Forssan seudun hyvinvointi- ja turvallisuusstrategian. TILASTOJA Päivitys 2014

Transkriptio

1 Forssan seudun hyvinvointi- ja turvallisuusstrategian seuranta TILASTOJA Päivitys 2014 Hyvinvointivaliokunta

2 2 LUKIJALLE FSHKY Forssan seudun hyvinvointi- ja turvallisuusstrategia vuoteen 2010 julkaistiin syksyllä Tämä suunnitelma todettiin myös seudulliseksi turvallisuussuunnitelmaksi. Strategia koostuu neljästä ulottuvuudesta: fyysinen ja psyykkinen terveys, osallisuus ja yhteenkuuluvuus, sosioekonominen tilanne sekä turvallisuus ja viihtyvyys. Jokaiselle osalle luotiin visio, päämäärä ja kriittiset menestystekijät sekä seurantamittarit. Jokaiselle osiolle kuvattiin nykytila, jonka pohjalta tavoitteet luotiin. Forssan seudun hyvinvointi- ja turvallisuusstrategiaa arvioitiin vuonna 2012 ja julkaistiin Hyvinvointi- ja turvallisuuskertomus Hyvinvointikertomuksessa jokaisen ulottuvuuden osalta kuvattiin indikaattoreissa tapahtuneita muutoksia ja kehitystä ja julkaistiin uusimmat tilastot. Kriittisten menestystekijöiden osalta selvitettiin tehtyjä toimenpiteitä Forssan seudulla. Uusi Hyvinvointija turvallisuusstrategia tehtiin vuosille Kesän 2014 alussa hyvinvointikertomukseen liittynyt tilasto-osa on päivitetty uusimmilla tilastotiedoilla: SOTKAnetin, Kelan Terveyspuntarin, Tilastokeskuksen, Eläketurvakeskuksen, Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen, Kouluterveyskyselyn 2013 ja Poliisin tiedoista. Kansallisen turvallisuustutkimuksen tiedot ovat vuosilta 2003, 2006 ja 2009.Vastaavaa tutkimusta ei enää tehdä. Kuntapalvelututkimuksen 2012 tiedot käsittelevät vain Forssan tilannetta.

3 3 OSA II Päivitys 2014 Forssan seudun hyvinvointi ja turvallisuusstrategian hyvinvointikertomuksen tilasto-osa OSA II... 3 Forssan seudun hyvinvointi ja turvallisuusstrategian hyvinvointikertomuksen tilasto-osa... 3 Väestö Väestöennuste 2010, 2020, 2030 ja Huoltosuhde Fyysinen ja psyykkinen terveys... 5 Kelan sairastavuusindeksi... 5 Mielenterveys... 8 Terveystottumukset Tapaturmat Lasten fyysinen ja psyykkinen terveys Osallisuus ja yhteenkuuluvuus vuotiaiden ja vuotiaiden kokemus saamastaan tuesta ja yhteenkuuluvuudesta Juurtuminen seudulle Äänestysaktiivisuus Ulkomaalaiset seudulla Sosioekonominen tila Väestön koulutustaso Koulutuksen ulkopuolelle jääminen vuotiaiden nuorten koulussa viihtyminen ja poissaolot Tulot Työllisyys Työttömyys Toimeentulotukea saaneet henkilöt vuoden aikana % asukkaista Perheet Asuminen Turvallisuus ja viihtyvyys Rikoksista Perheväkivalta Kansallinen turvallisuus tutkimus 2003, 2006 ja 2009 Forssan seudulla vuotiaden koululaisten kokemukset turvallisuudesta ja viihtyvyydestä Kuntapalvelututkimus 2005, 2007, 2008 ja 2010 lisäksi 2012 tietoja Panoksia hyvinvointiin... 61

4 4 Väestö Forssa Humppila Jokioinen Tammela Ypäjä Forssan seutu Muutos seudun väestömäärässä SOTKAnet väkiluku on laskenut 235 henkilöä; vähennys oli 2013 suurin lähivuosiin verrattuna Väestöennuste 2010, 2020, 2030 ja 2040 Forssa Humppila Jokioinen Tammela Ypäjä Forssan seutu Väestöennuste Väestöennuste Väestöennuste Väestöennuste SOTKAnet Huoltosuhde SOTKAnet

5 5 Tietosisältö Demografinen (tai väestöllinen) huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65-vuotta täyttänyttä on sataa vuotiasta (työikäistä) kohti. Mitä enemmän on lapsia ja/tai eläkeikäisiä, sitä korkeampi huoltosuhteen arvo on. Tietolähteenä käytetyn Työssäkäyntitilaston henkilöperusjoukon muodostaa alueella (esim. koko maa, maakunta, seutukunta) vakinaisesti asuva väestö. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa vuoden lopussa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta, samoin ne Suomen kansalaiset, jotka asuvat tilapäisesti ulkomailla. Ulkomaalaisella on kotipaikka Suomessa, jos hänen oleskelunsa on tarkoitettu kestämään tai on kestänyt vähintään yhden vuoden. Turvapaikan hakija saa kotipaikan vasta, kun hänen hakemuksensa on hyväksytty. Suomessa asuvat vieraan valtion lähetystöön, kaupalliseen edustustoon tai lähetetyn konsulin virastoon kuuluvat henkilöt sekä näiden perheenjäsenet ja henkilökohtainen palveluskunta eivät kuulu maassa asuvaan väestöön, elleivät ole Suomen kansalaisia. Sen sijaan Suomen ulkomailla olevien lähetystöjen ja kaupallisten edustustojen suomalainen henkilökunta sekä YK:n rauhanturvajoukoissa palvelevat luetaan maassa asuvaan väestöön. Tulkinta Nykyään huoltosuhde on 0,5 eli kahta työikäistä kohti on yksi huollettavan ikäinen. Väestöennusteiden mukaan vuonna 2030 suhde on jo yli 0,7 eli sataa työikäistä kohden huollettavan ikäisiä on (yli) 70. Suomen väestörakenne siis vanhenee. 1. Fyysinen ja psyykkinen terveys Kelan sairastavuusindeksi Terveyspuntari Indikaattori ilmaisee jokaiselle Suomen kunnalle lasketun indeksin avulla miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 100). Luku on laskettu sekä sellaisenaan että ikävakioituna. Indeksi perustuu kolmeen rekisterimuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä. Kukin muuttujista on suhteutettu erikseen maan väestön keskiarvoon, jota merkitään luvulla 100. Lopullinen indeksi on kolmen osaindeksin keskiarvo. Tulkinta Luku kertoo nopeasti yleistilanteen kunnan tai sitä suuremman alueen sairastavuudesta, ja aikasarja osoittaa onko kunta etääntynyt maan keskiarvosta vai lähestynyt sitä. Indeksin osista kaksi eli työkyvyttömyys ja pitkäaikaissairastavuus (erityiskorvausoikeudet) ovat rekisterikantamuuttujia ja vuodesta toiseen melko stabiileja. Kuolleisuus vaihtelee etenkin pienissä kunnissa vuodesta toiseen, minkä vuoksi laskelmissa on käytetty kolmen peräkkäisen vuoden keskiarvoa. Indeksiluvun tarkoituksena on paitsi antaa yleiskuva myös herättää jatkokysymyksiä tarkastellun alueen tilannetta selittävistä tekijöistä ja sairastavuudesta tarkemmin. Näitä tietoja on koottu Kelan tutkimuksen kotisivulta löytyvään Terveyspuntariin.

6 6 Yleisimmät sairaudet Terveyspuntari Terveyspuntari

7 7 Terveyspuntari Terveyspuntari

8 8 Mielenterveys Psykiatrisessa hoidossa SOTKAnet Mielenterveys _ työkyvyttömyyseläke SOTKAnet

9 9 Masennus SOTKAnet Vuosina kyselyllä on mitattu masentuneisuutta, 2013 ahdistuneisuutta.

10 10 Vuosina kyselyllä on mitattu masentuneisuutta, 2013 ahdistuneisuutta. Yksin asuvat 75 vuotiaat SOTKAnet

11 11 Terveystottumukset Liikunta

12 12 Alkoholin myynti Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa (714) SOTKAnet Ylipaino Lihavia (BMI>30) vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä (id:716) Koko maa ,4 16, ,8 17,4 18,7 17,3 17,3 SOTKAnet

13 13

14 14 Tupakointi

15 15 Humalajuominen

16 16 Laittomat huumeet

17 17 Tapaturmat SOTKAnet SOTKAnet

18 18 SOTKAnet SOTKAnet Lisäksi tapaturmista on saatavissa tietoa Tapaturmakatsauksesta 2014 THL:n Tapaturmakatsaukset tarjoavat kuntakohtaista tietoa alueen tapaturmatilanteesta ja vertailutietoa koko maan tilanteeseen.

19 19 Lasten fyysinen ja psyykkinen terveys Kouluterveyskysely/THL 2002, 2004, 2006, 2008, 2010 ja 2013: Terveyden tilan keskimääräiseksi tai huonoksi kokevat Terveydentila keskinkertainen tai huono, % (tieto saatavilla vuodesta 1996) Lyhyt kuvaus: Oppilaan kokema terveydentila on keskinkertainen, melko huono tai erittäin huono.

20 20 Niska ja hartiakipuja Niska- tai hartiakipuja viikoittain, % (tieto saatavilla vuodesta 1996) Lyhyt kuvaus: Oppilaalla on ollut vähintään kerran viikossa niska- tai hartiakipuja puolen vuoden aikana.

21 21 Kasvatus- ja perheneuvolassa asiointi = Perheneuvolassa asiointi Kasvatus- ja perheneuvoloiden asiakkaita /1000 alle 18-v SOTKAnet Sijoitetut lapset ja nuoret SOTKAnet

22 22 Avohoidossa olevat lapset ja nuoret SOTKAnet Osallisuus ja yhteenkuuluvuus vuotiaiden ja vuotiaiden kokemus saamastaan tuesta ja yhteenkuuluvuudesta

23 23 Vanhemmat eivät tiedä aina viikonloppuiltojen viettopaikkaa, % (tieto saatavilla vuodesta 1996) Lyhyt kuvaus: Vanhemmat eivät tiedä aina, missä oppilas viettää viikonloppuiltansa. Oppilaalla ei yhtään läheistä ystävää, jonka kanssa voi jutella luottamuksellisesti

24 24 Ei yhtään läheistä ystävää, % (tieto saatavilla vuodesta 1996) Lyhyt kuvaus: Oppilaalla ei ole yhtään läheistä ystävää, jonka kanssa voi keskustella luottamuksellisesti omista asioista. Koulun työilmapiiri koettiin aiheuttavan opiskeluvaikeutta

25 25 Koulun työilmapiirissä ongelmia, % (tieto saatavilla vuodesta 1998) Lyhyt kuvaus: Muodostuu neljästä opettajasuhteeseen ja luokan ilmapiiriin liittyvästä väittämästä (Opettajani odottavat minulta liikaa koulussa, Opettajat kohtelevat meitä oppilaita oikeudenmukaisesti, Luokkani oppilaat viihtyvät hyvin yhdessä, Luokassani on hyvä työrauha), kahdesta työympäristöön liittyvästä haittatekijästä (Työympäristön rauhattomuus, Kiireisyys) sekä kolmesta vuorovaikutukseen liittyvästä opiskeluvaikeuksia kartoittavasta kysymyksestä (Työskentely ryhmissä, Koulukavereiden kanssa toimeentuleminen, Opettajien kanssa toimeentuleminen). Oppilas koki, ettei tule kuulluksi

26 26 Ei koe tulevansa kuulluksi koulussa, % (tieto saatavilla vuodesta 1998) Lyhyt kuvaus: Muodostuu kolmesta opettajien ja oppilaiden vuorovaikutusta kuvaavasta väittämästä (Opettajat rohkaisevat minua ilmaisemaan oman mielipiteeni tunnilla, Opettajat ovat kiinnostuneita siitä, mitä minulle kuuluu, Oppilaiden mielipiteet otetaan huomioon koulutyön kehittämisessä). Koulunkäynnissä ja opiskelussa avunpuutteita

27 27 Kuntayhteistyö Tutkimus kohdentunut Forssan seudulla vain forssalaisiin Tietolähteet: Kansalaiskyselyt ja haastattelut FCS Oy kuntapalvelututkimus Kansalaisten vaikuttamismahdollisuudet Lähde: Kuntapalvelut Forssassa vuonna 2012 FCG Oy

28 28 Nuorten harrastustoiminta Lähde: Kuntapalvelut Forssassa vuonna 2012 FCG Oy Kulttuuripalvelut, esim. teatteri-, musiikki- ja taidepalvelut Lähde: Kuntapalvelut Forssassa vuonna 2012 FCG Oy

29 29 Kunnan yhteistyö naapurikuntien kanssa Lähde: Kuntapalvelut Forssassa vuonna 2012 FCG Oy Juurtuminen seudulle Nettomuutto SOTKAnet

30 30 Äänestysaktiivisuus Äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa vuosina 2004, 2008 ja 2012 sekä eduskuntavaaleissa 2007 ja 2011 Forssan seudun kunnissa (Tilastokeskus / StatFin tiedot , , , ) Vaali Forssa Humppila Jokioinen Tammela Ypäjä Vuosi % % % % % , ,5 66,9 64,2 Kunnallisvaalit Edusk ,9 68,2 70,2 72,3 63,6 Kunnallisvaalit ,8 70,5 69,3 69,1 67,2 Edusk ,8 69,5 71,5 74,5 65 Kunnallisvaalit ,5 66,5 63, ,6 Tilastokeskus Ulkomaalaiset seudulla Ulkomaalaisuutta on tarkasteltu äidinkielen kautta SOTKAnet Indikaattori 187 ilmaisee muuta kuin Suomen virallisia kieliä (suomi, ruotsi ja saame) äidinkielenään puhuvien osuuden tuhatta asukasta kohti. Muuta kuin suomen virallisia kieliä äidinkielenään puhuvien ryhmä sisältää lisäksi tapaukset, joissa kieli on tuntematon

31 31 Väestöllä tarkoitetaan kunnassa vakinaisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa , kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta, samoin ne Suomen kansalaiset tai ulkomaalaiset, jotka asuvat tilapäisesti ulkomailla. Ulkomaalaisella on kotipaikka Suomessa, jos hänen oleskelunsa on tarkoitettu kestämään tai on kestänyt vähintään yhden vuoden. Turvapaikan hakija saa kotipaikan vasta, kun hänen hakemuksensa on hyväksytty. Suomessa asuvat vieraan valtion lähetystöön, kaupalliseen edustustoon tai lähetetyn konsulin virastoon kuuluvat henkilöt sekä näiden perheenjäsenet ja henkilökohtainen palveluskunta eivät kuulu maassa asuvaan väestöön, elleivät ole Suomen kansalaisia. Sen sijaan Suomen ulkomailla olevien lähetystöjen ja kaupallisten edustustojen suomalainen henkilökunta sekä YK:n rauhanturvajoukoissa palvelevat luetaan maassa asuvaan väestöön. 3. Sosioekonominen tila Väestön koulutustaso Sotkanet Indikaattori ilmaisee väestön koulutustason, joka on mitattu laskemalla perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräinen pituus henkeä kohti. Väestön koulutustasoa osoittava mittain kuvaa väestöryhmän koulutustasoa koulutuspituudella. Esimerkiksi koulutustasoluku 246 osoittaa, että teoreettinen koulutusaika henkeä kohti on 2,5 vuotta peruskoulun suorittamisen jälkeen. Väestön koulutustasoa mitattaessa perusjoukkona käytetään tavallisesti 20 vuotta täyttänyttä väestöä. Näin siksi, että alle 20 -vuotiaat ovat pääsääntöisesti vielä koulussa eivätkä näin ollen ole ehtineet suorittaa tutkintoa. Tutkinnon suorittaneella väestöllä tarkoitetaan lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, ammattikorkeakouluissa, yliopistoissa ja korkeakouluissa tutkinnon suorittaneita sekä näyttötutkintona ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon suorittaneita. Pelkästään peruskoulun, keskikoulun ja kansakoulun käyneet eivät kuulu tutkinnon suorittaneeseen väestöön. Tutkinnot on luokiteltu henkilön korkeimman, viimeksi suoritetun ammatillisen tutkinnon mukaan.

32 32 Koulutuksen ulkopuolelle jääminen Sotkanet Tietosisältö Indikaattori ilmaisee koulutuksen ulkopuolelle jääneiden osuuden vuotiailla tuhatta vastaavanikäistä kohti sukupuolen mukaan. Koulutuksen ulkopuolelle jääneillä tarkoitetaan henkilöitä, jotka ko. vuonna eivät ole opiskelijoita tai joilla ei ole tutkintokoodia eli ei perusasteen jälkeistä koulutusta. Tulkinta Peruskoulun jälkeisen koulutuksen ulkopuolelle jääminen voi altistaa syrjäytymiselle ja pitkäaikaistyöttömyydelle. Tämän indikaattorin kohdalla sukupuolittaiset erot ovat merkittäviä. Pojat jäävät tyttöjä useammin koulutuksen ulkopuolelle. Tulkinta Kunnan avainpäihdeindikaattoreihin liittyen: Huumehoidon tietojärjestelmän mukaan huumehoidon asiakaskunnasta 2/3 oli suorittanut vain peruskoulun ja työttömien osuus oli 62% vuotiaiden nuorten koulussa viihtyminen ja poissaolot Oppilaiden ilmoittamattomat poissaolot - Lintsannut ainakin 2 päivää kuukauden aikana

33 33 Lintsannut ainakin 2 päivää kuukauden aikana, % (tieto saatavilla vuodesta 2002) Lyhyt kuvaus: Oppilas pinnannut ainakin kaksi kokonaista koulupäivää kuukauden aikana. Tulot Verotulot Forssan seutu SOTKAnet

34 34 Pienituloisuus _ Lasten pienituloisuusaste SOTKAnet Tietosisältö Indikaattori ilmaisee pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien alle 18-vuotiaitten henkilöiden osuuden prosentteina kaikista alueella asuvista alle 18-vuotiaista henkilöistä. Pienituloisuuden rajana käytetään 60 % suomalaisten kotitalouksien käytettävissä olevan ekvivalentin rahatulon (uudistetulla OECD-skaalalla laskien) mediaanista kunakin vuonna. Käytettävissä olevat rahatulot lasketaan summaamalla palkka-, yrittäjä- ja pääomatulot sekä saadut tulonsiirrot ja vähentämällä summasta maksetut tulonsiirrot. Ekvivalentti tulo lasketaan suhteuttamalla kotitalouden kaikkien jäsenten käytettävissä olevien tulojen summa kotitalouden kulutusyksiköiden summaan. Kotitalouden kulutusyksikköasteikkona on käytetty uudistettua OECD-skaalaa, jossa kotitalouden ensimmäinen aikuinen saa painon 1, muut 14 vuotta täyttäneet kotitalouden jäsenet painon 0,5 ja kotitalouden alle 14-vuotiaat lapset painon 0,3. Tulkinta Tilasto kuvaa, kuinka suuri osa alueen alle 18-vuotiaista kuuluu kotitalouksiin, joiden tulot jäävät suhteellisen pienituloisuusrajan alapuolelle. Kyse on mittarista, joka kuvaa väestön asemaa suhteellisella tulojakaumalla. Mikäli alle 18- vuotiaiden pienituloisuusaste on korkeampi kuin väestön yleinen pienituloisuusaste, lapsiperheiden suhteellinen tuloasema on keskimääräistä heikompi. Pienituloisuuden raja lasketaan joka vuosi uudestaan koko väestön valtakunnallisesta tulojakaumasta. Kaikilla alueilla on käytössä sama pienituloisuusraja. Näin ollen indikaattori kuvaa sitä, kuinka suuri osa alueen väestöstä on valtakunnallista mittapuuta käyttäen pienituloisia. Se voi poiketa paljonkin siitä, miten alueen väestö suhteutuu oman alueensa tulojakaumaan. Pienituloisuuden käsite on suhteellinen, ts. pienituloisuuden aste riippuu koko tulojakauman muodosta. Pienituloisuudeksi on määritelty taso, joka on pienempi kuin 60 % mediaanista. Pienituloisuusaste mittaa suhteellisia tuloeroja. Mikäli mediaanitulo alenee, pienituloisuusaste voi myös laskea eikä kyse tällöin välttämättä ole siitä, että tulokehitys olisi myönteistä. Näin kävi 1990-luvun alun lamavuosina: vaikka koko väestön tulot alenivat, pienituloisuusaste laski. Pienituloisuuden aste kasvaa, mikäli tulokehitys tuloasteikon alapäässä on heikompaa kuin mediaanitulon kehity

35 35 Pienituloiset _ Kunnan yleinen pienituloisuusaste (3099) SOTKAnet Indikaattori (3009) ilmaisee pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien henkilöiden osuuden prosentteina kaikista alueella asuvista henkilöistä. Pienituloisuuden rajana käytetään 60 % suomalaisten kotitalouksien käytettävissä olevan ekvivalentin rahatulon (uudistetulla OECD-skaalalla laskien) mediaanista kunakin vuonna. Käytettävissä olevat rahatulot lasketaan summaamalla palkka-, yrittäjä- ja pääomatulot sekä saadut tulonsiirrot ja vähentämällä summasta maksetut tulonsiirrot. Ekvivalentti tulo lasketaan suhteuttamalla kotitalouden kaikkien jäsenten käytettävissä olevien tulojen summa kotitalouden kulutusyksiköiden summaan. Kotitalouden kulutusyksikköasteikkona on käytetty uudistettua OECD-skaalaa, jossa kotitalouden ensimmäinen aikuinen saa painon 1, muut 14 vuotta täyttäneet kotitalouden jäsenet painon 0,5 ja kotitalouden alle 14-vuotiaat lapset painon 0,3. Tulkinta Tilasto kuvaa, kuinka suuri osa alueen väestöstä kuuluu kotitalouksiin, joiden tulot jäävät suhteellisen pienituloisuusrajan alapuolelle. Kyse on mittarista, joka kuvaa väestön asemaa suhteellisella tulojakaumalla. Pienituloisuuden raja lasketaan joka vuosi uudestaan koko väestön valtakunnallisesta tulojakaumasta. Kaikilla alueilla on käytössä sama pienituloisuusraja. Näin ollen indikaattori kuvaa sitä, kuinka suuri osa alueen väestöstä on valtakunnallista mittapuuta käyttäen pienituloisia. Se voi poiketa paljonkin siitä, miten alueen väestö suhteutuu oman alueensa tulojakaumaan. Pienituloisuuden käsite on suhteellinen, ts. pienituloisuuden aste riippuu koko tulojakauman muodosta. Pienituloisuudeksi on määritelty taso, joka on pienempi kuin 60 % mediaanista. Pienituloisuusaste mittaa suhteellisia tuloeroja. Mikäli mediaanitulo alenee, pienituloisuusaste voi myös laskea eikä kyse tällöin välttämättä ole siitä, että tulokehitys olisi myönteistä. Näin kävi 1990-luvun alun lamavuosina: vaikka koko väestön tulot alenivat, pienituloisuusaste laski. Pienituloisuuden aste kasvaa, mikäli tulokehitys tuloasteikon alapäässä on heikompaa kuin mediaanitulon kehitys. Pienituloisuuden asteeseen vaikuttavat ne muutokset, joita tapahtuu mediaanitulon alapuolella. Tulojen muutokset mediaanitulojen yläpuolella eivät sinänsä vaikuta pienituloisuuteen.

36 36 Eläkkeet Omaa eläkettä saavien keskimääräinen kokonaiseläke Tilasto Suomen eläkkeensaajista kunnittain 2004, 2005, 2006, 2007, 2008, 2009, 2010 ja Eläketurvakeskus publishedcontent/publish/etkfi/fi/julkaisut/tilastojulkaisut/tilastovuosikirjat/tilasto_suomen_elakkeensaajista_kunni ttain_2012_7.pdf luettu SOTKAnet

37 37 Työllisyys SOTKAnet Tietosisältö Indikaattori ilmaisee työllisten osuuden prosentteina väestöstä. Työllisiksi luetaan vuotiaat henkilöt, jotka laskentaviikolla tekivät yhtenäkin päivänä ansiotyötä tai olivat tilapäisesti työstä poissa. Tieto työllisyydestä perustuu työeläke- ja veroviranomaisten tietoihin. Vuoden viimeisenä työpäivänä työttömänä työministeriön työnhakijarekisterin mukaan olleet on kuitenkin riippumatta muusta toiminnasta ko. viikolla määritelty työttömiksi. Tätä työllisten määrää kutsutaan myös työlliseksi työvoimaksi Työttömyys Työttömyysprosentti SOTKAnet

38 38 Pitkäaikaistyöttömyys SOTKAnet Nuorisotyöttömyys SOTKAnet Tietosisältö Indikaattori ilmaisee vuotiaiden työttömien osuuden prosentteina vuotiaasta työvoimasta. Nuorisotyötön on vuotias työtön.

39 39 Työtön työnhakija on henkilö, joka on ilman työtä ja kokopäivätyöhön käytettävissä tai joka odottaa sovitun työsuhteen alkamista, myös henkilökohtaisesti lomautetut lasketaan työttömiksi. Työttömyyseläkkeen saajia ei lasketa työttömiksi. Työllinen on henkilö, joka tutkimusajankohtana teki vähintään yhtenä päivänä työtä palkkaa tai voittoa saadakseen tai työskenteli avustavana perheenjäsenenä vähintään kolmanneksen alan normaalista työajasta tai oli työpaikastaan tilapäisesti poissa. Työvoimaan luetaan kaikki vuotiaat henkilöt, jotka tutkimusajankohtana olivat työllisiä ja työttömiä. Työvoiman määrä saadaan vasta noin kaksi vuotta tilastovuoden päättymisen jälkeen Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastosta. Sitä käytetään työttömyystietojen suhteuttajana. Prosenttiosuuden laskennassa käytetyt alkuperäiset luvut ovat vuosikeskiarvoja, jotka perustuvat ko. vuoden eri kuukausien tietoihin. Tulkinta Työttömyyttä seurataan Suomessa kuukausittain kahdella eri tilastolla. Tilastokeskuksen työvoimatutkimus perustuu otantaan ja työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilasto työ- ja elinkeinotoimistojen asiakasrekisterien tietoihin. Työvoimatutkimuksen ja työnvälitystilaston työttömyysluvut poikkeavat toisistaan, mikä johtuu tilastointiperusteiden eroista työnhaun aktiivisuuden ja työmarkkinoiden käytettävissä olon osalta. Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilasto perustuu lainsäädäntöön ja hallinnollisiin määräyksiin. Tilastokeskuksen työvoimatutkimus noudattaa sen sijaan Kansainvälisen työjärjestön ILO:n tilastointisuosituksia ja EU:n tilastoviraston Eurostat'in käytäntöjä. Toimeentulotukea saaneet henkilöt vuoden aikana % asukkaista SOTKAnet

40 40 Perheet Lapsiperheet SOTKAnet Yksinhuoltajaperheet Yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä SOTKAnet

41 41 Asuminen Yhden hengen asuntokunnat SOTKAnet Ahtaasti asuminen SOTKAnet

42 42 SOTKAnet Tietosisältö Indikaattori ilmaisee ahtaasti asuvien asuntokuntien osuuden prosentteina kaikista asuntokunnista. Asunto on ahtaasti asuttu, jos siinä asuu enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun (määritelmä vuodesta 1990 lähtien). Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asunnossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat SOTKAnet

43 43 4. Turvallisuus ja viihtyvyys Rikoksista Poliisin tietoon tulleet omaisuusrikokset /1000 asukasta (3114) SOTKAnet Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset väkivaltarikokset /1000 asukasta (3113) SOTKAnet

44 44 Perheväkivalta Kotihälytykset perheväkivalta syynä Forssan seudulla Poliisin tilastot saatu Kansallinen turvallisuus tutkimus 2003, 2006 ja 2009 Forssan seudulla Vuonna 2009 kyselyyn vastasi Forssan seudulla 342 kuntalaista. Vastaajat jakautuivat seuraavasti: Forssa 194, Humppila 25, Jokioinen 49 Tammela 52 ja Ypäjä 21. Katuturvallisuus Turvallisuustutkumuksen 2009 raportissa todetaan, että katuturvallisuudella tarkoitetaan tässä sitä, miten ihmiset kokevat yleiset alueet kuten kadut, puistot, asemat jne. Katuturvallisuuden muutoksella on haettu sitä, kokevatko ihmiset asuinpaikkakuntansa yleisten alueiden turvallisuuden muuttuneen lähivuosien aikana. Katuturvallisuuden kokemisella on yhteys siihen, miten ihmiset kokevat oman turvallisuutensa, mikä saattaa vaikuttaa siihen, että ihmiset välttelevät tiettyjä yleisiä paikkoja. Alla oleva kaavio kuvaa tuloksia kunnittain % - osuutta vastaajista, jotka ovat kokeneet katuturvallisuuden heikentyneen. Kysymys esitettiin seuraavasti: miten turvallisuus yleisillä paikoilla on mielestänne muuttunut viimeisen kolmen vuoden aikana asuinpaikkakunnallanne.

45 45 Turvallisuustutkimus 2009 Katuturvallisuus koetaan heikommaksi Forssassa kuin koko maassa ja Kanta-Hämeessä yleensä. Maalaiskunnissa Forssan seudulla katuturvallisuuden ei koeta heikentyneen yhtä paljon kuin Kanta-Hämeessä tai Forssassa.

46 Prosenttia 46 Rikollisuuden vakavuus Turvallisuustutkumuksen 2009 raportissa todetaan, että rikollisuuden vakavuudella tarkoitetaan sitä, miten ihmiset kokevat rikollisuuden asteen omalla alueellaan: onko se häiritsevää tai jopa pelottavaa. Tällä on siis yhteys oman turvallisuuden kokemiseen. Jos vastaaja on kokenut olonsa asuinalueellaan turvattomaksi tai jollain lailla uhatuksi, on todennäköistä, että tällainen vastaaja pitää rikollisuutta vakavana ongelmana asuinalueellaan. Kysymys kuului: kuinka vakava ongelma rikollisuus on mielestänne asuinalueellanne tai sen lähistöllä? Vastaajat arvioivat kysymystä asteikolla ei lainkaan vakava - erittäin vakava. (Turvallisuustutkimus 2009) Samaan aikaan yleisten paikkojen turvallisuuden katsoo yhä useampi heikentyneen tässä tutkimuksessa. Yleiset paikat sijaitsevat usein muualla kuin vastaajan asuinalueella, enimmäkseen keskustoissa. Ihminen kuitenkin pääsääntöisesti viettää enemmän aikaa omalla asuinalueellaan kuin keskustoissa, joten turvallisuuden kokemisella siellä on varmastikin suurempi vaikutus ihmisen yleiseen viihtyvyyteen ja jopa hyvinvointiin. Monet tutkijat ovat sitä mieltä, että turvallisuus on osa hyvinvointia. Sitä paremmin ihminen voi, mitä turvallisemmaksi hän olonsa kokee. Asia ei ole aivan näin yksioikoinen, mutta varmasti turvallisuus vaikuttaa hyvinvointiin (Summanen 2009) Alla olevassa kaaviossa on esitetty erittäin tai melko vakavana rikollisuutta pitävien osuudet: vuosilta 2003,2006 ja 2009 Rikollisuuden vakavuuden melko tai erittäin vakavana kokevien osuus omalla asuinalueellaan 2003, 2006 ja Forssa Humppila Jokioinen Tammela Ypäjä Kanta-Häme Koko maa Vuosi Turvallisuustutkimus 2009 Kaavio: Rikollisuuden vakavuus omalla asuin alueellaan Forssan rikollisuutta vakavana pitävien osuus on laskenut vuodesta 2006 ollen kuitenkin Forssan seudulla alueen korkein. Jokioisilla rikollisuuden vakavuus koetaan suuremmaksi kuin koko maassa tai Kanta-Hämeessä vuonna Tammala ja Ypäjä ovat maan ja Kanta-Hämeen keskimärässä. Humppilassa rikollisuuden vakavuuden tunne jää maan ja Kanta-Hämeen keskimäärän alle.

47 47 Vuosien 2003 ja 2006 tuloksia Asuinviihtyvyystekijät Alla oleva taulukko kuvaa Kanta-Hämeen vastaajien kokemusta asuinviihtyvyyttä häiritsevistä tekijöistä vuosina 2003 ja 2006 Asuinviihtyvyyttä häiritsevät tekijät 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 2006 Huumeiden käyttäjät/huumekauppa Nuorison häiriökäyttäytyminen Yleisten paikkojen epäsiisteys Alkoholin juominen julkisella paikalla Ilkivalta Huumeiden käyttäjät/huumekauppa Nuorison häiriökäyttäytyminen Yleisten paikkojen epäsiisteys Alkoholin juominen julkisella paikalla Ilkivalta Melko tai erittäin häiritsevä Hiukan häiritsevä Ei lainkaan häiritsevä Kaavio: Asuinviihtyvyyttä häiritsevät tekijät 2003 ja 2006 Turvallisuustutkumuksen 2009 raportissa todetaan, että turvallisuuteen liittyy myös asuinviihtyvyys. Turvattomaksi koettu asuinalue koetaan helposti myös epäviihtyisäksi ja päinvastoin. Epäviihtyisäksi koetulla alueella turvattomuuden kokemukset voivat lisääntyä. Asuinviihtyvyyteen vaikuttaa monet asiat. Vastaajilta on tiedusteltu, kuinka paljon seuraavia ilmiöitä esiintyy omassa asuinkunnassa: nuorison häiriökäyttäytyminen, yleisten paikkojen epäsiisteys, alkoholin juominen julkisella paikalla ja ilkivalta. Seuraavissa neljässä kaaviossa on esitetty niiden vastaajien prosenttiosuudet, jotka katsoivat, että ko. tekijöitä esiintyy melko paljon tai erittäin paljon ko. kunnassa.

48 48 Vastaajien mielestä asuinviihtyvyyttä häiritsee nuorison häiriökäyttäytyminen eniten Forssassa ylittäen selvästi maan ja Kanta-Hämeen keskimäärän. Vähiten koettiin häiriöitä Humppilassa, Ypäjälle ja Tammelassa nuorten käyttäytymisestä. Nuorison häiriökäyttäytymistä esiintyy melko tai erittäin paljon 2009 Koko maa Kanta-Häme Ypäjä Tammela 2009 Jokioinen Humppila Forssa Turvallisuustutkimus Prosenttia Vastaajien mielestä asuinviihtyvyyttä häiritsee yleinen paikkojen epäsiisteys eniten Forssassa ja vähiten Humppilassa, Tammelassa ja Ypäjällä. Yleisten paikkojen epäsiisteyttä esiintyy melko tai erittäin paljon 2009 Koko maa Kanta-Häme Ypäjä Tammela 2009 Jokioinen Humppila Forssa Turvallisuustutkimus Prosenttia

49 49 Vastaajien mielestä asuinviihtyvyyttä häiritsee alkoholin juominen yleisillä paikoilla eniten Forssassa ja Humppilassa, Jokioisilla ja Tammelassa. Ypäjän vastaajien häiriökokemus jää maan ja Kanta-Hämeen keskimäärän alle. Alkoholinjuomista julkisella paikalla esiintyy melko tai erittäin paljon 2009 Koko maa Kanta-Häme Ypäjä Tammela 2009 Jokioinen Humppila Forssa Turvallisuustutkimus Prosenttia Vastaajien mielestä asuinviihtyvyyttä häiritsee ilkivalta Forssassa eniten ja vähiten maalaiskunnissa. Maalaiskunnista häiritsevimpänä ilmiö koetaan Jokioisilla. Ilkivaltaa (mm.töhrimistä, rikkomista) esiintyy melko tai erittäin paljon 2009 Koko maa Kanta-Häme Ypäjä Tammela 2009 Jokioinen Humppila Forssa Turvallisuustutkimus Prosenttia

50 50 Huolestuneisuutta siitä, joutuuko itse joidenkin rikosten tai tapahtumien uhriksi Turvallisuustutkimuksen 2009 raportissa todetaan, että vastaajilta tiedusteltiin huolestuneisuutta siitä, että joutuu joidenkin rikosten tai tapahtumien uhriksi seuraavien 12 kuukauden aikana. Rikosten kohteeksi joutumisen pelko on useimmiten tilannekohtaista sekä aikaan ja paikkaan sidottua. Huolestuneisuus tai pelko voi pahimmillaan olla jatkuvaa huolta omasta ja lähiympäristön turvallisuudesta, ja se voi näkyä myös turvallisuustekijöiden ylikorostumisena. Huolestuneisuutta kysyttiin kaikkiaan kahdeksasta (8) ilmiöstä. Seuraavaksi esitetään kolmesta ilmiöstä tulokset vuosilta 2003, 2006 ja Vastaajien vastukset on ryhmitelty kolmeen ryhmää melko tai erittäin huolestuneet, jonkin verran huolestuneet ja ei lainkaan huolestuneet. Lisäksi esitettään melko tai erittäin paljon huolestuneiden vastaajien osuus vielä omana kaaviona jokaisen ilmiön yhteydessä. Ilmiöt ovat: 1. Omaisuutta varastetaan 2. Joutuu liikenne onnettomuuteen 3. Joutuu uhkailun tai väkivallan M i t e n h u o l e s t u n u t o n s i it ä, e tt ä o m a i s u u tt a v a r a s te t a a n t a i v a h i n g o i t e t a a n F o rs s a H u m p p i la J o k io in e n T a m m e la Y p ä j ä % 1 0 % 2 0 % 3 0 % 4 0 % 5 0 % 6 0 % 7 0 % 8 0 % 9 0 % % m e lk o t a i e r itt ä in h u o le s tu n u t jo n k i n v e r r a n h u o l e s tu n u t e i l a i n k a a n h u o l e s tu n u t

51 prosenttia 51 Omaisuutta varastetaan tai vahingoitetaan melko tai erittäin huolestuneiden osuus Forssa Humppila Jokioinen Tammela Ypäjä Kanta-Häme vuosi Kaavio 1. Omaisuutta varastetaan tai vahingoittaan Melko tai erittäin paljon huolestuneiden osuus omaisuuden varastamisesta tai vahingoittamisesta on Kanta-Hämeen keskimäärän alapuolella Humppilassa ja Ypäjällä. Forssassa Jokioisilla ja Tammelassa melko tai erittäin huolestuneiden osuus on samantasoinen ollen Jokioisilla noussut vuodesta Humppilassa yksikään vastaaja ei ollut asiat melko tai eritäin huolestunut. M it e n h u o le s t u n u t o n s iit ä, e t t ä jo u t u u liik e n n e o n n e t t o m u u d e n u h rik s i F o r s s a H u m p p ila J o k io in e n T a m m e la Y p ä jä % 1 0 % 2 0 % 3 0 % 4 0 % 5 0 % 6 0 % 7 0 % 8 0 % 9 0 % % m e lk o t a i e r itt ä in h u o le stu n u t jo n ki n v e r r a n h u o l e s tu n u t e i l a i n k a a n h u o l e s tu n u t

52 prosentti 52 Liikenneonnettomuuden uhriksijoutumisesta melko tai erittäin huolestuneet Forssa Humppila Jokioinen Tammela Ypäjä Kanta-Häme vuosi Kaavio 2.Joutuu liikenneonnettomuuteen Huolestuneimpia liikenneonnettomuuteen joutumisesta ollaan Tammelassa ja Humppilassa. M i t e n h u o l e s t u n u t o n s ii t ä, e t t ä j o u t u u v ä k i v a l l a n t a i u h k a i l u n k o h t e e k s i F o r s s a H u m p p ila J o k io in e n T a m m e la Y p ä jä % 1 0 % 2 0 % 3 0 % 4 0 % 5 0 % 6 0 % 7 0 % 8 0 % 9 0 % % m e lk o t a i e r itt ä in h u o le s tu n u t jo n k i n v e r r a n h u o l e s tu n u t e i l a i n k a a n h u o l e s tu n u t

53 prosentti 53 Pelko väkivallan tai uhkailun kohteeksi joutumisesta melko tai erittäin suuri vuosi Forssa Humppila Jokioinen Tammela Y päjä Kanta-Häme Kaavio 3.Joutuu uhkailun tai väkivallan kohteeksi Väkivallan tai uhkailun kohteeksi joutumista pelätään eniten Forssassa. Huolestuneisuus ja turvallisuuden parantaminen Vuoden 2003, 2006 ja 2009 kyselyssä selvitettiin, minkälaisia asioita vastaajat pitävät uhkana tulevaisuudessa. Se, millaisena kansalaiset näkevät tulevaisuuden, voi vaikuttaa heidän valintoihinsa. Parhaimmillaan tulevaisuudenkuvat voivat antaa keinoja vastata haasteisiin. Pahimmillaan ne voivat heikentää ihmisen kykyä vaikuttaa omaan elämään ja lisätä siten mm. syrjäytymistä. Tulevaisuuden huolet on jaettu kolmeen luokkaan: omaa elämää koskevat (kuva 4a), asuinkuntaa koskevat (kuva 4b) ja yleensä suomalaista yhteiskuntaa koskevat huolenaiheet (kuva 4c). Yleisesti ottaen vastaajat olivat enemmän huolissaan asuinkuntaa koskevista ja yleisistä uhkista kuin omaa elämää koskevista uhkista. Omaa elämää pyritään ja pystytään hallitsemaan paremmin kuin kuntaa tai koko yhteiskuntaa. Erityisesti vastaajat, jotka olivat huolestuneita omasta elämästään, kokivat muita enemmän myös turvattomuutta

54 54 Kanta-Hämeen alueella huolestuneimpia oltiin omassa elämässä vakavasta sairastumisesta 43% ja seuraavana työttömyyden uhasta 39%. Taloudellisten ongelmien lisääntymisestä huolestuneiden määrä oli noussut 24% :sta 34% :iin. Koulukiusaamisesta kysyttiin ensimmäisen kerran ja 24 % koki sen uhaksi omassa elämässään. Perheväkivalta ei huolestuttanut omassa elämässä yhtään enempää kuin vuonna Kaikissa kysytyissä asuinkuntaa liittyvissä huolissa oli erittäin tai melko huolestuneiden osuus laskenut. Huolestuneimpia oltiin terveyspalveluiden saatavuudesta 2009 kyselyssä Kanta-Hämeessä.

55 55 Suomalaisesta yhteiskuntaa koskevista huolenaiheista kanta - hämäläiset olivat huolestuneimpia työttömyydestä 81%. Seuraavaksi huolen aiheiksi nousivat huumeiden käyttö 74%, huoli rikollisuudesta 74%, syrjäytymisestä 67% ja alkoholinkulutuksen kasvusta 65% vuotiaden koululaisten kokemukset turvallisuudesta ja viihtyvyydestä Fyysinen uhka

56 56 Koulukiusaaminen Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana, % (tieto saatavilla vuodesta 2002) Lyhyt kuvaus: Oppilas on kokenut fyysistä uhkaa, jos häneltä on varastettu uhkailemalla, uhattu vahingoittaa tai käyty kimppuun vuoden aikana.

57 57 Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, % (tieto saatavilla vuodesta 1996) Lyhyt kuvaus: Oppilas joutunut kiusaamisen kohteeksi koulussa noin kerran viikossa tai useammin Kuntapalvelututkimus 2005, 2007, 2008, 2010 ja 2012 tietoja Turvallisuus ja viihtyvyys rakentamisessa Puistojen ja viheralueiden hoito Lähde: Kuntapalvelut Forssassa vuonna 2012 FCG Oy

58 58 Turvallisuuskokemuksia Yleinen järjestys ja turvallisuus Forssan yleinen turvallisuus ja järjestys hoidettu 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Huonosti Ei osaa sanoa Hyvin Lähde: Kuntapalvelut Forssassa vuonna 2012 FCG Oy Asuinalueiden turvallisuus Asuinalueen turvallisuuden hoito Forssassa 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Huonosti Ei osaa sanoa Hyvin Lähde: Kuntapalvelut Forssassa vuonna 2012 FCG Oy

59 59 Liikenneolot jalankulkijan ja pyöräilijän kannalta Lähde: Kuntapalvelut Forssassa vuonna 2012 FCG Oy Liikenneturvallisuus jalankulkijan ja pyöräilijän kannalta Lähde: Kuntapalvelut Forssassa vuonna 2012 FCG Oy

60 60 Kokemus elinympäristön hoidosta ja valvonnasta Lähde: Kuntapalvelut Forssassa vuonna 2012 FCG Oy Veden puhtaus Lähde: Kuntapalvelut Forssassa vuonna 2012 FCG Oy

61 61 Panoksia hyvinvointiin Kaikki kunnan nettomenot SOTKAnet Sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannukset SOTKAnet

62 62 Toimeentulotuki euroa/asukas SOTKAnet