Krist Alli. Naisten ja perheiden turvallisuuden puolesta. Nro Turvallisuus kouluissa. Lähisuhdeväkivallan varjossa?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Krist Alli. Naisten ja perheiden turvallisuuden puolesta. Nro 2 13.10.2011. Turvallisuus kouluissa. Lähisuhdeväkivallan varjossa?"

Transkriptio

1 Krist Alli Nro 2 KD Naiset / KD Kvinnorna Naisten ja perheiden turvallisuuden puolesta Lähi- vai etähoivaten turvallisuutta ikäihmisille? Turvallisuus kouluissa Sivu 7 Sivu 4 Sivu 2 Sveska sidan 6 Lähisuhdeväkivallan varjossa?

2 Vaikuttamassa KD Naiset, KD Naiset poliittisena vaikuttajana KD sai hallitusneuvotteluissa sisäministerin salkun ja sitä hoitaa puolueen puheenjohaja Päivi Räsänen. Hänen tehtäviinsä kuuluu sisäinen turvallisuus sekä maahanmuutto ja uskontoasiat. Turvallisuus koskettaa monella tavoin naisten, perheiden, lasten, nuorten, ikäihmisten ja vammaisten arjen elämää. KD Naisille nämä ryhmät ovat erityisen tärkeitä ja siksi liittokokouksessakin kannettiin huolta näistä ihmisryhmistä. Siitä nousi myös tämän lehden turvallisuus-teema, jota haluttiin käsitellä monelta eri kannalta. KD Naisten vaalitavoitteet KD Naisten seitsemästä vaalitavoitteesta saatiin hallitusohjelmaan kirjaukset kuudesta. Se oli hyvä saavutus! Nyt seuraamme, miten vaalitavoitteet käytännössä toteutuvat. Sen varmistamiseksi tuemme ministerin avustajia ja puoluejohtoa, mutta vaikutamme jäsentemme kautta myös paikallisesti kuntatasolla ja maakunnissa. Kuntavaalit 2012 Ensi vuoden kuntavaalit on taas kerran suuri haaste myös naisjärjestölle. Edellisissä kuntavaaleissa 2008 naisehdokkaiden osuus KD:n ehdokkaista oli jo 48,2 prosenttia. Näissä vaaleissa on tavoitteena on saavuttaa 50 prosenttia. Tilastot osoittavat, että mitä enemmän on naisehdokkaita, sitä enemmän heitä tulee valituiksi. Näin pyrimme saamaan myös enemmän KD:n naisia valtuustoihin. Kunnissa tehdään arjen elämään vaikuttavia päätöksiä. Miten ja millaisia palveluja kuntalaisille tuotetaan. Miten hoidetaan koulurakennukset, opetustoimi ja oppilashuolto. Miten huolehditaan joukkoliikenteestä syrjäseuduilla. Miten tuetaan perheitä, vammaisia, ikäihmisiä ja yksineläviä. Miten turvataan lähipalvelut jne. KD Naisten visiona on vahvistaa jäsenistön valmiutta poliittiseen toimintaan. Kuntien päätöksentekoon on saatava sellaiset henkilöt, jotka edustavat mahdollisimman hyvin eri kansalaisryhmiä, jotta niiden arjen tilanteet tulevat huomioitua palveluista ja rahoituksista päätettäessä. Se on hyvää hallintoa. Me naiset olemme monasti turhan vaatimattomia oman osaamisemme suhteen. Tuntuu siltä, että pitää olla 150-prosenttisen varma omasta pätevyydestään, ennen kuin uskaltaa siitä kaikelle kansalle kuuluttaa. KD Naisten visiona on vahvistaa jäsenistön valmiutta poliittiseen toimintaan. Tätä varten kerätään listaa siitä eri alojen asiantuntemuksesta, jota jäsenkunnasta löytyy. Tätä osaamista voidaan sitten jakaa toisille ja yhdessä valmistautua kuntavaaleihin niin ehdokkaina kuin heidän tukijoinaankin. Toiminta-ajatus ja arvot Liittokokouksessa päivitettiin KD Naisten toiminta-ajatus ja arvot. Toiminta-ajatuksena on vahvistaa naisten yhteiskunnallista vaikuttamista demokraattisen yhteiskunnan turvaamiseksi ja rakentamiseksi kristillisten arvojen pohjalta. Arvoja on kolme: - Kristillinen ihmiskäsitys - Luovuttamaton ihmisarvo ja kokonaisvaltainen hyvinvointi sekä puhdas elinympäristö - Sukupuolten välinen tasa-arvo Tervetuloa mukaan vaikuttamaan! Saara Ruokonen päätoimittaja Puheenjohtajiston palsta Turvallisen yhteiskunnan rakennuspuita Millaista kasvuympäristöä yhteiskunta kylvää, sellaista satoa se myös niittää. Iltapäivälehtien lööpit huutavat rikoksista, päivystyspoliklinikalla elämöi päihtynyt asiakas, mäyräkoirilla varustautunut porukka on vallannut puiston parhaimmat paikat. Mikä näitä asioita yhdistää? Kokemus turvallisuudentunteen järkkymisestä. Rikoksilla herkuttelu on keltaisen lehdistön leipälaji. Lehti on myytävä joka päivä ja jostain kumman syystä traagiset tarinat tuntuvat ostajia houkuttavan. Puuttumatta enemmälti tällaisen toiminnan eettisyyteen rikoksen kohteeksi joutuneen ja hänen lähipiirinsä kannalta, ovat lööpit omiaan vaikuttamaan myös yleiseen turvallisuudentunteeseen. Niiden antama vinoutunut kuva johtaa helposti tarpeettomiinkin pelkoihin. Lenkille voi edelleen lähteä ja puistoon mennä tilanteenmukaista harkintaa käyttäen. Alkoholi vahvasti mukana henki- ja väkivaltarikoksissa Suomalaisen henkirikoksen tyyppitapaus on ryyppyseurueessa pikaistuksissa tapahtunut puukotus. Käräjille päätyvistä väkivallanteoista suurin osa on tapahtunut enemmän tai vähemmän tutussa porukassa, yleensä päihteiden vaikutuksen alaisena. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen vuoteen 2006 ulottuneen tutkimuksen (Lehti & Siren: Väkivaltarikokset ja alkoholi) mukaan 80 % henkirikoksista ja 70 % väkivaltarikoksista tehtiin alkoholin vaikutuksen alaisina. Alkoholin läsnäolo väkivaltatilanteissa on monin verroin yleisempää kuin huumeiden, vaikka niidenkin osuus on lisääntynyt. Tai jos yhteiskunnan keskeiset arvot ovat individualismi ja välinpitämättömyys, eivät mitkään rangaistukset ja valvonta tuo toivottua turvallisuutta. Tuntemattomaan kohdistuneessa väkivallassa on useimmiten kyse riidasta ravintolassa tai pikkutunneilla kadulla, molempien osapuolten ollessa yleensä päihtyneitä. Edelleen hyvin harvoin väkivaltarikokset kohdistuvat täysin vieraaseen ja varsinkaan selvin päin olevaan henkilöön. Oma lukunsa on lähisuhdeväkivalta. Valitettavasti koti ei ole kaikille se turvallisin paikka, vaan toistuvan väkivallan kokemisen ympäristö. Arvot kohdalleen parantamaan turvallisuutta Suomi on edelleen maailman turvallisimpia maita. Silti nykyiseen tilanteeseen ei tule tyytyä. Turvallisuuden edistämiseksi tarvitaan aktiivista päihde- ja kriminaalipolitiikkaa, mutta ennen muuta pureutumista asenteisiin ja päihteiden käytön syihin. Elämän näköalattomuus ja epäoikeudenmukaisuuden kokemus voivat johtaa epätoivoisiinkin tekoihin. Tai jos yhteiskunnan keskeiset arvot ovat individualismi ja välinpitämättömyys, eivät mitkään rangaistukset ja valvonta tuo toivottua turvallisuutta. Sen sijaan yhteisöllisyys ja toisen ihmisen kunnioittaminen toimivat päinvastaiseen suuntaan. Turvallisen yhteiskunnan rakentamisen paras ohje onkin annettu jo 2000 vuotta sitten: Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. KD Naiset haluaa omalta osaltaan tehdä työtä sekä päihdehaittojen vähentämiseksi, lähisuhdeväkivallan kitkemiseksi että kestävien arvojen ja oikeudenmukaisuuden edistämiseksi. Tervetuloa mukaan! Marika Visakorpi kihlakunnan syyttäjä KD Naisten puheenjohtaja Jyväskylä Marika Visakorpi KD Naisten puheenjohtaja Kansikuva: Pirjo Markkanen Rovaniemeltä vetoaa kuulijoihin KD Naisten liittokokouksessa Helsingissä. Kuvaaja: Saara Ruokonen KristAlli ISSN Toimitus ja kustantaja KD Naiset ry Karjalankatu 2 A, 7. krs HELSINKI Päätoimittaja Saara Ruokonen (09) Painopaikka Lehtikanta Oy, Kouvola

3 Kristillisdemokraattiset Naiset ry KD Naisilla oli innostava liittokokous Liittokokouksessa oli innostava ilmapiiri ja ilahduttavan monta ensikertalaistakin. KD Naisten vuosittainen liittokokous pidettiin lauantaina Suomen NNKY-liiton Hotelli Helkassa Helsingissä. Paikalla oli 41 äänivaltaista naispiirien edustajaa eri puolilta maata. Sääntömääräisten asioitten lisäksi päätettiin strategian tavoitteista toimintakaudelle Vuoden 2012 liittohallitus päättää keinoista ensimmäisessä kokouksessaan. Puheenjohtajana jatkaa seuraavan kaksivuotiskauden Marika Visakorpi Jyväskylästä ja toisena puheenjohtaja Paula Pennanen- Aitta Helsingistä. Kolmanneksi puheenjohtajaksi valittiin uutena Riitta Haapala Valkeakoskelta. Liittohallitukseen valittiin erovuoroisten tilalle kaudeksi edelleen Leena Rauhala Tampereelta (varajäsen Riitta Kavander Tampereelta), Leila Pihlaja Mikkelistä (Paula Koutaniemi Kuusamosta, uusi), Miina Pietilä Hausjärveltä (Anita Hyttinen Leppävirralta, uusi) ja uutena Marja-Vuokko Mäkinen Vantaalta (Marjatta Moilanen Lappeenrannasta). Liittohallituksessa jatkavat vuonna 2012 Anne Vertainen- Hiironen Raumalta (Hilkka Kiviluoto Helsingistä), Mirja Lauronen Laukaasta (Mari Rannikko Salosta) ja Helinä Sundelin Rovaniemeltä (Aliisa Tohni Alajärveltä). Toimintasuunnitelman 2012 toteuttamiseen liittokokous antoi evästyksiä koskien niin kuntavaaleja, kentän aktivointia kuin viestinnän terävöittämistäkin. Talous on tiukemmalla, koska naistoimintaan tuleva avustus laski 12:sta 10:een prosenttiin puoluetuesta. Merkittävin seuraus tästä on toiminnanjohtajan työajan lyheneminen 60 prosenttiin. Koulutusosiossa VTT, dos., johtava tutkija Anita Haataja Kelasta kertoi vanhempainvapaiden nykytilanteesta. KD Naiset haluaisi tasata vanhempainvapaiden kustannuksia ja tätä varten Haataja oli tehnyt karkeita laskelmia. Päivi Simi-Kim kertoi Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö ry:n gender-työstä ja puoluesihteeri Asmo Maanselkä piti poliittisen tilannekatsauksen. Katsaus herätti vilkkaan keskustelun ja kysyttävää olisi ollut enemmänkin. Saara Ruokonen toiminnanjohtaja Kotini on linnani Onnittelut toimijoille, jotka eivät jättäneet rukkasia santaan: viime eduskuntakauden menestystarina on pitkäaikaisasunnottomuuden vähentäminen. Tiukka tavoite on ollut poistaa pitkäaikaisasunnottomuus vuoteen 2015 mennessä. Työ jatkuu! Asunnottomuuden poisto antaa toivoa kaikille, mutta kun otetaan huomioon, että 17 % asunnottomista on alle 25 -vuotiaita nuoria, herää toiveet ja unelmat erityisesti. Asunto on ihmisarvon perusedellytys. YK:n ihmisoikeuksien julistuksen 3. artikla: kullakin yksilöllä on oikeus elämään, vapauteen ja henkilökohtaiseen turvallisuuteen. Turvallisuus on toki henkilökohtainen kokemus, mutta kiistatonta se, että asunto on eräs turvallisuuden perustekijä. Jokaisella on oikeus oveen, jossa lukee oma nimi, totesi neljän viisaan ryhmä joitakin vuosia sitten asuntopolitiikkaa pohtiessaan. Nykyisessä hallitusohjelmassa on monia asuntopolitiikan tavoitteita, kuin helmiä. Merkittävin tavoite on turvata sosiaalisesti ja alueellisesti tasapainoiset ja vakaat asuntomarkkinat. Vuokraasuntotuotantoon kiinnittyy huomio sekä tonttien saatavuuden, kohtuuhintaisuuden että saatavuuden osalta. Vuoden 2012 budjettikirjaus reilun miljoonan euron korkotukilainojen myöntämisvaltuudesta mahdollistaa noin uuden vuokra-asunnon rakentamisen. Sosiaalisesti vastuullista on huolehtia erityisryhmien asunto-olojen parantamisesta. Vanhusten ja vammaisten asumisen erityispiirteet vaativat sekä uus- että korjausrakentamista. Oma koti antaa mahdollisuuden yksilölliseen arkeen ja lisää Eduskunnasta Sari Palm arjen toimeliaisuutta budjettiesityksessä erityisryhmille myönnettävä investointiavustusmääräraha on 110 miljoonaa euroa. Sillä rakennetaan erityisryhmille suunnattua vuokra-asuntoa. Hallituksen linjaus nuorisotakuusta saa ytimekkyyttä painopistevalinnasta: nuorten asunnottomuus ja syrjäytymisen ehkäiseminen on ympäristöosiossa asuntopolitiikan keskiössä. Pelkästään töihin lähteminen tai työn hakeminen on monin verroin helpompaa, kun on se oman kodin ovi, jonka lähteissään voi sulkea. Oma asunto, paikka, josta voi muodostua oma koti, antaa merkitykselliset raamit oman arjen rakentamiselle. Hallitusohjelmakirjaus selvityksestä, jossa pohditaan takausmallia työttömäksi jäävän, vakavasti sairastuneen tai yrittäjänä konkurssin tehneen omistusasujan turvaksi on tätä päivää. Toivottavasti näitä tarpeita ei tule, mutta jos on tullakseen, on tarpeen saada turvamalli, jossa omistusasuja ei menetä omaa kotiaan. Sari Palm kansanedustaja ympäristövaliokunnan jäsen Kokousväki kuunteli tarkkana, kun puoluesihteeri Asmo Maanselkä kertoi, mitä KD:n ministeri on saanut tähän mennessä aikaan ja miten puolue uudistaa hallinnollista tiedonkulkua kentältä puoluetoimistoon. Liittokokous hyväksyi kolme julkilausumaa Pätevä nainen presidenttikilpaan KD Naiset toivoo europarlamentaarikko Sari Essayah n lähtevän mukaan presidenttikilpaan. Talouden ja ulkopolitiikan kysymysten ammattilaisena sekä poliittista kokemusta niin kotimaan kuin EU:n parlamenteista omaavana Essayah lla on erinomaiset valmiudet tehtävään. Presidentti on arvojohtaja ja KD Naiset pitää tärkeänä, että myös pätevä kristillisten arvojen edustaja on mukana. Ehdokasjoukkoon kaivataan lisää naisia, joten Sari on siinäkin suhteessa ehdokas paikallaan. Kuntauudistuksen turvattava riittävät palvelut Hallitusohjelman mukaan hallituksen kuntapolitiikan tavoitteena on turvata laadukkaat ja yhdenvertaiset kunnalliset palvelut asiakaslähtöisesti koko maassa. KD Naiset edellyttää, että tämän syksyn aikana tarkemmin määriteltävässä kuntauudistuksessa pidetään tästä johtavasta periaatteesta kiinni. Kuntakoon kasvaminen ei saa johtaa elinvoimaisuuden keskittymiseen vain kuntakeskuksiin ja muiden alueiden kiihtyvään kuihtumiseen. KD Naiset vaatii, että erityistä huomiota kiinnitetään lasten, ikäihmisten ja erityisryhmien palveluiden saatavuuteen ja tavoitettavuuteen. Myös yhteispalvelupisteiden käyttöä tulee hyödyntää laajasti ja turvata siten kuntalaisten palveluiden saatavuus. Tarvittavat kulkuyhteydet on turvattava silloin kun palvelu ei ole aivan läheltä saatavissa. Pikavipit kuriin KD Naiset edellyttää, että hallitusohjelman kirjaus pikaluottolainsäädännön tiukentamisesta toteutetaan viipymättä. Jo runsaasti käräjäoikeuksia työllistävät pikavippejä koskevat kanteet kertovat ongelman olevan todellisen. Pikavipit lisäävät syrjäytymisriskiä ja ovat hyvin haitallisia erityisesti nuorille. Lainsäädännöllä tulisi mikäli se on juridisesti mahdollista - mieluiten kieltää pikavipit haitallisina ja velkaantumisongelmaa pahentavina kokonaan. Ainakin niiden mainontaa tulisi rajoittaa, asettaa korkokatto sekä rajata toinen toistaan seuraavien pikavippien ottomahdollisuutta. Kokouksen päätteeksi kukitettiin paikalla olleet puheenjohtajat Marika Visakorpi ja Paula Pennanen-Aitta - molemmilla Liekki-korut yllä.

4 Naisten elämästä Anna-Maria Mattilan oma kokemus Turvattomuus omaishoitoperheessä Hoitohenkilökunnan pitäisikin rohkeasti pyytää omaisia mukaan. Myös omaisten pitäisi rohkaistua menemään hoitotilanteisiin Omaishoitajaksi voi joutua yllättäen ja siihen tarvitaan tietoa ja tukea. Turvattomuus sanana tuntui oudolta omassa tilanteessani. Kysyin myös parilta omaishoitajatuttavaltani kokevatko he turvattomuutta. Hekään eivät tunnistaneet varsinaisesti turvattomuutta, kylläkin erinäisiä huolia ja pelkoja. Turvattomuutta taas kokee lähinnä itse hoidettava. Voin puhua vain aivohalvauksen saaneen hoitotilanteen näkökulmasta. Jos joku tuo turvattomuutta, niin sairastumisen äkillisyys, tietämättömyys ja näistä johtuva pelko. Aivoinfarkti yllätti aikaisin aamulla etukäteen varottamatta. Sen verran oli taustatietoa, että tiesin mistä on kysymys. Mutta mitä sitten? Oulun yliopistollisessa sairaalassa kuntoutus aloitettiin heti. Se tyynnytti tuli tunne että täällä osataan. Niin kauan kun mieheni oli sairaalassa ja kuntoutusjaksolla, ei ollut mitään hätää. Onneksi en ollut enää töissä, joten minulla oli mahdollisuus olla mukana päivittäin kuntoutustilanteissa ja kysellä ja saada tietoa asiantuntijoita. Mielestäni tämä onkin tärkeää heti alussa estämään hätääntymistä. Silloin saa realistisen kuvan omaisensa tilasta ja mihin hän pystyy. Hoitohenkilökunnan pitäisikin rohkeasti pyytää omaisia mukaan. Myös omaisten pitäisi rohkaistua menemään hoitotilanteisiin. Sairaalassa olo oli turvallista. Kotiutumisen aika koitti. Miten mieheni selviää kotona, miten minä? Käytiin pari kertaa harjoittelemassa kotona oloa, ensin jouluna päiväseltään. Uutena vuotena hän oli jo yön yli. Eiköhän tästä selvitä. Kotiin piti tehdä muutoksia, Anna-Maria Mattila että selviää pyörätuolin kanssa. Kaikki toimet piti opetella uudestaan, kävelyä myöten. Hän tarvitsi apua lähes kaikessa. Minusta oli tullut omaishoitaja! Koska sairastumishetkellä mieheni kaatui kotona pahasti, itsenäisen liikkumisen edistymistä on haitannut pelko kaatumisesta. Nyt rollaattorin tai kepin kanssa liikkuessa epävarmuutta tuovat kodin ulkopuoliset ennestään tututkin paikat. Miten selviää portaissa, onko kaiteet? Aivan uusiin tilanteisiin lähteminen on arkaa ja vie myös henkisiä voimia. Kuntoutus ja terapia aikoja pitää tarkistaa tämän tästä. Minun poistumiseni kotoa tuo ehkä eniten turvattomuutta. Vaikka fyysisesti selviytyykin, ei ole mukavaa jäädä yksin. Kun olen poissa, minulla on kaiken aikaa taustalla huoli puolisosta. Aina voi jotain sattua. Vähäinen asia ei ole myöskään eri tukien ja kuntoutusten hakeminen. Kela hakemusten täyttäminen on taitolaji. Pitää osata käyttää oikeita sanoja ja kaikki selostaa hyvin tarkasti. Sitten odotetaan kolmekin kuukautta päätöstä, joka on kielteinen. Uusi huolellisemmin täytetty hakemus sisään ja taas kolmen kuukauden odotus. Katsomme kuitenkin luottavasti tulevaan. Minä selviän, jos saan nukutuksi ja pysyn itse terveenä. Elämä ei kuitenkaan ole meidän käsissämme. Saamme jättää sen Jumalan käsiin. Olemme onnellisia siitä, ettei mieheni kuulunut niiden joukkoon, jotka menehtyvät aivoinfarktiin. Anna-Maria Mattila omaishoitaja Haapavesi KD Naiset, Palvelut avainasemassa Avun saanti lisää va Perheiden hyvinvointi vaikuttaa paljon myös vammaisten hyvinvointiin. Kun saatavilla on hyvät palvelut ja apua saa tarvittaessa, niin se lisää turvallisuuden tunnetta. Vantaalaisen Hanna Paulannon mielestä vammaispalveluista tarvitaan helposti käytettäviä tietopaketteja, joiden pohjalta vammainen voisi tehdä itselle sopivan henkilökohtaisen suunnitelman. Nyt tieto on etsittävä itse, eikä aina edes tiedä, mitä etsiä. Vammaisilla on yhdenvertainen oikeus löytää tietoa tarvitsemistaan palveluista. On kuitenkin kuntia, jossa ei ole yhtäkään työntekijää, joka niistä tietäisi. Nettisivut eivät yksin riitä, sillä kaikki eivät osaa tai pysty niitä käyttämään. Siksi kunnissa pitäisi olla yhden luukun periaate, jolla vammaiset saisivat kaiken tarvitsemansa opastuksen. Kun palvelujen saaminen sujuu helposti, se tukee myös vammaisen itsetuntoa. Palvelun puute taas voi jopa estää vammaisen työllistymisen. - Ei yhteiskunnan tarvitse meitä holhota, vaan tärkeää on kuunnella ja vastata vammaisten tarpei- Turvallisuuden tunteminen on hyvän elämän lähtökohta Lähi- vai etähoivaten turvallisuutta ikäihmisille? Vahusten turvallisuuden tunnetta ylläpitää se, että heidän omia toiveitaan huomioidaan riittävästi. vanhuksen kuin hoitajankin arjessa. Tutkimuksen mukaan pienillä teknologian parannuksilla saataisiin lisättyä ikääntyneiden turvallisuudentunnetta. Vanhukset kaipaavat lähihoivaa Vita-yhteisössä on ihminen, johon voi ottaa yhteyttä. Tavoitteena on turvallinen elämäntäyteinen elämä. Mirja Lauronen kauppatieteiden tohtori Laukaa Turvallisuuden tunteminen on yksi tärkeimmistä asioista vanhuudessa. Pääsääntöisesti ikääntyneet haluavat elää omassa kodissaan turvallista elämäntäyteistä elämää. Liikkumis- ja toimintakyky ovat itsenäisen asumisen ja elämänlaadun avaintekijöitä. Yksi yleisimmistä syistä vanhusten siirtymiselle kotoa laitoshoitoon on turvallisuuden lisääminen liikkumiskyvyn ja muistin vähetessä. Turvattomuudentunne ulkona liikuttaessa onkin yksi syy liikkumattomuuteen. Turvattomuus ilmenee pelkona ja ahdistuksena. Se voi aiheutua kaltoinkohtelusta: fyysisestä, henkisestä tai hengellisestä väkivallasta, seksuaalisesta tai taloudellisesta hyväksikäytöstä, hoidon ja avun laiminlyönnistä sekä oikeuksien rajoittamisesta tai loukkaamisesta. Kaltoinkohtelija voi olla yhtä hyvin läheinen kuin hoiva-alan ammattilainenkin. Monet sairaudet aiheuttavat turvattomuutta. Myös yksinäisyys ja kuoleman lähestyminen saattavat pelottaa. VitaDays-palvelut on saatavana asiakkaan omaan kotiin tai kodinomaisissa hoitoyksiköissä. Kuvassa hoitaja Fanni Kannusaari ja Anna Vehviläinen Sairaala Kanervan viihtyisässä oleskelutilassa. Vanhusten turvallisuuden puuttuminen on tiedostettu. Ikääntyneiden asioihin perehtyneitä edunvalvojia ja auttajatahoja on useita. Hoitohenkilökunnan määrät säästötarpeen kehyksessä puhuttavat ja vanhuspalvelulaki on tekeillä. Palveluiden rakenteita uudistetaan ja kehittämisprojekteja toteutetaan palveluiden järjestäjän näkökulmasta. Mietitään, miten toteutetaan enemmän vähemmällä. Tekniikalla etähoivaa ja säästöjä Myös turvatekniikoita kehitetään. Etähoivajärjestelmät käyttävät hyväkseen informaatio- ja kommunikaatioteknologiaa. Teknologia tarjoaa mahdollisuuden etäyhteydellä hoitaa vanhusta ja seurata hänen terveydentilaansa sekä olla tukena niin Turvallisuuden tuntemiseen vaikuttavat monet tekijät. Niinpä turvallisuuden ylläpitämiseen ja lisäämiseen tarvitaan kokonaisvaltaista vanhuspalveluiden kehittämistä, jossa turvallisuusnäkökulma on kaikessa läsnä. Turvallisuuden tunnetta synnyttää mm. jatkuvuus, muuttumattomuus ja tuttuus. Vanhukset kaipaavat ennen muuta läsnäoloa. - On tärkeää, että on ihminen, johon voi ottaa yhteyttä, Ester 81 v. sanoo. Myös oma taloudellinen vakaus lisää turvallisuutta. Vanhukset tietävät itse parhaiten, mitä tarvitsevat. Hoitoammattilaiset tietävät, miten tarpeeseen vastataan. Jyväskyläläinen VitaDays Oy on paneutunut vanhuspalveluiden kokonaisuuteen vanhusten tarpeista lähtien. Henkilökunnan vuosien kokemuksesta vanhusten hoidossa niin sairaala- kuin hoivaympäristössä on syntynyt yhteisöajattelu. Vita-jäsenenä vanhus ei ole yksin. Hänellä on käytössä laaja palvelukirjo, joista voi valita tarvittavan palvelukokonaisuuden. Pelastuskoira on korvaamaton apulainen kadonneen vanhuksen etsinnässä. Kuvassa Mirja Lauronen ja pelastuskoira Fredi valmiina toimintaan.

5 Kristillisdemokraattiset Naiset ry mmaisten turvallisuudentunnetta saada käyttäjän oman tarpeen mukaan sekä huomioitava asumiseen liittyvät tarpeet. Pyörätuolia käyttävän voi olla vaikea asua pienessä asunnossa. Työelämän hankaluudet Hanna Paulanto siin, Hanna painottaa. - Vammaispoliittisen ohjelman pohjalta voidaan hyvin tehdä yhteistyötä vammaisten kanssa. Kun suunnitellaan yhdessä, niin lopputuloskin on parempi. Se on hyvää hallintoa. Päätökset on tehtävä käyttäjätasolla, ei taloushallinnossa. Saatetaan esimerkiksi säästää vaipoissa antamalla kaikille käyttäjille sama määrä päivää kohden, eikä nähdä yksilöllisiä eroja niiden tarpeessa. Myös vaippojen merkillä on väliä, sillä kaikki ei sovi kaikille. Myös apuvälineet on tärkeää Hyvä ajotaito vaatii harjoittelua ja malttia Nuoret ottavat riskejä liikenteessä Ambulanssi, paloauto ja poliisi tukkivat kaistan. Ajaessani ohi sydäntä kylmää. Tielle on kaatuneena kevytmoottoripyörä ja sen vieressä tuetaan paareille nuorta kuljettajaa. On pakko soittaa kotiin omille nuorille. Ajattehan varovaisesti! Mopoiluonnettomuuksissa kuolee vuosittain noin kymmenen ja loukkaantuu noin tuhat mopoilijaa. Mopoilu vaarantaa erityisesti tyttöjen turvallisuutta. 17 prosenttia mopo-onnettomuuksissa loukkaantuneista on ollut matkustajana ja mopon kyydissä olleiden tyttöjen loukkaantumiset ovat 7-kertaistuneet vuodesta Kyyditettäessä mopon hallinta tulee vaikeaksi, kun kyydittäväkin saattaa toimia taitamattomasti. Liikkuvan poliisin mukaan mopoauto onkin yllättäen turvallisempi kuin mopo kokemattoman kuskin ohjauksessa. Liikenteenlukutaito vielä hakusessa Noin puolet nuorten liikenneonnettomuuksista sattuu risteyksissä. Tämä johtuu siitä, että nuoret eivät välttämättä tunnista risteykseen liittyviä väistämissääntöjä ja muita risteysajoon liittyviä riskejä. Nuoren kanssa pitäisi keskustella sääntöjen ja nopeusrajoitusten noudattamisesta eikä vain käskeä Ihmisten asenteisiin tarvitaan muutosta, että ennakkoluulot vammaisten töissä selviämistä kohtaan saadaan poistettua. - Liian helposti luullaan, etteivät ne vammaiset ymmärrä normaalia kanssakäymistä ja siltä pohjalta pelätään, Hanna painottaa. Työpaikoilla voisi olla johdon nimeämä tukihenkilö, joka pystyy neuvomaan ja toimimaan tarvittaessa välittäjänä. Hanna Paulanto on kokenut työn hakemisen vaikeudet, koska on kuuro. Hakemusta kirjoittaessaan hän joutuu miettimään, miten on parempi laittaa, kuuro vai viittomakielinen. Tässä tulee pelko myös siitä, että heti hylätään, kun hänen viittomakielisyytensä tulee ilmi. Koulussa Hannan mielestä viittomakielisten lasten on tärkeää käydä koulua omalla kielellä, tai ainakin heille olisi oltava oma ryhmä. Kun viittomakieli on vahvalla pohjalla, niin sen jälkeen voi sitten Marjo Anttoora häntä ajamaan varovasti. Oikeanlaiset varusteetkin, kuten kypärä, suojaavat vain, jos ne on kiinnitetty kunnolla. Vauhti houkuttaa Erittäin monen mopo-onnettomuuteen joutuneen mopoa on viritetty. Nopeuden kasvaessa havaintojen tekeminen vaikeutuu ja jarrutusmatkat pitenevät. Riski joutua onnettomuuteen kasvaa huomattavasti ja seuraukset pahenevat nopeuden noustessa. Virittämisestä on myös oikeudelisia seurauksia. Viritetty mopo voidaan tulkita moottoripyöräksi. Riittävä palvelujen saanti turvaa vammaisille yhdenvertaisen mahdollisuuden osallistua kansalaisyhteiskunnan toimintaan. KD Naisten liittokokous tulkittiin viittomakielelle, joten Hanna Paulanto pystyi osallistumaan kokoukseen täysipainoisesti. Kuvassa tulkitaan Marjatta Moilasen pitämää aamuhartautta. mennä tulkin kanssa integroituun kouluun. On myös huomioitava, että kuurojen vanhempien kuulevalla lapsella on vahva viittomakieli, mutta suomen kielien oppimiseen hän tarvitsee tukea. Saara Ruokonen Tällöin kuljettaja syyllistyy ajooikeudetta ajoon, mopolle määrätään moottoripyörän autovero ja moottoripyörän korkeammat vakuutusmaksut. Kuljettaja saa sakkorangaistuksen ja mopoilijalle aiheutuvat kustannukset voivat nousta useisiin satoihin euroihin. Lisäksi kuljettajalle seuraa yleensä ajokielto. Meillä vanhemmilla on erittäin tärkeä rooli nuorten mopojen käytön valvonnassa. Kaikilla nuorilla turvalliseen käyttäytymiseen ei ole motivaatiota, eikä kehitysvaiheesta riippuen vielä valmiuksiakaan. Esimerkiksi aivojen osa-alueet, joiden avulla tehdään suunnitelmia, kontrolloidaan impulsseja ja arvioidaan vaaroja kehittyvät vielä 18 ikävuoden jälkeenkin. Riskit voidaan kyllä tunnistaa, mutta niitä ei tulla ajatelleeksi tai niiden suuruus aliarvioidaan. Turvallisuushakuisuus ei ole nuorten perusasenne, mikä näkyy myös käyttäytymisessä. Muutama vuosi sitten tehdyn selvityksen mukaan 8.-luokkalaisista joka neljäs laiminlöi turvavyön käyttöä autossa matkustaessaan ja vain joka kymmenes ilmoitti käyttävänsä pyöräilykypärää aina pyöräillessään. Suosittelen myös äitejä testaamaan, millaista on ajaa mopolla. Itselleni se oli yllättävän haastava kokemus, jota seurasivat myös perässä pyöräilevä mies ja poika. Pelkäsivät, etten saa menopeliä pysähtymään lainkaan. Marjo Anttoora sisäasiainministeri Räsäsen (kd) valtiosihteeeri Sastamala Turvallisuus kouluissa Jokainen voi vaikuttaa koulujen turvallisuuteen. Poliiseja kouluissa taltuttamassa väkivaltaista nuorta, varastelua, laittomia aineita, ammuskelua Valitettavasti tämä ei ole tulevaisuuden uhkakuva vaan todellista koulumaailmaa. Onneksi ei kuitenkaan jokapäiväistä; monet kulkevat peruskoulunsa läpi kohtaamatta itse näin ikäviä asioita. Tavallisimpia oppilaiden tai opettajien turvallisuutta vaarantavia tekoja ovat kiusaaminen ja omaisuuteen kajoaminen. Kiva koulu -hanke ja kiusaamisen selvittämisen tiimi ovat hyviä keinoja kiusaamisongelman ratkaisemisessa. Toisin kuin työpaikoilla, peruskoulu on pakollisuutensa vuoksi ainoa paikka, missä kohtaavat pienessä tilassa koko ikäpolven koko kirjo samalla kertaa. Joukkoon mahtuvat ns. tavallisten perheiden lasten lisäksi myös ns. syrjäytyneiden vanhempien, myös vankien tai mielenterveysongelmista kärsivien syrjäytyneet lapset, joilla saattaa olla tavallista useammin paha olla. Toisaalta töissä ja uraputkessa väsyneet vanhemmat eivät välttämättä jaksa välittää ja kuunnella lastaan senkään vertaa. Katri Riikonen Koko kansakunta kasvattaa Ensisijaisesti koulun turvallisuus lähtee siitä, että lapsella on turvallinen olo kotona. Monesti paha olo purkautuu koulussa, varsinkin, jos kotona ei ole siihen mahdollisuutta. Koulun tehtävä on tukea kotien kasvatusta. Olen huolissani moraalittomuuden, ja erityisesti valehtelun lisääntymisestä koulussa ja koko yhteiskunnassamme. Oppilaiden ja opettajien turvallisuutta edistäisi yleinen moraalikasvatus; välillä toivoisi jopa, että myös aikuisia voisi vielä kasvattaa ja TV:n viihdettä valvoa ja vaikuttaa sen avulla parempaan käytökseen. Ensisijaiseti koulun turvallisuus lähtee siitä, että lapsella on turvallinen olo kotona. Yhteenkuuluvuus koulussa on tärkeää ja lisää mukavuutta; se että jokainen kuuluu johonkin ja kaverista välitetään. Jokaisella pitäisi olla hyvä olla, vaikkei toiminta olekaan vapaavalintaista. Yhteiskunnan kiire ja tiivistynyt työrytmi on vaikuttanut toki koulunkin rytmiin, joten erilaiset juhlat ja iloiset tapahtumat ovat tärkeitä ja uskon niiden ennaltaehkäisevään vaikutukseen jossain määrin myös turvallisuuden suhteen. Koulujen turvallisuuteen pystyy vaikuttamaan jokainen, esimerkiksi antamalla lapsille ja nuorille aikaansa ja puhumalla heille positiivisesti. Katri Riikonen yläkoulun opettaja Riihimäki

6 På svenska KD KD Kvinnorna, Naiset, Specialmedarbetare för inrikesminister Inrikesministeriet beaktar jämställdheten Ungdomar tar risker i trafiken Kvinnor och män jobbar sida vid sida med landets interna säkerhet. På inrikesministeriet har man sedan länge varit måna om jämställdhetsaspekten och tagit kvinnoperspektivet på allvar både i planeringen och rekryteringen. I dagsläget jobbar fler kvinnor än män på inrikesministeriet. Inrikesministeriets kunskapsområde, landets interna säkerhet, har traditionellt stått i männens händer. Först på åttiotalet gjorde kvinnorna entré på ministerposten. Också senaste riksdagsperiod regerade två kvinnor på inrikesministeriet med minister Anneli Holmlund (saml) och minister Astrid Thors (sfp). Jämställdhetsplaner i verksamheten Ministeriet har under årens lopp genomfört ett arbete med jämställdhetsplanering, och har numera planer för både rekrytering och verksamheten. I rekryteringsbesluten strävar man till jämställdhet och att man endast i fall av lika meriterade sökanden kan använda sig av jämställdhetsargumentation. I praktiken är det ändå den mest meriterade som får jobbet, men samtidigt har inrikesministeriets personal blivit allt mer utjämnad mellan kvinnor och män genom åren. Fler kvinnor än män På inrikesministeriet jobbar 174 kvinnor och 100 män. Av dessa är ungefär hälften sakkunniga, bland dessa är 82 kvinnor och 57 män. Störst är andelen kvinnor bland de tidsbundet anställda, där hela 78,3 % är kvinnor. Det är rätt högt antal med tanke på att medeltalet bland statens tidsbundet anställda är 57,7 %. I ledningsgruppen är fördelningen också ungefär hälften. Bland nyanställningarna av sakkunniga är man ändå på en bra nivå: ungefär hälften av alla nyanställda är män och andra hälften kvinnor. Också på ledarposterna är jämställdhetsläget under kontroll. I ledningsgruppen är fördelningen också ungefär hälften, lite beroende på vilka ersättare som kallas in. Beroende på t.ex. tjänsteresor och semester, deltar alltid följande tjänsteman i ordningen i ledningsgruppens arbete. Niklas Andersson specialmedarbetare för inrikseminister Räsänen (kd) På med könsglasögonen Guide för integrering av könsperspektivet och analys av könskonsekvenserna Ambulans, brandbil och polisen har stängt av filen. När jag kör förbi stelnar mitt hjärta. På landsvägen ligger en omkullvält lättmotorcykel och bredvid den lägger man den unge föraren på båren. Jag måste ringa hem till mina egna ungdomar. Ni kör väl försiktigt! Varje år dör omkring tio personer i mopedolyckor och ungefär tusen mopedister skadas. Mopedkörning har blivit allt farligare, speciellt för flickornas säkerhet. Enligt statistiken har 17 procent av alla skadade i mopedolyckor varit medpassagerare. Antalet flickor som skadats när de fått skjuts har blivit sju gånger fler sedan år Rörliga polisen är förvånad över att mopedbilen är tryggare än en moped för en oerfaren förare. Ungefär hälften av olyckorna där ungdomar är inblandade inträffar i korsningar eftersom de unga inte nödvändigtvis känner till väjningsreglerna och andra risker med att köra i en korsning. En annan viktig sak att tänka på är att en rätt utrustning, som hjälm, bara skyddar om den är ordentligt fastlagd. Full fart Alltför många mopeder som har hamnat ut för olyckor har visat sig vara trimmade. Risken för att hamna i olyckor ökar märkbart när farten ökar. Trimning får också rättsliga följder, mopeden kan betraktas som en motorcykel. Föraren får böter och mopedisten kan få betala flera hundra euro. Dessutom åtföljer ofta körförbud och rätten till körkort kan skjutas upp. Ungdomar har ingen dragning till säkerhet vilket märks i beteendet. För några år sedan gjordes en undersökning bland åttondeklassister och var fjärde använde inte bilbälte och endast var tionde använde cykelhjälm regelbundet. Jag rekommenderar också mammorna att testa hur det är att köra moped. För mig var det en överraskaning hur utmanande det var. Maken och sonen cyklade efter och var oroliga över ifall jag överhuvudtaget skulle få ekipaget att stanna. Marjo Anttoora statssekreterare för inrikesminister Räsänen (kd) Kvoter för kvinnliga ledare? Europaparlamentet uppmanar i en resolution medlemsländerna att se till att andelen kvinnor i börsbolagens ledning skulle öka från nuvarande 10% till åtminstone 30% innan år Ifall detta inte lyckas så hotar den energiska kommissionären Viviane Reding med att föreslå bindande kvoter på EU nivå. Man är eniga om vikten av målsättningen, men kvotering är inte problemfri. Enligt mig så skall det till företagens ledningsuppgifter alltid finnas den krävda behörigheten både i fråga om utbildning och erfarenhet. Ingen, varken en kvinna eller en man, skall bli åsidosatt på grund av kvotering. I vissa länder kan kvotering vara enda sättet att främja saken, men parlamentet gav i sin resolution erkänsla åt de rekommendationer som man tagit ibruk i Finland. Som en följd av att man tog med rekommendationerna i börsbolagens förvaltningsstadgor år 2008 så har andelen kvinnor i styrelsen stigit till 25% och andelen bolag med styrelsemedlemmar av båda könen har stigit från 51% till 70%. Det bästa argumentet för att öka andelen kvinnor i företagens styrelser finns i de ekonomiska siffrorna. Europeiska undersökningar visar att det främjar ett företags resultat och konkurrenskraft med kvinnliga representanter på ledande poster. De företag som leds av kvinnor är mer lönsamma än de som leds av män. Det är inte fråga om marginella skillnader utan avkastningen på det investerade kapitalet var i medeltal 10% högre. Vad kan då förklara de iakttagna skillnaderna? Som kvinna vill jag gärna försvara åsikten att kvinnor kan vara bättre ledare än män. Många gånger kräver kombinationen av hemsysslor och arbetsliv tydliga planer och en strikt tidtabell. Kanhända är kvinnor i den högsta affärsledningen en på förhand utkristalliserad skara specialister. En kunnig kvinna i ledningen är ingen image prydnad utan en företagsekonomisk konkurrensfördel. Sari Essayah, europaparlamentariker

7 Kristillisdemokraattiset Naiset ry Pohjoismaiden KD Naiset huolissaan naisten turvallisuudesta lähisuhteessa Lähisuhdeväkivallan varjossa? On tärkeää tunnistaa lähisuhdeväkivalta ajoissa ja uskallettava puuttua siihen vahinkojen minimoimiseksi. Mari Rannikko Tukholmassa järjestettiin Pohjoismaiden KD Naisten konferenssi, jonka teemana oli lähisuhdeväkivalta. Kriisiterapeutti, kirjailija ja kouluttaja Josefin Grände kysyi: - Millainen oli viimeisin seksuaalinen kokemuksesi? - Miltä se tuntui? - Mutta entäpä jos tuo kokemuksesi olisi ollut epämiellyttävä tai väkivaltainen? - Miltä sinusta tuntuisi kertoa tuosta kokemuksesta poliisille, lääkärille tai sosiaalityöntekijälle? On hyvä miettiä miten lähisuhdeväkivallan uhrille tehdään mahdolliseksi puhua vaikeista ja intiimeistä kokemuksista. Naisten ja miesten kokema väkivalta on erilaista Väkivalta näyttäytyy erilaisena sen mukaan onko uhri nainen vai mies. Miesten kokemassa väkivallassa tekijänä on yleensä toinen mies, väkivalta tapahtuu ulkona, uhri ja tekijä eivät tunne toisiaan ennestään, eikä tapahtuma toistu. Naisten kokemassa väkivallassa tekijänä on yleensä mies, se tapahtuu kotona, uhri tuntee tekijän läheisesti ja väkivalta on toistuvaa. Josefin on tavannut turvakodissa naisia, jotka sanovat: - Ajattelin, että lähden heti jos mies lyö minua. Kuitenkin olen vasta nyt turvakodissa, vaikka olen elänyt 10 vuotta väkivaltaisessa suhteessa. Väkivaltaisessa suhteessa väkivallan kohteena olevan oma elintila kaventuu huomaamatta: omat ajatukset, mielipiteet, harrastukset, sukulaiset, läheiset ystävät jäävät pois vähitellen, koska väkivaltainen osapuoli on yleensä kontrolloiva, mustasukkainen ja omistushaluinen. Väkivallan uhri ei aina tiedosta asiaa. Kritiikki alkaa jostain tunteita koskettavasta asiasta kuten ulkonäöstä tai käyttäytymisestä: Naurat kuin hevonen. Uhrin minäkuva alkaa hämärtyä. Hän alkaa nähdä itsensä toisen kautta ja uskoa siihen mitä toinen sanoo. Usein uhrilla on voimakas halu ymmärtää pahoinpitelijää: - Minä ymmärrän häntä, koska hänen lapsuutensa oli niin vaikea. Hän on kuin pieni lapsi, eikä pientä lasta voi jättää yksinään. Väkivaltaisesta suhteesta irrottautuminen voi kestää kauan. Lapsetkin kärsivät väkivallasta Moni lapsi näkee ja myös itse kokee häneen kohdistuvaa väkivaltaa. Väkivallan näkeminen on lapselle aina vakavaa ja voi johtaa posttraumaattisen stressisyndrooman kehittymiseen. Usein lapsi ottaa itse syyn tapahtuneesta. Lapsi oppii olemaan kertomatta ja puhumatta asiasta kenellekään. Lapset ovat usein aktiivisia toimijoita hyvin vaikeissa tilanteissa ja ottavat aikuisen vastuun esim. siivoavat jäljet, auttavat pikkusisaruksia ja vievät äidin ensiapuun. Osa näistä väkivallan varjossa kasvaneista lapsista oppii itse käyttämään väkivaltaa aikuisina. Vaikeneminen ja aikuisten välinpitämättömyys ovat lapselle kaikkein pahinta; kun kukaan Mari Rannikko aikuinen ei reagoi lapsen lähettämään viestiin. Uskallatko puuttua? - Mitä minä tai sinä voimme tehdä jos kohtaamme omassa työssämme, harrastus- tai ystäväpiirissä lähisuhdeväkivallan uhreja? Uskallammeko kysyä asiasta? Mari Rannikko sairaanhoitaja terveystieteiden maisteri sosiaali- ja terveysalan kouluttaja Salo Lisätietoa: (maahanmuuttajille) Ruotsissa sv/vald-i-nara-relationer1/ Toppmeny/ToppTest/ Pohjoismaiden KD Naisten konferenssissa Tukholmassa keväällä 2011 puhuttiin lähisuhdeväkivallasta. Suomesta osallistuivat Aliisa Tohni, Leila Pihlaja, Mari Rannikko ja Päivi Isuls Naiset maailmalla Naisjohtajia kiintiöillä vai ilman Euroopan Parlamentin viimekesäinen päätöslauselma kannustaa jäsenmaita huolehtimaan eri toimenpitein siitä, että naisten nykyinen vain kymmenen prosentin osuus suurimpien pörssiyhtiöiden johdossa saadaan nostettua vähintään 30 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä. Mikäli naisten osuutta ei saada nousemaan vapaaehtoisin toimin, asiasta uhataan esittää topakan komissaari Vivianne Redingin toimesta sitovaa EU-tason kiintiösääntelyä. Tavoitteen tärkeydestä ollaan yksimielisiä. Naisten määrä yritysten hallituksissa kasvaa tällä hetkellä vain puoli prosenttiyksikköä vuodessa, joten tasaisenvauhdintaulukolla kestää 50 vuotta ennen kuin yritysten hallituksissa kummallakin sukupuolella on vähintään 40 prosentin edustus. Kiintiölaki on varmasti nopein tapa lisätä naisten osuutta yritysten johdossa, mutta ei kuitenkaan ongelmaton. Mielestäni yritysten johtoelinten tehtäviin perusteena on oltava aina vaadittu pätevyys niin tutkintojen kuin kokemuksenkin osalta; ketään sen paremmin naista kuin miestä - ei tulisi sivuuttaa kiintiöiden tähden. Ja toisaalta, kuka haluaa olla kiintiöhenkilö? Joissakin maissa kiintiö saattavat olla ainut tapa edetä, mutta parlamentin päätöslauselmassakin tunnustettiin Suomen käyttöönottaman hallinnointikoodin teho. Vuodesta 2008 pörssiyhtiöiden hallinnointikoodin suosituksen mukaisesti yhtiöiden johtoon on pitänyt valita molempia sukupuolia tai yrityksen on annettava säännöksen vastaisesta toiminnasta julkinen selvitys. Näin hallitusten ja hallintoneuvostojen naisten osuus on noussut 25 prosenttiin ja molempia sukupuolia hallituksissaan omaavien yritysten osuus on noussut 51 prosentista 70:een. Paras argumentti naisten lisäämiseksi yritysten hallinnossa löytyy kuitenkin talouden faktaluvuista. Eurooppalaiset tutkimukset nimittäin osoittavat, että naisten huomattava edustus johtoasemissa on yritykselle taloudellista tulosta ja kilpailukykyä edistävä väline. Sama tulos saatiin Suomessa Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan tutkimuksessa jo neljä vuotta sitten. Naisten johtamat yritykset ovat kannattavampia kuin miesjohtajien ohjauksessa olevat. Eikä kyse ole marginaalieroista, vaan yli tuhannen osakeyhtiön otoksessa sijoitetun pääoman tuottoaste ero oli keskimäärin peräti 10 prosenttia. Mikä siis voi selittää havaitut erot? Naisena tietysti mieluusti kallistuisin puolustamaan näkemystä, että naiset voivat olla miehiä parempia johtajia. Monesti kotihärdellin ja työn yhteensovittaminen vaatii selkeitä suunnitelmia, rautaista ajanhallintaa ja silloin tällöin hyviä äänijänteitä. Ehkäpä objektiivisempaa on kuitenkin arvioida, että ylimmän liikkeenjohdon naiset ovat vähyydestään johtuen jo valmiiksi valikoitunut huippuosaajien joukko. Tai sitten naiset vain hakeutuvat paremmin kannattaviin yrityksiin. Oli niin tai näin, tutkimus ainakin rohkaisee yrityskulttuuriin, jossa eteneminen ja nimitykset perustuvat pätevyyteen, eivät hyvä veli-verkostoihin. Osaava nainen hallituksessa ei ole imagokoriste, vaan liiketaloudellinen kilpailuetu. Sari Essayah, europarlamentaarikko 7 Lähisuhdeväkivaltaan puututtava Lähisuhdeväkivaltaa ja siihen liittyviä asioita tulee pitää esillä politiikassa. Tarvitaan sekä lähisuhdeväkivallan uhrien auttamiseen kouluttautunutta erityishenkilökuntaa että kaikkien aihepiirin työssään kohtaavien henkilöiden kouluttautumista tunnistamaan ja käsittelemään asiaa (esim. lääkärit, sosiaali- ja terveysalan henkilöstö, sosiaalityöntekijät). Tarvitaan yhteinen näkemys toiminnan organisoinnista ja yhteistyöstä sosiaalitoimen, kolmannen sektorin ja poliisin välillä.

8 Arjen asioita KD Naiset, Kansainvälisestä YT-pandemiasta tulee sosiaalisia terveyseroja lisäävä ilmiö Työyhteisön kaikkien osapuolten keskinäisen vuorovaikutuksen parantaminen ongelmatilanteissa pienentää terveysriskejä. Sari Mäkimattila Terveyden eriarvoisuuden vähentäminen on ollut viime vuosikymmeninä sekä kansainvälisten että suomalaisten terveyspoliittisten ohjelmien keskeinen päämäärä. Suomessa huomio on kohdistunut työssäkäyvien ja työttömien väliseen terveyskuiluun. Työttömyyden pitkittymisen ja toistuvuuden on havaittu alentavan työkykyä ja lisäävän kuolleisuutta. Toisaalta huono terveys ja varsinkin päihde- ja mielenterveysongelmat johtavat korkeampaan työttömyysriskiin ja pidempään työttömyyden kestoon. Yksilötasolla kauheimmaksi kuvattu ja pelätty työelämän tapahtuma on irtisanominen. Tai yrittäjän konkurssi. Ponnisteluista huolimatta suomalaisten sosioekonomiset sairastavuuserot ovat säilyneet ennallaan ja työttömien ja työllisten väliset ennestäänkin suuret kuolleisuuserot ovat kasvaneet. Hallitusohjelmaan kirjattu parannustoimenpiteitä Tuoreessa hallitusohjelmassa on useita hyvinvointipoliittisia kirjauksia liittyen työkyvyttömyyden ehkäisemiseen, viivytyksettömään kuntoutukseen pääsyyn ja osatyökykyisten työmahdollisuuksien parantamiseen. Työssäkäyvien mielenterveys- ja päihdeongelmien ehkäisy ja hoitoon ohjaaminen työpaikoilla, sekä työhön paluun helpottaminen kuntoutumisen jälkeen löytyy nyt kirjattuna hallitusohjelmasta. Se on hyvä asia. Pääkeinona pidetään työterveyshuollon kattavuuden, laadun ja vaikuttavuuden lisäämistä. Maatalousyrittäjien, yrittäjien ja lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työterveyshuollon parantaminen on huomioitu. Omaishoitajien ja maatalouslomittajien työterveydenhuollon tarve on myös tiedostettu. Eikä työttömienkään terveydenhoitopalveluja ole hallitusohjelmasta unohdettu, vaan tavoitteena on kehittää ja lisätä niitä. Irtisanominen vaikuttaa kaikkien osapuolten terveyteen Sari Mäkimattila haluaa rakentaa yhteiskuntaa jykevälle perustalle. Yksilötasolla kauheimmaksi kuvattu ja pelätty työelämän tapahtuma on irtisanominen. Tai yrittäjän konkurssi. Lauseen pituinen hetki jolloin työllisestä tulee työtön. Tuo hetki voi johtaa välittömiin traagisiin seurauksiin ja varmuudella pitempiaikaisiin terveydellisiin, sosiaalisiin ja taloudellisiin seurauksiin jotka vaikuttavat työttömäksi jääneen perheeseen ja lähiympäristöön. Joukkoirtisanomisten uhka osuu nyt samaan aikaan palkkaneuvottelujen ja lakonuhkien kanssa. Vallitseva kansainvälinen talouskaaos ja pimeimpään kaamokseen laskeutuminen, ovat yhdessä julma haaste suomalaisten terveydelle. Henkilöstösupistusten on todettu paitsi heikentävän työttömäksi jääneiden terveyttä lisäävän myös työpaikkansa säilyttäneiden sydän- ja verisuonitauteja, työkyvyttömyyseläkkeitä ja ennenaikaista kuolleisuutta. Tästä pitäisi puhua paljon enemmän. Jäljelle jäävien työmäärä lisääntyy ja samalla työn epävarmuus kasvaa. Epävarmalla työpaikalla on kiistatta monia negatiivisia terveyteen heijastuvia vaikutuksia: työn mielekkyys vähenee, työuupumus lisääntyy, luovuus katoaa ja kokemus työhön vaikuttamisesta vähenee. Irtisanotun työtoverit kokevat tunteiden vuoristoradan: ilo oman työpaikan säilymisestä on ristiriidassa läheisen työtoverin tuskan kanssa. Luottamushenkilöt ja irtisanomispäätöksen tehneet ihmiset voivat olla yhtä kovilla oikeudenmukaisuuden tunteidensa kanssa. Irtisanoako nyt muutama ja säilyttää yritys vai ajaako yritys hitaasti konkurssiin? Vihan ja pettymyksen purkaukset ovat niin tuskallisia, etteivät kaikki esimiehet niistä toivu, vaan voivat menettää työkykynsä. Työntekijän työhönosallistumismahdollisuuksia lisättävä Hallitusohjelman esipuheessa korostetaan ihan oikein työn ja työllistymisen hyvää tekevää vaikutusta ja välttämättömyyttä yksilölle ja yhteiskunnalle. Tiukentunut talous asettaa kuitenkin odotettua kovempia haasteita hyvinvointivaltiolle. Poliitikkojen, työnantajien, työntekijäjärjestöjen ja työterveyshuollon ammattilaisten on otettava asia huomioon työhön liittyviä organisaatiomuutoksia suunnitellessaan. Tutkimusten mukaan tunne oman työn hallinnasta on ratkaisevan tärkeää. Huomiota pitäisi kiinnittää työntekijän vaikutusja osallistumismahdollisuuksien lisäämiseen niin omaan työhön kuin työpaikan käytäntöihinkin liittyen. Vuorovaikutuksen ja onnistuneen työyhteisöviestinnän merkitys on myös suuri. Mitä ratkaisuja työttömyyden, epävarman työpaikan ja organisaatiomuutosten aiheuttamiin terveysongelmiin on olemassa? Monet yksilölliset ominaisuudet, kuten vahva sosiaalinen tuki, hyvä itsetunto ja hyvät selviytymiskeinot, voivat lieventää työttömyyden terveysvaikutuksia. Toisaalta tiedetään, että toistuvat työttömyysjaksot, pitkäaikainen työttömyys, korkea ikä, häpeä, taloudelliset vaikeudet, alkoholin käyttö ja mielenterveysongelmat voivat pahentaa terveysvaikutuksia. Työn loppuminen on uusi alku. Silloin tarvitaan vierellä kulkemista ja välittämisen osoittamista. Muistutusta, että ihmisarvo ei riipu työllisyystilanteesta. Sari Mäkimattila dosentti, lääketieteen tohtori KD:n varapuheenjohtaja Helsinki KD:n varapuheenjohtajalla Sari Mäkimattilalla ja KD Naisten puheenjohtajalla Marika Visakorvella oli tärkeää puhuttavaa KD Naisten liittokokouksen tauolla.

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. KANSANEDUSTAJA LENITA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Teen enkä meinaa! Jo ensimmäisellä kansanedustajakaudella olen kovalla työllä ja asioihin perehtymällä saavuttanut

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma

Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma Erikoistutkija, Toimintakyky-yksikön päällikkö Minna-Liisa Luoma RAI-seminaari 30.9.2010 1 TÄHÄN KUVA Minna-Liisa Luoma

Lisätiedot

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin?

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Mirjam Kalland 13.9.2012 Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Yksin kotona? Usein esitetty kysymys Yksin pärjäämisen eetos ja epäily? Palvelujärjestelmän puutteet esimerkiksi

Lisätiedot

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan Teksti Martti Herman Pisto Kuvat Paula Koskivirta, Martti Herman Pisto ja Eduhouse Yritysturvallisuus Häirintää, piinaamista, henkistä väkivaltaa, epäasiallista kohtelua Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Lisätiedot

6.8.2013 (Päivitetään koko ajan palautteiden, kehittämisideoiden ja vinkkien perusteella)

6.8.2013 (Päivitetään koko ajan palautteiden, kehittämisideoiden ja vinkkien perusteella) VALMISTAUTUMINEN KRIISINHALLINTATEHTÄVÄÄN ENNEN KRIISINHALLINTATEHTÄVÄÄ Kriisinhallintatehtävään lähdöstä kannattaa keskustella oman lähiverkoston kanssa. Pohdi millaisia asioita käyt läpi puolison, kumppanin,

Lisätiedot

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin Ratkaisuja kunnan terveyspalveluihin Valinnanvapaus parantaa kuntalaisten asemaa. Terveyspalvelut kuntalaisille Terveyspalveluiden tuotanto LPY korostaa kuntavaaleissa kansalaisten valinnanvapauden lisäämistä.

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA OMAINEN PALVELUPROSESSISSA ESIMERKKEJÄ TAMPEREEN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSTA 1 KOTIHOITO TAMPEREELLA Alueet: Yksityiset: Mediverkko 2 lähipalvelualuetta Palvelutähti 1 lähipalvelualuetta Pihlajalinna 3 aluetta

Lisätiedot

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Säätiö tukee pitkäaikaissairaita/vammaisia lapsia

Lisätiedot

Olarin koulu ja koti ry n

Olarin koulu ja koti ry n Olarin koulu ja koti ry n "Koko kylä kasvattaa" -pelisäännöt Lisää tietoa OKKY n toiminnasta: www. okky. nettisivu. org Yhteyttä voit ottaa sähköpostitse: kotijakoulu@gmail. com OLARIN KOULU JA KOTI -YHDISTYS

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Turvallisuus osana hyvinvointia

Turvallisuus osana hyvinvointia Turvallisuus osana hyvinvointia Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 12.5.2009 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@helsinki.fi Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi =

Lisätiedot

"Koko kylä kasvattaa" -pelisäännöt Page 1 of 5

Koko kylä kasvattaa -pelisäännöt Page 1 of 5 "Koko kylä kasvattaa" -pelisäännöt Page 1 of 5 KÄYTTÄYTYMINEN Käyttäytymisessä me aikuiset olemme esimerkkejä lapsillemme. Lastemme turvallisuuden vuoksi noudatamme liikennesääntöjä ja nopeusrajoituksia.

Lisätiedot

Joka toinen nuori hankkii mopokortin

Joka toinen nuori hankkii mopokortin Mopoilu Joka toinen nuori hankkii mopokortin Noin joka toinen nuori hankkii mopokortin ja joukossa on yhä enemmän tyttöjä. Mopoja oli vuonna 2012 yli 290 000. Suomessa oli Trafin mukaan rekisteröityjä

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua?

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? STTK:N TULEVAISUUSLUOTAIN Tavoitteena on hakea tuoreita näkemyksiä vuoden 2012 kunnallisvaalien ohjelmatyötä varten sekä omaan edunvalvontaan. Luotaus oli avoinna

Lisätiedot

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL.

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Miten lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen näkyy ohjeistuksessa THL:n ja Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Esteettömästi yhdestä ovesta?- Mielenterveys- ja päihdepalveluita kaikille 29.10.2009 Anneli Pienimäki Päihdetyön kehittämispäällikkö Sininauhaliitto Keitä asiakkaat

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT Kalvosarjan sisältöteemat Onnettomuuskehitys yleisesti Onnettomuuksien osalliset osallisten kulkutapa osallisten

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Seuraavat kysymykset auttavat sinua tunnistamaan omia kokemuksiasi ja tiedostamaan niiden vaikutuksia.

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Seuraavat kysymykset auttavat sinua tunnistamaan omia kokemuksiasi ja tiedostamaan niiden vaikutuksia. Kotitehtävä 4 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä NELJÄS TAPAAMINEN Lapselle mahdollisuus selviytyä menetyksistä PRIDE-valmennuksen neljännessä tapaamisessa puhuimme siitä, miten vaikeat kokemukset voivat

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Miksi tämä seminaari? Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa päätettyjen moniammatillisten toimintamallien esittely niille,

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti. Ikäjohtaminen nyt

Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti. Ikäjohtaminen nyt Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti Ikäjohtaminen nyt Ikäjohtaminen Ikä kuvaa elämää Kun emme saa elämän monisärmäisestä virtaavuudesta kiinni puhumme iästä ja tämän objektivoinnin kautta

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA

PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA Anne Tapola ja Hannu Ylönen Vantaalaisen hyvä mieli -hanke Kokemusasiantuntija -seminaari Helsinki, 13.2.2013

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu NELJÄ TUULTA KESKUUDESSAMME Päihdeongelmat Noin 2800 ihmistä kuoli vuonna 2012 päihteiden

Lisätiedot

Ikääntyneisiin kohdistuvat rikokset ja niiden ehkäiseminen

Ikääntyneisiin kohdistuvat rikokset ja niiden ehkäiseminen Ikääntyneisiin kohdistuvat rikokset ja niiden ehkäiseminen Rikoksentorjuntaneuvoston työryhmän selvitys OM selvityksiä ja ohjeita 41/2011 -julkaisu 21.9.2011 Mervi Sarimo, työryhmän sihteeri 1 Työryhmä

Lisätiedot

EROSTA HÄN SINUA. VAINOAaKO HUOLIMATTA? VARJO

EROSTA HÄN SINUA. VAINOAaKO HUOLIMATTA? VARJO VAINOAaKO HÄN SINUA EROSTA HUOLIMATTA? VARJO -hanke (2012-17) Eron jälkeisen väkivaltaisen vainon kohteena elävien perheiden turvallisuuden lisääminen ja vainoamisen ennaltaehkäisy. OULUN ENSI- JA TURVAKOTI

Lisätiedot

IkäArvokas -projekti. Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI

IkäArvokas -projekti. Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI IkäArvokas -projekti Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI 2 IkäArvokas projektin taustalla ajatuksia eli mistä yhteisvastuu hanke sai alkunsa Vanhuus voi viedä pohjattomaan yksinäisyyteen Kolmasosa vanhuksista

Lisätiedot

MARAK 31.1. 9.00 Aloituspuheenvuoro Sirkku Mehtola, VIOLA ry.

MARAK 31.1. 9.00 Aloituspuheenvuoro Sirkku Mehtola, VIOLA ry. MARAK 31.1. 9.00 Aloituspuheenvuoro Sirkku Mehtola, VIOLA ry. 9.15 LÄHISUHDEVÄKIVALTA UHRIN TEKIJÄN, LAPSEN JA LÄHEISEN NÄKÖKULMASTA. VIOLA ry. 9.15 Pia Marttala 10 Tauko 10.15 Sirkku Mehtola 11 Kari Hallikainen

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry VAIKUTA KUNNALLISVAALEISSA Kunnallisvaalimateriaali omaishoidosta paikallisyhdistyksille ja puolueiden ehdokkaille Kunnallisvaalit 28.10.2012 ennakkoäänestys kotimaassa

Lisätiedot

Aivovammaliitto Liikenneturva Autokoululiitto

Aivovammaliitto Liikenneturva Autokoululiitto Aivovammaliitto Liikenneturva Autokoululiitto Olenko riskikäyttäytyjä? Nautinko vaaratilanteista? Miten otan arjessa vaaratilanteet huomioon liikenteessä, kotona, liikunnan parissa tai muuten vapaaajalla?

Lisätiedot

Suuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan -seminaari

Suuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan -seminaari Suuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan -seminaari Seminaarin järjestäjät: Työturvallisuuskeskus ja Työterveyslaitos Turvallisuusmessut 2012, Tampere Seminaarin avaus Bjarne Andersson, KT Kuntatyönantajat

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt 24.4.2013 Hilkka Myllymäki Hollolan kunta Hyvä mieli on osa työhyvinvointia. Mistä se rakentuu ja kuka siihen voi vaikuttaa? HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet eli Tuhansien iskujen maa Miesten kokema väkivalta Suomessa Markku Heiskanen Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.)

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.) Stakestieto Lintulahdenkuja 4, PL 220, 00531 HELSINKI VÄKIVALTATAPAUKSESTA TALLENNETTAVAT TIEDOT Lomakkeen täyttöohjeet löytyvät täältä (pdf, 73 kt). Avaa tyhjä lomake tästä (pdf, 46 kt). 1. Asiakkaan

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 986/2009 vp Auton katsastamisen mahdollistaminen Espanjassa Eduskunnan puhemiehelle Huomattava määrä suomalaisia asuu osan vuotta Espanjassa. Monilla on siellä oma Suomessa rekisteröity

Lisätiedot

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin 15.5.2014 Väestöliiton hallituksen puheenjohtaja 1 Miten Suomen 1.1 miljoonaa lasta voivat? Miten lasten ihmisoikeudet toteutuvat? Lasten hyvinvoinnin ulottuvuudet

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Alkoholin ja väkivallan suhde Optulan tutkimusten valossa

Alkoholin ja väkivallan suhde Optulan tutkimusten valossa Alkoholin ja väkivallan suhde Optulan tutkimusten valossa Seminaari Alkoholi, huumeet ja eriarvoisuus Helsinki 04.12.2008 Reino Sirén Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivalta. Lähettäjä: Gävlen kunnan kunnanjohtotoimisto elokuussa 2014

Lähisuhdeväkivalta. Lähettäjä: Gävlen kunnan kunnanjohtotoimisto elokuussa 2014 Lähisuhdeväkivalta Lähettäjä: Gävlen kunnan kunnanjohtotoimisto elokuussa 2014 Tietoja paperilomakkeen täyttämisestä Kysymyksen jälkeen on merkitty tähti *, jos kyseessä on pakollinen kysymys, johon kaikkien

Lisätiedot

Mopotietoutta vanhemmille. Liikenneturva, Liikenne ja viestintäministeriö, Trafi, Poliisi, Liikennevirasto ja Liikennevakuutuskeskus 2011

Mopotietoutta vanhemmille. Liikenneturva, Liikenne ja viestintäministeriö, Trafi, Poliisi, Liikennevirasto ja Liikennevakuutuskeskus 2011 Mopotietoutta vanhemmille Liikenneturva, Liikenne ja viestintäministeriö, Trafi, Poliisi, Liikennevirasto ja Liikennevakuutuskeskus 2011 Mopoilun suosio kasvaa, onnettomuuksia paljon Mopojen määrä ja mopoilijoiden

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI TIKKURILAN SOSIAALIASEMA OMAT OVET VERKOSTOKOKOUS 16.5.2011 Marjatta Parviainen 17.05.2011 Avopalvelujen koordinaattori Marjatta Parviainen 1 A. KOTIKATKO

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen Kehittämispäällikkö Minna Piispa 11.10.2013 Neuvolapäivät/ Minna Piispa 2 Väkivallan yleisyydestä raskauden aikana Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä tehdyn

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa?

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Valtakunnallinen harvaan asuttujen alueiden turvallisuusseminaari Mikkeli 29.1.2013 Ari Evwaraye Sisäministeriö 29.1.2013 Sisäisen

Lisätiedot

YHTÄ SELVIYTYMISTÄ PÄIVÄSTÄ TOISEEN

YHTÄ SELVIYTYMISTÄ PÄIVÄSTÄ TOISEEN YHTÄ SELVIYTYMISTÄ PÄIVÄSTÄ TOISEEN Nuorten asunnottomuusilmiö Lahdessa Mari Hannikainen, Emma Peltonen & Marjo Kallas Opinnäytetyön rakenne tiivistelmä ja johdanto tutkimuksen tausta; paavot, nuorten

Lisätiedot

Väkivallan esiintyminen työssä

Väkivallan esiintyminen työssä Väkivallan esiintyminen työssä Väkivalta pois palvelutyöstä -aamuteematilaisuus 17.11.2008, Helsinki asiantuntija Timo Suurnäkki, TTK Työväkivaltatapaturmat vuonna 2003 TVL:n tapaturmapakki työtapaturmatiedon

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Kriisitilanteen eettiset periaatteet

Kriisitilanteen eettiset periaatteet Kriisitilanteen eettiset periaatteet Kristiina Kumpula pääsihteeri Kirkot kriisien kohtajana Kriisien auttajat auttavat eriarvoisesti Köyhyys ja eriarvoisuus heikentävät ihmisten mahdollisuutta selviytyä

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 85/2011 vp Varhennetun eläkkeen vaikutukset takuueläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Laki takuueläkkeestä tuli voimaan 1.3.2011, ja sen tarkoituksena on ollut turvata Suomessa asuvan

Lisätiedot

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon?

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Kysely Bastian Fähnrich Kansainvälisyys- ja kulttuurisihteeri 2008: N = 35 opiskelijaa (Oulainen) 2007: N = 66 opiskelijaa (Oulainen) + 29 (Oulu) yhteensä = 95 - uusia kokemuksia

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012.

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012. ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067 Selvitys 1/2012 Asunnottomat 2011 16.2.2012 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 IKÄ % 18 24 9 25-34 35-44 26 45-54 30 55-60 13 Yli 60 7 ASEMA % Työntekijä 23 Alempi toimihenkilö 13 Ylempi toimihenkilö 31 Johtava asema 6 Opiskelija 9 Perhe-/opinto-/vuorotteluvapaalla

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Vaikeuksia ymmärtää, että ovat rikoksen uhreja. Vaikeuksia saada asioihin selvyyttä hajallaan olevan

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA?

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? Perheaikaa 18.2.2016 Tytti Solantaus Lastenpsykiatri, emeritatutkimusprofessori Toimiva lapsi & perhe hankejohtaja (SMS) OMA TAUSTA Työ lasten ja perheiden parissa

Lisätiedot