusteella yritykset voidaan jakaa ainakin seuraaviin ryhmiin: raakakiven louhinta alihankintana, raakakiven louhinta ja ensiasteen jalostus mm. levyiksi, raakakiven louhinta ja valmistus lopputuotteeksi sekä pelkkä lopputuotteiden valmistus. Alan merkittävimmillä valmistajilla on pääsääntöisesti omat louhimot eri puolilla maata kivityypistä riippuen. Oma louhimo takaa raakakiven häiriöttömän saannin ja vakaan hintatason sekä tietyn kilpailuaseman tarjoustilanteessa. Toisaalta ostettavan kiven varassa toimivat yritykset välttyvät oman louhimon aiheuttamilta kustannuksilta ja voivat hankkia raaka-aineensa kulloisenkin kysyntätilanteen mukaan. Nykyään alalla toimii myös yrityksiä, joilla ei ole omien tuotteiden valmistusta, vaan ne keskittyvät asennustoimintaan. Toimintastrategian valintaan vaikuttavat mm. yrityksen hallinnassa olevat kivivarat, edellytykset investoida tuotantoon sekä resurssit markkinoinnin itsenäiseen hoitamiseen. Joustavuuden merkitys korostuu pieniä tuotesarjoja valmistettaessa. Yritykset ovat investoineet tuotannon tehostamiseen ja joustavuuden parantamiseen. Investoinnit tuottavuuden parantamiseen ovat edelleen tarpeellisia kiristyvässä kansainvälisessä kilpailussa. Automatiikka lisääntyy työstökoneissa ja robotit yleistyvät valmistuslinjoilla. Pienille yrityksille kalliit kone- ja laiteinvestoinnit ovat haasteellisia. 4.1 Toimialan logistiikkatilanne Laajasti käsittäen logistiikan hallinta sisältää yrityksen toiminnot tilauksen saamisesta aina tuotteen toimittamiseen asiakkaalle ja jälkihoidosta huolehtimiseen. Logistiikan osaamisen merkitys korostuu kilpailutilanteessa, kun pyritään parempaan laadulliseen ja taloudelliseen lopputulokseen. Yksityisellä kuluttajalla on ollut ongelmana löytää kivituotteita ja päästä vertailemaan eri laatuja ja malleja. Tätä ongelmaa osaltaan helpottaa Kiviteollisuus ry:n kiviportaali, joka tarjoaa monipuolisesti tietoa kivistä ja sen käytöstä. Rakentamisessa käytettävät kivituotteet ostetaan usein suoraan projekteihin rakennuttajien ja urakoitsijoiden toimesta. Suurissa hankkeissa materiaalivalinnoissa keskeisessä asemassa ovat arkkitehdit ja suunnittelijat. Tulisija-, sisustuskivi- pientuotemarkkinoilla jälleenmyyjillä on merkittävä rooli. Hautakivi- ja muistomerkkimarkkinoilla henkilökohtainen kontakti on edelleen tärkeä. Pihakivimarkkinoilla keskeiseen asemaan ovat nousseet pihojen suunnittelijat ja rakentajat. Alalle on tullut uusia toimijoita, joilla ei ole omaa valmistusta vaan, jotka toimivat joko puhtaasti maahantuojina, välittäjinä tai asentajina. Palvelujen yhdistäminen kiventoimituksiin ja uuden kivituotteisiin lisääntyy. Myös uusia toimintamalleja otetaan käyttöön esimerkiksi Tulikivi Oy on siirtänyt tuotteidensa jakelun omiin design myymälöihinsä, mutta valmistaa myös kaupan omalla merkillä tulisijoja S-ryhmälle. Internet ja lisääntyvä ulkomaankauppa muuttaa alan logistista rakennetta. Luonnonkiviä ja kivituotteita voidaan jo ostaa suoraan Internetistä. Internetissä on tarjolla tiedot ja kuvat tuhansista kivilajeista sekä niiden hinnoista kautta maailman. Kansainvälisiä kauppa- TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 39

40 paikkoja ja hintatietoja löytyy mm. osoitteista ja Myös suomalaisilla kivivalmistajilla valmistajilla on jo toiminnassa olevia verkkokauppoja. Esimerkiksi Askolan Granit n (A. Heikkilä Granit Oy) verkkokaupasta voi tilata kivituotteita kuljetettuna pääkaupunkiseudulle ja lähikuntien alueelle askolangranit.mycashflow.fi/. Kauppa Internetin kautta kasvaa, vaikka sitä rajoittaakin henkilökohtaisen kontaktin ja tuntuman puute tuotteeseen ja sen laatuun. Muutokset tuovat haasteita perinteisille toimijoille, mutta toisaalta luo mahdollisuuksia uusille liiketoimintakonsepteille. Kuva 31. Luonnonkiviteollisuuden arvoketjut RAAKA- AINEET JALOSTUS KAUPPAPAIKKA ASIAKKAAT Palvelut: suunnittelu, asennus, kuljetus, Internet Oma louhimo Vienti - agentit - jälleenmyyjät - oma edustus Alihankinta - raakakivi - levyt - aihiot Kivituotteiden valmistajat - lopputuotteet Jälleenmyyjät - rautakaupat - puutarhamyymälät - erikoisliikkeet Omat myymälät Kotimaa - yksityiset kuluttajat - julkinen sektori - urakoitsijat - rakennusliikkeet - rakennuttajat - asentajat - muu teollisuus Internet Maahantuojat Ulkomainen tuottaja/agentti - raakakivi - levyt - aihiot Ulkomainen tuottaja, agentti, Internet - valmiit tuotteet mateeriaalivirta 4 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

41 5 Investoinnit Investoinnit seuraavat suhdanteiden kehitystä. Vuosittaiset investoinnit lopputuotteiden valmistuksessa ovat laskeneet alle puoleen vuoden 27 tasosta parina viime vuonna. Ennakkotiedon mukaan vuonna 21 kokonaisinvestoinnit sisältäen sekä aineettomat että aineelliset investoinnit olivat yhteensä 7,687 milj. euroa, josta koneisiin ja kalustoon investoitiin 5,19 milj. euroa ja rakennuksiin,898 milj. euroa. Investoinnit olivat samaa suuruusluokkaa kuin vuonna 29. Kiven louhinnassa tehdyistä investoinneista tietoja ei ole käytettävissä. Syksyllä 211 tehdyn PK-suhdannebarometrin mukaan investointien määrä tänä vuonna pysyy viime vuoden tasolla tai laskee, vain 9,1 % vastaajista ilmoitti investointien kasvavan tänä vuonna viime vuoteen verrattuna. Arvio ensi vuodelle ennakoi investointien lievää kasvua, mutta toisaalta myös arvioita investointien vähenemisestä oli enemmän. 13,6 % vastaajista arvioi investointien kasvavan, 18,2 % vähenevän ja 68,2 % pysyvän ennallaan. Kuva 32. Investoinnit kivituotteiden valmistuksessa (TOL237) euroa e Investoinit yhteensä Investoinit rakennuskiin Investoinnit koneisiin ja kalustoon 21e= ennakkotieto Lähde: Toimiala Online, Tilastokeskus, tilinpäätöstilastot TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 41

42 6 Taloudellinen tila Vaikka koko vuoden liikevaihdon kehitystä tarkasteltaessa louhinnan liikevaihto vuonna 21 jäi 7.2 % alhaisemmaksi kuin edellisenä vuonna, louhinnan liikevaihto on trenditarkastelun perusteella kuitenkin kääntynyt selkeästi kasvu-uralle jo vuonna 21. Lopputuotteiden valmistuksen liikevaihdon kehityksessä selkeää käännettä kasvuun ei ollut nähtävissä vielä 211 alkuvuonna. Syksyllä Euroopan rahoituskriisi on luonut epävarmuutta Euroopan markkinoilla ja vaikuttaa raakakivien louhintaa enemmän lopputuotteiden liikevaihdon kehittymiseen, sillä lopputuotteiden vienti painottuu Euroopan markkinoille. Kuva 33. Lopputuotteiden valmistuksen (TOL 237) suhdannekehitys 25 huhtikuu Indeksi 25= Alkuperäinen sarja Kausitasoitettu sarja Trendisarja Lähde: Toimiala Online, Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuva 34. Koriste- ja rakennuskiven louhinnan (TOL 8111) suhdannekehitys 25 huhtikuu 211 Indeksi 25= Alkuperäinen sarja Kausitasoitettu sarja Trendisarja Lähde: Toimiala Online, Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu 42 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

43 Koska alalla on vain muutamia suurempia yrityksiä ja ala on myös toiminnan tunnuslukujen suhteen polarisoitunut, ei tilinpäätöslukujen tarkastelu yritysten keskiarvoina anna oikeaa kuvaa alasta. Paremman yleiskuvan saa tarkastelemalla tunnuslukuja kokoluokittain sekä arvioimalla alaa mediaani ja kvartiili -tietojen pohjalta. Lamavuosista suhteellisesti parhaiten näyttäisivät selviytyneen kokoluokaltaan 1 49 henkilön toimipaikat. Tämän kokoluokan toimipaikkojen keskimääräinen liikevaihto on pysynyt lähes vuoden 27 tasolla myös vuonna 29. Työn tuottavuutta, mitattuna liikevaihdolla henkilöä kohti, on pystytty parantamaan vuodesta 27 vuoteen 29. Alle 1 hengen yrityksissä keskimääräinen liikevaihdon pudotus vuodesta 27 vuoteen 29 oli alle 2 % ja työn tuottavuutta on pystytty hieman parantamaan saman aikana. Työn tuottavuuden suhteen pienet alle kymmenen henkilön toimipaikat ovat tehokkaampia kuin suuremmat yksiköt. Kivenjalostuksen suurimmat yritykset eivät näyttäisikään saavan suuruudesta tehokkuusetuja. Alan suurimmatkin yritykset ovat vielä liian pieniä suuruuden ekonomian etujen saavuttamiseksi. Tarkastelussa on kuitenkin huomioitava että suurimpien, yli 5 henkilöä työllistävien toimipaikkojen ryhmä on pieni, jolloin yksittäisen toimipaikan tiedot korostuvat. Taulukko 1. Kivituotteiden valmistuksen (TOL 237) tunnuslukuja toimipaikkojen koon mukaan Kaikki kokoluokat Toimipaikat Liikevaihto / toimipaikka (1 ) Liikevaihto / henkilö (1 ) alle 1 henkilöä Toimipaikat Liikevaihto / toimipaikka (1 ) Liikevaihto / henkilö (1 ) henkilöä Toimipaikat Liikevaihto / toimipaikka (1 ) Liikevaihto / henkilö (1 ) henkilöä Toimipaikat Liikevaihto / toimipaikka (1 ) Liikevaihto / henkilö (1 ) tiedot salattu Lähde: Toimiala Online, Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri Kivituotteiden valmistuksessa raaka-ainekustannukset ovat suurin kustannuserä noin % liikevaihdosta. Raaka-aineiden ja tarvikkeiden osuus on hieman laskenut vuodesta 27 ja on vakiintunut viime vuosina mediaanin ollessa noin 22 %. Palkkamenojen suhteellinen osuus on kasvanut tasaisesti viime vuosina. Vuodesta 26 palkkamenojen osuus on noussut kaikkiaan 3,7 prosenttiyksikköä mediaanilukuja tarkasteltaessa. Ulkopuolisten palvelujen käyttö on vähäistä. Yrityskohtaiset erot eri kustannuserien kohdallakin ovat suuria. Palkkamenoissa alakvartiilin ollessa 4 % ja yläkvartiilin 34,6 % vuonna 21 ja vastaavasti aineet ja tarvikkeet 11,9 % ja 32,8 %. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 43

44 Kuva 35. Kivituotteita valmistavien yritysten kustannuserien kehitys 26 21, mediaani, % liiketoiminnan tuotoista % e Aine- ja tarvikekäyttö Ulkopuoliset palvelut Palkat ja henkilösivukulut 21e = ennakkotieto Lähde: Toimiala Online, Tilastokeskus, tilinpäätöstilasto Kannattavuuden vaihteluväli kivituotteita valmistavien yritysten välillä on suuri. Alan polarisoituminen näkyy kaikissa tunnusluvuissa. Liiketulos 3% mediaaniarvona on heikko ja neljäsosalla yrityksiä liiketoiminnan tappio oli enemmän kuin 11,3 % (alakvartiili). Yritysten parhaalla neljänneksellä liiketoiminnan tulos ylitti 14,2 % (yläkvartiili). Kivituotteita valmistavien yritysten käyttökatteen mediaani vuonna 21 oli 7,8 %, mikä on 3,6 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuonna 29. Parhaiten menestyvän yritysneljänneksen käyttökate on kuitenkin pysynyt hyvänä ja oli 19,9 % vuonna 21. Heikoimman neljänneksen käyttökate jäi negatiiviseksi toisen vuoden peräkkäin ja oli -4,1 % vuonna 21. Käyttökatteen perusteella alan polarisoituminen näyttää vahvistuneen viime vuosina. Omavaraisuusaste on parantunut kaikissa kvartiileissa verrattuna vuoteen 27 ja vuonna 21 oli 48,6 % (mediaani), 12,4 % (alakvartiili) ja 81,7 % (yläkvartiili). Kokonaispääoman tuotto on huonontunut ja vuonna 21 oli 4,6 % (mediaani), -15,2 % (alkvartiili) ja 21,3 % (yläkvartiili). 44 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

45 Kuva 36. Kivituotteita valmistavien yritysten käyttökate kvartiileittain % e Mediaani Alakvartiili Yläkvartiili 21e = ennakkotieto Lähde: Toimiala Online, Tilastokeskus, tilinpäätöstilasto Taulukko 11. Kivituotteiden valmistusyritysten (TOL 237) taloudellisia tunnuslukuja kvartiileittain Mediaani e Alakvartiilkvartiilkvartiilkvartiili Ylä- Mediaani Ala- Ylä- Mediaani Alakvartiili Yläkvartiili Yritysten lkm jakaumassa Liikevaihto/yritys 1e 113, ,8 111,8 38,8 372, ,1 Liiketoiminnan tuotot/yritys 1e 118,7 4,3 37,7 115,2 39,9 386,9 111,9 4,8 319,1 Jalostusarvo/yritys 1e 53, ,1 47,9 17,4 159,3 5,5 17,3 139 Henkilöstön lkm/yritys 1,2,5 3,3 1,5 3,1... Liikevaihto/henkilö 1e 89, ,9 93 8,2 123,4... Jalostusarvo/henkilö 1e 44,2 33,2 58, ,8 62,3... Jalostusarvo/henkilöstökulut 1,3 1 1,6 1,3 1 1,7 1,2,9 1,6 Taseen loppusumma/yritys 1e 1,1 31, ,3 34,3 349,9 96,2 31,6 326,8 Myyntikate/yritys 1e 79,6 3,1 231,8 74,2 28,8 248,5 83,5 28,9 223,7 Myyntikate-% 77,7 65,3 88,4 77,1 64,7 87,7 77,2 65,1 88 Käyttökate/yritys 1e 1,5,3 39,2 1,6 -,1 36,1 9,2-3,3 37,6 Käyttökate-% 9,7,3 19,4 11,4 -,3 21,7 7,8-4,1 19,9 Rahoitustulos-% 6,2-3,2 14,7 6,9-3,8 18 6,4-6,6 15 Liiketulos-% 5,4-4,7 15,3 5,1-6, ,3 14,2 Nettotulos-% 1,4-9 1,4 1,7-11,3 12,4,5-14,8 9,5 Kokonaistulos-% 1, ,4 12,7 1,2-14,4 1,3 Tilikauden tulos-% 11,3 1,6 31,3 12,9 1,6 29,4 11,8 2,6 29,9 Kokonaíspääoman tuotto-% 7,5-8,5 23 4,8-9,2 22,7 4,6-15,2 21,3 Omistajan palkkakorjaus-% 14,4 3,4 14,6 31,4 1,8 34 Omavaraisuusaste-% 46,8 11,5 8,8 44,8 8,1 81,1 48,6 12,4 81,7 Suhteellinen velkaantuneisuus-% 26,3 11,8 61,3 25, ,9 64,7 Quick ratio 1,2,5 3 1,1,5 3,6... Myyntisaamisten kiertoaika, pv 13,3 2, ,1 2,2 25,2... Ostovelkojen kiertoaika, pv 25,9 2,9 72,7 24,8 8, e = ennakkotieto TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 45

46 Lähde: Toimiala Online, Tilastokeskus, tilinpäätöstilasto Taulukko 12. Kivituotteiden valmistusyritysten (237) tuloslaskelma ja tase kvartiileittain Yritysten lkm jakaumassa 29 21e Mediaani Alakvartiili Yläkvartiili Mediaani Alakvartiili Yläkvartiili t / yritys % t / yritys % t / yritys % t / yritys % t / yritys % t / yritys % Liikevaihto 111,8 38,8 372, ,1 LIIKETOIMINNAN 115,2 1 39, , ,9 1 4, ,1 1 TUOTOT YHTEENSÄ Aine- ja tarvikekäyttö -22,9-22,2-93,2-34,2-6,8-12,3-24,6-22,6-78,3-32,8-6,2-11,9 Ulkopuoliset palvelut -,4 -,3-8,5-5 -,6 -,4-9,2-5,4 Palkat ja -16, ,8-32,9-1,6-3,2-15,6-17,9-99,8-34,6-1,9-4 henkilösivukulut Laskennallinen -9,7-14,6-22,7-31,4-6,9-1,8-24,1-34 palkkakorjaus Liiketoiminnan muut -23,7-2,2-68,7-3,3-1,4-13,7-24,9-22,5-65,3-3, ,8 kulut KÄYTTÖKATE 1,6 11,4 -,1 -,3 36,1 21,7 9,2 7,8-3,3-4,1 37,6 19,9 Poistot ja -4,8-3, ,3 -,7-1,1-4,2-4,2-18,4-7,4-1 -1,2 arvonalentumiset LIIKETULOS 5,4 5,1-5,6-6,6 24,9 17 3,4 3-8,4-11,3 23,6 14,2 Rahoitustuotot,3,1,2,1 Rahoituskulut -,8 -,5-3,2-1,8 -,5 -,3-2,2-1,4 Verot -,7 -,4-6,2-4,4 -,3 -,2-5,2-3,7 NETTOTULOS 1,8 1,7-8,4-11,3 19,3 12,4,9,5-1,6-14,8 15,9 9,5 KOKONAISTULOS 2,4 2-7,5-1,4 21,3 12,7 1 1,2-9,6-14,4 15,9 1,3 Palkkakorjauksen 9,7 14,6 22,7 31,4 6,9 1,8 24,1 34 palautus TILIKAUDEN TULOS 14,1 12,9 2,3 1, ,4 12,3 11,8 2,2 2,6 33,1 29,9 Rahoitustulos 7,4 6,9-3 -3,8 3,7 18 5,7 6,4-5,3-6,6 32,3 15 Myyntikate 74,2 28,8 248,5 83,5 28,9 223,7 Käyttöomaisuus 4,7 44, ,7 154,1 63,8 38 4,1 5,7 15,2 151,1 61,7 Vaihto-omaisuus 8,5 9,9 47,8 26,3 1,2 9,5 54,5 24,5 Rahoitusomaisuus 34 32,7 8,4 15,5 128,4 56,7 32,2 4,9 7, ,5 67 Vastaavaa yhteensä 18,3 1 34, ,9 1 96,2 1 31, ,8 1 Oma pääoma 33,5 43,4 3,4 8,1 148,3 79,7 34,2 46,2 3,2 11,1 141,3 8 Pitkäaikainen vieras 14 15,9 55, pääoma Lyhytaikainen vieras 27,4 23,2 4,6 9,9 91,8 44, pääoma Vieras pääoma 52,2 55,2 17,1 18,9 153,9 91,9 51,5 51,4 11,9 18,3 15,9 87,6 yhteensä Vastattavaa yhteensä 18,3 1 34, ,9 1 96,2 1 31, ,8 1 21e = ennakkotieto Lähde: Toimiala Online, Tilastokeskus, tilinpäätöstilasto Tilastokeskuksen tilinpäätöstilastoja ei ole saatavilla viiden numeron toimialaluokituksen tarkkuudella. Koriste- ja luonnonkiven louhinnan (TOL8111) toimialan liikevaihto on las- 46 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

47 kenut kaksi vuotta peräkkäin. Palkkojen osuus liikevaihdosta on samaan aikaan kasvanut, joka voi merkitä työn tuottavuuden alenemista tai voi myös olla merkki yritysten halusta työllistää henkilöstönsä myös lamavuosina. Liuskekiven louhinnassa liikevaihto kasvoi vielä vuonna 29, mutta on laskenut vuonna 21 alle miljoonaan. Alalla on kuitenkin pystytty kasvattamaan liikevaihtoa työntekijää kohti. Luonnonkiviteollisuudessa palkkojen suhteellinen osuus liikevaihdosta on korkein liuskekiven louhinnassa. Taulukko 13. Koriste- ja rakennuskiven louhinta (TOL 8111) yritysten tunnuslukuja Yrityksiä Liikevaihto (1 ) Liikevaihto/henkilö (1 ) 166,4 176,4 16,2 161,1 Palkat liikevaihdosta (%) 18,7 18,5 21,1 22,2 Lähde: Toimiala Online, Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri Taulukko 14. Liuskekiven louhinnan (TOL8113) yritysten tunnuslukuja Yrityksiä Liikevaihto (1 ) Liikevaihto/henkilö (1 ) 57,2 8,9 83,1 Palkat liikevaihdosta (%) 38,6 24, 27,8 Lähde: Toimiala Online, Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 47

48 7 Toimialan keskeiset menestystekijät, ongelmat ja kehittämistarpeet 7.1 Menestystekijät Perustan toiminnalle luovat käytettävissä olevat raaka-ainevarat. Suomalaisen kiviteollisuuden menestys perustuu pitkälti tasalaatuiseen kiveen ja sen väri- sekä muihin ainutlaatuisiin ominaisuuksiin. Tämä on mahdollistanut kiviteollisuuden kehittymisen ja on hyvä lähtökohta alan edelleen kehittämiselle. Kiviteollisuuden jatkuvuuden turvaamiseksi tarvitaan uusia kivivaroja. Kivituotteiden kysynnän kannalta on tärkeää, että kivi vastaa ominaisuuksiltaan asiakkaiden tarpeita ja että sen saatavuus on turvattu pitkäksi aikaa. Valmistajan kannalta taas merkityksellistä on esiintymän mahdollisimman helppo hyödynnettävyys sekä kiven tasalaatuisuus. Nykyisin nopeasti muuttuvilla markkinoilla aika kivivaroista lopputuotteeksi on pitkä. Luotettavan ja puolueettoman tutkimustiedon hyödyntäminen luonnonkiven markkinoinnissa ekologisena ja energiatehokkaana sekä kustannuksiltaan kilpailukykyisenä vaihtoehtona rakentamisessa. Esimerkiksi luonnonkivi- ja lasijulkisivujen elinkaarivertailussa kivijulkivivut on todettu energiatehokkaammiksi käytössä ja myös rakentamiskustannuksiltaan kilpailukykyisiksi. Kansainvälisen kilpailun lisääntyessä myös luonnonkiviteollisuudessa globaalin kilpailukyvyn hallinta on entistä tärkeämpää. Toimijoilta edellytetään kilpailukyvyn kokonaishallintaa, kustannustehokkuutta, laatua, toimituskykyä ja toimitusvarmuutta sekä logistiikan hallintaa. Rakennuskivisektorilla hankinnat tapahtuvat useimmiten tarjouspyyntöjen perusteella. Hankintojen elinikäinen kokonaistaloudellisuus eli hinnan lisäksi toimitus- ja siihen liittyvät palvelut sekä käyttö- ja huoltokustannusten arviointi on yhä useammin mukana hankkeiden toteutuksessa. Toimintaympäristön muutosten tunnistaminen ja huomioiminen liiketoiminnassa on välttämätöntä. Luonnonkiviteollisuuden viime aikojen merkittävä muutos on alan kansainvälistyminen. Tuotanto lisääntyy kehittyvissä maissa ja muuttaa kansainvälistä kauppaa. Toisaalta suhdanteiden vaihtelut vaikuttavat entistä nopeammin luonnonkiven kysyntään. Suhdannevaihtelujen hallinta korostuu etenkin rakennuskivimarkkinoilla toimivissa yrityksissä. Yritysten on sopeuduttava nopeasti muuttuviin tilanteisiin. Sopeutuminen voi tarkoittaa mm. toiminnan suuntaamista eri markkinoille esimerkiksi eri suhdannevaiheessa oleviin maihin. Vakautta muutoksissa voi tuoda myös palvelujen ja huoltotoimien osuuden lisääminen liiketoiminnassa. Riittävä markkinatuntemus ja näkemys markkinoiden kehittymisestä ovat lähtökohdat toimintaa kehitettäessä. Luonnonkiven käyttö on ollut vahvasti sidoksissa paikalliseen perinteeseen ja kulttuuriin. Suomalaisen kiven soveltuvuus kohdemarkkinoiden perinteeseen on tiedotettava uusia markkinoita kartoitettaessa, vaikka trendit ja muotivirtaukset leviävätkin globaalisti Internetin ja matkailun vaikutuksesta. 48 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

49 Osaamisen kehittämisen merkitys sekä yritysjohdon ja henkilöstön sitoutumisen varmistaminen toimintaan ja sen kehittämiseen kasvaa nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Pienyritysvaltaisella ja pienellä toimialalla yritysten välinen yhteistyö kehityshankkeissa mahdollistaa suurempien kokonaisuuksien toteuttamisen ja tehostaa resurssien käyttöä. 7.2 Ongelmat Suomalaisen kiviteollisuuden perusongelma on alan kapea-alaisuus ja pieni yrityskoko. Yritysten vähäiset resurssit eivät mahdollista voimallista tuotekehitystä tai panostusta markkinointiin. Toimiala on myös hyvin polarisoitunut esimerkiksi kannattavuuden, paikallisuus/ kansainvälisyys asioiden suhteen. Tästä johtuen myös yritysten kiinnostus kehittämisasioihin hajaantuu. Suomen kotimarkkinat ovat pienet. Etenkin rakennuskivimarkkinat ovat alttiit suhdanteiden vaihteluille. Lisäksi kansainvälinen kilpailu lisääntyy myös kotimarkkinoilla. Kiina ja Intia ovat nopeasti lisänneet tuotantoaan ja kilpailevat ei pelkästään hinnalla mutta myös laadulla. Alan kasvu Suomessa edellyttäisi viennin lisäämistä. Pienten yritysten resurssit eivät kuitenkaan riitä kansainvälistymiseen. Yrityksiltä puuttuu myös halu kasvaa. Luonnonkiviteollisuuden haaste on alan kannattavuus, vaikka alan parhaimmat yritykset ovatkin erittäin kannattavia. Liiketoiminnan tulos on ollut negatiivinen yli neljäsosalla kivituotteita valmistavista yrityksistä useita vuosia. Työvoimakustannukset ovat kasvaneet ja työn tuottavuus on laskenut. Kansainvälinen kilpailu laskee hintoja. Yritykset eivät näe kehittämistarpeita. Suomessa luonnonkiven perinteisin käyttöalue ovat hautakivet. Hautakivisektorilla seurakuntien erilaiset määräykset haittaavat toiminnan tehostamista. Näillä varsin stabiileilla markkinoilla on myös odotettavissa muutoksia tulevaisuudessa. Taajama-alueilla tilan puute ja ympäristöajattelu edistävät hautauskulttuurin muuttumista yhä enenevässä määrin polttohautaukseen, joka ei suosi perinteisiä hautamuistomerkkejä. Suomesta louhittavan kiven jalostusastetta pitäisi pystyä nostamaan. Suomesta vientiin toimitettavien luonnonkivien jalostusaste on laskenut. Suomesta vietiin vuonna 21 enemmän raakakiveä kuin lopputuotteita arvolla mitattuna. Graniitin vienti on pääasiassa raakagraniittia. Luonnonkiviteollisuuden henkilöstö ikääntyy. Omistajavetoisissa pienissä yrityksissä sukupolven vaihdos on ajankohtainen lähivuosina. PK-barometrikyselyyn 2/211 vastanneista yrityksistä 34 % ilmoitti, että sukupolvenvaihdos on odotettavissa alle viiden vuoden sisällä. Suurin sukupolvenvaihdokseen liittyvä haaste oli sopivan jatkajan tai ostajan löytäminen. Tulevaisuuden haaste on myös koulutetun nuoren työvoiman saanti alalle. Koulutuksen kehittämiseen on panostettu viime vuosina. Tutkinnon uudistus ammattikoulutuksessa on toteutettu ja kivenrakentajan tutkintokokonaisuus on tarjolla kaikille rakennusalan oppilaitoksille. Laman aikana irtisanomiset näyttävät kohdistuneen nuoriin, mikä ei rohkaise nuoria kouluttautumaan alalle. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 49

50 7.3 Kehittämistarpeet PK-yritysbarometrissä 2/211 luonnonkiviteollisuuden yrityksistä 65,5 % ei ollut kehittämistarpeita. Kyselyssä esille noussut ainut useamman kuin yhden vastaajan esille nostama kehittämiskohde oli markkinoinnin ja myynnin kehittäminen. Kiviteollisuusliiton suhdannekyselyssä syksyllä 211 yritysjohdon tärkeimmät koulutustarpeet olivat: kivialan uusin työstöteknologia (41 % vastanneista) myynti ja markkinointi (38,5 %) kivituotteiden hinnoittelu (33,3 %) kivituotteiden mallisuojakysymykset (23,1 %) vienti- ja tuontikauppa (23,1 %) kivituotteiden asennusmenetelmät (23,1 %) kiviyrityksen ympäristökysymykset (2,5 %) Toimintaympäristön muutokset kansainvälisellä tasolla ja sen vaikutukset kotimarkkinoilla, vaativat entistä parempaa liiketoimintaosaamista ja ennakointia. Tarvitaan liiketoimintaosaamisen, strategiseen suunnittelun ja kansainvälistymisen koulutusta sekä menetelmiä tiedon ja osaamisen siirtämiseksi yrityksille. Kotimarkkinoita ajatellen kiven ominaisuuksien ja tunnettavuuden lisääminen käyttäjien piirissä on edelleen ajankohtaista. Tiedotus ja markkinointi tulee kohdentaa sekä loppukuluttajille ja ammattirakentajille. Rakentamisen sektorilla avainasemassa ovat arkkitehdit, rakennuttajat ja urakoitsijat sekä pihasuunnittelijat. Tiedottamiseen tarvitaan puolueetonta tietoa kivituotteiden ominaisuuksia esimerkiksi ekologisuudesta ja energiatehokkuudesta elinkaarimallin pohjalta. Tiedottamisessa, markkinoinnissa ja myynnissä Internetin ja sosiaalisen median keinoja tulisi kehittää. Kivituotteiden tarjonnan parantaminen, saannin helpottaminen sekä asennuspalvelujen tarjonta ovat tärkeitä yksityisillä kuluttajamarkkinoilla. Uusien tuotteiden kehittäminen sekä eri materiaalien, designin ja teknologian liittäminen kivituotteisiin tuo luonnonkivelle uusia markkinoita. Kansainvälisten markkinoiden muutoksia ja trendejä tulee seurata aktiivisesti uusien potentiaalisten markkinoiden tunnistamiseksi. Markkinointiosaamiseen ja -toimenpiteisiin ennen kaikkea vientimarkkinoilla tulisi panostaa entistä enemmän. Uusien teknologioiden käyttöönottoon ja kehittämiseen tulee panostaa louhinnassa ja kiven jalostuksessa. Kivituotteiden työstössä esimerkiksi automatiikan ja robotiikan lisääntyminen tehostaa tuotantoa. Uusia menetelmiä tarvitaan myös kiven käytön helpottamiseksi rakentamisessa. Louhintasektorin on edelleen panostettava uusien esiintymien etsintään ja tutkimukseen, louhimoiden hyötysuhteen parantamiseen ja sivukivimäärän vähentämiseen ja hyväksikäyttöön. Huomiota on kiinnitettävä myös toiminnan ympäristövaikutuksiin ja haitallisten vaikutusten minimointiin. Tarvitaan toimenpiteitä nuorten houkuttelemiseksi alalle. Pelkästään yrityksissä, jotka vastasivat (n=48) Kiviteollisusuliiton suhdannekyselyyn työntekijöiden tarve nyt on 142 henkilöä ja tämän lisäksi odotettu tarve viiden vuoden päästä 444 henkilöä. Tarve jakautuu eri tehtäviin siten, että eniten tarvitaan työntekijöitä 44 %, asentajia 23 % sekä työnjohtajia ja erilaisiin suunnittelutehtäviin molempiin 16 % kokonaistarpeesta 5 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

51 8 Tulevaisuuden näkymät toimialalla Pitkällä aikavälillä kivituotteiden käytön arvioidaan tulevaisuudessa jatkavan kasvua. Tulevaisuuden näkymiä leimaavat ennen muuta taloussuhdanteiden kehitys, kansainvälistyminen ja sen myötä kiristyvä kilpailu sekä kestävän kehityksen mukaisen toiminnan välttämättömyys kaikessa toiminnassa. Kiven positiivisesta imagosta johtuen kotimarkkinoiden kasvattamiselle on hyvät edellytykset. Kiven osuus monissa tuoteryhmissä on marginaalinen, joten alan kasvulle on potentiaalia. Tällä hetkellä kuluttajien valinnoissa yksilöllisyyden merkitys korostuu. Trendien muutossykli on nopeutunut ja ajan hermolla pysyminen edellyttää jatkuvaa kuluttajien seurantaa. Seuraavat yleisesti tunnistettavat trendit ovat edelleen ajankohtaisia. Kivituotteiden käytön monipuolistuminen Kivituotteita käytetään nykyään kaikkialla kuten puistoissa ja julkisissa rakennuksissa, toimistoissa, kauppakeskuksissa, hotelleissa ja yksityiskodeissa. Luonnonkivi on yhä suositumpaa suurissa projekteissa. Esimerkiksi monissa lentokenttähankkeissa on viime aikoina käytetty graniittia lattiamateriaalina. Tämä on seurausta luonnonkiven kustannustehokkuudesta ja korkeasta laadusta. Luonnonkiven käyttö näissä kohteissa riippuu arkkitehtien luonnonkivitietoisuudesta. Saavutettavissa olevaa luksusta Korkeatasoisten laatutuotteiden kysynnän kasvu lisääntyy. Tähän liittyy niin materiaalienvalinta kuin eri materiaalien ja värien yhdistäminenkin. Viimeistely on entistä tärkeämpää. Laatutuotteet liittyvät asuinympäristön suunnitteluun ja materiaalien kestävyyteen. Kuluttajien mielikuvissa luonnonkivituotteet ilmaisevat yhä useammin statusta, mielihyvää, aistillisuutta, ja elämän iloa samalla ollen ympäristöystävällisiä ja taloudellisia. Luonnonkiven ulkonäkö, tekniset ominaisuudet, hyvä työstettävyys ja hinta yhdessä ovat vaikuttaneet siihen, että luonnonkivituotteet ovat vaihtoehto, johon kuluttajilla on myös varaa. Hintojen laskusta huolimatta luonnonkivellä on kuitenkin edelleen luksus tuotteen imago. Tämä suuntaus näkyy myös julkisessa rakentamisessa, puistoissa, vapaa-ajan rakennuksissa, puutarhoissa, maisema- ja urheilukenttärakentamisessa. Puistoista ja puutarhoista ennakoidaan muodostuvan tulevaisuuden statussymboleita, joilla on imagoarvoa kaupungeille ja yhteisöille. Sisustussuunnitteluun panostaminen Ihmiset investoivat yhä enemmän koteihinsa. Kotona vietetään entistä enemmän aikaa. Kodin tilat, jotka aikaisemmin jäivät vähemmälle huomiolle, toteutetaan nyt viimeisten design virtausten mukaan. Keittiöstä on tullut kodin keskus sekä perheen ja ystävien kohtauspaikka, jonka toiminnalle ja designille asetetaan uusia vaatimuksia. Hyvinvoinnista ja rentoutumisesta on myös tullut entistä tärkeämpää. Kylpyhuoneiden suihkuja ja ammeita, uima-altaita sekä sisä- että ulkotiloihin rakennetaan luonnonkivestä. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 51

52 Luonnonkiven käyttö yleensä koko kodin sisustuksessa lisääntyy aikaisemmin yleisesti vain keittiön ja eteisen lattian päällysteenä käytön lisäksi. Yksi syy tähän on lattialämmityksen yleistyminen. Värit, design ja materiaalit Edelläkävijät trendinnäyttäjinä ovat entistä tärkeämpiä luonnonkiviteollisuudelle. Tarjolla on monenlaisia ja värisiä kivilaatuja, jotka tyydyttävät erilaisia makuja. Suuntaus on laadukkaat tuotteet, joissa yhdistellään eri materiaaleja ja värejä. Muotivärit muuttuvat ja vaihtelevat eri maissa, mikä edellyttää teollisuudelta kohdemarkkina-alueen tuntemusta. Havaittavissa on myös suuntaus yhä suurempikokoisten kivituotteiden käyttöön. Toisaalta pyrkimys tyylikkyyteen ja ajattomuuteen, suosii harmaiden kivien käyttöä kaupallisissa rakennuksissa. Tummat värit taas vetoavat yhä hautakivisektorilla. Muotoilun merkitys lisääntyy. Tämä näkyy selvästi jo sisustustuotteissa esimerkiksi kylpyhuonekalusteissa ja tulisijatuotteissa sekä puutarha- ja puistosuunnittelussa ja -kalusteissa. Tällä hetkellä kuluttajien arvostavat yksilöllisyyttä ja pelkistettyjä linjoja. Kuluttajien suosiossa ovat luonnonmateriaalit kuten kivi ja puu. Tavaramerkit Amerikkalainen Natural Stone Council on kehittänyt tuotemerkin genuine stone Kyseessä on sertifikaatti, joka takaa, että kuluttaja saa oikean ja laadukkaan luonnonkiven. Tavoite on edistää ympäristön ja maiseman suojelua sekä monimuotoisuutta kiven louhinnassa. Vastaavan tyyppinen on myös Euroopassa jo käytössä oleva natural stone - tuotemerkki (Euroroc, European & International Federation of Natural Stone Industries). Suomenkielisessä muodossa tämä merkki on luonnon kivi ja sitä hallinnoi Kiviteollisuusliitto ry. Tuotemerkin käyttöoikeudet on Suomessa myönnetty seuraaville yrityksille: Interrock Oy, Kapeen Kivipojat Oy, Palin Granit Oy, Suomen Graniittikeskus Oy, Tampereen Kovakivi Oy, Tulikivi Oyj ja Ylämaan Graniitti Oy. Suomen kivialan yrityksillä on myös markkinointitunnus suomalainen kivi / stone from Finland, jota on käytetty mm. yhteismarkkinoinnissa. Kuva 37. Tavaramerkit 52 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

Kivenjalostus. Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi

Kivenjalostus. Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi Kivenjalostus Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi Työ- ja elinkeinoministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Työ- ja elinkeinokeskus Tekes Finpro Matkailun

Lisätiedot

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki 29.11.2012

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki 29.11.2012 Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus Helsinki 29.11.2012 TOIMIALAN KUVAUS JA RAJAUS Muiden rakennuspuusepän tuotteiden valmistus TOL 1623, joka jakaantuu kahteen alatoimialaan: Puutalojen

Lisätiedot

T I E D O T T E I T A

T I E D O T T E I T A 2 0 5 4 V T T T I E D O T T E I T A V T T T I E D O T T E I T A Markku Riihimäki & Erkki Lehtinen Luonnonkiviteollisuuden markkinat VALTION TEKNILLINEN TUTKIMUSKESKUS ESPOO 2000 VTT TIEDOTTEITA MEDDELANDEN

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014. 4.12.2014, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014. 4.12.2014, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014 4.12.2014, Lasse Krogell Yritysrakenne TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Vuosi Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

TEM Toimialapalvelu ja Toimiala Online

TEM Toimialapalvelu ja Toimiala Online TOIMIALA ONLINE Tietohuolto ja ennakointi - ESR TEM Toimialapalvelu ja Toimiala Online Elintarvikealan toimialaseminaari 15.11.2011 Kouvolan upseerikerho, KOUVOLA 15.11.2011 Jukka Vepsäläinen, Toimiala

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013. 28.5.2013, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013. 28.5.2013, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013 28.5.2013, Lasse Krogell Yritysrakenne 2011 TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Liikevaihto Henkilöstö Yrityksiä Henkilöstö 1.000

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 Pk-yritysten rooli Suomessa 1 1 Yritysten määrä on kasvanut 2 Yritystoiminta maakunnittain 3 Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä 4 Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot 5 Pk-sektorin rooli kansantaloudessa

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015 13.5.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne 2007-2013 TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden talouskatsaus. Syyskuu 2019

Elintarviketeollisuuden talouskatsaus. Syyskuu 2019 Elintarviketeollisuuden talouskatsaus Syyskuu 2019 Suhdannetilanne normaali, varovaisin odotuksin syksyyn Alkuvuosi 2019 oli elintarviketeollisuudelle suotuisa ja suhdanteet etenivät myönteisesti. Odotukset

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa Kauppa 2012 Handel Trade Metalliteollisuuden ulkomaankauppa 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Kuvio 1. Metalliteollisuuden tuotteiden ulkomaankauppa v. 2001 2012 (1-2) Mrd. euroa 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015. 26.2.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015. 26.2.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015 26.2.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Vuosi Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson

Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson Toimialarakenne 2009, P:maa+ K-P yht. n. 112 800 työllistä 28 % 10 % 24 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset palvelut Julkinen

Lisätiedot

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi Raportin on laatinut FiHTAn toimeksiannosta Harri Luukkanen, Eco-Intelli Ky, 29.8.. 1 Yhteenveto kokonaiskehityksestä Lääkintälaitteiden vienti jatkuu aikaisemmalla korkealla tasolla Useimmat viennin pääryhmät

Lisätiedot

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2000

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2000 SVT Ulkomaankauppa 2001:M04 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2000 HUIPPUTEKNOLOGIAN TUOTTEIDEN TUONTI JA VIENTI 1995-2000 Mrd mk sekä osuudet koko tuonnista ja viennistä

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden talousnäkymät

Teknologiateollisuuden talousnäkymät Teknologiateollisuuden talousnäkymät 30.3.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 31.3.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus Suomen suurin elinkeino 51 % Suomen koko viennistä. Alan yritykset investoivat

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2015. 21.12.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2015. 21.12.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2015 21.12.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne. Vuoden 2014 luvut ovat ennakkotietoja. TOL 181 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Miten ruokaan käytettävät kulutusmenot jakautuvat elintarvikeketjussa? Lähestymistapa perustuu kotimaisten elintarvikkeiden,

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Työllisten insinöörien ja arkkitehtien määrä Turussa ja muissa suurimmissa kaupungeissa Suomessa

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Joulukuu 2013. 20.12.2013, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Joulukuu 2013. 20.12.2013, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Joulukuu 2013 20.12.2013, Lasse Krogell Alan Yritysrakenne TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Tilastokeskus julkaisi marraskuun lopulla tiedot

Lisätiedot

Luonnonkiviteollisuuden sivuvirrat. Paavo Härmä Geologian tutkimuskeskus (GTK)

Luonnonkiviteollisuuden sivuvirrat. Paavo Härmä Geologian tutkimuskeskus (GTK) Luonnonkiviteollisuuden sivuvirrat Paavo Härmä Geologian tutkimuskeskus (GTK) Suomen luonnonkiviteollisuus Kiven louhintaa ja kivituotteiden valmistusta Noin 300 aktiivista yritystä ja noin 1500 työntekijää

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

Yritykset ja yrittäjyys

Yritykset ja yrittäjyys Yritykset ja yrittäjyys Suomen Yrittäjät 5.10.2006 1 250 000 Yritysten määrän kehitys 240 000 230 000 220 000 210 000 200 000 218140 215799 211474 203358 213230 219273219515 222817224847226593 232305 228422

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

Liike-elämän palvelujen tilanne ja rahoitus. Toimialapäällikkö Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskus

Liike-elämän palvelujen tilanne ja rahoitus. Toimialapäällikkö Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskus Liike-elämän palvelujen tilanne ja rahoitus Toimialapäällikkö Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskus Liike-elämän palveluihin tässä katsauksessa pääsääntöisesti luetaan seuraavat toimialat TOL 2008

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2011

Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2011 Kauppa 2012 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2011 Kuvio 1. Viennin ja tuonnin arvot maakunnittain v. 2011 Figur 1. Export och import efter landskap år 2011 Uusimaa - Nyland Itä-Uusimaa

Lisätiedot

Metallien jalostuksen rakennekatsaus I/2011

Metallien jalostuksen rakennekatsaus I/2011 Metallien jalostuksen rakennekatsaus I/211 Tiedote 16.7.211 Julkaisuvapaa heti METALLIEN JALOSTUKSEN RAKENNERAPORTTI: METALLIEN JALOSTUKSEN INVESTOINNIT KAS- VUSSA Metallien jalostuksen osuus Suomen koko

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2014e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa 28.2.214 VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 213 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 213 Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan kaksi prosenttia

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, ELYkeskuksen ja Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2011

Ulkomaankaupan kuljetukset 2011 Kauppa 2012 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2011 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,7; 8,2 % Muut kuljetukset; 0,2; 0,6 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

Huipputeknologian ulkomaankauppa v.2002

Huipputeknologian ulkomaankauppa v.2002 SVT Ulkomaankauppa 23:M5 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa v.22 HUIPPUTEKNOLOGIAN TUOTTEIDEN TUONTI JA VIENTI 1995-22 Mrd. euroa sekä osuudet koko tuonnista ja viennistä 14 12

Lisätiedot

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017 Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 217 Bkt:n kehitys 217 / 216, % Pohjois-Amerikka: +2,2 % USA +2,2 % Kanada +2, % Etelä- ja Väli-Amerikka: +2,1 % Brasilia +1,2 % Meksiko +2,2 % Argentiina

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä. 80 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k investoinneista. Alan yritykset työllistävät suoraan noin 290 000 ihmistä, välillinen

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät 26.1.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 25.1.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 25.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond,

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Syyskuu , Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Syyskuu , Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Syyskuu 2013 13.9.2013, Lasse Krogell Yritysrakenne 2011 TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Liikevaihto Henkilöstö Yrityksiä Henkilöstö 1.000 /

Lisätiedot

hyödyntämismahdollisuuksia

hyödyntämismahdollisuuksia Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Toimialaseminaari Helsinki 8.12.2011 Esa Tikkanen TEM Toimialapalvelu TEM Toimialapalvelu kokoaa, analysoi ja välittää relevanttia tietoa tulevaisuusorientoituneesti

Lisätiedot

Missä mennään? - Suhdanteet koko maassa ja maakunnissa. Yritystieto-seminaari Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

Missä mennään? - Suhdanteet koko maassa ja maakunnissa. Yritystieto-seminaari Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Missä mennään? - Suhdanteet koko maassa ja maakunnissa Yritystieto-seminaari 18.02.2010 Tilastopäällikkö Bruttokansantuote, neljännesvuosittain Viitevuoden 2000 hintoihin 46000 44000 42000 40000 38000

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain 8.11.2016 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus ELYalueittain 2015e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Lokakuu 2014. 3.10.2014, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Lokakuu 2014. 3.10.2014, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Lokakuu 2014 3.10.2014, Lasse Krogell Alan Yritysrakenne TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Tilastokeskus julkaisi marraskuun lopulla tiedot vuoden

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Toimialarakenne kauppakamarialue 2012, yht. n. 110 000 työllistä 7 % 32 % 23 % 6 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset

Lisätiedot

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2001

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2001 SVT Ulkomaankauppa :M1 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 1 HUIPPUTEKNOLOGIAN TUOTTEIDEN TUONTI JA VIENTI 199-1 Mrd mk sekä osuudet koko tuonnista ja viennistä Mrd mk Tuonti

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 9/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Maailman valutuotanto

Maailman valutuotanto Maailman valutuotanto Yhteenveto Modern Castings-lehden ja American Foundry Society (AFS) - yhdistyksen tilastoimista luvuista vuosilta 2004, 2006, 2008, 2010 ja 2012 Tuula Höök 9.9.2014 Tilastoinnissa

Lisätiedot

Näkemyksestä ja tiedosta menestystä

Näkemyksestä ja tiedosta menestystä Näkemyksestä ja tiedosta menestystä Alueiden ennakointiseminaari Rovaniemi 21.3.2014 Tieto-osasto / Toimialapalvelu Esa Tikkanen TEM Toimialapalvelu TEM Toimialapalvelu kokoaa, analysoi ja välittää relevanttia

Lisätiedot

Maakuntakohtaiset ulkomaankauppatilastot Toimiala Online -palvelussa

Maakuntakohtaiset ulkomaankauppatilastot Toimiala Online -palvelussa Maakuntakohtaiset ulkomaankauppatilastot Toimiala Online -palvelussa Tulli Tilastointi Tilastojohtaja Timo Koskimäki Toimiala Online-seminaari 12.10.2011 Sisällys: Ulkomaankauppa maakunnittain tilasto

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2003

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2003 Ulkomaankauppa 2004:M06 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2003 Kuvio 1. Huipputeknologian tuotteiden tuonti ja vienti v. 1995-2003 14 12 Mrd. e Tuonti Vienti 10 8 6 4

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus maaliskuu , Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus maaliskuu , Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus maaliskuu 2016 15.3.2016, Lasse Krogell Yritysrakenne. TOL 181 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Lähde: Tilastokeskus Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2

Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2 Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat 08/06/2017 First name 7.6.2017 Last name 2 Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun

Lisätiedot

Tulikivi Oyj. Heikki Vauhkonen

Tulikivi Oyj. Heikki Vauhkonen Tulikivi Oyj Tulikivi-konserni Pörssinoteerattu perheyhtiö Liiketoiminnot: tulisijat ja luonnonkivituotteet Liikevaihto 55,9 Me Työntekijöitä noin 500 Viisi tuotantolaitosta: Juuassa (2), Suomussalmella,

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu , Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu , Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2017 07.02.2017, Lasse Krogell Yritysrakenne. TOL 181 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Lähde: Tilastokeskus Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa 24.9.2013 Pääekonomisti Jukka Palokangas Maailmantalouden kasvunäkymät vuodelle 2014 (ennusteiden keskiarvot koottu syyskuussa

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

SOTE-toimialan näkymiä. Rovaniemi Sanna Hartman, toimialapäällikkö

SOTE-toimialan näkymiä. Rovaniemi Sanna Hartman, toimialapäällikkö SOTE-toimialan näkymiä Rovaniemi 20.3.2014 Sanna Hartman, toimialapäällikkö Sosiaalipalvelujen tuotos tuottajittain 2000, 2003, 2006, 2009 ja 2012 Lähde: Pekka Lith, Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut,

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2011-2015 7 Mrd. e 6 5 4 3 2 1 0-1 -2 2011 2012 2013 2014 2015 Vienti Tuonti Kauppatase 31.8.2015

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Terveysteknologian kauppa Terveysteknologian kauppa

Terveysteknologian kauppa Terveysteknologian kauppa Terveysteknologian kauppa 2016 Terveysteknologian kauppa 2016 1 Suomen terveysteknologian vienti ylitti 2 miljardia euroa vuonna 2016 Tuotteiden vienti kasvoi lähes 10% Tuotekaupan ylijäämä oli 1,0 miljardia

Lisätiedot

Tekstiilien vienti ja tuonti

Tekstiilien vienti ja tuonti Tekstiilien vienti ja tuonti Tekstiilien tavaravienti ja -tuonti / sisältö Tavaravienti vs. vientiliikevaihto..3 Tekstiilin ja muodin tavaraviennin tuoteryhmät...4 Keskeiset havainnot: Tekstiilien tavaravienti-

Lisätiedot

TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN KEHITYS ALUEITTAIN: Teknologiateollisuuden yrityksien liikevaihdon lasku hiukan taittunut alkuvuonna.

TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN KEHITYS ALUEITTAIN: Teknologiateollisuuden yrityksien liikevaihdon lasku hiukan taittunut alkuvuonna. TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN KEHITYS ALUEITTAIN: Teknologiateollisuuden yrityksien liikevaihdon lasku hiukan taittunut alkuvuonna Vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä teknologiateollisuuden yritysten liikevaihto

Lisätiedot

Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia

Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Työnvälityspalveluiden toimialaraportin julkistaminen Turku 16.10.2012 Tieto-osasto / Toimialapalvelu Esa Tikkanen Ulkomaisen työvoiman käytöstä, syksy 2012,

Lisätiedot

Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ulkomaankauppa

Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ulkomaankauppa Kauppa 2012 Handel Trade Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ulkomaankauppa Kuvio 1. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteiden tuonti ja vienti v. 2002-2012(1-6) 16 14 Mrd. e Tuonti Vienti 12 10 8

Lisätiedot

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ 8.12.2015 Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Leipomoteollisuuden rakenne Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden näkymiä Pk-yritysbarometri 2/2015 SWOT PK-toimialabarometri

Lisätiedot

TIETOJA ELINTARVIKEYRITYKSISTÄ SUOMESSA JA KOUVOLASSA

TIETOJA ELINTARVIKEYRITYKSISTÄ SUOMESSA JA KOUVOLASSA TIETOJA ELINTARVIKEYRITYKSISTÄ SUOMESSA JA KOUVOLASSA Elintarvikeyrityksen toimialoittain 7/2014 Teurastus ja lihanjalostus Vihannesten sekä marjojen ja hedelmien jalostus Maidon jatkojalostus Ruoka-Kouvola

Lisätiedot

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia 2.3.216 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI,7 PROSENTTIA VUONNA 21 Vientihinnat nousivat,7 prosenttia Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 21 neljä prosenttia Tullin ulkomaankauppatilaston

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 7/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIIYUSKESKUS M 10.1/-86/1/86 Malmiosasto Markku Rask 5.5.1986 POHJOIS-SUOMEN RAKENNUSKIVIESIINTYMXT

GEOLOGIAN TUTKIIYUSKESKUS M 10.1/-86/1/86 Malmiosasto Markku Rask 5.5.1986 POHJOIS-SUOMEN RAKENNUSKIVIESIINTYMXT GEOLOGIAN TUTKIIYUSKESKUS M 10.1/-86/1/86 Malmiosasto Markku Rask 5.5.1986 POHJOIS-SUOMEN RAKENNUSKIVIESIINTYMXT YHTEENVETO Luonnonkivien kaytto rakentamisessa on lisaantynyt viime vuosina ja maamme rakennuskiviteollisuus

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 9/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Suosituimmat kohdemaat

Suosituimmat kohdemaat Suosituimmat kohdemaat Maakuntanro Maakunta Kohdemaa Maakoodi sum_lah_opisk 21 Ahvenanmaa - Kreikka GR 3 Åland Italia IT 3 Turkki TR 2 Saksa DE 1 09 Etelä-Karjala Venäjä RU 328 Britannia GB 65 Ranska FR

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset vuonna 2010

Ulkomaankaupan kuljetukset vuonna 2010 Kauppa 2011 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset vuonna 2010 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,4; 8 % Rautatiekuljetukset; 1,2; 3 % Muut kuljetukset;

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2017

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2017 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 2/217 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi marraskuussa

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2014. 5.5.2014, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2014. 5.5.2014, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2014 5.5.2014, Lasse Krogell Alan Yritysrakenne TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Tilastokeskus julkaisi marraskuun lopulla tiedot vuoden

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-7) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 28.9.2018 1 SUOMEN JA

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-5) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 31.7.2018 1 SUOMEN JA

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-1) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 29.3.2018 1 SUOMEN JA

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-3) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2018 1 SUOMEN JA

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-2) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 30.4.2018 1 SUOMEN JA

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-10) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 31.12.2018 1/23 SUOMEN

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö 3.9.2012 1 Pk-yritysbarometrin ennustekyky, bkt Lähteet: Tilastokeskus ja Pk-yritysbarometri, syksy 2012 3.9.2012

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2019 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2015-2019(1-2) Mrd. 7 6 5 4 3 2 1 0-1 2015 2016 2017 2018 2019 Kauppatase Vienti Tuonti 30.4.2019 1/23 SUOMEN

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2019 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2015-2019(1-3) Mrd. 7 6 5 4 3 2 1 0-1 2015 2016 2017 2018 2019 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2019 1/23 SUOMEN

Lisätiedot

Energiatuotteiden ulkomaankauppa

Energiatuotteiden ulkomaankauppa Kauppa 2010 Handel Trade Energiatuotteiden ulkomaankauppa Kuvio 1. Energiatuotteiden tuonti ja vienti v. 2004-2010(1-4) 12000 Milj. e 10000 8000 6000 4000 2000 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2009 (1-4)

Lisätiedot

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5.

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. Gasellit Yritysten määrä Suomessa Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2012

Ulkomaankaupan kuljetukset 2012 Kauppa 2013 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2012 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,7; 9 % Muut kuljetukset; 0,3; 1 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot