MEIDÄN LEMPÄÄLÄ R. Kerta se on ensimmäinenkin. Keskustan Lempäälän ehdokkaat esittelyssä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MEIDÄN LEMPÄÄLÄ R. Kerta se on ensimmäinenkin. Keskustan Lempäälän ehdokkaat esittelyssä"

Transkriptio

1 MEIDÄN LEMPÄÄLÄ R Keskustan Lempäälän kunnallisjärjestön vaalilehti Lokakuu 2012 Vanhustyö vaikeaa? Vanhustyöhön olisi vanhoja hyviksi koettuja työmuotoja, mutta miksi niitä ei haluta ottaa käyttöön, ihmettelee Maikki Hämäläinen-Ylikahri, Lempäälän vanhustyön entinen johtaja Sivu 12 Kyläsihteeri on tarpeellinen Viimeisin kyläsihteerihanke päättyi vappuna, eikä tällä hetkellä ole kyläsihteeriä. Toiminnan jatkumista hankkeena on yritetty ratkoa jo kuluvan vuoden 2012 alusta asti. Sivu 12 Liian monta edunvalvojaa Hannu Kopola pitää seutuhallintoa kunnallisen demokratian kahlitsijana ja näkee sen puristavan kaikkia seutukunnan kuntia samaan muottiin. Hän haluaisi teettää selvityksen myös maakuntahallinnon tarpeellisuudesta ja demokraattisuudesta. Sivu 11 Keskustan ehdokkaissa on vara valita naisista, miehistä, nuorista ja nuorekkaista, kokeneista konkareista ja tulevaisuden lupauksista itselle sopiva ehdokas. Ehdokkaiden esittelyt tekevät heistä tutut, lue ja valise mieleisesi! Loppuuko omakotirakentaminen maaseudulla? Seutuhallitus esittää, että kyläkeskuksista etäällä oleville maa- ja metsätalousalueille ei sallittaisi muuta kuin maa- ja metsätaloutta palvelevaa rakentamista. Se merkitsisi nykykäytännön mukaisen omakotirakentamisen loppua maaseudulla. Sivu 6 7 Kerta se on ensimmäinenkin Sinulla on nyt käsissäsi Lempäälän Keskustan oma vaalilehti. Älä vain heitä tätä lehteä paperin keräykseen vielä, vaan tutustu siihen ja saatat jopa huomata, että keskustalaista ehdokasta kannattaa äänestää. Vaikka ehdokaslistamme ei olekaan hengästyttävän pitkä, se on todella laadukas. Jokainen ehdokkaamme on ajatteleva, tekevä ja osaava lempääläinen. Näillä sivuilla voit tutustua ehdokkaisiimme tarkemmin, löydät varmasti sieltä itsellesi ajatuksiltaan sopivan ehdokkaan. Olisiko nyt se ensimmäinen kerta, kun äänestät keskustalaista? Tässä lehdessä esittelemme seuraavan neljän vuoden tavoiteohjelmamme. Monia uusia suuria investointeja emme näe tämänhetkisessä talou- dellisessa tilanteessa mahdolliseksi toteuttaa, uimahalli saa siis odottaa vielä toteutustaan. Meidän näkemyksemme mukaan täytyy panostaa edelleen kuntalaisten hyvinvointiin. Ennaltaehkäisevä toiminta on kaikkein edullisinta toimintaa. Kannattaa tutustua ohjelmaamme, uskallan kehaista, että se on erinomainen ja jokainen kuntalainen sen voi allekirjoittaa. Senkin tähden kannattaa äänestää keskustalaista, vaikka sen ensimmäisen kerran. Nämä vaalit tulevat olemaan myös merkitykselliset, kun pohdimme Lempäälän tulevaisuutta itsenäisenä kuntana. Vaikka hallituspuolueet ja eritoten kokoomus ovat kuntaliitosasioissa hyvin hiljaisia ja väittävät, että kuntavaaleissa ei ratkota valtakunnan politiikkaa, jokaiset kuntavaalit ovat aina vaikuttaneet myös valtakunnan politiikan suuntaan. Nyt sinulla on se mahdollisuus näyttää, mitä ajattelet Lempäälän tulevaisuudesta itsenäisenä kuntana. Me keskustalaiset ainakin kamppailemme kuntamme itsenäisyyden puolesta nyt ja tulevaisuudessa. Haastankin nyt sinut, arvoisa lukija, mukaan tähän kamppailuun äänestä Keskustaa. Panu Pirhonen Keskustan Lempäälän kunnallisjärjestön puheenjohtaja Keskustan Lempäälän ehdokkaat esittelyssä Sivut 3 9

2 Sivu 2 MEIDÄN LEMPÄÄLÄ MEIDÄN LEMPÄÄLÄN PÄÄKIRJOITUS Miksi itsenäinen Lempäälä on hyvä? 1. Kuntien välinen kilpailu ei ole epätervettä, vaan kehityksen ehto. On parempi, että seudulla on kahdeksan erilaista kehityksen pistettä kuin yksi iso, samaa kaavaa kaikkialla toistava. Keskinäinen kilpailu pitää kunnat virkeinä ja tarjoaa vaihtoehtoja. 2. Lempäälän hyvä palvelutaso heikkenee pakkoliitoksen myötä. Lempäälässä ei olisi kahta terveysasemaa, ei omaa lämpöyhtiötä, ei pikkukouluja, ei oman kuntakeskuksen aktiivista kehittämistä, jos olisimme osa suur-tamperetta. Koettu palvelujen taso on Lempäälässä hyvää. Siksihän tänne muutetaan. 3. Lempäälän kunnan talous on kunnossa. Lempäälä on hoitanut taloutensa hyvin kasvun aiheuttamista investointipaineista huolimatta. VM:n virkamiestyöryhmän mukaan Tampereen kokonaisveroaste olisi jo vuonna 2016 ja siitä eteenpäin Lempäälää suurempi! 4. Lempäälän kunnalla on oma historia, kulttuuri ja tulevaisuus. Lempäälän kunnalla on ikää tuhat vuotta, minkä voi päätellä asutushistoriasta. Kunnassa vallitsee toisen kunnioittamisen ja yhteenpuhaltamisen kulttuuri. Lempäälä haluaa olla Etelä-Suomen paras asuinpaikka. Meidän Lempäälä Julkaisija Lempäälän Keskustan kunnallisjärjestö Vastaava toimittaja Panu Pirhonen Sivunvalmistus Arto Kantola Painopaikka Lehtisepät Oy, Pieksämäki Lempäälä on lähellä asukkaiden kotiseutuna, asuinpaikkana ja palvelupisteinä. Lempäälä on ihmisen kokoinen kunta, jossa on hyvät sisäiset yhteydet. Lempääläisinä pystymme työskentelemään kotiseutumme kehittämiseksi. Kouluverkko on tiheä ja kunnan palvelupisteet kattavat koko kunnan. 6. Lempääläisten ääni ei kuuluisi Tampereen valtuustossa. Lempäälän väkimäärä (22 000) olisi suur-tampereesta ( ) kuusi prosenttia. Se tarkoittaisi ehkä kolmea valtuutettua ja satunnaisia lautakuntapaikkoja. Politiikkaa tehtäisiin vain puoluekanavien kautta ja julkisuutta tavoitellen. 7. Lempäälässä toteutuu asumisen vapaus. Lempäälässä voit asua kerrostalossa kuntakeskuksessa, pientalossa nauhataajamassa tai puutalossa kyläalueilla. Täällä luonto on aina lähellä. Tampere ei tarjoa pientalovaihtoehtoja. Teiskon kohtalo eli kehityksen pysäyttäminen pelottaa kaikkia kehyskuntia. 8. Sääksjärvi on iso osa Lempäälää. Sääksjärvi on Lempäälässä vaikutusvallaltaan melkein kolmasosa kunnasta, Tampereella se olisi vain yksi prosentti. Sääksjärveläisillä on suurin syy toimia itsenäisen Lempäälän puolesta. Lempäälä on meidän kaikkien juttu Keskustan tavoitteet vuosille Lempäälässä Lempäälän itsenäisyys on meille tärkein asia. Siitä riippuu kaikki muu. Itsenäisellä kunnalla pitää olla vahva keskus. Kuntakeskusta pitää rohkeasti kehittää puutarhakaupunkimaiseen suuntaan. Kunnan viherympäristösuunnitelma on päivitettävä ja vietävä käytäntöön. Hyvä miljöö tuo myös kaupallisia palveluja. Kunta on asukkaita varten. Siksi asumisen vapaus koskee meitä kaikkia. Kaavoituksessa ja rakentamisessa yleinen ja yksityinen etu on sovitettava tavalla, joka ei loukkaa kodinrakentajaa. Jos asioiden sujuvuus on kiinni väen vähyydestä, tekijöitä on lisättävä. Kunnan tulee suhtautua myötämielisesti monipuoliseen elinkeinotoimintaan ja olla yrityksille kumppani. Yritysten toimintaedellytykset on taattava kaikkialla Lempäälässä, myös kylissä. Lempäälässä on hyvät lähipalvelut: kaksi terveysasemaa, lukio, kaksi yläastetta ja erinomaiset kyläkoulut. Päiväkoteja on pystytty rakentamaan tarvetta vastaavasti. On kotipalvelua ja tuettua asumista. Tästä kaikesta on pidettävä kiinni. Tampereella asiat ovat toisin. Lapsissa ja nuorissa on tulevaisuus. Perheitä tukevaan työhön on panostettava ja nuorison vaikutusvaltaa on tuettava. Suurin edessä oleva palveluhaaste on ikääntymisessä. Ikäihmisten kotona asumisen tukeen tarvitaan uusia ratkaisuja mm. ennaltaehkäisevää työtä ja palvelusetelijärjestelmää kehittämällä. Näissä asioissa on paljon voitettavissa ihmisten hyväksi. Omatoimiraha on demokratian muoto ja vapaan kansalaistoiminnan vahvistamista. Lempäälä on tässä asiassa Suomen ykkönen! Kuntaan on perustettava lähidemokratialautakunta. Kunnan koko lautakuntajärjestelmä tulee arvioida ja punnita uudet mahdollisuudet. Erityisesti teknisen toimen luottamushenkilöhallintoa tulee uudistaa. Valtuuston on otettava takaisin sille kuuluva valta. Sen työskentelyä ja yhteyttä lautakuntiin tulee kehittää. Aktiivinen valtuusto on arvokas voimavara. Kaupunkiseudun hallinto pitää järjestää vuonna 2013 uudella tavalla. Uusi yhteistyö järjestelmä on rakennettava kuntien toiveiden mukaiseksi ja kunnat otettava suoraan mukaan asioiden valmisteluun. Itsevaltainen, huonoihin käytäntöihin oppinut seututoimisto on purettava ja uusi yhteinen toimielin on luotava. Suomen Keskustan kuntavaaliohjelma: Vaihtoehdosta kuntauudistukseksi ja terveydenhuollon järjestämiseksi: > Keskusta.fi 161 Silja Frigård Olen 25-vuotias lempääläinen, kotoisin Kuljusta. Viimeiset neljä vuotta olen asunut Säijässä, Heikkilän tilalla, jossa minulla on avomieheni kanssa hevosia sekä pienempiä nelijalkaisia ystäviä. Olen valmistunut Tampereen ammattikorkeakoulusta liiketalouden tradenomiksi. Olen työskennellyt opiskeluaikani Ideaparkin Arnoldsissa sekä toiminut asuntojen vuokranvälittäjänä. Tällä hetkellä teen toimistotyötä ulkomaankaupan parissa. Pidän ruuanlaitosta ja leipomisesta, viihdyn keittiössä uusien reseptien ja kokeilujen äärellä usein tuntitolkulla. Häränhäntä tahmakastikkeessa sekä karamelli crème brûlée on bravuurejani. Hevoset kuuluvat vapaa-aikaani vahvasti. Tallitöiden lisäksi harrastan ratsastusta sekä pienimuotoista kilpailua Muggur-ruunallani. Tällä hetkellä toimin teknisessä lautakunnassa, Kantri ry:n sekä islanninhevoskerho Snöggurin johtokunnissa. Haluan elää itsenäisessä Lempäälässä, joka on ihmistä lähellä. Hanna-Leena Fröjdman Minä aikuinen nainen olen elänyt ja syntynyt Korkeamäen Korjalla. 162 Yhteyteni kotiin on säilynyt aina, vaikka olenkin kulkenut maailmalla koko ikäni. Tuntuu kuin olisin aina johonkin menossa ja niin kaiketi lieneekin, koska elämä on suonut minulle paljon haasteita. Koulujen jälkeen työurani alkoi Lempäälän Postista satunnaisena apulaisena, jatkui Postissa Tampereella ja sieltä edelleen pankkiin, jossa olinkin sitten 23 vuotta. Pankkiurani oli noususuuntainen erilaisine vakansseineen. Sen jälkeen olenkin toiminut yrittäjänä nykyisin Openmarketketjussa itsenäisenä yrittäjänä. Yritykseni nimi on Pikkukoti Oy Kiinteistönvälitys. Uusiin tehtäviin olen syöksynyt aina uteliaana ja ennakkoluulottomasti haluten nähdä mitä nyt tapahtuu -asenteella. Avioiduin Lempäälän kirkossa vuonna 1970 suomenruotsalaisen miehen kanssa. Tämä oli pakkoavioliitto, sillä olimme ostaneet arava-asunnon Tampereelta ja siihen muuttamisen ehtona siihen aikaan oli avioliitto. Avioliitto kesti 22 vuotta ja siitä tuloksena oli kaksi lasta, poika ja tyttö. Poika asuu Lempäälässä ja tytär Pirkkalassa. Heillä on jo omat perheet. Minulla on suuri kunnia olla mummo: erittäin kiinnostunut olen lasten asioista niin koulu- kuin päiväkotikin. Erityisen pöyristynyt olen asioista, joita on tullut esille huostaanoton yhteydessä, joten jokaisessa kunnassa on nyt selviteltävä tämä tilanne. Vaikeavammaiset tulevat olemaan minulle tärkeä asia, johon tulen kiinnittämään huomiota. Kotitilallani asuu vanha äitini ja olen joutunut vanhushuollon kanssa tekemisiin. Näen asioiden olevan kunnassamme kohtalaisen hyvin, mutta parannettavaakin löytyy. Esimerkiksi kaipaisin enemmän vaihtoehtoja tuleville eläkeläisille kuten Ehtookodon tyyppisiä palvelutaloja (yksityisiä mutta ei monikansallisia virityksiä), joissa olisi mahdollisesti vielä enemmän erilaisia palveluja. Näissä olisi tarpeen mukaan erilaisia maksuluokkia. Syrjäkylät ja niiden rakentaminen ja siellä asukkaiden viihtyminen on minulle itsestään selvyys ja siitä tulen pitämään ääntä ja lupaudun myös tekemään asioita sen eteen. Valtio velkaantuu ja samoin kunnat. Talouteen on erityisesti kiinnitettävä huomiota ja budjetin laatimisessa oltava erityisen tarkka ja seurattava menoja. Hyvinvointivaltion sudenkuoppia kuntatasolta on etsittävä, löytyisikö niitä? Hyvä talouden hoito on ainoa tapa pitää itsenäisyytemme! Kuntaliitokselle EI, kuntayhteis-

3 MEIDÄN LEMPÄÄLÄ Sivu 3 Lisää puita kuntakeskukseen! Jotta Lempäälän kunta olisi itsenäinen, sillä pitää olla vahva kuntakeskus. Se tarkoittaa riittävää väkimäärää, korkeatasoisia julkisia ja yksityisiä palveluja sekä mukavaksi koettua miljöötä. Vetovoimainen kuntakeskus on myös muun Lempäälän eli Kuljun, Sääksjärven ja pienten kylien etu. Nykyisestä kuntakuvasta olisi helppoa osoittaa kohtia, jossa ei ole onnistuttu. Onneksi kuntakeskuksen kehittämisestä on laaja yksimielisyys. Uusi asemakaava mahdollistaa muutama tuhat uutta asukasta. Yleisessä mielipiteessä on myös hyväksytty silta Myllyrannasta Hauralaan, joka avaa kokonaan uuden kasvusuunnan. Fiksuinta olisikin, että Lempäälä kasvaisi Naantalin tapaan rannoille ja lopulta Kirkkolahden ympäri. Vision toteutuminen edellyttää, että rakennusliikkeet hyväksyvät kehitysidean ja jaksavat rakentaa tavalla, joka nostaa koko alueen tasoa ja tulevia arvoja. Kunnalle jo pelkkä Hauralan sillan rakentaminen tulee olemaan ponnistus. Sitten kun sillan rakentamisen aika koittaa. Julkistetuissa ja kunnanvaltuuston käsittelemissä visioluonnoksissa moni kohta on oivaltavasti ratkaistu. Erityisesti kuntakeskuksen kaupallisen korttelin tiivistäminen kirkon ja rautatien väliin sekä kävelysillat mainitun Hauralan sillan lisäksi. Myös filosofia julkistilasta kohtaamisen paikkana on kestävää ja vastaa onnistuneiden kehityshankkeiden kokemusta. Kahden puolen Kirkkolahden rinnettä kohoavat tiet ja asumukset tulevat olemaan selkeä, kuntakeskukseksi ymmärrettävä kotiseutuankkuri. Maisemassa on tällöin Lempäälän pitäjän tuhatvuotinen historia ja nykyhetki. Mutta koskaan ei korosteta liikaa luonnon, ekosysteemien ja yleensä vehreyden merkitystä asumisessa. Professori Kalevi Korpela Tampereen yliopistosta on tehnyt yhteenvedon puiden ja vihreän luonnon vaikutuksesta ihmiseen. Verenpaine laskee, stressitasot vähenevät, sydämen syke rauhoittuu. Ihminen voi Lempäälässä on 13 puistoa, joiden pintaala on n. 7,5 hehtaaria. Suurin puistoista on Myllyranta (1.37 ha) ja pienin Kuokkalankosken sillan itäpuolella sijaitseva Ilmarisen patsaan puistikko (0.14 ha). hyvin siellä, missä on riittävästi puita ja maisemaa. Puut puhdistavat ilmasta pienhiukkasia, tasaavat kosteutta, antavat paahteessa varjoa, Ne ovat muiden eliöiden oleskelulle välttämättömiä. Kun on puita, on lintuja, mehiläisiä ja perhosia. Kuusta lukuun ottamatta kaikki suomalaiset puut ovat hyviä yhdyskuntarakenteen osia. New Yorkin kaupunki toteutti pari vuosikymmentä sitten mittavan kadunvarsipuiden istutusohjelman, mikä muun muassa pudotti lasten hengitystiesairaudet puoleen. Puutarhakaupunki-ideaalia on arvosteltu paljon ja väärin perustein. Idean ydin on ihmisen rakentaman yhdyskunnan ja luonnon yhteen rakentamisessa. Tämä tarkoittaa paitsi puita, myös ekokäytävien suunnittelua osana kaavoitusta, veden luonnollisen kierron hyödyntämistä sekä yhdyskuntajätteen käsittelyä lannoitteeksi niin, että se voidaan palauttaa pelloille. Oulun kaupunki rakeistaa jo voimalaitostuhkansa ja myy sen levitettäväksi takaisin metsiin. Lempäälässä Ahtialanjärvi muodostaa ainutlaatuisen vesipuutarhan aivan kuntakeskuksen kupeella. Sitä ei toistaiseksi osata hyödyntää viihtymisen ja luonnonharrastuksen kannalta. Ehkä joskus iso torni ja pitkospuut ympäri järven? Mikään näistä asioista ei toteudu, jos meistä tulee Suur-Tampereen osa. Tampereella ei ole mielenkiintoa eikä ponnistusta moiseen. Korkeintaan saamme kerrostaloja rautatien ääreen kunnan pohjoispäässä. työlle Kyllä! Olen asunut eroni jälkeen Nurmella kotini maille rakentamassani mummonmökissä jo kymmenen vuotta. Sieltä on hyvä lähteä luonnon rauhasta milloin mihinkin suuntaan, tarpeen mukaan. Motto: Elämä on haaste! lispolitiikkaan. Siinäpä tärkeimmät askeleet elämäni tikaspuissa. Kunnallisissa luottamustoimissa 1980-luvun lopusta vähän kaikissa päätöksenteko-organisaatiossa toimineena tietoa ja kokemusta on karttunut riittävästi ymmärtääkseni, miltä tulevaisuus nyt näyttää kuntaelämässä. Eivät ehdi puheet muuttua teoiksi ennen Lempäälän muuttumista Suur-Tampereen reservialueeksi. Juuri nyt on ymmärrettävä pitää kiinni itsemääräämisoikeudestamme. Nykyisin olen sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen. Lastensuojeluilmoitukset ja huostaanotot ovat meilläkin kasvava ongelma. Nuoret lapsiperheet tarvitsevat tukea ar- vanhuksia, jotka pärjäävät omassa kodissaan myöhempään. Tärkeintä on, että ihmisellä vanhanakin säilyy vapaus valita missä se turvallinen koti ja hoito on. Puutarhatyöt ja muu kasvien kanssa puuhastelu ovat elämäni pakkomielle, ilo ja tuska. Tältä rappuselta hyppäsin kunnan Vihertyöryhmän puheenjohtajaksi. 20-vuotisjuhla vietettiin keväällä talkoilemalla lisää kasveja Hakkarin arboretumiin sekä laadittiin kunnalle viherympäristösuunnitelma. Lempäälän kauniista ympäristöstä vesistöineen haluan huolehtia, sillä se on paitsi yhteistä omaisuuttamme myös ilomme ankeinakin aikoina. Kyläaktiivi minusta tuli Mattilassa 1980-luvun lopussa, kun moottori- joka rahoittaa näitä hankkeita. Kyläsihteerin palvelut on saatava takaisin. Enää en tunne tarvetta lähteä jokaiseen kiireeseen mukaan, mutta haluan puolustaa oikeuttamme saada peruspalvelut kotikunnasta ja vapautta valita miten ja missä asumme. keensa yhä enemmän. Ammattiauttajia tarvitaan, mutta missä on tie uhkasi halkaista naapurin hellan kanssaihmisten välittäminen ja ja kyläkoulumme oli lopetusuhan Riitta Halme huolenpito? alla. Tänäänkin Lempäälän kylissä Puutavarakauppiaan tyttärestä yrittäjäksi. Palveluskoirahar- ratkaise määrä vaan laatu. Jo senikeä, joka toteuttaa ideoitaan nykyi- Hyvässä vanhusten huollossa ei elää aktiivista ja omatoimista vä- Elina Hatakka-Ihanus rastuksesta pieneläinkrematorion ori-ikäisten tarpeet pitää paremmin sin EU:n leader-hankerahoituksen Olen 29-vuotias Keskustan kunnallisvaaliehdokas omistajaksi. Savileikeistä betonilaborantiksi huomioida. Näin saadaan myö- kautta. Tämä porras vei minut maa- Lempäälästä. ja teinikunnasta kunnalhemmin hyväkuntoisia ja virkeitä seudun Kantri ry:n hallitukseen, Asun maalla ja perheeseeni kuuluu aviomies sekä kaksi koiraa. Harrastan käsitöiden tekoa sekä lukemista. Koulutukseltani olen sosionomi (AMK), mutta olen suorittanut myös sekä perhepäivähoitajan ammattitutkinnon että puhdistuspalvelujen perustutkinnon lukion jälkeen. Olen tällä hetkellä ammattiyhdistykseni jäsenyhdistyksen Sosiaalipedagogit Talentia ry:n hallituksen jäsen. Työskentelen lastensuojelun perhetyöntekijänä Urjalan kunnalla. Työssäni kohtaan lapsia, nuoria sekä heidän perheitään, joilla on moninaisia ongelmia ja jotka ovat lastensuojelun asiakkaita. Aiemmin olen työskennellyt sekä lastenkodissa että kiireellisesti sijoitettujen nuorten ohjaajana perhetukikeskuksessa. Olen siis työskennellyt aiemmin huostaan otettujen lasten ja nuorten kanssa. Nykyisessä työssäni perhetyöntekijänä pyrin ehkäisemään huostaanottoja ja auttamaan perheitä heidän ongelmiensa selvittämisessä. Työni kautta sydäntäni lähellä ovat juuri lapsiperheet ja heidän hy-

4 Sivu 4 MEIDÄN LEMPÄÄLÄ vinvointinsa tai kuinka hyvinvointia voitaisiin parantaa tai turvata. Näkemykseni on, että tärkeä osa lapsiperheiden hyvinvointia on palvelut lähellä perheitä. Näihin kuuluu muun muassa neuvola, päivähoito sekä koulu. Toinen tärkeä asia minulle on se, että saan asua juuri siellä, missä tunnen olevani kotona, eli maaseudulla. Näen tärkeäksi, että ihminen saa asua siellä missä voi hyvin, oli se sitten taajamassa tai sen ulkopuolella. Rakentamisen rajoittaminen vain sen mukaan, missä tontti sijaitsee, ei ole mielestäni elinvoimaisen Suomen parhaaksi. Kolmas tärkeä asia minulle on se, että Lempäälän kunta pysyy itsenäisenä. Kuntaliitokset ovat hyvä asia silloin, kun ne tehdään suunnitellusti ja kuntalaisten mielipiteitä kuunnellen. Pakkoliitoksilla ei mielestäni saada säästöjä aikaan. 165 Maikki Hämäläinen- Ylikahri Perheeseeni kuuluvat maanviljelijä aviomies ja kaksi aikuista poikaa. Työni olen tehnyt vanhustyössä vanhustyönjohtajana, nykyään olen työyhteisövalmennuksia tekevä yrittäjä. Toimin ja olen toiminut vanhustyön kouluttajana mm. läänin, Kuntaliiton sekä eri järjestöjen kautta. Harrastan lukemista, kirjoittamista, teen käsitöitä sekä koirani Junnun kuoltua kuntoilen. Valtuustokausia minulla on kuusi ja olen ollut kerran kansanedustajaehdokkaana. Eläkkeelle jäädessäni olen saanut sosiaalineuvoksen arvon. 166 Martti Kinnari Olen Karjalan poikia Sakkolasta. Kävin syntymässä Vesilahdella, mutta palasimme vielä kerran Karjalaan, josta jouduimme palaamaan takaisin Lempäälään. Sota ja siirtolaisuus ovat elämän evääni. Ammattikoulusta olen saanut puualan koulutuksen ja olenkin toiminut kirvesmiehenä rakentaen omakotitaloja ja kunnostaen niitä. Käden taidot ovat vahvaa alaani. Olen ollut nuoruudessani kilpahiihtäjä ja liikunta ja kuntosalitoiminta ovat edelleen harrastuksiani. Laulan mieskuorossa sekä harrastan karaokelaulua. Toimin eri yhdistyksissä, mm. Karjalaseurassa. Osallistun myös monien eri kerhojen toimintaan. Vaimoni Pirkko-Liisan kanssa käymme teatterissa, konserteissa ja seuraamme kirjallisuutta. Kunta-asiat kiinnostavat. Aikaisemmin olen ollut mukana lautakuntatyössä. Nyt haluan vaikuttaa kotikuntani itsenäisyyden puolesta. Enää en halua kokea siirtolaisuuden mukanaan tuomaa juurettomuutta. 167 Heikki Konsala Olen 55-vuotias. Olen naimisissa ja minulla on 2 aikuista poikaa. Teen työtä maaseudun kehittämisen parissa Leader-asiamiehenä. Olen Lempäälän ja Vesilahden maaseudun kehittämisneuvottelukunnan puheenjohtaja, Kuivaspään ja ympäristön kyläyhdistyksen sihteerirahastonhoitaja, Tarpian Suunnan sihteeri ja Maaseudun uusi aika ry:n hallituksen jäsen. Harrastan lukemista, suunnistusta, kirkkovenesoutua, avantouintia ja metsätöitä. Maaseudulle on voitava rakentaa myös jatkossa. Tampereen kaupunkiseudun seutuhallituksen määrittelemät periaatteet asemakaava-alueiden ulkopuoliselle rakentamiselle eivät sovellu ohjaamaan rakentamista, vaan tarvitaan paikallisten olosuhteiden ja ihmisten tahdon sekä tarpeiden huomioimista terveen talonpoikaisjärjen hengessä. On inhimillisesti ja taloudellisesti edullisempaa ehkäistä ongelmia ennalta kuin hoitaa niiden seurauksia. Siksi myös taloudellisesti tiukkoina aikoina on perusteltua panostaa asioihin, jotka edesauttavat henkistä hyvinvointia, hyvää kuntoa ja yhteisöllisyyttä. Yrittäjyyteen myönteisesti suhtautuva toimintakulttuuri on eräs Lempäälän vahvuuksista. Siten on syytä myös jatkaa. Omatoimirahan tapainen omatoimisuuteen ja aktiivisuuteen kannustava väline on jatkossa entistä tärkeämpi asia. Olkoon avoin, uutta etsivä ja kokeileva asenne kaikessa kunnan toiminnassa mukana. Kunta ennen muuta palvelujen tuottaja ja kuntalaisten yhteisö. Tehkäämme Lempäälästä entistä vahvempi niissä rooleissa! Hannu Kopola Toimin rakennustarkastajana Urjalan kunnassa. Asun ja viljelen kotitilaani Lempäälän Sorrinmäellä. Olen mukana tälläkin kerralla kunnallisvaaleissa, koska koen edelleen halua vaikuttaa itsenäisen kotikuntani Lempäälän kehitykseen. 168 Olen ollut mukana Lempäälän kunnallispolitiikassa vuodesta 1977 alkaen ja toiminut myös kunnanvaltuuston puheenjohtajana sekä kunnanhallituksen jäsenenä. Olen siis kunnallispolitiikan konkareita. Koulutukseltani olen rakennusinsinööri, ammattikorkeakoulun tutkintovaatimusten mukaisesti. Olen myös suorittanut ammattikoulujen opettajatutkinnon sekä viimetalvena suoritin energiatehokkuusasiantuntijakoulutuksen korkeakoulujen tutkintovaatimusten mukaisesti. Maatalouden puolella ammattitaitoni perustuu itseopiskeluun, perintö siirtyneeseen tietoon ja työssä oppimiseen. Olen työskennellyt ammatillisten koulujen opettajana yli 20 vuotta ja rakennustarkastajan runsaat viisi vuotta. Näkemykseni mukaan hajaasutusalueille rakentamisen on oltava mahdollista myös ilman nk. kyläkaavaa eli kyliin laadittavaa osayleiskaavaa, tosin silloin on muistettava että jää riittävä väljyys tulevaa maankäyttöä varten sekä. että rakentaminen tukeutuu jo rakennettuun tieverkostoon. Luontoarvot ja puhtaan ympäristön turvaamista on myös muistettava. Lempäälä on voimakkaasti kasvanut, joten jatkuva palveluiden laajentamisen tarve on leimannut viime vuosikymmeniä. Päivähoitopalvelut ja lähikoulut koen erittäin tärkeiksi. Terveydenhoitopalvelut sekä riittävän laadukas ikäihmistenhuolto ovat myös asioita, jotka vaativat jatkuvaa kehittämistä. Lempäälä on menestynyt hyvin yrittäjien keskuudessa tehdyissä kuntavertailuissa. Vilkas yritystoiminta luo kuntaamme taloudellisen pohjan, jonka varassa uskon Lempäälän kunnan itsenäisenä pärjäävän myös tulevaisuudessa. 169 Juha Kuisma Olen Lempäälässä Lastusten kylällä asuva kylien liiketoimintaasiamies (Suomen Kylätoiminta ry), ympäristökirjailija ja yrittäjä. Perheeseen kuuluu vaimo Anne, neljä lasta (joista kaksi vanhinta jo maailmalla) sekä lähes perheenjäsenenä omapäinen kissa nimeltä Tarmo. Asumme keskellä viljeltyä kulttuurimaisemaa. Akateeminen koulutukseni on tal. kand. Jyväskylän yliopistosta. Jäimme Lempäälään, vaikka meillä olisi aikoinaan ollut mahdollisuus muuttaa Helsingin seudulle. Minulla on ollut etuoikeus tehdä kaikenlaista kiinnostavaa: yhteensä kuusi vuotta sanomalehdissä, kaksi vuotta yhteiskunnallisten aineiden opettajana, kolme vuotta Pirkanmaan kyläasiamiehenä sekä melkein neljä vuotta Suomen maatalousmuseon johtajana. Olen ollut kolmen pääministerin (Aho, Vanhanen ja Kiviniemi) talouspoliittinen erityisavustaja. Olen myös kirjoittanut kirjoja ja muita tekstejä yritykseni Alfaterra Oy:n nimiin. Kirjoja on toistakymmentä, mm. ekohistoria Tuli leivän antaa, Suomen lasten historia sekä kolme Lempäälä-aiheista kirjaa. Lempäälässä olen ollut kohta kolme kautta valtuustossa ja siitä viimeisen ajan keskiryhmien yhteisen valtuustoryhmän pj. Olen myös ollut kunnanhallituksen jäsen, elinkeinopoliittisen työryhmän jäsen sekä tätä nykyä tarkastuslautakunnan pj. Erityisen kiinnostavaksi kunnan kehittämistehtäväksi koen jäsenyyden Kuntakeskuksen kehittämistyöryhmässä. Jos mahdollista kuntakeskuksesta pitää kehittää pieni puutarhakaupunki. Lempäälässä on vahvasti kehittämisen ja yhteistyön henkeä. Uskon kaikkeen paikallisvaikuttamiseen. Valtakunnallisesti olen ollut mukana Sitran ja Keskustan ohjelmatehtävissä sekä Talonpoikaiskulttuurisäätiön ja Suomen Kylätoiminta ry:n hallinnossa. Olen mukana Helsingin Sanomien kulttuuriraadissa sekä Pirkanmaan luonnonsuojelurahasto Kaunis Maassa. Mottoni on : Carpe Diem - tartu päivään. Siinä yhdistyy hämäläinen pohdiskelu ja karjalainen ripeys. Harrastan luontoa, lukemista, rakentamista, metsänhoitoa sekä hiihtoa. 170 Tapio Kuisma Olen 24-vuotias maanviljelijä ja metsuri. Isännöin maatilaa ensimmäistä vuotta Lastusten kylässä ja seurustelen ihanan tytön kanssa. Maatilani yritystoiminta koostuu viljanviljelystä, metsätalouden harjoittamisesta ja erilaisista koneurakoinneista. Harrastuksiini kuuluu jääkiekko, kuntosali, metsästys ja lavatanssit. Olen yritteliäs ja tekevä nuori mies. Haluan tarttua epäkohtiin ja puolustaa elämää maaseudulla. Minulle tärkeät asiat, joissa haluan vaikuttaa: - Käyttää ja tukea paikallista yrittäjyyttä. - Kehittää ja nopeuttaa kunnan toimielinten yhteistyötä rakennus ja kaavoitus puolella. Virkamiesten on pystyttävä kantamaan vastuuta päätöksistä. - Lapsiperheiden tukeminen kuntalisällä. - Kehittää ja parantaa liikuntapisteitä ja reittejä Lempäälässä. 171 Mikko Kärki Olen syntynyt 56 vuotta sitten tällä paikalla. Maaseutu oli silloin erilainen paikka asua ja elää kuin nyt. Perheet olivat suuria ja eläminen tiukkaa ja niukkaa. Kanssakäyminen naapuruston kanssa oli melkein päivittäistä työn tai muun välttämättömän asian puitteissa ja kylässäkin käytiin. Opiskeluajan jälkeen olen ollut reilun kymmenen vuotta vieraan palveluksessa. Tästä ajasta kahdeksan vuotta Hyvinkäällä Ahdenkallion kartanon tilanhoitajana ja kolme vuotta tuotantoneuvojana Osuuskunta Maito-Pirkassa, jossa henkilökunnan koko vahvuus oli 230 henkeä. Siitä lähtien jo runsaan parinkymmenen vuoden ajan olen ollut maatalousyrittäjänä vanhalla sukutilalla Ihanasuon korvessa. Päätuotantosuuntana on maidontuotanto ja luonnonmukainen kasvintuotanto. Viidestä lapsesta kaksi asuu jo muualla ja on työelämässä, muut vielä opiskelevat. Seitsenpäiväisestä työviikosta huolimatta aikaa on jäänyt tai otettu yhteisten asioitten hoitamiseen Säijän kyläyhdistyksessä, Lempäälän maataloustuottajayhdistyksessä, Lempäälän kunnanvaltuustossa ja -hallituksessa. Aikaisemmilta harrastuksilta aikaa on ottanut vapaaehtoinen maanpuolustustyö, mikä on jatkumoa asevelvollisen maanpuolustukselliselle koulutukselle. Olen toisen polven tykkimies, reservin kapteeni. Maaseudun elämä ja puitteet ovat siis varsin tuttuja. Olen usein joutunut puolustamaan maalla asumisen oikeutusta ja teen sen vastakin. En ole koskaan hyväksynyt maalla asumisen ja kaupunki- tai taajamaasumisen asettamista vastakkain. Mielestäni ihmisellä on oltava mahdollisuus itse valita asuinpaikkansa, eikä kunnan pidä keinotekoisilla poliittisilla määräyksillä rajoittaa tai estää sitä. Lempäälän sosiaali- ja terveyspalvelut ovat hyvät. Kehittämiskohteena voisi olla sekä lasten- että ikäihmisten kotihoito.

5 MEIDÄN LEMPÄÄLÄ Sivu Minette Kärki Olen 20-vuotias agrologi-opiskelija. Opiskelen toista vuotta maaseutuelinkeinojen koulutusohjelmaa Hämeen ammattikorkeakoulussa Mustialassa. Harrastan juoksemista ja pyöräilyä. En ole ennen ollut mukana politiikassa, mutta olen kiinnostunut ottamaan vastuuta Lempäälän tulevaisuudesta. Lempäälän itsenäisyys ei ole mikään itsestäänselvyys, vaan sen eteen täytyy tehdä töitä. Itsenäisyys ei ole tärkeä sen itsensä vuoksi vaan meidän asukkaiden. Lempäälässä me lempääläiset saamme päättää asioistamme, meillä on hyvät lähipalvelut ja oma seurakunta. Kuntaliitoksen sattuessa olemme osa suurempaa kokonaisuutta, jolloin päätös- ja vaikutusvalta meillä pienenee. Myös palvelut karkaavat kauemmaksi ja huononevat. Meillä Lempäälässä on hyvät koulut. On isoja ja pieniä kouluja, kaksi yläkoulua, ja lukiossa saa korkeatasoista opetusta. Kyläkoulut ovat yksi kylien elämänlähde, ja ilman niitä tuskin saadaan kyliin uusia lapsiperheitä. Lempäälässä on kaksi terveysasemaa. Lempäälässä on myös harvinaisen hyvä seurakunta. Nämä ovat asioita, jotka kannattaa pitää mielessä ja syitä miksi meidän kannattaa pitää Lempäälä itsenäisenä. Yhdelle luottamushenkilölle näiden säilyttäminen on mahdotonta, mutta yhteistyöllä se saattaa onnistua. 173 Jarkko Lahtinen Olen 43-vuotias pelastusalan ammattilainen. Olen toiminut palomies-sairaankuljettajana noin 18-vuoden ajan. Tämän lisäksi olen toiminut luottamusmiehenä yli 4 vuotta. Olen naimisissa ja meillä on lapsia. Tämän valtuustokauden olen toiminut ympäristöjaoston puheenjohtajana sekä varalla valtuustossa ja teknisessä lautakunnassa. Harrastuksina minulla on liikunta ja lasten kanssa touhuaminen. Minulle tärkeitä asioita on arjen turvallisuus kaikissa muodoissa ja lapsiperheiden asiat. Minun mielestäni Lempäälän kunnan pitää säilyä itsenäisenä ja kaikki peruspalvelut pitää saada omasta kunnasta. Tuukka Liuha Olen koulutustaustaltani liiketalouden ja yrittäjyyden tradenomi sekä yrittäjän ammattitutkinnon ja hallitusammattilaisten HHJ-tutkinnon suorittanut. Aloitin tänä syksynä ylemmän AMK-tutkinnon suorittamisen. Toimin monitoimiyrittäjänä mm. maatalouden, talous- ja yrityshallintopalveluiden sekä erilaisen kaluston myynnin- ja vuokrauksen parissa kotoani Herralasta, Hääkiven vierestä käsin. Pidän myös sivutoimisesti yllä ammattiosaamistani polttonestesäiliöauton kuljettajana. Minulla on kokemusta varsinaisena ja varajäsenenä lautakuntatyöstä 174 sosiaali- ja sivistyssektoreilla. Toimin Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuuston ja Fimlab Laboratoriot Oy:n hallituksen jäsenenä. Lisäksi olen ollut jo pitkään aktiivisesti mukana erilaisessa järjestötoiminnassa. Yhteisten asioiden hoitaminen kunnan luottamustehtävässä on minusta kiinnostavaa, haastavaa ja arvokasta. Siinä kehittyy jatkuvasti oppimalla uutta ihmisistä ja elinympäristöstä. Haluan huolehtia siitä, että jokaisella lempääläisellä on mm. käytettävissä turvalliset julkiset terveyspalvelut hädän hetkellä ja laadukas lähikoulu tarjoamassa lapsille turvallisen kehittymisympäristön. Tällä kertaa olen ehdolla erityisesti voidakseni olla turvaamassa lempääläisten laadukkaita palveluja ja elinvoimaista lähialuetta torjumalla yritykset sulauttaa kotikuntamme Tampereen kaupunkiin. Annele Matintupa Olen 31-vuotias ja asun Lastusissa. Perheeseeni kuuluu aviomies, 3-vuotias tytär sekä joukon jatkona kaksi koiraa ja kissa. Koulutukseltani olen rakennustekniikan diplomiinsinööri sekä farmaseutti. Päätyössäni olen konsulttina Roadscanners Oy:n Tampereen toimistossa. Työskentelen erilaisten liikenneinfran kunnon hallintaan liittyvissä projekteissa, kuten väylien rakenteellisen ja toiminnallisen kunnon kartoitus, vaurioanalyysit sekä näiden tutkimusten pohjalta tehtävä korjaussuunnittelu. Toiselta koulutukseltani olen farmaseutti ja epäsäännöllisen säännöllisesti teen työvuoroja myös Apteekki Ideaparkissa. Lisäksi olen mukana perheyrityksessämme. Olen ollut Lempäälän kunnan ympäristöjaoston jäsen vuosina Olen myös Roadscanners 175 Oy:n ylempien toimihenkilöiden ja toimihenkilöiden luottamusmies. Kokemukseeni ja koulutukseeni perustuen voin tarjota laaja-alaista ja monipuolista näkemystä eri aloilta, kuten tekniikan, terveydenhuollon sekä myös yrittäjyyden näkökulmista. Tärkeää minulle on Lempäälän kunnan itsenäisyys ja lähipalveluiden turvaaminen. 176 Markku K. E. Mikkola Maatilan ohessa liikenneyritystä pyörittäessä ylimääräistä aikaa ei liialti ole ja aikomus oli jättäytyä neljän istutun valtuustokauden jälkeen pois politiikan pyörteistä, kuten isänikin aikoinaan teki. Toisin kävi, viime metreille asti jatkoi keskustaväki käännytystä ja maanittelua. Ja tulipa uskollisilta äänestäjiltäkin hartaita toiveita vielä lähteä mukaan. Miksi minut pitäisi valita 5. kaudeksi Lempäälän valtuustoon? taistelemaan itsenäisen Lempäälän puolesta, ja vähintäänkin puolustamaan paikallisia arvoja. Näyttöä aiemmilta valtuustokausilta on siitä että ajan asioita ja kerron mielipiteeni. Suoruus, rehtiys ja tasa-arvoisuus ovat arvojani. valvomaan maankäytön toteutusta kunnassa, jolla tarkoitan kaavoituksen hallintaa. Peruspalvelujen tuottaminen kaikille muuttohalukkaille on liian kallista. Siispä järki käteen ja muuttoinnostus aisoihin! Haja-asutusalueella on elinvoimaisia kyliä ja asujaimistoja, nauhataajama aatteen suosiminen Lempäälässä ohittaa haja-asutusalueen infran ylläpidon ja kehityksen. Sivukyläläisenä ajan sivustakatsojien oikeuksia, kiinteistö- ja tuloverot maksetaan täältäkin - joten tiet kuntoon! Kuntataloutta tulisi hoitaa kuin tuloshakuisen yrityksen taloutta, tulorahoituksella tulisi voida kattaa menot ja velkataakan kasvattamista tulee välttää. Tehostaminen kaikilla kuntatalouden aloilla vaatii selkeätä strategiaa ja tiukkaa seurantaa. Luottamus hyvä, kontrolli paras! Maaseudun keskustalaisena toivon hartaasti että nykyjohto valtakunnassa tajuaa alkutuotannon ja elintarvikeomavaraisuuden tärkeyden. Maataloudesta sinunkin leipäsi - lukee leikkuupuimuriemme perässä, alkutuotannon puolesta. Manttaalitalon eli maamiesseuran talon seinässä puolestaan luki vielä taannoin elintarviketuotannon kannustuslause suomalainen ruoka tuo leivän moneen pöytään. Niissä piilee suuri viisaus! 177 Ilkka Mäkinen Jotkut eivät ole halunneet asettua kunnallisvaalien ehdokkaaksi, koska pelkäävät, että nämä ovat oman kunnan viimeiset vaalit. Minä puolestani olen ensimmäistä kertaa ehdolla juuri sen takia, ettei näistä tulisi Lempäälän jäähyväisvaalit. Haluan Keskustan riveissä antaa selvän viestin, että Lempäälä haluaa pysyä itsenäisenä kuntana. Elän kahdessa maailmassa. Yliopiston lehtorina koulutan tulevia kirjastonhoitajia ja tutkin kirjastojen ja lukemisen historiaa. Toisaalta viihdyn puutarhassa ja kasvatan vaimoni Riitan (myös ehdokkaana) kanssa perunamme, juurikkaamme, marjamme ja polttopuumme. Elämme luonnon keskellä Miemolassa nuoruudenkodissani, jonne oman perheeni kanssa palasimme 1980-luvulla. Meille on tärkeää säilyttää oikeus ja mahdollisuus elää haja-asutusalueella ilman, että siitä rangaistaan ylimääräisillä hankaluuksilla. Meillä on kolme aikuista lasta, jotka elävät jo omaa elämäänsä. Kaksi ihanaa lastenlasta antavat uskoa tulevaisuuteen. Olen osallistunut aiemmin kunnallispolitiikkaan sivistyslautakunnan kulttuuri- ja kirjastojaostossa. Yhteiskunnalliseen toimintaan osallistun Lempäälä-seurassa sekä Lempäälän Runo ja Sanataide -yhdistyksessä hallituksen jäsenenä. Hikisimmät hetket yhteisten asioiden hoidossa koin ollessani mukana perustamassa Miemolan vesihuoltoosuuskuntaa. Nyt kun ministeriötasolta on tullut ukaasi, että pienet vesiosuuskunnat pitää joko liittää isompiin tai ottaa kunnan huostaan, haluan olla varmistamassa, että muutos tapahtuu reilun pelin hengessä. Haluan myös, että Lempäälän kirjastoja kehitetään itsenäisesti eikä kasvottoman suurkunnan kirjaston sivukonttoreina. Tämä ei ole ristiriidassa sen kanssa, että yhteistoiminnasta lähikuntien kanssa ja valtakunnallisen kirjastoverkon puitteissa kanssa on paljon hyötyä. Itsenäisyyden ja yhteistyön vastavuoroisuus pätee moniin muihinkin kuntapalveluihin. Olen Keskustan ehdokkaana, koska uskon, että parjauksesta huolimatta Keskusta aidoimmin haluaa säilyttää maalla asumisen vapauden. Nykyistä kunnallispoliittista kaaosta ei olisi syntynyt, jos Keskusta olisi voinut jatkaa hallituksessa. Älä ota politiikan pikavippiä, vaan luota Keskustaan! Niin ainakin minä teen. 178 Riitta Mäkinen Miksi ehdokkaana? Lempäälä on niin hyvä kunta ja keskustalaisuus hyvä aate, että taas lupauduin. Äänet ovat riittäneet lautakuntiin, kerran puheenjohtajana. Aikaansaannoksia? Ihan totta, politiikka on yhteistyötä. Osaltani olen vaikuttanut mm. siihen, että kouluverkko jatkaa monimuotoisena kyläkouluineen ja vanhemmilla on osallistumisväylä koulujen johtokunnissa. Toivottavasti positiivista vaikutusta myös ympäristöjaoston varajäsenenä ja aiemmin maaseudun kehittämisltk:ssa, vihertyöryhmässä, maaoikeuden lautamiehenä, pitäjähistoria-ryhmässä Kauan sitten sosiaalilautakunnan hätäkokouksessa pienen lapsen huostaanotosta oli kyllä avuton olo. Mitä oppinut? Iso osa luottamustointa on hyväksyä kelpo viranhaltijoidemme vuodenkierron ja taloustilanteen mukaisia esityksiä. Päätösvaiheessa voi harvoin tehdä isoja irtiottoja, kannattaa vaikuttaa hyvissä ajoin. Erilaiset työryhmät ovat myös hyviä asioiden edistämisessä. (Vetovastuuta mm. johtokunta- ja koulutuspoliittisessa sellaisessa.) Historioitsijana vuosiluokkaa 1952 tiedän, että trendit vaihtelevat, puhumattakaan vaikkapa opetushallituksen suosimista termeistä. Niihin voi suhtautua kriittisesti. Miksi Suomen Keskusta? Olisi ollut hienoa löytää aate ihan itse, mutta suvun esimerkkiä ei voi kieltää. Kun olen toiminut myös keskustalaisuutta yrmivissä ympyröissä, on kyllä pitänyt ajatella asiat läpi. Onneksi

6 Sivu 6 MEIDÄN LEMPÄÄLÄ Saako maaseudulle rakentaa? Tampereen kaupunkiseudun seutuhallitus lähetti taannoin kuntiin lausunnolle asiakirjan Seudulliset periaatteet yhdyskuntarakenteen hajautumisen ehkäisemiseksi (SH ). Asiakirjan valmisteluun oli osallistunut kuntien kaavoitusasiantuntijoiden lisäksi mm. ELYkeskus. Ehdotus oli hyvin tyly maaseutua kohtaan, ja toteutuessaan asiakirja tiukasti tulkittuna olisi estänyt lähes kaiken omakotirakentamisen maaseudulla. Seutuhallituksen ehdotus herätti kertarysäyksellä seutukunnan kuntien maaseututoimijat ja kylien kehittäjät yli puoluerajojen, joskin keskustalaisilla kunnallispoliitikoilla oli merkittävä rooli asiassa. Maaseututoimijoiden järjestämässä yleisötilaisuudessa perustettiin puolueisiin sitoutumaton, eri ammattiryhmiä edustava työryhmä, jossa oli 1 2 hengen edustus Tampereen seutukunnan jokaisesta kunnasta. Työryhmä on kokoontunut usein, ja se on puolustanut hajarakentamisoikeutta hyvin perustelluissa kannanotoissaan sekä jakanut tasapuolisempaa informaatiota maaseutualueiden kehittämisestä. Loppuuko omakotirakentaminen maaseudulla? Kunnissa lausunnolla ollut esitys muuttui seutuhallinnon käsittelyssä voimakkaiden lausuntojen perusteella. Yksittäiset kunnat totesivat muun muassa, että kunnassa ei tarvita tämänkaltaisia rajoitteita ollenkaan ja että hajarakentaminen on täysin kunnan hallinnassa. Seutuhallituksen uudessa esityksessä myös asiakirjan nimi muuttui muotoon Asemakaavojen ulkopuolisen rakentamisen seudulliset periaatteet (ehdotus/ seutuhallitus ). Asiakirjan sisältö on muuttunut merkittävästi, ja ehdotuksessa erotetaan toisistaan taajama-alueiden lievealueet ja varsinainen maaseutualue. Nyt ongelmana tai haasteena on ra- Päivi ja Marko Harkote halusivat rakentaa kotinsa maaseudulle. jauksen oikeellisuus. Onko 6 7 km:n etäisyydellä kuntakeskuksesta oleva maaseutu lievealuetta vai maaseutua? Uudistetussa ehdotuksessa kyläkeskuksista etäällä oleville maaja metsätalousalueille ei sallittaisi muuta kuin maa- ja metsätaloutta palvelevaa rakentamista. Ts. nykykäytännön mukainen omakotirakentaminen loppuisi maaseudulla. Tässä kohdassa on erityisesti huomioitava, että kaikilla kylillä ei ole selvää kyläkeskusta. Kylät ovat hajakyliä, joissa asuinrakentaminen on sijoittunut pääosin vanhaa perinnettä noudattaen edullisimmille rakennuspaikoille, ja näitä mahdollisia rakennuspaikkoja on vielä jäljellä. Tähän seutuhallituksen uudistettuun ehdotukseen kuntalaisilla oli mahdollisuus ottaa kantaa kesäkuussa ja asiakirja on nyt parhaillaan virkamiesvalmistelussa. Lempäälän kunnan lausunto valmistunee vasta kuntavaalien jälkeen, joten asiasta kiinnostuneet voivat tentata ehdokkaita heidän linjauksistaan ja suhtautumisestaan hajarakentamiseen ja maaseudun rakennusoikeuksiin. Pääkaupunkiseudulla suurempi hiilijalanjälki kuin maalla asuvalla Hajarakentamista vastustavien tahojen perusteluissa on ollut monenlaisia väittämiä. Yksi on ollut niin sanottu hiilijalanjäljen suuruus. Väitetään, että se olisi suurempi maaseutuasumisessa. Väite on tehty mutulla eli vedetty hatusta. Onneksi asiasta on aivan tuoretta tutkimustietoa: Aalto-yliopiston tutkijan Jukka Heinosen väitöskirjan mukaan haja-asutusalueella asuvan elämäntapa päästää ilmakehään kasvihuonekaasuja vajaan kolmanneksen vähemmän kuin pääkaupunkiseudulla asuvan elämäntapa. Muissa kaupungeissa ero on hieman pienempi, mutta kuitenkin huomattava. Vastakkainasettelu ja syytteleminen tässä asiassa on silti tarpeetonta. Jokainen voi omilla päätöksillään ja valinnoillaan vaikuttaa oman hiilijalanjälkensä suuruuteen. Maanomistajien tasapuolinen kohtelu Jos seutuhallituksen uudistettu ehdotus toteutuu sellaisenaan, se johtaa räikeään eriarvoisuuteen maanomistajien kesken. Maaseutualueilla on perinteisesti pidättäydytty maan myymisestä. Pelto ja metsä ovat tuotantovälineitä, jotka mahdollistavat maa- ja metsätalouden harjoittamisen ammattina, joko päätoimisena tai sivutoimisena. Pitkäjänteinen toiminta on ammatille tunnusomaista, sukupolvi- Lempäälässä tätä(kin) aatetta arvostetaan. Monessa erivärisessäkin asuu pieni keskustalainen. Eli arvostetaan tavallista ihmistä ja työtä, lähiyhteisöjä ja vallan, vastuun ja voimavarojen jakamista mahdollisimman laajalle ja tasaisesti. Ja realistista maan- ja luonnonläheisyyttä viljellä ja varjella. Muita tekemisiä? Perheestä ja asumisesta ks. mieheni Ilkan teksti edellä. Työkseni kirjoitan kotona historioita ja elämäkertoja, kokemusta myös kirjastoalalta. Hyviä yhdistyskamuja mm. Lempäälän Kalevalaisissa ja Pohjola-Nordenissa, jossa olen pj.. Aikoinaan olin ympäristöyhdistyksen sihteeri ja piirihallituksessa, nyt parissa valtakunnallisessa järjestöhallituksessa, 179 aiheina Risto Ryti sekä maataloushistoria. Kylätehtävät vireässä Mattilassa ovat melkein siirtyneet nuoremmille, mutta ainakin naisten runo-saunailtoihin riennän! Marjo Ojala Olen kolmannen polven keskustalainen Kuljun kylästä. Perheeseeni kuuluu mies Jari ja kaksi aikuista poikaa Juho ja Henri sekä koirat Emmi, Typy ja Pimu. Asumme Ruodasjärven takana omakotitalossa. Työkseni toimin palvelualalla palvelupäällikkönä ja mieheni on voimalaitossuunnittelun parissa työskentelevä insinööri. Miesväen rientäessä metsälle tai kalaan minä viihdyn vapaa-aikanani liikunnan parissa. 180 Panu Pirhonen Olen ainakin kolmannen polven keskustalainen ja syntyperäinen lippolainen vuosimallia Vain reilua paria opiskelussa viettämääni vuotta lukuun ottamatta olen asunut Lipossa. Maalla asumisesta ja siellä työskentelemisestä minulle on siten kertynyt kokemusta jo kohtuullisesti. Ihmisen asumisen ja yrittämisen vapaus ovatkin minulle tärkeitä asioita, enkä koskaan ole ihaillut raskasta byrokratiaa, enkä liiallista holhousta. Uskon, että ihmiset tietävät itse parhaiten miten he haluavat asumisensa ja olemisensa järjestää. Tosin täytyy myöntää, että meidän joukossamme on myös henkilöitä jotka tähän eivät pysty ja heitä täytyy auttaa ja tukea, varsinkin jos heillä on huollettavaan muita ihmisiä. Mutta meidän täytyy myös ottaa itse vastuu asioistamme ja ymmärtää tekemämme päätökset ja valinnoistamme seuraavat asiat. Lipossa meitä asuu minun lisäkseni vaimoni Iiris ja lapset Vieno ja Pietu. Tyttö käy samassa koulussa jossa minä olin 1980-luvulla ja isäni, setäni ja tätini vielä aikaisemmin. Poika saa päivisin nauttia Lempäälän tarjoamista hyvistä päivähoitopalveluista. Puolisoni työskentelee Vesilahden kunnan palveluksessa ja itse olen saanut jäädä mukaan omaan perheyritykseen, jota isäni alkoi jo 1970-luvulla kehittää irti puhtaasta maataloudesta, kohti laaja-alaisempaa yritystoimintaa, ja itse olen ollut mukana kehittämässä toimintaamme entistä tehokkaammaksi ja paremmaksi noin kahden vuosikymmenen ajan. Työstä onkin tullut oikeastaan pelkän toimeentulon hankinnan lisäksi elämäntapa. Tämän elämäntavan lisäksi vähästä vapaa-ajasta nykyisin suuren osan haukkaa tanssisali. Tyttäremme on tanssinut muutaman vuoden, toista vuotta kilpatansseja ja siitä saimme myös vaimon kanssa kipinän ja olemme mekin nyt muutamissa kilpailuissa käyneet kokeilemassa miltä tanssiminen maistuu. Kunnallispolitiikassa olen ollut mukana jotenkin jo pitkälti toistakymmentä vuotta. Olen ollut erilaisissa lautakunnissa jäsenenä ja varajäsenenä, sekä toimitusjaostossa varapuheenjohtajana. Tällä hetkellä olen kunnanhallituksen varajäsenenä. Yleensä olen lähtenyt siihen toimeen, mihin on tarvetta ollut. Keskustan toiminnasta ensimmäiset muistot ovat Vesaisten järjestämät retket, elokuvaillat ja tietokil-

7 MEIDÄN LEMPÄÄLÄ Sivu 7 Saisiko tähän rakentaa? Matkaa Tampereelle on 23 kilometriä. en perinteitä noudatetaan ja maata kunnioitetaan. Toisaalta maatalouden rakennemuutos on johtanut pienten maatilojen toiminnan muuttumiseen. Hyvin usein hakeudutaan maatilan ulkopuolelle töihin, peltoja viljellään sivutoimisesti tai ne vuokrataan yritystoimintaansa laajentaville tiloille. Sukupolvien vaihduttua monet perikunnat ovat realisoineet maaomaisuutensa myymällä muutaman rakennustontin ja pellot ja metsät erikseen. Suurentuvilla maatiloilla on myös merkittäviä tarpeita täyttää omarahoitusosuus investoinneissaan esimerkiksi myymällä rakennustontti tai useita. Maatalousyrittämisen kannattavuuskertoimen ollessa 0,44:n tasolla tämä rahoitusmahdollisuus on elinehto. Jos nyt maaseuturakentamista rajoitetaan merkittävästi tai maaseuturakentaminen estetään ehdotuksen mukaisesti, se tarkoittaa myös maanomistajien väkivaltaista eriarvoiseen asemaan saattamista. Tähän ei pidä mennä, koska se on väärin ja koska siihen ei ole mitään perusteita. Toisaalta pitäisi ymmärtää, että kaikki ihmiset eivät halua asua kaupunkimaisesti tai edes tiiviisti rakennetuilla asuntoalueilla omakotitalossa. SITRA:n reilu vuosi sitten julkaiseman selvityksen mukaan maaseudulla on suomalaisten keskuudessa vetovoimaa. Maaseutupolitiikan professorin Hilkka Vihisen mukaan tila ja väljä asuminen ovat Suomen merkittävimpiä hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn lähteitä. Tämän asian ymmärtävälle yhä kasvavalle joukolle pitää antaa mahdollisuus asua aidolla maaseudulla. Samalla maaseudun elinvoimaisuus paranee. Osayleiskaavoja maaseutualueille Maaseudulle ei pidä kuitenkaan rakentaa mielivaltaisesti, vaan ohjaus on paikallaan. Lempäälän kunnan vuoden 2012 talousarviossa sovittiin, että maaseutualueiden osayleiskaavoitus aloitetaan tämän vuoden aikana. Käytännössä työ alkaa vuoden 2013 puolella, ja alustavasti on keskusteltu, että maaseutualueiden osayleiskaavoitus alkaisi Säijästä. Varsinkin uusille lempääläisille on hyvä todeta, että Säijä on muodostunut kahdesta kylästä, Vesilahden Säijästä ja Lempäälän Säijästä. Ennen sotia Vesilahden säijäläisillä oli hanke liittyä Lempäälään, mutta itäisen naapurin toimien vuoksi hanke raukesi. Se käynnistyi uudelleen muiden kiireellisempien jälkeen vasta 1960-luvulla ja johti Vesilahden Säijän liittämiseen Lempäälään ja näin syntyi laaja Säijän maaseutukylä. Säijä sijaitsee asumisen näkökulmasta katsottuna edullisella paikalla. Matka Tampereen keskustaan on sama kuin Lempäälän keskustasta Tampereelle. Pirkkalan keskustaan matka on lyhempi kuin Lempäälän keskustaan ja Nokiallekin vain 20 km. Uutta asutusta on tulossa jatkuvasti Säijään, joten tarve osayleiskaavan saamiseksi kiireellisesti on kova ja kiistämätön. Tämänhetkinen tilanne ei ole hyvä eikä tasapuolinen. Säijän suosimista maalla asumisen paikkana puoltaa koulutuspoliittinen ohjelmakin, jossa asutusta suositaan lisättäväksi siellä, missä koulussa on tilaa. Mikko Kärki kunnanhallituksen 2. varapuheenjohtaja Talo on asumista varten Sade ropisee kattoon. Kuuntelet sängyssäsi kuivassa ja lämpimässä peiton alla. Tunnet miten mukavaa onkaan nukahtaa näin. Kiitos sivilisaatiolle, kaikille esi-isille, jotka ovat kehitelleet tällaisen talon. Palaat illalla matkalta kotiin. Jo kaukaa näet valot ikkunoissa. Ne kertovat, että joku on kotona, rakastaa tätä paikkaa ja odottaa sinuakin. Valaistu talo on ystävällinen. Se tervehtii ja kutsuu. Istumme takan loisteessa tai pidämme uunin luukkua auki. Tuli tuo huoneeseen ajattoman ajan. Se saa kertomaan juttuja, puhumaan luottamuksella, puhumaan totta. Tuli puhdistaa olemista ja sitoo ympärillä olijat yhteen. Nämä edelliset kolme esimerkkiä ovat talon filosofiaa tai oikeammin sivistyssanalla sanoen asumisen fenomenologiaa. Talo on kulttuurituote, joka herättää meissä elämyksiä siinä kuin musiikki, elokuva tai teatteri. Ero taidemuotoihin on vain siinä, että jokainen asuu jossakin ja suurimman osan aikaa. Talo sananmukaisesti muotoilee olemisemme tapaa. Uskon vahvasti, että talo, ja nimenomaan yleispätevästi oivallettu talo, on se, mikä on asumisessa tärkeintä. Siis se, että jopa kunnassakin talo asukkaan toimeentulon lähteestä riippumatta on se, mikä määrittää asukkaan ja kuntalaisen. Asumisen kautta kuulut paikkakuntaan. Kunnassa ja kuntakeskuksessa talo nimittäin eroaa kaupunkitalosta siinä, että talo sallii luonnon ja tuo sen sopivalla tavalla sisään osaksi asumista. Talossa toteutuu se sama, mitä moni kerrostalossa tai muuten tiiviisti asuva kaupunkilainen hakee kesämökiltään. Tulevaisuuden yhteiskunnassa se, joka ymmärtää asumista, on vahva vaikuttaja. Nimittäin, jotta voimme kaavoittaa, rakentaa ja jättää vihreää luontoa, meidän on ensin ymmärrettävä asumista. Monikin ymmärtää asumista intuitiivisesti, mutta muotoilepa se sanoiksi saati kunnallisiksi päätöksiksi. Miten kertoa oivalluksesi muille? Tässä ei tarvitse aloittaa ihan alusta. On sellaisia taloa ja ihmisen tilatunteita pohtineita viisaita. On runoilijoita, filosofeja, arkkitehteja, antropologeja. Talo mikrokosmos, joka on makrokosmoksen kuva. Toisin sanoen talo on miniatyyrikuva maailmasta. Se on pienoiskuva maailmassa vaikuttavista voimista, jotka meidän tulisi ymmärtää, että osaisimme elää maan päällä. Talo kokoaa valon, lämmön, maiseman ja asukkaat. Se kestää tuulen, sateen, pakkasen ja paahteen. Tuo sadepisara on joskus ollut osa Atlanttia ja pisaran ytimessä oleva tomuhiukkanen on peräisin Saharasta. Katon muoto kertoo, missä kohtaa Eurooppaa olemme. Ja koko talon idean on meille välittänyt vasarakirveskansa. Talo on johdettu liettualaisesta sanasta stalas (talas), missä on yhteinen eurooppalainen stell- kanta. Stell, stall, stad, talas, talli, talo tarkoittaa jotakin pystytettyä, pystyyn nostettuja puita ja hirsiä, pylväsrakenteista rakennusta. Ja sieltä kömpii historiaan talonpoikakin Ja sieltä tulee jopa sana yhdistysten perusvoima talkoo. Huonot asumisen ratkaisut ovat rikoksia ihmisyyttä vastaan. Talo on sitä asuvien omakuva. Siksi passiivitalo edustaa täydellistä asumisen väärinymmärrystä. Tavoitteena tulee olla aktiivitalo, joka ei ole elämästä eristetty, vaan vuorovaikutuksessa elämän kanssa. Ja kunnankin tulee kunnioittaa ihmisten asumisunelmia. Juha Kuisma 181 ria ja lapset Mark (3 v) ja Aleksandra (1,5 v). Asumme tällä hetkellä Lempäälän haja-asutusalueella Sotavallan kylässä maalaismaisemissa. Vaaliteemojani ei tarvitse hakea kaukaa, vain niitä löytyy arkielämästä ruohonjuuritasolta: lasten päivähoidon asiat, Lempäälän pienet koulut, vaaralliset tiet ja sivuteiden kunto. Harrastuksieni kautta pailut, joskus 1980-luvulla. Välillä olin vähemmän aktiivisesti mukana toiminnassa, mutta nyt taas olen muutamia vuosia ollut aktiivisesti mukana Keskustan kunnallisjärjestössä. Siellä olen huomannut, että vaikka Lempäälässä asiat ovat hyvin, aina löytyy vielä parantamisen varaa. Lisäksi viimeisen vuoden aikana olen seurannut huolestuneena, mitenkähän meidän käy, jos nykyinen maamme hallitus saa tahtonsa läpi. Ja tähän taistoon haluan vielä osallistua, kuntien itsenäisyyden puolesta! Markus Rautaneva Olen 34-vuotias paljasjalkainen lempääläläinen. Olen asunut Lempäälässä 32 vuotta lukuun ottamatta opintovuosiani. Ammatiltani olen maatalousteknikko ja datanomi. Toista kertaa ehdolla Lempäälän Keskustan vaalilistoilla. Toimin kuluvalla vaalikaudella Lempäälän kunnan kulttuurijaoston jäsenenä Perheeseeni kuuluvat vaimo Valeolen myös kiinnostunut Lempäälän kulttuurisesta kehityksestä. Monet vuodet olen ollut Lempääläläisen harrastajateatterin Nurkkanäyttämön hallituksen jäsenenä ja näyttelijänä. Maahanmuuttajien asiat ja kansainvälistyminen ovat myös tuttuja aiheita, sillä vaimoni on Venäjän kansalainen ja lapsillani on kaksi kansalaisuutta. Harrastuksiini kuuluvat erilaiset puutyöt, puutarhatyöt, koirat, teatteri, uiminen ja lasten kanssa puuhaaminen. Juha Tikkanen Olen Juha Tikkanen, iältäni 41-vuotias luokanopettaja. Olen töissä Lempäälän kunnalla Kuljun koulussa. Olen saanut kaupallisen puolen peruskoulutuksen ja valmistunut opettajaksi vuonna 2000 Oulun OKL:sta. Olemme asuneet noin 8 vuotta Lempäälässä keskustan eteläpuolella Miemolassa Rantakartanon omakotitaloalueella. Harrastan vapakalastusta ja pienriistan metsästämistä, höntsysäbää 182 litusti. Kunnan myymien tonttien lisäksi tulisi joka vuosi olla tarjolla muutamia kunnan vuokratontteja niitä varten, joilla ei omaa tonttia ole varaa ostaa. Kun kunta on pakotettu rakentamaan nopealla aikataululla koulu- ja päiväkoti-infraa, niin tehtäisiin kerralla kunnolla ja riittävästi. Liikuntatiloja rakennettaessa tulisi koulukäytön lisäksi huomioida erityisesti kasvava iltakäyttäjien määrä. Koulujen laajentuessa tulisi harkita ns. esi-2 satelliittikoulujen rakentamisia suurempien koulujen välialueille mieluummin kuin tehdä ylisuuria yksiköitä. Lasten kotona tapahtuvan hoidon tueksi tulee kunnalla olla riittävä määrä kodinhoitajia niiden perheiden tueksi joissa avuntarve on suurin. Kodinhoitajien määrä Lempäälässä on tällä hetkellä alimitoitettu. Kunnan tulee kaikin mahdollisin keinoin tukea maanviljelijöitä ja yrittämistä Lempäälässä; he luovat kuntaan paljon työpaikkoja. Kunnan tulee pyrkiä olemaan itja höntsykiekkoa sekä lukemista. Käyn myös jonkin verran poimimassa metsämarjoja ja sieniä. Pidän tärkeänä turvallista liikkumista; tieverkostoon panostamista, katuvalojen laajentamisia ja pyöräteiden lisäämisiä niille alueille joilla liikenne- ja/tai asukasmäärät eniten kasvavat. Pidän tärkeänä että kunnan asukasmäärä jatkaisi kasvu-uralla hal-

8 Sivu 8 MEIDÄN LEMPÄÄLÄ Opettajaehdokkaiden kommentit: Lempäälän kouluja laajennetaan jatkuvasti. Kuokkalan kyläkoulu sai sata vuotta täyttäessään lisärakennuksen 2007 ja silloin oppilaitakin oli satakunta. Nyt koulua käy 140 oppilasta ja Lempäälän mittakaavassa se on keskisuuri. Tänä syksynä avasi ovensa viereinen päiväkoti Kuokkalankulma. Viimeistelyä riittää vielä. Kuva Riitta Halme. Tarvitaan isoja ja kyläkouluja Sivistyslautakunta vieraili tutustumassa Muuramen koulutoimeen. Kun esittelevä erityisopettaja tuli käyttäneeksi sanaa kyläkoulu, hän äkkiä korjasi sen viheralueiden kouluksi. Niin kuulemma on opetushallitus neuvonut. Pieni googlaus osoittaa, että moinen sanakummajainen on käytössä ainakin Urjalassa ja Saarijärvellä! Lempäälässä kyllä puhutaan edelleen kyläkouluista. Kyläkoulut olivat tapetilla, kun sivistystoimen palveluverkkoa selvitettiin konsultin ja ohjausryhmän voimin vuonna Monivaiheisen prosessin lopputulos oli, että kouluihin ei kosketa, ei ainakaan jos niiden oppilasmäärä pysyy yli oppilaan. Tällä haavaa Kelhossa, Lastusissa, Mattilassa ja Nurmella on reippaasti tuo kolmiopettajaisen koulun alarajan verran lapsia, Kuokkalassa melkein kolminkertaisesti. Säijään toivottavasti myönnetään reippaammin rakennuslupia. Vuonna 2011 systeemiä tarkennettiin Koulutuspoliittisessa ohjelmassa ja määriteltiin mm. opetuspalveluiden palvelualueet, mikä mahdollistaa oppilaiden siirtoja tarvittaessa perinteisten oppilaaksiottoalueiden (koulupiirien) rajojen yli. Kyläkoulu ei itsessään ja kokonaisuudessaan ole isoa parempi tai huonompi ellei pieni ole vallan pieni tai iso ylen iso. Oppimistulokset eivät eroa, useamman luokkaasteen yhdysopetus on metodi, ei hätäratkaisu, kuten toisinaan luullaan. Ainakaan Lempäälässä oppilaskohtaiset kustannuksetkaan eivät eroa kovinkaan paljon. Lasten ja aikuisten virheitä ja vastaavasti hyvää henkeä voi esiintyä kaiken kokoisissa kouluissa. Vahvuudet rakentuvat eri tavoin. Isossa on enemmän vaihtoehtoja vaikkapa erityisopetuksessa ja kerhotarjonnassa ja ehkä mahdollisuus lisäkieleen. Kyläkoulussa nautitaan joustavuudesta, luonnonläheisyydestä ja tiiviistä suhteista yhteisöön. Kylät puolestaan luovat lisäarvoa koko kunnalle. Hallinnollisesti voisi olla kätevää, jos asuisimme ja eläisimme saman kokoisissa kunnissa tasakokoisissa kerrostaloissa käyttäen standardoituja terveyskeskuksia, kouluja ja vanhainkoteja. Maailma onneksi on rakentuu monimuotoisemmin. Iso koulu sopii tiiviisti rakennetulle alueelle ja pieni koulu kyliin! Tamperelaisen kouluvirkamiehen mukaan kaikissa kouluissa pitäisi olla 100 oppilaan vuosiluokat. Suur-Tampere siis mullistaisi myös lempääläisen koulumaailman ja sen monipuolisen kehittämiskulttuurin. Yksi varaus isoihin kouluihin: Muuramessa on rakennettu korttelikouluja esi- ja alkuopetusta varten. Siinä voisi olla opittavaa myös Lempäälässä. Lisärakentamista tarvitaan ja pienille helppopääsyinen lähikoulu voisi olla onnellinen ratkaisu myös nauhataajamassa. Edellisellä lautakuntakaudella, kun Lempoisten koulun laajentamisesta alettiin keskustella, ehdotin että tutkittaisiin Monitoimikeskuksen muuntamista alaluokkien pienimittaisemmaksi opinahjoksi. Monarin vaihtoehtoisista sijoituspaikoista kun puhuttiin silloin muutenkin. Jäin yksin. Opettajat eivät kuulemma halua olla erossa kollegoistaan ja satelliittikoulut olisivat hallinnollisesti hankalia. Muuramessa vastattiin tähän, että lasten etu on tärkeintä. Itse olen käynyt tuhannen oppilaan koulua enkä huomannut pitää sitä ongelmana. Silti ja siksikö olen erityisen iloinen, että lapseni kävivät kyläkoulua metsäpolun päässä. Niin hekin. Riitta Mäkinen Juha Tikkanen: Luulenpa että 6-luokkaiseen satelliittiin löytyisi oikein helposti rauhallisempiin oloihin haluavia opettajia. Tällainen malli on ollut käytössä paitsi Muuramessa, myös Oulussa. (Korvensuoran koulun sateliittina toimiva Talvikankaan koulu.) Jos isojen koulujen välimaastoihin rakennettaisiin esi-2-satelliittikouluja, näihin kouluihin tulisi sopiva oppilasmäärä, jota olisi helppo hallinnoida ja koordinoida. Samalla satelliittikouluihin siirtyvät oppilaat helpottaisivat ratkaisevasti molemmilla puolillaan olevien isompien koulujen kasvavasta oppilasmäärästä aiheutuvaa tilapainetta. Joidenkin isojen koulujen tonteista on jo nyt rakennusoikeus käytetty loppuun. Saattaisi olla helpompaa löytää esimerkiksi Kulju-Sääksjärvi väliltä tontti esi- 2-satelliitille kuin laajentaa jompaakumpaa näistä jo nyt suurista kouluista. Lempoisten ja Moision koulujen tilat ovat jo nyt aika täynnä. Heidän tulevia laajennuspainei- Sami Vigren: Itse olen toiminut pitkään 2 3-opettajaisessa koulussa Kelhossa. Eihän sitä missään umpiossa tarvitse elää; kyläkoulujen opettajat ovat tavanneet oman terraarioverkon puitteissa, kiertävä erityisopettaja käy jne. Pienten koulujen vahvuus on toiminnan joustavuus. Yksittäinen opettaja tai kaikki yhdessä voivat nopeasti muuttaa suunnitelmia, ilman että haittaa toisten toimintaa. Esimerkiksi vaihtotunteja voidaan jättää pitämättä, jos taan saattaisi helpottaa esim. Laasonporttiin (tai nykyisen ammattikoulun tiloihin) sijoitettava esi-2-satelliittikoulu. Keskustan tuntumassa on Maakalan ja Laasonportin alueella paljon rakentamattomia tontteja. Näiden alueiden rakentaminen tuottaa myöhemmin isoja paineita Lempoisten koululle. Riittävätkö tilat montakaan vuotta laajennuksen jälkeenkään? Esi-2-luokille olisi mahdollista tehdä heille sopiva liikunta- ja juhlatila halvalla. Jos keittiöt toimisivat toimituskeittiöperiaatteella kuten Kuljussa, ei niihinkään menisi mahdottomasti tilaa tai rahaa. Korttelikouluajatus tunnistetaan Koulutuspoliittisessa ohjelmassakin. Asiasta tulisi käydä Lempäälässä avointa arvokeskustelua. Mitä kuntalaiset haluavat, toisaalta mihin rahat riittävät. Olisi tarpeellista perustaa työryhmä selvittämään ESI- 2-satelliittikoulumallin todelliset kustannukset ja verrattava näitä mallista koituviin moniin hyötyihin. jollain on mielenkiintoinen projekti menossa. Voidaan ulkoilla pitempään hienon kelin sattuessa, vaikka hiihtää hangilla tms. Tämä on suuri vahvuus ja tuo vaihtelua lasten koulunkäyntiin. Toinen merkittävä asia on yhdysluokat, jossa pienemmät oppilaat oppivat isommilta. Tämä toteutuu useilla tunneilla ja erityisesti teemapäivinä, jolloin työskennellään sekaryhmissä. Usein välitunneilla koko koulun kaikki lapset ovat samassa leikissä sulassa sovussa. senäinen maaseutumainen kunta Tampereen kyljessä. Tampereeseen ei ole tarvetta liittyä. Tuotamme useimmat palvelut laadukkaammin ja edullisemmin kuin Tampere. Pauli Uotila 55, yrittäjä, Mattila Sami Vigren Olen 43-vuotias luokanopettaja, rehtori. Olemme perheen kanssa asuneet Lempäälässä 12 vuotta. 184 ovat minulle tärkeitä. Vaikken olekaan ollut aiemmin ehdokkaana, olen aktiivisesti seurannut kotikuntani tapahtumia ja päätöksentekoa. Ammattini kautta parhaiten kunta-asioista tunnen koulu- ja sivistystoimen. Varhaiskasvatus kiinnostaa minua, koska sieltä ne tulevat koululaiset tulevat. Harrastelijarakentelijana asumisen ja rakentamisen pelisäännöt Lempäälässä ovat asioita, joista toivon oppivani lisää. Lempäälän kunnassa tuotetaan laadukkaita peruspalveluja. Haluan olla vaikuttamassa niihin ja toteuttamassa niitä myös jatkossa. Yritysten toimintaedellytysten ylläpitäminen 185 Tänä aikana olen ollut töissä ensin Säijän koulussa ja sitten nykyisessä koulussani Kelhossa. Perheeseeni 183 kuuluvat vaimo ja kaksi kouluikäistä ja parantaminen on itsenäisen kunnan näkökulmasta tärkeää, samoin viljatilalla, jossa hoidamme myös Asumme Lastusissa pienellä luomu- lasta. Liikunta eri muodoissaan on aina kuin kunnan eri alueiden tasapuolinen kehittäminen. nut ja suorittanut koulunkäyntiavus- lampaita. Lisäksi olen kouluttautu- kuulunut harrastuksiini. Tällä hetkellä kuntosaliharjoittelu, lentopallo tajan tutkinnon. Olen työskennellyt ja salibandy ovat vuorossa. Lasten Irja Viljamaa erityisopetuksen avustajana sekä harrastuksissa mukanaolo ja niiden tukeminen vievät myös oman ri-maanviljelijäaviomies. Olemme Kunnallisissa luottamustoimissa Perheeseeni kuuluu sähköinsinöö- perhetyössä. aikansa. Mökkeily ja siihen liittyvä kasvattaneet yhdessä yhdeksän olen ollut vuodesta 1996 lähtien: puuhastelu, varsinkin kesäaikaan lasta, jotka ovat nyt jo aikuisia. valtuutettuna, eri lautakunnissa ja koulujen johtokunnissa nykyisin olen kunnanhallituksessa. Harrastan pihanhoitoa, käsitöitä, lukemista ja kotimaan matkailua. Erityisesti pidän olostani lastenlasteni seurassa. Vaaliteemani keskittyvät lasten ja nuorten hyvinvointiin ja turvallisen Lempäälän kehittämiseen. Olen maaseudun monimuotoisuuden ja kylien puolestapuhuja. 186 Pekka Viljanen 59, yritttäjä, Sääksjärvi

9 MEIDÄN LEMPÄÄLÄ Sivu 9 Teitä tarvitaan aina ja kaikkialla Suomen tieverkko käsittää noin kilometriä teitä. Se koostuu valtion omistamista ja hallinnoimista yleisistä teistä, kuntien ylläpitämistä kaduista taajama-alueella sekä yksityisten omistamista yksityisteistä. Pirkanmaalla yleisiä teitä on noin km. Vilkkaimmin liikennöityjä ovat päätiet, mutta pienempien teiden merkitys on myös merkittävä. Ne ovat kuin verisuonten hiussuonisto mahdollistaen ihmisten ja tavarakuljetusten liikkuvuuden. Suomen tieyhdistyksen mukaan Suomessa on yksityisteitä yhteensä noin km eli merkittävä osa koko Suomen tieverkosta. Yksityistiet palvelevat niiden varrella olevaa pysyvää asutusta ja mökkiläisiä. Noin kolmannes tästä määrästä on metsäautoteitä, joiden merkitys puutavarakuljetuksille on merkittävä. Tiet ovat miljardien eurojen arvoinen omaisuus, jonka kunnosta tulisi pitää huolta. Vuosi vuodelta tieverkolle suunnattu määräraha on merkittävästi pienentynyt, mikä edelleen aiheuttaa tieverkon sekä yleisten teiden, katujen että yksityisteiden kunnon rapistumista. Viimeisimmän rakennetun omaisuuden tilaa kuvaavan ROTI-raportin mukaan rakennetun omaisuutemme kunto on hyvän ja tyydyttävän välillä, mutta sen nykysuunta vie huolestuttavasti alaspäin. Asiantuntijat ovat arvioineet, että Suomen liikenneverkon kunnon yleisarvosana olisi 7½. Tien kuivatuksen on todettu olevan yksi merkittävimmistä tien toiminnalliseen ja rakenteelliseen kuntoon vaikuttavista asioista. Se vaikuttaa muun muassa tien kantavuuteen, routivuuteen, urautumiseen sekä myös liikenneturvallisuuteen. Viimeaikaisissa tutkimuksissa kuivatuksen merkitys on todettu jopa suuremmaksi kuin aiemmin on sen arvioitu olevan. Kuivatuksen kannalta ongelmallisimpia kohtia ovat muun muassa tukkeutuneet, jäätyneet tai kokonaan puuttuvat liittymärummut, reunapalteet, kapeat ja jyrkkäluiskaiset ojat sekä tukkeutu- neet laskuojat. Suomessa yksityistieliittymien rummut ja niiden kunto on muista maista, esimerkiksi naapurimaastamme Ruotsista poiketen liittymän omistajan vastuulla, ei tienpitäjän (valtio, tiekunta jne.) vastuulla. Tieverkon ylläpitämiseen pitäisi panostaa. Sen toimivuus takaa yhteiskunnan pyörimisen. Teitä tarvitaan jokapäiväisessä elämässä Teitä ei kannata päästää rapistumaan. Annele Matintupa DI, rakennustekniikka Kuivatusongelmia ja routavaurioita Lempäälässä. LEMPÄÄLÄN KESKUST Jari Viskari 57, yritttäjä, Kulju Markku Vuorensola 64, järjestökouluttaja, Nurmi Kirja asumisen vapaudesta Maahenki-kustantamo on julkaissut kirjan Asumisen vapaus. Kirjan on tuottanut Talonpoikaiskulttuurisäätiö (TPKS) ja sen on toimittanut lempääläinen Juha Kuisma. Kirjassa on myös Asumisen vapaus -manifesti, jossa perustellaan nykyistä vapaampaa asumista. Talojen kokoa ei pitäisi rajoittaa. Tärkeää olisi asumasratkaisun ekologisuus sijaintipaikasta riippumatta. Asumisen ylisääntelyä tulee vähentää. Kirjassa on 10 kirjoittajaa, joista viisi arkkitehtiä ja viisi talonpoikaiskulttuuria eri tavoin tuntevaa. Tampereen Teknillisen Korkeakoulun arkkitehtiosaston professori Staffan Lodenius arvioi ns. kyläyleiskaavan kehittämisen arvoiseksi maaseudun kaavoitusvaihtoehdoksi. Kirjassa kirjoittaa myös ympäristökirjailija Risto Isomäki, joka osoittaa omakotitalon tekniset mahdollisuudet. Omakotitalo ei ole missään kohtaa kerrostaloa huonompi, kun ympäristönäkökulmaa pohditaan.

10 Sivu 10 MEIDÄN LEMPÄÄLÄ KESKUSTELUA, ALOITTEITA, PUHEENVUOROJA... Painopiste lapsiperheiden ennalta ehkäiseviin palveluihin Lapsiperheille suunnattujen palveluiden painopiste on siirrettävä ennalta ehkäiseviin palveluihin. Lasten, nuorten ja perheiden ongelmiin voitaisiin puuttua ennalta äitiys- ja lastenneuvolassa, kouluterveydenhuollossa tai esimerkiksi etsivässä nuorisotyössä. Monissa tilanteissa perheet tarvitsevat apua myös kotiin. Liian usein perheiden ongelmat ehtivät paheta niin, että tarvitaan jo järeitä lastensuojelun toimia tilanteen ratkaisemiseksi. Tämä on yhteiskunnalle kallista, vaikka usein päästään hoitamaan pelkkiä oireita ongelmien syiden sijaan. Lisäksi kalliimmilla palveluilla onnistutaan tavoittamaan vain murto-osa perheistä, kun taas edullisemmat ennalta ehkäisevät palvelut voitaisiin taata kaikille. Keskusta ajaa kunnallista lapsiperheiden kotiapua. Sillä voitaisiin ehkäistä ennalta monia jaksamisongelmia perheissä. Kotiavulle on tarvetta nykyaikana erityisesti siksi, että usein perheet asuvat kaukana sukulaisistaan tai tukiverkostot ovat muuten heikot. Kotiapu voitaisiin hyvin toteuttaa palvelusetelimallilla, jolloin perhe voisi itse hakea mieleisensä palveluntarjoajan. Kotiapua kritisoidaan usein kalliiksi. Tässä on selvä näköharha. Perheiden ongelmiin tarjotaan monesti pari- tai yksilöterapiaa tai muuta kallista palvelumuotoa. Kun lapsiperheiltä kysytään, mitä palvelua he eniten tarvitsisivat, usein vastauksena on käytännön apu esimerkiksi lastenhoitoon. Kannatan kotihoidontuen Lempäälä-lisää. Raha ei kaikkea ratkaise, mutta sillä voidaan ehkäistä köyhyyttä ja syrjäytymistä. Lisäksi tärkeää olisi lastenpäivähoidossa työskentelevän henkilökunnan vakinaistaminen. Tällä sitoutettaisiin henkilöstöä sekä vakiinnutettaisiin lasten kasvuympäristöä päivähoidossa. Perhepolitiikkaa tulisi edistää laajana eri palvelumuotojen kokonaisuutena. Tampereen yliopiston dosentti Matti Rimpelä on arvioinut, ettei perheiden tukea ole kehitetty lainkaan suunnitelmallisesti. Hänen mukaansa 1980-luvulta periytynyt palvelujärjestelmä on paikoin rapautunut (Helsingin Sanomat ). Valitettavasti on todettava, että rapautuminen on tapahtunut pääosin sinipunahallitusten aikana. Nykyhallitus jatkaa samaa linjaa jäädyttämällä lapsilisien indeksikorotukset kolmeksi vuodeksi. Tasavallan presidentin Sauli Niinistön syrjäytymisen vastaisen työryhmän ehdotuksista nousseessa keskustelussa on myös tullut erityisen voimakkaasti esille tarve tukea lapsiperheitä. Tukea tarvitaan, koska huonoosaisuus näyttää olevan osittain periytyvää. Liian usein perheen ongelmat voivat jäädä huomaamatta, kodin seinien sisäpuolelle. Niinistön työryhmätyöhön osallistuneet psykologi Johanna Barkman ja lastensuojelun palveluesimies Anne-Maria Takkula (Kaleva ) valittelevat Suomessa vallitsevaa yksin pärjäämisen kulttuuria, jossa muiden asioihin puuttumisen kynnys on turhan korkea. Onneksi he osaavat kertoa myös myönteisistä tapauksista, joissa nuoren elämän suuntaan on ratkaisevalla tavalla vaikuttanut naapuri tai vaikka valmentaja. Meillä jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa siihen, että nuoremme ja lapsemme kokevat tulevansa nähdyksi ja kuulluksi. Se ei ole vain lastensuojelun ammattilaisten tehtävä. Näitä kohtaamisia on mahdollista kokea niin kouluissa, harrastuksissa, kirjastossa kuin liikenteessä. Tulen toimimaan kunnanvaltuutettuna niin, että Lempäälä olisi ihmisläheinen kunta, jossa sekä lapsilla että aikuisilla olisi hyvä olla. Lempäälässä on oltava niin tilaa lapsen leikille ja levolle kuin perheiden yhdessäololle. Lapsiin ja perheisiin sijoittaminen on kunnan elinehto, sillä heidän hyvinvointinsa varassa on koko kunnan tulevaisuus. Irja Viljamaa Onko meillä varaa tinkiä lasten ja nuorten palveluista? Julkisessa keskustelussa on käyty kovaakin kädenvääntöä siitä, että miksi osa lapsiperheistä voi tällä hetkellä Suomessa huonosti. On pohdittu, miten perheitä ja eritoten lapsia voitaisiin auttaa. Lastensuojelu on ollut tapetilla tänä syksynä ja resursseja on laskettu kunnissa tarkkaan. Avoimia sosiaalityöntekijöiden virkoja, joita ei ole saatu täytetyksi, on Talentian puheenjohtaja Tero Ristimäen laskelman mukaan 490 kappaletta. Tämä tarkoittaa yli yhden sosiaalityöntekijän vajetta kuntaa kohti. Perheiden palveluiden perään on kyselty ja on pohdittu, mitä palveluja pitäisi perheille pystyä tarjoamaan jo varhaisessa vaiheessa. Yksi tällainen palvelu on kotipalvelu eli kodinhoitoapu kotiin. Sosiaalihuoltolaissa määritellään kunnan tehtäviä, joista yksi on kotipalvelu luvun lamassa tämä palvelu melkein katosi, eikä sitä ole takaisin samassa laajuudessa saatu. Laki kuitenkin määrittelee tämän palvelun kunnan järjestettäväksi, joten kunta ei voi laistaa sen tarjoamisesta. Totuus kuitenkin on, että joka kunnassa palvelua ei ole tarjolla tai jos on, niin sitä ei ole riittävästi. Kotipalvelu on kuitenkin ensiarvoisen tärkeä palvelu perheille esimerkiksi tilanteessa, jossa perheessä on monta lasta ja äiti on juuri palannut synnytyksestä. Tai perheen lapsi on sairastunut ja lapselle tarvittaisiin hoitaja kotiin. Myös vanhemmalla saattaa olla itsellään jokin sairaus, joka estää häntä hoitamasta kotia täysipainoisesti, esimerkiksi jokin fyysinen sairaus tai mielenterveysongelma. Kotipalvelun saamiseksi perheeltä ei voi voida vaatia lastensuojelun asiakkuutta aivan kuin käyntikortiksi, mikä avaa ovia palveluille. Kunnan tulee panostaa ehkäisevään lastensuojeluun, jotta lapsiperheiden hyvinvointi saataisiin paremmaksi. Kotipalvelu on halpaa palvelua verrattuna lastensuojelun tukitoimiin. Jos ajatellaan, että kotipalvelun työntekijän palkka on alle euroa kuukaudessa, johon lisätään sosiaalikulut, kuluu yhden työntekijän palkkaamiseen noin euroa vuodessa. Yksi huostaan otettu lapsi, joka asuu lastensuojelulaitoksessa, maksaa kunnalle yli euroa vuodessa. Lempäälän kunta on hyvinvoiva kunta, kun katsotaan palveluiden määrää ja elinvoimaisuutta. Lempäälä on muuttovoittokunta, ja kuntaamme muuttaa paljon lapsiperheitä. Meidän ei tule hyväksyä palveluiden leikkaamista tai alasajoa sen kustannuksella, että pahoinvointi kasvaa. Onko meillä varaa tinkiä sosiaalihuollon palveluista? Elina Hatakka-Ihanus Joukkoliikennettä raiteita lisäten? Työläisjunat ja muuta taustaa Lempääläisten työssäkäynti Tampereella (jota hallitus nyt pitää yhtenä perusteena kuntaliitokselle!) on vanha ilmiö. Monta vuosikymmentä työmatkailtiin varsinkin junalla ja hymyiltiin, että kuuden junalla mennään töihin, seitsemän junalla toimeen ja kahdeksan junalla virkaan. Lempäälän eli Lempoisten asema (nykyään Käsityökeskus) on peräisin 1870-luvulta. Myöhemmin rakennettiin asemarakennuksia tai pelkkiä laitureita niin, että pysäkkejä tai seisakkeita olivat Viialan jälkeen peräti yhdeksän: Mattila, Hulaus, Hollo, Hakkari, Moisio, Vanattara, Kulju, Höytämö ja Sääksjärvi. Tampereen puolella oli kolme pienempää pysähdyspaikkaa ennen pääasemaa. Varsinkin työläisjunien matkustajat olivat hyvin järjestelmällisiä. Jokainen tiesi, mihin vaunuun oli menossa ja seisoi valmiiksi oikean oven kohdalla, joten sisäänmeno tapahtui nopeasti. Vaunussa kullekin oli vakiintunut oma paikka. Aamuisin matka meni aika torkuksissa, mutta paluumatkalla piisasi juttua ja muutama korttipelikin kerettiin panna pystyyn. Paras tunnella oli tietysti viikonlopun viettoon kotiutuessa. Ennen Lempäälän yhteiskoulua käytiin oppikoulua Tampereella tai Toijalassa paljolti junilla. Ja tietysti ammattikoulua. Ostosmatkat Tampereelle tehtiin junilla ja junilla kuljetettiin myös maito. Osa Lempäälän kesäasunnoista on rakennettu Helsinki-Lempäälä-Tampere-junaliikenteen varaan. Vähävaraisemmat, kuten tehtaantytöt, saattoivat vuokrata kesäksi vinttikamarin jostain radan ja rannan lähettyvillä ja tulla suoraan töistä luonnon helmaan lauantaiehtooksi ja sunnuntaiksi. Paikallisliikenne loppui 1980-luvulla ja jäljelle jäi vain Lempoisten aseman pysähdykset. Tulevaisuutta Vuorot ovat tällä vuosituhannella ilahduttavasti lisääntyneet Lempoisten osalta samalle tasolle lukujen pysähdysten kanssa. Juna ei ole realistinen kulkupeli kaikille, mutta se voisi olla hyvä Raideliikenne on ympäristöystävällistä, nopeaa ja toivottavaa. Lähijunien lisääminen vain merkitsee lisäraiteita ja mahdollisten palautettavien pysäkkien kupeeseen tarvittaisiin lisäksi pysähtymis- ja parkkitilaa. Järjestetty parkkitilanne, polkupyörätelineistä alkaen olisi muuten paikallaan myös vilkkaimpien bussipysäkkien liepeillä. Kuva Riitta Mäkinen. ja nopea yhteys nykyistä useammille. Kun esim. lukion sijaintia on mietitty vaihtoehtoinahan ovat nykyisen korjaaminen, sijoittaminen Piippo-keskukseen tai uusi rakennus aseman läheisyyttä on pidetty tärkeänä. Paikallisjunaliikenteen lisääminen edellyttää lisäraidetta pidetyssä tiedotustilaisuudessa ilmeni, että viranomaiset kaavailevat peräsi kahta uutta raidetta sekä pysäkkejä Sääksjärvelle, Kuljuun ja Hakkariin. Kahden raiteen lisääminen ja muutaman pysähtymispaikan palauttaminen Lempäälän omakotialueiden keskelle ei vaan ole ihan ongelmatonta, vaikka maavarauksia on ylläpidetty. Neuvotteluita käydessä itsenäinen kunta on varmempi selkänoja kuin hallituspuolueiden epämääräiset vaihtoehdot. RM

11 MEIDÄN LEMPÄÄLÄ Sivu 11 KESKUSTELUA, ALOITTEITA, PUHEENVUOROJA... Kuinka monta edunvalvojaa kuntalainen tarvitsee? Lempäälän-Vesilahden Sanomissa olleissa yleisönosastokirjoituksissa yhteisenä huolena oli Lempäälän kunnan pysyminen itsenäsenä ja yhteinen näkemys oli, että siten parhaiten turvaamme lempääldisten palvelut. Pertti Laine ei ymmärrä kunnallispolitiikan ja valtakunnan politiikan yhteytta, vaan näkee, että kunnan itsenäisyys turvataan kunnassa puolueen sisällä siitä huolimatta, vaikka samassa ryhmässä toimivat myös hankkeen kannattajat. On muistettava, että lainsäädäntövalta Suomessa kuuluu eduskunnalle ja myös yhteiskunnan verotulojen päätösvalta on siellä. Kunta ei pysty toimimaan, jos valtiovalta ei anna sille toimintamahdollisuuksia. 101 kansanedustajaa voi eduskunnassa päättää niin halutessaan, Lempäälän kunnan liittämisestä suurkuntaan, esimerkiksi Tampereeseen, Lempäälän kunnan mielipiteestä välittämättä. Nykinen kuntaministeri Henna Virkkunen ajaa ponnekkaasti koko Tampereen seutukunnan yhdistämistä. Kunnat ovat antaneet lausuntonsa ja palaute kaikista ympäristökunnista on ollut tyrmäävä samoin kuin palaute koko kuntakentältä ko. uudistushankkeeseen. Ministeri on kuitenkin tulkinnut saadun palautteen pääosin myönteiseksi.toisin sanoen hän kuuntelee vain Tampereen kaupunkia. Kokoomus on valtakunnan tasolla lähtenyt alamaan voimakkaasti kuntauudistusta, johon myös voimakkaiden seutukuntien yhdistäminen suurkunnaksi kuuluu. Olen ymmärtänyt, että vastustusta on ollut myös Kokoomuksen sisällä, mutta ei sillä ole ollut mitään vaikutusta ministerin puuhasteluun. Jos puolue tosissaan ajaa valtakunnan tasolla jotain tavoitetta, asialla on varmasti myös paikalliset kannattajansa. Eli parhaiten kunnan itsenäisyyden voi turvata seuraavissa vaaleissa äänestämällä puolueita, jotka sekä valtakunnan tasolla että kunnallistasolla toimivat samaan päämäärään pyrkien. Seuraaviin eduskuntavaaleihin on muuten niin paljon aikaa, että ennen niitä pakkoliitospäätös voidaan tehdä, joten mielipiteen ilmaus suurkuntia vastaan pitäisi nyt olla veret seisauttava. Raimo Sirén näkee, ettei kuntaliitosselvityksellä tehdä liitospäätöstä. Muodollisesti näin asia onkin, mutta kuntaliitosselvityksessä selvitetään koko hankkeen edut ja haitat molempien kuntien osalta, tai jos puhutaan useammasta kunnasta, kaikkien kuntien osalta. Liitosselvityksen tuloksien tulkitsijoita ei ole yksin Lempäiilän kunnanvaltuusto, vaan myös ministeriö, jota Henna Virkkunen johtaa, käsittelee asian. Johtopäätös voi olla Lempäälän kuntalaisten edun vastainen, mutta Tampereen edun mukainen. On helppoa perustella ja tehdä väkimäärältään suuremman kunnan edun mukainen päätös. Ilman selvityksiä ja lausuntoja ei nykylainsäädännön mukaan voi tehdä päätöksiä. Eri asia kokonaan on, miten lausuntoja ja selvityksiä tulkitaan. Nimimerkki Provokaattori on oikeilla jäljillä kun toteaa, että kokoomuksen tarkoituksena on ollut ajaa tilanne siihen, että löydetään sopivat kriteerit mallia Henna Virkkunen ja pakko liittää hyvin asiansa hoitaneet naapurit maksamaan Tampereen kalliita virheitä. Tuula Petiikoski-Hult selvittää kirjoituksessaan Lempäälän kunnan valtuuston kielteistä päätöstä kuntaliitosselvitykseen ja myönteistä päätöstä seudulliseen yhteistyöhön ja seutuhallinnon kehittämiseen. Tässä selvityksessä tulee muuten kiisitellyiksi kaikki olennaiset kysymykset Tampereen seudun osalta. Mikäli seutuhallinto halutaan pitää pystyssä, tulee sille löytyä myös toimintatavat, jotka voimistavat alueen menestymistä ja antavat kunnille myös omaa liikkumatilaa. Nykyisellään seutuhallinto on lähinnä kunnallisen demokratian kahlitsija ja puristaa kaikkia seutukunnan kuntia samaan muottiin. Itse haluaisin teettää selvityksen myös maakuntahallinnon tarpeellisuudesta ja demokraattisuudesta. Nykyisin sen tehtävät ovat maakuntakaavan laadinta ja maakunnan edunvalvonta. Kuntalaisen silmin katsottuna voi kysyä, kuinka monta edunvalvojaa kuntalainen tarvitsee? Kunta sinänsä on jo yksikkö, jolle annetaan mahdollisuus valtion hankkeidenkin suhteen mielipiteen ilmaisuun. Samaa tekee seutuhallinto, maakuntaliitto ja kuntaliitto, joilla kaikilla on sama maksaja eli kuntalainen. Kunnallishallintoon kohdistettu kriittinen tarkastelu tulee kohdistaa myös hallinnon monille tasoille. Kuntalaisen vaikutusmahdollisuuksien kannalta läheisin ja toimivin taso on ilman muuta oma kunta, se on riittävän lähellä. Hannu Kopola Aluepolitiikka avuksi Monet kuntatalouden ongelmat ja sen myötä kuntauudistusvaateet johtuvat siitä, että Suomi on luopunut aluepolitiikasta. Kaikkinainen keskittyminen on kyllä luonnollista. Ilman säätelyä yritykset keskittyisivät monopoleiksi, varallisuus harvoille, koulutus sivistyssuvuille. Yhteisen hyvän nimissä Kilpailuvirasto torjuukin monopoleja, sosiaalipolitiikka tasaa taloudellis-sosiaalisia riskejä ja koulutuspolitiikka sivistyseroja. Jopa poliisin tehtävä on tasata: röyhkeys ja väkivalta eivät saa määrätä yksilön oikeuksia. Ne yksittäiset äänet, jotka ehdottavat, että vahvimpien etu olisi kaikkien etu, ammutaan pian alas. Monista kehitysmaista nähdään, että säätelemätön rikkaus ynnä rannattomat slummit ei ole kenenkään etu. Poikkeuksena muuhun yhteiskuntapolitiikkaan, vahvimpien alueiden suosimista väitetään yhteiseksi eduksi. Useimmat puolueet ajavat Suomea pääkaupunkiseudulle ja muutamaan suureen kaupunkiin. Se merkitsee suunnattomia investointeja yhtäällä ja hyvien rakenteiden hylkäämistä toisaalla. Pää kallellaan hallituspuolueiden johtajat pahoittelevat autioituvaa maaseutua ja neuvovat liittymään vahvoiksi peruskunniksi, käytännössä keskittämään palvelut suurimpaan taajamaan. Hallitus myös vaatii ympäryskuntia Tampereen tueksi. Kunnissa vastaava muoti on kieltää rakentaminen haja-asutusalueella. Sitten päästään kunnissakin pää kallellaan päivittelemään asutuksen harvuutta, mitä taas pidetään perusteluna esim. tienpidon huonontamiselle. Aluepolitiikka takaisin! Erityisopettajat saavat korotettua palkkaa koulutuspoliittisista syistä; miksei syrjäseudun opettaja tai lääkäri alueellisen tasaamisen vuoksi? Tehdaspaikkakunnat, joilta lähtee iso työnantaja, saavat erityistukea. Miksei yhtä lailla hitaammin rakennemuutoksista kärsivien seutujen elinkeinoelämä? Edes tuhansien neliökilometrien kokoiset vanhusvoittoiset suurkunnat eivät pärjää, jos alueellista polarisoitumista ei palata torjumaan aluepolitiikalla. Riitta Mäkinen (Aamulehden kuntauudistusmielipidepalstalle mahtumaton) Tietosuojan käyttö Olen kirjoittanut aikaisemmin tietosuojasta ja sen käytöstä viranomaistyössä. Lähinnä puhuin vanhustyön vetäytymisestä tietosuojan taakse toteuttaessaan kunnan strategioihin kirjattua joustavien palveluiden tavoitetta! Tämä yhtälö kun ei näin toimi. Sama tilanne on kaikkien niiden palveluiden kohdalla, missä tarvitaan useiden eri osapuolten yhteistyötä. Sanotaan, että systeemi on sitä haavoittuvaisempi mitä useampi osa siinä on! Arvoksi palvelutyössä on asetettu asiakaskeskeisyys. Miten se toteutuu käytännössä useiden eri palvelusysteemien keskellä? Puhutaan lastensuojelusta. Siinä osapuolia ovat sosiaalityön sisäiset osapuolet, neuvolat, koulut, poliisi, lääkärit. Kun tietosuojan käyttöä korostetusti kuntatasolla painotetaan niin, että eri osapuolet eivät voi siirtää tietojaan toinen toisensa käyttöön, on selvä, että asiakaskeskeisyys ei voi toimia, joustavien palveluiden tavoite ei voi toteutua ja pääsee syntymään jatkuvasti näitä kauheita tapahtumia, joista viimeisin on 8-vuotiaan törkeä tappaminen. Tehkää selväksi tietosuojalain käyttö ei korostaen sitä, mitä ette voi tehdä, vaan kertoen sen, miten joustavastikin asiaa voi toteuttaa. Ja jos lakia ei voi joustavasti toteuttaa, eduskunnan tulee tarkistaa tällainen laki. Muistaa tulee että viranomaisilla on työstään vaitiolovelvollisuus ulkopuolisille, mutta yhteistyökumppanit eivät ole ulkopuolisia. Maikki Hämäläinen-Ylikahri

12 Sivu 12 MEIDÄN LEMPÄÄLÄ KESKUSTELUA, ALOITTEITA, PUHEENVUOROJA... Kyläsihteeriä tarvitaan Vesilahdessa on toteutettu neljä noin kahden vuoden mittaista kyläsihteerihanketta. Lempäälä on ollut mukana niistä kahdessa viimeisimmässä. Kyläsihteeri on toiminut kylä- ja muiden yhdistysten tukena. Hän on auttanut yhdistyksiä mm. hankkeiden toteutuksessa niiden eri vaiheissa, tapahtumien järjestämisessä ja monin muin tavoin. Kyläsihteeri on toiminut myös Lempäälän ja Vesilahden maaseudun kehittämisneuvottelukunnan sihteerinä, ja siten ollut tärkeässä roolissa Lempäälän ja Vesilahden yhteisen maaseutuohjelman toteutuksessa. Kyläsihteerinä on koko ajan toiminut alan osaaja Marjukka Lähdekorpi-Ojala Vesilahden Rämsööstä. Viimeisin kyläsihteerihanke päättyi vappuna, eikä meillä ole tällä hetkellä kyläsihteeriä. Toiminnan jatkumista hankkeena on yritetty ratkoa jo vuoden 2012 alusta asti mm. monin palaverein eri tahojen kanssa. Tämä asia on osoittautunut hyvin haastavaksi useista eri syistä, joihin palaan hieman myöhemmin. Kyläsihteerin työkenttää ovat aluksi olleet hänen nimikkeensä mukaisesti kyläyhdistykset tai vastaavat kylien toimijat. Vähitellen toimintaan ovat tulleet mukaan myös kaava-alueiden asukasyhdistykset ja monet muut yhdistykset. Tästä laajentuneesta asiakaskunnasta kertoo se, että viime vuosina kappalemääräisesti suurin hankkeiden ryhmä, joiden toteutuksessa kyläsihteeri on auttanut, on liittynyt järvien kunnostukseen. Lempäälässä kyläsihteerin työn vaikutukset havaitsee Kantri ry:n kautta haettujen Leader-hankkeiden selkeästi kasvaneessa määrässä viime vuosina. Kasvaneen hankemäärän myötä Lempäälä on saanut aiempaa paremman vastineen Leader-toimintaan sijoittamalleen rahoitusosuudelle. Mikään kehittämisohjelma ei toteudu itsekseen, vaan se tarvitsee ihmisiä, jotka tekevät työtä sen toteutumisen eteen. Siksi myös Lempäälän ja Vesilahden maaseutuohjelma tarvitsee kyläsihteeriä viemään sitä eteenpäin. Kylien ja asukasyhdistysten yhteistyö on saatu hyvään vauhtiin. Nyt on aika saada mukaan yhteistyöhön myös muita yhdistyksiä aiempaa laajemmin ja kehittää Lempäälän sekä Vesilahden kuntien ja niiden alueiden yhdistysten yhteistyötä. Yhdistyksillä tulee jatkossa olemaan myös vahvistuva rooli erilaisten palvelujen tuotannossa, Valitus Herralanvuoren biovoimalasta Pirkanmaan luonnosuojelupiiri ry. on valittanut Lempäälän Lämmön sisaryhtiön Lempäälän Energian biovoima-hankkeesta. Valituksen perustana ovat alueen kaavatilanne sekä piirin olettamat luontoarvot, muun muassa paikan kallioalue. Biovoimala sijoittuisi Sarvikkaantien ja moottoritieltä tulevan Lempäälään keskustaan johtavan rampin väliin. Se louhittaisiin kallion sisään, 3 4 hehtaarin voimala- ja terminaalialueeksi. Hanna Karojärvi vanhustyön johtajaksi Lempäälän kunnan palveluksessa vanhustyön johtajana on aloittanut Hanna Karojärvi. Hän on alunperin kotoisin Lempäälän Vanattarasta. Karojärvi on valmistunut Tampereen Yliopiston sosiaalipolitiikan laitokselta. Hänellä on myös fysioterapeutin koulutus. Hänen yliopistollinen opinnäytetyönsä koski ns. työn mukauttamista vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kohdalla. Karojärvi työskenteli ennen Lempäälän kuntaa Somerolla vs. perusturvajohtajana. Hän on mukana Lempäälän seurakunnan nuorisotiimissä ja laulaa Pietari & Kalat -kuorossa. joten myös tämän sopimuksellisuudeksi kutsutun asian parissa kyläsihteerille riittää työsarkaa. Myös kansalaisten osallistuminen on asia, jonka hyväksi kyläsihteerin panosta tarvitaan. Paikallinen kehittäminen, kansalaisvaikuttaminen ja kansalaistoiminta on nähty tärkeäksi asiaksi mm. Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelmassa ja sitä tarkentavissa valtakunnallisissa alueiden kehittämistavoitteissa Kyläsihteerin työ tukee vahvasti tällaisten linjausten toteutumista Lempäälässä. Suuri muuttoliike on asia, joka liittyy nopeasti kasvavaan Lempäälään. Se on haastava asia yhteisöllisyyden syntymiselle. On tärkeää tehdä toimenpiteitä, jotka edistävät eri tavoin yhteisöllisyyden syntymistä. Siten ehkäistään ennalta monia ikäviä seurauksia ja myös myötävaikutetaan entistä vahvempaan yhteen hiileen puhaltamiseen Lempäälässä. Tässä työssä tarvitaan kyläsihteerin panosta. Tähän asti kyläsihteerin työtä on tehty hankkeena. Hankkeessa tarvitaan yksityistä rahoitusta vähintään 10 % sen kokonaiskustannuksista. Sen hankkiminen on osoittautunut vaikeaksi tehtäväksi. Hankkeisiin liittyvä vanha nyrkkisääntö on, että suppeaan kohderyhmään kohdistuvassa hankkeessa yksityisen rahoituksen hankkiminen on melko helppoa, koska kohderyhmäläiset kokevat itse kukin hyötyvänsä hankkeesta ja puolestaan laajoihin ryhmiin kohdistuvassa hankkeessa, kuten kyläsihteerihanke, yksityisen rahan hankkiminen ei olekaan helppoa, koska hankkeen hyöty jakautuu niin laajoille ryhmille. Kun toimitaan hankkeena, osa kyläsihteerin työajasta menee siten yksityisen rahoituksen hankkimiseen. Myös hankkeeseen liittyvät hallinnolliset työt vievät työaikaa kehittämiseltä. On tärkeä asia, että kyläsihteeritoiminta jatkuu Lempäälässä ja Vesilahdella mahdollisimman pian. Jatkumisen tapa voi olla hanke sen edellä todetuista ongelmakohdista huolimatta tai kuntien yhdessä rahoittama toiminta. Tärkeintä on, että kyläsihteeritoiminta jatkuu tavalla tai toisella, sillä sille on tarve ja sen tulokset ylittävät siihen sijoitetut panokset. Heikki Konsala leader-asiamies Riitta Halme Kantri ry.n varapuheenjohtaja Naapurusto ei tiettävästi hanketta vastusta. Biovoimalassa tuottettaisiin kaukolämpö kuntakeskuksen kaukolämpöverkkoon. Samalla saataisiin fossiilipolttoaine maakaasu korvatuksi uusiutuvalla energialla eli hakkeella. Herralanvuoren kaltaisia kallioalueita on Lempäälässä kymmeniä. Sijoituspaikka on tutkittu parhaaksi kaikista olemassaolevista vaihtoehdoista. Luonnonsuojelupiirin valitus hidastanee biovoimalan rakentamista noin vuodella. Lempäälässä ihmetellään, miksi luonnonsuojelupiiri on valittanut juuri tästä hankkeesta? Miksi piiri haluaa hidastaa ilmastonmuutoksen paikallista torjuntaa? Eihän luonnonsuojelukaan ole absoluuttista luonnonsuojelua, vaan menetettävän asian ja voitettavan asian vertailua. Miksei piiri valita esimerkiksi maakasun käytöstä Tampereen kaupungin energiatuotantoon? Vanhustyö, miksi se on niin vaikeaa? Entisenä vanhustyön johtajana, nykyisenä työyhteisövalmentajana ja eläkeläisenä minua hirvittää vanhuspalvelulain ympärillä käytävä kaaosmainen ja epätoivoiseltakin tuntuva keskustelu. Yksi painottaa sitä toinen painottaa tätä. Ja kuitenkin maa on täynnä viisaita ihmisiä! Sotkuisen asian seuraaminen sivusta tuntuu pahalle siksi, että vanhustyön kehittäminen on Lempäälässä pystytty tekemään niukoilla työntekijäresursseilla, voimavarana selkeä tietoisuus työn tavoitteista, tahtotilana asiakkaan hyvä. On totta, että henkilöstömitoituksella ei taata työn laadullisuutta mutta kuitenkin sen kautta tuetaan tavoitetta laadukkaiden palveluiden tuottamisesta. Kokonaisuuteen vaikuttaa johtajuus: miten työyhteisöt saadaan itse suunnittelemaan työtään, millaiset arvot työyhteisöjä ohjaavat, millainen vuorovaikutus kyetään luomaan työyhteisöissä ja etenkin asiakkaan ja työyhteisön välille ja niin edelleen. Lempäälän vanhustyö sai suuren instrumenttinsa Himminkodon vuonna 1988, vanhainkodin, josta muutamien kehitysvuosien jälkeen muotoutui vanhustyön keskus, mistä keskitetysti johdetaan sekä laitos- että kotihoitoa. Olennaista oli vuonna 1988 perustettu vanhustyön sosiaalityöntekijän virka. Virka oli mystinen, toimenkuvaa ei tunnettu. Lempäälässä se synnytettiin kotihoidon ja laitoshoidon mutteriksi, tukemaan kotihoitoa ja torjumaan liian aikaisia laitossijoituksia. Pelkistetty tarkoitus oli yhdessä asiakkaan kanssa ja kotikäynnin kautta laatia räätälöity palvelusuunnitelma eli juuri ne palvelut, joita asiakkaan senhetkinen elämäntilanne vaati, ei liikaa eikä liian vähän. Palvelusuunnitelmatavoitteeseen liitettiin muutostarpeen seuranta. Tämä Lempäälässä jo vuonna Toinen työhön suuresti vaikuttanut muutos tapahtui 1990-luvulla, kun vanhainkodissa esimiehiltä siirrettiin työvuorotaulukkojen tekeminen työtiimeille eli työn suunnittelu ja ajoittaminen siirtyivät työntekijöille itselleen. Ammattiliitot suosittelevat työtapaa nyt valtakunnallisesti. Laitostyössä pärjättiin hyvien toimitilojenkin takia, 0,6 työntekijällä/asukas jopa niin, että pitkäaikaisyksikköjen työvoimalla voitiin uusien vastuualuemääritysten kautta tukea kotihoitoa, sotainvalidi- ja veteraanityötä, päivätoimintaa, omaishoitajatyötä, jaksohoitoa, synnytettiin muskelkraft-toiminta kuntosaleille ym. Kehittämistyön tueksi puollan lakiin kiintiöitä, sillä muistan, kuinka vaikeaa oli saada tarvittavaa lisätyövoimaa. Kuntien budjetit ovat kireitä, niitä rasittavat muun muassa suuret henkilöstömenot. Näin uudet virat perustetaankin sinne missä laki niin vaatii. Lakiin kirjattu, vaikkapa minimivahvuus, on voitto nykyiseen tilanteeseen nähden. On huomattava, että työtä kehittämällä ja johtajuutta muuttamalla voidaan työtä tehdä laadullisesti vain tiettyyn rajaan saakka, kyllä tilanteet vaativat jossain vaiheessa lisätyövoimaa. Kotihoito palelee tällä hetkellä. Kuitenkin on tulevaisuuden ydinkysymys, miten kotihoidossa selvitään. Kotihoito tai kotipalvelu, mitä sanaa mieluummin käyttäisin, tarvitsee ei vain palkattua työvoimaa vaan myös tuekseen ennalta ehkäisevää toimintaa ja ikäihmisten omaa aktiivisuutta. Olen puhunut vertaisohjaajatoiminnan laaja-alaisesta kehittämisestä. Lempäälässä toimii liikuntapuolella erinomaista työtä tekevä vertaisohjaajajoukko. Mutta se ei riitä. Kunta on antanut meille ikäihmisille toimitilaksi Lempostuvan, mistä kunnalle suuri kiitos. Tässä tilassa voisi toimia laaja-alainen ikäihmisten itsenä vetämä kerhotoiminta, ystäväpiirit, käsityöpiirit, lauluryhmät, monenlaiset kädentaidon piirit ynnä muu. Toiminta vaatii kuitenkin organisoinnin. Vaikka vertaisohjaajana toimisikin ikäihminen, palkatta ja palkkiotta, pitää kunnan taholta olla määritettynä yksi viran- tai toimenhaltija, jonka tehtäväkuvaan vertaisohjaajien (ei siis vain liikuntavertaisohjaajien) tukitoiminta on liitetty. Vertaisohjaajat tarvitsevat tukea työssään, koulutusta, työnohjausta, keskusteluhetkiä esiin nousseista ryhmätilanteista, ryhmässä toimiminenhan ei aina ole helppoa. He tarvitsevat koulutusta ryhmien vetämiseen ja he tarvitsevat tukea siinä, ovatko ohjauksessaan oikeilla linjoilla. Tämä kaikki sataa jyviä kunnan laariin! Kunta on jäykkä liikuteltava. Tuntuu, että kaikilla työntekijöillä on niin työntäyteiset työkuvat, että mitään uutta niihin ei mahdu. Ohjeeni kaikelle uudelle on aina ollut: kilon jauhopussiin mahtuu tasan yksi kilo jauhoja. Jos pussiin pitää saada uusia jauhoja, on vanhoja jauhoja laskettava ulos saman verran. Niin se on toimenkuvissakin. Näin toimen uutta virkaa ei aina tarvita. Siis: laadukkaan vanhustyön turvaksi joustavat työsuunnittelumahdollisuudet ja henkilöstökiintiöt sekä laitos- että kotihoitoon. Tämän lisäksi vertaisohjaajatoiminta torpedoksi ennenaikaisiin palveluihin joutumista vastaan. Miksi se on niin vaikeaa? Maikki Hämäläinen-Ylikahri vanhustyön johtaja emerita sosiaalineuvos

Talouden koko. Kantrin lukijat elävät keskivertosuomalaista suuremmassa taloudessa.

Talouden koko. Kantrin lukijat elävät keskivertosuomalaista suuremmassa taloudessa. Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden kuukausiliite. Kantri kertoo tästä ajasta, maaseudun elämästä, ihmisistä ja ilmiöistä lämpimästi ja terävästi. Se ei kaihda kaivautua pintaa syvemmälle, mutta uskaltaa

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016

ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016 ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016 Ylivoimatekijät Konkreettisesti ajateltuna Orimattilan ylivoimatekijöihin kuuluvat luonnollisesti sekä asumisen että liiketoiminnan näkökulmasta edulliset neliöt. Konkretiaa

Lisätiedot

JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO

JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO Keminmaan kunta 2 Kunnantie 3, 94400 Keminmaa 1. ASUMINEN JA ARKI Olen tyytyväinen asuntooni Kyllä En En ikinä Noudatan asumiseen liittyviä sääntöjä Viihdyn kotona

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Tuusulan vetovoimatekijät -tutkimus. Ruotsinkylän kyläyhdistys ry - Klemetskog Byförening r.f. Lahela-Seura ry Reino Myllymäki

Tuusulan vetovoimatekijät -tutkimus. Ruotsinkylän kyläyhdistys ry - Klemetskog Byförening r.f. Lahela-Seura ry Reino Myllymäki Tuusulan vetovoimatekijät -tutkimus Ruotsinkylän kyläyhdistys ry - Klemetskog Byförening r.f. Lahela-Seura ry 30.11.2013 Reino Myllymäki Tausta Tutkimus suoritettiin Etelä-Tuusulan kyläyhdistysten verkkosivustolla

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta

Sonkajärven kunnan lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta Kunnanhallitus 84 18.02.2013 Kunnanvaltuusto 29 28.02.2013 Sonkajärven kunnan lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta 100/00.04.01/2013 Kunnanhallitus 18.02.2013 84 Valmistelija: kunnanjohtaja Simo Mäkinen

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 Kyselyyn vastasi kaikkiaan 149 ihmistä, joista 31 olivat ruotsinkielisiä ja 118 suomenkielisiä Kaikki ihmiset eivät vastanneet kaikkiin kysymyksiin

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Kuntaliitoskyselyn tuloksia 2. - 8.3.2012 1 (7)

Kuntaliitoskyselyn tuloksia 2. - 8.3.2012 1 (7) Kuntaliitoskyselyn tuloksia 2. - 8.3.2012 1 (7) Kesälahti & Kitee kuntaliitos 2013! Yhteenvetoraportti N=199 Julkaistu: 10.2.2012 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Olen 1. kesälahtelainen 71 37,17% 2. kiteeläinen

Lisätiedot

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa Eläkeläisvaltuuston kokous 24.3. klo 12.-14.30 Tesoman elinkaarikortteli 2 Tesoman elinkaarikortteli Kilpailun tarkoituksena on saada

Lisätiedot

EURAN KUNTASTRATEGIA voimaan Luonnos

EURAN KUNTASTRATEGIA voimaan Luonnos EURAN KUNTASTRATEGIA 2016-2020 voimaan 1.9.2016 Luonnos 21.4.2016 Jalkauttaminen Tiedottaminen Euran kuntastrategia, työsuunnitelma 2015 2016 Lähtökohdat ja Strategiaprosessin tavoitteet/arvot Strategiset

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ

HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA 13.1.2017 SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ MITÄ TEEMME TÄNÄÄN? Riskienhallinnan vaihe 3 seuranta ja raportointi Riskienhallinnan vaihe 2 operatiivinen

Lisätiedot

3 Osakunnan kanta-alueita ovat Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnat.

3 Osakunnan kanta-alueita ovat Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnat. OULUN ETELÄ- JA KESKIPOHJALAINEN OSAKUNTA RY:n SÄÄNNÖT I LUKU YHDISTYKSEN KOTIPAIKKA, TARKOITUS JA ALUE 1 Yhdistyksen, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä osakunta, nimi on Oulun Etelä- ja Keskipohjalainen

Lisätiedot

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Pori 14.4.2015 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä www.ras.fi

Lisätiedot

LÄHELLÄ SINUA RKP:N KUNNALLISVAALIOHJELMA 2017

LÄHELLÄ SINUA RKP:N KUNNALLISVAALIOHJELMA 2017 LÄHELLÄ SINUA RKP:N KUNNALLISVAALIOHJELMA 2017 LÄHELLÄ SINUA RKP:N KUNNALLISVAALIOHJELMA 2017 Suomen ruotsalainen kansanpuolue on sinun äänesi tasa-arvoisen Suomen puolesta. Me työskentelemme kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Kyläosayleiskaava - yhteinen mahdollisuus. Salo 10.10. 2012 Juha Kuisma Kylien liiketoiminta-asiamies Kylien bisneskeissit hanke, SYTY ry

Kyläosayleiskaava - yhteinen mahdollisuus. Salo 10.10. 2012 Juha Kuisma Kylien liiketoiminta-asiamies Kylien bisneskeissit hanke, SYTY ry Kyläosayleiskaava - yhteinen mahdollisuus Salo 10.10. 2012 Juha Kuisma Kylien liiketoiminta-asiamies Kylien bisneskeissit hanke, SYTY ry Kylien elinvoima ja kaavoitus 1 yhdyskuntarakenteellinen argumentti

Lisätiedot

Golf Digest lukijatutkimus

Golf Digest lukijatutkimus Golf Digest Golf Digest lukijatutkimus Toteutettu web-kyselynä toukokuussa 8 Vastaajat ovat Golf Digest lehden tilaajia ja lukijoita Vastaajia n = 479 Lehden jutut luetaan tarkkaan Luen lehden jutut Vastaajista

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/ (1) Kaupunginhallitus, suunnitteluasiat Asianro 6591/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/ (1) Kaupunginhallitus, suunnitteluasiat Asianro 6591/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) 55 Asianro 6591/00.00.01.00/2016 Jäsenten valinta kunnallisiin luottamustoimiin Yleistä Valtioneuvosto on tehnyt 16. kesäkuuta 2016 päätöksen Kuopion ja Juankosken

Lisätiedot

Kurrekoti. Ammatillinen perhekoti. Ø koti seitsemälle lapselle. Ø kaksi tukiasuntoa, kun aika on kypsä omien siipien kokeiluun.

Kurrekoti. Ammatillinen perhekoti. Ø koti seitsemälle lapselle. Ø kaksi tukiasuntoa, kun aika on kypsä omien siipien kokeiluun. S Y K S Y 2 0 1 3 Kurrekoti Ammatillinen perhekoti Loistava sijainti! päiväkoti 500 m alakoulu 500 m yläkoulut 6km ja 12 km Lahti 12 km Nastola 12 km Helsinki 100 km E75 moottoritieliittymä 2 km Villähteen

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö Visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa yrittämisen perusedellytykset. Kunnan

Lisätiedot

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys merkitsee parhaimmillaan sitä, että meitä ympäröi ihmisten turvaverkko. Tarvittaessa se auttaa ja tukee

Lisätiedot

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla SÄÄSTÖPANKKI Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla SÄÄSTÖPANKISSA KUULUU ASIAKKAAN ÄÄNI - Kun Säästöpankki menestyy, se pystyy jakamaan osan paikkakunnan hyvinvointia tukemaan, esimerkiksi erilaisiin

Lisätiedot

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste 26.1.2011 Suomussalmi Ämmänsaaren seurakuntatalo Illan ohjelma Ilmoittautumiset ja iltakahvit Illan teemojen ja keskustelumenetelmän esittely

Lisätiedot

Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto

Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari 26.2.2015 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamuspula Luottamustoimien ei-houkuttelevuus

Lisätiedot

Kyläyleiskaavoituksen koulutuspäivät Vuonislahti Anne Jarva, kaavoituspäällikkö, Hyvinkää

Kyläyleiskaavoituksen koulutuspäivät Vuonislahti Anne Jarva, kaavoituspäällikkö, Hyvinkää Kyläyleiskaavoituksen koulutuspäivät Vuonislahti 6.-7.9.2012 Anne Jarva, kaavoituspäällikkö, Hyvinkää Kyläyleiskaavoituksen lähtökohdat, tavoitteet ja tarpeellisuus Kunnan kokonaisuuden tarkastelu Erilaisten

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto )

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto ) Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto 27.10.2015) 1. Ikäsi Yhteensä 31 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue

Lisätiedot

kielipassi Moduuli 1

kielipassi Moduuli 1 kielipassi Moduuli 1 minä ja lähipiiri MINÄ / IHMINEN / MODUULI 1 / A1.3 Osaan kertoa perustiedot itsestäni kirjallisesti ja suullisesti. Osaan vastata henkilötietokysymyksiin. Osaan täyttää henkilötietolomakkeen.

Lisätiedot

Koko perheen kyläilta ja teemana kyläturvallisuus

Koko perheen kyläilta ja teemana kyläturvallisuus Koko perheen kyläilta ja teemana kyläturvallisuus Tervetulosanat ja muutama dia puheenjohtajalta (Olli) Kyläyhdistys on 36-vuotias ja hyvissä voimissaan Onnistuttu tiedonkulun ja avoimuuden lisäämisessä

Lisätiedot

Kosken Tl kunnan strategia Koski Tl älykäs kunta

Kosken Tl kunnan strategia Koski Tl älykäs kunta Kosken Tl kunnan strategia 2014-2020 - Koski Tl älykäs kunta Koski Tl on kehittyvä kunta maaseudun rauhassa suurten pääkeskusten lähellä. Kunnassa on vireä keskustaajama sekä runsas tonttitarjonta. Koski

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

04/2016. Tietoa lukijoista 2016

04/2016. Tietoa lukijoista 2016 04/2016 Tietoa lukijoista 2016 Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden kuukausiliite. Se puhuttelee asuinpaikasta riippumatta lukijoita, jotka tunnistavat itsessään henkisen maalaisen. Kantri kertoo tästä ajasta,

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2527 Nuorisobarometri syksy 1998 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Isonkyrön strategia 2025

Isonkyrön strategia 2025 Isonkyrön strategia 2025 Isonkyrön missio ja visio Päivitimme Isonkyrön mission ja vision jo nykyiseen talousarvioomme ja suunnitelmaamme 2016-2018. Isonkyrön missio ja visio Missio: Yrittämisen Isokyrö

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016 Elinympäristövaliokunta AIKA 11.04.2016 klo 16:00-18:15 PAIKKA Kaupungintalo, Kotka-kokoushuone Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Törrö Marja-Leena 16:00-18:15 puheenjohtaja Nivala Kaisa 16:00-18:15 varapuheenjohtaja

Lisätiedot

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland ZA5209 Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 269 Haluaisin kysyä muutaman kysymyksen, jotka liittyvät yhteiskuntamme muodostavien eri sukupolvien

Lisätiedot

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia 1 Mun perhe suomi äidinkieli suomi äidinkieli perhe äiti _ vaimo isä _ mies vanhemmat lapsi isoäiti tyttö isoisä poika isovanhemmat vauva sisko tyttöystävä poikaystävä veli Ootko sä naimisissa? * Joo,

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

SÄÄNNÖT: LIITE 1. Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus

SÄÄNNÖT: LIITE 1. Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus SÄÄNNÖT: Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus 1 nimi: Yhdistyksen, jota näissä säännöissä kutsutaan killaksi, nimi on Kemiantekniikan Kilta ry. 2 Kotipaikka Killan kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki.

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013. Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto. Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat!

Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013. Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto. Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat! Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013 Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat! Rautavaara-päivien monipuolinen ohjelma ja päivien näkyvyys kertovat

Lisätiedot

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa?

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? 8.9.2015 Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja Seminaarin teema Mikä on turvallisuuden nykytila ja haasteet harvaan asutulla

Lisätiedot

Nykyisen strategian toteutumisen arviointi

Nykyisen strategian toteutumisen arviointi Nykyisen strategian toteutumisen arviointi Kaustisen kunta 21 29.1.21 Page 1 Nykyisen strategian toteutumisen arviointi Kaustisen kunnanvaltuuston, kunnanhallituksen ja lautakuntien jäseniä sekä kunnan

Lisätiedot

Lähidemokratian vahvistaminen

Lähidemokratian vahvistaminen Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,

Lisätiedot

Maaseutukunnan näkökulmia Eksotesta. Kunnanjohtaja Anne Ukkonen Luumäen kunta

Maaseutukunnan näkökulmia Eksotesta. Kunnanjohtaja Anne Ukkonen Luumäen kunta Maaseutukunnan näkökulmia Eksotesta Kunnanjohtaja Anne Ukkonen Luumäen kunta Tietoa Luumäen kunnasta Vajaa 5000 asukasta 3000 vapaa-ajan asuntoa Useita kyliä, 2 isompaa taajamaa, hallinnollinen keskus

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

YLE Vaalikone Vastausten esikatselu. Tietoja minusta. Vaalilupaukseni. Lempäälä. Tommi Koskinen Kansallinen Kokoomus (Sitoutumaton) 1.

YLE Vaalikone Vastausten esikatselu. Tietoja minusta. Vaalilupaukseni. Lempäälä. Tommi Koskinen Kansallinen Kokoomus (Sitoutumaton) 1. YLE Vaalikone 2012 Lempäälä Vastausten esikatselu Tommi Koskinen Kansallinen Kokoomus (Sitoutumaton) Tietoja minusta Nimi: Tommi Koskinen Puolue: Kansallinen Kokoomus (Sitoutumaton) Ikä: 36 Ammatti: Customer

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

Nuoret luupin alla 2012 katsaus turkulaisten 6.- ja 9.-luokkalaisten vapaa-aikaan. Leena Haanpää Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus, TY

Nuoret luupin alla 2012 katsaus turkulaisten 6.- ja 9.-luokkalaisten vapaa-aikaan. Leena Haanpää Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus, TY Nuoret luupin alla 2012 katsaus turkulaisten 6.- ja 9.-luokkalaisten vapaa-aikaan Leena Haanpää Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus, TY Turku 11.9.2014 NUORET LUUPIN ALLA Tuottaa tutkimustietoa lasten

Lisätiedot

Miten saada uusia asukkaita kylään?

Miten saada uusia asukkaita kylään? Miten saada uusia asukkaita kylään? Kyläpäällikkökoulutus 14.4.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys, toimitilat, tapahtumat Kyläsuunnittelu, rakennuspaikat, kyläkaavat

Lisätiedot

Hollola Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta

Hollola Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta KUNTALAISTUTKIMUS 2015 Suomen Kuntaliitto Marianne Pekola-Sjöblom Yleisiä näkemyksiä, päätöksentekoa ja osallistumista koskevat kysymykset 2015 Kyselylomakkeen kysymykset: 13-17, 24-, -,, 37 Näpäytä solua

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Ennakkokäsityksiä Mitä sisarussuhteelta ylipäätään odotetaan

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Paritreenejä. Lausetyypit

Paritreenejä. Lausetyypit Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Metropolialueen yhteistyö ja tulevaisuus. Pekka Sauri Kuntajohtajapäivät

Metropolialueen yhteistyö ja tulevaisuus. Pekka Sauri Kuntajohtajapäivät Metropolialueen yhteistyö ja tulevaisuus Pekka Sauri Kuntajohtajapäivät 11.8.2011 Kuntauudistuksen perusongelma Sekoitetaan keskenään palvelutuotanto ja ihmisten elinympäristö 100 kuntaa saattaa ratkaista

Lisätiedot

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI Maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitto 24.11.2009 UUDENMAAN LIITTO: hyvinvointia ja kilpailukykyä alueelle Uudenmaan liitto on maakunnan kehittäjä luo edellytyksiä

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KÄRKÖLÄ JÄRVELÄ JAAKONSAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS Päiväys 31.10.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen

Lisätiedot

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Kuntastrategia 2022 URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Vetovoima Lähipalvelut Elinvoimaisuus Asukaslähtöisyys YRITYSTOIMINTA Edistämme kasvua ja yhteistyötä PALVELUT Varmistamme lähipalvelut kuntalaisille TALOUS

Lisätiedot

Asumisen ja olemisen toiveita, miten maaseutu voi vastata kysyntään?

Asumisen ja olemisen toiveita, miten maaseutu voi vastata kysyntään? Asumisen ja olemisen toiveita, miten maaseutu voi vastata kysyntään? Asumisen valinnat Mahdollisuuksien maaseutu Pälkäne 29.11.2011 Eija Hasu Tohtorikoulutettava Maisema-arkkitehti, KTM Arkkitehtuurin

Lisätiedot

Lempäälän puoleisen Vuoreskeskuksen yleissuunnitelma

Lempäälän puoleisen Vuoreskeskuksen yleissuunnitelma LEMPÄÄLÄN KUNTA Lempäälän puoleisen Vuoreskeskuksen yleissuunnitelma Sisällysluettelo 1 Suunnittelualue ja -tehtävä... 1 2 Suunnittelutilanne... 1 3 Päävaiheet... 5 4 Osalliset ja vuorovaikutuksen järjestäminen...

Lisätiedot

KESKUSTELUJA KELASSA. Kansalaisopistot kotouttamisen tukena hanke/opetushallitus 2007 2008 Kuopion kansalaisopisto

KESKUSTELUJA KELASSA. Kansalaisopistot kotouttamisen tukena hanke/opetushallitus 2007 2008 Kuopion kansalaisopisto KESKUSTELUJA KELASSA Kansalaisopistot kotouttamisen tukena hanke/opetushallitus 2007 2008 Kuopion kansalaisopisto Materiaalin tekijät: Teksti: Mirja Manninen Ulkoasu/muokkaus: Sari Pajarinen Piirroskuvat:

Lisätiedot

KUNTAVAALIEN YKKÖSTEEMAT: VANHUKSET, TERVEYSPALVELUT, KUNTATALOUS JA TYÖLLISYYS

KUNTAVAALIEN YKKÖSTEEMAT: VANHUKSET, TERVEYSPALVELUT, KUNTATALOUS JA TYÖLLISYYS KUNTAVAALIEN YKKÖSTEEMAT: VANHUKSET, TERVEYSPALVELUT, KUNTATALOUS JA TYÖLLISYYS Lähes kaikki äänestäjät haluavat nostaa tärkeimmiksi kuntavaaliteemoiksi vanhusten huollon ( %), kotikunnan talouden ja velkaantumisen

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Asukastutkimus 2016 Pirkkalan kunta 3.6.2016. Etta Partanen Anna Laiho Jari Holttinen

Asukastutkimus 2016 Pirkkalan kunta 3.6.2016. Etta Partanen Anna Laiho Jari Holttinen Asukastutkimus Pirkkalan kunta 3.6. Etta Partanen Anna Laiho Jari Holttinen Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia 3. Vastaajien taustatiedot 4. Tutkimuksen tulokset Yleistä

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VENESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 26.1.2016 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS koskee Kankaanpään Venesjärven kylän tiloja 214-423-1-176 Hohkaranta,

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Pä ä tö ksentekö jä hällintö (päätöksenteko, hallinto, talous, henkilöstö ja tietojärjestelmät)

Pä ä tö ksentekö jä hällintö (päätöksenteko, hallinto, talous, henkilöstö ja tietojärjestelmät) Maaningan kuntalaisillat Keskusta 12.3.2012 Pä ä tö ksentekö jä hällintö (päätöksenteko, hallinto, talous, henkilöstö ja tietojärjestelmät) Mikä huolettaa eniten, jos Maaninka ja Kuopio liittyvät yhteen?

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade. Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

Hanskat tiskiin vai vasara käteen?

Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Mitä suomalaiset ajattelevat kotiensa kunnossapidosta ja korjaamisesta Tiedotustilaisuus 12.4.2011 Tina Wessman, Qualitems Oy Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tarkoitus:

Lisätiedot

KONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista

KONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsissa! Kuvittele että voisit saada parhaat palat sekä maaseudusta että kaupungista. Luonto ja historia olisivat lähellä,

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

ZA6652. Flash Eurobarometer 430 (European Union Citizenship) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6652. Flash Eurobarometer 430 (European Union Citizenship) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA66 Flash Eurobarometer 0 (European Union Citizenship) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL0 European Union CitizenshipFIF D Minkä ikäinen olette? (KIRJOITA IKÄ JOS KIELTÄYTYI, KOODI ON '99') D

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

piraattipuolue PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011

piraattipuolue PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011 PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011 Yleistä kyselystä: Toteutusaika: 13.7. 22.8.2011 Vastaajia yhteensä: 1003 Tarkoitus: Tuloksia hyödynnetään puolueen toiminnan kehittämisessä. Huomioitavaa: Eri kysymysten

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU 1.9. 30.11.2016 Alustava vastausraportti (28.11.2016) Vantaan kaupunkisuunnittelussa tehdään parhaillaan suunnitelmaa tulevaisuuden Myyrmäestä. Suunnitelmalla varmistetaan

Lisätiedot