Reino/RST8 536/86 KTR. TAIVALJARVEN Ag-Zn-Pb-ESIINTYMA KANNATTAVUUSTARKASTELU III OUTOKUMPU OY KAIVOSTEKNILLINEN TOIMISTO

Transkriptio

1 - Jouni Ooufokumpu Reino/RST8 536/86 KTR TAVALJARVEN Ag-Zn-Pb-ESNTYMA KANNATTAVUUSTARKASTELU OUTOKUMPU OY KAVOSTEKNLLNEN TOMSTO JAKELU Kajaani Oy 2 kpl OKH / Tanila OK / Palviainen OKME / Ketola-Rauhamaki KTT/PSV,TM,PE,HH,JJR,TTK,H,SHL,RKH, Arkisto

2 TAVALJARVEN MALMESNTYMAN KANNATTAVUUSTARKASTELU 1 YHTEENVETO 2 GEOLOGA Alueellinen geologia Taivaljarven alueert geologia Malrnirnuodosturna Malrniarvio 3 KAVOS Yleista Avolouhos Avolouhosoptirnointi ja rnalrnivarat Avaus ja louhinta Maanalainen kaivos Louhintatekninen rnalrniarvio Kaivoksen avaus Valitasolouhinta Kaivoksen ilrnastointi Vedennosto Sahk6istys Kaivososaston ty6voirna Kaytt6kustannukset ja investoinnit 4 RlKASTAMO Rikastarnon kayntitunnit ja tuntisy6tt6 Rikastusrnenetelrna 4.3 Arvio rikastustuloksista 4.4 Rikastuskustannukset 4.5 nvestointikustannukset 5 NFRA 5.1 Projektin hoito 5.2 Maan hankinta 5.3 Energia 5.4 Kunnossapito 5.5 Sosiaalitilat ja toirnistot 5.6 Teollisuusalue, tiet ja padot 5.7 Kaivoksen henki16st6 5.8 nfran kustannukset 6 KANNATTAVUUSLASKELMAT 6.1 Laskentaperusteet 6.2 Kannattavuus 6.3 Herkkyysanalyysit 6.4 Johtopaat6kset

3 LTTEET Tipasjarven alueen geologinen kartta Taivaljarven alueen geologinen kartta Kairausleikkaus, Taivaljarvi X = Malmiarvio Pituusprojektio, kairareikien sijainti 6 Louhintasuunnitelma / louhintateknillinen malmiarvio Avolouhoksen ja maanalaisen kaivoksen periaatekuva, pituusleikkaus Kaivoslueen layout-suunnitelma Valitasolouhinta, pituusleikkaus Lujuusmaarityksia kairasydamista Kaivososaston investoinnit Rikastamo, murskauskaavio Rikastamo, virtauskaavio Rikastamo, koneluettelo Tuotantoarvio Sahkoasennustyot nvestointisuunnitelma Taivaljarven projektin aikataulu Kannattavuuslaskelma, kumulatiivinen kassavirta Kannattavuuslaskelma, herkkyysanalyysi (kayttokustannukset, investoinnit, rikasteiden arvo)

4 1 1 YHTEENVETO Kajaani Oy:n Taiva1jarven hopea-sinkki-1yijy-esiintymasta on aikaisemmin tehty Outokumpu Oy:n Kaivostekni11isessa ryhmassa Kajaani Oy:n ti1auksesta kaksi kannattavuustarkaste1ua : Taiva1jarven ma1miesiintyman kannattavuus tarkaste1u Taiva1jarven ma1miesiintyman kannattavuus tarkaste1u Kasi11a olevan, jarjestyksessa ko1mannen kannattavuustarkaste1un suurimmat muutokset ede11iseen verrattuna ovat ma1miarvio on tarkistettu vastaamaan viimeista geo1ogista tietoa muuttuneen geo1ogisen kuvan johdosta kaivos- ja louhintasuunnitte1u on tehty uudestaan tuotantotaso on nostettu 370 tjv (v tjv) hopean hintana on kaytetty 900 mkjkg (v mkjkg) Lisaksi projektin rikastamo ja infra on tarkistettu seka kaytt6- ja investointikustannukset on saatettu vastaamaan tamanhetkista kustannustasoa. nvestoinnit on 1askettu kahde11a tava11a : 1. projekti toteutetaan kayttaen kokonaan uusia koneita ja 1aitteita 2. kayttaen ta11a hetke11a Outokummun kaivoksi1ta saatavissa olevia kaytettyja koneita ja 1aitteita. Tal16in kustannuksiksi on huomioitu vain niiden kunnostus- ja siirtokustannukset. Taiva1jarven monimeta11iesiintyma 1iittyy Kuhmon arkeiseen vihreakivivy6hykkeeseen. Ma1min isantaja sivukivina ovat ka11iomekaanisesti heikot serisiitti-kvartsiitit. Ma1mi on tiedonmaaran 1isaantyessa osoittautunut oletettua komp1eksisemmaksi. Yhtenaiseksi tu1kittu 1aatta on hajonnut useaan eri11iseen ma1mi1inssiin. Ma1min tunnettu pituus on n. 600 m ja syvyysu10ttuvuus ainakin 600 m. Luontee1taan pirotteisen ma1min paama1mimineraa1eina ovat dyskrasiitti, freibergiitti, pyrargyriitti, 1yijyhohde, sinkkiva1ke, pyriitti ja meta11inen ku1ta. Ta1oude11isesti merkittavin meta11i on hopea, n. 75 % tuotannon arvosta.

5 2 Louhintatekniset malmivarat ovat Avolouhos Maanalainen louhinta Yhteensa tonnit Zn % Pb % Ag g/t Au \ g/t Lisaksi on arvioitu, etta maan ala on tonnia sellaista malmia, joka ei sisally louhintatekniseen malmiarvioon, mutta joka saattaa olla hopean hinnan kohotessa taloudellisesti louhittavissa. Kaivoksen avausta edeltaa 1.5 vuotta kestava ajanjakso, jolloin vinotunneli ja tutkimuspera ajetaan +200 tasolle, tarkennetaan geologisia ja kalliomekaanisia tutkimuksia. Rakentaminen kestaa taman jalkeen 2 vuotta. vuosilouhinta on 370 tonnia, paitsi ensimmaisena vuonna 250 tonnia, sisaltaen avolouhintaa 120 t/v viiden vuoden ajan. Avolouhoksen maksimisyvyys on 65 m, raakku/ malmisuhde 1.6:1 ja raakun louhinta tonnia. Maanalainen louhintamenetelma on valitasolouhinta kalliomekaanisista olosuhteista riippuen joko tayttaen tai avoimin louhoksin. Lastaustasot ajetaan 75 m:n valein ja valitasot 25 m:n valein. Malmin nosto tapahtuu trukein urakoitsijan toimesta. Malmista rikastetaan normaaleja murskaus-, jauhatusja vaahdotusmenetelmia kayttaen Pb-Ag- ja Zn-rikasteet. Kaivosalueelle rakennetaan tarpeelliset sosiaali-, tehdas- ja konttoritilat. Tehdasalueen pinta-ala sisaltaen jatealueen on n. 400 ha. Jatevedet johdetaan Koivupuron kautta Ollinjokeen ja edelleen Hietasen jarveen. Sahk6energia saadaan Kajaani Oy:n Katerman voimalaitokselta 19 km:n etaisyydelta. Kunnossapito hoidetaan omana ty6na. Projektin elinika on 11 vuotta, josta tuotantovaihe kestaa 7 vuotta. Kaivoksen oma henkil6kunta on 77 henkea ja urakoitsijoiden palveluksessa 20. Kaivos toimii 2-vuorossa 5 paivaa viikossa, rikastamo jatkuvassa 3-vuorossa.

6 3 nvestoinnit, sisaltaen 20 %:n investointivarauksen ovat uusilla koneilla mmk ja vanhoilla mmk. Kaytt6kustannukset ovat: kaivos + geologia 55.4 mk/t rikastus 23.0 " yhteiset 8.3 " rahti 4.7 Rikasteiden paametallien pitoisuudet : 91.4 Pb % Ag g/t Au g/t Zn % PbR ZnR saannit Kannattavuustarkastelussa on kaytetty seuraavia metallien hintoja Zn 5.40 mk/kg Pb 2.50 " Ag 900 " Au " Rikasteiden arvot ovat : Pb-AgR mk/t ZnR " Tuotannon arvo on 321 mmk, kaytt6kustannukset 226 mmk ja kaytt6kate 95 mmk. Uusia koneita kayttaen saadaan projektin siskoksi % ja vanhoilla koneilla -7.1 %. Kassavirran nykyarvot ovat vastaavasti -79 mmk ja -59 mmk. Kannattavuuslaskelma osoittaa, etta 10 %:n laskentakorkoa kayttaen investoinnit eivat maksa itseaan takaisin. Hopean hinnan pitaisi olla n mk/kg, jotta sisainen korko nousisi 10 %:iin.

7 4 2 GEOLOGA 2.1 Alueellinen geologia Taivaljarven alue kuuluu Kuhmon arkeisen vihreakivivyohykkeen etelaosaan. Paakivilajeina ovat vihreakivialueille tyypilliset happamat ja emaksiset vulkaniitit. Lisaksi tavataan ultraemaksisia vulkaniitteja, sedimentogeenisia kvartsiitteja seka kiille- ja mustaliuskeita. Aluetta ymparoivat erityyppiset happamat syvakivet (liite 1.) 2.2 Taivaljarven alueen geologia 2.3 Malmimuodostuma varsinaisella malmialueella esiintyy ainoastaan erilaisia vulkaniitteja, joista happamat variantit ovat enemmistona. Esiintyman lansipuolella olevassa emaksisessa vulkaniitissa on rautamuodostuma ja itapuolella kapea kiisuliuskehorisontti. Kivilajien yleinen kerroksellisuus on koillis-lounainen ja kaade 70 astetta kaakkoon. Liuskeisuushavainnot ovat yleensa kerroksellisuutta leikkaavia. Venyman suunta on lounaaseen kaateen olleessa 55 astetta (liite 2). Mineralisaatio liittyy happamaan vulkaniittivyohykkeeseen, joka sijaitsee intermediaarisen ja emaksisen vulkaniitin valissa. Malmin isanta- ja sivukivet ovat hapanta vulkaniittia, joka koostuu kvartsista, serisiitista, rikkikiisupirotteesta ja kvartsisilmakkeista. Kattokontaktissa ja sen ylapuolella on karbonaatti-kvartsijuonia. Seka malmi- etta sivukivet ovat kalliomekaanisesti heikkoja. Esiintyma on koillis-lounaissuuntainen, keskimaarin 70 astetta kaakkoon kaatuva, useista rinnakkaisista linssimaisista malmioista koostuva muodostuma. Malmimuodostuman pituus on n. 600 m leveyden vaihdellessa 5-40 m. Akselikaade on 55 astetta lounaaseen. Malmi jatkuu ainakin 600 m:n syvyyteen. Esiintyman molemmissa paissa on siirroksia, jotka katkaisevat malmin poikkisuunnassa.

8 5 Taiva1jarven Ag-Zn-Pb-esiintyman ma1miminera1ogiaa on tutkittu 1ahinna rikastusteknisesta nak6ku1masta (ma1miminera1oginen tutkimus, ). Paahuomio on kiinnitetty ma1min tarkeimpien Ag-kantajien esiintymistapaan ja raekokoon seka ko. mineraa1ien koostumukseen. Tutkimusmateriaa1i (hie- ja ana1yysinaytteet) on Kajaani Oy:n Ma1minetsinnan toimittamaa. Tutkimusnaytteet on ryhmite1ty ko1meen ma1mityyppiin : 1) Ag-ma1mi Ag-rikas, mutta Zn- ja Pbk6yha; 2) Zn-Pb-Ag-ma1mi my6s Zn- ja Pb-pitoisuus huomattava: 2.4 Ma1miarvio 3) ja1kaosan heikko minera1isaatio : ppm Ag. Tyyppien 1) ja 2) keskimaaraiset Ag-pitoisuudet ovat 315 ppm ja 305 ppm (mainitussa jarjestyksessa). Ma1mityyppien tarkeimmat Ag-kantajat ovat dyskrasiitti (Ag3Sb), freibergiitti [(Cu,Ag)10 (Fe,Zn)2 (Sb,As)4 S13] ja pyrargyriitti (Ag3SbS3). Lisaksi on tavattu satunnaisesti meta11ista hopeaa seka freies1ebeniittia (AgPbSbS3). Mikroana1ysaattoriana1yysien mukaan 1yijyhohteen keskimaarainen Ag-pitoisuus on 1uokkaa 0.12 %. Liite 3 edustaa tyyppi1eikkausta, johon on piirretty ma1min rajat hopeapitoisuuden mukaan kayttaen eri cut off -arvoja. Outokumpu Oy:n kannattavuustarkaste1ussa ma1miarvio on tehty konventionaa1ista puo1itusperiaatetta kayttaen. Ma1mivarat on arvioitu hopeapitoisuuden perustee11a siten, etta cut off'ina on kaytetty ko1mea eri arvoa : Ag > 30, Ag > 50 ja Ag > 100 g/t. Hopea on va1ittu arviointiperusteeksi siksi, etta se edustaa noin 75 % tuotannon arvosta. Suoraviivaisesti piirretyt ma1mirajat ovat ana1yyttiset. Eri cut off'ei11a rajaa maarite1taessa on kaytetty paaasia11isesti kairaus1eikkauksissa o1evia ana1yysity1oksia. Ominaispainona on kaytetty 2.85 g/cm3.

9 6 Geologiset malmivarat eri cut offlia kayttaen ovat Cut off Tonnit Zn Pb Ag Au % % g/t g/t Ag > 100 g/t Ag > 50 g/t Ag > 30 g/t Liitteessa 4 on esitetty malmimaarat ja pitoisuudet leikkauksittain. Liite 5 edustaa esiintyman pituusprojektiota, johon on merkitty malmin rajat ja kairareikien paikat.

10 7 3 KAVOS 3.1 Yleista Kaivoksen suunnitelma perustuu louhintatekniseen malmiarvioon t (liite 6.1). Avolouhintana tasta saadaan 720 t. Louhintaan tulevan malmin sivukivella laimennettu keskipitoisuus on : Zn 0.98 % Pb 0.58 % Ag 142 gjt Au 0.35 gjt Sivukivilaimennuksen osuus rikastamon sy6tteesta on keskimaarin 20 %. vuosilouhinta on ensimmaisena tuotantovuotena 250 tja ja seuraavina 6 vuotena 370 tja sisaltaen avolouhitaa 120 tja viiden vuoden ajan. Kaivos toimii 2-vuoroty6ssa 5 paivana viikossa. Malminnoston tehoksi tulee tjd eli 870 tjvuoroo Kaivoksen avausta edeltaa 1.5 vuotta kestava tutkimusvaihe. Tana aikana ajetaan tutkimusvinotunneli ja tutkimuspera tasolle +200, suoritetaan geologinen tutkimus ja perusteellinen kalliomekaaninen selvitys lahinna oikean louhintamenetelman maarittamiseksi. Tutkimusvaiheen paatteeksi tehdaan kannattavuusselvitys. Malminnosto maanalaisesta kaivoksesta tapahtuu trukkinostona. Avolouhosty6t kokonaisuudessaan seka malminnosto maanalaisesta kaivoksesta annetaan ulkopuolisen urakoitsijan suoritettavaksi. Muut ty6t mukaanlukien tutkimusvinotunnelin ajo tehdaan omana ty6na, mika huomioidaan kalusto- yms. hankinnoissa. 3.2 Avolouhos Avolouhosoptimointi ja malmivarat Avolouhoksen syvyys on optimoitu manuaalisesti kayttaen 15 m:n pengerkorkeutta. Avolouhoksen maksimisyvyys on 65 m. Seinamien yleiskaltevuudeksi on otettu 50 astetta, jolloin raakkujmalmisuhteeksi on saatu 1.6:1. Raakun louhinta on t.

11 8 Louhintaan tulevan malmin maara on 720 t. Sivukivilaimennuksen osuus tasta on 15 t. sivukivilaimennus s1saltaa seka puhdasta raakkua etta laadultaan cut-off rajan alittavaa malmia (malmiluokkaa Ag = g/t). Naiden osuus laimennuksesta on arvioitu ja otettu huomioon laskelmissa. Avolouhintaan tulevan malmin louhintatekninen arvio on : Malmimaara 720 t Zn 0.59 % Pb 0.31 % Ag 85 g/t Au 0.19 g/t Avaus ja louhinta Ennen louhinnan alkua poistetaan irtomaata n. 190 m3. Koska maanpoisto tapahtuu vetisella suolla ja irtomaat sisaltavat turvetta ja mutaa, on alue mahdollisimman hyvin kuivattava. Tama edellyttaa rom. Taivaljarven kuivatusta kaivoksen toiminnan ajaksi. Ennen raakun louhinnan aloittamista seka my6s tuotannon aikana on malmin rajojen maarittamiseksi suoritettava tarpeeksi tihea geologinen tutkimus. Avolouhososassa malmin laatu vaihtelee voimakkaasti ja sen selektiivinen louhinta tulee olemaan vaikeaa. Maanpoisto ja noin 150 t raakun louhinta suoritetaan ennen tuotannon alkua investointina. Avolouhinnasta saadaan malmia rikastamon sy6tteeksi keskimaarin : 120 t/a = n. 560 tid = n. 280 t/vuoro Raakun louhinta on keskimaarin : 170 t/a = n. 800 tid = n. 400 t/vuoro Kaikki avolouhosty6t annetaan ulkopuolisen urakoitsijan suoritettavaksi. Avolouhinnasta johtuvat kustannukset on arvioitu seuraaviksi Maanpoisto 8.5 mk/m3 Raakun louhinta 12 mk/t) = 29 mk/malmi Malmin louhinta 14 mk/t) tonni Avolouhoksen pumppaustarpeeksi arvioidaan 1 m3/min. Tulvakausina on varauduttava kolminkertaiseen pumppauskapasiteettiin. Avolouhoksen sijainti kay selville liitteista 7 ja 8.

12 9 3.3 Maanalainen kaivos Louhintatekninen malmiarvio Maanalaisen kaivoksen louhintatekniset malmivarat ovat yhteensa t sivukivilaimennus mukaan luettuna. Nostoon tulevan malmin iaatu on keskimaarin : Zn 1.14 % Pb 0.69 % Ag 165 g/t Au 0.42 g/t Malmiarvio ja louhintasuunnitelma on esitetty liitteessa 6.1. sivukivilaimennuksen keskimaarainen osuus rikastamon sy6tteesta on 20 %. Laimennus sisaltaa cut-off rajan alittavia malmeja (pitoisuusluokat Ag = g/t ja Ag = g/t) seka puhdasta raakkua. Naiden osuus laimennuksesta on arvioitu profiileittain. Malmien talteensaanniksi on arvioitu 95 %. Taman lisaksi malmitappioiksi lasketaan vaakapilareihin jaava malmi, n t. Pystypilareihin louhinnan alkuvaiheessa jatettava malmi oletetaan saatavan my6hemmin talteen. Maanalaiset malmit on jaettu kolmeen paaalueeseen A, B ja C. Alue A sijaitsee profiilivalilla , alue B profiilivalilla ja alue C ainoastaan profiilin vaikutusalueella (liite 7). My6s paamalmien suuntaisia paralelleja esiintyy. Niiden jatkuvuus pituussuunnassa rajoittuu yleensa vain yhden profiilin vaikutusalueelle. Liitteessa 7 esitetty shemaattinen malmimalli sisaltaa joitakin cut-off rajan alittaviakin lohkoja. Alueet on jaettu pienempiin lohkoihin, jotka on rajattu syvyyssuunnassa 75 m valein olevilla lastaustasoilla ja pituussuunnassa kunkin profiilin vaikutusmatkalla. siten esim. liitteen 6 kunkin lohkon (stope) osoite koostuu merkinnasta profiili/lastaustaso (esim /175). Liitteessa 6.2 on esitetty malmiarvio ja tuotantosuunnitelma, jossa on laskettu mukaan t sellaisia malmeja, joiden pitoisuus alittaa taparasti cut-off rajan annetuilla metallien hinnoilla. Jo noin 5 %:n hopean hinnan nousu kaytetysta 900 mk/kg

13 Kaivoksen avaus muuttaisi naiden malmien louhinnan kannattavaksi. Naiden malmien louhinta lisaisi kaivoksen elinikaa 1.5 vuodella. Aikataulullisesti louhinta tapahtuisi 8. ja 9. tuotantovuotena. Maanalainen kaivos avataan vinotunnelilla, joka ajetaan kaltevuuteen 1:7, ja jonka poikkipinta-ala on noin 20 m2. Laht6 sijaitsee murskaamon laheisyydessa karttaliitteen mukaisesti (liite 8). Vinotunneli ajetaan liitteen 7 mukaisesti malmia seuraten sen jalkapuolella turvallisella etaisyydella louhoksista huomioon ottaen malmin tutkimisen timanttikairauksin vinotunnelista kasin. Lastaustasot ajetaan alueittain 75 m:n valein ja valitasot 25 m:n valein. nvestoinniksi lasketaan vinotunnelia yhteensa noin jm, josta noin m ajetaan tutkimusvaiheen aikana. Lisaksi ajetaan tasoperia noin jm. Ennen tuotannon alkua valmistellaan louhintaan 1. maanalainen louhos kokonaisuudessaan. Kaivoksen tuuletusta varten louhitaan 2 tuuletusnousua. Lisaksi louhitaan ja varustetaan tarpeelliset tilat rajahdysainevarastolle, ANO-sekoittamolle, ruokailu- ja huoltotiloille seka maanalaisil1e pumppaamoille yms. Koska kiven ajoa ja nousujen ajoa lukuunottamatta kaikki kaivoksen avaukseen liittyvat ty6t on tarkoitus suorittaa omana ty6na, joudutaan suorittamaan seuraavat laite- ja kalustohankinnat peranajojumbo 1 kpl lastauskone 1 pultitusjumbo 1 ruiskubetonointilaite 1 panostusajoneuvo 1 saksilava-ajoneuvo 1 kompressori 1 pienajoneuvo 1 Lisaksi tarvitaan pumppuja, putkia, tuulettimia yms,

14 Valitasolouhinta Maanalaiseksi louhintamenetelmaksi on suunniteltu valitasolouhinta, jonka periaate kay selville liitteesta 9. Malmit jaetaan vaakapilarein valitasolouhoksiin ja nama edelleen pystypilarein pienempiin osiin (liite 7). Louhosten katto tuetaan vaijeripulttiviuhkoin ja/tai mandoliinipultituksella. Louhinnassa sovelletaan makasinoivaa valitasolouhintaa (liite 9). Esitetyin tukemistoimenpitein oletetaan valitasolouhinnan onnistuvan suunnitellun sivukivilaimennuksen puitteissa, vaikkakin kairasydamista mitatut kivilajien lujuusarvot (liite 10) viittaavat heikkoihin kivilajeihin. Tilanteelle on eduksi, jos kallion jannitystila on louhoksiin nahden edullisessa suunnassa ja kallio on ehytta. Kalliomekaaniset selvitykset ovat valttamatt6mia ennen lopullista louhintamenetelman valintaa ja tarkempia kannattavuuslaskelmia. Jannitystilamittauksia suoritetaan useammalla eri tasolla vinotunnelin ajon yhteydessa. Lohkon B louhokset lukuunottamatta paralelleja taytetaan syklonoidulla jatteella tason +275 alapuolisilta osiltaan. Profiiliin muodostetaan kuitenkin ensin pilari kovettuvasta taytteesta. Taytemassan johtamiseksi louhoksiin porataan taytt6reika tason hyvalaatuisten malmien saaminen louhintaan niin aikaisessa vaiheessa kuin mahdollista on kaivoksen kannattavuudelle erittain merkityksellistao Tahan on arvioitu paastavan jo ensimmaisena tuotantovuonna edellyttaen, ettei kalliomekaanisten syiden vuoksi jouduta louhitajarjestysta muuttamaan. Syntyneita tyhjia louhoksia voidaan kayttaa my6s valmistavien t6iden raakun kaatopaikkoina. Valitasolouhinnassa tarvitaan edella esitetyn kaluston lisaksi viela : pitkareikaporauslaite 1 kpl lastauskone 1 " pienajoneuvo 1 " Malmin nosto annetaan ulkopuolisen urakoitsijan suoritettavaksi. Urakoitsija huolehtii my6s ajoteiden kunnossapidosta.

15 Kaivoksen ilmastointi Vedennosto Sahkoistys Kaivoksen tuuletusilmamaaran laskenta perustuu kaivoksessa kaytossa olevan dieselkaluston hevosvoimamaaraan. lmamaaraksi on laskettu m3/h. Raitista ilmaa puhalletaan kaivokseen ilmanvaihtonousun (VN1) (liite 7) kautta, joka varustetaan myos lammityslaitteistolla. poistoilmanousun (VN2) kapasiteetti on m3/h, jolloin vinotunnelin tuuletukseen menee ilmaa m3/h. Raitisilmanousu rakennetaan varapoistumisreitiksi kaivoksesta. Pumppaus on kaksivaiheinen. Ensimmaisen vaiheen pumppaamo rakennetaan tasolle +450, jonne vedet johdetaan ylemmalta tasolta ja pumpataan pumppaamon alapuolisista osista. Taman pumppaamon pumppaustarpeeksi on arvioitu keskimaarin 0.8 m3/min. Vedet nostetaan tasolle +125, jonne rakennetaan kapasiteetiltaan 1.8 m3/min pumppaamo. Tahan pumppaamoon voidaan johtaa myos avolouhokselle kertyneet vedet. Tarkempaa tietoa veden tulosta kaivokseen saadaan tutkimusvaiheen aikana. Kaivokseen rakennetaan 6 kv:n keskijannitejohto. Maan ale rakennetaan 4 muuntamoa ja tarvittava jakeluverkko. Kaivoksen installoiduksi sahkotehoksi on laskettu n kw Kaivososaston (+ geologia) tyovoima Maanalaisen louhintavaiheen aikaiseksi tyovoiman tarpeeksi on arvioitu kaksi ylempaa toimihenkiloa, viisi teknista toimihenkiloa seka 26 tyontekijaa. Urakoitsijoiden tyovoimaksi kaivoksen malminnostossa ja avolouhosurakoinnissa arvioidaan 20 henkiloa.

16 Kaytt6kustannukset ja investoinnit Maanalaisen kaivoksen kaytt6kustannusten on arvioitu olevan keskimaarin n. 66 mkjmalmitonni. Kaytt6 kustannukset vaihtelevat syvyyden suhteessa ja taytt6tavasta riippuen mkjt. Kaytt6kustannuksiin on laskettu : louhinnan valmistavat ty6t louhinta yleiskustannukset ulkopuoliset palvelut (nosto) Kaytt6kustannukset sisaltavat my6s koneiden ja laitteiden kunnossapitokustannukset. Liitteen 6 sarakkeessa mkjt on esitetty kunkin lohkon kaytt6kustannus. Kaivoksen + geol. tutkimuksen investoinnit ovat tutkimusvaihe, sis. kalusto 23.9 mmk kaivoksen avaus + geol. tutkimus 33.0 louhintakalusto 4.8 " avolouhos 4.0 " Yhteensa 65.7 mmk i1man investointivarausta rnvestointien jakautuminen eri vuosille on esitetty liitteessa 11.

17 14 4 RlKASTAMO 4.1 Rikastamon kayntitunnit ja tuntisy6tt6 4.2 Rikastusmenetelma Aikaisemmasta kannattavuustarkastelusta poiketen rikastamo on suunniteltu jatkuvaan 3-vuoroty6hon. Ensimmainen toimintavuosi on keskeytyvaa 3-vuoroty6ta, jolloin tarvitaan kolme ty6vuoroa. Toisesta vuodesta eteenpain tuotanto on jatkuvaa 3-vuoroty6ta ja vuoromiehist6ja tarvitaan viisi. Rikastamon siilotilavuus on suurennettu riittamaan viikonlopun yli kestavaan ajoon. Ensimmainen toimintavuosi: aktiivinen kayntiaika 41 pv/viikko = h/y vahennetaan korjaus- ja juhlapyhaseisokkeja 5 pv/y = - 120» vahennetaan kesaseisokki 4 vk = 20 pv = - 480» = h/y tuntisy6tt t = 49.8 t/h 50 t/h. Toimintavuodet 2-7 ja 2-9: aktiivinen kayntiaika 7 pv/viikko = h/y vahennetaan korjaus- ja juhlapyha seisokkeja 36 pv/y = - 864» vahennetaan kesaseisokki 20 pv = kayntiaika vuodessa t tuntisy6tt6 = 49.6 t/h - 50 t/h h/y Kapasiteetin lisays on saavutettu vuotuista kayntiaikaa jatkamalla rikastamon koneiston pysyessa ennallaan. Neljan viikon kesaseisokki on sailytetty koko ajan, jolloin ei tarvitse kesaloma-ajaksi sijaishenkil6kuntaa. Rikastusmenetelmassa on murskaus toteutettu sulkeisella murskauspiirilla. Murskaus on kolmivaiheinen kasittaen esi-, vali- ja hienomurskaimen. Hienomurske varastoidaan hienomurskesiiloon, joka toimii primaarijauhatuksen sy6tt6siilona.

18 15 Jauhatus on kaksivaiheinen tanko-kuulajauhatus, jossa kuulamylly on kytketty sulkeiseen piiriin luokittimena toimivan hydrosyklonin kanssa. Vaahdotusmenetelma on selektiivinen vaahdotus, jossa ensin erotetaan jalometallipitoinen lyijyrikaste ja lyijyvaahdotuksen jatteesta vaahdotetaan sinkkirikaste. Molemmat rikasteet varastoidaan kuivaamatta suodatuksen jalkeen jatkojalostukseen kuljetettavaksi. Hopea-lyijyvaahdotuksessa on varauduttu kasittelemaan malmia, jossa ajoittainen rautakiisumaara on korkea varustamalla vaahdotuspiiri laitteilla lopullisen kertausvaahdotuksen suorittamiseksi emaksisessa lietteessa. Murskaamo on erillinen rakennus ja rikastamo on oma rakennnuksensa, jossa jauhatus-vaahdotus-vedenpoisto on sijoitettu yhteen halliin. Murskaus- ja rikastuskaaviot ovat liitteissa 12 ja 13 seka koneluettelo liitteessa Arvio rikastustuloksista Laskelmissa kaytetyt metallien saannit perustuvat VTT:n tekemaan rikastustutkimukseen. Malmista on laskettu tuotettavaksi pitoisuudeltaan 30 % Pb sisaltava jalometallirikaste ja 50 % Zn sisaltava sinkkirikaste. Jalometallirikaste ei ole alhaisen Pb-pitoisuutensa vuoksi markkinoitavissa pelkastaan lyijyrikasteena. Liitteessa 15 on esitetty tuotantoarvio, joka perustuu liitteessa 6 olevaan louhintasuunnitelmaan ja em. VTT:n rikastustutkimukseen. Merkittava piirre arvioiduissa rikastustuloksissa on jalometallien korkea saanti jalometallirikasteeseen. Korkeat saantiluvut perustuvat tutkitunlaisista malmityypeista tehtyihin rikastuskokeisiin. Parempiin tuloksiin paaseminen ei tunnu todennak6iselta. Arvioidut saannit: Pb Zn Ag Au Saanti-% lyijyrikasteeseen Saanti-% sinkkirikasteeseen

19 Rikastuskustannukset 4.5 nvestointikustannukset Rikastamon kaytt6kustannusten on laskettu olevan 23 mk/kasitelty malmitonni. Kaytt6kustannuksiin on laskettu: sahk6energia, tuotantotarveaineet, rikastamon tuotantopalkat, kunnossapito, rikastamon yhteiset kustannukset. Rikastamon kaytt6henki16kuntaan kuuluu ensimmaisena toimintavuotena yksi ylempi toimihenki16, yksi tekninen toimihenki16 ja kymmenen ty6ntekijaa. Kapasiteetin noustessa toisesta kayntivuodesta eteenpain lisaantyy rikastamon kaytt6henki16maara kuudella ty6ntekijalla, koska lisaantynyt malmimaara kasitellaan kayntiaikaa lisaamalla tuntisy6t6n pysyessa entisellaan. Rikastamon kaytt6kustannusten on arvioitu laskentatarkkuuden puitteissa pysyvan ennallaan kapasiteetin noususta huolimatta, koska tuntisy6tt6 ei muutu. Rikastamon investointikustannus on 43.4 mmk uusilla koneilla ja laitteilla ja 34.7 mmk kaytetyilla ja uusilla laitteilla. nvestointi sisaltaa : koneet ja laitteet asennettuina verot ja rahdit edelliselle rakennukset (murskaamo, rikastamo, tuotevarasto) putkistot sahk6istys instrumentointi suunnittelu projektin toteutus, asennusvalvonta varaosat palautusvesi- ja tuorevesipumppaamot, jatelinja.

20 17 5 NFRA 5.1 Projektin hoito 5.2 Maan hankinta 5.3 Energia 5.4 Kunnossapito Seuraaville kustannuksille : projektin johto, tiedotus, rakennusvaiheen toimisto-, ruokala- ja sosiaalitilat, toimistotyot, kuljetukset, tyosuojelu, palosuojelu, ymparistonsuojelu, viranomaisilta hankittavat luvat seka projektin muut yhteiset kustannukset on varattu 2.0 mmk. Koko projektin yleisaikataulu on liitteessa 18. Maa-alueiden ja kiinteistojen hankintaan varataan 2.4 mmk. Sahkoenergia saadaan Kajaani Oy:n Katerman voimalaitokselta, josta rakennetaan 19 km pituinen 110 kv johto kaivosalueelle. Johdon kustannukset ovat 3 mmk. Laitoksen huipputeho on n. 3.5 MW. Sahkoenergian hinnaksi on arvioitu 20 p/kwh. Vinotunnelin avaamisen ja rakennusaikainen sahko saadaan jo rakennetun 20 kv johdon kautta. Kaytettavissa on 500 kw. Tarvittaessa voidaan kayttaa dieselaggrekaatteja lisana. Sahkon hinnaksi on arvioitu 30 p/kwh. Energian hankintaan liittyvat sahkolaitteet maksavat 4.4 mmk. Tahan sisaltyy paamuuntoasema, 6 kv maanpaallinen jakeluverkosto ja korjaamon muuntamo. Osastojen sahkoasennustyot sisaltyvat ko. osaston kustannuksiin. Kaikista sahkoasennustoista on laskelma liitteessa 16. Kunnossapito organisoidaan ja varustetaan siten, etta se nopeasti selviytyy normaaleista korjaus- ja huoltotehtavista. Erikoiskorjauksissa, perus- ja vuosikorjauksissa tarvitaan konevalmistajien ja erikoisliikkeiden palveluja. Konekorjausten puolesta tilannetta helpottaa se, etta avolouhostyot ja malminnosto kaivoksesta seka rikasteiden kuljetus kaivosalueelta annetaan

21 18 ulkopuoliselle urakoitsijalle. Urakoitsijoille varataan tarpeellinen alue korjaus- ja huoltotoimia varten. Kunnossapidossa tarvitaan 4 teknista toimihenkiloa ja yhteensa 18 tyontekijaa. Kunnossapidon kaikki kayttokustannukset on laskettu mukaan kaivoksen, rikastamon ja yhteisiin kustannuksiin. Kunnossapidon investointikustannukset Korjaamo-varastorakennus n. 700 m2, kevytrakenteinen, 1700 mk/m2 1.2 mmk Koneet ja laitteet 0.3 " Tyokalusto ja kalusteet 0.2 " Huoltoajoneuvot 4 kpl 0.4 " Poltto- ja voiteluainehuolto 0.05 " Varaston kalusto 0.05 " Yhteensa Varaston arvo Kupi ja varasto yhteensa 5.5 Sosiaalitilat ja toimisto 2.2 mmk mmk N. 600 m2, elementtirakenteinen 3000 mk/m2 1.8 mmk 5.6 Teollisuusalue, tiet ja padot Teollisuusalueen yleissuunnitelma on esitetty liitteessa 8. Valtatielta 9005 rakennetaan tie teollisuusalueelle nykyisen metsaautotien paikalle. Muita teita alueelle rakennetaan lisaksi noin 1 kd. Avolouhokselle vieva tie kuuluu avolouhoksen investointeihin. Tehdasalueen paikan maaraytyrniseen ovat vaikuttaneet paikallinen topografia, lyhyt malmin kuljetusmatka avolouhokselta rikastamolle seka jatevesien lyhyt pumppausmatka suunnitellulle jatealueelle. selkeytetyt jatevedet johdetaan Koivupuron kautta Ollinjokeen ja edelleen Hietasen jarveen.

22 19 Teollisuusalueen maantasauksiin, teiden ja patojen rakennukseen tarvittavat massat on suunniteltu saatavan suurimmaksi osaksi avolouhoksen maanpoistosta seka raakun louhinnasta. Kaivoksen toimesta ei rakenneta kaivosalueelle eika muuallekaan asuinrakennuksia. Kustannukset : Maan tasaus ja taytt6 koko 150 x 250 m 1.5 mmk Tiet leveys 7 m m leveys 4 m m yht. 0.4 " Vesi- ja viemarijohdot 0.4 " Padot 5.0 " Yhteensa 7.3 mmk 5.7 Kaivoksen henkil6st6 Ylemmat Tekniset Teoll. Ty6n Yht. toimi toimi toimi tekihenkil6t henkil6t henkil6t jat Konttori Kaivos + geol Rikastamo Kunnossapito Yhteensa Urakoitsijat nfran investointikustannukset Yht. mmk v mmk v mmk Projektin hoito Maan hankinta Energia Kunnossapito Sosiaalitilat ja toimisto Teollisuusalue, tiet ja padot

23 20 6 KANNATTAVUUSLASKELMAT 6.1 Laskentaperusteet Malmivarat Avolouhos Maanalainen Yhteensa Mt % Zn C % Pb g/t Ag g/t Au Kapasiteetti Ensimmaisena vuonna 250 t, sen jalkeen 370 t/v. Tuotanto tulee alusta lahtien osittain avolouhoksesta, osittain maan alta. Projektin elinika ja aikataulu (liite 18) Projektin elinika on 11 vuotta jakaantuen seuraavasti tutkimusvaihe 1.5 v rakennusvaihe 2 v tuotanto 7 v Tuotteet Malmista rikastetaan erilliset Pb-Ag- ja Zn-rikasteet. Rikasteiden rahdit : ZnR 155 mk/t (Keski-Eurooppaan) PbR 155 " ("" ) nvestoinnit nvestoinnit ovat yhteensa 161.1/136.4 mmk (uudet koneet/vanhat koneet). Laskelma sisaltaa 20 %:n investointivarauksen. Tutkimusvinotunneli + geolog. tutkimukset Kaivos ja geologia Rikastamo mmk nfra Yhteensa Kannattavuustarkastelussa on lisaksi kaytetty kaytt6paaomana 30 % vuosituotantoarvosta.

24 21 Kaytt6kustannukset Metallien hinnat Kaytt6kustannukset on arvioitu outokumpu Oy:n kaivoksilta saatujen kokemusten perusteella mk/t Kaivos ja geologia 55.4 Rikastamo 23.0 Yhteiset 8.3 Rahti 4.7 Yhteensa 91.4 Laskelmissa on kaytetty Outokumpu Oy:n PTS-hintoja. 6.2 Kannattavuus Pb Zn Ag Au 7 Laskentakorko 10 % mk/kg 5.40 " 900 " " r,)c, e>j co \1..-\1.0 E, r.: G -./J.. ( i.l \-( (" 1 )( ) -. 1 \'1, r '" ') l. C; ) " Tuotannon arvo 321 mmk jakaantuen seuraavasti : t mk/t Arvo mmk Pb-Ag-rikaste Zn-rikaste , Yhteensa Tuotannon arvo jakaantuu eri metallien kesken seuraavasti Ag 75 % Zn 13 % Au 8 % Pb 2 % Kaytt6kustannukset Kaytt6kate : Kumulatiivinen kassavirta : (liite 19) Sisainen korko Takaisinmaksuaika (liite 19) mmk 95.0 mmk, nykyarvo 47.8 mmk / mmk, nykyarvo -79.1/ /-7 % nvestoinnit eivat maksa itseaan takaisin

25 Herkkyysanalyysit Symbolit (liitteet 20 ja 21) : SSKO % MAKU MENO NVE RAR (PbR) RAR (ZnR) RAR (PbR + ZnR) sisainen korko louhintakustannukset kaytt6kustannukset investointikustannukset Pb-Ag-rikasteen arvo Zn-rikasteen arvo Pb-Ag + Zn-rikasteen arvo 6.4 Johtopaat6kset Liitteen 20 mukaisesti projektin kannattavuus on prosentuaalisesti herkempi investoinneille kuin kaytt6kustannuksille. Hanketta on mahdoton saada kannattavaksi investointeja jajtai kaytt6kustannuksia alentamalla. Muutoksen pitaisi olla n. 70 %, jotta sisko olisi n. 12 %. Sisko on herkempi Pb-Ag-rikasteen arvon muutoksille kuin Zn-rikasteille (liite 21). Rikasteiden yhteisarvon noustessa 50 % kohoaa sisko n. 10 %:iin. Rikasteiden arvo on riippuvainen rikastemaarista (malmin pitoisuus j metallien saanti rikasteisiin) jajtai metallien hinnoista. Kannattavuuslaskelma osoittaa, etta 10 %:n laskentakorkoa kayttaen investoinnit eivat maksa itseaan takaisin. Tulos on niin negatiivinen (sisko -10 %), etta ainoastaan hopean hinnan tuntuva nousu saisi hankkeen kannattavaksi. Jos esim. molempien rikasteiden hinta nousisi 50 %, olisi sisko 10 %. Tuotannon arvosta n. 75 % tulee hopeasta~ Joten sen hinnan pitaisi olla n~ mkjkg, kun kaytetaan uusia koneita ja laitteita.

26 Liite SElTYKSET ::;::...,.. Ultr&-emAkslnen ~.-:'-of ' vulkanhtti Emikalnen vulkenllttl L2±l H8~n vu nllttt A- rloa 0 kvartallttl Kle "uske 1m MuahfJu.ske Fe -muodoatuma D Granllttl fill ],'-:::: -, " Too.Wtll PohJan auunta ~ ~ Pyroklutlala -~. rakentelta Tyynyluva t 1 Splnlfex rakennelta ,.::.:;,' >: ~, A' km.. B 0' 2km TPASJARV Tipasjarven Hietajarven alueen geologinen kartta. )( TAVALJ~RVEN MALMESNTYM~

27 Liite 2 Jl 120~, ';. ' 'lt l ' - -,......A... _'V-:. - t....., ~ ~ v " v ".., v v v v v 0 0 ('oj." > v , " v,,, v v,, v v... i V v 'k ~v '', i v\,,, ~, i V v ',.., v \v v, v \ V ",, '\,.. v i ~ ~v,, v " ",, \ \, v \ \, v.\, ~ v v f v, \ \,,\ \ v v \ \ \, \. ~\,v v v \ '(' v i V v v,, v,.).,' ~v V 0 V, 0 ~ v v., V, >, v V V C), D Hapan Yulkanllttl ~ nlermed laar lnen Yulkan illtl G:3 U ~ Emlkal nen Ulr8emlkiinen Rautamuodoatuma Kiliullulke Ị", Zn - Pb - Ag - mlner.t in.tlo ~ lulfldlrlkal Oil \\\ SK - raltoj. Kerroltulllluul j. t d. L1ulkelluul. 'ass venyml (lta.de Lelkkll.1 lulkelluul jl k.lt.en luuntl K.lr.relkl 09K OUTOKUMPU OY KA VOSTEKNLLNEN RYHMA KAJAAN OY TAVALJARV Geologlnen kartts T.Korltalo C:3~ 1 : 8000 J

28 KAJAAN OY TAVALJARV Kairausleikkaus x = m 1 : 1400 Ag > 100 ppm l -'.J Ag ppm Ag ppm D Ag < 30 ppm r:-::l L...:J, Hapan vulkaniitti /'Kairareikii -, \ '

29 OUTOKUMPU OY Kaivosteknillinen ryhma Tuomo Korkalo/RST (1) 504/86 Geo T A V A L JAR V KAJAAN OY Mal m i a r v i 0 Ag > 100 g/t lag g/t Ag g/t LEKKAUS Tonnit % % g/t g/t Tonnit % % \g/t g/t Tonnit % % g/t g/t Zn Pb lag Au 1 Zn Pb Ag Au Zn Pb Ag Au , Yhteensa YHTEENVETO : cut 0 f f Ag > 100 g/tl Ag > 50 g/tl Ag > 30 g/t L_0=-...:...:.3=--4=--1L-...:8:...:1::..J1:...:0:...:.--=2:...:0:...L..-...l...-.L..-_----'---_---!...-_----..! ----! ! ' '--- l' f-'. f-'. rt (D ~

30

31 L11te OUTO<UMPU OY MNNG CONSULTNG NTO HEKKLA / TF kajaan OY, TAVALJARV PRODUCTON SCHEDULE No.1 Tm~~ES AND GF<ADE \ '!::';:,F< S TClF'E: fl.~ ". '"'7 r 1'.11-'" ( ~ t " " _.' 1.00 OPEN PT 11260/ /175 11:~60/ O. ~J ~' 1.87 f ::' S' 0.48 C () TOTPd n.oo ================================================= <:;' ij.7.36 TONNES AND GRADE YEAF< STOPE TONNES. Z NC. LEAD Ag ppm Au p pm M<: /T t :t ":2 6 ( >/ 425 :. 1. ::::00./ SOC J / 17::=': 6,» (} ? 4. 0U 5 7 ;S ( ) 74" O() TOT~~L. 10. CO ===============================================: = ~~7nooo ( l " "j. 51. c)2

32 Liite TONNES AND GRADE YEAR STOPE TO\l\JES 'l. ZNC ~~ LEAD Ag ppm ALl ppm M</T.... : : 00 OPEN F' T (.. ) Or.. ) 11300/ / :[ (.... )0.. (.. ; (,;:.... : L L...."\, 11220/ () ~ (.. j(j '-JL' 1;- ) ' /f (>. 22 <) , Q ' 00 o ().. ~ /250 P ;;. 18 i 59 5! 7.CO B. OO =:=============================================== TOTAL o (> 0.39 T O N N E ~; AND GFiADE YEAFi S TOPE TONNES 'l. ZNC 'l. LEAD Ag p p m Au ppm Mf::/T.....~. 7 oo -;r;-, 86 0 L 0 0 or':'en F' T O (.ị 14 C;::j.9 ~,.., 1 ( '":' 11440/250p :~ :..~..iO..: ,,-,0 1 (:: 4 1 {-\ t 1 ; ~. ~ /350 t<.:::(> ~ ~ / ~::: ' C:-" /350p 5..~,O O O..;; wl Cj 2.,.-:"" / ~275 6 ~;'(J O O \-..._ o o-:~ _' Ei, o, ( h ) ================================= =============== TCJTA L ~ 16 '.' '-'

33 Liite TONNES AND GRADE YEAR STOPE TO~~NE S ~~ ZNC Ag ppm Au ppm MK/T 5.00 OPEN F' rt i - 10 j 19. ( / (> 0 0 ( - ) 83 L r ) :::~ 4 6/ ::: ~::'2 (.. )( ) ( ) :~ ~::~ 58 0(::' J7... ( Te::: f.. -:!' :i. l::::20/425 p L1.rJO OO ().2("]..:.:. "-:'..:~ )( - ) () l ", ~..) - "..' 5(),,-\ -~i 1 ( -.. ( ) 1 1 :: 1. \)O ~ / '.:50 0~ LJ OOOO...' "...' \). 1 7 c;;.l l)., 1 H.. ~...L o - :~ , :':'~ :~~()./ :::5(i 45( ;i) () rr :», _.'._ r-:»..::. 1 'n"..' - ) :.... ;... )(- j ================================================= TOTAL TmmES A ~~ D GRADE YEAR STOPE TONNES ~~ Z NC ~~ LEAD Ag p pm Au ppm MK/T 6.00 OPEN PT / c, 8:5 c) ',) / 5 00p ? C / J 14 40/2:::; O. BEl (l / ~) / ~; O O al~p. < ::-::: 1 : ( H) ,,00 ~ :.== = =.= == = = = = ===== = = = = = = = = = = == = = = = == = = = = = = = = = = = = = (; 5.~ " ~2 3 ~.7,, 2 6

34 Liite TONNES AND GRADE YEAR STOPE TONNES % ZNC % LEAD Ag ppm Au ppm MK/T / 5 002l1c.p (> / (). 2 9 O so.on / ~) 52 13:.. (H) o :: ::~ / c) (;. oo / ( 66 1 ~~ ~S ( ; /25(:)P ~ ~()() ~ :) O 1..4 ::::: o u "(:o ' " - 1l! ', , - 11, j, UU,.,/ ;:A)(l a.' p -/,;L i) 1 i) U U ,,:22 14'7' " O() D.OO ===============:================================= TOTAL ( H) () TONNES AND GRPDE YEAF, STOPE TONNES % Z NC % ~EAD Ag ppm Au ppm Mi<.lT U ~j (i e) t;. i) t) t3 ( )l) ~. O. UO T C::T {~.., =::==:== := := = ==== =.======:=~:=== = ============= = ====:= : : : = = = EF:F.:

35 L11te TONNES AND GRADE YEAR STOPE TONNES % ZNC % LEAD Ag ppm Au ppm MK/T 9.00 TOTAL ================================================= o ERR ERR ERR ERR ERR TONNES AND GRADE YEAR STOPE TONNES % ZNC % LEAD Ag ppm Au ppm MK/T TOTAL = == = ===:=== = =:====== = = = === = = = = = = ==== = = = = = = = = = = = = = = o ERR ERR ERR ERR ERR

36 Liite SUMMAR "'!" TABLE YEAR TONNES. ZNC. LEAD Ag ppm ALl ppm M</T :.~ o() \) , <)( () t i) 8 6.QO ' ' ) oo :::::' , J..00 o :-i O?;> o '::-.O~~J B.OO = ======:========= =:================================================== TOTAL ()

37 Liite 6.2, OUTOKUMPU OY MNNG CONSULTNG NTO HEKKLA 1 TF KAJAAN OY, TAVALJARV PRODUCTON SCHEDULE No.2 TONNE S AND GRADE TONNES % l NC % LEAD Ag ppm 1.00 OPEN P T p()(:) / / () / =======================~============= =========== TOTAL TONNES AND GRADE YEAR STOPE TONNES % Z NC 'l. LEAD Ag ppm Au ppm MK/T 2.00 OPEN PT ~~ / ~~ / ~ ~ : / o. 6 2 ~ ~ i ~~.! 0 U " / ,.. ~c ~C7 ' _ '. ; ~ J ~ ~ ================================================ TOTAL

38 Liite TONNES AND GRADE YEAR STOPE TONNES % ZNC % LEAD Ag ppm Au ppm i'1k /T 3.00 OPEN PT e:: _,._1 00 ( j 1<i 1 4 OU ( j '. i / , - -.L 1126(:. /4: : ~; () ().L ( i(i / ::, t. 5 (~ o, T :; 1B 1 - ( )( - j,.ị -4 <,~ : ~ c) oo.. J. 11 '+::::: 0./. 7 ~.) U 1 '~.l.~., (:' ( ) (.. ) c) 4:':: '"59 S ( J ,.,.N_. :L 1 4'+O/ 250p 900().,::'..::... " UO.~:. 1 :::1 ~.:.;.::?.. so " ================================================= (j n () 5 (). ()2 Tm,j!\ES A~~D GRADE. YEAR STOPE TONNES!. ZNC!. LEAD Aq ppm P,li. ppm i""f::: /T OPEN F'T o o( - ) o 1 '"",7 14 (i ( ) 11440/250p " ( )( - - )..:: so,..., i L (!:. ~l o, /350p o A (i i 11~ OO / c)" 7 7.L S() " (H) " F ~ oo o, >:> (;.:==:==:=====::===:============:======='=========:==:::===== 1.36 O..:17 5 1:1 1.::.

39 Liite TONNES AND GRADE YEAR STOPE TONNES ~~ ZNC ~~ LEAD Ag ppm Au ppm MV/T 5.00 open pit 11400/ / OOJ~/ 50Cl( / TOTAL : () C). 5 8 o.2c,1 2:S (> ': :5 0: (~! C ,00 ================================================ 1~'") 1 L (). 5 ( ).J.._....J. '_.' TDN~'~ES AND GF,ADE YEAR STOF'E 7 TONNES..<- NC ~, LEAD Ag ppm Au ppm Mf:::T t;,.oo open p i t 1 1 ;~ 2 ()./ 35(> 1 1 ;. 1 OO~./ =:OOp / 2 00 :. 1440/ / ::0 / ~:5 0 0 Cl. "p TOH "1 L r-v 7.O(i ( j () "t OOOO (i. 37 O O ( J,, O t.\ ::- 1,..,7 i, -J 0 0 (J J.i:-.' ======:================ =========================

40 Liite TONNES AND GRADE YEAR STOPE TONNES % ZNC % LEAD Ag ppm Au ppm M~<lT 1' / 5 0 0alrtp :[ () / / ::::: (; 3 ~: ; t.,c) O() / O / / 250 p ~ O OO O 1. 4 : : : ~ : L 111 J. nn~ _. 'JC\. /i~nn~l..-.p."..l 1n1on _... _ n~ o, 4 t ~i ~l.oo ============== ================= = =========== ===== TOTAL. :::; ( ) " TONNES AND GRADE '/ EAF\ STOPE TONNES % ZNC % LEAD Ag pp m Au ppm MK /T / O () (; / (; / 5 00al~p.p / p :' () /425p (). 32 (> ':)/ (:)(} /~)O (;,::. i ~ p bel. OO / ~) 4 ~:; O (;.29 6~i , ' C :[ ::'. J O = = = = ~ : = :. =:= ~= ~ = : ~ = = == = = = = = = ; := = := = = = = : = = = = : = = = = = = = = = = = = = = = (). 41 1()5. 2 l J

41 Liite TONNES AND GRADE YEAR STOPE TONNES % ZNC % LEAD Ag ppm Au ppm MK/T / o / = == = = == = = === = = = = = = = = = = = = = = = === = = = = = = = == == = ==== = = TOTAL (l TONNES AND GRADE YEA R STOPE TONNES % ZNC % LEAD Ag ppm Au ppm MK /T = = = = == ~====== = = = = = = = = = ==== = = = = = = = = = = == = = = = = = = = = = = TO T ~ L o ERR ERR ERR ERR ERR

42 Liite SUMMARY TABLE YEAR TONNES /. ZNC /. LEAD Ag ppm Au ppm MK/T o. ~1 C..J,:: ( (> () () ::: ~:'70 (ioo- (J u 94 O. ~5 0 1:::;.;: OF: oo (: C: '.) :: Ll; ( >() o. ::::;\~;.~:. :: (J E?o U.OO :'::: () '::r:~; f:i. OO ~'::; B8 (). 22.~: S o ========== :~======== =================================================. TOTAL (;

43

44

45 f--rait i s i manousu ",:,p.y.s tv -;.: - \:.1:, 1~1\111!1 v a l i t a s o p er a poi stoi ma nousu val l t a sop e r a, r 1-" 1-" t CD \!J p e r a :':"'Q:' :"O~ ~~~ fao~tt4~' ~qd.~~" '0., ~~'p9~~ :.~. '.' 14~:"'a:a'6a,~ )J~3{}d~~~ tl~~~~fl~ :o.ogisq.)-ri\ / S - ~, 09K OUTOKUMPU OY KAVOSTEKNLL HEN RYHMA KAJAAN oy TAVALJARV Louhintamenetelma Lastaustason tuuletus Pituusleikkaus (periaatekuva) H.lk~ EJ 1:50 T

46 ly.k/vuorileollisuusosaslo/louhinlaleknllkan Jaboralorl0 Liite 10 lavaljarven MALMAHEEN KARASYDAMSTA TEHDYT LUJUUSMAARTYKSET Nayte Sijainti Yksiakselinen puristuskoe reika n:o/ malmin syv.m suhteen v- (, pm (MPa) 68/21.50 kattokivi / / / " / ) / ) / malmikivi _ d/ ( ' 8/ ) / / / / ? ) /243 jalkakivi / /357 " 70/368 2) /381.5 " ' ,uomessa tehtyjen maaritysten - (ki vi l ajien) k e s ki a r v o ~ (ve i htel uvel i ) (20-100) (40-300) Pistekuormitusindeksi s 3 keskiarvo hajonta Mra MPa s (50 )MPc O nayt e lahes puhdasta kvartsia "nay t t ei s t a lehty myos PROTO ja shievers" 1 s(50) on ha1kaisijaltaan 50 mm:n koekappaleen pistekuormitusindeksi, joka saadaall monogrammista

47 uljfukum~u UY Liite 11 Kaivosteknillinen ryhm~ nto Heikkila/AKT (1) 524/86 Ka K A J A A N loy KAVOSOSATON [NVESTONNT (mmk) T A VA L JAR V Yht i ' i Tutkimusvinotunneli - TYOmaan perustaminen - Sahko - Koneet ja laitteet - Vinotunneli +200 tasol e (1200 m) - Tuuletusnousu (180 m) - Tutkimuspera (200 m ) - Suunnittelu ja valvonta 2. Geol. ja ka11 i omek. tutkimuk. 3. Kannattavuusselvitys Kohteet 1-3 yhteens~ - Teiden kunnostus 0,2 - Geol.tutk. 0,9 - Suunni ttelu + valvonta 0,9 33,0 : 5. Louh intaka usto! - Pitkareikapor.laite 1 kpl 1,6 : - Las taus kone 1 kpl 3,0 - Muut 0, 2 4,8! 6. Avolouhos - Tiet 0,4 3 - Maanpoi sto m 1,6 - Sivukivenlouhinta t 1,8 i - Geol. tutk. 0,2 : 4,0 Kohteet 4-6 yht. Kaivososasto yhteens~ 65,7 16,5 i 1,8 1,8 1,1 1, ,0 10,0! 6,5 :, 3,1 3,4 i 0,9 0,9 i : 1,0 1,0 Ị 0,8 i D,S 0,3! 22, 1 ~ 1 6,5 5,6 ~! \, i l :! 1,0 1,0 ; ; ; : i i, : 0,8! j 0,8, i ; i \! i, 7,4 ;.,;, 1, 23,9 r 6,5! 41, 8 i! 0,1 2,4 2,4 9,8, ; : i,,, 4. MA kaivos ) - Vinotunneli +450 tasoll e " (1800 m) ; 9,7 2,3! 5,8 ' 1,6, ; - Vinotunneli +550 tasolle i nom, 4,3 1 0,8 3,0 0,5 - Louh. valm. tyot (1000 m) 4, 8, 4, 8,, :! f - Tuuletusnousut (820 m) 4,1, 2,3 1,2 0,6 i : - Tayt tcrek i ka (260 m) 0,6 : 0,6 i - lmastointi 1,1 1,1, - Aputilat + asennukset j 3,5 0,5 : 3,0!, - Sahkoi stys, 2,9 1,0, 1,9,! 0,2 : 0,4 D,S ; 0,4 0,4 : 1 10,4 15,5, 3,6, 0,2 0,2 10,6.! ; \,! : 1,6 1,5 0,8 0,2 3,3 0,8 : 0,2 1,6 1,8 0,2 3,8 ;22.6 : 3, ,8 i 10,6 122,6 :, 3,6 j,,, 1,1 i!!,! 1,1 i 0,8 0.7 :, i!, 0,7 i i! 0,7,,, :!,! i, i i, ; i i, : 0,7 : :,

48 Liite 12 r'" ọ..... ọ..

49 "_""0 " ~ l"'cll ""r"" ~~naj.. 8Lf, f..."c,o,( ' t,.lill'>qn ry: ocro-c...p\. ov.0000 us use,~ C()O<.()oTj()o.tfO l/po"'!>-[ U~E" 3 "CoAtl...t..,' NOT '0 fpaoouct T"'( oa:.-..,o 0Jl Or"GN '''' W><("'.( ()',., 1:1, ~ ''''!... 'fflll...l Dt:3CCl'U.D 'H(~.C*l "~ '0 U~ T"'l( OAAW'"-'O ()Q DES"'''',~ ANT P\.}lll~( 011-0('1,-... V"eCH'lCAl.l" l"("l"unlo.., """' lltql.jo"u"'p'v O'f Pb-VAAHDOTUS Zn -VAAHDOTUS LOS -1lJ-~ -~Zn-VAAHDOTUS.J ~--[-~JATEALUE J ' JATEALUE 501. :! _ " PALAUTUSVES TUOREVES 511. ~ K ao'"»oeo TAVALJARV DVwtt.G Ll OUTOKUMPU OY MNN(; lfchnqloot ClOUf' -' DBoC;>C 0<KJlll. "',..., U VOT GllNl'\ owe. NO. C)@ ~... \O.ll... OWG - o C.' ~N() llffl[nu DlAWNGS.~ NO lf\ltsjon!> "'" 0lA... D<tQH) """" w(~.""",to RKASTAMON VRTAUSKAAVO 2 rv _.. 1 owen() '" ~