Lääkkeen kehittäminen idean testaamisesta myyntilupaan
|
|
- Kirsi Aila Heino
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 REIJO SALONEN Professori, dosentti, neurologian erikoislääkäri Johtaja, lääketutkimus ja tuotekehitys, Orion Oyj LÄÄKEKEHITYS eilen, tänään ja huomenna Lääkekehitys Jotkut lääketeollisuutta seuraavat uskovat, että tämän päivän lääkekehitysmalli on tuhoon tuomittu. Tieteen edistyminen voi muuttaa huomattavasti lääkekehityksen kulkua. Tavoitteena on onnistumistodennäköisyyden suureneminen, kehitysajan lyheneminen ja kustannusten pieneneminen. Näin olisi mahdollista saada uusia lääkkeitä myös tulevaisuudessa. Lääkkeen kehittäminen idean testaamisesta myyntilupaan kestää yleensä yli 10 vuotta ja maksaa satoja miljoonia euroja. Viime vuosikymmenten aikana yhden onnistuneen kehitysprojektin kustannukset ovat kasvaneet kymmenkertaisiksi, kun taas vuosittain myyntiluvan saaneiden uusien lääkeaineiden määrä on pysynyt ennallaan. Ei ihme, että monien mielestä nykyinen kehitysmalli on kestämätön ja muutoksia tarvitaan. Jokunen vuosi sitten julkaistiin investointipankkiirien teettämä, lennokkaasti nimetty analyysi Exit Research Create Value, jonka viesti lääketeollisuudelle oli selvä (Baum ym. 2010). Itse olen optimistisempi: uskon ennustavampien tutkimusmallien sekä uusien teknologioiden ja tehokkaamman resurssien käytön parantavan tilannetta. Näin syntyy uusi lääke: perinteinen malli Lääkekehitys alkaa, kun elimistön proteiinin (target) toimintaa estämällä tai kiihdyttämällä ajatellaan saatavan aikaiseksi biologinen tapahtumaketju, joka vaikuttaa tutkittavan taudin kulkuun (kuvio 1). Ilmiötä selvitellään ensin työkalumolekyyleillä, ja jos hypoteesi saa tukea, aloitetaan varsinainen lääketutkimusprojekti (discovery). Tietokoneella (in silico) mallinnetaan molekyylejä ja tutkitaan niiden sitoutumista kohdeproteiiniin. Sopivista molekyyliperheistä syntisoidaan laboratoriossa oikeita kemiallisia yhdisteitä, joistai toivottavasti löytyy kohdeproteiiniin vaikuttavia yhdisteitä (hits). Niistä jalostetaan muutama johtolankamolekyyli (leads), Kuvio 1. Perinteisen lääkekehitysmallin vaiheet. Tutkimus Alkuvaiheen kehitys Loppuvaiheen kehitys Kohdeproteiinin identifiointi ja validointi 8 24 kk Lääkeainemolekyylien valinta kk Johtolankamolekyylien optimointi kk Lääkeainekandidaatin valinta, prekliininen kehitys kk Vaihe I kk Vaihe II kk Vaihe III kk 7
2 KUVA: KAI WIDELL Jos lääkekehitys jonkin molekyylin osalta epäonnistuu, on epäonnistuttava mahdollisimman aikaisin. 8
3 Vuosittain myyntiluvan saaneiden uusien lääkeaineiden määrä on pysynyt ennallaan. joita edelleen hiotaan (lead optimisation), jotta päästään valitsemaan lopullinen lääkeaine (candidate) jatkotutkimuksiin. Valinnat perustuvat tutkittavien molekyylien tehoon tautimalleissa sekä niiden turvallisuuteen ja ADMEominaisuuksiin (absorption, distribution, metabolism, excretion). Lopullista lääkeainekandidaattia tutkitaan vielä lähinnä turvallisuuskokeissa. Jos ongelmia ei ilmene, molekyyli siirtyy ihmistutkimuksiin (clinical development). Prekliinisessä vaiheessa käytetään yksinkertaisia lääkeformulaatioita, joita kehitetään kliinisen vaiheen aikana edelleen siten, että lopullinen formulaatio saataisiin valmiiksi ennen myyntilupaa edeltäviä vaiheen III tutkimuksia. Kliininen tutkimus on perinteisesti jaettu neljään faasiin eli vaiheeseen. Myyntilupaan johtavat vaiheiden I, II ja III tutkimukset, ja vaiheen IV tutkimukset tehdään myyntiluvan myöntämisen jälkeen. Vaiheen I tutkimukset tehdään useimmiten vapaaehtoisilla terveillä koehenkilöillä, jos lääkeaineen ominaisuudet sen sallivat. Vaiheessa II pyritään osoittamaan lääkkeen teho ensimmäistä kertaa potilailla ja löytämään paras annos jatkotutkimuksiin tasapainottamalla haittavaikutuksia ja tehoa. Lopulta vaiheessa III löydökset varmistetaan yleensä kahdessa tutkimuksessa, joissa on mukana usein jopa tuhansia potilaita. Nämä tutkimukset muodostavat myyntilupahakemuksen kliinisen perustan. Myyntilupaan johtavat tutkimukset pyrkivät osoittamaan hypoteesin todeksi. Siksi pyritään mahdollisimman harvaan muuttujaan, ja poissulkukriteerejä on paljon. Tämän tieteellisesti hyvän periaatteen vuoksi tutkimukset eivät anna täydellistä kuvaa tosielämän potilaista. Siksi vaiheessa IV pyritään selvittämään, minkälaiset potilaat saavat lääkkeestä parhaan hyödyn ja miksi (real life studies). Ihmistutkimuksiin siirryttäessä aikaa on usein kulunut yli 5 vuotta, ja projektin onnistumistodennäköisyys on muutaman prosentin luokkaa. Todennäköisyys nousee %:iin, kun lääkeaineen teho ihmisessä on ensimmäistä kertaa osoitettu. Vaiheen III tutkimuksista johtaa myyntilupaan vain noin puolet. Ei ihme, että tilanteeseen tarvitaan parannusta! Riski on helpompi kestää, kun sen voi jakaa Lääketutkimus perustuu nykyään alati laajenevaan yhteistyöhön. Esimerkiksi EU:n komission ja Euroopan lääketeollisuusjärjestön EFPIAn Innovative Medicines -aloitteessa pyritään teollisuuden ja akateemisen tutkimuksen yhteistyöllä ratkaisemaan lääkekehityksen ongelmia ( Lääkeyritykset tekevät yhteistyötä keskenään sekä yliopistojen ja pienten yritysten kanssa jakaakseen riskiä. Uusien kohdeproteiinien identifiointi on pitkälti jätetty yliopistoille, mutta validaatiovaiheessa lääkeyritykset ovat mukana. Tämä onkin tarpeellista, sillä vain % yliopistojen tekemästä kohdeproteiinivalidaatiosta pystytään toistamaan teollisuudessa (Prinz ym. 2011, Begley ja Ellis 2012). Joka tapauksessa korkean riskin tutkimuksessa on syytä hyödyntää kaikkialta maailmasta löytyvä tietotaito. Tällöinkin vain parhaat pärjäävät. Prekliinisen tutkimuksen ennustavuutta voidaan parantaa Translationaalinen lääketiede on yhteisnimitys tutkimussuunnalle, joka pyrkii luomaan siltaa prekliinisten löydösten ja kliinisen lääketieteen välille. Prekliinisen lääketutkimuksen ennustavuutta voitaisiin parantaa useilla keinoilla. Lääketeollisuuden suurin ongelma on projektien pysähtyminen vaiheessa II tehon puutteen tai haittavaikutusten takia. Onnistuneessa projektissa on valittu oikea kohdeproteiini, oikea lääkeaine, oikea annos ja oikea potilas. Jatkuvasti kehittyvä systeemifarmakologia pyrkii matemaattisesti mallintamaan ja simuloimaan lääkeaineen käyttäytymistä tautiin liittyvässä biologisessa tapahtumaketjussa (Vicini ja van der Graaf 2013). Tähän tarvitaan systeemibiologian lisäksi fysiologista farmakokinetiikkaa (physiologically based pharmacokinetics, PBPK) eli ymmärrystä lääkeaineiden käyttäytymisestä eri elimissä ja sen seurauksista. On jo viitteitä siitä, että systeemifarmakologiaa käyttämällä lisätään prekliinistä translaatiota ja löydetään oikea lääkeaihio oikeaan kohdeproteiiniin. Samalla saadaan käsitys myös annoksesta. Turvallisuuden ennustamisessa voitaisiin hyödyntää paremmin indusoituja pluripotentteja kantasoluja (ips) (Weltner ym. 2014). Suurin toive lienee, että näistä soluista pystyttäisiin kehittämään korvaavia hoitoja 9
4 Toivomuksena on, että lääkkeen hoidollisen arvon arvioinnille sovitaan yhteisesti pelisäännöt, joita sitten noudatetaan kaikkialla. KUVA: KAI WIDELL degeneratiivisiin tauteihin, mutta jo paljon sitä ennen solut auttavat selvittämään kudosspesifisiä haittavaikutuksia. Esimerkiksi sidekudossoluista kantasolujen kautta kasvatetuissa ihmisen perifeerisissä neuroneissa voidaan tutkia lääkkeeseen liittyvää neuropatian riskiä. Jossain vaiheessa toivottavasti myös ensimmäiset lääkkeen tehoa ihmisessä kartoittavat tutkimukset tehdään in vitro -malleilla. Itsellänikin on kokemusta vaiheen III tutkimuksista, joiden epäonnistumista pohdittaessa oltiin epävarmoja, pääsikö lääke ylipäätään vaikutuspaikkaansa ihmisessä. Lääke voi vaikuttaa ainoastaan silloin, jos se pääsee kohdekudokseensa, jossa se sitoutuu kohdeproteiiniinsa, mistä seuraa tarvittavat farmakologiset vaikutukset. Tämä alun perin Pfizerissa käyttöön otettu niin sanottu kolmen pilarin malli edustaa yhtä systeemifarmakologian osaa ja on esimerkki siitä, miten farmakokinetiikasta luodaan suora yhteys farmakodynamiikkaan (Vicini ja van der Graaf 2013). Kliininen tutkimus kehittyy Prekliinisellä puolella otetaan isoja harppauksia, jotta lääketutkimuksen tuottavuus paranisi. Lääkekandidaatin valinta kliiniseen tutkimukseen on lopullinen, eikä itse molekyyliä voi enää sen jälkeen muuttaa. Silti kliininen tutkimus voisi kehittyä. Huonosti tehty kliininen tutkimus voi johtaa hyvän molekyylin hylkäämiseen tai antaa turhaa toivoa myöhemmin epäonnistuvalle molekyylille. Jos lääkekehitys jonkin molekyylin osalta epäonnistuu, on epäonnistuttava mahdollisimman aikaisin joko prekliinisesti tai viimeistään ensimmäisessä tehotutkimuksessa (proof-of-concept) eli kokeellisen vaiheen (exploratory development) loppuun mennessä. Kliinisen kehityksen viimeisiä tutkimuksia kutsutaan vahvistavaksi vaiheeksi (confirmatory development), jossa lääkkeelle haetaan oikea annos ja tulos toistetaan suuressa potilasmäärässä. Jos prekliinisessä tutkimuksessa on löydetty oikea kohde ja oikea molekyyli, on kliinisen tutkimuksen etsittävä oikea annos ja oikea potilas. Oikean annoksen haun tehostamiseen voidaan käyttää niin sanottua adaptiivista tutkimusasetelmaa. Adaptiivisessa kliinisessä tutkimuksessa tutkimusasetelmaa muutetaan kertyvää tutkimustietoa hyödyntäen, mutta kuitenkin niin, että tulosten validiteetti ja eheys säilyvät. Näin esimerkiksi vaiheiden IIb ja III tutkimukset voidaan yhdistää yhdeksi tutkimukseksi. Sen alussa tutkitaan eri annostasoja, joista valikoituu yksi tai kaksi parasta annosta ennalta määrättyjen kriteerien mukaisesti toiseen vaiheeseen ilman, että tutkimus keskeytyy tai sokkoutus vaarantuu. Näin voidaan nopeuttaa kliinistä tutkimusta, alentaa kustannuksia ja altistaa 10
5 harvempia potilaita lumehoidolle tai liian pienille tai suurille kokeellisen lääkkeen annoksille (Orloff ja Stanski 2011). Adaptiivisuus on tulossa myös lääkkeiden myyntilupamenettelyihin, jolloin mahdollistetaan innovatiivisten lääkeaineiden tulo rajoitetusti potilaiden käyttöön nopeammin kuin nykyisin. Lääkkeillä on saatu valtavasti hyvää aikaiseksi, mutta vieläkin valitettavan moni potilas jää ilman riittävää lääkevastetta tai altistuu haittavaikutuksille. Jos löytäisimme lääkkeelle useammin oikean potilaan, tarvittaisiin kliinisissä tutkimuksissa vähemmän potilaita ja kustannukset pienenisivät. Eräs ratkaisu on henkilökohtainen lääketiede, jossa potilaat valitaan järkevästi biomarkkereita hyödyntäen. Syövän hoidossa näin tehdään jo usein. Lääkkeen hoidollisen arvon arvioinnille tarvitaan yhtenäiset kriteerit Lääkkeiden rekisteröinnin jälkeen hinta- ja korvaushakemuksissa pitää tehon ja turvallisuuden lisäksi osoittaa myös lääkkeen arvo yhteiskunnalle ja potilaalle. Potilaaseen liittyvien päätetapahtumien (patient-related outcomes) ja kustannushyötyanalyysien tärkeys tulee korostumaan. Lääkärinä ja veronmaksajana pidän tätä varsin hyvänä asiana. Hoidollisen arvon määrityksessä on myös ongelmia. Myyntilupa arvioidaan Euroopan tasolla, mutta sen jälkeen joka valtiolla (ja joissain valtioissa jopa maakunnilla) on arvolle omat kriteerinsä, jotka eivät ole läpinäkyviä ja vaikuttavat välillä pelkästään kustannussäästöihin tähtääviltä. Tällä alueella on paljon parantamisen varaa. Toivomuksena onkin, että lääkkeen arvon arvioinnille sovitaan yhteisesti pelisäännöt, joita sitten noudatetaan kaikkialla. Kriteerien pitäisi painottaa potilaan parasta. Tämä parannusehdotus ei toteudu lääketeollisuuden toimilla, vaan siihen tarvitaan poliittista tahtotilaa. Lääkekehityksessä tarvitaan tietoa, taitoa ja paljon onnea Toivottavasti mainitsemani lääkekehityksen uudet tuulet (kuvio 2) johtavat siihen, ettei lääkekehitys enää ole ainakaan samassa määrin onnesta kiinni. Potilaat ja yhteiskunta tarvitsevat uusia lääkkeitä. Hieman paremmalla onnistumistodennäköisyydellä olisi unelma-ammattini lääketutkimuksen ja tuotekehityksen parissa vieläkin lähempänä ideaalia. Kirjallisuutta Baum A, ym. Exit Research Create Value. Morgan Stanley Research Report 2010, s Begley G, Ellis L. Raise standards for preclinical drug research. Nature 2012; 483: Orloff F, Stanski D. Innovative approaches to clinical development and trial design. Ann Ist Super Sanita 2011; 47(1): Prinze F, ym. Believe or not how much can we rely on published data on potential drug targets. Nat Rev Drug Discov 2011; 10: Vicini P, van der Graaf P. Systems pharmacology for drug discovery and development. Clin Pharmacol Ther 2013; 93: Weltner J, ym. Indusoidut pluripotentit kantasolut lääketieteellisessä tutkimuksessa. Duodecim 2014; 130: Kuvio 2. Lääkekehitys tulevaisuudessa. Kokeellinen tutkimus 4 8 vuotta Vahvistava tutkimus 3 7 vuotta Uusia teknologioita Systeemifarmalogia (esim. kolme pilaria ja fysiologinen farmakokinetiikka) Taudin molekyyliprofiilin mukaan kohdennetut lääkekohteet Indusoidut pluripotentit kantasolut (ips) Uusia teknologioita Potilaille kohdennetut kliiniset tutkimukset Adaptiiviset tutkimukset Adaptiivinen myyntiluvan käsittely 11
Orionilainen lääketutkimus ja -kehitys. 13.5.2014 Mikko Kuoppamäki, neurologian dosentti Lääketieteellisen yksikön päällikkö
Orionilainen lääketutkimus ja -kehitys 13.5.2014 Mikko Kuoppamäki, neurologian dosentti Lääketieteellisen yksikön päällikkö Maailman paras T&K vuonna 2017 tavoite vuodesta 2008 Paras rakenne Paras johtajuus
LisätiedotTerveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015
Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Reijo Salonen Johtaja, Lääketutkimus ja kehitys Orion Yliopistot Terveydenhoito Teollisuus Kolme pilaria,
LisätiedotOligonukleotidi-lääkevalmisteet ja niiden turvallisuuden tutkiminen - Sic!
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3-4/2017 EX TEMPORE Oligonukleotidi-lääkevalmisteet ja niiden turvallisuuden tutkiminen Enni-Kaisa Mustonen / Kirjoitettu 18.12.2017 / Julkaistu Oligonukleotidit ovat nukleotideista
LisätiedotNoin neljäsosa EU:ssa uuden myyntiluvan saavista. Uusien syöpälääkkeiden vilkas kehitys haastaa myös MYYNTILUPA-ARVIOINNIN KEHITTYMÄÄN
OLLI TENHUNEN LT, syöpätautien erikoislääkäri Ylilääkäri, Fimea Uusien syöpälääkkeiden vilkas kehitys haastaa myös MYYNTILUPA-ARVIOINNIN KEHITTYMÄÄN Jotta uusi syöpälääke pääsee markkinoille, edellytyksenä
LisätiedotFarmasian tutkimuksen tulevaisuuden näkymiä. Arto Urtti Lääketutkimuksen keskus Farmasian tiedekunta Helsingin yliopisto
Farmasian tutkimuksen tulevaisuuden näkymiä Arto Urtti Lääketutkimuksen keskus Farmasian tiedekunta Helsingin yliopisto Auttaako lääkehoito? 10 potilasta 3 saa avun 3 ottaa lääkkeen miten sattuu - ei se
LisätiedotHyötyosuus. ANNOS ja sen merkitys lääkehoidossa? Farmakokinetiikan perusteita. Solukalvon läpäisy. Alkureitin metabolia
Neurofarmakologia Farmakologian perusteiden kertausta Pekka Rauhala Syksy 2012 Koulu, Mervaala & Tuomisto, 8. painos, 2012 Kappaleet 11-30 (pois kappale 18) tai vastaavat asiat muista oppikirjoista n.
LisätiedotBiologiset lääkkeet ja biosimilaarit
Biologiset lääkkeet ja biosimilaarit v1.2 Mitä biologiset lääkkeet ja biosimilaarit ovat? Tuotetaan elävissä soluissa useimmiten geenitekniikan avulla Suurempia ja rakenteeltaan huomattavasti monimutkaisempia
LisätiedotJOHDANTO FARMAKOLOGIAAN. Professori Eero Mervaala Farmakologian osasto Lääketieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto
JOHDANTO FARMAKOLOGIAAN Professori Eero Mervaala Farmakologian osasto Lääketieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto Farmakologian opetuksen tavoite L2/H2-lukuvuonna: Oppia perusteet rationaalisen lääkehoidon
LisätiedotArvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä
Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä Siirtogeenisiä organismeja käytetään jo nyt monien yleisten biologisten lääkeaineiden valmistuksessa. Esimerkiksi sellaisia yksinkertaisia
LisätiedotTutkimuksen ja tuotekehityksen etiikka lääkeyrityksessä. Etiikan päivä Taru Blom, LT, Johtaja, Lääkekehitys Orion Pharma
Tutkimuksen ja tuotekehityksen etiikka lääkeyrityksessä Etiikan päivä 15.3.2017 Taru Blom, LT, Johtaja, Lääkekehitys Orion Pharma Etiikka ajankohtaista lääkeyrityksissä Etiikka yrityksessä kaiken perusta
LisätiedotHelvi Käsnänen SILMÄHOITAJAPÄIVÄT
Helvi Käsnänen SILMÄHOITAJAPÄIVÄT 19-20.09.2008 Sisätauti-kirurginen sairaanhoitaja 24 vuotta silmätautien klinikassa: osasto, pkl, ls Tutkimushoitajana 03/03 alkaen Selvittää erilaisten solutason tapahtumien,kuten
LisätiedotPharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija
Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen 6.5.2008 Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija Ohjelman kesto: 2008-2011 Ohjelman laajuus: 58 miljoonaa euroa Visio Suomessa
LisätiedotSosiaali- ja terveysvaliokunnalle
1 Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Tiivistelmä: Valtion osoittama terveyden tutkimuksen rahoitus on vuosina 2011-2016 leikattu kolmanteen osaan (37%; TEM). Rahoitusleikkaukset ovat johtaneet lääketieteellisen
LisätiedotLääkityksen arvioinnit ja niiden kriteerit. Risto Huupponen Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito
Lääkityksen arvioinnit ja niiden kriteerit Risto Huupponen Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito Lääkehoidon haasteet - väestön ikääntyminen - (lääke)hoidon mahdollisuuksien laajeneminen uusiin sairauksiin
LisätiedotBenepali on ensimmäinen etanerseptin biosimilaari - Sic!
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 1/2016 BIOLOGISET LÄÄKKEET Benepali on ensimmäinen etanerseptin biosimilaari Taina Methuen, Niklas Ekman, Pekka Kurki / Kirjoitettu 22.4.2016 / Julkaistu 10.5.2016 Benepali
LisätiedotGLP myyntilupa-arvioijan näkökulmasta
GLP myyntilupa-arvioijan näkökulmasta Fimean GLP-keskustelupäivä 2.9. 2015 Kuopio Pauliina Lehtolainen-Dalkilic FIMEA GLPn periaatteiden tarkoitus on edistää korkealaatuisia testaustuloksia Periaatteita,
LisätiedotMitä kuuluu MALLIMAAHAN?
Thomas Babington Macaulay: "Tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku." Mitä kuuluu MALLIMAAHAN? Professori Jukka Westermarck, LT Biotekniikan keskus Biolääketieteen laitos Turun Yliopisto https://tiedeedella.blogspot.fi
LisätiedotLääketurvatoiminta kehittyy
Page 1 of 7 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2012 TEEMAT Lääketurvatoiminta kehittyy Suvi Loikkanen, Annikka Kalliokoski, Kirsti Villikka, Marja-Leena Nurminen / Kirjoitettu 16.7.2012 / Julkaistu 7.9.2012 Lääketurvalakiuudistus
LisätiedotMuuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon
Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon Olli Carpén, Patologian professori, Turun yliopisto ja Patologian palvelualue, TYKS-SAPA liikelaitos ChemBio Finland 2013 EGENTLIGA HOSPITAL FINLANDS DISTRICT
LisätiedotKäypä hoito suositukset. Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja
Käypä hoito suositukset Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja 14.3.2005 Esityksen tavoitteet Kuvata näyttöön pohjautuvan lääketieteen ajattelutapaa Kertoa Käypä hoito hankkeesta
LisätiedotPredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa. Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT
PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT 2 Alzheimerin taudin diagnostiikka Alzheimerin tauti on etenevä muistisairaus. Alzheimerin tauti
LisätiedotKysely: Suomalaiset ovat valmiita osallistumaan lääketutkimuksiin
MSD Lehdistötiedote 29.5.2012 Kysely: Suomalaiset ovat valmiita osallistumaan lääketutkimuksiin Suomalaiset suhtautuvat erittäin myönteisesti Suomessa tehtäviin lääketutkimuksiin. Kotimaisia lääketutkimuksia
LisätiedotTutkimusasetelmat. - Oikea asetelma oikeaan paikkaan - Vaikeakin tutkimusongelma voi olla ratkaistavissa oikealla tutkimusasetelmalla
Tutkimusasetelmat - Oikea asetelma oikeaan paikkaan - Vaikeakin tutkimusongelma voi olla ratkaistavissa oikealla tutkimusasetelmalla Jotta kokonaisuus ei unohdu Tulisi osata Tutkimusasetelmat Otoskoko,
LisätiedotLasten lääketutkimukset teollisuuden näkökulmasta
Lasten lääketutkimukset teollisuuden näkökulmasta Pia Eloranta, Head of Clinical Research, Pfizer Oy 4.2.2009 Esityksen sisältö Yleistä lasten lääketutkimuksista Lasten lääketutkimuksen viranomaisvaatimukset
LisätiedotPÄIVI RUOKONIEMI LT, kliinisen farmakologian ja lääkehoidon erikoislääkäri Ylilääkäri, Fimea
TIIA TALVITIE FM Tiedottaja, Fimea PÄIVI RUOKONIEMI LT, kliinisen farmakologian ja lääkehoidon erikoislääkäri Ylilääkäri, Fimea Syövän lääkehoitojen kehittäminen vaatii KOKO ALAN DIALOGIA Täsmälääkkeet
LisätiedotEvidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Tiedon tulva, esimerkkinä pneumonia Googlesta keuhkokuume-sanalla
LisätiedotBiotie Therapies Oyj Biotie Therapies Corp. Varsinainen yhtiökokous 4.4.2013 Annual General Meeting 4 April 2013
Biotie Therapies Oyj Biotie Therapies Corp. Varsinainen yhtiökokous 4.4.2013 Annual General Meeting 4 April 2013 1 Timo Veromaa Toimitusjohtaja 2 Alkoholiriippuvuus on länsimaiden suurimpia terveysongelmia
LisätiedotMustalla kärkikolmiolla merkittyjen lääkkeiden haittoja seurataan erityisen tarkasti - S...
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2016 LÄÄKKEIDEN HAITTAVAIKUTUKSET Mustalla kärkikolmiolla merkittyjen lääkkeiden haittoja seurataan erityisen tarkasti Kirsti Villikka, Annikka Kalliokoski / Kirjoitettu
LisätiedotOnko yhteistyö lääketeollisuuden kanssa lähtökohtaisesti epäilyttävää?
Onko yhteistyö lääketeollisuuden kanssa lähtökohtaisesti epäilyttävää? Etiikan päivä 2014 Juhani Eskola 19.3.2014 Esityksen nimi / Tekijä 1 Esityksen teemat Otsikon kysymys on ymmärrettävä Rokotekehitys
LisätiedotLIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS
LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen ovat voimassa Komission päätöksestä. Jäsenvaltioiden viranomaiset päivittävät valmistetiedot
LisätiedotLäpimurto ms-taudin hoidossa?
Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin
LisätiedotINPULSIS -ON: Nintedanibin pitkäaikainen turvallisuus idiopaattista keuhkofibroosia (IPF) sairastavilla potilailla
INPULSIS -ON: Nintedanibin pitkäaikainen turvallisuus idiopaattista keuhkofibroosia (IPF) sairastavilla potilailla Tämä on yhteenveto kliinisestä tutkimuksesta IPF:ää sairastavilla potilailla. Se on kirjoitettu
LisätiedotKliinisen lääketutkimuksen uudet tutkimusasetelmat
KLIININEN LÄÄKETUTKIMUS KATSAUS TEEMA Olli Tenhunen, Miia Turpeinen ja Pekka Kurki Kliinisen lääketutkimuksen uudet tutkimusasetelmat Uuden lääkkeen kliininen kehitys on tavanomaisesti nähty neljän vaiheen
LisätiedotLääkekehityksen riskit ja mahdollisuudet. Sijoitus Invest 2014, Helsinki Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj
Lääkekehityksen riskit ja mahdollisuudet Sijoitus Invest 2014, Helsinki Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj 1 Tärkeää tietoa Herantis Pharma Oy ( Yhtiö ) on laatinut tämän esityksen Yhtiöstä
LisätiedotTieteestä tulosta onko Suomessa muka osaamista? Herantis Pharma Oyj Toimitusjohtaja Pekka Simula
Tieteestä tulosta onko Suomessa muka osaamista? Herantis Pharma Oyj Toimitusjohtaja Pekka Simula 23.11.2017 1 Tärkeää tietoa Herantis Pharma Oy ( Yhtiö ) on laatinut tämän esityksen Yhtiöstä vain taustatiedoksi
LisätiedotPörssi-ilta Tampere, 6.3.2014. Antero Kallio Johtaja, kliininen lääkekehitys Biotie Therapies Oyj
1 Pörssi-ilta Tampere, 6.3.2014 Antero Kallio Johtaja, kliininen lääkekehitys Biotie Therapies Oyj Vuosi 2013 oli Biotielle merkittävien saavutusten vuosi Kärkituotteemme Selincro tuli markkinoille Euroopassa
LisätiedotLiite III. Muutokset tuotetietojen olennaisiin kohtiin
Liite III Muutokset tuotetietojen olennaisiin kohtiin Huomautus: Nämä valmistetiedot ovat tulos referraaliprosessista, johon tämä komission päätös liittyy. Jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat
LisätiedotFarmakologian perusteet ja neurofarmakologia (Farmis) Pekka Rauhala 2017
Farmakologian perusteet ja neurofarmakologia (Farmis) Pekka Rauhala 2017 5 op 6 PBL tapausta Farmis Farmakodynamiikka ja Farmakokinetiikka Autonomisen hermoston farmakologia Neurologisten sairauksien hoidossa
LisätiedotMatemaatikot ja tilastotieteilijät
Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matematiikka/tilastotiede ammattina Tilastotiede on matematiikan osa-alue, lähinnä todennäköisyyslaskentaa, mutta se on myös itsenäinen tieteenala. Tilastotieteen tutkijat
LisätiedotTerveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011
Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia
LisätiedotFimean tieteellinen neuvonta ja lääkeneuvola. Esa Heinonen, LT, dos Prosessijohtaja Lääkevalmisteiden arviointiprosessi 2 Fimea
Fimean tieteellinen neuvonta ja lääkeneuvola Esa Heinonen, LT, dos Prosessijohtaja Lääkevalmisteiden arviointiprosessi 2 Fimea VISIO Tarkoituksenmukainen lääkehoito edistää väestön terveyttä ja hyvinvointia
LisätiedotMikä on HER2-positiivinen rintasyöpä?
Tietoa potilaalle HER2-positiivisen rintasyövän KANJINTI*-hoidosta *KANJINTI on trastutsumabi-biosimilaari. Ensimmäinen trastutsumabilääke, jonka kauppanimi on Herceptin, on ollut saatavilla jo useita
LisätiedotEuroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi
Liite II Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi Tämä valmisteyhteenveto ja pakkausseloste on laadittu viitemaamenettelyssä. Jäsenvaltioiden toimivaltaiset
LisätiedotLääketurvallisuus. kansallisella ja EU:n tasolla. Neuvotteleva virkamies, FaT Ulla Närhi STM
Lääketurvallisuus kansallisella ja EU:n tasolla Neuvotteleva virkamies, FaT STM Lääketurvallisuus (Drug safety) Käsittää pääasiassa lääkkeeseen valmisteena liittyvän turvallisuuden: lääkkeen farmakologisten
LisätiedotMUKANA LÄÄKE- TUTKIMUKSESSA
Vapaaehtoinen ja valistunut MUKANA LÄÄKE- TUTKIMUKSESSA LÄÄKETIETOKESKUS PL 108, 00501 HELSINKI www.laaketietokeskus.fi SISÄLTÖ Kolmas uudistettu painos (ensimmäinen painos 1999) Lääketietokeskus Oy, Helsinki
LisätiedotSyöpäkeskuksen tutkimusmahdollisuudet Heikki Minn
Syöpäkeskuksen tutkimusmahdollisuudet Heikki Minn Sidonnaisuudet Konsulttina ja/tai kliinisenä tutkijana seuraavissa lääketieteellistä toimintaa harjoittavissa yrityksissä viimeisen 3-v aikana: Amgen,
LisätiedotLääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012
Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Taustalla Suomessa tehdyt lääkepoliittiset linjaukset 1) Turvallinen lääkehoito Oppaita 2005: 32: Valtakunnallinen opas lääkehoidon
LisätiedotLääkäreille ja apteekkihenkilökunnalle lähetettävät tiedot Bupropion Sandoz 150 mg ja 300 mg säädellysti vapauttavista tableteista
Lääkäreille ja apteekkihenkilökunnalle lähetettävät tiedot Bupropion Sandoz 150 mg ja 300 mg säädellysti vapauttavista tableteista Valmisteyhteenveto on luettava huolellisesti ennen Bupropion Sandoz -valmisteen
LisätiedotHoitotehoa ennustavat RAS-merkkiaineet Tärkeä apuväline kolorektaalisyövän lääkehoidon valinnassa Tämän esitteen tarkoitus Tämä esite auttaa ymmärtämään paremmin kolorektaalisyövän erilaisia lääkehoitovaihtoehtoja.
LisätiedotEettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto
Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta Tapani Keränen Kuopion yliopisto Helsingin julistus Ennen kuin ihmiseen kohdistuvaan lääketieteelliseen tutkimustyöhön ryhdytään, on huolellisesti arvioitava
LisätiedotKliininen arviointi ja kliininen tieto mikä riittää?
Kliininen arviointi ja kliininen tieto mikä riittää? Riittävä tutkimuksen otoskoko ja tulos Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tutkimuksen
LisätiedotUutta lääkkeistä: Vemurafenibi
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2012 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Uutta lääkkeistä: Vemurafenibi Kristiina Airola / Julkaistu 28.9.2012. Zelboraf 240 mg kalvopäällysteinen tabletti, Roche Registration Ltd. Zelboraf-valmistetta
LisätiedotBiotie Therapies Oyj Biotie Therapies Corp. Varsinainen yhtiökokous 3.4.2014 Annual General Meeting 3 April 2014
Biotie Therapies Oyj Biotie Therapies Corp. Varsinainen yhtiökokous 3.4.2014 Annual General Meeting 3 April 2014 1 Timo Veromaa Toimitusjohtaja 2 Vuosi 2013 oli Biotielle merkittävien saavutusten vuosi
LisätiedotKokeellinen asetelma. Klassinen koeasetelma
Kokeellinen asetelma Salla Grommi, sh, verisuonihoitaja, TtM, TtT-opiskelija Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Klassinen koeasetelma Pidetään tieteellisen tutkimuksen ideaalimallina ns. kultaisena standardina.
LisätiedotTarvitseeko kliinikko päätöksentukea?
Tarvitseeko kliinikko päätöksentukea? Kumppanuusforum 24.8.2017 Jonna Salonen Asiantuntijalääkäri, Tieto Finland Oy Erikoislääkäri, Carea jonna.salonen@tieto.com CDSS = Clinical Decision Support System
LisätiedotFimea kehittää, arvioi ja informoi
Fimea kehittää, arvioi ja informoi SELKOTIIVISTELMÄ JULKAISUSARJA 4/2012 Eteisvärinän hoito Verenohennuslääke dabigatraanin ja varfariinin vertailu Eteisvärinä on sydämen rytmihäiriö, joka voi aiheuttaa
LisätiedotLääkkeiden korvattavuus
Sosiaaliturvan abc toimittajille 26.5.2011 Lääkkeiden korvattavuus Suomessa Päivi Kaikkonen yliproviisori Kela Terveysosasto 1 Lääkehuollon ja lääkekorvausjärjestelmän tavoitteita Mahdollistaa tehokas,
LisätiedotTranslationaalinen tutkimus, mitä, miksi, miten?
Translationaalinen tutkimus, mitä, miksi, miten? Mikko Hiltunen, FT, dosentti Tutkimusjohtaja, Akatemiatutkija Kliininen lääketiede Neurologia, ISY mikko.hiltunen@uef.fi Translationaalinen tutkimus, mitä?
LisätiedotLumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala
Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala Ovatko lumelääketutkimukset välttämättömiä lumelääke mittaa tutkimuksen kykyä osoittaa eroja eri hoitoryhmien välillä tautiin/oireeseen
LisätiedotVALISTUNUT VANHEMPI. tietoa kliiniseen lääketutkimukseen osallistuvan lapsen ja nuoren vanhemmille LÄÄKETIETOKESKUS
VALISTUNUT VANHEMPI tietoa kliiniseen lääketutkimukseen osallistuvan lapsen ja nuoren vanhemmille PL 109, 00131 HELSINKI www.laaketietokeskus.fi LÄÄKETIETOKESKUS SISÄLTÖ HYVÄ LUKIJA......................................4
LisätiedotFarmakogeneettiset testit apuna lääkehoidon arvioinnissa
Farmakogeneettiset testit apuna lääkehoidon arvioinnissa Farmakogeneettiset testit Farmakogenetiikalla tarkoitetaan geneettisiä variaatioita, jotka vaikuttavat lääkeainevasteeseen. Geneettisen tiedon hyödyntäminen
LisätiedotMitä on näyttö vaikuttavuudesta. Matti Rautalahti Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
Mitä on näyttö vaikuttavuudesta Matti Rautalahti Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sidonnaisuudet Päätoimi Suomalaisessa Lääkäriseurassa Duodecimissa Suomen ASH ry hallitus Tieteellinen näyttö Perustana
LisätiedotLÄÄKEPOLIITTINEN ILTAPÄIVÄ Kuopion yliopisto 25.1.2007. Ylijohtaja, professori Hannes Wahlroos Lääkelaitos
LÄÄKEPOLIITTINEN ILTAPÄIVÄ Kuopion yliopisto 25.1.2007 Ylijohtaja, professori Hannes Wahlroos Lääkelaitos 2 Lääkepolitiikan tarve? Proaktiivinen vs. reaktiivinen ote AD HOC vs. strategiset linjaukset ja
LisätiedotHerantis Pharma Oyj:n yhtiöesittely Pörssin pienet yhtiöt -tilaisuus. Operatiivinen johtaja Antti Vuolanto
Herantis Pharma Oyj:n yhtiöesittely Pörssin pienet yhtiöt -tilaisuus Operatiivinen johtaja Antti Vuolanto 18.3.2019 1 2014-2019 2014-2019 HERANTIS HERANTIS PHARMA PHARMA Plc. All rights Plc. All reserved.
LisätiedotLiite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin
Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Huom: Tämä valmisteyhteenveto, myyntipäällysmerkinnät ja pakkausseloste on laadittu sovittelumenettelyssä. Direktiivin
LisätiedotLiite I. Luettelo lääkevalmisteen nimistä, lääkemuodosta, vahvuuksista, antoreitistä, myyntiluvan haltijoista jäsenvaltioissa
Liite I Luettelo lääkevalmisteen nimistä, lääkemuodosta, vahvuuksista, antoreitistä, myyntiluvan haltijoista jäsenvaltioissa 1 Jäsenvaltio EU/ETA Myyntiluvan haltija Nimi Vahvuus Lääkemuoto Antoreitti
LisätiedotEuroopan lääkeviraston rooli rokotteen turvallisuuden arvioinnissa - tapaus Pandemrix. Sosiaali- ja Terveysministeriö
Euroopan lääkeviraston rooli rokotteen turvallisuuden arvioinnissa - tapaus Pandemrix Sosiaali- ja Terveysministeriö 13.12. 2010 Pekka Kurki Rokote tarvitsee myyntiluvan Kansalliset myyntiluvat Fimea arvioi
LisätiedotVastasyntyneiden aineenvaihduntaseula. 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka
Vastasyntyneiden aineenvaihduntaseula 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka Esityksen tavoitteet Ymmärrät mistä tässä on kyse Seulontoja on erilaisia Näyte otetaan vauvasta Ketään ei
LisätiedotPerinnöllinen välimerenkuume
www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Perinnöllinen välimerenkuume 2. DIAGNOOSI JA HOITO 2.1 Miten tauti todetaan? Yleensä taudin määrittelyssä edetään seuraavasti: Kliininen epäily: Perinnöllistä
LisätiedotValtakunnallinen lääketieteellinen tutkimuseettinen toimikunta (TUKIJA)
N:o 841 2787 Liitteet Liite 1 Valtakunnallinen lääketieteellinen tutkimuseettinen toimikunta (TUKIJA) ENNAKKOILMOITUS KLIINISESTÄ LÄÄKETUTKIMUKSESTA 1. Viranomainen täyttää Saapunut Diaari-/rekisterinumero
LisätiedotInterventiotutkimuksen arviointi
Interventiotutkimuksen arviointi Raija Sipilä LT, toimituspäällikkö Kriittisen arvioinnin kurssi, VKTK 28.9.2015 Kiitos Käypä hoito -tiimille Sidonnaisuudet Päätyö: Duodecim, Käypä hoito Työnanatajan edustajana
LisätiedotSairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen
Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun
Lisätiedot1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj
1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj 1 Tärkeää tietoa Herantis Pharma Oy ( Yhtiö ) on laatinut
LisätiedotBiopankit miksi ja millä ehdoilla?
Suomalaisen Tiedeakatemian 100 v-symposium, Helsinki 4.9.2008 Biopankit miksi ja millä ehdoilla? Juha Kere Karolinska Institutet, Stockholm, Sverige ja Helsingin yliopisto Tautien tutkimus Geeni/ valkuaisaine
LisätiedotKantasolututkimuksen etiikasta - uusimmat näkymät. Timo Tuuri HUS, Naistenklinikka Biomedicum kantasolukeskus
Kantasolututkimuksen etiikasta - uusimmat näkymät Timo Tuuri HUS, Naistenklinikka Biomedicum kantasolukeskus Kantasolut A) Kyky jakautua itsensä kaltaisiksi soluiksi (uusiutumiskyky) B) Kyky erilaistua
LisätiedotErityis- ja poikkeuslupamenettelyt on tarkoitettu mahdollistamaan lääkkeen saatavuus poikkeustilanteissa
Page 1 of 6 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2018 FIMEAN TOIMINTA Erityis- ja poikkeuslupamenettelyt on tarkoitettu mahdollistamaan lääkkeen saatavuus poikkeustilanteissa Suvi Loikkanen, Piia Salo / Kirjoitettu 26.10.2018
LisätiedotFimean laboratorion näkökulma soluterapiatuotteiden testaukseen. Jaana Vesterinen Solutilaisuus 13.12.2011
Fimean laboratorion näkökulma soluterapiatuotteiden testaukseen Jaana Vesterinen Solutilaisuus 13.12.2011 Fimean laboratorio on Suomen virallinen lääkkeiden valvontalaboratorio Laboratorion tehtävänä on
LisätiedotUusia mahdollisuuksia FoundationOne
Uusia mahdollisuuksia FoundationOne FI/FMI/1703/0019 Maaliskuu 2017 FoundationOne -palvelu FoundationOne on kattava genomianalysointipalvelu, jossa tutkitaan 315 geenistä koko koodaava alue sekä 28 geenistä
LisätiedotLääkekehityksen riskit ja mahdollisuudet. Helsingin Osakesäästäjät 19.1.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj
Lääkekehityksen riskit ja mahdollisuudet Helsingin Osakesäästäjät 19.1.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj 1 Tärkeää tietoa Herantis Pharma Oy ( Yhtiö ) on laatinut tämän esityksen
LisätiedotVALMISTEYHTEENVETO. Steriili vesi Baxter Viaflo, liuotin parenteraaliseen käyttöön
VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Steriili vesi Baxter Viaflo, liuotin parenteraaliseen käyttöön 2. VAIKUTTAVAT AINEET NIIDEN MÄÄRÄT JA Injektionesteisiin käytettävä vesi. 3. LÄÄKEMUOTO Liuotin
LisätiedotSuomalaista bioteknologiaa kansainväliseen lääkehoitoon. FIT Biotech Oy toimitusjohtaja Kalevi Reijonen Osakesäästäjien Keskusliitto 28.10.
Suomalaista bioteknologiaa kansainväliseen lääkehoitoon. FIT Biotech Oy toimitusjohtaja Kalevi Reijonen Osakesäästäjien Keskusliitto 28.10.2015 Tärkeää tietoa Tämä esitys saattaa sisältää tulevaisuutta
Lisätiedot3i Innova*ve Induc*on Ini*a*ve Fixing the broken heart Heikki Ruskoaho Farmakologian ja lääkehoidon osasto Farmasian *edekunta
3i Innova*ve Induc*on Ini*a*ve Fixing the broken heart Heikki Ruskoaho Farmakologian ja lääkehoidon osasto Farmasian *edekunta www.helsinki.fi/yliopisto 1 Sydänlihasvaurion yleisin syy on sydäninfark*
LisätiedotSote- uudistus ja kuntoutus lakiesitysten kommentointi
Sote- uudistus ja kuntoutus lakiesitysten kommentointi Mauri Kallinen LT, professori Ylilääkäri, puheenjohtaja OYS, lääkinnällinen kuntoutus, Kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämisyhdistys KUTKE ry, European
Lisätiedot- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?
THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut
LisätiedotHenkilökohtainen riski vs. yhteisön etu? Tutkimukset terveillä vapaaehtoisilla. Etiikan päivä 12.3.2015 Mika Scheinin Turun yliopisto ja Tyks
Henkilökohtainen riski vs. yhteisön etu? Tutkimukset terveillä vapaaehtoisilla Etiikan päivä 12.3.2015 Mika Scheinin Turun yliopisto ja Tyks Mika Scheinin 12.3.2015: sidonnaisuudet lääkeyrityksiin Yksityisen
LisätiedotMitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos
Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Päätöksentekoa tukevien tutkimusten tavoitteita kullakin oma
LisätiedotSuomen Reumatologisen Yhdistyksen (SRY) kannanotto biosimilaarilääkkeisiin (biologisiin kopiolääkkeisiin)
Suomen Reumatologisen Yhdistyksen (SRY) kannanotto biosimilaarilääkkeisiin (biologisiin kopiolääkkeisiin) Taustaa Biosimilaarilääke on patenttisuojansa menettäneen biologisen alkuperäislääkkeen samankaltainen,
LisätiedotVALMISTEYHTEENVETO. Tabletit ovat pyöreitä, harmaansinisiä ja sokeripäällysteisiä, halkaisija n. 11 mm.
VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Songha Yö/Natt tabletti, päällystetty 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1 tabletti sisältää: Valerianae (Valeriana officinalis L. s.l.) rad. extr. spir.
LisätiedotKliininen tutkimus varmistaa terapeuttisen teknologian tehon
Kliininen tutkimus varmistaa terapeuttisen teknologian tehon Esa Soppi, LKT, MBA, Sisätautiopin dosentti Medical Interscience Talents M.I.T. Consulting Ltd, PL 16, 00601 Helsinki esa.soppi@co.inet.fi Lääketieteellisen
LisätiedotLIITE I LUETTELO LÄÄKEVALMISTEEN NIMISTÄ, LÄÄKEMUODOISTA, VAHVUUKSISTA, ANTOREITEISTÄ, HAKIJOISTA JA MYYNTILUVAN HALTIJOISTA JÄSENVALTIOISSA
LIITE I LUETTELO LÄÄKEVALMISTEEN NIMISTÄ, LÄÄKEMUODOISTA, VAHVUUKSISTA, ANTOREITEISTÄ, HAKIJOISTA JA MYYNTILUVAN HALTIJOISTA JÄSENVALTIOISSA 1 Jäsenvaltio U/EEA Hakija Kauppanimi Nimi Vahvuus Lääkemuoto
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. syyskuuta 2017 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. syyskuuta 2017 (OR. en) 11882/17 ADD 1 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 4. syyskuuta 2017 Vastaanottaja: ENV 727 MI 607 AGRI 443 CHIMIE 78 SAN 319 CONSOM 293 DELACT 149
LisätiedotHarvinaissairauksien diagnostiikan ja hoidon tulevaisuuden näkymiä
Harvinaissairauksien diagnostiikan ja hoidon tulevaisuuden näkymiä Helena Kääriäinen Perinnöllisyyslääkäri Tutkimusprofessori 19.10.2018 Geenitiedosta genomitietoon / Helena Kääriäinen 1 Sidonnaisuudet
LisätiedotYhtäläisyydet selkärankaisten aivoissa, osa II. Niko Lankinen
Yhtäläisyydet selkärankaisten aivoissa, osa II Niko Lankinen Sisältö Neuroneille tyypilliset molekyylit Suoraa jatkoa Niinan esitykseen Alkion aivojen vertailua Neuromeerinen malli Neuromeerisen mallin
LisätiedotAMGEVITA (adalimumabi)
AMGEVITA (adalimumabi) Potilaskortti - Lapset Tässä kortissa on tärkeitä turvallisuustietoja Amgevitavalmisteesta. Huom: Näytä tämä kortti aina, kun asioit lapsesi lääkärin tai muun terveydenhuoltohenkilöstön
LisätiedotLIITE VALMISTEYHTEENVETO
LIITE VALMISTEYHTEENVETO 4 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Mizollen 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Mitsolastiini (INN) 10 mg 3. LÄÄKEMUOTO Depottabletti. 4. KLIINISET TIEDOT 4.1. Terapeuttiset indikaatiot
LisätiedotMyyntilupahakemus. Lääkkeen turvallisuuden arviointi ja seuranta. Valmisteyhteenveto. Tie ideasta apteekin hyllylle
Myyntilupahakemus Lääkkeen turvallisuuden arviointi ja seuranta Pekka Rauhala 2013 EU Kansallinen menettely Tunnustamismenettely Keskitetty menettely Laaja dokumentaatio Käsittely kestää 1-2 v Valmisteyhteenveto
LisätiedotToctino (alitretinoiini)
POTILASESITE Toctino (alitretinoiini) Raskaudenehkäisyohjelma TOC-FI-004-051208-D Tästä esitteestä Tässä esitteessä on tärkeää tietoa Toctino-hoidostanne ja lääkkeen käyttöön liittyvästä mahdollisesta
LisätiedotIÄKKÄIDEN LÄÄKITYKSEN TIETOKANTA. Jouni Ahonen, FaT, KYS 19.9.2013 Fimea
IÄKKÄIDEN LÄÄKITYKSEN TIETOKANTA Jouni Ahonen, FaT, KYS 19.9.2013 Fimea IÄKKÄILLÄ VÄLTETTÄVÄ LÄÄKEAINE 1. Haittavaikutusriski suurempi kuin kliininen hyöty 2. Liian suuri annos 3. Liian pitkä käyttöaika
LisätiedotLääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen määräys
Määräys pp.kk.vvvv Dnro 002646/00.01.00/2014 /2014 Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen määräys PITKÄLLE KEHITETYSSÄ TERAPIASSA KÄY- TETTÄVIEN LÄÄKKEIDEN (ATMP) VALMISTA- MINEN YKSITTÄISEN POTILAAN
LisätiedotPotilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!
Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa
Lisätiedot