Krist Alli. Naisten ja perheiden turvallisuuden puolesta. Nro Turvallisuus kouluissa. Lähisuhdeväkivallan varjossa?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Krist Alli. Naisten ja perheiden turvallisuuden puolesta. Nro 2 13.10.2011. Turvallisuus kouluissa. Lähisuhdeväkivallan varjossa?"

Transkriptio

1 Krist Alli Nro 2 KD Naiset / KD Kvinnorna Naisten ja perheiden turvallisuuden puolesta Lähi- vai etähoivaten turvallisuutta ikäihmisille? Turvallisuus kouluissa Sivu 7 Sivu 4 Sivu 2 Sveska sidan 6 Lähisuhdeväkivallan varjossa?

2 Vaikuttamassa KD Naiset, KD Naiset poliittisena vaikuttajana KD sai hallitusneuvotteluissa sisäministerin salkun ja sitä hoitaa puolueen puheenjohaja Päivi Räsänen. Hänen tehtäviinsä kuuluu sisäinen turvallisuus sekä maahanmuutto ja uskontoasiat. Turvallisuus koskettaa monella tavoin naisten, perheiden, lasten, nuorten, ikäihmisten ja vammaisten arjen elämää. KD Naisille nämä ryhmät ovat erityisen tärkeitä ja siksi liittokokouksessakin kannettiin huolta näistä ihmisryhmistä. Siitä nousi myös tämän lehden turvallisuus-teema, jota haluttiin käsitellä monelta eri kannalta. KD Naisten vaalitavoitteet KD Naisten seitsemästä vaalitavoitteesta saatiin hallitusohjelmaan kirjaukset kuudesta. Se oli hyvä saavutus! Nyt seuraamme, miten vaalitavoitteet käytännössä toteutuvat. Sen varmistamiseksi tuemme ministerin avustajia ja puoluejohtoa, mutta vaikutamme jäsentemme kautta myös paikallisesti kuntatasolla ja maakunnissa. Kuntavaalit 2012 Ensi vuoden kuntavaalit on taas kerran suuri haaste myös naisjärjestölle. Edellisissä kuntavaaleissa 2008 naisehdokkaiden osuus KD:n ehdokkaista oli jo 48,2 prosenttia. Näissä vaaleissa on tavoitteena on saavuttaa 50 prosenttia. Tilastot osoittavat, että mitä enemmän on naisehdokkaita, sitä enemmän heitä tulee valituiksi. Näin pyrimme saamaan myös enemmän KD:n naisia valtuustoihin. Kunnissa tehdään arjen elämään vaikuttavia päätöksiä. Miten ja millaisia palveluja kuntalaisille tuotetaan. Miten hoidetaan koulurakennukset, opetustoimi ja oppilashuolto. Miten huolehditaan joukkoliikenteestä syrjäseuduilla. Miten tuetaan perheitä, vammaisia, ikäihmisiä ja yksineläviä. Miten turvataan lähipalvelut jne. KD Naisten visiona on vahvistaa jäsenistön valmiutta poliittiseen toimintaan. Kuntien päätöksentekoon on saatava sellaiset henkilöt, jotka edustavat mahdollisimman hyvin eri kansalaisryhmiä, jotta niiden arjen tilanteet tulevat huomioitua palveluista ja rahoituksista päätettäessä. Se on hyvää hallintoa. Me naiset olemme monasti turhan vaatimattomia oman osaamisemme suhteen. Tuntuu siltä, että pitää olla 150-prosenttisen varma omasta pätevyydestään, ennen kuin uskaltaa siitä kaikelle kansalle kuuluttaa. KD Naisten visiona on vahvistaa jäsenistön valmiutta poliittiseen toimintaan. Tätä varten kerätään listaa siitä eri alojen asiantuntemuksesta, jota jäsenkunnasta löytyy. Tätä osaamista voidaan sitten jakaa toisille ja yhdessä valmistautua kuntavaaleihin niin ehdokkaina kuin heidän tukijoinaankin. Toiminta-ajatus ja arvot Liittokokouksessa päivitettiin KD Naisten toiminta-ajatus ja arvot. Toiminta-ajatuksena on vahvistaa naisten yhteiskunnallista vaikuttamista demokraattisen yhteiskunnan turvaamiseksi ja rakentamiseksi kristillisten arvojen pohjalta. Arvoja on kolme: - Kristillinen ihmiskäsitys - Luovuttamaton ihmisarvo ja kokonaisvaltainen hyvinvointi sekä puhdas elinympäristö - Sukupuolten välinen tasa-arvo Tervetuloa mukaan vaikuttamaan! Saara Ruokonen päätoimittaja Puheenjohtajiston palsta Turvallisen yhteiskunnan rakennuspuita Millaista kasvuympäristöä yhteiskunta kylvää, sellaista satoa se myös niittää. Iltapäivälehtien lööpit huutavat rikoksista, päivystyspoliklinikalla elämöi päihtynyt asiakas, mäyräkoirilla varustautunut porukka on vallannut puiston parhaimmat paikat. Mikä näitä asioita yhdistää? Kokemus turvallisuudentunteen järkkymisestä. Rikoksilla herkuttelu on keltaisen lehdistön leipälaji. Lehti on myytävä joka päivä ja jostain kumman syystä traagiset tarinat tuntuvat ostajia houkuttavan. Puuttumatta enemmälti tällaisen toiminnan eettisyyteen rikoksen kohteeksi joutuneen ja hänen lähipiirinsä kannalta, ovat lööpit omiaan vaikuttamaan myös yleiseen turvallisuudentunteeseen. Niiden antama vinoutunut kuva johtaa helposti tarpeettomiinkin pelkoihin. Lenkille voi edelleen lähteä ja puistoon mennä tilanteenmukaista harkintaa käyttäen. Alkoholi vahvasti mukana henki- ja väkivaltarikoksissa Suomalaisen henkirikoksen tyyppitapaus on ryyppyseurueessa pikaistuksissa tapahtunut puukotus. Käräjille päätyvistä väkivallanteoista suurin osa on tapahtunut enemmän tai vähemmän tutussa porukassa, yleensä päihteiden vaikutuksen alaisena. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen vuoteen 2006 ulottuneen tutkimuksen (Lehti & Siren: Väkivaltarikokset ja alkoholi) mukaan 80 % henkirikoksista ja 70 % väkivaltarikoksista tehtiin alkoholin vaikutuksen alaisina. Alkoholin läsnäolo väkivaltatilanteissa on monin verroin yleisempää kuin huumeiden, vaikka niidenkin osuus on lisääntynyt. Tai jos yhteiskunnan keskeiset arvot ovat individualismi ja välinpitämättömyys, eivät mitkään rangaistukset ja valvonta tuo toivottua turvallisuutta. Tuntemattomaan kohdistuneessa väkivallassa on useimmiten kyse riidasta ravintolassa tai pikkutunneilla kadulla, molempien osapuolten ollessa yleensä päihtyneitä. Edelleen hyvin harvoin väkivaltarikokset kohdistuvat täysin vieraaseen ja varsinkaan selvin päin olevaan henkilöön. Oma lukunsa on lähisuhdeväkivalta. Valitettavasti koti ei ole kaikille se turvallisin paikka, vaan toistuvan väkivallan kokemisen ympäristö. Arvot kohdalleen parantamaan turvallisuutta Suomi on edelleen maailman turvallisimpia maita. Silti nykyiseen tilanteeseen ei tule tyytyä. Turvallisuuden edistämiseksi tarvitaan aktiivista päihde- ja kriminaalipolitiikkaa, mutta ennen muuta pureutumista asenteisiin ja päihteiden käytön syihin. Elämän näköalattomuus ja epäoikeudenmukaisuuden kokemus voivat johtaa epätoivoisiinkin tekoihin. Tai jos yhteiskunnan keskeiset arvot ovat individualismi ja välinpitämättömyys, eivät mitkään rangaistukset ja valvonta tuo toivottua turvallisuutta. Sen sijaan yhteisöllisyys ja toisen ihmisen kunnioittaminen toimivat päinvastaiseen suuntaan. Turvallisen yhteiskunnan rakentamisen paras ohje onkin annettu jo 2000 vuotta sitten: Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. KD Naiset haluaa omalta osaltaan tehdä työtä sekä päihdehaittojen vähentämiseksi, lähisuhdeväkivallan kitkemiseksi että kestävien arvojen ja oikeudenmukaisuuden edistämiseksi. Tervetuloa mukaan! Marika Visakorpi kihlakunnan syyttäjä KD Naisten puheenjohtaja Jyväskylä Marika Visakorpi KD Naisten puheenjohtaja Kansikuva: Pirjo Markkanen Rovaniemeltä vetoaa kuulijoihin KD Naisten liittokokouksessa Helsingissä. Kuvaaja: Saara Ruokonen KristAlli ISSN Toimitus ja kustantaja KD Naiset ry Karjalankatu 2 A, 7. krs HELSINKI Päätoimittaja Saara Ruokonen (09) Painopaikka Lehtikanta Oy, Kouvola

3 Kristillisdemokraattiset Naiset ry KD Naisilla oli innostava liittokokous Liittokokouksessa oli innostava ilmapiiri ja ilahduttavan monta ensikertalaistakin. KD Naisten vuosittainen liittokokous pidettiin lauantaina Suomen NNKY-liiton Hotelli Helkassa Helsingissä. Paikalla oli 41 äänivaltaista naispiirien edustajaa eri puolilta maata. Sääntömääräisten asioitten lisäksi päätettiin strategian tavoitteista toimintakaudelle Vuoden 2012 liittohallitus päättää keinoista ensimmäisessä kokouksessaan. Puheenjohtajana jatkaa seuraavan kaksivuotiskauden Marika Visakorpi Jyväskylästä ja toisena puheenjohtaja Paula Pennanen- Aitta Helsingistä. Kolmanneksi puheenjohtajaksi valittiin uutena Riitta Haapala Valkeakoskelta. Liittohallitukseen valittiin erovuoroisten tilalle kaudeksi edelleen Leena Rauhala Tampereelta (varajäsen Riitta Kavander Tampereelta), Leila Pihlaja Mikkelistä (Paula Koutaniemi Kuusamosta, uusi), Miina Pietilä Hausjärveltä (Anita Hyttinen Leppävirralta, uusi) ja uutena Marja-Vuokko Mäkinen Vantaalta (Marjatta Moilanen Lappeenrannasta). Liittohallituksessa jatkavat vuonna 2012 Anne Vertainen- Hiironen Raumalta (Hilkka Kiviluoto Helsingistä), Mirja Lauronen Laukaasta (Mari Rannikko Salosta) ja Helinä Sundelin Rovaniemeltä (Aliisa Tohni Alajärveltä). Toimintasuunnitelman 2012 toteuttamiseen liittokokous antoi evästyksiä koskien niin kuntavaaleja, kentän aktivointia kuin viestinnän terävöittämistäkin. Talous on tiukemmalla, koska naistoimintaan tuleva avustus laski 12:sta 10:een prosenttiin puoluetuesta. Merkittävin seuraus tästä on toiminnanjohtajan työajan lyheneminen 60 prosenttiin. Koulutusosiossa VTT, dos., johtava tutkija Anita Haataja Kelasta kertoi vanhempainvapaiden nykytilanteesta. KD Naiset haluaisi tasata vanhempainvapaiden kustannuksia ja tätä varten Haataja oli tehnyt karkeita laskelmia. Päivi Simi-Kim kertoi Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö ry:n gender-työstä ja puoluesihteeri Asmo Maanselkä piti poliittisen tilannekatsauksen. Katsaus herätti vilkkaan keskustelun ja kysyttävää olisi ollut enemmänkin. Saara Ruokonen toiminnanjohtaja Kotini on linnani Onnittelut toimijoille, jotka eivät jättäneet rukkasia santaan: viime eduskuntakauden menestystarina on pitkäaikaisasunnottomuuden vähentäminen. Tiukka tavoite on ollut poistaa pitkäaikaisasunnottomuus vuoteen 2015 mennessä. Työ jatkuu! Asunnottomuuden poisto antaa toivoa kaikille, mutta kun otetaan huomioon, että 17 % asunnottomista on alle 25 -vuotiaita nuoria, herää toiveet ja unelmat erityisesti. Asunto on ihmisarvon perusedellytys. YK:n ihmisoikeuksien julistuksen 3. artikla: kullakin yksilöllä on oikeus elämään, vapauteen ja henkilökohtaiseen turvallisuuteen. Turvallisuus on toki henkilökohtainen kokemus, mutta kiistatonta se, että asunto on eräs turvallisuuden perustekijä. Jokaisella on oikeus oveen, jossa lukee oma nimi, totesi neljän viisaan ryhmä joitakin vuosia sitten asuntopolitiikkaa pohtiessaan. Nykyisessä hallitusohjelmassa on monia asuntopolitiikan tavoitteita, kuin helmiä. Merkittävin tavoite on turvata sosiaalisesti ja alueellisesti tasapainoiset ja vakaat asuntomarkkinat. Vuokraasuntotuotantoon kiinnittyy huomio sekä tonttien saatavuuden, kohtuuhintaisuuden että saatavuuden osalta. Vuoden 2012 budjettikirjaus reilun miljoonan euron korkotukilainojen myöntämisvaltuudesta mahdollistaa noin uuden vuokra-asunnon rakentamisen. Sosiaalisesti vastuullista on huolehtia erityisryhmien asunto-olojen parantamisesta. Vanhusten ja vammaisten asumisen erityispiirteet vaativat sekä uus- että korjausrakentamista. Oma koti antaa mahdollisuuden yksilölliseen arkeen ja lisää Eduskunnasta Sari Palm arjen toimeliaisuutta budjettiesityksessä erityisryhmille myönnettävä investointiavustusmääräraha on 110 miljoonaa euroa. Sillä rakennetaan erityisryhmille suunnattua vuokra-asuntoa. Hallituksen linjaus nuorisotakuusta saa ytimekkyyttä painopistevalinnasta: nuorten asunnottomuus ja syrjäytymisen ehkäiseminen on ympäristöosiossa asuntopolitiikan keskiössä. Pelkästään töihin lähteminen tai työn hakeminen on monin verroin helpompaa, kun on se oman kodin ovi, jonka lähteissään voi sulkea. Oma asunto, paikka, josta voi muodostua oma koti, antaa merkitykselliset raamit oman arjen rakentamiselle. Hallitusohjelmakirjaus selvityksestä, jossa pohditaan takausmallia työttömäksi jäävän, vakavasti sairastuneen tai yrittäjänä konkurssin tehneen omistusasujan turvaksi on tätä päivää. Toivottavasti näitä tarpeita ei tule, mutta jos on tullakseen, on tarpeen saada turvamalli, jossa omistusasuja ei menetä omaa kotiaan. Sari Palm kansanedustaja ympäristövaliokunnan jäsen Kokousväki kuunteli tarkkana, kun puoluesihteeri Asmo Maanselkä kertoi, mitä KD:n ministeri on saanut tähän mennessä aikaan ja miten puolue uudistaa hallinnollista tiedonkulkua kentältä puoluetoimistoon. Liittokokous hyväksyi kolme julkilausumaa Pätevä nainen presidenttikilpaan KD Naiset toivoo europarlamentaarikko Sari Essayah n lähtevän mukaan presidenttikilpaan. Talouden ja ulkopolitiikan kysymysten ammattilaisena sekä poliittista kokemusta niin kotimaan kuin EU:n parlamenteista omaavana Essayah lla on erinomaiset valmiudet tehtävään. Presidentti on arvojohtaja ja KD Naiset pitää tärkeänä, että myös pätevä kristillisten arvojen edustaja on mukana. Ehdokasjoukkoon kaivataan lisää naisia, joten Sari on siinäkin suhteessa ehdokas paikallaan. Kuntauudistuksen turvattava riittävät palvelut Hallitusohjelman mukaan hallituksen kuntapolitiikan tavoitteena on turvata laadukkaat ja yhdenvertaiset kunnalliset palvelut asiakaslähtöisesti koko maassa. KD Naiset edellyttää, että tämän syksyn aikana tarkemmin määriteltävässä kuntauudistuksessa pidetään tästä johtavasta periaatteesta kiinni. Kuntakoon kasvaminen ei saa johtaa elinvoimaisuuden keskittymiseen vain kuntakeskuksiin ja muiden alueiden kiihtyvään kuihtumiseen. KD Naiset vaatii, että erityistä huomiota kiinnitetään lasten, ikäihmisten ja erityisryhmien palveluiden saatavuuteen ja tavoitettavuuteen. Myös yhteispalvelupisteiden käyttöä tulee hyödyntää laajasti ja turvata siten kuntalaisten palveluiden saatavuus. Tarvittavat kulkuyhteydet on turvattava silloin kun palvelu ei ole aivan läheltä saatavissa. Pikavipit kuriin KD Naiset edellyttää, että hallitusohjelman kirjaus pikaluottolainsäädännön tiukentamisesta toteutetaan viipymättä. Jo runsaasti käräjäoikeuksia työllistävät pikavippejä koskevat kanteet kertovat ongelman olevan todellisen. Pikavipit lisäävät syrjäytymisriskiä ja ovat hyvin haitallisia erityisesti nuorille. Lainsäädännöllä tulisi mikäli se on juridisesti mahdollista - mieluiten kieltää pikavipit haitallisina ja velkaantumisongelmaa pahentavina kokonaan. Ainakin niiden mainontaa tulisi rajoittaa, asettaa korkokatto sekä rajata toinen toistaan seuraavien pikavippien ottomahdollisuutta. Kokouksen päätteeksi kukitettiin paikalla olleet puheenjohtajat Marika Visakorpi ja Paula Pennanen-Aitta - molemmilla Liekki-korut yllä.

4 Naisten elämästä Anna-Maria Mattilan oma kokemus Turvattomuus omaishoitoperheessä Hoitohenkilökunnan pitäisikin rohkeasti pyytää omaisia mukaan. Myös omaisten pitäisi rohkaistua menemään hoitotilanteisiin Omaishoitajaksi voi joutua yllättäen ja siihen tarvitaan tietoa ja tukea. Turvattomuus sanana tuntui oudolta omassa tilanteessani. Kysyin myös parilta omaishoitajatuttavaltani kokevatko he turvattomuutta. Hekään eivät tunnistaneet varsinaisesti turvattomuutta, kylläkin erinäisiä huolia ja pelkoja. Turvattomuutta taas kokee lähinnä itse hoidettava. Voin puhua vain aivohalvauksen saaneen hoitotilanteen näkökulmasta. Jos joku tuo turvattomuutta, niin sairastumisen äkillisyys, tietämättömyys ja näistä johtuva pelko. Aivoinfarkti yllätti aikaisin aamulla etukäteen varottamatta. Sen verran oli taustatietoa, että tiesin mistä on kysymys. Mutta mitä sitten? Oulun yliopistollisessa sairaalassa kuntoutus aloitettiin heti. Se tyynnytti tuli tunne että täällä osataan. Niin kauan kun mieheni oli sairaalassa ja kuntoutusjaksolla, ei ollut mitään hätää. Onneksi en ollut enää töissä, joten minulla oli mahdollisuus olla mukana päivittäin kuntoutustilanteissa ja kysellä ja saada tietoa asiantuntijoita. Mielestäni tämä onkin tärkeää heti alussa estämään hätääntymistä. Silloin saa realistisen kuvan omaisensa tilasta ja mihin hän pystyy. Hoitohenkilökunnan pitäisikin rohkeasti pyytää omaisia mukaan. Myös omaisten pitäisi rohkaistua menemään hoitotilanteisiin. Sairaalassa olo oli turvallista. Kotiutumisen aika koitti. Miten mieheni selviää kotona, miten minä? Käytiin pari kertaa harjoittelemassa kotona oloa, ensin jouluna päiväseltään. Uutena vuotena hän oli jo yön yli. Eiköhän tästä selvitä. Kotiin piti tehdä muutoksia, Anna-Maria Mattila että selviää pyörätuolin kanssa. Kaikki toimet piti opetella uudestaan, kävelyä myöten. Hän tarvitsi apua lähes kaikessa. Minusta oli tullut omaishoitaja! Koska sairastumishetkellä mieheni kaatui kotona pahasti, itsenäisen liikkumisen edistymistä on haitannut pelko kaatumisesta. Nyt rollaattorin tai kepin kanssa liikkuessa epävarmuutta tuovat kodin ulkopuoliset ennestään tututkin paikat. Miten selviää portaissa, onko kaiteet? Aivan uusiin tilanteisiin lähteminen on arkaa ja vie myös henkisiä voimia. Kuntoutus ja terapia aikoja pitää tarkistaa tämän tästä. Minun poistumiseni kotoa tuo ehkä eniten turvattomuutta. Vaikka fyysisesti selviytyykin, ei ole mukavaa jäädä yksin. Kun olen poissa, minulla on kaiken aikaa taustalla huoli puolisosta. Aina voi jotain sattua. Vähäinen asia ei ole myöskään eri tukien ja kuntoutusten hakeminen. Kela hakemusten täyttäminen on taitolaji. Pitää osata käyttää oikeita sanoja ja kaikki selostaa hyvin tarkasti. Sitten odotetaan kolmekin kuukautta päätöstä, joka on kielteinen. Uusi huolellisemmin täytetty hakemus sisään ja taas kolmen kuukauden odotus. Katsomme kuitenkin luottavasti tulevaan. Minä selviän, jos saan nukutuksi ja pysyn itse terveenä. Elämä ei kuitenkaan ole meidän käsissämme. Saamme jättää sen Jumalan käsiin. Olemme onnellisia siitä, ettei mieheni kuulunut niiden joukkoon, jotka menehtyvät aivoinfarktiin. Anna-Maria Mattila omaishoitaja Haapavesi KD Naiset, Palvelut avainasemassa Avun saanti lisää va Perheiden hyvinvointi vaikuttaa paljon myös vammaisten hyvinvointiin. Kun saatavilla on hyvät palvelut ja apua saa tarvittaessa, niin se lisää turvallisuuden tunnetta. Vantaalaisen Hanna Paulannon mielestä vammaispalveluista tarvitaan helposti käytettäviä tietopaketteja, joiden pohjalta vammainen voisi tehdä itselle sopivan henkilökohtaisen suunnitelman. Nyt tieto on etsittävä itse, eikä aina edes tiedä, mitä etsiä. Vammaisilla on yhdenvertainen oikeus löytää tietoa tarvitsemistaan palveluista. On kuitenkin kuntia, jossa ei ole yhtäkään työntekijää, joka niistä tietäisi. Nettisivut eivät yksin riitä, sillä kaikki eivät osaa tai pysty niitä käyttämään. Siksi kunnissa pitäisi olla yhden luukun periaate, jolla vammaiset saisivat kaiken tarvitsemansa opastuksen. Kun palvelujen saaminen sujuu helposti, se tukee myös vammaisen itsetuntoa. Palvelun puute taas voi jopa estää vammaisen työllistymisen. - Ei yhteiskunnan tarvitse meitä holhota, vaan tärkeää on kuunnella ja vastata vammaisten tarpei- Turvallisuuden tunteminen on hyvän elämän lähtökohta Lähi- vai etähoivaten turvallisuutta ikäihmisille? Vahusten turvallisuuden tunnetta ylläpitää se, että heidän omia toiveitaan huomioidaan riittävästi. vanhuksen kuin hoitajankin arjessa. Tutkimuksen mukaan pienillä teknologian parannuksilla saataisiin lisättyä ikääntyneiden turvallisuudentunnetta. Vanhukset kaipaavat lähihoivaa Vita-yhteisössä on ihminen, johon voi ottaa yhteyttä. Tavoitteena on turvallinen elämäntäyteinen elämä. Mirja Lauronen kauppatieteiden tohtori Laukaa Turvallisuuden tunteminen on yksi tärkeimmistä asioista vanhuudessa. Pääsääntöisesti ikääntyneet haluavat elää omassa kodissaan turvallista elämäntäyteistä elämää. Liikkumis- ja toimintakyky ovat itsenäisen asumisen ja elämänlaadun avaintekijöitä. Yksi yleisimmistä syistä vanhusten siirtymiselle kotoa laitoshoitoon on turvallisuuden lisääminen liikkumiskyvyn ja muistin vähetessä. Turvattomuudentunne ulkona liikuttaessa onkin yksi syy liikkumattomuuteen. Turvattomuus ilmenee pelkona ja ahdistuksena. Se voi aiheutua kaltoinkohtelusta: fyysisestä, henkisestä tai hengellisestä väkivallasta, seksuaalisesta tai taloudellisesta hyväksikäytöstä, hoidon ja avun laiminlyönnistä sekä oikeuksien rajoittamisesta tai loukkaamisesta. Kaltoinkohtelija voi olla yhtä hyvin läheinen kuin hoiva-alan ammattilainenkin. Monet sairaudet aiheuttavat turvattomuutta. Myös yksinäisyys ja kuoleman lähestyminen saattavat pelottaa. VitaDays-palvelut on saatavana asiakkaan omaan kotiin tai kodinomaisissa hoitoyksiköissä. Kuvassa hoitaja Fanni Kannusaari ja Anna Vehviläinen Sairaala Kanervan viihtyisässä oleskelutilassa. Vanhusten turvallisuuden puuttuminen on tiedostettu. Ikääntyneiden asioihin perehtyneitä edunvalvojia ja auttajatahoja on useita. Hoitohenkilökunnan määrät säästötarpeen kehyksessä puhuttavat ja vanhuspalvelulaki on tekeillä. Palveluiden rakenteita uudistetaan ja kehittämisprojekteja toteutetaan palveluiden järjestäjän näkökulmasta. Mietitään, miten toteutetaan enemmän vähemmällä. Tekniikalla etähoivaa ja säästöjä Myös turvatekniikoita kehitetään. Etähoivajärjestelmät käyttävät hyväkseen informaatio- ja kommunikaatioteknologiaa. Teknologia tarjoaa mahdollisuuden etäyhteydellä hoitaa vanhusta ja seurata hänen terveydentilaansa sekä olla tukena niin Turvallisuuden tuntemiseen vaikuttavat monet tekijät. Niinpä turvallisuuden ylläpitämiseen ja lisäämiseen tarvitaan kokonaisvaltaista vanhuspalveluiden kehittämistä, jossa turvallisuusnäkökulma on kaikessa läsnä. Turvallisuuden tunnetta synnyttää mm. jatkuvuus, muuttumattomuus ja tuttuus. Vanhukset kaipaavat ennen muuta läsnäoloa. - On tärkeää, että on ihminen, johon voi ottaa yhteyttä, Ester 81 v. sanoo. Myös oma taloudellinen vakaus lisää turvallisuutta. Vanhukset tietävät itse parhaiten, mitä tarvitsevat. Hoitoammattilaiset tietävät, miten tarpeeseen vastataan. Jyväskyläläinen VitaDays Oy on paneutunut vanhuspalveluiden kokonaisuuteen vanhusten tarpeista lähtien. Henkilökunnan vuosien kokemuksesta vanhusten hoidossa niin sairaala- kuin hoivaympäristössä on syntynyt yhteisöajattelu. Vita-jäsenenä vanhus ei ole yksin. Hänellä on käytössä laaja palvelukirjo, joista voi valita tarvittavan palvelukokonaisuuden. Pelastuskoira on korvaamaton apulainen kadonneen vanhuksen etsinnässä. Kuvassa Mirja Lauronen ja pelastuskoira Fredi valmiina toimintaan.

5 Kristillisdemokraattiset Naiset ry mmaisten turvallisuudentunnetta saada käyttäjän oman tarpeen mukaan sekä huomioitava asumiseen liittyvät tarpeet. Pyörätuolia käyttävän voi olla vaikea asua pienessä asunnossa. Työelämän hankaluudet Hanna Paulanto siin, Hanna painottaa. - Vammaispoliittisen ohjelman pohjalta voidaan hyvin tehdä yhteistyötä vammaisten kanssa. Kun suunnitellaan yhdessä, niin lopputuloskin on parempi. Se on hyvää hallintoa. Päätökset on tehtävä käyttäjätasolla, ei taloushallinnossa. Saatetaan esimerkiksi säästää vaipoissa antamalla kaikille käyttäjille sama määrä päivää kohden, eikä nähdä yksilöllisiä eroja niiden tarpeessa. Myös vaippojen merkillä on väliä, sillä kaikki ei sovi kaikille. Myös apuvälineet on tärkeää Hyvä ajotaito vaatii harjoittelua ja malttia Nuoret ottavat riskejä liikenteessä Ambulanssi, paloauto ja poliisi tukkivat kaistan. Ajaessani ohi sydäntä kylmää. Tielle on kaatuneena kevytmoottoripyörä ja sen vieressä tuetaan paareille nuorta kuljettajaa. On pakko soittaa kotiin omille nuorille. Ajattehan varovaisesti! Mopoiluonnettomuuksissa kuolee vuosittain noin kymmenen ja loukkaantuu noin tuhat mopoilijaa. Mopoilu vaarantaa erityisesti tyttöjen turvallisuutta. 17 prosenttia mopo-onnettomuuksissa loukkaantuneista on ollut matkustajana ja mopon kyydissä olleiden tyttöjen loukkaantumiset ovat 7-kertaistuneet vuodesta Kyyditettäessä mopon hallinta tulee vaikeaksi, kun kyydittäväkin saattaa toimia taitamattomasti. Liikkuvan poliisin mukaan mopoauto onkin yllättäen turvallisempi kuin mopo kokemattoman kuskin ohjauksessa. Liikenteenlukutaito vielä hakusessa Noin puolet nuorten liikenneonnettomuuksista sattuu risteyksissä. Tämä johtuu siitä, että nuoret eivät välttämättä tunnista risteykseen liittyviä väistämissääntöjä ja muita risteysajoon liittyviä riskejä. Nuoren kanssa pitäisi keskustella sääntöjen ja nopeusrajoitusten noudattamisesta eikä vain käskeä Ihmisten asenteisiin tarvitaan muutosta, että ennakkoluulot vammaisten töissä selviämistä kohtaan saadaan poistettua. - Liian helposti luullaan, etteivät ne vammaiset ymmärrä normaalia kanssakäymistä ja siltä pohjalta pelätään, Hanna painottaa. Työpaikoilla voisi olla johdon nimeämä tukihenkilö, joka pystyy neuvomaan ja toimimaan tarvittaessa välittäjänä. Hanna Paulanto on kokenut työn hakemisen vaikeudet, koska on kuuro. Hakemusta kirjoittaessaan hän joutuu miettimään, miten on parempi laittaa, kuuro vai viittomakielinen. Tässä tulee pelko myös siitä, että heti hylätään, kun hänen viittomakielisyytensä tulee ilmi. Koulussa Hannan mielestä viittomakielisten lasten on tärkeää käydä koulua omalla kielellä, tai ainakin heille olisi oltava oma ryhmä. Kun viittomakieli on vahvalla pohjalla, niin sen jälkeen voi sitten Marjo Anttoora häntä ajamaan varovasti. Oikeanlaiset varusteetkin, kuten kypärä, suojaavat vain, jos ne on kiinnitetty kunnolla. Vauhti houkuttaa Erittäin monen mopo-onnettomuuteen joutuneen mopoa on viritetty. Nopeuden kasvaessa havaintojen tekeminen vaikeutuu ja jarrutusmatkat pitenevät. Riski joutua onnettomuuteen kasvaa huomattavasti ja seuraukset pahenevat nopeuden noustessa. Virittämisestä on myös oikeudelisia seurauksia. Viritetty mopo voidaan tulkita moottoripyöräksi. Riittävä palvelujen saanti turvaa vammaisille yhdenvertaisen mahdollisuuden osallistua kansalaisyhteiskunnan toimintaan. KD Naisten liittokokous tulkittiin viittomakielelle, joten Hanna Paulanto pystyi osallistumaan kokoukseen täysipainoisesti. Kuvassa tulkitaan Marjatta Moilasen pitämää aamuhartautta. mennä tulkin kanssa integroituun kouluun. On myös huomioitava, että kuurojen vanhempien kuulevalla lapsella on vahva viittomakieli, mutta suomen kielien oppimiseen hän tarvitsee tukea. Saara Ruokonen Tällöin kuljettaja syyllistyy ajooikeudetta ajoon, mopolle määrätään moottoripyörän autovero ja moottoripyörän korkeammat vakuutusmaksut. Kuljettaja saa sakkorangaistuksen ja mopoilijalle aiheutuvat kustannukset voivat nousta useisiin satoihin euroihin. Lisäksi kuljettajalle seuraa yleensä ajokielto. Meillä vanhemmilla on erittäin tärkeä rooli nuorten mopojen käytön valvonnassa. Kaikilla nuorilla turvalliseen käyttäytymiseen ei ole motivaatiota, eikä kehitysvaiheesta riippuen vielä valmiuksiakaan. Esimerkiksi aivojen osa-alueet, joiden avulla tehdään suunnitelmia, kontrolloidaan impulsseja ja arvioidaan vaaroja kehittyvät vielä 18 ikävuoden jälkeenkin. Riskit voidaan kyllä tunnistaa, mutta niitä ei tulla ajatelleeksi tai niiden suuruus aliarvioidaan. Turvallisuushakuisuus ei ole nuorten perusasenne, mikä näkyy myös käyttäytymisessä. Muutama vuosi sitten tehdyn selvityksen mukaan 8.-luokkalaisista joka neljäs laiminlöi turvavyön käyttöä autossa matkustaessaan ja vain joka kymmenes ilmoitti käyttävänsä pyöräilykypärää aina pyöräillessään. Suosittelen myös äitejä testaamaan, millaista on ajaa mopolla. Itselleni se oli yllättävän haastava kokemus, jota seurasivat myös perässä pyöräilevä mies ja poika. Pelkäsivät, etten saa menopeliä pysähtymään lainkaan. Marjo Anttoora sisäasiainministeri Räsäsen (kd) valtiosihteeeri Sastamala Turvallisuus kouluissa Jokainen voi vaikuttaa koulujen turvallisuuteen. Poliiseja kouluissa taltuttamassa väkivaltaista nuorta, varastelua, laittomia aineita, ammuskelua Valitettavasti tämä ei ole tulevaisuuden uhkakuva vaan todellista koulumaailmaa. Onneksi ei kuitenkaan jokapäiväistä; monet kulkevat peruskoulunsa läpi kohtaamatta itse näin ikäviä asioita. Tavallisimpia oppilaiden tai opettajien turvallisuutta vaarantavia tekoja ovat kiusaaminen ja omaisuuteen kajoaminen. Kiva koulu -hanke ja kiusaamisen selvittämisen tiimi ovat hyviä keinoja kiusaamisongelman ratkaisemisessa. Toisin kuin työpaikoilla, peruskoulu on pakollisuutensa vuoksi ainoa paikka, missä kohtaavat pienessä tilassa koko ikäpolven koko kirjo samalla kertaa. Joukkoon mahtuvat ns. tavallisten perheiden lasten lisäksi myös ns. syrjäytyneiden vanhempien, myös vankien tai mielenterveysongelmista kärsivien syrjäytyneet lapset, joilla saattaa olla tavallista useammin paha olla. Toisaalta töissä ja uraputkessa väsyneet vanhemmat eivät välttämättä jaksa välittää ja kuunnella lastaan senkään vertaa. Katri Riikonen Koko kansakunta kasvattaa Ensisijaisesti koulun turvallisuus lähtee siitä, että lapsella on turvallinen olo kotona. Monesti paha olo purkautuu koulussa, varsinkin, jos kotona ei ole siihen mahdollisuutta. Koulun tehtävä on tukea kotien kasvatusta. Olen huolissani moraalittomuuden, ja erityisesti valehtelun lisääntymisestä koulussa ja koko yhteiskunnassamme. Oppilaiden ja opettajien turvallisuutta edistäisi yleinen moraalikasvatus; välillä toivoisi jopa, että myös aikuisia voisi vielä kasvattaa ja TV:n viihdettä valvoa ja vaikuttaa sen avulla parempaan käytökseen. Ensisijaiseti koulun turvallisuus lähtee siitä, että lapsella on turvallinen olo kotona. Yhteenkuuluvuus koulussa on tärkeää ja lisää mukavuutta; se että jokainen kuuluu johonkin ja kaverista välitetään. Jokaisella pitäisi olla hyvä olla, vaikkei toiminta olekaan vapaavalintaista. Yhteiskunnan kiire ja tiivistynyt työrytmi on vaikuttanut toki koulunkin rytmiin, joten erilaiset juhlat ja iloiset tapahtumat ovat tärkeitä ja uskon niiden ennaltaehkäisevään vaikutukseen jossain määrin myös turvallisuuden suhteen. Koulujen turvallisuuteen pystyy vaikuttamaan jokainen, esimerkiksi antamalla lapsille ja nuorille aikaansa ja puhumalla heille positiivisesti. Katri Riikonen yläkoulun opettaja Riihimäki

6 På svenska KD KD Kvinnorna, Naiset, Specialmedarbetare för inrikesminister Inrikesministeriet beaktar jämställdheten Ungdomar tar risker i trafiken Kvinnor och män jobbar sida vid sida med landets interna säkerhet. På inrikesministeriet har man sedan länge varit måna om jämställdhetsaspekten och tagit kvinnoperspektivet på allvar både i planeringen och rekryteringen. I dagsläget jobbar fler kvinnor än män på inrikesministeriet. Inrikesministeriets kunskapsområde, landets interna säkerhet, har traditionellt stått i männens händer. Först på åttiotalet gjorde kvinnorna entré på ministerposten. Också senaste riksdagsperiod regerade två kvinnor på inrikesministeriet med minister Anneli Holmlund (saml) och minister Astrid Thors (sfp). Jämställdhetsplaner i verksamheten Ministeriet har under årens lopp genomfört ett arbete med jämställdhetsplanering, och har numera planer för både rekrytering och verksamheten. I rekryteringsbesluten strävar man till jämställdhet och att man endast i fall av lika meriterade sökanden kan använda sig av jämställdhetsargumentation. I praktiken är det ändå den mest meriterade som får jobbet, men samtidigt har inrikesministeriets personal blivit allt mer utjämnad mellan kvinnor och män genom åren. Fler kvinnor än män På inrikesministeriet jobbar 174 kvinnor och 100 män. Av dessa är ungefär hälften sakkunniga, bland dessa är 82 kvinnor och 57 män. Störst är andelen kvinnor bland de tidsbundet anställda, där hela 78,3 % är kvinnor. Det är rätt högt antal med tanke på att medeltalet bland statens tidsbundet anställda är 57,7 %. I ledningsgruppen är fördelningen också ungefär hälften. Bland nyanställningarna av sakkunniga är man ändå på en bra nivå: ungefär hälften av alla nyanställda är män och andra hälften kvinnor. Också på ledarposterna är jämställdhetsläget under kontroll. I ledningsgruppen är fördelningen också ungefär hälften, lite beroende på vilka ersättare som kallas in. Beroende på t.ex. tjänsteresor och semester, deltar alltid följande tjänsteman i ordningen i ledningsgruppens arbete. Niklas Andersson specialmedarbetare för inrikseminister Räsänen (kd) På med könsglasögonen Guide för integrering av könsperspektivet och analys av könskonsekvenserna Ambulans, brandbil och polisen har stängt av filen. När jag kör förbi stelnar mitt hjärta. På landsvägen ligger en omkullvält lättmotorcykel och bredvid den lägger man den unge föraren på båren. Jag måste ringa hem till mina egna ungdomar. Ni kör väl försiktigt! Varje år dör omkring tio personer i mopedolyckor och ungefär tusen mopedister skadas. Mopedkörning har blivit allt farligare, speciellt för flickornas säkerhet. Enligt statistiken har 17 procent av alla skadade i mopedolyckor varit medpassagerare. Antalet flickor som skadats när de fått skjuts har blivit sju gånger fler sedan år Rörliga polisen är förvånad över att mopedbilen är tryggare än en moped för en oerfaren förare. Ungefär hälften av olyckorna där ungdomar är inblandade inträffar i korsningar eftersom de unga inte nödvändigtvis känner till väjningsreglerna och andra risker med att köra i en korsning. En annan viktig sak att tänka på är att en rätt utrustning, som hjälm, bara skyddar om den är ordentligt fastlagd. Full fart Alltför många mopeder som har hamnat ut för olyckor har visat sig vara trimmade. Risken för att hamna i olyckor ökar märkbart när farten ökar. Trimning får också rättsliga följder, mopeden kan betraktas som en motorcykel. Föraren får böter och mopedisten kan få betala flera hundra euro. Dessutom åtföljer ofta körförbud och rätten till körkort kan skjutas upp. Ungdomar har ingen dragning till säkerhet vilket märks i beteendet. För några år sedan gjordes en undersökning bland åttondeklassister och var fjärde använde inte bilbälte och endast var tionde använde cykelhjälm regelbundet. Jag rekommenderar också mammorna att testa hur det är att köra moped. För mig var det en överraskaning hur utmanande det var. Maken och sonen cyklade efter och var oroliga över ifall jag överhuvudtaget skulle få ekipaget att stanna. Marjo Anttoora statssekreterare för inrikesminister Räsänen (kd) Kvoter för kvinnliga ledare? Europaparlamentet uppmanar i en resolution medlemsländerna att se till att andelen kvinnor i börsbolagens ledning skulle öka från nuvarande 10% till åtminstone 30% innan år Ifall detta inte lyckas så hotar den energiska kommissionären Viviane Reding med att föreslå bindande kvoter på EU nivå. Man är eniga om vikten av målsättningen, men kvotering är inte problemfri. Enligt mig så skall det till företagens ledningsuppgifter alltid finnas den krävda behörigheten både i fråga om utbildning och erfarenhet. Ingen, varken en kvinna eller en man, skall bli åsidosatt på grund av kvotering. I vissa länder kan kvotering vara enda sättet att främja saken, men parlamentet gav i sin resolution erkänsla åt de rekommendationer som man tagit ibruk i Finland. Som en följd av att man tog med rekommendationerna i börsbolagens förvaltningsstadgor år 2008 så har andelen kvinnor i styrelsen stigit till 25% och andelen bolag med styrelsemedlemmar av båda könen har stigit från 51% till 70%. Det bästa argumentet för att öka andelen kvinnor i företagens styrelser finns i de ekonomiska siffrorna. Europeiska undersökningar visar att det främjar ett företags resultat och konkurrenskraft med kvinnliga representanter på ledande poster. De företag som leds av kvinnor är mer lönsamma än de som leds av män. Det är inte fråga om marginella skillnader utan avkastningen på det investerade kapitalet var i medeltal 10% högre. Vad kan då förklara de iakttagna skillnaderna? Som kvinna vill jag gärna försvara åsikten att kvinnor kan vara bättre ledare än män. Många gånger kräver kombinationen av hemsysslor och arbetsliv tydliga planer och en strikt tidtabell. Kanhända är kvinnor i den högsta affärsledningen en på förhand utkristalliserad skara specialister. En kunnig kvinna i ledningen är ingen image prydnad utan en företagsekonomisk konkurrensfördel. Sari Essayah, europaparlamentariker

7 Kristillisdemokraattiset Naiset ry Pohjoismaiden KD Naiset huolissaan naisten turvallisuudesta lähisuhteessa Lähisuhdeväkivallan varjossa? On tärkeää tunnistaa lähisuhdeväkivalta ajoissa ja uskallettava puuttua siihen vahinkojen minimoimiseksi. Mari Rannikko Tukholmassa järjestettiin Pohjoismaiden KD Naisten konferenssi, jonka teemana oli lähisuhdeväkivalta. Kriisiterapeutti, kirjailija ja kouluttaja Josefin Grände kysyi: - Millainen oli viimeisin seksuaalinen kokemuksesi? - Miltä se tuntui? - Mutta entäpä jos tuo kokemuksesi olisi ollut epämiellyttävä tai väkivaltainen? - Miltä sinusta tuntuisi kertoa tuosta kokemuksesta poliisille, lääkärille tai sosiaalityöntekijälle? On hyvä miettiä miten lähisuhdeväkivallan uhrille tehdään mahdolliseksi puhua vaikeista ja intiimeistä kokemuksista. Naisten ja miesten kokema väkivalta on erilaista Väkivalta näyttäytyy erilaisena sen mukaan onko uhri nainen vai mies. Miesten kokemassa väkivallassa tekijänä on yleensä toinen mies, väkivalta tapahtuu ulkona, uhri ja tekijä eivät tunne toisiaan ennestään, eikä tapahtuma toistu. Naisten kokemassa väkivallassa tekijänä on yleensä mies, se tapahtuu kotona, uhri tuntee tekijän läheisesti ja väkivalta on toistuvaa. Josefin on tavannut turvakodissa naisia, jotka sanovat: - Ajattelin, että lähden heti jos mies lyö minua. Kuitenkin olen vasta nyt turvakodissa, vaikka olen elänyt 10 vuotta väkivaltaisessa suhteessa. Väkivaltaisessa suhteessa väkivallan kohteena olevan oma elintila kaventuu huomaamatta: omat ajatukset, mielipiteet, harrastukset, sukulaiset, läheiset ystävät jäävät pois vähitellen, koska väkivaltainen osapuoli on yleensä kontrolloiva, mustasukkainen ja omistushaluinen. Väkivallan uhri ei aina tiedosta asiaa. Kritiikki alkaa jostain tunteita koskettavasta asiasta kuten ulkonäöstä tai käyttäytymisestä: Naurat kuin hevonen. Uhrin minäkuva alkaa hämärtyä. Hän alkaa nähdä itsensä toisen kautta ja uskoa siihen mitä toinen sanoo. Usein uhrilla on voimakas halu ymmärtää pahoinpitelijää: - Minä ymmärrän häntä, koska hänen lapsuutensa oli niin vaikea. Hän on kuin pieni lapsi, eikä pientä lasta voi jättää yksinään. Väkivaltaisesta suhteesta irrottautuminen voi kestää kauan. Lapsetkin kärsivät väkivallasta Moni lapsi näkee ja myös itse kokee häneen kohdistuvaa väkivaltaa. Väkivallan näkeminen on lapselle aina vakavaa ja voi johtaa posttraumaattisen stressisyndrooman kehittymiseen. Usein lapsi ottaa itse syyn tapahtuneesta. Lapsi oppii olemaan kertomatta ja puhumatta asiasta kenellekään. Lapset ovat usein aktiivisia toimijoita hyvin vaikeissa tilanteissa ja ottavat aikuisen vastuun esim. siivoavat jäljet, auttavat pikkusisaruksia ja vievät äidin ensiapuun. Osa näistä väkivallan varjossa kasvaneista lapsista oppii itse käyttämään väkivaltaa aikuisina. Vaikeneminen ja aikuisten välinpitämättömyys ovat lapselle kaikkein pahinta; kun kukaan Mari Rannikko aikuinen ei reagoi lapsen lähettämään viestiin. Uskallatko puuttua? - Mitä minä tai sinä voimme tehdä jos kohtaamme omassa työssämme, harrastus- tai ystäväpiirissä lähisuhdeväkivallan uhreja? Uskallammeko kysyä asiasta? Mari Rannikko sairaanhoitaja terveystieteiden maisteri sosiaali- ja terveysalan kouluttaja Salo Lisätietoa: (maahanmuuttajille) Ruotsissa sv/vald-i-nara-relationer1/ Toppmeny/ToppTest/ Pohjoismaiden KD Naisten konferenssissa Tukholmassa keväällä 2011 puhuttiin lähisuhdeväkivallasta. Suomesta osallistuivat Aliisa Tohni, Leila Pihlaja, Mari Rannikko ja Päivi Isuls Naiset maailmalla Naisjohtajia kiintiöillä vai ilman Euroopan Parlamentin viimekesäinen päätöslauselma kannustaa jäsenmaita huolehtimaan eri toimenpitein siitä, että naisten nykyinen vain kymmenen prosentin osuus suurimpien pörssiyhtiöiden johdossa saadaan nostettua vähintään 30 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä. Mikäli naisten osuutta ei saada nousemaan vapaaehtoisin toimin, asiasta uhataan esittää topakan komissaari Vivianne Redingin toimesta sitovaa EU-tason kiintiösääntelyä. Tavoitteen tärkeydestä ollaan yksimielisiä. Naisten määrä yritysten hallituksissa kasvaa tällä hetkellä vain puoli prosenttiyksikköä vuodessa, joten tasaisenvauhdintaulukolla kestää 50 vuotta ennen kuin yritysten hallituksissa kummallakin sukupuolella on vähintään 40 prosentin edustus. Kiintiölaki on varmasti nopein tapa lisätä naisten osuutta yritysten johdossa, mutta ei kuitenkaan ongelmaton. Mielestäni yritysten johtoelinten tehtäviin perusteena on oltava aina vaadittu pätevyys niin tutkintojen kuin kokemuksenkin osalta; ketään sen paremmin naista kuin miestä - ei tulisi sivuuttaa kiintiöiden tähden. Ja toisaalta, kuka haluaa olla kiintiöhenkilö? Joissakin maissa kiintiö saattavat olla ainut tapa edetä, mutta parlamentin päätöslauselmassakin tunnustettiin Suomen käyttöönottaman hallinnointikoodin teho. Vuodesta 2008 pörssiyhtiöiden hallinnointikoodin suosituksen mukaisesti yhtiöiden johtoon on pitänyt valita molempia sukupuolia tai yrityksen on annettava säännöksen vastaisesta toiminnasta julkinen selvitys. Näin hallitusten ja hallintoneuvostojen naisten osuus on noussut 25 prosenttiin ja molempia sukupuolia hallituksissaan omaavien yritysten osuus on noussut 51 prosentista 70:een. Paras argumentti naisten lisäämiseksi yritysten hallinnossa löytyy kuitenkin talouden faktaluvuista. Eurooppalaiset tutkimukset nimittäin osoittavat, että naisten huomattava edustus johtoasemissa on yritykselle taloudellista tulosta ja kilpailukykyä edistävä väline. Sama tulos saatiin Suomessa Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan tutkimuksessa jo neljä vuotta sitten. Naisten johtamat yritykset ovat kannattavampia kuin miesjohtajien ohjauksessa olevat. Eikä kyse ole marginaalieroista, vaan yli tuhannen osakeyhtiön otoksessa sijoitetun pääoman tuottoaste ero oli keskimäärin peräti 10 prosenttia. Mikä siis voi selittää havaitut erot? Naisena tietysti mieluusti kallistuisin puolustamaan näkemystä, että naiset voivat olla miehiä parempia johtajia. Monesti kotihärdellin ja työn yhteensovittaminen vaatii selkeitä suunnitelmia, rautaista ajanhallintaa ja silloin tällöin hyviä äänijänteitä. Ehkäpä objektiivisempaa on kuitenkin arvioida, että ylimmän liikkeenjohdon naiset ovat vähyydestään johtuen jo valmiiksi valikoitunut huippuosaajien joukko. Tai sitten naiset vain hakeutuvat paremmin kannattaviin yrityksiin. Oli niin tai näin, tutkimus ainakin rohkaisee yrityskulttuuriin, jossa eteneminen ja nimitykset perustuvat pätevyyteen, eivät hyvä veli-verkostoihin. Osaava nainen hallituksessa ei ole imagokoriste, vaan liiketaloudellinen kilpailuetu. Sari Essayah, europarlamentaarikko 7 Lähisuhdeväkivaltaan puututtava Lähisuhdeväkivaltaa ja siihen liittyviä asioita tulee pitää esillä politiikassa. Tarvitaan sekä lähisuhdeväkivallan uhrien auttamiseen kouluttautunutta erityishenkilökuntaa että kaikkien aihepiirin työssään kohtaavien henkilöiden kouluttautumista tunnistamaan ja käsittelemään asiaa (esim. lääkärit, sosiaali- ja terveysalan henkilöstö, sosiaalityöntekijät). Tarvitaan yhteinen näkemys toiminnan organisoinnista ja yhteistyöstä sosiaalitoimen, kolmannen sektorin ja poliisin välillä.

8 Arjen asioita KD Naiset, Kansainvälisestä YT-pandemiasta tulee sosiaalisia terveyseroja lisäävä ilmiö Työyhteisön kaikkien osapuolten keskinäisen vuorovaikutuksen parantaminen ongelmatilanteissa pienentää terveysriskejä. Sari Mäkimattila Terveyden eriarvoisuuden vähentäminen on ollut viime vuosikymmeninä sekä kansainvälisten että suomalaisten terveyspoliittisten ohjelmien keskeinen päämäärä. Suomessa huomio on kohdistunut työssäkäyvien ja työttömien väliseen terveyskuiluun. Työttömyyden pitkittymisen ja toistuvuuden on havaittu alentavan työkykyä ja lisäävän kuolleisuutta. Toisaalta huono terveys ja varsinkin päihde- ja mielenterveysongelmat johtavat korkeampaan työttömyysriskiin ja pidempään työttömyyden kestoon. Yksilötasolla kauheimmaksi kuvattu ja pelätty työelämän tapahtuma on irtisanominen. Tai yrittäjän konkurssi. Ponnisteluista huolimatta suomalaisten sosioekonomiset sairastavuuserot ovat säilyneet ennallaan ja työttömien ja työllisten väliset ennestäänkin suuret kuolleisuuserot ovat kasvaneet. Hallitusohjelmaan kirjattu parannustoimenpiteitä Tuoreessa hallitusohjelmassa on useita hyvinvointipoliittisia kirjauksia liittyen työkyvyttömyyden ehkäisemiseen, viivytyksettömään kuntoutukseen pääsyyn ja osatyökykyisten työmahdollisuuksien parantamiseen. Työssäkäyvien mielenterveys- ja päihdeongelmien ehkäisy ja hoitoon ohjaaminen työpaikoilla, sekä työhön paluun helpottaminen kuntoutumisen jälkeen löytyy nyt kirjattuna hallitusohjelmasta. Se on hyvä asia. Pääkeinona pidetään työterveyshuollon kattavuuden, laadun ja vaikuttavuuden lisäämistä. Maatalousyrittäjien, yrittäjien ja lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työterveyshuollon parantaminen on huomioitu. Omaishoitajien ja maatalouslomittajien työterveydenhuollon tarve on myös tiedostettu. Eikä työttömienkään terveydenhoitopalveluja ole hallitusohjelmasta unohdettu, vaan tavoitteena on kehittää ja lisätä niitä. Irtisanominen vaikuttaa kaikkien osapuolten terveyteen Sari Mäkimattila haluaa rakentaa yhteiskuntaa jykevälle perustalle. Yksilötasolla kauheimmaksi kuvattu ja pelätty työelämän tapahtuma on irtisanominen. Tai yrittäjän konkurssi. Lauseen pituinen hetki jolloin työllisestä tulee työtön. Tuo hetki voi johtaa välittömiin traagisiin seurauksiin ja varmuudella pitempiaikaisiin terveydellisiin, sosiaalisiin ja taloudellisiin seurauksiin jotka vaikuttavat työttömäksi jääneen perheeseen ja lähiympäristöön. Joukkoirtisanomisten uhka osuu nyt samaan aikaan palkkaneuvottelujen ja lakonuhkien kanssa. Vallitseva kansainvälinen talouskaaos ja pimeimpään kaamokseen laskeutuminen, ovat yhdessä julma haaste suomalaisten terveydelle. Henkilöstösupistusten on todettu paitsi heikentävän työttömäksi jääneiden terveyttä lisäävän myös työpaikkansa säilyttäneiden sydän- ja verisuonitauteja, työkyvyttömyyseläkkeitä ja ennenaikaista kuolleisuutta. Tästä pitäisi puhua paljon enemmän. Jäljelle jäävien työmäärä lisääntyy ja samalla työn epävarmuus kasvaa. Epävarmalla työpaikalla on kiistatta monia negatiivisia terveyteen heijastuvia vaikutuksia: työn mielekkyys vähenee, työuupumus lisääntyy, luovuus katoaa ja kokemus työhön vaikuttamisesta vähenee. Irtisanotun työtoverit kokevat tunteiden vuoristoradan: ilo oman työpaikan säilymisestä on ristiriidassa läheisen työtoverin tuskan kanssa. Luottamushenkilöt ja irtisanomispäätöksen tehneet ihmiset voivat olla yhtä kovilla oikeudenmukaisuuden tunteidensa kanssa. Irtisanoako nyt muutama ja säilyttää yritys vai ajaako yritys hitaasti konkurssiin? Vihan ja pettymyksen purkaukset ovat niin tuskallisia, etteivät kaikki esimiehet niistä toivu, vaan voivat menettää työkykynsä. Työntekijän työhönosallistumismahdollisuuksia lisättävä Hallitusohjelman esipuheessa korostetaan ihan oikein työn ja työllistymisen hyvää tekevää vaikutusta ja välttämättömyyttä yksilölle ja yhteiskunnalle. Tiukentunut talous asettaa kuitenkin odotettua kovempia haasteita hyvinvointivaltiolle. Poliitikkojen, työnantajien, työntekijäjärjestöjen ja työterveyshuollon ammattilaisten on otettava asia huomioon työhön liittyviä organisaatiomuutoksia suunnitellessaan. Tutkimusten mukaan tunne oman työn hallinnasta on ratkaisevan tärkeää. Huomiota pitäisi kiinnittää työntekijän vaikutusja osallistumismahdollisuuksien lisäämiseen niin omaan työhön kuin työpaikan käytäntöihinkin liittyen. Vuorovaikutuksen ja onnistuneen työyhteisöviestinnän merkitys on myös suuri. Mitä ratkaisuja työttömyyden, epävarman työpaikan ja organisaatiomuutosten aiheuttamiin terveysongelmiin on olemassa? Monet yksilölliset ominaisuudet, kuten vahva sosiaalinen tuki, hyvä itsetunto ja hyvät selviytymiskeinot, voivat lieventää työttömyyden terveysvaikutuksia. Toisaalta tiedetään, että toistuvat työttömyysjaksot, pitkäaikainen työttömyys, korkea ikä, häpeä, taloudelliset vaikeudet, alkoholin käyttö ja mielenterveysongelmat voivat pahentaa terveysvaikutuksia. Työn loppuminen on uusi alku. Silloin tarvitaan vierellä kulkemista ja välittämisen osoittamista. Muistutusta, että ihmisarvo ei riipu työllisyystilanteesta. Sari Mäkimattila dosentti, lääketieteen tohtori KD:n varapuheenjohtaja Helsinki KD:n varapuheenjohtajalla Sari Mäkimattilalla ja KD Naisten puheenjohtajalla Marika Visakorvella oli tärkeää puhuttavaa KD Naisten liittokokouksen tauolla.

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Työkokous hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisesta 13.4.2016 Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Tommi Sarlin Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Väkivaltakokemukset

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö Lapsen näkökulma vanhempien päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö maritta.itapuisto@jkl.fiitapuisto@jkl Aineistot ja julkaisut Pullon varjosta valoon, 2001.

Lisätiedot

6.8.2013 (Päivitetään koko ajan palautteiden, kehittämisideoiden ja vinkkien perusteella)

6.8.2013 (Päivitetään koko ajan palautteiden, kehittämisideoiden ja vinkkien perusteella) VALMISTAUTUMINEN KRIISINHALLINTATEHTÄVÄÄN ENNEN KRIISINHALLINTATEHTÄVÄÄ Kriisinhallintatehtävään lähdöstä kannattaa keskustella oman lähiverkoston kanssa. Pohdi millaisia asioita käyt läpi puolison, kumppanin,

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Peilaus minä ja muut. Tavoite. Peilaus

Peilaus minä ja muut. Tavoite. Peilaus Peilaus minä ja muut Tavoite Tavoitteena on tuoda esille nuorten liikennekäyttäytymiseen vaikuttavia seikkoja. Erityisesti pyritään tuomaan näkyviin riskikäyttäytymiseen vaikuttavia harhakäsityksiä, joukkoharhoja.

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet ALUEELLINEN TERVEYS- JA HYVINVOINTITUTKIMUS Yleistä Toteutettiin vuosien 2013-2015

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa Satu Elo, Riikka Mustonen, Anna-Leena Nikula, Jaana Leikas, Jouni Kaartinen, Hanna-Mari Pesonen & Milla

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

Valtion toimenpiteet vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi

Valtion toimenpiteet vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi Valtion toimenpiteet vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 18.10.2013 Esityksen nimi / Tekijä 1 Kehittämistyön suuntaviivat Suomessa On seurannut Euroopan

Lisätiedot

Hallituspohja. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 24

Hallituspohja. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 24 Hallituspohja 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 25% 5 75% 10 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen Kansanpuolue 10 Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Toimintasuunnitelma 2014 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin osana

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Lapin ensi- ja turvakoti ry

Lapin ensi- ja turvakoti ry Lapin ensi- ja turvakoti ry Turvakotipalvelut Työkokous lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyyn liittyen 25.2.2016 Turvakotilaki Laki valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalveluiden tuottajalle

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

WHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014

WHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014 WHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014 Kansainvälinen pitkäkestoinen koulukyselytutkimus, jossa tarkastellaan kouluikäisten lasten ja nuorten terveyskäyttäytymistä ja elämäntyylejä eri konteksteissa.

Lisätiedot

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Tätä mieltä suomalaiset oikeasti ovat alkoholin vapauttamisesta Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Kenen etu? Alkoholin saatavuuden lisäämistä perustellaan usein paitsi alkoholielinkeinon näkökulmilla,

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN Anki Mannström Holistinen - Kokonaisvaltainen yksilö Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kaikki vaikuttaa hyvinvointiimme! TASAPAINO? TERVEYS IHMISSUHTEET TYÖ TALOUS Tasapainoa

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso. Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta

Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso. Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta Kriisikeskusverkosto * Kriisikeskuksia on Suomessa yhteensä 19. * Kriisikeskusten

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Tulos- ja palautetilaisuus Lahdessa 24.3.2014 24.3.2014 1 THL toteutti Hankkeen toimikausi 17.4.2013 16.4.2014 Asiantuntijaverkosto THL,

Lisätiedot

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA?

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? Perheaikaa 18.2.2016 Tytti Solantaus Lastenpsykiatri, emeritatutkimusprofessori Toimiva lapsi & perhe hankejohtaja (SMS) OMA TAUSTA Työ lasten ja perheiden parissa

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa

Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 10.9.2013 28.5.2013 Systemaattinen kartoitus / Ewalds 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta! Kansallisesti kehitetty:

Lisätiedot

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012.

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012. ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067 Selvitys 1/2012 Asunnottomat 2011 16.2.2012 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998

Lisätiedot

Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä. Elisa Männistö

Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä. Elisa Männistö Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä Elisa Männistö 14.2.2016 Taustaa Nuorisolaki: 1 Tämän lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä,

Lisätiedot

Muistisairaat & teknologia -työpaja. Espoo 16.9.2015. Seniortek OY Pertti Niittynen. pertti.niittynen@seniortek.fi +358400220505 www.seniortek.

Muistisairaat & teknologia -työpaja. Espoo 16.9.2015. Seniortek OY Pertti Niittynen. pertti.niittynen@seniortek.fi +358400220505 www.seniortek. Muistisairaat & teknologia -työpaja Espoo 16.9.2015 Seniortek OY Pertti Niittynen pertti.niittynen@seniortek.fi +358400220505 www.seniortek.fi Suomessa arvioidaan olevan 100 000 lievää sekä 93 000 keskivaikeaa

Lisätiedot

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla SÄÄSTÖPANKKI Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla SÄÄSTÖPANKISSA KUULUU ASIAKKAAN ÄÄNI - Kun Säästöpankki menestyy, se pystyy jakamaan osan paikkakunnan hyvinvointia tukemaan, esimerkiksi erilaisiin

Lisätiedot

ALI GIRAY KURDI TURKISTA

ALI GIRAY KURDI TURKISTA ALI GIRAY KURDI TURKISTA Muutin Suomeen vuonna -93 Taustaa Muutin Suomeen vuonna 1993 viiden sisaren ja äidin kanssa. Olen asunut Salossa, Mikkelissä, Riihimäellä, Porvoossa, Imatralla, Kouvolassa ja Joensuussa.

Lisätiedot

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seksuaalirikoksiin ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Yksilö, yhteiskunta siinäkö kaikki? Helsinki Tarja Mankkinen Sisäministeriö

Yksilö, yhteiskunta siinäkö kaikki? Helsinki Tarja Mankkinen Sisäministeriö Yksilö, yhteiskunta siinäkö kaikki? Helsinki 17.1.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö 18.1.2013 Turvallisuudesta ja turvallisuuspuheesta subjektiivisia havaintoja parilta vuosikymmeneltä 18.1.2013 2 Mitä

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy Kuoleman lähellä 3.4. Kotka sh Minna Tani KymSy Hyvästi jää, on vaikeaa Nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa Kun kevät saapuu nauraen Kukka kaunis jokainen, mä luonas oon kun näet sen Sairastumisen merkityksestä

Lisätiedot

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

5. Uskonnot ja niihin liittyvät juhlapyhät vaikuttavat liikaa yritykseni arkeen

5. Uskonnot ja niihin liittyvät juhlapyhät vaikuttavat liikaa yritykseni arkeen 5. Uskonnot ja niihin liittyvät juhlapyhät vaikuttavat liikaa yritykseni arkeen 3% 17% 37% 38% 5% 0 20 40 60 80 100 120 % täysin samaa mieltä jokseenkin samaa mieltä jokseenkin eri mieltä täysin eri mieltä

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet

Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet Päivi Lipponen Kansanedustaja, Tulevaisuus - ja talousvaliokuntien jäsen Filosofian tohtori Suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuus Hyvinvoinnin kasvusta huolimatta, eriarvoisuus

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Nuorisotyön valmiussuunnitelma Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön

Nuorisotyön valmiussuunnitelma Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön Nuorisotyön valmiussuunnitelma 10.11.2016 Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön Pohjois-Suomen AVIn työryhmä Mitä on nuorisotyön kriisivalmius?

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys merkitsee parhaimmillaan sitä, että meitä ympäröi ihmisten turvaverkko. Tarvittaessa se auttaa ja tukee

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Systemaattinen kysyminen parisuhdeväkivallasta jos lapsi on vanhemman mukana pyritään kysymään ilman lasta; lapsen

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori OSA 1 Tutkimus Mitä on lapsen seksuaalisuus Väestöliitossa tehty LASEKE-tutkimus Ammattilaisten ajatuksia lasten

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomakkeen käyttö

Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomakkeen käyttö Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomakkeen käyttö Prosessikoulutus 1 15.10.2013 Reetta Siukola 1 Lähisuhdeväkivallan systemaattinen kartoittaminen Tavoitteena on että lähisuhdeväkivallasta kysytään

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

TerveysInfo. Afasia Tietoa afasiasta, keinoja keskustelun tukemiseen, tietoa puheterapiasta ja vertaistuesta.

TerveysInfo. Afasia Tietoa afasiasta, keinoja keskustelun tukemiseen, tietoa puheterapiasta ja vertaistuesta. TerveysInfo Ta hand om din hjärna En stroke uppstår sällan utan någon tydlig riskfaktor. Ju fler riskfaktorer du har samtidigt, desto större är risken att du drabbas. Vad kan du göra för att minska risken

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 986/2009 vp Auton katsastamisen mahdollistaminen Espanjassa Eduskunnan puhemiehelle Huomattava määrä suomalaisia asuu osan vuotta Espanjassa. Monilla on siellä oma Suomessa rekisteröity

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä

Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Jyväskylässä 13.10.2016 Ajankohtaista lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn tilanteista/ylitarkastaja

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Kaupunginsihteeri Mari Immonen

Kommenttipuheenvuoro. Kaupunginsihteeri Mari Immonen Kommenttipuheenvuoro Kaupunginsihteeri Mari Immonen 10.12.2015 Espoon visio Verkostomainen viiden kaupunkikeskuksen Espoo on vastuullinen ja inhimillinen edelläkävijäkaupunki, jossa kaikkien on hyvä asua,

Lisätiedot

TURVATAIDOILLA KOHTI SUKUPUOLTEN TASA-ARVOA. Jussi Aaltonen Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan juhlaseminaari, Säätytalo,

TURVATAIDOILLA KOHTI SUKUPUOLTEN TASA-ARVOA. Jussi Aaltonen Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan juhlaseminaari, Säätytalo, TURVATAIDOILLA KOHTI SUKUPUOLTEN TASA-ARVOA Jussi Aaltonen Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan juhlaseminaari, Säätytalo, 14.11.2012 Lähtökohdat Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelman toimenpidekirjaus

Lisätiedot